07/22 P a p e r i l i i t t o Metsäteollisuuden työpaikat Osaajapulaa torjutaan oppisopimuskoulutuksella Walki valkeakoski Maailman modernein tuotantolinja ensi kesäksi. Hirviporukka Viisi metsästyspäivää viikossa pitää miehet kunnossa. Ihan hyvä ikä Ihan hyvä ikä Elämänkokemus on keski-ikäisen supervoima. Matti Juurakolle se on tuonut taitoa suhtautua muutoksiin rauhallisesti. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 14.9.2022 10.00.28 14.9.2022 10.00.28
5.11.2022 klo 17 alkaen. Apollo Live Club, Helsinki Varaa paikkasi 20.10. mennessä osoitteessa paperiliitto. Luvassa hauskanpitoa, mahtavaa ohjelmaa ja uutta ajateltavaa ammattiliitosta ja työelämästä. Tarjolla myös ruokaa, juomaa ja hyvää seuraa. 18-35vuotia ille paperil iiton jäsenil le Vuoden parhaat bileet Stand up -koomikko, imitaattori ja näyttelijä Ville Myllyrinne Rap-artisti Marko ”Signmark” Vuoriheimo Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 13.9.2022 17.16.16 13.9.2022 17.16.16
P a p e r i l i i t t o 7 / 2 2 2 2 3 . 9 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a ” oteta askeleita taakse, jyrätä, jäärätä ja siirretä nuoremmat pois päättämästä asioita hullummaksi. Pidetään tiukasti kiinni vanhasta ja pysytään poteroissa. Kyllä ne asiat itsekseenkin etenee.” Ei oteta, ei jäärätä, ei siirretä vaan edetään, eikä peruuteta. Ay-liike on voinut elää ja uudistua vain sen varassa, että uudet jäsenet, tulijat, kyseenalaistavat olijat. Ja kun aikanaan tulijoista tulee olijoita, tulee taas uusi polvi, joka kyseenalaista edeltäjänsä. Ay-elämässä ideoiden kiertokulku ytimen ympärillä on liikkeen elinehto. Paperiliiton nuorten kuuluu kysyä ”miksi”. Ja liiton toimijoiden on osattava vastata enemmän kuin ”siksi”. Kun ammattiosaston kokouksen ovelle kolkuttaa nuori jäsen, kannattaa avata ovi ja ottaa hänet vastaan. Tuleville kolkuttajille, kysyjille ja kiinnostuneille 18–35-vuotiaille jäsenille liitto järjestää huipputapaamisen. Jos saat kutsun näihin bileisiin, ilmoittaudu mukaan, niin pääset jyvälle, mistä liittotouhussa on kyse. #vahvintaonyhteistyö. • Ei taakse vaan eteen 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Oppisopimuskoulutus on toimiva väylä metsäteollisuuden työpaikkoihin. 06 Energiakriisi vaikuttaa myös tehtaisiin. 08 Suora palaute on parempi kuin jupina selän takana. 09 Puhutaanko vaalien alla kosteikkojen viljelystä vai työntekijöiden rahoista. 20 Hirviporukassa saa aina raitista ilmaa. 22 Laadusta tinkimättä: Juha Kärkkäinen pitää ongelmien ratkaisusta. 24 Imatra vei jalkapallomestaruuden. 26 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat. 27 Uusi työtehtävä toi lisää intoa. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Jyri Peltolalla on maailman paras työnantaja. 30 Työpari: jakamista ja avunantoa. 31 Maailmalta: Sähkö jää maksamatta. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Wiljami oppi pissaamaan kuten toisetkin. 16 Eristeiden kysyntä lisää vipinää Markku Laaksosen työpaikalla Walkilla. Valkeakoskelle rakennetaan uutta konelinjaa. 18 Mari Koliseva testasi sauvakävelyä ensimmäistä kertaa ja innostui. Liiton hyvinvointitapahtuma antoi eväitä jaksamiseen. 32 Uppopaistettu jäkälä taikka korealainen ramen saavat Juho Kiesiläisen haltioitumaan. Haaveissa on uusi ruokamatka. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 13.9.2022 19.29.46 13.9.2022 19.29.46
7 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2022 Hakuaikoja isojen metsäyhtiöiden oppisopimuskoulutuksiin on päättymässä syyskuun loppupuolella ja lokakuun alku päivinä. Kiinnostuneilla on enää muutama päivä aikaa jättää hakemuksensa. Oppisopimus on koettu metsäteol lisuudessa toimivaksi väyläksi sekä uusiin rekrytointeihin että henkilöstön jatkokoulutuksiin. Myös alanvaihtajat päätyvät metsäteollisuuteen oppisopi musohjelmien kautta. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksistä 78 prosenttia ilmoitti käyttävänsä oppisopimuskoulutusta. Tämä käy ilmi Metsäteollisuuden keväällä 2022 toteuttamasta jäsenkyselystä. Sen tulokset kattavat noin 50 metsäteolli suuden toimipaikkaa. SaMa kysely paljastaa, että jopa 86 pro sentilla metsäteollisuuden työpaikoista on ollut rekrytointivaikeuksia kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2020 vaikeuksista kertoi 73 prosenttia työpaikoista. Työvoiman saatavuutta heikentävät erityisesti kilpailu osaajista, toimipaik kojen sijainti tai paikkakunnan vetovoima, arvioivat kyselyyn osallistuneet yritykset. Vaikka hakuaikaa olisi pidennetty tai hakukriteerejä muokattu, avoin työpaikka on saattanut jäädä kokonaan täyttämättä. Näin vastasi joka kolmas niistä, joilla oli ollut rekrytointivaikeuksia. Eniten osaajia tarvitaan tehtaiden kun nossapitoon ja tuotantoon. Koulutustaus toista haastavinta on löytää työntekijöitä sähkö ja automaatioalalta, kone ja tuo tantotekniikasta, prosessiteollisuudesta sekä puuteollisuudesta. Oppisopimus tuo osaajia teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mirjami Liimatainen / Paperiliitto-lehden arkisto Metsäyhtiöissä on avoinna pitkälle toista sataa oppisopimuspaikkaa. Ammattitaitoisia osaajia tarvitaan. Toimihenkilöiden puolella tarvetta on prosessi, materiaali ja kemiantekniikan, konetekniikan sekä energia ja ympäris tö tekniikan ammattikorkeakoulu ja diplomiinsinööreille. PÄTEViLLE ja motivoituneille riittää kysyn tää. – Metsäteollisuus tarjoaa mahdolli suuksia lähes kaikkien alojen osaajille. Monimuotoinen osaajajoukko on yritysten kehitystyön kannalta aivan oleellista, muistutti Metsäteollisuus ry:n koulu tuksen ja osaamisen päällikkö Reetta Pilhjerta jäsenkyselyn tulosten yhteydessä. Stora Enson Imatran tehtaille haetaan tänä syksynä oppisopimuskoulutet tavia tuotantoprosessiin, mekaaniseen tai sähkö ja automaatiokunnossapi toon sekä varastopalveluihin. Hakijoita houkutellaan myös kertomalla teh daspaikkakunnan vetovoimatekijöitä: hakuilmoituksessa Imatrasta mainitaan pikkukaupungin idylli, tapahtumatarjonta sekä harrastusmahdollisuudet. – Hakijoita on ollut joka oppisopi muskoulutukseen paljon. Kun aiemmin uralla edettiin niin sanotun letkasiirtymän mukaan tehtävästä aina vaativampaan, voi nyt tulijoilla olla valmiina tarvittavaa digi ja automaatioosaamista tai koke musta muista metsäyhtiöistä. Eteneminen ei tapahdu vain vanhan kaavan mukaan, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko. METSÄ Groupin tammikuussa 2023 alka vaan oppisopimuskoulutukseen työpaik »Metsäteollisuus tarjoaa mahdollisuuksia lähes kaikkien alojen osaajille.» Krista Hupanen pitää oppisopimusta hyvänä reittinä ammattiin. Hän vaihtoi alaa ja suoritti prosessinhoitajan ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella Metsä Board Kyröllä. Hänestä ja muista alanvaihtajista Paperiliitto-lehti kertoi numerossa 9/2020. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 14.9.2022 9.59.10 14.9.2022 9.59.10
7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2022?5 koja on tarjolla noin 65, ja ne eri puolilla Suomea. Koulutus kestää puolitoista vuotta. Oppisopimuskoulutus on Metsä Groupille vakiintunut keino turvata tule vaisuuden työvoimantarvetta ja edistää osaamisen kehittämistä. Oppisopimuskoulutusta järjestetään neljällä Metsä Fibren ja kolmella Metsä Boardin tehtaalla sekä Metsä Tissuella Mäntässä. YHTEiSHaku UPM:n yli 100 oppisopimus paikkaan koskee yhteensä kuutta sellu tai paperitehdasta sekä kolmea sahaa ja yhtä vaneritehdasta. Ohjelmat alkavat pääsääntöisesti joulukuun 2022 alussa. Ensimmäistä kertaa oppisopimuskou lutettavia otetaan myös UPM Raflatacin Tampereen tarralaminaattitehtaalle. – On tosi hyvä juttu, että viimein tän nekin saadaan oma oppisopimusryhmä. Sen järjestäminen vaatii kovan ponnis tuksen myös työnantajalta. Suunnitel missa siitä, mitä koulutettavat tekevät, millä työehdoilla ja missä aikataulussa, on myös päästy sopuun, kertoo Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi. Tungosta tehdasmiljööseen ja vuo rotyöhön ei helposti synny. Niemi toivoo kuitenkin, että haku tarranvalmistuksen ”täsmäkoulutukseen” tuo tehtaalle sitou tunutta porukkaa ja osaamista muualle töihin siirtyneiden ja aikanaan eläköity vien tilalle. – Paperiteollisuudesta oikeastaan puuttuu yksi sukupolvi ja on tärkeää saada joukkoon uutta verta, se tuo meille vanhemmillekin uutta ajattelua ja positii visuutta, Niemi näkee.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 14.9.2022 9.59.11 14.9.2022 9.59.11
7 / k u o r i m o 6 / tarjotaan nyt sähkönsäästövinkkejä ja valtio on valmis kompensoimaan kovia sähkölaskuja. – Metsäteollisuuden suuntaan ei vielä konkretiaa näy, toimenpiteet ovat suuntautuneet enemmän kansalaisiin. Ala koettaa parhaansa mukaan löytää ratkaisuja, toteaa energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom Metsäteollisuus ry:stä. Positiivista Suomen metsäteollisuuden kannalta on se, että tehdaspolttoaineet ovat valtaosin kotimaisia ja fossiilisista polttoaineista luopuminen pitkällä. Metsäteollisuus ry:n tilaston mukaan suomalaisen metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista uusiutuvia oli ?? prosenttia vuonna ????. Maakaasun osuus oli ? prosenttia, raskaan polttoöljyn ? prosenttia ja kivihiilen ? prosentti. – Vaikka maakaasun osuus on pieni, osa tehtaista on siitä muita enemmän riippuvaisia. Suomen ja Viron välisen Baltic Connector-putken kautta ja kelluvan LNG-terminaalin tullessa kapasiteetin pitäisi riittää kaikille. Kaasun hintaa tosin ei voi vielä arvioida, Fagerblom jatkaa. Jos metsäteollisuuden yritykset haastettaisiin osaltaan sähkönsäästötalkoisiin, vaakakupissa painaa myös se, että tehtaat tuottavat sähköä ja myyvät kaukolämpöä ympäristöönsä. Energian tuhlausta teollisuus puolestaan välttää kaikin keinoin. valmistajat Metsä Tissue ja Essity ovat julkistaneet omia sopeutumiskeinojaan kustannusten nousua vastaan. Metsä Tissue ilmoitti elokuun lopulla, että korkeat energian hinnat vaikeuttavat toimintaa sen kaikilla eurooppalaisilla markkinoilla ja aiheuttavat tilapäisiä tuotantoseisokkeja. Tilanne on keväästä entisestään pahentunut ja olosuhteet ovat erityisen haastavat Länsija Itä-Euroopan tehtailla. Yritys arvioi, että kriisi tulee myös nopeuttamaan siirtymää kohti ensikuitustrategiaa, jossa paperinvalmistuksen energiankulutus on kierrätyskuitutuotantoa alhaisempaa. Hygieniapaperivalmistaja Essity on puolestaan ilmoittanut nostavansa hintoja sähkön ja kaasun jyrkän hinnannousun takia. Myös yhtiön raaka-ainekustannukset ovat nousseet merkittävästi kesän jälkeen. • Euroopassa energiakriisi ja sähkön hinnannousu vaikuttaa seisokkeina ja paineina hinnankorotuksiin. Suomessa uusiutuvat polttoaineet varmistavat tuotantoa. Energiakriisi nostaa kustannuksia Metsäteollisuus myös tuottaa energiaa. Äänekosken biotuotetehdas myy sellun lisäksi sähköä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 14.9.2022 10.14.46 14.9.2022 10.14.46
7 / k u o r i m o / 7 SAK tavoittelee laadukasta työelämää lainsäädäntöä tulee kehittää vastaamaan paremmin nykyistä työelämää, toteaa SAK vaalitavoitteissaan. SAK:n tärkein tavoite on varmistaa, että työntekijän asema vahvistuu tulevalla vaalikaudella. Palkkojen ja työehtojen vähimmäistaso ja työntekijöiden suojelun periaate on turvattava kattavilla työja virkaehtosopimuksilla ja laadukkaalla työlainsäädännöllä. Vain valtakunnalliset työehtosopimukset antavat yleissitovuuden kautta turvaa alan kaikille työntekijöille. Yleissitovuutta on vahvistettava työehtosopimusjärjestelmässä. Ammattiliittoon kuuluvilla työntekijöillä on oltava oikeus valita edustajakseen työehtosopimuksessa sovittu luottamusmies kaikilla työpaikoilla. – Nyt tämä ei toteudu kaikilla työpaikoilla, siksi lakia on muutettava, kertoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. SAK:n vaalitavoitteissa otetaan kantaa myös paikalliseen sopimiseen, ammattiliittojen kanneoikeuteen ja työttömien toimeentulon parantamiseen. Kaikki SAK:n vaalitavoitteet löytyvät osoitteesta www.vaalitavoitteet.? . • Kesäduunareille apua neuvonnasta jäsenyys tai työehtosopimus eivät ole nuorille kovinkaan tuttuja asioita. Eniten kysymyksiä touko-elokuussa toimineeseen Kesäduunari-infoon tuli palkkauksesta, työajoista, työsopimuksesta ja sen päättämisestä. Info on palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen palvelu. Kysymyksiä tuli eniten aloilta, joilla työskentelee paljon kesätyöntekijöitä, kuten matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluissa sekä kaupan alalla. Yhteydenottoja tuli kuitenkin laajasti eri aloilta ja valtaosin ammattiliittoihin kuulumattomilta. Nuorilla ei usein ollut käsitystä siitä, että jos ei ole liiton jäsen, apua saa lähinnä paikallisesta oikeusaputoimistosta tai palkkaamalla oman juristin, jos asia ei kuulu työsuojeluviranomaisten toimivaltaan. Usein yhteydenottaja ei myöskään tiennyt, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteeseensa sovelletaan eikä siitä ollut aina mainintaa työsopimuksessakaan. Kesäduunari-infoon yhteyttä ottaneista ?? prosenttia oli kesätyöntekijöitä. Lisäksi yhteyttä ottivat nuorten läheiset, kuten vanhemmat ja työnantajat. • Enso ostaa alankomaalaisen De Jong Packaging Groupin, joka on alueensa suurimpia aaltopahvipakkaus ten valmistajia. Yritysarvo on yli miljardi euroa. Ostamalla yrityksen Stora Enso saa jalansijaa Alankomaiden, Belgian, Saksan ja Ison-Britannian markkinoille. Yritysostolla yhtiön Packaging Solutions -divisioonan aaltopahvipakkauskapasiteetti nousee yli kaksinkertaiseksi ? ??? miljoonaan neliömetriin, kun lasketaan mukaan De Jongin laajentumishankkeet. Jos Stora Enson päättää muuntaa Belgiassa sijaitsevan Langerbruggen tehtaan toisen paperilinjan aaltopahvin pintakartongin valmistukseen, yrityskauppa tuo lisää synergiaetuja. Stora Ensolla on meneillään myös Oulun tehtaalla laskelmat paperikoneen muuntamisesta kartonginvalmistukseen. De Jong-kaupan odotetaan toteutuvan vuoden ???? alussa, jos viranomaiset sen hyväksyvät. Vuonna ???? perustettu De Jong Packaging Group on erikoistunut pääasiassa tuoretuotteiden, verkkokaupan ja teollisuuden aaltopahvipakkauksiin. Yrityksellä on ?? toimipaikkaa Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhtiö työllistää noin ? ??? henkilöä. Maxaulle löytyi ostaja Stora Enso on tehnyt sopimuksen yhtiön Saksassa sijaitsevan Maxaun paperitehtaan ja siihen liittyvän omaisuuden myymisestä. Ostaja on Schwarz-konserniin kuuluva Schwarz Produktion. Schwarz on yksi maailman johtavista päivittäistavarayhtiöistä. Kaupan yritysarvo on noin ??? miljoonaa euroa ja sen organisaatioon kuuluu ??? työntekijää. Myös Maxaun myynti on tarkoitus saada päätökseen viimeistään vuoden ???? alussa kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen. Schwarz aikoo jatkaa paperintuotantoa Maxaussa. Stora Enson viisi paperitehdasta Paper divisioonassa työllistävät noin ? ??? henkilöä. Paperitehtaista neljä on ollut myynnissä viime keväästä lähtien. Yhtiö jatkaa Nymöllan, Hylten ja Anjalan myyntiprosessia. • Stora Enso ostaa ja myy Stora Enso ilmoitti syyskuussa kahdesta yrityskaupasta: toisessa se ostaa pakkausvalmistajan ja toisessa myy yhden myynnissä olleista paperitehtaistaan. Stora Enso on tehnyt sopimuksen Maxaun paperitehtaan myymisestä. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 14.9.2022 10.14.46 14.9.2022 10.14.46
8 / 7 / k u o r i m o tehdä, jos joku työkaveri ottaa toistuvasti erivapauksia? Ei hoida hommiaan sovitusti, myöhästelee, jättää työvälineitä lojumaan tai puhdistamatta. – Tapauksiin on vaikea puuttua, kun työpaikalla halutaan kuitenkin säilyttää hyvä henki ja välttää kaikenlaisia ristiriitatilanteita, miettii Stora Enson Tainionkosken työsuojeluvaltuutettu Atte Purho. Helposti käy niin, että asiasta jurputetaan lipsuilijan selän takana, mutta sitä ei oteta suoraan puheeksi. Purho miettii, että tämä ei varmasti ole paras ratkaisu. Mutta kukapa haluaisi paljastua nipottajaksi. Palautteen antaminen voi olla helpompaa tilanteissa, joissa kärsijänä on koko seuraava vuoro. – Joskus voi käydä niin, että kun työaika loppuu, niin hanskat tippuvat, ja sotkut jäävät seuraavalle vuorolle. Kyllä nämä tulevat esiin aamupalavereissa, eikä palautteesta silloin pihistellä, sanoo Simpeleen Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru. pitäisi, vaikka se ei ole helppoa. Johtava konsultti Susanna Kalavainen Työterveyslaitokselta neuvoo, että asiaa ei kannata ottaa esiin sormi pystyssä. Parempi on puhua työn tekemisen kautta: Mikä estää työn sujumista? Miten se vaikuttaa muiden työhön? – Kannustan ylipäätään puhumaan työasioista työpaikalla. Kun tällainen puhumisen kulttuuri vallitsee, myös vaikeita asioita on helpompi ottaa esiin. Asioita ei kannata myöskään paisutella eikä kyttäillä ketään. Kalavainen huomauttaa, että jokaisella työpaikalla kohdataan käytöstä, joka ei ole aina niin kovin vastuullista. Temperamentti tai huono päivä ei kuitenkaan oikeuta lusmuilemaan. – Työkavereille on asiallista kertoa, jos ei ole parhaassa terässä. Purho huomauttaa, että jos jää yksin miettimään työkaverin vaikeaa käytöstä, tilanne vain pahenee. – Se, kenelle asiasta avautuu, on hyvä valita omien tuntemusten mukaan. Monen on varmasti hankala puhua asianosaiselle tai esimiehelle, vaikka tämä marssijärjestys olisikin, ja tällöin voi kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun puoleen. Purho pyrkii itse olemaan niin helposti lähestyttävä, että hänelle uskalletaan tulla kertomaan vaikeistakin asioista. – Tehtäväni on tukea kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. Lopulta vastuu on työnantajalla. Esihenkilön tehtävä on myös varmistaa, että yhteisistä toimintatavoista on sovittu ja että jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan. – Yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen läpikäymisen pitäisi aina kuulua perehdytykseen, kun uutta porukkaa tulee töihin, korostaa Kuru. • Jos työkaveri lusmuilee eikä hoida leiviskäänsä, asia kannattaa ottaa reippaasti puheeksi. Puhuminen on kultaa »eikä palautteesta silloin pihistellä.» Atte Purho toteaa, että selän takana puhuminen ei ole hyvä ratkaisu. Purho toteaa, että jos hankalista asioista ei halua sanoa suoraan työkaverille, voi kääntyä esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun puoleen. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 13.9.2022 13.19.27 13.9.2022 13.19.27
/ 9 7 / k u o r i m o Jos työkaveri lusmuilee eikä hoida leiviskäänsä, asia kannattaa ottaa reippaasti puheeksi. N kun maailma ympärillä palaa ja kaikki kallistuu, niin syksyisellä terassilla on hyvä pohtia itsekseen, mikä on kallista ja mistä voisi luopua, jos luopua pitää. Puheenjohtaja Orpokin on julkisuudessa penännyt kollegoiltaan leikkauslistoja. Jos minulta kysyttäisiin, niin olisin valmis pohtimaan, tulisiko minun verovaroistani tukea yrittäjille ja maatalousyrittäjille maksettuja eläkkeitä. Koska yrittäjät eivät ole itse viitsineet eläketurvaa itselleen maksaa, maksamme me muut tällä haavaa noin 1,15 miljardia euroa vuodessa tuota puuttuvaa osuutta, kun emme muutakaan voi. Auttaa voisi myös se, jos saisi jostain vähän enemmän kuin ennen. Itselleni tulee kuvana mieleen, kun Keskustan Sipilä, Kokoomuksen Stubb ja Perussuomalaisten Lindström löivät nyrkkinsä yhteen kiky-sopimuksen kunniaksi. Tuossa yhteydessä työnantajilta siirrettiin osa työeläkeja työttömyysvakuutusmaksuja työntekijöiden maksettavaksi. STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina laskeskeli alkuvuodesta, että vuositasolla tämä siirto vie edelleen noin 2 miljardia vuodessa työssäkäyviltä. Eli 50 000 euroa vuodessa tienaavalta sen tuhannen euron setelin. Ja tuo nyrkki kolahtaa poskipäähän joka vuosi. Puhutaanko tällaisista asioista ensi keväänä eduskuntavaalien alla? Itse en pidättelisi hengitystäni. Todennäköisemmin puhutaan bensan hinnasta, kosteikkojen viljelystä ja intersektionaalisesta feminismistä. Taktiikka on sama kuin lasten kanssa. Jos ne huomaavat epäkohdan tai haluavat jotakin, tulee niiden huomio kiinnittää johonkin muuhun. Vaikkapa tanssivaan apinaan, jos sellainen sattuu paikalla olemaan. Se, mikä toimii lapseen, toimii myös aikuiseen. Jos kysytään kysymys, johon ei osata tai haluta vastata, niin sanotaan, että älä kysele tyhmiä ja että kyllä sinä sitten vanhempana ymmärrät. Jos itse lopettaisin jälkikasvun viikkorahan maksamisen, en tekisi sitä perustelematta. Kertoisin vain, että tämä velkaantuminen on saatava poikki tai muuten heidän jälkikasvunsa joutuisivat maksamaan kaiken. Jos tämäkään ei auttaisi, kertoisin, että kaikki on tehty heidän parhaakseen ja sitä paitsi veronalennusten dynaamiset vaikutukset toisivat menetyksen moninkertaisina takaisin joskus tulevaisuudessa. Ei se paskanpuhuminen sen enempää vaadi. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Ajattelin ostaa kuntopyörän ja viedä sen rouvan työhuoneeseen. ”Ei”, rouva vastasi. ”Vie se omaan työhuoneeseesi.” ”Missäs minulla sellainen on?” ihmettelin. ”Autotallissa”, totesi vaimo. »Puhutaan bensan hinnasta, kosteikkojen viljelystä ja intersek tionaalisesta feminismistä.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 13.9.2022 13.19.28 13.9.2022 13.19.28
10?PaPeriliit to?07 / 2022 10?PaPeriliit to?07 / 2022 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki Muutoksen aika Molemmat pysyvät kunnossa, kun pidetään. Matti Juurakko kunnostaa mielellään autokaunottaria, joilla on luonnetta. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 13.9.2022 14.57.44 13.9.2022 14.57.44
PaPeriliit to?07 / 2022?11 Positiivinen ajattelu ja liikkeessä pysyminen ovat auttaneet Nokian Essityllä työskenteleviä Matti Juurakkoa ja Jarkko Hilloa pysymään kunnossa ja hyvillä mielin. Elämänkokemus on supervoima, jolla keski-ikäinen pärjää. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 13.9.2022 14.57.47 13.9.2022 14.57.47
12?PaPeriliit to?07 / 2022 S astamalassa asuvan Matti Juurakon sormia syyhyttää. Kohta hän pääsee tositoimiin kaivurin puikkoihin ja kaivamaan salaojaa omakotitalon ympärille. Juurakolle sohvalla pötköttely tai tietokoneen edessä iltojen viettäminen ei oikein maistu. Mieluummin hän puuhailee, vaikka laittelee vanhoja autoja kuntoon tai pilkkoo klapeja. – Se on sitä arkiliikuntaa. Tietysti lenkkeilyäkin voisi harrastaa, mutta kuntosalille minua ei saa, ei millään. Olen sen verran oman tien kulkija. Kun asiaa oikein ryhtyy pohtimaan, Juurakko kokee, että elämä 56-vuotiaana on lopulta yllättävänkin hyvää. – Tietysti olen huomannut muutosta. Jaksaminen ei ole ihan sitä samaa kuin nuorena. Mutta dramaattista eroa ei ole. Ihmeesti sitä jaksaa – ja on tarvinnutkin jaksaa, työelämässäkin. Kysymys jaksamisesta iski Juurakkoa päin näköä kaksi vuotta sitten, kun hän jäi leskeksi. Äkillinen sairaskohtaus vei vaimon, kolmen vuosikymmenen yhteisen taipaleen jälkeen. – Se oli aika väkivaltainen, raaka kokemus, ja vaikutti mielialaan. Tietysti sitä ajatteli, että miksi. Miksi piti käydä näin, kun yhdessä piti vanheta? Syvään masennukseen en vajonnut, mutta haikea ja alakuloinen olo oli aikansa. Siitä se olotila lähti kuitenkin paranemaan, hän kertoo. Juurakko halusi palata melko pian hautajaisten jälkeen kunnossapidon asentajan töihin Nokian Essity Finlandille. – Ainahan sitä sanotaan, että kun on muutakin ajateltavaa, se helpottaa oloa. Varmasti se niin onkin. Työ oli lääke. Myös työkaverit olivat siinä: Ihan normaalisti jatkettiin, kukaan ei millään lailla arkaillut, vaikka tilanne oli uusi ja outo. Kaikki jatkui kuin ennenkin. Se auttoi paljon, hän sanoo. Juurakko miettii, että sopeutui uuteen tilanteeseensa ja yksinelämiseen melko nopeasti. – Se kai on luonne sellainen, että tottuminen ei ollut hirveän vaikeaa. Nyt on muistoja, vuosikymmeniltä kerättyjä, joita muistella. Se oli sitä aikaa, ja nyt on tätä. Juurakon jo aikuinen poika asuu lähistöllä, samoin ystäviä kouluajoista lähtien. Kotona touhuaa kolme vilkasta kissaa. – Aina niistä joku on yöllä vieressä nukkumassa. Kissoista on seuraa – ja harmia! Ne järjestävät keskenään ohjelmaa. Varsinkin sisäremonttia ne ovat mahdottoman hyviä järjestämään. On kiva kokeilla, josko kynsillä saisi tapettia pikkuisen taas irti. Nytkin on yhden huoneen tapetointi kesken, hän hymyilee. Juurakko sanoo, ettei hänellä ole koskaan ollut ikäkriisejä, joista niin paljon puhutaan. Siksi hän ei ole kokenut ikääntymistä ongelmana tai rasitteena. – En tiedä, onko elämänasenne aina valoisa, mutta pääsääntöisesti kuitenkin. En jää kauaksi aikaa murehtimaan ja märehtimään asioita. Elämää tämä on, ja eteenpäin mennään. ElämänkokEmuksEn voi ajatella keski-ikäisen miehen supervoimaksi. Miesten masennusta tutkinut erityisasiantuntija Jukka Valkonen Mieli ry:stä sanoo, että keski-ikäisenä miehellä on jo kokemusta onnistumisista ja pärjäämisestä. – Olemme oppineet, että kyllä näistä vaikeuksista selvitään. Aiemmista pärjäämisen tavoistamme voi olla meille hyötyä nyt myöhäisemmässä elämänvaiheessamme: Voimme käyttää samoja keinoja tai välttää huonoksi kokemiamme. Elämänko»Se oli aika väkivaltainen, raaka kokemus, ja vaikutti mielialaan.» kemus tukee psyykkistä hyvinvointia, Valkonen sanoo. Monesti mies on kasvanut rationaaliseen ajatteluun ja analysoimaan maailmaa järkiperustaisesti sen sijaan, että olisi oppinut tunnustelemaan, miltä minusta nyt tuntuu. – Se on omalla tavallaan voimavara, joka auttaa monessa tilanteessa löytämään rationaalisia ratkaisuja. Tunteissa märehPaperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 13.9.2022 14.57.47 13.9.2022 14.57.47
PaPeriliit to?07 / 2022?13 timisen välttäminen voi näin ajateltuna olla ihan arvostettava ominaisuus, Valkonen sanoo. Lisäksi taipumus suuntautua toimintaan on miestä suojaava ominaisuus. – Aika monet miehet eivät ole tottuneet niinkään puhumaan, vaan tekemään. Toimintaorientaatio voi olla hyvinkin hyödyllinen oman hyvinvoinnin tuki, jos se liittyy liikunnalliseen harrastukseen, on se sitten vaikka metsässä samoilua, metsästämistä tai liikunnan tavoitteellista harrastamista. Psyykkinen hyvinvointi on vahvasti yhteydessä kokemukseen merkityksellisyydestä. Se, että kykenee olemaan avuksi jollekin toiselle, voi olla hyvinkin tehokas itseapukeino ja psyykkistä hyvinvointia tukeva asia. – Sitä voi olla esimerkiksi se, että hoitaa työnsä niin, ettei muiden tarvitse paikata sitä. Tai kokemus siitä, että minua tarvitaan, jotta homma pyörisi: Kykenen täyttämään paikkani, eivätkä muut joudu koville takiani. Tai jos voin olla kaverille avuksi joko kuuntelijana tai remontissa, sanoo Valkonen. Valkonen sanoo, että kolikon toiselta puolelta löytyy sen ymmärtäminen, missä kulkevat itsekseen pärjäilyn rajat. – Jos sivuutan oman tarpeeni saada tukea, voi olla, että ongelma muuttuu suuremmaksi. On tärkeää pitää mielessä, että ei se meidän miehisyyttämme uhkaa, vaikka me turvautuisimme toisten apuun – tulee se sitten vertaisilta tai ammattilaisilta. Vaikka ajattelee, ettei haluaisi olla muille vaivaksi, niin suuremmaksi vaivaksi olet, jos et apua ajoissa hae, hän painottaa. Käytännössä voi hakeutua vaikka työterveyslääkärin juttusille, joka osaa arvioida, meneekö tämä ohi parin yön nukkumisella, vai tarvitaanko vahvempia keinoja. Asiantilan pahenemiseen ei kellään ole varaa. Matti Juurakko pitää mielellään omakotitaloaan hyvässä kunnossa. Puuhastelu maistuu paremmalta, kuin makoilu. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 13.9.2022 14.57.48 13.9.2022 14.57.48
14?PaPeriliit to?07 / 2022 – Voi olla, että menee perhe, ystävät ja työ. Voi olla, että sieltä nouseminen ei tapahdu kuin pohjan kautta. Keski-iässä miehet käyvät läpi myös samantyyppisiä hormonaalisia muutoksia kuin naisetkin, mutta hitaammin. – Testosteroni laskee noin prosentin verran vuodessa 40 ikävuodesta eteenpäin, kun puhutaan biologisesti vapaasta, eli aktiivisesta testosteronista. Koska se tapahtuu hitaasti, oireisiin ei tule kiinnittäneeksi huomiota, ja elimistö tottuu siihen. Se on normaalia ja liittyy ikääntymiseen, sanoo professori Juha Tapanainen Helsingin yliopistosta. Osalla miehistä oireet ovat rajumpia ja samankaltaisia kuin vaihdevuosioireista kärsivillä naisilla: kuumia aaltoja, unihäiriöitä, ärtyisyyttä, vetämättömyyttä ja saamattomuutta. Tällöin tulee harkittavaksi testosteronitason mittaaminen. Kun mies saapuu vastaanotolle vaihdevuosioireiden takia, Tapanainen kertoo, että käyntiin on varattava aikaa, sillä kartoitettavaa riittää. On tutkittava paino, verenpaine, sukuhistoria, sydänja verisuonitaudit, kakkostyypin diabetesriski, kilpirauhanen, eturauhanen ja rasvat. Osalla on oireita, vaikka testosteronitaso on vielä normaalialueen alarajoilla. Silloin kiinnitetään huomio mahdolliseen ylipainoon ja liitännäissairauksiin. Vaikka miehet saattaisivat hyötyä korvaushoidosta, hoitoa ei välttämättä aloiteta. – Puhutaan parista prosentista, joilla oireet selittyvät pääosin matalalla testosteronilla. Useimmin kyse on normaalista ikääntymisestä, Tapanainen sanoo. Esimerkiksi ylipaino vaikuttaa huomattavasti vapaan testosteronin määrään. Laihduttamalla voi Tapanaisen mukaan nostaa merkittävästikin testosteronin määrää. Jos tutkimuksissa ei kuitenkaan löydy muuta oireita selittävää syytä, kuin Voimia saa, kun niitä kuluttaa – vaikka maastossa pyöräilemällä. Jarkko Hillo saa kuusikymppisenä nauttia urheilun tuomasta hyvästä fyysisestä kunnosta. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 13.9.2022 14.57.49 13.9.2022 14.57.49
PaPeriliit to?07 / 2022?15 Seuraavaksi voidaan katsoa, helpottavatko oireet esimerkiksi kuuden kuukauden mittaisella hormonikorvaushoidolla. Jos se toimii, hoitoa voidaan jatkaa. Kun ikää alkaa olla yli 60 vuotta, lääkäri joutuu harkitsemaan, kuinka pitkään hoitoa kannattaa jatkaa. – Jos testosteronihoitoa annetaan sellaisina annoksina, että se vain korvaa puuttuvan testosteronin, tähän mennessä ei ole osoitettu, että se aiheuttaisi syöpää. Tarpeettoman suuret annokset voivat kuitenkin lisätä eturauhasen syöpäriskiä, Tapanainen sanoo. Heille, joille hormonikorvaushoito todetaan toimivaksi, vaikutus elämänlaatuun voi olla dramaattinen. – Nämä potilaat ovat hyvin kiitollisia, Tapanainen sanoo. Vuonna 1961 syntynyt tamperelainen Jarkko Hillo kävi lääkärillä väsymysoireiden takia, mutta tutkimuksissa ei löytynyt niille selitystä. – On vain hyväksyttävä, ettei aina jaksa sillä lailla kuin ennen. Väsymys tulee, ja palautumisaikaa tarvitsee enemmän, Hillo sanoo. – Vaimolle joskus sanoin, että naisten vaihdevuosista jatkuvasti puhutaan, mutta kyllä meillä miehilläkin varmasti sellaista on. Kyllä unen laatu on heikentynyt. Työpäivän jälkeen ei ole ehkä niin innokas lähtemään enää minnekään, kuin ennen oli. Niinkin saattaa olla, että perhe on huomannut, että onpas ukko ärtynyt tänään. Hyväksyn sen silti kaikilta: harmittaahan se, jos on vähän toissijainen olotila, hän miettii. Hillo epäilee, että varsinkin syyspimeiden tullen sohva alkaa vetää puoleensa. Hän on kokenut, että sitä vetovoimaa vastaan kannattaa kuitenkin pistää hanttiin. – Kun vain pääsee ovesta pihalle, niin kyllä se väsymys siitä häviää, ja seuraava päivä voi olla parempi. Pitää ajatella positiivisesti, hän sanoo. Hillon rakkain liikuntamuoto on maastopyöräily. Lisäksi hän käy hiihtämässä sekä kuntosalilla pitämässä lihaksia ja luustoa kunnossa. Hänen suvussaan on ollut suomalaisilla yleistä sydänja verisuonitautia. Veren perintö on saanut miettimään. – Kyllä se on vaikuttanut elintapoihini. Olen myös kiinnittänyt huomiota ravintopuoleen. Kun meitä miehiä aina moititaan, että emme syö tarpeeksi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja, niin minä olen pyrkinyt paikkaamaan sitä puutetta. Onneksi satun pitämään niistä, hän hymyilee. Eläkkeelle sähköasentajan töistä Nokian Essity Finlandilta Hillo pääsee lasketun ajan mukaan reilun kolmen vuoden päästä. – Kun peilaa taaksepäin, se tuntuu lyhyeltä ajalta. Mieluummin olen kuitenkin töissä terveenä kuin sairaana eläkkeellä, hän miettii. Pääasia, sananmukaisesti, hänelle on se, että liikkeessä pitää olla: Voi lähteä vaikka katsomaan jääkiekkoa tai konserttiin. Tänä kesänä hän on ottanut projektiksi käydä museokortilla tutustumassa oman seudun museoihin. Ulkomaanmatkailukin kiinnostaa häntä. – Jokainen haaveilee, että sitten kun pääsen lomalle tai eläkkeelle, niin teen sitä ja tätä. Elämä voi kuitenkin olla hyvinkin lyhyt eteenpäin katsottuna. Vaikka kauppareissulla voi tapahtua jotain. Siksi täytyy tehdä tässä ja nyt, koska huomisesta ei koskaan tiedäa. ? »kun pääsee ovesta pihalle, niin kyllä se väsymys siitä häviää.» matala testosteroniarvo, seuraavaksi lähdetään selvittämään, mistä se johtuu. – Useimmiten se on kivesperäinen ongelma. Myös aivoperäiset syyt pitää sulkea pois. Se voidaan tehdä tutkimalla aivoperäisiä hormoneja, jotka säätelevät kiveksen toimintaa. Joskus tarvitaan aivolisäkkeen kuvantamista, Tapanainen sanoo. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 13.9.2022 14.57.49 13.9.2022 14.57.49
16 / V kesti, että tehdassalin kattoon saatiin ripustettua pressuverho, joka ulottuu lattiaan saakka. Jättimäisen esiripun suojissa Walkin Valkeakosken tehtaalla rakennetaan pohjia 10 miljoonan euron konelinjalle. Investointi on tehtaan historian suurin. Verhotulta paikalta purettu ja Puolaan siirretty konelinja oli Mika Helinin työpaikka 17 vuotta. Kun konelinja lopetettiin vuonna 2014, sanottiin irti 50 työntekijää tehtaan eri puolilta. Helin siirtyi toiselle päällystyskoneelle ja toimii sen koneenhoitajana. – Nyt valmistuu kuppikartonkia, joka päällystetään muovilla, Helin kertoo ja vilkuilee näytöltä ajon sujumista. Kahta tai kolmea pintaa yhdistävällä koneella päällystetään myös paperiteollisuuden käyttämiä kääremateriaaleja tai vaikka kuitukangasta. Lajeja on laaja kirjo. – Lajinvaihtoon menee puolesta tunnista kuuteen tuntia. Tuotteesta riippuu, vaatiiko se telan, muovin tai pytynvaihtoa. Helin on tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Kun valvomossa tulee puhetta uudelle koneelle tarvittavista työntekijöistä, Helinen tämänhetkinen ajatus on, ettei hän taida siirtyä. Helinin luotsaama päällystyskone on Valkeakosken tehtaan nuorin, vuodelta 1979. Se on simppeli mutta tehokas. Eri lajien vaatimat säädöt tehdään alkuperäisillä kytkimillä: niitä ei voi ohjata valmiilla ”resepteillä”, kuten useita kerroksia yhdistävillä koneilla. Toisia koneita on päivitetty ja säätöjä automatisoitu, jotta niillä voi ajaa monta päällystettä. Esimerkiksi rakentamisessa käytetyn uretaanilevyn pintalaminaattiin tulee vuorotellen paperia, alumiinia ja muovia seitsemän erillistä kerrosta. konelinjan on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden toisella neljänneksellä. Walki on suunnitellut tuotantolinjan itse ja tiedottaa sen olevan modernein koko maailman mittakaavassa. Linjalla pystytään valmistamaan suojapäällysteeksi paloturvallisia ja alumiinia korvaavia materiaaleja. – Nyt kun halutaan säästää energiaa, eristäminen on olennainen kulmakivi rakentamisessa. Kun rakennusmääräyksiin tehtiin paloluokan muutos, se on lisännyt myös palosuojattujen levyjen kysyntää enemmän kuin tällä hetkellä pystytään valmistamaan, selittää pääluottamusmies Juha-Pekka ”Juuso” Mäkelä. Walki Groupilta kuultiin elokuun alussa myös laajenemisuuLisää pintaa ja päällysteitä päällysteitä Poistetun konelinjan paikalle rakennetaan Valkeakosken Walkilla uutta 10 miljoonan euron konelinjaa. Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Paperi_16-17 walki.indd 16 Paperi_16-17 walki.indd 16 13.9.2022 16.45.24 13.9.2022 16.45.24
/ 17 Lisää pintaa ja päällysteitä »Ei sitä silloin osannut ajatella, että paikalle rakennetaan toinen kone.» ? Esa Kuismasen ajoreitin paikalle valmistuu ensi kesäksi uusi konelinja . ? Antti Hällilä tekee jatkosta rullaan. ? ? Markku Laaksonen on pituusleikkurinhoitaja PE3-päällystyslinjalla. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. tinen, kun yhtiö kertoi ostavansa Suomesta kaksi pakkausvalmistajaa Westpakin ja Flexipackin, jotka työllistävät yhteensä noin 100 työntekijää. Kauppa toteutuu, jos kilpailuviranomaiset sen hyväksyvät. Valkeakosken Walkilla työntekijöitä on reilut 150, joka on kymmenesosa Walki Groupin maailmanlaajuisesta henkilöstöstä. Pietarsaaren Walkin tuotannossa työskentelee noin 130 henkeä. Walkin tehdas sijaitsee Valkeakoskella Paperituotteen alueella. Portti on yhteinen aaltopahvivalmistaja Adaran kanssa, jonka tehdasrakennukset sijaitsevat aivan vieressä ja joka työntekijät kuuluvat samaan Paperiliiton ammattiosastoon numero 70. Mäkelä ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Lumijärvi seisovat uuden konelinjan päädyn kohdalla. Toinen pääty on kymmenien metrien päässä verhotulla alueella, jossa ovat yhä paikallaan aiemman linjan nostimet. Trukkiliikenne kulkee vierestä varastoon poikkeusreiteillä vielä useamman kuukauden. – Ei sitä silloin 2014 osannut ajatella, että paikalle jonakin päivänä rakennetaan toinen kone, Lumijärvi toteaa. Irtisanomiset olivat tuolloin kova paikka. Seuraavat yt-neuvottelut käytiin korona-ajan lomautuksista, joita ei toteutettu. Walkilla on käytössä sekä keskeytymättömiä että keskeytyviä työaikamuotoja. Työntekijät ovat itse konekohtaisesti voineet sopia, tekevätkö mieluummin työaikamuodossaan 8vai 12-tuntista vuorojärjestelmää. Se, että työntekijät voivat itse vaikuttaa työaikaansa auttaa työssäjaksamisessa ja edistää työhyvinvointia. Työpaikan maine syntyy monesta asiasta ja se myös kiirii kauas. – Tänne ajaudutaan aika paljon töihin niin, että kaveri suosittelee toiselle, toteaa Juha-Pekka Mäkelä. Tehtaalla vallitsee omanlaisensa henki, joka on syntynyt pitkän ajan kulueessa ja on pysynyt yllä. – Porukka on äärettömän ylpeitä työstään, sanoo Lumijärvi. Paperi_16-17 walki.indd 17 Paperi_16-17 walki.indd 17 13.9.2022 16.45.26 13.9.2022 16.45.26
18 / Vieläkö jaksaa? Vieläkö jaksaa? ”Mistä löytyvät hyvinvoinnin eväät silloin, kun työtahti kiristyy ja vaatimukset kasvavat?” kyseltiin liiton hyvinvointitapahtumassa. päivi Ketolainen Liikunta on lääkettä Kari Heinon iskiasvaivalle. Smoothie on kätevä aamuja välipala. Diplomiravintoneuvoja teki terveysjuoman yhdessä Satu Wemanin kanssa. Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 13.9.2022 9.32.31 13.9.2022 9.32.31
/ 19 Kun tekniikka on hallussa, saa sauvakävelystäkin kaikki tehot irti. E aurinko ja ylämäki nostavat hien pintaan, kun Mari Koliseva testaa sauvakävelyä ensimmäistä kertaa elämässään. Hän tuli Laukaan Peurunkaan Paperiliiton ja Työväen Sivistysliiton järjestämään hyvinvointitapahtumaan etsiäkseen eväitä arkipäivän jaksamiseen. Tärkeää oli myös tavata toisia saman alan ihmisiä sekä kannustaa ja saada kannustusta toisilta. – Olen tehnyt Huhtamäellä vuorotyötä yli 20 vuotta. Välillä on sellainen tunne, ettei meitä työntekijöitä oikein arvosteta, hän sanoo. Sauvakävelijät kipaisevat metsäpolulle. Samaan aikaan toinen pienryhmä osallistuu kylpylän puolella vesijumppaan. Naisten keskellä polskii Kari Heino. – Olen ensimmäistä kertaa työhyvinvointitapahtumassa, vaikka olen työskennellyt Rauman UPM:llä 23 vuotta. Heino tuli Peurunkaan, koska työnantaja ei hänen mukaansa panosta nykyisin henkilöstön hyvinvointiin nimeksikään. Korona-aika lopetti viimeisetkin tyhyt ja tykyt. – Jään eläkkeelle parin vuoden kuluttua. Issiasvaivasta huolimatta pitäisi tämä aika jaksaa vielä työskennellä, Heino pohtii. Hänelle liikunta on keino pysyä vireessä. – Suosittelen muillekin koiran ottoa. Se pakottaa lenkille säällä kuin säällä. Marjaana Mikander ja Roosa Kiuru työskentelevät Varkau den Stora Ensolla laaduntarkkailijoina. – Viihdymme töissä. Toisaalta olemme niin nuoria, että joskus mietimme, että onko koko elämä tätä samaa. Ehkä elämässä voisi tehdä vielä muutakin. Roosa Kiuru on vasta 22-vuotias ja samalla koko työpaikkansa kuopus. Nuorena työntekijänä hän näkee asiat joskus toisin kuin ne, jotka ovat olleet samassa työssä vuosikaudet. – Välillä on sellaista, että koska kaikki on tehty aina niin, miksi sitä mennä muuttamaan, Kiuru sanoo. Alle kolmekymppiset naiset ovat ikäluokkaa, jolle raha ei ole kaikki kaikessa. Pääasia on, että työ on mielekästä ja että siinä viihtyy. Vuoromestarin töitä Inkeroisissa Stora Ensolla kesän tekevä Satu Weman käy liiton tilaisuuksissa, koska ”ei ole suostunut vaihtamaan liittoa”. – Olen työskennellyt prosessinhoitajana aiemmin ja nyt teen valmiiksi koneinsinöörin tutkintoa, kertoo Weman. Hän on työhyvinvointitapahtumien konkarikävijä. – Neljäs kerta minulle, nauraa ”vanhan liiton” nainen. Oulusta elämänsä aloittanut eteenpäin tarpoja tsemppaa muitakin. – Kaikesta selvitään ja etteenpäin mennään, hän innostaa oululaisittain. Riittävä liikunta ja lepo sekä terveellinen ravinto. Lisäksi hyvät harrastukset ja sosiaaliset suhteet. Siinä yhdistelmä, joka auttaa jaksamaan. – Tuttuja asioita, joita on hyvä välillä kerrata, totesi yleisöluennon Peurungassa pitänyt työterveyspsykologi Asko Itkonen. Työhyvinvointipäiville osallistui 40 henkilöä eri puolilta maata. Joukossa oli 37 naista ja kolme miestä. Mari Koliseva aikoo hankkia itselleen kävelysauvat. – Taisi löytyä uusi kuntoilulaji pyöräspinningin rinnalle. Puunhalaajat. Mänty on Roosa Kiurun ja Marjaana Mikanderin voimapuu. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 13.9.2022 9.32.32 13.9.2022 9.32.32
20?PaPeriliit to?07 / 2022 teKSti Reima Kangas KUVa Nina Susi PÄIVÄ meni mukavasti, raitista ilmaa riitti, kuvailee Mika Ravander. Saaliin puolesta oli hiljaisempaa. Löytyi uroshirvi, joka ei halunnut pysähtyä koirien haukuttavaksi. Ravander arvioi, että noin puolet tilanteista menee niin, että koira saa hirven pysähtymään. – Jos on emä ja vasa, ne ehkä jäävät helpommin. Urokset ja ylivuotiaat tahtoo juosta aika paljon. Ravander kuuluu keminmaalaiseen Akkunuksen metsästysseuraan. Hirviporukassa on noin 15 jäsentä. He metsästävät pääasiassa koirien kanssa. Ravanderille itselleen ei metsästystä ilman koiraa ole olemassakaan, oli saaliseläin mikä tahansa. Hirviporukassa on kymmenkunta koiraa. Useallakin metsästäjällä on koiria enemmän kuin yksi. Ravander toteaa, että jokaisella on oma tapansa kouluttaa, eikä kaverille välttämättä kärsi antaa neuvoja, ellei toinen niitä kysy. Jos itse vinkkejä pyytää, voi niitä hieman saada. – Ei se ihan kilpavarustelua ole, mutta jos oma koira toimii hyvin, on se vähän ylpeilyn aihekin, sanoo Ravander. Ravanderilla on ollut useita jämtlanninpystykorvia. Nyt niitä on kaksi. Varsinkin toinen niistä, Lady, on isäntäuskollinen ja harvinaisen hyvä hirvikoira. Sen haukusta on ammuttu 38 hirveä viiden vuoden kuluessa. – Sitä ei ole kauheasti tarvinnut kouluttaa, vähän tottelevaisuutta. En usko, että samanlaista koiraa tulen ihan heti saamaan, sanoo Ravander. RAVANDER on puhtaasti Kemin kaupunkilainen, mutta metsästysseura löytyi helposti Keminmaan puolelta. Aiemmin hän metsästi hirviä naapuriseurassa, mutta vaihtoi porukkaa kymmenkunta vuotta sitten. – Pojilla toiminta oli vähän mukavamman kuuloista, ja on kämppäkin. Täällä on oikeasti hyvä yhteishenki ja puitteet viimeisen päälle. Melkein kaikki uuden seuran jäsenet tiesin tai tunsin jo entuudestaan, kertoo Ravander. Ravanderille metsästyksessä paras asia onkin kavereiden kanssa luonnossa kulkeminen. Riistan kohtaaminen tuo siihen lähes yhtä tärkeän lisämausteen. Ampuminen ei sitten Hirven jäljille Mika Ravanderin mielestä tärkeintä ei ole saalis, vaan että tilanteita tulee ja makkaranpaistossa riittää puitavaa. »jos oma koira toimii hyvin, on se vähän ylpeilyn aihekin.» Mika Ravander (oik.), Lady ja Teemu Anttila ovat lähdössä seuran kämpältä hirvijahtiin. Pari kaveria on jo metsässä. m i n u n p o r u k k a n i olekaan yhtä tärkeää. Hän saattaa joskus mennä koiran haukulle pelkästään kameran kanssa. – Kun minulla koira haukkuu, kysyn ensimmäisenä, kuka haluaa mennä kokeilemaan. Aina sinne joku haluaa mennä. Minä käyn niin paljon metsällä, että minulle kyllä tulee tilanteita, hän sanoo. Olennaista on tietysti tilanteiden puiminen jälkikäteen. – Jo vain pitää päästä juttelemaan. Se on ehdoton homma, makkaran paistoon ja vähän rupattelemaan. Metsässä on perinteinen nuotiopaikka, jossa pysähdytään tavallisesti päivän mittaan tulistelemaan. Jos oikein hektiseksi menee, makkarat paistetaan vasta päivän päätteeksi. Paperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 15.9.2022 8.14.15 15.9.2022 8.14.15
PaPeriliit to?07 / 2022?21 Akkunuksen metsästysseuran kämpällä juttua riittää jo aamusta, kun kokoonnutaan jahtiin. Joskus ehkä eksytään vähän aiheesta, ja metsään lähtökin saattaa viivästyä. – Siinä menee äkkiä tunti, kun kämpällä valehdellaan ja puhutaan päivän polttavista aiheista, sanoo Ravander. Hänen mielestään on hienoa, että hirviporukassa on eriikäisiä metsästäjiä. Nuorin on 18-vuotias ja jotkut yli 80-vuotiaita. Nuotiolla ja kämpällä on mukava kuunnella muistoja ajoilta, jolloin Ravander ei itse ole vielä metsästänyt. Ravander laskee, että hirviporukassa on kuusi Paperiliiton jäsentä. Tällä kertaa heistä on mukana Teemu Anttila. – Teemun kanssa on tunnettu varmaan 15 vuotta. Tutustuimme, kun menin edelliseen seuraan. Rupesimme jo silloin liikkumaan taisteluparina, kun olimme kovia kävelemään. Heitä on kaikkiaan neljän hengen porukka, joka ottaa lomat yhtä aikaa syksyksi. Pääsääntöisesti he pyytävät hirviä arkipäivisin ja antavat viikonloppuna vuoron niille, jotka käyvät päivätöissä. Seuralla on luvat kolmen vasan ja kolmen aikuisen kaatamiseen, mutta niidenkin löytäminen ottaa tiukalle. Ravander toteaa, että Kemin seudulla hirvikanta on romahtanut. – Perisynti tässä kannansäätelyssä on ollut aina, että ollaan myöhässä. Leikataan hirvien määrää rajusti monta vuotta eikä pysytä mukana laskennassa. Sitten rauhoitetaan ja kannat lisääntyvät. Se on yläja alamäkeä kymmenen vuoden sykleissä. Kavereiden kanssa on jo puhuttu, että aletaan ehkä keskittyä ketunpyyntiin ja jänisjahtiin. Ravander pohtii, että ehkä riistanhoitoyhdistys jopa keskeyttää hirven pyynnin. Metsällä Ravander joka tapauksessa syksyn kulkee muutaman kaverin kanssa. Kaksi vuotta sitten hän oli vuorotteluvapaalla, ja syksyn aikana kertyi noin 90 metsästyspäivää. – Sitä vartenhan se vapaa otetaan, että tehdään jotain muuta kuin töitä, hän naurahtaa.?• Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 15.9.2022 8.14.16 15.9.2022 8.14.16
22?PaPeriliit to?07 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tulin tehtaalle vuonna 1993 ja vakituisena olen ollut seuraavasta tammikuusta lähtien. Tehtävän yleiskuva ei ole oleellisesti muuttunut: Se on prosessin valvontaa. Ympäristöasioiden merkitys on kuitenkin kasvanut ja työnkuva on laajentunut. Tehtaan tuote on natrium kloraatti, jolla on kaksi olomuotoa: 50-prosenttinen, veteen liuotettu kloraatti ja lähes 100-prosenttinen, suolan näköinen kiteytetty natriumkloraatti. Tuotteesta tehdään eri menetelmillä klooridioksidia, jolla valkaistaan sellua. Oma työni jakaantuu prosessin valvontaan päätteellä sekä kenttätehtäviin. Meitä on kaksi ihmistä vuorossa: yksi on päätteellä ja toinen kentällä. Olemme aina vuorokierron yhdessä tehtävässä, ja sitten vaihdetaan. Päätetyöskentely on tehtaan ajamista. Sen perusjuttu on, että ymmärtää laajan prosessin kokonaisuuden, sen syyt ja seuraukset. Jos tapahtuu jotain poikkeavaa, osaa arvioida, mistä se johtuu ja mistä sitä voi lähteä korjaamaan. KenTTäTehTäviin kuuluu esimerkiksi näytteiden analysoimista ja käsiventtiileiden säätämistä. Käymme paikalla, kun rekoilla tuodaan meille kemikaaleja ja haetaan kloraattia liuoksena. Huolehdimme lukituksista ja pyydämme päätetyöntekijältä purkulupaa tietylle kemikaalille. Prosessilla varmistetaan, etteivät keskenään reagoivat kemikaalit mene vahingossa sekaisin. Sitä varmistaa myös automatiikka. Kuski sitten huolehtii automaattisesta purkamisesta. Täytämme myös säiliökontteja, jotka lähtevät meiltä rautateitse. Uusi työntekijä on ensin pitkään kenttätehtävissä. Sitten työnantaja arvioi kompetenssia hallita prosessia, ja lähdetään hakemaan oppia päätetyöskentelyyn. Tässä työssä on hyvä olla teknisesti orientoitunut, mekaniikasta kiinnostunut ja ymmärtää automaatiota. Kun vikatilanne tulee, pitää osata arvioida, mistä se johtuu: Onko kyse mittausvirheestä vai toimiiko joku laite väärin? Osaaminen kehittyy ajan myötä. Kun itse tulin poikasena tänne töihin, vuoden päästä tuntui, että alan hallita homman: ymmärrän tehtäväalueeni laitteet ja osaan huolehtia niistä hyvin. Se vaatii kiinnostusta ja motivaatiota. Kun näkee, että uusi kaveri intensiivisesti tutkii laitteita ja keskustelee työstä, on palo oppimiseen ja tahto ymmärtää, sen huomaa kyllä. Kun vian löytää, se on palkitsevaa. Kun jatkuva prosessi mennä hyrskyttää normaalisti ja kaikki toimii kuin pitää, niin onhan se periaatteessa aika tylsää. Minua ei ärsytä yhtään se, että jotain tapahtuu. Esimerkiksi äskettäin oli ukkosia, sähköt menivät poikki, ja tehdas tuli alas. Sitten sitä ryhdyttiin käynnistämään uudestaan. Varsinkin päätteellä on hyvinkin antoisaa, kun pääsee tekemään nopeita ratkaisuja. Kun niissä onnistuu, se on palkitsevaa. Eri juttu on silloin, jos vika on tuttu ja toistuva, esimerkiksi pumppu juonittelee päivästä toiseen. Sellainen ottaa päähän. Työssä on omat riskinsä. Esimerkiksi lipeä on voimakkaasti ihoa syövyttävää, ja suolahappo höyrystyy voimakkaasti. Jos suolahappopilveen kävelee, se on kuin saisi paistinpannusta naamaan. Natriumkloraattiliuos on kuumaa, ja siinä on jonkin verran aktiiviklooria, jota voi vapautua ilmaan. Tarkkana saa olla. Alkuaikoina henkilösuojaus ei ollut niin hyvää, enkä itse osannut vielä arvioida tilanteita. Pari kertaa olen saanut vaarallisia kemikaaleja hengitysteihin. Se kyllä opetti. Toimin yhä tiedostamattani niin, että kun avaan oven toiseen tilaan, hengitän ensin hyvin varovasti. Olen valmis puhaltamaan nopeasti ulospäin ja palaamaan takaisin. Ajattelen sen niin, että en pelkää kemikaaleja, mutta kunnioitan. Laatua tässä työssä on huolehtia, että prosessiarvot pysyvät halutuissa spekseissä. Silloin tuotekin on laadukas. Laatua on sekin, että huolehdimme, ettei ympäristö pääse kärsimään, vaikka teemme hyviä tuotteita. Myös asiakkaat ja heidän asiakkaansa vaativat, että me emme tuhoa ympäristöä. Tehdasta ollaan laajentamassa, eli työtä on täällä jatkossakin. Se tukee motivaatiota. Vapaa-ajalla korjaan ja huollan pienkoneita, mopoja ja moottoripyöriä. On antoisaa, kun laitteen vian löytää ja saa korjattua. Siitä saan tyydytystä, että jes, taas kaikki toimii. Se on sama tehtaalla: Kun vian saa korjattua, on hyvä mieli kotiin lähtiessä.»?• Vian löytäminen palkitsee TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Maiju Pohjanheimo Juha Kärkkäinen ei pane pahakseen, jos prosessissa on jotain häikkää. »Jos suolahappopilveen kävelee, se on kuin saisi paistinpannusta naamaan.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 12.9.2022 13.34.02 12.9.2022 13.34.02
PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Vian löytäminen palkitsee Juha Kärkkäinen on prosessinhoitaja Nouryon Finlandilla Oulussa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 12.9.2022 13.34.02 12.9.2022 13.34.02
7 / k u o r i m o 24?PaPeriliit to?07 / 2022 Kemin joukkue istuu Kumpulan kahden pelikentän välissä. Takana on kaksi voitettua ja yksi hävitty ottelu. Tunnelma syysauringossa on letkeä, vaikka tahti on tiukka. Joukkuetta ei saatu aivan täyteen, joten vaihtomiehiä ei ole ja seitsemän sijasta kenttäpelaajia on kuusi. – Fair Playn hengessä myös vastustajat ovat pelanneet kokoonpanolla 6+1, Karri Tikkanen kiittää. Joukkueen jäseniä yhdistää työ Metsä Groupin tehtailla joko nykyisin tai aikoinaan. Helsinkiin turnaukseen matkannutta joukkuetta täydensi perillä sekä yksi entinen kemiläinen että yksi raumalainen. Hyvällä porukalla oltiin mukana. – Mikäs tässä, mahtava keli ja mukava pelata. Kemi voitti Paperiliiton jalkapallomestaruuden viimeksi vuonna 2018, kun turnaus järjestettiin Oulussa. Hyvä tahti löytyi myös tällä kertaa miehistövajeesta huolimatta. Kemi taisteli pronssimitalista loppuun saakka. Pronssin vei Kuusaan joukkue maalein 3–1. Kuusaan muodostivat viime turnauksen voittaja Kuusankoski 19 sekä Kuusanniemi-Voikkaa 85. Turnaukseen osallistui yhdeksän joukkuetta ja noin 120 pelaajaa. Viime kerralla joukkueita oli kaksi enemmän. Uutena joukkueena mukana oli Imatra, joka iloitsi sekä turnauksen voitosta että lämpimästä vastaanotosta. Altavastaajat yllättyivät itsekin. – Turnaus oli tosi hienosti järjestetty, hyvä formaatti. Oli hienoa olla ensimmäistä kertaa mukana. Henki oli aivan loistava. Tuntui, että olisimme tunteneet muut pelaajat jo paljon pitempään, kiittää Roman Reijonen. Reijonen toivoo, että ensi vuonna heillä Imatralla turnaukseen saadaan vielä enemmän osallistujia. Imatran voitto Valkeakoskesta ratkesi 30 sekuntia ennen peliajan loppua lukemin 3–2. Valkeakoski oli aivan hetkeä aiemmin tehnyt tasoitusmaalin. Pelaajien hyvä keskinäinen henki toteutui tälläkin kertaa. – Meillä oli jälleen hieno tapahtuma ja pelin laatu hyvää, ehkä jopa entistä parempaa. Mukana oli paljon uusia nuoria kavereita. Toivottavasti tätä nähdään lisää, totesi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala turnauksen päätteeksi. Tämä on yksi niistä tapahtumista, joita jäsenet toivovat ja haluavat osallistua. – Liitto järjestää tapahtumia, jotka kiinnostavat. Siksi on tärkeää, että myös ammattiosastot tukevat jäsenten osallistumista toimintaan, joka saa heidät liikkeelle, Vanhala korostaa.? • ? Imatran joukkue voitti kultaa, Valkeakoski hopeaa ja Kuusaa pronssia Paperiliiton jalkapalloturnauksessa. Peli-iloa auringossa TeKsTi?Eeva Eloranta-Jokela?KuvaT?Reima Kangas ? Kuusaan Lassi Pulkka pyrkii pronssiottelussa ohi Kemin Sampsa Grönlundin ja maalivahti Petri Lehosmaan. ? – Aina lähdetään pelaamaan, jos mahdollista, tuumi Kemin joukkueessa pelannut Mikko Rantala Raumalta. ? Imatran voittajajoukkueessa pelasivat ylärivissä vasemmalta Tomi Valkonen, Olli Kemppi, Sauli Hanski, Janne Hämäläinen ja Petri Pulliainen. Alarivissä vasemmalta Aleksi Holma, Juuso Metsi, Roman Reijonen ja Roope Keronen. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 14.9.2022 15.22.25 14.9.2022 15.22.25
7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2022?25 Peli-iloa auringossa ? Pietarsaaren Oliver Moilasen veto menee maaliin rangaistuspotkukilpailussa LahtiHeinolaa vastaan. Pietarsaari voitti lukemin 3–1. ? Oranssipaitainen Tampere vie valkopaitaista Pyhtäätä. Lukemat lopulta Pyhtäälle 2-1. ? Valkeakosken ja Lahti-Heinolan välillä nähtiin tiukkoja tilanteita. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 14.9.2022 15.22.25 14.9.2022 15.22.25
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Päivärahahakemuksessa on nykyisin valmiina palkkaja työsuhdetietoja, jotka Paperityöväen Työttömyyskassa on saanut suoraan tulorekisteristä. Esitäytettyjen tietojen vuoksi hakemuksen täyttö on entistä nopeampaa ja usein liitteitä hakemukseen tarvitaan vähemmän. Hakemuksen voi myös tarvittaessa tallentaa keskeneräisenä ja jatkaa täyttämistä myöhemmin. Jos hakemusta ei lähetetä 60 päivän sisällä hakemuksen aloittamisesta, niin hakemusluonnos peruutetaan automaattisesti. TARKISTA ESITÄYTETYT TIEDOT Esitäytetyt tiedot tulee aina tarkistaa itse ja tarvittaessa täydentää. Joskus palkkatiedot ovat puutteellisia tai esitäytettyjä tulotietoja ei ole, jolloin sinun tulee toimittaa työttömyyskassaan hakemuksen liitteenä palkkatodistus tai palkkalaskelmat. Esimerkiksi yritystoiminnan tuloja ei ilmoiteta tulorekisteriin, joten niistä tarvitaan selvitys sinulta itseltäsi. Joskus tulorekisterissä olevat tiedot eivät ole sellaisenaan riittäviä hakemuksesi käsittelemiseksi. Tällöin asiantuntijamme pyytävät sinulta lisätietoja hakemusta käsitellessään. SÄHKÖISET PÄÄTÖKSET Vaihda postitettavat päivärahapäätökset sähköisiin päätöksiin, niin saat tiedon maksettavasta päivärahasta nopeammin. Kirjaudu eAsiointiin ja valitse kohdasta Asetukset, että päätös toimitetaan eAsiointiin. Tiedotamme sinulle saapuneesta sähköisestä päätöksestä joko tekstiviestitse tai sähköpostilla. Saat tiedon tekstiviestitse, jos olet tilannut maksuilmoitukset saapumaan tekstiviestitse. Muussa tapauksessa tiedotamme sähköpostilla. Tarkista eAsioinnin omista tiedoistasi, että Paperityöväen Työttömyyskassalla on ajantasainen sähköpostiosoitteesi. Jos olet valinnut sähköisen päivärahapäätöksen, mutta et ole käynyt lukemassa sähköistä päätöstäsi eAsioinnista 7 päivän kuluessa, postitamme päätöksen sinulle. Kaikki päivärahapäätöksesi löydät eAsioinnista tilannetiedoista. YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Päivärahahakemuksen täyttäminen sähköisesti Pidä ammattiliittosi ajan tasalla ja ilmoita tilanteesi myös silloin, kun jäät eläkkeelle. Jäädessäsi pysyvästi vanhuuseläkkeelle, ota yhteyttä jäsenrekisteriin puhelimitse tai sähköpostitse. Jäsenrekisteri muuttaa jäsenlajisi rekisteriin eläkeläisjäsenyydeksi. Edut, kuten lomapaikat, ovat edelleen käytettävissäsi, mutta jäsenmaksuvelvoite päättyy. Mikäli jatkat työskentelyä vanhuuseläkkeellä, ilmoita palkanlaskentaasi jäsenmaksuperinnän päättämisestä. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun asti, jolloin jäät eläkkeelle. Pysyvää vanhuuseläkettä ei voi ilmoittaa eAsioinnissa. Muiden määräaikaisten tai pysyvien eläkkeiden kohdalla pyydämme ilmoittamaan eAsioinnin kautta maksuvapautusilmoituksen Kun jäät eläkkeelle (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso). Huomautus: Saadessasi palkkatuloja esim. osaeläkkeen aikana, maksat jäsenmaksut normaalisti. Mikäli vanhuuseläkkeeseen on alle viisi vuotta, voit merkata vapautuksen arvioituun vanhuuseläkkeen alkamispäivään asti. Jos vanhuuseläkkeeseen on yli viisi vuotta, merkkaathan vapautusta maksimissaan vain viisi vuotta eteenpäin. Jäsenyytesi säilyy varsinaisena jäsenyytenä vanhuuseläkkeeseen asti, eli edut ja liittovakuutus ovat normaalisti voimassa. Vanhuuseläkkeelle jäädessäsi ota yhteys jäsenrekisteriin jäsenlajin vaihtamiseksi. Ilmoituksen määräaikaisesta tai pysyvästä eläkkeestä voi tehdä tarvittaessa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Epäselvissä tilanteissa saat lisätietoa jäsenrekisteristä. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 14.9.2022 13.41.32 14.9.2022 13.41.32
PaPeriliit to?07 / 2022?27 7 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s uratie löytyy vähän vahingossa. Näin kävi myös äänekoskelaiselle Miikka Liimataiselle, 33, joka työskentelee Nouryon Chemicalsilla prosessimiehenä. Liimatainen opiskeli ammattiopistossa sähköasentajaksi ja pääsi kesätöihin kemiantehtaalle – samaiselle, jossa hänen isänsä työskenteli sähköja automaatiosuunnittelijana. Armeijan jälkeen kesätyöt tehtaalla jatkuivat ja vuodesta 2010 Liimatainen on työskennellyt tehtaalla vakituisena työntekijänä. – Pari vuotta sitten vaihdoin kunnossapidosta prosessipuolelle. Työnkuvan vaihdos toi työntekoon uutta intoa: oli mukava päästä oppimaan prosessia ja ajamaan itse tehdasta. Välillä tuurailen entisessä työssäni, mikä tuo kivaa vaihtelua. Työn vaihtumisen myötä Liimatainen siirtyi päivätöistä vuorotöihin, mikä sekin oli positiivinen juttu – varsinkin kun tuotannossa tehdään 12-tuntista työvuoroa. Liimatainen ei ole luonteeltaan ihminen, joka innostuisi lähtemään mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Hän korostaa kuitenkin arvostavansa niitä, jotka haluavat ajaa yhteisiä asioita. – On hienoa, että on ihmisiä, joilla paloa ja vetoa niihin hommiin. Ammattiosaston vapaa-ajan toimintaan hän osallistuu mielellään. Osaston jäseniä kannustetaan pitämään huolta hyvinvoinnistaan muun muassa pyöräilyja kävelyviikoilla. Osasto järjestää kesäisin myös yleisurheilukilpailuja. – Olen kilpaillut muun muassa pikajuoksussa, pituushypyssä ja kuulantyönnössä. Kisoissa on mukana myös rennompia lajeja kuten tikanja saappaanheittoa. Osastossamme on innokkaita eläkeläisjäseniä, jotka jaksavat järjestää. Kaksi vuotta sitten CP Kelco myytiin Nouryon Chemicalsille. Työntekijät suhtautuivat Liimataisen mukaan omistajanvaihdokseen ensin innostuneesti, mutta into on hieman laantunut, sillä muutoksen myötä on pitänyt opetella uusia käytänteitä ja ajaa sisään uusia järjestelmiä. Liimatainen kertoo, että omistajan vaihduttua ylempiä toimihenkilöitä lähti aika lailla. Tuotannossa väki on pysynyt. – Siitä huolimatta resurssit ovat tiukassa. Se näkyy muun muassa siinä, että vähän väliä tulee kutsua ylitöihin. Jos joku on joutunut jäämään sairauslomalle, ei vuorossa ole reserviä.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Miikka Liimatainen sai uutta potkua työhönsä siirryttyään tuotantoon. Osasto ??:een kuuluva Miikka Liimatainen työskentelee prosessimiehenä Nouryon Chemicalsilla Äänekoskella. Hänestä työssä on parasta työkaverit ja mielekäs työnkuva. Oppilasjäseneksi opintojen alusta lähtien opiskelet alan ammatteihin, voit liittyä Paperiliiton oppilasjäseneksi heti opintojen alettua. Oppilasjäsenenä saat käyttöösi liiton monet jäsenedut lukuun ottamatta oikeusapua ja liittovakuutusta. Lisätietoa jäseneduistasi näet nettisivuilta. Oppilasjäsenenä et maksa jäsenmaksua etkä ole Paperityöväen työttömyyskassan jäsen. Oppilasjäseneksi liitytään sivuston paperiliitto.? kautta kohdasta ”Liity jäseneksi”. Oppilasjäsenelle on oma sähköinen liittymislomakkeensa. Liittyminen onnistuu vaikka puhelimella. Täyttämistä varten ei tarvitse tunnistautua. Kun tallennat hakemuksen, saat kuittauksen. Paperiliiton jäsenrekisteri aktivoi oppilas jäsenyytesi ja saat sitten tekstiviestitse linkin, josta voit ladata puhelimeesi oppilasjäsenkortin. Sillä voit osoittaa jäsenyytesi hyödyntaessäsi jäsenetuja. Varsinaiseksi jäseneksi ja samalla Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi voit liittyä, kun aloitat alalla työsuhteessa. Hakemuksen yhteydessä voit täyttää perintäsopimuksen, jolloin sinun ei tarvitse erikseen huolehtia jäsenmaksun maksamisesta. Jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä sinua palvelee jäsenrekisteri jasenrekisteri@paperiliitto.? tai puhelimitse 0102 897 700 arkisin klo 9.00–12.00.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Ukrainan presidentti Zelenskyin ensimmäinen etunimi? 2. Mikä on dosetti? 3. Missä lajissa Topi Raitanen voitti Euroopan mestaruuden tämän vuotisissa kisoissa? 4. Mikä on taajuuden mittayksikkö? 5. Mikä on Brasilian virallinen kieli? 6. Mitä tarkoittaa sana pandemia? 7. Mistä kaupungista alkaa Saimaan kanava? 8. Missä kaupungissa sauhuaa Tainionkosken (Kaukopää 2:n) tehtaat? 9. Vuodelta 1978 on iskelmä Paperitähdet. Kenen tekemä se on? 10. Minkä auton valmistajan malli on Alhambra? Vastaukset sivulla 35. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 14.9.2022 13.41.32 14.9.2022 13.41.32
28 / 7 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ?.??. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai Erja Kansanaho, Kaipolasta. PETO ? ? Paasikivi nauravalla ? ? leikata pihillä! pitävä ommel printattu olaS ? > Sn itämaa asuste KUKIN Saarinen puutunut ESITTÄÄ KORTEIN PYKÄLÄ Marin keilalle YLLE sydän VILJAT HARJA MIETTEIN LAITTAA SÄÄTÄ 24.2. KURIA VALKEAA TAHROJA > TILILLÄKIN LAPSILLA ? KIILATA aamun ilmiö JUTTU TEINI TOISTETTU TEAN SUKU OKASET ASTIA X X ruuhka PIENI sanktioita TUORE RUOHOJA kyntäjällä vesimäärä palvottu NUOLIN koulutusta ? 50 % soistakin rauhasesta VAPAA uutta kasvua ELOKUVIN JOKI SUO! ULOKE LEIKKI SUU painomittoja YLLÄ iloton RUOAN LAITTOON LIITTO PLANEETTA SOSETTA Hatšaturjan ITÄMAA 25.11. KUKISSA SELATTUJA naruun tehty ????????? OVI PISAROIN LAIHA TYTTÖ MYÖS H:LLA USEIN SYÖTY N?stase ENNEN PYHÄÄ ? pitkin korvin Helsingissä OSA AITAA ÄÄNIALAT AMBERLA TIEN OSA SUPPILOT UKIT PISTÄÄ SILEÄKSI MUNAKOISOPAISTOS Gorbatšov HEILIT "8" TAKAA KAPEA VÄYLÄ KIUSALLISIA PUHDAS hillitä roisit ANKARA tasain 19.11. SUO LIITTÄÄ POHJOINEN KUNTA Kymenlaakson kunta HALVOIN JUOMIN KIRJAILIJA CALVINO PÄÄHINE PIENITTYÄ PUUTA VARASTAA INTIAANITELTTOJA ROKOTTEEN KEHITTÄNYT Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 13.9.2022 16.40.20 13.9.2022 16.40.20
Maailman paras työnantaja aikaan heräävä Jyri Peltola pyrkii ajamaan Helsinkiin ennen pahinta aamuruuhkaa. Peltola työskenteli 23 vuotta Inkeroisten kartonkitehtaalla, viimeksi prosessinhoitajana ja varapääluottamusmiehenä. Puolitoista vuotta sitten hän siirtyi sopimusasiantuntijaksi Paperiliittoon. – Olen tosi tyytyväinen, minulla on maailman paras työnantaja, paperimiehet, ja olen työssä liikkeessä jolla on minulle iso merkitys, hän sanoo. Peltola toteaa, että mitä enemmän hän on ollut luottamusmieshommissa, sitä enemmän työntekijöitten puolen pitäminen on alkanut kiinnostaa. – Minulla on joukkuepelitaustaa, yhdessä mennään ja yhdessä tehdään, on se mentaliteetti. Jos pystyn auttamaan toisia, se on sellaista mistä tykkään. Iltapäivällä on taas tarkoitus ehtiä moottoritielle ennen ruuhkaa. Alkumatkasta Peltola hoitaa vielä työasioita puhelimessa. Lähempänä kotia hän ryhtyy Radio Rockin kuuntelijaksi ja miettii, mitä perheen kanssa tekisi. Kaikki on hyvin, kun vielä illalla muistaa ladata kahvinkeittimen valmiiksi aamua varten – uniajan maksimoimiseksi. • : Jyri Peltola aloitti työt Paperiliiton toimistolla mielenkiintoiseen aikaan. – Se oli sukellus suoraan syvään päätyyn, tes-neuvotteluihin. Tässä on opettavaiset puolitoista vuotta takana, hän sanoo. / 29 7 / T a u k o t i l a 7 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 13.9.2022 16.40.25 13.9.2022 16.40.25
30?PaPeriliit to?07 / 2022 7 / t a u k o t i l a kun laborantit Roosa Hytönen ja Katja Järnfors tapasivat peräkkäin osuneiden kesälomiensa jälkeen, ensimmäiseksi halattiin. Olipa mukava nähdä yhteensä kahdeksan viikon jälkeen! Heille on muo dostunut hyvä yhteistyö ja avunanto sopimus, koska he molemmat ovat tulleet alle viisi vuotta sitten Metsä Fibren Kemin sellutehtaan laboratorioon töihin. – Tehdään Katjan kanssa tiiviissä tii missä töitä. Pyydetään apua toisiltamme, keskustellaan ja puretaan tilanteita. Pystymme yhdistämään tietotaitojamme, ja opimme toisiltamme, Hytönen sanoo. – Roosa on ollut vähän pitempään kuin minä, ja hän tietää prosesseista syvälli semmin. Saan Roosasta hirveän paljon tukea, Järnfors komppaa. Hytöselle sellutehdas on ensimmäinen vakituinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Järnfors opiskeli alunperin suur talouskokiksi, ja on tehnyt asiakaspalve lutyötä melkein 20 vuotta, josta 13 vuotta vuoroesimiehenä. Kun työpaikka lähti alta, hän kouluttautui laborantiksi, ja on nyt vakinaisessa työssä sellutehtaalla. Hytönen pohtii, että Järnforsilla on sellaista työelämäosaamista, jota hän itse vasta kerryttää. Pitkä työkokemus tuo silmää toimia erilaisten ihmisten kanssa. Järnfors sanoo, että Roosa on erityisen taitava laitteiden kanssa. – Vastakin soitin Roosalle kuivaus koneelta, kun vaaleusmittari ei toiminut. Luotan, että Roosalla on tietotaitoa, tai ainakin hän tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos asia ei omin voimin ratkea. Hänellä ei myöskään mene hermo, vaikka on pitänyt tehdä toistoja, että olen oppinut asian, Järnfors sanoo. Kun he ovat töissä eri työpisteillä, Hytönen kertoo, että saattaa havahtua siihen, että kuuntelee Järnforsin juttua ja hekottelee itsekseen toisella puolella laboratoriota, vaikka ei olisikaan varsinai sesti keskustelussa mukana. – Katjalla on älyttömän hyvä huumo rintaju! Hän on todella lämmin ja avoin ihminen, ja siksi hänellekin on helppo olla avoin, Hytönen sanoo. Järnfors kiittelee, että Hytönen ei tunnu pahastuvan, vaikka hänelle puhua pälpättää kaikkea. – Roosalle voi kertoa kaikki huolensa, hän sanoo. – On tosi mukavaa, että on löytynyt työkavereista sellainen, jolle voi jutella mistä tahansa. Me olemme hyviä ystäviä, juttelemme ihan kaikesta, emmekä nolos tele. Jutut osuvat yksiin – vaikka Katja on koiraihminen ja minä kissaihminen! Hytönen hymyilee. ? • Mari sChildt Roosa Hytönen ja Katja Järnfors ovat molemmat suhteellisen tuoreita laborantteja. Yhteistyötä ja avunantoa labrassa »Opimme toinen toisiltamme.» nina susi t y ö p a r i – Hyvin pitkälti luemme toistemme ajatuksia, sanoo Katja Järnfors (oik.). Roosa Hytönen vahvistaa, että jutut osuvat hyvin yksiin. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 13.9.2022 16.20.35 13.9.2022 16.20.35
PaPeriliit to?07 / 2022?31 7 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Uusi tehtävä AsuinpAikkA:?Pietarsaari syntynyt: Vimpelissä 23.9.1991 perhe: vaimo ja kolme koiraa työ: UPM Pietarsaaren kuivatus koneilla varakoneenhoitajana terveiset: entisille ja nykyisille työka vereille syntymäpäivänään: huomaa, kuinka nopeasti taas meni vuosi. Tommi Pippola tommi Pippola yllättyi, kun kollega keväällä soitti ja kysyi kiinnostusta uudeksi osastonluottamusmieheksi. Edeltäjän työnantaja vaihtui ulkoistamisen yhteydessä. – Mietin asiaa rauhassa pari viikkoa, sillä en tee mitään puolivillaisesti, vaan olen mieluiten täysillä mukana. Edeltäjän kanssa jut telin ja tulin siihen tulokseen, että ihan hyvin voin lähteä vai kuttamaan omiin työoloihin. Päätöstä piti punnita myös siksi, että upm:läisillä oli takana pitkä lakko. – Tuntuu, että ainakin joka viikko tulee vastaan uutta asiaa, sekä positiivista että negatiivista. Muiden luot tamusmiesten kanssa päh käillään ja etsitään yhteinen sävel porukan kesken. Vapaaajallaan Tommi lenkkeilee ja kulkee met sässä koirien kanssa. Lapista on tullut säännöllinen käyntikohde: viimeksi hän oli vaeltamassa ja talvisin käy laskettelemassa. • eeva elorantajokela S ähkön hinta nousee kaikkialla, mutta Britannialla saattaa olla ennätys hallussaan: vajaan vuoden sisällä 178 prosenttia ja nousu jatkuu. Vai jatkuuko? Ilmassa on kapinahenkeä, ja kaksi kasvavaa joukkoliikettä kerää kansalaisia riveihinsä. Enough is enough (liika on liikaa) -liikkeen takana ovat mm. rautatieläisten liiton suosittu johtaja, Mitch Lynch, ja vasemmiston kansanedustaja Zarah Sultana. Yli satatuhatta brittiä on liittynyt Don´t pay -liikkeeseen ja aikoo protestoida jättämällä lokakuulle suunnitellun uuden 80 prosentin sähkönkorotuksen maksamatta. Ihmiset ovat raivoissaan, sillä sähköyhtiöt ovat kahmineet viime vuosina miljardien voittoja. Vaatimukset sähköja vesiyhtiöiden kansallistamisesta ovat yhä äänekkäämpiä, samoin kuin vaatimukset ns. Windfall-verosta sähköyhtiöille. Verolla subventoitaisiin kuluttajahintaa. kansalaisia neuvova elin, Citizens Advice, arvioi, että 25 prosenttia briteistä ei pysty tulevana talvena maksamaan sähkölaskuaan, ja tuore kysely kertoo, että yksi neljästä ei aio laittaa lämmitystä päälle lainkaan. Kansallinen terveydenhoito, NHS, pelkää, että tämä johtaa sairastumisiin, kuolemiin ja kuormittaa terveydenhuoltoa, joka on jo nyt henkitoreissaan. NHS on varoittanut maata uhkaavasta humanitäärisestä kriisistä. Opettajien ammattiliito puolestaan ilmoitti, että kouluilla ei ole varaa sähköihin eikä opettajien palkkoihin, ja totesi, että ainoa vaihtoehto on siirtyä kolmipäiväiseen kouluviikkoon. Brexitin ja pandemian kurittamassa liike-elämässä pelätään uusia konkursseja. Ovatko kaikkeen mukautuvat britit jo valmiita barrikadeille? Täällähän on totuttu valittamatta kipristelemään kylmissä ja vetoisissa vuokra-asunnoissa. Julkisuudessa on tuotu esiin vuoden 1990 protesti, kun 18 miljoonaa kansalaista jätti uuden kunnallisveron maksamatta ja uudistus haudattiin. Tulevaa talvea on verrattu myös vuoden 1978 ennätyskylmään ”tyytymättömyyden talveen” (Winter of discontent), jolloin lakkoaallot vavisuttivat maata. Lakot ovat jo alkaneet – talvi näyttää, miten tyytymättömyys kulminoituu. • »25 % briteistä ei pysty tulevana talvena maksamaan sähkölaskuaan.» lä hd e: ti la st ok es ku s lä hd e: ti la st ok es ku s 95 E bensiinin hinta Suomessa Moottoribensiinin kulutus tieliikenteessä 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2022 2021 euroa/litra Gigawattituntia Keskimääräiset kuluttajahinnat kuukausittain. Viimeinen tieto 7/2022 Tieliikenteen energiankulutus mottoribensiinin osalta Suomessa. Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 13.9.2022 16.20.35 13.9.2022 16.20.35
Juho Kiesiläinen on 34-vuotias talteenotto-operaattori Stora Enson Varkauden sellutehtaalla. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 12.9.2022 11.40.52 12.9.2022 11.40.52
PaPeriliit to?07 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä E n minä nuoruuessa suunnitellut uraa Stora Ensolla. Lukion jälkeen lähdin Rantasalmelta armeijaan ja sitten Kuopioon sähkövoimatekniikkaa lukemaan. Aikani pyristelin amkissa, mutta kun isä on tehtaalla vuoromestarina ja järjesti minut sellutehtaalle kesätöihin, ne rahat kai tekivät tehtävänsä. Vuonna 2015 mut vakinaistettiin Storalle. Asun Kuopiossa omakotitalossa Tuulin ja mäyräkoira Onnin kanssa, eletään siellä tavallisen erikoista elämää. Tehdään usein yhdessä ruokaa, se on meidän juttu. Ateriahan on juuri niin hyvä kun siihen panostaa. Jos käyttää aineksiin sen mitä perussetti ravintolassa maksaa, saa ihan mahtavan hetken. Pari päivää sitten tehtiin ramenia ja haaveiltiin seuraavasta ruokareissusta Etelä-Koreaan. Ollaan koko kesä totuteltu tulisiin ruokiin, kun niitä siellä laitetaan. Se menee niin, että ensiksi perehdytään paikallisiin ruokiin ja sitten lähdetään niitä syömään. Maailmalla saa väliin lautaselle niin eksoottisia asioita, että pitää googlettaa syömäohjeet. Vaikka nyt Thaimaassa rukoilijasirkka-rapu – se on käytännössä 30-senttinen katkarapu – jonka kuori piti oikein murjoa auki. Eikä tarvi ulkomaille lähteä. Vaikka viime kesällä Juutuanjoen törmällä Inarissa ravintola Aanarissa tiesin, että tämä jää elämään. Alkupalaksi oli ollut uppopaistettua jäkälää. Söin jumalattoman hyvää nieriää ja katselin ikkunasta, kun toiset kalastaa perholla taimenta. Hyvä kokonaisuus mulla on. Yötyö sopii hyvin, 12 tunnin seema ihan parasta ja työkin sellaista, että voisi sitä lopun elämänsä tehdä. Lempiruokana tortillat ja tacot. Äsken juuri mietin, että pitäsköhän ottaa hänger steikkiä sulamaan täytteitä varten. Ihan varmasti tulen siitä syöntihetkestä nauttimaan. Nehän tässä elämässä parasta on, hetket. Vaikka kun lähdettiin Tahkolla pitkälle kävelylle, kun Onni oli vielä niin pieni, että sitä piti kantaa. Oli viileetä ja aurinko paistoi, kun päästiin Tahkomäen huipulle. Siellä ravintolassa syötiin gulassikeittoa. Onni istui tuolilla kuono pöydässä ja sen silmät lupsui. Se piti alaskin kantaa. Minä pääsen niihin hetkiin takasin aina kuin haluan. ? Tie paperimiehen sydämeen käy vatsan kautta, mutta Juho Kiesiläiselle se ei riitä. Hänen ateriansa osuvat nielun lisäksi sieluun. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Akseli Muraja »Pari päivää sitten tehtiin ramenia ja haaveiltiin seuraavasta ruokareissusta Etelä-Koreaan.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 12.9.2022 11.40.53 12.9.2022 11.40.53
34?PaPeriliit to?07 / 2022 »Olemme älykkäitä ja negatiivisten kokemusten unohtaminen on meille lähes mahdotonta.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. W iljamiksi ristimämme romanian pakolainen aloitti uuden elämänsä Suomessa 2020 kevättalvella, juuri ennen kuin pandemia alkoi toden teolla jylläätä. Pentue oli löydetty hylättynä pellolta ja paikallinen eläinlääkäri ja rescueaktivisti pelasti pennut koiratarhallensa. Wiljami eli lapsuutensa häkissä muiden koirien kanssa, tavaten vain harvoja ihmisiä. Matka Suomeen lentokoneessa oli stressaava. Kun autoin Helsinki-Vantaalla kantamaan koirahäkkejä pakettiautosta, olivat muut koirat jo alistuneita kohtaloonsa. Wiljami oli ainoa joka yritti taistella loppuun saakka ja rymisteli kuljetuskopassansa. Kotimatka Tampereelle meni pitkin hampain. Uuteen kotiin päästyään Wiljami otti paikakseen makuuhuoneen, josta tuijotteli epäileväisenä uusia omistajiaan. Matka oli traumaattinen ja olento peloissaan, joten annoimme koiran olla rauhassa. Pissat tuli imurinvarteen. Onneksemme Wiljami on perso ruoalle, joten luottamusta rakennettiin hiljalleen aterioiden kautta. Ensimmäisellä ulkoilureissulla rohkeus päättyi kynnykseen, hiljalleen päästiin pidemmälle. Viikon ajan ulkoilu rajoittui ulko-oven läheisyyteen, mutta reviiri laajeni päivittäin. Pandemian vuoksi emme pystyneet totuttamaan Wiljamia vieraisiin normaalisti, joten epäluulo tuntemattomiin oli ymmärrettävää. Alkuun koira haukkui naapurit, vastaantulijat ja postinjakajat. Kaikki pelotti. Ajan myötä kodista alkoi tulla koti ja masennus väistyi uuden elämän ihmeellisyyksien tieltä. Millainen kokemus olikaan, kun ensimmäisen kerran sai maistaa paistettua lohta! Häkissä ruokana oli ollut vain koirannappulaa. Isännän kalastamaan särkeen piti jo hieraista itseään, niin valloittavalle se tuoksui. Reviiri laajeni entisestään ja uteliaisuus voitti pelon. Lähikulmien koirat tulivat tutuksi ja Wiljami seurasi heidän käyttäytymistään tarkasti. Aiemmin kyykkypissalla käynyt Wiljami opetteli nostamaan koipeaan nähtyään kulman kundien tapoja. Koirien kanssa lapsuutensa viettäneenä, uudet koirat eivät olleet ongelma, ja kaikkien kanssa tultiin toimeen. Romanialaisesta koirahäkistä Suomen kaupunkiympäristöön on pitkä matka fyysisesti ja henkisesti. Uusia asioita kohdattiin joka päivä. Särkänniemen vieressä lenkkeilevät ponit olivat ensimmäisellä kerralla psykedeelinen kokemus ja Onkiniemen rannan kanadanhanhet järkyttäviä kaakattajia. Hissiin ei millään ilveellä olisi haluttu mennä, paitsi lopulta kalkkunaleikkeiden avulla ja silloinkin vastentahtoisesti. Nykyään hissi on koettu huomattavasti rappuja järkevämmäksi tavaksi liikkua kerrosten välillä. soPeutuakseen jännittävään ympäristöön Wiljami kehitti rutiineja, joita on syytä seurata tarkasti. Aamulla ensimmäisenä omistajansa nähdessään täytyy venytellä, heiluttaa häntää ja päästää asiaan kuuluva haukoitusnauku, ääni, jota olen kuullut vain Wiljamin tuottavan. ”Hyvää huomenta, olisiko aamiaisaika?”. Ulos mennessä pitää aina kulkea käytävän oikeaa puolta. Jos isäntä sattuu tukkimaan tien, tungetaan välistä tai odotetaan että tilaa tulee. Jos omistaja nousee ylös lattialta, noustaan kahdelle käpälälle ja heitetään yläfemmat. Nykyään Wiljami on varsin iloinen ja onnelliselta vaikuttava koira. Juuri mikään ei pelota, ei edes kotimme vieressä rakentuva ratikka, jonka työmaasta pamahtelee välillä kovia ääniä. Ukkonen ja ilotulitukset eivät voisi vähempää kiinnostaa, mitä nyt raketteja on hieno katsella ikkunasta. Koirista voisi ottaa oppia. Mutta eihän meitä voi verrata, koirat ovat yksinkertaisia eläimiä joiden aivot eivät ole kehittyneet kovin pitkälle. Eihän heillä ole syytä kantaa ahdistusta ja elämän traumoja. Me ihmiset taasen, me olemme älykkäitä olentoja ja menneisyyden negatiivisten kokemusten unohtaminen on meille lähes mahdotonta, koska olemme niin viisaita. Helppohan koiran on olla positiivinen, yksinkertainen olento kun on. Mutta silti joskus katsellessani Wiljamia, mietin, voisiko hänen filosofiastaan omaksua jotain? Katto on pään päällä, ruokaa kaapissa, hiukan leluja, puoliksi syöty luu, kaupunkia ja luontoa pääsee tutkimaan. Kaikki on tällä hetkellä ihan hyvin. ? »Aiemmin kyykkypissalla käynyt Wiljami opetteli nostamaan koipeaan nähtyään kulman kundien tapoja.» 7 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 13.9.2022 8.58.36 13.9.2022 8.58.36
/ 35 7 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 8 Aineistot viimeistään 5.10. Ilmestyy 21.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 2.11. Ilmestyy 18.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 30.11. Ilmestyy 16.12. 1 v a s t a u s t a 1. Volodymyr 2. Lääkkeiden annostelulaatikko 3. 3000 metrin estejuoksussa 4. Hertsi 5. Portugali 6. Maailmanlaajuinen epidemia 7. Lappeenrannasta 8. Imatralla 9. Juice Leskisen 10. Seatin o s a s t o t Tampereen osasto 4: Eläkeläisten ja työttömien kokoontumiset alkavat torstaina 29.9. klo 12 ammatti osaston kokoustiloissa Näsilinnankatu 22 A 5. krs, ja jatkuvat aina joka kuukauden viimeisenä torstaina. Tervetuloa kahvittelemaan! S y y s k o k o u k s e t Pohjois-Karjalan piiri Kuopion os. 55: ma 7.11. klo 17.00, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio. Saimaan piiri Kaukopään os. 21: to 10.11 klo 19.00 osaston toimisto, Vuoksenniskantie 78. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Tainionkosken os. 22: ti 22.11. klo 17.00, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107, Imatra. on tehnyt kaksivuotisen yhteistyösopimuksen tukea nyrkkeilijälupaus Sam Morovatia kohti olympialaisia. Sopimuksella Paperiliitto saa näkyvyyttä Helsingin Tarmoa edustavan Sam Morovatin ottelujen yhteydessä. Morovati on ??-vuotias nyrkkeilijä ja opiskelija. Hän kilpailee olympiatyylin nyrkkeilyssä sarjassa ?? kg. Sam Morovati on valmistunut Omniasta merkonomiksi. Hän jatkaa opintojaan ajoneuvoalan perustutkinnossa. Morovati on voittanut kaksi kertaa B-junioreiden Suomen mestaruuden. Vuonna ???? hän siirtyi A-junioreihin ja voitti kultaa sekä SM-kisoissa että TUL-turnauksessa. Kansainvälinen nyrkkeilyliitto AIBA valitsi hänet Suomen parhaaksi A-junioriksi kahdesti vuosina ???? ja ????. Aikuisten sarjan ensimmäisessä arvokisassa viime joulukuussa hän voitti Suomen mestaruuden. Morovati tähtää vuoden ???? olympialaisiin. – Suurin tulevaisuuden haaveeni on ???? olympialaiset, minkä eteen teen kovasti töitä. Vuoden ???? pääkilpailut on European Games, jota ennen käyn useissa kansainvälisissä kilpailuissa ja leireillä. Syksyn kuluessa Morovati ottelee Tanskassa, Ruotsissa ja marraskuussa myös Suomessa Tammer-turnauksessa. – Sponsorisopimus antaa Paperiliitolle uudenlaista positiivista näkyvyyttä ja samalla liitto tukee lupaavaa urheilijaa lajissa, jossa lajiliiton tuki ei riitä. Haluamme tukea Samia hänen tavoitteessaan ja olla mukana hienossa tarinassa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Uudenlaista yhteistyötä Kohti tavoitteita. Paperiliitosta liittosihteeri Juhani Siira ja puheenjohtaja Petri Vanhala sopivat yhteistyöstä Helsingin Tarmon valmentaja Marko Metzin ja nyrkkeilijä Sam Morovatin kanssa. Tainionkosken os. 22: ti 22.11. klo 17.00, osaston Vuoksenniskantie 107, Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 14.9.2022 16.43.51 14.9.2022 16.43.51
? Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Li ito n lo m ak es ku ks et Lo m ae du t Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X – X X X X X Lisää liitostasi: paperiliitto.fi Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 13.9.2022 17.13.52 13.9.2022 17.13.52