Nro 8/2018 ? 26.10.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Aki Peippo puhuu luanikkaasti Rauman giäld. Oma murre on vahva osa persoonallisuutta. Hersyvä kieli ”Naapurista löytyi emäntä ja harrastus.” s. 24 #viimeinenniitti s. 4 | Nyt valitaan luottamushenkilöt kaudelle 2019–2020 s. 18 | Perhetapahtuma kesällä 2019 s. 28 1_kansi.indd 1 17.10.2018 11.56.37
Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apurahalla älykästä siivoamista iRobot Roomba 980 -pölynimurirobotti Norm. 1089,90 €. Roomba 980 on älykkäin ja tehokkain Roomba robotti-imuri. Voit aloittaa tai ajastaa siivouksen sekä seurata etenemistä helposti älypuhelimella. Verk.com/59945 899 ,90 Apurahalla 57,00/kk (24 kk) Säästä 190 € 2-3_sisis.indd 2 10.10.2018 21.49.36
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 #viimeinenniitti – kiista paisuu 6 Metsäteollisuus näyttää mallia uusiutuvan energian käytössä. 8 Nivelrikko on monen työikäisen vaivana. 10–16 Reportaasi Suomi jakaantuu itään ja länteen, kun puhutaan murteista. 18 Luottamushenkilöiden valinta on käynnissä. 20 Mielenrauha löytyi kamppailulajista. 24 Raimo Holopainen ei voi kuvitellakaan elämää ilman koiria. 26–29 Hiomo 26 Metsäteollisuuden historia koottuna kansien väliin. 28 Ensi kesänä vietetään perhe päivää PowerParkissa! 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Schaefer Kalkilla pullanhaun hoitaa välillä työnantajakin. 34 Lukunurkassa mennään nollasta kvadriljoonaan. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 8/2018 | 3 Jussi Partanen Mikko Nikkinen Susanna Chazalmartin SAK Jukka Koskinen 10–16 Murteet Luanikas Pyyrman – Papertehtas mnää ole sähkömiähen doimeisan, siviilis Pyyrman, kertoo Aki Peippo, joka taitaa yhden Suomen värikkäimmistä murteista. Jopa niin hyvin, että hän on Rauman kaupungin virallinen Pyyrmanni. Jutussa murteitaan ja asuinpaikkansa ihmisten luonnetta esittelevät myös savolainen, eteläpohjalainen ja karjalainen. 8 Matti Räsä kärsi nivelrikon tuomista vaivoista. Polven tekonivel leikkaus helpotti kipuja ja elämää. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 24 –Kun koirat näkevät agilityvehkeet, silloin niissä on ruutia, kertoo Raimo Holopainen koiristaan. 20 Jukka Herralan elämä koki muutoksen, kun hän aloitti thainyrkkeilyn. Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apurahalla älykästä siivoamista iRobot Roomba 980 -pölynimurirobotti Norm. 1089,90 €. Roomba 980 on älykkäin ja tehokkain Roomba robotti-imuri. Voit aloittaa tai ajastaa siivouksen sekä seurata etenemistä helposti älypuhelimella. Verk.com/59945 899 ,90 Apurahalla 57,00/kk (24 kk) Säästä 190 € 4 Irtisanomissuojan heikennysuhka ylitti palkansaajien sietokyvyn. 2-3_sisis.indd 3 17.10.2018 12.27.02
4 | Paperiliitto 8/2018 T alous kulkee ja työehtosopimukset ovat kiinni. Tilanne on työmarkkinoilla hyvä ja rauhallinen. Tämä on juuri sitä vakautta, mitä saa kokea liian harvoin. Mutta lyhyeksi tämäkin rauha jää. Maan hallitus haluaa vielä antaa ennen vaalikauden loppua taksvärkkiä Suomen Yrittäjille eli SY:lle. Hyvää mieltä ja talkootyötä yhteisen edun nimissä. Päätetään, että irtisanomista pitää helpottaa. Selitetään tämä taksvärkki sillä, että se parantaa työllisyyttä. Tosin mikään tutkimuslaitos tai asiantuntijataho ei tätä arvioissaan puolla. Tärkeää on pitää kumppani tyytyväisenä. Ay-liike ei kuitenkaan ala tämän taksvärkin maksumieheksi ja edessä on riitaa, ylityökieltoa ja lakkoja. Paljon pahaa mieltä ja luottamuksen rakoilua. Maan hallitukselle tämä lahja voi tulla todella kalliiksi ja saamapuolella ei ole kuin SY:n ikuinen kiitollisuus ylimääräisestä sadosta. Voi kysyä, onko näin kalliissa sadonkorjuussa mitään järkeä? Kulisseissa vilahtaa viljelijänä myös KKK-ryhmä, eli Keskuskauppakamari, joka näkyy varsinkin sosiaalisessa mediassa hyvinkin voimakkailla kannanotoilla. Mielenkiintoinen kyntömies, koska Keskuskauppakamarissa näkyy vahvasti EK:sta eronnut Metsäteollisuus. Ovatko Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari tässä samalla tekemässä keskenään kolhoosia vastapainoksi EK:lle? Kuka maksaa näiden peltojen viljat ja tuet, jos kolhoosi syntyy? ? P Kolhoosin maksumiehet PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Se on varustautumiskysymys, että erottuu. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela K iista irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä heikentävän lain valmistelusta syveni entisestään lokakuussa. Myös Paperiliitto vaatii edelleen hallitusta lopettamaan työntekijöitä eriarvoistavan esityksensä pois. Liiton mielestä maan hallitus vaarantaa toimillaan vientiteollisuuden työrauhaa. Irtisanomissuojaa heikentävä lakiesitys on haitallinen koko työmarkkinakentälle. – Onko Suomen Yrittäjien edun ajaminen kaiken tämän kiistelyn arvoinen? Menetykset vientiteollisuudelle ovat kohtuuttoman isot ja vastuussa niistä on maan hallitus, totesi Paperiliiton hallitus kokouksessaan 18. lokakuuta. Paperiliiton hallitus nosti toimintavalmiutta jo aiemmin lokakuussa pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan. Paperiliitolla on valmius kutsua liiton valtuusto tarvittaessa koolle ylimääräiseen kokoukseen päättämään mahdollisista työtaistelutoimista. Ajankohtaisesti tilanteesta kerrotaan osoitteessa www.paperiliitto.fi. Peruminen ainoa tie Paperiliiton hallitus osallistui lokakuun alussa lähes 500 liittopäättäjän yhteiskokoukseen, jossa vaadittiin, että lakiesitys täytyy hylätä ja työllisyyttä parantavia keinoja on pohdittava aidosti yhdessä neuvotellen. Maan hallituksen toimet vaarantavat vientiteollisuuden työrauhaa. Hallitus haluaa vielä antaa ennen vaalikauden loppua taksvärkkiä Suomen Yrittäjille. Työrauha uhattuna 4-5_kuorimo.indd 4 18.10.2018 15.00
KUORIMO Paperiliitto 8/2018 | 5 Irtisanomissuojan heikentämisellä luodaan epävarmuutta, ei työpaikkoja. Lakiesityksestä oli tehty pari päivää aiemmin uusi versio, jossa yritysten henkilöstöraja oli laskettu 20:stä 10:een ja henkilöperusteisesti irtisanotun työttömyysturvan karenssi 90 päivästä 60 päivään. Liitopäättäjät muistuttivat, että he olivat valmiita järjestöllisten toimien perumiseen vain siinä tapauksessa, että maan hallitus luopuu kokonaan irtisanomislain valmistelusta. Seuraavaksi hallitus turvautui tiedonantoon, jolla se halusi mitata eduskunnalta luottamuksen työllisyyspolitiikalleen. Keskiviikkona 17. lokakuuta toteutettu äänestys toi hallitukselle tuen äänin 101-73 ja hallitus ilmoitti edelleen jatkavansa lakiesityksen valmistelua. Myös ammattiliitot ilmoittivat uusista mielenilmaisutoimista. Puolet vastustaa heikennystä Vain 37 prosenttia SAK:n kyselyyn vastanneista hyväksyy hallituksen suunnitelman heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 10 hengen yrityksissä. Heikennystä vastustaa 50 prosenttia kyselyyn vastanneista. Niistä, joiden asemaa hallitus haluaa helpottaa eli työttömistä, ehdotuksen hyväksyy 14 prosenttia ja sitä vastustaa 67 prosenttia. Vastaajista 48 prosenttia hyväksyy ay-liikkeen toimet asian vastustamisessa ja 36 prosenttia ei hyväksy. Kysymyksiin vastasi 1 019 henkilöä, jotka ovat iältään 15–74-vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,1 prosenttia molempiin suuntiin. ? P ?Nykyinen maan hallitus on osoittanut useaan otteeseen, ettei työntekijän asia ole sen asia. Laki irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä on SAK:n kampanjan sanoin viimeinen niitti. Työrauha uhattuna SA K Typpihappo altistutti Raumalla Kaasuvuoto: Paikalle tuodusta typpihapposäiliöstä vapautunut kaasu aiheutti vaaratilanteen Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla lokakuun puolivälissä. Kaasulle altistui 62 työntekijää, joista viisi vietiin edelleen hoidettaviksi. Kenellekään ei aiheutunut vakavia vammoja. Rekan perävaunun höyryäminen huomattiin perjantai-iltana. Vuoto aiheutui säiliöstä johtuvasta syystä. Typpihappoa oli tarkoitus käyttää seisokin aikana säiliön pesussa. Haposta vapautui ilmaan haitallista kaasua. Kaasun leviämisestä annettiin myös yleinen vaaratiedote ja vaikutusalueella olevia ihmisiä kehotettiin pysymään sisällä ja pitämään ikkunat ja ilmanvaihto kiinni. Vastaavaa säiliövuotoa ei ole aiemmin tehdasalueella sattunut. Tutkinta onnettomuuden syistä jatkuu. Puusta pidemmälle Tuotekehitys: Suomalaiset yritykset, tutkijat ja oppilaitokset kehittävät yhdessä uusia puupohjaisia materiaaleja ja niihin liittyviä työkaluja metsäalan yritysten käyttöön. Ajatus on kehittää puusta pitemmälle kehitettyjä uusia biohajoavia materiaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia ja lyhytikäisiä materiaaleja esimerkiksi pakkauksissa, tekstiileissä, elektroniikassa ja lääkkeissä. Sitran käynnistämässä ja VTT:n koordinoimassa hankkeessa metsäalan yritykset, muotoilijat ja markkinoijat kehittävät yhdessä uusia puuhun perustuvia liikeideoita. Ensimmäisiä kokeiluja uudenlaiseen tuotesuunnittelun tarpeiden määritykseen on jo tehty. Kotkan biojalostamon YVA valmis Tehdashanke: UPM:n Kotkaan kaavaileman biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on tehty ja selostus on jätetty viranomaisille loppupäätelmää varten. Suunnitellussa biojalostamossa valmistettaisiin noin 500 000 tonnia kehittyneitä liikenteen polttoaineita tie-, laivaja lentoliikenteen käyttöön useista kestävistä raakaaineista. SILPPUA Tästä kiikastaa ? Ammattiliitot ovat ryhtyneet toimiin, jotta maan hallituksen valmistelema irtisanomissuojan heikennys ei toteutuisi. ? Lakia on perusteltu työllisyystavoitteilla. Sekä Palkansaajien tutkimuslaitos että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat tulleet tulokseen, että irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset jäävät parhaimmillaankin pieniksi ? SAK on nykyisen hallituskauden ajan sekä tarjonnut hallituksen esityksille työntekijän kannalta parempia vaihtoehtoja että esittänyt täysin uusia avauksia. 4-5_kuorimo.indd 5 18.10.2018 15.00
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela L uonnonvarakeskuksen (Luke) suhdannekatsauksen mukaan metsäteollisuustuotteiden tuotantoja vientimäärät kasvavat, teollisuuspuun hakkuut lisääntyvät, kantohinnat nousevat ja yksityismetsätalouden liiketulos kohenee. Vuonna 2019 kehityksen ennakoidaan tasaantuvan. Sellun tuotanto kasvaa Luken mukaan tänä vuonna kahdeksan prosenttia ja vienti peräti 13 prosenttia. Korkeat tuotantoja vientiluvut selittyvät ennen kaikkea hyvässä markkinatilanteessa toteutuneella tuotantokapasiteetin kasvulla. Sellun kysyntää kasvattaa myös Kiinan kierrätyskuidulle asettamat tuontirajoitukset. Pitkään jatkuneen alamäen jälkeen paperin tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna. Kasvua selittävät tuotantokapasiteetin sulkemiset Euroopassa sekä korkeasta sellun hinnasta saatava kilpailuetu. Myös kartongin tuotannon ja viennin kasvu jatkuu vahvana samalla, kun vientihinta nousee. Lopputuotteiden myönteisen kysyntäja hintakehityksen ansiosta massaja paperiteollisuuden kannattavuus kohenee tänä vuonna huipputasolle ja pysynee ensi vuonnakin hyvänä. ? P 6 | Paperiliitto 8/2018 Kuitukoelaitos Äänekoskelle Investointi: Metsä Groupin ja Itochun yhteisyritys rakentaa Äänekoskelle puupohjaista tekstiilikuitua tuottavan teollisen koelaitoksen Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy ja japanilainen Itochu Corporation perustavat yhteisyrityksen, joka investoi koelaitokseen noin 40 miljoonaa euroa. Koelaitos sijoittuu Äänekoskelle Metsä Groupin biotuotetehtaan yhtey teen. Laitoksen rakentaminen alkaa lokakuussa 2018 ja sen vuosituotantokapasiteetti on 500 tonnia. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2019 lopussa. Laitoksen tarkoitus on osoittaa valmistusmenetelmän tekninen toimivuus. Pari vuotta kestävän koevaiheen jälkeen arvioidaan, onko teknisesti ja taloudellisesti mahdollista rakentaa tätä selvästi suurempi tehdas Suomeen. Koelaitoksessa käytetään suoraliuotusmenetelmää, joka hyödyntää uutta, sellua liuottavaa yhdistettä. Raaka-aineena käytetään Metsä Groupin valmistamaa ei-kuivattua paperisellua. Menetelmä on Metsä Groupin mukaan nykyisiä tekstiilikuidun tuotantovaihtoehtoja ympäristöystävällisempi. Menetelmää on kehitetty vuodesta 2009 alkaen yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n sekä saksalaisen tutkimuslaitos TITK:n kanssa. Finnpulpille ympäristölupa Tehdashanke: Finnpulpin biotuotetehdas Kuopion Sorsasalossa on saanut ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi luvasta tehdyt valitukset lähes kokonaan. Oikeuden mukaan luvan laatineet viranomaiset ovat lupaehdoissa huomioineet kaikki toiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta olennaiset seikat. Suomalais-kiinalaisessa omistuksessa oleva Finnpulp aikoo saada hankkeen esisuunnittelun valmiiksi ensi vuoden aikana, minkä jälkeen yhtiö tekee lopullisen päätöksen havusellutehtaan rakentamisesta. SILPPUA Metsäsektorilla eletään suhdannehuippua. Teksti Eeva Eloranta-Jokela I lmastotavoitteet eivät jää haaveeksi, jos muu yhteiskunta pystyy samaan kuin metsäteollisuus, muistuttaa Metsäteollisuus ry. Vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ovat metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt vähentyneet lähes 70 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna. Metsäteollisuudessa tavoite on lisätä uusiutuvan energiantuotannon osuus nykyisestä noin 85 prosentista 90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Maan hallituksen energiaja ilmastostrategian tavoitteena on uusiutuvan energian lisääminen 50 prosenttiin energian loppukäytöstä 2020-luvulla. Vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä vaikutetaan suoraan niiden polttamisesta syntyvän hiilidioksidin kokonaismäärään. Vaikutusta on myös lisäksi sillä, jos korvataan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita puupohjaisilla tuotteilla tai korvataan muissa maissa uusiutuvista raaka-aineista tuotettuja tuotteita kotimaisilla. – Jos tuotteita ei tehdä Suomessa, ne tehdään muualla. Ja muualla tuotanto ei välttämättä ole yhtä vastuullista ilmastoja Sellubuumi jatkuu Ilmasto huoli kasvattaa vastuuta Metsäteollisuus näyttää mallia uusiutuvan energian käytössä. ympäristövaikutusten kannalta kuin Suomessa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Pienen, kriteerit tunnollisesti täyttävän maan toimet ovat kuitenkin vain pisara päästömeressä. Vanhala pitää huolestuttavana ja epäreiluna sitä, jos eniten saastuttavat maat eivät ota ilmaston lämpenemistä hillitseviä toimia tosissaan. Metsän kasvu nopeutunut Maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastoMetsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt vähentyneet lähes 70 % 1990-luvun alkuun verrattuna. Energia Energiaa kulutetaan vähemmän ja tehokkaammin. Vuoteen 2050 mennessä suurin osa energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteilä Sellun vienti kasvaa tänä vuonna yli 10 prosenttia. 6-7_kuorimo.indd 6 17.10.2018 12.52.20
KUORIMO Paperiliitto 8/2018 | 7 Tulevaisuudenuskoa K ävin pitkän tauon jälkeen koulun vanhempainillassa. Vanhemmilla oli kova huoli lastensa oppimisesta ja siitä, pärjäävätkö piltit tulevaisuuden työelämässä koulun antamilla eväillä. Samaan aikaan yläasteikäiset keräsivät rahaa leirikouluun myyjäisillä. Jossain vaiheessa alkoi hiukoa. Onneksi olin lainannut lapsilta rahaa, jolla pääsin ostamaan kakunpalaa. Tiskin takana istunut SUORAA PUHETTA nuori neiti vastasi napakasti, että ei sitä kakkua käteen anneta ja osoitti jonon alkupäässä ollutta paperilautaspinoa. Ei muuta kuin vatsa sisään ja paluu alkuun anteeksipyydellen. Kassalla sitten maksoin kahden euron ostoksen vitosella. Ja sain kaksi euroa takaisin. Totesin, että kyllä nämä nuoret työelämässä pärjäävät siinä missä vanhempansakin. Hyvää yritetään, mutta priimaa pukkaa. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Walki Ei sitä kakkua käteen anneta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T ämä tuli esiin suomalaisjärjestöjen teettämässä selvityksessä, jossa tarkasteltiin suomalaisomisteisen metsäteollisuuden investointien vaikutusta Uruguayn teollisuuden työelämäsuhteisiin. Metsäsektorin palkankorotukset ovat olleet UPM:n ja Stora Enson tuotantolaitoksilla suuremmat kuin muilla kansallisilla paperitai sellutehtailla. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan korkeammasta tuottavuudesta. Työelämäsuhteet näyttävät kohtuullisen vakailta. Palkkataso on metsäteollisuudessa keskimäärin selvästi minimipalkan yläpuolella ja etenkin lopputuotannossa sen verran kilpailukykyinen, että työpaikan tai alan vaihtoa suunnittelevien työntekijöiden määrä on vähäinen. Työntekijäjärjestöt pitävät kuitenkin ongelmallisena ulkoistetun työvoiman määrää. Suomalaisyhtiöiden investointeja koskevan selvityksen teettivät Paperiliitto, Teollisuusliitto ja SASK tutkimusjärjestö Instituto Cuesta Duartella, joka on lähellä Uruguayn ay-liikkeen keskusjärjestöä PIT-CNT:tä. Tutkimus julkistettiin syyskuun lopulla Uruquayssa. UPM kaavailee uutta Uruguay ja UPM ovat neuvotelleet pitkään mahdollisen uuden sellutehtaan perustamisesta. UPM:llä on ennestään Frey Pentosin tehdas ja Stora Ensolla Montes de Plata. Tehtaan infrastruktuurin rakentaminen rautaja maanteineen alkaisi jo ensi vuoden alussa ja tehdas käynnistyisi loppuvuodesta 2020. Se olisi maan suurin teollisuuslaitos ja se työllistäisi rakentamisvaiheessa yli 5000 työntekijää. Paikallisella paperityöntekijöiden ammattiliitolla on ollut investointia koskevissa neuvotteluissa tavoitteena saada luotua korkealuokkaisia työpaikkoja ja niitä koskevaa koulutusta, saada uruguaylaisia yrityksiä mukaan investoinnin toteuttamiseen sekä nostaa maan sisällä tuotantoketjun lisäarvoa.? P Uruguaylle mallia Suomesta Suomalaisinvestoinneilla vaikutetaan myös Uruguayn työelämäsuhteisiin. Selvityksen julkistamistilaisuudessa tapasivat mm. PIT-CNT:n pääsihteeri Milton Castellano, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, suurlähettiläs Teemu Turunen ja paikallisen paperiliiton entinen puheenjohtaja Julio Burgeño. sopimuksessa tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. IPCC eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli julkaisi lokakuun alussa erikoisraportin, keinoista, joilla lämpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen. Raportin jälkeen Suomessa nousivat julkiseen keskusteluun metsäteollisuuden hakkuumäärät ja metsien toimiminen hiilinieluna. Tähän hiilinieluun voidaan vaikuttaa metsien kasvua edistämällä ja metsitystä lisäämällä. – Kasvava metsä sitoo parhaiten hiiltä. Hyvällä hoidolla ja suunnittelulla hakkuita voidaan lisätä Suomessa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa, Petri Vanhala katsoo. Metsien kasvun edistäminen on myös Metsäteollisuus ry:n mukaan sekä paras lääke metsävarojen kasvattamiseen että toimiva keino hillitä ilmastonmuutosta ja pitää yllä metsäteollisuuden toimintakykyä. ? P Maankäyttö Huolehditaan hiilinieluista ja sidotaan hiilidioksidia maaperään. Lisätään ruuantutonnon tuottavuutta ja kasvisten osuutta ruokavaliossa. Teollisuus Teollisuuden päästöjä vähennetaan 70–90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010. Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, jotta maapallon lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen. Lähde: Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö. ilmasto-opas.fi 6-7_kuorimo.indd 7 17.10.2018 12.52.20
KUORIMO 8 | Paperiliitto 8/2018 työskentelevä Matti Rasa, 60. Sitkeästi Rasa on käynyt töissä, vaikka polvet ovat vihoitelleet jo vuosia. Vihdoin viime toukokuussa hänen pahasti vaurioituneeseen oikeaan polveensa tehtiin tekonivelleikkaus, joka helpotti kipuja ja elämää. Nyt Rasa toivoo, että myös vasen polvi leikattaisiin – ja ajoissa, ettei tilanne menisi yhtä pahaksi kuin oikean polven kanssa. – Lääkäri vertasi polven toimintakykyä näin: Jos huippukunnossa oleva polvi on 100, niin minun polveni oli 20. Lääkäri lupasi, että leikkauksen myötä siitä saataisiin vähintään 70 veroinen. Ja se siitä tulikin. Töissä vaikka osa-aikaisena – Nivelrikko on kokonaisvaltainen sairaus, joka vaikuttaa liikkumiseen, uneen ja jakNivelrikko ei ole vain iäkkäiden sairaus, vaan vaivaa myös monia työikäisiä. Varastooperaattori Matti Rasa pääsi lopulta tekonivelleikkaukseen ja sai polvensa kuntoon. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen N ivelrikko, kansankielellä kuluma, on yleisin niveltautimme. Arviolta miljoona suomalaista sairastaa sitä. Nivelrikon vuoksi suomalaisille kertyy yhteensä lähes miljoona sairauslomapäivää vuosittain. Yksi nivelrikkoa sairastavista on varasto-operaattorina UPM:n Kaukaan tehtaalla Nivelrikko riesana samiseen. Työntekoon se heijastuu riippumatta siitä, joutuuko töissä istumaan, seisomaan vai liikkumaan, huomauttaa hankevastaava Anne Hirvonen Suomen Nivelyhdistyksestä. Itsekin nivelrikkoa sairastava Hirvonen tietää, miten kipu voi väsyttää ja syödä energiaa. Työikäisellä nivelrikkoa sairastavalla on käytännössä kolme vaihtoehtoa: jatkaa työssä, vaihtaa työtä tai jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Nivelyhdistyksen viestintäpäällikkö Katri Kovasiipi tuo esiin neljännen vaihtoehdon – osatyökykyisyyden. – Sen hyödyntämiseen haluamme työnantajia kannustaa. Nivelrikko syntyy, kun nivelten pintaa peittävä sileä rusto alkaa rappeutua. Tyypillisiä paikkoja ovat sormet, ukkovarpaat, selKUORIMO Matti Rasan polvi onyt paljon parempi kuin ennen toukokuista leikkausta. 8-9_kuorimo.indd 8 9.10.2018 21.19.18
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara V iime kuukausina on väsymiseen asti saanut katsella ja kuunnella tiedotusvälineistä tarinoita siitä, kuinka toistuvasti töihin juovuksissa saapuvista ja siivouskomeroon sammuvista työntekijöistä ei pieni yrittäjä pääse millään eroon. Ja ettei kukaan halua irtisanoa hyvää työntekijää. Jokainen työelämässä itse mukana ollut tietää, että näinhän asia ei ole. Mutta minkälainen on se hyvä työntekijä, josta kukaan ei halua eroon? Tai minkälainen on se hyvä työnantaja, jonka palvelukseen halutaan? Aikanaan kokouksessa, johon jostain syystä osallistuin, eräs henkilöasioiden hoitaja totesi hyvän työntekijän juoksevan milloin tahansa täysimittaisen maratonin. Salissa istui tuolloin parikymmentä keski-ikäistä eri aloja edustavaa miestä, joiden vatsan ylevästä kaaresta oli helppo päätellä, että koolla oli työelämän rupusakki. Juoksua harrastettiin korkeintaan läheiseen henkilöstöruokalaan. Silti kaikki istuivat tukevasti palleillaan. Mikä siis näiden herrojen solmittuja liittoja piti kasassa? Jospa työsopimukseen perustuvaan liittoa ja avioliittoa vertaisikin toisiinsa? Molemmissa osapuolten tulee toimia lojaalisti toisiaan kohtaan. Vaikka iän myötä tulisikin uurteita pintaan ja painoa lisää, pitäisi aina etsiä niitä yhteisiä nimittäjiä. Liimaa, joka pitää suhdetta koossa. Olla tukena siinä vastamäessä, vaikka ruoka selkäkrempan vuoksi olisikin jäänyt pöytään laittamatta taikka vessa pesemättä. Kukaanhan ei eroa hyvästä miehestä tai naisesta tai erota hyvää työntekijää. Silti jokainen tuntee omasta lähipiiristään esimerkkejä, joissa taivaassa solmittu liitto hajoaa. Useimmiten molempien pitäisi katsoa peiliin. Odotinko toiselta mahdottomia? Teinkö itse mitään homman onnistumisen suhteen? Se on kuitenkin helppo päätellä, että jos liitto alkaa muistutuksella siitä, että ensimmäisestä virheestä löytää tavaransa kadulta, homma ei tule kestämään, eikä kimpassa ole kiva olla. ? P Paperiliitto 8/2018 | 9 käranka sekä lonkat ja polvet. Nivelrikon syntyä ei kovin tarkkaan tunneta. Riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino, tupakointi, perinnölliset tekijät, nivelvammat ja raskas fyysinen työ. Nivelrikkoa ei voida parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa. 6 ällän hoito-ohjelmaan kuuluvat liikunta, lepo, laihdutus, liikehoidot, lääkkeet ja viimeisenä keinona leikkaus. Portaita takaperin Rasan polvivaivat alkoivat vuosia sitten. Molemmista polvista on jouduttu leikkaamaan nivelkierukat. Lisäksi vasemman pohjeluun murtuminen 2000-luvun alussa rasitti oikean jalan polvea. Nivelrikkodiagnoosin Rasa sai vuonna 2003. – Silloin minulle teetettiin oikeaan polveen hiilikuitutuki, joka helpotti elämää jonkin aikaa. Vuonna 2016 Rasan polvet – varsinkin oikea – alkoivat olla niin huonossa kunnossa, että kivut olivat päivittäisiä. Tulehduskipulääkkeitä hän ei voi syödä, koska häneltä puuttuu toinen munuainen. – Kipu iski erityisesti jalkaan varatessa. Kipujen ollessa pahimmillaan jouduin kävelemään portaita takaperin. Leposärky häiritsi nukkumista. Jalat olivat myös jäykät liikkeelle lähtiessä. Se oli sellaista köpöttelyä, Rasa kertoo. Lähete tekonivelleikkaukseen irtosi vasta toiselta ortopedilta. Leikkauksen jälkeen Rasa jäi kolmen kuukauden sairauslomalle. Toipuminen oli alussa hidasta säryn takia. Trukin pukki paras paikka Trukin ajamiseen nivelrikko ei ole liiemmin vaikuttanut. – Trukin pukkihan on polvivaivaiselle ihan paras paikka – kunhan sinne ensin pääsee, Rasa naurahtaa. Ennen leikkausta työterveyslääkäri suositteli Rasalle korvaavaa työtä. Niinpä Rasa keskittyi trukin ajamiseen ja jätti kyykistelyt ja hyppimiset työkavereille. Palattuaan sairauslomalta töihin Rasan työ on ollut edelleen osittain sovellettua. – Hiljalleen minun pitää jo palata ruotuun. Huono omatuntohan siitä tulee, kun joutuu laistamaan töistä. Onneksi työkaverit ovat suhtautuneet hyvin. Sairauslomalla ollessaan Rasa kuntoutti polveaan kuntosalilla ja uimalla. – Oli kiva huomata, että rintauinnissa jalan potku tai uima-altaan päästä vauhtiin ponkaisu eivät enää koskeneet polveen, hän kertoo. Rasa aikoo jatkaa liikkumista voinnin ja jaksamisen mukaan. Tekoniveleen hän on tyytyväinen, vaikka se toikin rajoituksia – esimerkiksi polvilleen ei saa enää mennä. – Toivon, että voin jatkaa töissä eläkeikään asti.? P Hyvä työntekijä, hyvä kumppani PITUUSLEIKKURI Mikä siis näiden herrojen solmittuja liittoja piti kasassa? KUORIMO ”Kipu iski erityisesti jalkaan varatessa.” Vertaistukea työikäisille ? Suomen Nivelyhdistys järjestää työikäisille nivelongelmaisille virtuaalisia vertaistukiryhmiä. ? Ryhmien avulla pyritään tavoittamaan nivelongelmaisia, esimerkiksi nivelrikkoa sairastavia tai sitä epäileviä, joiden elämäntilanteeseen ja aikatauluihin virtuaaliset ryhmät sopivat paremmin kuin perinteiset vertaistukiryhmät. ? Ryhmiin osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä Virtun käyttäjäksi osoitteessa www.nivel.fi/virtu Lisätietoja vertaistuki@nivel.fi 8-9_kuorimo.indd 9 9.10.2018 21.19.19
10 | Paperiliitto 8/2018 MURTEET Jari Hyttinen on tuttu näky Kuopion torilla. Hän on Lupsakat Papat -pappatunturikerhon aktiivijäsen. ”Kaks savolaista ku kohtoo, ei siinä ihmeitä tapahu. Suattaa olla että muutama sana lentää. Ei kai siinä, vaikee on äkkiseltää.” 10-15_pääjuttu.indd 10 17.10.2018 0.15.19
Paperiliitto 8/2018 | 11 MURTEET Omalla kielellä Miltä paperiliittolaiset kuulostavat? Tuoreen tutkimuksen mukaan äidinkieli on suomalaisille tärkein identiteettiä määrittelevä asia heti läheisten ihmissuhteiden jälkeen. Näin me puhumme, idässä ja lännessä. Teksti Mari Schildt Kuvat Akseli Muraja, Jussi Partanen, Mikko Nikkinen, Johannes Tervo 10-15_pääjuttu.indd 11 17.10.2018 0.15.20
Luanikas Pyyrman Raumalainen Aki Peippo on sähkömies UPM:n paperitehtaalla ja Rauman kaupungin virallinen Pyyrman. K yl mnää iha Raumam boikki ole, Syväraumas vähäpoikan kortteerasi. Tiätystengi mek kuuluta Satakunttaha, mut kyll me raumlaissi olla. Mnuu miälestän tämä o tosi raar paikk oll ja elell. Aamusin gon lähte arbettihi, mene tuall pisi kaupunkki fabriikkim bäi, ni kyll stää vaa kattle ymprilles, ja meina: Kyll Raum o ain Raum, tääll o luanikast assu. Kyll stää Rauman giäld silti edelle kuule ihmste praakkaskeleva, nii oikke. Jos reisum bääll olla ja istuta ehtot jossa trahtööris, ni ihmse auningoitte, ett kyll noi taita raumlaissi oll, ko veissava noi komjast tuall ryypplaului. Raumlaise pruukkava paohat semsell noppial, hakkaval tahdill, eik mingängaldast laahaamist puhes ol. Asjat täyty äkkisten saadk klaaratuks. Stää varte me noppia puhella. Muuhald? Kyll mnää sillon olef fundeeran, ett ei samper senttä, kylläpäs tollaki kestä toi ferklaarink nii saamari kaua, ett ei tull mittä. Katost kon Raumall puhella tämsell noppiall tyylill, siitt o montakki ettu. Esimerkiks kom baati föörist tippu rombott merehe, ni kaver vaa huuta siäll ahteris istuvall: rombott putto, ot kii! Sillo se ahteris istuva kaver kerkke nappama sem botu siäld merest! Sillon dällö käyki sillail, ett ihmse jääväk kraappima pääknuppias, ett mitä mahdo tarkotta, mutt kyll se asi tehdä klaariks. Kyll seki träkkis pitä ett Rauman giäl tarttu muitte ihmste puheissi. Ole mnää meijä flikall luken raumangiälissi sadui ja kyll seki kluutist ja faartist puhele. Kyll se vaa tarttu, ko perhes praakkaskellan däll tavall. Pyyrman trumputta uutissi Papertehtas mnää ole sähkömiähen doimeisan, siviilis Pyyrman. Mnuum bestatti Pyyrmanni virkkaha 13.6.2008. Tämä vuas o kymmnes vuas. Stää enne mnuu isän ol siin viras vuadest 1980 ettippäi vuatte 2013 saakk. Ennemuina kon ei ilmestyny aviisei, pit kummingi saad ihmste tiattoho, mitä raad om päättän gaupungis ja muitakki anonssei. Sillo ol tämmne kaupunkikuuluttaja ko Pyyrman, joka käve trumputtamas ja kuuluttamas pisi kaupungki, näi väki sai kuull uusimma uutise. Sillo kuulutetti huutokaupa, tyätalkko, kokkoukse, kirkollise juhla ja kuvernööri viarailu ja mitä muit asjoi mahdo oll. Ja sitt ko 1890-luvu lopus alko aviisi ilmestymä, ni sillo jäi Pyyrman virattomaks ko ihmise lukiva valla aviisist kaike. Se ol jottai 1900-luvum bualvälim baikkeil, ko Pyyrmannin doimi herätetti uudestas henkki Nortamo-seoram bualest. Siit saakk o ollu voimas Pyyrmannin virka. Mnää ole viides siin pestis. Vanha aikka trumputtaja oli sukunimeldäs Pyyrman, siit se nimi on dullu. Nykysi siihen doimehen guulu Nortamo-Seoran guulutukse, Rauman gaupunkin guulutukse, raumlaiste seoratte, firmatte tai privat ihmsten guulutukse. Sillon dällö tlee kaikengaldast, ihmse soittava, ett tleeks trumputtamaha. Virka-asu, siihe kuulu stormar (silinterihattu) ja ponksuun (shakettitakki). Sitt o valkone pait ja rusett, liivi ova siin pääll ja tiätystengi upslaakhousu ja skuuri, sitt o trumpu. Sillongon keikka tlee, mnää pistä noi hapeti yll ja mene sinn sitt mihi on gäskett. Ole ollu häis, hautajaisis ja kaikk silt välilt. Jos joku puulaak täyttä vuassi, ni mnää ole ollu siäl trumputtamas. Sillo ko päätetti, ett mnuust tlee seorava Pyyrman, ni mnää opettli kaikk tämse kommervenki, mitä siin täyty tehd. Mitä kuulutustäkstihi tlee, se täyty fundeerat etukätte, sitt menn tärkkjänäs paikall ja ihmse kattleva ett siäld se Pyyrman saapu, koht programmi alka. Kyll se iha luanikas homma o, ja yht tärkkjänäs täöty oll kon sontkuskin doimeis! Selväll Rauman giälel Selväll Rauman giälell se täksti tarvittis kuulutta, ett ihmse ymmärtävä. Kon trumputus on suaritett, ni sillo viimästäs ihmsek kääntyväk kattlema, ett mitä mahta tapahtu. Se jälkke mnää ota stormarist täksti ja ulosanna sen mitä siihe on girjotett, ja sitt ko se o lopp, ni täksti takas stormarihi ja pari trummupärinä perähä. Ei siin kaua menn. Kuulutustäksip pruukkava alkka näi: ”Kuulutus, kaikillk kunjalisill ihmsill tiadoks anneta ett”. Taikk jos o jokku kalaasi, joho on gäskett viarai – Raumall käsketä ei kutsut – ni sillon ”Kaikillk käsketyill viaraill, ja muuton gunnjalisill ihmsill tiadoks anneta ett” sillail oikke. Se jälkke ko trumputus ohitte lähdem bois, mutt välill käy niingi ett ihmse tahtova otta potretti mnuust, ulkmaalaste ja kotimaiste ihmsten gans ole ollu monis potreteis, mahtak muutama oll suuttan päätty Facebookkiingi. Trumbukapulaki o joskus pudonnukki kesken trumputukse, mutt ei se ol häirinn sitt oteta kapula kättehe ja jatketa siitt, mihi jäätti. Yks jokavuatine traditsuun Pyyrmannill o pitsviiko alotus ja lopetus heinkuu viimäsell viikoll Helsingintorill, vanhas Raumas, siäl kaikkist varmimmi mnuun näke. Pyyrmannill voi oll keikka keskell päevä, sillo täöty sanno pomoll töis, ett tarvittis saad friit vähä ett pääse Pyyrman trumputtamaha. Joka kert se o luannan, ei ol vastan gränittän ikän, kiitokse siit tyäantajall. Ain o sanott, ett mens sinn vaa, kyll kaikk suttantu. Suattaa olla, tai… Jari Hyttinen on massanvalmistaja Mondi Powerflutella Kuopiossa. Hän epäilee, ettei savolaisista ota tolkkua. K yllä tässä ollaan iha savolaesia, ooikkeesti. Savolaine, umpikierokkii varmaan. Tiälä olen ikäni ollu. Kyllähä minä olen kiertäny jonkin verran mualimaaki, mutta heleppohan savolaisten kanssa on tulla toimee. Hyviä immeisiä myö ollaa, ainakkii omasta mielestä. Eihä meistä saa mittää tolokkua, jahkailuks mennöö. Päätöksiä ollaa varmaa vähä huonoja tekemää, vaatimattomia ja silleen. Mutt ei siinä mittää, minusta me ollaa parraita tiälä Suomessa. Kaks savolaista ku kohtoo, ei siinä ihmeitä tapahu. Suattaa olla että muutama sana lentää. Ei kai siinä, vaikee on äkkiseltää. Emminä nyt ossoo sannoo, riippuu hyvi paljo tilanteesta. Minusta muut on nii jäykkiä meikäläisiin verrattuna. Voi olla, että mitteepä tuon kanssa kun ei tuo ossoo mittee, jankuttaa vua sammoo. Se voi olla, että jahkailuks männöö. Seekkii tietysti on. Nuoriso ei ossoo Nuoriso, ei ne silleen halua viäntee ja kiäntee, niinku meikäläiset vielä, että on se kattoovoo kansanperinnettä varmaan. Kuopion torille kun määt kahville tai jottain, niin ei ne nuoriso ennee silleen puhu. Puhhuuko ne fiksummin tai huonommin, en ossoo sannoo. Mut kyllähä toiset pittää. Ne sannoo, että juttele vua lissee, on tuota niin mukava kuunnella. Ei siitä kaikki varmaan tykkee, tai suattaa tykätä. Vaimo on Pohjois-Karjalan puolelta. Se puhu alkuun sie ja mie, mutta on sekkii alakanu oppia puhumaan oikein. Se on sen verran jo Kuopiossa ollu. Mutta nyt en tuas ossoo sannoo. 12 | Paperiliitto 8/2018 MURTEET 10-15_pääjuttu.indd 12 17.10.2018 0.15.20
Paperiliitto 8/2018 | 13 MURTEET ”Pyyrmannill voi oll keikka keskell päevä, sillo täöty sanno pomoll töis, ett tarvittis saad friit vähä ett pääse Pyyrman trumputtamaha.” Aki Peippo jatkaa Pyyrmanin pestissä isänsä työtä. 10-15_pääjuttu.indd 13 17.10.2018 0.15.21
Nyt tiällä on semmosta puolpilivistä ja on suattanu yöllä sattoo, kun on rapakoita. Tai suattaa olla että ei satanu. Sattaa ja paistaa. Savolaisukko raatatieasemalla Minä en muista sitä iha tarkkoo, mutta mänkö se suunnillee näin? Että tiijätkö ku ennevanhaa oli rautatieasemalla semmone luukku, mistä lippu käätiin ostamassa? Tiijät varmaan. Nii kato savolaisukko meni juna-asemalle ja istu siihen penkille ja rupes kaivammaa sätkävehkeitä tuolta taskusta. Se lipummyyjä huuti sieltä luukun takkoo, etä ”tiällä ei sua polttoo”. Ukko kahto sitä vähä aikoo ja rupes sätkee kierttämmää. Tuas se naine huutaa sieltä luukusta että ”tiälä ei sua polttoo”! Ukko vielä kahtoo sitä, ja sytyttää sen sätkän. Se nainen aukassoo luukun ja huutaa jo kovasti sieltä että ”TIÄLÄ EI SUA POLTTOO” ja pistää sen luukun kiinni. No se ukko kahtoo sitä ja sanoo: ”mittees mänit sinne?” Savolaine sana? Mittee minä sulle sanon? En tuohonkaan ossoo sannoo äkkiseltää mittää. Suattaa olla tai suattaa olla olematta. Eikö tuo kuvvoo aika paljo? Siemie on syvälä Jarmo Kojo on automaatiokäynnin turvaaja Metsä Boardin kartonkitehtaalla Simpeleellä. Siemietä hän ei vaihda. K yllä mie vahvasti karjalaine olen. Ollaa kuitenki niin lähelä, tässä ihan rajan pinnassa, Laatokan pohjukassa. Se on se maisema, kun aamulla avvaa silmät auki ja kahtoo ikkunasta ulos. Sieltä näkkyy peltoaukee. Sit näkkyy jokisuisto tuossa. Tosi mäkinen mutta avara näkymä. Se on vaan se. Myö ollaa ehkä aika vilkasta kansaa. Täälä ylleensä ku ihmiset kokkoontuu, ni kaikki puhhuu yhtä aikaa, kukkaa ei kuuntele kettää. Oma juttu on siinä jokkaisella mänössä. Vähä pilkataa savolaisia ja naureskellaan pohjalaisille. Se on sellasta leikkimielistä, ei missää nimessä totista. Vanhoista juttuloista Mummo oli kova puhumaan vanhoista juttuloista. Onhan tuo murre muuttunu, jot ei ennää ole ihan samanlaista. Jos joku rupes ninku, mites työ sanotta, leuhkimaa, ni meil mummo sano elä löyhkä. Leuhkiva ihminen on löyhkö. Mummo oli sellane meijän kylälä, et siin oli pikkuse kansanparantajan vikkaa. Jos oli jotaki vaivaa, ni mummolle tultii hoitoon. Ei huolinu olla ko roska silmässä tai tikku käissä nii aika ussei mummon luo tultii pyytämmää apuja. Saman juttu elukoihe kanssa. Sopivasta aiheesta ku haastetaan, kyllähän sitä juttuu tulloo. Sanoppa mikä o uhvatta? Patahanko tai pataluhta, puuvarressa oleva hanko, jolla nostetaan pata tulelta. Heinäseipään tappi on naula, ja uunipelti on juska. Vaimon kanssaki kiistellää, että ku mie sanon et laita juska kiinni, ni hää sannoo et ei hää juskaa laita mut hää laittaa tuon uunipellin. Puhheesa on oma väritys, ainaki omalla sakilla. Jos muita tulloo muualta päi, täytyy pikkusen loiventaa. Ollaa höyliä. Ettei tuu väärinkäsityksiä, eli ei loukkaa kettää, ku toinen ymmärtää ihan vikkaan. Jos tuntoo toisen, ni voi sannoo vähän reilumminkin. Meillä ku suututaan, meillä sanotaan et mie nyt loukkauvuin. Ja ku mökötetään niin nöksähettää. Siemie vaikka vieraitten kuullen Joskus aikonaa oli yks semmonen sähkömies, mikä jostaki syystä oli työpäivä aikana pistäytyny kotona. Osastopäällikkö soitti, asu siinä naapurissa. Soitti ja kysy, että ”mites se 14 | Paperiliitto 8/2018 MURTEET Erilaisia vai samanlaisia? SUOMEN KULTTUURIRAHASTO ja ajatuspaja e2 julkaisivat keväällä tutkimuksen suomalaisten identiteeteistä, ja miten käsitykset heimoeroista niissä näkyvät. Kysymyksiin vastasi yli 6000 suomalaista: eri ikäisiä, eri taustaisia, eri puolilta maata. Tutkimuksessa selvitettiin, onko käsityksillä heimoeroista mitään todellisuuspohjaa: löytyykö se sarkastista huumoria viljelevä varsinaissuomalainen, koruttoman suorapuheinen satakuntalainen, hidas hämäläinen, puhelias ja tunteikas karjalainen, uhoava pohjalainen, välitön lappilainen ja vääräleuka savolainen? Tuloksen voisi kiteyttää sanaan: toisinaan. Hämäläisissä on muita hieman vähemmän suorapuheisuutta ja innostumista, ja karjalaisissa on stereotypioiden mukaisesti hieman tavanomaista enemmän puheliaita. Savolaisten keskuudessa on muita hieman vähemmän suorapuheisia. Mutta sitten: Karjalaisia on pidetty Suomen tunteellisimpana heimona, mutta tutkimusaineiston mukaan karjalaiset ovat itse asiassa täysin keskimääräisiä tunteidensa näyttämisessä. Eteläpohjalaiset erottuvat aineistoista vain hieman suorapuheisuudellaan. Lappilaiset ovat vaatimattomia, mutta eivät kovin puheliaita eivätkä vetkuttelevia, mikä ei kumoa eikä vahvista myyttejä lappilaisista. Varsinaissuomalaiset ovat varsin keskimääräisiä luonteenpiirteiltään. Ne häviävän pienet erot, jotka löytyivät eri heimojen kesken, liittyvät eniten siihen, että suomalaiset ovat muuttaneet lähihistoriassa vain vähän itä-länsi -suunnassa. Olemme edelleen itäisiä ja läntisiä, mutta vain vähän. Sen sijaan se merkittävin löytö tutkimuksessa on, että me suomalaiset olemme paljon enemmän samanlaisia, kuin osaamme ajatellakaan. Identiteettimme rakentuu paitsi lähipiirin ja harrastusten, myös suomalaisuuden, äidinkielen, koulutuksen ja työn ympärille. Nämä kaikki ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista sukupuolesta, iästä, asuinpaikasta tai poliittisesta kannasta riippumatta. Isossa kuvassa me olemme ihan suomalaisia. Suomi jakaantuu Itään ja länteen Länsimurteet Suomen länsimurteet pohjautuvat vanhaan pohjoiskantasuomen murteeseen. Vuosien 0–200 tienoilla rannikolle tuli siirtolaisia nykyisen Viron alueelta sekä skandinaaveja Itämeren länsija eteläpuolelta. Näin syntyivät vähitellen rannikon suomalaismurteet, jotka ovat nykyisten lounaismurteiden pohjana. Sisämaassa alkoivat kehittyä hämäläismurteet. Kolmas asutusalue oli Etelä-Pohjanmaa, jonne tuli uudisasukkaita etelästä 1200-luvulla. Itämurteet Suomen itämurteet pohjautuvat muinaiskarjalaan, jota puhuttiin Laatokan länsirannikolla. Pähkinäsaaren rauhan raja 1323 jakoi karjalaiset kolmeen ryhmään, joiden kieli alkoi vähitellen kehittyä eri suuntiin. Rajan länsipuolelle Ruotsin eli Viipurin Karjalaan alkoivat kehittyä kaakkoismurteet. Savoon nykyisen Mikkelin tienoille siirtyi uudisasukkaista Muinais-Karjalasta jo 1000ja 1100-luvulla. Alueelle tuli väestöä myös Länsi-Suomesta. Lähde: Kotimaisten kielten keskus 10-15_pääjuttu.indd 14 17.10.2018 0.15.21
Paperiliitto 8/2018 | 15 MURTEET ”Myö ollaa ehkä aika vilkasta kansaa. Täälä ku ihmiset kokkoontuu, ni kaikki puhhuu yhtä aikaa, kukkaa ei kuuntele kettää.” Jarmo Kojo tallentaa perinnettä tuleville sukupolville keräilemällä maatalouden koneita ja tarvekaluja. 10-15_pääjuttu.indd 15 17.10.2018 0.15.22
on mahollista, miehä neän et sie oot koton”. Tää asentaja sano, et ”nythän myö palettii molemmat”. Eli kärähettii kotonta molemmat. Kyllä se on siemie. Sinäminä taipuu älyttömän huonosti. Ei ees vieraihen kuullen. Puhumattakaa sullemulle. Ei, ei millää, ei minu ikäsillä ainakkaa taivu. Kyllä se siemie on syvälä. Moon meiltä Mika Keltamäki on flexopainaja Aution Laatikkotehtaalla Seinäjoella. Hän ei ole vain pohjalainen, vaan eteläpohjalainen. S einäjoela mä olen syntyny, jotta iha paljasjalkaanen seinäjokine olen. Äitee on tosta Ilimajoelta ja issee on sitte Kurikasta. Moon eteläpohojalaanen, tasan tarkkaan eteläpohojalaanen. Nehän puhuu jotta niinku Pohojois-Pohjammaalta. Hyvä, ettei uletu Ouluhu asti. Mutta se ei oo likelläkä Pohojammaata. Tääl jos jotakin sovitaan, se piretään ja jos jotakin sanotaan, ni se teherään. Jotta ei puhuta mitä sylyki suuhun tua. Täällä sanotahan kun ruvetahan puhumahan, notta moon. Moon meiltä ja muut on meirän krannista. Se meinaa, notta moon meiltä ja muut on meirän naapurista. On se kiäli muuttunu. Meirän tenavat ja niitten kaverit, niin nehän totaniin ku lyhentelee sanoja, ja mun miälestä ne ei enää puhu niin leviää. Notta mun miälestä se on muuttunu. Ehkä nää kännykät on sen teheny, jotta lyhennellään sanoja. Se on siittä tullu puheeseeki. Lyhennellää sanoja. Pohojalaaset kun tulee yhtehen, se on hauskaa, huumoripitoosta. Jos töitä teherään, niin jos joku ei meinaa jaksaa, niin siittä ruvetaan kiusottelemaa, nii sanotusti. Nälävimähä. Se on sellaasta hauskaa, oikeissa rajoissa, tietysti. Ja pohojalaaset häät ja hautajaaset erottaa siittä, että toises on yks juappo vähemmä. Se on nappo Kyllä vieraan pitää pikku hiljaa lähteä mukahan puhumaha. Että ei kai sitä yritetä opettaa, varta vaste. Joitaki tiettyjä sanoja tietysti. Meillä oli täällä yks savolaane monta vuotta töis ja meillä oli vanha liimakone ja sinne piti lisätä liimaa. Molin sen kanssa siinä hetken aikaa tekemäs hommia, mä sanoon sille, anna se nappo tänne, jotta mä lisään liimaa. Se ei tienny, mikä on nappo. Savoksi se oli kaaha. Me mentii läpi koko työmaa, ja kaikki muut sano et se on nappo. Ja se oli nappo. Pikkusen tuuloo ja aurinko paistaa. Jos räntää sataa, se on räpäskää. Jos aurinko paistaa ja sataa vettä, niin piru piiskaa akkaansa. Aamulla ku aurinko ja aamu-usva nousoo lakialta, soon Pohojanmaata. Lakia on sitä, että se on iha tasaasta. Sitä on silimän kantamattomiin. ? P 16 | Paperiliitto 8/2018 MURTEET 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* ”Tääl jos jotakin sovitaan, se piretään ja jos jotakin sanotaan, ni se teherään. Jotta ei puhuta mitä sylyki suuhun tua.” Lakia on sitä, että on ihan tasaasta, ja siellä Mika Keltamäki viihtyy. 10-15_pääjuttu.indd 16 17.10.2018 0.15.23
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 10-15_pääjuttu.indd 17 17.10.2018 0.15.23
Juha Säkkilä, Hämeenlinna työ: koneenhoitaja, Paccor Finland Oy edustettavana: 131 vakituista ja 23 määräaikaista työntekijää apuna: 5 osastonluottamus miestä Miten sinusta tuli pääluottamusmies? Siihen ehkä vaikutti muutoksenhalu, lu ja tahto saada tehtyä työpaikalla rakenteel lisia muutoksia neuvottelemalla läpi. Ajat telin että voisin vaikuttaa ja tulin valituksi. Mikä antaa luottamusmiehelle onnistumisen tunteen? Se, että sopimalla on pystytty vaikutta maan työpaikan toimintaan. Monesti on kyse asioiden kehittämisestä pala palal ta ja pitkäjänteisesti. Oma tahtotila on esi merkiksi voida vakinaistaa työntekijöitä ja huolehtia silti siitä, että kaikille riittäisi töitä. Isossa kuvassa asioita on saatu jiiriin. Pää luottamusmiehen tehtävä edellyttää yh teistyökykyä ja dialogiataitoa, jämäkkää ja rauhallista yhteistyötä. Itse pyrin tekemään työtäni parhaalla mahdollisella tavalla. Mikä tehtävässä on vaikeinta? Jos asiat jäävät keskeneräisiksi, ei kä niitä saa edistettyä tavoitteittensa mu kaan. Joskus asioihin tulee itsestä riippu matta viivästyksiä. Mitä kuuluu työpaikallesi? Coveris Rigid Finland Oy on muuttunut Paccor Finland Oy:ksi. Kun omistajaksi tu li pääomasijoitusyhtiö LindsayGoldenberg, vaihdettiin Hämeenlinnan tehtaan nimeä. Käyttöön otettiin aiempi Paccor. Coverisni mi jäi vanhan omistajaryppään käyttöön. Janne Sirviö, Oulu työ: varaoperaattori, Syntho mer Finland Oy edustettavana: 18 vakituista ja 3 määräaikaista työntekijää apuna: 1 osastonluottamus mies Miten sinusta tuli pääluottamusmies? Toimin pitkään osastonluottamusmie henä, joten se oli luonnollinen jatkumo pääluottamusmieheksi. Edeltäjäni myös lähestyi työuran loppua, joten vaihdoim me paikkoja hyvissä ajoin. Mikä antaa luottamusmiehelle onnistumisen tunteen? Se kun saa yhteisiä tai yksittäisiä asioita edistettyä työyhteisössä. Mikä tehtävässä on vaikeinta? Kun asiat eivät oikein tunnu etenevän ja homma pitäisi saada hinattua maaliin. Mitä kuuluu työpaikallesi? Työyhteisön yhteishengen parantami seksi otetaan ensi vuonna käyttöön tiimi raha, jonka voi käyttää esimerkiksi mene mällä yhdessä syömään. Tiimiraha koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Meillä myös al koi kampanja, joka kannustaa liikkumaan enemmän vapaaajalla. Työyhteisöm me jokainen jäsen lahjoitti viime vuonna omasta bonuksesta 50 euroa Oulun seu dun vähävaraisille lapsille. Tämä idea syn tyi, kun luimme Paperiliittolehdestä Sto ra Enson tehtaan porukan joululahjakerä yksestä. Haluamme haastaa tänä vuonna myös muut työpaikat mukaan! 18 | Paperiliitto 8/2018 LUOTTAMUSMIESVAALIT Luottamusmiehenä Niklas Långbacka, Teerijärvi työ: Mini-Maid Oy edustettavana: 70 työntekijää Miten sinusta tuli pääluottamusmies? Kaikki lähti alunperin siitä, että halusin kokeilla jotain uutta. Mietin, että työsuojelu kiinnostaisi, kunnes eräs työkaveri ehdot ti, että minusta voisi tulla pääluottamus mies ja päätin yrittää. Kun työpaikalla jär jestettiin vaalit, minut valittiin. Mikä antaa onnistumisen tunteen? Niin työelämässä kuin vapaaaikanakin olen oppinut, että ikinä ei saa olla liian isot odotukset mistään. Olen ajoittain kärsinyt masennuksesta ja sen kautta huomannut, että jokaikinen pieni onnistuminen on voit to. Se tunne, kun huomaa, että on pysty nyt auttamaan jotakuta jossain asiassa tai on edes hyvä keskustelu työkaverin kans sa, antaa minulle onnistumisen tunteen. Mikä on vaikeinta luottamusmiehen työssä? Onnekseni voin todeta että en ole vie lä kohdannut mitään kovin vaikeaa tehtä vää luottamusmieshommissa. Olen kum minkin suhteellisen vähän aikaa hommia tehnyt. Mitä kuuluu työpaikallesi? Työpaikalle kuuluu ihan hyvää. Töitä riittää vaikka syksy ja talvi on meillä vähän rauhallisempaa aikaa verrattuna kesään. Paperiliiton työpaikoilla järjestetään luottamus miesvaalit tänä syksynä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela N uorin heistä on 28, vanhin 64 vuotta. Kun kysyt syntymävuotta, se on useimmilla 1964. Tämä tiedetään paperiliittolaisista pääluottamusmiehistä. Mutta luottamusmiesorganisaatioon kuuluu myös varapääluottamusmiehiä ja työosastojen luottamusmiehiä. Tehtäviin valitut ovat osa liiton selkärankaa, luottamusmiesverkostoa. Verkoston jäsenet valitaan tehtäviinsä jälleen tämän vuoden lopulla kaksivuotiskaudelle 2019–20. Luottamusmiehinä nyt toimivat kertovat, kuinka he päätyivät tehtäväänsä, mitkä ovat työn onnistumisen ja vaikeiden paikkojen hetket. 18-19_lm2.indd 18 17.10.2018 1.02.30
Jani Markio, Tervakoski työ: massaosaston prosessinhoitaja, Tervakoski Oy edustettavana: 235 työntekijää apuna: 10 osastonluottamusmiestä Miten sinusta tuli varapääluottamusmies? Kahdeksan vuotta sitten osallistuin pää luottamusmiesvaaliin ja päädyin siinä nel jän äänen tappiolla kakkoseksi. Koska vara pääluotoksi ei ollut ehdokkaita niin kakko seksi tulleelle lankesi varan rooli. Minulla ei ollut luottamusmiestaustaa, mutta silti mi nua kannustettiin lähtemään ehdolle. Mikä antaa luottamusmiehelle onnistumisen tunteen? Onnistumisen tunteen antaa parhaiten positiivinen palaute kentältä, toki myös se kin, kun työnantajan kanssa on onnistuttu sopimaan yhdessä aidosti yhteisistä asi oista. Toki valitettavan harvoin toteutuu tuo ”aidosti” sana. Mikä tehtävässä on vaikeinta? Vaikeinta itselle on vuorotyön tuomat esteet asioiden hoitamiselle. Ei pääse riit tävästi keskustelemaan työntekijöiden ja työnantajan kanssa. Parhaiten työnanta jan asenteisiin pääsisi vaikuttamaan jatku valla keskustelulla ja kanssakäymisellä. Mitä kuuluu työpaikallesi? Arkeen on palattu tehtaan 200vuotis juhlien jälkeen, vaikka toki juhlinta jatkuu vielä pikkujoulujen merkeissä joulukuus sa. Tulevaisuus näyttää Tervakoskella hy vältä. Investointeja on luvassa ja tilauksia tuntuu riittävän. LUOTTAMUSMIESVAALIT Luottamusmiehenä Paperiliitto 8/2018 | 19 Niklas Långbackan työpaikalla Mini-Maidilla on henkilöstöä enimmillään noin 70. Työaikamuoto on tuotannossa valtaosalla tam 35 ja muutamilla päivätyö. Kuva Päivi Karjalainen. Paperiliiton työpaikoilla järjestetään luottamus miesvaalit tänä syksynä. Luottamusmiesvaalit ? Luottamusmiesten toimikausi alkaa parittoman vuoden tammikuun alussa ja kestää kaksi vuotta. ? Jos ammattiosaston syyskokouksessa on asetettu useampi kuin yksi ehdokas, pitää toimittaa vaali. ? Äänioikeus on jokaisella osaston jäsenellä, jonka etua valittava luottamusmies tulee ajamaan. Eini Lehtoranta, Kotka työ: voimalaitoksen käynnissäpitäjä, Kotkamills edustettavana 23 työntekijää, on itse yksi 10:stä osastonluottamus miehestä Miten sinusta tuli osastoluottamusmies? Päädyin osaston luottamusmieheksi, kun edeltäjä tahtoi jo siirtyä täysipainoi sesti odottelemaan eläkkeelle jäämistä. Mikä antaa luottamusmiehelle onnistumisen tunteen? Onnistumisen tunne tulee siitä kun huomaat, että neuvotteluissa työnanta ja on oikeasti kuunnellut osaston työnte kijöiden näkemyksiä, ja tehnyt ratkaisut osittain niiden pohjalta. Mikä tehtävässä on vaikeinta? Vaikeinta osaston luottamusmiehenä on löytää reilun kahdenkymmenen tove rin mielipiteiden joukosta se ”kaikille mie luisa vaihtoehto”. Mitä kuuluu työpaikallesi? Kotkamillsillä on hyvä boogie! Usko tehtaan tulevaisuuteen on vahva, ja se näkyy parhaiten yhteishengessä . ? P 18-19_lm2.indd 19 17.10.2018 1.02.35
20 | Paperiliitto 8/2018 HARRASTUS Nuoremmat thainyrkkeilyn harrastajat ovat ottaneet salilla Herralan hyvin vastaan. – He voisivat helposti kolata minut taidoillaan, mutta eivät tee sitä, Herrala kiittelee. 22-23_face.indd 20 9.10.2018 21.42.22
Mielenrauhaa kamppailusalilta Paperiliitto 8/2018 | 21 HARRASTUS Kemiläinen Jukka Herrala lähti käyttämään tytärtään thainyrkkeilysalilla, mutta hurahtikin lajiin itse. Kaksi vuotta myöhemmin hän on muuttunut mies. 22-23_face.indd 21 9.10.2018 21.42.25
22 | Paperiliitto 8/2018 HARRASTUS Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin D on't hurry. Wait until you are ready. Mustiin lohikäärmeen kuvalla somistettuihin shortseihin pukeutunut mies tarkkailee thainyrkkeilijöitä kemiläisen kamppailusalin tatamilla ja muistuttaa olemaan kiirehtimättä. Nahkaiset nyrkkeilyhanskat tömähtelevät vastustajan suojavarusteisiin voimalla. Tu-tum, tu-tum, tu-tum. Hiki helmeilee jo useimpien otsalla, vaikka harjoitukset ovat juuri alkaneet. Opettaja, yli kolmensadan ammattilaisottelun Thongchai Lamomprom pistää oppilaansa tiukille. – Tämä on todella fyysinen laji, Thongchai, eli tuttavallisemmin Thepi myöntää englanniksi. – Mutta tässä tarvitaan fyysisen voiman lisäksi myös paljon henkistä voimaa. Täytyy malttaa odottaa oikeaa hetkeä, kiirehtimällä antaa vain vastustajalle tilaisuuden päästä niskan päälle. Useimmille thainyrkkeily tuo mieleen juuri fyysisen kamppailulajin, jossa tärkeintä on lyödä ja potkaista kovaa. Lajin henkinen puoli saattaa silloin tulla yllätyksenä. Niin kävi myös Kemin Stora Enson osastomiehelle Jukka Herralalle, 46, kun hän aloitti lajin harrastamisen. Arjen pienet suuret nautinnot Jukka Herrala päätyi kemiläiselle kamppailusalille sattumalta kaksi vuotta sitten, kun silloin 11-vuotias tytär Vilma halusi tutustua thainyrkkeilyyn. Tytär ei innostunut jatkamaan harrastusta muutaman kerran jälkeen, jolloin seuran perustaja ja lajin SMmestari Jussi Pirttikangas ehdotti, että Herrala kävisi tyttären aloittaman alkeiskurssin loppuun. Ehdotus tuli sopivaan saumaan. – Olin juuri alkanut pohtia omaa jaksamista ja terveyttä hieman vakavammin. Isäni sai sydänkohtauksen vain 49-vuotiaana ja suvussa on laajemminkin sydäntautien rasitetta. Tajusin, että olin itse kulkemassa samaa reittiä, Herrala sanoo takkatulen lämmössä omakotitalonsa olohuoneessa. Tämän viikon treenit ovat ohi. Herrala on ajanut 10 kilometrin kotimatkan hymynkare kasvoillaan, napsauttanut kotona saunan päälle ja sytyttänyt tulet takkaan. Lapset, 13-vuotias Vilma, 11-vuotias Lauri ja 7-vuotias Emma ovat pihalla tai kavereidensa luona, vaimo Katja Herrala vielä töissä. Tämä hetki on ollut hänelle viikon kohokohtia siitä asti, kun thainyrkkeilystä tuli hänelle säännöllinen harrastus. Sillä siinä missä hän kuvitteli aloittavansa yksilölajin, joka nostaisi hänen kuntoaan, hän onkin saanut paljon enemmän – oman yhteisön sekä uuden näkökulman omaan elämäänsä. – Thepi on opettanut meille, että thainyrkkeily tekee hyvää niin ruumiille kuin mielellekin. Hän on saanut minut pysähtymään arkisten nautintojen äärelle. Yksinkertaiset asiat kuten hyvä ja terveellinen ruoka, saunan lämpö ja lepo ovat nousseet uuteen arvoon. Ne ovat minulle nyt arjen luksusta. Jopa kylmä hanavesi on alkanut maistua taivaalliselta. Stoppi kunnon repsahtamiselle Ennen thainyrkkeilyn aloittamista Herrala eli keskellä ruuhkavuosien pyörteitä. Lapset ja työ pitivät kiireisenä, ja ison omakotitalon laina painoi hartioilla, varsinkin kun vaimolla ei aina ollut tietoa seuraavasta työpaikasta. Työpäivät tehtaalla tuntuivat raskailta ja niiden jälkeen olisi tehnyt mieli vain rojahtaa sohvalle kaukosäätimen kanssa. Edes yöt eivät tuoneet tarvittavaa lepoa. Uni oli katkonaista, ja uniapneatutkimuksissa kävi ilmi, että hengityskatkoksia tuli yön aikana luvattoman paljon. Aamulla olo oli yhtä väsynyt kuin nukkumaan mennessä. Ylipainoakin oli kertynyt satunnaisesta jääkiekkoharrastuksesta huolimatta. Elämäntavat olivat kuin huomaamatta lipsuneet siihen pisteeseen, ettei oma terveys ollut päällimmäisenä mielessä. ?Buddhalaisuus on alkanut kiehtoa Jukka Herralaa thainyrkkeilyn myötä. Ensi kevään Thaimaan lomalla hän pääsee tutustumaan Thepin syntymäkaupunkiin. ?Jukka Herrala käy arki-iltoisin pitkillä kävelylenkeillä ystävänsä kanssa. Kuntoilun ohessa tulee käytyä läpi kuulumiset ja pohdittua syntyjä syviä. 22-23_face.indd 22 9.10.2018 21.42.26
Paperiliitto 8/2018 | 23 HARRASTUS – Minulla oli esimerkiksi tapana ottaa saunaolut joka ilta saunan jälkeen. Vaikka liikuin, ei liikunta ollut säännöllistä eikä riittävää. Siinä se kunto pääsi repsahtamaan. Herrala ymmärsi, että fyysiselle kunnolle oli tehtävä jotain. Hän ei halunnut olla suvussa seuraava, jonka sydän alkaisi keskiiässä reistailla. Hän halusi enemmän virtaa ja tiesi, että vastaus olisi liikunnassa ja ruokavaliossa. Yhdessä työporukan kanssa he saivat työnantajalta suostumuksen kuntosaliin, jonka he kasasivat talkoohengessä. Asiaan vihkiytynyt ystävä lupasi auttaa saliohjelman ja ruokavalion suunnittelussa. Se oli hyvä alku, mutta kurinalaisuus puuttui yhä. Sitten tuli thainyrkkeily, eikä takaisin entisiin elämäntapoihin enää ollut palaamista. Opettaja esikuvana Mielenrauhaa, rentoutta, positiivista elämänasennetta ja kiitollisuutta. Kaikkea sitä thainyrkkeily on Herralalle opettanut. – Ymmärsin melko pian, kun Thepi tuli salille, että siinä miehessä oli jotain erityistä. Hyvä energia oikein huokui hänestä. Hän ei koskaan hermostunut, eikä sanonut pahaa sanaa kenellekään. Thepin elämänasenne alkoi kiehtoa Herralaa. Hän alkoi ottaa mieheltä yksityistunteja, hioakseen lajitekniikkaansa ja oppiakseen ymmärtämään mistä hyväntuulisuus ja kunnioittava suhtautuminen ympäröivään maailmaan kumpusivat. – Minut itsenikin on kasvatettu kunnioittamaan muita ihmisiä ja auttamaan aina kun pystyn. En ole mikään ihmeellinen timpuri, mutta kaivan vaikka ojan Kiinaan, jos joku läheisistäni sellaista tarvitsee. Thepin tavattuani olen alkanut kuitenkin miettiä näitä asioita paljon enemmän. Olen alkanut ymmärtää kunnioituksen syvemmän merkityksen. Toisten huomioon ottaminen antaa aina jotain itsellekin. Herrala uskoo, että Thepin nöyrä elämänasenne kumpuaa buddhalaisuudesta ja thaimaalaisesta kulttuurista, johon thainyrkkeily kansallislajina olennaisesti kuuluu. Thepi on kotimaassaan arvostettu urheilutähti, mutta hänelle se on kunnia-asia, ei erityisen ylpeilyn aihe. Hän on aloittanut harjoittelun pienenä poikana ja saanut menestykseensä apua hengiltä ja jumalilta. ”Olen alkanut ymmärtää kunnioituksen syvemmän merkityksen.” Lajiin kuuluukin Thaimaassa joukko erilaisia tapoja ja rituaaleja, jotka eivät suoranaisesti liity buddhalaisuuteen, mutta kumpuavat juuri henkien ja jumalten kunnioittamisesta. Myös Thepin Suomessa pitämillä tunneilla harjoitukset alkavat aina vastustajalle kumartamisella. Näin osoitetaan kunnioitusta toista kohtaan. – En ole ainoa, joka on Thepin harjoitusten myötä muuttunut pehmeämmäksi ja vähemmän jäyhäksi. Enää salilla ei ihmetellä, kun joku tulee ja antaa kunnon halauksen. Miesten keskuudessahan tällainen on Suomessa vielä vähän erikoista. Ansaittua lepoa ”Don't worry” ja ”don't hurry”. Ne ovat Herralan mukaan Thepin pääteesit. Ensimmäinen niistä, eli ”älä murehdi”, on jo mennyt Herralalle niin sanotusti ihon alle. Kiirehtimisen vältteleminenkin alkaa sujua yhä paremmin. Herrala myöntääkin, että on kahdessa vuodessa muuttunut paljon, niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Paino on pudonnut kymmenisen kiloa ja vyötärönympärys kaventunut 15 senttiä. Saunaolut on vaihtunut vissyyn ja ruoka terveellisemmäksi. Mieli on rauhoittunut ja energian lisääntyminen näkyy paitsi mielialassa, myös fyysisessä toiminnassa. – Väsyneenä ikävät asiat saavat enemmän painoarvoa. Nyt osaan keskittyä siihen hyvään, mitä minulla on. Olen nähnyt läheltä, miten elämä voi loppua milloin tahansa, mutta minulla on nyt luja usko siihen, että kaikesta selvitään. Elämä on hyvää, eikä minun tarvitse hötkyillä minnekään. Yksi tärkeimmistä muutoksista arjessa on ollut levon laatu. Herrala nukkuu nykyään hyvin. Thepin neuvosta hän on alkanut tyhjentää mielensä ennen nukkumaanmenoa. Televisio ja puhelin menevät kiinni, kun Herrala asettuu lattialle risti-istuntaan, asettaa oikean kämmenen vasemman kämmenen päälle ja sulkee silmänsä. Viiden minuutin ajan hän keskittyy hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos. Tämän harjoituksen jälkeen uni tulee helposti. – Levolla on minulle nykyään ihan eri merkitys. Ruumis ja mieli toipuvat siinä päivän rasituksista. Annankin itselleni luvan levätä silloin kuin siltä tuntuu. Olen vain, tai puuhastelen vaikka lasten kanssa mitä he sitten keksivätkään. Lapset ja vaimo ovat ottaneet isän elämänmuutoksen tyytyväisinä vastaan. Virkeänä on mukavampi touhuta kotona ja töihin menokin tuntuu taas mukavalta. Hoidettavat asiat hoituvat heti, eikä niitä tulee enää lykättyä myöhemmäksi. Se on vähentänyt stressiä ja tuonut itselle hyvän mielen. – Olen ymmärtänyt, että kun voin itse hyvin, voin olla paremmin läsnä ja avuksi myös muille. Se on itseään ruokkiva ympyrä, sillä muiden huomioiminen tuo hyvän mielen ja antaa entisestään energiaa.? P 22-23_face.indd 23 9.10.2018 21.42.27
Teksti Mari Schildt Kuva Jukka Koskinen K oirat tulivat elämään samalla, kuin emäntäkin, 1990-luvun alkupuolella. Emäntä Ulla-Maija löytyi kauhean kaukaa, peräti aidan toiselta puolelta. Koirista syntyi helposti juttua. Parhaani tein, ja vissiin kelpasi, kun tuo vieläkin mukana kulkee. Tällä hetkellä meillä on kaksi pyreneittenpaimenkoiraa, Riku ja Sammy. Ne ovat oikeastaan aika hiton kivoja: vilkkaita ja energisiä. Päivän paras hetki on, kun kaverit herättävät hyppäämällä päälle. Siinä on silloin yli 30 kiloa koiraa päällä. Tai sitten ne tunkevat peiton alle. Monet naurut niiden kanssa saa. Kun ne näkevät agilityvehkeet, silloin niissä on ruutia. Ne ovat kuin eri koiria. Vanhempi koirista on käynyt kilpailemassa useammassakin paikassa, ja nuorempikin pääseeö kohta kilpailuun. Onneksi tuttu alkoi viemään koiria agilityyn, niin ei mene hukkaan hyvät koirat. Hänen omat koiransa ovat niin vanhoja, etteivät enää kilpaile. Meidän koiriemme kanssa hän pääsee harjoittelemaan ja kilpailemaan. Mukana käyn tietysti ja jotain ohjeita koitan antaa, mutta vähän huonoa se on, kun ei pääse juoksemaan. Selästä meni välilevyt. Kun hermoon painaa, ei juoksemisesta tule mitään, eikä ainakaan kävelemisestä seuraavana päivänä. Nuoremmalla koiralla on jännä tapa. Se on oppinut, milloin kello tulee illalla kahdeksan. Silloin se tulee eteen ja vaatii, että nyt on päästävä ulos. Koirat painelevat aidatulle pihallemme. Ulkoilun aikana on piilotettava herkkupalat, jotka ne haluavat etsiä tullessaan sisälle. Ihan sama, onko tv-ohjelma kesken, se on vain tehtävä. Kun vedän työrepun selkään, ne eivät edes yritä mukaan. Ne tietävät, että töihin ne eivät pääse. Sitten kun tulen kotiin, ne ovat taas intoa täynnä. En edes haluaisi kuvitella elämää ilman koiria. On ne sellaisia veijareita.? P Raimo Holopainen löysi naapurista emännän – ja harrastuksen. Rikun ja Sammyn paras kaveri Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 8/2018 PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 10.10.2018 21.36.18
Paperiliitto 8/2018 | 25 Raimo Holopainen, 62 vuotta, on prosessimies Kotkamillsillä. ”Päivän paras hetki on, kun kaverit herättävät hyppäämällä päälle.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA T IEDÄTKÖ, MIKÄ ON SILTAPÄIVÄ? Entä snapsi-idea tai sisäinen sikakoira? Ne ovat saksalaisia, varsin arkisia käsitteitä. Joka kielessä on omalaatuisia sanoja ja ilmaisuja, joita ei kunnolla voi toiselle kielelle kääntää. Itse törmään jatkuvasti kääntämisongelmiin, teenhän töitä kielen parissa, ja siksi aloin pohtia mahdollisimman tyypillisiä saksalaissanoja. Tyypillisyydellä en tarkoita sanojen ääntämistä (eli kovaa sch-suhinaa), vaan tarkoitan sanoja, jotka merkitykseltään, koostumukseltaan tai arvolataukseltaan kuvaavat hyvin saksalaisuutta. Paras esimerkki lienee ordentlich. Inhoan sitä sanaa. Ordentlich tarkoittaa kunnollista, siivottua, järjestettyä. Samalla sanaan liittyy vahva moraalinen arvotus: hyvä ja oikea. Toisin sanoen ihmiset, jotka ovat järjestelmällisiä ja siistejä, ovat myös hyviä, he käyttäytyvät oikein. Mikäpä siinä, varsinkin työympäristössä järjestelmällisyys ja siisteys on varmasti hyvä asia. Minua häiritsee kuitenkin sanasta paistava tyypillisen saksalainen pikkusieluisuus. Ihmiset lokeroidaan hyviksi tai huonoiksi sen perusteella, ovatko he järjestelmällisiä. Koska siisteys ja järjestys ovat niin vahvoja arvoja, Saksassa kulissit ovat tärkeitä. Huomaan itsekin, että kun saksalaisia vieraita on tulossa, siivoan kodin järjestykseen, mutta suomalaisten tullessa pienellä sekasorrolla ei ole niin väliä. Toinen hyvin saksalainen sana on aufschliessen. Se tarkoittaa avaamista, mutta sanatarkasti – ja paradoksaalisesti – auki-sulkemista: auf-schliessen. An-schliessen taas tarkoittaa vierelle-sulkemista eli liittämistä, yhteen kytkemistä. Ja ab-schliessen on pois-sulkemista eli lukitsemista. Saksa on insinöörikieli: sanat ja merkitykset kootaan rakennuspalikoista. Saksassa ei käytetä läheskään niin paljon luonnosta, äänistä ja ihmiskehosta kumpuavia sanoja kuin suomessa. Mutta entä se siltapäivä eli Brückentag? Se tarkoittaa maanantaita tai perjantaita, joka on pyhäpäivän ja viikonlopun välissä ja joka annetaan vapaaksi. Näin ihmiset saavat muutaman päivän loman – tämä on hyvin yleinen käytäntö Saksassa. Snapsi-idea eli Schnapsidee taas on älytön tai äkkipikainen idea, joka ei toimi, vaan vaikuttaa siltä, kuin se olisi keksitty snapsipäissään. Ja sisäinen sikakoira eli der innere Schweinehund on metafora, joka kuvaa itsekurin ja laiskuuden sisäistä taistelua. Saksalaisen on voitettava sisäinen sikakoiransa, jotta hän jaksaa lähteä lenkille. ? P Sikakoira siltapäivänä Ihmiset lokeroidaan hyviksi tai huonoiksi sen perusteella, ovatko he järjestelmällisiä. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 25 10.10.2018 21.36.20
ja toi paremmat työehdot. – Sopimus oli kompromissi, jossa siirryttiin muuttuneiden yhteiskunnallis-poliittisten voimasuhteiden vuoksi patruunoiden sanelusta yhteiseen sopimiseen, kiteyttää Siltala. Yhteistyötä tarvittiin, sillä sotia seurasi vuosia kestävää sääntelyä ja sotakorvaustuotteiden tuotantoa. Kabineteista päivänvaloon Metsäteollisuus voimistui 1950-luvulta lähtien, sillä valtio tuki tuotantoa tukevan infrastruktuurin rakentamista. Vastuksina olivat kohoavat kustannukset, vientimaksut ja lakot, myötätuulta toivat puolestaan devalvaatiot. Seuraavilla vuosikymmenillä voimistuivat ympäristöliike ja bisnesvastaisuus. Myöhemmin Suomi alkoi murtaa kaupan muureja ja yhdentyä Eurooppaan. 1990-luvun laman jälkeen alkoi metsäyhtiöiden fuusioitumisen aalto. Painopaperin vuoHIOMO 26 | Paperiliitto 8/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Paperiliiton valokuva-arkisto P uunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton puheenjohtaja Juuso Walden seisoo valokuvassa Paperiliiton puheenjohtajan Hjalmar Lappalaisen ja Erkki Härmän välissä. Kuvassa heidän kanssaan on 14 miestä vakavina ja ryhdikkäinä. Hetki oli historiallinen. Tuona joulukuun 10. päivänä 1945 allekirjoitettiin ensimmäinen työehtosopimus liittojen välillä. Työehtosopimuksessa säädettiin palkoista, työajoista ja lomista. Työnantajalla oli oikeus päättää palkkaamisesta, erottamisesta ja työnjohdosta. Työntekijät saivat olla, mutta heidän ei tarvinnut olla, ammattiliiton jäseniä. Kuvan taustat avautuvat Filosofian tohtori Sakari Siltala avaa kirjassa Oksalla ylimmällä? Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918–2018 metsäteollisuuden historian kanssa itsenäistyneen Suomen kasvukipuja ja suomalaisen sopimusyhteiskunnan taustoja. Kyse on edunvalvonnan historiasta. Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto, nykyinen Metsäteollisuus ry perustettiin vuonna 1918. Paperityöväki oli järjestäytynyt omaan liittonsa jo vuonna 1906. Valokuvan hetkellä Paperiliiton ja työnantajaliiton suhde on virallistettu. Toinen maailmansota oli päättynyt. Takana olivat 1920-luku, jolloin valkoisen Suomen teollisuus kävi taistelua kommunismia, valtiososialismia ja repivää puoluepolitikointia vastaan. Selätetty oli myös 1930-luvun laman ja pulan nostattama äärioikeistolainen liikehdintä. Metsäteollisuus oli alkuvuosikymmeninään vahvasti kartellisoitunut. Suomessa piti talvisodan sytyttyä kääntää katseet samaan suuntaan: metsäteollisuus ponnisteli sahaamalla polttopuita sekä innovoimalla paperista rintamalle suojavarusteita ja kotirintamalle tavaroita kengistä lähtien. Kriisiaika johti tammikuun kihlaukseen vuonna 1940, jolloin työnantajat tunnustivat järjestäytymisvapauden. Myös Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto poisti yksityissopimuksista kiellon kuulua ammattiosastoon. Sopimiseen sanelun sijasta Yhtyneiden Paperitehtaiden patruuna ja työnantajaliiton silloinen puheenjohtaja JuuMetsäteollisuuden etujärjestö on pitänyt vallan lankoja käsissään monissa muissakin kuin työmarkkina-asioissa. Lanka Paperiliittoon on ajoittain kiristynyt. Takana on neuvottelut 49 työehtosopimuksesta. so Walden solmi työehtosopimuksen, jollaisia hänen isänsä Rudolf Walden oli vastustanut henkeen ja vereen. Tämä muutos kertoi toisaalta eri sukupol vien näkemyserosta, toisaalta yhteiskunnan muuttumisesta. Jos tammikuun kihlaus oli lähinnä asiakirja, sen merkitys paljastui Siltalan mukaan vasta ensimmäisessä työehtosopimuksessa, joka sinetöi työntekijöiden tunnustetun aseman sopijakumppanina Sadan vuoden taival Paperiteollisuuden 49. työehtosopimus solmittiin syksyllä 2017. Paperiliiton toimistosta neuvotteluihin lähdössä Sami Laakso (vas.), Markku Häyrynen, Juhani Siira ja Petri Vanhala. 26-27_hiomo (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-10-16).indd 26 17.10.2018 1.04.43
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen H yvä porukka ja hyvä yhteishenki, mutta talkoisiin voisi kyllä tulla vähän enemmän väkeä. Uimaharjun osasto 88:aan kuuluvan Marko Kurosen tiivistelmä sopii varmasti aika monen osaston tilanteeseen. Viimeksi osasto 88:lla oli talkoot Pielisen pirtillä – pyöröhirsistä rakennetulla majalla, joka sijaitsee hulppealla paikalla vastapäätä Kolia. – Vaihdoimme saunaan uuden kiukaan ja eristimme lattian. Meitä oli paikalla neljä. Ei ihan hurja ryysis ollut, mutta homma saatiin kuitenkin tehtyä, Kuronen kiittelee. Kuronen oli pirtillä ihan virkansakin puolesta, sillä hän on työkaverinsa kanssa majaisäntä. – Väki soittaa meille, jos joku kohta on rempallaan tai jotain puuttuu. Hommaamme sinne tavaraa huussin tarvikkeista lähtien. Osaston hallituksessa Kuronen on varajäsen, mutta hän osallistuu kaikkiin kokouksiin, jotta nuppiluku saadaan täyteen. – Lähdin mukaan ammattiosaston toimintaan pari vuotta sitten tultuani Eforalle töihin. Yksi työkaveri oli mukana ja sitä kautta kiinnostuin. Sillä tiellä ollaan. Osaston väki otti Kurosen avosylin vastaan. – Olivat mielissään, kun saivat mukaan nuorta verta, nelikymppinen Kuronen naurahtaa. Kuroselle osastotoiminta antaa hyvän mielen. – Haluan kantaa korteni kekoon yhteisen asian puolesta. Puolustamme duunareiden etuja. Jos tätä ei olisi, niin heipparallaa vaan kaikki saavutetut edut. Aikaa aktiivina olo toki vie, ja se aika on perheeltä pois. Kunnossapitoasentajan työn ja ay-homman lisäksi Kuronen on mukana tehdaspalokunnassa. Stressiä hän ei kuitenkaan ota. Säpinää riittää tehtaallakin. Stora Enso investoi isosti Enocellin tehtaan liukosellukapasiteetin kasvattamiseen, ja uusi rakennus on jo nousemassa kovaa vauhtia. Työntekijöille se merkitsee toistaiseksi lisää palavereja. – Meidän asentajienkin näkökulma otetaan rakentamisessa huomioon. ? P Talkoohenkeä ”Vaihdoimme saunaan kiukaan ja eristimme lattian.” Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Marko Kuronen ? Uimaharju os 88:n varajäsen. ? Majaisäntä ? Työskentelee kunnossapitoasentajana Eforalla. Marko Kuronen on mukana myös tehdaspalokunnassa. Paperiliitto 8/2018 | 27 ? Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Paperiteollisuudentyöntekijäin Liiton ensimmäisen työehtosopimuksen allekirjoitustilaisuudessa 10.12.1945 olivat paikalla edessä vasemmalta työnantajan edustajat V. A. M Karikoski ja Justus Ripatti, työntekijöiden edustaja Hjalmar Lappalainen, työnantajan edustaja Juuso Walden, työntekijöiden edustaja Erkki Härmä, työnantajan edustaja A. Levander ja takana vasemmalta työnantajan edustajat B. Björkell, Y. Enqvist, J. Koskinen, J. Enckell, työntekijöiden edustajat Viljo Hinkkuri ja G. Enqvist, työnantajan edustaja E. Palmgren, työntekijöiden edustajat Pentti Lundström, Sulo Peltonen, Mikko Lintunen ja työnantajan edustaja L.Kanto. Valokuva ei ole kirjan kuvitusta vaan se löytyy Paperiliiton arkistosta. situotannon huiput alkoivat sulaa sitä mukaa, kun sähköinen tiedonvälitys voimistui. Rakennemuutos toi kasvavia paineita työmarkkinoille. Metsäteollisuus alkoi vaatia työehtosopimukseen tuntuvia muutoksia, joita järjestö piti välttämättöminä. Näiden vaiheiden kuvaamisessa Siltala on käyttänyt aineistona myös aikalaisten haastatteluja. Tuoretta historiaa Siltala mainitsee, että vuoden 1950 lopulla syntynyt yhteisymmärrys Paperiliiton ja metsäteollisuuden työnantajien välillä säilyi suhteellisen rikkumattomana aina 1980-luvulle saakka. ”Metsäteollisuus eli väkevän kasvun kautta ja se joutui ja pystyi siksi ostamaan työrauhan yhä suuremmilla palkankorotuksilla.” Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välejä tutkimuksessa kuvataan myös 2000-luvun osalta. Vuoden 2005 Siltala näkee vahvasti vaikuttaneen vuoden 2008 neuvotteluihin, joita ei enää käyty julkisuuden kautta. Ratkaisun saaminen onnistui myös marraskuussa 2017 ja paperiteollisuuden 49. työehtosopimus syntyi neuvotteluteitse ja uudessa tilanteessa, sillä Metsäteollisuus oli irtautunut Elinkeinoelämän Keskusliitosta EK:sta. Metsäteollisuus esitti 17-kohtaiset neuvottelutavoitteensa, joita Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala nimitti kolmen suurimman metsäyhtiön ”toiveiden tynnyriksi”. Metsäteollisuus olisi halunnut muutosten valmisteluun vuoden aikalisän, mutta Paperiliitto kutsui ehdotusta julkisesti nollasopimukseksi, sillä se ei näyttänyt vastaavan todellisuutta alan ollessa vahvassa nousussa. ”Julkisuus kääntyi tuoreimmissa neuvotteluissa lopulta Paperiliiton puolelle”, Siltala kirjoittaa. Tuloksena oli puolin ja toisin kohtuullisena pidetty kaksivuotinen sopimus. Osapuolten liitto jatkuu. Kuten Siltala kirjassaan toteaa, 2010-luvulla metsäteollisuus uudistui pitkällä tähtäyksellä vahvasti ja sitkeästi. ? P Sakari Siltala: Oksalla ylimmällä? – Metsäteollisuus poliittisena voimana 1918-2018. Keuruu 2018. 26-27_hiomo (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-10-16).indd 27 17.10.2018 1.04.43
HIOMO 28 | Paperiliitto 8/2018 Perhetapahtuma kesällä 2019! Toiveenne on kuultu! Suosittu perhetapahtuma jälleen ensi kesänä: lauantaina 15. kesäkuuta PowerParkissa. Tapahtumaan voivat osallistua Paperiliiton jäsen ja hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Tervetulleita ovat myös lastenlapset. Huvipuisto on pelkästään paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa ensi keväänä. Seuraa ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja Facebook-sivuilta. Paperiliitto järjesti perhetapahtuman PowerParkissa myös kesällä 2014. Tällöin paikalle saapui reilut 6000 paperiliittolaista perheineen. Tapahtumassa esiintyivät hurjilla tempuillaan Duudsoneiden Jarppi ja Jukka. 28-29_hiomo.indd 28 17.10.2018 12.23.39
Paperiliitto 8/2018 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO 60-VUOTISTAIVAL L ehti siirtyi 2000-luvulle kehottamalla lukijoita etusivullaan liiton puheenjohtajan Jarmo Lähteenmäen ja osastopäällikkö Sauli Kovasen tavoin äänestämään Tarja Halosta presidentiksi. SAK:n lakimiehenäkin toiminut Halonen valittiin Suomen tasavallan 11. presidentiksi ja hän toimi ensimmäisenä naispuolisena valtionpäämiehenä vuosina 2000–2012. Vuoden 2002 alusta lehti uudistui viidennen kerran. Uudistus perustui lukijatutkimukseen ja vuoden 2001 liittokokouksen päätökseen. Edeltävät 40 vuotta lehti oli ilmestynyt tabloid-kokoisena. Lehden historia ulottuu kuitenkin paljon pitemmälle kuin pian 60 vuoden taakse. Paperityöläinen-lehti perustettiin vuonna 1917 ja se ehti ilmestyä vain kaksi kertaa, ennen kuin sota keskeytti niin liiton toiminnan kuin lehden ilmestymisen. Lehti palasi vuosiksi 1920–30. Tämän jälkeen liiton asiat julkaistiin Palkkatyöläinen-lehden liitteenä, kunnes vuonna 1959 liitto alkoi julkaista omaa lehteä. Paperiliiton 100-vuotishistorian kirjoittaminen alkoi vuoden 2003 alussa. Työhön ryhtyi filosofian tohtori Antti Kujala ja aikaa julkaisemiseen oli tuolloin kolme vuotta. Samana vuonna vaihtui myös liiton puheenjohtajuus. Jarmo Lähteenmäki siirtyi palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen Brysselin edustuston KEY-Finlandin vetäjäksi. Uudeksi puheenjohtajaksi liittokokoukseen saakka valittiin pääsihteeri Jouko Ahonen, joka oli työskennellyt Paperiliitossa vuodesta 1998. Seuraava liittokokous vuonna 2005 vietettiin kuumissa tunnelmissa, joita värittivät paperiteollisuuden vaikeat työehtosopimusneuvottelut sekä työnantajan julistama viikkojen mittainen työsulku. Merkkejä edessä olevista isoista irtisanomisista alkoi olla ilmassa. Muun muassa Stora Enso kaavaili noin 2000 työpaikan vähentämistä kahden kolmen vuoden sisällä.? P 2000–2005 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Uudistetun lehden kannessa näkyivät myös Paperiliitto-lehden aiemmat versiot ja Paperityöläinen vuodelta 1917. Jyväskylän osasto 12 Jouluruokailu jäsenille Viitaniementie 1, Ammattiopiston Oppilikassa 26.11. klo 15–18. Ilm. 19.11. mennessä Hannu Simonaho, 040 0935917 tai Viljo Hokkanen, 040 7443900. Joutsenon osasto 23 Pikkujoulut Lappeenrannassa ravintola Kehruuhuoneella pe 7.12. klo 18. Liput 15 € pääluotoilta Harri Kortelaiselta ja Jarmo Liikalta. Sitova ilm. 5.11. mennessä. Bussikyyti mennen tullen kuuluu hintaan Imatra–Joutseno suunnasta. Aikataulu lähempänä. Juha Laitilan & Jukka Laaksosen Pikkujoulushow ja pikkujoulubuffet. Kyröskosken osasto 38 Perinteiset pikkujoulut la 1.12. alkaen klo 17 Hällä-Pirtillä. Liput sairaskassalta 10 €/hlö. Ilmoittautuminen alkaa 1.11. ja päättyy 26.11. Kiitokset Lämpimät kiitokset Paperiliiton Hämeenlinnan osasto 66:lle muistamisesta merkkipäivänäni 14.9. Eila Vehma, Hämeenlinna Kiitos Kuopion osasto 55:lle ikimuistoisesta illasta Kuopion raviradalla yhdessäolon merkeissä, raveja seuraten. Eläkeläiset Rame ja Mirkku. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Mäntän osasto 5: ma 5.11. klo 17.00, Mäntän kaupungintalo, kokoushuone 3. Valkeakosken osasto 45: 1.11. klo16.00, Hakapirtti. Tampereen osasto 50: su 28.10. klo 15.00, ABC Nokia Kolmenkulma. Tampereen osasto 62: la 24.11. klo 12.00, Lahdesjärven ABC. Lempäälän osasto 75: su 18.11. klo 13.00, Ideapark Ravintola Coyote kabinetti. Länsi-Suomen piiri: Porin osasto 10: to 8.11. klo 16.00 osaston toimitila Gallen-Kallelankatu 16. Turun osasto 24: la 27.10. klo 13.00, Panimoravintola Koulu. Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: to 22.11. klo 18.00 Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3, Nummela. Lohjan osasto 47: ti 20.11. klo 17.30, Kompassi Lohja, Business Lohja Yritystalo, Lohja-huone. Tervakosken osasto 54: ti 13.11. klo 16.00, paloasema. Hämeenlinnan osasto 66: la 10.11. klo 14.30, Hotelli Vaakunan kokoustila. Kirkniemen osasto 87: ti 27.11. klo 17.00, ABC Lohja kokoustila, Hossanmäentie 1. Saimaan piiri: Kaukopään osasto 21: to 15.11. klo 17.30, Vuoksenniskan Työväentalon kahvio. Joutsenon osasto 23: to 22.11. klo 17.00, Joutsenon työväentalo. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 5.11. klo 11.00, Kivistön Työväentalo. Äänekosken osasto 13: ke 31.10. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: to 22.11. klo 13.00, Puisto Bowling kabinetti, Lönnrotinkatu 1. Kuopion osasto 55: ti 30.10. klo 18.00, PohjoisSavon Osuuspankki, Tulliportinkatu 38 A, 3 krs. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 29.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen. OSASTOT Yritystä ja yhteishenkeä ei Paperiliiton hallitukselta puuttunut koripallomatsissa Äänekosken ikämiesten joukkuetta vastaan. Lämmittelynä hallitus piti kokouksen ja kävi tutustumassa Äänekosken biotuotetehtaaseen. 28-29_hiomo.indd 29 17.10.2018 12.23.41
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA SAATKO TULOA YRITYKSESTÄ, VILJELYSTÄ TAI METSÄSTÄ? Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta verotuspäätöksen, jos hän harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2017 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, joten työttömyyskassa käyttää 1.11.2018 alkaen hakijan yritystoiminnan tulojen selvittämiseksi vuoden 2017 verotuspäätöstä. Verotuspäätös pitää lähettää päivärahahakemuksen liitteeksi. Milloin kassa tarvitsee verotuspäätöksen? Toimita työttömyyskassalle henkilökohtainen verotuspäätös erittelyosineen vuodelta 2017 ? jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja omistat maatai metsätilan ? jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/ tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa Työttömyyskassa pyytää verotuspäätöstä myös kirjeitse niiltä päivärahan hakijoilta, joilla on ollut tänä vuonna ollut sivutoimista yritystoimintaa. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi 30 | Paperiliitto 8/2018 PIDÄ YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA Jos puhelinnumerosi tai sähköpostiosoitteesi vaihtuu, muista ilmoittaa uusi tieto Paperiliiton jäsenrekisteriin. Näin saat ajankohtaisesti tietoa liitoltasi. Yhteystiedot ja myös työsuhdetta koskevat muutokset voit ilmoittaa itse eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostilla tai puhelimitse ma–pe klo 9–14. Linkki eAsiointiin löytyy liiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi. Ohjeita saat otsikolla Näin rekisteröidyt eAsiointiin. Jos tiedoissasi on tällä hetkellä työnantajan tarjoama sähköposti ja puhelinnumero, päivitä palveluun myös henkilökohtaiset yhteystietosi, näin viestimme tavoittavat sinut kaikissa tilanteissa. eAsioinnissa voit lisäksi ilmoittaa jäsenyyteesi liittyviä asioita, hakea päivärahaa ja seurata ansiopäivärahasi käsittelytilannetta. JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA A do be St oc k 30-31_kassa-ristikko.indd 30 16.10.2018 23.00.21
Paperiliitto 8/2018 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2018 täyttäneistä palkinnon sai Kari Ahola, Oulu. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 7.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 8”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 7/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 16.10.2018 23.00.23
32 | Paperiliitto 8/2018 Kaksi tehdasta ruokittavana Montako kuusankoskelaista tarvitaan pyörittämään kahta tehdasta? Kaksi, tai yksinkin onnistuu. Teksti Mari Schildt Kuva Johannes Wiehn P äivävuoron aluksi kuusankoskelaisen Schaefer Kalk Finlandin työntekijät kokoontuvat ohjaamoon perinteiselle aamukahville. Tuotantoväki hörppää yhdestä kupista ja laboratoriohenkilöstö toisesta. Pullaa ei ole, koska on perjantai. Täällä on totuttu siihen, että torstai on pullapäivä. – Jos ei silloin ole pitkoa ja viineriä pöydässä, niin työnteko alkaa heti tuntua vaikealta. Usein on kyllä työnantajan auto lähtenyt tuosta pihasta heti pullanhakuun, operaattori ja pääluottamusmies Pasi Heiskala virnistää. – Joku roti on oltava, komppaa operaattori Seppo Taskinen. Tehotiimi hoitaa Heiskala tuuraa tänään laboranttia. Taskinen huolehtii tuotannosta. – Minulla on tässä kaksi tehdasta pyöritettävänä. Ruokimme kahta UPM:n paperikonetta ja Jämsänkosken paperikonetta myös. Tehdään täyteainetta paperin sekaan, saostettua kalsiumkarbonaattia, Taskinen sanoo. Pari päivämiestä on vuosilomalla, työnjohtaja ja laborantti poissa ja normaalista kahvivahvuudesta puuttuu myös tehtaanjohtaja, joka on asiakkaalla palaverissa. Taskiselta ja Heiskalalta taittuvat kaikki hommat, mitä tarvitaan. Aamuja iltavuoro ajavat prosessia normaalisti kahdella miehellä. Entä, jos toinen sairastuu? LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela H irvieläinten metsästykseen osallistuu vuosittain noin kolmannes Suomen 300 000 metsästäjästä. Heistä yksi on Markku Kivimäki, joka on myös Rauman Seudun Erämiesten puheenjohtaja. Kesällä on harjoiteltu seuran ampumaradalla ja syksyn tullen vaihdettu ratapaukut metsästyspatruunoihin. Kausi alkoi sorsajahdilla elokuussa. Tänäkin vuonna kokoonnuttiin perinteiseen tapaan tutulle vesijättömaalle hyvät eväät mukana: valkosipuliperunoita ja Kivimäen savustamaa lohta. Tyrnimarjoja saattoi maistella suoraan pensaasta. – Vähemmälle on linnustaminen jäänyt, nautittiin enemmänkin hyvästä seurasta. Syyskuusta lähtien on saanut kaataa peuraa ja kaurista. Hirvenmetsästys alkoi 13. lokakuuta, mutta jo sitä ennen on ollut luvallista kaataa hirveä pelloilta. Oman metsästysseuran alueella on tehty havaintoja myös villisikapoikueista. Niiden pelätään tuovan mukanaan ongelmia kuten levittävän sikaruttoa. – Villisiat lisääntyvät aika haipakkaa, saavat kymmenenkin porsasta kerralla. Moni metsästäjä kuitenkin jättää villisiat rauhaan, koska niihin liittyy verija kudosnäytteiden ottamista Eviran tutkittavaksi, Kivimäki kertoo. Seuran metsästysalue rajoittuu valtatie 8:aan. Paikoittainen valaistuksen lisääminen ja tienvarsien karsiminen auttavat autoilijoita havaitsemaan tielle pyrkivät eläimet ajoissa. Hirvieläimistä varoittavat liikennemerkit on otettava vakavasti ja etenkin, kun kanta on nyt noussut. – Parisen vuotta sitten oli juttua poron sarviin sivellystä heijastavasta väristä. Tarkoitus oli auttaa huomaamaan porot hämärässä. Paikallislehden toimittaja soitti minulle ja halusi tietää, eikö myös hirvien sarvet kannattaisi maalata. Vastasin, että saattaisi olla pikkasen hankalaa hommaa ensinnäkin päästä niitä maalamaan ja vielä oikeaan aikaan. Hirvi kun pudottaa sarvensa tammikuulla ja kasvattaa uudet tulevaan syksyyn mennessä. ? P Hyvä seura ja ulkona liikkuminen tulevat jahdissa kaupan päälle. Metsälle Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Seuran ampumaradalla Markku Kivimäki pitää yllä taitojaan. 32-33_tauko.indd 32 9.10.2018 21.22.30
Paperiliitto 8/2018 | 33 Kaksi tehdasta ruokittavana – Sitten ajetaan yksinään. Ja yksin ajetaan myös yöllä, Taskinen sanoo. Iltavuoro varmistelee niin pitkälle kuin mahdollista, että yövuoro selviytyy hommistaan. Miesflunssaa ja muita kulkutauteja Tällä tehtaalla työnantaja pitää työntekijät silloin tällöin myös pizzoissa. Normipäivinäkin jääkaappi on varusteltu, koska hyvä ruoka, parempi mieli. Miehet ovat kyllä sitä mieltä, että pullaa ei kannatakaan joka päivä puputtaa, mutta pari kertaa viikossa kumminkin. Muuten menisi terveys, joka merkitsee tällä työpaikalla erityisen paljon. Sairaspoissaoloja onkin ollut suhteellisen vähän. – Ne on noi terveelliset elämäntavat, Heiskala nauraa ja jatkaa, että Seppo vahvistaa itseään hevostallin paskanhajussa tekemällä kengittäjänhommia ja hän itse liikkuu ja urheilee terveyden kustannuksella. – Mutta sitten kun se miesflunssa iskee, niin sehän on ihan karmeata, hän henkäisee. Tarpeeksi kun pärskii, laitetaan töistäkin pois. Taskinen kertoo, että kun oli vatsataudissa ja soitti työnantajalle tulevansa huomenna töihin, niin työnantaja kielsi. – Harvoin sitä käsketään olemaan kotona, mutta kun meitä on näin tiivis porukka, niin jos taudit tässä möllyää, niin vaikeuksissahan sitä ollaan, hän sanoo. Mutta tänään ei olla kipeitä eikä köyhiäkään: Onhan perjantai ja vielä tilipäivä. ? P ”Usein on kyllä työnantajan auto lähtenyt tuosta pihasta heti pullanhakuun.” ? Schaefer Kalkin työntekijät aamukahvilla: Pasi Heiskala (vas.) tuuraa laboranttia ja Seppo Taskinen huolehtii tuotannosta. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas A hdistaa ja tympäisee. Näin miettii Päivi Simpura 60-vuotissyntymäpäivistään. – Siivoa, leivo ja tee kaikkea. Ei kiinnosta yhtään, hän latelee – mutta pirteästi. Koska juhlien laittaminen ei innosta, juhla pysyy pienenä. Lapset, äiti ja sisko perheineen riittävät hyvin. Ja onneksi juhliin liittyvä uusi kymmenluku ei sentään ahdista. Kiireistä on Simpuran elämä ollutkin viime vuosina. Nivelreuma pakotti hänet työkyvyttömyyseläkkeelle yli kymmenen vuotta sitten, mutta se ei tahtia hidastanut. Simpura pitää harrastusmuotoisesti yhtenä päivänä viikossa pientä hoitolaa. Se tarjoaa muun muassa shiatsua ja reikihoitoa. Ihmisten näkeminen ja toisten auttaminen piristävät mieltä. Viikoittain on myös kuntosalilla käynti sekä jooga. Välillä pitää maalata tauluja ja lenkkeillä tai lukea kirjoja. Simpura osaa kuitenkin nauttia myös hiljaisista hetkistä ja siitä, että saa olla rennosti kotona. Silloin voi makoilla rauhassa ja unohtaa kellon tuijottelu. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ahdistaa! SYNTTÄRISANKARI Päivi Simpura Asuinpaikka: Myllykoski Syntynyt: 26.10.1958 Syntymäpaikka: Anjala Perhe: Avomies Työ: Työkyvyttömyyseläkkeellä, entinen laboratorionhoitaja Myllykoski Paper Oy:ssä Terveiset: Kaikille vanhoille työkavereille! – Ikä on vain numero. Oma mieli tuntuu kolmekymppiseltä ja menevältä, Simpura nauraa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka kirjoitti elämäkerran Tuntematon Kimi Räikkönen? 2. Mitä ammattiliittoa johtaa Marko Piirainen? 3. Kuka näytteli pääosaa elokuvassa Yösyöttö? 4. Mikä on fasadi? 5. Mikä on mudi? 6. Minä vuonna lakkautettiin Kemijärven sellutehdas? 7. Tuotetaanko Suomessa tonnimää räisesti enemmän paperia vai sellua? 8. Mikä on asukasluvultaan Suomen pienin kunta? 9. Mitä tarkoitetaan eurheilulla? 10. Kuka laulaa levyllä Tuulisista öistä? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 9.10.2018 21.22.31
34 | Paperiliitto 8/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Petteri Summanen Vastaukset sivun 33 kysymyksiin Nollasta yhdeksään LU K U N U R K K A Kirjoittaja on viestintäyrittäjä, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippelitietoa. La ur i R ot ko Kun käsitellään ihmisen kokoisia asioita, pärjätään hyvin numeroitta. O LEN TÄLLÄ PALSTALLA kirjoitellut niitä näitä numeroista, noista intialaislähtöisistä ilmaisuvoimaisista pikku kiemuroista, joita on kymmenen kappaletta, nollasta yhdeksikköön. Tässäkin lehdessä on niin paljon paperitonneja, sellueuroja ja työmarkkinatavaraa, että ilman numeroita niistä kirjoittaminen olisi paljon vaikeampaa ja pidempää. Numerot säästävät tilaa, antavat asioille mittasuhteet ja auttavat tajuamaan. Kun käsitellään ihmisen kokoisia asioita, pärjätään hyvin numeroitta. On helppo kertoa, että paperimiehellä on yksi omakotitalo, kaksi lasta, viidentoista kilometrin työmatka ja saksalainen premium-auto, jossa on neljä sylinteriä ja niissä kuusitoista venttiiliä. Se, että autossa on satayhdeksänkymmentäkuusi hevosvoimaa ja se maksaa neljäkymmentäneljätuhatta kolmesataa euroa, sujuu sekin vielä jotenkuten. M UTTA ENTÄS KUN PITÄÄ KERTOA paperimiehen palkka? Viisikymmentäneljätuhatta kahdeksansataayhdeksänkymmentäneljä euroa vuodessa on kirjaimin kerrottuna melkoinen luku, saati jos mennään metsäyhtiöjohtajien viiden miljoonan kahdeksansadanseitsemänkymmenentuhannen sadankolmenkymmenenviiden euron tienesteihin. Tai se, että Alkossa myytiin elokuussa yhteensä seitsemän miljoonaa kolmesataakuusikymmentäviisituhatta litraa alkoholia. Sitten kun puhutaan isommista numeroista, kuten Helsingin kaupungin menoista, neljä miljardia yhdeksänsataakaksikymmentäyhdeksän miljoonaa neljäsataaseitsemänkymmentätuhatta ja rapiat päälle, tai valtion vuoden kaksituhatta yhdeksäntoista menoista, viisikymmentäviisi miljardia kolmesataaneljäkymmentäkuusi miljoonaa kuusisataaseitsemäntoistatuhatta ja pikkuisen yli, onkin asia jo työläämpi kirjoittaa ja lukea, saati ymmärtää. M UTTA SITTEN MENEVÄT SEKAISIN sekä sanat, numerot että pää, kun aletaan puhua maailmankaikkeudesta, valovuosista ja tähtitieteen kokoisista asioista. Maailmankaikkeuden halkaisija lienee noin yhdeksänkymmentäkolme miljardia valovuotta, joka on nolla pilkku kahdeksankymmentäkahdeksan kvadriljoonaa kilometriä, tietää lasten tiedepalsta Hesarissa. Kvadriljoona on vieläkin isompi kuin ziljardi, eli siinä on kaksikymmentäneljä nollaa ykkösen perässä. Meille maallikoille riittänee, että se on tajuttomasti ja että nollia on paljon enemmän kuin James Bondilla. ? P 1. Kari Hotakainen 2. Autoja Kuljetusalan työntekijöiden liittoa 3. Petteri Summanen 4. Julkisivu 5. Koirarotu 6. Vuonna 2088 7. Sellua (7,5 milj.tn) 8. Sottunga (96 asukasta) 9. Elektronista urheilua 10. Hector 34-35_tauko.indd 34 9.10.2018 21.24.29
TAUKOTILA Paperiliitto 8/2018 | 35 Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. aukeaa 15.10. haku jaksoiLle Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä. Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen! Nro 9 Aineistot ????????????????????????????????7?11? Ilmestyy ???????????????????????????????23?11? Nro 10 Aineistot ??????????????????????????????? 4?12? Ilmestyy ???????????????????????????????21?12? Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Nro 8/2018 ? 26.10.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Aki Peippo puhuu luanikkaasti Rauman giäld. Oma murre on vahva osa persoonallisu utta. Hersyvä kieli ”Naapurista löytyi emäntä ja harrastus.” s. 24 #viimeinenn iitti s. 4 | Nyt valitaan luottamushe nkilöt kaudelle 2019–2020 s. 18 | Perhetapahtu ma kesällä 2019 s. 28 1_kansi.indd 1 17.10.2018 11.56.37 Sudokun ratkaisut sivulta 31 Lomakeskukset käytössäsi Haluatko irti arjesta kotimaan maisemissa? Paperiliiton jäsenten käytössä ovat liiton loma keskukset Särkelä, Purala ja Törmälä. Niissä yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä edullisesti ympäri vuoden. Katso lisätiedot www.paperiliitto.fi kohdasta ”Liiton omat lomapaikat” Adobe Stock 34-35_tauko.indd 35 17.10.2018 13.30.00
Ylivoimaista pitoa Täysin uudistettu Sievi Spike on edelläkävijä liukastumistapaturmien ehkäisemisessä. Sievi Spike -jalkineissa on pohjarakenteeseen integroitu, täysin uudistettu ja patentoitu nastamekanismi, joka mahdollistaa nastojen kääntämisen helposti ulos ja sisään riisumatta jalkineita jalasta. Uudistettu Sievi Spike on edeltäjäänsä huomattavasti kevyempi, joustavampi, helppokäyttöisempi ja siinä on erinomainen pito myös ilman nastoja. Kestävät materiaalit, tyylikäs ulkonäkö sekä erinomaisen pidon takaava nastamekanismi tekevät Sievi Spikestä ylivoimaisen jalkineen pohjoisen olosuhteisiin. Spike GT Roller Spike 3 Spike Soft 34-35_tauko.indd 36 10.10.2018 21.45.43