100 vuotta elettyä elämää – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, kertoo Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, muistelee Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. PAPERI Nro 8/2013 18.10.2013 55. vuosikerta ” Lihaa sen olla pitää.” Janne Liukkonen, s. 20 Li itt o M iis a Ka ar tin en Meillä on asiaa! Päivitä sähköpostiosoitteesi s. 28 Totta vai tarua: Stora Enso ja UPM yhdistymässä s. 8 Mitä pitää jaksaa? Ehditäänkö sitä miettiä? s. 4 100 vuotta elettyä elämää @ 01_etusivu.indd 1 9.10.2013 16:58:30
www.ejendals.com Hintaja jälleenmyyjätiedot saat ottamalla yhteyttä Ejendals Suomi Oy:n sähköpostiosoitteeseen: myynti@ejendals.com Saammeko esitellä talven kolme lämmintä TEGERA ® supersankaria. Vasemmalla TEGERA ® 9128 vedenpitävä Thinsulate ® -vuorattu kosketusnäyttökäsine, jonka pito on erinomainen. Keskellä kulutusta kestävä ja vedenpitävä yleiskäsine TEGERA ® 447, sekin Thinsulate ® vuorattu. Ja oikealla TEGERA ® 684 – pehmeä ja taipuisa yleiskäsine soft shelliä. Erittäin hyvä istuvuus ja pitävä ote. Kylmät kädet? Ei huolta! 02_3_sisältö.indd 2 8.10.2013 14:54:22
34 ? Ärsyke ei jaksanut ärsyyntyä, vaan nostalgiset muistot saivat kyyneleet silmiin. 20 ?Työmiehen lautaselle ei mikä tahansa kelpaakaan. 25 ?Kaverit saavat Harri Haverin ylös sohvalta ja liikkeelle. Miisa Kaartinen Päivi Karjalainen Johannes Wiehn Mikko Nikkinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Työelämän murros vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen. 6 Stora Enso leikkaa jälleen. 8 Ovatko jättiyhtiöt yhdistymässä? 10–19 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. 20 Säännöllisistä ruokailuajoista kannattaa pitää kiinni. 24 Maailman paperi: Ruotsissa irtisanomisilmoituksia vuodessa 1405. 25 Parasta elämässä: Harri Haveri elää aamuvuoroviikolla lasten ehdoilla. 26–30 Hiomo 26 Kouvolassa turnattiin jalkapallomestaruudesta. 28 Päivitä jäsentietosi, saat jatkossa Paperiliiton uutiskirjeen. 30 Työtön vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana. 31–34 Taukotila 31 Ratko ristikko ja sudokut. 32 Kemissä heitettiin kartonkia. Kysy kaverilta kysymykset. 34 Karate on opettanut Villeä kärsivällisemmäksi. Paperiliitto ?/???? | ? 26 ?Mika Lahtinen Tampereelta osallistui liiton jalkapalloturnaukseen Kouvolassa. Xx x 10–19 Sadan vuoden paperintekijät Vuosikymmenten saatossa on paljon muuttunut paperityöläisten elämässä. Mutta yksi on säilynyt: työ on aina ollut tärkeää ja sitä on ollut mukava tehdä. Lue 100 vuotiaan Linda Federleyn ja kahdeksan muun tänä vuonna pyöreitä täyttävän tarinat. ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. www.ejendals.com Hintaja jälleenmyyjätiedot saat ottamalla yhteyttä Ejendals Suomi Oy:n sähköpostiosoitteeseen: myynti@ejendals.com Saammeko esitellä talven kolme lämmintä TEGERA ® supersankaria. Vasemmalla TEGERA ® 9128 vedenpitävä Thinsulate ® -vuorattu kosketusnäyttökäsine, jonka pito on erinomainen. Keskellä kulutusta kestävä ja vedenpitävä yleiskäsine TEGERA ® 447, sekin Thinsulate ® vuorattu. Ja oikealla TEGERA ® 684 – pehmeä ja taipuisa yleiskäsine soft shelliä. Erittäin hyvä istuvuus ja pitävä ote. Kylmät kädet? Ei huolta! 02_3_sisältö.indd 3 10.10.2013 8:18:48
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO ” N äin onnellista kansaa ei löydy päältä maan, on nurkumatta tyytynyt se aivan mihin vaan. Se hurraten on purrut vain pelkkää silakkaa, kun hovissa on juhlittu ja juotu shampanjaa.” Näin lauloi Irwin Goodman 30 vuotta sitten. Edelleen laulun sanat ovat osuvia. Jälleen yhdet isot yt-neuvottelut ovat päättyneet, nyt Stora Ensossa. Moni työtoveri menetti työpaikkansa, vaikka oli antanut yhtiölle ison osan elämästään. Reagointi on ollut maltillista ja työt on haluttu hoitaa hyvin loppuun asti, kaikesta huolimatta. Juuri julkaistussa Pellervon ennusteessa väläytetään valoa metsäteollisuuteen, etenkin sellu, kartonki ja energia näyttäisivät pärjäävän hyvin. Omalta osaltaan tilannetta rauhoittaisi vielä se, että kilpailijamaita otettaisiin kiinni maltillisen sopimuksen palkkaratkaisulla. Työvoiman vähentäminen käyviltä koneilta ei enää ole mahdollista, sen tunnustaa työnantajakin. Mutta jos pidennetään työaikoja työnantajien ajatuksen mukaan, niin väkeä voidaan taas vähentää. Tähän ei Paperiliitto eikä muukaan ay-liike ole kuitenkaan suostumassa. Graa? sen paperin ylikapasiteetti aiheuttaa ongelmia. Löytyykö ratkaisu Euroopan markkinoiden puhdistamiseen yritysjärjestelyistä? Ilmassa on nimittäin värinää fuusioista. Odotellaan, että ketkä ja koska. Ja pelätään, mihin maahan leikkuri siinä vaiheessa iskee. Mikäli Suomeen kohdistuu aina vaan uusia ytneuvotteluita, laulaa kansa laulun kohta uusin sanoin. P Onnellisten laulujen maa Reagointi on ollut maltillista ja työt on haluttu hoitaa hyvin. VASTARANNAN SUPI PÄÄKIRJOITUS Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen Työturvallisuus ja työhyvinvoinnin edistäminen ovat Paperiliitossa tärkeitä painopistealueita ensi vuonna. Painopisteet perustuvat kesäkuisen liittokokouksen päätökseen. Työpaikoilla luottamushenkilöt tuntevat uudenlaista voimattomuutta. Konkurssin partaalla keikkuvan tehtaan työntekijöillä on huoli maksamattomista palkoista ja toimeentulosta. Toisaalla on esitetty palkanalennuksia keinona säästää työpaikat. Vähennysten jälkeen vilkastuneita tilauksia pitää toisinaan tehdä vaikka ylitöinä, kun väki ei muuten riitä. Mitä työpaikoille kuuluu ja miten työpaikoilla nyt jaksetaan, sitä pohtivat Paperiliiton järjestöpäivien osallistujat kolmelta työpaikalta. Kädet täynnä Hylsyjä valmistavalla Sonoco-Alcorella Karhulassa on työsuojeluvaltuutettu Jarmo Kohon mukaan työrauha, töitä tehdään omalla painollaan. Kun iso asiakas vaihtoi hylsytoimittajaa, se tiesi tilauksia heille ja irtisanomisia toisaalle. Tehtaalla on noin 100 työntekijää. – Ylityön tarve kasvaa tällä hetkellä. Kyllähän se mietityttää, kauanko ihmiset jaksaa viedä tilanteen läpi, kun porukka on ajettu minimiin, Koho miettii. Ylityötunteja osa tekee mielellään, osa puolipakolla. Näinä päivinä kieltäytyminen tuntuu vaikealta, sillä moni miettii, mitä hänestä työntekijänä ajatellaan. Ylitöiden kertymistä seurataan sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta. Määrät ovat Kohon mukaan olleet sallituissa puitteissa. Päättämättömyys huolettaa Niin kauan kun maailmassa luetaan pyhiä kirjoja, on Tervakoskella valmistetulle ohOn vain jaksettava Ei voi kukaan väittää etteikö vihreää ois... Yhdellä on kädet täynnä työtä, toisella ei enää yhtään. Ehtiikö ja pystyykö kukaan enää työpaikoilla huolehtimaan siitä, miten töissä jaksetaan? 04-5_kuorimo.indd 4 9.10.2013 20:42:13
Paperiliitto ?/???? | ? si saada lisää tekijöitä suorittavaankin portaaseen. Oikeaa tekemistä Toni Orponen työskentelee lautasliinaja pöytäliinapapereita valmistavalla Suomen Kerralla Kotkassa painokoneella. – Ennen armeijaa olin suorittanut kaksoistutkinnon prosessiteollisuudesta ja yotutkinnon, joten ihan alan töihin päädyin, kertoo Orponen. Pääluottamusmies Marko Rågback on työskennellyt Suomen Kerralla 13 vuotta. Vasta tänä vuonna tehtaalla oli ensimmäiset lomautukset. Kuuden viikon mittainen lomautus koski muutamaan henkilöä. Vähentynyt työmäärä luo epävarmuutta. Hiljaisempi aika tuo myös ongelmia esiin. – Mielekkäämpää olisi, jos töitä olisi enemmän ja tasaisemmin, ei ehdittäisi tehdä tikusta asiaa, Rågback sanoo. – Vaikka työtä ei jonakin hetkenä ole, sitä pitäisi olla olevinaan. Huolenaiheita jakamassa Paperiliiton järjestöpäivät kokosivat syyskuun lopulla Helsinkiin noin 200 luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua ja ammattiosastojen puheenjohtajaa kuulemaan työja kasvusopimuksen vaiheista sekä liiton ja alan tulevista haasteista. Kun Sosiaalija terveysministeriön työhyvinvoinnin asiantuntija Tarja Kantolahti pyysi osallistujilta kättennostoa, viittasi suurempi osa osallistujista, että henkinen kuormitus on työpaikoilla suurempi kuin fyysinen. Vain kaksi kättä nousi, kun Kantolahti kysyi, monellako työpaikalla on tehty työhyvinvointisuunnitelma. Kantolahti kannusti luottamushenkilöitä pitämään huolta myös omasta työhyvinvoinnista, etsimään sen edistämiseen itselle sopivat keinot. P KUORIMO kopaperille kysyntää. Tupakan ? ltteripaperin kysyntä sitä vastoin hiipuu, jos tupakointi entisestään vähenee. Uuttakin tuotantoa on aloitettu, kuten leivinpaperia suurkeittiöihin. Eläkkeelle jäävien tilalle ei juuri palkata uusia. Delfortgroupin omistaman Tervakoski Oy:n luottamushenkilöitä huolettaa lyhytjänteinen päätöksenteko. Pääluottamusmies Mikko Nurmon mukaan osalla on pinna kireällä. – Poikia heitetään vuorosta toiseen. Työaikamuoto voi vaihtua äkisti 37:sta 35:een, kun porukka ei riitä pyörittämään konetta viidessä vuorossa. Asiat muuttuvat nopeasti, kun pitkäjänteisyyttä puuttuu, Nurmo sanoo. Myös työsuojeluvaltuutettu Tero Kekin mielestä nopeat muutokset kertovat siitä, että ei aina osata tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Neuvotteluyhteydet työnantajan kanssa ovat kuitenkin hyvät. Työhyvinvoinnin edistäminen ei siis ole asenteesta kiinni? – Rahasta se on kiinni. Rahasta on kiinni myös alimitoitettu henkilöstömäärä, Nurmo kiteyttää. – Paras satsaus työssä jaksamiseen oli” Rahasta se on kiinni. Rahasta on kiinni myös alimitoitettu henkilöstömäärä,” Nurmo kiteyttää. Jaksamista pitäisi Mikko Nurmon (vas.) ja Tero Kekin mielestä hoitaa ehdottomasti tehtaan portin sisäpuolella, ei vain tukemalla seteleillä vapaa-ajan tekemistä. Jarmo Kohon työpaikalle on otettu määräaikaisia työntekijöitä helpottamaan työmäärän kasvua. Pääluottamusmies Marko Rågback (oik.) sai houkuteltua 24-vuotiaan Toni Orposen varapääluottamusmieheksi. On vain jaksettava 12 3r f 04-5_kuorimo.indd 5 9.10.2013 20:42:14
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Työhyvinvointia kortilla? Eeva Eloranta-Jokela Työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä luotuja ja Työturvallisuuskeskuksen eli TTK:n kehittämiä Työhyvinvointikortteja on suoritettu yli 6000 kappaletta. Miten Työhyvinvointikorttikoulutus auttaa työpaikan arjessa, TTK:n asiantuntija Pirkko Mäkinen? – Työhyvinvointi on kaikkien työyhteisön jäsenten yhteinen ja yhteisvastuullinen asia. Koulutus auttaa näkemään, miten monista asioista työhyvinvointi koostuu ja että niihin voi vaikuttaa. – Koulutus auttaa löytämään työpaikan voimavarat, asiat, jotka jo on hyvin. Koulutus helpottaa ja antaa malleja ottaa oman työpaikan kinkkisetkin asiat puheeksi ja hakea niihin ratkaisuja. Eli käytännössä? – Koulutuspäivän käytännönläheiset tehtävät voi soveltaa arkityöhön.– Esimerkkeinä vaikkapa oman osaamisen pohtiminen, ristiriitojen käsittely, miten toimin stressitilanteessa, kuormituksen puheeksi ottaminen tai esimiehen mahdollisuudet tukea työhyvinvointia.Koulutus herättää siihen, että jokaisella on rooli ja vastuu työhyvinvoinnissa. Oma tontti täytyy hoitaa aina ensisijaisesti. Miten koulutusta voi hyödyntää? – Korttikoulutuksesta saa paremman hyödyn, kun työyhteisöstä on useita osallistujia. Helpoin tapa saada muu porukka innostumaan on luoda työpaikan yhteinen sähköinen työtila TTK:n maksuttomassa Sykettätyöhön.? palvelussa. – Sieltä saa runsaasti tietoa, ideoita, malleja ja askelmerkkejä työhyvinvoinnin edistämisestä. Palvelussa voi arvioida ja suunnitella, mitä pitää tehdä omassa työyhteisössä paremmin. P ” Oma tontti täytyy hoitaa.” Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. PUOSHAKA Millainen on hyvä esimies? Hallitusgallup: Paperiliitto-lehti kysyi liiton hallituksen jäseniltä: Minkälainen on hyvä esimies? Olli-Pekka Kaikkonen, osasto 43 Oulu, varapääluottamusmies, Stora Enso – Oikeudenmukainen. Ottaa huomioon myös yksilön tarpeet päätöksiä tehdessään. Rehellinen, pitää roolinsa esimiehenä. Huolehtii, että kaikilla on tehtäviä ja että ne ovat tasapainossa. Veijo Ruotsalainen, osasto 52 Pietarsaari, pääluottamusmies, UPM – Hyvä esimies välittää alaisistaan, seuraa heidän osaamistaan ja on halukas kouluttamaan. Hän luottaa alaisiinsa ja on itse luotettava. Timo Virtanen, osasto 5 Mänttä, pääluottamusmies, Metsä-Tissue – Keskusteleva, kuunteleva, tasapuolinen. Oikeudenmukainen. Kykenee vuorovaikutukseen. Vuorovaikutustaitoja voi aina kehittää. PTT ennustaa metsäalan kohentuvan Ennuste: Metsäteollisuuden kannattavuus kohenee, arvioi PTT eli Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos metsäsektorin tuoreessa ennusteessa. Talouskasvusta huolimatta paperintuotanto vähenee myös ensi vuonna, sillä kysyntä on pienentynyt pysyvästi. Suomen paperintuotanto vähenee tänä vuonna 3-4 prosenttia viime vuodesta. Paperin keskimääräinen vientihinta laskee aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna. PTT arvioi hintojen nousevan ensi vuonna, mutta se edellyttää kustannusten karsimista ja tarjonnan vähentämistä Euroopassa. Paperikoneiden sulkemiset ovat mahdollisia Suomessa. Kartongin vienti kasvaa tänä vuonna liki 7 prosenttia viime vuodesta. Vienti kasvaa edelleen ensi vuonna. Tänä vuonna sellun vienti Suomesta kasvaa liki 10 prosenttia viime vuodesta. Viennin kasvua selittää paitsi vahva kysyntä, myös sellun tarpeen väheneminen kotimaassa siitä syystä, että paperiteollisuus on supistunut. Stora Enson yt-neuvottelut päättyivät Imatralla ja Varkaudessa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enson Imatran tehtailta työpaikkoja on vähenemässä 162, joista työntekijöiden osuus on 140 ja loput toimihenkilöitä. Työnantaja vahvistaa vähennyksiä koskevat päätökset ilmeisesti 23.10. Kaukopään ja Tainionkosken ammattiosastot ovat esittäneet mahdollisimman monen vähennyksen toteuttamista pehmein keinoin. Lisäksi osastot ovat tehneet kattavan esityksen irtisanottaviin kohdistuvista tukitoimista ja muutosturvasta. Muutosturvassa olennaista on yksilön tukeminen, ei samanlaisten ratkaisujen tarjoaminen kaikille. – On järkevää miettiä yksilön kannalta parasta vaihtoehtoa. Tarkoitus olisi paneutua yksilön auttamiseen ja sillan rakentamiseen työstä työhön, pääluottamusmies Ilkka Nokelainen sanoo. Kunnossapitäjiä siirtyy Varkauden tehtaalta Stora Enso vähentää 31 työntekijää ja 5 toimihenkilöä. 16:lla irtisanottavista työntekijöistä on mahdollisuus siirtyä eläkeputkeen. 15 työntekijää vähennetään niin sanotusti kovina irtisanomisina. Yt-kuvioon kuuluu, että Stora Ensoon siirtyy 15 työntekijää kunnossapitoyhtiö ” Tarkoitus olisi paneutua yksilön auttamiseen ja sillan rakentamiseen työstä työhön.” Huomio yksilön auttamiseen 06-7_kuorimo.indd 6 10.10.2013 8:30:36
Paperiliitto ?/???? | ? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry. aloittivat paperiteollisuuden työehtosopimusta koskevat neuvottelut työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta toden teolla lokakuun toisella viikolla. Neuvottelujen liikkeelle lähtöä jarrutti näkemysero tekstimuutosten laadusta. Paperiliiton mielestä muun muassa työaikajoustoja ja työajan pidentämistä koskevissa muutosesityksissä on kyse alan työehtosopimusta heikentävistä asioista. Paperiliiton hallitus linjasi syyskuussa, että neuvottelut voidaan aloittaa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta. Hallitus painotti, ettei työehtosopimuksen teksteihin tulla hyväksymään heikennyksiä. Paperiliiton muilla sopimusaloilla on käynnistetty neuvottelut työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta. Eri liittojen alakohtaisten neuvottelujen käymiseen annettiin aikaa kahdeksan viikkoa. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat 25. lokakuuta kello 16 umpeutuvan määräajan jälkeen, onko sopimus kattava ja solmitaanko kasvuja työllisyyssopimus kolmeksi vuodeksi. P KUORIMO Muutosturva paremmaksi! M uutosturvan parantaminen on asia, jonka liiton järjestöpäivillä olleet aktiivit kokivat yhdeksi tärkeimmistä parannettavista asioista. Asiaa on syytä kehittää, koska esimerkiksi Saksassa muutosturvan taso on paljon parempi. Miltä kuulostaa: palveluvuodet x bruttokuukausiansio (max. 175 000 €), huollettavat lapset x 4 000 €, ikälisinä 45v 4 000 €, 50v 8 000 € ja 55v 12 000 €? Saksassa taso on paljon parempi. Timo Byman liiton sihteeri SUORAA PUHETTA Osa-aikaisten työntekijöiden lomaajan kausipalkka ja lomakorvaus aperiteollisuuden työehtosopimukseen tehtiin vuonna 2012 muutos osa-aikaisten työntekijöiden loma-ajan palkanmaksuun liittyen. Tällä ratkaisulla haluttiin selkeyttää osa-aikaisten työntekijöiden loma-ajan palkanmaksua siten, että työntekijöille maksetaan kerralla oikea lomaajan kausipalkka ja lomakorvaus. Ratkaisu poisti paljon kysymyksiä aiheuttaneen ns. negatiivisen lomapalkan tasauserän. Työehtosopimusmääräykset asiaan löytyvät työehtosopimuksen kohdasta 25.8. Osa-aikaisten työntekijöiden lomapalkan maksu, esimerkki Työntekijä tekee osa-aikatyötä, jossa työaika on puolitettu. Työntekijän kausipalkan tuntipalkka 15 € Lomapalkkasopimuksen mukainen kta 17 € Lomapalkkasopimuksen mukainen kerroin 111,2 Lomapäivien lukumäärä 30 Lomapalkkasopimuksen mukainen palkka 111,2 x 17 € = 1890,40 € Loma-ajan laskennallinen kausipalkka 30 x 6,67 x 15 = 3001,50 € Vähennettävä lomapalkan tasauserä 1890,40€ 3001,50 € = 1111,1 josta työajan suhteessa voidaan vähentää 50 % eli vähennettävä summa on 555,55€ Lomapalkan kokonaismäärä on 3001,50 € 555,55 € = 2445,95 € Työntekijälle maksetaan lomapäivältä 2445,95€ / 30 = 81,53 € Osa-aikaisten työntekijöiden lomapalkan maksu Jos palkkakaudella on sekä vuosilomaettä työpäiviä, lasketaan kausipalkan osuus palkattomia poissaoloja koskevan TES 13.7 mukaan. Esimerkki 6/30 loma-ajan kausipalkan kokonaismäärästä Työjakson kausipalkan osuus, kausipalkka – (kptplk x [5 pv x 8 h]) Esimerkki 2 (tam 37) Suunniteltu Toteutunut 7/30 loma-ajan kausipalkan kokonaismäärästä Työjakson kausipalkan osuus: Palkkakaudella 4 työvuoroa, 6 vuorovapaata, yht. 10 Kausipalkka – (48 x kausipalkka / 80) Vuosilomista aiemmin tällä palstalla käsitellyt aiheet ja lehden numerot: Vuosilomiin liittyvät korvaukset paperiteollisuudessa 05/2013. Keskeytymätön kolmivuorotyö ja vuosilomat 06/2013. Vuosilomiin liittyviä erityismääräyksiä 07/2013. Lehden sähköinen arkisto: www.digipaper.? /paperiliitto TES TUTUKSI Tes-neuvottelut alkoivat matkakustannuksia 450 € / kk. Työttömyyspäiväraha on noin 60 % nettopalkasta, kesto 1 vuosi, ennen kuin alenee. Meillä Suomessa 6 kk:n irtisanomisajan palkka on työnantajille pyhä asia, josta ei hevin poiketa. Monesti kuuleekin heidän suustaan, kuinka Suomessa ei voi työllistää, koska irtisanominen on niin kallista. Minkähän takia Euroopan paperintuotantoa on lopetettu niin paljon juuri Suomessa? P Näiden lisäksi muualla töissä käyville 18 kuukauden ajan vuokratukea 600 €/kk ja Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Y Y Y Y – – V V V – V V V – Y Y Y Y – L LX L L L L L L LX Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Y Y Y Y – – V V V – V V V – Y Y Y Y – L LX L L L L L L LX Eforasta. Heillä on sähköja automaatioosaamista tehtaalle luotaviin uusiin tehtäviin. Pääluottamusmies Kai Pärnäsen mukaan myös heillä tuetaan irtisanottavia mahdollisimman yksilöllisesti: – Niin ajallisesti kuin ajatuksellisesti. Eniten huolestuttavat ne, jotka eivät tule yhteisiin tilaisuuksiin. On sovittu, että heihinkin ollaan yhteydessä. Stora Enson Veitsiluodon yt-neuvottelut ovat myös päättyneet. Vähennysten määrä vahvistunee lokakuun loppuun mennessä. Stora Enson tehtaiden yt-neuvottelut liittyvät konsernin tavoitteeseen leikata kiinteitä kustannuksia 200 miljoonaa euroa vuoden 2014 huhtikuuhun mennessä. P Imatran tehtailta lähtee noin 160 työpaikkaa. Kuva Kaukopään sellutehtaasta. R ei m a Ka ng as 06-7_kuorimo.indd 7 10.10.2013 8:30:37
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Munakennotehdas lopetti Varkaudessa Sulkeminen: Munakennoja Varkaudessa valmistanut Hartmannin tehdas on hiljentynyt. Tuotannossa oltiin viimeistä päivää töissä lokakuun toisella viikolla. – Varastosta voidaan toimittaa kotimaisia kennoja vielä vuoden loppuun saakka, kertoo pääluottamusmies Jarmo Impivaara. Tehdas valmisti kananmunakennoja ainoana Suomessa. Viime keväänä tehdyn lakkautuspäätöksen aikaan tehtaalla oli vielä nelisenkymmentä työntekijää, loppuvaiheessa enää noin kaksikymmentä. Varkauden tehtaan tuotanto lopetettiin, koska yritys halusi keskittää kennojen valmistuksen kotimaahansa Tanskaan. Hj. Jouselta kolmannes pois Irtisanomiset: Pääluottamusmies Seija Virtanen kiteyttää sen, miksi koteloita ja alustoja valmistavan Hj. Jousen viiden hengen vähennys on heillä iso asia. – Vähennys oli yli kolmanneksen koko työntekijämäärästä. Meillä on monia, joiden työsuhteet ovat olleet pitkiä. Suurin osa tuotannon väestä on ollut 15–30 vuotta tai ylikin, Virtanen kertoo. Kaarinassa sijaitsevan tehtaan tuotantopuolelle jää yhdeksän työntekijää. Virtasta huolettaa nyt eniten se, miten jäljelle jäänyt porukka selviää, jos tulee jokin isompi tilaus. Hj. Jousi Oy on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1914. Yritys oli toiminut jo aiemmin paperituotteiden ”pientavarakauppana” sekä kenkävoideja teknillisenä tehtaana. Tehtaalla alettiin myöhemmin valmistaa albumeita, salkkuja ja koteloita. 1930-luvun lopulla aloitettiin ensimmäisten bakeliittituotteiden valmistus ja myöhemmin muovin. Työntekijät ovat aikoinaan järjestäytyneet Paperiliittoon ja sen piirissä myös pysyneet. Muoviset korurasiat olivat pitkään Hj. Jousen ykköstuote kotimaan ja vientimarkkinoille. 2000-luvun lopulla tehdas alkoi kehittää uusia muovituotteita ja valmistaa nyt muun muassa erilaisia elintarvikealustoja ja istutuspurkkeja. Premium Board haki yrityssaneeraukseen Yrityssaneeraus: Kartonkitehdasyhtiö Premium Board on hakenut pääsyä yrityssaneeraukseen. Yhtiö jätti hakemuksen Pohjois-Savon käräjäoikeuteen lokakuun alussa. Hakeutumalla yrityssaneeraukseen Premium Board vältti sitä koskeneen konkurssiasian käsittelyn. Sen oli määrä alkaa samana päivänä, jolloin yhtiö jätti velkasaneeraushakemuksen. Asiasta kertoi Ylen uutiset 4.10.2013. Kartonkitehdas on ollut pysähdyksissä marraskuun 2012 lopulta lähtien ja henkilöstö lomautettuna. Loputkin henkilökunnasta lomautettiin lokakuun toisen viikon alussa, kun henkilöstön palkkojen maksuun annettu määräaika oli kulunut umpeen. Uudet vuorolisät voimaan Korotukset: Paperiteollisuuden lisät nousivat 7. lokakuuta. Iltavuorolisä on nyt 124, yövuorolisä 223 ja saunalisä 401 senttiä tunnilta. 12-tuntisten työvuorojen lisät keskeytymättömässä vuorotyössä (tam37) aamutyövuorolisä on 52 senttiä ja yötyövuorolisä on 180 senttiä. PPY:n sopimuksen mukaiset vuorolisät nousivat . Iltavuorolisä on 143, yövuorolisä 240 ja lauantaija aattolisä 316 senttiä tunnilta. Lisät tulevat voimaan 1.10. tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta. Teksti Tiina Suomalainen S yyskuun alkupuolella Handelsbankenilta putkahti ilmoille analyysi otsikolla ”Massan ja paperin haulikkohäät – kuin luodut toisilleen”, jossa ounasteltiin kahden paperiperijätin, UPM:n ja Stora Enson, yhdistyvän. Kyseessä on teema, joka herää henkiin aika ajoin. Tällä kertaa pohdinnoissa oli kuitenkin enemmän pontta kuin koskaan aiemmin. – Mielestäni kapasiteetin leikkaus ja yhdistyminen on tässä taloudellisessa tilanteessa ainoa keino harjoittaa järkevää liiketoimintaa, toteaa analyysin tehnyt Handelsbankenin analyytikko Karri Rinta. – Kyseessä ovat Euroopan suurin ja toiseksi suurin paperintuottaja, joiden toiminta laskee koko ajan. Vaikka taloudellinen tiYhdistyvätkö paperijätit? Handelsbankenin analyytikon Karri Rinnan mukaan yhdistyminen on Stora Ensolle ja UPM:lle ainut keino harjoittaa järkevää liiketoimintaa. lanne vahvistuisi, yhdistyminen olisi silti elintärkeää. Rinta arvioi, että ensi vuoden puoliväliin mennessä yhdistymisen eteen on tehtävä jotakin konkreettista. Jos näin ei käy, niin yhtiöt tekevät muita ratkaisuja: Stora Enso etenee Kiinassa, ja UPM keksii jotakin muuta. Saksa ensin vaakalaudalla Yhdistyminen vahvistaisi yhtiöiden markkina-asemaa, mutta mitä seurauksia siitä olisi työntekijöille? –UPM:n ja Stora Enson paperitehtaiden suurin maantieteellinen päällekkäisyys on Suomessa ja Saksassa. Saksassa on kuitenkin Suomea enemmän tuotannollista ja alueellista päällekkäisyyttä. Rinta ei uskokaan, että Suomen toiminta olisi ensimmäisenä vaakalaudalla. – Luulen myös, että yhdistyminen merkitsisi isompaa uhkaa toimihenkilöille kuin tuottavan työn tekijöille. Yhdistymistä suurempia muutoksia paperiteollisuudelle tuo Rinnan mukaan kuitenkin rikkidirektiivi. Vuonna 2015 voimaantuleva rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen rikkipitoiPääluottamusmies Seija Virtasta harmittaa Hj. Jousella tehty iso henkilöstövähennys. Eija Valkonen Munakennoja Varkaudessa valmistanut tehdas on hiljentynyt. Tuotannossa oltiin viimeistä päivää töissä lokakuun toi– Varastosta voidaan loppuun saakka, kertoo JarTehdas valmisti kananmunakennoja ainoana Suomessa. Viime keväänä ja sen piirissä myös pysyneet. Muoviset korurasiat olivat pitkään Hj. Jousen ykköstuote kotimaan ja vientimarkkinoille. 2000-luvun lopulla tehdas alkoi kehittää uusia muovituotteita ja valmistaa nyt muun muassa erilaisia elintarvikealustoja ja istutuspurkkeja. Premium Board haki yrityssaneeraukseen Yrityssaneeraus: 08-9_kuorimo.indd 8 9.10.2013 16:59:24
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO Pia Qvintus Teknologiapäällikkö, VTT N anosellun valmistuksen ja sovellusten tutkimus on alkanut yli 30 vuotta ja Suomessakin laajemmin lähes kuusi vuotta sitten. Meillä tutkimus on keskittynyt mikroja nano? brilloituihin laatuihin, joiden koot ovat normaaliin sellukuituun verrattuna noin tuhannesosa. Mikrotai nano? brilloitu selluloosa lisää paperin rakenteen lujuutta muutaman prosenttiyksikön. Näin paperin neliömassaa voidaan laskea ilman, että opasiteettitai painettavuus heikkenevät. Toinen käyttötapa on sitoa paperiin lisää mineraalista täyteainetta nanosellun avulla. Laboratoriossa paperin täyteainepitoisuus on saatu jopa kaksinkertaistettua ilman, että lujuustai muut keskeiset ominaisuudet merkittävästi heikkenevät. Paperiteollisuuden ulkopuolella nanosellulle on ennustettu käyttöä lujitemateriaalina keveiden ja lujien materiaalin kuten (bio)muovikomposiittien valmistuksessa tai nanosellun suurta vedensitomiskykyä hyödyntävissä tuotteissa kuten maalit, lakat, päällysteet, betoni ja kosmetiikka. Lisäksi nano sellusta on valmistettu läpinäkyvää kalvoa ja jäykkiä vaahtorakenteita, joita voi hyödyntää esimerkiksi pakkauksissa tai eristemateriaaleina. Tutkimusta on tehty paljon. Laboratoriosekä pilottimittakaavassa on voitu osoittaa nanoselluloosalle useita sovellutuksia myös paperija kartonkiteollisuuden tuotteissa. Suomalaisyrityksistä sekä UPM että Stora Enso ovat julkistaneet valmistavansa mikrotai nano? brilloitua selluloosaa esikaupallisessa mittakaavassa. Stora Enso on jo uutisoinut tuovansa ensimmäiset mikro? brilloitua selluloosaa sisältävät kartonkituotteensa markkinoille vuoden 2013 aikana. Avaimet nanosellun läpimurtoon lienevät nyt yrityksillä. P Avaimet nanosellun läpimurtoon lienevät nyt yrityksillä Lunastaako nanosellu lupaukset? NÄKYMÄ Yhdistyvätkö paperijätit? suuksia Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Rikkidirektiivi nostaa Suomen vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia voimakkaasti. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen on muun muassa todennut, että UPM siirtää 300 000 tonnia paperituotantoa Suomesta Keski-Eurooppaan, jos rikkidirektiivi toteutuu suunnitellusti. UPM 65 %, Stora 35 % Karri Rinnan analyysi oli monen osatekijän summa. – UPM ja Stora Enso ovat muun muassa uudistaneet organisaatioitaan. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen lausunnot rakenteiden yksinkertaistamisesta ja siitä, että he ovat valmiita isoihin järjestelyihin, kielivät myös muutoksesta. Rinnan mukaan UPM:n Euroopan paperitehtaisiin pitäisi liittää suurin osa Stora Enson Euroopan paperitehtaista. Muutama Storan eurooppalainen aikakauslehtipaperitehdas pitäisi myydä kolmannelle osapuolelle, koska aikakauslehtipapereissa UPM:llä on jo hyvin iso markkinaosuus. Fuusiossa UPM:n osuus olisi 65 prosenttia ja Stora Enson 35 prosenttia. Se kattaisi noin 92 prosenttia heidän paperikapasiteetistaan Euroopassa. Tämä antaisi UPM:lle mahdollisuuden lujittaa ja hallita sitä osaa, joka tänään edustaa 55 prosenttia heidän myynnistään. Stora Enso saisi etukäteistuloja ja hyötyisi rakenteellisista muutoksista. Analyysin mukaan Stora Enso saisi välittömiä voittoja yhdistymisestä, UPM puolestaan käärisi voittoja pidemmällä aikavälillä. – Markkinaosuus tulisi olemaan 40 prosentin luokkaa. Uskon, että EU:n kilpailuviranomaiset hyväksyisivät sen neuvottelujen jälkeen. Niinhän kävi muun muassa, kun UPM:n osti Myllykosken. P TILASTO 1 2 3 4 5 6 7 8 2002–2011 2000–2011 1991–1999 1975–1990 Tuottavuuden kehitys massaja paperiteollisuudessa Kokonaistuottavuus Työn tuottavuus Pääoman tuottavuus Lähde: Tilastokeskus/ Metsäntutkimuslaitos Talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta tuottavuus on keskeisin tekijä. Työn tuottavuus on massaja paperiteollisuudessa ollut jokaisella mitatulla jaksolla suurempaa kuin pääoman tuottavuus. Kymmenen suurinta Liikevaihto ja tulos 2002–2012, miljardia euroa International Paper, Yhdysvallat Stora Enso, Suomi UPM, Suomji SCA, Ruotsi Smur? t Kappa Group, Yhdysvallat Nippon Paper, Japani Nine Dragons Paper, Kiina Sappi, Länsi-Afrikka Oji Paper, Japani Smur? t-Stone Container, Yhdysvallat ” Saksassa on Suomea enemmän tuotannollista ja alueellista päällekkäisyyttä.” Maailman suurimmat paperinja kartongin tuottajayritykset, tuotanto tuhatta tonnia Stora Enso konserni UPM-Kymmene konserni 3 6 9 12 15 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2012 2010 2008 2006 2004 2002 3 6 9 12 15 08-9_kuorimo.indd 9 9.10.2013 16:59:24
Paperiliitto 8/2013 | 11 Mitä eri-ikäiset paperintekijät ajattelevat elämästään juuri nyt? Paperiteollisuuden vaikeat vuodet ahdistavat jokaista. Sydämellä on silti muutakin. Teksti Mari Schildt Kuva MIisa Kaartinen 100 K Kirkkaimpana mielessäni ovat lapsuusajat. Meitä lapsia syntyi isälle ja äidille kaikkiaan seitsemän tyttöä ja seitsemän poikaa. Puolet heistä eli aikuisiksi, sillä keuhkotauti vei lapsia. Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä. Muistan, että kapinan aikaan meidän riihessämme asui punakaartilaisia. Olin pikkutyttö, mutta muistan, että ne pyysivät keittämään kahvia. Lapsi olin vielä silloinkin, kun aloitin Paperituotteella. Keräsimme säkkejä tiftauskoneelta. Aikuisena pääsin vastuullisempiin hommiin. Säkin pohjia ommeltiin koneella, rautalangasta tehtiin tikit pohjaan. Säkit heitettiin koneen viereen, kerättiin nipuille ja laitettiin lavalle. Kyllä minä siitä työstä tykkäsin. Myöhemmin olin tehtaalla myös siivoojana. Sota-aikana tehtaassa oli etupäässä naisia. Kun palopilli huusi ilmahälytyksen merkiksi, juoksimme läheiseen metsään. Pommituksia kyllä pelättiin. Sodan loppumisen huomasi ainakin siitä, että sotilaita ei enää nähnyt tehdasalueella. Asuin Kaisa-sisaren kanssa Työväentalon pihapiirissä, kun Sulo toi minulle kalan, kova kalamies kun oli. Siitä se lähti, ja 40-luvun lopussa menimme naimisiin. Lapsia syntyi kolme. Vanhin poika kuoli keuhkotautiin. Nuorin tytär oli vasta neljä kuukautta vanha, kun Sulo hukkui järveen kalastusreissulla. Minun oli mentävä takaisin tehtaalle töihin, ja sisareni hoitivat tyttäret. Tein päivät töitä tehtaalla, ja iltaisin siivosin johtoportaan kodeissa. Työssä oli mukavinta se, että sai vähän rahaa, vaikka aina sitä odotti, että olisi saanut vähän enemmän. Vuonna 1963 pääsimme muuttamaan tyttöjen kanssa omaan osakkeeseen uuteen kerrostaloon. Täällä asun edelleen, ja ihan tyytyväinen olen. Minä en voi kenellekään sanoa, mikä nykyään käsitetään oikeaksi. Mutta niin sanoisin, että tehkää se, mikä on oikein. Jokainen käsittää sen mielessään. Tehkää se mikä on oikein vuoden paperintekijät 100 Linda Federley, Valkeakoski Syntyi 16.4.1913 Sääksmäellä. Lapsena paimentyttönä, sittemmin vaattumestarilla ompelutöitä. Nuorena tyttönä Valkeakoskelle Paperituotteelle, jossa paperia jalostettiin säkeiksi. Töissä tehtaalla 1940-luvun loppuun, jolloin jäi kotiin hoitamaan lapsia. Työ tehtaalla jatkui vuonna 1953, kun Federley jäi leskeksi. Eläkkeelle vuonna 1978. Mo tto: Se on tehtävä, minkä oikeaksi ymmärtää. 10-19_pääjuttu.indd 11 9.10.2013 22:11:03
12 | Paperiliitto 8/2013 itini opetti, että työ on miehen kunnia. Kun täytin 16 vuotta, pääsin tehtaalle töihin, aluksi putsaripojaksi. Se oli Yhtyneet Paperitehtaat Myllykosken tehdas, paperikone numero viisi. 18-vuotiaana lähdin kolmeksi vuodeksi sotahommiin. Haavoituin kahdesti. Toisella kerralla yritimme motista ulos ja konekivääri ampui kyynärpäästä läpi. Jouduin sotavangiksi. Olin Leningradin sotasairaalassa ja vankileirillä. Nälkä oli koko ajan, ja kotiin palatessa painoin 47 kiloa. Silti oli onni myötä, että tulin takaisin. Vaikka välillä tuntuikin, että olisi ollut parempi, että olisi kaatunut. Kun Yhtyneiden Kaipolan uusi paperitehdas käynnistyi vuonna 1954, pääsin sinne töihin. Olin paperikoneen hoitajana, ja jäin siitä eläkkeelle vuonna 1984. Elämäni tärkeimpiä asioita on ollut onnistunut avioliitto ja perhe: kolme lasta, lapsenlapset ja lastenlastenlapset. Vaimon kanssa ehdimme olla 66 vuotta naimisissa, kunnes hän viime vuonna kuoli. Paperiliiton luottamustoimissa olin sodasta eläkkeelle asti, lähes neljä vuosikymmentä. Olin myös pitkään useissa kunnan luottamustehtävissä. Tehtaaltahan sitä kannatusta tuli. Nyt seuraan tiedotusvälineitä, luen historiallisia romaaneja ja hoidan puutarhaa. Se on tuttua työtä lapsuudesta. Suomessa voi lähivuosina olla vaikeaa, mutta kyllä se siitä. Maassa on korkea koulutustaso, ja löytyy ajatuksia, joiden avulla Suomi nousee jälleen. Nuoremmille sanoisin, että ihmisiä pitää arvostaa, tekevät he sitten mitä työtä tahansa. Ja pitää oppia, kun on mahdollisuus. Kannattaa olla rehellinen kaikkia kohtaan, mitä sitten tekeekin. Ei siinä sen ihmeempiä. Työ on miehen kunnia 90 Heikki Mäisti Kaipola Syntyi 1.9.1923 Sippolassa. Yli 40 vuotta paperiteollisuudessa. Ensin Yhtyneiden Paperitehtaiden Myllykosken tehtaalla. Vuonna 1954 Kaipolan paperitehtaalle Jämsään, kun tehdas perustettiin. Eläkkeelle vuonna 1984. Motto: Tuetaan toisiamme. Tomi Aho 10-19_pääjuttu.indd 12 10.10.2013 8:52:11
Paperiliitto 8/2013 | 13 N yt on kaikkein seesteisin ja rauhallisin aika. Eivät ole lapset enää kotosalla: kaikki kahdeksan ovat päässeet maailmalle, omille jaloilleen. Me olemme tässä nyt isännän kanssa kahdestaan. Seurana on 19-vuotias kissavanhus. Lapset ovat olleet tärkein asia elämässä, vaikka välillä on ollut tiukkaakin. Meidän pojat sanovat, että tikkarikin pantiin neljäksi. Kaupasta piti siihen aikaan pyytää, että onko vanhempaa. Lapset ovat poimineet marjoja ja niitä on myyty. Joka päivä on kuitenkin leipää syöty. Se, mitä paperiteollisuudessa tapahtuu, on kerta kaikkiaan kamalaa. Viedään kaikki ulkomaille tehtäväksi tai tuodaan ulkomailta. Omat ovat työttömänä. Kyllä sitä kuulee. Jokainen saa olla varpaillaan, että joutuuko tänään vai huomenna pois. Ennen se oli jonkun verran toisenlaista. Silloin ajateltiin muutakin kuin vain tulosta. Toisiakin ajateltiin, eikä raha aina ollut pääasia. Työnantajaakin silloin kunnioitettiin. Se oli vertainen, mutta kuitenkin vähän ylempänä. Työnantaja ansaitsi kunnioituksen sillä, että tyhjästä ei naputettu. Sanottiin, että tämä tehdään, ja niin tehtiin, ja kunnialla. Nuorille sanoisin, että kantapäitä ei kannattaisi lyödä heti vastakkain, kun erimielisyyttä on. Ja vähemmälläkin voi tulla toimeen ja pärjätä. Ennen ei tarvinnut kaikkien kahvikuppien olla samaa sarjaa. Olen mieheni omaishoitaja. Käyn posliininmaalauksessa ja kerään hiukan postimerkkejä. Käsitöitä tekisin, mutta ne on lääkäri kieltänyt, kun on tehty neljä sydämen ohitusleikkausta. Suomalaisille toivoisin ikuista rauhaa. Ennen ajateltiin toisiakin 80 Kaarina Takalo Maksniemi Syntyi 8.10.1933 Kemissä. Töissä kukkakaupassa, nappitehtaalla ja uitossa muutamana kesänä. Vuosia kotona, kunnes Veitsiluotoon 1960-luvun lopulla. Kesäisin yhtiön lomamajalla vahtimestarina 20 vuotta, talvella liinavaatevarastossa ja siivoojana. Pääsi eläkkeelle vuonna 1990. Motto: Päivä kerrallaan. Miisa Kaartinen 10-19_pääjuttu.indd 13 9.10.2013 22:11:04
14 | Paperiliitto 8/2013 N uoruus meni merillä. Naimisiin mentyäni jäin maihin ja menin rakennushommiin. Soralastissa ollut kuorma-auto peruutti yli ja murskasi jalkani. Kolme vuotta pelkästään toivuin. Sain työvoimatoimistosta kuulla, että Sunilan sellutehtaalla tarvittaisiin miehiä, kun Loviisan ydinvoimala vei muka parempiin hankkeisiin väkeä tehtaalta. Pääsin Sunilan tehtaalle mittariasentajaksi. 13 vuotta olin huoltotöissä. Lääkärit kirjoittivat työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1987. Sunilassa työkaverit sanoivat minua poosuksi. Keräännyttiin varastokoppiini, kun oli luppoaikaa. Kerrottiin merimiesjuttuja ja pidettiin hauskaa. Minulla oli kova lapsuus ja nuoruus, mutta onneksi on aina ollut kivoja kavereita. Vieläkin ne soittelevat, että mitä Jorkalle kuuluu, ja tavataan. Olen keräilijäluonne. Aloitin keräämällä kaikki Suomen postimerkit, ja tein monta kokoelmaa. Rahakokoelmiakin olen tehnyt ja kerännyt perhosia, mutta siinä poikani on jo etevämpi. Sain kaikkiaan kolme lasta: tytön ja pojan ensimmäisestä, lyhyeksi jääneestä liitosta, ja pojan toisesta. Seitsemän vuotta sitten ryhdyin kirjoittamaan elämäntarinaani lapsuudesta asti. Kun olin laivoissa, siihen aikaan touhu oli aika värikästä. Ihme, että laivat eivät menneet karikolle, kun kaikki olivat upseeristoa myöten kännissä. Niistä muistoista on syntynyt useampiakin pöytälaatikkokirjoja. Joskus olen ajatellut, että joku kustantamo haluaisi niitä katsoa. Paperiteollisuutta katson sillä mielellä, että on tätä maankolkkaa koeteltu. Ei olisi voinut uskoa, että suuret tehtaat vain romahtavat yhtäkkiä. Alaa tai materiaalia täytyy vaihtaa, jos siltä näyttää. Mutta lehteni luen paperilla niin kauan kuin elän. Onneksi on aina ollut kavereita 70 Jorma Viitanen Kotka Syntyi 28.9.1943 Kotkassa. Vietti nuoruutensa merillä. Vuonna 1968 puhdisti Ahlströmillä venttiilien osia. Rakennustöitä vuonna 1969– 70. Vuonna 1974 Sunilan tehtaalle mittariasentajaksi, myöhemmin huoltotöissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 1987. Motto: Älä anna koskaan periksi. Jukka Koskinen 10-19_pääjuttu.indd 14 10.10.2013 14:10:45
Paperiliitto 8/2013 | 15 yöelämä loppui kuin seinään. Olisin tehtaan laboratoriossa varmaan vieläkin, jos elämä ei olisi mennyt toisella tavalla. Vuonna 1986 olin illalla terve ja aamulla vakavasti sairas. Neurosarkoidoosi on hengenvaarallinen sairaus, jossa tulehdussolukertymät vaurioittavat keskushermoston toimintaa. Menetin nopeasti 30 kiloa. Kaksi vuotta elin sairaalassa lakanalla peitettynä, koska ilmavirtakin sattui. Vuosia meni niin, että kävin kotona vain viikonloppuisin. Minulla on ihana ystävä, entinen työkaveri, jonka kanssa oltiin samassa vuorossa töissä. Kun minulta rupesivat paukut loppumaan, hän osasi oikealla tavalla valaa uskoa, vaikka rupesin jo kuolemasta puhumaan. Sitten se diagnoosi löytyikin ja sain lääkettä niihin hirveisiin kipuihin. Siinä tilanteessa oli hyvä, ettemme ehtineet isännän kanssa vauvoja hankkimaan, koska olen aivan kauhea murehtija ja huolehtija. Mitä siitä olisi tullut, jos lapset olisivat jääneet hoitoon vain isälleen, joka teki paperitehtaalla kolmea vuoroa. Kai kaikki olisi hoitunut, mutta tein itselleni selväksi, että näin oli tarkoitettu. Minulle sanottiin, että en tule koskaan kykenemään minkäänlaiseen työhön. Muu elämä kyllä onnistuu, kun tiedän rajani. Ikä on silti minulle vain numeroita. Pidän pitkää tukkaa ja laitan sen pinkin värisillä lenkeillä saparoille, kun menen kuntosalille. Pitääköhän vaatevarastoa nyt laittaa tätimäisemmäksi, ettei kaikki ole rock-tyyliä? Että isäntäkin kehtaa kulkea kanssani. Itselleni koetan hokea, että muistaisin rajat. Kaikkea kohtuudella. Olenkin oppinut olemaan armollinen: itselle ja muille. Elämä on hetkessä 60 Marja Ahonen Hämeenkyrö Syntyi 6.10.1953 Hämeenkyrössä. Pääsi lastenhoitajakoulun jälkeen Kyron, nykyisen Metsä Board Kyron konttorille Hämeenkyröön sisälähetiksi vuonna 1970. Kaksi vuotta myöhemmin siirtyi laboratorioon kolmivuoroon laaduntarkkailijaksi. Lomautettiin vuonna 1985. Oltiin kutsumassa takaisin seuraavana vuonna, mutta sairaus esti paluun. Sairaseläkkeelle 33-vuotiaana. Motto: Elä tässä hetkessä. Miisa Kaartinen 10-19_pääjuttu.indd 15 10.10.2013 14:10:46
16 | Paperiliitto 8/2013 N yt ollaan taas samanlaisissa tunnelmissa kuin viime lamassa. Me viisikymppiset olemme väliinputoajia, vaikka eihän tilanne ole kenellekään helppo. Nuorena kun olin metallihommissa oppisopimuksella, niin Valmetin asennuspalvelun kaverit sanoivat, että lähdet heidän kanssaan ulkomaille hommiin. He tekevät sinusta työmiehen. Paperikoneita rakennettiin silloin ympäri maailmaa. Minulla oli armeija käymättä, ja jäin koti-Suomeen. Mutta eihän sitä olisi tiennyt, millaista siellä sitten olisi ollut. Tosin Venäjällä ehdin käymään vuonna 1982. Olimme jätevesipuhdistamon työmaalla, kun Brežneviä haudattiin. Tehtaan pillit soivat ja työt pysähtyivät siihen. Minulla on ollut hyvä työpaikka. Työkaverit, mestarit ja pomot ovat olleet hienoja. Hyvillä mielin olen käynyt töissä. Vanhemmat hankkivat aikoinaan tämän omakotitalon. Taloon oli muutettu elokuussa, kun isä tuli tammikuussa kotiin yövuorosta ja kuoli sydänkohtaukseen 37-vuotiaana. Saman ikäisenä, kun Keke Rosberg voitti F1-maailmanmestaruuden. Minä olin alle kaksivuotias. Äiti hoiti minut, lunasti talon yksinhuoltajana ja kävi töissä samalla tehtaalla kuin minäkin nyt. Äiti ehti olla 23 vuotta Kaukopäässä voimalaitoksen siivoojana. Siitä minulla on hyvä mieli, että sain hoitaa äidin kotona loppuun saakka. Kaukalopalloa pelaan, rokkikonserteissa käyn ja olen kova penkkiurheilija. Teneriffalla käyn aina keväisin. Siellä minulla on espanjalaisia ystäviä. En tiedä, mitä sitä sitten tekisi, jos työt loppuvat. Parhaimpani olen aina yrittänyt. Hyvillä mielin olen käynyt töissä 50 Kari Kerminen Imatra Syntyi 13.3.1963 Imatralla. Valmistui vuonna 1981 ammattikoulusta metallilinjalta. Teki pari vuotta metallialan töitä ja rakensi muun muassa nykyisen Stora Enson Kaukopään hienopaperikonetta. Pääsi vuonna 1984 Kaukopäälle arkitustöihin. Teki sitä sopimuksilla 13,5 vuotta ja vakinaisena 28 vuotta. Tehtaan viimeinenkin arkkileikkuri pysähtyi viime vuonna, ja hän siirtyi sellupuolelle trukkikuskiksi. Työpaikalla käydään ytneuvotteluita. Motto: Katso aina avoimin silmin huomiseen. Jukka Koskinen 10-19_pääjuttu.indd 16 9.10.2013 22:11:07
Paperiliitto 8/2013 | 17 almistuin keskelle lamaa, ja töiden saanti oli kiven alla. Muutamien pätkätöiden jälkeen pääsin silloisen Fortekin oppisopimuskoulutukseen Ouluun, josta sain vakipaikan Fortekin, eli nykyisen Eforan Veitsiluodon tehtaalta vuosituhannen vaihteessa. Työ on usein haastavaa. Olen saaren ainoa automaatiopäivystäjä omassa vuorossani, ja alue on suuri. Laitteistokantaa on vuodesta 1955 asti ja vanhempaakin. Siellä on muun muassa kolme voimalaitosta, neljä paperikonetta ja kuivauskone. Talvella saattaa joutua suoraan paperikoneelta, 50-60 asteisista kosteista olosuhteista paperikoneelta 25 asteen pakkaseen säiliön päälle. Päivään ei voi varautua oikeastaan mitenkään. Mutta tässä vaiheessa ongelmista pysyy jo selviytymään. Voi sanoa, että oman osani kannan kekoon. Muuten elämä pyörii perheen ympärillä. Se tulee aina ensimmäisenä. Perheeseen kuuluu vaimo sekä neljäja kahdeksanvuotiaat pojat. Vietän pitkät vapaat nuoremman lapsen kanssa, joka muuten on päivähoidossa. Vaimo on aina pyhittänyt minulle muutaman vapaan siten, että saan levätä yövuoron jälkeen. Sitten pojan kanssa kotona leikitään ja tehdään kaikkea, mistä poika tykkää. Juuri keskusteltiin, että yhteistä parisuhdeaikaa jää vähemmän. Muutaman lomareissun olemmekin pyrkineet järjestämään kahdestaan joka vuosi. Entisöin huonekaluja ja teen metsässä polttopuita. En vain tiedä, miten sellaiset selviävät, jotka harrastavat enemmän kuin pari tuntia viikossa. Arvostan ilmaista terveydenhuoltoa ja koulutusta. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita, että saataisiin talous taas nousuun. Parisuhdeaikaa jää vähemmän 40 Petri Larinen Kemi Syntyi 23.6.1973 Kemissä. Automaatiopäivystäjä Eforan Veitsiluodon tehtailla vuodesta 2000. Sitä ennen pätkätöitä Outokummulla. Valmistui ammattiin vuonna 1992 Tornion ammattioppilaitoksesta. Motto: Mahdottomat työt hoidetaan hetkessä. Ihmeisiin menee vähän enemmän aikaa. Jaakko Heikkilä 10-19_pääjuttu.indd 17 10.10.2013 8:52:27
18 | Paperiliitto 8/2013 E lämä on aika hektistä kolmen lapsen; yhdeksän, kahdeksan ja kaksi ja puolivuotiaan kanssa. Kalenterissa on joka päivälle ohjelmaa, jotain pitää kuljettaa harrastuksiin. Jäin hoitovapaalle, että saan olla kotona ja laittamassa lapsia aamulla kouluun. On ihanaa nähdä, kun lapset kasvavat ja oppivat uutta. Lasten syntymät ovat olleet elämäni tärkeimpiä hetkiä. Samoin se, kun valmistuin koulusta ja pääsin töihin. Silloin tunsi astuneensa aikuisten maailmaan. Tein töitä määräaikaisena prosessinhoitajana Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla. Koskaan ei tiennyt, jatkuvatko työt vai ei. Hain ja pääsin vuonna 2009 ISS:lle siivoojan työhön, vaikka samassa tehtaassa olenkin edelleen. Otin mieluummin vakituisen työn, kuin että olisin aina joutunut miettimään, mitä kolmen viikon päästä tapahtuu. Mieheni Veikko oli ennen samalla tehtaalla töissä, mutta siirtyi sähköyhtiön palvelukseen. Hän halusi vaihtaa ajoissa, ettei ole siinä joukossa mukana, kun muutama sata muutakin etsii uutta työpaikkaa. Kaiken varalta. Helmikuussa loppuu hoitovapaa ja palaan töihin. Toivon, että tehtaat pysyvät, että pysyisi työpaikkakin. Minulla on kaksi isosiskoa. Jotenkin tiesin aina, että minäkin teen ainakin sen kolme lasta. Eikä ole sanottua, etteikö perhe kasvaisi vieläkin. Äitiys sopii minulle. Minä haluan olla sellainen äiti, joka antaa jokaiselle lapselle yhtä paljon aikaa. Itse käyn jumpissa ja nostan kahvakuulaa. Tulevaisuus: sitä en oikeastaan ole pohtinut. Tällä hetkellä elämä on tässä ja nyt. Olen todella tyytyväinen. Elän parasta aikaa. Olen todella tyytyväinen 30 Merja Kurittu Inkeroinen Syntyi 28.2.1983 Anjalankoskella. Valmistui 2001 Kouvolan seudun ammatillisesta oppimiskeskuksesta paperiprosessin hoitajaksi. Pätkätöitä ja lomituksia Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla. Vakituiseen työhön ISS:lle tehtaan siivoojaksi vuonna 2009. Hoitovapaalla, palaa töihin helmikuussa 2014. Motto: Elämä on tässä ja nyt. Jukka Koskinen 10-19_pääjuttu.indd 18 9.10.2013 22:11:08
Paperiliitto 8/2013 | 19 äällimmäisenä on mielessäni, että on pakko skarpata, kun on viimeinen opiskeluvuosi meneillään prosessinhoitajaksi. Hain yhteishaussa paperipuolelle, koska ajattelin, että sinne ainakin pääsee. Tiesin vain muutaman ihmisen, joka oli hakenut sinne minun lisäkseni, ja he löytyvätkin samalta luokalta. Prosessinhoitajan työ on vähän huonossa huudossa tässä kaupungissa. Kyllä alasta sitten innostui, kun vähän pääsi mukaan. Alassa kiinnostaa sen monipuolisuus. Olemme kyllä miettineet, että mitenköhän tässä tulee käymään. Mutta samalla olemme ajatelleet, että muutaman vuoden kuluttua tilanne on kuitenkin jo toinen. Opintojen jälkeen on kuukausi lomaa nautittavana ja sitten menen armeijaan. Olen ajatellut katsella nämä viimeisen vuoden työssäoppimispaikat sillä silmällä, että mikä olisi kiinnostavin paikka. Sitten hoidan hommat siellä niin hyvin, että kertyy näyttöä, millainen kaveri olen tekemään työtä. Jos en saa työpaikkaa, niin sitten voisin opiskella lisää, vaikka vielä metallin tuohon päälle. Tällä hetkellä en ehdi harrastamaan. Kaikki aika menee oikeastaan siihen, että koulussa käyn, ja kotona menee loppuaika. Keski-ikäisenä arvelen, että olen ollut vähintään kolmessa eri työpaikassa. Ehkä olen hommannut toisen tutkinnonkin. En toivo omakotitaloa ja kesämökkiä, vaan ihan normaali asuminen riittää. Suomen asiat ovat luultavasti nykyistä pahemmassa jamassa, mutta toivotaan että tilanne on muuttunut parempaan suuntaan. Toivoisin, että lähdettäisiin pois EU:sta. En toivo omakotitaloa ja mökkiä 20 Toni Nurmela Valkeakoski Syntyi 5.2.1993 Tampereella. Opiskelee kolmatta ja viimeistä vuotta prosessinhoitajaksi Valkeakosken ammattija aikuisopistossa. Kesällä on edessä armeija ja sitten työnhaku. Motto: Virheistä oppii. Miisa Kaartinen 10-19_pääjuttu.indd 19 10.10.2013 8:52:40
20 | Paperiliitto 8/2013 ruoka Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen K äynnissäpito-operaattori Janne Liukkonen heittää kanasuikaleet pannulle. On 12 tunnin työvuoroa tekevän Liukkosen lounasaika Metsä Boardin Joutsenon tehtaalla. Kun pehmeän pippurisesti maustetut kanasuikaleet ovat kypsiä, Liukkonen kippaa ne lautaselle, nappaa lusikan ja siirtyy ruokailutilasta valvomoon syömään. Se on Metsä Boardilla tavallista. Käynnissäpidon työntekijät ovat hitsautuneet hyvin yhteen ja syövät mieluummin muiden seurassa valvomossa kuin ruokatilassa. 12-tuntisessa työvuorossa ruokailulle on varattu kaksi 20 minuutin ruokataukoa. Varsinaisia ruokatunteja ei ole, vaan syöminen tapahtuu työn ohessa sopivassa saumassa. Se on käytäntö myös naapurissa, Metsä Fibren tehtaalla, ja useimmilla muillakin paperiteollisuuden työpaikoilla. Ruokailu rytmittyy prosessin mukaan. Pitkä vuoro, monta ateriaa Metsäboardilaiset syövät omia eväitään tai ostavat ruoan ateria-automaatista, sillä Metsä Fibren puolella olevaan työpaikkaruokalaan on liian pitkä matka. Kun Metsä Board siirtyi viime vuonna 12 tunnin työvuoroon, hankittiin ruokailutilaan isommat jääkaapit ja pakastimet. – Aamuvuoron aikana on syötävä kahdesta kolmeen kertaan, että jaksaa. Yövuoroissa syömistä on pakko keventää, muuten alkaa nukuttaa. Pitkä vuoro vaatii vielä totuttelua ja sopivan ruokailurytmin hakemista, miettii Liukkonen. Kollega Jani Loikkanen nauraa, että kun hän tulee seitsemäksi töihin, niin ensin hän syö. Porukalla keitetään aamukahvit, jos vain tehtaan tilanne sallii. Loikkanen syö jotakin vähintään kolmen tunnin välein. Ensin hoidetaan hässäkkä, vasta sitten syödään. Säännöllisistä ruokatauoista on hyvä pitää kiinni, sillä ne antavat työhön virtaa, muistuttaa Työterveyslaitos. – Meillä on minimimiehitys, eikä syömään pääse ennen kuin työt sallivat, toteaa prosessinhoitaja Jari Teppana, joka on valinnut lautaselleen kirjolohipyöryköitä, riisiä ja paistettua perunaa. Annoksen hinta on kompensaation jälkeen vajaa kuusi euroa. – Työpaikkaruokalassa syöminen on harvinaista herkkua, joka kuuluu arkipäivien aamuvuoroihin. Muuten syön töissä omia eväitä tai ostan ruoka-automaatista, hän kertoo. Kollega Teemu Riikonen nauttii jo päivän toista ateriaansa työpaikkaruokalassa. Riikonen syö nimittäin arkiaamuisin ruokalan aamupuuron, jonka saa eurolla. Muutama päivä myöhemmin hässäkkä sotkee taas ruokarauhaa. Prosessinhoitaja Jussi Hynninen haarukoi kanapaellaa ja kertoo, että syömään kyllä ehtii, mutta kiirettä pitää. – Monesti on syötävä hiiren ääressä. Syö oikein, niin jaksat – Järkevä ruokailun rytmittäminen antaa työhön virtaa ja edistää työstä palautumista, muistuttaa Työterveyslaitoksen tiimipääl” Yhä useampi tilaa kuitenkin kanarullan kebabin sijaan.” Työn tahtiin Jari Teppana, työpaikkaruokala: Kirjolohipyörykät sekä perunaa ja riisiä. Salaattia ja leipää. Jussi Hynninen, työpaikkaruokala: Kanapaellaa, salaattia ja leipää. Jani Loikkanen, omat eväät: Paellaa ja sämpylä. Jogurttia, tuorejuustoa, omena, suklaapatukka, meetvurstia. Teemu Riikonen, työpaikkaruokala: Kirjolohipyörykät ja perunaa. Salaattia ja leipää – Minulla on huono tapa napostella koko ajan. Haastattelupäivänä Loikkasen lounaana on ruoka-automaatista neljällä eurolla ostettu paella-annos ja sämpylä. Kiireistä haarukointia Metsä Fibren lounasravintolaan tipahtelee aamuvuorolaisia syömään tavallista myöhemmin. Massatehtaalla ollut hässäkkä on viivästyttänyt ruokataukoa. tai ostavat ruoan ateria-automaatista, sillä Metsä Fibren puolella olevaan työpaikkaKun Metsä Board siirtyi viime vuonna 12 tunnin työvuoroon, hankittiin ruokailutivaatii vielä totuttelua ja sopivan ruokailunauraa, että kun sijaan.” tella koko ajan. lounaana on ruoka-automaatista neljällä eurolla ostettu paella-annos ja sämpylä. tapahtuu työn ohessa sopivassa saumassa. Metsä tehtaalla, ja useimmilla muillakin patai ostavat ruoan ateria-automaatista, sillä tai ostavat ruoan ateria-automaatista, sillä Kun Metsä Board siirtyi viime vuonna 12 Ruokailu rytmittyy prosessin mukaan. Lautasmalli. Virallinen suositus kehottaa rakentamaan ate rian näin. R av its em us ne uv ot te lu ku nt a 20-21_ruoka.indd 20 8.10.2013 13:07:37
Paperiliitto 8/2013 | 21 ruoka Joutsenolaisten herkut: ? Pyttipannu ? Jauhelihakastike ? Karjalanpaisti ? Lihakeitto, jossa putkiluita ? Jauheliha-aurajuustopitsa ? Perunat ja ruskea kastike Joutsenolaisten inhokit: ? Maksaruoat ? Kesäkeitto ? Hapansilakka ? Kaaliruoat likkö Jaana Laitinen. On siis työnantajankin edun mukaista, että aikaa kunnollisiin ruokataukoihin olisi. – Ruokailuhetki antaa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi työasioista ja jutella työkavereiden kanssa niitä näitä. Lisäksi ruokailuun panostaminen joko omia eväitä syömällä tai työpaikkaruokalassa on auttanut monia painonhallinnassa, Laitinen huomauttaa. Työaikaisen ruokailun järjestäminen on tietysti helpointa säännöllisessä päivätyössä. Vuorotyössä säännöllinen ruokarytmi onnistuu parhaiten päivävuorossa. Jos on mahdollista käyttää työpaikan lounasruokalaa, sitä kannatta käyttää. Tutkimusten mukaan työpaikkaruokalassa aterioivat syövät muita monipuolisemmin. He syövät esimerkiksi useammin tuoreita kasviksia ja kalaa. Jos vatsa täyttyy pääasiassa omista eväistä, on niiden laatuun hyvä kiinnittää huomiota. – Työntekijöitä pitäisi opastaa monipuolisten eväiden tekemiseen. Eväiden nauttimiseen olisi oltava myös kunnolliset ja siistit tilat ja laitteet, Laitinen korostaa. Työpaikkaruokalan ja omien eväiden lisäksi joutsenolaiset myös tilaavat ruokaa työpaikalleen. Pitsatai kebabtaksi kaartaa usein iltaisin ja alkuöisin tehtaan portille. – Yhä useampi tilaa kuitenkin kanarullan kebabin sijaan, paljastaa Jussi Hynninen. Ehtaa perusruokaa Metsä Fibren Sodexon lounasravintola tarjoaa päivittäin kolme eri lounasvaihtoehtoa: perinteisen, hieman mausteisemman sekä keiton. Keittiöstä kerrotaan, että perinteinen on ehdottomasti suosituin vaihtoehto. Keittoja eivät yleensä syö kuin konttorin naiset. Hernekeitto tosin maistuu kaikille. Jokunen aika sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan makkarat, lihavalmisteet, einekset ja vaalea vehnäleipä lisäävät riskiä sairastua masennukseen. Kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyväviljat puolestaan suojaavat masennukselta. Tutkimustulokset eivät tee miehiin vaikutusta. – Lihaa sen olla pitää, sillä proteiini auttaa jaksamaan. Tiedän kyllä, että minun pitäisi syödä enemmän salaattia niiden sisältämien vitamiinien vuoksi, sanoo Janne Liukkonen. Työmaaruokalassa aterioivan Teemu Riikosen salaattilautanen on sen sijaan kukkuroillaan. – Tykkään syödä paljon salaattia ja vähemmän perunaa. Yritän syödä mahdollisimman monipuolisesti, että jaksan urheilla. Kuudesta haastatellusta työntekijästä vain yksi, Metsä Boardin käynnissäpitooperaattori Heidi Virtala, noudattaa tiettyä ruokavaliota. Nyt hänen lounaslautasellaan on kanaa, riisiä ja vihanneksia. Asiantunteva työkaveri on laatinut hänelle ohjeet ja laskenut päivittäiset kalorit. Virtalan tavoitteena on oppia syömään monipuolisesti. – Olen tottunut syömään vain herkkuja ja lämpimäksi ruoaksi ruskeaa kastiketta ja perunaa. Toivon, että terveellisempi syöminen auttaisi minua pääsemään eroon päänsärystä ja väsymyksestä. Eikä muutaman kilon painonpudotuskaan olisi pahitteeksi. ? P Jani Loikkanen, omat eväät: Paellaa ja sämpylä. Jogurttia, tuorejuustoa, omena, suklaapatukka, meetvurstia. Heidi Virtala, omat eväät: Kanaa, riisiä ja vihanneksia. Teemu Riikonen, työpaikkaruokala: Kirjolohipyörykät ja perunaa. Salaattia ja leipää Janne Liukkonen, omat eväät: Kanasuikaleita, omenaa, banaania ja rahkaa. Jari Teppana Jussi Hynninen Teemu Riikonen Jani Loikkanen Janne Liukkonen Heidi Virtala 20-21_ruoka.indd 21 8.10.2013 13:07:39
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX® -kalvo Kangasvuori Sievi GORE-TEX ® Performance Comfort – mukavuutta kosteisiin olosuhteisiin S ta ti iv i Sievi GT Roller+ S3 43-52821-312-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-313-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 CTC GT 2 S2 45-52834-142-82M 35-39 EN ISO 20345: S2 GT 2 XL S2 47-52834-103-82M 39-47 EN ISO 20345: S2 Fe Fe GT 7 S3 45-52851-342-71M 36-38 EN ISO 20345: S3 GT 7 XL S3 47-52851-303-71M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Fe GORE-TEX ® GORE-TEX ® GORE-TEX -vuori on edelleen markkinoilla ainutlaatuinen vuorimateriaali, joka antaa jalan hengittää, mutta pitää samalla kosteuden jalkineen ulkopuolella. Sievi GORE-TEX ® jalkineen ulkopuolella. Sievi GORE-TEX ® jalkineen ulkopuolella. Sievi GORE-TEX Per ® Per ® formance Comfort -jalkineet sopivat erityisen hyvin vaihteleviin, kosteisiin olosuhteisiin. SIEVI_GORETEX_PAPERILIITTO_180913.indd 1 18.9.2013 12.19 22-23_sievi.indd 28 8.10.2013 13:12:41
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com Vesihöyry Nahka Vesipisarat GORE-TEX® -kalvo Kangasvuori S ta ti iv i Sievi GT Roller+ S3 43-52821-312-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-313-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 CTC GT 2 S2 45-52834-142-82M 35-39 EN ISO 20345: S2 GT 2 XL S2 47-52834-103-82M 39-47 EN ISO 20345: S2 Fe Fe GT 7 S3 45-52851-342-71M 36-38 EN ISO 20345: S3 GT 7 XL S3 47-52851-303-71M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Fe SIEVI_GORETEX_PAPERILIITTO_180913.indd 1 18.9.2013 12.19 22-23_sievi.indd 29 8.10.2013 13:12:41
24 | Paperiliitto 8/2013 Vuoden saldo Ruotsissa: 1405 irtisanomisilmoitusta Kanadassa syntyi iso teollisuuden liitto Kaksi kanadalaista teollisuuden ammattiliittoa liittyi yhteen elokuun lopussa. Liitto kattaa autoteollisuuden, viestinnän, energian ja paperiteollisuuden työntekijät. Liitolla on yli 300000 jäsentä ja siitä tuli maan isoin yksityisen alan ammattiliitto. Yhdistymisen tavoite on tehostaa toimintaa aikana, jolloin liittojen jäsenmäärä laskee. Perustava kokous kannusti erityisesti pontevaan jäsenhankintaan ja toimintaan työpaikoilla. – On aika alkaa tarjota parempia vaihtoehtoja. On aika lopettaa reagointi ja alkaa itse laatia asialista, sanoi liiton puheenjohtaja Jerry Dias. Oikeus palautti sopimuksen Kolumbiassa Kolumbialainen oikeusistuin määräsi Colombia Kimberly Colpapelin palauttamaan työehtosopimuksen mukaiset edut Tocancipá Cundinamarcan tehtaan järjestäytyneille työläisille. Yhtiö ilmoitti pian sopimuksen solmimisen jälkeen yksipuolisesti, ettei sopimus enää päde. Maan oma Paperiliitto eli Sintrapulcar vei asian oikeuteen, joka totesi yhtiön menettelyn loukkaavan järjestäytymisen vapautta. Tuomari korosti, että yhtiön menettely voi johtaa ammattiosaston häviämiseen ihmisten pelätessä järjestäytymisen vievän heiltä etuja. Ammattiosasto perustettiin tehtaalle viime keväänä Kimberly-Clarkin ja Colpapelin yhdistyessä. International Paperiin oma verkosto Maailman teollisuustyöläisten liitto IndustryALL pystytti yhteistyöverkoston International Paperin tehtaiden työläisille. Kokouksessa New Orleansissa oli 120 osanottajaa Euroopasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Paperijätin ainoa toimipiste Suomessa on sen pohjoismainen myyntikonttori Imatralla, aivan yhtiön Svetogorskin tehtaiden lähellä. IndustryALLin paperisektorin johtaja Anatoli Surin korosti kokouksessa, että verkosto on osa laajempaa suunnitelmaa rakentaa vastaavia verkostoja muihinkin ylikansallisiin paperiyhtiöihin. Yhteistyön perusajatus on taata jatkuva tietojen vaihto ammattiosastojen tasolla. Vastaavia verkostoja on jo pystytetty Sappin, APP:n ja Smur? t Kappan tehtaisiin.? P Viidessä vuodessa paperitehtaista on lähtenyt viidesosa työntekijöistä. Stora Enso on antanut eniten potkuja vuoden aikana. Kvarnsvedenissä. Jokin viikko sitten se ilmoitti 227 ihmisen irtisanomisesta Skoghallin ja Forsin tehtailla. Pappersin ekonomisti Christer Larsson ei ole hämmästynyt luvuista. – He ilmoittivat ennen kesää, että 600 työntekijää on irtisanottava, eikä tätä ole vielä täysin tehty. Riippuu myös siitä, miten he laskevat. Skutskär on nyt vaaravyöhykkeessä. Forsin ja Skoghallin kartonkitehtaiden irtisanomisia Larssonin on vaikea ymmärtää. Tehtailla menee hyvin ja niillä on lisäksi hyviä, tulevaisuuteen suuntaavia tuotteita, hän ihmettelee. Alan kutistumien tapahtuu nopeammin kuin Pappers on omissa arvioissaan laskenut. Mikä ikävintä, irtisanomisilmoitusten virta ei tunnu vähenevän. – Kymmenen viime vuoden aikana olemme menetHeikki Jokinen Viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun on Ruotsin massaja paperiteollisuudessa jaettu 1 405 irtisanomisilmoitusta, laskee Pappers-liitto. Niistä 846 tehtiin painopaperiteollisuudessa. Luvuissa on mukana toimistohenkilökuntaakin. Stora Enso on erityisen aktiivinen irtisanoja. Elokuusta 2012 elokuuhun 2013 yhtiö irtisanoi 78 ihmistä Nymöllassa (130 koko vuonna 2012), sata Hyltessä (140 koko vuonna 2012) ja 175 ” He ilmoittivat ennen kesää, että 600 työntekijää on irtisanottava, eikä tätä ole vielä tehty.” täneet keskimäärin 3,3 prosenttia jäsenistä joka vuosi, Larsson laskee. Larsson näkee eropassien takana kaksi kehityssuuntaa. Yksi on se, että painopaperin kysynnän väheneminen alkaa nyt näkyä selvästi. Irtisanomiset liittyvät alan rakennemuutoksiin. Toinen liittyy työnantajan uuteen strategiaan. – Alalla on työskennelty tietyllä henkilökunnalla vuodesta toiseen. Äkkiä onkin mahdollisuus tehdä sama työ sen jälkeen kun henkilökunnasta on poimittu pois viidesosa. Työnantajan tulisi rationalisoida koko ajan eikä tulla toistuvasti tällaisten kuoliniskujen kanssa. Viisi vuotta sitten Ruotsin painopaperitehtaissa työskenteli 5 548 ihmistä. Viime vuoden lopussa heitä oli 4 412. Pudotusta oli 1 130 työntekijää eli viidennes kaikista. ? P Stora Enson Kvarnsvedenin tehdas on antanut potkut 175 työntekijälle. maaIlmaN PaPerI Stora Enso 24-25_parasta.indd 24 8.10.2013 13:10:41
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Päivi Karjalainen P alasin äsken aamuvuorosta ja ajattelin haravoida, kun on näin hieno sääkin. Kun lapset tulevat koulusta, yritän saada heidätkin mukaan. Kun erosin neljä vuotta sitten, lapsista tuli entistä tärkeämpiä. Outo tilannehan se oli aluksi, että jäin yksikseni puntaroimaan asioita. Meillä on yhteishuoltajuus ja lapset ovat luonani aamuvuoroviikoilla ja joka toinen viikonloppu. Silloin elän ihan lasten ehdoilla ja yritän viettää heidän kanssaan paljon aikaa. Mutta sekin pitää ymmärtää, että heillä on omat kaverinsa ja menonsa. Lasten houkuttelu kotitöihin on aina vaan vaikeampaa. Tytär on 13 ja poika 15. Varsinkin poika livahtaa usein koneelle. Lupaan joskus viedä heidät mäkkäriin tai heseen, kun hommat on tehty. Ei tarvitse joka kerta isän ruokia syödä, kun aina on kuulemma vaan perunaa. Jos teen bravuuriani makaronilaatikkoa, siitä molemmat tykkää. Itsellä ei aikanaan ollut kotitöiden suhteen kahta vaihtoehtoa. Vanhempien kanssa rehattiin marjaan, vaikkei huvittanut, ja oltiin koko päivä. Eväshetki metsässä oli parasta. Silti taisi tulla jokin kammo, kun ei tule itse mentyä enää. Tai olihan niitä vaihtoehtoja. Meillä oli tiskivuorot ja joskus ostin siskolta vuoroja, koska sain rahaa jakamalla lehtiä. Edelleen kumpikin sisko ja heidän perheensä ovat lähellä, isäukkokin asuu alle kilometrin päässä. Urheillessa unohtaa vuorotyöhommat kokonaan. Pelaan Schaumannin Urheilijoissa jalkapalloa ja sählyä työpaikan omalla vuorolla. Kaverit on ne, jotka saa minut liikkeelle sohvalta ja mukaan harkkoihin. Kuittailevat heti, jos ei miestä näy. Vauhti vaan ei enää ole sama kuin nuorempana. Pää tahtoisi mennä, mutta jalat eivät tule perässä.” ? P Aamuvuoroviikoilla Harri Haveri elää lasten ehdoilla. Lähellä kaikkia Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Harri Haveri työskentelee laminaattorikoneenhoitaja Walki Oy:ssä Pietarsaaressa. Pää tahtoisi mennä, mutta jalat eivät tule perässä. Parasta elämässä Paperiliitto 8/2013 | 25 Joskus Harri Haveri koettaa luistaa sählyharjoituksista vetoamalla pihatöihin. 24-25_parasta.indd 25 8.10.2013 13:10:42
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Harri Mannonen Kuvat Johannes Wiehn K un ei saanut maalia edes metrin päästä! puuskutti Ismo Salminen pettyneenä. Paperiliiton jalkapalloturnauksen ensimmäinen ottelu Kuusankoski–Imatra oli juuri päättynyt syyskuisena lauantaiaamuna Sarkolan kentällä Kouvolassa. Salminen oli paitsi Kuusankosken puolustaja myös turnauksen puuhamies. – Voitettiin silti. Vanne naruun riippumaan Yhdeksän joukkuetta turnasi keinonurmikentällä poikittaissuuntaan, kahdella kentällä yhtä aikaa. Maalit olivat juniorimaalit. Kahden kentän väliin jäi tyhjää tilaa vapaalla olevien potkiskella. Ismo Salminen järjesti oheisohjelmaa: hän viritti naruilla voimisteluvanteen keskelle juniorimaalia pistääkseen pystyyn tarkkuuspotkukilpailun. – Iskä, sun kustannuksella pilaillaan taas, tytär Viivi Salminen tuli ilmoittamaan. Pilailijat olivat Kumu JT:n C-tyttöjä. Viivi Salminen on joukkueen pelaaja ja Ismo Salminen valmentaja. Hän oli värvännyt C-tytöt vanhempineen hoitamaan Paperiliiton turnauksen käytännön järjestelyt. Ismo Salminen myös johtaa puhetta Kuusanniemi-Voikkaan osasto 85:ssä. Turnauksen järjestelyvastuu oli sillä ja Kuusankosken osasto 19:llä. Niillä oli turnauksessa yhteinen joukkue. Kultakenkä ja kuski Myllykosken Pallon liigajoukkueen kapteeni Tuomas Aho kävi potkaisemassa turnauksen avauspotkun, ja MyPa myös lahjoitti palkintoja, muun muassa juomapulloja tarkkuuspotkukilpailuun. Ensimmäisenä pallon potkaisi vanteen läpi Äänekosken Timo Pulli. – Kultakenkä! hän huusi ja juoksi ympäriinsä. – Mää voitin juomapullon! Mää olen vapailla markkinoilla ensi kautta varten! Äänekoski osallistui Paperiliiton jalkapalloturnaukseen ensimmäistä kertaa. Paperiliiton jalkapalloturnauksessa Kouvolassa nähtiin kultakenkä maalivahtina ja ammattimaalivahti kenttäpelaajana. ?Tampereen osasto 50 vastaan liiton toimisto. Pallon perässä Tampereen Johanna Lindell. Hurtilla huumorilla O n kaikilla ”koppalakit” ja muut suojaimet kiltisti käytössä. On saatu tehdas savuttomaksi – ei vielä sentään akattomaksi. Teemaksi on nyt noussut työhyvinvointi. Vaikea rasti repiä tuloksia. Yksi kysymys on noussut monessa kohtaa esiin: miten itse voin edistää työhyvinvointia? Kuulin taannoin termin sosiaalinen työhyvinvointi. Onko meillä tässä, vajaalla ajamisen, kiireen ja joidenkin voitontavoittelun keskellä aikaa ajatella moista? Toivottavasti. Onhan kyseessä kaikkia meitä, jotka olemme myllerrysten jälkeen saaneet jäädä töihin, hyödyttävä asia. Vaikka se vaikeaa onkin, yrittäkää kätkeä se vi.. khöm.. piiptutus takavasemmalle. Tuumatkaa päissänne, miten haluatte tulla itse kohdelluksi. Ehkä silloin kohtelee muita samoin, työntouhussa ja tauoilla. ”Pienikin eripura pitäisi päästä selvittämään heti, ettei jouduttaisi pattitilanteisiin”, neuvoo kukkapaitatäti. ”Hyvässä hengessä on mukavaa tehdä töitä.” Ja sosiaalinen työhyvinvointi lisääntyy huomaamatta. Kaikki eivät kuitenkaan saa salaa toivomaansa työkaveria tiimiinsä, ja joskus hyvin toimiva tiimi saatetaan hajottaa. Ei tuu olemaan helppoo! Tehkäämme kuitenkin ilolla töitä. Alalla, joka aikojen saatossa on ollut nostamassa Suomea. P Työhyvinvointia sosiaalisesti? TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Tuumatkaa päissänne, miten haluatte tulla itse kohdelluksi. 26-27_hiomo.indd 26 9.10.2013 12:14:22
Paperiliitto ?/???? | ?? – Kaksi vuotta sitten pelattiin salibandya. Kaukalopalloonkin ilmoittauduttiin, mutta se turnaus peruttiin, Timo Pulli kertoi. Hän on CP Kelcon pääluottamusmies ja demarivaltuutettu Äänekosken valtuustossa. Hänen viikkonsa oli kiireinen: tiistaina ja keskiviikkona Helsingissä Paperiliiton järjestöpäivillä, torstaina lautakuntakokouksessa, perjantaina erotuomarina kahdessa jääkiekko-ottelussa, lauantaina jalkapalloilemassa ja iltajuhlassa, sunnuntaina iltapäivällä jo kuskaamassa pojan jääkiekkojoukkuetta. 171-senttinen Pulli vartioi Äänekosken maalia. – Pomppua kun on, pienikin voi olla maalivahti. Pitkät housut haittaavat Tampereen osasto 50:n Johanna Lindell esiintyi Paperiliiton turnauksessa kenttäpelaajana, vaikka hän on entinen ammattilaismaalivahti. – Olen pelannut Tampereella, HJK:ssa, Malmin Palloseurassa, Tukholman Hammarbyssa, Lugossa Italiassa. En muista vuosilukuja – katso Wikipediasta. Lindell on UPM Ra? atacin näytekoneen hoitaja. – Olen ollut talossa 18 vuotta. Kun pelasin Ruotsissa, olin vuorotteluvapaalla. Turnauksen ainoa nainen juoksi sortseissa hyisessä viiden asteen syyskelissä. – Pitkät housut haittaavat menoa. Ottelut pelattiin seitsemällä seitsemää vastaan, vaihtaa sai niin usein kuin lystäsi. Erotuomareina toimi paitsi miehiä myös Viivi Salminen ja toinen Kumu JT:n C-tyttö. Rakennuspuolelta valmentajaksi Yksipäiväiseen turnaukseen piti saapuman kymmenen porukkaa, mutta Kotka perui tulonsa. – Ne eivät vissiin saaneet joukkuetHIOMO Ottelut pelattiin seitsemällä seitsemää vastaan, vaihtaa sai niin usein kuin lystäsi. Lopputulokset Paperiliiton jalkapalloturnaus pelattiin Kouvolassa lauantaina 28.9. Lopputulokset ja palkitut: 1) Valkeakoski 2) Kuusankoski 3) Äänekoski 4) Inkeroinen 5) Heinola 6) Tampere os. 4 7) Paperiliiton toimisto 8–9) Imatra ja Tampere os. 50 Paras maalintekijä ja paras pelaaja: Harri Mikkola, Valkeakoski. Sympaattisin pelaaja: Timo Pulli, Äänekoski Taistelija: Kim Joutjärvi, Kuusankoski. Ismo Salminen toimi turnauksen puuhamiehenä. Tako os. 4 vs. Kymi. Timo Pulli – kultakenkä. Äänekoski vs.Inkeroinen. Hurtilla huumorilla ta. Siellä on yksi vuoro, josta käyvät pelaamassa, ja niillä oli nyt aamuvuoro, Ismo Salminen sanoi. Paperiliiton jalkapalloturnaus aloitettiin 100-vuotisjuhlavuonna 2006. Haluttiin tavoittaa sellaisiakin jäseniä, jotka eivät muuten osallistuneet aktiivisesti toimintaan. Ensimmäinen turnaus pidettiin Kuusankoskella. Janne Lindberg osallistui silloin järjestelyihin, nyt hän futasi itse ensimmäistä kertaa, Paperiliiton toimiston vahvistuksena. Ottelut sujuivat ”hurtilla huumorilla”. – Joissakin ikämiesporukoissa pelataan turhan tosissaan. Entinen MyPan ja maajoukkueen pelaaja Lindberg valmentaa nykyisin ammatikseen kouvolalaisseura Susissa. Silti hän kuuluu edelleen Paperiliittoon. – Voikkaan tehtaallahan minä olin rakennuspuolella. P – Olen ollut talossa 18 vuotta. Kun pelasin Ruotsissa, olin vuorotteluvaOttelut pelattiin seitsemällä seitsemää vastaan, vaihtaa sai niin usein kuin lysErotuomareina toimi paitsi miehiä myös ja toinen Kumu JT:n C-tyttö. Rakennuspuolelta valmentajaksi Yksipäiväiseen turnaukseen piti saapuman kymmenen porukkaa, mutta Kotka perui – Ne eivät vissiin saaneet joukkuetOttelut pelattiin seitsemää vastaan, vaihtaa sai niin usein kuin lystäsi. Timo Pulli – kultakenkä. Äänekoski vs.Inkeroinen. ta. Siellä on yksi vuoro, josta naus aloitettiin 100-vuotisjuhlavuonna 2006. Haluttiin tavoittaa sellaisiakin jäseniä, jotka eivät muuten osallistuneet aktiivisesti toimintaan. Ensimmäinen turnaus pidettiin Kuusankoskella. Janne Lindberg silloin järjestelyihin, nyt hän futasi itse ensimmäistä kertaa, Paperiliiton toimiston vahvistuksena. Ottelut sujuivat ”hurtilla huumorilla”. – Joissakin ikämiesporukoissa pelataan turhan tosissaan. Entinen MyPan ja maajoukkueen pelaaja Lindberg valmentaa nykyisin ammatikseen kouvolalaisseura Susissa. Silti hän kuuluu edelleen Paperiliittoon. – Voikkaan tehtaallahan minä olin rakennuspuolella. Pasi Untolahti teki maalin ja tuuletti kansainväliseen tyyliin. 26-27_hiomo.indd 27 9.10.2013 12:14:24
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Etelä-Suomen piiri: Lohjan osasto 47: to 7.11. klo 17.30, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Loviisan osasto 39: su 17.11. klo 15.00, Safcafe Helsingin osasto 49: to 28.11. klo 18.00, Nummelan Työväentalo Tervakoski osasto 54: ke 13.11. klo 16.00, paloasema SYYSKOKOUKSET H aluatko saada tietoa Paperiliiton ajankohtaisista asioista ja jäseneduista suoraan sähköpostiisi? Lisää nyt sähköpostiosoite jäsentietoihisi eAsiointipalvelussa, niin osallistut samalla arvontaan. Kaikkien 30.11. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 4 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. xxx Sinulle, henkilökohtaisesti Paperiliitto haluaa kertoa jäsenille alan uutisista, tapahtumista ja jäseneduista. Lehden ja nettisivujen lisäksi näistä kerrotaan vuoden vaihteen jälkeen myös uutiskirjeellä. Tämä sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. Käy tarkistamassa tai lisäämässä omasi. Samalla osallistut arvontaan. Päivitä meiliosoitteesi Meillä on asiaa SAK:n kulttuurirahaston apurahat Apurahat: SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2014 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakusovellus ja hakuohjeet löytyvät 1.11.2013 alkaen Kansan Sivistysrahaston (KSR) osoitteesta www.sivistysrahasto.? . Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2013 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon (Paperiliitto r.y., PL 326, 00531 Helsinki). SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak.? ) sekä Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa maalis maaliskuun loppuun mennessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Paperiliitosta Päivi Turtiaiselta, p. 0400 759887 ja paivi.turtiainen@ paperiliitto.? Joutsenon osasto 23: Pikkujoulut ravintola Benny Nightissä 23.11. klo 19.00. Liput 10 euroa, myynti pääluottamusmiehiltä. Lielahden Sellun Eläkeläiset: Joulukahvitilaisuus torstaina 14.11. klo 17.00 Kahvila Mainiossa. Ilmoittautumiset Järviselle 11.11. mennessä, p. 050 356 4825. OSASTOT Hämeenlinnan osasto 66: la 9.11. klo 14.00, Hotelli Cumulus Pirkanmaan piiri: Lempäälän osasto 75: la 23.11. klo 16.00, Toijalan keilahalli. Valkeakosken osasto 45: ke 30.10. klo.17.00, Hakapirtti Tampereen osasto 50: su 27.10. klo 16.00, ABC Kolmenkulma Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 28.11. Klo 18.00, Työväentalo Kolmonen Keski-Suomen piiri: Jämsänkosken osasto 11: ke 20.11. klo 16.15, Vanha Klubi Jyväskylän osasto 12: to 21.11. klo 17.00, Kivistön työväentalo. Kokouksessa käsitellään myös osaston mahdollista lopettamista. Kaipolan osasto 80: to 7.11. klo. 17:30, Ahjonsali Pohjois-Suomen piiri: Kemijärven osasto 84: ke 13.11. klo 18.00, Hotelli Kemijärvi Tulevissa syyskokouksissa on sääntömääräisten asioiden lisäksi käsiteltävä sääntömuutoksia. Paperiliiton liittokokous päätti viime kesäkuussa muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä. Osaston toimikunnan nimike muuttuu hallituksesi ja lisäksi sääntöihin lisätään toimin nan tarkastaja vaihtoehtona tilintarkastajalle. 28-29_hiomo.indd 36 9.10.2013 16:56:25
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas eikko Grenman on lähettänyt kuvan, josta hän kertoo seuraavasti: ”60-luvun alussa ei ollut hienoja valvomoita niin kuin tänä päivänä. Sitä istahdettiin missä milloinkin. Tässä paperimies leppuuttaa jalkojaan tambuuriraudan päällä. Kuva on Tampellan Heinolan ? uutingtehtaalta 1960-luvun alkupuolelta ja kuvassa apurullamies Veikko Grenman, joka palveli 47 vuotta samalla kartonkikoneella ollen yli 20 vuotta koneenhoitajana, eläkkeelle siirtymiseen asti.” Heinolan fluting-tehtaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1959. Omistaja oli Tampereen Pellava ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö, joka vuotta myöhemmin muutti nimensä Oy Tampella Ab:ksi. Tehtaan tuotanto alkoi tammikuussa 1961. Suunniteltu vuosituotanto oli 90 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla tehtiin suurmodernisointi 1988. Enso-Gutzeit Oy osti tehtaan 1993 ja loppuvuodesta 1998 tehtaasti tuli osa Stora Ensoa. Nykyisin tehtaan kapasiteetti on noin 300 000 tonnia flutingia eli aallotuskartonkia vuodessa. Fluting on aaltopahviteollisuuden raaka-aine, josta valmistetaan vahvoja ja kestäviä laatikoita mm. hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen. Viennin osuus tuotannosta on lähes 90%. Tehtaalla on noin 200 työntekijää. P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. Veikko Grenman huilaa. Ei ollut valvomoita ”Neuvottelupäivien reipas osanottajajoukko yhteiskuvassa opiston kattotasanteella”. Aukeaman kokoinen kuva Paperiliitto-lehdessä numero 10/1959 osoitti, että mukana oli 88 osallistujaa. Uusi kansakoululaki oli toteutumassa ja se oli yksi ajankohtaisaiheista: ”Jokaisella Suomen lapsella tulee olla mahdollisuus niin hyvään peruskoulutukseen kuin mahdollista ja sellaiseen, joka kasvattaa hänet siihen yhteiskuntaan, jossa hän joutuu elämään ja jota hän joutuu aikanaan itse hoitamaan. Koulu-uudistuksen tiellä pyrkii kuitenkin olemaan paljon jarruttajia, mutta tulenkantajia vähän. Täytyy olla nuorekasta rohkeutta uudistuksiin”. Neuvottelupäivillä tuotiin esiin, että naisilla on edelleen omat tärkeät tehtävänsä liiton ja sen osastojen toiminnassa. P Veikko Grenmanin albumista Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: to 21.11. klo 17.00, Joutsenon työväentalolla Simpeleen osasto 25: ti 6.11. klo 16.00, Työväentalo Länsi-Suomen piiri: Kauttuan osasto 7: to 21.11. klo 16.00, Ravintola Ruukinhelmi Porin osasto 10: to 28.11. klo 17.00, osaston toimitila Turun osasto 24: ti 5.11. klo 16.00, Veritas-stadion, Ole-ravintolan kabinetti Kymen piiri: Karhulan osasto 16: la 2.11. klo 16.00, Kalakievari Kotkan osasto 37: ti 5.11. klo 16.00, Ravintola Karoliina. Pyhtään osasto 32: la 16.11. klo 17.00, Club Bakkanaali. Ilta jatkuu pikkujoulun merkeissä. Linkki sähköiseen palveluun on www.paperiliitto.? -sivuston kohdassa eAsiointipalvelu. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. P.S. Tiesitkö, että eAsiointipalvelussa voit jäsentietojen päivityksen lisäksi täyttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan hakemukset ja seurata hakemuksesi käsittelyn etenemistä. P 12 3r f Naisjaostot koolla Kiljavalla Lisää nyt sähköpostiosoite jäsentietoihisi eAsiointipalvelussa, niin osallistut samalla arvontaan. 28-29_hiomo.indd 29 10.10.2013 8:38:57
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Lisäpäivillä ja täyttänyt 62 = vanhuuseläke Työttömällä on oikeus hakea vanhuuseläkettä jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella. itkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Kansaneläkettä maksetaan, jos työeläkkeen määrä jää pieneksi. Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, jos hän on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen ja täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Mistä lisäpäivätodistus? Pyydä lisäpäivätodistus vanhuuseläkettä varten työttömyyskassalta. Lisäpäivätodistus voidaan kirjoittaa, kun olet lisäpäivillä ja sinulle on maksettu vähintään yksi työttömyyspäivärahapäivä sen kuun ajalta jona täytät 62 vuotta. Esimerkki: Eläkkeen hakija on lisäpäivillä, koska 500 päivän enimmäismäärä on täyttynyt kesäkuussa. Hän täyttää 62 vuotta marraskuussa. Tavallisesti hän on hakenut päivärahaa työttömyyskassasta kalenterikuukausittain. Halutessaan lisäpäivätodistuksen, hän Ensimmäiseen hakemukseen palkkatodistus vähintään 34 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta. palkkatodistuslomakkeen ja tiedot siitä mitä todistukseen tulee merkitä, saat osoitteesta www.tyj.? . Klikkaa yläpalkista materiaali > lomakkeet > palkkatodistus kopio työtodistuksesta ja mahdollisesta irtisanomisilmoituksesta kopio työsopimuksesta, jos olet ollut määräaikaisessa työsuhteessa selvitys jäsenmaksuista (esim. maksukuitista kopio), ellei jäsenmaksua ei ole peritAnsiopäivärahahakemuksen liitteet Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa Ma–pe klo 9.00–12.00 p. 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.? Suojattu sähköposti henkilötietojen lähettämiseen: tyokassa@paperiliitto.? .s Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki Jäsenasiat Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus Jäsenrekisterin puhelin 010 289 7700 Palvelee ma–pe klo 8.30–15.45 Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Jos ammattiosastosi on nro 2-37, yhteyshenkilösi on Tuija Tirinen Jos ammattiosastosi on nro 38-89, yhteyshenkilö on Leila Levosalo Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? Faksi (09) 701 2279 Osoite:Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki ty palkasta verotuspäätös viimeksi valmistuneesta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa tai olet maatai metsätilan omistaja päätös kotihoidon tuesta, jos sitä maksetaan sinulle tai puolisollesi, sekä selvitys siitä, kuka lasta hoitaa Kun haet uudelleen päivärahaa Jos olet ollut työttömyysjaksojen välissä työssä, lähetä työssäoloajalta palkkatodistus, kopio työsopimuksesta ja työtodistuksesta ansiopäivärahahakemuksen liitteeksi. Liitä myös selvitys jäsenmaksuista, ellei sitä ole peritty palkasta. Kun olet osa-aikatyössä tai olet ollut alle kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä Liitä osa-aikatyön alkaessa ansiopäivärahahakemukseen työsopimus Liitä hakujaksolta aina palkkalaskelmat tai palkkatodistus sekä selvitys jäsenmaksuista Merkitse ansiopäivärahahakemukseen myös työtunnit työpäivien kohdalle. P täyttää päivärahahakemuksen ajalta 1.10.– 1.11. ja merkitsee lisäselvityskohtaan ’tarvitsen lisäpäivätodistuksen’. Kun marraskuun ajalta on maksettu päivärahaa, voi työttömyyskassa kirjoittaa lisäpäivätodistuksen. Hakija toimittaa lisäpäivätodistuksen eläkehakemuksen liitteenä eläkelaitokseen. Eläke alkaa joulukuun alusta. Hakija lähettää työttömyyskassaan vielä päivärahahakemuksen ajalta 2.11.–30.11. Esimerkki: Eläkkeen hakija täyttää 62 vuotta marraskuussa, mutta 500 päivän enimmäismäärä ei ole vielä täyttynyt. Hakijalle on maksettu marraskuun loppuun mennessä työttömyyspäivärahaa 490 päivältä. Ensimmäinen lisäpäivä on 16.12. Hakija täyttää päivärahahakemuksen ajalta 1.12.–16.12. ja merkitsee lisäselvityskohtaan ’tarvitsen lisäpäivätodistuksen’. Kun ensimmäinen lisäpäivä on maksettu, voi työttömyyskassa kirjoittaa lisäpäivätodistuksen. Hakija toimittaa lisäpäivä-todistuksen eläkehakemuksen liitteenä eläkelaitokseen. Eläke alkaa tammikuun alusta. Hakija lähettää työttömyyskassaan vielä päivärahahakemuksen ajalta 17.12.–31.12. P Tarkista oikeutesi vanhuuseläkkeeseen, jos olet työtön ja täyttänyt 62 vuotta. 123RF 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 9.10.2013 22:07:59
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2013 täyttäneistä palkinnon sai Aarni Sundqvist Kotkasta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 6.11. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 8”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 7/2013 ratkaisu ? 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 9.10.2013 22:08:02
32 | Paperiliitto 8/2013 Teksti Sari Kangas K un muu perhe valmistautuu viikonloppuiltana saunomiseen, television katseluun ja seurusteluun, iltatai yövuoroon lähteminen syö Kalevi Pahkalaa. Menetettyä yhdessäoloa ei väsyneenä jaksa paikata myöhemmin. Kuusankoskelainen Pahkala kävi armeijan jälkeen pari viikkoa päivätöissä. Muun työuransa eli yli 40 vuotta hän tehnyt kolmivuorotyötä. Viisikymppisenä raja alkoi tulla vastaan. Sen jälkeen elimistön palautuminen normaaliin vuorokausirytmiin on vienyt yhä enemmän aikaa ja energiaa. – Pahimmalta tuntuu sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen, Kemiralla prosessinhoitajana työskentelevä Pahkala kertoo. Pahkalan pelastus oli tehtaan siirtyminen pitkästä työn kierrosta lyhyeen kuusi vuotta sitten. – Kaksi päivää aina jaksaa vuoroa kuin vuoroa, hän toteaa systeemin parhaasta puolesta. Neljä yövuoroa putkeen on raskas paketti, mutta kun poikkeavassa vuorokausirytmissä työskennellään lyhyempi aika kerrallaan, elimistön on helpompi palata takaisin normaalirytmiin. – Selvähän se on, ettei elämää ole tarkoitettu sellaiseksi, että yö toisensa perään valvotaan. Joillekin vaikeuksia tuottaa yövuorojen jälkeinen päivällä nukkuminen, toisille aikaiseen aamuvuoroon herääminen. Pahkala kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Nyt aamuvuorojakson alussa voi onneksi ajatella, että kello herättää viideltä vain tänään ja huomenna. Kesäillan vietossakin kahden päivän paussin kestää paremmin kuin neljän. Pahkala arvelee, ettei pitkää kiertoa nyt kuusikymppisenä enää jaksaisikaan. Lisähelpotusta on tulossa keväällä, kun mies jää osa-aikaeläkkeelle. Kasvavan vapaa-ajan ohjelma on selvä. Koska urheilu on perheellä verissä, vaari järjestää lastenlapsille pallopelejä, pieniä kilpailuja ja kuljettaa näitä harrastuksiin. – Ja vaimon kanssa matkustellaan. ? P TAUKOTILA Lapin kuitua koneeseen Pohjoisen kartonki valloittaa maailmaa. Lyhyt kierto piristi Kalevi Pahkalaa. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Raja siirtyi ” Pahimmalta tuntuu sosiaalisen kanssakäy misen vähentyminen.” ELÄMÄÄN LAATUA Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen ennokin heittopäivänä pohjoinen syksy on kääntymässä lopulleen, mutta maisema viheriöi Metsä Boardin pihalla Kemissä. Kartonkirullien varastohallissa puhaltaa sentään virkistävä läpiveto, kun Mikko Keinänen, 45, asettuu odottamaan sopivaa tuulen virettä. Hän heilauttaa olan takaa koneensa lentoon. – Eikö mennyt pidemmälle? hän pyörittää päätään. Ilmavirta on hieman oikullinen. Kaksi seuraavaa kierrosta jäävät vielä lyhyemmiksi, kun pyörre tuo koneen takaisin melkein heittäjän jalkojen juureen. – Lennokin materiaalissa ei ole vikaa. Se on maailman parasta, puolustaa Keinänen omin käsin viimeisteltyä kartonkia. Heittäjä puhuu totta. Kemiläinen kartonki on liitänyt suotuisassa tuulessa viime vuosina. Erityisen ylpeitä tehtaalla ollaan uusista työpaikoista, joita tänä syksynä on taloon auennut. Mainio fiilis Maailman pohjoisin kartonkikone Polar Queen on otettu käyttöön 1970-luvun alus
Paperiliitto 8/2013 | 33 LE N N O K K IK IS A TAUKOTILA Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä meressä sijaitsee Madagascar? 2. Kuinka monta havupuulajia Suomessa esiintyy? 3. Mitähän merkitsee konjunktuuri? 4. Missä sijaitsee yksi Sievin turvajalkineita tekevä tehdas? 5. Missä kaupungissa perustettiin Paperiliitto? 6. Minä vuonna sovittiin vuorottelu vapaan mahdollisuudesta? 7. Kuinka korkea on Eiffeltorni? 8. Minkä maan pääkaupunki on Damaskos? 9. Kumpi on pohjoisempana: Vaasa vai Joensuu? 10. Kenen levy on Valon pisaroita? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas M ari Hellstenin mielestä syntymäpäivien juhliminen kuuluu lapsille tai pyöreitä vuosia täyttäville. Hänelle tärkeitä ovat perhepäivät, joita Hellstenin perheessä vietetään kuukausittain. – Teemme porukalla ruokaa ja katsomme elokuvan tai pelailemme, Yhdessäolon juhlistaminen on jäänne ajalta, jolloin perhe oli vanhempien vuorotöiden takia harvoin koolla. Kun isä Hellstenin työaika muuttui helpommaksi, perhepäivät eivät kuitenkaan loppuneet vaan lisääntyivät. – Aiemmin ei kunnolla nähty viikkoihin, mutta nyt on yhteisiä vapaapäiviä. Perhepäivän kohokohdaksi on muodostunut ruokailu. Itse ruoka ei ole ykkösasia, mutta sen suunnittelu, kokkaaminen ja kattaminen ovat lapsille mieluisia. Ruokalistaan ja päivän ohjelmaan saa kukin vuorollaan vaikuttaa. ? P Perhepäivät SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? MARI HELLSTEN Syntynyt: 18.10.1970 Syntymäpaikka: Rautjärvi Perhe: avomies ja 7ja 14-vuotiaat tytöt Työpaikka: Metsä Board Joutseno Työtehtävä: käynnissäpitooperaattori Terveiset: Simpeleen kotelotehtaan entisille työntekijöille! – Perhepäivät ovat parhaat, sanoo Mari Hellsten. sa. Useiden investointien jälkeen kone on hyvässä iskussa. Koneen käyttämä sellu valmistuu samassa pihapiirissä, Metsä Fibrellä. Selluun tarvittava puu tulee puolestaan lähimaastosta, Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjoinen kuitu on lujaa ja se on huomattu viennin vetona, etenkin Amerikkaan. Maailmalle lähtee Metsä Boardilta sekä sellua että valmista kartonkia. Uusinta tuotekehittelyä edustaa kartongin tuplapäällystys, joka on suorastaan menestystarina. Yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi ei ole tarvittu moneen vuoteen. – Itse tulin tänne aluksi kesätöihin ja vuonna 1994 työni vakinaistettiin. Tällä hetkellä työnteon fiilis on erittäin hyvä. Naisia on tullut taloon. Samalla arvot ovat pehmenneet ja äijät ovat siistineet huumoriaan, kuvailee Keinänen tunnelmia. Hänen oma työpaikkansa sijaitTULOKSET 2013 1. Raimo Kirjola 27,30 m 2. Jukka-Pekka Mäkelä 13,60 m 3. Leena Juomola 12,65 m 4. Tanja Rekioja 10,50 m 5. Tuula Nurmisto 8,03 m 6. Mikko Keinänen 7,14 m 7. Heikki Rantanen 6,20 m 8. Tuomas Himmanen 3,47 m HEITTÄJÄN TIEDOT ? Nimi: Mikko Keinänen ? Työ: Päällystäjä Metsä Board Kemillä ? Heittokokemus: Joskus pikkupoikana ? Tulostavoite: 11 metriä ? Tulos: 7,14 metriä ? Lennokkiin käytetty paperi: Kemiart Brite 125g/m2 ? Kommentti: Vika ei ole kartongissa Mikko Keinäsen lennokki valmistui tiimityönä. see päällystysasemalla. Muutaman vuoden ajan työt on tehty tiimeissä ja työtehtävät ovat vaihtelevia. – Itse olen vuorotellen päällystyspisteessä, pastan valmistuksessa ja rullamiehenä. Viikarin asennetta Lennokin nokka on ruttuinen, kun heitot ovat ohi. – Myönnän, että harjoittelu jäi vähiin. Olin iltavuorossa eikä ollut aikaa paneutua lennokkeihin. Keinänen ei kuitenkaan masennu, vaikkei heittotavoite täyty. Elämässä pitää olla leikkiä ja pikkupojan viikariasennetta. Vapaa-ajalla Mikko Keinänen ei muutenkaan ilmaile. Syntyperäisen kemiläisen intohimo ovat vanhat Amerikan raudat. Hänen oma ajokkinsa on Buick Riviera. Vuosimalli on 1964. Väri punainen. – Aiemmin olin nyrkkeilyvalmentaja, mutta nyt keskityn autojen laitteluun. Se on hyvin sosiaalista puuhaa kokoontumisajoineen. ? P ” Samalla äijät ovat siistineet huumoriaan.”
?? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Kirjoittaja Ilkka Palmu on 41-vuotias tamperelainen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com oikani on koko ajan tietokoneella. Paitsi, että puolitoista viikkoa sitten hän lainasi kirjastosta uudelleen kaikki Harry Potterit ja kertoi, ettei aio avata youtubea ennen kuin kaikki on luettu. Tällä kertaa poika katsoo siskonsa kanssa kirjasta tehdyn elokuvan aina, kun yksi kirja on luettu. Hän soittaa syntsalla sarjan teemalaulua ja valittaa siitä, miten surkeita le? at ovat kirjoihin verrattuna. Potterismia on kestänyt kolme päivää, kun poika kysyy missä pidän kopiopapereita. Pian talo ja piha täyttyvät paperilennokeista. Käymme Tiimarissa kartonkeja hakemassa, koska ”kasikymppinen ei ulkona kauaa lennä, jos sataa”. En ole opettanut pojalleni tällaista kielenkäyttöä. Luokanopettajakin huomaa muutoksen. Sähköiseen reissuvihkoon ilmestyy merkintä: ”Poikien keskuudessa suurin villitys tällä hetkellä on paperilennokkien tekeminen. Onneksi niiden heittely on saatu siirrettyä välitunnille ja ulkotiloihin.” En tiedä onko villitys lähtöisin pojastani vai onko se tarttunut. En välitä. Riittää, että hän pyytää ostamaan paperia ja kartonkeja eikä karkkia. K erron aamiaisella, miten ajoimme Särkänniemen ohi mummolaan, kun olin lapsi. Joskus isä pysähtyi ja vei Näsinneulaan, koska hissistä ei tarvinnut maksaa. Haistan hissin jälkeisen sementtirapun edelleen. Ovi aukeaa näköalatasanteelle, häikäisee. Otan kassista paperilennokit, joita olen tehnyt koko ajomatkan ajan. Niitä on kymmeniä. Osa lennokeista syöksyy alas surkeasti. Puren huulen rikki jännityksestä. Vielä on se yksi, paksummasta paperista tarkimmin taiteltu, paras. Heitän sen vastatuuleen. Lennokkini ottaa korkeutta ja liitää viivasuoraan yli tien ja rautatien. Sekoan. Jaksa, jaksa, oi pieni valkea rakas lentokoneeni! Lennokki heittelehtii syksyn tuulenpuuskissa Amurin kattojen yllä. Aika hidastuu, kaikki katoaa, on vain pienenevä valkoinen piste sinistä taivasta vasten. Yhtäkkiä se sakkaa. Se syöksyy pienen silmukan tehden kerrostaloa päin! Se laskeutuu ylimmän kerroksen parvekkeelle! Ihanaa Taivaan Isä, että et antanut sen pudota alas! Vedän ilmaa keuhkoihini niin että sattuu. Olen unohtanut hengittää. Kahvinkeitin porisee. Palaan vuoteen 2013, pyyhin kyyneleet ja katson poikaani. Hän istuu hiljaa pöydän toisella puolella, leipä kädessä ja paperi toisessa. Tuuli hiuksissaan. Tämän tarinan opetus on paperi, joka antaa unelmille siivet. P Lentää siivin valkein Vastaukset. ?. Intian valtameressä ?. Neljä ?. Suhdannetta ?. Sievissä ?. Tampereella ?. Vuonna 1995 ?. 324 metriä ?. Syyrian ?. Vaasa ??. Tuure Kilpeläisen Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut karatea kymmenen vuotta. Miksi: Karate on elämäntapa. Aluksi kyse oli urheilusta, mutta vähitellen karaten ajattelutapa on siirtynyt arkeen ja vaikuttanut maailmankuvaan. Miten aloitti: Aloitti lajin vanhempien ehdotuksesta 10-vuotiaana. Harjoitusmatka oli 30 km suuntaansa. Kun läksymäärät lisääntyivät, aika ei enää riittänyt harrastukselle. Uusi alku: Palasi lajin pariin muutettuaan Varkauteen opiskelemaan 2003. Kuinka usein: Vetää harjoitukset kahdesti viikossa ja käy omissa treeneissä pari kertaa viikossa. Etu: Laji ohjaa käyttämään kroppaa niin, että voima välittyy tehokkaasti eteenpäin. Juuti onkin fyysisessä työssä säästynyt selkäkivuilta ja muilta vammoilta. Parasta: Suhtautumistavat asioihin ja ihmisiin ovat muuttuneet. Laji on opettanut nöyryyttä, toisten arvostamista ja kärsivällisyyttä. Saavutus: Vaikka kyseessä ei ole kilpakarate, lajista järjestetään SM-kisat. Niistä tuli voitto kaksi vuotta sitten. Muitakin SM-mitaleita on tullut. P P Elämäntapa VILLE JUUTI Ikä: 26 Asuinpaikka: Varkaus Perhe: Sinkku, 4-vuotias poika Työpaikka: Stora Enso Oyj, Varkaus Työtehtävä: Dimension ajomies ja lajittelija JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Karate opettaa nöyryyttä ja kärsivällisyyttä. Jaksa, jaksa, oi pieni valkea rakas lentokoneeni! Tuure Kilpeläisen albumin nimi on Valon pisaroita. Ä R SY K E 34-35_tauko.indd 34 9.10.2013 19:39:50
Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliittolehden aikataulu 2013 Nro 9 Aineistot viimeistään 6.11. Lehti ilmestyy 22.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 3.12. Lehti ilmestyy 20.12. 100 vuotta elettyä elämää – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, kertoo Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, muistelee Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. PAPERI Nro 8/2013 ? 18.10.2013 ? 55. vuosikerta ” Lihaa sen olla pitää.” Janne Liukkonen, s. 20 Li itt o M iis a Ka ar tin en Meillä on asiaa! Päivitä sähköpostiosoitteesi s. 28 Totta vai tarua: Stora Enso ja UPM yhdistymässä s. 8 Mitä pitää jaksaa? Ehditäänkö sitä miettiä? s. 4 100 vuotta elettyä elämää @ Sudokun ratkaisut TAUKOTILA Ay-jalkapallo 2014 TURNAUSKUTSU Ay-jalkapallon 30. juhlaturnaus järjestetään 21. –23.3.2014 Lahdessa Mukkulan jalkapallohallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet. Joukkueet ovat 11 + vaihtopelaajat. Osanottomaksu 300 euroa. Ilmoittautumiset 31.1.2014 mennessä osoitteella: Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 LAHTI tai sähköpostilla: international.tournament@pp.phnet.? . Lisätietoja: www.ayjalkapallo.info ja GSM 041 584 9964. Joukkueiden majoitus Omenahotelli Lahti, 4 hengen huonehinta 59 euroa/vrk. Mestaruutta puolustaa Venäjä Rossiya/CSIT Petersbug. Mestaruusturnauksen suojelijana on kulttuuri-urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Ammattiyhdistysten jalkapallo ry Koristekapselisarja Still Koot: 13, 14, 15 ja 16” 11 50 Alkaen /srj 10 90 929-ST13 – 16 Fixus-lasinpesuneste 114-T3LFP Halogen H1-kaukovalot Ilman polttimoa. Halkaisija 223 mm. Referenssiluku 17,5. E-hyväksytty. Tuotekoodi Hinta Kirkas 12 / 24 V 375-270000 31,00 Sininen 12 / 24 V 375-270500 35,00 Polkupyörän ladattava LED-etuvalo Valoteho 500 lumenia. Mukana vilkkuvalo-toiminto, Li-ion -akku 7,4 V / 2000 mAH. JY-8020 LED-työvalo 5 × 3 W hajavalo 4” Jännitealue 10-30 V DC Teho 15 W Valovirta 1150 lumenia Värilämpötila 6000 K Mitat 110 x 135 x 41 mm 375-SM6151-H LED-taskulamppu Kirkas CREE Q3 LED. Valoteho 95 lumenia. Magneettinen kanta. Toimii 1 x AA paristolla (ei sis.). 966-11506 49 00 29 00 Sulkaparin ostajalle 3 litran lasinpesuneste kaupan päälle! UUTUUS UUTUUS Huipputehokas! fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.10.2013 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Merkillisen reilu. Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. SAK:n kulttuuriapurahat 2014 SAK kulttuurirahasto julistaa vuoden 2014 apurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakusovellus ja hakuohjeet löytyvät 1.11.2013 alkaen Kansan Sivistysrahaston (KSR) osoitteesta www.sivistysrahasto. . Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen toimitetaan 31.12.2013 mennessä osoitteeseen: Paperiliitto, järjestösihteeri Päivi Turtiainen, PL 326, 00531 Helsinki SAK:n kulttuurirahasto toimii Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla (www.sak. ) sekä Palkka-työläisessä ja Löntagarenissa maaliskuun loppuun mennessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja • Paperiliitosta Päivi Turtiaiselta, p. 0400 759887 ja paivi.turtiainen@paperiliitto. 34-35_tauko.indd 35 9.10.2013 19:40:07
Liittoudu riskejä vastaan. HAE TUKEA PAPERILIITTOLAISTEN VAPAA-AJAN TURVALLISUUTTA EDISTÄVIIN HANKKEISIIN. If ja Paperiliitto tukevat arjen turvallisuutta työpaikan porttien ulkopuolellakin. Pohtikaa yhdessä, miten paperiliittolaisten arjen turvallisuutta voisi edistää ja hakekaa hankkeelle tukea rahan tai turvatuotteiden muodossa osoitteessa www.paperiliitto.? . www.paperiliitto.? If on ollut Paperiliiton kumppani kymmeniä vuosia. Näiden vuosien aikana If on vakuuttanut lukemattomia paperiliittolaisia ja auttanut heitä vahinkojen sattuessa, tapaturmissa ja sairauksissa. Vahinkojen ennaltaehkäisy on tärkeä osa yhteistyötä. If haluaa jatkuvasti kehittää uusia tapoja olla mukana Paperiliiton jäsenten arjessa ja tehdä heidän elämästään turvallisempaa. ” Tule mukaan! Tukea voi hakea 27.9.–31.10.2013 osoitteessa www.paperiliitto.? .” Paperi hakkaa kiven. Hoidetaan nyt ne saksetkin. If ideoi kampanjan, jossa kannustettiin paperiliittolaisia miettimään mihin riskeihin vapaaajalla kannattaa varautua. Se poiki runsaasti mahtavia ideoita, ja nyt kampanja on päätetty uusia. , , Viime kerralla kampanja tuotti rullakkokaupalla loistavia ideoita arjen turvallisuutta edistäviin hankkeisiin. Hakemusten joukosta valittiin 10 parasta kohdetta. Vaikka jo pelkkä turvallisuusasioiden esille nostaminen on plussaa, kohdistettiin niiden tukemiseen 2 000 euroa. n Hae tukea turvallisuuteen! 34-35_tauko.indd 36 9.10.2013 19:31:58