08/19 P a p e r i l i i t t o Tehdas remonttiin 3300 työntekijää ahersi Imatran seisokissa. Työehtosopimus Maaliin pyritään ennen joulukuuta. Ikävä yllätys Amcor aikoo lopettaa Kauttualla ja Lieksassa. Lakki päästä Juho Savolaisessa elää syvä kunnioitus luontoa kohtaan. Hän lähtee sinne aina, kun voi ja haluaa säilyttää ikimetsät jälkipolville. Paperi_01.indd 1 17.10.2019 8:24:12
Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. HENKIVAKUUTUS MUISTUTTAA RAKKAUDESTA Sari kuoli lokakuussa ja lapset sanoi, ettei ne halua joululahjoja. Mä sanoin, että äidillä oli henkivakuutus, ja yksi syy siihen oli se, että me voitais hankkia joululahjoja, vaikka äitiä ei enää olisi. Perheen viisivuotias kysyi voiko ne lahjat olla äidille. Me jaettiin paketit aattona ja ne oli kaikki Sarille. Kun avattiin lahjat, me mietittiin mitä se olis tykännyt niistä ja naurettiin, pitkästä aikaa. if.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 10.10.2019 8:25:55
P a p e r i l i i t t o 8 / 2 1 9 Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. HENKIVAKUUTUS MUISTUTTAA RAKKAUDESTA Sari kuoli lokakuussa ja lapset sanoi, ettei ne halua joululahjoja. Mä sanoin, että äidillä oli henkivakuutus, ja yksi syy siihen oli se, että me voitais hankkia joululahjoja, vaikka äitiä ei enää olisi. Perheen viisivuotias kysyi voiko ne lahjat olla äidille. Me jaettiin paketit aattona ja ne oli kaikki Sarille. Kun avattiin lahjat, me mietittiin mitä se olis tykännyt niistä ja naurettiin, pitkästä aikaa. if.fi/henkivakuutus 2 5 .1 . 2 1 9 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a pyhästä kirjasta otetaan pian uusintapainos. Alkaneissa neuvotteluissa sisältö päivitetään mahdollisesti seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Niillä työehdoilla tekee töitä ammattitaitoinen, tehokas ja monitaitoinen joukko, jonka paineensietokykyä on koeteltu. Tämän joukon on jaksettava tehdä alan parasta jälkeä joka päivä ja sen jäsenet ansaitsevat hyvän työehtosopimuksen. Paperiliiton neuvottelijoilla on jäsenten ajatukset ja toiveet hyvin muistissa. Liitto on ottanut tavaksi tulla tapaamaan jäseniä, jotka haluavat tietää, miten heidän työehtonsa muuttuvat. Tämän syksyn Ajan tasalla -kiertueella liiton tes-neuvottelijat tavoittivat lähes 700 paperiliittolaista eri puolilta maata. Vaikka maailma muuttuu, yksi asia on pysynyt: yritykset tavoittelevat omistajien rahallista etua. Alkaneissa tes-neuvotteluissakin on liiton neuvottelijoiden tehtävä nostaa työntekijöiden ääni kuuluviin. Työttömyyskassan jäsen varmistaa itselleen pelkän työttömyysturvan. Ammattiliiton jäsen huolehtii myös siitä, että joku neuvottelee työehdot koko alalle. • Kuinka tärkeä onkaan tes 61. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Amcor aikoo sulkea Kauttuan ja Lieksan tehtaat. 06 Tes-neuvottelut alkoivat lokakuun puolivälissä. 08 Korkea verenpaine ei oireile. 09 Entä jos kanssaihmiset eivät olekaan vain kiusa aamuliikenteessä? 24 Laadusta tinkimättä: Paperikoneen hoitaja Kalervo Markkanen malttaa olla hosumatta. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: muutoksia työttömyysturvaan. 27 Tommi Siitonen tuntee tekevänsä tärkeää työtä luottamustehtävissä. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Kauttuan Valmet pitää Jujo Thermalin kunnossa. 31 Brittimies pitää ylähuulen tiukkana vaikka henki menisi. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Hyvä teko auttaa myös tekijää. 16 Stora Enson Imatran tehtaat laitettiin remonttiin syyskuussa. Kolmen viikon seisokin aikana töihin osallistui lähes 600 yritystä. 20 Paperiliiton neuvottelijat jalkautuivat jäsenten luo kuuntelemaan evästystä tes-neuvotteluihin ja kertomaan asetelmista. 32 Eetu Eerola treenaa, jotta olisi hyvä olla. Periaate on, että työt ja harjoitukset tehdään rehellisesti. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Paperi_3_sisis.indd 3 17.10.2019 14.44.01
8 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?08 / 2019 Kauttuan tehtaan tulevaisuus keikahti uuteen asentoon, kun Amcor Flexibles Finland ilmoitti aloittavansa yt-menettelyn tehtaan lopettamisesta. Lopetusuhka laskeutui samalla kertaa myös Amcorin Lieksan tehtaan ylle. – Olihan se semmoinen uutinen, ettei olisi odottanut ihan yhtäkkiä tapahtuvan. Mutta maailmassa on kaikki mahdollista, pohtii Kauttuan tehtaan varapääluottamusmies ja pituusleikkurinhoitaja Harri Nurminen. – Tiukkoja paikkoja tehtaalla on nähty aiemminkin, mutta tätä en osannut kuvitella. Ennenkin on selvitty. Ensimmäinen yt-kokous pidettiin Jyväskylässä 10. lokakuuta. Se, miten Kauttualla ja Lieksassa käy, nähdään marraskuun loppupuolella, kun yt-neuvottelujen kuuden viikon aika täyttyy. Alkaneet yt-neuvottelut eivät koske Amcorin Valkeakosken tehdasta. Yhtiön mukaan sulkemissuunnitelman syynä on molempien tehtaiden pitkään jatkunut taloudellinen kannattamattomuus. Tehtailla on jo jonkin aikaa etsitty vaihtoehtoisia ratkaisuja tilanteeseen. Silti yt-esityksen sisältö yllätti työntekijät. Työt uhkaavat loppua kahdella tehtaalla yhteensä lähes 100 paperiliittolaiselta. Kaikkiaan henkilöstöä niissä on lähes 200. – Odotin jotain isoa, mutta en näin isoa, sanoo Kauttuan Amcorin paperityöntekijöiden pääluottamusmies Jarkko Lindroos. Sulkemisuhka Amcorille teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Harri Nurminen Joustopakkauksia valmistavien tehtaiden sulkeminen Kauttualta ja Lieksasta vähentäisi yhteensä 193 työpaikkaa. Lindroos on tilanteesta varsin huolissaan, sillä yt-neuvotteluissa harvoin saadaan kelkka käännettyä. – Vaikka sulkemisesta neuvotellaan, teemme kuitenkin esityksiä vaihtoehdoista, miten saataisiin nostettua tehtaiden kannattavuutta, kertoo Lindroos. KESÄKuuSSa Amcor julkisti ostaneensa Valkeakoskelta pakkaustehdas Bemisin. Kaupan jälkeen yritys välitti työpaikan seinillä viestiä ”Upea tulevaisuus yhdessä”. – Luultiin, että se tarkoitti meillekin jonkinlaista jatkuvuutta tai korkeintaan toimintojen yhdistämistä, Lindroos pohtii. Tehtaassa on tuotantotiloja viiden hehtaarin verran. Tiloissa vuokralla toiminut AR Carton lopetti viime vuonna toimintansa, mikä Nurmisen mielestä saattoi osaltaan vaikuttaa tähän hetkeen. – AR Carton oli iso vuokralainen. tYöpaiKKoja vähenee Kauttualta 53:lta ja Lieksassa 45:ltä paperiliittolaiselta, jos molemmat tehtaat päätetään sulkea. Tehtailla valmistetaan elintarvikemateriaaleja ja joustopakkauksia elintarviketeollisuuteen. Kauttualla tehdas on ollut osa pitkää paperinjalostuksen perinnettä. Tehtaan portilla nimiä on ennen Amcoria ollut useita: Euran Paperi, Ahlström Eurapak ja Åkerlund & Rausing. Työssäkävijöitä alueella on ollut enimmillään 2000. Pääluottamusmies Jarkko Lindroosilla on työuraa 23 vuotta ja Harri Nurmisella »Tiukkoja paikkoja on nähty aiemminkin, mutta Tätä en osannut kuvitella.» Paperi_04-5.indd 4 17.10.2019 14.53.06
8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2019?5 yli 43 vuotta tässä samassa tehtaassa. – Aloitin Euran Paperissa vuonna 1976. Silloin meitä oli yhteensä tuhat työntekijää. Sen jälkeen yritykset ovat vaihtuneet ja toimintoja myyty tällä suunnalla muihin yrityksiin,Nurminen kuvailee. Samalla tehdasalueella on toimittu jo yli 80 vuotta. Tämä kaari on nyt katkeamassa. LiEKSan alueella Amcor on yksi suurimmista teollisista työnantajista. Yt-uutisen jälkeen Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kommentoi tiedotteessa, että Amcorin toiminnan supistaminen tai loppuminen kokonaan olisi kaupungille kova isku. Määttäsen mukaan Lieksan kaupunki kehitysyhtiöineen lupaa tehdä voitavansa tuotannon jatkamiseksi tai jos edessä on sulkeminen, edesauttaa työntekijöiden sijoittumisessa alueen muihin teollisuusyrityksiin. Lieksan tehtaan työntekijöiden edustajat olivat yt-menettelyn suhteen vaitonaisia. He eivät halunneet tässä vaiheessa kertoa tuntemuksiaan alkaneesta yt-menettelystä. Amcor ilmoitti yt-kokouksessa varautuneensa tukemaan henkilöstöä esimerkiksi parantamalla terveyspalveluiden saatavuutta: psykologille voi halutessaan hakeutua keskustelemaan ilman lähetettä. Amcor Flexibles Finland Oy on osa australialaista Amcor-konsernia, jolla on Euroopassa useita kymmeniä tehtaita.?• Kauttualla Eurassa on pitkät perinteet paperinvalmistuksessa ja -jalostuksessa. Amcor suunnittele nyt tehtaan sulkemista. Paperi_04-5.indd 5 17.10.2019 14.53.07
8 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?08 / 2019 EnsimmäisEssä Isojen tes-neuvottelukuntien tapaamisessa 16. lokakuuta kumpikin osapuoli esitteli omat tavoitteensa. Paperiliiton isoon tes-neuvottelukuntaan kuuluu kuusi toimiston ja neljä työpaikkojen edustajaa. Paperiteollisuus aloitti neuvottelukierroksen eturintamassa heti teknologiateollisuuden jälkeen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen voimassaolo päättyy lokakuun viimeiseen päivään. Mekaaninen metsäteollisuus neuvottelee uudesta sopimuksestaan samaan aikaan paperiteollisuuden kanssa. PAPERiLiiTOn ja Metsäteollisuuden yhteisenä tavoitteena on saada paperiteollisuuden 50. työehtosopimus neuvoteltua nykyisen sopimuksen voimassa ollessa. Nykyinen Paperiteollisuuden työehtosopimus päättyy 30. marraskuuta. Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ovat sopineet, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa. Liiton hallinto, pääluottamusmiehet ja muut aktiivit pidetään ajan tasalla neuvotteluista säännöllisesti. Myös koko jäsenistölle on tarkoitus viestiä tilanteen kehittymisestä mahdollisuuksien mukaan. – Neuvottelujen alla käyty Ajan tasalla -kiertue antoi meille neuvottelijoille hyvän käsityksen siitä, mitkä asiat hiertävät työpaikoilla eniten. Vaikka liiton tavoitteita on valmisteltu viime keväästä lähtien, meille neuvottelijoille oli tärkeää kuulla tuoreeltaan, mitkä asiat ovat työpaikoilla keskeisiä, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tilanne muutamilla paperiliittolaisilla työpaikoilla on viime keväästä myös muuttunut. Oulun Stora Ensolta suljetaan ensi syksynä toinen paperikone ja toinen muunnetaan valmistamaan kartonkia. Rauman UPM:llä neuvotellaan aikeista sulkea yksi paperikone ja lisäksi sulkemisuhka on yt-menettelyssä Amcorin Kauttualla ja Lieksasan tehtailla. – Oman työn, siinä jaksamisen ja muutosturvan ehdot kiinnostavat nyt aiempaa selvemmin, arvelee Vanhala. Paperiliiton Ajan tasalla -kiertueen tunnelmista voit lukea lisää tästä lehdestä sivuilta 20–23. Pitämättä on vielä kiertueen viimeinen tilaisuus jalostuksen työpaikkojen jäsenille 9. päivänä marraskuuta Tampereella.?•?eeva elorantaJokela Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry aloittivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Neuvottelut alkoivat Paperiliiton Ajan tasalla -tilaisuuksissa liiton neuvottelijat kertoivat taustoja ja kuulivat, mitä asioita jäsenet pitävät tärkeinä. Näin myös Jyväskylässä. antti närhi Paperi_06-7.indd 6 17.10.2019 12:01:19
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehto sopimus toimii käytännössä. »Palkankorotusten lisäksi yksi suurimmista kiistoista tällä kierroksella käydään 24 kiky-tunnista.» Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala 8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2019?7 Lomautuksia Anjalaan sTORA Enson Anjalan paperitehdas Kouvolassa on ilmoittanut lomauttavansa yhteensä noin 100 työntekijää kahdella konelinjalla loka-marraskuun vaihteessa. Viikolla 44 lomautus koskee paperikone 2:ta ja viikolla 45 paperikone 3:a. Lomautuksista käydyissä yt-neuvotteluissa varauduttiin lomauttamaan henkilöstöä tarvittaessa enintään 90 päivän ajaksi. Lomautukset on suunniteltu toteutettaviksi useammassa jaksossa tämän vuoden lokakuun ja ensi vuoden toukokuun lopun välillä. Lomautuksen syyksi Stora Enso on ilmoittanut markkinatilanteen heikentymisen ja mahdollisen tarpeen seisottaa tuotantolinjoja määräaikaisesti.?• Efora päätti yt-neuvottelut Oulussa KunnOssAPidOn henkilöstöstä vähennetään 24. Tämä oli lopputulos Stora Enson Oulun paperitehtaan kunnossapitoyhtiö Eforassa käydyissä yt-neuvotteluissa. Luku aleni alun perin ilmoitetusta enintään viidestäkymmenestä henkilöstä, koska neuvotteluissa löytyi eläkejärjestelyihin osuvia henkilöitä ja luotiin toimintoja uusiksi. Kartoitimme ulkoistettuja töitä ja niitä voitiin siirtää alihankinnalta takaisin Eforalle. Töitä pyritään tekemään omalla joukolla mahdollisimman pitkälle, perustelee Eforan pääluottamusmies OlliPekka Kaikkonen. Kaikkosen mielestä menettelyn aikana pystyttiin aidosti tarkastelemaan minkälaisia töitä voidaan itselle ottaa. Suunnitelmiin nähden olen tyytyväinen prosessiin, siinä ei menty tuulimyllyjä vastaan. Paperiliittolaisia koskeva vähennys on yhteensä 18. Näistä kovia irtisanomisia on 7, työttömyysputkeen joutuu 5 ja suoraan eläkkeelle 6 työntekijää. Työsuhteet päättyvät pääsääntöisesti vuoden 2020 syyskuun loppuun mennessä. Neuvottelut käytiin, koska Stora Enson muuntaa Oulun paperitehtaan pakkauskartonkitehtaaksi sekä sulkee paperikone 6:n ja arkittamon vuonna 2020. Efora on Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö, jolla on noin 900 työntekijää.?• Loviisassa lomautusuhka COREnsOn hylsytehdas Loviisassa aloitti lokakuussa yt-neuvottelut mahdollisista irtisanomisista ja lomautuksista. Syyksi työnantaja on kertonut tilausten vähentymisen. Suunnitellut irtisanomiset koskevat 2 työntekijää ja lomautukset 12 työntekijää. Lomautusten kestoksi on suunniteltu 7 kuukautta eli marraskuun alusta toukokuun loppuun. Jos irtisanomisia ei voida välttää, yritetään järjestää ne eläkeputkiratkaisuin, kertoo pääluottamusmies Jonas Lindblom. Edellinen isompi henkilöstövähennys Loviisan hylsytehtaalla toteutettiin kuutisen vuotta sitten. Silloin työntekijämäärä pieneni puoleen. Loviisan lisäksi Corensolla on hylsytehdas Imatralla sekä kartonkitehdas Porissa. Yrityksen omistaja on vaihtunut viiden vuoden sisällä kolme kertaa. Vuoteen 2014 saakka Corenson omisti Stora Enso, joka myi yhtiön Powerflutelle. Powerflutelta omistus siirtyi Nordic Packaging and Container Holdingsille, jolta sen osti tämän vuoden alussa belgialainen perheyritys VPK Packaging Group.?• Korvaava työ Paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on määräyksiä korvaavasta työstä, jota voidaan käyttää, jos työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön ja hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Miten korvaava työn käytäntö mielestäsi sujuu työpaikallanne? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin VAsTAus: ”Meillä korvaavaa työtä käytetään, jos työntekijälle pystytään järjestämään järkevää ja tarkoituksenmukaista tekemistä tai koulutusta ilman, että kenenkään toipuminen tai työturvallisuus vaarantuu. Käytännössä korvaavaa työtä on käytetty muutaman kerran, ja vain pidempien sairauslomien sijaan. Sitä ei käytetä mihinkään ns. tilastojen kaunistelemiseen. Aloite saattaa tulla myös työntekijältä itseltään.”?• Pasi Manninen, pääluottamusmies, BillerudKorsnäs Finland Oy Paperi_06-7.indd 7 17.10.2019 12:01:19
8 / k u o r i m o 8?PaPeriliit to?08 / 2019 Jukka Voutilainen, 59, kiertää tottuneesti mansetin käsivarren ympärille ja painaa nappia. 15 vuotta korkeaa verenpainetta sairastanut Varkauden Stora Enson työsuojeluvaltuutettu mittaa paineensa säännöllisesti. – Verenpaineen nousu ajoittui sellaiseen ajanjaksoon, kun tehtaalla alkoivat isot myllerrykset, ja stressi oli kova. Pahimmillaan yläpaineeni on huidellut 150–170 välillä. Nykyään arvoni ovat kunnossa. Lukemat ovat 125–130/70–75. Voutilainen hoitaa korkeaa verenpainetta lääkkeillä ja elintavoilla. koHonnut verenpaine rasittaa valtimoita ja sydäntä. Pahimmillaan siitä voi seurata sydäninfarkti tai aivohalvaus. Nuori ikäkään ei suojaa. Sydäntai aivoinfarktiin voi sairastua jo alle 50-vuotiaana. Korkea verenpaine ei oireile mitenkään, ellei paine ole huomattavan korkea. Hitaasti, vuosien kuluessa noussut verenpaine on erityisen salakavala. – Keski-iästä lähtien verenpainetta pitäisi seurata säännöllisesti. Iän myötä verenpaine usein kohoaa, koska verisuonet menettävät kimmoisuuttaan. Jos on lisäksi muita sydänja verisuonisairauksille altistavia riskitekijöitä, kuten ylipainoa, korkea kolesteroli tai diabetes, tai jos tupakoi tai käyttää runsaasti alkoholia, verenpainetta on seurattava erityisen tarkasti, korostaa kardiologian ylilääkäri Pasi Lehto Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänsairaalasta. Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85. Kun lukemat ovat 140/90 tai enemmän, on verenpaine koholla. elintaPaMuutokSilla saa jo paljon aikaan. Muutaman kilon painonpudotus laskee verenpainetta 3–6 yksikköä. Jos vähentää suolaa vajaalla teelusikallisella päivässä, verenpaine laskee 4–6 yksikköä. Kyse ei ole kuitenkaan vain suolasta, vaan ruokavaliosta kokonaisuudessaan. Siis vähemmän lihaa, rasvaa ja herkkuja, enemmän kalaa, kuituja ja kasviksia. Jos verenpaine pysyy kohonneena elintapamuutoksista huolimatta, on aloitettava myös lääkitys. Valitettavasti vain noin puolet korkeaa verenpainetta sairastavista hoitaa itseään niin kuin pitäisi. – Pysyvien elintapamuutosten tekeminen on monelle vaikeaa, Lehto huomauttaa.?•?tiina Suomalainen Korkea verenpaine ei tavallisesti oireile. Siksi painetta pitää seurata jo nelikymppisestä. Seuraa paineita »tehtaalla al koi vat isot myllerrykset, ja stressi oli kova.» Jukka Voutilainen sai viime tammikuussa sydäninfarktin ja joutui pallolaajennukseen. Verenpainesairaus oli yksi osatekijä sairastumisessa. Verenpaineen säännöllinen seuraaminen kuuluu hänen arkeensa. akSeli muraja K o r v a a m a t o n k o v a l e v y Aivoliiton Korvaamaton kovalevy -kampanja mittaa verenpaineita ilmaiseksi ympäri Suomen viikolla 44. Tee verenpaineen riskitesti sivulla: korvaamatonkovalevy.fi Paperi_08-9.indd 8 15.10.2019 23:47:36
8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2019?9 Korkea verenpaine ei tavallisesti oireile. Siksi painetta pitää seurata jo nelikymppisestä. O len pyöräillyt töihin kesäloman päättymisestä lähtien. Sateessa, tuulessa ja muita kelejä ei sitten ole ollutkaan. Joka ainut päivä työmatkalle sattuu kaikki urpot, jotka eivät osaa edes koiraa kävelyttää muita vaarantamatta. Autoilijat soittavat torvea, kun se on ainoa asia, mihin suomalainen keski-ikäinen mies ratin takana enää pystyy, tai muuallakaan. Samahan se oli itselläkin aamuisin autoa ajaessa, ympärillä läpeensä tyhmää kansaa, joka ei varmasti saanut aikaan talvisodan ihmettä. Eikä sitten myöhemmin sitä ydinvoimalaakaan. Pyöräily on hanurista, eikä sen avulla edes laihdu. Kokeiltu on. Sitten luin lehdestä jutun Suomeen muuttaneesta Anthoniasta, joka polkee aamuisin viideksi töihin Lapväärtin ABC:lle siivoamaan. Työajasta johtuen naapurin täti varmistaa, että Anthonian ekaluokkalainen varmasti herää kouluun ajoissa. Ja kun työhön pääsy syrjäkylällä mahdollistui pyöräillen, tarjosi työnantaja pian myös iltatöitä toisesta suunnasta Kristiinankaupungista. Fillari on siis liikenteessä aamusta iltaan. Matkalle ovat jääneet masennus ja siihen määrätyt lääkkeet sekä useita kiloja. Tytär on muuten tyytyväinen, mutta hänen mielestään äidin pitäisi hankkia pyörän lisäksi vielä suomalaisia ystäviä. Anthonia taas haaveilee suomen kielikurssista. Kaikkea ei ole vielä polkemalla saatu. Suomessa aikuisten pyöräilykursseja on järjestetty jo useita vuosia. Uutterat vapaaehtoiset tekevät päivittäin työtä, jolla Suomen työllisyysastetta nostetaan oikeasti. Työelämään on saatu naisia, joille polkupyörä saatikka sillä ajamaan oppiminen ovat aiemmin olleet aivan yhtä kaukana kuin Moren utopia. Hyväosaisessa Suomessa monet eivät vieläkään ymmärrä sitä, että kun oma Audi lähtee pihasta kohti työpaikkaa, voi julkisten kulkuneuvojen puute toisaalla tarkoittaa tien nousemista pystyyn matkalla työelämään. Samalla unohtuu se, että vittuilu Twitterissä ei työllisyysastetta nosta, eikä tuo yhtään työpaikkaa. AnthoniAn jutun lukemisen jälkeen aloin miettimään sen keski-ikäisen pullukan mielenmaisemaa, joka aamuisin lähtee kohti Paperiliiton toimistoa. Mitä jos kanssaihmiset eivät olekaan aamuliikenteessä vain hänen kiusanaan, vaan samalla tavalla pohtimassa päivän lukujärjestystä. Jauhelihaa spagetilla vai perunoilla, ja miten se piltti koulussa pärjää, kun läksytkin on taas tekemättä. Jos on töitä. Ja terve. Ja elämän murheet muutenkin pieniä. Silloin pitäisi haaveilla suupielet korvissa. Se voisi jopa tarttua. Ai niin. Työkaveri kehui yhtenä aamuna, että pullukan naamakin näytti polkemisen jälkeen freesimmältä. Valehteli hyväkäs, mutta hyvältä se tuntui. Aamupäivällä haaveilin elokuvaroolista, ensi alkuun tosin vain sivuosassa. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Minä ajan vanhalla diesel ransiitillani maailman loppuun saakka. Lasten mielestä se voi kyllä tulla vastaan aika piankin. Mutta se ei ole minun vikani, vaan kiinalaisten. Minä olen aina sanonut, että jumala säätää ilmat ja minä kaasarit. Kyllä se jämpti on niin. »Samalla unohtuu se, että vittuilu Twitterissä ei työllisyysastetta nosta.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o jä rv i ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 15.10.2019 23:47:37
10?PaPeriliit to?08 / 2019 teksti Mari Schildt ?kuvat Mikko Vähäniitty Hyvä paikka Paperi_10-15.indd 10 15.10.2019 23:50:22
PaPeriliit to?08 / 2019?11 Juha Savolainen menee luontoon aina, kun voi. Siellä pätevät toisenlaiset säännöt, mieli rauhoittuu ja aistit heräävät, kun keuhkoihin virtaa puhdasta ilmaa. Paperi_10-15.indd 11 15.10.2019 23:50:23
12?PaPeriliit to?08 / 2019 E i suorittamista. Ei vaatimuksia. Metsässä millään sellaisella ei ole merkitystä. Kun äänekoskelainen Juha Savolainen ottaa vaelluskengän karhealla pohjalla tuntumaa viettävään kallionseinämään, reisilihakset saavat työtä ja mieli keskittyy siihen, mikä tässä hetkessä on tärkeää: nousta laelle ja hengittää. Nähdä ympärilleen. – Juuri nyt on parasta, kun sattuu alueelle, jossa on oikein voimakas ruska. Luonto on väreissään, vihreä häviää, on maa ruskaa ja puuruskaa samaan aikaan. Se väriloisto on pysäyttävä, ei sellaiseen ihminen pysty. Siihen on hyvä jäädä istumaan ja katselemaan. Se on hieno hetki, hän sanoo. METSIEN mies – sellaisena työkaverit Äänekosken Metsä Boardin kartonkitehtaalla tuntevat Juha Savolaisen, 41. Vapaalla Savolainen vaihtaa sohvalla makoilun ja kännykän räpläämisen milloin tahansa metsässä tai vesillä vaeltamiseen. Sosiaaliseen mediaan ropisee kuvia komeista kalansaaliista ja luontotun nelmista. – Metsässä tuoksuu aurinkoisella kelillä pihka ja suopursut. Siitä tulee lapsuuden kesät mieleen, hän sanoo. Kun Savolainen oli lapsi, vanhempien perässä kahlasi sam malikossa kolme lasta kohti parhaita marjapaikkoja. Kesäpaikka on isän ammatin mukaan poliisien yhdistyksen kesämökki, metsän keskellä, järven rannalla. Lapsuuden kesinä saunottiin, uitiin ja retkeiltiin. – Se teki sinuiksi luonnon kanssa. Siitä se lähti, hän sanoo. Lapsuuskodin kulmalta lähti metsäalue, jossa Juha kaverei neen leikki piilosta ja rakensi majoja. – Joskus niitä rakennettiin puihin. Toiset puumajat pysyivät puussa kauemmin kuin toiset. Risuista tehtiin, ja joskus saatet tiin joku laudanpätkä tuoda kotoakin, että saatiin lattia. Joskus tehtiin maahankin, sopivaan notkopaikkaan, ja rakennettiin kattoa päälle. Kotiin mentiin vasta, kun pimeässä juuri ja juuri nähtiin kävellä. KILPIKAARNAMÄNNYN lämmin ja karkea pinta. Käen kukunta. Teeren soidinkukerrus, joka päättyy kuin seinään, kun yläpuolella kaartaa kanahaukka. Lähimmät metsäalueet alkavat puolen kilometrin päästä kotitalolta. – Metsässä kuuntelen hiljaisuutta. Poimin ääniä, jotka ovat jotain muuta kuin ihmisen aiheuttamia. Aistit ovat valppaina. Kun metsässä on ylimääräistä liikettä, pienpetoja ja muita, niin linnut siitä kertovat, Savolainen kertoo. Hänelle on luontaista, että metsässä kuljetaan hiljaa, ääntä päästämättä. Luonnon rauhaa ei ole tarkoitus häiritä. Kun ollaan metsässä vierailulla, eletään metsän tavalla. – Metsässä liikkuminen on kiireetöntä. Kun tämä ihmis elämä muuten on hyvin pitkälle suorittamista, niin luonto on sellainen paikka, jossa sitä ei harrasteta. Sinne mennään pitkiäkin matkoja kulkemaan, mutta ei hampaat irvessä. Men nään rauhallisesti, eikä hötkyillä. Pitää ehtiä kuuntelemaan ja aistimaan, hän sanoo. Kangasmetsät ja ikikuusikot, joiden läpi auringonvalo kajastaa vain vähän. Suoalueiden avaruus ja hento tupasvilla. – Luonto on kokonaisuus, jossa toinen täydentää toista. »Siellä mennään rauhallisesti. Pitää ehtiä kuuntelemaan ja aistimaan.» Paperi_10-15.indd 12 15.10.2019 23:50:24
PaPeriliit to?08 / 2019?13 Varsinkin pohjoisen ikimetsät ja koskematon erämaaluonto hivelevät silmää, hän kertoo. ISÄLTÄ on peräisin myös metsästysharrastus. Savolaisen laji ovat kanalinnut: metsot, teerit, ja pyyt, joiden perässä hän hakeutuu syksyiseen metsään aina, kun töiltä pääsee. Kaverina on metsästyskoira, venäläiseurooppalainen laika, nimeltään Sisu. – Ukkometso, on se komea lintu. Useastikin se on jäänyt ampumatta, vaikka olisihan se hieno lopetus metsäsätysreis sulle. Jos lintukannat ovat alhaiset, sitten sieltä ei kannata niitä viimeisiä ampua pois. Mitä niitä vähiä kantoja suotta kuormit tamaan. Jos kanta on hyvä, silloin voi lintua ottaakin. Näissä asioissa metsästäjät ovat onneksi vastuullisia, hän juttelee. Tänä syksynä kanalintuja näkyy kohtuullisesti, mutta Savo lainen on sitä mieltä, että paikka paikoin kannat voisivat vielä vahvistua. – Ihan hyvin ovat poikueet onnistuneet viime kesänä. Keväällä sattui hyvät kelit kuoriutumisaikaan. Sitten on alueita, joissa on ollut useampanakin vuonna hiljaista. Ei niillä nytkään ole liikettä näkynyt, kun olen kierrellyt, hän sanoo. Savolaisen mahtavin metsästysmuisto on ajalta, jolloin hän oli viimeistä syksyä 11vuotiaan Suomen pystykorvansa Peetan kanssa metsällä. Aistit terästäytyivät, kun Peetan haukku alkoi kuulua. Maaston muotoja hyväkseen käyttäen Savolainen hiipi yhä lähemmäs. – Pystykorvan haukunta on ihan parasta. Jos siihen pääsee lähelle, se on työvoitto. Pääsin aivan puun lähistölle ja sain ONKO SE METSO? Sisu lähtee tarkistamaan. Juha Savolaisen mukaan kanalintuja näkyy tänä syksynä kohtuullisesti. Paperi_10-15.indd 13 15.10.2019 23:50:25
14?PaPeriliit to?08 / 2019 yhdellä paukulla mustan metson alas. Kaikki kävi kohdilleen. Se on sellainen muisto, jota ei unohda. Se oli hieno päätös myös Peetan metsästysuralle. Sen jälkeen se ei enää kauaa elänyt, Savolainen muistelee. Lintujen lisäksi metsässä näkyy jäniksiä, rusakkoja silloin tällöin, joskus hirvi. Ilveksestä ja sudesta näkyy maassa jälkiä. Jännittäviäkin kohtaamisia tapahtuu. – Kerran olin lintupassissa metsällä, kun karhu vihelsi 20 metrin päässä kumpareen takana. Näköyhteyttä en saanut, mutta kuulin, kun heinikko puolen tunnin ajan rapisi. Oli tyyni pakkasaamu ja kaikki liikkumisen äänet kuuluivat selvästi. Karhu pysyi kuitenkin kumpareen takana. Siinä se otti minusta vainun ja vihelsi. Se on matala vihellysääni, joka tulee, kun karhu vetää vainua nenän kautta nopealla tahdilla sisään. Se poistui, ja poistuin kyllä minäkin, mutta eri suuntaan, rauhal lisesti kuitenkin, hän muistaa. Metsältä tarvitsee harvoin tulla tyhjin käsin, vaikka ei lin tupaistia saisikaan. – Metsästysaikaan katselen samalla seuraavan kesän mus tikkapaikkoja. Hyvät sienipaikat talletan muistiin. Metsästys reissuilta tuleekin etupäässä sieniä ja marjoja kotiin. Niitä unohdun usein keräilemään. Eikä aina edes tarvitse olla jotain kotiintuomisia. Otan eväät mukaan ja menen katselemaan ja kiertelemään. Ja vaikka sanotaan, että mustikoita ei ole, niin niitä voi silti hyvinkin löytyä, hän miettii. JOS ei metsästä, niin Savolaisen löytää järveltä. – Kesällä oltiin viikko ystävän kanssa Inarinjärvellä, vedet NUOTIO. Erätulilla voi hetki vierähtää. Juha Savolainen miettii, että metsässä ei ihmisen kiireillä ole merkitystä. Paperi_10-15.indd 14 15.10.2019 23:50:25
PaPeriliit to?08 / 2019?15 tiin uistinta ja kalasteltiin. Tehtiin päivävaelluksia. Siellä ran taalueet ovat periaatteessa koskematonta ikimetsää. Kyllä siellä silmä lepäsi, kun vielä puhtaat vedet olivat ympärillä. Saatiin siikoja, taimenia, harjuksia ja nieriää. Pitkä oli matka ajaa, mutta palkitsi. Rakkain kala Savolaiselle on kuitenkin ahven. Se taipuu paistetuksi, savustetuksi, keitoksi ja kukoksi. – Useampana vuonna olen käynyt myös Tornionjoella lohta pyytämässä. Tänä kesänäkin tuli kaksi lohta. Omatekoisella putkiperholla kun ne lohet saa, niin siinä tulee onnistumisen tunteita. Että jotain tekee oikeinkin, hän sanoo. Kalamiehen on osattava katsoa taivaanrannasta, mitä tai vaalta on tuloillaan. Järvenselällä äkillinen musta taivas ei tiedä hyvää. – Kovat ukonilmat ovat pahoja järvenselällä. Jos on useam pikin vapa vedossa, ja ukkosmyrsky sattuu nousemaan päälle, tulee aikamoinen kiire kelata siimoja ylös. Jos on takiloita vielä perässä, niin siinä menee oma aikansa, ennen kuin ne on nostettu. Aallokko nousee äkkiä. Saaret ja maastot on arvioitava nopeasti, mistä saisi suojaa. Virtaukset ja ristiaallokot pitää välttää, tuulen suunta arvioida. – Joskus olen ollut keskellä selkää ja on noussut niin kova ukonilma, että aallon harjakin lentää 20 metriä tuulen mukana ja vesi pirskottuu. Siinä on leikki kaukana. Ei auta kuin suorin tie rantaan. Pelastusliivit pitää olla kunnolla päällä ja hätäkat kaisijat vyötäröllä, jos sattuu tippumaan, Savolainen sanoo. Syöksyvirtauskin voi yllättää. Savolaisen vanhempien mökiltä EteläKonnevedeltä se vei lähes koko puuston. – Iso keskimoottorivene oli kolmella ankkurilla kiinni ran nassa. Tuuli oli niin kova, että se nosti silti veneen rannalle. Se oli aikamoinen show puiden ja konkeloiden kanssa jälkikä teen. Nyt tiedän, että kohdille se voi sattua, mutta en sitä sen enempää mieti. KUIVA kesä on takana, jälleen yksi. Vaikka syksy on jo hyvässä vauhdissa, sammalien välistä löytyy vasta nyt – yhtä aikaa – sekä kantarelleja että suppilovahveroita. Marjojakin löytyy, kun osaa etsiä. Kuten omat vanhemmat aikanaan, Savolainen vie neljää poikaansa metsään. – Kun poimin mustikkaa ja puolukkaa, sillä välin lapset rakentelevat majoja. Touhuavat omiaan. Kunhan kulkevat mukana, se on kaikkein parasta. Lapset ymmärtävät, että luonto on tärkeä. En ole siitä numeroa tehnyt, vaan lähdemme vain viettämään vapaaaikaa, rennolla asenteella. Ja minkä metsään jaksamme kantaa, sen jaksamme myös kantaa pois, emmekä jätä roskia luontoon, hän juttelee. Marjat maistuvat pojille vaihtelevasti. Savolainen saattaa laittaa smoothien sekaan viisi mustikkaa, että maku kävisi tutuksi. – Kyllä minä pidän itseäni luonnonsuojelijana. Varsinkin pohjoisen ikimetsät pitää säilyttää jälkipolville, se on meidän perintömme. Toinen ovat puhtaat vedet. Luonnon arvo on siinä, että se on vastapaino nykyarjelle, työkiireille, nettihommalle ja muulle. Siinä on läsnä hetkessä ja nauttii kauneudesta. Se on hyvä paikka ihmiselle. ? »Kun poimin mustikkaa ja puolukkaa, lapset touhua vat omiaan.» Paperi_10-15.indd 15 15.10.2019 23:50:26
16?PaPeriliit to?08 / 2019 Sujuva jättiseisokki N ESTEPAKKAUSKARTONKIA valmistava kartonkikone 4 lepää hiljaisena ja paljaana. Porrasluukut ovat auki, ja ylhäällä olevat huuvan ovet paljastavat koneen sisukset. Yhdestä kohtaa satametristä konetta puuttuu iso pala: lähes koko puristinosa on poissa. Käytävillä on sulassa sovussa työkalulaatikoita, työkoneita, teloja, letkuja. Kartonkikoneen ympärillä työskentelee ja liikkuu määrätietoisia miehiä valkoisissa, punaisissa ja sinisissä kypärissä. Valmetin mies mittailee täkymetrillä kalanterin sylinterejä ja linjauksia. Kuuluu huminaa ja nakutusta. Välillä soi varoitussummeri, kun jossain valmistaudutaan nostoon. On ihmeellisen hiljaista ja rauhallista, vaikka menossa on ennätyssuuren seisokin rähinäviikko. Hyvä suunnittelu tuo rauhan Stora Enson Imatran tehtaiden tämän vuotinen syysseisokki on tiettävästi suurin, mitä Suomessa on ikinä toteutettu. Kunnossapitoja investointitöihin osallistuu noin 3300 kunnossapidon ammattilaista lähes 600 eri yrityksestä. Näistä yli sata on paikallisia yrityksiä; perinteiselle teollisuusalueelle on keskittynyt paljon erityisosaamista. Suurimmat kunnossapitotyöt tehdään Kaukopäässä soodakattila 6:lla ja kartonkitehtaalla. Kartonkikone 4:n isotöisin urakka on puristinosan rungon ja viirojen vaihto uusiin. Kolmelle viikolle ajoittuvan seisokin pääviikolla töitä tehdään ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. – Joskus 10–15 vuotta sitten tehdas oli seisokissa kuin muurahaispesä. Nykyään nämä ovat niin hyvin suunniteltuja ja aikatalutettuja, ettei päällekkäisyyksiä tule. Hyvä suunnittelu tuo rauhan, tiivistää pääluottamusmies Arto Hulkko. Seisokkia suunnitellaan pitkin vuotta, jotta saataisiin mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon aikaan. Tulevaisuudessa tavoitteena on pidentää vuosiseisokin väliä vuodesta puoleentoista. Stora Enson tehtailla on omat shut down managerinsa eli seisokkipäällikkönsä, joiden vastuulla on seisokkien suunnittelu ja johtaminen. – Seisokki vaatii aikataulutusta, koulutusta, infoja – satoja tunteja ennakkotyötä, jotta kaikki palaset loksahtaisivat paikoilleen, kertoo seisokkipäällikkö Sinikka Kvick. Siivoamista ja koulutusta Teemu Sairanen ja Kari Kärkkäinen katselevat valvomon ikkunasta, kun vieraat miehet uurastavat kartonkikoneen kimpussa. Vaikka paperija kartonkikoneet on usein mielletty naisiksi, prosessimiehet eivät tunnusta tuntevansa mustasukkaisuutta. – Enemmänkin mielessä ovat turvallisuusasiat, sillä tehtaalla työskentelee seisokin aikana valtavasti ulkopuolisia. Onneksi tässä asiassa on menty parempaan suuntaan – korjausmiehillä ovat nykyään tehtaan säännöt tiedossa, Kärkkäinen miettii. Kaksikolla on turvallisuus selkäytimessä. – Kun liikkuu tuolla tuotantotiloissa seisokin aikaan, nostoja on seurattava ja aluelinjaukset otettava huomioon erityisen tarkasti, Sairanen toteaa. Sairasen ja Kärkkäisen seisokkihommana on peseminen ja siivoaminen. Päivän työlistaan kuuluu ainakin kuupan tyhjentämistä, paikkojen silmälläpitoa ja tarkistamista. Muun muassa kiekkosaostimen segmentin kunto pitää käydä tutkimassa. – Tänään on rauhallinen päivä, mutta ei tämä aina näin leppoista ole. Kun pestään koko kone letkulla tai kun viiraa vaihdetaan tosissaan, niin silloin ollaan kyllä päivän jälkeen ihan puhki, Sairanen huomauttaa. Kun tehtaaseen tulee yli 3000 ulkopuolista työn tekijää, on rattaan jokaisen osan tiedettävä tehtävänsä. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Mikko Nikkinen Paperi_16-19.indd 16 15.10.2019 23:52:15
Menossa on seisokin pääviikko. Kartonkikoneen uutta puristimen osaa valmistellaan asennusta varten. PaPeriliit to?08 / 2019?17 Paperi_16-19.indd 17 15.10.2019 23:52:16
??Tuomas Jäppinen nauttii seisokkipäivien vaihtelevuudesta. ??Korjausmiehet huoltavat KA4:n popea. ?Teemu Sairanen (vas.) ja Kari Kärkkäinen tarkastavat kiekkosaostimen segmenttejä. ? Seisokki vaatii eri ammattiosaajien saumatonta yhteistyötä. 18?PaPeriliit to?08 / 2019 Edellisenä päivänä kaikki kartonkikoneen viisi vuoroa olivat naru-, viiraja puristushuopakoulutuksessa Imatran kylpylässä. Koulutuksia järjestetään seisokkiaikaan paljon, kun niihin on kerrankin hyvä tilaisuus. Toisella puolella kaupunkia sijaitsevalla kylpylälläkin näkyi, että tehtaalla on menossa seisokki. Kun Kärkkäinen ajoi koulutukseen, tuli vastaan kuusi kappaletta sinisiä Proflow`n pakettiautoja – osa korjausmiehistä kun yöpyy kylpylähotellissa. – Valtionhotellin pihallakin kävi kuhina tänä aamuna, ja tehtaalle johtavalla Patotiellä oli ruuhkaa, Sairanen mainitsee. Isoveli valvoo Kun seisokki on hyvin suunniteltu, lisää se myös turvallisuutta. Turvallisuudesta pidetään niin tiukasti kiinni, että seisokin aikaan tehtaalla on vierailukielto. Paperiliitto-lehden toimittaja ja kuvaajakin joutuivat rekisteröitymään työntekijöiksi ja suorittamaan tarvittavat kortit ennen kuin tehtaan portit aukenivat. – Sanotaan, että Pentagoniinkin on helpompi päästä kuin tänne, virnistää Mari-Anne Tamminen Stora Enson viestinnästä. Syysseisokissa on nyt kolmatta vuotta apuna myös työturvallisuusvalvojat. Reilut 40 henkilöä eri tehdasosastoilta tarkkailee töiden sujumista työn tilaajien ja työsuojeluvaltuutettujen tukena. Valvontatyö on tarpeen, sillä tehtaalla tehdään satoja töitä kymmenillä eri osastoilla. Yksi työturvallisuusvalvojista on Ari-Pekka Hämäläinen, joka valvoo parinsa kanssa kartonkikone 1:stä ja 4:stä sekä CTMP:tä. Työnkuvaan kuuluvat myös linjapäälliköiden kanssa tehtävät turvallisuuskierrokset. – Kierrämme alueilla ja havainnoimme muun muassa suojainten käyttöä, tulitöiden suojauksia, työkalujen kuntoa ja työlupia. Jo pelkkä läsnäolomme viestittää ulkopuolisille työntekijöille turvallisuusasioiden tärkeydestä. Tänä vuonna työturvallisuusvalvojille on perustettu myös oma WhatsApp-ryhmä, johon he voivat jakaa havaintoja kuvina ja teksteinä. – WhatsApp-ryhmä on tosi hyvä käytäntö. Sinne voi heittää myös kysymyksiä, jos jokin asia on itselle epäselvä, Hämäläinen kiittelee. Urakoitsijoille järjestettiin myös ennakkoon infotilaisuus, jossa käsiteltiin seisokkiturvallisuutta, kuten sääntöjä, työvoiman vastaanottoa ja telineturvallisuutta. Tilaisuudessa muistutettiin, että jokaisen toimittajan pitää tehdä vähintään yksi turvallisuushavainto seisokin aikana. Testausta taskulampulla – Seisokissa kaikki on erilaista. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Päivät elävät, ja siinä onkin se työn suola, Paperi_16-19.indd 18 15.10.2019 23:52:16
Iiro Riekkinen (vas.) on lähdössä testaamaan sammutusjärjestelmän toimivuutta Sintrolin Jaakko Harjuautin kanssa. PaPeriliit to?08 / 2019?19 miettii käyttäjäkunnossapitäjä Tuomas Jäppinen. Hän on vuoroparinsa Iiro Riekkisen kanssa tehnyt tässä seisokissa paljon töitä kartonkikoneen puolella. Hiutalekuivain, jolla he työskentelevät, on niin uusi, ettei siellä ole vielä korjattavaa. Mutta nyt hiutalekuivaimen sammutusjärjestelmän vuosihuoltoa tekemässä oleva Sintrolin mies Jaakko Harjuautti tarvitsee apua, joten Jäppinen ja Riekkinen suuntaavat kuivurille. Harjuautti ja Riekkinen lähtevät testauskierrokselle, ja Jäppinen jää valvomoon seuraamaan, että järjestelmä toimii niin kuin pitää. Valvontakameroista näkee, miten kaksikko liikkuu ulkona portaissa ja katolla. He hämäävät taskulampulla lämpöä rekisteröiviä antureita, joita on kuivauskanavassa yhteensä 13. Jos anturi toimii kuten pitää, automaattinen sammutusjärjestelmä töräyttää vettä saman tien. – Kuivatamme sellua kovassa kuumuudessa. Kuivauskanavassa lämpö nousee 210–220 asteeseen, joten paloturvallisuus on todella tärkeää, kertoo Jäppinen, joka oli Riekkisen kanssa myös rakentamassa kuivuria. Jäppinen pitää yhteyttä Harjuauttiin ja Riekkiseen radiopuhelimella ja seuraa tietokoneen näyttöä. Sitten alkaa vilkkua. – No niin, nyt on kipinä kuivaustornissa 2. Kuittaan sen pois, Jäppinen sanoo radiopuhelimeen. 200 litraa hernerokkaa Kartonkikoneella on menossa telanvaihto, korjausmiehet hiissaavat telaa juuri paikoilleen. Asennusfirma Betametin miehet pitävät palaveria käytävällä, nosturi liikkuu kartonkikoneen yllä, siivoojat suunnittelevat töitään. Seisokin jokainen ratas pyörii kuin rasvattu. Tänään on torstai, ja työmaaravintola on valmistanut 200 litraa hernekeittoa. Seisokkiviikkoina tehtaan parkkipaikalla on myös paikallisen yrittäjän pyörittämä telttaravintola, jonka soppatykistä saa ruokaa illalla ja alkuyöstä. Neljä Kiwa Inspectan miestä syö tehdasravintolassa rokkaa ja lettuja hyvällä ruokahalulla. Pohjanmaalta ja Hämeestä kotoisin olevat miehet tekevät NDT-tarkastuksia eli testaavat kohdetta rikkomatta, ovatko kartonkikoneen telat kunnossa. Luonnon keskellä huoneistohotellissa yöpyvät miehet kertovat, että pitkien 12-tuntisten työpäivien päätteeksi ei Imatran yöelämä enää houkuttele. Urakasta jäävä vapaa-aika kuluu venytellen, saunoen ja nukkuen. ? »Valvontatyö on tarpeen, sillä tehtaalla tehdään satoja töitä kymmenillä eri osastoilla.» Paperi_16-19.indd 19 15.10.2019 23:52:17
20?PaPeriliit to?08 / 2019 Aimo annos tes-tietoa Mistä kiikastaa, mitä tavoitellaan? Ajan tasalla kiertue valotti tesneuvottelujen taustat. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVat Mikko Nikkinen, Antti närhi Paperi_20-23.indd 20 17.10.2019 15.33.06
Yhteishenkeä. Ajan tasalla -kiertue toi testaustat lähelle jäseniä. Kiertue alkoi Lappeenrannasta syyskuun lopulla. PaPeriliit to?08 / 2019?21 P toisti hyväksi todetun kuvion kahden vuoden takaa ja kiersi paperipaikkakunnilla pohjustamassa tes-neuvottelukierrosta. Kuuteen tilaisuuteen ilmoittautui lähes 700 jäsentä. Heille liiton neuvottelijat kertoivat tämänvuotisten neuvottelujen asetelmat. Puheenjohtaja Petri Vanhalan osuudessa yleisölle valotettiin, miten liitto on valmistautunut neuvotteluihin sekä miten liitto vaikuttaa ja tuo esiin näkemyksiään. Taustavaikuttamista tehdään tapaamalla poliitikkoja ja toimittajia. – Paperiliitto sopi ennen neuvottelujen alkua metsäteollisuuden kanssa, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa. Pyrimme kuitenkin pitämään jäsenistön ajan tasalla etenemisestä, koska haluatte tietää, missä mennään, Vanhala sanoi. Yleisössä istuneet työpaikkojen kokeneet luottamusmiehet tiesivät myös sen, että asioiden ollessa kesken neuvottelijoiden tehtävä on neuvotella, ei huudella. Kiertueella yleisö sai kuitenkin linjauksia painavista asioista, kuten mahdollisuudesta PaPeriliit to?08 / 2019?21 toisti hyväksi todetun kuvion kahden vuoden takaa ja kiersi paperipaikkakunnilla pohjustamassa tes-neuvottelukierrosta. Kuuteen tilaisuuteen ilmoittautui lähes 700 jäsentä. Heille liiton neuvottelijat kertoivat osuudessa yleisölle valotettiin, miten liitto on valmistautunut neuvotteluihin sekä miten liitto vaikuttaa ja tuo esiin näkemyksiään. Tausta– Paperiliitto sopi ennen neuvottelujen alkua metsäteollisuuden kanssa, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa. Pyrimme kuitenkin pitämään jäsenistön ajan tasalla etenemiYleisössä istuneet työpaikkojen kokeneet luottamusmiehet tiesivät myös sen, että asioiden ollessa kesken neuvottelijoiden tehtävä on neuvotella, ei huudella. Kiertueella yleisö sai kuitenkin linjauksia painavista asioista, kuten mahdollisuudesta poistaa 24 tunnin työajanlisäys tai voiko 12 tunnin työvuorokokeilun saada laajemmin käyttöön. saivat äänestää heille tärkeistä asioista puhelimillaan. Yleisöä kiinnostivat muutosturvaan, jaksamiseen sekä työja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvät tes-kohdat. Näihin liittyi myös Paperiliiton tavoitteita, joita esitteli vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Liittosihteeri Juhani Siira kertoi, mitkä ovat paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattavien jäsenten osuudet massa-, kartonkija paperiteollisuudessa. Paperiteollisuuden työntekijämäärä on edelleen suurin. Sen osuus on viime vuosina vähentynyt suhteessa eniten. Selluja kartonkitehtaiden työntekijäosuudet ovat säilyneet ennallaan. Kiertueella tuli myös esiin työpaikoilla lisääntynyt epävarmuus: irtisanomistai lomautusuhan kohteeksi on tämän vuoden aikana joutunut lähes saman verran Paperiliiton jäseniä kuin kiertueella oli osallistujia. Paperi_20-23.indd 21 17.10.2019 15.33.07
Tiedonhalusta. Varatyösuojeluvaltuutettu Timo Sinisalo Essityltä Nokialta halusi kuulla, missä tes-neuvotteluissa mennään. Nokialta saapui myös Jarkko Mäkinen. Mitä tapahtuu? Siitä lähtivät ottamaan selvää Lappeenrannan tilaisuuteen Lauri Lehtinen ja Matti Rautio UPM:n Kaukaan tehtaalta. Kolme tärkeintä asiaa tes-neuvotteluissa? Jyväskylän yleisö äänestää vaihtoehdoista puhelimillaan. 22?PaPeriliit to?08 / 2019 »Yleisö sai linjauksia painavista asioista, kuten mahdollisuudesta poistaa 24 tunnin työajanlisäys tai voiko 12 tunnin työvuoro kokeilun saada laajemmin käyttöön.» Paperi_20-23.indd 22 17.10.2019 15.33.08
???Uteliaisuudesta. Jenna Hiltunen osallistui Tuomas Himmasen ja neljän muun Joutsenossa työskentelevän kanssa Lappeenrannan Ajan tasalla -tilaisuuteen. ??Työhuonekunta. Jukka Kuisma, Riku Herrala, Kalle Kottila, Jukka Hovila ja Markku Teikari osallistuivat Kotkasta Dongwha Finlandilta Helsingin tilaisuuteen. ?Kainalossa. 11 kuukauden ikäisen Artun äiti Marja Kukkonen tekee 12 tuntista työvuorojärjestelmää Kuopiossa Mondi Powerflutella. PaPeriliit to?08 / 2019?23 Näin tes-neuvottelut etenevät 1 Neuvotteluihin valmistautuminen 2 Varsinaiset neuvottelut Nyt ollaan tässä vaiheessa. Kyseessä on niin sanottu liittokierros eli työntekijäja työnantajaliitot neuvottelevat uudesta työehtosopimuksesta kukin omien tavoitteittensa pohjalta. ? Neuvottelut voivat jatkua sopimuksen päättymisen jälkeen. ? Jos neuvottelut katkeavat syntyy sopimukseton tila, jolloin voimassa on vanha tes. Ei työrauhavelvollisuutta. 3 Neuvottelutulos Neuvottelut voivat venyä myös yli voimassaolevan teskauden. Kun tulos on syntynyt, tes-neuvottelukunta esittää neuvottelutuloksen liiton hallitukselle ja edelleen liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. Siirrytään kohtaan 4. J OS neuvottelutulosta ei saavuteta Jos neuvottelut katkeavat, osapuolet ovat sopimuksettomassa tilassa. Vanhaa työehtosopimusta noudatetaan keskeisiltä osin. Työrauhavelvollisuutta ei ole, joten sopimuksen syntyä voidaan yrittää vauhdittaa painostustoimiin. Työriitojen sovittelulaki määrää, että työnseisauksesta on ilmoitettava valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle 14 vuorokautta ennakkoon. Samalla osapuolet ovat velvollisia osallistumaan sovittelumenettelyyn, jota johtaa valtakunnansovittelija. Jos ja kun työtaistelu alkaa, palkanmaksu keskeytyy ja Paperiliitto maksaa jäsenilleen työtaisteluavustusta. Työtaistelutoimet päättyvät, kun osapuolet hyväksyvät sovintoesityksen. 4 Neuvottelutuloksen hyväksyminen Neuvottelutulos tai sovintoesitys on hyväksyttävä järjestöjen hallinnossa, ennen kuin siitä tulee uusi työehtosopimus. Paperiliitossa tulosta käsittelee ensin liiton hallitus, joka esittää sen edelleen liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. 5 Sopimuksen voimaantulo Hyväksymisten jälkeen uusi työehtosopimus tulee voimaan edellisen päätyttyä eli aikaisintaan 1.12.2019 alkaen. ? Neuvottelut käynnistyivät Paperiteollisuuden työehtosopimus neuvottelut alkoivat virallisesti 16. lokakuuta. Uusi sopimus on tarkoitus neuvotella Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä ennen nykyisen sopimuksen päättymistä 30. marraskuuta. Paperi_20-23.indd 23 17.10.2019 15.33.08
24?PaPeriliit to?08 / 2019 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »On näitä hommia tullut jo vähän aikaa tehtyä. Elokuussa tuli 43 vuotta täyteen. Työ on tänä aikana muuttunut aika paljon. Reilu 40 vuotta sitten ei ollut esimerkiksi paljonkaan automatiikkaa. Oli vain labramittaukset, ja niiden perusteella tehtiin, paperin profiileista lähtien. Oleellista tässä työssä on laadussa pysyminen. Tehdään paperista niin hyvää, että se läpäisee koko linjan, ja että asiakas on tyytyväinen. Minulla on tehtävänä pohjapaperin teko, eli prosessin alkuvaihe. Sellua, hioketta, lisäja täyteaineita sekoitetaan säiliöissä ja pumpataan perälaatikon kautta viiraosalle, jossa tehdään massasta paperia. Massan sakeus on noin yksi prosentti, kun se tulee paperikoneelle, eli siitä on vettä 99 prosenttia. Kun paperi tulee koneesta ulos, sen vesipitoisuus on 3,8 prosenttia. Veden poistoahan se on, eri keinoin. Kun aikaisemmin monet asiat on tehty käsin, niin edelleenkin ymmärtää, miksi kone tekee mitäkin. Kaikkea ei välttämättä näe tietokoneen näytöiltä. Labra-arvot kertovat vielä tänäkin päivänä paperin lujuudesta. Laatu on pitkälti raaka-aineesta on kiinni. Hyvä raaka-aine on tasalaatuista. Karkeuden pitää olla määrättyjen speksien sisällä, että paperista tulee hyvää. Jos raaka-aine ei ole parasta laatua, siitäkin pitää yrittää tehdä paperia. Silloin voi miettiä, voiko muuttaa annosteluja. AmmAttilAisen tunnistaa siitä, että hän antaa paperikoneen tehdä työnsä, eikä itse yritä sitä liikaa kääntää ja vääntää. Hän osaa katsoa paperikoneen käynnistä, että nyt ei kannata tehdä mitään: antaa sen tehdä työnsä, ja ollaan me rauhassa. Jos säätää yhteen suuntaan, voi toisaalla joutua vääntämään taas toiseen suuntaan. Ja aina kun säädetään, tapahtuu jotain muutosta paperikoneen prosessissa. Se voi poikia katkoherkkyyttä. Sitten se tuotanto on mennyt niihin muutamiin katkoihin. Aika paljon on nimittäin asioita kokeiltu, ja todettu ne huonoiksi. Ei niitä kannata uudestaan kokeilla. Syntyy niin hyvää paperia, niin nopeasti ja niin paljon, kuin näillä aineksilla saadaan aikaan. Muutokset eivät välttämättä ole hyväksi, jos laatu on muutenkin kohdillaan ja linja vetää. Tämän oppimiseen menee hyvinkin muutama vuosi. KOKenut koneenhoitaja kuulee koneen käynnistä asioita, ja silmälläkin näkee aika paljon. Jos mekaanista vauriota on tulossa, kyllä sen äänestä kuulee. Märästä päästä pystyy silmämääräisesti katsomaan esimerkiksi viiraosan vedenpoistoa. Vaikka se näytöltäkin näkyy, koneenhoitajan pitää osata katsoa, miten pitkälle vesiraja tulee viiraosalle ennen kuivumista. Kun koneenhoitaja tekee paperikoneella pohjapaperin, sen pitää mennä vielä kaikista muistakin vaiheista kunnialla läpi. Meilläkin on paperikoneen jälkeen päällystyskone, supergalanterit ja leikkurit. Paperissa ei voi olla reikiä eikä reunarisaa, koska se aiheuttaa muissa konevaiheissa katkoja. Vasta sitten voi olla tyytyväinen. Kun on ongelmatilanne päällä, silloin pitää olla rohkeutta kokeilla ja tehdä päätöksiä. Kun on kokemusta, voi tietää, mitä kokeilu tuo tullessaan. Ehkä aikaisemminkin on tapahtunut vastaavia asioita. Toivon, että pystyn itsekin siirtämään omaa kokemustani, taitoa ja tietoa nuoremmille kollegoille. Turha heidän on samojen asioiden kanssa tapella, kuin minä olen paperikoneella tapellut. OngelmAtilAnteessA kokemattomampi voi ryhtyä hosumaan. Ongelma ei tahdo ratketa, tulee kiire ja hermostumista. Tuntuu, ettei mikään onnistu. Silloin pitää istahtaa hetkeksi alas ja miettiä. Eikä juoksuaskeleita tarvita, jos ei ole hengestä kyse. Kun tekee rauhassa ja miettii, sillä pääsee aika pitkälle. Ei järjen käyttämisestä ainakaan haittaa ole. Vuorotyö on raskasta, myös henkisesti, ja väsymys on riski. Herkästi voi tulla sellaista, että jos yksi on väsynyt ja ärripurri, se tarttuu yövuorossa muihinkin. Siksi pitää osata laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Iän myötä sitä oppii ikään kuin pitämään itseäänkin niskasta kiinni. Sekin tulee kokemuksen myötä. Kun saa ongelmia ratkaistua, linjan vetämään ja koneen kulkemaan; silloin voi kotiin lähtiessä jättää työt tehtaan porttien sisäpuolelle. Siitä se ammattiylpeys tulee: pienistä asioista.»?• Ammattilainen malttaa mielensä teKsti?Mari Schildt?KuvA?Miisa Kaartinen Vaikeassakin paikassa kannattaa ottaa hetki ja miettiä, sanoo Kalervo Markkanen. »Ammattilaisen tunnistaa siitä, että hän antaa paperikoneen tehdä työnsä.» Paperi_24-25 .indd 24 14.10.2019 9:07:18
PaPeriliit to?08 / 2019?25 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Kalervo Markkanen on paperikoneen hoitaja Sappi Finlandin Kirkniemen tehtaalla. Paperi_24-25 .indd 25 14.10.2019 9:07:19
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a AKTIIVIMALLIN LEIKKURI POISTETAAN Aktiivimalli kumotaan ja muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Aktiivimallin mukaiset leikkaukset työttömyysturvaan päättyvät 31.12.2019. ”TYÖTTÖMYYSPUTKEN” IKÄRAJA NOUSEMASSA Lisäpäiväoikeuden alaikärajaa nostetaan 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä. Vuonna 1960 ja sitä ennen syntyneillä lisäpäiväoikeuden alaikäraja on 61 vuotta. Lisäksi lisäpäiväoikeuteen edellytetään, että henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana henkilö täyttää 65 vuotta. Vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt ja 62 vuotta täyttänyt henkilö, jolle maksetaan työttömyysturvan lisäpäiviä, voi jäädä eläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alinta eläkeikää. Kun vanhuuseläke myönnetään lisäpäivien perusteella, eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. MAAN HALLITUS PÄÄTTI BUDJETTIRIIHESSÄ TYÖTTÖMYYSTURVAAN VAIKUTTAVISTA MUUTOKSISTA, MUTTA HALLITUKSEN ESITYSTÄ EDUSKUNNALLE EI OLLUT VIELÄ LEHDEN PAINOON MENNESSÄ TEHTY. Työttömyysturvaan muutoksia KOROTUS PERUSPÄIVÄRAHAAN JA TYÖMARKKINATUKEEN Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ehdotetaan tehtäväksi kuukausitasolla 20 euron korotus. Korotuksen jälkeen peruspäiväraha on 33,33 euroa päivässä. TYÖTTÖMÄN PALVELUJA KEHITETÄÄN MONELLA TAVALLA Työttömyysturvaa ja työttömien palveluita sekä työnhakuvelvoitetta uudistetaan tukemaan työttömyysjaksojen lyhentymistä, lyhytaikaisen työn vastaanottamista sekä työnhakuun kannustamista. Tässä yhteydessä on tarkoituksena esimerkiksi uudistaa ja kohtuullistaa karenssijärjestelmää, kehittää ja nopeuttaa työttömän pääsyä palveluihin ja arvioida työttömyysturvalla tapahtuvan omaehtoisen opiskelun kehittämistarpeita. Hallitus myös käynnistää työllisyyspalvelujen alueelliset kuntakokeilut ja selvittää kokeiluilla ja työryhmien avulla useita työllistymistä parantavia toimia. Näihin toimiin kuuluvat muun muassa palkkatuen uudistaminen sekä nuorille ja osatyökykyisille tarjotut palvelut. YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Paperi_26-27.indd 26 17.10.2019 9:55:40
PaPeriliit to?08 / 2019?27 8 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Tommi SiiTonen on hyvä esimerkki siitä, miten vastuu tuppaa kasaantumaan muutamien hartioille. Siitonen on Inkeroisen osasto 15 hallituksen jäsen, osastonsa eli Anjalan paperitehtaan tuotevaraston luottamusmies, yt-neuvottelukunnan jäsen ja tyky-toimikunnan jäsen. Vapaa-ajallaan jalkapalloa ja jääkiekkoa pelaava mies on lisäksi futisjoukkueensa joukkueenjohtaja. – En keksi, mitä jättäisin pois. Eikä ole tarvekaan. Vapaa-ajan harrastukset ovat minulle henkireikä, ne auttavat jaksamaan. Luottamusmiesja ammattiosastohommat eivät lataa akkuja niin kuin harrastukset, mutta jonkun nekin on hoidettava. Ja koska olen ottanut hoitaakseni, yritän tehdä ne mahdollisimman hyvin. Nelikymppisen Siitosen yhtenä tittelinä on osaston nuorisoasioiden hoitaja. – Se ei kyllä pidä sisällään mitään. Sille aina välillä naureskellaan, kun ei tuota nuorta porukkaa ole oikein ollut. Viime vuosina on töihin taas tullut nuorempaakin väkeä, mutta ei niin, että voisi nuorisojaostoa perustaa. Siitosesta tuli osastonsa luottamusmies vajaa kymmenen vuotta sitten. Pian hänet pyydettiin myös osaston hallituksen jäseneksi. Konkarit tunnistavat kyllä innostuneet ja nappaavat heidät mukaan heti. – Minua ovat kannustaneet Paperiliiton Juha Koiviston ja Petri Vanhalan puheet, joissa he vakuuttavat sitä, että teemme tärkeää työtä ja että asioihin pystyy vaikuttamaan. Ja ainakin luottamusmiehenä näin on. Jatkuvasti joutuu ottamaan kantaa asioihin. SyySkuun lopulla Siitosen panosta tarvittiin yt-neuvotteluissa. – Yt-neuvottelut alkoivat lomautuksen uhan takia. Mahdollisten lomautusten syynä on huono tilauskanta ja tilauskannan elpymisen ennustaminen on hankalaa – katsotaan nyt, kuinka tässä käy. Viimeksi meillä on ollut lomautuksia kahdeksan vuotta sitten. Kaikesta huolimatta Siitonen kiittelee tehtaan ilmapiiriä. Nykyisen johdon kanssa on aina päästy neuvottelemaan hyvässä hengessä. Anjalan paperitehtaan yt-neuvottelut ovat päättyneet Siitosen haastattelun jälkeen. Niistä on juttu tämän lehden sivulla 7.?•?tiina Suomalainen Koulutus täyttää aktiivisuusehdon PaPeriliiTTo tarjoaa työttömille jäsenilleen aktiivisuusedellytykset täyttävää koulutusta. Taitava työnhakija -verkkokurssille voi osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssi on Paperiliiton jäsenelle ilmainen jäsenetu. Aktiivisuus on osoitettava niin kauan, kun työttömyysturvan aktiivimalli on voimassa. Muussa tapauksessa työttömyyspäivärahasta leikataan 4,65 prosenttia. Taitava työnhakija -verkkokurssille pääsemiseen tarvitset internetyhteyden ja selainohjelman. Kurssille kirjaudutaan Paperiliiton nettisivuilta kohdasta Koulutus. Kirjautumiseen tarvitset sähköpostiosoitteen ja jäsennumeron. Näet sen jäsenkortista, mobiilijäsenkortista tai kirjautumalla eAsiointiin. Verkkokurssi on neliosainen ja sen eri jaksot muodostavat kokonaisuuden, joka opettaa hakijalle työnhaun taitoja haun käynnistämisestä työnhakuun sekä työnhaussa onnistumiseen. Kirjaudu osoitteeseen www.urapalvelut.fi/paperiliitto. Kirjoita kirjautumisikkunaan sähköpostiosoitteesi ja jätä ensimmäisellä kirjautumiskerralla salasana tyhjäksi. Järjestelmä neuvoo ja opastaa sinut tästä eteenpäin. Pääset aloittamaan verkkokurssin opiskelun heti, kun järjestelmä on tarkistanut jäsenyytesi voimassaolon. Tämän jälkeen kurssi voi alkaa, kun klikkaat Taitava työnhakija -verkkokurssin kuvaketta. Lisätietoja koulutuksesta voit pyytää osoitteesta koulutus@paperiliitto.fi. Lue myös sivulta 26 lisää aktiivimallin voimassaolon suunnitellusta päättymisestä 31.12.2019.?• Henkireikiä ja hommia, jotka jonkun on vain hoidettava Anjalan paperi tehtaan prosessi työntekijä Tommi Siitonen on osas tonsa luottamus mies ja Inkeroisten osasto 15 halli tuksen jäsen. Paperi_26-27.indd 27 17.10.2019 9:55:41
PaPeriliit to?08 / 2019?29 8 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 9.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 8”. Ristikon 7/2019 palkinnon sai Matti Laakso Lohjalta. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 10.10.2019 8:52:50
30?PaPeriliit to?08 / 2019 Pääluottamusmies Jukka Virta huolehtii Valmet Kauttuan työntekijöitä yhteiseen potrettiin, mutta paikalle ehtii vain kourallinen. Valmetlaiset huolehtivat Jujo Thermalin tehtaan kunnossapidosta, ja kiirettä riittää. Virta kertoo, että parhaillaan tehdas laajenee, ja valmetlaisillekin on tulossa lisää koneita ja laitteita kunnossa pidettäviksi. – Luohan se uskoa tulevaisuuteen, hän sanoo. Luottamusmies Aki Lilja kertoo, että Jujo Thermalin kunnossapidon työntekijät perustivat oman kunnossapitoyrityksen keskellä lamaa vuonna 1991. Vuonna 2014 yritys myytiin Metsolle, nykyiselle Valmetille. – Monta kertaa ovat nimet vaihtuneet työvaatteissa. Onneksi löytyy muutama paikallinen kunnossapitoyritys, joita käytetään apuna paperikoneiden huoltoseisakkien aikaan, kun oma väki ei riitä, hän miettii. Mekaanisen puolen työsuojeluvaltuutettu Antti Männistö kertoo, että oman yrityksen aikoihin työntekijät rakensivat kesämökin, jota kaikki saivat varata perheidensä lomanviettoon. Nyt Valmet möi sen pois ulkopuoliselle vedoten yhdenvertaisuuteen, kun muissakaan yksiköissä ei ole mökkejä työntekijöille. Päätös on herättänyt pahaa verta. Totta kai se aiheuttaa närää, kun äijät ovat sen talkoilla itse rakentaneet. Männistö sanoo, että vaikka työilmapiiri Kauttualla on hyvä ja välit johtoonkin mutkattomat, konsernin henkilöstöhallinnon tyyli herättää ihmetystä. Männistö kertoo, että kun työntekijä kävi näyttämässä kulunutta polveaan työterveyslääkärille, lääkärikäynti kuului työterveyshuoltoon, mutta lääkärin pistämän pistoksen lääkeaineen joutui maksamaan itse. Jujolaisilla työterveys on yhä hyvä ja kattava, mutta meillä ei, vaikka ollaan saman katon alla, Männistö ihmettelee. Kunnossapitoasentaja Kimmo Vatja sanoo, että hänen täytyy kyllä myöntää, että päällimmäisenä mielessä on jätehuollon vuosimaksu, jota jätehuoltoyhtiö yrittää maksattaa kaksinkertaisena. Se kismittää omakotiasujaa. – Vaikkei kyse ole kuin kuin 20 eurosta. Pakko se on pikkuasioista koettaa ta pella, kun isommista ei enää pysty, hän nauraa.? • ?Mari Schildt Kauttuan Valmetilla mietitytti talkoilla rakennetun mökin kohtalo, työterveys ja investoinnit. Kesken huoltohommien »se aiheuttaa närää kun äijät ovat sen itse rakentaneet.» P o t r e t t i Valmetilla piisaa kiirettä. Kuvaan ehtivät Kimmo Vatja, Jukka Virta, Aki Lilja, Jari Vatja ja Antti Männistö. 8 / T a u k o t i l a Veera Korhonen Paperi_30-31.indd 30 10.10.2019 8:54:21
PaPeriliit to?08 / 2019?31 8 / T a u k o t i l a T äällä Englannissa on sanonta ”stiff upper lip” – ylähuuli tiukkana. Se tarkoittaa, että heikkoutta ei näytetä ja tunteet pullotetaan. Mielenterveysongelmia on pidetty häpeällisinä, mutta nyt tulppa on poksahtanut pullon suulta. Prinssi Harry aloitti vuosi sitten julkisen keskustelun avautumalla omista – äitinsä Dianan kuolemaan liittyvistä – vaikeuksistaan. Julkinen keskustelu on poikinut konkreettisia toimenpiteitä ja jopa määrärahoja. Tänne Cornwallin kreivikuntaan on valmistumassa ensimmäinen lastenpsykiatrinen osasto. Tähän asti lapset on lähetetty hoitoon satojen kilometrien päähän kotoaan. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on kuitenkin heikko, ja työ on pitkälle hyväntekeväisyysjärjestöjen varassa. Olen työskennellyt terapeuttina järjestössä, joka tarjoaa edullista tai jopa ilmaista terapiaa, sillä harvalla on täällä varaa yksityisiin taksoihin. Avun tarve on kasvanut etenkin lasten ja nuorten kohdalla räjähdysmäisesti, ja hoitoon pääsyä saattaa joutua jonottamaan jopa vuoden. Syynä lasten huonoon vointiin on omalääkärien mukaan sosiaalisen median luomat paineet, kiusaaminen ja yksinäisyys. Itsemurha on Britanniassa alle 45-vuotiaiden miesten yleisin kuolinsyy. Heitä yritetään auttaa mm. kampanjoimalla vankiloissa ja yliopistoissa sekä pubien olutmattoihin painetun informaation avulla. Dementia on puolestaan lisännyt avun tarvetta vanhustenhoidossa, ja työikäiset – joilta vaaditaan kasvavaa tehokkuutta – taistelevat stressin ja masennuksen kanssa, usein vain mielialalääkkeiden varassa. Kun kriisivalmiutta ei ole, akuutissa hädässä olevat turvautuvat sairaalan päivystykseen tai poliisiin, jotka kamppailevat vähenevien määrärahojen kurimuksessa. Poliisin mukaan yli puolet työajasta kuluu mielenterveyspuolelle kuuluvien asiakkaiden kanssa. Mutta tunnelin päässä näkyy valoa: Cornwall on saamassa lasten yksikön lisäksi psykiatrisen kriisikeskuksen ja kouluihin on luvassa mielenterveystiimejä. Hyvä näin, mutta milloin puututaan huonon olon syihin? ?• m a a i l m a lt a »Itsemurha on Britanniassa alle 45-vuotiaiden miesten yleisin kuolinsyy.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. p ä i v ä n s a n k a r i Heikki Puranen on tuore muuramelainen. Hän aloitti työt UPM:n Jämsänkosken tehtaalla kesäkuussa oltuaan sitä ennen Oulun Stora Ensolla vajaat 15 vuotta. – Olin kuullut Muuramesta paljon hyvää ja kun vaimokin sai täältä töitä, muutimme tänne Limingan Tupoksesta. Tieto Oulun toisen paperikoneen lakkauttamisesta oli sysäys palata kotiseudulle Keski-Suomeen. – Yt:n aikaan tuli vakituinen paikka auki Jämsänkoskella ja se sattui natsaamaan. Puranen käy metsällä aina, kun ehtii. Pienriistaa pystyy metsästämään ennen iltaja yövuoroja, miksei myös aamuvuorojen jälkeen. Joskus mukaan lähtee vaimo, toisinaan kavereita. – Metsässä saa rauhoittua, mietiskellä tulevia ja menneitä, kulkea vapaasti koiran kanssa. • Paluu KeskiSuomeen asuinPaikka?Muurame syntynyt 25.10.1985 PerHe vaimo Eeva ja metsästyskoira Lakka työ rullamies, UPM Jämsänkoski terveiset Ouluun PK 6:lle vitosvuorolle syntymäPäivänään Taidan olla iltavuorossa. Pullakahvit juodaan. Heikki Puranen Paperi_30-31.indd 31 10.10.2019 8:54:21
Eetu Eerola on 28-vuotias hiertämön prosessihenkilö UPM:n Rauman paperitehtaassa. Paperi_32-33.indd 32 17.10.2019 8:06:17
PaPeriliit to?08 / 2019?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä K un tulen kotiin aamuvuoron jälkeen, hyvällä tuurilla ruoka on valmista. Sitten syödään ja vaihdetaan kuulumiset. Että mitä tänään treenataan. Me käydään salilla neljä kertaa viikossa, ain yhdes. Tehdään liikkeet samassa rytmissä. Ei siin muuta eroo ole, kun että mulla on suuremmat painot. Olo muuttuu, kun tullaan salille. Meistä, pariskunnasta, tulee parhaat kaverit. Ei haittaa, vaikka halutaan eri juttuja. Hän treenaa todella tavoitteellisesti, ja mä autan häntä siinä – mä treenaan, että mulla olis hyvä olla, ja hän auttaa mua siinä. Täydennetään toisiamme. Hän on hyvä urheiluhieroja, opettanut mua syömään ja treenaamaan niin, et syömisen jälkeen on kevyt olla, ja treenin jälkeen kunnon polte lihaksissa. Kun treeni menee peril ja veri kiertää kunnolla, se on kaikista paras tunne! Mun työ on vuorotyötä, paljon istumista. Liikunta vastapainoks on tärkeää, ja oikea syöminen. Ruuansulatus kärsii muutenkin, kun ei oo säännöllisyyttä, mut varsinkin, jos syö yöllä raskaasti. Mä yritän välttää sitä. Mulla on sellainen periaate, että työt ja treenit tehdään rehellisesti. Esimerkiks hormonit on mulle ehdoton ei. En ikin lähtis vaarantamaan terveyttäni ja tulevaisuuttani sillä lailla! Lavalla poseeraus ei sovi mulle muutenkaan, en halua yhtään olla keskipiste. Oon iso ja rauhallinen äijä, meen matalalla profiililla omaan tahtiin. Hyväuskonenkin mä kai olen. En ainakaan osaa kauheesti pelätä tulevaa. Ehkä siks, että mun haaveet on sellaisia, että ne voi saada. Ois naimisissa ja pari lasta, asuttais omakotitalossa, mulla työt jatkuis – siin ois kaikki. Eihän se ehkä niin mene, voi käydä kylmät: kone kadota just, kun on ottanut ison asuntolainan. Mut tää on asia, johon en voi itse vaikuttaa, niin turha sitä on surra. Tekee vaan hommans niin hyvin kun voi, ja kattoo, mihin se riittää. Käy salilla ja ulkoilee tyttöystävän kanssa, josta toivon mukaan tulee vaimo. Kohta muuten tulee talvi, ja pääsee avantoon! Sit kun saunan lauteille istuu, ja alkaa ihoa pistellä, niin siin se elämä on. ? Toiset nauttivat käsitöistä ja toiset telkkarin katselusta. Eetu Eerola elää eniten, kun veri polttaa suonissa salitreenin jälkeen. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Vesa-Matti Väärä »Mulla on sellainen peri aate, että työt ja treenit tehdään rehellisesti.» Paperi_32-33.indd 33 17.10.2019 8:06:17
34?PaPeriliit to?08 / 2019 »Hyvien tekojen tekeminen tuottaa onnellisuutta myös teon tekijälle.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. I STUN puistonpenkillä aurinkoisessa Oulussa. Viereiselle penkille tulee istumaan kaksi kadun miestä. Toinen kysyy: ”Mites on päivä mennyt?” ”Mitäs tässä” vastaan. ”Aurinko paistaa ja lämmintäkin on, ei valittamista.” ”No yökin oli lämmin.” ”Pate asuu metsässä” toteaa väliin toinen mies. ”Pitäisi mennä kaljaa ostamaan!” huikkaa Pate. Muistan reppuuni jääneen käsityöoluen. ”Mulla olisi tuossa repussa yksi brittiläinen red IPA jos kelpaa. Sellainen punertava, maltainen ja humaloitu.” ”En kyllä mitään ykkösolutta juo!” vastaa Pate. ”Ei ole ykkösolutta.” ”No sitten käy.” Kaivan oluen, annan Patelle ja pahoittelen että se on nyt kyllä sitten lämmintä. ”Ei haittaa mitään!” toteaa Pate molemmat kädet ylhäällä. Seuraavaksi mies kaivaa repustaan linkkarin, jollaista en ole ennen nähnyt. Linkkarista löytyy mm. vasara ja kirves. ”Pistä piiloon!” toinen miehistä huudahtaa. ”Pate on saanut sakot tuosta poliisilta jo kaksi kertaa.” ”1900 euroa”, Pate pudottaa lakonisesti. ”Kerran kerroin poliisille vitsin, että ymmärrän että muurahaiskarhu nimitys tulee siitä kun muurahainen menee karhuun, mutta mistäs poliisikoira tulee? En ole muuten ikinä lähtenyt putkaan niin vauhdilla, ei edes jalat koskettanut maata!” Pate saa pullon auki ja ottaa huikan. ”Aika hyvää! Tässä on vähän kuin tervan maku.” ”Hyvin luonnehdittu”, totean. ”Ei muuta kuin nautinnollista päivää teille, mun pitää lähteä tästä Tampereelle”. ”Mäkin oon asunut Hervannassa!” Pate huikkaa. ”No ei ihme että muutit metsään”, vastaan. Teltta-Pate hymyilee vinosti. BRITTILÄINEN kirjailija Danny Wallace laittoi vuonna 2002 sanomalehteen ilmoituksen jossa luki ainoastaan: ”Liity mukaan. Lähetä kasvokuvasi osoitteeseen…”. Wallacella ei ollut minkäänlaista ajatusta, mitä hän mukaan lähtevillä ihmisillä tekisi. Vastauksia alkoi kuitenkin sadella ja puskaradio kiihdytti Wallacen funktiota vailla olevan kultin jäsenmäärää. Jäseniä alkoi olla satoja ja määrä vain kasvoi. Wallace mietti pitkään, mitä hän kultillaan tekisi ja päätyi ideaan ”good Fridays”. Hyvät perjantait tarkoittivat satunnaisten hyvien tekojen tekemistä toisille ihmisille, mielellään tuntemattomille joka perjantai. Kultista kasvoi lopulta maailman kattava liike ja aiheesta kirjoitettiin kirjat ”Join me” ja ”Random Acts of Kindness: 365 Ways To Make the World A Better Place.” Elämme yltäkylläisyyden aikaa, joka laiskistaa ajatteluamme. Viisisataa vuotta sitten eläneellä kuninkaalla ei ollut samoja ylellisyyksiä kuin köyhimmillä meistä. Olemme rikkaampia, mukavuudenhaluisempia ja terveempiä kuin koskaan ennen, mutta samalla onnettomampia. Tutkimuksissa on havaittu, että hyvien tekojen tekeminen tuottaa onnellisuutta myös teon tekijälle. Hyväntekeväisyystyö ja muiden auttaminen nostattaa mielialaa. Tilanne on siis win-win. Satunnaisen hyvän teon kohde saa päiväänsä yllättävän, positiivisen pilkahduksen ja hyväntekijä luontaista vastustuskykyä synkkyyteen. ERÄÄNÄ iltana kävellessäni kotiin painitreeneistä kohtasin kaksi iäkkäämpää rouvaa, joista toinen käveli noin 45 asteen kulmassa toisen yrittäessä auttaa. Menin kysymään tilanteen laatua. Baarissa oli kuulemma yhdet lonkerot nautittu, mutta vanhuus ja lääkekuurit pistivät mummon etenemisen väärään kulmaan. Tarjosin käsivarttani tueksi ja aloimme edetä kohti määränpäätä. Viidensadan metrin matkaan kului tovi, jossa ehdimme keskustella monenlaista Tampereen ratikasta yleisiin saunoihin. Oliko sitten osin lonkeron ansiota, mutta mummoilla oli reipas mieli ja paremmat jutut kuin monilla milleniaaleilla. Me suomalaiset olemme itsenäistä mutta myös vähän itsekästä kansaa. Tuntemattomien auttamiseen, saati kehumiseen on aina henkinen kynnys. Pienellä asialla, kuten paikan tarjoamisella täydessä bussissa tai spontaanilla kehulla voi kuitenkin olla isompi merkitys kuin voisi arvata. ? »En ole muuten ikinä lähtenyt putkaan niin vauhdilla.» 8 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 10.10.2019 9:05:05
/ 35 8 / i l m o i t u s t a u l u Ovatko tietosi ajan tasalla? o s a s t o t Joutsenon osasto 23 Pikkujoulut jäsenille ja heidän puolisoilleen Lappeenrannassa Scandic-hotelli Patriassa la 30.11. klo 18.30. Lipun hinta on 15 € ja ne varataan pääluottamusmiehiltä harri. kortelainen@metsagroup.com ja jarmo.liikka@metsagroup.com. Ilmoittaudu viimeistään ke 30.10. ja ilmoita samalla, tarvitsetko kyydin ja mistä tulet kyytiin. Bussi lähtee Imatralta klo 17.30 ja koukkaa Joutsenon kautta Lappeenrantaan. Kajaanin osasto 51 Pikkujoulut to 5.12. klo 18 alkaen Hotelli Scandic Kajaanissa, Koskikatu 3. Liput 10 € / jäsen, samoin avec. Liput ostettavissa Hotelli Scandicin respasta 11.–21.11. s y y s k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Valkeakosken osasto 45: ti 12.11. klo 16.00, Hakapirtti Valkeakosken osasto 70: ke 27.11. klo 16.00, osaston toimitalo Länsi-Suomen piiri: Kauttuan osasto 7: ti 29.10. klo 16.00, Rantapirtti, Myllyojantie 15 Porin osasto 10: ti 5.11. klo 16.00, Toimitila Gallen, Kallelankatu 16 Turun osasto 24: la 9.11. klo 13.00, Panimoravintola Koulu Kymen piiri: Kotkan osasto 37: la 9.11. klo 17.00, osaston mökki, Karhuniementie 149, Hamina Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 11.11. klo 11.00 Kivistön Työväentalo Äänekosken osasto 13: ke 30.10. klo 17.00 Torikatu 6, Majakka Kaipolan osasto 80: ma 4.11. klo 17.00 Ahjonsali Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion osasto 55: ke 30.10. klo 18.00 Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Uimaharjun osasto 88: ma 11.11. klo 18.00 Enon juhla ja lounas Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 21.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 9 Ilmestyy 22.11. Aineistot 6.11. mennessä Nro 10 Ilmestyy 20.12. Aineistot 3.12. mennessä LISÄTUKEA PAPERILIITON JÄSENILLE SAK:n lomajärjestö SAL-lomat myöntää lisätukea PHT:n kursseille: • Jos osallistut Pysyvään muutokseen -kurssin kaikille kolmelle lähijaksolle, SAL-lomat korvaa 50 € • Jos perheenne osallistuu 1. askel -perhekurssille, SAL-lomat korvaa 25 € / yli 6-vuotias osallistuja pht.fi Hae tuetuille Hyvinvointikursseille PYSYVÄÄN MUUTOKSEEN -HYVINVOINTIKURSSIT AIKUISILLE (3+2+2 vrk) Työikäisille elämäntapamuutoksen, hyvinvoinnin sekä työssä ja arjessa jaksamisen tueksi. Omavastuu 25 € / vrk, työttömät -50 % 1. ASKEL -HYVINVOINTIKURSSIT LAPSIPERHEILLE (4 vrk) Lajikokeiluja, liikunnallisia elämyksiä, yhdessäoloa ja kannustusta perheen terveellisiin elintapoihin. Omavastuu aikuisilta 100 €, työttömät -50 %, lapset 6-16v. 60 €, alle 6-vuotiaat € Kysy lisää asiakaspalvelu@pht.fi Hae tuetuille Hyvinvointikursseille Tes-syksy on hyvä syy tarkistaa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat Paperiliiton jäsenrekisterissä kohdallaan. Täsmälliset tiedot varmistavat, että viestit ammattiliittosi eduista ja meneillään olevista työehtoneuvotteluista tavoittavat juuri Sinut. Voit tarkistaa ja korjata yhteystietosi milloin vain eAsioinnissa. Linkki tähän liiton sähköiseen asiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Rekisteröitymiseen tarvitset jäsennumerosi. Uutiset kulkevat mukanasi myös mobiilijäsenkortissa. Tilaa latauslinkki eAsioinnissa tai pyydä liiton jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@ paperiliitto.? ) lähettämään linkki puhelimeesi. Paperi_34-35.indd 35 17.10.2019 15.58.47
? Sievi Racer -tuoteperhe on täydentynyt uudella, hengittävällä Racer Free Roller S1 P -jalkineella. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä verkko-ominaisuus, anatomisesti jalkaa tukeva ja myötäilevä muotoilu sekä kulutusta kestävä ActionPro -kaksikerrospohja tekevät Racerista ylivoimaisen turvajalkineen. FlexEnergy -joustoelementti varmistaa maksimaalisen iskunvaimennuksen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä Paperi_01.indd 2 7.10.2019 10:35:32