Liian hyvää? Pipelife Finlandin johtamistapa kuulostaa melkein liian hyvältä ollaksen totta. Marko Hyttisen työnantaja antaa työntekijöiden vaikuttaa. Nro 8/2016 28.10.2016 58. vuosikerta ”Minä haluan aina olla läsnä lapseni elämässä.” s. 24 Suurliitto-hanke etenee s. 4 | Työmatkaliikunta koukuttaa s. 16 | Luottamusmies – luottamuksella s. 23 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 20.10.2016 7.12.29
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA 2-3_sisis.indd 2 11.10.2016 8.37.59
26 Jan Hänninen ja muut Kotkamillsiläiset lahjoittivat eläinsuojeluyhdistykselle lemmikkien tarvikkeita. 26 Jan Hänninen ja muut Kotkamillsiläiset lahjoittivat eläinsuojeluyhdistykselle lemmikkien 16 ?Timo Heinonen rupesi pyöräilemään töihin ja laittoi elämäntavat remonttiin. 32 ?Porin yökyöpelit jännittävät omistajanvaihdosta. ?Timo Heinonen rupesi pyöräilemään töihin ja laittoi elämäntavat remonttiin. ?Porin yökyöpelit jännittävät PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Vientialojen suurliitto on hahmottumassa. 6 Akzo Nobelin Oulun tehtaalla tulipalo. 8 Metsä Board irtisanoi tökerösti Kyrossa. 10–15 Reportaasi Pipelifessä kuunnellaan, miten työntekijät haluavat esimiesten käyttäytyvän. 16 Työmatkapyöräily avaa uuden maailman. 20 1970-luvulla työntekijät alkoivat siirtyä tehdassaleista valvomoihin. 22 Luottamusmiesvaalit tulevat, mutta jääräpäitä ei tarvita. 24 Teemu Kolehmaisesta tuli isä. Kaikki menee hyvin. Hiomo 26 Kotkalaisilla on 25 000 pulloa kerättynä hyvään tarkoitukseen. 28 Näistä jäsenistä Paperiliitto muodostuu. 30 IndustriAll Global vahvistaa ammattiliittoja. 30 Jäsenrekisteri ja työttömyys kassa tiedottavat. 32 Yökyöpelit miettivät, vaihtuuko omistaja. 34 Varamies: resurssi on ruma sana. 10–15 Hyvä työpaikka Työntekijät tietävät parhaiten Pipelife Finland Oy on esimerkki siitä, että tehtaassakin voi olla tilaa työntekijöiden omalle ajattelulle. Työnjohto kertoo, mitä tehdään, mutta työtekijät päättävät, miten ja milloin. Toimitusjohtaja Kimmo Kedonpään ? loso? an ydin on, että valta ja vastuu annetaan niille, jotka työnkin tekevät. – Jos yrityksessä ajatellaan, että johtajat olisivat helvetin paljon älykkäämpiä kuin ihmiset, joita he johtavat, kyllä sellainen yritys joutaakin kuolla, sanoo Kedonpää. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Jaakko Heikkilä Päivi Karjalainen Miisa Kaartinen Juha Sinisalo He nry M oila ne n K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA Heikki Savilakson (vas.) ja Marko Hyttisen mielestä on ilo työskennellä hyvin johdetussa yrityksessä. 22 ?Luottamusmies Tero Leino ei panisi pahakseen, vaikka saisi vastaehdokkaita vaaleissa. 24 ?Morris West pääsi isän syliin. 2-3_sisis.indd 3 20.10.2016 7.28.03
KUORIMO 4 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliitto, Metalliliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto ovat maaliskuusta lähtien tehneet selvitystyötä yhdistymisestä. Aiesopimukseen perustuvaa työtä on tehnyt noin 100 henkeä 11 työryhmässä. Työryhmien tehtävänä on ollut luoda raamit sille, miten eri liitot, niiden työt ja toimintatavat yhdistettäisiin uudessa suurliitossa. Työryhmissä asiat on pohdittu käytännön toteutuksia ja sääntömuutoksia myöten. Työn tulokset kokoaa väliraportiksi yhdistymistyötä koordinoinut projektihallitus. Väliraportti esitellään liittojen ja työttömyyskassojen hallituksille ja johtoryhmille yhteisessä tilaisuudessa 3. marraskuuta. Tämän jälkeen kaikkien liittojen ja työttömyyskassojen valtuustot tutustuvat väliraporttiin syyskokouksissaan. Paperiliiton valtuuston kokous pidetään 23.11. Valtuustojen kokousten jälkeen raportti lähetetään liittoihin lausuntokierrokselle. Lausuntojen antamiseen on aikaa joulukuun loppuun. Esitys alkuvuodesta Esitys mahdollisesta yhdistymisestä tulee liittojen käsiteltäväksi tammikuun 31. päivän jälkeen. Liitot järjestävät yhteisiä tilaisuuksia, joissa kerrotaan esityksen sisällöstä tarkemmin. Paperiliitolta on tulossa lisäksi ammattiosastoille yhteinen tilaisuus Helsinkiin, sekä lisäksi muita tilaisuuksia eri paikkakunnille. Suurliitto hahmottuu Neljä teollisuusliittoa ovat askeleen lähempänä yhdis tymistä ja entistä jykevämpää edunvalvontaa. J uuri valmistunut tutkimus todisti, että suomalaisten taloudellinen lukutaito on hyvä. 30 maan vertailussa ainoastaan ranskalaiset nousivat suomalaisten ohi. Joskus vain on vaikea uskoa tutkimuksia. Varsinkin kun on seurannut keskustelua siitä, kenen syy on maan kurja taloudellinen tilanne ja mistä siihen löydetään ratkaisu. Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski kertoi suorassa A-studion lähetyksessä, missä on vika ja mistä löytyy ratkaisu. Vika on, yllätys yllätys, ay-liikkeessä ja työehtosopimuksissa. Tämä uuden polven poliitikko löysi ratkaisun ongelmiin. Se oli metsänhoito, niin kutsuttu risusavotta. ”Siellä riittää töitä vaikka kuinka paljon”, Koski totesi. Samassa lähetyksessä olleen ministeri Lauri Ihalaisen ilme oli epäuskoinen. Jos Ihalainen ei olisi herrasmies, hän olisi luultavasti sanonut: ”Voi prkl.” Seuraava ulostulija oli Suomen Yrittäjien väistyvä puheenjohtaja Jussi Järventaus, joka Helsingin Sanomien haastattelussa taas kerran kertoi, että syynä kaikkeen huonoon ovat ay-liike ja jäykät sopimukset. Ilman niitä voita riittäisi leivän molemmille puolille. Lisää lunta ay-liikkeen tupaan tuli, kun myös presidentti Martti Ahtisaari kertoi maan ongelmien syynä olevan ay-liike. Eli, jos sinä siivooja, paperimies, metallimies, virkamies tai opettaja vielä ihmettelet miksi palkkaasi pitäisi leikata, työpäivääsi pidentää, niin tiedoksesi: syy on ay-liikkeen. Vai olisivatko syynä maailmanmarkkinat, tuotteiden heikko kysyntä ja se, että äänestys viime eduskuntavaaleissa meni hukkaputkeen. No, ei ne vuoden 1994 SDP:n presidentin esivaalitkaan menneet putkeen, kun Kalevi Sorsa hävisi puolueen uskolliselle soturille Martti Ahtisaarelle. ? P Syypää PÄÄKIRJOITUS Poliitikon ratkaisu ongelmiin: risusavotta. VASTARANNAN SUPI Saa siivettömät tyytyä tehtaan kylmiin kahleisiin... 4-5_kuorimo.indd 4 20.10.2016 7.32.34
KUORIMO Paperiliitto 8/2016 | 5 Esityksen sisältöä on tarkoitus esitellä mahdollisimman laajalle jäsenkunnalle. Jos työ etenee väliraportista suunnitellulla tavalla, liittojen hallinnot tekevät varsinaiset yhdistymispäätökset kokouksissaan 17.– 18. toukokuuta 2017. Vuodessa valmista Yhdistymällä liitot tavoittelevat jäsenilleen entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, mutta myös vahvempaa painoarvoa sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Aiesopimuksen mukaan liittojen on määrä yhdistyä loppusyksystä 2017. Jos teollisuuden uusi työntekijäliitto syntyy, se olisi noin 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marras-joulukuussa 2017. Uusi yhteiSuurliitto hahmottuu nen työttömyyskassa aloittaisi vuoden 2018 alussa. Tehoa ja kiinnostavuutta Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan hankkeessa on laajasti ajatellen kysymys ammattiyhdistysliikkeen aseman parantamisesta. Jäsenen näkökulmasta iso liitto tarjoaa myös jäsenelle enemmän. – Suurliitosta päätettäessä on katsottava kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päähän. Ay-liike ottaa yhtä isoja askelia kuin yli sata vuotta sitten liikettä perustettaessa. Myös Paperiliiton pitää saada jatkuvuutta 110 vuotta jatkuneelle edunvalvontatyölle, Vanhala perustelee. Yhdistymällä liitot etsivät keinoja, miten ay-liike toimisi tehokkaammin ja erityisesti, miten sen vetovoima purisi nuoriin jäseniin. ? P ? Jos teollisuusliitot yhdistyvät, paperiliittolaiset kuuluvat tulevaisuudessa Suomen suurimpaan ammattiliittoon. Työehtosopimukset säilyvät ?Työehtosopimusten asema säilyy, vaikka liitot yhdistyisivät. Yhdistymisessä ei kosketa myöskään ammattiosastojen itsenäisyyteen. Jäsenkyselystä suuntaa ?Paperiliitto järjesti keväällä 2016 jäsenkyselyn, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä liittoyhteistyöstä ja muista liiton toimintaan vaikuttavista asioista. ?Jäseniltä kysyttiin, pitikö vastaaja parempana vaihtoehtona, sitä, että Paperi-, Puuja Metalliliitto ja TEAM yhdistyvät vai sitä, että eivät yhdisty. Vastaajista 61 prosenttia piti parempana yhdistyä. ?Kysely tehtiin liiton nettisivuilla. Äänioikeutettuja oli 16 397. Heistä 3,6 prosenttia eli 606 henkilöä äänesti. M at ia s H on ka m aa Liittokokous toukokuussa P aperiliiton 22. liittokokous pidetään 17.– 18.5. 2017 Helsingissä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömuutosasiat ja ammattiosastojen esitykset. Tulevassa liittokokouksessa käsitellään lisäksi toimenpiteitä, joihin neljän ammattiliiton yhdistymistä koskeva selvitys antaa aihetta. Yhdistymistä koskeva selvitystyö perustuu viime liittokokouksen päätökseen. Liittokokous määrittää seuraavan liittokokouskauden painopisteet ja toimintalinjat. Lisäksi kokouksessa käsitellään ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset, käydään liiton ja valtuuston puheenjohtajien, hallituksen ja valtuuston jäsenten sekä varajäsenten vaalit, valitaan tilintarkastajat ja käsitellään hallituksen toimintakertomus edeltäneestä liittokokouskaudesta. Ammattiosastojen on lähetettävä esityksensä liiton hallitukselle kirjallisesti 16. tammikuuta 2017 mennessä. Liittokokousedustajat kootaan ammattiosastojen jäsenistä. Jokainen osasto voi lähettää yhden edustajan kutakin alkavaa kahta sataa työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohden. Tulevaan kokoukseen osallistuu 115 jäsentä. Viime kokouksessa vuonna 2013 edustajia oli 131. Liittokokouksen kanssa samoina päivinä pitää kokouk sensa myös Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto. Kokouspaikkana on Helsingin Messukeskus. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 20.10.2016 7.32.38
KUORIMO 6 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Reima Kangas Kuva Markku Ruottinen A kzo Nobelin Oulun tehtaan kloorikennosalissa syttyi tulipalo lokakuun puolivälissä. Viime kesäkuussa tehtaassa tapahtui suolahappovuoto. Kummassakaan onnettomuudessa ei loukkaantunut ketään. Kesäkuinen vuoto johtui siitä, että korroosio oli katkaissut putken laipasta pari pulttia. Lokakuisen tulipalon syistä ei ollut tarkempaa tietoa lehden mennessä painoon. Kemian tehtaassa onnettomuudet otetaan hyvin vakavasti. Työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäinen ei kuitenkaan ole erityisen huolissaan työpaikan turvallisuudesta. – Ei tässä tietysti pidä ruveta liikaa pullistelemaan, mutta itse katson työturvallisuusasiat hyviksi. Onnettomuuksia on tapahtunut, mutta tehdyillä toimenpiteillä on vältytty henkilövahingoilta, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen mukaan tehtaassa kartoitetaan aktiivisesti riskejä ja on varauduttu niihin. Työlupakäytännöt ovat tiukat ja työntekijöiltä vaaditaan perusteellinen aluekoulutus. Toimintaa onnettomuustilanteissa harjoitellaan säännöllisesti. – Harjoittelu on osa arkipäivän toimintaa. Työsuojeluvaltuutettu Juha Kärkkäisen mielestä Akzo Nobelin kemian tehdas on turvallinen työpaikka. Niinpä perjantainakin homma tuntui pelaavan hienosti. 5–10 minuutissa oli selvillä, että kaikki ihmiset olivat turvassa, sanoi Kärkkäinen pari päivää tulipalon jälkeen. Lisätöihin tarvittaisiin porukkaa Vuonna 2013 tehtaan kloorikennosalissa sattui samantyyppinen tulipalo kuin nyt. Samoin kuin nyt ja kesäkuussa, myös silloin syntyi netin keskustelupalstoilla arvailua Kuntavaaleihin ehdolle? J os olet Paperiliiton jäsen ja asetut ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa, saat ammattiliitoltasi tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 300 eurolla per henkilö. Vaaleissa on uutta sekä nimi että ajankohta. Kunnallisvaalit ovat vastedes kuntavaalit ja ajankohta on huhtikuun kolmas sunnuntai. Muutosten takia tämän syksyn kuntavaalit siirtyvät kevääseen ja nykyisten valtuustojen toimikausi jatkuu ensi toukokuun loppuun. Vaalipäivä määräytyy samoin perustein kuin eduskuntavaalien vaalipäivä. Kuntavaalit ja eduskuntavaalit vuorottelevat huhtikuussa kahden vuoden välein. Niitä ei järjestetä samanaikaisesti. Ehdokkaaksi vuoden 2017 kuntavaaleihin on haettava viimeistään tiistaina 28.2. ennen kello 16:a. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla 29.3.–4.4. Koska vuoden 2017 huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäinen, varsinainen vaalipäivä on poikkeuksellisesti jo edeltävänä sunnuntaina 9.4. Hae vaalitukea Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.fi.? P Ehdokkaiksi hyväk sytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan. Adara supistaa Heinolassa Irtisanomiset: Myymäläja kampanjatelineitä aaltopahvista valmistava Adara Display on sanonut irti 12 henkilöä, joista työntekijöitä on 10 ja toimihenkilöitä 2. Heinolassa toimivalle tehtaalle jää 7 henkilöä ja silkkipaino. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat koko 19 hengen henkilöstöä. Yhtenä vaihtoehtona oli lopettaa koko Heinolan tehtaan toiminta. Painaminen jatkuu, telineiden stanssaus ja nidonta päättyvät. Irtisanotuilla jatkuu työvelvoite irtisanomisajan loppuun saakka eli useimmilla puolen vuoden ajan. – Tyhjän päällä ollaan, vaikka silkkipainotalo jatkaa, sanoo tehtaan työsuojeluvaltuutettu Kari Tiira. Työntekijät ovat uumoilleet tuotannon siirtymistä Adaralle Valkeakoskelle siitä lähtien, kun Adara osti Displayn. – Puheissa on ollut, ettei tämä kauaa jatku ja että tänä vuonna jotakin tapahtuu, kuten nyt kävikin. Eikä epävarmuus tänne jäävistä työpaikoista häviä, Tiira miettii. Aloitepalkkio lisää tuottavuutta Työolot. SAK:n uusin työolobarometri osoittaa, että aloitepalkkioita maksavilla työpaikoilla työntekijät esittävät kehittämisehdotuksia peräti neljä kertaa useammin kuin työpaikoilla, jotka eivät palkitse aloitteista. Myös tulospalkkaus kannustaa kehittämään työmenetelmiä, tuotteita tai palveluita. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila painottaa, että taloudelliset kannustimet ovat yksinkertainen keino lisätä tuottavuutta. – Tuottavuus nousee useimmiten jo sillä, että työpaikalla sujuvoitetaan työntekoa, palveluja ja prosesseja, Antila sanoo. SAK:laisista 17 prosenttia työskentelee työpaikalla, joka maksaa aloitteista palkkioita. Kehittämisehdotuksia tehneistä ainoastaan 14 prosenttia sai työolobarometrin mukaan palkkion, vaikka kaksi kolmesta työntekijöiden tekemästä ehdotuksesta johti toimenpiteisiin työpaikalla. SAK julkaisee työolobarometrin kahden vuoden välein. Siihen haastateltiin 1 200:aa SAK:laisten liittojen jäsentä keväällä 2016. ?Juha Kärkkäinen on tyytyvänen työntekijöiden toimintaan onnettomuustilanteessa. ? Akzo Nobelin Oulun tehtaalla sattui tulipalo pari viikkoa sitten. SILPPUA Ei syytä pelkoon ”5-10 minuutissa oli selvää, että kaikki olivat turvassa.” 6-7_kuorimo.indd 6 20.10.2016 7.40.13
KUORIMO Paperiliitto 8/2016 | 7 onnettomuuksien syistä. – Voi herranjestas, kun lukee ihmisten kirjoituksia. Siellä puhutaan asiantuntevasti asioista, jotka eivät pidä paikkaansa. On yhtä tyhjän kanssa alkaa oikoa niitä. Siellä kirjoittaa ihmiset jotka eivät asioista mitään tiedä, sanoo Kärkkäinen. Yhdestä keskustelujen vakioaiheesta voi löytää pientä perää, vaikka se ei ole suoraan onnettomuuksiin johtanut – työntekijöiden määrästä. Kärkkäisen mukaan vuorossa kulloinkin oleva miehitys on suurin piirtein sopiva. – Mutta kun on mahdollistettu vajaa käynti, silloin tulee monesti tinkapaikkoja miehistön suhteen. Päivätyöntekijöitä on jäänyt eläkkeelle eikä uusia ole otettu tilalle. Minun näkemys, että meillä on liian vähän porukkaa tekemään lisätöitä, sanoo Kärkkäinen. ? P Miksi naiset rakastuvat renttuihin? N iinhän se on aina mennyt, Juliet Jonesin Sydäntä lainaten: naiset rakastuvat renttuihin ja kuinka silloin kunnon miesten käy? Ääripäät vetävät toisiaan puoleensa. Näinhän tapahtuu elämässä muutenkin. Rakennusliitto keksi, että suomalaisia nuoria houkutellaan rakennusalalle, jos halvan työvoiman maista saa tulla 6 euron tuntipalkalla tekemään Suomeen töitä. Poliittisen kartan toisesAlkaa huumo ri loppua. SUORAA PUHETTA lekin yhteiskuntaan uusia herkkuja. Eli työntekijän oikeutta sopia itselleen työehtosopimuksen alittavia palkkoja, sunnuntaitöitä yksinkertaisella palkalla ja oikeutta saada henkilökohtaisilla perusteilla kenkää perseeseen entistä helpommin. Sillä aikaa kun nämä ääriliikkeet juoksentelevat barrikaadeilla naamiot päässään, muu kansa, tolkun ihmiset, miettii, että mitähän…Mulla alkaa huumori loppua. Ihan just nyt. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden työpaikoilla on lokakuun aikana neuvoteltu paikallisesti kilpailukykysopimuksen pohjalta. Keskeistä neuvotteluissa on ollut vuotuisen työajan pidentäminen 24 tunnilla, kuten maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimus edellyttää. Sopimukseen pitäisi päästä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Lokakuun kolmannella viikolla sopimuksia on syntynyt vasta muutamalla työpaikalla. Järkeviin tuloksiin Useimmilla työ on kesken, kuten Metsä Fibrellä Äänekoskella ja Kemissä. – Neuvottelut jatkuvat. Yritetään löytää järkevä ratkaisu, sanoo Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Jorma Paajanen. Kemin Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Botnia Mill Servicen työntekijöitä edustava pääluottamusmies Juhani Simula on neuvottelujen loppupuolen suhteen odottavalla kannalla. Fibren ja Boardin osalta on toiveissa saada yhteinen ratkaisu, BMS:n puolella paikallisen sopimuksen saaminen tuntuu työläältä, koska ohjausta tuntuu tulevan muualta kuin paikallisesti. – On kuitenkin uskottava neuvottelun voimaan, Simula painottaa. Vaihtelevia tapoja Paperiteollisuuteen tehdyissä paikallisissa kikysopimuksissa on työajan pidentämiseksi kokoaikatyössä on sovittu erilaisista vaihtoehdoista. Esimerkiksi 24 tunnin osuus on voitu sopia vähennettäväksi ansaituista vuorovapaista, vähentämällä ylityön tuntien perusosan korvausta tai kertyväksi työskentelemällä vuorovapaatai vapaapäivän aikana. Liukumaa käyttäviltä saatetaan joko vähentää ylityön perusosaa tai lisäämällä saldoon sovittu määrä miinustunteja. Kun paikalliset sopimukset on työpaikoilla saatu tehtyä, Paperiliiton edunvalvontaosasto kokoaa ratkaisuista yhteenvedon. ? P ta ääripäästä vastasivat Suomen Yrittäjät (Työllisyysohjelma 29.9.) ja esittivät raksan mallin jatkoksi muualNeuvottelut loppumetreillä Työajan pidentämisen paikalliset neuvottelut jatkuvat lähelle määräaikaa. Ohjausta tun tuu tulevan muualta kuin paikallisesti. Työajan pidennyksestä pitäisi päästä sopuun lokakuussa. Eija Valkonen 6-7_kuorimo.indd 7 20.10.2016 7.40.13
KUORIMO 8 | Paperiliitto 8/2016 pun aikana oli lähes kiusaamista. Työnjohto soitti kaikille niille, joiden työsuhde jatkuu. Niille ei soitettu, joiden työsuhde tulisi loppumaan lähipäivinä. – Todella ala-arvoista toimintaa. Tässä haluttiin kiduttaa ihmisiä, jotka eivät saaneet puhelua. He ymmärsivät, että heidän työsuhteensa tulisi todennäköisesti loppumaan, mutta heillä ei ollut varmuutta asiasta, sanoo Turunen. – Irtisanomisesta ei saa ilmoittaa puhelimitse. Työnantaja toki täytti tämän määräyksen. Irtisanottaville ei kerrottu asiaa puhelimessa, mutta käytännössä asia koettiin näin. Meitä halutaan vetää kölin alta ja kunnolla, sanoo Turunen. Irtisanomisilmoitukset annettiin työntekijöille sitä mukaa, kun vuorot palasivat töiPääluottamusmies Matti Turusen mielestä Metsä Boardin toiminta Kyron irti sanomisissa oli alaarvoista. Teksti Reima Kangas Kuva Miisa Kaartinen M etsä Board sulki tapetin pohjapaperia valmistavan PK3:n Kyron tehtaalla Hämeenkyrössä. Yhtiö vähensi tehtaasta 94 henkilöä. Irtisanottuja oli 81, joista työntekijöitä 76. PK3 pysähtyi keskiviikkona 28.9. kello 21. Työntekijät seisauttivat mielenilmaisuna koko tehtaan torstai-illasta maanantaihin. Pääluottamusmies Matti Turusen mukaan Metsä Boardin toiminta tuon viikonlo? – Mielelläni kertoisin työnantajasta positiivisia asioita, mutta tämä ei kyllä mennyt hyvin, sanoo Matti Turunen. hin työnseisauksen jälkeen. Osalle irtisanotuista työnantaja jätti työvelvoitteen. Pelkkää sanelua Koneen sulkemisen yhteydessä käytyä prosessia Matti Turunen ei halua edes kutsua yt-neuvotteluiksi, vaan yt-menettelyksi. Hänen mukaansa mitään neuvotteluja ei käyty. – En todellakaan ollut tyytyväinen, eikä varmaan kukaan mukana ollut. Se oli lain mukainen kuuden viikon istuminen, ja työnantaja teki sen päätöksen minkä oli ilmoittanut elokuussa. Kaikki oli saneltu etukäteen, eikä mitään neuvotteluvaraa ollut. Kesti myös hyvin pitkään, ennen kuin työnantaja suostui antamaan vastauksia työntekijöiden yt-menettelyyn tuomiin esityksiin. Irvokas näytelmä 8-9_kuorimo.indd 8 19.10.2016 16.04.07
KUORIMO – Niitä sai vasta painostuskonstein. Härskiä touhua. Herää kysymys koko yt-lain merkityksestä ja tarkoituksesta tällaisessa tilanteessa. Turunen korostaa, että kyse on nimenomaan konsernin johdon toiminnasta. Paikallisjohdon kanssa työntekijöillä on ollut koko ajan asialliset välit ja keskustelut. – Se ei meitä kuitenkaan lämmitä, kun ei ole päätösvaltaa, vaan pääkonttori ohjaa kaikkea, sanoo Turunen. Muutosturva kuin Romaniassa Irtisanottavien työntekijöiden muutosturvasta käytiin keskusteluja yhtenä yt-menettelyn osana. Metsä Boardin linja säilyi tässäkin kysymyksessä: neuvotteluvaraa ei ollut. Irtisanottavat saavat erorahana parin kuukauden palkan. Tämä kuulemma on koko konsernin linja, eikä sitä voi muuttaa. Tämä ihmetyttää Turusta. Irtisanottujen joukossa on 55 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka ovat olleet yli 35 vuotta tehtaassa töissä. Työntekijäpuoli yritti saada edes pitkään palvelleille työntekijöille parempaa erorahaa, mutta turhaan. – Surkeaa että kehtaavat tarjota tuollaista, kun ajattelee, että yritys tekee hyvää tulosta. Yleensä fiksut länsimaiset yritykset jotka tekevät tulosta, esimerkiksi it-alalla, kantavat vastuuta. Metsä Group on jossain Romanian tasolla, tämä on yritykselle häpeäl listä, sanoo Turunen. Eteenpäin on mentävä Suljetun PK3:n miehistössä oli 30 työntekijää. Samalla suljettiin tehtaan kuorimo ja hiomo, sillä toimintaansa jatkava kartonkikone pyörii ostomassojen varassa. Henkilöstön vähennyksiä kohdistui myös laboratorioon, kunnossapitoon ja muihin tukitoimintoihin. Yt-menettely koski koko henkilöstöä. – Työnantaja pääsi tekemään ns. etnisen puhdistuksen. Tätä termiä moni on käyttänyt tehtaalla, sanoo Turunen. Hän toteaa, että kaikesta huolimatta nyt on mentävä eteenpäin, vaikka aikaa kuluu ennen kuin myllerrys asettuu ja päästään mahdollisimman siedettävään työntekoon. – Se on toki tärkeää töissä olevalle henkilöstölle, mutta irtisanottujakaan ei saa jättää heitteille. Annamme heille kaikkea apua ja neuvoja, mitä he vain tarvitsevat. Kyron tehtaan taivekartonkikoneella työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Turusen mukaan työnantaja kuitenkin suunnittelee muutoksia koneen oheistoimintoihin. Tehtaalla oli ennen irtisanomisia noin 250 työntekijää. Tehdasalueella toimii myös Hämeenkyrön Voiman biovoimala. ? P Paperiliitto 8/2016 | 9 L ehtitietojen mukaan presidentti Martti Ahtisaari on löytänyt tutun syyllisen suomalaisen yhteiskunnan kurjuuteen. Se on tietenkin ay-liike eli ihan tavalliset miehet ja naiset, työntekijät ja toimihenkilöt, jotka päivittäin omaan työhönsä kipittävät, jos niitä töitä vielä on. Tämä tyhmä ja ymmärtämätön kansanosa on presidentti Ahtisaaren mukaan kaapannut maassa vallan ja romuttaa hyvinvointivaltiota. Kai se niin on, jos työväen presidenttikin niin sanoo. Mutta arvoisa presidentti Ahtisaari, tai Mara, joka leppoisan isällisesti olit, kun tarvitsit kansan ääniä. Ymmärrän näkökulmasi muuttuneen ja ehkä syitäkin siihen. Sillä aikaa kun presidentti miettii vaikkapa Namibian itsenäistymistä, ay-liikkeessä pohditaan, miten työttömien aktivointi voisi tarkoittaa muutakin kuin heidän taloudellisen asemansa heikentämistä. Suuri osa tavallisista ihmisistä kärsii nähdessään pitenevät leipäjonot. Kun presidentti välittää Acehin rauhanprosessissa, ay-liike välittää yksinhuoltajan asemasta työmarkkinoilla ja pyrkii siihen, että työ tehdään vanhanaikaisesti kahdeksasta neljään, jonka jälkeen ehtii vielä hakemaan lapsensa tarhasta. Kun presidentti selvittää YK:n henkilöstön turvallisuutta Irakissa, ay-liike selvittää, onko 53-vuotiaalla tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulla osan työkyvystään menettäneellä mahdollisuutta vaikkapa vakuutusyhtiön tuella opiskella uutta ammattia uhkaavan köyhyysloukun välttämiseksi. Yritän sanoa arvoisa presidentti, että tavalliset ihmiset tekevät vähän pienempiä ja vähän merkityksettömämpiä asioita, mutta romuttamassa he ovat harvemmin mitään. Pienten asioidensa keskellä heillä ei siihen useinkaan ole edes aikaa. Itse asiassa he ovat niitä, jotka hyvinvointivaltiota tarvitsevat, ja jotka sen todelliset puutteet tuntevat jo nyt. Muurahaispesän alaosasta ylöspäin katsellessaan he saattavat joskus jopa ajatella, että keon huipulta ei ehkä huomaa, kuinka vähän hyvinvointia keon pohjalle asti edes valuu.? P Pieniä ja suuria asioita PITUUSLEIKKURI Arvoisa presidentti, ymmär rän näkökulmasi muuttuneen. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara ? Metsä Boardin Kyron tehtaan PK3 oli Suomen viimeinen tapetin pohjapaperia tehnyt kone. ”Meitä halutaan vetää kölin alta ja kunnolla.” 8-9_kuorimo.indd 9 19.10.2016 16.04.08
10 | Paperiliitto 8/2016 JOHTAMINEN Muovityöntekijä Heikki Savilaksolle on merkityksellistä työn vapaus. 10-15.indd 10 20.10.2016 8.08.14
Paperiliitto 8/2016 | 11 JOHTAMINEN Parempaa johtamista Tuotantoteollisuuden työtä voi johtaa ? ksummin. Niin on tehty muoviteollisuusyritys Pipelifessä, joka on palkittu Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa. Teksti Mari Schildt Kuvat Jaakko Heikkilä 10-15.indd 11 20.10.2016 8.08.18
JOHTAMINEN 12 | Paperiliitto 8/2016 E letään 1990-lukua, ja kuljetusinsinööriksi opiskellut Kimmo Kedonpää vaikuttuu, kun tiimikoulutuksessa työkaverit syttyvät ratkomaan mitä kummallisempia tehtäviä. Mehupilleistä syntyy vaikka Eiffel-torni, kun se tehdään yhdessä. Kun palataan työpaikalle, kaikki puurtavat jälleen vain omaa sarkaansa, ovat tyytymättömiä ja odottavat vapaita. Kedonpää jää miettimään, että täytyy olla tapa, jolla työn voisi organisoida niin, että ihmisten toiveet, tarpeet, kotija työelämän voisi yhdistää niin päin, että siitä tulisikin toisenlainen, energisoiva kokemus. Hän ymmärsi, että vika ei ollut ihmisissä, vaan johtamisessa. Kun hänet palkataan LVIS-putkijärjestelmien valmistajan Pipelifen toimitusjohtajaksi vuonna 2001, alkaa tapahtua. Rasitusta huonosta johtamisesta Metsäteollisuudessa ollaan hitaasti heräämässä samanlaiseen ongelmaan, jota Kedonpää pohti parikymmentä vuotta sitten. 68 prosenttia Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuista vastasi tämän vuoden työsuojelukyselyyn. Vastausten mukaan yksi suurimmista usein toistuvien psyykkisten ongelmien ja psyykkisten rasitustekijöiden lähde on huono johtaminen. 54,8 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista oli tätä mieltä. Huono johtaminen on suunnilleen yhtä merkittävä ongelma kuin kiireellinen työtahti tai työn epätasainen rytmitys. Kun ongelmaa ryhdytään ratkomaan, voidaan toki yrittää keksiä pyörä uudestaan, tai sitten voidaan kysyä neuvoa sellaiselta, joka sen on jo tehnyt. Pipelife on ainoa tuotantoteollisuuden yritys, joka on menestynyt Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa. – Ei tällaista muutosta tehdä hetkessä, Kedonpää sanoo. – Meillä siihen meni toistakymmentä vuotta. Jos minä nyt lähtisin täältä, tämä tapa tehdä töitä jatkuisi ja kehittyisi silti, koska meillä henkilöstö ei suostu enää palaamaan entiseen, hän sanoo. Kukaan ei pakota muottiin Oulun pohjoispuolella Iissä Pipelifen tehtaalla syntyy kaivoja, erottimia, säiliöitä, jäteveden käsittelyjärjestelmiä ja erilaisia rotaatiovalutuotteita. Pääluottamusmies Marko Hyttinen työskentelee muovityöntekijänä pakkaamossa. – On ilo tehdä töitä näin hyvin johdetussa yrityksessä, hän napauttaa. Hän kertoo, että Pipelifessä oman työn tekemiseen ja työn sisältöön voi vaikuttaa monellakin tavalla. – Työnjohto sanoo, että te sen parhaiten tiedätte, mitä päivittäin teette: miten asiat kannattaa ja voi parhaiten tehdä. Kun vain on mahdollisuus, niin saa tehdä, kunhan työnjohto vain tietää asioista. Mutta muottiin ei laiteta, että tällä tavalla ja piste. Saa olla luova ja käyttää omaa osaamista, Hyttinen juttelee. Hyttinen kuvailee omaa työtään pakkaamossa. Päivä lähtee käyntiin sillä, että työnjohdon laatimat työlistat ovat aamulla odottamassa. Sen mukaan voi itse suunnitella, missä järjestyksessä ja rytmissä työt on viisainta tehdä. – Jos tavara on huomenna asiakkaalla, sen pitää lähteä tänään. Sen mukaan pystyn itse suunnittelemaan, teenkö työt aamulla, illalla, päivällä vai jätänkö huomiseen. Pystyn itse muokkaamaan työrytmit, tavat, järjestyksen, kaikki, hän sanoo. ” Työnjohto sanoo, että te sen parhaiten tiedätte, mitä päivittäin teette.” ?Janne Böök huoltaa muotteja. Böök voi itse valita työaikansa. ?Pipelifen esimerkki osoittaa, että tehdastyössäkin työntekijöille kannattaa antaa runsaasti vapauksia. 10-15.indd 12 20.10.2016 8.08.19
JOHTAMINEN Paperiliitto 8/2016 | 13 – Tuskin se missään ihan täydellistä on, mutta pyritään kehittämään, ja asiat ovatkin menneet paljon eteenpäin verrattuna entisaikoihin. Työnjohto luottaa tuotantoon, että hommat hoituvat ja järjestyvät, ja toisinpäin. Avoimuuden kautta varmaan tulee se luottamus: että johtoportaasta ollaan avoimia ja rehellisiä tuotantoon päin. Ihan hyvin tämä on pelannut, hän sanoo. Työnjohtaja ja tehtaanjohtaja istuvat samassa kopissa hallin puolella. Siellä pidetään viikkoja tuotantopalaverit. – Kyllä se on avoin ovi josta voi käydä si” Kyllä me hyvässä työpaikassa olemme, ei siitä pääse mihinkään.” ?Tästä jauheesta alkaa prosessi Pipelifessa ?Heikki Savilakso pitää siitä, että saa itse päättää, miten työnsä tekee. Iin tehtaalla on kaksi rotaatiovalukonetta, joilla työrytmi on erilainen ja enemmän kelloon sidottu. – Itsekin olen ollut seitsemän vuotta koneella, kahdessa ja kolmessa vuorossa. Perhesyistä halusin siitä itse pois ja pääsinkin. Asioista voi kyllä keskustella. Ja jos on haluttu lähteä kiertoon, sitä on pyritty järjestämään. Muutamia kavereita on käynytkin, Hyttinen sanoo. Muovityöntekijä Heikki Savilakso sanoo olevansa tänään kaivonteossa. – Kyllä me hyvässä työpaikassa olemme, ei siitä pääse mihinkään. Kaikki lähtee hyvästä johtamisesta. Me tuotannossa päätämme, miten tehdään. Ne vain sanovat, että mitä tehdään, hän kuvailee. Savilakso sanoo, että hänelle merkityksellistä on työn vapaus: kukaan ei tule sanelemaan. Kun työt tulevat tehtyä, työnjohto ei puutu niihin. – Täällä ei kytätä, hän sanoo. Jarno Böök huolehtii tehtaalla kunnossapidon tehtävistä. Hän sanoo, että Pipelifessä hän on oman työuransa parhaassa työpaikassa. Hänelle joustavuus on tärkeää. – Jos joskus tarvitsee vapaata, niin sitä varmasti saa. Kun joustetaan johdosta päin niin sitä mielellään joustaa myös takaisinpäin, hän miettii. Böök kertoo olevansa siitä onnellisessa asemassa, että hänellä ei ole työaikoja. Hän tekee parhaillaan kuudesta kahteen työpäivää, mutta tarvittaessa sen voi tehdä vaikka kymmenestä kuuteen, jos tarvitsee. Joustavuus on tarpeen lapsiperheessä, jossa on vanhempainiltoja ja lääkärikäyntejä. – Kun kavereiden ja tuttavien kanssa juttelee, he ovat olleet ihmeissään ja vähän kateellisiakin. Ei tällaista joustavuutta ole muualla palkkatöissä, hän miettii. Avoimuus ja rehellisyys Yrityksessä korostetaan Hyttisen mukaan avoimuutta ja rehellisyyttä. Välit ovat luottamukselliset. 10-15.indd 13 20.10.2016 8.08.21
JOHTAMINEN 14 | Paperiliitto 8/2016 sään jos on asiaa, milloin tahansa. Ei tarvitse luimuillen mennä ohi, Hyttinen sanoo. Organisaatio nurin päin Toimitusjohtaja Kedonpää innostuu, kun keskustelu kääntyy johtamiseen. – Minun filosofiani ydin on se, että valta ja vastuu annetaan niille ihmisille, jotka sen työnkin tekevät. He ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. Niin on menestyvissä yrityksissä, hän sanoo ja jatkaa: – Jos haluat nähdä yrityksen tulevaisuuden, katso työntekijöitä. Tyytyväiset ihmiset tekevät tyytyväisiä asiakkaita. Tyytyväiset asiakkaat palaavat ostoksille. Pipelifen liikevaihto on 47 miljoonaa euroa, ja se on kasvanut joka vuosi markkinakasvua nopeammin samalla, kun kannattavuus on Kedonpään mukaan pysytellyt hyvänä. – Se on edellyttänyt, että Suomen perinteinen organisaatiopyramidi on käännetty toisin päin. Olemme kuunnelleet hyvin herkällä korvalla työntekijöitä, miten he haluavat, että heidän esimiehensä käyttäytyvät, hän sanoo. Kedonpää on vähemmän kiinnostunut sellaisista esimiehistä, jotka ovat erinomaisia asiantuntijoita esimerkiksi teknisesti tai taloudellisesti. Enemmän häntä kiinnostaa, pystyykö esimies saamaan muut ihmiset kukoistamaan ja haluamaan asioita. Onko hän asioiden mahdollistaja alaisilleen? – Minulla on symbioosi työntekijöitteni kanssa: Minä haluan ja tarvitsen heidät sellaisina, kun he ovat, hyvinä heinä, ja he tarvitsevat minut, koska olen paras mahdollistamaan sen, että he pystyvät käyttämään ammattitaitonsa menestyksekkäästi hyväkseen, Kedonpää sanoo. Insinöörien temmellyskenttä Kaikki tämä kuulostaa hienolta, mutta miksi tällaiset ajatukset ovat teollisuudessa kuitenkin harvinaisia? Kedonpään mielestä kyse on siitä, että teollisuus on insinöörien temmellyskenttää. Yritysjohto on miehitetty insinöörimäisesti ajattelevilla insinööreillä, jotka palkkaavat esimiestöihin lisää insinöörejä. – Ihmisten johtamisesta ajatellaan, että se on pehmeää höpöhöpö-juttua. Jos organisaatiosta sattuu löytymään joku nainen, se laitetaan hänelle, koska ne ovat enemmän ”naisten juttuja”. Sellainen ajattelu on kehittymistä rajoittavaa ja menneisyyttä, Kedonpää sanoo. Hän varoittaa kuitenkaan ymmärtämästä väärin: Insinööri tai muu asiajohtaja ei ole Kedonpään mukaan välttämättä huono johtaja. Kyse on siitä, ymmärtääkö hän oman ajattelutapansa ja haluaako kehittyä hyväksi ihmisjohtajaksi. – Eihän tätä meidän muutostamme ole esimiehet tehneet. Muutos tehdään niin, että saadaan työntekijät tekemään se. Olen maalannut työntekijöille kuvan tulevaisuudesta ja kysynyt haluavatko he olla mukana tässä. Kun he ovat halunneet, sen jälkeen väliporras on puristettu ikään kuin hampurilaisen pihvi tukemaan sitä. Olen mahdollistanut, että esimiehet saavat olla ihmisjohtajia, Kedonpää sanoo. Kedonpää on sitä mieltä, että kun näin päin asiat ajatellaan, nähdään myös että esimiehet ovat tarpeellisia. Hän hymähtää paperiteollisuuden uudelle ajattelulle, jonka mukaan vuoroesimiesten töitä siirretään työntekijöille, ja vuorot toimivat ainakin osin ilman esimiestä. Hän sanoo, että hän kyllä insinöörinä tunnistaa, kuinka toinen insinööri ajattelee. ? Kuvcis. ” Jos haluat nähdä yrityksen tulevaisuuden, katso työntekijöitä.” ?Janne Taipale lastaa lähtevää tavaraa. ?Muovityöntekijä Tuomo Turtinen työssään. 10-15.indd 14 20.10.2016 8.08.22
JOHTAMINEN Paperiliitto 8/2016 | 15 –Otetaan prosessista osia pois ja vähän ”striimlainataan” eli tehostetaan. Eikä yhtään mietitä, että prosessien tärkein juttu on ihminen itse, hänen osaamisensa ja kykynsä tulla muiden kanssa toimeen. Tehostamisen keinot tulisi luoda yhdessä tekijöiden kanssa. Eivät kaikki ole nuoria kolmekymppisiä, jotka haluavat lisää haasteita, valtaa ja vastuuta, hän sanoo. Saneeraten johdettu maa Kedonpää miettii, että jotenkin on käynyt niin, että saneeraamisesta on tullut maan tapa, hyväksytty suomalainen tapa johtaa. – Nyt olemme tilanteessa, että tunnusluvut on hyvät, rahat jaetaan osinkoina pois, kun ei ole mitään mihin investoida, koska ei ole ketään, joka toteuttaisi ne investoinnit. Kaikki ovat yrityksissä kiireisiä juuri siinä, mitä tekevät sillä hetkellä. Jatkuvan sanee rauksen yrityksissä ihmisten näkökanta ja näkemys supistuvat koko ajan. Jos koko ajan pelkäät hukkumista, niin soudat ja huopaat vain helvetisti ettet hukkuisi, Kedonpää pohdiskelee. Sellaisessa tilanteessa harvempi jaksaa miettiä, josko asioita voisi tehdä jollain toisella tavalla ja tyylillä. – Suomalaiset tehtaat ovat täynnä ihmisiä, jotka sanovat, että jumalauta tätä yritettiin jo 70–luvulla. Eikä se silloinkaan onnistunut. Eikä onnistu nytkään. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että tämä on ainoa tapa, jolla valmistava teollisuus voi pärjätä. Vaikka ihmiset ovat kuinka älykkäitä, niin jos johtoa on 10 prosenttia heistä, niin onhan se ihan ihmeellistä, jos se 10 prosenttia tietää enemmän kuin se 90 prosenttia. Jos yrityksessä ajatellaan, että johtajat olisivat helvetin paljon älykkäämpiä kuin ihmiset, joita he johtavat, kyllä sellainen yritys joutaakin kuolla. Luottamusta ei tiedotteilla ansaita Entä mitä Kedonpää on oppinut työntekijöiltään? Pipelife Finland Oy Toimiala: Valmistaa muoviputkia ja –yhteitä sekä –kaivoja, jätevedenkäsittelyjärjestelmiä, maalämpöjärjestelmiä ja rotaatiovalutuotteita, joita myydään tukkuliikkeiden kautta maanrakentajille, vesilaitoksille, urakoitsijoille, rakennusliikkeille, sähköyhtiöille ja kunnille. Liikevaihto: 47 miljoonaa euroa. Henkilöstö: 135 työntekijää. Perustettu: 1986 (Hafab Ab). Tehtaat: Haaparanta, Ii, Utajärvi, Joensuu, Jyväskylä, Loimaa. Konttorit: Oulu, Kerava. Omistaja: Itävaltalainen Pipelife International GmbH, joka on itävaltalaisen Wienerberger Ag:n omistama tytäryhtiö. – Olen oppinut, että ihmiset ovat erilaisia, heillä on eri vahvuuksia. Olen oppinut että suomalainen on ihan helvetin hyvä työntekijä. Hän haluaa tehdä työnsä hyvin, jos muut eivät sitä haittaa. Olen oppinut, että jos ihmisiin luottaa, antaa heille aikaa ja huomiota, he eivät koskaan petä. He tekevät kaikkensa pitääkseen lupauksensa. Ja siihen tarvitaan aitoa kiinnostusta ihmisiin. Luottamusta ei tiedotteilla ansaita, Kedonpää miettii. – Ja jos ei tehdä yhteistyötä, ei olla samaa mieltä, ja jos ei työntekijöitä kuunnella ja kunnioita, kellään ei ole kivaa. Luulisi, että paperiteollisuudessakin se tiedetään.? P ” Työntekijä haluaa tehdä työnsä hyvin, jos muut eivät sitä haittaa.” ?Tuotannon esimies Tero Kangas istuu tehdashallin keskellä. Ovi työhuoneeseen on aina auki. Menossa on pikaneuvottelu pääluottamusmies Marko Hyttisen kanssa. 10-15.indd 15 20.10.2016 8.08.24
16 | Paperiliitto 8/2016 TYÖMATKALIIKUNTA Pyöräilyn aloittami nen sai Timo Heinosen ajattele maan laa jemminkin terveellisiä elämän tapoja. 16-19_Työmatka.indd 16 19.10.2016 14.44.10
Paperiliitto 8/2016 | 17 TYÖMATKALIIKUNTA Auto saa odottaa Entä jos jättäisi auton kotiin ja kävelisi tai pyöräilisi töihin? Kolme työmatkapyöräilijää kertoo, mitä iloa siitä on. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Henry Moilanen V ielä neljä vuotta sitten Timo Heinonen kulki kimppakyydillä töihin. Kun kimppakyytikuvio hajosi, Heinonen päätti, ettei viitsi yksin ajaa Jämsästä Kaipolaan. Hän alkoi pyöräillä ja on siitä lähtien polkenut kahdeksan kilometrin työmatkan kesät talvet. Kunto alkoi parantua ja terveys koheni kuin vaivihkaa. – Verenpaineeni oli aiemmin 130/90. Nyt se on laskenut lukemiin 120/80. Pulssini on asettunut sinne 65 lyöntiin minuutissa. Sairaanhoitaja totesi pulssiani mitatessaan, että sinä taidat olla urheilija, Heinonen naurahtaa. Kiloja on neljässä vuodessa karissut 20. Nyt vaaka näyttää 90 kiloa. Heinonen ei vaihtaisi hyvää oloaan mihinkään. – Kyllä se niin on, että joka aamu, kun lähdet ? llarilla ja jätät auton pihaan, olet voittaja. Ihmeellinen luonto Työmatkaliikunta antaa paljon muutakin kuin terveyttä ja hyvinvointia. Luonto tar16-19_Työmatka.indd 17 19.10.2016 14.44.15
18 | Paperiliitto 8/2016 joaa elämyksiä aivan eri tavalla kuin ratin takana istuessa. Pyöräillessään Heinonen ihailee Jämsänjokea ja viljapeltoja, jotka elävät vuodenkierron mukana. – Keväällä maanviljelijät alkavat muokata maata, ja tuore multa tuoksuu. Näen, kun vilja nousee oraalle, kun tuuli heiluttaa tähkiä ja kun vilja tuleentuu. Loppusyksyllä maa odottaa mustana talvea. On siinä monenlaista vivahdetta, hän miettii. Ikimuistoisia ovat myös pimeät syysja talviaamut, kun täysikuu vielä viipyy taivaanrannassa. Pyöräillessä voi kohdata kaikenlaista. Veitsiluotolainen Petri Mällinen oli eräs aamu törmätä kahteen hirveen. – Hirvet olivat tulossa alikulkutunnelin läpi ja säikähtivät varmasti yhtä paljon kuin minäkin. Ne pysähtyivät, ja minä löin jarrut pohjaan. Kyllä siinä uni karisi silmistä. Lopulta hirvet lähtivät jolkottelemaan toiseen suuntaan. Työmatkaliikkuja on vapaa Kun pyöräilystä tulee tapa, siitä tulee myös elämäntapa. Näin on käynyt sekä Mälliselle että pirkkalalaiselle Mika Törmälle. Törmä on työmatkapyöräillyt jo 20 vuotta ja Mällinenkin vuoden 1990 lopulta lähtien. – Autoilu tuntuu ihan pöljältä, Petri Mällinen miettii. Kahdeksaa kilometriä pyöräilevä Mällinen laskeskelee, että hänellä menisi työmatkaan autolla melkein sama aika eli puolisen tuntia. Varsinkin talvella autoilu on hankalaa, kun ikkunat pitää ensin raapata ja työmaalla viritellä auto lämmitystolppaan. – Se on sellaista säätämistä. Fillarilla kun pyyhkäisee, pääsee paljon helpommalla. Aamuisin pyöräily piristää ja herättää, työvuoron jälkeen se katkaisee työmoodin. Kolmivuorotyötä tekevä Mällinen huomauttaa, että yövuoron jälkeen pyöräily kotiin piristää mukavasti, mutta ei liikaa. Uni tulee ennen kuin pää ehtii tyynyyn. Työmatkaliikunta on myös rahansäästöä. Mika Törmä pärjää vaimoineen yhdellä autolla. – Jos joskus joutuu menemään bussilla, on se ihan helvettiä, Törmä huomauttaa. Räntäsade – ihanaa! Syksyn sateet tai talven tuiskut eivät saa vannoutunutta työmatkapyöräilijää hyppäämään auton rattiin. – Päinvastoin, tihuuttava vesisade ja pimeys on nimenomaan hienoa, sanoo Törmä. – Mitä räntäisempi keli, sitä parempi, Mällinen lisää. Talvipyöräily on miesten mukaan pukeutumisja varustelukysymys. Kerroksia vain päälle ja nastarenkaat pyörään. Törmä suojautuu tulipalopakkasilla laskettelukypärällä ja maskilla, joka lämmittää sisääntuloilmaa. Ja niille, jotka kuvittelevat, että työmatkapyöräily vaatii hienot menopelit, on pyöräilevillä paperimiehillä uutisia: ei vaadi. Mällinen pyöräilee yksivaihteisella peruspyörällä, Heinonen toistakymmentä vuotta vanhalla maastopyörällä ja Törmä vuoden 1991 hybridillä. – Meinasin, että hankin itselleni uuden fillarin, kun täytän 50 vuotta. Mutta nyt olen tullut katumapäälle – kyllä tuo Scott on helmi, Törmä huomauttaa. Terveydeksi Heinoselle, Mälliselle ja Törmälle pyöräily on hyötyliikuntaa. Ei ole tarkoitus, että pyörällä sotkettaisiin hiki pinnassa ja veren maku suussa. Toki joskus on kiva nostaa pulssia ylämäkiä polkiessa. – Vireyttä ja hyvinvointia saa aika pienillä jutuilla. Niillä voi kuitenkin ehkäistä isoja juttuja, kuten sydänja verisuonisairauksia tai diabetesta, Heinonen huomauttaa. Kun Heinonen aloitti työmatkapyöräilyn, oli se sysäys myös isommalle elämäntapamuutokselle. Painotavoitteena hänellä on 8:lla alkava luku. Tänä vuonna hän on jättänyt alkoholinkäytönkin minimiin. – Olen 54-vuotias. Tässä iässä on alettava jo funtsia omaa terveyttään. Kaiken lisäksi minusta tuli pappa pari kuukautta sitten. Haluan pysyä kunnossa vielä pitkään.? P Petri Mällinen, 45 ? Työmatka 8 km ? Työskentelee osasto miehenä Veitsiluodon sellutehtaalla ? Lähes koko matka asfaltoitua pyörätietä ? Kulkupelinä 10 vuotta vanha peruspyörä Oiva ? ”Pyöräily ei ole urheilusuoritus. Ne hoidetaan erikseen.” Mika Törmä, 49 ? Työmatka 7,5 km ? Automaatioasentaja Takolla ? Matka asfaltoitua ja hiekkapyörätietä ? Kulkupelinä 7vaihteinen vuoden 91 Scott, hybridi ? ”Kun pyöräilystä tulee tapa, ei fillarilla voi olla menemättä.” Timo Heinonen, 54 ? Työmatka 8 km ? Työskentelee kunnossa pidossa Kaipolan tehtaalla ? Matka asfaltoitua pyörätietä ? Kulkupelinä 14vaihteinen Marinmaasto pyörä, jossa 90luvun runko ? ”Aina, kun lähdet pyörällä, olet voittaja.” TYÖMATKALIIKUNTA 16-19_Työmatka.indd 18 19.10.2016 14.44.17
Paperiliitto 8/2016 | 19 Timo Heinosen tähtäi messä on keväällä tyt tären kanssa juostava puolimaraton, jonka Heinonen haluaa juosta alle kahden tunnin. I matran Stora Enson tehtaalla oli elokuussa Lihasvoimalla töihin -kampanja. Tarkoitus oli kannustaa tehtaalaisia taittamaan työmatka kerran viikossa jollakin muulla kuin autolla. Esimerkkinä tehtaanjohtaja Jari Tiura ui töihin noin puolentoista kilometrin työmatkan. Paperiliiton miehet puolestaan soutivat töihin kirkkoveneellä. Kampanjat ovat yksi työnantajan keino kannustaa työntekijöitä liikkumaan. Työnantajalle liikkuvainen työntekijä tuo säästöjä. Tiedetään, että säännöllisesti liikkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja. – Työmatkaliikunta on mitä parhainta arkiliikuntaa. Se on hyvä tapa tuoda aktiivisuutta päivään, sanoo Kunnossa kaiken ikää -ohjelman koordinaattori Niina Valkama. Valkama muistuttaa, että työmatkaliikunnasta hyötyvät kaikki: työntekijän ja työnantajan lisäksi yhteiskunta ja ympäristö. – Maailmaa voi parantaa työmatka kerrallaan. Valkama kannustaa työmatkaliikuntaan pienin askelin. On hyvä, jos edes muutaman kerran viikossa jättää auton kotiin ja pyöräilee tai kävelee töihin. Myös osan työmatkasta voi kulkea kävellen tai pyöräillen. Esimerkiksi yhden ylimääräisen 300 metrin bussipysäkinvälin käveleminen kaksi kertaa päivässä tarkoittaa kolmea kilometriä viikossa. Kyselykierros kolmelle suurelle työnantajalle kertoo, että työmatkaliikuntaa tuetaan muillakin tavoin kuin pyöräparkein, pukuhuonein ja suihkuin. Stora Enso ? Koko konsernin Stora Enso Challenge on lii kuntahaaste, jossa liikuntaa harrastamal la kerätään pisteitä omalle joukkueelle. Työ matkaliikunta on yksi kampanjan suosituim mista liikuntamuodoista. ? Veitsiluodon paperitehdas: Työntekijöi tä kannustetaan pyöräilemään ja lenkkeile mään töihin. Infotv:ssä muistutetaan turval lisuudesta työmatkoilla, kuten heijastimista ja nastarenkaista. ? Imatran tehtailla oli Lihasvoimalla töihin kampanja elokuussa. UPM ? Jokaiselle työntekijälle jaettu Trafin liiken neopas Jalan ja pyörällä, joka korostaa tur vallista liikkumista. ? Useat työpaikat mukana kilometrikisassa, jonka tuotto ohjataan SPR:lle. ? Toukokuun Pyörällä töihin päivänä Rafla tac haastoi kaikki työntekijät pyöräilemään töihin. ? Pyöränhuoltotilaisuuksia tehtailla. Metsä Group ? Tuotantolaitoksilla käytössä omia kannustin järjestelmiä. ? Metsä Fibren sellutehtailla työmatkapyöräi lyn turvallisuutta edistetään nastarengas kampanjoilla. Työnantaja kannustaa TYÖMATKALIIKUNTA 16-19_Työmatka.indd 19 19.10.2016 14.44.18
20 | Paperiliitto 8/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Työ siirtyy valvomoihin Teksti Marita Viinamäki K oneiden ja tekniikan kehittyminen on tuonut eri aikoina isoja muutoksia paperiteollisuudessa tehtävään työhön. Merkittäviä uudistuksia tuli esimerkiksi 1950-luvulla uusien koneiden myötä. Paperivarastoissa herättivät aluksi ihmetystä lastaustyöhön tulleet hyrräävät ”koppakuoriaiset” eli trukit. Tehtaille saatiin myös kuljettimia. Tekniset uudistukset muuttivatkin tuossa vaiheessa juuri jälkikäsittelytyötä. Suurta muutosten aikaa elettiin taas 1970-luvulla tehtaiden automatisoinnin alkaessa edetä vauhdilla. Prosessinohjaus kehittyi ja työntekijät tuotanto-osastoilla siirtyivät yhä enemmän valvomoihin seuraamaan koneiden työskentelyä ja puuttumaan siihen vain silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtui. Tietokoneohjattuja laitteita hallinnoimaan tehtaille tulivat instrumenttiasentajat. Työn luonne muuttuu Automatisointi merkitsi työntekijöille isoa muutosta. Käsisäätöiseen prosessinvalvontaan tottuneet paperiammattilaiset joutuivat sopeutumaan automatisoidusti tehtävään työhön, näyttöpäätteisiin ja näppäimistöihin. Heidän oli opeteltava toimimaan näyttöpäätteiden käyrien ja numeroiden perusteella sen sijaan, että olisivat omin käsin ja silmin olleet tuotteen valmistusta valvomassa ja tarvittavia säätöjä tekemässä. Työtä alettiin nyt tehdä valvomoissa, jotka syntyivät, kun koneiden mittaritaulujen ympärille rakennettiin suojaavat seinät. Fyysinen työn suorittaminen tehtailla helpottui automatisoinnin myötä, mutta työn psyykkinen kuormittavuus puolestaan nousi. Työskentely valvomossa vaati herpaantumatonta tarkkaavaisuutta, vaikka työ mittareiden ja käyrien äärellä olisikin tuntunut yksitoikkoiselta. Koska tuotannon määrät myös kasvoivat jatkuvasti, yksittäisen työntekijän vastuu alkoi korostua. Työsuojelun kannalta työskentely valvomossa oli kuitenkin merkittävä edistysaskel, sillä valvomohuoneet eristivät melua, kaasuja ja lämpöä. Automatisointi toi mukanaan työn muuttumisen yksinäisemmäksi. Esimerkiksi massatehtaalla saattoi samassa vuorossa olla kaksi miestä, joista toinen seurasi prosessia valvomossa ja toinen kiersi tehtaalla näytteitä ottamassa. Koneiden miehitykset ?Työntekijä mittareiden äärellä Savon Sellun kartonkitehtaalla Kuopiossa vuonna 1979. Paperitehtailla elettiin 1970ja 1980-luvuilla automatisoinnin aikaa. Työn luonne muuttui työntekijöiden siirtyessä tehdassaleista valvomoihin. 20-21_historia.indd 20 20.10.2016 8.11.32
Paperiliitto 8/2016 | 21 PAPERILIITTO 110 VUOTTA neet etenkin pakkotahtisia töitä: hoitaneet koneiden vastaanottotehtäviä, lajitelleet ja laskeneet käsin paperiarkkeja. Nämä työt olivat vähitellen muuttuneet koneellisiksi ja naisilta katosi työpaikkoja. Työnantajat eivät monestikaan kouluttaneet naisia uudelleen ja tietyt työt paperiteollisuudessa pysyivät vielä perinteisen työnjaon mukaisesti miehillä. Kehitystä ei voi estää Teknisen kehityksen, automaation ja rationalisoinnin alkaessa muuttaa tehtaita ei Paperiliittokaan voinut ryhtyä taistelemaan väistämätöntä vastaan. Modernilla tekniikalla ala pystyi säilyttämään kansainvälisen kilpailukykynsä ja työvoiman vähentymiseen uusien koneiden myötä oli 1980-luvun alussa vain sopeuduttava. Rationalisointi pelkkänä henkilöstömenojen karsimisena ei liiton mielestä ollut kuitenkaan hyväksyttävää, vaan pyrkimyksenä tuli olla tehtaiden jatkuvuuden turvaaminen ja siitä oli sovittava työntekijöiden kanssa. Paperiliitto oli neuvotellut jo vuoden 1969 työehtosopimukseen kohdan, jonka mukaan työjärjestelyjen olennaisesti muuttuessa oli paikallisesti sovittava uusista palkoista. Tämä määräys siirtyi jatkossa seuraaviin työehtosopimuksiin ja tuli merkitsemään sitä, että paperityöntekijöillä oli mahdollisuus nostaa palkkojaan aina uutta teknologiaa ja uusia työjärjestelyjä käyttöön otettaessa. Rationalisoinnin myötä tapahtuneita työnkuvan muutoksia ja työvoiman vähennyksiä korvattiinkin rahallisesti tehtaille jääneille työntekijöille. ? P ? Hiertämönhoitaja työssään Kaipolan paperitehtaan kuumahiertämön valvomossa Jämsässä vuonna 1980. Ka un o La in e / W er st aa n ku va -a rk is to Paperiliitto Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan kahdeksas osa. pienenivät uuden teknologian myötä. Monet paperityöläiset kokivat harmillisena sen, että yhteys työtovereihin jäi vähäiseksi työn aikana. Tarpeelliset asiat valvomon ja tehdassalin eri osastojen työntekijöiden välillä hoituivat radiopuhelimilla. Varsinkin yötyö valvomossa mittareiden äärellä osoittautui usein vaikeaksi unen pyrkiessä tulemaan silmään. Mutta kuten yksi valvomon turbiinimies kuvaili Paperiliitto-lehteen vuonna 1980: ”Korva on tottunut vinkuvien suurten turbiinien ääneen, ja jos melu muuttuu jollakin tavalla, unisuus karisee heti silmistä ja katse kiertää nopeasti kaikki mittarit, sitten käsi tekee tarvittavat korjaukset ja taas humina jatkuu nukuttavana.” Tuotanto kasvaa, työntekijämäärä vähenee Tehtailla 1970-luvulla vauhtiin päässyt automatisointi ja rationalisointi jatkuivat 1980-luvulla. Paperiteollisuusyritykset hankkivat uusia paperikoneita ja uudistivat vanhoja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Vanhoja tuotantolaitoksia myös suljettiin kokonaan. Viimeistään 1980-luvulle tultaessa kehitys johti työvoiman vähennyksiin paperiteollisuudessa. Työn tuottavuus ja tuotanto kasvoivat työntekijämäärän samanaikaisesti vähentyessä. Uusia työtehtäviä ei siis aina järjestynyt koneen korvaamalle työntekijälle ja työnantajien pyrkimyksenä olikin usein paitsi tekninen uudistuminen, myös työvoiman vähentäminen. Rationalisointi vei erityisesti naisilta töitä. Naiset olivat paperiteollisuudessa teh20-21_historia.indd 21 20.10.2016 8.11.33
22 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Jyrki Liikka Kuvat Miisa Kaartinen S elvää on, että joku ne vaalit aina voittaa ja toimessa ollaan kaksi vuotta kerrallaan. Ainoa varma asia on se, että jääräpääluottamismiehiä ei enää tarvita. Luottamusmieheen voi luottaa ? Ei pidä säikähtää, mutta Nokialla luottamismiesten paikoista on käyty verisiäkin taisteluita, muistelee SCA Hygienen Products-tehtaan kunnossapidon osaston luottamusmies Kari Laurila. Näin oli ennen, joskus 1970-luvulla, sillä Nokia on paperija kumitehtaineen erityinen teollisuuskaupunki. Laurilan luottamusmiestoiminnan juuret löytyvät läheltä, sillä hänen äitinsä oli paikkakunnalla perustamassa kaupan alan ammattiyhdistystoimintaa. ? Se oli alkuun varsin minimaalista toimintaa, mutta silloin kaikki osallistuvat. Laurila itse toimi tehtaalla ensin varaluottamusmiehenä. ? Kun edellinen mies jäi eläkkeelle, päädyin osaston luottamusmieheksi. Viiden vuoden pestin aikana Laurila on huomannut, että omistajanvaihdosten myötä avoimuus on muuttunut, eikä välttämättä hyvään suuntaan. ? Tällä hetkellä tiedot yrityksen tilasta ovat huonommat kuin koskaan aiemmin. Tieto ei oikein kulje. Laurilalla on takataskussa korjausehdotus tilanteen parantamiseksi. ? Voisi olla hyvä, että johdon kanssa olisi säännöllisiä tapaamisia. Kahvittelun lomassa voisi lujittaa keskinäistä luottamusta. Toisaalta taas tiukat sopimusneuvottelut ovat kaukana leppoisista juttutuokioista. ? Se on tietysti kaikkien etu, että homma toimii ja tehdas pyörii. Ja että neuvotteluissa saadaan aikaan sopimuksia. Luottamusta joko on tai sitä ei ole. Välimuotoja ei tunneta. ? Ehdottomia edellytyksiä luottamusmiehelle ovat rauhallisuus, rehellisyys ja että osaa kuunnella ihmisiä. Hän kannustaa ilman muuta lähtemään ehdolle vaaleihin. ? Uutta verta rinkiin vaan, niin saadaan uusia ideoita kehiin. Tiedon pitää kulkea Kun koetin arvuutella varapääluottamusmies Tero Leinon pelipaikkaa työporukan jääkiekkojoukkueessa, niin väärin meni. Olisihan se pitänyt arvata: puolustaja. Leino on toiminut Metsä Board Takon Tampereen tehtaalla luottamusmiehenä lähes 20 vuotta. Leinon isä toimi aikanaan Tampereen liikennelaitoksella luottamusmiehenä. Myös vanhempi veli on ollut Takolla luottamushommissa. Aluksi Leino oli koneosaston neuvottelukunnassa. Kun kysyttiin, löytyisikö intoa luottamusmiesehdokkaaksi, hän ei epäröinyt. ? Suostuin heti ja niin kävi, että voitin vaalit. Kannatusta on vaaleissa riittänyt. ? Luottamusmiestoimessa ei ole ollut isompia yllätyksiä, se on ollut sellaista kuin olin kuvitellutkin. Luottamustoiminta tapahtuu varsinaisen työajan ulkopuolella. Vuoron vaihtuessa Leino kohtaa työtovereitaan ja välittää tietoa eteenpäin, nimenomaan kasvotusten. ? Luottamusmiehen tärkein tehtävä on jakaa tietoa kentälle. Tiedon kulussa on otettava huomioon lain kirjaimet ja pörssiyhtiötä koskevat säädökset. Luottamusmiehelle kerrotaan kaikenlaisia huolia. ? Joskus on ollut skismaa työkavereiden kanssa. Toisinaan esille tulevat perheasiatkin. Itseään on vaikea kehua, mutta jotain sentään irtoaa. ? Osaan olla neuvotteluissa rauhallisesti ja tuon asiat selkeästi esille. Leino kiittelee, että vuosien saatossa avoimuus työnantajapuolelta on parantunut. Tuleviin vaaleihin Leino rohkaisee ehdolle nuoria uusia tulokkaita. ”Kannattaa tulla mukaan, jos on halua vaikuttaa.” LUOTTAMUSMIES On helppo päästä luottamusmieheksi. Ensin pitää sanoa reippaasti ”kyllä”, kun kysytään ehdokkaaksi ja sen jälkeen täytyy vain päihittää vaaleissa vastaehdokkaat. Luottamusta yli rajojen 22-23_luottamusmies2.indd 22 20.10.2016 8.12.32
Paperiliitto 8/2016 | 23 LUOTTAMUSMIES ?Tero Leino Syntymäaika: 5.4.1956. Työ: Tuotannon prosessinhoitaja. Asuu: Tampereella, Kaakinmaalla. Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta. Harrastukset: Liikunta kuntosalilla ja jääkiekkokaukalossa. Vau!: Kiinnostunut historiallisista romaaneista, erityisesti Conn Igguldenin teoksista. Juuri menossa teos, jossa käsitellään 1700-luvun Englannin historiaa. ? Kannattaa tulla mukaan, jos on aitoa kiinnostusta ja halua vaikuttaa, Leino sanoo. Luottamuksen arvoinen DS Smith Tampereen aaltopaperitehtaan varapääluottamusmies Tapio Sepän isä oli myös paperialalla ja osaston varaluottamismiehenä Takossa. Sepän oma tie luottamusmiesuralla alkoi 1994. Porukoilta on riittänyt miehelle luottamusta. ? Ensin olin varaluottamusmies, sitten osaston luottamusmies ja varapääluottamusmies vuodesta 2008. Muutosten tuulet ovat puhaltaneet. Ennen tehtaalla oli 400 työntekijää, nyt 80. Ilmapiiri tehtaalla on nykyään kireämpi, ja kiire on lisääntynyt. ? Jos eteen tulee hankaluuksia, sanon, että koetetaan ottaa rauhallisesti. Seppä pyrkii olemaan tasapuolinen kaikkia kohtaan. Perjantaisin Seppä jalkautuu ihmisten pariin. Silloin hän kohtaa ihmisiä avoimesti ja rehellisesti. ? Usein kysytään työehtoihin liittyviä asioita, jotka ovat yksinkertaisia ja välillä tietysti vaikeita asioita. Työntekijät kertovat Sepälle myös huoliaan. Rahaja siviiliasiat mietityttävät. Luottamusmiehen on oltava luottamuksen arvoinen. ? Olen luottamusmies, minulle voi kertoa, en kerro asioita eteenpäin. Tällä hetkellä tehtaalla pystyy keskustelemaan avoimemmin kuin ennen. ? Sopu löytyy aina kun tarpeeksi kauan neuvotellaan. Jääräpäisille ihmisille tämä pesti ei sovi. Sepällä on silti yksi toivomus. ? Tieto voisi kulkea paremminkin, etenkin silloin, kun asiaa koetetaan hoitaa pelkästään sähköpostein. Ehkä kasvotusten tieto kulkisi paremmin. Myös Seppä kannustaa uusia kasvoja mukaan. ? Kannattaa ainakin harkita mukaantuloa, jos on tarpeeksi rauhallinen ja pitkä pinna eikä hermostu ihan joka asiasta, Seppä sanoo. ? P ?Tapio Seppä Syntymäaika: 8.12.1957. Työ: Koneenhoitaja. Asuu: Hämeenkyrössä. Perhe: Naimisissa, kaksi aikuista tytärtä edellisestä liitosta. Harrastukset: Juokseminen 16-vuotiaasta lähtien, mutta polven tekonivel nyt esteenä. Hardrock-musiikki ja Tappara. Vau!: Fanittaa kitaristi Ritchie Blackmorea. Hyllyssä kaikki Deep Purplen, Rainbow’n ja Blackmore’s Nightin levyt. ?Kari Laurila Syntymäaika: 16.8.1963. Työ: Sähköautomaatioasentaja. Asuu: Nokialla. Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta. Harrastukset: Ulkoilu ja mökkeily. Vau!: Käy katsomassa rytmistä voimistelua, koska lapsenlapset kuuluvat Minettijoukkueeseen. Seurasi myös olympialaisten rytmisen voimistelun suorituksia. Luottamusmies vaalien aika ?Paperiliiton työpaikoilla järjestetään luottomusmiesvaalit tänä syksynä. ? Luottamusmiesten toimikausi alkaa parittoman vuoden tammikuun alussa ja kestää kaksi vuotta. ? Jos ammattiosaston syyskokouksessa on asetettu useampi kuin yksi ehdokas, pitää toimittaa vaali. ? Äänioikeus on jokaisella osaston jäsenellä, jonka etua valittava luottamusmies tulee ajamaan. 22-23_luottamusmies2.indd 23 20.10.2016 8.12.34
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Mari Schildt Kuva Päivi Karjalainen K aikki on niin uutta ja mahtavaa. Aamuisin on hienoa herätä uuteen päivään, ja päivisin odotan, että pääsen katsomaan tätä pientä ihmettä. Se, että minulle on annettu vastuu, että saan hoitaa tällaista pientä tyyppiä, se on aika hieno juttu. On kaikenlaisia unelmia ja toiveita, mitä pojasta voisi tulla. Mutta silti ollaan vähän niin kuin päivä kerrallaan. Hienoja ovat päivät olleet. Olin mukana synnytyksessä, totta kai. Se Kuukausi sitten Teemu Kolehmaisen perheeseen syntyi esikoispoika. Pieni suuri asia Töistä tullut Teemu Kolehmainen sai heti Morrispojan syliinsä. Kolehmainen, 35, on koneenhoitaja laseryksikössä Walkin Pietarsaaren tehtaalla. S aksassa koulua käyvän kolmasluokkalaisen äitinä olen viime aikoina katsonut kaihoisasti Suomeen. Tämä saksalainen Grundschule eli nelivuotinen peruskoulu on tarjonnut pari mojovaa kulttuurishokkia. Ensinnäkin opetussisällöt. Poikamme lukujärjestyksessä äidinkielen ja matematiikan jälkeen tärkein aine on uskonto: sitä on kolme viikkotuntia sisältäen jokatiistaisen jumalanpalveluksen läheisessä kirkossa. Insinööri-Saksassa, talousmahti-Saksassa vuonna 2016! Kahdeksanvuotias tarvitsee siis saksalaiskäsityksen mukaan tarinoita Jeesuksesta enemmän kuin liikuntaa tai taiteen tekemisen kokemuksia, enemmän kuin englantia tai ”asiaopetusta”, joka on luonnontieteitä, historiaa ja yhteiskuntaa käsittelevä oppiaine. Toisin sanoen: Jumala > tiede. Toinen koulushokkini koskee läksyjen määrää. Kolmasluokkalaisen kuuluu tehdä 45 minuuttia läksyjä joka päivä, opettaja kertoi. Itse muistelen tehneeni tuon verran läksyjä lukiossa, ehkä joskus yläasteellakin. Nyt poikani motivaatio on koetuksella, kun työtaakka kasvaa ja vapaa-aika vähenee. Eikö olisi tärkeämpää leikkiä? Ei kai suomalaiskoulukaan täydellinen ole, eikä uuden opetussuunnitelman toimivuudesta voi vielä sanoa oikein mitään, mutta ainakin Suomessa koulu yrittää mukautua lapsen tarpeisiin ja tukea siten lapsen kehitystä. Suomalaiskoulu yrittää myös varsin reilusti saada kaikista parhaan irti, kun taas saksalainen peruskoulu haluaa vain lajitella tehokkaasti (neljässä vuodessa) oppilasmateriaalin jatkolinjoille: menestyjiin (lukio), keskinkertaisiin (reaalikoulu) ja häviäjiin (ammattikoulumainen Hauptschule). Näin 10-vuotiaan tulevaisuus on jo linjattu. Saksassa suomalaiskoulua ihastellaan. Ihan perusasioiden takia: Koska kaikki saavat lämpimän ruoan. Koska kaikki oppivat yhdessä niin pitkään. Koska maailman muuttumiseen reagoidaan, ymmärretään nykylapsen tarvitsevan entistä enemmän esimerkiksi liikkumista ja mediataitoja. Saksassa tiedetään, että oma koulusysteemi on jälkeenjäänyt, että se eriarvostaa lapsia ja asettaa heidät liian suuren paineen ja taakan alle. Muutosta ei silti ole näkyvissä. Iso, konservatiivinen yhteiskunta liikkuu todella hitaasti. Joten olen kateellinen teille, hyvät lukijat, myönnän sen. Olen kateellinen, koska lapsenne saavat nauttia suomalaiskoulusta. Arvostakaa kouluanne. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Koulushokki iski! MAAILMALTA Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Toisin sanoen: Jumala > tiede. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 20.10.2016 8.33.01
Paperiliitto ?/???? | ?? oli parasta, mitä tähän asti on tapahtunut minun elämässäni. Se oli itkua ilosta. En ole vastaavaa kokenut aikaisemmin. Äiti ja lapsi voivat tosi hyvin. Kaikki on mennyt helpommin kuin kauhutarinat antoivat ymmärtää. Poika on nukkunut hyvin, niin kuin me kaikki. Rytmi on alkanut löytyä. Kolmen tunnin välein syödään. Siihen herää jo itsekin kuin automaattisesti. Vaipanvaihto on usein minun kontollani. Kun mamma haluaa käydä suihkussa tai muuten vähän levätä, niin olemme silloin pojan kanssa kahdestaan. Meillä on niin paljon lapsiperhetuttuja, että emme ole joutuneet hankkimaan juuri mitään. Vaatteet ovat tulleet ystäviltä ja tuttavilta. Kiitos heille, siinä on säästynyt pitkä penni. Vanhemmat ja sukulaiset ovat auttaneet isommissa hankinnoissa, ja nekin on hankittu hyväkuntoisina käytettyinä. Minä haluan aina olla läsnä lapseni elämässä, että poika voi olla turvallisin mielin. Turvallinen lapsuus on minusta kaikkein tärkeintä. Mitä itse olen jäänyt lapsena vaille, sen haluan turvata omalle pojalleni. Olen luottavaisin mielin. Kyllä tästä hyvä tulee. P Pieni suuri asia Teksti Marjaana Lehtinen T avallisella nelipyöräisellä menopelillä vajaan 400 kilometrin matkan tuuppaa noin viidessä tunnissa. Jos tien päällä kulkee kuuden rekan saattue, josta osa on jopa yhdeksän metriä leveitä ja korkeudeltaan yli kymmenen metriä, aikaa kuluu vuorokausikaupalla. Metsä Groupin biotuotetehdasinvestointi näkyy myös rakennustyömaan ulkopuolella. Yksi Suomen kaikkein aikojen suurimmista erikoiskuljetuksista starttasi Andritz Oy:n Pietarsaaren tehtaalta lauantaina 24. syyskuuta ja pääsi määränpäähänsä Kokkolan ja Ylivieskan kautta Äänekoskelle seuraavana torstaina. Matka taittui pääosin hiljaisina myöhäisillan ja yön tunteina keskimäärin 15 kilometrin tuntinopeudella. Välillä mentiin ryömintävauhtia ja välillä vähän nopeammin, kertoo projekti-insinööri Juha Simola erikoiskuljetuksesta vastanneesta Kuljetusliike Silvastista. Lastina oli muun muassa kaksi valtavaa valkaisutornin osaa, joista isompi painoi 110 000 kiloa ja oli lähes 15 metriä pitkä. Pienempi painoi 83 000 kiloa ja oli 22 metriä pitkä. Sähköt poikki ja liikenne seis Jättikuljetuksen suunnittelu alkoi yli puoli vuotta aiemmin reittivaihtoehtojen punnitsemisella ja viranomaislupien hakemisella. Saattueen etenemisessä piti ottaa huomioon niin siltojen kantavuudet kuin junien aikataulut. Siltojen ali ei ollut pääsyä. Letkan mukana ajavat varoitusautot ja liikenteenohjaajat poistivat tieltä väliaikaisesti liikennemerkkejä ja -portaaleja. Sähköja teleyhtiöiden asentajat nostivat puhelinja sähkölinjoja, joista yhteydet katkaistiin hetkeksi kokonaan. Kapeimmilla teillä vastaantuleva liikenne joutui pysähtymään. Kaikki meni ihan putkeen. Tämä oli hyvää harjoittelua seuraavaa isoa kuljetusta varten loka-marraskuun vaihteessa, Simola sanoo. P . Jättikuljetus mateli illan ja yön pimeydessä Pietarsaaresta Äänekosken biotuotetehtaalle. Pois tieltä! Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänevoiman katolta 20.10. Biotuotetehdas.? Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 20.10.2016 8.33.02
26 | Paperiliitto 8/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen V iimeisen viiden vuoden aikana Tervakosken tehtaalla on kiinnitetty paljon enemmän huomiota työsuojeluasioihin kuin aiemmin. – Toimitusjohtaja alkoi panostaa työsuojeluun, raportointia parannettiin ja työsuojelupäällikkö sai enemmän resursseja työsuojelun parantamiseen, kertoo kolmatta kauttaan työsuojeluvaltuutettuna oleva Tero Kekki. Tulokset ovat alkaneet näkyä: tapaturmien määrä on tehtaalla pudonnut miljoonaa työtuntia kohden 30:stä alle 10:een viidessä vuodessa. Kekki kiinnostui työsuojeluasioista jo reilu kymmenen vuotta sitten, kun hänen isälleen sattui tehtaalla vakava työtapaturma. Kekin isän käsi jäi rullapukkarin väliin, ja käsivarsi murskaantui kyynärpään kohdalta. Käsi lyheni kymmenen senttiä, mutta säilyi toimivana. – Siinä oli hengenlähtökin lähellä. Oli se sen verran pysäyttävä kokemus, että itseäkin alkoi kiinnostaa työturvallisuus – se, että tulisimme työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Kekki pyrkii välttämään nipotusta ja käyttämään tervettä järkeä. – Kentällä kiertäessäni vien tietooni tulevat työsuojeluasiat eteenpäin. Akuutit vaaranpaikat on helppo saada kuntoon. Monet asiat ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät korjaannu heti. Ainakin ne menevät tiedoksi. Työntekijät ovat juuri saaneet näkyvämmät vaatteet, kuten oranssit paidat ja kolhulakit. Myös uusien työntekijöiden kouluttamiseen ja työtehtävien harjoitteluun satsataan juuri valmistuvassa projektissa. Viime lehdessä pääluottamusmies Peter Kaitajärvi halusi tietää, mikä on tehtävässä haasteellisinta. – Työ on pitkäjänteistä. Asiat eivät aina korjaannu heti, vaan ensin tarvitaan rahoitus ja vasta sitten päästään suunnittelemaan ja tekemään. Kekin kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten tehtaallanne on hoidettu työhyvinvointiasiat? ? P Kekin isän käsi jäi rulla pukkarin väliin ja murskaan tui kyynärpään kohdalta. Huima kehitys Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Tero Kekki ? Työsuojeluvaltuutettu Tervakosken tehtaalla ? Tehtaan omistaa itävaltalainen Delfortgroup ? Työntekijöitä noin 240 Työsuojelu kiinnostaa Tero Kekkiä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn M onta asiaa loksahti kohdalleen Kotkamillsillä, kun työntekijät pistivät pystyyn pullonkeräyksen. Nurkat siistiytyvät ja tyhjien pullojen panttirahoilla viedään iloa ja apua toisille. Tehtaalla alkoivat tammikuussa koneenrakennusja muutostyöt. Urakan takia tehtaan väkimäärä lähes nelinkertaistui. Juomapulloja kertyi työpisteisiin tavallista tiuhempaan tahtiin. – Siinä sitten syntyi ajatus alkaa kerätä pulloja ja lahjoittaa kertyneet varat, kertoo yksi hankkeen puuhamiehistä Pekka Kuhanen. Yhtä lailla keruupuuhaa ovat Kuhasen kanssa toteuttaneet Reeta Laine ja Jan Hänninen. Tavaraa, ei rahaa Ensimmäiseksi autettiin eläimiä, seuraava lahjoitus menee vanhusten iloksi. – Meistä tuntui, että yleensä lapsille kyllä kerätään, mutta eläimille ja vanhuksille ei, Reeta Laine perustelee. Keräys sai myös työnantajalta eli Kotkamillsiltä siunauksen. Kotkamills teki myös lahjoituksen, kuten kaksi muutakin tehtaalla toimivaa yritystä. Ensimmäisen lahjoituksen, arvoltaan Koneprojekti innosti kotkalaiset tekemään hyvää pulloja keräämällä. Pullot ja hyvä kiertoon Jan Hänninen, Reeta Laine ja Pekka Kuhanen keräävät Kotkamillsiltä tyhjät pullot ja palauttavat ne. Rahat käytetään hyväntekeväisyyteen. 26-27_hiomo.indd 26 20.10.2016 8.27.22
Aika ja paikka: lauantaina 26.11. klo 15.00 Villa Koivurannan salissa, Keskustie 5, Uimaharju Sitovat ilmoittautumiset 20.11. mennessä Risto Kuivalainen 040 831 4534, risto.kuivalainen@storaenso.com tai Pentti Suni 0400 103 896, pentti.suni@storaenso.com Tervetuloa ammattiosaston jäsenet puolisoineen! Uimaharjun osasto 88 50-vuotisjuhlat Paperiliitto 8/2016 | 27 HIOMO OSASTOT Jyväskylän osasto 12 Perinteinen jouluruokailu ti 13.12. alkaen klo 15.00 Viitaniemen ammattioppilaitoksen Oppilikassa. Sitovat ilmoittautumiset viim. 8.12. Hannu Simonaho p. 0400 935 917 ja Viljo Hokkanen p. 040 744 3900. Joutsenon osasto 23 Pikkujoulut 26.11. Lappeenrannan Scandic Patriassa klo 18.15 alkaen. Osasto järjestää linja-autokyydin välille Imatra-Joutseno-Lpr (aikataulu ja reitti ilmoitetaan myöhemmin). Ilmoittautumiset Harri Kortelaiselle 4.11 mennessä. Kiitos Kiitos Paperiliiton Hämeenlinnan osasto 66:lle muistamisesta merkkipäivänäni. Raili Tapio SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Nokian osasto 2: ti 8.11. klo 15.45 Kerholan sivusali. Valkeakosken osasto 45: ti 22.11. klo 17.00 Hakapirtti. Tampereen osasto 50: su 30.10. klo 15.00, ABC Kolmenkulman kokoustilat. Tampereen osasto 62: la 26.11. klo 12.00 ABC Lahdesjärvi, Amuri-tila. Lempäälän osasto 75: su 30.10. klo 13.00 Ideapark ravintola, Coyota kabinetti. Pullot ja hyvä kiertoon 2000 euroa, sai Kouvolan eläinsuojeluyhdistys. Yhdistykselle vietiin autokuormallinen lemmikkien ruokaa, kuljetuskoreja, siivousvälineitä ja muita tarvikkeita. – Sekin on linjattu, että emme anna rahaa vaan tavaraa, Kuhanen sanoo. Juomalla tukea linnuille Seuraava lahjoituskohde päätyi Kotka-kodin seinälle. Siihen hankittiin mahdollisimman iso televisio. Lähellä tehdasta sijaitsevan palvelukodin seinä käytiin mittaamassa etukäteen ja selvisi, että 65 tuumainen televisio siihen mahtuu. Lokakuun koittaessa pulloja on kertynyt noin 25 000. Mitä enemmän virvoitusjuomia tehtaalla kuluu, sitä suurempi potti kertyy jaettavaksi Pyhtään lintuhoitolaan. ? P Syntyi ajatus lahjoittaa kertyneet varat. Kouvolan eläinsuojeluyhdistys sai ison lastin lemmikkien ruokaa ja tarvikkeita, jotka oli ostettu pullonpalautusrahoilla. Länsi-Suomen piiri: Kauttuan osasto 7: ke 16.11. klo 16.00 Seiskala. Etelä-Suomen piiri: Tervakosken osasto 54: to 10.11. klo 16.00 paloasema. Kirkniemen osasto 87: to 10.11. klo 17.00 Tietola, Virkkala. Saimaan piiri: Tainionkosken osasto 22: to 17.11. klo 18.00 osaston toimitila, Vuoksenniskantie 90. Joutsenon osasto 23: to 17.11. klo 17.00 Joutsenon Työväentalo. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 14.11. klo 11.00 Kivistön työväentalo. Äänekosken osasto 13: ke 2.11. klo 17.00 Majakka, Torikatu 6. Kaipolan osasto 80: ti 15.11. klo 17.00 Ruotsulan Hovi, Turkinkyläntie 74. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: to 24.11. klo 14.00 Scandic-hote Kajanuksen Terva-kabinetti, Koskikatu 3. Kuopion osasto 55: ke 9.11. klo 18.00 Pohjois-Savon Osuuspankin kokoustilat, Tulliportinkatu 38 A. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 24.11. klo 18.00 Työväentalo Kolmonen. Kemijärven osasto 84: to 10.11. klo 18.00 Työväentalo. Paperiliitto 110 vuotta Näyttely paperitehtaiden työn tekijöistä. Työväenmuseo Werstas, Tampere. 21.10.2016– 14.5.2017. 26-27_hiomo.indd 27 20.10.2016 8.27.23
Naisia 23 % Miehiä 77 % 28 | Paperiliitto 8/2016 HIOMO HIOMO isten keski 2 206 1 673 1 414 1 386 1 378 1 309 1 270 1 194 1 025 978 977 973 939 937 910 892 830 828 768 702 687 685 667 628 626 623 617 606 604 572 563 498 459 439 424 420 412 402 387 385 374 322 270 270 256 215 184 172 166 149 140 135 130 122 114 84 67 55 44 39 Kaukopää 021 Veitsiluoto 041 Oulu 043 Kuusankoski 019 Lauritsala 044 Pietarsaari 052 Inkeroinen 015 Mänttä 005 Rauma 042 Varkaus 014 Kuusanniemi-Voikkaa 085 Jämsänkoski 011 Äänekoski 013 Kaipola 080 Tampere 004 Valkeakoski 045 Kemi 033 Kauttua 007 Kirkniemi 087 Kajaani 051 ry Kotka 017 Valkeakoski 070 Tervakoski 054 Kyröskoski 038 Nokia 002 Myllykoski 035 Hämeenlinna 066 Heinola 081 Pori 010 Tampere 050 Simpele 025 Tainionkoski022 Lahdti 086 Jyväskylä 012 Uimaharju 088 Joutseno 023 Sunila 048 Pankakoski 030 Summa 018 Kuopio 055 Äänekoski 77 Karhula 016 Karhula 073 Lohja 047 Kaskinen 003 Juankoski 057 Kemijärvi 084 Lempäälä 075 Tampere 062 Rauma 008 Lieksa 078 Kotka 037 Helsinki 046 Turku 024 Valkeakoski 059 Pyhtää 032 Toukola 083 Loviisa 039 Tiukka 089 Helsinki 049 Ammattiosastojen jäsenmäärät Paperiliittolaisten ikäjakauma Syyskuun lopussa Paperiliitossa oli 4 sata vuotta täyttänyttä jäsentä. Suurin ikäryhmä olivat 70-vuotiaat, joita oli 1094. 18-vuotiaita jäseniä oli 58. Alla olevasta mustasta käyrästä näkyy liiton koko jäsenkunnan ikäjauma. 174 30-vuotiasta 487 49-vuotiasta 58 18-vuotiasta Liiton jäsenmäärä 36 601 Miehiä 28 026 Naisia 8 575 Naisia 23 % Miehiä 77 % 20 100 30 40 50 60 47 vuotta on työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten keski-ikä 61 vuotta on Paperiliiton kaikkien jäsenten keski-ikä 200 300 400 500 600 700 Lähde: Paperiliiton jäsenrekisteri, Paperityöväen Työttömyyskassa Maksavat jäsenet Miehiä 13 996 Naisia 2 343 28-29_hiomo.indd 28 19.10.2016 15.16.00
Paperiliitto 8/2016 | 29 HIOMO HIOMO isten keski Jäsenmaksun maksaminen Ei jäsenmaksua 20 208 Työnantajaperintä 15 257 Itsemaksava 1 136 Ansiopäivärahat Työttömyyskassasta maksetut ansiopäivärahat, elokuu 2016 Yhteensä 1 670 Miehet 1 261 Naiset 409 Kaikki etuudet (ansiopäiväraha ja vuorottelukorvaus) Yhteensä 1 903 Miehet 1 449 Naiset 454 Liittoon liittyneet jäsenet vuosittain Jäsenyyden kesto vuosina Jäsenlaji Eläkkeellä 19 787 Muu jäsen* 451 *) Muita jäseniä ovat jäsenmaksusta muun kuin työttömyyden vuoksi vapautetut, kuten hoitovapailla olevat. lkm Jäsenenä 1 094 70-vuotiasta 392 83-vuotiasta 84 92-vuotiasta Nämä jäsenet tekevät Paperiliiton. Tällaisella porukalla 60 70 80 90 100 ikä Teksti Eeva Eloranta-Jokela Grafiikka Reima Kangas S yyskuun lopulla 2016 Paperiliiton jäsenmäärä oli 36 601 henkeä. Varsinaisia jäseniä on 16 339. Esimerkiksi eläkeläisjäsenet eivät maksa jäsenmaksua, mutta heidän käytössään on liittovakuutusta lukuun ottamatta samat jäsenedut kuin työssäkäyvillä jäsenillä. Liitto ei peri jäsenmaksua myöskään työttömiltä. Elokuussa 2016 oli ansio -päivärahaa saavia työttömiä 1 670. Jäseneksi liittyminen Vuosina 1970–76 jäseneksi liittyi lähes 1 400 henkeä joka vuosi. Määrä on sen jälkeen tasaisesti vähentynyt. 2000-luvulla uusia jäseniä on tullut vuosittain noin 330. Aallonpohja koettiin vuonna 2009, jolloin uusia jäseniä liittyi vain 104. Syynä olivat edellisen vuoden tehtaiden ja konelinjojen lopettamiset, jotka vähensivät työpaikkoja lyhyessä ajassa useilla sadoilla, eikä uusia avautunut. Jäsenyys on monilla kestänyt pitkään. Yli puolet jäsenistä on ollut liiton jäsenenä vähintään 21 vuotta. Lähes 4 800 henkeä on ollut liiton jäsenenä 11–20 vuotta. Isoimmat ammattiosastot Paperiliiton kolme suurinta ammattiosastoa kokonaisjäsenmääriltään ovat Kaukopään, Veitsiluodon ja Oulun osastot. Niissä on yhteensä lähes 5 300 jäsentä. Se on osapuilleen saman verran kuin 25 pienimmässä ammattiosastossa yhteensä. 609 74-vuotiasta 823 62-vuotiasta 700 800 900 1000 lk m 1500 1000 500 28 178 2 828 1 955 1 162 1 438 1 040 yli 21 v. 16–20 11–15 6–10 2–5 0–1 1970 1980 1990 2000 2010 Varsinainen jäsen 16 363 28-29_hiomo.indd 29 19.10.2016 15.16.00
30 | Paperiliitto 8/2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA PUHELINNUMERO VAIHTUU 9.11. Työttömyyskassan puhelinnumero muuttuu 9. marras kuuta alkaen ja soittaminen muuttuu maksulliseksi. Soittaja maksaa puhelusta paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimesta soitettaessa matkapuhelinmaksun. JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA Jäsenmaksunsa itse maksava jäsen saa maksutiedot liiton jäsenrekisteristä. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua suoraan palkastasi, maksat jäsenmaksun liitolle itse. Jäsenmaksun maksutiedot saat liiton jäsenrekisteristä. Otathan huomioon, että liiton jäsenmaksutilin numero muuttui viime huhtikuussa ja käyttöön otettiin viitenumerot. Ole yhteydessä Paperiliiton jäsenrekisteriin, jos et ole saanut henkilökohtaisia viitenumeroita. Tarkempia ohjeita jäsenmaksusta ja jäsenmaksulaskuri: www.paperiliitto.fi/jasenasiat/jasenmaksut jäsenekisterin Yhteystiedot Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki TyöttömyysKASSAN YHTEYSTIEDOT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 Huomioi: Uusi puhelinnumero 9.11. alkaen on 020 690 429. Kiinteästä verkosta soitettaessa operaattorin perimä paikallisverkkomaksu, matkapuhelimesta soitettaessa operaattorin perimä matkapuhelinmaksu. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Ay-työtä yli rajojen IndustriAllin tavoitteina on puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vahvistaa ammattiliittoja. Teksti Eeva Eloranta-Jokela B rasilialainen Maria Carmo työskenteli ulkoistettuna siivoojana. – Palkkani oli puolet siitä, mitä muilla samaa työtä tekevillä. Aloin voida pahoin hengittäessäni puhdistusaineiden höyryjä. Työaika saattoi olla joka päivä eri. En voinut suunnitella vapaa-aikaa, opiskella tai viettää perhe-elämää, Carmo kuvaili. Ammattiliiton avulla Carmo sai takaisin itsekunnioituksensa. – Kaikilla työntekijöillä pitäisi olla samat oikeudet riippumatta siitä, minkälaisella sopimuksella he töitään tekevät. Ja kaikkien pitää voida järjestäytyä, Carmo sanoi. Oikeutta työntekijöille Carmo käytti puheenvuoron maailmanlaajuisen teollisuusliittojen federaation IndustriAll Globalin eli IAG:N liittokokouksessa Brasiliassa. Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja ammattiliittojen vahvistaminen ovat IAG:n keskeisiä tavoitteita seuraavat neljä vuotta. Ne ovat tärkeitä myös Carmolle ja korealaiselle Sang Gulle. – Työreformin kautta hallitus aikoo poistaa lait, jotka turvaavat työntekijöiden aseman. Hallitus ei riittävästi takaa oikeutta järjestäytyä tai oikeutta työehtosopimuksiin. Tarvitsemme tukeanne taistelussa perusoikeuksien puolesta, sillä emme aio luovuttaa, Sang Gu painotti. Gun puheen aikana yleisö solmi otsalleen punaiset nauhat osoittaakseen tukensa. 600 liiton järjestö IndustriAll Global perustettiin neljä vuotta sitten maailman eri teollisuusliittojen yhdistyessä ja siihen kuuluu yli 600 jäsenliittoa. Liittokokoukseen osallistui yli 1200 edustajaa 99 maasta ja 356 ammattiliitosta, myös Paperiliitosta. Edustettuna oli kaikkiaan 11,6 miljoonaa jäsentä, joista noin 1 miljoona on pohjoismaalaisia ja runsas 200 000 suomalaisia. IAG valitsi uudeksi puheenjohtajaksi saksalaisen Jorg Hoffmanin ja varapuheenjohtajaksi ruotsalaisen Anders Ferben. Suomalaisen Jyrki Rainan seuraajaksi uudeksi pääsihteeriksi valittiin brasilialainen Valter Sanchez. IAG:n hallituksessa vuoteen 2020 saakka Suomea edustaa TEAMin puheenjohtaja Heli Puura varajäsenenään Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. ? P HIOMO Puheenvuoroissa kannustettiin naisia mukaan teollisuuden ay-toimintaan. Lue lisää IndustriAll Globalin kokouksesta osoitteessa www.industrio2016.org. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 20.10.2016 8.36.32
Paperiliitto 8/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2016 täyttäneistä palkinnon sai Saini Hägg, Lahti. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 11.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 8”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 7/2016 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 20.10.2016 8.36.33
32 | Paperiliitto 8/2016 Teksti Sari Kangas K unnon mörkökalan saamiselle ei mikään vedä vertoja. Rauno Kiukkosen mukaan adrenaliiniryöppy iskee heti, kun kalan voiman tuntee vavan päässä. Ja kun useamman kilon kuha tai lohi viimein nousee veneeseen, kädet ja jalat lyövät loukkua. Kiukkosen into kalastaa syttyi jo pikkupoikana. – Pidin onkea piilossa jokivarren puskassa, että pääsen suoraan koulusta kalaan, M-real Kankaan entinen paperikoneenhoitaja muistaa. Ahvenet, särjet ja salakat kypsyivät halsterissa kiukaan alla. Vaikka Kiukkosen vanhemmat eivät kalastaneet, hän arvelee innostuksen olevan verenperintöä. Isä oli kotoisin Laatokan rannalta, ja suvun veneitä sai ihailla vanhoista valokuvista. Viime vuodet Kiukkonen on soudellut Jyväskylän Lannevedellä. Uistimia kulkee kerralla vedessä kymmenisen, sillä vapoja on useita ja jokaisessa on kiinni pari uistinta. Kotiin viemistä nousee ylös aina, mutta huippusaaliit sattuvat joka kerta ilmojen edelle. Siksi Kiukkonen lähtee varmasti kalaan, jos säätiedotus lupaa seuraavalle päivälle myrskyä tai ukonilmaa. – Ilmanpaineitten vaihtelu tekee sen, että kaloilla voi olla mahdoton syönti. Erityisesti mieleen on jäänyt yli kolmenkymmenen kuhan ja hauen saalis. Sen ylöskiskomisessa oli melkein työnmakua. Toisella reissulla yhteen ja samaan uistimeen tarttui kaksi lähemmäs kymmenkiloista haukea. Kalaan Kiukkosta ajaa jännitys. Iso kala voi iskeä koska tahansa, kun uistin on vedessä. Kalastuskertojen tiheyttä säätelee kuitenkin kulutus. Hän lähtee vesille vain, jos tarvitsee ruokakaloja. Pyydä ja päästä -harrastus ei saa ymmärrystä. – Kuhafileetä minulla on nytkin jääkaapissa. Sitä tulee syötyä päivittäin. Omaa kalojen kulutustaan Kiukkonen pitää kaikesta huolimatta kohtuullisena. Huomattavasti suurempi kalansyöjä löytyy läheltä. Hyvän kalakaverin eväsvoileipienkin välistä löytyy kalareissuilla nimittäin kuhafileetä. Kiukkosen mielestä aito eväsleipä pitää sisällään meetvurstia. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Kalastus ELÄMÄÄN LAATUA ”Ilmanpaineitten vaihtelu tekee sen, että kaloilla voi olla mahdoton syönti.” Muutoksia taas ilmassa Vaikka työvuorot ja tehtaan omistajakin ovat ehkä vaihtumassa, yövuoro ei muutoksista hätkähdä Corenso Unitedin kartonkitehtaalla. Teksti Mari Schildt Kuva Juha Sinisalo P orin yössä Corenso Unitedin kartonkitehtaalla ykkösvuoro tekee vaaleanruskeaa kartonkia tasaiseen tahtiin yli sata tonnia vuoron aikana. Eniten syntyy hylsykartonkia, josta tehdään esimerkiksi wc-rullien hylsyt. – Odotas kun operoin leikkuria pyörimään. Automatiikkaa ei ole paljon, vaan aika paljon tehdään käsipelillä päätteellä ja hiirellä. Mies pystyy tekemään ja ajattelemaan samaan aikaan, nauraa operaattori Harri Vires. Hän kertoo, että tehtaalla seurataan kiinnostuksella, pitävätkö huhut paikkansa, että tehdas olisi vaihtamassa omistajaa. Corenson omistavasta Powerflutesta on tehty 314 miljoonan euron ostotarjous. Taustalla on ainakin amerikkalaista rahaa. – Kyllähän se herättää jonkinlaista pelkoa. Mutta täytyy katsoa positiiviselta kantilta. Tällä ostajalla on taivekartonkibisnestä Euroopassa jo olemassa, joten sitä kautta meille voisi tulla lisää tilauksia, Vires miettii. Kauppoihin on totuttu. Powerflute osti Corenson pari vuotta sitten Stora Ensolta. Laboratoriosta kuivaan päähän Kuivassa päässä on vajausta miehityksessä, siksi laborantti Terhi Räikkälä on operaattorihommissa. – Tänä yönä olen rullakoneenhoitajana. Otan valmistuvaa tavaraa koneelta pois ja siirrän leikkurille. Auttelen leikkurinhoitajaa, hän kertoo. YÖKYÖPELIT TAUKOTILA Rauno Kiukkosen jääkaapis ta löytyy kuha fileetä. 32-33_tauko.indd 32 20.10.2016 8.39.41
Paperiliitto 8/2016 | 33 Muutoksia taas ilmassa Räikkälä kertoo, että hän on yksi kolmesta laborantista, jotka kutsutaan kuivaan päähän hommiin, jos tarvis on. – Pojat ovat opetelleet myös labrahommat ja tuuraavat laboranttia, jos laborantti on pois tai tuuraamassa jotain kuivassa päässä. Tämähän on työnantajan unelma, että kaikki osaavat kaikkea, ja ylityöt ovat minimissä, hän hymyilee. Äänestys tulossa Tehtaalla on tulossa äänestys 12-tuntiseen työpäivään siirtymisestä. Monia muutos arveluttaa, koska välillä kahdeksantuntinenkin työpäivä voi olla tosi raskas. Operaattori Tapio Koskela miettii, ettei kuusikymppistä enää kauheasti paina, miten päin työt tehdään. Sujuvat ne kuitenkin, yövuorotkin. – Kyl tääl töis jaksaa, mut yävuoro jälkese päivät, ne ei kovi hääppösi ol. Se menee iha zombin välil se yävuaro jälkene päivä. Ko täs lyhkäses kiarros niit o nii taajaa, tuanoini, hän miettii. Kun Räikkälä on kuivassa päässä, operaattori Pasi Kleemola on laboratoriohommissa. Erillistä laboratoriota ei enää ole, vaan ne työt sujuvat märän pään valvomossa. – Katson mihin on mestari laittanut nimen niin sinne sitte menen. Onhan se vähän vaihtelua, hän miettii. Vires tuumii, että on mukavaa, kun vuorossa ei ole pelkkiä miehiä. – Ei ole niin yksitotista, hän sanoo. – On niin kotoisaa, kun joku nalkuttaa, Räikkälä kuittaa. ? P ”Kyl tääl töis jaksaa, mut yävuoro jäl kese päivät, ne ei kovi hääppösi ol.” xxx ”xxx” ? Kari Lippo nen (vas.), Tapio Koske la, Pasi Klee mola, Harri Vires ja Terhi Räikkälä Corenson yövuoros sa. – Terhi huuteli, että tulkaa tänne kuivaan päähän. Me luultiin että hän on lei ponut, mutta jouduttiinkin valokuvaan, Pasi Kleemo la naureske lee. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas V ille Parvelan tie vei ammattikoulun jälkeen isoveljen jalanjäljissä Coverisiin. Se on Huhtamäen entisen muovituotannon jatkaja Hämeenlinnassa. Työrupeamaa on vuosi takana ja jatkoa on luvassa ensi vuodellekin. Metallialan koulutus on hyödyttänyt Parvelaa koneisiin liittyvissä korjaustöissä, mutta työssä on ollut myös paljon uuden opettelua. Pähkäiltävää tulee vastaan päivittäin. Onneksi ympärillä on ihmisiä, joilta saa apua. Tulevaisuudessa Parvelan silmissä siintävät lapsuuden haaveammatit rakentamisen tai LVI-alan parissa. Noille aloille peruskoulun päättötodistuksella ei ollut asiaa, mutta metallipuolen koulutuksen myötä mahdollisuudet ovat paremmat. Opiskelemaan Parvela aikoo hakea ensi kevään yhteishaussa. Syntymäpäivä ei ole nuoren miehen ajatuksissa ollenkaan. Päivä hurahtaa samalla tavalla kuin muutkin töissä, kotona ja kavereiden luona. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Opiskelemaan! SYNTTÄRISANKARI Ville Parvela Asuinpaikka: Hämeenlinna Syntynyt: 28.10.1996 Syntymäpaikka: Hämeenlinna Perhe: Vanhemmat, sisko ja kaksi veljeä Työpaikka: Coveris, Hämeenlinna Työtehtävä: Koneenhoitaja Terveiset: Coverisin työntekijöille! Ville Parvela haaveilee rakennus alasta. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitä ainetta keliaakikon pitää välttää? 2. Mitä on anjovis ? 3. Kuka ohjasi kotimaisen elokuvan Miekkailija? 4. Mitä tarkoittaa sivistyssana kleptomania? 5. Kenen iskelmälevytys on Tässä talossa? 6. Minkä puolueen kansanedustaja on Suna Kymäläinen? 7. Missä ajassa maa kiertää auringon? 8. Millä nimellä Suomessa vastustettiin mielenosoituksella rasismia? 9. Minkä automerkin malli on Verso? 10. Mikä on vimpa? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 20.10.2016 8.39.42
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA K ansanedustaja Timo Harakka nimitti keväällä pohdiskelussaan työtä ja sen tekoa resurssiksi. Iholleni nousi kananlihailmiö. Resurssi merkitsee voimavaraa. Sen voisi nopeasti ajatella myös varavoimaksi. Sanat kalskahtavat kovilta teknisiltä ilmaisuilta. Olen sitä mieltä, että työ on enemmän kuin voimavara. Koetan perustella väitettäni muutamalla ihmisten arkielämän selkokielisellä esimerkillä. Ihminen, jolla on työtä ja työpaikka kokee olevansa yksi hyödyllinen ratas yhteiskunnan ja elämän koneistossa. Kun hän kohtaa kavereita ja muita ihmisiä, kääntyy keskustelu työpaikkaan ja siihen liittyviin asioihin. Puhutaan palkoista, lomista, vapaapäivistä, pomoista, johtajista ja neuvottelujen alla olevista ja jo tapahtuneista muutoksista. Näillä on iso merkitys työntekijän sosiaalisessa elämässä. Tätä keskustelua käyvät myös nuoret työntekijät, vaikka kuulee väitteitä, etteivät nuoret enää välittäisi työnteosta tai siitä puhumisesta. Työstä on perinteisesti maksettu palkkaa, jolla työntekijä voi elää ja asua ja auttaa hankinnoillaan pitämään joku toinen työssä. Liituraitapukumiesten lausuntojen mukaan tämä arkinen arvo joutaisi ihme kyllä romuttaa. Se kun on esimerkiksi ökymiljonääri Björn Wahlroosin mielestä vain kaunis korulause. Anteeksi vaan, johtaja Wahlroos, mutta minusta tuo on työntekijää rumalla tavalla halveksiva heitto. Tuntuukin siltä, että olet siirtynyt viestinnässäsi järjen käytöstä tunnetason kuohuntaan, kuten on tehnyt moni muukin viestijä. Työn ylläpitämä sosiaalisuus ja arvo ovat edelleen kovassa muutosmyllerryksessä. Vaikka valoakin näkyy metsäteollisuuden uusina investointeina, ei pidä tuudittautua ajatukseen, että työn muutokset olisivat ohi. Yhteiskuntaan ja työhön liittyvät pitkospuut ovat työntekijöiden korvien välissä entistä kovemmalla koetuksella. Metsäteollisuuden imago pimeni vuonna 2005 alkaneesta työsulusta useaksi vuodeksi irtisanomisten ja tehtaiden alasajojen takia. Noiden "hautajaisten" jälkeen mikään ei ollut käyvienkään tehdasaitojen sisäpuolella enää kuin ennen. Muutoksissa työntekijöiden henkinen hyvinvointi ja innostus työtä kohtaan heikkenivät. "Löyhässä hirressä" oleminen eli epävarmuus ja pelko tulevasta tekivät isoja lommoja. Uuden ammatin tai uuden työpaikan löytyminen oli kuitenkin monille uuden alku ja iso juttu. Niille, joilla elämänhallinta on ja oli "hanskassa", muutokset ovat helpompia. Myös siellä missä tehtiin jälkihoito ja oltiin oikeudenmukaisia, selvittiin paremmin. Sen todistaa aiheesta tehty tutkimuskin. Kaikki tämä kertoo sen, miten ihmisyhteisön arvosteluasteikolla työ ei ole pelkkä resurssi. Ei vain meille kymmeniä vuosia sellua ja paperia tehneille, vaan myös nuorille ja tuleville tekijöille. P Vai vain resurssi? Tuo on työntekijää halveksiva heitto. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On nelisen vuotta tehnyt polttopuita myyntiin harrastusluontoisesti. Miten aloitti: Kamsula hankki kesämökin, jonne piti metsätöiden vuoksi ostaa traktori. Se oli enimmäkseen käyttämättä, joten hän järjesti traktorille töitä ja hankki klapikoneen. Miksi: Puutouhu on mukavaa vastapainoa työlle. Siinä tulee ulkoiltua ja liikuttua, vaikka koneet tekevätkin raskaimmat hommat. Missä: Aluksi puusavotta pyöri mökillä Raahen Lumimetsässä. Pian Kamsula siirtyi umpimaaseudulta paremmille markkinoille kotiseudulleen. Tarkkuus: Polttopuille on yhtenäiset laatuvaatimukset Euroopassa. Ykkösluokan halot ovat 33 senttiä pitkiä ja halkaisijaltaan 4–12 senttiä. Sahauspäiden on oltava suorat. Koneiden avulla saadaan tasaista laatua. Haaveissa: Irrottaa joskus enemmän aikaa polttopuuprojektiin ja päästä plussan puolelle myös taloudellisesti. Kaikki halot, mitä Kamsula ehtii tehdä, menevät tuttaville. Ekstraa: Kamsula kasvattaa joulukuusia käyttämättöminä olleilla mökkipelloillaan. Ensimmäinen sato valmistunee kymmenen vuoden kuluttua. P Halontekoa Jarmo Kamsula Ikä: 46 Asuinpaikka: Muhos Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä Työpaikka: Stora Enso, Oulu Työtehtävä: Prosessinhoitaja JÄSEN HARRASTAA Jarmo Kamsula (oik.) Joulupuuseuran järjestämällä joulukuusten muotoleikkauskurssilla. Vieressä kouluttaja Martti Luikku. MISTÄS TIESIT? . Gluteenia . Kilohailista tehty kalasäilyke . Klaus Härö . Pakonomainen varastamisen tarve . Neon :n . SDP:n . Vuodessa . Peli poikki . Toyotan . Särkikala Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-tiedottaja ja toimittaja. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp.inet.? VA R A M IE S Särkikala Vimpa on särkikala. wikipedia 34-35_tauko.indd 34 19.10.2016 15.07.13
Paperiliitto 8/2016 | 35 TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Alkuvuoden 2017 lomia haussa jo nyt Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmari 13.3–18.03.2017. Omavastuu 100 € /5 vrk. Haku päättyy 13.12.2016 Loma lapsiperheille Lomakeskus Huhmari 12.04.–17.04.2017. Omavastuu 100 €/ 5 vrk, alle 16 -vuotiaat lomailevat maksutta vanhempiensa mukana. Haku päättyy 12.01.2017 Loma työttömille Lomakeskus Huhmari 30.01–04.02.2017. Omavastuu 50 €/ 5 vrk. Paperiliitto maksaa omien jäsentensä omavastuuosuuden. Haku päättyy 01.11.2016 Kaikilla lomilla on täysihoito. Majoitus kahden hengen huoneissa, lapsiperheet perhehuoneissa. Haku: Ensisijaisesti sähköisesti. Hakulinkit löytyvät Paperiliiton sivuilta www.paperiliitto.fi. Tarvittaessa voit pyytää hakulomakkeita lomavastaavalta: Hanna-Kaisa Siimes, hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.fi, p. 0102 897 729 Lomat toteutetaan yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lomalaiset valitaan taloudellisin ja sosiaalisin perustein. Lomat ovat avoimesti kaikkien haettavissa. Lomatoimintaa tulee Rahaautomaattiyhdistys (RAY). Paperiliiton XXII liittokokous Paperiliitto r.y:n XXII varsinainen liittokokous pidetään 17.–18.5.2017 Helsingin Messukeskuksessa, Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Liittokokouksessa käsitellään sääntömuutosasioita. Käsiteltäväksi tulevat myös sääntöjen 11 §:n 5 kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle 16.1.2017 mennessä. Lisäksi kokouksessa käsitellään niitä toimenpiteitä, joihin liittojen yhdistymistä koskeva selvitys antaa aihetta. Paperiliitto r.y. Hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 18.5.2017 klo 8.30 alkaen Messukeskuksessa, Messuaukio 1, 00520 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä kassan mahdollinen sulautuminen Metallityöväen työttömyyskassan, Teollisuusalojen työttömyyskassan ja Puualojen työttömyyskassan kanssa. Paperityöväen Työttömyyskassa Timo Byman Jaana Vahlberg hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja 123rf Nro 9: Aineistot 9.11. mennessä. Ilmestyy 25.11. Nro 10: Aineistot 7.12. mennessä. Ilmestyy 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 34-35_tauko.indd 35 19.10.2016 15.07.34
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Sievi Gore-Tex ® -mallistosta löydät jalkineet vaihteleviin olosuhteisiin. GORE-TEX ® takaa markkinoiden parhaan hengittävyyden, vedenkeston ja mukavuuden. Se on ainoa kalvo, jonka toimivuutta ja mukavuutta testataan systemaattisesti. Kattavasta Sievi GT-mallistosta voit valita sopivat jalkineet työskentelyolosuhteiden mukaan: GORE-TEX ® Performance Comfort -jalkineet sopivat erityisen hyvin vaihteleviin, kosteisiin olosuhteisiin. GORE-TEX ® Extended Comfort -jalkineet on puolestaan kehitetty toimimaan ihanteellisesti silloin, kun työskentelet lämpimissä olosuhteissa tai vaihtelevasti sisäja ulkotiloissa. GORE-TEX ® Extended Comfort -vuorin löydät uudistetusta GT Planarista! SIEVI GORE-TEX ® – YLIVOIMAISTA KÄYTTÖMUKAVUUTTA GT 17+ S2 GT 2 XL S2 GT 1 XL S2 GT ROLLER HIGH+ S3 SIEVI GT ROLLER+ S3 GT 3 XL+ S3 GT 4 XL+ S3 GT TIMBER XL+ S3 GT 7 XL+ S3 GT PLANAR S3 GT ROLLER HIGH+ S3 GORETEX_SUOMI_PAPERILIITTO_230x270+3_takakans_210916.indd 1 22.9.2016 13.33 34-35_tauko.indd 36 15.10.2016 6.38.13