• 08/20 P a p e r i l i i t t o metsäteollisuus Liitto neuvottelee jäsenten työehdot jatkossakin. työehdot jatkossakin. epävarmuus Miten pää kestää alan myllerryksessä? myllerryksessä? Vuosihuolto Tuhat työntekijää häärii tehtaassa korona-aikana. Pelisilmää elämään Henri Matikka lähtee aina voittamaan, vaikka se ei olekaan hänelle se juttu. Tärkeintä pelissä on pitää hauskaa yhdessä kavereiden kanssa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 14.10.2020 16.19.32 14.10.2020 16.19.32
• Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 13.10.2020 15.38.58 13.10.2020 15.38.58
• P a p e r i l i i t t o 8 / 2 2 2 3 .1 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Tes-järjesTelmä lyötiin rikki. Näin SAK kommentoi Metsä­ teollisuus ry:n ilmoitusta siitä, että työnantajat rupeavat sopi­ maan alan työehdoista paikallisesti. Paperiliitolle oli yllätys, että ilmoitus tuli juuri nyt, mutta siirtymistä konsernikohtaiseen sopimiseen on aavisteltu jo pitkään. Uusi tilanne ei muuta toiminnan ydintä: Paperiliitto hoitaa jäsentensä asiaa. Liitto on edelleen se taho, joka edustaa jäseniään, kun neuvotellaan työehdoista. Keskitetyn sopimisen kulttuuri alkoi tammikuussa 1940 ja päättyy metsäteollisuudessa ensi vuoden lopussa, kun pape­ riteollisuuden 50. työehtosopimuksen voimassaolo lakkaa. Metsäteollisuus ry:n päätös on herättänyt erilaisia ensi­ reaktioita. Tästä on luonnollisesti pitkä matka ratkaisuihin, joilla sopiminen käytännössä toteutetaan työpaikoilla. Kysymyksiä on enemmän kuin kenelläkään vastauksia. Paperiliitto päätti reagoida maltilla ja antaa asian selvittelylle aikaa. Hätäilyyn ei ole syytä. Uudessakin tilanteessa liiton vahvuus on korkea järjestäytymisaste ja osaava luottamusmiesverkosto. • Ei syytä hätiköidä 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot myös tulevaisuudessa. 06 Synthomer lopettaa Oulussa. 08 Tapaturmien tutkinta siirtyy syyllisten etsinnästä juurisyiden tutkimiseen. 09 Tuoko tammikuun kihlauksen päättyminen karvalakkilähetystöt takaisin? 22 Laadusta tinkimättä: Reeta Laine nauttii työn vastuullisuudesta. 24 Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Paperiliitto oli parempi, arvioi J-P Hirsimäki, jouduttuaan alanvaihtoon. 28 Ratkaise pulmat ja sanaristikko. 30 Potretti: Inutile Pasquale haaveilee eläkepäivistä Italiassa. 31 Maailmalta: Saksassa tutkitaan paperin valmistusta hiilineutraalisti. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Laiskaa ajattelua on helppo manipuloida. 16 Tehtaiden vuosihuollot on suunniteltava tarkasti. Korona-aikana huolellisuutta vaaditaan vähintään tuplasti. 18 Mika Pajuojasta tuli automyyjä, kun tehdas lopetettiin. Kolme kokijaa kertoo, miten epävarmuuden ajasta selviää. 32 Katri-Helena Virta opettaa aivonsa ajattelemaan parempia ajatuksia. Tässä ja nyt on hyvä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Reima Kangas miKKo niKKinen miKKo niKKinen Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 14.10.2020 16.12.56 14.10.2020 16.12.56
• 8 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?08 / 2020 Seuraava neuvottelukierros paperiteollisuuden työehdoista muuttuu historiallisella tavalla: Paperiliitto ei enää neuvottele keskitetysti Metsäteollisuus ry:n kanssa. Metsäteollisuus ry ilmoitti nimittäin 1. lokakuuta, että se irtautuu työehtosopimustoiminnasta ja että työehdoista sopiminen siirtyy yritystasolle. Asiaa koskevan sääntömuutoksen Metsäteollisuus aikoo tehdä marraskuussa. Paperiliitto totesi ilmoituksen jälkeen, että sen jäsenistön tekemä linjaus on edelleen voimassa: työntekijöitä edustaa työehtosopimusneuvotteluissa Paperiliitto. Voimassa oleva paperiteollisuuden 50. työehtosopimus jää osapuolten välillä viimeiseksi yhdessä sovituksi sopimukseksi. Dramaattisen ilmoituksen jälkeen Paperiliitto on ollut yhteydessä sekä Metsäteollisuuteen, isoihin metsäyhtiöihin, ammattiliittoihin ja maan hallituksen edustajiin, koska ratkaisulla on vaikutuksia myös muuhun työmarkkinakenttään. Asian sulattelulla ei kuitenkaan liiton päässä ole kiire. Paperiteollisuuden nykyinen työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Paperiliitolla on oma päätöksentekojärjestelmänsä, eikä työnantajapuolen ilmoitus vaikuta siihen. Seuraavaan tes-kierrokseen valmistautuminen alkaa näillä näkymin Paperiliiton ensi kesäkuussa pidettävästä liittokokouk sesta ja sen linjauksista. Paperiliiton vahvuuksia ovat tässä muuttuneessakin tilanteessa korkea noin 97 prosentin järjestäytymisaste sekä vahva ja osaava luottamusmiesverkosto. Sopiminen on edelleen Paperiliitolle toiminnan lähtökohta. Liitto neuvottelee jatkossakin teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Markku Ulander / Lehtikuva Metsäteollisuus siirtää sopimisen yritystasolle. Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot tulevaisuudessakin. – Toivon, että Metsäteollisuuden jäsenyrityksissä on mietitty tarkkaan, miten tässä edetään ja että yrityksissä löytyy sopimusosaamista, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Nähtäväksi jää, kuinka paljon työnantaja tavoittelee direktio-oikeutensa lisäämistä. – Jos työnantajan tavoite on sopia uudet ehdot puhtaalta paperilta, on hyvä ottaa huomioon, ettei edunvalvonnan näkökulma ole neuvotteluista kadonnut minnekään. Tavoitelista on olemassa myös meillä, Vanhala toteaa. MetSäteolliSuuS ry:n isot jäsenyritykset haluavat jatkossa sopia työehdoista yrityskohtaisesti ja lisätä näin paikallista sopimista, vaikka se on monilta osin mahdollista nykyisinkin tehdasja myös konekohtaisesti. Mitä metsäteollisuuskonsernit yrityskohtaisella sopimisella lopulta tavoittelevat, mietityttää Jouko Aitonurmea, joka on liiton tes-neuvottelukunnan jäsen ja liittovaltuuston puheenjohtaja Raumalta. – Ensisijaisesti työnantaja kuitenkin kaipaa ammattitaitoa, osaamista, motivaatiota ja käytettävyyttä, joka on jo nyt korkealle hiottua. Tälle kaikelle raamit mahdollistaa nykyinenkin työehtosopimus, Aitonurmi painottaa. Työntekijämäärä on tehtailla vedetty minimiin ja moniosaaminen ulottuu laajalle. Paikallinen sopiminen voi jopa vähentyä. – Nyt tessistä voidaan poiketa paikallisesti sopien, mutta miten on tulevaisuudessa, Aitonurmi pohtii. Liiton tes-neuvottelukunnan jäsen ja liittovaltuuston varapuheenjohtaja »Edunvalvon nan näkökulma ei ole kadonnut mihinkään. Tavoitelista on olemassa myös meillä.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 14.10.2020 16.52.11 14.10.2020 16.52.11
• 8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2020?5 Paperiteollisuuden 50. työehtosopimus tehtiin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan (selin) avittamana alkuvuodesta 2020. Paperiliiton neuvottelijat istuvat vasemmalla ja Metsäteollisuus ry:n neuvottelijat oikealla. Jouko Suomalainen Veitsiluodosta näkee uudessa tilanteessa riskinä työnantajakentän hajanaisuuden. – On vaarana, että isot konsernit jyräävät pienemmät alleen. Edessä on sekasortoa, eikä selvitä ilman lakkoja, jos jokainen yritys neuvottelee omat sopimuksensa. Siitä, että kokonaisuuden hallinta puuttuu, ei työnantajalle ole etua pitemmän päälle, arvioi Suomalainen. – Vielä on täysin pimennossa sekin, miten riita-asiat tulevaisuudessa ratkaistaan. valtaKunnallinen työehtosopimus on taannut työnantajalle reilun kilpailuympäristön ja työrauhan sekä työntekijöille tasapuolisemman kohtelun. – Paperiliitto ei lähde tekemään työehtosopimuksia, joilla yhtiöt kilpailisivat keskenään. Yhteinen työehtosopimus ei myöskään saa vääristää kilpailua konsernin sisällä, huomauttaa liittosihteeri Juhani Siira. Metsäteollisuus ry:n ilmoitus siirtää voimassa olevan työehtosopimuksen jälkeen neuvotteluvaltuudet yrityksille koskee niin sanottua raskasta eli paperiteollisuuden työehtosopimusta. Muutos ei koske muita Paperiliiton solmimia työehtosopimuksia, joita sillä on Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n kanssa sekä erillisinä yrityskohtaisesti. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 14.10.2020 16.52.12 14.10.2020 16.52.12
• 8 / k u o r i m o 6 / työskentelee ?? paperiliittolaista, joista ? on irtisanottu heti ja loput sanotaan irti myöhemmin. Tehtaan koko henkilöstön määrä oli yt:n päättyessä ??. Tuotanto tehtaalla päättyy ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Pääosalla irtisanotuista työt loppuvat heinäkuun ???? alkuun mennessä. – Kun yt:ssä saimme faktat eteen ja kävimme vaihtoehdot läpi, ei lopulta ollut muuta mahdollisuutta kuin sulkeminen. Siinä mielessä päätös on helpompi hyväksyä ja ymmärtää, vaikka tietysti olisimme toivoneet konsernin päästä lisäaikaa – ja ehkä parempaa huomista, pääluottamusmies Janne Sirviö toteaa. taustalla vaikutti Stora Enson paperikoneiden sulkeminen Oulussa ja tilannetta huononsi entisestään yt-neuvotteluiden aikana tulleet ilmoitukset muiden paperitehtaiden sulkemisesta Suomessa ja Ruotsissa. Koronapandemia toi lisärasitetta. – Yhtiö ei myöskään löytänyt korvaavia tuotteita, joiden tekeminen täällä olisi ollut kannattavaa. Olemme liian kaukana konsernin Keski-Euroopan markkinoista, Sirviö sanoo. Lakisääteisiä paremmat irtisanomisehdot toteutuivat siltä osin, että kuuden kuukauden irtisanomissuoja, koulutusraha ja täydet työllistymisvapaat koskevat jokaista vakituista, ei vain yli viisi vuotta olleita henkilöitä. Työntekovelvoite on irtisanomisajan loppuun saakka. edustajat saivat läpi myös esityksen työpsykologin ryhmäkeskusteluista työpaikalla. – Keskusteluista hyötyy erityisesti, jos ei yksin uskalla mennä työpsykologin juttusille. Porukassa jaetaan vertaistukea. Meillä on hyvä tiivis porukka, ja sekin harmittaa, että nyt se hajoaa. Aiomme kyllä pitää yhteyttä tämän jälkeenkin, kuvailee Sirviö. Ryhmäkeskusteluista on huomattu olevan apua siihen, kuinka paljon muutostilanne aiheuttaa katkeruuden tunnetta. – Pidimme erittäin tärkeänä, että ihmiset osallistuisivat kaikkeen, missä pääsee puhumaan toisten kanssa, ettei asiaa tarvitse enää kotona käsitellä niin paljon. • Synthomer Finland valmistaa paperija kartonkikemikaaleja Nuottasaaressa. Synthomer lopettaa Oulussa Tehdas suljetaan. Jari Kinnunen (vas.), Minna Hiivala, Jari Matero ja Janne Sirviö kuvattiin Synthomerin piha-alueella. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 14.10.2020 15.32.25 14.10.2020 15.32.25
• 8 / k u o r i m o / 7 Adara aloittaa yt:t vähennyksistä Adara aikoo järjestää tuotantonsa uudelleen, mikä johtaisi enimmillään ?? vakituisen työntekijän irtisanomiseen. Työntekijät osasivat varautua vähennyksiin, koska tehtaalle on toteutettu automaatiota lisääviä investointeja. Vähennyksen laajuus kuitenkin yllätti. – Tiedossa oli, että investointien jälkeen työntekijöitä tarvitaan vähemmän, mutta näin isoon määrään emme osanneet varautua, kertoo pääluottamusmies Markku Salokivi. Työnantaja perustelee vähennyksiä uusilla toimintamalleilla ja säästötavoitteilla. Tehtaalle on investoitu radastoihin ja uuteen automaattiseen välivarastoon. Suunnitellussa toimintamallissa työntekijöitä olisi nykyisen ??:n sijasta enää ??. – Osassa kohteita työ selkeästi vähenee automaation takia. Sähkötrukin ajaminen jää pois, mutta uusiakin työnkuvia syntyy esimerkiksi automaattivaraston valvontaan, Salokivi sanoo. – Tavoitteemme on saada mahdollisimman moni työtehtävä säilytettyä. Yt-neuvottelut alkoivat syyskuun lopulla. • Ra? atacin yt ei koske tuotantoa tavoittelee noin ?? miljoonan euron kustannussäästöjä tarramateriaaleja valmistavassa Ra? atacissa. Yhtiö yksinkertaistaa organisaatiota ja tehostaa tuotantoa ja jakelua. Vähennyksiä ei kuitenkaan suunnitella Ra? atacin Tampereen tehtaan tuotantolinjoille. Epävarmuus markkinaympäristössä tuntuu silti myös heillä. – Vaihtoehtona oli osittainen lomautus, mutta me henkilöstön edustajat saimme neuvoteltua vaihtoehdoksi kaikkia koskevan lomautuksen syysloman ajaksi, ja se sitten toteutui.Toivottavasti tällä pärjätään, vaikka tulevaisuus näyttäisi sumuiselta, pääluottamusmies Pertti Niemi toteaa. UPM:n vähennysaikeet koskevat yhteensä ??? tehtävää pääosin Euroopassa sekä globaaleissa funktioissa erityisesti Suomessa ja Saksassa. UPM on tänä syksynä julkistanut Suomessa aikeet UPM Kaipolan paperitehtaan pysyvästä sulkemisesta sekä vähennyksistä yhtiön suomalaisilla sellutehtailla, UPM Metsä -organisaatiossa ja UPM Tervasaaren tehtaalla. • Metsäteollisuuden osuus viennistä vajaa viidesosa tuotteiden osuus oli Suomen tavaraviennin arvosta viime vuonna ?? prosenttia. Tärkeimmän tuoteryhmän eli paperin osuus oli tästä kuusi prosenttia. Metsäviennin arvo väheni edellisestä vuodesta. Euroopan osuus metsäteollisuuden viennistä oli ?? prosenttia ja Aasian reilu viidesosa. Massaja paperiteollisuuden viennin arvo ylsi ?,? miljardiin euroon. Massan vientiarvo oli ?,? miljardia euroa. Massojen viennin arvo laski reaalisesti edellisvuodesta kymmenyksen. Arvosta ?? prosenttia oli valkaistua sulfaattisellua. Sen vientimäärä nousi ?? prosenttia edellisestä vuodesta mutta vientiarvo laski lähes saman verran. Suurin asiakas oli Kiina. Paperin vienti kattoi metsäteollisuuden vientituloista kolmasosan. Vientiarvosta ?? prosenttia oli hienopaperia ja aikakauslehtipaperia. Hienopaperin vientituloista vajaa neljäsosa tuli Saksasta. Aikakauslehtipaperia vietiin arvollisesti eniten Yhdysvaltoihin. Kartongin vientiarvo laski kaksi prosenttia edellisvuodesta ja isoin osuus vietiin Saksaan. Luvut kokosi Luke eli Luonnonvarakeskus metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastoon Tullin julkaisemista tiedoista. • t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Palkkojen määräytyminen Jokaisessa tehtaassa sovitaan paikal lisesti tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palkkausjärjestelmä. Kuinka mielestäsi nykyinen palkkausjärjestelmänne toimii? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Se on edistänyt työvoiman joustavaa käyttöä. Tehtäväkohtainen osuus on meillä ongelmallinen ja sitä olemme yrittäneet pitkään korjata. Uusi tehtävä nostaa kyllä palkkaa, mutta ei silloin, jos lisätään jokin osio, uusi kokonaisuus tai vaativampia laitteita. Arviointikriteerien pitäisi nykyistä paremmin vastata tehtävissä tapahtuvia muutoksia. Henkilökohtainen osuus on toiminut sen sijaan kohtuullisen hyvin sen jälkeen, kun sitä uudistettiin.” • Petri Kiander pääluottamusmies Stora Enso Heinolan Flutingtehdas syyskuun lopulla. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 14.10.2020 15.32.25 14.10.2020 15.32.25
• 8 / 8 / k u o r i m o työpaikalla tapahtuu tapaturma tai läheltä piti -tilanne, aletaan herkästi etsiä syyllistä. Sen sijaan pitäisi etsiä poikkeamaan laajasti vaikuttaneita taustatekijöitä. – Siihen, että työ ei mennyt niin kuin piti, voi vaikuttaa moni asia. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla yksilöön, työn piirteisiin, ryhmään ja organisaatioon liittyvät tekijät, huomauttaa johtava tutkija AnnaMaria Teperi Työterveyslaitokselta. Teperi alkoi jo pari vuosikymmentä sitten kehittää inhimilliset tekijät huomioivaa ajattelutapaa turvallisuuskriittisille aloille kuten lentoliikenteeseen. Nyt inhimillisten tekijöiden työkalua sovelletaan myös sote-alalla ja teollisuudessa. Inhimillisiin tekijöihin voi kuulua vaikkapa työntekijän vireystila, aikapaineet, työvälineiden kunto, ryhmän tuki tai sen puute sekä se, miten työtä johdetaan. Inhimillisten tekijöiden työkalu on tarkastuslista, jossa käydään läpi näitä tekijöitä. – Työkalun käyttöönotto ei ole nopea taikatemppu, vaan kyse on systemaattisesta ja osallistavasta turvallisuusajattelun luomisesta. Työturvallisuus koostuu todella monesta tekijästä. Uusi ajattelutapa lisää ymmärrystä ja antaa keinoja käsitellä asiaa laajemmin, Teperi kertoo. Hän lisää, että uuteen ajattelumalliin kuuluu myös positiivisuus. – Sen korostaminen, että enimmäkseen me onnistumme. on kouluttanut sekä ylintä johtoaan että työturvallisuusorganisaatiotaan inhimillisten tekijöiden ymmärtämiseen. UPM:n työterveysja turvallisuusjohtaja Merja Partion mukaan kyseessä on käytännönläheinen työkalu, joka tuo lisäarvoa, laajempaa ymmärrystä ja neutraalia otetta tapaturmatutkintoihin ja turvallisuustyöhön. – Keskustelu saattaa usein jäädä aika pinnalliseksi. Tämän työkalun avulla päästään pureutumaan syvemmälle. Se ei päästä ketään helpolla. UPM:n Tervasaaren työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Juha Notkola miettii, että tapaturmien tutkinta on haastava kokonaisuus, johon uusi työkalu tuo apua. – Mutta kyllähän kulttuuri on mennyt meillä positiiviseen suuntaan jo jonkin aikaa. Enää ei lähdetä hakemaan syyllistä vaan nähdään tapaturmat kokonaisvaltaisemmin. Infran vaikutus on yksi haastava tekijä – meillä on esimerkiksi yksi paperikone ????-luvulta ja toinen ????-luvulta. • Uusi ajattelutapa ei tuijota virheisiin, vaan etsii tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden juurisyitä. Inhimillinen tekijä »kyse on turvallisuusajattelun luomisesta.» Työsuojeluvaltuutettu Juha Notkola (oik.) arvioi, että Tervasaaressa on siirrytty syyllisten etsinnästä hedelmällisempään suuntaan tapaturmien tutkinnassa. Kuvassa mukana Jarno Mäkinen. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 12.10.2020 14.27.09 12.10.2020 14.27.09
• / 9 8 / k u o r i m o Uusi ajattelutapa ei tuijota virheisiin, vaan etsii tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden juurisyitä. L alun kunniaksi Metsäteollisuus ry ilmoitti Paperiliitolle tammikuun kihlauksen päättyneeksi. Kun kihlajaisia vietettiin jo 80 vuotta sitten keskellä talvisotaa, eikä vieläkään ollut päästy suhteen rakentamisessa alkua pidemmälle, oli ilmoitus jossain määrin odotettu. Yhdessä osapuolia tuntui viimeiset vuodet pitäneen enää saavutettu taloudellinen menestys ja vauraus. Sekin tosin vain toisen työllä saavutettu. Näinhän se usein koetaan. tässä erossa käydä kuten entiselle avioparille? Halu erota oli kova, mutta siihen ei ollut varaa. Nykyinen työehtosopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun. Ja seuraavaa tai seuraavia aletaan varmaankin neuvotella joulukuun 2021 tienoilla. Kaikesta ei enää voida neuvotella, kun kumppanina ei ole valtakunnallista järjestöä. Näin sanoo laki ja se voi tulla joillekin yllätyksenä. Yllätyksenä ainakin niille perheille, joissa tätä ennen ei ole vietetty neljän viikon yhdenjaksoista kesälomaa tai joissa talvilomaviikko on tähän asti vietetty ilman isää tai äitiä jaloissa pyörimässä. Miten tehdas tänä aikana pyörii, onkin sitten oma lukunsa. äkkiseltään näyttäisi sille, että valtakunnansovittelija Piekkalan ovelle on tulossa melkoinen armada karvalakkilähetystöjä maakunnista, kun yritysten edustajat lähtevät Helsinkiin työehtosopimuksia tekemään. Vastassa lienee sama vanha Paperiliiton työehtosopimusneuvottelukunta, nyt vain työtä tehdään kolmessa vuorossa, kuten tehtailla konsanaan. Kiirettä pitää varmasti, sillä alkuvuosi 2022 saattaa olla huomattavasti kylmempi kuin 2020 alkuvuosi. Tai sitten osa yhtiöistä keksii toisen tavan toimia. toivoisi, että ihmiset olisivat lukeneet paremmin 1800-luvun loppupuolella avioelämän opaskirjan kirjoittaneen Ruth Smythersin tekstit. Smythers kirjoitti oppaansa lähinnä aviovuoteeseensa ensimmäisiä kertoja kirmaavia nuoria varten. Yhtä hyvin hänen oppinsa toimivat kuitenkin tilanteessa, jossa pari on lähdössä lopullisesti eri suuntiin. Smythersin kirjoitusten keskeinen opetus oli, että ”Antaudu harvoin ja vastentahtoisesti”. Jos tätä ohjenuoraa seurataan, voi tappelusta tulla pitkä ja kallis. suomalaiset ovat laiskoja – onneksi myös tappelemaan. Työttömiä puolustetaan vain, jos palkkioksi saa ämpärin. Mieltä osoitetaan vain, jos sen voi tehdä istualtaan. Koronamaskeista vaaditaan selkeitä ohjeita, mutta jos ohjeita annetaan, niitä ei lueta. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nuaremmat kyselee töissä, että mitä tuo Metsäteollisuuren ilmotus merkitsee meille. Mää oon sanonu, että hoiretaan ensin tää korona ja miätitään vasta sitten piremmälle tulevaisuuteen. Tässä iässä on oppinu jo siihen, että asiat hoiretaan yks kerrallaan. »Valtakunnansovittelijan ovelle on tulossa armada karvalakkilähetystöjä maakunnista.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 12.10.2020 14.27.10 12.10.2020 14.27.10
• 10?PaPeriliit to?08 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti VÄÄRÄ elämää ruudussa Digitaalisuus yhdistyy Henri Matikalla normaaliksi osaksi elämää. Sotapeli on yksi keino irtautua hetkeksi arjen murheista. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 9.10.2020 14.53.01 9.10.2020 14.53.01
• PaPeriliit to?08 / 2020?11 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti VÄÄRÄ Milleniaalit ovat kasvaneet aikuisiksi pleikkaria pelaten. UPM:n Rauman paperitehtaalla työskentelevä Henri Matikka sanoo, että kavereiden kanssa verkossa pelaaminen on edelleen toimiva tapa taittaa stressiä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 9.10.2020 14.53.03 9.10.2020 14.53.03
• 12?PaPeriliit to?08 / 2020 U PM ilmoitti noin vuosi sitten paperikone kakkosen sulkemisesta Rauman paperitehtaalla. Henri Matikka, 26, työskenteli silloin oppisopimuskoulutettavana prosessinhoitajana lopetettavalla paperikone kakkosella. Hän on töissä edelleen, ja oppisopimuskoulutus on valmis vuodenvaihteessa. – Irtisanomisten aikaan tilanne töissä oli mitä oli: stressaavaa aikaa, hän sanoo ja hörppää jäälattea trendikkäässä kahvilassa Turussa. Matikan tyttöystävä on iltavuorossa, ja aamuvuoro tuntuu sen verran painona harteilla, ettei maantiepyöräily tänään iske. Mutta jos kaveri laittaa viestin ja kysyy nettiin pelaamaan, siihen tällainen ilta on täydellinen. – Pelaaminen on eniten tapa purkaa stressiä: Saa tunnin ajan keskittyä juttuun, joka on kivaa, ja samalla voi jauhaa kavereiden kanssa ihan muista jutuista kuin esimerkiksi siitä, että työpaikalta irtisanotaan lähes 200 ihmistä, hän napauttaa. Matikka sanoo suoraan, että häntä pelaaminen on auttanut, varsinkin kuluneen vuoden aikana. – Ainakin hetkeksi saa unohtaa. Vai onko se edellisten sukupolvien tapa vetää pää täyteen parempi vaihtoehto, hän kysyy. Eura, vuosituhannen alku. Jollain kaverilla se oli: PlayStation ykkönen. Matikka muistelee, että he olivat noin kymmenen ikäisiä poikia, kun pelit alkoivat kiinnostaa. Matikalla ei pelikonetta ollut, eikä se ollut niin väliksikään, koska kaverin luona oli kiva käydä pelaamassa. – Junnuna pelattiin paljon autopelejä, vaikka formulaa. Rallipeleissä mentiin metsäteitä. Autopeleissä tykkäsin niistä autoista. Ne olivat hienoja. Niistä pääsi tekemään omannäköisiä, ja se oli se juttu, hän hymyilee. Noin kahdentoista vuoden iässä Matikka sai pleikkari kakkosen. Se oli kova juttu. Naapurin samanikäisen kaverin kanssa pojat nököttivät Henrin huoneen sängynlaidalla kuin jännittyneet varpuset ja kinastelivat väsymättä, mitä pelissä pitäisi seuraavaksi tehdä ja kuka sitä kapulaa sai pidellä. Huoneen ovi piti pitää kiinni, ettei melske hallinnut koko taloa. Pelikone ja televisioruutu kuumensivat tunnelman lämpimäksi kuin kiukaan kylki. Pelaaminen ei kuitenkaan ollut elämän keskipiste. – Ikän se ei ittel lähteny vanttuist. Jos äiti tai isä tuli sanomaan, että nyt vehkeet kiinni ja iltapalalle tai harkkoihin, niin sitten lopetettiin. Muistan, että joidenkin kavereiden luona vedettiin itkupotkuraivareita, hän miettii. Illalla Henri makasi sängyssään pussilakanan alla ja mietti, mitä seuraavana päivänä pelissä tekisi. Mutta kun nukkumatti saapui, pelivehkeet saivat olla rauhassa, eikä hänen tehnyt edes hiukan mieli avata pelilaitteita vaivihkaa sydänyöllä. urhEilu sen sijaan vei lapsuudessa ja nuoruudessa leijonanosan vapaa-ajasta. – Koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa, sulkapalloa ja myös partiossa oltiin, Matikka luettelee. Pelaamiselle oli aikaa puoli tuntia tai tunti päivässä, läksyjen jälkeen. Yläkoululaisena Matikalla oli vaihe, jolloin pelaaminen jäi kokonaan. Kaverit olivat löytäneet sotapelit, joissa ei Matikan »Jääkiekkopelissä joukkueen piti aina olla Rauman Lukko. Pelasin Toni Koivistona.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 9.10.2020 14.53.04 9.10.2020 14.53.04
• PaPeriliit to?08 / 2020?13 mielestä ollut päätä eikä häntää. Silloin oma pleikkari ei ollut edes kiinni telkkarissa. Sen sijaan television kaukosäätimessä näppäin numero seitsemän alkoi jo väsyä painelun takia. Kanavapaikalla näkyi urheilukanava. – Sieltä näki Espanjan ja Ranskan liigaa. Edelleenkin Real Madrid on lempijoukkue. Siellä oli hyökkääjänä Raúl González, jonka pelipaidan numero oli seitsemän. Hän oli ihan lempipelaajani. Eräänä iltana kaverin luona Matikka huomasi, että tv-ruudulla näkyi jotain kiinnostavaa: pleikkarin jalkapallopeli. – Kun olin leikannut taas tarpeeksi nurmikkoa, niin sain sen pelin. Oli tietysti päästävä oman suosikkipelaajan kanssa tekemään maaleja. Siitä se lähti: Olin Raúl, hän hymyilee. Isä oli vienyt Henriä Lukon jääkiekkomatseihin pienestä pitäen. Lukko on Matikalle edelleen henkireikä, sydämen asia. Rakkaus jääkiekkoon siirtyi myös peliruudulle. – Jääkiekkopelissä joukkueen piti aina olla Lukko. Pelasin Toni Koivistona, joka pelaa Lukossa vieläkin, 14:ttä kauttaan. Se vaihe on kestänyt on/off ihan viime vuosiin saakka. Pelaaminen on Matikalle edelleen mukavaa ajanviettoa silloin kun tekee muutenkin mieli olla sisällä. Kesällä urheilu ulkona kiinnostaa yleensä enemmän. laPsEna pelaaminen oli jännittävää, aikuisten asettamissa rajoissa tapahtuvaa leikkiä, mutta teini-ikäisenä se sai uusia merkityksiä: Siitä tuli tapa harjoitella itsenäistymistä. Pelaamisesta tuli tapa ottaa omaa, yksityistä aikaa, ja sulkea korvat ympäristön vaatimuksilta, jotka käskivät vaikka imuroimaan. – Noin 16-vuotiaana ymmärsin, että pelissä voi hallita joukkueita. Real Madrid oli lempijoukkue, mutta kun muissa Kentällä tai ruudulla, Henri Matikalle kyse on aina lopulta urheilusta. Se on hänelle elämäntapa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 9.10.2020 14.53.04 9.10.2020 14.53.04
• Jess! Tunnelma on hetkessä katossa, kun oma joukkue tekee maalin – tai vastustaja joutuu muuten ahdinkoon. Tässä pelissä voitto menee aina euralaiselle, kun mukana on lapsuudenkaveri Valtteri Vatja. 14?PaPeriliit to?08 / 2020 joukkueissa oli hyviä pelaajia, niitä pääsi vaihtelemaan. Tarkoituksena oli rakentaa jalkapalloon ylivoimainen joukkue: 11 niin hyvää pelaajaa kentälle kuin ikinä mahdollista. Ne oli nättei. Kavereiden kanssa pelattiin muilla kokoonpanoilla. Unelmajoukkueen kasaaminen ja hallinnointi oli hänen oma juttunsa. – Niitä on kyl miätitty ehtoste. Kun täysi-ikäisyys alkoi lähestyä, pelit muuttuivat jälleen. Taas oli nurmikkoa höylätty, koska hän sai lahjaksi pleikkari kolmosen, jolla pystyi pelaamaan netissä kavereiden kanssa. – 18-vuotiaana minäkin innostuin sotapeleistä verkossa. Minä olin kotona, sinä olit kotona ja tuo oli kotona, mutta samaa peliä pelattiin. Muistan, että kysyin, että otetaanko muutama rundi koulun tai treenien jälkeen. Silloin alkoi tulla se, että pelin ohessa höpöteltiin muutakin: mitä tuli läksyksi, mihin aikaan ne treenit olikaan huomenna, mennäänkö vähän ilolientä nauttimaan, hän kuvailee. Matikka ei ole harrastanut pelaamista tuntemattomien kanssa, vaan kaverit pelissä ovat kavereita muutenkin. – Pelissä olen tutustunut kaverien kavereihin, ja monista heistä on tullut omiakin ystäviä, kun on myöhemmin nähty livenä. Tällainen pelaaminen on jopa vahvistunut. Kun kaveriporukka on hajaantunut ja asutaan erillään, kyllä se on suht helppo tapa vaihtaa kuulumisia, hän hymyilee. Tällä hetkellä Matikan ja hänen kaveripiirinsä peli on yksi maaliman suosituimmista sotapeleistä Call of Duty: Warzone, jossa käydään kaupunkisotaa muita joukkueita vastaan. – Oma hahmo on miespuolinen jenkkisotilas täysissä varusteissa, mutta olen kyllä ollut nainenkin. Itselläni naishahmon Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 9.10.2020 14.53.05 9.10.2020 14.53.05
• PaPeriliit to?08 / 2020?15 käyttö jäi, koska sillä oli ärsyttävä ääni. Vaihdoin mieheen, mutta todennäköisesti sekin alkaa jossain kohdin tympimään, ja vaihdan takaisin naiseen, hän kertoo. Pelissä tarkoitus on olla viimeinen pelaaja tai joukkue hengissä. – Voittaminen: Se on sama mitä tehdään elämässä, aina pitää voittaa, Matikka tiivistää. Hän sanoo, että pelissä hyvää pelaajaa ei välttämättä ehdi edes havaita, koska ennen sitä tulee jo ammutuksi pois pelistä. Hyvän pelaajan ominaisuudet ovat samat kuin vaikka jääkiekoissa: ei ryntäile suin päin, on rauhallinen ja osaa lukea peliä. – Kavereiden kanssa kun pelataan, meistä ei tosi hyviä ole yksikään. Ollaan kuitenkin suosittuja vastustajia. Olen tosi hyvä taustalla heittämään jerryä, eli vitsiä! Matikka tiedostaa, että pelaamisessa on varjopuolensa. Siihen voi jäädä koukkuun, jos ei pidä varaansa. – On minullakin joskus mennyt vaikka kahdeksankin tuntia. On vaikka sovittu kavereiden kanssa, että kaikki pysyvät kotona, eikä mennäkään baariin. Ostetaan vaikka kotiin sitä kaljaa. Hän sanoo, että lähipiirissä ei ole ihmisiä, joilla pelaaminen olisi mennyt niin yli, että siitä olisi tullut riippuvaiseksi. – Tiedän, että niinkin on jossain käynyt, että haetaan saikkua pelaamiseen, ja kaikki muu on jäänyt, ihmissuhteita myöten, hän sanoo. MaTiKKa vilkaisee ranteessaan olevaa Apple-kelloa. Hän saa siihen WhatsApp -viestit. Kellon hän hankki paitsi siksi, että se on hieno, lähinnä maantiepyöräilyä ja kuntosalitreenin sykkeen tarkkailua varten. Matikka miettii, että digitaalisuus on oleellisessa osassa parikymppisen elämää. Hän seuraa urheilua päivittäin Instagramissa, pitää yhteyttä ystäviinsä Snapchatissa ja on suuri Esko Seppäsen urheiluaiheisten podcastien fani. Niitä hän kuuntelee työmatkoilla ja pyöräillessään. Ruokaostoksetkin hän tekee napit korvissa urheiluanalyysejä kuunnellen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi medioiden suhteen kaikkiruokainen. – Olen sellainen, joka herkästi ottaa muiden huolia kantaakseen. Siksi olen tehnyt päätöksen, että en lue esimerkiksi iltapäivälehdistä muuta kuin urheilua, koska siellä ei ole yhtään positiivista uutista. Minun ei tarvitse niillä päivääni pilata. Klikkiotsikointi myös kalvaa. Tyttöystävä on kovin valveilla maailman tapahtumista, kuulen niistä sitten häneltä. Hän miettii, että kai sitä voisi ilman digitaalisuuttakin elää, koska kaikkeenhan voi tottua. Mutta hän ei näe, miksi niin pitäisi tehdä: digitaalisuus kun kuitenkin helpottaa elämää. – Koen, että sosiaalinen kanssakäyminen on vain muuttunut. Ystävät ovat hajaantuneet töiden ja opintojen mukana ympäri Suomen ja ulkomaillekin. Onhan käytössä FaceTimet ja voi soitella niin paljon kuin haluaa. Hän myöntää, että vanhemmat sukupolvet tuntuvat vierastavan asiaa. – Koen kyllä, että pelaamista paheksutaan, hän sanoo. Lopulta kuitenkin voi olla mielekkäämpää miettiä asioita, jotka yhdistävät eri sukupolvia. Eikä se ole edes vaikeaa. – Kuulostaa hullulta, että tehdas voisi antaa ihmiselle paljon, mutta kun olen noin neljä vuotta ollut siellä töissä, niin olen saanut elinikäisiä ystäviä, useimmat minua vanhempia. ? »Voittaminen. Se on samaa, mitä tehdään elämässä, aina pitää voittaa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 9.10.2020 14.53.05 9.10.2020 14.53.05
• TeksTi ? Eeva Eloranta-jokela ?kuva? Mikko Nikkinen 16?PaPeriliiT To?08 / 2020 K un tehtaan vuosihuoltoseisokkia saapuu tekemään satoja tai jopa tuhansia tehtaan ulkopuolisia tekijöitä, on työturvallisuuden lisäksi ollut tänä syksynä otettava huomioon myös riskit koronatartunnoista. Tulijoille on annettu tarkennetut ohjeet hygieniasta, kasvomaskien käytöstä, turvaväleistä ja lähikontaktien välttämisestä sekä muusta varautumisesta juuri kyseisellä työpaikalla. Esimerkiksi Metsä Groupin yksiköissä on ennakkoon tehty mittava toimenpidesuunnitelma. – Meillä varmaan on tehty kaikki, mitä voidaan tehdä osastoinneista ja erillisistä kulkureiteistä lähtien, jotta vältettäisiin kaikki turhat kohtaamiset. Toimet ovat aika massiiviset ja viimeisen päälle mietitty, arvioi Marja-Leena Kyrö, joka on Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstö on myös ollut mukana kehittämässä seisokkeja varten toimintamalleja koronavirustartuntojen ehkäisyyn. Päivittäiset hygieniatoimet ovat rutiinia. – Kun ollaan maaliskuusta saakka tätä jumpattu, omalla väellä tulee jo aika lailla selkäytimestä desinfoinnit, kertakäyttösuojainten ja turvavälien käyttö sekä turhien kohtaamisten välttely. Myös kasvomaskeista alkaa tulla samalla tavoin tapa kuin aikoinaan kypärän käytöstä: ilman sitä ei enää voi olla. Kaikki tuntuvat ymmärtävän tilanteen vakavuuden, kiittää Kyrö. Äänekosken biotuotetehtaan henkilöstön lisäksi vuosihuoltoseisokin aikana viikolla 43 työskentelee noin 1 400 yhteistyökumppanin edustajaa, joista suomalaisia on yli 90 prosenttia. – Tehtaamme henkilöstö on osallistunut kuluvan vuoden aikana todella hienosti uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen, ja niitä on viety aktiivisesti käytäntöön. Hyödynnämme myös muiden tehtaidemme huoltoseisokeista saatuja oppeja ja hyviä käytäntöjä meillä Äänekoskella, sanoo tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen. Ulkopuolisille seisokkityöntekijöille on konsernin tehtailla järjestetty terveydentilatarkastus ja koronatesti, jos he ovat olleet ulkomailla kahden viikon sisällä ennen seisokkiajankohtaa. Ilman negatiivista testitulosta tehdasalueelle ei ole voinut tulla. Taaksejääneistä Metsä Groupin vuosihuoltoseisokeista ainakin Kemissä työ saatiin päätökseen ilman tapaturmia ja koronatartuntoja. Siellä yhteistyökumppanien edustajia oli 1200. Varkauden Stora Enso oli syyskuun alun vuosihuoltoseisokin ajaksi jaettu neljään osioon. Näissä jokaisessa oli oma ruokala ja tehtaan ruokala oli ainoastaan oman henkilöstön käytössä. Kasvomaskia oli käytettävä hisseissä ja muualla kuin omalla alueella liikkuessa. – Valvomot olivat seisokin aikana vain oman henkilöstön käytössä ja esimerkiksi työluvat jaettiin niitten ulkopuolelta, jotta kaikki olisivat mahdollisimman vähän tekemisissä keskenään, kertoo työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen. Parisen viikkoa kestäneeseen seisokkiin osallistui Varkaudessa kaikkiaan 800 ulkopuolista henkilöä. Ennen seisokkia Varkauden tehtaalla oli tehty töitä 465 päivää ilman tapaturmia. Voutilaista harmittaa, että seisokin alussa tehtaan omalle henkilöstölle sattui kolme poissaoloa vaativaa työtapaturmaa. – Taustalla oli ehkä liikaa luottamusta tuttuun ympäristöön, johon pesut ja ylimääräiset varusteet toivat kuitenkin muutoksia, pohtii Voutilainen. PaPeriliitto-lehti seurasi vuosi sitten huoltoseisokkia Stora Enson Imatran tehtailla. Tuo seisokki oli maan suurimpia, kuten myös tämän vuoden syyskuussa toteutettu lähes pariviikkoinen seisokki: sitä toteutti oman henkilöstön rinnalla reilut 3000 ulkopuolisen urakoitsijan edustajaa, joista yli 300 oli ulkomaalaisia. – Töitä oli paljon, samoin erityisjärjestelyjä, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko. Kuten Varkaudessa, myös Imatralla urakoitsijoiden sosiaalitilat ja ruokailut oli järjestetty erillisiksi ja kontaktien minimoimiseksi rajattu siirtymistä eri tiloista toiseen. – Näytti siltä, että osattiin varoa sekä työtapaturmia että työskennellä turvallisesti. Seisokki toteutui ilman koronatartuntoja ja työtapaturmia oli noin yksi kolmannes siitä mitä viime vuonna. Sekä me että urakoitsijat onnistuimme aiempaa paremmin, sanoo työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti. Alhaiseen määrään on Jäntin mukaan vaikutusta sillä, että urakoitsijoilta edellytetään etukäteen töiden suorittamisesta laaja ja tarkka suunnitelma. Vaikka paperiliittolaisten työpaikkojen seisokeissa on ollut mukana tuhansia tekijöitä, koronatartuntojen leviäminen on onnistuttu pitämään kurissa. ? Huolellisuutta tuplasti Isojen tehtaiden vuosihuoltoseisokeissa on tänä vuonna varauduttu huolella myös koronavirustartuntojen ennaltaehkäisyyn. Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 14.10.2020 14.07.30 14.10.2020 14.07.30
• Töiden tarkka suunnittelu tuo tulosta. Korona ja työtapaturmat pysyivät kurissa muun muassa Stora Enson Imatran tehtailla yli 3000 ulkopuolisen tekijän vuosihuoltosseisokissa. Kuva on vuodelta 2019. PaPeriliiT To?08 / 2020?17 Huolellisuutta tuplasti Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 14.10.2020 14.07.31 14.10.2020 14.07.31
• Renato Perrotta on yllättynyt yt-neuvotteluista, kun samaan aikaan tehtaan koneet käyvät täysillä ja tuotantoennätykset paukkuvat. 18?PaPeriliit to?08 / 2020 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 14.10.2020 8.17.22 14.10.2020 8.17.22
• Ei valtaa pelolle Y -neuvotteluja, lomautuksia, tehtaiden lopettamisia. Myllerrykset paperiteollisuudessa jatkuvat, ja niiden keskellä pieni ihminen ottaa osumaa. – Muutostilanteissa ihmisen hallinnantunne heikkenee. Kun aiemmin olo on tuntunut turvalliselta ja ennakoitavalta, ollaankin yhtäkkiä tuntemattoman edessä. Stressitaso kohoaa ja pintaan nousee monenlaisia tunteita kuten huolta, pelkoa, ahdistusta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta siitä, että omaa osaamista ei arvosteta, toteaa Työterveyslaitoksen psykologi Elisa Valtanen. Kaikilla tunteet eivät vyöry päälle, vaan jotkut hukuttavat huolen toimintaan ja puuhaamiseen. Valtanen lisää, että muutoksen aiheuttama stressi voi tuntua myös fyysisinä oireina kuten unihäiriöinä, kipuina ja verenpaineen nousuna. – Eri ihmiset reagoivat eri tavoin työelämän myllerryksiin. Sillä on suuri merkitys, millainen elämäntilanne on, millaiset ovat omat voimavarat sekä arviot omista työllistymismahdollisuuksista. Myös se vaikuttaa, millaisia kriisejä on aiemmin kohdannut ja miten on niistä selviytynyt. Resilienssillä tarkoitetaan selviytymisja sopeutumiskykyä yllättävissä muutostilanteissa. Ihminen, jolla on resilienssiä, ei jää kiinni murheisiin vaan katsoo eteenpäin ja alkaa miettiä ratkaisuja. Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla, mutta kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä. -neuvotteluja, lomautuksia, tehtaiden lopettamisia. Myllerrykset paperiteollisuudessa jatkuvat, ja niiden keskellä pieni ihminen ottaa – Muutostilanteissa ihmisen hallinnantunne heikkenee. Kun aiemmin olo on tuntunut turvalliselta ja ennakoitavalta, ollaankin yhtäkkiä tuntemattoman edessä. Stressitaso kohoaa ja pintaan nousee monenlaisia tunteita kuten huolta, pelkoa, ahdistusta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta siitä, että omaa osaamista ei . Kaikilla tunteet eivät vyöry päälle, vaan jotkut hukuttavat huolen toimintaan ja puuhaamiseen. Valtanen lisää, että muutoksen aiheuttama stressi voi tuntua myös fyysisinä oireina – Eri ihmiset reagoivat eri tavoin työelämän myllerryksiin. Sillä on suuri merkitys, millainen elämäntilanne on, millaiset ovat omat voimavarat sekä arviot omista työllistymismahdollisuuksista. Myös se vaikuttaa, millaisia kriisejä on aiemmin Resilienssillä tarkoitetaan selviytymisja sopeutumiskykyä yllättävissä muutostilanteissa. Ihminen, jolla on resilienssiä, ei jää kiinni murheisiin vaan katsoo eteenpäin ja alkaa miettiä ratkaisuja. Toisilla selviytymiskykyä on luonnostaan enemmän kuin toisilla, mutta kaikilla se lisääntyy elämänkokemusten myötä. Valtanen miettii, että avoimuus itseä ja muita kohtaan auttaa. – Kannattaa kiinnostua omista tunteista ja reaktioista ja hyväksyä ne. Läheisten, työkavereiden, työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten kanssa on hyvä puhua tilanteesta. Tarvittaessa voi hakea apua työterveyshuollosta. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat asioita, joille työntekijä ei voi mitään. Valtanen kannustaakin hyväksymään tilanteen ja tunnistamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa. – On hyvä pitää huolta itsestä ja omasta jaksamisesta. Nukkua riittävästi, syödä hyvin ja tehdä vapaalla asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja purkavat stressiä. Katkeruudesta kannattaa päästää irti, sillä se myrkyttää pahimmillaan koko elämän. Ei pelkoa, vaan hämmästystä Yt-neuvottelut toivat epävarmuuden UPM Kaukaan sellutehtaalle. Renato Perrotta ottaa päivän kerrallaan. »Olihan se todella käsittämätön uutinen, että meillä alkavat yt-neuvottelut. En kuvailisi reaktiota peloksi vaan hämmästykseksi ja hämmennykseksi. Miten tämä voi olla mahdollista, kun ajamme sellua sen, minkä vehkeet kestävät? Olemme myös tehneet tehtaalla vuosi-, kuukausija vuorokausiennätyksiä. UPM teki viime vuonna yli 10 miljardin euron liikevaihdon ja voittoa 1,3 miljardia. Onko kyseessä vain se, että osakkeenomistajien on saatava tietty voittoprosentti? Tuntuu, ettei mikään riitä. Paperiteollisuudessa eletään taas epävarmuuden aikoja. Miten tästä selvitään? Kolme kokijaa ja psykologi kertovat. teKSti Tiina Suomalainen KUVat Mikko Nikkinen · Reima KANGAS PaPeriliit to?08 / 2020?19 Paperi_18-21_jäsent.indd 19 Paperi_18-21_jäsent.indd 19 14.10.2020 8.17.24 14.10.2020 8.17.24
• Kaukaan tehtaan työntekijät elävät epävarmuudessa, mutta Renato Perrotta ei pelkää. Sitäkin tulee mietittyä, että kohdistuvatko yt:t Suomeen, koska meillä on muihin Euroopan maihin verrattuna heikompi irtisanomissuoja. Meille on kerrottu, että 20 pitäisi vähentää tuottavasta työstä, viisi väliportaasta ja pari yläkerrasta. Mistä sitä väkeä vähennetään, kun nytkin on jo kaikki löysä karsittu pois? Jos kuitulinjaa pyörittäisi vielä pienemmällä porukalla, emme pääsisi enää edes lomille. Yhtiö on tosi tarkka työturvallisuudesta, ja sen eteen on tehty paljon töitä. Irtisanomisilla otetaan aikamoinen turvallisuusriski. Elämme epävarmuudessa, sillä emme saa tietoja neuvotteluista ennen kuin ne ovat päättyneet. Minä en kuitenkaan pelkää. Tilanne on tämä ja katsotaan, mitä tästä seuraa. Tuttuahan kaikki jo on, sillä viimeksi meillä oli yt:t kymmenisen vuotta sitten. Totta kai puhumme asiasta poikien kanssa. Tiedän, että joukossa on myös sellaisia, jotka haluaisivat jo eläkeputkeen.» Kaihertavaa aikaa – Olen miettinyt, mitä teen, jos minut irtisanotaan, kertoo varastotyöntekijä, joka haluaa pysyä nimettömänä. Työpaikalla ovat käynnissä yt-neuvottelut. »Tuntuu, että paperiteollisuudessa vallitsee pelon ilmapiiri. Kun yhdet yt:t ovat ohi, on aavistus, että ei tämä tähän lopu. Paperin kulutus jatkaa laskuaan – mutta toisaalta jossain päin maailmaa sitä kuitenkin tehdään koko ajan. Työnantajan lyhytnäköisyys ihmetyttää. Koronatilanteesta johtuen tehdään äkkinäisiä säästötoimia. Meilläkin ovat yt:t parhaillaan meneillään. Kyllähän tilanne kaikkien mieltä painaa. Itse olen aika herkkä ja se heijastuu siihen, miten reagoin. Yritän olla hissun kissun, enkä väitä vastaan. Mietin myös asioita taaksepäin – miksi piti tuohon tai tähänkin juttuun puuttua? Ihmiset pohtivat mielessään omia mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi pitkillä sairauslomilla olleita tai iäkkäämpiä työntekijöitä mietityttää varmasti, vaikuttavatko nämä seikat töiden jatkumiseen. Itse tunnen oloni melko turvalliseksi. Yöunia en ole menettänyt, paitsi silloin, kun yt-neuvotteluiden alkamisesta kerrottiin. Henkistä painetta voi helpottaa juttelemalla työkavereiden kanssa. Vapaa-ajalla pyrin tekemään asioita, jotka vievät ajatukset pois työstä. Olen miettinyt, mitä teen, jos minut irtisanotaan. Varmaan osa harrastuksista pitää lopettaa. Asunnon vaihto pienempään on ollut muutenkin mielessä, mutta menisikö asunto kaupaksi? Onneksi minulla on vähän säästöjä, jos tilanne menee tiukaksi. Opiskelu olisi uudessa elämäntilanteessa hyvä vaihtoehto.» Toimintaa, ei taivastelua Kun Mondi Lohja lopetettiin, epävarmuus ja pelko tulevasta kanavoitiin yhdessä toimimiseen. Pääluottamusmies Mika Pajuoja on nyt automyyjä. »Kun Mondi Lohja lopetti toimintansa 2016, kaiken kaikkiaan 20?PaPeriliit to?08 / 2020 Paperi_18-21_jäsent.indd 20 Paperi_18-21_jäsent.indd 20 14.10.2020 8.17.24 14.10.2020 8.17.24
• Jo mennessään töihin Mondille Mika Pajuoja ihaili sitä, miten tehtaan työntekijät olivat oppineet selviytymään ilman apua tiukoistakin paikoista esimerkiksi yövuoroissa. Hän uskoo että sama selviytymisen kulttuuri auttaa silloinkin, kun edessä on uuden työpaikan hakeminen. Pajuojasta tuli automyyjä. noin 180 ihmistä menetti työnsä. Olin itse ollut töissä tehtaalla jo 16-kesäisestä. Tulin sinne ”isän eväskassissa”, kuten isän työkaverit – joista tuli minunkin työkavereitani – vitsailivat. Ehdin olla tehtaalla töissä 28 vuotta, viimeiset viisi vuotta pääluottamusmiehenä. Yt-neuvottelukierrokset alkoivat meillä jo 2000-luvun alkupuolella. Se oli sitä jatkuvaa tehostamista ja supistamista. Ilmoitus tehtaan sulkemisesta ei tätä taustaa vasten tullut yllätyksenä. Tehdas säästettiin hengiltä. Elin luottamusmiehenä omaa sekä muiden tuskaa. Tunsin suuren osan tehtaan työntekijöistä – he olivat ystäviä, naapureita, tuttuja, sukulaisia. Emme jääneet voivottelemaan tilannetta, jolle ei mitään voinut, vaan ryhdyimme toimeen. Epävarmuus ja pelko tulevasta kanavoitiin yhdessä toimimiseen ja vaihtoehtojen etsimiseen. Rekrytointimessuille tulivat esittäytymään vuokratyö rmat ja oppilaitokset. Paperityöväen työttömyyskassa, eläkeyhtiöt ja TE-toimisto pitivät infoja. Meillä oli myös tukitoimina uudelleensijoituspalvelu, joka etsi erityisesti piilotyöpaikkoja. Työpaikkoja alettiin etsiä heti. Työllisen on paljon helpompi työllistyä kuin työttömän. Tutustuimme Myllykoskella Olohuoneeseen, joka tarjosi vertaistukea työnsä menettäneille. Me perustimme oman kokoontumispaikkamme Kompassin, joka järjesti koulutusta, jakoi tietoa, antoi vertaistukea ja pyrki näin estämään syrjäytymistä. Moni Mondilta irtisanottu jatkoi työtä samalla alalla Sappi Kirkniemessä. Jotkut perustivat oman rman, jotkut siirtyivät esimerkiksi logistiikkaja terveydenhuoltoaloille koulutuksen kautta. Oli myös niitä, jotka jäivät eläkeputkeen. Minä kouluttauduin automyyjäksi. Kun katsoo taaksepäin tuota aikaa, teimme monta asiaa oikein. Tärkein oli se, että toimimme etupainotteisesti. Uudelleenkouluttautuminen on pitkä prosessi – itsellänikin meni puolitoista vuotta ennen kuin pääsin aloittamaan opinnot. Silloin ansiosidonnaispäiviä oli vielä 500, nyt niitä on vain 400. Nuo päivät kuluvat todella nopeasti. Olen tyytyväinen uuteen työhöni automyyjänä Karkkilan Auto-Kehässä. Ollaanhan tässä iloisempien asioiden äärellä kuin pääluottamusmiehenä toimiessa. Vaikka iso määrä osaamistani valui alanvaihdon myötä hukkaan, koen, että luottamustöissä ja myyntialalla on paljon myös samaa: tämä on vuorovaikutusta ihmisten parissa. »Asunnon vaihto pienempään on ollut muutenkin mielessä, mutta menisikö asunto kaupaksi?» PaPeriliit to?08 / 2020?21 Paperi_18-21_jäsent.indd 21 Paperi_18-21_jäsent.indd 21 14.10.2020 8.17.27 14.10.2020 8.17.27
• 22?PaPeriliit to?08 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen tullut tehtaalle jo 1980-luvun puolella. Olin kesätöissä ja varahenkilöstössä ennen kuin minut vakinaistettiin vuonna 1996. Siihen aikaan oli selvemmin niin sanotut miesten ja naisten työt, ja olinkin paljon käyttölaboratoriossa ja lastausasemalla tuotannonkirjauksessa, joissa naisia oli enemmän töissä. Olin aina kiinnostunut pastakeittiöstä. Se oli sellainen mystinen osasto. Tiesin, että siellä tehdään päällystettä, ja se tuntui paikalta, jonne aina halusin. Olin pituusleikkurilla vuonna 2003, kun pastakeittiön hoitajan paikka tuli hakuun, ja hain tietenkin. Oli paljon hakijoita, enkä ollut lainkaan varma, että pääsisin. Mutta jostain syystä minut valittiin. Olin kyllä tosi onnellinen. Silloin päätin, että opettelen nämä hommat hyvin. Teen kartonkikone kakkoselle päällystyspastat, mitä siellä milloinkin ja mihinkin ajoon tarvitaan. Vastaanotan myös tehtaalle tulevia kemikaaleja, ja valmistan tiettyjä kemikaaleja. Lisäksi työhöni kuuluu tuorevesien ja jätevesien käsittelyä. Meillä on kemikaaleja vaarattomista tärkkelyksestä ja pigmenteistä vaarallisempiin aineisiin, kuten lipeä, asti. Vaarallisin kemikaali on rikkidioksidi. Hiertämön henkilökunta ajaa sitä prosessissaan, ja voi olla ongelmatilanteita, joissa tulee kaasuvuotoa. Osastolla olevat ihmiset niin sanotusti maistavat hyvin nopeasti, jos ilmassa on kaasua hyvin pieni määrä. Normaalitilanteessa mitään kaasupitoisuuksia ei ole. Pastakeittiön hoitajan työ edellyttää, että ajatus on aina mukana. On oltava selvillä prosessista, jotta ymmärtää, mikä vaikuttaa mihinkin. Suojaukset ovat ehdottomat: Kemikaalien kanssa ei ole leikkimistä. Töissä on puhuttu että se on jännä, kun menee omaan työpisteeseensä ja avaa oven, niin melkein jo äänistä tietää, onko jotain pielessä: joku ääni puuttuu tai jotain on liikaa. Samanlaista näppituntumaa tarvitaan pastakeittiölläkin. Kun vilkaisee näyteastiaan niin melkein tietää, onko tämä ok. Sen tietää värisävystä ja koostumuksesta jos jotain on pielessä, ja tietää yleensä senkin, mitä pitää tehdä, että tilanne korjaantuu. tässä työssä ammattilaisen tunnistaa siitä, että ote on rauhallinen, on tilanne mikä tahansa. Sitä ihailen muissakin ammattilaisissa: he tietävät mitä tehdä, jos tulee ongelmatilanne: että eihän täs mitään, tälleenhän tää menee. Ammattilaisella on varmat otteet. Se on hienoa. Rautaiseksi ammattilaiseksi kehittyminen vaatii monta vuotta. Silloin ehtii nähdä erilaisia ongelmatilanteita, joista oppii aivan parhaiten. Edelleen niitä tilanteita tulee, joissa täytyy hetki miettiä. Ongelmaa vain pitää ryhtyä ratkomaan. Ja jos ei itse osaa, omat eväät tai voimat loppuu, niin työkaverilta voi aina pyytää apua. Sekin on omanlaisensa taito, että osaa kertoa, koska ei enää pysty. Aika pitkälle tässä selviää itsekseen, mutta joskus on jotain raskaampia siirtämisiä, avaamisia tai punnertamisia. Silloin voi tarvita apua. Tai voi olla niin kiire, ettei ehdi jakaantumaan moneen paikkaan. Ikinä en ole jäänyt ilman apua, jos olen pyytänyt. Kyllä meillä on tapana, että autetaan puolin ja toisin. Myönnän kyllä, että omassa hommassani olen aika tarkka, kuulemma aurinkokellon tarkkuudella. Laadukasta tämä työ on silloin, kun työstäni ei tuotannon puolella ole huomauttamista: kartonkikoneella kemikaalit riittävät ja ovat hyvälaatuisia, eikä päällystysaineissa ole sellaista ongelmaa, johon minä voin vaikuttaa. Että asiat toimivat, se on minulle tärkeää. Tykkään myös vastuusta: siitä, että saan tehdä hommat itsekseni. Kun olen itse ohjaksissa, persoona ja homma sopii yhteen. Hoidan itse osastoni, ja saan tehdä omaan tahtiini. Kuitenkaan en ole yksin, koska samassa valvomossa on myös hiertämön väki, eikä tarvitse olla vain itsekseen koko päivää. Ne ovat hienoja hetkiä, kun mietitään, mistä päällysteen ongelma johtuu, ja siihen löytyy ratkaisu. Vitsi, oltiin oikeilla jäljillä! Vaikka olisi kiire, olisi raskasta, eikä kaikki menisi putkeen, niin sitten kun sen saa hanskattua, siitä jää hyvä mieli. Vaikka kukaan ei toivo sellaista koko ajan, niin omalla tavallaan ne ovat kivoja päiviä. Silloin on mahdollisuus toteuttaa itseään. Siinä on enemmän haastetta. Näinä aikoina on tosi kiva juttu, että yhtiöllä menee hyvin. Ei ole sellaista painetta, kuin monessa muussa paikassa tällä hetkellä. Meillä on hyvä henki myös työnantajan puolelta, että senkin puoleen on kiva olla töissä. En kyllä työtäni vaihtaisi: se on ihan mun juttu.»?• Aurinkokellon tarkkuudella teksti?Mari Schildt?kuva?Jukka Koskinen Pastakeittiön hoitajan työ on itsenäistä, vastuullista ja tarkkuutta vaativaa. Juuri siksi se istuu kuin hansikas Reeta Laineelle. »kemikaalien kanssa ei ole leikkimistä.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 13.10.2020 17.11.34 13.10.2020 17.11.34
• PaPeriliit to?07 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Aurinkokellon tarkkuudella Reeta Laine on pastakeittiön hoitajana Kotkamillsillä. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 13.10.2020 17.11.35 13.10.2020 17.11.35
• 24?PaPeriliit to?08 / 2020 L u o t t a m u s m i e s edustaa työpaikalla ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä luottamusmiehen asema perustuu yt-lakiin ja luottamusmiessopimuksiin luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen Pääluottamusmies toimii kokoonkutsujana luottamusmiesten neuvotteluissa valvoo työehtosopimuksen noudattamista sekä työnantajan että työntekijän puolelta on mukana neuvotteluissa, joissa käsitellään työehtosopimuksesta aiheutuneet erimielisyydet tai joita käydään työpaikan johdon kanssa säilyttää pöytäkirjat ja muut asiakirjat kerää ja valmistaa tilastoja Työosaston luottamusmies on mukana neuvotteluissa, joita työosastojen luottamusmiehille järjestetään valvoo työehtosopimuksen noudattamista omalla työosastollaan, välittää tietoa pääluottamusmiehelle avustaa pääluottamusmiestä tämän sitä pyytäessä Muista luottamusmiesvaalit loka–marraskuussa. luottamusmieheltä kysyy, miksi hän on ryhtynyt tehtävään, tavallisin vastaus on, että kun pyydettiin. Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen. Taustalla on tavallisesti halu vaikuttaa työntekijöiden olosuhteisiin ja hoitaa yhteisiä asioita, puhua muidenkin kuin itsensä puolesta. Raimo Nieminen on toiminut yli 20 vuotta työosaston luottamusmiehenä Tampereen Takon tehtaan voimalaitoksella. Hänkin lähti alun perin, kun pyydettiin, kylläkin vasta pitkän harkinnan jälkeen. Loppujen lopuksi hän tyytyväinen, että suostui. – Olen kokenut tämän hyvänä. Ei se ehkä kaikille sovi, mutta tähän täytyy vain olla innostusta ja kiinnostusta. Tämä sopii ainakin sellaisille, jotka haluavat keskustella. Työkavereiden ja muiden kanssa tulee tutuiksi, sanoo Nieminen. Mikään ihmemies tai -nainen tehtävässä ei tarvitse olla. Niemisen mukaan ihan tavallinen ihminen pärjää, kun on yrityshalua. Ja koulutusta saa. Paperiliiton kursseilta saa hyvän pohjan luottamusmiehen tehtävään. Hyvin monet kokevat melkeinpä vielä paremmaksi sen, että koulutuksissa tapaa ihmisiä muista tehtaista. Verkostoituminen ja toverisuhteet tulevat hyvin tärkeiksi. tarvitsee kykyä kohdata monenlaisia ihmisiä. On hyvä nähdä asiat asioina ja jaksaa keskustella ja hakea kompromisseja. Tilanteet vaihtelevat irtisanomisista ja lomien pätkimisistä palkkakiistoihin ja perhetilanteen tuomiin haasteisiin. Usein Yhteisiä asioita teKSti Reima Kangas KUVa Jana Machackova-Oey Luottamusmiehet ovat ammattiliiton selkäranka. Heidän merkityksensä ei ainakaan vähene tämän ajan myllerryksissä. »Mikään ihmemies tai -nainen tehtävään ei tarvitse olla. Tarvitaan innostusta ja kiinnostusta.» Raimo Nieminen ei innostunut heti, kun häntä aikoinaan pyydettiin luottamusmieheksi. Tehtävä on kuitenkin tuntunut hyvältä. 8 / h i o m o Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 14.10.2020 16.57.23 14.10.2020 16.57.23
• PaPeriliit to?08 / 2020?25 asioihin liittyy vahvasti negatiivinen sävy, mutta Nieminen toteaa, että kyllä siellä hyvistäkin asioista puhutaan. Työntekijöiden edun ajamisen lisäksi tehtävään kuuluu paljon tiedonvälitystä työnantajan ja työntekijöiden välillä. – Työntekijöillä voi olla ehdotuksia esimerkiksi työnkuvaan ja tehtäviin. Työnantaja saattaa kysyä ilmapiiristä tai mitä mieltä työntekijät ovat joistain ehdotuksista, sanoo Nieminen. Tässä vaiheessa työuraa Nieminen luovuttaisi luottamusmiehen tehtävät jo mielellään eteenpäin. Tehtävään halukkaita ei kuitenkaan tunnu löytyvän. – Ehkä pelätään, että syntyy ristiriitoja työnantajan kanssa, miettii Nieminen. Joku voi luulla, että luottamusmiestehtävä saattaisi hankaloittaa työntekoa tai jopa vaikuttaa irtisanomiseen, jos tehtaalla tulee yt-neuvotteluja. Varsinkin alkuvuosina Nieminenkin koki epäkohdaksi, ettei työosaston luottamusmiehellä ole irtisanomissuojaa. – Työnantajan kanssa kun joutui käymään tiukkojakin neuvotteluja, Nieminen sanoo. Niemiselle ei ongelmia tullut silloinkaan ja hän uskoo, että työnantajien asenteet ovat kehittyneet huomattavasti noista vuosista. Mutta mistä luottamusmiehelle tulee hyvä mieli? – Kyllä se on, kun näkee että työtoverit on tyytyväisiä. Kun on saatu hoidettua asioita eteenpäin.?• Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 14.10.2020 16.57.24 14.10.2020 16.57.24
• 26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Ruuhkan purku etenee kohti tavoitetta Paperityöväen työttömyyskassan työttömien jäsenten määrä on ollut laskeva jo usean peräkkäisen vuoden ajan. Erityisesti kesäkuukausien aikana työttömien määrä on ollut huomattavasti pienempi verrattuna koko vuoden keskiarvoon. Koronapandemian vaikutus alkoi näkyä paperiteollisuudessa monia muita aloja myöhemmin ja voimistui kesästä lähtien: kun työttömyysetuuden saajia oli viime vuonna kaikkiaan 2 331 henkilöä, oli tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä etuuden saajia ollut jo yhteensä 3 865. Työttömyyskassassa ei osattu varautua riittävästi muuttuvaan tilanteeseen, jolloin erityisesti lomautettujen päivärahahakemuskäsittely ruuhkautui pahasti. Näin tapahtui siitä huolimatta, että käsittelyprosessia virtaviivaistettiin ja resursseja siirrettiin tukitoiminnoista etuuskäsittelyyn. Käsittely järjestettiin niin, että kokonaan työttömien päivärahakäsittely oli etusijalla ja lyhyiden lomautusjaksojen käsittely sen jälkeen. Näin turvattiin päivärahat kohtuuajassa niille, joille ansiopäiväraha oli ainoa tulonlähde. Syyskuun aikana pahin ruuhka saatiin purettua ja työttömyysturvalain edellyttämä 30 päivä käsittelyaika alitettua. Työttömyyskassan henkilökuntaa on lisätty yhdellä etuuskäsittelijällä. Tarkoitus on lyhentää käsittelyaikaa edelleen alle Paperityöväen työttömyyskassan hallituksen asettaman kahden viikon enimmäisaikatavoitteen. TYÖTTÖMYYSKASSALLE UUSI JOHTAJA Paperityöväen työttömyyskassan johtaja Arto Turunen on nimitetty Paperiliittoon uudeksi talouspäälliköksi. Työttömyyskassan hallitus on nimittänyt työttömyyskassan johtajaksi oikeustieteen maisteri Päivi Äijälän. Nimitys astuu voimaan 1.11.2020. KORONA LISÄSI LOMAUTUKSIA JA HAKEMUKSET RUUHKAUTTIVAT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN ETUUKSIEN SAAJAT KUUKAUSITTAIN 2016–20 ETUUKSIEN SAAJAT VUOSITTAIN 3000 2500 2000 1500 1000 500 tam mi 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 hel mi ma alis huh ti tou ko kes ä hei nä elo syy s lok a ma rras jou lu 2016 2017 2018 2019 2020 2016 2017 2018 2019 Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 14.10.2020 9.33.14 14.10.2020 9.33.14
• PaPeriliit to?08 / 2020?27 8 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a valmistava Bong Suomi Oy lopetti toimintansa viime vuonna. Se oli lähtölaskenta Tampereen ammattiosasto 62:lle. Suurin osa pienen ammattiosaston työntekijöistä oli töissä Bongilla. – Hallitus on esittänyt osaston lopettamista. Marraskuun syyskokouksessa asiaa käsitellään ensimmäisen kerran. Yksi vaihtoehto on, että liitymme osasto 50:een, mutta katsotaan nyt, kuinka käy, kertoo osaston sihteeri Jukka-Pekka Hirsimäki. Hirsimäki ehti olla Bongilla töissä 24 vuotta ja 3 kuukautta. Osastoaktiivi hän oli 2000-luvun puolivälistä alkaen. – Tehtaan sulkeminen ja työpaikan menettäminen oli rankka elämänvaihe. Kovasti laitoimme yt-neuvotteluissa kampoihin, vaikka kyllähän me tiesimme, mitä tuleman pitää. Kirjekuorien valmistus on auringonlaskun ala. 90-luvulla työntekijöitä oli vielä lähes kaksisataa. Tehtaan lopettaessa meitä paperiliittolaisia oli 14. Hirsimäki uskoo, että yhteys vuosien saatossa läheisiksi tulleiden työkavereiden kanssa jatkuu tulevaisuudessakin. – Tuskin tulemme yhteydenpitoa lopettamaan. Kyllä ”Bongin kilta” tapaa kerran vuodessa. Hirsimäen tie suuntautui uudelle alalle. Työpaikka löytyi jätteiden syväkeräyssäiliöitä valmistavalta Molokilta. – Viimeinen työvelvoitepäivä Bongilla oli 15. lokakuuta. Vähän aikaa puhaltelin kotona, mutta seinät alkoivat kaatua päälle. Laitoin neljään paikkaan hakemuksen ja 2. joulukuuta aloitin Molokilla varaosakeräilijänä ja varastomiehenä. Nyt Hirsimäki on jättämässä Paperiliiton ja liittymässä Teollisuusliittoon kuuluvaan lasija muovityöntekijäin ammattiosastoon. Ammattiyhdistystoiminta uudessakin liitossa saattaa kiinnostaa. Työpaikan vaihto on avannut myös uuden näkökulman asioihin. – Paperiliitto oli parempi ja vahvempi. Nykyisessä työssä tes on selkeästi huonompi, eikä se kauheasti motivoi työntekijöitä. Olisi myös työnantajan etu, että tes olisi parempi, sillä se sitouttaisi työntekijöitä jopa vuosikausiksi. Työpaikallani on valtava vaihtuvuus. Paperinjalostuksen koulutuksen käyneen Hirsimäen toiveena olisi vielä löytää oman alan töitä. – Mutta kyllä se aika heikolta näyttää. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Aika valita luottamusmies työpaikoilla tehdään tulevissa syyskokouksissa luottamusmiesvalinnat kaudelle 2021–2022. Paperiliiton sääntöjen mukaan ammattiosastot asettavat ehdokkaat parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä osaston syyskokouksessa. Kokouskutsussa on oltava maininta, että kokouksessa tulee käsiteltäväksi pääluottamusmiesten ja työosaston luottamusmiesten valitseminen. Ehdokkaaksi asetettavalta henkilöltä on saatava kirjallinen suostumus ehdokkuuteen. Jos kuhunkin toimeen on vain yksi ehdokas, hänet valitaan suoraan tehtävään. Jos ehdokkaita tulee useampi, osaston hallitus suorittaa vaalin. Vaalista on ilmoitettava seitsemän vuorokautta aikaisemmin. Luottamusmiehen ja hänen varajäsenensä vaalissa äänioikeutettuja ovat ne Paperiliiton jäsenet, jotka ovat työsuhteessa koko vaalin toimittamisen ajan ja joita luottamusmies tehtävässään edustaa.?• Nimityksiä liiton ja kassan toimistoissa hallitus on nimittänyt liiton talouspäälliköksi 1.11.2020 alkaen Paperityöväen Työttömyyskassan johtajan Arto Turusen. Turusesta tulee myös liiton johtoryhmän jäsen nykyisen talouspäällikön Markku Leppäsen jäädessä eläkkeelle. Paperityöväen Työttömyyskassan hallitus on nimittänyt kassan uudeksi johtajaksi 1.11.2020 alkaen oikeustieteen maisteri Päivi Äijälän.?• J-P Hirsimäki hyvästelee Paperiliiton ja toivoo, että vielä tavataan Jukka-Pekka Hirsimäen piti vaihtaa alaa, kun kirjekuoritehdas suljettiin. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 14.10.2020 9.33.15 14.10.2020 9.33.15
• 28?PaPeriliit to?08 / 2020 8 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a L F U B U P M U R A T A P F U U V F B A N J O U R J K L L Y M P M K F S N S I S L K U Y P J U P L Ä F S A U A D I T Y L H K I R M Y N O R B V N R G A T U A Ä A G R I U O G O U E U A L N N E H N Ä T N H M M L T M E O L T E I T T G H R P I A B L I E T E L L A O L A E A S U E K T Ä A L Y U R R H T D E R F I O O L L E S U A V T H T I N O F O S K A S M H T I V B I N I I L O D N A M T P I U Y N M L N O K K A H U I L U K R I R O T T A A S I T E T N Y S ALTTOVIULU BANJO BASSO BONGORUMMUT FLYYGELI HARMONIKKA HARPPU HUULIHARPPU KANTELE KITARA KLARINETTI KÄYRÄTORVI LAUTASET MANDOLIINI NOKKAHUILU PATARUMPU PIANO SAKSOFONI SELLO SYNTETISAATTORI TAMBURIINI TRIANGELI TRUMPETTI UKULELE URUT Soittimia (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 17 = 3 = 9 = 5 + 2 4 + 3 +2 2 + + = 2 = 8 = 3 = ? Vastaus:10 : : = 13:7:2 ? x Vastaus:10 : : = 13:7:2 ? x Vastaus:10 : : = 13:7:2 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Kun pietarilaiset paperinvalmistajat ostivat puuhioketta Suomesta Venäjälle 1870-luvulla, mitä tapahtui puuhioke-eriä rajan yli vietäessä? A) Hioke tullattiin viininselkeytysaineena. B) Verotussyistä hioke ajettiin rajan yli kahteen kertaan. C) Rajanylitykseen oli palkattava pakollinen vartija. D) Tullijohtajan vaatima lahjus riippui päivän horoskoopista. p a k k o t i e t ä ä Riippuiko tullinjohtajan lahjus päivän horoskoopista? Halusivatko tehtaanjohtajat punaisen nenän? 2. Mitä Yhtyneitten Paperitehtaiden johtajisto pyysi keväällä 1976 yhtiön hallitusta tekemään? A) Pukeutumaan vappuna pellehattuihin ja punaisiin vappuneniin. B) Lupaa juosta Jukolan viesti keltaisessa tyllihamekilpa-asussa. C) Osallistumaan mutapainiotteluun hallitusta vastaan. D) Laskemaan omia palkkojaan määräajaksi. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Ketkä ovat Helsingin apulaispormestarit? 2. Mikä on palomina? 3. Minkä urheilulajin kilpailupaikka on velodromi? 4. Mitä tarkoittaa lyhenne Eksote ? 5. Kenen tuore elämänkerta on nimeltään Häkissä? 6. Minkä maalainen laulaja on Diandra Flores? 7. Minkä automerkin malli on Roomster? 8. Kuinka pitkä matka on tietä pitkin Jämsästä Helsinkiin? 9. Missä kaupungissa sauhuaa UPM:n Tervasaaren paperitehdas? 10. Milloin vietetään isänpäivää? 10+ Mihin järveen laskee Vuoksi? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 17 = 3 = 9 = 5 + 2 4 + 3 +2 2 + + = 2 = 8 = 3 = ? aDoBe StoCK Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 9.10.2020 11.18.01 9.10.2020 11.18.01
• PaPeriliit to?08 / 2020?29 8 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 7.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 8”. Ristikon 7 palkinnon sai Ilpo Jalava, Kotka. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 9.10.2020 11.18.03 9.10.2020 11.18.03
• 30?PaPeriliit to?08 / 2020 tuOtAntOtyöntekiJä Reijo Jokipolvi sanoo, että korona ja tehtaiden lakkautukset ovat yleisin puheenaihe Encore Ympäristöpalveluissa Vantaallakin. – Kun ajattelen, mitä Kaipolassa ja Nesteellä on tapahtunut, mietin, että loppuuko tähän vai jatkuuko. Pyörien pitää lähteä pyörimään maailmanlaajuisesti, silloin talous lähtee käyntiin. Jämsän Kaipolan tehtaan sulkemisella on yllättäviäkin vaikutuksia. Pääluottamusmies Timo Kauppinen kertoo, että Kaipolaan mennyt irtopaperi joudutaan tehtaan sulkeuduttua paalaamaan ja lähettämään asiakkaalle. Heille kelpaa ainoastaan pikkutarkasti lajiteltu materiaali, joten se pitää käydä läpi käsin. – Meille pitäisi palkata lisää työntekijöitä, hän sanoo. Tuotantotyöntekijä Jarmo Vehviläinen toimii myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. Häntä huolestuttaa paperin käytön väheneminen. – Itse hoidan tietoturvatuhoamista täällä. Siellä huomaa, että arkistot vähenevät ja menevät digitaaliseen muotoon. Tuotantotyöntekijä Sami Suhonen myöntää, että konsertteja ja tapahtumia on ikävä. – Elävää musiikkia kuuntelisi mielellään enemmän kuin nyt on mahdollista. Olen itsekin musiikkimiehiä, ja soitan rumpuja, kitaraa ja pianoa, hän kertoo. Tuotantotyöntekijä Markku Hukkanen lähtisi mieluusti kauppoihin shoppailemaan, mutta astmaatikkona maskin läpi hengittäminen ei pitkään onnistu. – Kun rokote tulee, niin ehdottomasti otan, hän sanoo. hukkAsen resepti koronasta selviämiseen on pyöräily raikkaassa ulkoilmassa. Ja myös se, ettei liikoja mieti vallalla olevia vaarallisia aikoja. – Mieliala laskee pahasti, jos alkaa kelaa liikaa. Menee vain pää sekaisin. Viimeistään maaliskuussa alkavat tuotantotyöntekijä Inutile Pasqualen eläkepäivät. Hän on ollut talossa 25 vuotta. – Eläkkeellä ei tarvitse enää herätä kuudelta, eikä olla niin stressaantunut. Varsinkin viime vuosi oli rankka, kun väki oli vähentynyt, ja kovaa duunia tehtiin pienellä porukalla, hän juttelee. Eläkkeellä hän suunnittelee elävänsä puolet vuodesta Etelä-Italiassa, jossa hänellä on äiti, kolme veljeä ja ystäviä. – Ehkä autan veljiä, ehkä istuskellaan aukiolla, juodaan kuppi kahvia ja pelataan korttia, hän hymyilee.? • Mari SCHilDt Kaipolan sulkeminen nostaa painetta lisätä työntekijöitä Encore Ympäristöpalveluissa. Korona ja tulevaisuus huolettavat »hän suunnittelee elävänsä puolet vuodesta EteläItaliassa.» reiMa KaNGaS P o t r e t t i Jarmo Vehviläinen (vas.), Reijo Jokipolvi, Markku Hukkanen, Sami Suhonen, Inutile Pasquale, Timo Kauppinen ja Kari Kinnunen kokoontuivat potrettiin kesken kokouksen. 8 / T a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 14.10.2020 9.38.50 14.10.2020 9.38.50
• PaPeriliit to?08 / 2020?31 8 / T a u k o t i l a K un koronatartunnat lisääntyvät Saksassa, eräs teema nousee taas tärkeäksi: vessapaperi. Keväällä kaupoista hamstrattiin rullat ja hyllyt ammottivat viikkojen ajan tyhjinä. Vessapaperista tuli Saksassa paniikkimittari. Saksan paperiteollisuudessa ei ole kuitenkaan paniikkia, ala on pärjännyt vaihtelevasti koronapandemiassa. Pehmopaperien myynti kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,8 prosenttia ja myös monilla pakkausmateriaalien valmistajilla riittää hommia. Useampi paperitehdas on joutunut kuitenkin turvautumaan Kurzarbeitiin, eli lyhentämään työaikaa ja madaltamaan palkkoja. Esimerkiksi Weisenbachissa toimiva Katz-tehdas, joka valmistaa pahvisia lasinalusia olutravintoloihin, kärsii pahasti pandemiasta, kun ihmisten ravintolakäynnit ovat vähentyneet. Myös sanomalehtija toimistopaperia on tarvittu entistä vähemmän. Konservatiivisessa Saksassa etätöihin suhtauduttiin pitkään epäilevästi, mutta koronapakon sanelemina digitaaliset työja oppimisympäristöt ovat ottaneet harppauksen eteenpäin. Tulevaisuudessa yhä useampi asiakirja ja koulutehtävä luotaneen vain digitaalisesti; toimistopaperia tarvitaan yhä vähemmän. Saksan paperiteollisuus yrittää varautua tulevaisuuteen. Düreniin nousee kokeilutehdas, alan yhteisprojekti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia valmistaa paperia hiilineutraalisti. Samaan aikaan vessapaperi on ikuinen hittituote, jota on valmistettu Saksassa vuodesta 1880. Nykyään sitä kulutetaan täällä noin 750 000 tonnia vuodessa ja tuotetaan saman verran. Vessapaperi on myös kulttuurinen ilmiö, niin erikoiselta kuin se kuulostaakin. Saksalaiset tykkäävät esimerkiksi hajustetusta paperista: vuonna 2017 alan hittituote oli Edeka-kauppojen yksisarvispaperi, joka tuoksui hattaralta. Saksalaiset ovat myös järjestelmällisiä: peräti 96 prosenttia heistä asettaa rullan pyörimään eteenpäin eli niin, ettei paperi laskeudu seinän puolelle. Itse käyttötavat kuitenkin vaihtelevat, sillä noin puolet saksalaisista myttää paperinpalan ennen sen käyttöä, toinen puoli taittelee sen .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Vielä tarkenee AsuinpAikkA?Äänekoski syntynyt?23.10.1989 Konnevedellä perhe?vaimo ja 3-, 7ja 9-vuotiaat lapset työ?käynninvarmistaja, Nouryon Chemicals terveiset?kaikille tasapuolisesti! syntymäpäivänä nauttii kakkukahvit Matias Hämäläinen mAtiAs Hämäläisen arkeen kuuluu lasten vientiä harrastuksiin, punttisalilla käyntiä ja lenkkeilyä. – 12-tuntinen vuorojärjestelmä antaa hyvin vapaa-aikaa harrastaa ja auttaa yhdistämään työja perhe-elämää. Nuoremmat lapset ei edes tiedä muunlaista rytmiä, sillä tätä on tehty viisi vuotta. – Tietysti 12-tuntisiin yövuoroihin valmistautuminen on raskaampaa kuin 8-tuntisiin, mutta niitä on sitten vain kaksi. Omaa aikaa Hämäläinen ottaa moottoripyöräilyyn. Lähiseutuja tulee kierretyksi läpi kesän ja normaalisti ohjelmaan kuuluu myös liiton motoristitapahtuma. Jos syksystä tulee sateinen, molemmat moottoripyörät odottavat jo huollettuina uutta kautta. – Jos kelit sallii, vieläkin voi lähteä ajelemaan. Viileä sää ei haittaa, kun on sopivat varusteet. • »Dürenissä tutkitaan mahdollisuuksia valmistaa paperia hiilineutraalisti.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 14.10.2020 9.38.51 14.10.2020 9.38.51
• Katri-Helena Virta on 38-vuotias trukkikuski Stora Enson Imatran tehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 8.10.2020 15.28.23 8.10.2020 15.28.23
• PaPeriliit to?08 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T änä iltana nukahdan iltasadun jälkeen kello kahdeksan. Tytär nukkuu kainalossa, syvä uni odottaa, aivot valmistautuvat lepoon ja uuden luomiseen. Me herätään puoli viideltä, jos menen aamuvuoroon tai kuuden jälkeen, jos on vapaata. Sitten Sointu päiväkotiin ja minä töihin. Töihin on kiva mennä. Ajan trukkia ja tykkään siitä tosi paljon. Olen Tainiolla ensimmäinen nainen niissä hommissa, minulle rakennettiin pukuhuonekin. Ne pitää mua hyvänä! Sitten haen Soinnun päiväkodista. Me tehdään yhdessä ruokaa, hän leipookin miun kanssa, vaikka on vasta neljävuotias. ”Äiti, saanks mie tiskata.” ”No joo!” Miun elämä on ennen Sointua ja sen jälkeen. Ennen olin aina menossa, urheilin ja matkustelin. Oltiin oltu vuosi yhdessä, kun tajusin, että olen raskaana. Mie halusin sitten väkisin perheen. Ha-luun talon! Ha-luun perheen! Ihana talo me löydettiin, mutta siihen se jäi. Tajusin, että väkisin ei saa elämässä mitään. Erosta tuli kaikin tavoin kamala. Olin läpiväsynyt. Tiuskin vihaisena lapselleni, ja hän kiukutteli vastaan. Lopulta oli niin paha olla, että päätin muuttaa – muuttaa itseni. Rupesin meditoimaan. Piti opetella hengittämään ja puhua ääneen, miten haluaisi elää. Siinä pitää ottaa käyttöön kaikki aistit. Ei pelkästään ”kaikki järjestyy,” vaan ”Olen kuuskymppinen ja kävelen minun ihanan valoisassa talossa, voi vitsi miten hyvältä kesäilma tuoksuu avonaisesta ikkunasta, puut on niin vihreitä, linnut laulaa.” Tätä kun tekee joka päivä 20 minuuttia, niin muuttuu. Aivot alkaa kehittää parempia hermoratoja ajatuksille ihan fyysisesti. ”Asun 80-vuotiaana tässä talossa, ja Sointu tulee kylään, ja sillä on paljon lapsia, ja me ollaan yhtä perhettä.” Joo. Mun mielikuvissa on minä ja Sointu, mutta kai sinne muitakin mahtuu, joku kirvesmies vaikka. Se on sitten sen ajan murhe. Pointti on se, että tässä ja nyt on hyvä. Me laitetaan iltapalaksi sämpylää ja teetä. Hän saa itse tehdä kaakaon. Sitten hammaspesut ja iltasadut. Kaksi lyhyttä kirjaa saa valita. Ne hän kuuntelee, ja nukahtaa mun kainaloon. ? Imatralla asuu nainen, joka ajattelee mukavia asioita niin kauan, että niistä tulee totta. Mutta ennen sitä Katri-Helena Virta menee nukkumaan. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Nikkinen »Piti opetella hengittämään ja puhua ääneen, miten haluaisi elää.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 8.10.2020 15.28.24 8.10.2020 15.28.24
• 34?PaPeriliit to?08 / 2020 »Aivojen virittyminen on tehokas työkalu taholle, joka haluaa manipuloida massojen tunteita.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. M Monet tietävät psykologisen tempun, jossa luetellaan valkoisia asioita ja lopulta kysytään, mitä lehmä juo. Lehmä ei juo maitoa, mutta maito tulee ensimmäisenä mieleen, koska aivomme virittyvät tiettyyn tilaan kysymysten myötä. Higgins, Rholes ja Jones tekivät aikoinaan kokeen psykologisista virittymisistä. Heidän koehenkilöidensä tehtävä oli muistaa sarja sanoja. Suurin osa sanoista oli tavallisia, neutraaleja sanoja. Neutraalien sanojen lisäksi listassa oli kuitenkin muutamia positiivisia adjektiiveja, kuten seikkailunhaluinen, itsevarma, rohkea, päämäärätietoinen tai negatiivisia ominaisuuksia kuten holtiton ja itsepäinen. Henkilöiden tuli kuitenkin muistaa vain muutamat neutraalit sanat. Koehenkilöt eivät siis tietoisesti ajatelleet kuvaavia sanoja tai yrittäneet muistaa niitä. Seuraavaksi koehenkilöiden tuli lukea lyhyt kirjoitus henkilöstä nimeltä Donald ja sen jälkeen arvioida, minkälainen Donald oli ihmisenä. Donaldin kuvauksessa ei ollut mitään suoria viitteitä siitä, millainen henkilö Donald todella oli. Kuvaus oli tällainen: Donald on kiivennyt McKinley-vuorelle, ajanut romurallia sekä vesiskootteria tietämättä juurikaan vesiskoottereista mitään. Hän on riskeerannut terveytensä ja jopa elämänsä useita kertoja. Hän on harkinnut myös laskuvarjohyppyä ja Atlantin yli purjehtimista. Henkilöt, joiden sanalistassa oli positiivisia adjektiiveja, arvioivat Donaldin huomattavasti paremmaksi ihmiseksi kuin henkilöt, joiden listassa oli negatiivisia adjektiiveja. Koehenkilöt, jotka olivat lukeneet sanalistasta negatiivisia asioita kuten holtiton ja itsepäinen näkivät Donaldin ominaisuudet holtittomina ja itsepäisinä ja positiivisia kuvailuja lukeneet arvioivat Donaldin seikkailunhaluiseksi ja rohkeaksi, vaikka heidän tehtäväänsä ei edes liittynyt näiden sanojen muistamista. Higgins, Rholes ja Jones tekivät kokeensa 1970-luvun loppupuolella. Tänä päivänä pelkästään nimi Donald virittäisi varmasti koehenkilöiden arviota henkilöstä suuntaan tai toiseen. Virittyminen siis tapahtuu alitajuisesti emmekä mahda asialle juuri mitään. Mielemme saattaa virittyä lukuisia kertoja päivässä ja sen seurauksena vaikuttaa loogiseen päättelykykyyn ja mielipiteisiimme. Elämme maailmassa, jossa informaatiotulva on isompaa kuin koskaan. Maailmassa otetaan arviolta 1,4 triljoonaa valokuvaa vuonna 2020. Yli 3,8 miljardia ihmistä käyttää sosiaalista mediaa. Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut käsillä yhtä tehokasta propagandakoneistoa jolla vaikuttaa mielipiteisiin, vaalien tuloksiin ja liiketalouteen. Aivojen virittyminen on tehokas työkalu taholle, joka haluaa manipuloida massojen ajatuksia ja tunteita. Vuosi 2020 on ollut outo ja ihmisiä leireihin jakava. Pandemia on tehnyt tuhojaan monilla yhteiskunnan osa-alueilla ja pelon vaikutuksen alla ihmismieli tekee hätäisiä johtopäätöksiä. Vaikka pandemia katoaisi huomenna, on sen aiheuttamat tuhot pitkäaikaisia ja kollektiivinen trauma todellinen. näin Facebookissa kirjoituksen, jossa kehotettiin ajattelemaan maalaisjärjellä asioita. Minusta maalaisjärki on kaikkein vaarallisin järjen muoto. Maalaisjärki perustuu laiskaan ajatteluun ja yleistämiseen. Vaikka tutkittu tieto kuinka osoittaisi faktat, ei tämä vakuuta maalaisjärjellä ajattelevaa ihmistä. Maalaisjärki on usein kiveen hakattua, kyllä-minä-tiedän-tietoa. Oman mielipiteen muuttaminen on vaikeaa eikä itsekkyyden kuplassa elävä ihminen kaipaa faktoja pilaamaan mielensä maalaismaisemaa. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että apina-aivoihimme tykitetään tietoa, tunteita ja mielipiteitä koko sen ajan kun olemme valveilla, ihmiskunnan historian suurimmalla volyymilla. Ehdimmekö oikeasti ajatella ja muodostaa rationaalisia mielipiteitä vai hyppäämmekö valmiiksi pureskeltuun leiriin fiilispohjalta ja maalaisjärkeemme luottaen? ? »Maalaisjärki perustuu laiskaan ajatteluun ja yleistämiseen.» 8 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 13.10.2020 12.56.07 13.10.2020 12.56.07
• Ovatko tietosi ajan tasalla? ajan tasalla? Elämme aikaa, jolloin ammattiliitollasi saattaa olla Sinulle normaalia enemmän asiaa. Käy siis tarkistamassa eAsioinnissa, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Palvelu on käytössäsi 24/7. Linkki eAsiointiin löytyy mobiilijäsenkortista ja paperiliitto.? . Terveisin Paperiliiton toimiston väki Ps. Tarkista etenkin, että sähköpostiosoitteesi on oikea ja toimiva. Erityisesti suomi24.? päätteisiin osoitteisiin emme ole viime aikoina saaneet postia kulkemaan. / 35 8 / i l m o i t u s t a u l u s y y s k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Valkeakosken osasto 45: to 12.11. klo 16.00, Hakapirtti Tampereen osasto 62: su 8.11. klo 14.00, Lahdesjärven ABC, Automiehenkatu 39, Tampere. Käsitellään osaston lopettamista. Länsi-Suomen piiri: Rauman osasto 8: ke 11.11. klo 17.00, Etappi 22, Satamakatu 22 D, Rauma Turun osasto 24: syyskokous ja jouluruokailu la 28.11. klo 14.00, Panimoravintola Koulu . Ilmoitathan tulostasi Seijalle puh. 050 465 9608 22.11. mennessä. Tulethan paikalle täysin terveenä. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ke 11.11. klo 11.00, Kivistön työväentalo. Jouluruokailua ei tänä vuonna järjestetä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Kaipolan osasto 80: ti 27.10. klo17.00 Jämsän Ahjonsali Saimaan piiri: Kaukopään osasto 21: to 19.11.2020 klo 19.00, Vuoksenniskan Työväentalon kahvio Tainionkosken osasto 22: ma 16.11. klo 16.30, Imatran kylpylä. Kokous pidetään THL:n suosituksen mukaan. Joutsenon osasto 23: ti 27.10. klo 18.00 Joutsenon Työväentalo Lauritsalan osasto 44: ke 28.10. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 21.11. klo 17.00 O`jes, Runeberginkatu 15 Kotkan osasto 37: la 14.11. klo 17.00, osaston mökki, Karhuniementie 149, Hamina Sunilan osasto 48: ma 9.11. klo 15.45, osaston toimitila, Vesivallinaukio 5 B Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 26.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen o s a s t o t Tampere osasto 62 Osaston lopettamista käsitellään syyskokouksessa su 8.11. klo 14 Lahdesjärven ABC:lla. Seuraava lopettamista käsittelevä kokous samassa paikassa Lahdesjärven ABC:lla su 29.11. klo 14. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Lomalle lähelle luontoa Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Yöpyminen huoneistoissa euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka euroa vuorokaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo – . Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie , Kuusamo. Puhelin: . Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.? Purala: Puralantie A, Verla. Puhelin: . Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.? Särkelä: Finnarintie , Ylönkylä. Puhelin: . Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.? Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 13.10.2020 17.08.38 13.10.2020 17.08.38
• ? Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergy-kantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 13.10.2020 17.12.47 13.10.2020 17.12.47