Näkemiin vaan, muru! Jukka Rautiainen asuu kahdella paikkakunnalla. Päivi jää Varkauteen, kun Jukka lähtee Imatralle töihin. PAPERI Nro 8/2014 31.10.2014 56. vuosikerta Li itt o ” Helikopteri pudotti meidät kairaan, josta lähimmälle tielle oli 50 kilometriä.” Janne Wikström, s. 32 Milloin eläkkeelle? Elinan eläkeikä siirtyi eteenpäin s. 4 Turvaa kuulosi Menetettyä ei voi saada takaisin s. 8 Paperi tienhaarassa Tulevaisuus täynnä vaihtoehtoja s. 20 R ei m a Ka ng as 01_etusivu.indd 1 22.10.2014 12:34:29
zenit with the power of boa ® jalas ® 1708 / s1 p src jalas ® 1738 / s3 src jalas ® 1718 / s3 src jalas ® 1728 / s3 src JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. www.jalas.com | www.youtube.com/jalasfootwear Saat lisätietoja JALAS ® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. Ejendals AB omistaa JALAS ® -tuotemerkin ja markkinoi sitä. Lisätietoja on osoitteessa, info@ejendals.fi | www.ejendals.com 02-3_sisältö.indd 2 20.10.2014 6:18:29
35 ?Osallistukaa porukalla Nenäpäivän viettoon. Krista Siegfrids on myös mukana hyvänteossa. 32 ?Postikortti Espanjasta piristi Kaukaan labran naisia. 35 ?Osallistukaa porukalla Nenäpäivän viettoon. Krista Siegfrids on myös mukana hyvänteossa. 32 ?Postikortti Espanjasta piristi Kaukaan labran naisia. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Mikko Nikkinen Miisa Kaartinen Mik ko Nikk inen Vuokko Keiski Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Milloin pääsen eläkkeelle? 6 Pietarsaaren tehtaalle kulkeva rata saa sähköt. 8 Kuulosuojauksessa on yhä parantamisen varaa. 10-15 Reportaasi Isän työ vei Rautiaisen perheen erilleen. 18 Luottamusmiesvaalit ovat tänä syksynä. 20 Miltä näyttää paperiteollisuuden tulevaisuus. 24 Paperiduunarin maailma: moni lähtee Portugalista. 25 Parasta elämässä: Sari Saarinen hankki hirsiseinät. 26–30 Hiomo 26 Kaipolassa haetaan ideoita henkisen työhyvinvoinnin parantamiseen. 28 Kuntoutuksesta ryhtiä elämään, hae sinäkin mukaan. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kahvitauolla nauretaan Kaukaan sellutehtaan labran naisten kanssa. 34 Tero Nissinen on biljardihai 18 ?Luottamusmies on työpaikoilla arvokas apu. 10–15 Reportaasi Matkalaukkuisä Kun Varkauden neloskone lopetettiin, Jukka Rautiaisen uusi työ löytyi Imatralta. Perhe jäi kotiin, kun isä muutti työpäivien ajaksi parin sadan kilometrin päähän. Rautiainen on viettänyt matkalaukkuelämää nyt neljä vuotta. Miten perheen elämä sujuu kahdessa eri kaupungissa? Miten Jukan vaimo Päivi on kokenut pakkoeron? Miksi tytöt Noora ja Lotta päätyivät yllättävään ratkaisuun? SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. zenit with the power of boa ® jalas ® 1708 / s1 p src jalas ® 1738 / s3 src jalas ® 1718 / s3 src jalas ® 1728 / s3 src JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. www.jalas.com | www.youtube.com/jalasfootwear Saat lisätietoja JALAS ® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. Ejendals AB omistaa JALAS ® -tuotemerkin ja markkinoi sitä. Lisätietoja on osoitteessa, info@ejendals.fi | www.ejendals.com 8 ?Marko Huttu toivoo parempia kuulosuojaimia. 02-3_sisältö.indd 3 22.10.2014 15:35:17
4 | Paperiliitto 8/2014 ” T ää on viimeinen taisto, rintamaamme yhtykää niin huomispäivänä kansat on veljet keskenään.” Näin kajahtaa Kansainvälinen. Alkuperäiset sanat kirjoitti ranskalainen Eugene Pottier vuonna 1871. Nyt reilut 140 vuotta myöhemmin elämme edelleenkin maailmassa, jossa kaikki kansat eivät ole veljiä keskenään. Se mitä tapahtuu parasta aikaa Ukrainassa ja Ruotsin vesialueilla, ei tue näitä ylväitä laulun sanoja. Elämme kansainvälisesti hyvin herkkää aikaa. Ammattiyhdistysliikekään ei saa unohtaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Muiden maiden järjestäytyminen on myös meidän asiamme. Yhtiöiden kansainvälistyessä yhteistyön on toimittava yli maantieteellisten rajojen. Työelämän ongelmat eivät ole enää vain kansallisia kysymyksiä. Uusien metsäteollisuusmaiden järjestäytyminen helpottaa ay-liikkeen kansainvälistä yhteydenpitoa ja estää halpatyövoiman käytön. Tämä on myös suomalaisen paperiduunarin etu. Paperiliitto tekee kansainvälistä työtä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kautta auttamalla eri maiden työntekijöitä järjestäytymään. SASKin avusta on hyvänä esimerkkinä Uruquayn sellumiesten järjestäytyminen. Heidän järjestäytymisasteensa on noussut 85 prosenttiin ja palkat ovat nousseet 35 prosenttia.? P Arvokas apu pääkirjoitus Työelämän ongelmat eivät ole enää vain kansallisia kysymyksiä. vastarannan supi Teksti Tiina Suomalainen M ielestäni eläkeuudistus on sieltä syvältä. Ei se minun ikäisiäni paljon hetkauta, mutta nuorempia kyllä, toteaa 57-vuotias Esa Ilves, joka työskentelee päiväprosessihenkilönä Stora Enson Kaukopään tehtaalla. Esimerkiksi 1962 syntyneillä eläkeikä pomppasi yhdessä yössä 63:sta 65:een. Näin kävi muun muassa Sakari Jalovaaralle, joka työskentelee UPM:n Jämsänkosken tehtaalla superkalanterin hoitajana. Jalovaara miettii, että märehtiminen ei auta. Eläkeikä on nyt 65 ja sillä selvä. – Näillä työaikamuodoilla ja tällaisella työuralla en ole kyllä varma, jaksanko 65-vuotiaaksi asti. Teen lyhyttä kiertoa, ja aloitin työnteon jo teini-ikäisenä. Työn rasittavuudesta puhuu myös 35-vuotias Elina Kivisalo. Kivisalo on luottamusmiehenä kauttualaisessa Jujo Thermalissa. – Henkilöstö on vedetty minimiin ja eläkeikää vain nostetaan. Onko tarkoitus, että ihmiset kulutetaan työssä loppuun? Kivisalon eläke siintää jossakin kaukana tulevaisuudessa, eikä sitä ole tullut liiemmin mietittyä. – Paitsi sen verran, että pääsemmekö me koskaan eläkkeelle. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta, jolloin eläkeikä alkaa nousta asteittain 65 vuoteen asti. Paperiliiton jäsenten keski-ikä on 48 vuotta, mikä tarkoittaa, että suurimman osan eläkeiäksi tulee 65 vuotta. Milloin alkaa eläkeikä? Eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen. Pitkän ja raskaan työuran tehnyt voi päästä työuraeläkkeelle 63-vuotiaana. kuorimo Yli 65 17 234 55–64 8 842 45–54 5 676 35–44 3 999 25–34 2 488 18–24 618 Alle 18 124 Paperiliiton jäsenten ikäjakauma Ikä Lkm 11 48 7 152 4 880 3 426 2 094 547 114 796 573 394 71 10 Miehet Naiset Kehitin sellusta laitteen, joka sädettää pomoille löysät pöksyyn. Sain heti suurtilauksen luottamus miehiltä. 04-5_kuorimo.indd 4 22.10.2014 13:20:01
Paperiliitto 8/2014 | 5 Mitä hyvää eläkeratkaisussa on? Muun muassa lisäpäiväjärjestelmän säilyminen sekä se, että eläkekarttuma on oikeudenmukaisempi. Eläkettä alkaa karttua jo 17-vuotiaana. Sen suuruus on 1,5 prosenttia palkasta. Työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän eläkemaksua. Milloin nuoret pääsevät eläkkeelle? Eläkeiän nousu ei jää 65 vuoteen. Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy pääsääntöisesti elinajanodotteen mukaisesti. Ensimmäistä kertaa asiaa tarkastellaan 2027 ja ensimmäinen, korkeintaan kahden kuukauden, korotus eläkeikään on mahdollinen 2030. Periaatteessa eläkeikä voi nousta 90-luvulla syntyneillä 68 vuoteen. Mitä tarkoittaa työuraeläke? Työuraeläkkeelle voi päästä 63 vuotta täyttänyt raskaan työn tekijä, jolla on uraa takana vähintään 38 vuotta. Työuraeläke ei ole automaatio, vaan sen tarvetta arvioivat työterveyshuolto ja eläkejärjestöt. 63 vuoden ikäraja nousee sekin vuoden 2025 jälkeen. Mitä tapahtuu Stora Enson 60 vuoden tasa-arvoeläkkeelle? Se on vielä hämärän peitossa. Eläkeratkaisu lähtee lainsäädäntökierrokselle, jonka jälkeen vasta näemme, millaisia lakeja ja määräyksiä on tulossa. Jäävätkö 1960-luvulla syntyneet eläkekuoppaan? Eläkeratkaisussa on siirtymäsäännös, joka estää kohtuuttomat heikennykset erityisesti 60-luvulla syntyneillä. Vuosien 2017– 2025 välillä 53–62-vuotiaiden karttumaprosentti on 1,7. Vieläkö voi päästä eläkeputkeen? Kyllä. Lisäpäiväjärjestelmä säilyi ennallaan. Eläkeiän alaikäraja voi kuitenkin nousta myöhemmin.? P Milloin alkaa eläkeikä? ?Esa Ilves, 57, harmittelee eläkeratkaisua nuorempien puolesta. – Minun ikäisiäni se ei hetkauta, hän sanoo. ” Periaatteessa eläkeikä voi nousta 90-luvulla syntyneillä 68 vuoteen.” kuorimo kuorimo Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläkkeelle jäävien elämään. Ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen 63–65-vuotiaina. Tärkeitä kysymyksiä Eläkeuudistus herättää jäsenistössä monenlaisia kysymyksiä, joihin vastaavat Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. 5 750 1 690 796 Vuosi Miehet Naiset 2013 61,1 61,7 2012 60,7 61,1 2011 59,7 59,4 2010 59,9 60,3 2007 58,8 59,5 2005 56,3 58,1 2004 58,3 59,4 Keskiarvo 59,3 59,9 Paperiliiton jäsenten keskimääräiset eläkkeellejäämisiät Mikko Nikkinen Elina Kivisalo miettii, miten ihmiset jaksavat. 04-5_kuorimo.indd 5 22.10.2014 13:20:07
6 | Paperiliitto 8/2014 Kuorimo Ovatko työtaistelut ongelma? Eija Valkonen Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat parhaillaan sopimusjärjestelmän uudistamisesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n yhtenä tavoitteena on rajoittaa laittomia lakkoja ja tukilakkoja. Keinoiksi EK esittää nykyistä suurempia rangaistuksia ja vahingonkorvauksia. Mitä mieltä olet EK:n tavoitteesta, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala? – Kukaan ei halua lakkoilla lakkoilemisen takia. Jokainen lakko on merkki siitä, että jokin asia on pielessä. Pitää kiinnittää huomio lakon syihin eikä suunnitella, että puututaan lakkoihin rangaistuksilla. Miten työtaisteluja pitäisi ehkäistä? – Työtaistelu on tavallaan molempien puolien epäonnistuminen. Jokaisen työtaistelun jälkeen liittojen pitää huolellisesti selvittää, mikä aiheutti lakon. Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry toimivat näin. Rangaistuksilla pelottelu ei edesauta keskustelua työmarkkinoiden ongelmista. Samalla tavoin kuin otetaan kantaa lakkoihin, pitää analysoida myös työnantajien toimia, kuten laittomia irtisanomisia, alipalkkausta ja työnjohto-oikeuden väärinkäytöksiä. Ovatko työtaistelut Paperiliitossa ongelma? – Neuvottelukulttuuri on kaiken aikaa parantunut ja työtaistelut ovat selvästi vähentyneet. ? P puoshaKa siLppua Edessä hyviä näkymiä Talousennuste: Metlan suhdannekatsauksen mukaan Suomen massaja paperiteollisuuden kannattavuus paranee entisestään ensi vuonna. Metlan lokakuussa julkaisema Metsäsektorin suhdannekatsaus 2014–2015 kertoo, että sellun ja kartongin tuotanto, vienti sekä hinta ovat hienoisessa nousussa, paperin laskussa. – Ei mikään yllätys, toteaa Paperiliiton tutkija Esa Kaitila. Massaja paperiteollisuuden kannattavuus on kehittynyt alkuvuoden myönteisesti. Sitä on ylläpitänyt kartongin ja erityisesti pakkauskartongin kannattavuuden kohentuminen. Syynä pidetään tehostamisohjelmia ja niiden pienentämiä kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia. Massaja paperiteollisuudessa palkatun työvoiman osuus kustannuksista on laskenut kolmen viime vuoden aikana 11,6 prosentista 11,2 prosenttiin. – Enää ei voi perustella, että kallis työvoima on rasite metsäteollisuudelle. Uusien irtisanomisten kustannusvaikutus olisi marginaalinen, Kaitila arvioi. Paperi piristymässä Tänä vuonna paperien tuotannon ja -viennin ennakoidaan alenevan 3 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia. Paperien vientihinnat laskevat 2 prosenttia viime vuodesta ja ensi vuonna vielä prosentin. Kysynnän lasku päämarkkinalueella Euroopassa on kuitenkin tasaantumassa kapasiteettileikkausten takia. Paperien tuotantonäkymät ovat pitkästä aikaa kirkastuneet. Vaikka paperien tuotannon liikevaihto on supistunut, liiketulos ja kannattavuus ovat nousseet selvästi. – Näyttää siltä, että tilanne markkinoilla helpottaa. Rakenteelliset ratkaisut ja tehostamisohjelmat ovat saattaneet tuoda pysyvän tulosparannuksen kiinteisiin kustannuksiin, Kaitila sanoo. Metlan suhdannekatsauksen mukaan ilmoitukset uusista investoinneista kertovat metsäyhtiöiden uskosta varsinkin sellun ja pakkauskartongin markkinanäkymiin. – Investoinnit ovat silti pieniä, jos vertaa vaikkapa metalliteollisuuteen, Kaitila huomauttaa. Jukka Behm ” On ilman muuta koko kaupungille hyvä asia, että rata sähköistetään.” ” Jokainen lakko on merkki siitä, että jokin asia on pielessä.” Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen altion vuoden 2015 talousarvio sisältää metsäteollisuuden kannalta merkityksellisiä uusia väyläinvestointeja. Pännäinen–Pietarsaari–Alholma-radan sähköistäminen on niistä yksi. Pännäisten rautatieasemalta Pietarsaareen ja edelleen Alholmaan ulottuva 14 kilometrin rataosuus on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla kulkee pelkästään tavaraliikennettä. Vuorokaudessa Pietarsaaren sellutehtaalle ja sahalle tuodaan rautateitse 60 junanvaunullista ja 220 rekka-autollista havuja koivukuitupuuta, haketta ja havutukkeja. UPM Pietarsaaren tehtaanjohtaja Veikko Petäjistö toivoo, että sähköistäminen alentaa kustannuksia niin, että puun junakuljetuksia voidaan lisätä. Veturinvaihto jää pois Tällä hetkellä niin etelästä kuin pohjoisesta tulevat sähköveturin vetämät tavaravaunut ajetaan ensin Kokkolaan, josta ne vedetään dieselveturilla 40 kilometrin päähän Pietarsaareen. Sähköistämisen jälkeen sama sähköveturi voi hoitaa kuljetuksen loppuun asti. – Säästön suuruutta on vaikea arvioida, mutta uskomme sähköistyksen parantavan Odotettu sähkö Rata UPM:n Pietarsaaren tehtaalle on saamassa viimein sähköt. rautatiekuljetusten kilpailukykyä, Veikko Petäjistö sanoo. Kiskoliikennettä Pietarsaareen helpottaisi seuraavassa vaiheessa kolmiorata. Silloin etelästä tulevat junat voisivat ajaa suoraan Pietarsaaren ja Alholmaan tekemättä ylimääräistä lenkkiä Kokkolaan, jossa veturi vielä sähköistämisen jälkeenkin pitää siirtää junan päästä toiseen. Valtion talousarvioesitys ? Kokonaissumma 537 miljardia euroa ? Valtio ottaa velkaa 4,5 miljardia euroa ? Menot noin 1 miljardia euroa vähemmän kuin vuonna 2014 ? Valiokuntakäsittelyn jälkeen esitys hyväksytään joulun alla eduskunnan tekemillä muutoksilla vuoden 2015 talousarvioksi T alousarviosta tukea biotaloudelle ? Digija biotalouden sekä cleantech-alan lisäpanostuksiin yhteensä 167 miljoonaa euroa Tekesin kautta ? Biotalousja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan 50 miljoonaa euroa Sähköistystyön ansiosta puukuljetuksia junilla voidaan lisätä. noiksi EK esittää nykyistä suurempia rangaistuksia ja Mitä mieltä olet EK:n tavoitteesta, Paperiliiton puPetri Vanhala? – Kukaan ei halua lakkoilla lakkoilemisen takia. 06-7_kuorimo.indd 6 22.10.2014 17:44:55
Paperiliitto 8/2014 | 7 Kuorimo Kuorimo Työtä ja johtamista T yöpaikoilla, paperiteollisuudessakin, on käyty keskustelua eläkeratkaisusta. Pohditaan, että miten työntekijät jaksavat tällä työtahdilla ja johtamisella eläkeikään asti. Oli selvää, että suomalainen eläkejärjestelmä vaati päivityksen, jotta tulevaisuuden eläkkeet turvataan. Syntynyt ratkaisu nostaa eläkkeelle jäämisikää mekaanisesti vuodesta 2017 alkaen. Eläkesopimukseen liittyy mahdollisuus päästä eläkIlkka Nokelainen liittovaltuuston puheenjohtaja suoraa puhetta mä, työn sankarit nimen saanut, mahdollisuus herättää paljon tunteita ja kysymyksiä työpaikoilla. Kun tiedetään, että monilla paperiteollisuuden työpaikoilla painitaan tälläkin hetkellä äärirajoilla työssä jaksamisen kanssa, niin moni miettii, jaksanko edes tuonne 63 ikävuoteen asti? Tämä eläkeratkaisu tarvitsee toteutuakseen vahvan panostuksen työssä jaksamiseen ja johtamiseen, muuten tavoitteita ei saavuteta. ? P Teksti Tiina Suomalainen P aperiala ei ole auringonlaskun ala. Päinvastoin. Näin vakuuttaa Uusi puu -hankkeen puheenjohtaja, Imatran Stora Ensolla pakkausasiantuntijana työskentelevä Ohto Nuottamo. – Paperiteollisuus on paljon muutakin kuin paperia. Meillä on merkittävää tuotantoa, josta tiedetään hyvin vähän. Pakkauskartonkia tuotetaan kolme miljoonaa tonnia vuodessa ja sen osuus kasvaa koko ajan, Nuottamo huomauttaa. Eri metsäalan toimijat ovatkin kokoontuneet yhteen selvittääkseen, mitä metsäalalla jo tällä hetkellä tehdään painopaperin, puurakentamisen ja energian lisäksi. Uusi puu -hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä puupohjaisesta biotaloudesta. Kaikille avoin Uusi puu 2014 -kilpailu kerää yhteen parhaat esimerkit jo olemassa olevista biotalouden tuotteista ja ratkaisuista. Samalla selvitetään sitä, millainen yhteiskunnallinen vaikutus tuotteilla on, ja millaisia ovat kasvunäkymät alalla. Paperiliittokin on mukana Uusi puu -hankkeessa. – Haluamme nostaa tietoisuutta siitä, mitä kaikkea puusta voi tehdä. Samalla pysymme ajan tasalla ja tuemme omaa osaamistamme, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Pakkauskartonki on tulevaisuutta Biotalous on yksi vahvimmin kasvavia talouden alueita. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen tuotantoa, käyttöä ja jalostusta. – Paperiteollisuus on biotalouden ydintä. Emme ole kuitenkaan nähneet metsää puilta. Olemmeko me itse edes ymmärtäneet sitä viestintäpotentiaalia, mikä meillä on? kyselee Nuottamo. Erilaiset ruokaja juomapakkaukset ovat ydinesimerkkejä biotalouden tuotteista. Uusia ratkaisuja edustavat myös kuljetuspakkaukset, puukuidusta valmistetut astiat, lääkepakkaukset ja steriilipakkaukset. Näiden kysynnän ennakoidaan kasvavan maailmanlaajuisesti kaupungistumisen, digitalisoitumisen ja kulutustottumuksien muutosten myötä. Vaateteollisuudessa viskoosisellu on iso trendi. – Paperin kysyntä ei Euroopassa kasva. Paperi säilyy, mutta kasvu ja työpaikat tulevat muunlaisesta tuotannosta, Vanhala vahvistaa. ? P Lue paperiteollisuuden pitkäntähtäimen visioista sivuilta 20– 23.Lisää aiheesta internetissä: www.uusipuu.fi. Uudet tuotteet esiin Uusi puu -hanke suuntaa katseet biotalouteen. Mitä kaikkea puusta voikaan tehdä? Uusi puu -hankkeen Facebook-sivuilla voi vaikka testata puutietouttaan. keelle 63 vuoden iässä, jos tekee raskasta työtä ja on tehnyt 38 vuoden työuran. TäUPM:n Pietarsaaren sellutehtaalla hanketta on odotettu jo usean vuoden ajan. – UPM:n lisäksi on koko kaupungille hyvä asia, että rata sähköistetään, sanoo tehtaan pääluottamusmies Veijo Ruotsalainen. Valmiiksi vuonna 2016 Noin 3,3 miljoonaa euroa maksava sähköistystyö aloitetaan vuonna 2015 ja se tullee valmiiksi vuoden 2016 aikana. Kaikkiaan valtion talousarviossa on varattu lisärahoitusta liikenneja väyläverkon hankkeille 48,5 miljoonaa euroa. Kuluvalle vuodelle päätetyistä uusista hankkeista jatkorahoitusta saavat muun muassa Rauman meriväylän syventäminen sekä kantatie 77 eli Sinisen tien perusparannus Viitasaari-Keitele –osuudella. ? P Miten työntekijät jaksavat? 06-7_kuorimo.indd 7 22.10.2014 17:44:55
8 | Paperiliitto 8/2014 Kuorimo Kuorimo Silppua Lohjan yt:t päättyivät Mondi: Erikoispapereita valmistava Mondi sulkee paperikone 1:n ensi kesäkuun loppuun mennessä. Sulkemisen seurauksena tehtaalta vähennetään 55 henkilöä. Lohjan tehdas työllistää tällä hetkellä 170 henkilöä. Yhtiöllä ei ole Suomessa muuta toimintaa, mutta Mondi tarjoaa irtisanotuille erilaisia tukitoimenpiteitä kuten uudelleensijoituspalvelua. Mondin tehtaan paperikone 2 tuottaa jatkossakin päällystettyjä ja päällystämättömiä erikoispapereita lääkeja elintarvikepakkauksiin sekä jatkojalostuslaitoksille. Sappi: Päättyneiden yt-neuvotteluiden tuloksena aikakauslehtipaperia valmistavan Sappi Kirkniemen tehtaalta vähennetään 51 henkilöä. Heistä 38 on työntekijöitä, 9 toimihenkilöä ja 4 ylempää toimihenkilöä. Kirkniemen tehtaalla työskentelee noin 600 henkilöä. Vähennykset järjestetään erilaisilla eläkeratkaisuilla. Ahlstrom aloittaa yt-neuvottelut Kauttua: Ahlstromin ytneuvottelut koskevat Kauttuan tehtaan koko henkilöstöä ja ne voivat johtaa henkilöstövähennyksiin tai lomautuksiin. Kauttuan tuotantolinja työllistää noin 20 henkilöä. Kauttuan tehdas valmistaa maalarinteipin pohjapaperia. Markkinoilla on merkittävää ylikapasiteettia maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopassa. Ahlstrom valmistaa samaa tuotetta myös Ranskassa ja Kiinassa. Corenso Powerflutelle Kaupat: Stora Enso myy hylsykartonkeja ja hylsyjä valmistavan Corenson liiketoiminnan pakkausmateriaaliyritys Powerflute Oyj:lle. Kauppa on määrä saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Powerflute omistaa Kuopios sa Savon Sellun, joka tekee aallotuskartonkia. Powerflute on osaomistaja myös Kotkamillsissä, joka tekee erikoispapereita ja sahatavaraa. Corenson liikevaihto vuonna 2013 oli 211 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on 920 työntekijää kymmenessä maassa. Suojalasit ja kuulo suojaimet ovat hankala yhdistel mä Marko Hutulle. ”Leikkurilla tuntuu, että siellä on niin kova meteli, että aina ei tiedä autta vatko kuulo suojaimet kaan.” Kuulon suojauksessa on kehitettävää Kuppisuojaimet falskaavat, kun niitä käytetään suojalasien kanssa. UPM:n Tervasaaren paperitehtaalla toivotaan apua valettavista kuulosuojaimista. Teksti Mari Schildt Kuva Miisa Kaartinen M elu painaa, jytisee ja viiltää, mutta UPM:n Tervasaaren tehtaalla ihmiset vaikuttavat rauhallisilta. Jokaisella on meluisalla alueella jonkinlaiset kuulosuojaimet, joko koppamallia tai vähintään tulpat. Tilanne näyttää hyvältä – paremmalta, kuin se todellisuudessa on. Jälkikäsittelijä Marko Huttu PK 8:lta kertoo, että joutuu tehdassalissa käyttämään suojalaseja voimakkuuksilla. Kun päälle laittaa kuulosuojat, ne eivät mene niin tiukasti korvien ympärille kuin pitäisi. Jää ilmarako, josta melu pääsee korviin. Vaahtomuovi ei myötäile sankaa tarpeeksi, joten kuulosuojat falskaavat. – Tehdassalissa kun joutuu näitä suojalaseja käyttämään, niin rako pääsee syntymään. Kuulosuojien materiaali pitäisi olla jotain pehmeämpää, että rakoa ei syntyisi, hän näyttää. Yksi ratkaisu olisi korvatulpat kuppisuojaimien alle, mutta nekään eivät käy kaikille. Huttu sanoo, että hänellä korvakäytävät ovat kapeat. Tulppien laittaminen on yhtä tunkemista, eivätkä ne sittenkään aina asetu oikein paikalleen. Saati tunnu hyviltä. Vapaaehtoisia valettavia tulossa Tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtonen kertoo, että tuore periaatepäätös saat08-9_kuorimo.indd 8 22.10.2014 17:36:37
Paperiliitto 8/2014 | 9 Kuorimo Marko Kesti tutkimusjohtaja, HTT Lapin Yliopisto S uomessa työvoima on osaamiseltaan ja ongelmanratkaisutaidoiltaan yksi maailman parhaista. Olemme kärkimaita työntekijöiden kouluttamisessa, sillä tarjoamme hyvät mahdollisuudet osaamisen lisäämiseen. Osaamisen hyödyntämisessä emme ole niin hyviä, sillä vain vajaa kolmannes työntekijöistä kokee omaavansa hyvät vaikutusmahdollisuudet työn kehittämisessä. Viidennes työntekijöistä on vaarassa ajautua työpahoinvoinnin kierteeseen, sillä heillä on kiivas työtahti vailla vaikutusmahdollisuuksia. On hyvä, että organisaatiot kuuntelevat työntekijöitään erilaisten henkilöstökyselyjen avulla. Jotain on kuitenkin pielessä, sillä työhyvinvointikyselyt koetaan esimieskunnassa ahdistavina ja työntekijöistä turhauttavina. Kyselyt keskittyvät työpahoinvoinnin ympärille, jolloin ne eivät tue strategista kehittymistä. Harva organisaatio rakentaa strategista kilpailuetua työpahoinvoinnin välttämisen varaan. Työhyvinvointi ei ole pelkästään työpahoinvoinnin estämistä, vaan myös työn kehittämistä luovuuden ja innovatiivisuuden avulla. Pelkkä työpahoinvoinnin estäminen ei tuo kilpailuetua. Työn tuottavuuden parantaminen vaatii sitä luovuutta ja osaamista, jota löytyy vain työntekijöiltä. Tutkimusten mukaan kolmasosa organisaatioista toteuttaa säännöllisesti jatkuvan kehittämisen mallia. Henkilöstötuottavuuden tutkimuksissa on osoitettu, että positiivisen psykologian soveltaminen mahdollistaa ylivoimaisen kilpailuedun luomisen. Hyödyt ovat euroissa mitattuna kymmenkertaiset verrattuna työpahoinvoinnin estämisen vaikutuksiin. ? P Tekijät mukaan kehittämiseen tilatSto näKymä -50 -40 -30 -20 -10 10 20 30 40 50 60 70 80 Metalliteollisuus Paperi ja kartonki Tehdasteollisuus Teollisuuden uudet tilaukset (3 kuukauden liukuva keskiarvo) Teollisuuden uusien tilausten arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna Lä hd e: T ul li % 2007 2009 2008 2010 2011 2012 2013 2014 Metalliteollisuuden saamat uudet tilaukset ovat seuranneet koko teollisuuden uusien tilauksien määriä. Paperin ja kartongin uusien tilausten arvoa ei kyetä ennustamaan koko teollisuuteen tulleista uusista tilauksista. Parhaillaan näitä tilastoja ylläpitävä Tilastokeskus harkitsee näiden tilastojen lopettamista säästösyistä. tilaSto Tuottavuuden parantaminen vaatii luovuutta. Kuulon suojauksessa on kehitettävää tetäänkin, Lehtonen sanoo. Meluhaitoista puhuminen on mennyt hänen mukaansa hyvin perille. Ihmiset tietävät, että meluvammat eivät koskaan parane, eikä niitä kannata ehdoin tahdoin hankkia. Yli tuhat uutta meluvammaa Työterveyslaitos on julkistanut tänä vuonna selvityksen vuonna 2012 ilmenneistä uusista työperäisistä sairauksista Suomessa. Vaikka meluvammojen määrä on laskussa, kaksi vuotta sitten todettiin 1066 uutta meluvammaa, joka on lähes neljännes kaikista sekä todetuista että epäillyistä ammattitautitapauksista. Meluvamma ei synny yleensä äkillisesti, vaan on seurausta pitkäaikaisesta melulle altistumisesta. Eniten uusia meluvammoja todettiin massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa. Tyypillinen melusta sairastunut on yli 55-vuotias mies, jonka sairastuminen on seurausta melulle altistumisesta 1990-luvulla. Meluvamma voi ilmetä vasta eläkkeelläkin. Naisia sairastuneiden joukossa on vain vähän, mikä selittyy naisten vähäisemmällä määrällä paperityöpaikoissa. Meluvamma myös tunnustetaan suhteellisen usein ammattitaudiksi, koska altistumisen tunnistaminen ja diagnoosin tekeminen on suhteellisen helppoa. Vuonna 2012 jopa puolet epäillyistä ammattiperäisistä meluvammoista myös tunnustettiin ammattitaudeiksi. Stressin vähentäminen helpottaa oloa Meluvamma on sairastuneelle usein kipeä paikka, josta ei välttämättä haluta kertoa edes lähimmille työkavereille. Meluvamma on myös luonteeltaan sellainen, että sen kanssa tulee paremmin toimeen, jos onnistuu välttämään stressiä ja pitämään yllä itseä miellyttävää elämänlaatua. Lehtonen kertoo, että viimeksi tänä vuonna hän on yhdessä työnantajan ja työterveyden kanssa etsinyt tapaa löytää paremmin sopiva toimenkuva meluvauriosta kärsivälle työntekijälle. Prosessi on edelleen kesken, mutta selvästi myös tietoisuus meluvamman kanssa elämisen haasteista on pitemmällä, kuin aikaisemmin. Huttu kertoo, että kovimmissa paikoissa melu porautuu suojauksenkin läpi. – Leikkurilla tuntuu, että siellä on niin kova meteli, että aina ei tiedä auttavatko kuulosuojaimetkaan. Mutta asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Hutulle työ paperitehtaassa on melkein rauhan ja hiljaisuuden tyyssija – ainakin jos sitä vertaa vaimon opettajatyöhön. Paperitehtaassa sentään voi laittaa ne kuulosuojaimet päähän. ? P taa nyt auttaa heitä, joilla on ongelmia kuulosuojien istuvuuden kanssa. – Saamme meidänkin tehtaallemme henkilökohtaisia, valettuja kuulosuojaimia. Pikku hiljaa ryhdymme niitä täällä markkinoimaan, hän kertoo. Suojaimien hankkiminen tulee perustumaan vapaaehtoisuuteen: kuka kokee tarvitsevansa ja uskoo käyttävänsä, saa valetut korvasuojaimet. Lehtonen sanoo, että tarve on havaittu nimenomaan suojalasien ja –päähineiden käytön kautta: ongelmaa yhteensovittamisessa on ollut. Halukkaat saavat itselle tehdyt kuulosuojaimet noin kuukauden tilausajalla. Valettuja korvasuojaimia on ollut käytössä jo muissa UPM:n yksiköissä. – Kuppisuojaimia olemme kyllä saaneet jo vuosien ajan, niin hyviä kuin markkinoilta vain olemme löytäneet. Ja kyllä niitä käy08-9_kuorimo.indd 9 22.10.2014 17:36:38
10 | Paperiliitto 8/2014 ElämäntilannE Matkaan! Noora (vas.) ja Lotta Rautiainen varmistavat, että isä pääsee matkaan. 10-15_pääjuttu.indd 10 23.10.2014 10:54:32
Paperiliitto 8/2014 | 11 ElämäntilannE Noora ja Lotta Rautiainen ovat tottuneet siihen, että heidän isänsä asuu työpäivinä Imatralla ja vapaalla Varkaudessa. Miten perheen elämä on muuttunut isän työn takia? Entä miten käy vanhempien parisuhteelle? Isä lähtee taas Teksti Reima Kangas Kuvat: Imatra MIkko Nikkinen Varkaus Reima Kangas 10-15_pääjuttu.indd 11 23.10.2014 10:54:33
12 | Paperiliitto 8/2014 ElämäntilannE E lokuussa 2010 Jukka ja Päivi Rautiainen keskustelivat perheen tulevaisuudesta mökillä nuotion ääressä. Jukka oli saanut tarjouksen työpaikasta Kaukopään tehtailla. Työ oli niin kaukana, että vaatisi asumista Imatralla, se oli vain määräaikainen ja vielä päällystystehtaassa, jonka toiminnasta Jukka ei tiennyt juuri mitään. Silti tar jous houkutteli. Jukka oli työskennellyt Stora Enson Varkauden tehtaalla kuusitoista vuotta. Edelliset vuodet olivat olleet täynnä yt-neuvotteluja. Jukka oli siirtynyt koneelta toiselle, kun vanha oli suljettu alta. Nyt oli hiljenemässä viimeinen sanomalehtipaperia tuottava kone, PK4, ja Jukan työsuhde loppuisi seuraavana keväänä. Varkaudessa oli käynyt kesän aikana valtuuskuntia muilta Stora Enson tehtailta; Oulusta, Imatralta, Heinolasta, Enosta. Vieraat tarjosivat työpaikkoja. Jukan ja Päivin keskusteluissa Imatra rajautui nopeasti ainoaksi todelliseksi vaihtoehdoksi. Muut paikkakunnat olivat liian kaukana. Jukka tiesi, että hänellä olisi ollut pieniä mahdollisuuksia jatkaa Varkaudessakin. Vuosien epävarmuus kuitenkin kyllästytti. – Halusin pois siitä oravanpyörästä. Lopullinen päätös piti tehdä nopeasti. Jukka oli käynyt Imatralla työhaastattelussa edellisenä keskiviikkona. Perjantaina hän kuuli saavansa paikan ja pyysi harkinta-aikaa viikonlopun yli. Viikonloppu oltiin mökillä. Yhtäkkiä isä lähti Jukka ja Päivi ovat olivat aloittaneet seurustelun helmikuussa 1989. Jukka oli juuri täyttänyt 18 vuotta. Päivi tuli täysi-ikäiseksi myöhemmin samana vuonna. Noora syntyi vuonna 1996 ja Lotta 2000. Perhe asui nyt omakotitalossa. Mökki oli viidenkymmenen kilometrin päässä, lähellä Savonlinnan rajaa. Puuta paloi, ja nuotion ympärillä hämärtyvässä illassa käytiin tiukkaakin keskustelua. Ratkaisu syntyi kuitenkin aika helposti. – Olemme Jukan kanssa molemmat sellaisia hetkessä eläjiä. Teemme päätöksiä nopeasti emmekä heti mieti seurauksia niin kauheasti, sanoo Päivi. PK4 pysäytettiin lopullisesti torstaina 30.9. kello 9.13. Pian Jukka käänsi auton keulan kohti Imatraa. Perheen elämä oli muuttanut suuntaansa. Kun lapset nyt muistelevat noita hetkiä, päällimmäisenä on se, että kaikki kävi todella nopeasti. – Kuulimme, että iskä lähtee haastatteluun. Siitä meni pari päivää ja hän oli saanut paikan. Parin, kolmen viikon päästä hän oli jo muuttanut, kertoo Noora. Lotta muistaa, että hänelle kerrottiin asiasta vielä myöhemmin kuin Nooralle. – Iskä oli suunnilleen lähdössä seuraavana päivänä. Olin ensin, että anteeksi mitä, minne ja miksi. Tulin surulliseksi, mutta samalla olin iloinen, kun iskä sai töitä, sanoo Lotta. Eniten Lotta toivoi, ettei hänen ainakaan tarvitsisi lähteä Imatralle. Porukkaan pääsy oli vaikeaa Uusi ympäristö oli Jukalle vaikea. Hän kaipasi perhettään eikä kolmio firman asuntoalueella Lättälässä tuntunut kodilta. Työpaikan kone oli vieras. Jukka ei tiennyt päällystämisestä mitään. Alku laittoi miettimään, mihin hän oli joutunut ja oliko ratkaisu ollut oikea. – En tavallisesti stressaa työasioista, mutta silloin tuli paineita, Jukka sanoo. Jukan oli vaikea päästä mukaan työporukkaan. Hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi, vaikka Varkaudesta olikin palkattu kymmenkunta miestä päällystyskoneen uusimisen ajaksi. Työpaikalla oli erilaiset toimintatavat kuin Varkaudessa, ja eteläkarjalainen asenne poikkesi savolaisesta. Varkaudessa tekeminen oli ollut leppoisampaa, vaikka töitä sielläkin tehtiin. Imatralla otettiin asiat ?Lotta, Päivi, Jukka ja Kimi-koira Varkaudessa kahvipöydän ääressä. ? Tyttöjen kuvat ovat äidin olohuoneessa aina näkyvillä. 10-15_pääjuttu.indd 12 23.10.2014 10:54:34
??Perheen säännöt. ? Jukka ja Päivi ovat sitä mieltä, että erossaolo on parantanut heidän parisuhdettaan. ElämäntilannE Paperiliitto 8/2014 | 13 Jukan mielestä jollain lailla liian tosissaan. – Tunnelmia latisti sekin, kun pari kaveria alkoi kysellä, minkä takia me tulemme toiselta paikkakunnalta tekemään heidän hommiaan, vaikka imatralaisetkin tarvitsivat töitä, Jukka kertoo. Hän ei ottanut puheista hirveästi itseensä, mutta myöntää, etteivät ne hyvältäkään tuntuneet. Hän itsekin tuli sanoneeksi tilanteissa yhtä ja toista. – Puolustelin että ei se meidän vika ole, jos haemme töihin ja firma ottaa. Turha lähteä syyttelemään. Toiset työkaverit sanoivat, että ne kaksi olivat vahvoja persoonia, jotka laukoivat muillekin asioita päin naamaa, eikä heistä kannata välittää sen enempää. Ikävät puheet jäivätkin yksittäistapauksiksi, mutta Jukka ei tuntenut itseään tasavertaiseksi työtoveriksi muiden kanssa. Tunnelmat nousivat ja laskivat Lotalla oli koko ajan ikävä, kun isä oli poissa. Joka päivä soiteltiin, mutta se oli laiha lohtu. Nooran mielestä aika isän puolittaisen muuton jälkeen sujui rutiininomaisesti. Viikot oltiin äidin kanssa kotona. Isä ajoi vapaapäiviksi Varkauteen. Jos Jukalla ei sattunut viikonlopuksi vapaata, muu perhe meni Imatralle. Noora ei varsinaisesti ajatellutkaan, olisiko halunnut tehdä jotain muuta. – Olen aina ollut sellainen, että huolehdin äidistä, iskästä ja pikkusiskosta. En halunnut, että iskä olisi yksin, kun tiesin, että siellä oli ankeaa. Jukan mielestä alussa tuntui kohtalaisen helpolta lähteä vapaiden jälkeen takaisin Imatralle, kun edessä oli paljon uusia asioita. Toisaalta fiilikset menivät ylös ja alas. Joka toinen päivä hän mietti, pitäisikö lähteä takaisin Varkauteen. Päivi muistaa Jukan surkean ilmeen aina, kun muu perhe oli lähdössä Imatralta kotiin. – Ei se alku helppoa ollut. En tiedä oliko minulla sen helpompaa. Olen kuitenkin asennoitunut alusta asti, että näin on ja sillä mennään, Päivi sanoo. Päivi keskittyi työntekoon ja lapsiin. Hän oli fysioterapeuttina kahden omistajan yrityksessä, Kommilan fysikaalisessa hoitolassa. Sattumalta siellä avautui juuri samaan aikaan mielenkiintoinen mahdollisuus, joka toi lisää pohtimisen aihetta. Noora aloitti muuttoliikkeen Jukan ensimmäinen vuosi meni lopulta kohtalaisesti, mutta sitten tuli romahdus. Yksi syy oli, että moni varkautelainen muutti muualle ja vapaa-ajan vietto yhdessä lopahti. – Koko toinen vuosi oli vaikea. Tuntui, että en enää jaksa. Tuli sellainen tyhjä olo, enkä osannut ruveta tekemään mitään vapaa-aikana. Aikaa piti oikein kuluttamalla kuluttaa, sanoo Jukka. Jukan lamaannus näkyi Varkaudessakin. Omakotitalon vaatimat puuhat jäivät hoitamatta. Jukka tunsi olevansa kuin karhu talviunilla. Hän ei saanut itsestään mitään irti. – Se oli jonkinasteinen masennus tai muu sellainen, sanoo Päivi. Päivi koki omakotitalon ylläpitämisen hankalaksi. Alkoi itää ajatus myymisestä. 10-15_pääjuttu.indd 13 23.10.2014 10:54:34
14 | Paperiliitto 8/2014 ElämäntilannE Noora ja Lotta olivat ajatelleet alusta asti, että asumisratkaisu olisi väliaikainen, ja muu perhe muuttaisi vähitellen isän luo. Noora päätti olla ensimmäinen. Kaksi vuotta sitten hän aloitti lukion Imatralla. – Ajattelin, että lähden iskän kaveriksi ja muut tulevat perässä, Noora sanoo. Lotta oli silloin aloittamassa kuudetta luokkaa. Hän pelkäsi, ettei saisi Imatralta kavereita, eikä halunnut muuttaa. Lotankin mielipide kääntyi vähitellen. Hän muutti isän luo viime syksynä. Talo myytiin viime vuoden elokuussa. Nyt perhe asuu kerrostalokaksiossa Imatralla ja kolmiossa Varkaudessa. Asunnosta tuli koti Tyttöjen muutto merkitsi Jukalle paljon. Imatran asunto muuttui toiseksi kodiksi. Ensimmäinen helpotus oli tullut jo aiemmin, kun Jukka sai määräaikaisen paikan Tainion kosken kartonkikoneella. Työ oli paljon lähempänä entisiä tehtäviä Varkaudessa. – Minut otettiin heti vastaan samanarvoisena työntekijänä kuin muutkin. Meillä oli tosi hyvä porukka ja vietimme vapaa-aikaakin yhdessä, kertoo Jukka. Toissa vuonna perhe oli aaton aattona matkalla joulun viettoon Imatralle, kun Jukka kuuli saavansa vakipaikan Kaukopään sellutehtaalta. Se ratkaisi päätöksen, että hän ja Lotta asuvat Imatralla ainakin viisi vuotta, kunnes Lotan lukio päättyy. Noora kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä eikä vielä tiedä, missä opiskelee ensi syksynä. Hän arvelee, että todennäköisimmin matkailualaa, ja ammattikorkeakoulussa. –Olen enemmän toiminnallinen ihminen, Noora sanoo. Mutta mitä aikoo Päivi? Toteutuuko tyttöjen vuosia vaalima toive, että perhe muuttaa taas yhteen? Päivi ei ala marttyyriksi On lokakuinen lauantai Varkaudessa. Keskustan Kauppakatu on hiljainen. Autoja kulkee harvakseltaan, ja jalkakäytävät ovat lähes autiot. Jukka ajaa keskustassa olevan tehtaan ohi. Tuossa oli PK4, ja tuonne suunnilleen PK3:n paikalle tulee uusi kone, joka tekee aaltopahvin raaka-ainetta. Kaiveleeko Jukkaa vielä se, ettei saa olla täällä töissä? – Niin, no... Myöhemmin olen saanut tietää, että minulla olisi ollut aika hyvätkin mahdollisuudet jatkaa täällä töissä. Nyt olen kuitenkin ratkaisuni tehnyt, enkä aio enää hämmentää tätä soppaa, hän sanoo. Jukka on neljättä päivää vapailla. Reilun kilometrin päässä keskustasta katetaan kahvipöytää. Lottakin on tullut syyslomalle. Noora on matkalla Keski-Euroopassa. Päivi on juuri tullut vetämästä jumppaa. – Aika paljon oli väkeä, vaikka luulin, ettei näin syyslomalla tule ketään, hän sanoo. Päivi on nyt yrittäjä. Neljä vuotta sitten, muutosten syksynä, toinen Kommilan fysikaalisen hoitolan omistajista päätti myydä osuutensa. Päivi osti. Nyt hän haluaa keskittyä yrityksen kehittämiseen. Se tarkoittaa pysymistä Varkaudessa, ehkä pitkäänkin. Päivi on ollut alalla yhteensä 20 vuotta – saman aikaa kuin Jukka tehtaassa – ja saanut luotua oman asiakaspiirinsä. Yrityksen suhteen on paljon ideoita, eikä Päivi halua keskeyttää hyvin alkanutta kehitystä. Imatralla kaiken joutuisi aloittamaan alusta. Päivi on ylpeä Jukasta, joka on antanut hänen kokeilla omaa juttuaan. Hän arvelee kuitenkin, että Jukka on alkanut vasta kuluneen vuoden aikana tajuta, kuinka tiukasti Päivi aikoo pitää unelmastaan kiinni. – Minä en usko ollenkaan marttyyrismiin. Se kostautuu aina jossain vaiheessa, Päivi sanoo. Lotan koti on Imatralla Perheen tasapaino on neljässä vuodessa kääntynyt niin, että Päivi on yhä useammin ? Tyttöjen muutto Imatralle oli Jukalle mieluista. ? Lotta on muuttunut kokonaan imatralaiseksi. 10-15_pääjuttu.indd 14 23.10.2014 10:54:35
Paperiliitto 8/2014 | 15 ElämäntilannE se, joka ajaa toiselle paikkakunnalle vapaapäivinään. Noora käy monena viikonloppuna Varkaudessa töissä ja kavereita tapaamassa. Jukka ajaa kesäisin tiuhaan mökille, mutta pysyy muuten aiempaa enemmän Imatralla. Lotta lähtee Varkauteen vain erikoistapauksissa. Jokainen yrittää sovittaa menonsa niin, että tapaa toisiaan mahdollisimman usein. Ainakin puhelimitse kaikki ovat kaikkien kanssa yhteydessä joka päivä. Noora sanoo, ettei ole katunut päivääkään Imatralle lähtemistä. Hänen tärkeimmät ystävänsä Varkaudessa ovat säilyneet ja Imatralta on tullut paljon uusia. Lotan mielestä hänen kotinsa on Imatralla. Hän on saanut paljon kavereita, mutta moni varkautelaisista on lopettanut yhteydenpidon. Hänen koulunkäyntinsä on sujunut entistä paremmin. Lotta kertoo, että oli helppo aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä. Innostus koulunkäyntiin on kasvanut ja hän kantaa enemmän vastuuta opiskelusta. Lotta on yläkoulun oppilaskunnan ja Noora me ovat tulleet selkeämmiksi ja meillä on parempi keskusteluyhteys, sanoo Päivi. – Sillä kai tässä onkin pärjännyt. Jos Päivistä ei olisi ollut sellaista tukea, en varmaan olisi jäänyt Imatralle. Se oli a ja o tässä asiassa. Ilman perheen tukea tästä ei olisi tullut mitään, sanoo Jukka. Lauantai-iltapäivä alkaa hiipiä kohti alkuiltaa. Jukan työt odottavat seuraavana aamuna. Hän ja Lotta nostavat laukkunsa farmari-Volvoon, jonka keula kääntyy vitostielle. Päivi jää kotiinsa hieman haikeana. Hän tunnustaa, että tänä syksynä hänelle on alkanut tulla orpo olo, kun toiset lähtevät. Ystävien kanssa löytyy yleensä tekemistä, mutta tänään tuntuu hankalalta keksiä mitään. Lopulta Päivi kutsuu itsensä Joroisiin siskon luo saunaan. Vaihtaisiko Päivi nyt elämänsä siihen vanhaan aikaan, kun perhe oli koossa omakotitalossaan? – Tarkoitus on joskus elää yhdessä, se on selvä, mutta nyt mennään tällä ja nautitaan tästä. En vaihtaisi, hän sanoo. ? P lukion oppilaskunnan puheenjohtaja. – Meitä on kasvattanut älyttömästi, kun isä ja äiti eivät ole olleet koko ajan paapomassa. Me olemme Lotan kanssa tosi itsenäisiä ja fiksuja, naurahtaa Noora. Aikaa ei tuhlata turhuuteen Miten perheenjäsenet ovat kokeneet tämän hässäkän? Miten heidän väliset suhteensa ovat muuttuneet? Entä miten voi Jukan ja Päivin parisuhde? Koko perhe on samaa mieltä siitä, että elämänmuutos on parantunut kaikkien välejä. Turha ”lätkytys” on jäänyt pois, kun yhteistä aikaa ei halua tuhlata pikkuasioista kiistelemiseen. Molempien vanhempien mielestä heidän parisuhteensa on muuttunut paremmaksi. Jukka arvelee, että yhdessäolo oli ehtinyt muuttua itsestäänselvyydeksi. Muutoksen jälkeen toista rupesi huomioimaan enemmän. – Me olemme nyt olleet 26 vuotta yhdessä. En tiedä mitä tästä olisi tullut, jos olisimme jatkaneet toiset samanlaiset. Nyt välim??Nooran lukio loppuu ensi keväänä. Edessä on todennäköisesti muutto opiskelijaasuntoon, mutta paikkakunnasta ei vielä ole tietoa. ? Vakituinen työpaikka selvensi Jukan tulevaisuuden suunnitelmia. 10-15_pääjuttu.indd 15 23.10.2014 10:54:35
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07 16-17_sievi.indd 34 20.10.2014 6:15:43
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07 16-17_sievi.indd 35 20.10.2014 6:15:43
18 | Paperiliitto 8/2014 Luottamusmiehet Teksti Päivi Ketolainen Piirrokset Vuokko Keiski H änet löytää milloin palaverista, milloin kuuntelemasta jonkun työntekijän murheita. Jos tulee oikein tukala tilanne, hän koettaa pelastaa työkavereita lomautusten hampaista. Suurin piirtein sellaista on työpaikan osaston luottamusmiehen arki. Hän on työolojen tuntija, viestinviejä ja työntekijän luotettu. Tämän kaiken hän tekee usein oman työnsä ohella – monesti omasta vapaa-ajastaan tinkien. Teppo Tiainen* on yksi paperiliittolainen osaston luottamusmies. Kaikkiaan heitä löytyy työpaikoilta satoja. Osastojen luottamusmiehet ovat Paperiliitossa se tärkeä lenkki, jolla on välitön kosketus työelämän arkeen. Ilman heidän panostaan organisaation juuret pian lakastuisivat. Tarinamme Teppo on suuren konsernin palveluksessa. Hänen luottamustoimeensa kuuluu kolme eri työpistettä. Työntekijöitä pisteissä on yhteensä viisikymmentä. Yhteisten asioiden hoitaja – Perussyy lienee, etten osaa sanoa ei. Näin selittää Teppo päätymistään luottamusmiehen hommaan. Kahdeksan vuotta hän on nyt toiminut osaston luottamusmiehenä eikä kadu myöntymistään. – Oikeasti tykkään hoitaa yhteisiä asioita. Koen, että joihinkin pieniin asioihin olen voinutkin vaikuttaa. Toisaalta osaston luottamusmiehen valta on aika rajallista. Teppo lähestyy hyvää vauhtia keski-ikää, mutta tehtaan henkilöstöä ajatellen hän edustaa vielä nuorisoa. Hänen työpaikalleen ei ole rekrytoitu uusia työntekijöitä vuosikausiin: siksi työntekijöiden ikäjakauma on vinoutunut. Se harmittaa Teppoa ja tuo omat vivahteensa myös luottamustoimeen. Monet arkipäivän kysymykset koskevat ikääntyvien työntekijöiden jaksamista tai töiden uudelleen järjestelyitä. Tepon mielestä työnantaja kuuntelee heikosti luottamusmiesten näkemyksiä, kun kyseessä on yksittäisen työntekijän asiat. – Mehän kuitenkin tunnemme parhaiten työntekijät ja heidän elämäntilanteensa! Tepon mieltä on jäänyt kaivelemaan eräs äskettäinen tapaus. Eläkeikää lähestyvä ammattimies siirrettiin uuteen työkohteeseen, johon hän ei ole kunnolla sopeutunut. Asian olisi voinut hoitaa paljon fiksummin. Ja lehmän hermoista on iso apu, sanoo työosaston luottamusmies Teppo. – Hän olisi voinut tehdä sitä työtä, jonka koki mielekkääksi ja osasi hyvin. Nyt hän on usein pitkillä sairauslomilla. Se ei ole kenenkään etu. Tuntosarvet valppaina Luottamusmiehellä pitää olla valmiutta kohdata monenlaisia ihmisiä. Tilanteet vaihtelevat irtisanomisista ja lomien pätkimisistä aina palkkaristiriitoihin ja perhetilanteiden tuomiin haasteisiin. Vaikka sähköposti ja puhelin on keksitty, jalkautuminen kentälle on Tepon mielestä ehdottoman tärkeää. Joillekin sähköpostin kirjoittaminen on nimittäin työlästä. Vain luottamuksen kautta uskalletaan avautua kipeinä hiertävistä asioista. Luottamus syntyy, kun luottomies on tuttu. – Sähköposti on tyhjää parempi, mutta mikään ei korvaa henkilökohtaista kontaktia, hän painottaa. Itse hän pyrkii säännöllisesti pistäytymään väkensä keskellä. Joskus kevyen huulenheiton lomassa voi tulla esille asia, johon luottamusmiehen on syytä reagoida. Siksi tuntosarvet pitää olla valppaina. Mutta luottamusmieheltä vaaditaan eläytymiskyvyn vastapainoksi taitoa nähdä asiat asioina. Luottamusmieshän on kaikkien osastonsa työntekijöiden asialla. Varmin tapa kadottaa luottamus on mennä mukaan kuppikuntiin ja huhujen pyöritykseen. Tasapuolisuus ja tasa-arvo ovat asioita, joita ei voi Tepon mielestä liikaa korostaa. Työ neuvoo tekijäänsä Vaikka luottamusmiehen rooli kuulostaa hyvän haltian viralta, tehtävää pystyy hoitamaan ilman taikasauvaa. Ihan tavallisen ihmisen taidoilla. TES on luottomiehen raamattu 18_19_luottomies.indd 18 22.10.2014 13:55:56
Paperiliitto 8/2014 | 19 Luottamusmiehet Koulutustakin on tarjolla. Sitä saa liitosta ja alan kirjallisuutta opiskelemalla. – TES on meidän raamattu, hymyilee Teppo. Tässäkin hommassa työ neuvoo tekijäänsä. Tilannetaju ja ymmärrys lisääntyvät, kun asioita aikansa pyörittelee. – Ja ainahan voi kysyä apua. Voin kääntyä pääluottamusmiehen tai liiton puoleen, jos en itse tiedä, miten tulisi toimia. Luottomiehen tärkeitä ominaisuuksia ovat neuvottelutaito ja pitkä pinna. Ärhäkällä temperamentilla varustettu henkilö voi saada aikaan ikävää jälkeä. Neuvottelut pitäisi pystyä hoitamaan yhteistyön hengessä niin, että huomennakin voi tervehtiä neuvottelukumppania ja jatkaa juttua. Joskus hyviä ratkaisuja ongelmiin ei olekaan. Silloin pitää etsiä se vähiten ilkeä vaihtoehto. Luottamusmies ? Edustaa työpaikalla ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä ?Luottamusmiehen asema perustuu yt-lakiin ja luottamusmiessopimuksiin ?Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen Pääluottamusmies ?Toimii kokoonkutsujana luottamusmiesten neuvotteluissa ?Valvoo työehtosopimuksen noudattamista sekä työnantajan että työntekijän puolelta ?On mukana neuvotteluissa, joissa käsitellään työehtosopimuksesta aiheutuneet erimielisyydet tai joita käydään työpaikan johdon kanssa ?Säilyttää pöytäkirjat ja muut asiakirjat ?Kerää ja valmistaa tilastoja Osaston luottamusmies ?On mukana neuvotteluissa, joita työosastojen luottamusmiehille järjestetään ?Valvoo työehtosopimuksen noudattamista omalla työosastollaan, välittää tietoa pääluottamusmiehelle ?Avustaa pääluottamusmiestä tämän sitä pyytäessä Vaalit ?Luottamusmiesten toimikausi alkaa parittoman vuoden tammikuun alussa ja kestää kaksi vuotta ?Jos ammattiosaston syyskokouksessa on asetettu useampi kuin yksi ehdokas, pitää toimittaa vaali ?Äänioikeus on jokaisella osaston jäsenellä, jonka etua valittava luottamusmies tulee ajamaan TES on luottomiehen raamattu – Lehmän hermoista on tässä hommassa iso apu, sanoo Teppo. Siivet poikki huhuilta Luottamusmiehet kuulevat joistakin asioista aiemmin kuin muut työntekijät. Siinä tilanteessa on osattava pysyä hiljaa, kunnes tieto on julkista. Toisinaan huhut saavat siivet selkäänsä. Niin käy helposti silloin, kun ilmoilla on epätietoisuutta. – Silloin minun tehtäväni on hälventää huhuja, rauhoittaa porukkaa ja pyrkiä kertomaan oikeata tietoa. Jos en tiedä jotain asiaa, sekin on sanottava. Tyypillinen ikävä viesti luottamusmiehillä on viime vuosina ollut ennakkovaroitus lomautuksista. Sellaisen Teppokin on joutunut työntekijöille viemään. Hän kävi jokaisella työpisteellä ja jokaisen vuoron pakeilla. Heti perään hän alkoi heitellä pelastusrenkaita. – Muutamien kohdalla saimmekin erilaisilla järjestelyillä vältettyä lomautuksen. Luottomiehen mieltä lämmittää, kun pitkien neuvottelujen jälkeen jokin asia saa onnellisen lopun. Pienikin onnistuminen on Tepon mielestä positiivinen merkki. Se lisää uskoa ammattiliiton merkitykseen. – Ammattiliitto on työntekijän viimeinen turva. Ilman liittoa olisimme aika orpoja. Odotan hyvien uutisten päivää – Joka viikko tulee eteen jokin asia, johon minun on luottamusmiehenä tartuttava. Enimmillään luottamustoimeen kuluu 15 tuntia viikossa. Joinakin viikkoina riittää muutama tunti, kuvailee Teppo. Noin puolet luottamusvastuista hän hoitaa työajan puitteissa, loput hoituvat vapaaajalla. Periaate on, että oma palkkatyö ei saa kärsiä luottamustoimesta. Viime vuosina luottamusmiehet ovat kamppailleet paljolti mutkikkaiden ja ikävien asioiden kimpussa. Tepon mukaan välillä on junnattava itsestäänselvyyksienkin parissa. Tämä on hänestä turhauttavaa, sillä joskus olisi kiva kuulla ja kertoa mieluisia uutisia. – Uusi konelinja olisi haaveiden huippu. Ehkäpä uusi biodiesellaitos olisi ihan realistinen uutinen, jonka tahtoisin kentälle kertoa. ? P *Juttuun haastatellun henkilön nimi on muutettu. Toimitus ei halunnut luottamusmiesvaalien aikaan nostaa erityisesti esille ketään yksittäistä luottamusmiestä. Tarina on totta. ” Lehmän hermoista on tässä hommassa iso apu.” Muista luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12. 18_19_luottomies.indd 19 22.10.2014 13:55:57
Paperiliitto 8/2014 | 21 PAPERITEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Teksti Jukka Behm Piirros Laura Tainio UPM :n Kymin tehtaiden kokoustiloissa Koskelassa istuu ryhmä huppareihin pukeutuneita nuoria miehiä kuuntelemassa teoriaopetusta. On joukossa muutama vähän vanhempikin. Parisenkymmentä opiskelijaa on valittu yli 1 300 hakijan joukosta oppisopimuskoulutukseen, jossa paperimiehiksi haluavista tehdään moniosaajia. – Pitää hallita sekä prosessi että automaatiokunnossapito, määrittelee Esa Ström, 40, joka on opiskeluporukan kokeneimpia. Ström aloitti Voikkaan paperitehtaalla kesälomittajana vuonna 1994. Kun tehdas lopetettiin, työttömäksi jäänyt paperimies kouluttautui heti puusepäksi ja myöhemmin automaatioasentajaksi. Nyt hänellä on käynnistynyt uusi alku paperitehtaalla. Maaliskuussa alkanut koulutus on kaksivuotinen. Siihen kuuluu työtä ohjaajan valvonnassa ja kolmen viikon luentojakso keväisin ja syksyisin. Opiskelijat ovat UPM:n työntekijöitä määräaikaisella sopimuksella. – Jos homman hoitaa hyvin, pitäisi olla työpaikka luvassa, Ström sanoo. Paperitehdas tekstiilitehtaaksi Oletetaan, että Ström hoitaa homman. Oletetaan myös, että hän työskentelee uransa loppuun asti paperitehtaalla. Kai paperimiehiä tarvitaan yhä parinkymmenen vuoden kuluttua? – Toimialalla työskentelevien määrä ei pienene merkittävästi, arvioi Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine Aalto-yliopistosta. Eri asia on, kutsuuko Ström itseään enää jatkossa paperimieheksi, sillä paperitehtaassa saattaa valmistua ihan jotain muuta kuin paperia. Laine on lupautunut pohtimaan, millaiselta metsäteollisuus näyttää tulevaisuudessa. Paperitehtaiden piipuista nousee luultavasti jatkossakin savua, mutta tehtaissa syntyy uudenlaisia tuotteita. – Tekstiilikuitupohjaisia materiaaleja tehdään jatkossa paperikoneilla. Paperikuitu on muutettu tekstiilikuiduksi. Paperikoneet siis säilyvät, mutta raaka-ainepohja vaihtuu. Sellulla korvataan puuvillaa ja synteettisia tekstiilikuituja, Laine visioi. – On mahdollista, että tulevaisuudessa muutama suomalainen paperitehdas on erikoistunut tekstiiliteollisuuteen. Maailmalla se on neljänneksi suurin teollisuudenala. Jatketaan mielikuvitusleikkiä. Puuta sisältävien materiaalien käyttämisestä autojen valmistuksessa on puhuttu kauan. Mitä todellinen läpimurto tarkoittaisi metsäteollisuudelle? – Autoteollisuus tarvitsee komposiittirakenteita ja tekstiilejä, jotka voivat olla puupohjaisia. Suomessa saattaa yksi paperitehdas keskittyä pelkästään autoteollisuuden tarpeisiin. Se edellyttää tietysti hyvää yhteistyötä alihankkijoiden kanssa. Diagnostiikkaa ja elektroniikkateollisuutta Metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Riitta Hännisen mukaan tulevaisuudessa metsäteollisuus yhdistyy muuhun teollisuuteen. – 2030-luvulla ollaan niin pitkällä, että uudet energialähteet ovat korvanneet aika pitkälti puun. Puuta voidaan siis hyödyntää uusissa tuotteissa, joissa on kovempi jalostusarvo. Uudet tuotteet eivät välttämättä lisää puun käyttöä. Tuotantomäärät ovat pieniä, mutta niihin nähden liikevaihto voi olla merkittävä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi puuhun perustuvat lääkeaineet ja tietyt nanosellutuotteet. Tulevaisuuden vaihtoehdot Tulevaisuuden paperimiehet painavat tekstiilikuitua, älynenäliinoja ja valmistavat osia autoihin ja alustoja solunviljelyyn. Mutta kyllä puusta syntyy myös jatkossa paperia ja biodieseliä. ?Esa Ström opiskelee oppisopimuksella monitaitoiseksi prosessityöntekijäksi. 20-23_tulevaisuus.indd 21 22.10.2014 17:43:45
22 | Paperiliitto 8/2014 PaPeriteollisuuden tulevaisuus Myös Laine nostaa esille nanosellun. Sen kuitu on sata kertaa pienempää kuin normaali sellukuitu. – Nanosellun kiderakenteen vetolujuus on teräksen luokkaa. Se mahdollistaa erittäin lujia ja kevyitä rakenteita, Laine kuvailee. Nanosellua voidaan käyttää parantamaan paperin ja kartongin ominaisuuksia. Se toimii sideaineena komposiiteissa ja apuaineena ruokatuotteissa, kosmetiikassa, hygieniatuotteissa, kudossiirteissä ja läpinäkyvien kalvojen tuotannossa. – Nanosellua voidaan soveltaa auto-, rakennus-, elektroniikkaja kosmetiikkateollisuudessa. Metsäteollisuus tuskin ryhtyy niiden kilpailijaksi vaan yhteistyökumppaniksi. Laine uskoo, että paperiteollisuus muuntautuu jatkossa myös lääketeollisuuden palvelukseen. Painatusja printtausteknologia on kehittynyt niin paljon, että sellupohjaisia materiaaleja voidaan käyttää yksinkertaisessa diagnostiikassa. – Printtaamalla materiaaliin vasta-aineisiin reagoivia molekyylejä saadaan pikaanalytiikkaa tarttuviin tauteihin. Esimerkki lintuinfluessaepäilyssä yskäisy nenäliinaan kertoisi tuloksen. Se on täydellinen älytuote, kilpailukykyinen ja asiakasystävällinen. Ligniini elintarviketeollisuudessa Ström hymähtää kuullessaan, että paperikoneella tehtäisiin joskus tekstiiliä. Ajatus kuulostaa kaukaiselta, mutta toisaalta hän pohtii, että sellusta on tehty jo sisustusja design-esineitä. – Ja puupohjaisesta materiaalista on valmistettu komposiittiauto. Saimaan ammattiopisto Sampon kouluttajat Tuija Vesa ja Jyri Karine opettavat UPM:n oppisopimusryhmiä Kymin ja Kaukaan tehtaalla. He eivät ole luennoineet siitä, mitä paperiteollisuudessa tapahtuu pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuutta he sivuavat käsittelemällä laadun merkitystä ja sitä, kuinka toimitaan taloudellisesti ja energiatehokkaasti. – Tavoitteena on, että työpaikat säilyvät Suomessa. Siksi puusta saatavaa materiaalia ja energiaa ei ole vara hukata, Karine sanoo. Uusia sivutuotteita on odotettavissa. – Esimerkiksi ligniinin hyödyntäminen on vielä aika tutkimaton alue, Vesa huomauttaa ja mainitsee elintarviketeollisuuden ja laihdutusjugurtit. – Kehitys on alkutekijöissään sen suhteen, mitä kaikkea puusta voidaan saada. – Puukuituja hyödynnetään jo komposiittimuoveissa, Karine lisää ja nostaa esimerkiksi terassirakenteet. – Jatkossa muovia korvataan yhä enemmän puusta saatavilla materiaaleilla. Biotehdas jo tekeillä Puusta on moneksi, se tiedetään. Siitä kehitetyt uudet tuotteet ovat kuitenkin aluksi nappikauppaa. Vielä ei tiedetä, mikä tulee menestymään. Laineen yksiköstä viime vuosina valmistuneista tohtoreista merkittävä osa on työllistynyt perinteiseen teollisuuteen. – Se tarkoittaa sitä, että yritykset Suomessa satsaavat nyt uusiin asioihin. Tilanne on hyvin erilainen kuin viisitoista vuotta sitten. Metsäteollisuuden palvelukseen tulee siis uudenlaisia osaajia. Diplomi-insinööreillä on peruskoulutuksen lisäksi takanaan poikkitieteellistä koulutusta. – Teolliset ratkaisut ovat usein yksinkertaisia, mutta moni asia pitää ymmärtää syvällisesti. Design, biojalostamisen materiaalitiede, fysiikka. Pelkkä insinöörityö ei riitä. Metsäfirmat ovat rakentaneet sellutehtaita ulkomaille, mutta korkean jalotusasteen laitoksen ne perustavat todennäköisesti Suomeen. Laine ottaa esimerkiksi Metsä Fibren uuden sukupolven biotuotetehtaan, jonka pitäisi tuottaa sellun ohella bioenergiaa ja biomateriaaleja. – Valmiudet tämänkaltaisen tehtaan perustamiseen ovat Suomessa suuremmat kuin Etelä-Amerikassa tai Kiinassa. Suomen paperiteollisuudessa on potentiaalia uusille aluevaltauksille. Älypakkauksiin erikoistunut tehdas Laineen esittämät tulevaisuuden visiot kuvastavat sitä, kuinka monimuotoisia tuotteita paperitehtaista saattaa jatkossa tulla markkinoille. Toki metsäyhtiöt tuottavat yhä myös sähköä ja valmistavat biodieseliä. Puut käytetään niin tarkkaan kuin mahdollista, sillä sellunja paperinvalmistuksen sivutuotteet on järkevä hyödyntää energiantuotannossa. Laadukkaan erikoispaperin tekeminen on luultavasti kannattavaa tulevaisuuden Suomessakin. – Laatuja on erittäin laaja kirjo tarran taustapapereista pehmopaperituotteisiin. Niihin on lisättävissä myös älyteknologiaa. ?? Nanosellun teollinen valmistus alkanee lähitulevaisuudessa. Kuvissa nanosellua tehdään Aalto-yliopiston laboratoriossa. ?Janne Laine uskoo, että yritykset perustavat korkean jalostusasteen laitoksen todennäköisimmin Suomeen. ? Riitta Hänninen ennustaa, että tulevaisuudessa puusta tehdään yhä kalliimpia erikoistuotteita. ” Yritykset Suomessa satsaavat nyt uusiin asioihin.” Anni Hanén Erkki Oksanen 20-23_tulevaisuus.indd 22 22.10.2014 17:43:50
Paperiliitto 8/2014 | 23 PAPERITEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Kartonki on edullinen painoalusta älytuotteille, Laine huomauttaa. Älylääkepakkaus voi esimerkiksi lähettää tiedon hoitajille siitä, onko potilas ottanut lääkettä ohjeen mukaisesti – Älypakkaukset ovat erittäin korkean jalostusasteen tuotteita. Eivät ehkä aina volyymituotteita, mutta osa älytuotteista voisi olla saman katon alla. Kenties yksi tehdas Suomessa erikoistuu pelkästään niihin. Pakkausten muotoilu on tärkeää. Esimerkiksi Gucchin käsilaukkua muistutta hanaviinipakkaus loppui nopeasti kaupoista. Laine arvelee, että isojen paperikoneiden rinnalle rakennetaan pieniä koneita, jotka tekevät monenlaisia paperituotteita tilausten mukaan. – Koneiden käyttötarkoitusta voidaan vaihtaa tarpeen mukaan. Puu riittää uusiin aluevaltauksiin Erään arvion mukaan metsäbiomassaan perustuvien biotuotteiden maailmanlaajuinen markkinapotentiaali kaksinkertaistuu vuosina 2015–2030. Samana aikana perinteisillä metsäteollisuustuotteilla kasvua on noin 10 prosenttia. Vaikka useat uudet tuotteet menestyisivät, Suomen metsäteollisuudella on varaa laajentua. Metsä kasvaa 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nyt siitä hakataan 60– 70 prosenttia eli noin kolmasosa puusta jää hyödyntämättä. Eläköitymisen takia paperitehtaille tarvitaan uutta työvoimaa. Siitä voi tulla jopa pula, sillä oppilaitokset ovat vähentäneet prosessipuolen koulutuksia. – Nuoria ei ole saatu syttymään opinnoista, Saimaan ammattiopisto Sampon Tuija Vesa sanoo. UPM:n oppisopimuskoulutukseen riittää kyllä halukkaita. Ensi vuonna aloittavaan ryhmään saapui lähes tuhat hakemusta. Seitsemän vuotta alaa opiskelleelle ja pitkään töissä olleelle Esa Strömille teoriaopinnot ovat olleet tähän mennessä lähinnä muistinvirkistystä. – Automaatiolaitteiden huolto on uusi asia, mutta se on vielä edessä. Ström on laskenut, että hänellä olisi edessään vielä 28 työvuotta. Onko mahdollista, että hän jää eläkkeelle Kymin tehtaalta? – Kyllä minulla on luottoa siihen, Ström sanoo. P Lähteet: Riitta Hänninen: Suomen metsäsektori monipuolistuu ja uudistuu. (Talous & Yhteiskunta 4/13) Metsäalan strateginen ohjelma 2011–2015. (Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2012) Lauri Hetemäki ja Riitta Hänninen: Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. (Kansantaloudellinen aikakirja 2/13) Kukaan ei halua ennustaa tarkasti Adolfo Vera Adolfo Vera – Automaatiolaitteiden huolto on uusi asia, mutta se on vielä edessä. Ström on laskenut, että hänellä olisi edessään vielä 28 työvuotta. Onko mahdollista, että hän jää eläkkeelle Kymin teh– Kyllä minulla on luottoa siihen, Ström Riitta Hänninen: Suomen metsäsektori monipuolistuu ja uudistuu. (Talous & Yhteiskunta 4/13) Metsäalan strateginen ohjelma 2011–2015. (Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 43/2012) Lauri Hetemäki ja Riitta Hänninen: Suomen metsäalan taloudellinen merkitys nyt ja tulevaisuudessa. (Kansantaloudellinen aikakirK uinka paljon metsäteollisuus työllistää Suomessa vuonna 2034? Kuinka monta tehdasta paperija sellutehdasta on yhä pystyssä? Kuinka paljon kartonkia tuotetaan silloin? Kukaan tavoittamamme asiantuntija ei halunnut ennustaa tarkkoja lukuja. Kaksikymmentä vuotta on pitkä aika murroksessa olevalla teollisuudenalalla Euroopan metsäinstituutin ja Itä-Suomen yliopiston professorin Lauri Hetemäen mukaan selvää on, että tehtaiden määrä vähenee Suomessa. – Ei tosin yhtä nopeasti kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutos jatkuu, mutta hidastuu. Euroopan talous on sakannut jo seitsemän vuotta. Se on pitkä aika. Mitä pidempi lama, sitä enemmän sillä on rakenteellisia vaikutuksia. H etemäki arvelee , että työntekijöiden määrä alalla laskee. Siihen vaikuttaa robotisoituminen ja työntekijöiden kouluttaminen tekemään useita tehtäviä. – Modernit paperi-integraatit pärjäävät. Vanhat pienet tehtaat taistelevat kannattavuuden kanssa. Selluntuotannosta on vaikea esittää arvioita, sillä sellusta ei tehdä enää vain paperia vaan se on myös tekstiilija energiateollisuuden raaka-aine. Sellun kysyntä on kasvanut toistaiseksi Aasiassa, mutta odotettavissa on samaa kehitystä kuin Euroopassa: painopaperin käyttö vähenee. – Pakkauspuoli kasvaa ja painopaperi vähenee, mutta kokonaisvaikutus on epäselvä. Viskoosisellun tuotanto on maailmalla kasvanut 10 prosentin vuositahtia. Sen osuus selluloosan kokonaistuotannosta on yhä pieni, alle 5 prosenttia. – Muutamalla tehtaalla Suomessa on mahdollista erikoistua siihen. Suuria uusia sellutehdasinvestointeja tänne tuskin enää tulee Äänekosken jälkeen, Hetemäki sanoo. H etemäki nostaa esille palvelut. Se on trendi, johon ei ole herätty vielä metsäteollisuudessa. – Konepajateollisuudessa useille yrityksistä iso osa tuloksesta syntyy jo palveluista. Myös metsäteollisuudessa kasvava osa liikevaihdosta voi syntyä jatkossa palvelutoiminnoista. Palvelut voivat ovat Suomessa, massatuotanto yhä enemmän muualla. – Varmaa on, että metsäteollisuus on 20 vuoden kuluttua monipuolisempaa kuin nyt. Liikevaihto tulee useista eri tuotteista kuten biotuotteista ja energiasta. Kemianteollisuuden tuotteiden osuus voi olla merkittävä, jos toiminta saa poliittista tukea kuten energian tuottaminen biomassasta. P 20-23_tulevaisuus.indd 23 22.10.2014 17:43:51
24 | Paperiliitto 8/2014 PaPerIDUUNarIN maaIlma Väkiluku: 10,5 miljoonaa Minimikuukausiansio: 485 € (vuonna 2014) Keskiansio, jalostusteollisuus: 835,80 € (2012) Keskivuosiansio, puuja paperiteollisuus: 16216,60 € (2010) Keskivuosiansio: 18113,60 € (2010) Vuonna 2013 maasta muutti ulkomaille 128 108 henkilöä. Paperialan yhdistykseen (Celpa) kuuluvat tehtaat työllistävät suoraan 3 130 henkilöä. Yhdistys edustaa yli 80% alan yrityksistä. Vuonna 2013 Portugalissa tuotettiin yhteensä 2 176,5 kilotonnia paperia ja pahvia. Portugali on edelläkävijä eukalyptussellun tuotannossa. Kahteen suurimpaan ammatilliseen keskusjärjestöön (CGTP-IN ja UGT) kuuluu hiukan yli miljoona jäsentä (2013). Jäsenmäärät ovat laskussa. Teksti Anna Pöysä K un aloitin työt, meitä oli 250. Nyt työntekijöitä on 180. Se johtuu tietokoneista. Niistä on hyötyä, mutta niiden takia työpaikkoja on vähemmän, José Anjos kertoo. Hän meni töihin Caiman selluloosatehtaalle Constâncian kylään 23 vuotta sitten. Koko uransa ajan hän on vastannut tehtaan koneiden sähköpuolesta. Portugalin talouskriisi ei Anjosin työhön ole juuri vaikuttanut. Palkkoja ei tosin ole nostettu pitkään aikaan, mutta ne sentään maksetaan ajallaan. – Nuorten työntekijöiden palkka on kuitenkin surkea, vaikka he tekevät samaa työtä kuin mekin, hän toteaa. Suurin osa työtovereista kuuluu ammattiliittoon. Ongelmatilanteissa nuoretkin havahtuvat hakemaan jäseneksi. Anjosin työnkuvaa ei ole muuttanut sekään, että tehdas siirtyi hiljattain valmistamaan liukosellua. – Se menee Kiinaan vaateteollisuuteen. Muutos johtuu kriisistä. Työttömyyden ja kurjien tulevaisuudennäkymien vuoksi Portugalin maastamuuttoluvut ovat ennätysmäisiä. Anjos ei ole kuitenkaan lähdössä minnekään. – Tienaan mieluummin 900 euroa kuussa ja asun lähellä perhettäni, kuin lähden Saksaan tienaamaan paremmin. Vuorotyön on haaste – Nuoret eivät ole kovin kiinnostuneita vuorotyöstä, koska viikonloput ovat harvoin vapaita. Ja lapset kärsivät, kun isä on vähän kotona, Anjos kuvailee. Töitä tehdään kolmessa kahdeksan tunnin vuorossa. Kutakin vuoroa tehdään viisi päivää, ja vuoronvaihtoa edeltää päivän vapaa. Kerran kuussa on vapaa viikonloppu, ja 22 päivän välein kolmen päivän vapaa. – Vuorotyön vuoksi emme voi kaikki pitää lomia elokuussa, kun taas monien puolisot ovat lomalla silloin. José Anjosin kolmen viikon loma alkoi syyskuun alussa. Hän ei juuri rannalla makoilemisesta piittaa, mutta koska vaimo ja 17-vuotias tytär siitä pitävät, tänäkin vuonna he lomailevat Algarvessa. – Joskus käymme esimerkiksi Palma de Mallorcalla, mutta se vaatii jo enemmän säästämistä. ? P Talouskriisi ajaa etsimään töitä José Manuel Vicente dos Anjos on päättänyt pysyä Portugalissa, vaikka palkka on matala. Syynä siihen on perhe. José Manuel Vicente dos Anjos on töissä sellutehtaan kunnossapidossa. Minimipalkka 485 € Portugali 16 216,60 €/v 16,2 % KESKIANSIO PUU JA PAPERITEOLLISUUDESSA MAAN TYÖTTÖMYYSASTE Constância Lähteet: Celpa, pordata.pt, sicnoticias. sapo.pt (http://sicnoticias.sapo.pt/ economia/2013-06-25-ugt-e-da-cgtp-ultrapassam-um-milhao-de-sindicalizados) 24_25_paperiduunari2.indd 24 22.10.2014 17:07:02
Paperiliitto 8/2014 | 25 Parasta elämässä Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Max Steffansson O len aina halunnut maatalon ja hirsiseinät. Ostimme kolme vuotta sitten vanhan pientilan Sumiaisista, kirkonkylää vähän syrjemmältä. Siitä lähtien on tehty remonttia ja vasta pikku hiljaa päästy kunnolla asumaan. Moni varmaan katsoo, että olemme hulluja, kun tällaiseen ryhdyimme, sillä tämä molempien pitkäaikainen haave vaatii ison työpanoksen. Mutta asuinpaikka on unelma, kotiovelta pääsee metsälle, marjaan ja sieneen – kun vaan ehtisi. Olen hevostyttö ja haaveilen saada elukoita vielä lisää. Nyt on kaksi hevosta, kolme koiraa ja kolme kissaa. Lähes vuosi sitten Kerttu, neljäs tyttäremme syntyi puolitoista kuukautta laskettua aiemmin, ja mieheni Markus joutui ottamaan vastuun hevosista het kerrasta. Kännykällä annoin sairaalasta ohjeita, miten taluttaa hevoset ulos. Niin tuli Markuksestakin hevosmies yhdessä yössä. Me kumpikin suhtaudumme asioihin niin, että tulee mitä tulee, ja näillä mennään. Työkin on iso osa elämää. Saan tehdä sitä, mitä haluankin eli fyysistä työtä. Painajainen olisi mennä tiskin taakse papereita pläräämään. Aamun paras hetki on, kun olen laittanut hevoset pihalle, juon aamukahvia ja luen Hesaria, usein eilistä, sillä tuore tulee vasta päiväpostin mukana. Kolme vanhinta tytärtä on lähteneet kouluun, Kerttu puuhailee vieressä. Siitä päivä sitten jatkuu lenkillä rattaiden ja koirien kanssa. Teen ruokaa, lapon paskaa, ratsastan, jos kerkiän. Ei tarvitse miettiä, mitä seuraavaksi tehdään. Ei olla joutenoloa etsittykään.? ? P Muutto syrjäiselle pikkutilalle olisi monen mielestä hulluutta, Sari Saariselle se on toteutunut unelma. Unelmien elämää ? Kun pihapiirin rakennukset on yksi kerrallaan saatu kuntoon, pitääkin aloittaa taas uusi kierros, Sari Saarinen tuumii Minni vierellään. Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Sari Saarinen palaa marraskuussa hoitovapaalta töihin arkkileikkurin operaattoriksi Äänekosken Metsä Boardille. 24_25_paperiduunari2.indd 25 22.10.2014 17:07:02
26 | Paperiliitto 8/2014 Hiomo Kuusikymppinen Kaipola kehittää henkistä hyvinvointia. Paras idea palkitaan. Mitä kuuluu työhaalarin taakse? Teksti Tiina Suomalainen V aikka syksy syvenee ja talvi lähenee, Emmi Reinikaisella riittää virtaa. Häntä eivät kylmenevät ja pimenevät kelit haittaa. – Olen syksyja talvi-ihminen. Syksyssä on oma tunnelmansa. Ihan parhaita ovat kirpeät aurinkoiset syyspäivät ja kaikki kauniit värit luonnossa. Syksystä pitävät myös Reinikaisen koirat. Haastatteluhetkellä Reinikainen odotteli lokakuun loppupuolella toteutuvaa kisamatkaa Hailuotoon. Siellä on koirien maastojuoksukilpailut, joihin Reinikaisen kaksi vinttikoiraa osallistuvat. Reinikaisen whippet-rotuisten vinttikoirien juoksunopeus nousee parhaimmillaan 60 kilometriin tunnissa. Maastojuoksukilpailuissa ei kuitenkaan ratkaise pelkkä nopeus, vaan myös muut ominaisuudet kuten innokkuus ja seuraaminen sekä ketteryys. Matti-varsaansa Reinikainen yrittää käydä katsomassa kerran viikossa. – Se uskaltaa jo tulla vähän lähemmäksi tutustumaan. Ei enää kiehnää vain emänsä helmoissa. Takaisin kentälle Lokakuun alkupuolella oppisopimuskoulutuksen neljän viikon teoriajakso päättyi. Reinikainen valmistautui palaamaan töihin sähköautomaatioon, josta hän siirtyy myöhemmin pituusleikkurille. Teoriajaksolla tuli ”älyttömästi uutta tietoa” ja opinnot teettivät töitä myös iltaisin kotona. – Minulla oli valinnaisena muun muassa rullaus, pituusleikkuri ja hydrauliikka. Tehtäviin oli paneuduttava ja kaivettava tietoa eri lähteistä. Kaikesta huolimatta Reinikainen piti teoriaopinnoista. – Opiskelu ei ollut mitään kalvosulkeisia, vaan keskustelevaa ja osallistavaa. Juuri tänään totesimme, että päivät kuluivat hurjan nopeasti. Reinikainen miettii, että on mukava palata töihin taas piirun verran viisaampana. Ehkä sieltä tulee taas niitä ahaa-elämyksiäkin.? P Päivät kuluivat nopeasti. Kohti koleutta Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. oppisopimuksessa Emmi Reinikainen on syysihmisiä. Emmi Reinikainen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Teksti ja kuva Päivi Ketolainen T ätä päivää leimaa innostuksen puute, suree Kaipolan paperiosasto 80:n varapuheenjohtaja Johanna Hakonen. Juuri innostamisen tarve oli lähtökohta, kun osasto alkoi ideoida juhlavuoden ohjelmaa. Täyttihän osasto elokuussa kunniakkaat 60 vuotta. Hakosen keksintöä oli kilpailun järjestäminen jäsenistölle. Sen aiheena on henkisen työhyvinvoinnin parantaminen. – Kilpailulla haemme niin yksittäisten ihmisten kuin työporukoiden vinkkejä ja malleja siihen, miten voisimme huomioida täällä toisiamme paremmin. Samalla näemme, mitä todella kuuluu työhaalarin taakse, sanoo Hakonen. Hän tarkkailee päivittäin postiaan odottavin mielin. Toistaiseksi kilpailuinnostus on ollut laimeaa. – Aikaa on vuoden loppuun. Parhaat ideat palkitaan lahjakorteilla, hän lupaa. Osasto pitää juhlat kolmessa vuorossa. Kannustusta tarvittaisiin Osaston puheenjohtaja Esa Kehusmaa ja pääluottamusmies Tuomo Alanen tietävät syyn innostuksen vähyyteen. – Se on tämä epävarma aika. Kuka meistä voi olla varma, että töitä riittää eläkkeelle asti? Heidän mukaansa työnantajan maailma on kova. Sellainen kannustamisen kulttuuri, jota vielä kymmenenkin vuotta sitten oli, on kadonnut. – Tapaturmattomista päivistä saamme kahvit palkkioksi, mutta muuten lahjat ja kannusteet ovat vähissä. Pikkujouluja ja muita yhteisiä juhlia ei ole vietetty pitkään aikaan. Ammattiliiton jäsenyys on kuitenkin yhä sataprosenttinen. – Mutta kuinka kauan? Alalle tulevat nuoret ajattelevat eri lailla kuin meidän ikäpolvemme. Nuoria ei tosin Kaipolan tehtaalla näy. Siellä ei työskentele yhtään alle 30-vuotiasMikko Nikkinen 26_27_hiomo.indd 26 22.10.2014 17:49:46
Paperiliitto 8/2014 | 27 Hiomo Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VaNHa kuVa keRToo 54 VuoTTa siTTeN Teksti Reima Kangas M arkku Kytömäki eli Nappi 60v. on lähettänyt kuvan viinapullosta ja muistelee näin: ”Metsä-Serlan sellutehdas valmisti tikkuviinaa Mäntässä vuosina 1928–1955 ja 1978–1991. Saimme läksiäislahjaksi viimeisiä tippoja pöytäviinapullon muodossa (jossa on käytetty mänttäläistä raakaaineena). Samaten saimme liukosellusta tehtyjä kaljatuopin alusia, joihin oli painettu Serlachiuksen alkuperäinen logo. Sellua tehtiin keinokuitulangan raaka-aineeksi silloisille itäblokin maille sekä Valkeakoskella vaikuttaneelle Säterille. Kun sellutehdas lopetti paperimassanteon, se siirtyi uusiin innovaatioihin. Ensin tuli klooriton valkaisu. Paperimassat muuttuivat viskoosimassoihin ja sitten liukoselluun. Kun Neuvostoliitolta loppui rahat, se oli kuolinisku Mäntän sellutehtaalle ja parisataa työntekijää sai lähteä. Valtakunnassa ei silloin paljon noteerattu tälläisiä asioita. Pääministerikin joi vain kahvia, oli rakennemuutoksen aika. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä, ja suurin osa sai vähitellen töitä. Itselläkin oli työpaikka kolmen vuoden ajan sadan kilometrin päässä. Sitten työmatka lyheni pariin kilometriin. Kuvasta näkyy että Pöytäviinapullo on yhä korkkaamatta. Niin paljon ei ole päähän ottanut. Janoisimmat tyhjensivät pullonsa jakotilaisuuden jälkeen. Asiaa seurattiin myös kakkosen dokumenttiprojektissa Kolme Tarinaa Mäntästä.”? P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. Metsä-Serlan sellutehtaalla valmistettiin aikoinaan tikkuviinaa. Mäntän tikkuviinaa ” Uusi työehtosopimus ei ole hätiköiden tehty ratkaisu.” Sopimus seurasi solidaarista päälinjaa tehtaittain ja ohjepalkkojen korotusten osalta myös ammattiryhmittäin. Sopimukseen sisältyi myös palkkauksen rakennetta koskevia muutoksia. Suomen Paperiteollisuuden työntekijäin liiton ja Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton välillä 15.10.1960 allekirjoitettu sopimus oli kaksivuotinen ja tuli voimaan vuoden 1961 alusta. Pohjana oli työmarkkinoiden keskusliittojen välsen runkosopimuksen yleislinja. Kaksivuotinen sopimus oli uutta, vaikka käytännössä sopimuskaudet olivat useina vuosina venyneet vuotta pitemmiksi. Lokakuun 1960 lehden kanteen Eeva Martikka Joutsenosta, Helli Lehtonen Turusta ja Hilma Mansikka Karihaarasta oli kuvattu Ammattiyhdistysnaisten pohjoismaisella opintoviikolla Runö-koulussa Ruotsissa. ? P Uudella tessillä Mitä kuuluu työhaalarin taakse? ?Johanna Hakonen, Esa Kehusmaa ja Tuomo Alanen juhlivat 60-vuotiasta osastoaan. ta, mutta putki-ikäisiä on peräti 72. Työssäkäyviä jäseniä osastossa on kaikkiaan 412. Kymmenessä vuodessa Kaipolasta on vähennetty noin 200 työntekijää, vaikka koneita ei ole lopetettu. – Yhä pienempi porukka tekee työt, sanovat Alanen ja Kehusmaa. Juhlat kolmessa vuorossa Toki osasto pitää oikeat juhlatkin, peräti kolmessa vuorossa, jotta kaikki pääsevät mukaan. Juhlahumussa osasto vetää reilusti kotiin päin. – Juhlat pidetään omalla kylällä ja ohjelmakin on hankittu läheltä. Olemme avanneet lahjatilin, jonka tuoton lahjoitamme lapsille eli Jämsän uudelle vuoropäiväkodille. Kaipolan osasto perustettiin 1954 eli samana vuonna, kun tehtaan ensimmäinen paperikone käynnistyi. Tehtaan alkuvuosia isännöi Juuso Walden, joka hoiti työläisten asiaa omalla tyylillään. Aluksi Kaipolan osastoon kuului vain kourallinen työntekijöitä. Kaipola juhlii 25. lokakuuta, 22. marraskuuta ja 29. marraskuuta. ? P VaNHa kuVa keRToo VaNHa kuVa keRToo Metsä-Serlan sellutehtaalla valmistettiin aikoinaan tikkuviinaa. Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. 26_27_hiomo.indd 27 22.10.2014 17:49:50
28 | Paperiliitto 8/2014 hiomo Jukka Koskinen T ulin niin hyville mielin, kun entinen valtiovarainministeri ryöpytti nykyhallituksen menoa. Ottaisivat lusikkansa kauniisti käteensä ja kysyisivät neuvoa viisaammilta, miten maan asioita tulisi hoitaa. Syksy tuppaa apeuttamaan mieliä. Tuntuu, että aina on väsynyt. Olisiko se käpyrauhanen, joka pyrkii talviunille? Jotenkin Miljoonasateen Marraskuu kuvastaa suomalaisten sielunmaisemaa näin syksyllä. Yritetään silti nauttia tästäkin vuodenajasta. Mitä siitä, vaikka tulee harmaa ja sateinen päivä. Ajanmukaiset vaatteet ylle ja lenkille. Saivat sitten sorvatuksi eläkeratkaisun tähän maahan, tiukan väännön jälkeen. Se, mitä mieltä me palkansaajat ratkaisusta olemme, onkin toinen juttu. Pikkuisen on ristiriidassa näkökulmaan, että nuorille pitäisi saada töitä. Vai meneekö ajatukset nykyisin joillain tahoilla siihen suuntaan, että ensin käytetään vanhat loppuun ja sitten vasta otetaan uutta verta töihin? Tähän kohtaan sopii keskustelu, jonka kävin kahden työtoverini kanssa kesällä 1998. Valtakunnassa taidettiin silloinkin puhua eläkepommista. Minä, joka olin vuosi aiemmin siirtynyt tuotannon puolelta takaisin laboraan, povasin, että lopulta varmaan tulen rollaattorilla hakemaan näytteitä. Toinen työtoveri, joka oli ollut useita vuosia määräaikaisella työsopimuksella, tuumasi, että häntä ei varmaan vielä silloinkaan ole vakinaistettu.? P Kyllä minä niin mieleni hyvitin TARKKAiLiJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Tulen rollaattorilla hakemaan näytteitä. Teksti ja kuvat Kari Kauppinen ämä on potku perseelle, tiivistää varkautelainen varastotyöntekijä Jarmo Markkanen Eforalta. Nyt on kyse potkusta muutoksen tekemiseen: Markkanen ei toimita enää sohvaperunan virkaa, raamikas Pekka Erkkilä syö kuin jänis eli kasviksia on tarttunut lautaselle ja Jorma Wichmann naurahtaa, että työkaverit ovat ihmetelleet, miksi hän on niin hyväntuulisena töissä. – Sitten kun on virkeämpi, niin siellä kotisohvallakin voi olla läsnä, eikä vain pilki koko ajan, sanoo Markkanen. Kun arki ja työ muuttuu Miehet astelevat kosteassa männyntuoksuisessa metsässä ja kehuvat kilvan Paperiliiton kuntoutuskurssille lähtöä. Kuntoutuskurssi Verve Mikkelissä Anttolanhovissa on jaettu viiteen jaksoon parin vuoden aikana. Yhteensä 32 päivän mittainen kurssi on ammatillista kuntoutusta, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Kurssin keskeisimpiä teemoja työn arjen ja työn muutoksen pohdinta. Kurssilla puhutaan myös liikunnasta ja ravintotottumuksista. Monijaksoisella kurssilla on tarkoitus muuttaa pysyvästi elintapoja. Avointa puhetta tarvitaan Jarmo Markkanen miettii, että Suomessa ei vielä ole päästy sille tasolle, että jaksamisesta voisi puhua aina avoimesti. – Luulen, että on aika monta selkävikaista, jotka ovat todellisuudessa väsyneitä. Selkää ja olkapäätä on helppo valittaa, jaksamista ei niinkään. Samoilla linjoilla on Kauttualla Jujo xxx Liiton kuntoutuskurssi on aiheuttanut osallistujilleen hyväntuulisuutta töissä ja virkeyttä kotona. oSASToT Jyväskylän osasto 12: Joulu ruokailu osaston jäsenille Ravin tola Oppilikassa Viitaniemen am mattikoululla pe 28.11. klo 1518. Sitovat ilmoittautumiset viimeis tään ma 24.11. Hannu Simon aholle p. 0400 935 917 tai Kari Forsmannille p. 050 520 1045. Kemin osasto 33: Pikkujoulut pe 5.12. klo 18.00 Hotelli Cumu luksessa. Lielahden Sellun Eläkeläiset: Joulukahvit to 13.11. klo 17.00 Kahvila Mainiossa. Ilmoittautu miset Järviselle 7.11. mennessä p. 050 356 4825. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Mäntän osasto 5: ma 24.11. klo 17.00, Mäntän Seudun koulutus keskuksen ruokala ?Jarmo Markkanen (vas.), Matti Hassinen, Pekka Erkkilä ja Jorma Wichmann reippailemassa männyntuoksuisessa metsässä. Väsymys väheni Thermalilla rullapakkaajana työskentelevä Pekka Erkkilä, joka sanoo, että moni paperityöläinen miettii omia murheitaan itsekseen, eikä suuremmin jaa niitä kavereille. Kuntoutusta Erkkilä kiittää. Kyröskosken osasto 38: ti 11.11. klo 16.00, HälläPirtti, Ky röskoski Valkeakosken osasto 45: ti 11.11. klo 18.00, Hakapirtti Tampereen osasto 50: su 16.11. klo 15.00, ABC Kolmenkul ma kokoustilat Tampereen osasto 62: pe 7.11. klo 15.00, ABC Lahdesjär vi Amuritila Joulukahvit to 13.11. klo 17.00 Kahvila Mainiossa. Ilmoittautu miset Järviselle 7.11. mennessä ma 24.11. klo 17.00, Mäntän Seudun koulutus röskoski Valkeakosken osasto 45: 11.11. klo 18.00, Hakapirtti Tampereen osasto 50: 16.11. klo 15.00, ABC Kolmenkul ma kokoustilat Tampereen osasto 62: 28_29_hiomo2.indd 28 22.10.2014 17:42:56
Paperiliitto 8/2014 | 29 hiomo taan täällä hyvin avoimesti, ja kuntoutusjaksojen välissäkin pidetään yhteyttä. Ei liikaa rehkimistä Kokeneen paperiliittolaisen elämänkokeNäin haet kuntoutukseen ? Ota yhteys työterveyshuoltoosi. Heillä on kriteerit siitä, onko sinulla edellytyksiä Kelan maksamaan kuntoutukseen. ? Mikäli olet oikeutettu Kelan kuntoutukseen, tarvitset lääkäriltä b-lausunnon. ? Työterveyshuollosta tai Kelan sivuilta www.kela.fi saat tarvitsemasi lomakkeet: ?Työterveyshuollosta selvityslomake KU 108 ?Esimieheltäsi eli työnantajaltasi tarvitset selvityslomakkeen KU 109. ?Sinun pitää myös täyttää kuntoutushakemus lomakkeelle KU 101. ? Päätöksen kuntoutuksesta tekee Kela. Hakemusta ei käsitellä ennen kuin kaikki tarvittavat lomakkeet on toimitettu Kelaan. ? Lisätietoja Tyk-valmennuksesta: Paperiliitto, Hanna-Kaisa Siimes, p. 010 289 7729, hanna-kaisa.siimes@ paperiliitto.fi ja Verve Mikkeli, Mira Turunen, p. 040 509 0013, mira.turunen@verve.fi tai Mervi Aula p. 040 509 1133, mervi.aula@verve.fi. www.paperiliitto.fi, www.verve.fi ja www.kela.fi – Meillä on hyvin hitsautunut porukka, vaikka ollaan eri puolilta Suomea ja eri murteilla puhutaan. Komppanian äiti (ryhmäohjaaja) osaa onkia meistä erilaisia asioita, saa meidät puhumaan. Ja keskenämme puhuLänsi-Suomen piiri: Kaskisten osasto 3: ke 19.11. klo 18.00, Kaskisten työväentalo Kauttuan osasto 7: ke 12.11. klo 16.00, Seiskala, Creutzintie 1 A 2 Tiukan osasto 89: ke 12.11. klo 14.00, tehtaan ruokala Etelä-Suomen piiri: Loviisan osasto 39: ke 18.11. klo 17.00, St1 Loviisa Helsingin osasto 46: ti 18.11. klo 18.00, Työväentalo Rientola, Nummela Lohjan osasto 47: ma 3.11. klo 17.00, LUSP kokoustila Tervakosken osasto 54: to 30.10. klo 16.00, paloasema Hämeenlinnan osasto 66: la 15.11. klo 14.30, Hotelli Cu mulus Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 15.11. klo 17.00, Ravintola Martina. Ilta jat kuu pikkujouluilla. Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: to 13.11. klo 17, Joutsenon työväentalo Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 17.11. klo 11.00, Kivistön työ väentalo Kaipolan osasto 80: ti 18.11. klo 17.00, Ahjonsali Pohjois-Karjalan piiri: Kaavin osasto 26: pe 7.11. klo 10.00, tehtaan ruokala Kuopion osasto 55: ke 5.11. klo 18.00, Hotelli Iso Valkeinen tur bo kabinetti Pohjois-Suomen piiri: Kemin osasto 33: ti 4.11. klo 18.00, pääkonttori. Hallitus pai kalle klo 17.00. Pietarsaaren osasto 52: ti 25.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen Kemijärven osasto 84: ke12.11. klo 18:00, Mestarin Kievari mus näkyy siinä, miten vuorokausi on käytettävä. – Jos kulutat itsesi loppuun kahdeksan tunnin työpäivän aikana, ja sitten illan olet sohvan painona, niin onko se sen arvoista. Toki elämäntapa sekin on, mutta ehkä olisi rikkaampaa, jos jaksaisi käydä lenkillä ja katsoa lapsen läksyjä, sanoo Jarmo Markkanen. – Mutta itse se päätös on tehtävä. Kukaan ei tule sanomaan, että tee vähemmän. Ja niin se tuppaa olemaan, että mitä enemmän teet, sitä enemmän töitä teetetään. Itse on nostettava kädet pystyyn, höllättävä turboruuvia, hyväksyttävä oma ”vajavaisuutensa”. Markkanen tietää kokemuksesta, mistä puhuu. Hänen yksikössään oli aikanaan kolmetoista työntekijää, nyt 2,5. Toki koneita on ajettu alas, mutta tahti on kiristynyt. Markkanen ei ole tuntemuksineen yksin. Hän sanoo, että fyysisen ja henkisen väsymisen ongelmat ovat samat työpaikasta ja työpaikan koosta riippumatta. Makkara vaihtui tomaattiin Palautuminen työstä kestää kauemmin iän karttuessa, varsinkin kun työtahti on kiristynyt. – Väsymys näkyy varsinkin perjantaisin, kun voisi valvoa pitempään. Muut valvovatkin, mutta Pekalla on toisin, puhuu Erkkilä itsestään. Mutta liikkumisen lisääminen on auttanut. Erkkilä käy kolmisen kertaa viikossa noin tunnin hikikävelylenkillä. – Jokapäiväinen väsymys on vähentynyt. Se johtuu varmasti paremmasta kunnosta ja siitä että syö terveellisemmin. – Nykyisin jos tekee mieli napostella jotakin, niin otan jääkaapista pari kylmää kirsikkatomaattia. Jokapäiväinen makkara oli ennen ehdoton ykkönen. Työmaaruokalassakin otan nykyisin hyvinkin salaattipitoisen annoksen. ? P ” Ehkä olisi rikkaampaa, jos jaksaisi käydä lenkillä ja katsoa lapsen läksyjä. ” xxx 28_29_hiomo2.indd 29 22.10.2014 17:42:57
30 | Paperiliitto 8/2014 Hiomo | Paperityöväen työttömyyskassa tiedottaa Suoja 58 vuotta täyttäneille Isoimmat päivärahat pienenevät Eläkeuudistus vaikuttaa myös työttömyysturvaan. Lisäpäiväoikeus Henkilölle voidaan maksaa enimmäisajan estämättä ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän on: ? syntynyt 1950–1954 ja täyttänyt 59 vuotta ennen kuin enimmäisaika päättyy. ? syntynyt 1955–1956 ja täyttänyt 60 vuotta ennen kuin enimmäisaika päättyy. ? syntynyt 1957 tai sen jälkeen ja täyttänyt 61 vuotta ennen kuin enimmäisaika päättyy. ? Ennen vuotta 1958 syntynyt lisäpäiviä saava henkilö voi siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. E läkeuudistuksesta tehdyn sopimuksen mukaan ansiopäivärahan taso suojataan 58 vuotta täyttäneillä. Kun 58 vuotta täyttänyt henkilö työllistyy ja täyttää uuden työssäoloehdon, ansiopäivärahan tasoa ei määritellä uudelleen, jos uusi ansiopäiväraha olisi uudelleen laskettaessa aiempaa pienempi. Työmarkkinapuolten laatiman sopimuksen mukaan suoja saatetaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2015. Lisäpäiväoikeus ei toistaiseksi muutu Ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille voidaan maksaa ansiopäivärahaa lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Lisäpäiväoikeutta koskeviin ikärajoihin ei tehty eläkeuudistuksen yhteydessä muutoksia. Muutostarve arvioidaan kuitenkin uudelleen viimeistään vuonna 2019. ? P Työttömyyttä edeltänyt palkka Päiväraha nykytilanteen mukaan v. 2015 Ehdotuksen mukainen päiväraha v. 2015 Vaikutus kuukaudessa 2 000 € 1 491 € 1 400 € 91 € 3 000 € 2 113 € 1950 € 4 000 € 2 629 € 2 340 € -289 € 5 000 € 2 988 € 2 675 € -313 € Työttömyyttä edeltänyt palkka Päiväraha nykytilanteen mukaan v. 2015 Ehdotuksen mukainen päiväraha v. 2015 Vaikutus kuukaudessa 2 000 € 1 249 € 1 249 € 3 000 € 1 680 € 1 680 € 4 000 € 2 014 € 1 932 € -82 € 5 000 € 2 205 € 2 123 € -82 € Taulukossa on huomioitu myös taitekohdan muutos. Esimerkkejä muutosten vaikutuksesta H allitus on antanut esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ansiopäivärahan laskentasääntöä siten, että ansiopäiväraha laskisi yli 3115 euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Esityksen tavoitteena on säästää 50 miljoonaa euroa valtion työttömyyspäivärahamenoista siten, että säästöt kohdistuisivat korkeampia työttömyyspäivärahoja saaviin. Muutos vaikuttaisi niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Esityksen mukaan ansiopäivärahan taitekohtaa alennettaisiin. Nykyinen taitekohta on yhtä suuri kuin 105-kertainen peruspäiväraha (3 443 euroa vuonna 2015). Uusi taitekohta olisi 95-kertaisen peruspäivärahan suuruinen (3 115 euroa vuonna 2015). Taitekohta alenee Ansiopäivärahan taitekohdalla tarkoitetaan sitä palkkasummaa, jonka ylittävä osa kerryttää ansiopäivärahaa pienemmällä korvausprosentilla. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen peruspäiväraha, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Uusi taitekohta olisi siis 95-kertainen peruspäiväraha. Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee vuodenvaihteesta alkaen. Korotetun päivärahan korvausprosentti laskee Ansiopäivärahaa voidaan maksaa korotettuna pitkän työhistorian perusteella tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Esityksen mukaan korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laskisi taitekohtaan asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. ? P Ansiopäivärahan taitekohdan aleneminen Korotetun päivärahan korvausprosentin muutos Lähde: HE 151/2014 Lähde: HE 151/2014 30_31_kassa_ristikko.indd 38 22.10.2014 13:33:24
Paperiliitto 8/2014 | 31 taukotila Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Ristikko sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2014 täyttäneistä palkinnon sai Eeva Lauren Tervakoskelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 12.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 8”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 7/2014 ratkaisu " 30_31_kassa_ristikko.indd 39 22.10.2014 13:33:28
32 | Paperiliitto 8/2014 Teksti Sari Kangas K ymmenisen vuotta sitten Janne Wikström istui kaverinsa kanssa Barcelonan rautatieasemalla epäuskoisena. Molempien passit, interrailliput ja lompakot oli varastettu. Ensimmäinen itse maksettu Euroopan kiertely jämähti Espanjaan. Wikströmille matka oli alkukipinä reissaamiselle. Tänä vuonna Pyroll Pyhtään koneenhoitaja on tehnyt neljä ulkomaanmatkaa ja käynyt seitsemässä eri maassa. Joukossa on erikoisten paikkojen helmi: kolea Chongqing Kiinassa. – 30 miljoonan asukkaan kaupungissa olimme tyttöystävän kanssa nähtävyys, jota tuijotettiin. Englannin lausumista ei tarvinnut jännittää, sillä sitä ei kukaan puhunut. Kiinankieliseltä ruokalistalta annoksen löysi, kun näytti kännykästä kanaruuan kuvaa. Wikströmille matkailusta on tullut viime vuosina elämäntapa, josta tyttöystäväkin on innostunut. Molempia kiinnostaa, millaista muualla on ja miten ihmiset elävät. Talvella he menevät kaksin kaukomaille ja kesällä tuttavien kanssa Eurooppaan. Poikien kalareissun aika on keväällä. Kalastuksesta maailmalle suhaaminen uudemman kerran virisikin. Jokunen vuosi interrailseikkailun jälkeen kalastuslehti mainosti Väli-Amerikan kala-apajia. – Soitin kaverille ja kysyin, lähdetäänkö kalaan Kuubaan. Seuraavana kesänä miehet löysivät itsensä vapojen kanssa Lapista. Helikopteri tiputti heidät kairaan, josta lähimmälle tielle oli 50 kilometriä. Puhelinverkko puuttui, mutta komeaa tunturia, puroja ja lampia riitti. – Hienoja paikkoja löytyy maailmalta loputtomasti, ja niitä haluan nähdä. Loppuvuoden pimeät Wikström surfailee. Tänä syksynä hän etsii tietoa, joka kääntää vaakakupin Indonesian tai Kuuban hyväksi. Kun ensi talven matkakohde on selvä, alkaa lippujen ja hotellien varaus sekä käyntikohteiden suunnittelu. Miten varastetut passit sitten saivat Wikströmin aikoinaan innostumaan matkailusta? Reissulla hän huomasi, kuinka helppoa maailmalla on selvitä. Maalaisjärki ja kysyminen vievät eteenpäin.? P TaukoTila Ei itketä maanantaina Kaukaan sellutehtaan labran naisia naurattaa, vaikka viikonloppu meni jo. Kesällä Janne Wikström kävi Sloveniassa Juliaanisilla alpeilla. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Maailmalle Elämään laaTua Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen J essica Ala-Outisen kahvikupissa lukee ”Myrkkyä!”. Sillä on hyvä aloittaa työviikko. Laboratorion kyljessä olevaan kahvilaan on kokoontunut syksyisenä maanantaiaamuna viisi naista. Kahvila on tilava, pöytiäkin kolme. – Jokaiselle riittää melkein oma pöytä. Nyt meillä on viidestä kuuteen työntekijää, mutta joskus on ollut kolmetoistakin, Tarja Himmi huomauttaa. Ala-Outinen ja Himmi istuvat saman pöydän ääressä. Ala-Outinen hauskuuttaa Himmiä kertomalla viikonlopustaan. Usein Himmiä naurattavat Ala-Outisen jutut niin, että kahvit ovat purskahtaa suusta. Ala-Outisen pörröinen Vilho-kissa on jälleen kerran tarinan keskiössä. – Söimme Mikon kanssa viinirypäleitä, ja Vilho leikki lattialla ympäri olohuonetta ja eteistä jollakin lelulla. Sitten tajusin, että Vilhon lelu onkin viinirypäle. Se kävi noutamassa niitä tassullaan kulhosta. Kerran Vilho esti ystäväpariskunnan kultaisennoutajan pääsyn mökkiin ärhentelemällä terassilla. Kun koira vihdoin rohkaistui etenemään, Vilho tepasteli takatassuillaan perässä ja yritti vimmatusti kynsiä koiran takapuolta. Ala-Outinen kertaa tarinaa ja huitoo käsillään – ne esittävät Vilhon etutassuja. SaiPa-lapaset ja Muodin yö Uutelaite piippaa, ja Ala-Outinen kiirehtii tekemään seuraavan työvaiheen. Jutustelu jatkuu SaiPan pelistä, jota AlaOutinen ja Himmi olivat lauantaina katsoKysyminen vie eteenpäin. kahviTauko 32_33_tauko.indd 40 22.10.2014 13:27:25
Teksti Sari Kangas M ikko Rimpiläisen olinpaikka on salainen. Pitkän harkinnan jälkeen hän paljastaa vain sen, että viettää syntymäpäiväänsä vaimonsa kanssa jossakin Lapin alueella. Merkkipäivänään hän ei kaipaa minkäänlaisia muistamisia. – Pakomatkalla ollaan, poissa ihmisten ilmoilta. Samoin Rimpiläinen on viettänyt aiempiakin tasajuhliaan, mutta ulkomailla. Viimeksi määränpäänä oli Thaimaa. Rimpiläisen työura hurahti Kajaanissa UPM:n paperitehtaalla. Sinne hän meni parikymppisenä hankkimaan koulutusta vastaavaa työkokemusta. Sitä tulikin 35 vuoden verran. Kun tehdas suljettiin 2008, hän jäi vielä pariksi vuodeksi purkuryhmään. Tehtaan lopettaminen kummittelee yhä murheena mielessä. Eläkepäivillä oleva Rimpiläinen viettää hiljaiseloa kotioloissa. Sairastelut ovat verottaneet innokkaan kalaja metsämiehen voimia, mutta Lapissa on tarkoitus liikkua luonnossa ja viettää aikaa vaimon kanssa.? P Paperiliitto 8/2014| 33 TaukoTila Ei itketä maanantaina Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitkä meret Panaman kanava yhdistää? 2. Minkä yhtyeen kappale on Lapsuuden sankarille? 3. Mikä on tyrni? 4. Mistä kaupungista tulee KooKoo? 5. Kumpi on asukasluvultaan suurempi Tampere vai Oulu? 6. Montako varsinaista pelinumeroa arvotaan Viking-lotossa? 7. Mikä on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin valtio? 8. Kuinka suuri osa käytetystä paperista Suomessa saadaan takaisin? 9. Mikä on hip-hop artisti Cheekin sukunimi? 10. Mitä merkitsee sivistyssana myytti? Vastaukset sivulla 34. Salainen sijainti SynTTäriSankari miTäS TiEdäT? Mikko Rimpiläinen Syntynyt: 31.10.1954 Syntymäpaikka: Kajaanin mlk Perhe: Vaimo ja Helsingissä asuva poika Työ: Osatyökyvyttömyyseläkkeellä Terveiset: Kajaanin UPM:n paperitehtaan entisille työntekijöille! Salaperäinen Mikko Rimpiläinen viettää syntymäpäiväänsä jossain Lapissa eikä halua kuvaansa lehteen. massa ammattiosaston lipuilla. SaiPa voitti Bluesin 4 – 1. – Tunnelma oli hyvä, ja Dave Spina tosi taitava pelaaja, kaksikko kertoo. Tietysti heillä oli kaulassaan keltaiset SaiPa-huivit. – Käytiin väliajalla myös fanikaupassa. Meidän piti vain katsoa, mutta minä löysinkin kivat SaiPa-lapaset ja ostin ne, Ala-Outinen mainitsee. Viereisessä pöydässä Tiina Talonpoika, Anne Jumppanen ja Kaija Toikka aloittavat keskustelua perjantaisesta Muodin yöstä. Entisen työkaverin bändi oli soittamassa eräässä ravintolassa, ja Jumppanen haluaa tietää, oliko Toikka katsomassa. Ei ollut. – Jessica, kävitkö sinä katsomassa Jukka-Poikaa? Pyysitkö nimmaria? Jumppanen huikkaa viereiseen pöytään. Kielteinen vastaus tälläkin kertaa. Ihana viuhka Kahvilan seiniä koristavat luontojulisteet. Hyllyssä on unikirja. – Sitä tulee joskus selailtua ja etsittyä unien merkityksiä, Jumppanen kertoo. Mutta mikäs tuossa ilmoitustaululla on? Postikortti etelänmatkalta. Kortissa komeilee ruskea, rasvattu ja treenattu miesvartalo, jolla on viuhka strategisten paikkojen suojana. Kortin takana lukee Jessican terveiset Fuengirolasta: ”Eiks oo ihana viuhka!” ? P Kortissa komeilee ruskea, rasvattu ja treenattu miesvartalo. Kahvinjuojat nokatusten: Jessica Ala-Outinen Parhaat jutut. Saa toiset aina hyvälle tuulelle. On tehnyt sijaisuuksia vuodesta 2005. Tarja Himmi Urheilullinen, innostuva, aktiivinen. Kymppi. Ollut labrassa töissä vuodesta 1982. Tiina Talonpoika Positiivinen, tulee toimeen kaikkien kanssa. Aloitti työt 1987. Anne Jumppanen Iloinen, nauravainen. Oma luonnehdinta: kovapäinen. Tuli töihin 1985. Kaija Toikka Ammattitaitoinen. Aloitti työt 1973. Syvää kokemusta soodakattilan vesilabrasta. UPM Kaukaan sellutehtaan laboratorio ? 5 vakituista työntekijää eli päiväkäytön tarkkailijaa. ? Tekee määrityksiä prosessin tarpeisiin. ? ”Sellun ylälabra” aloitti toimintansa 1996 uuden sellutehtaan valmistuttua. ? Työntekijät työskentelevät välillä myös soodakattilan vesilaboratoriossa. ?Kaukaan sellun labrassa on iloinen tunnelma jopa maanantaiaamuna. Kuvassa vasemmalta Anne Jumppanen, Jessica Ala-Outinen, Kaija Toikka, Tarja Himmi ja Tiina Talonpoika. Kuvasta puuttuu Minna Jansson, joka ei ollut töissä. 32_33_tauko.indd 41 22.10.2014 13:27:26
?? | Paperiliitto ?/???? ?. Atlantin ja Tyynen meren ?. Miljoonasateen ?. Marjoja tuottava hopeapensaskasvi ?. Kouvolasta ?. Tampere, ??? ?? asukasta ?. Kuusi ?. Ukraina ?. ?? prosenttia ?. Tiihonen ??. Taru, uskomus rto Tolsa-areenan katsomo täyttyi liki viimeistä paikkaa myöten lokakuun alussa. Kotkalaisseuran nousua ykkösestä liigaan oli pohjustettu somessa ja kaduilla taisteluhuudolla ”KTP tai kuolema”. Harvoinhan sitä saa olla osa jotakin yhteistä, jotakin suurempaa. Satamafutaajien perillisten nousu epäonnistui. Se on sitten kuolema, kuitattiin. Seurojen fanit askeltavat kovasti tallattuja polkuja. Joukon ja asian puolesta todellista tai kuviteltua vastustajaa vastaan on käyty yksissä tuumin miespolvesta toiseen jopa uhrautuen. Arkadin luostarin suojiin paenneiden itsenäisyystaistelijoiden huuto ”Vapaus tai kuolema” kiiri Idi-vuoren rinteille vain hetkeä ennen kuin nämä räjäyttivät itsensä mieluummin kuin antautuivat turkkilaisille. Manin niemimaalla Peloponnesosilla on ollut siksi kovaa porukkaa, että sen ovat jättäneet valloittajatkin rauhaan roomalaisista Hitlerin armeijaan. Niinpä sikäläiset ovat tapelleet heimoina keskenään verikoston hengessä. Siitäkö jäänteenä lienevät seudun talot yhä kuin tähystystorneja? Y hteiskunta on muuttunut taistelemalla rintamissa, harvemmin jutustelemalla. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat koonneet joukkoja. Syntyneistä kon? ikteista on kerätty voittoja ja takaiskuja. Saatu sopu on ollut usein vain tauko hengähtää ennen uutta yhteenottoa yhä saavuttamatta jääneiden tavoitteiden puolesta. Osana liikettä on väen pitänyt pysyä kurissa. Liikkeiden kyky toimia on rakentunut sen varaan, että mukana olevat ovat sitoutuneita. Että moni liike on sitten kangistunut ja menettänyt elinvoimaansa, voi puolestaan johtua siitä, ettei se ole yksituumaisuuden varjelemiseksi sietänyt soraääniä tai ymmärtänyt joukkojensa aseman, elämän ja ajattelun muutosta. Se on ajanut liikkeen ohi. Aloitin työmarkkinatoimittajana 1970-luvulla. Työelämä oli silloin simppeliä touhua, jossa kapitalistit juoksupoikineen ottivat yhteen työläisten kanssa. Silloin kaikki myös tiesivät paikkansa ja tunsivat iskulauseensa. Lopputulema kiistoista oli ennustettavissa. Nyt on kaikki höttöisempää lähtien siitä, mitä ovat osapuolet. Ja kun yhdenkin teollisuuden ammattiliiton luottamusmiehistä iso joukko ei pidä itseään ay-aktiiveina, niin saa siinä liitossa pohtia, kuka seuraa perässä, jos tarve tulee kiljaista ”liitto tai kuolema”. Ihmiskuntaa uhkaavien megaluokan kriisien edessä voi puolestaan kysyä, onko meillä enää edes aikaa taisteluun, vai olisiko vuoropuhelun vuoro. Siis ehkäpä sittenkin skaban sijasta se tylsä työryhmä, jos jotakin epäkohtaa ilmenee. P Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut biljardia yli kaksikymmentä vuotta. Kuinka usein: Viikossa pelitunteja kertyy kymmenisen. Kenen kanssa: Nissisen seura on Kaisakarhut. Seuraan kuuluu 30 jäsentä, ja sen tiloista löytyy seitsemän biljardipöytää. Salilla vierähtää usein tehokas peliin keskittyvä kaksituntinen. Miten aloitti: Ensimmäiset pelit Nissinen pelasi nuorisotiloilla kavereiden kanssa. Armeijan jälkeen vapaa-aikaa oli, ja hän jatkoi lajia. Kiinnostavuus: Biljardissa on erilaisia pelimuotoja, joista kaisabiljardi on Nissiselle ykkönen. Pelitilanteet vaihtelevat jatkuvasti, ja pärjääminen vaatii keskittymistä, ennakointia ja suunnittelua. Lähellä shakkia: Kaisabiljardi on eräänlaista turvapeliä. Siinä tarvitaan oveluutta ja oman selustan varmistamista. Palloja on lyötävä niin, ettei vastustajalle jää hyviä paikkoja, mutta itsellä on pallot hyvissä lyöntiasemissa. Saavutus: Parikilpailun SM-pronssi tammikuussa lämmitti mieltä. Aiemmin Nissinen osallistui enemmänkin SM-tason kisoihin. Parasta: Itseä parempien pelaajien voittaminen. Se onnistuu, kun pelaa omien taitojen ylärajoilla ja älykkäästi. P Biljardihai TERO NISSINEN Ikä: 42 Asuinpaikka: Kotka Perhe: Elää yhden hengen taloudessa Työ: Koneenhoitaja, Pyroll Kotka JÄSEN HARRASTAA TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Tero Nissinen viihtyy biljardisalilla. Cheekin sukunimi on Tiihonen. KTP tai kuolema? Reijo "Reka" Hämäläinen on 59-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com R E K A N K Y Y D IS SÄ Työelämä oli silloin simppeliä touhua. Y on ollut usein vain tauko hengähtää ennen uutta yhteenottoa yhä saavuttamatta jääneiden tavoitteiden puolesta. Osana liikettä on väen pitänyt pysyä kurissa. Liikkeiden kyky toimia on rakentunut sen varaan, että mukana olevat ovat sitoutuneita. Että moni liike on sitten kangistunut ja menettänyt elinvoimaansa, voi puolestaan johtua siitä, ettei se ole yksituumaisuuden varjelemiseksi sietänyt soraääniä tai ymmärtänyt joukkojensa aseman, elämän ja ajattelun muutosta. Se on ajanut liikkeen ohi. simppeliä touhua, jossa kapitalistit juoksupoikineen ottivat yhteen työläisten kanssa. Silloin kaikki myös tiesivät paikkansa ja tunsivat iskulauseensa. Lopputulema kiistoista oli ennustettavissa. Nyt on kaikki höttöisempää lähtien siitä, mitä ovat osapuolet. Ja kun yhdenkin teollisuuden ammattiliiton luottamusmiehistä iso joukko ei pidä itseään ay-aktiiveina, niin saa siinä liitossa pohtia, kuka seuraa perässä, jos tarve tulee kiljaista ”liitto tai kuolema”. Ihmiskuntaa uhkaavien megaluokan kriisien edessä voi puolestaan kysyä, onko meillä enää edes aikaa taisteluun, vai olisiko vuoropuhelun vuoro. Siis ehkäpä sittenkin skaban sijasta se tylsä työryhmä, jos jotakin epäkohtaa ilmenee. Reijo "Reka" Hämäläinen kinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com K Y Y D IS SÄ liä touhua. ?? prosenttia 34_35_tauko.indd 34 22.10.2014 13:25:02
Paperiliitto ?/???? | ?? Sudokun ratkaisut Taikuri-ilmoituss Nro 9 Aineistot 12.11. Ilmestyy 28.11. Nro 10 Aineistot 3.12. Ilmestyy 19.12. Näkemiin vaan, muru! Jukka Rautiainen asuu kahdella paikkakunnalla . Päivi jää Varkauteen, kun Jukka lähtee Imatralle töihin. PAPERI Nro 8/2014 31.10.2014 56. vuosikerta Li itt o ” Helikopteri pudotti meidät kairaan, josta lähimmälle tielle oli 50 kilometriä.” Janne Wikström, s. 32 Milloin eläkkeelle? Elinan eläkeikä siirtyi eteenpäin s. 4 Turvaa kuulosi Menetettyä ei voi saada takaisin s. 8 Paperi tienhaarassa Tulevaisuus täynnä vaihtoehtoja s. 20 R ei m a Ka ng as 01_etusivu.indd 1 22.10.2014 12:34:29 LAIVASÄHKÖMIEHEKSI KOTKASSA Koulutus alkaa 2.1.2015, kestää n.1 vuoden. Alkuvaatimus: sähkö/ automaatioasentajan perustutkinto tai sähköalan DI / insinööri / teknikkotutkinto + työkokemus, merimieslääkärintodistus. Työssäoppiminen koululaivalla ja kauppa-aluksilla. Tutkintotodistus nimikkeellä laivasähköasentaja. Pätevyyskirjan nimi: laivasähkömies. Hakuaika päättyy 10.12.2014. Lisätietoja: lehtori Risto Ruuskanen 050 596 1074 sähkömestari Mari Melotindos 044 702 8521 opinto-ohjaaja Marketta Stauffer 040 704 2282 Nenäpäivä tarjoaa Paperiliiton jäsenille ja ammattiosastoille hauskan tavan tehdä hyvää. Osallistumalla keräykseen tuet Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin työtä. Paperiliitto on yksi SASKin jäsenliitoista. Mikä Nenäpäivä? Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä-kampanja huipentuu 7. marraskuuta Ylen Nenäpäivä-show'hun. Miten Nenäpäivä liittyy SASKiin? Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on yksi niistä järjestöistä, joiden kautta Nenäpäivävaroja kanavoidaan eteenpäin. SASK käyttää osuutensa Nenäpäivä-tuotoista hankkeisiin, jotka vähentävät köyhyyttä kehittyvissä maissa – ja kohentavat siten lasten ja nuorten elinolosuhteita. Lisätietoja www.sask.? . Osallistu keräykseen www.nenapaiva.? SASK NUMEROINA 1,7 miljoonaa jäsentä 32 suomalaista ammattiliittoa 4 mannerta Noin 70 hanketta Paperiliitto-lehden aikataulu Lapsiperheille Hiihtoloma 16. – 21.2.2015 Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä. Täysihoito, omavastuuosuus aikuiset 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta. Yhteistyökumppani Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 4.11.2014. Eläkeläisille Tanssien hyvälle mielelle 30.1. – 4.2.2015 Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä. Täysihoito, omavastuuosuus 100 €. Yhteistyökumppani Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 4.11.2014. Vireyttä vedestä 23. – 28.3.2015 Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä. Täysihoito, omavastuuosuus 100 €. Yhteistyökumppani Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 9.12.2014. Lomille hakeminen 1. Tulosta lomatukihakemus osoitteesta www.paperiliitto.? (linkki lomakkeeseen kunkin loman tiedoissa) tai pyydä lomake ammattiosastosi lomavastaavalta tai liiton toimistosta, puh. 0102 897 700. 2. Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. 3. Lähetä allekirjoitettu hakemus viimeiseen hakupäivään mennessä osoitteella: Paperiliitto r.y. / Hanna-Kaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. 4. Lomajärjestöjen lomien lopulliset valintapäätökset tekee ao. lomajärjestö. Lomajärjestöt ilmoittavat valinnasta kirjeitse tai sähköpostitse ilmoittamaasi osoitteeseen. Tarkkaile postiasi. Lisätietoja lomista antaa liiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes p. 0102 897 729, hanna-kaisa.siimes@paperiliitto. Nyt haussa alkuvuoden lomat! Taikurimes tari Jorma Vertasen www.taikurijormavertanen.net jorma.vertanen@luukku.com 040 755 3482 Lappeenranta iloinen pik kujoulushow Ylen uutistenlukija Jussi-Pekka Rantanen on mukana Nenäpäivän tapahtumissa. Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikunta keskus Pajulahdessa. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi KURSSIT 1.–5.12.2014 19.–23.1.2015 Hinta sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. HINTA VAIN 100 € /4 vrk Tule auttamaan Nenäpäivänä! 34_35_tauko.indd 35 22.10.2014 15:27:00
Myyntipalvelu puh. 020 7100 502 www.imatrankylpyla.fi Kylpylä • Spa Imatran Kylpylä | Purjekuja 2 | 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi Imatran Kylpylä | Purjekuja 2 | 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi ILMOITTAUDU TAPAHTUMAAN AMMATTIOSASTOSI KAUTTA 3.5.2015 MENNESSÄ. Osallistumismaksu 50 €/hlö, sisältää ohjelman ja juhlaillallisen. Lisätietoja Arto Hulkko, arto.hulkko@storaenso.com tai puh. 040 162 2486. Varaa majoituksesi heti myynti@imatrankylpyla.fi tai puh. 020 7100 502. Majoituskiintiö on voimassa 5.5.2015 asti. Viivy ja lomaile samalla pidempään lisävuorokaudet -30 % alennuksella! Tervetuloa! Imatran Kylpylä | Purjekuja 2 | 55420 Imatra 10. KOKOONTUMISAJOT PAPERILIITON MOTORISTIEN 34_35_tauko.indd 36 21.10.2014 13:14:02