• 08/22 P a p e r i l i i t t o esisuunnitelma Kaskisiin uusi kartonkitehdas? uran alussa Kolme kertomusta Pietarsaaresta. Lomaile kotimaassa Alkuvuoden Holiday Club -lomat tulevat varattavaksi. Menestyksen takuumies Janne Juupaluoma on antanut kaikkensa endurolle. Nyt hänen poikansa ajavat lajin Euroopan ja maailman huipulla. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 11.10.2022 23.18.36 11.10.2022 23.18.36
• Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2023. Viikkojen 1–22/2023 varaukset alkavat 2.11.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. VARAA OMA LOMASI Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh, 3+2:lle vkot 1 400 €/vko (suositus 3:lle) vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3vrk) tai 300 €/arki ma–pe (4vrk) Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 12.10.2022 15.41.22 12.10.2022 15.41.22
• P a p e r i l i i t t o 8 / 2 2 2 2 1 .1 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a vuosi sitten Paperiliitto-lehti kertoi uutisia yrityksistä: omistajanvaihdoksesta Kotkassa, tuotantoa kasvattavasta investoinnista Kuopiossa ja uuden laitoksen käynnistämisestä Sunilassa. Tässä lehdessä kerrotaan uudesta omistajasta Kirkniemessä, tehdasinvestoinnin suunnittelusta Kaskisissa ja uuden koneen käynnistymisestä Mäntässä. Näiden uutisten välissä on tapahtunut historiallinen muutos, kun paperiteollisuuden työehdoista sopiminen muuttui yrityskohtaiseksi. Vuosi sitten Paperiliiton tes-neuvottelijoilla oli kädet täynnä töitä, jotta jäsenten työpaikoille saataisiin sovittua mahdollisimman yhtenäiset ja vakautta tuovat työehtosopimukset ennen vuoden loppua. Vain yhden konsernin kanssa sopiminen venyi työtaistelun kautta pitkälle tämän vuoden puolelle. Kahden syksyn välissä arkemme epävarmuus on kasvanut Ukrainan sodan, sodan kärsimysten, energiakriisin ja hintojen nousun takia. Kun jollekin elämänalueelle, kuten työehtoihin, on onnistuttu luomaan ennustettavuutta ja vakautta, tulosten arvo on nyt entistä merkityksellisempi. • Varmuutta epävarmuuden keskellä 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Metsä Group suunnittelee uutta kartonkitehdasta Kaskisiin. 06 Energiakriisi tuo säästökampanjan. 08 Liikunta antaa vireyttä, mutta harrastus on syytä aloittaa maltilla. 09 Talviurheilukeskus tulikuumalle aavikolle ja muita miesten hyviä ideoita. 20 Kuorolaulu on joukkueurheilua. 22 Laadusta tinkimättä: Niko Puhakainen miettii mielellään kahdesti. 24 Varaa nyt alkuvuoden lomaviikko. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Aleksi Kosunen uskoo, että mitä vain voi oppia, jos kiinnostusta riittää. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Veneen nosto on surullinen tapahtuma. 30 Työpari: Laatua säkkeihin. 31 Maailmalta: Ruotsikin potkii alaspäin. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Voimme vaikuttaa vain asioihin joihin voimme. 16 Ronja Karlsson opiskeli lastentarhanopettajaksi, mutta jatkoi töitä sellutehtaassa. Teollisuusala tuntuu omalta. 18 Mielenkiintoinen työ investointiprojektissa sai Markku Heikkisen palaamaan vanhuuseläkkeeltä Mondin tehtaaseen. 32 Keittiön ikkunasta näkyi kasitie ja kaksi kilometriä peltoa. Sellaista taloa Ossi Korpi ei voinut jättää ostamatta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2023. Viikkojen 1–22/2023 varaukset alkavat 2.11.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. VARAA OMA LOMASI Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh, 3+2:lle vkot 1 400 €/vko (suositus 3:lle) vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3vrk) tai 300 €/arki ma–pe (4vrk) Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 12.10.2022 14.49.04 12.10.2022 14.49.04
• 8 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?08 / 2022 EsisuunnitElma koskee vuosikapasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan perustamista. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board arvioi, että mahdollinen investointipäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan vuonna 2024. Esisuunnitteluun on varattu aikaa pari vuotta, jolloin tehdas voisi käynnistyä vuoden 2026 aikana. – Se on pitkä aika, mutta suunnitteluunkaan ei heppoiselta pohjalta lähdetä. Kaskisten paikkakunnalle investoinnilla on iso merkitys ja piristysruiske, jos henkilöstöä tarvitaan 200-300, kuten puheissa on ollut, arvelee pääluottamusmies Pasi Haapamäki. Seinäjoen seudulla asuva Haapamäki on kulkenut töihin Kaskisiin siitä lähtien, kun silloinen M-Real perusti BCTMP-tehtaan vuonna 2005 Botnian sellutehtaan viereen. Vuonna 1977 rakennettua Botnian sellutehdasta ei paikalla enää ole. Tehdas suljettiin ja purettiin 32 vuoden toiminnan jälkeen, mikä oli paikkakunnalle iso menetys. invEstointisuunnitElma yllätti monet ja nousi Kaskisissa heti kuumaksi puheenaiheeksi. Kaskisissa on asukkaita alle 1300, joten uumoiltu työpaikkalisäys on valtava ja vaatii laajaa valmistautumista koko seudulta. Yllättyneiden joukossa on myös ammattiosasto 3:n puheenjohtaja Mikael Häggblom. – Oli se kova uutinen. Aivan piti pikkaisen täpistä, että tällainen paukku tuli tänään. Olen syntynyt tänne ja elänyt ”tehdaselämää” koko ajan, joten tiesin, minkälainen menetys Kaskisille ja koko Yllättävä tehdas­ suunnitelma teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Johannes Tervo Metsä Board käynnistää esisuunnittelun uudesta taivekartonkitehtaasta Kaskisten tehdasalueelle. lähipitäjälle oli, kun sellutehdas suljettiin 2009, kuvailee Häggblom. – Suunnitelman laajuus yllätti kyllä koko kaupungin. Meidän BCTMP-tehdaskin saa käydä tosi lujaa, että pystytään ruokkimaan taivekartonkikoneita, joilla tarvitaan meidän tuotetta. Asiaa on varmasti pitkään valmisteltu, ennen kuin se isolla kädellä tuotiin julkisuuteen. Siitä uskaltaa jo ajatella, että suunnitelmasta tulisi myös totta. Häggblom on operaattoriuransa aikana ollut mukana starttaamassa BCTMP-tehdasta. Sellutehtaan sulkemisen tuoman shokin jälkeen oli vaikea kuvitella, että vielä tulisi uusia investointeja, kuten on tehty Äänekoskelle ja parhaillaan Kemiin. – Toivotaan nyt, että täällä meillä homma lähtee rullaamaan. Metsä Group on kuitenkin edelläkävijä toiminnassaan, hän toteaa. Pasi Haapamäen mielestä Metsä Groupin investointihalu Suomeen kertoo siitä, että yritys luottaa suomalaiseen työkulttuuriin ja osaamiseen. – Ei työn hinta ole liian kallis, jos kerran pystytään suunnittelemaan investointia. Myös Metsä Groupin muut isommat ja pienemmät investoinnit ja niistä saadut tulokset kertovat siitä, että tänne kannattaa investoida. Suomi on siihen turvallinen maa, Haapamäki toteaa. – Meillä on satama tuossa vieressä ja BCTMP-tehdas tuottaa taivekartongin valmistuksessa käytettävää raaka-ainetta. Puuta tuodaan Suupohjan »Suunnitelman laajuus yllätti kyllä koko kaupungin.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 12.10.2022 9.39.49 12.10.2022 9.39.49
• 8 / k u o r i m o PaPeriliit to?08 / 2022?5 Pääluottamusmies Pasi Haapamäki ja ammattiosaston puheenjohtaja Mikael Häggblom ovat olleet mukana starttaamassa nykyistä työpaikkaansa BCTMP-tehdasta. Kaskisissa on luvassa uusi startti, jos taivekartonkitehdas päätetään rakentaa. rataa pitkin, joten toivoa sopii, että sen parantamiseen investoidaan, kun liikenne kasvaa, Haapamäki luettelee. Paperiliitossa suunnitelma uusiutuvan materiaalin tuotantolisäyksestä Kaskisiin nähdään lupaavana jatkona Metsä Groupin investoinneille. Liiton puheenjohtaja Petri Vanhala kiittää investointihalua, mutta nostaa esiin myös huolen. – Nyt on toivottava ja toimittava sen puolesta, ettei EU:n metsäpolitiikka vie pohjaa tulevalta suunnittelulta, Vanhala painottaa. Jos tehdasinvestointi menee maaliin, Kaskisiin tarvittavasta henkilöstöstä valtaosa työllistyy tuotannon eli niin sanotusti paperiliittolaisiin tehtäviin. Se merkitsee ammattiosaston puheenjohtajan vastuualueen laajenemista kertaheitolla. – Pientä osastoa on tässä pyöritetty, meillä on 74 varsinaista jäsentä, sanoo ammattiosaston puheenjohtajana viisi vuotta toiminut Mikael Häggblom. Esisuunnittelu sisältää Metsä Boardin mukaan teknisen suunnittelun, infrastruktuurija logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen. Osana esisuunnittelua käynnistetään ympäristövaikutusten arviointi sekä ympäristölupaprosessi. Suunnittelun lähtökohtana on fossiiliton tuotanto ja maailmanluokan resurssija tuotantotehokkuus. – Suunnitelma lähtee nyt askel kerrallaan etenemään. Kaikkien osapuolten pitää puhaltaa yhteiseen hiileen, että hanke onnistuisi ja toteutuisi, Pasi Haapamäki kiteyttää.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 12.10.2022 9.39.50 12.10.2022 9.39.50
• 8 / k u o r i m o 6 / Astetta alemmas -kampanja käynnistyi, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut koko Euroopassa haastavan energiatilanteen. Energiaa säästämällä on tarkoitus turvata Suomessa energian riittävyyttä ja sähköjärjestelmän kestävyyttä sekä hillitä energian hintojen nousua. Kampanjan tavoitteena on, että vähintään ?? prosenttia suomalaisista kotitalouk sista säästää energiaa ja että sähkönkulutuksen huippuja saadaan tasattua. Pitkän aikavälin tavoitteena on pysyvä energiankulutuksen lasku. Syyskuisen Kansalaispulssi-kyselyn mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoi säästävänsä energiaa. Sähkönkulutus laski syyskuussa seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Astetta alemmas -kampanjan järjestävät valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, Energiavirasto, työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Sitra. on myös Metsäteollisuus ry. Järjestö muistuttaa, että sen tehtailla on jo vuosikymmeniä tehty työtä ja investoitu energiatehokkuuteen. Parannuksista on hyötyä myös nykyisissä energiansäästötoimissa. Metsäteollisuuden yrityksistä ?? kaikkiaan ??? eri toimipaikalla tavoittelee parempaa energiatehokkuutta vapaaehtoisilla sopimuksilla Motivan kanssa. Tehtaat kuluttavat runsaasti sähköä, mutta ne myös tuottavat sähköä ja lämpöä tuotantoprosessiensa ohessa ja energiaa riittää myytäväksi muiden verkkoon. Metsäteollisuuskonsernit UPM, Stora Enso ja Metsä Group omistavat suoraan tai epäsuoraan osuuksia ydinja vesivoimaloista, mikä lisää konsernien epäsuorasti omistamaa sähköntuotantoa suotuisalla hetkellä. Korkea energian hinta ja saatavuus tuovat siis suomalaiselle metsäteollisuudelle kilpailuetua keskieurooppalaisiin kilpailijoihin nähden. Tuoreimmassa ennusteessaan Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että talouden epävarmuus ja kulutuksen väheneminen supistavat metsä teollisuustuotteiden kysyntää. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kartongin kysyntänäkymiä PTT pitää yhä positiivisina, vaikka laadusta riippuen kysyntä hiipuisi, kun kulutus ja pakkausmateriaalien tarve vähenevät. • Kampanja kannustaa säästämään. Korkea energian hinta tuo Suomeen kilpailuetua. Kriisi punnitsee energiatehokkuutta Metsäteollisuus on pitkään investoinut energiatehokkuuteen. Stora Enson Kaukopään sellutehtaalla on parhaillaan käynnissä uudistus, jolla vähennetään energian kulutusta. Kuva tehtaan kuorintarummusta. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 12.10.2022 12.10.03 12.10.2022 12.10.03
• 8 / k u o r i m o / 7 SAK esittää ??-vuotiaille lyhyempää työaikaa ehdottaa uutta joustoelementtiä työelämään ja ikääntyneille työntekijöille mahdollisuutta työajan lyhentämiseen. Näin parannettaisiin jaksamista ja jatkamista työuralla pitempään. Esityksessä tulonmenetystä kompensoitaisiin Työllisyysrahaston rahoittamalla Osa-aikarahalla: ?? vuotta täyttäneet kokopäivätyötä tekevät voisivat siirtyä ???-prosenttisesta työajasta ??-prosenttiseen määräajaksi, joka voi kestää ?–?? kuukautta. Uudistus koskisi niitä, joilla ei ole vielä mahdollisuutta saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Esitys perustuu SAK:n Työolobaro metriin, jonka mukaan suosituimpia tapoja työajan mahdolliseen lyhentämiseen olivat nelipäiväinen työviikko ja se, että tulonmenetyksestä kompensoitaisiin puolet. Vain joka neljäs yli ??-vuotias arvioi varmasti jaksavansa töissä kahden vuoden kuluttua. • Sappi myy Kirkniemen tehtaan myy Kirkniemen tehtaan eurooppalaiselle pääomasijoitusyhtiö Aurelius Investment Lux Onelle. Myynti koskee lisäksi kahta muuta integroitua paperija sellutehdasta: Maastrichtin tehdasta Alankomaissa ja Stockstadtin tehdasta Saksassa. Myyntipäätös perustuu Sappin strategiaan keskittyä graa? sten papereiden sijasta pakkausja erikoispapereiden, sellun sekä biomateriaalien tuotantoon. Kaupan on tarkoitus toteutua vuoden ???? ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Emme osanneet tällaista odottaa, kun koneet pyörivät ja tulosta tehdään. Kirkniemen osalta sijoittaja saa meidän silmissä hyvän tehtaan ja hyvän porukan. Meillä on erittäin pätevä jengi, tehtaan paperiliittolaisia edustava pääluottamusmies Harri Lindholm sanoo. Kauppa on herättänyt työntekijöissä paljon kysymyksiä, joihin tässä vaiheessa ei vielä ole vastauksia. Toivotaan, että uusi omistaja oikeasti panostaa tähän tehtaaseen ja saamme sitä myötä myös investointeja. Sappi Kirkniemen tehdas noin ??? ??? tonnia pinnoitettuja mekaanisia painopaperi laatuja. Kirkniemen tehdas siirtyi Sappin omistukseen syksyllä ???? silloiselta M-Realilta. • Turvaamistoimiasia korkeimpaan oikeuteen oikeus on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiaan, joka koskee UPM:n työtaisteluun liittyvää turvaamistoimipäätöstä. Valituslupa tarkoittaa, että korkein oikeus ottaa kantaa siihen, oliko käräjäoikeudella edellytyksiä määrätä osa työntekijöistä töihin lakon aikana. Tuleva päätös voi toimia ennakkotapauksena lakko-oikeuden rajoittamisesta. Paperiliiton lakimies Juha Koivisto on tyytyväinen, että valituslupa saatiin jo nyt. – Mielenkiinnolla jäämme odottamaan korkeimman oikeuden linjausta. Helsingin käräjäoikeus määräsi viime tammikuussa Paperiliiton sakon uhalla lopettamaan UPM:n tehtaisiin kohdistetun lakon tiettyjen töiden osalta, joita UPM piti kriittisinä. Paperiliiton mukaan perusteita turvaamistoimen myöntämiselle ei ollut, joten liitto valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Paperiliiton UPM:n tehtaille kohdistama työtaistelu alkoi tämän vuoden tammikuussa ja kesti ??? päivää ennen kuin osapuolet pääsivät sopimukseen yrityskohtaisista työehdoista. • Mäntässä pyörii uusittu kone Tissuen Mäntän tehtaan uusittu pehmopaperikone on siirtynyt koekäyttövaiheesta jatkuvaan tuotantoon. Paperikoneella valmistetaan erityisesti Suomen markkinalle suunnattuja ensikuitupohjaisia pehmopaperituotteita. Koneen tuotantokapasiteetti kasvoi investoinnilla noin ?? prosenttia. Uudistus on panostus Mäntässä paikallisesti valmistettujen pehmopaperituotteiden tuotannon kasvuun ja laatuominaisuuksien parantamiseen. Uusi teknologia mahdollistaa pehmopaperin valmistuksen myös entistä energiatehokkaammin ja kohti fossiilitonta tuotantoa. Energiankulutus laskee noin ?? prosenttia tuotettua paperitonnia kohden. Muutoksella parannetaan myös työturvallisuutta. Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan kolmen eri tuotemerkin pehmopaperituotteita ja asiakkaiden omia tuotemerkkejä sekä voija leivinpaperituotteita. Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja ?? pehmopaperin jalostuslinjaa. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 12.10.2022 12.10.03 12.10.2022 12.10.03
• 8 / 8 / k u o r i m o lenkit tuntuivat pahalta, Mika Nikkanen, ??, muistelee. Alussa hän juoksi osan matkaa ja käveli välillä. Kunto alkoi kuitenkin nousta nopeasti ja juokseminen muuttui koko ajan helpommaksi. Nikkanen aloitti liikunnan uudestaan viime helmikuussa seitsemän vuoden tauon jälkeen. Tuona aikana paino oli noussut kymmenisen kiloa ja fyysinen ja henkinen jaksaminen ottaneet takapakkia. Aiemmin hän oli pelannut muun muassa jalkapalloa ja salibandya, mutta nyt lajiksi valikoitui polkujuoksu, jonka hän aloitti yhdessä vaimonsa kanssa. – Kotimme lähellä on maastopyöräreittejä, joita pitkin oli hyvä juosta talvellakin. En tykkää juosta kovalla asfaltilla vaan nimenomaan maastossa. Polkujuoksussa on myös haastetta, kun on loikittava juurien ja kantojen yli. aloittaa liikunnan tauon jälkeen tai nollasta, voi harrastus alkuhuuman jälkeen lopahtaa, jos valitsee lajin väärin tai treenaa enemmän kuin oma taso sallii. Terveystalon fysioterapeutti Mikko Petäjäniemi vinkkaa, että kannattaa valita laji, joka oikeasti tuo hyvän olon. Tavoitteiden on hyvä olla alussa maltillisia. Koskaan ei saisi olla tunnetta, että treenaaminen on pakkopullaa. ?? tunnin työvuoroa Walkilla kreppikoneella tekevä Nikkanen myöntää, että lenkille lähteminen ei aina ole herkkua. – On vain laitettava kengät jalkaan ja mentävä ulos. Ensimmäisen kilometrin jälkeen alkaa helpottaa. Paras ? ilis tulee lenkin jälkeen. Jos juoksu on kulkenut hyvin, koko kropassa on hyvä ? ilis ja olo virkeä. Aloittelijalle sopii ? –? liikuntakertaa viikossa. Aikaa pitää jättää myös palautumiselle. Petäjäniemi korostaa, että palautumisessa on tärkeä ottaa huomioon elämän kokonaistilanne: jos on stressiä töissä tai muuten kuormittava vaihe, liikunnan on oltava kevyempää. Nikkanen tekee viikossa kahdesta kolmeen lyhyempää lenkkiä ja yhden pidemmän. Hän suunnittelee etukäteen treenipäivänsä. – Yritän pitää kiinni siitä, että joukkoon mahtuu myös laiskoja päiviä, jolloin en käy töissä enkä lenkillä. Nikkaselle polkujuoksu on merkittävä tekijä jaksamisen kannalta. – Kun on ?? tuntia töissä sisällä ilman päivänvaloa, alkaa se väsyttää. Väsymys haihtuu, kun pääsee ulos raikkaaseen ilmaan. Juostessa saa ajatukset irti myös työasioista. Liikunnan aloittamisen myötä Nikkasen paino on tippunut kymmenen kiloa, vireys tila kohentunut ja unen laatu parantunut. • Valitse mieluisa laji ja lähde liikkeelle maltillisesti, kun aloitat liikuntaharrastuksen. Liikkeelle tauon jälkeen »koko kropassa on hyvä fiilis ja olo virkeä.» Mika Nikkanen innostui polkujuoksusta seitsemän vuoden liikuntatauon jälkeen, ja kunto nousi kohisten. Lokakuun alussa hän osallistui vaimonsa kanssa Kolilla Vaarojen maratonille, jossa he juoksivat ?? kilometrin matkan. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 11.10.2022 23.23.12 11.10.2022 23.23.12
• / 9 8 / k u o r i m o Valitse mieluisa laji ja lähde liikkeelle maltillisesti, kun aloitat liikuntaharrastuksen. J talvi on lähestymässä ja yllättämässä autoilijat. Näin lokakuulla on vielä hämärän peitossa, kuinka kylmä meillä varpusilla jouluaamuna oikein tulee olemaankaan. Kaasu ei virtaa. Sähkö sen sijaan kyllä, mutta helvetilliseen hintaan. Sen verran jo tiedetään. Onneksi maailmaa johtavat siihen parhaiten kykenevät eli miehet. Mies, johtaessaan valtiota tai yritystä, maksimoi kansalaisten ja asiakkaiden edun, sen tietävät kaikki. Otetaan esimerkiksi Saudi-Arabia. Demokraattinen ja pelkkien miesten johtama kuningaskunta pohti, mitä tehdä maahan virtaaville öljytuloille. Thoben helmat liehuen miehet pyörivät ympyrää, kunnes keksivät ratkaisun. Aavikolle pitää rakentaa 500 miljardilla dollarilla ympärivuotinen talviurheilukeskus. Kaikki tultaisiin tekemään luontoa kunnioittaen, kerrottiin. Entäpä ilmastoa, kysyvät tyhmemmät meistä. Sääukkojen mukaan kun Lähi-Idän tulevalla Holmenkollenilla on ollut viimeiset pari viikkoa alimmillaankin yli 32 celsiusastetta lämmintä. nauranut kuvailemalleni suunnitelmalle vedet silmissä, ellen olisi tullut muistaneeksi, kuinka Sonera aikanaan osti 4,3 miljardilla umts-luvat, jotka vasta parin vuoden päästä olivat täysin arvottomia. Tai kuinka Fortum väkisin hankki toimitusjohtajansa päättäväisyyden ansiosta maailman kalleimmat hiilikasat keskeltä Eurooppaa. Itkuksi muisteluni meni vasta, kun muistelin, kuinka nyt hiljalleen meren pohjaan ruostuvien Nord Stream -kaasuputkien piti olla ikuisia kuin pyramidit, ja joiden piti synnyttää meille vaurautta kuin kultamunia munivan hanhen. Kaikista näistä päättivät miehet. Mitä sitten naiset tekisivät paremmin. Hyvä esimerkki on hiljattain edesmennyt Elisabeth II, joka rakasti kansaansa niin paljon, että sinnitteli hengissä epäinhimillisen pitkään. Ilmeisesti vain siitä syystä, että sai pidettyä poikansa näpit erossa valtakunnasta eläkeikään saakka. Tanskan kuningatar Margareta taas ei malttanut odottaa hautaan saakka, vaan poisti jo eläessään kuninkaalliset tittelit neljältä lapsenlapseltaan. ”Menkää töihin ja tienatkaa itse rahanne” tuntui Margareta viestittävän möksähtäneelle lapsilaumalle. Niin sitä pitää, toteaa vanhempi minussa. Näinä järjettöminä aikoina on iranilaisten nuorten naisten avoin kapina uskonnollista poliisia ja hengellistä johtoa vastaan se, jota oikeasti kannattaa seurata. Kapina osoittaa, että kun naisten mitta miehisen maailman järjettömyyttä vastaan saavuttaa katkeamispisteensä, on muutoksen aika. Toivottavasti menestyksekkään sellaisen. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Henkilöstöpäällikön kanssa keskustellaan usein ihmisten johtamisesta. Olen aina kehottanut päällikköä lähimmäisenrakkauteen ison kirjan esimerkillä. Siihen päällikkö vastaa aina, että ”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa”. Raippa on rakkautta työelämässä. Niin se vaan on. »Kaasu ei virtaa. Sähkö sen sijaan kyllä, mutta helvetilliseen hintaan.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 11.10.2022 23.23.13 11.10.2022 23.23.13
• 10?PaPeriliit to?08 / 2022 10?PaPeriliit to?08 / 2022 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko vähäniitty, Cristiano Morello Kaikki pelissä Toinen työpäivä aluillaan. Kun Janne Juupaluoma ehtii kotiin, hän alkaa säätää pyöriä, on mukana treeneissä ja kisoihin valmistautumisessa, hoitaa suhteita sponsoreihin ja mediaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 12.10.2022 14.52.13 12.10.2022 14.52.13
• PaPeriliit to?08 / 2022?11 Mänttäläinen Janne Juupaluoma on valjastanut elämänsä huippu-urheilulle. Koko hänen toimintansa tähtää siihen, että enduroa maailmanmestaruustasolla ajavat pojat pystyvät ulosmittaamaan koko potentiaalinsa äärimmäisen vaativassa lajissa. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 12.10.2022 14.52.14 12.10.2022 14.52.14
• 12?PaPeriliit to?08 / 2022 T ämä on erilainen työpäivä kunnossapitoasentaja Janne Juupaluomalle Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. Hän vilkaisee kilpailutuloksia kännykästä jopa kymmenen minuutin välein. Jos hänen odottamansa väliaika viipyy tavallista pitempään, adrenaliinin siivittämät sähköimpulssit alkavat kiivetä pitkin hermostoa. Mitä on tapahtunut? MM-kisa Ranskassa on ensimmäinen neljään vuoteen, jossa hän ei ole paikan päällä näkemässä, miten 20-vuotias Pyry Juupaluoma ja 22-vuotias Peetu Juupaluoma pärjäävät. – Oli ihan hyvä ratkaisu, että pojat välillä ajavat ilman, että iskä on siellä varikolla hermoilemassa, hän naurahtaa. Kilometrejä on Juupaluomalla riittänyt jo muutenkin tänä vuonna. Toukokuussa hän matkusti kisoihin Espanjaan ja sieltä kisoihin Portugaliin. Sillä kertaa hän oli reissussa kolme viikkoa. Sitten hän tuli hetkeksi töihin, ja jatkoi jälleen Italiaan. Sieltä hän ajoi Portugaliin, tuli viikoksi tehtaalle töihin, ja lähti Slovakiaan ja Unkariin. Suomeen hän tuli tällä kertaa kaksi viikkoa sitten. Kun pojat kotiutuvat Ranskasta, hän ryhtyy varaamaan laivalippuja Saksaan kauden viimeisiin MM-kilpailuihin. Kun Juupaluoma pääsee töistä kotiin, hänellä alkaa päivän varsinainen urakka. Tunnit täyttyvät kisoihin valmistautumisesta, treenistä, pyörien säädöstä, sponsoreiden etsimisestä tai mediahommista. – Olen koko ajan poikien touhuissa mukana. Pyry asuu Italiassa ja ajaa tehdastiimissä. Peetu ajaa suomalaisessa tiimissä ja hänen kanssaan me täällä menemme. Tänä vuonna olemme ajaneet kuusi MM-kisaa maailmalla. Kummankin pojan huollossa olen mukana ja pyöriä laittelen, hän juttelee. Jos Juupaluomalle osuu vapaa viikonloppu, hän pyrkii olemaan silloin töissä, ja tekee ylitöitä aina kun kysytään. – Työ on tärkeää, aivan elinehto minulle. Se mahdollistaa tämän paletin pyörittämisen. Tässä on hyvä kauhun tasapaino, hän naurahtaa. RaLLiHuLLu, sellainen pikkupoika Juupaluoma muistaa olleensa. – Olen sitä ikäluokkaa, että ensimmäisen autoni taisin hankkia 11–12 -vuotiaana. Kaverin kanssa ostimme puoliksi kuplavolkkarin, ja sen jälkeen mopot ja moottoripyörät. Ei silloin ollut puhelimia ja tietokonepelejä: Me rassailimme vehkeitä. Ennen oli vähän vapaampaa. Vanhempani eivät minua kiellelleet, vaan aina piti olla bensankäryä. Ei kai sitä ilman osaa ollakaan, hän hymyilee. Juupaluoma oli päälle kahdenkymmenen, kun kaveri houkutteli hänet mukaan enduroon ja motocrossiin. – Ostin heti pyörän, ja siitä lähtien niitä on ollut, hän sanoo. Juupaluoma ajoi kilpaa enduroa, motocrossia ja jäärataa 1990-luvulta vuoteen 2010. Hän saavutti kaksi SM-hopeaa, kun ajoi työkaverin kanssa sivuvaunuenduroa ja motocrossia. Kun pojat syntyivät, he kulkivat kisareissuilla mukana. – Peetu oli neljän vanha ja Pyry kolmevuotias, kun ostin heille omat, pienet crossipyörät. Kävimme ajamassa siten, että ajoin ensin omat treenini, pojat pyörivät ympärillä ja tekivät pieniä lenkkejä. Siitä se lähti. Kohta roolit vaihtuivat, ja pian perhe kulki poikien kisoissa. – Meillä meni varmaan viisi vuotta siten, että 27 viikon»Olin siinä hyppyrillä, kun Pyry kaatui juuri minun kohdallani.» Pyry Juupaluoma ajaa Fantic D’Arpa Racing Team -tallissa Italian mestaruussarjaa ja enduron MM-sarjaa Youth-luokassa. Viime vuonna hän voitti enduron Euroopan mestaruuden U??-luokassa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 12.10.2022 14.52.15 12.10.2022 14.52.15
• PaPeriliit to?08 / 2022?13 loppua vuodessa oli kisoja. Ei siinä ehtinyt enää itse mitään harrastamaan. Aika meni siihen, että perjantaina pakattiin asuntovaunu ja vehkeet kyytiin, ja tultiin sunnuntaina kotiin. Viikko treenattiin, ja taas lähdettiin seuraavalle paikkakunnalle viikonloppuna. Mutta ehkä se on kannattanut, kun pojat ovat nyt maailmalla, Juupaluoma miettii. Tänä päivänä häntä muistuttaa omista ajovuosista lähinnä selkä. – En tiedä, onko se varsinaisesti loukkaantunut, mutta se on normaalia enemmän kulunut. Olen kuulemma liian nuori näihin kipuihin. Alimmaiset välilevyt ovat kuluneet pois, ja joka päivä mennään lääkkeiden avulla töihin. Ajan paljon meidän huoltoautojamme maailmalle ja sieltä takaisin. Ne ovat rankkoja keikkoja selälle. Toisaalta työ tehtaan kunnossapidossa jopa notkistaa selkää. Liike on lääke, hän juttelee. LoukkaantumisiLta ei ehkä kukaan huippu-urheilun parissa toimiva välty, mutta Juupaluoma myöntää, että heidän perheensä on kantanut veroa menestyksestä raskaamman kautta. Luita on rikkoutunut useampaan kertaan, mutta pahin tapahtui kesällä kaksi vuotta sitten Jämsän harjoitusradalla. – Olin siinä hyppyrillä, kun Pyry kaatui juuri minun kohdallani. Muistan sen välähdyksen, miltä se kuulosti, kun Pyry tuli alas, ja kaiken sen, mitä edellisiltana oli tapahtunut, ja sinä aamuna. Meidän ei olisi tarvinnut tehdä kuin yksi asia toisin, niin onnettomuutta ei olisi tapahtunut. Ja kuinka paljon siinä oli yhteensattumia, että paha loukkaantuminen tuli, Juupaluoma muistaa. Iskun voimasta kypärä halkesi ja Pyryn kallo murtui. Hänet vaivutettiin viikoksi koomaan. – Se oli elämäni pahin paikka, ja tuli vaikka mitä ajatuksia. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 12.10.2022 14.52.15 12.10.2022 14.52.15
• 14?PaPeriliit to?08 / 2022 Äitiinsä se otti vielä lujemmin, kun näki Pysyn siellä sairaalassa, Juupaluoma huokaa. Hetken kaikki oli pysähdyksissä. Juupaluoma ja Pyryn äiti päättivät, että enduro oli tässä. Onnettomuus iski kovaa myös isoveljeen, mutta hän jatkoi kilpailemista. Oli mentävä eteenpäin, pikkuhiljaa. Pyryllä on keskivaikea aivovamma, joka aiheuttaa univaikeuksia, ja hajuja makuaisti ovat hävinneet. Persoonallisuus on muuttunut ja lyhytkestoinen muisti ei tahdo toimia. Toivuttuaan tarpeeksi Pyry kulki mukana veljen kisoissa, ja kun lääkärit antoivat luvan, Pyry ryhtyi taas treenaamaan. Vaikka moni asia on mennyt uusiksi, ajaminen Pyryllä sujuu aivan yhtä hyvin kuin ennenkin. Viime vuonna hän voitti Euroopan mestaruuden, ja tänä vuonna hän sai taisteltua myös merkonomin paperit, vaikka kaksoistutkintoa hän ei voinut enää tehdä loppuun. – Onko se ollut sen arvoista? Kyllä minä sitä silloin mietin. Pyry on sen ikäinen, että me emme voi määrätä, että se on nyt loppu. Hän olisi sitten jatkanut ilman minun tukeani. Ei tätä hommaa ymmärrä ulkopuolinen. Tämä on meidän perheen taistelua maailmaa vastaan, koko ajan. Tähtiä ei maailmalle synny ilman monenlaisia käänteitä. Yritän ajatella niin, että salama ei iske kahta kertaa samaan paikkaan, Juupaluoma miettii. Tällä hetkellä Juupaluoman arkea on myös taistelu Pyryn vakuutusyhtiön kanssa, kun pojan tulevaisuutta mietitään. – Töihin hänen on vaikea mennä, koska vammat ovat sen laatuisia, että ne luultavasti eivät korjaannu koskaan. Sitä toivon, että hän saisi ja pystyisi ajamaan nuoruutensa, kun sitä kerran pystyy tekemään, isä huokaa. Kotona riittää tilaa Peetu Juupaluoman pyörille, ja isä huolehtii, että ne ovat kunnossa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 12.10.2022 14.52.16 12.10.2022 14.52.16
• PaPeriliit to?08 / 2022?15 sen mitä Juupaluoma voi poikiensa eteen tehdä, sen hän epäröimättä tekee. Pojat asuvat edelleen isänsä kanssa. Se on käytännön sanelema juttu, koska Juupaluomalla on iso omakotitalo, tallit ja tilaa pyörille. – Yksin asuminen on nyt niin kallista, ettei siinä ole järkeä, koska jokainen satanen sijoitetaan lajiin. Kun laitat 700–800 euroa pelkästään asumiskuluihin kuukaudessa, niin ne ovat kaikki pois lajista. Me ajattelemme sen näin. Moni varmaan ei ajattelisi, Juupaluoma sanoo. Hän sanoo, että hänen oma osansa helpottuu kuitenkin koko ajan ja muuttuu mukavammaksikin, kun pojat menestyvät. – Jos kumpikin saisivat jonain vuonna kiinnityksen tuonne isoihin talleihin ja tiimeihin maailmalle, silloin minun ei tarvitsisi olla koko ajan siellä pyöriä säätämässä. Ja kyllä meillä onkin Suomen paras taustajoukko, enkä minä tätä yksin pyöritä. Loppupeleissä olen aika pieni nappula kokonaisuudessa. Meillä on paljon huoltomiehiä ja ihmisiä, jotka pyörivät kummankin pojan ympärillä. Juupaluoma on huomannut, että pojat ovat kirittäneet toistensa uraa. – Veljeksillä on niin kova keskinäinen kilpailuvietti, että he kinaavat ja kilpailevat ihan joka asiasta. Se keskinäinen kisa heidät onkin ajanut näinkin pitkälle. Useasti, kun Euroopan mestaruuskisoissakin ajettiin, niin maalissa heitä ei kiinnostanut, monensiako olivat omassa luokassaan, vaan paljonko tuli voitettua tai hävittyä veljelle. Se keskinäinen kilpailu on ihan uskomatonta, hän pyörittelee päätään. täLLä hetkellä Juupaluoma miettii omakotitalon syysteloille laittamista ja polttopuiden tekemistä talven pakkasia varten. Perheen 14-vuotias kuopus Siiri asuu vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona. – Tytär on nyt sen ikäinen, että lähtee ensi kesänä meidän reissuillemme mukaan. Onneksi hän ei ole hingunnut moottoriurheiluun, vaan Siirillä on omat tyttöjen juttunsa, ja hän on hyvä koulussa. Yritämme pitää kaksi onnellista perhettä, että hänellä olisi kaksi kotia, joissa on turvallista olla. Juupaluoma erosi lasten äidistä kolme vuotta sitten. – Me emme eronneet riitaisasti, vaan olemme hyvissä väleissä. Suurin syy eroon oli se, että minä olin koko ajan menossa poikien kanssa. Kaikki aika ja rahat menivät urheiluun. En kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoin sitten yksin poikien kanssa. En varmaan olisi pystynyt toisin elämään, Juupaluoma myöntää. Vaikka laji on vaatinut välillä kohtuuttomiakin uhrauksia, kolikon toisella puolella on paljon menestystä, kansainvälistä elämää ja huippu-urheilun parissa toimiva ystäväpiiri. – On tullut reissattua ja Euroopan maita nähtyä. Vaikka ne eivät ole lomareissuja, niin jokaisen kaupungin ja maan muistan, millaista siellä oli. Yksikin huippu-urheilija perheessä tarkoittaisi valtavia vaatimuksia ja uhrauksia – saati sitten, että kaikki se tehdään tuplana. Juupaluoma miettii, että se nyt vain on tällainen, heidän perheensä elämäntapa. – Monet perheet saattavat panostaa vieläkin enemmän – vaikka en kyllä tiedä, olisiko tätä enemmän mahdollista enää panostaa. ? »Ei tätä hommaa ymmärrä ulkopuolinen. Tämä on meidän taistelua» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 12.10.2022 14.52.16 12.10.2022 14.52.16
• 18?PaPeriliit to?08 / 2022 64 -vuotias Markku Heikkinen jäi vanhuus­ eläkkeelle elokuussa. Syyskuussa hän aloitti osa­aikatyöt entisessä työpaikas­ saan Mondi Powerfluten automaatio­osas­ tolla. – Tarjosivat projektityötä voimalaitoksen investointihank­ keessa. Tartuin tilaisuuteen, koska työ on mielenkiintoista suunnittelutyötä. Se antaa aivoille purtavaa. Heikkiselle sopii sekin, että työ ei ole päivittäistä vaan hänen viikoittainen työaikansa on 15–22 tuntia. Nyt, kun projekti on vasta alullaan, töitä on ollut vähemmän, mutta talvella tulee kiireisempää. Sopimukseen kuuluvat myös seisokit. Ensi vuoden joulukuussa päättyvä projekti on Heikkiselle pehmeä lasku eläkkeelle. Hän harkitsi myös työskentelyn jat­ kamista tavoite­eläkeikään eli 65,1­vuotiaaksi asti, mutta tuli siihen tulokseen, että se ei kannata. Rahallinen hyöty kutistuisi verotuksen noustessa. ELÄKEuuDistuKsEssa vuonna 2005 siirryttiin joustavaan 63– 68­vuoden vanhuuseläkeikään. 63 ikävuoden jälkeen ker­ tyvän superkarttuman toivottiin houkuttelevan työuran piden­ tämiseen. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan näin ei ole kuitenkaan käynyt yksityisellä sektorilla eikä matalasti koulutettujen joukossa. Paperiliittolaisen eläkeläisen profiilista tiedetään vähän, sillä liiton jäsenrekisteri ei kerro, minkä tyyppisellä eläkkeellä jäsenet ovat. Se kuitenkin tiedetään, että Heikkisen kaltaiset, viralliseen eläkeikään asti – ja jopa sen yli – jatkaneet ovat vähemmistönä. Tästä kertoo vaikkapa se, että kaksi kolmannesta tänä vuonna 64 täyttävistä, eli virallisen vanhuuseläkeiän saavuttavista, on jo eläkkeellä. Heitä jää eläkeputkeen, osittaiselle varhennetulle eläkkeelle (OVE), työkyvyttömyyseläkkeelle ja osa­aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkään rasittavaa työtä tehneille tarkoitettu työuraeläke ei vaikuta olevan sellainen, että sitä myönnettäisiin paperiliittolaisille. Vaikka Heikkisellä oli takana pitkä, 42 vuoden työura, hänellä riitti intoa ja motivaatiota. – Ikinä ei tympinyt lähteä töihin. Toki säännöllistä päivä­ työtä tekevän varhaiset aamuherätykset joskus painoivat. Nyt olenkin nauttinut kiireettömistä aamuista. JoutsENoN Metsä Fibren voimalaitoksella työskennellyt Arto Seppänen, 62, otti keväällä lopputilin. Irtisanoutuminen ja eläkeputkeen jääminen on paperialalla yksi keino päästä pois työelämästä, kun pitkä työura painaa, mutta eläke häämöttää vasta muutaman vuoden päässä. Seppänen oli ensin harkinnut työkaverinsa kanssa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, mutta he tulivat siihen tulok­ seen, että ovat jo osuutensa tehneet. Eläkeputkeen siirtyneiden kollegojen esimerkki rohkaisi. Kolmivuorotyö oli suurin syy siihen, että Seppänen oli kypsä jättämään työelämän. – Minulle riitti 42 vuotta vuorotyössä. Erityisesti nukkuminen yövuorojen jälkeen takkusi ja se vaikutti fiiliksiin. Kyllä siinä alkoi huvitus loppua. Seppänen saa ansiosidonnaista 500 päivää ja siihen päälle työttömyysturvan lisäpäivät, joita riittää 65­vuotiaaksi asti. Seppäsen virallinen eläkeikä on 64,6 vuotta. – Katsotaan nyt, miten työkkäri ahdistelee. 1–4 työpaikkaa on haettava kuukausittain. Teoriassa on tietysti mahdollista, että joutuisi töihin, mutta käytännössä ei. Syksyn alkaessa Seppäselle konkretisoitui se, että töihin ei todellakaan tarvitse enää mennä. Hän on saanut vuorokausi­ rytminsä tasattua ja vireyttä kerättyä. Nyt hän hoitelee perheen ruokaostokset ja ruoanlaiton, käy kuntosalilla tutun äijäporukan kanssa kolmesti viikossa ja opettelee epoksipöytien tekemistä. – Se on aika vievää hommaa, mutta eihän minulla muuta ole kuin aikaa. PaPERiLiittoLaistEN eläkkeelle jäämisestä ei voi puhua ilman, että puhutaan työssä jaksamisesta. Erityisesti vuorotyö käy ikääntyessä raskaaksi. – Yritämme koko ajan saada lisää joustomahdollisuuksia iäkkäille työntekijöille, vaikka työnantaja niihin nihkeästi suhtautuukin. Esimerkiksi yli 55­vuotiaat voivat vaihtaa pal­ veluvuosikorvauksia vapaaksi. Lisäksi muutamissa paikoissa on pystytty sopimaan, että tietyn iän ylittäneiden ei tarvitse tehdä yövuoroa, kertoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. SAK:n tuorein ehdotus joustomahdollisuudeksi on osa­ai­ karaha, jossa 60 vuotta täyttänyt voisi siirtyä tekemään 80­pro­ senttista työaikaa. ? Kerrasta poikki? Arto Seppäsen eläkeratkaisu oli ottaa lopputili. Markku Heikkinen sen sijaan jatkaa projektitöissä, vaikka on eläkkeellä. »Minulle riitti 42 vuotta vuorotyössä.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Akseli Muraja Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 12.10.2022 13.15.28 12.10.2022 13.15.28
• PaPeriliit to?08 / 2022?19 Mielenkiintoinen projektityö sai Markku Heikkisen palaamaan eläkkeeltä Mondi Power? uten automaatio-osastolle. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 12.10.2022 13.15.29 12.10.2022 13.15.29
• 16 / T Miettinen, 27, aloitti työt BillerudKorsnäsillä Pietarsaaressa oppisopimuksella pääsiäisenä 2020. Oppisopimuksen aikana hän perehtyi useampiin tehtäviin ja jäi lopulta jälkikäsittelyyn pituusleikkurille. Hän työskentelee satunnaisesti myös urkilla eli jälkileikkurilla ja pakkimossa eli pakkaamossa. Aiempi perustutkinto Miettisellä on tietoja tietoliikennetekniikasta eli hän on koulutukseltaan ICT-asentaja. Sen alan töitä hän on teki puistomuuntamojen rakentamiseen erikoistuneella pietarsaarelaisella Alfen Elkamolla. – Olin pienjännitetöissä eli käytännössä kytkin muuntamojen piuhoja. Pian alkoi tuntua siltä, että olen kahden ja puolen vuoden jälkeen urani huipulla: se olisi ollut sitä samaa työtä myös siitä eteenpäin, Miettinen pohtii. Työkokemusta hän ehti kerryttää myös Uudenkaupungin autotehtaalla kasaamalla Mersun maastureita. – Yksi syy, miksi hain täältä oppisopimuspaikkaa oli se, että jos johonkin vakanssiin kyllästyy ja haluaa kehittää osaamistaan, siitä pääsee eteenpäin vastuullisemmalle paikalle. Valintani tuntuu edelleen hyvältä ja olen viihtynyt. Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja nyt tuntuu, että edessä on enemmän valinnanvaraa kuin aiemmilla työpaikoilla. Työn mielekkyyttä lisää myös työpaikalla käytössä oleva 12 tunnin vuorojärjestelmä, joka aiemman vuorotyökokemuksen perusteella tuntuu ”kymmenen kertaa paremmalta”. – Siinä joko ollaan töissä tai sitten vapaalla, eikä ole ongelmia palautua yövuoroista. Miettinen otettiin uutena työntekijänä työpaikalla hyvin vastaan. Myös hänen kokemuksensa eri vuorosta kaksi vuotta kestäneen oppisopimuksen aikana ovat positiivisia. – Olen saanut hyvän perehdytyksen ja saanut aina apua, kun on ollut kysyttävää. Senkin olen huomannut, että kun on ollut kymmenen erilaista opettajaa, voin valita itse sen kultaisen keskitien, miten itse haluan tehdä. Seuraavaksi mielessä on hakea prosessihenkilö kolmen paikkaa, kun sellainen vapautuu. Tuosta niin sanotun rullamiehen tehtävän vaativuudesta Miettinen on saanut tuntumaa kahdeksan kuukauden ajan. Walkin nuorin pituusleikkurinhoitaja on Jimi Aro, 22. Hän aloitti leikkurilla apulaisen tehtävissä ensimmäisen kerran kesällä 2018 ja uudelleen seuraavana kesänä. – Sen jälkeen menin armeijaan ja kun se päättyi, olin työttömänä vaan kuukauden, kun jo palasin tänne töihin. Nyt on mennyt puolitoista vuotta yhteen menoon ja kesällä minut vakinaistettiin. Se tuntui hyvältä, ja tilanne vakaantui, kun ei enää tarvinnut miettiä seuraavaa työsopimusta, Aro kertoo. Hänen pohjakoulutuksensa on ammattikoulussa suoritettu rakennusalan perustutkinto. – Kesätöissä huomasin, että kyllä tämä on enemmän mun juttu, ei rakentaminen. Tämä on paljon mielenkiintoisempaa. Kolme polkua alan töihin alan töihin Ammattitaito kasvaa tekemällä. Kolme työuransa alkupuolella olevaa pietarsaarelaista kertoo, miten he valitsivat alansa – tai ala heidät. Eeva Eloranta-Jokela Ulla Nisonen Paperi_16-17 walki.indd 16 Paperi_16-17 walki.indd 16 12.10.2022 11.18.05 12.10.2022 11.18.05
• / 17 »Tämä ala tuntui omalta.» Muiden alojen opinnoista Ronja Karlsson palasi aina kesäksi sellutehtaalle, josta tuli nykyinen työpaikka. ? ? Taneli Miettinen arvostaa sitä, että osaamisen kasvaessa voi edetä vaativampiin tehtäviin. ? Sellunvalkaisija Ronja Karlsson opettelee myös sellunkeittäjän tehtäviin. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. Vaikka samaa työtä tehdään, tämä on silti minusta vaihtelevaa eikä mikään päivä ole samanlainen. Aron työpari on hänen kanssaan saman ikäinen ja lisäksi hyvä kaveri. Iällä ei Aron mielestä ole lopulta kovin paljon merkitystä työporukan kesken. – Minut on otettu työpaikalla hyvin vastaan. Itse ajattelen niin, että on hyvä, jos työpaikalla on sekä nuoria että vanhempia työntekijöitä. Vanhemmilla on kuitenkin enemmän työkokemusta ja heiltä voi kysyä, jos tulee eteen jotakin, mitä en vielä tiedä. Työ tuntuu omalta. – Olen oikein tyytyväinen työhöni ja ajattelin siinä jatkaa, Aro toteaa. Karlsson, 32, on töissä sellunvalkaisijana UPM Pietarsaaren kuitulinjoilla. – Olin ensimmäistä kesää tehtaalla 2012. Opiskelin silloin Åbo Akademissa kemiantekniikkaa. Jatkoin opintoja muutaman vuoden ja kävin kesätöissä edelleen tehtaalla, kertoo Karlsson. Hän työskenteli myös opintojen välissä koululaisten iltapäiväkerhossa ja sai siitä kipinän vaihtaa alaa ja opiskella lastentarhanopettajaksi. Valmistuttuaan hän ei ollut päivääkään päiväkodissa, vaan jatkoi töissä sellu tehtaalla. – Tämä ala tuntui omalta ja siihen vaikutti paljon myös hyvät työkaverit. Hain sitten oppisopimuskoulutukseen ja suoritin prosessiteollisuuden ammattitutkinnon toimimalla käynninvarmistajana soodakattiallla ja haihduttamolla. Nyt opettelen sellunkeittäjän tehtävään, jotta voin tarvittaessa tuurata siinä ja se myös kuuluu valkaisijan tehtäväkenttään, Karlsson kertoo. Opettelu on tuntunut ihan hyvältä tähän mennessä. – Toivon, että ehdin saada tehtävään varmuutta riittävän pitkän ajan. Tekijöitä on niin vähän, että aika nopeasti pitää tarttua uusiin tehtäviin, Karlsson kertoo. Hän palasi nuoremman lapsensa hoitovapaalta töihin syyskuussa. Vanhempi lapsista on viisivuotias. Perheen tukiverkot eli isovanhemmat asuvat lähellä, joten lapsiperhearkeen ja työssäkäyntiin on mahdollista sovittaa myös opiskelua. – Aloitin tänä syksynä biojalostusalan yliopisto-opinnot. Ne on mahdollista suorittaa täysin etänä ja tavoitteena on tehdä maisterintutkinto, ainakin yrittää. Alahan liittyy hyvin paljon siihen, mitä nyt teen työssäni. Nykyiseen työhönsä Karlsson on päätynyt oman kokemuksensa kautta. Myös opinnot täysin toiselta alalta auttavat ymmärtämään työtä ja työkavereita: ne lisäävät työn mielekkyyttä. – On rikkaus, että työpaikalla on monenlaista osaajaa. Työyhteisö on lopulta iso osa elämää, ja sen kanssa jaetaan myös viikonloppuja ja juhlapyhiä. Perheellisen on helpompi jaksaa ja lähteä vaikkapa jouluaattona töihin, kun siellä on se kiva porukka paikalla. Paperi_16-17 walki.indd 17 Paperi_16-17 walki.indd 17 12.10.2022 11.18.06 12.10.2022 11.18.06
• 20?PaPeriliit to?08 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva?Akseli Muraja Kuorossa jokainen voi laulaa vain oman osuutensa, mutta on samalla vastuussa kokonaisuudesta. Kaikkien pitää hoitaa tonttinsa, jotta saadaan hyvä tulos. Silloin porukan laulaminen kuulostaa hyvältä yleisölle, mutta myös jokainen laulaja aistii, että hienosti menee. Se on Jussi Kiljusen mielestä hyvin palkitsevaa. – Oli sitten kuoron rivijäsenenä tai vaikka valittuna soolo-osuuksiin, koko porukan onnistuminen tuntuu jossain syvällä. Siinä tuntee, että nyt piruvie osattiin laulaa. Se on kokonaisvaltainen tunne, jota on vaikea kuvata. Se on vähän niinkuin urheilusuorituksessa tekisi uuden ennätyksen, sanoo Kiljunen. Hän vertaa laulamista urheiluun siinäkin mielessä, että molemmissa käytetään koko kehoa. Ääni ei suinkaan synny vain kurkussa, vaan vaatii laajaa lihastyötä. Kuorossa laulaminen taas vertautuu joukkueurheiluun. – Yhdessä tehdään samaan aikaan – yleensä tullaan samaan aikaan maaliinkin – ja yhteinen tunnelma vaikuttaa suoritukseen. Kiljunen on mukana kahdessa kuorossa, Kuopion Mieslaulajissa ja Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kamarikuorossa, joka on perinteinen sekakuoro. Molemmat kuorot harjoittelevat kerran viikossa. Tärkeitä esiintymisiä varten pidetään ylimääräisiä treenejä. – Jos esimerkiksi Sauli tulee käymään ja tarvitaan vaikka mieskuororyhmittymää laulamaan Finlandian sopivaan väliin, kyllä sitä hinkataan vielä, vaikka se on hyvin tuttu laulu. Ei lähdetä soitellen sotaan, sanoo Kiljunen. Loppuvuodesta alkaa yksi kuorojen vilkkaimmista sesongeista. Joulukonsertteja on useita, ja harjoituksissa pyritään hiomaan jokainen esitys edellistä paremmaksi. Kiljunen ei tunne tarvetta ruoskia itseään, vaikka kaikki ei olisi mennyt toivotulla tavalla. Seuraavissa harjoituksissa asia otetaan esille ja korjataan. – Se on jatkuvaa opiskelua. Laulajan pitäisi käydä harjoituksissa eikä tulla vain esiintymisiin. Harjoitus antaa valmiudet esiintymiseen niin, että kaikki ovat tyytyväisiä, hän sanoo. Suuria tunteita Kun kuoron esitys onnistuu, se on suuri elämys yleisön lisäksi myös laulajille. »Kun esitys menee putkeen, siinä tuntee, että nyt piruvie osattiin laulaa.» m i n u n p o r u k k a n i Kiljusen lapsuudenkodissa laulettiin ja soitettiin paljon. Isä ja tämän sisarukset lauloivat kuka missäkin. Kiljusen veli kuuluu Porvoon Mieslaulajiin. Kiljunen itse musisoi nuorempana lähinnä kotona. Hän lauloi myös hautajaisissa ja juhlissa, mutta ei varsinaisesti lähtenyt esiintymään. Nyt 56-vuotias Kiljunen liittyi kuoroon kaksikymmentä vuotta sitten, koska halusi kehittyä laulajana. Hän toteaa, että Paperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 12.10.2022 16.20.26 12.10.2022 16.20.26
• PaPeriliit to?08 / 2022?21 Jussi Kiljunen laulaa kahdessa kuorossa. Kuopion Mieslaulajat harjoittelee Annuliina Ikäheimon johdolla. nälkä kasvaa taitojen karttuessa, ja hän halusi oppia muutakin kuin perusjuttuja. – Haluan tehdä laulamisesta omalla tavallaan helpompaa itselleni ja laadukkaampaa, hän sanoo. jÄlKeenPÄin Kiljunen ajattelee, että olisi kannattanut liittyä kuoroon jo aikaisemmin. Olisi oppinut enemmän. – Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan vuonna 1985. Isäukko oli kuollut joulukuussa 1984, ja se tilanne oli pikkuisen liian lähellä. Kuorossa oli liian paljon isäukon kanssa laulaneita laulajia. Olin sen verran nuorikin, ettei se tuntunut minun jutultani, Kiljunen pohdiskelee. Nyt kuoroveteraanina hän toivoo, että mukaan tulisi lisää nuoria. Moni sanoo, ettei osaa laulaa. Kiljusella on tapana vastata, että kyllähän M. A. Numminenkin laulaa. Kuoroon tullessa ei tarvitse missään tapauksessa olla mestari. Sieltä löytyy oma paikka ja harjoitellessa kehittyy. – Tässä on sellainen oppipoika, kisälli, mestari -juttu. Kaikki ovat tarpeellisia. Oppipoika on jossain teoksessa mestarin rinnalla laulamassa ja hänestä voi tulla seuraava mestari. Vaikkei koskaan tulekaan mestariksi, laulaminen sinänsä on antoisaa, sanoo Kiljunen. Hän miettii, että tässä maassa on paljon karaokelaulajiakin, jotka eivät vain uskalla tulla kuoroon. – Toiset menevät kuppilaan laulamaan karaokea, minä menen mieluummin vähän ohjatumpaan paikkaan. Saan ehkä samoja ? iliksiä kuin karaokelaulaja, minulla ei vain ole tuoppia. Toinen asia on, kun laulan juomalauluja karonkassa, mutta siinäkin on sitten kavereita mukana, voi olla 40 tai 50 henkeä. Siinä saa jakaa onnistumisen tunteita.?• Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 12.10.2022 16.20.27 12.10.2022 16.20.27
• 22?PaPeriliit to?08 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kunnossapitoon minä alkujaan tänne tulin vuonna 1997, mutta tehtaalla me olemme kaikki enemmän tai vähemmän moniosaajia. Konekanta oli aluksi aika vanhaa. Oli käsinpakkausta ja paljon koneen säätöä. Se oli kuin palokuntatyöskentelyä: Joku tuli aina sanomaan, että nyt tämä menee vinoon ja tämä tekee tällaista, voitko tulla auttamaan. Sitten tuli uusia koneita, jotka olivat huomattavasti luotettavampia, ja siirryttiin enemmän ennakkohuoltoon. Kun joka vuoroon ei enää tarvittu kokoaikaista kunnossapitohenkilöä, lähdin lautasliinakoneelle. Olihan se muutos, mutta teen edelleen myös kunnossapitoa. Jossain kohdin olin asemoinnissa ja värihenkilönäkin. Meillä on myös työkiertoa, jossa saa tehdä kaikkea. En tiedä, onko täällä vielä jotain, mitä en osaisi. Jotain osaan enemmän ja toista vähemmän, mutta kaikkea pystyn tekemään. Tämä viikko oli alunperin merkattu minulle kunnossapitoon. Yksi kone on seis, ja teen sen ennakkohuoltoa, rasvailen ja katson, että kaikki pelaa. Putsailen kaavareita, pesen teloja. Sitten on hyvä tulla ensi viikolla, kun kone toimii. Pientä säätöä on aina välillä. Tänään muutama hammaspyörä oli koneella mennyt rikki. Niitä kun vaihdoin, huomasin, että täällä on laakerikin rikki. Sekin piti vaihtaa. Äskettäin raavittiin porukalla päätä, kun lautasliinoja ei oikein tahtonut tulla ulos. Kiristettiin tätä ja laitettiin tuota vähän tuonne, niin siitä se lähtikin pelaamaan. Meillä on kivasti vapautta tehdä: Kunhan vain vehkeet pyörivät, niin kaikki ovat tyytyväisiä. Vaikka työvuorolistassa lukisi mitä, voimme keskenämme päättää, että mene sinä ajamaan tuota konetta, niin me menemme tälle koneelle. Jos huomaamme ajolistasta, että tässähän on samat värit kuin listalla vähän myöhempänä olevassa työssä, niin voimme päättää, että tehdäänpä se työ tässä välissä pois. Tai että ajetaanpa tuo, niin ehditään se vielä tänään saamaan valmiiksi. Meihin luotetaan. Koneella olemme usein pareittain. Kun näkee, että toinen lähtee tekemään tuota, niin itse voi tehdä toista asiaa. Kun vaihdetaan vaikka mallista toiseen, ja toinen laittaa mallia päälle painokoneeseen, niin toinen voi lähteä vaihtamaan oikeat koodit ja kalvot pakkauskoneelle. Se on yhteispeliä. Kun taiteilija on lautasliinan suunnitellut, meidän pitää saada värit just eikä melkein kohdilleen malliliinan mukaan. Sinne päin ei riitä, se on tällaisissa töissä tosi tärkeää. Meillä on värikone, kuten maalikaupassa. Lähtökohtaisesti väri tulee automaattisesti koodin mukaan, kuten pitääkin. Mutta aina välillä joutuu laittamaan toista väriä sekaan, koska sävy ei näytä täysin oikealta. Ohenteella, eli vernissalla, säädetään värin tummuus oikeaksi. Meillä on kaappi, jossa voi vaihdella valon väriä. Sen avulla voimme katsoa, miten sävy toimii. Saa niiden kanssa välillä jumpata. Kun kunnossapidossa koneen joku osa on rikki, ja vaihdan sen, niin se on aika peruskauraa. Ne parhaat hetket liittyvät siihen, että mietin, yritän ja kokeilen. Esimerkiksi lautasliinanipun pitäisi olla kuin tiiliskivi. Jos kone sotkee, tekee huonoa jälkeä, niin sitä kun rassailen, laitan enemmän tai vähemmän lämpöä, kokeilen ja mietin, niin yhtäkkiä se onkin hyvä. Siitä tulee sellainen hyvä olo, että noni: Sehän menikin hyvin loppujen lopuksi. näissä töissä pärjää aika hyvin maalaisjärjellä. Kun miettii kaksi kertaa ja tekee kerran, se on hyvä. Tietty maltti pitää olla, ettei mene suin päin sähläämään. Muuten voi rikkoa koneen ja itsensä. Onnistumiseen tarvitaan rauhallisuutta: tieto siitä, että näin tämä menee. Kokemuksen kautta se tulee. Tietyissä asioissa voi mennä vuosia oppimiseen, koska aluksi tulee niin paljon uusia asioita. Itselle saattaa tulla mieleen, että vuosia sitten tuli viimeksi tämä tilanne, mitä silloin tehtiin? Ai niin, niinhän se olikin. Kokemus on näissä hommissa valttia, yleensä. Kun pukukaapin oven lyö kiinni, niin työt jäävät siihen. Joskus joku pitkällinen kunnossapitoasia saattaa jäädä mietityttämään, ja oivallus voi tulla kotona. Mutta yleensä en kyllä vietä iltojani ja öitäni töitä miettien. Kun kaikki on mennyt hyvin, on ajettu mitä on pitänyt ilman suurempia kommelluksia, niin siinä voi olla ihan tyytyväinen.»?• Rauhassa hyvä tulee teKsti?Mari Schildt?Kuva?Mikko Nikkinen Kun miettii kaksi kertaa ja tekee kerran, syntyy parasta jälkeä, sanoo Niko Puhakainen. Sellaista työtä ei tuotannossa juuri ole, jota hän ei yhtään osaisi. »Parhaat het ket liittyvät siihen, että mietin ja kokeilen.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 11.10.2022 23.34.04 11.10.2022 23.34.04
• PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Niko Puhakainen on vanhempi painaja Havin Imatran tehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 11.10.2022 23.34.05 11.10.2022 23.34.05
• 24?PaPeriliit to?08 / 2022 8 / H i o m o PaPeriliitto omistaa Holiday Club -lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Alkuvuoden 2023 lomaviikot (1–22) tulevat varattaviksi 2.11. klo 10. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on esittää voimassa oleva jäsenkortti. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi Varaa lomaviikkosi Paperiliiton Holiday Club -lomaosakkeista. Matkaile kotimaassa »lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Varaus on mahdollista 2.11. klo 10 alkaen.» Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 12.10.2022 14.45.46 12.10.2022 14.45.46
• PaPeriliit to?08 / 2022?25 8 / H i o m o Kevätkauden lomajaksot Holiday Clubin osakkeissa tulevat varattaviksi 2.11. Nopeimmat ehtivät esimerkiksi Saariselälle ihailemaan kaamosta. reiMa KaNGaS j ä s e n r e k i s t e r i Pidä yhteystietosi ajan tasalla YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitolla on sinulle toisinaan asiaa, joten tarkistathan, että jäsenrekisteritiedoissasi puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla. Tarkistaminen hoituu kirjautumalla eAsiointiin. Kun pidät yhteystietosi ajan tasalla, liittosi viestit sinua koskevista asioista, eduista ja kuulumisista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut Paperiliiton jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Jos puhelinmalliisi ei voi ladata mobiilikorttia, saat todistettua jäsenyytesi toisella tapaa. Kirjaudu eAsiointiin. Jäsentiedot-sivulla on painike Tulosta paperinen jäsenkortti, jota klikkaamalla voit tulostaa jäsenkortin paperille. Lehtietuun korotus ja laajennus PaPeriliitoN lehtietu nousee vuonna 2023. Lehtietuna maksetaan Demokraatin ja Kansan Uutisten vuosikerran tilauksista 35 euroa ja muiden palkansaajalehtien vuosikerran tilauksista 25 euroa. Etu koskee vuodesta 2023 eteenpäin sekä painettua että digilehden tilausta. Edun saat käyttöösi, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen. Lehtietua voit käyttää kestotilaukseen ja vähintään 12 kuukauden määräaikaistilaukseen. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Lehtietu on käytettävissä Demokraatin ja Kansan Uutisten lisäksi Viikko Pohjois-Karjalaan, Kansan Tahtoon, Ny Tidiin ja Tiedonantajaan.?• tai puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta 2. Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Myymättä jääneet lomaviikot myydään äkkilähtöinä 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen lomaviikon alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, arkisin klo 9–15.?•? Lehtietu koskee kuutta palkansaajalehteä Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 12.10.2022 14.45.47 12.10.2022 14.45.47
• 26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Opiskelu ja työllistymistä edistävät palvelut Voit opiskella työttömyyden tai lomautuksen aikana ja saada tietyin ehdoin ansiopäivärahaa, kun olet sopinut opinnoista TE-toimiston kanssa. Kaikista opinnoista työttömyyden aikana on sovittava TE-toimiston kanssa ennen opintojen alkamista. PÄÄTOIMINEN OPISKELU Jos TE-toimisto katsoo, että opiskelet päätoimisesti, et voi saada päivärahaa työttömyyskassasta. Opiskelun aikaisia etuuksia voit tiedustella Kelasta. SIVUTOIMINEN OPISKELU TE-toimisto arvioi opintojen sivutoimisuuden ja antaa siitä lausunnon. Sivutoimisten opintojen aikana voit hakea päivärahaa, koska ne eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. Jos opiskelet sivutoimisesti, merkitse hakemuksen päiväkohtaiseen selvitykseen ”työtön” myös opiskelupäivien kohdalle. Sivutoimisen opiskelun aikana sinulla ei ole oikeutta korotettuun päivärahaan tai kulukorvaukseen. Maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa. LYHYTKESTOINEN OPISKELU TE-toimisto antaa lausunnon lyhytkestoisista opinnoista. Voit opiskella ja saada päivärahaa puoli vuotta, jos olet vähintään 25-vuotias ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos opintosi ovat sen sijaan keskeytyneet aiemmin ja keskeytymisestä on aikaa vähintään vuosi, voit hakea päivärahaa puolen vuoden ajan saattaaksesi opintosi loppuun. Lyhytkestoisten opintojen aikana sinulla on silti velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä, sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan sinulle. Maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Voit opiskella työttömyyden tai lomautuksen aikana ja saada ansiopäivärahaa, kun olet sopinut opinnoista TE-toimiston kanssa. TE-toimiston kanssa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sinulle maksetaan ansiopäivärahaa ja maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa. Päivärahan lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan matkaja ylläpitokustannusten korvaamiseksi kulukorvausta. Työllistymistä edistävät palvelut ovat: • työvoimakoulutus • omaehtoinen opiskelu (ei oikeutta kulukorvaukseen) • työnhakuvalmennus • työkokeilu • uravalmennus Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voit saada päivärahaa, vaikka siihen ei työttömänä olisikaan oikeutta omavastuuajan tai työvoimapoliittisen korvauksettoman määräajan eli karenssin vuoksi. Muut päivärahan maksamiseen liittyvät rajoitukset ovat voimassa myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana. OPINTOJEN ALOITTAMINEN TYÖTTÖMÄNÄ TE-keskus arvioi, ovatko opinnot päätoimisia, sivutoimisia vai lyhytkestoisia. TE-keskus arvioi, voiko opinnot suorittaa ns. omaehtoisina opintoina. Päätoimiset opinnot Opintojen tavoitteena on esim. alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ja opinnot estävät kokoaikatyön vastaanottamisen. Sivutoimiset opinnot Opinnot eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. ? Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella. Lyhytkestoiset opinnot Opinnot kestävät max. 6 kk. Olet vähintään 25-vuotias. Opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa ? Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella. Opinnot voi suorittaa omaehtoisina opintoina Olet vähintään 25-vuotias ja TE-toimisto arvioi, että olet koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla. ? Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella. Opintojen enimmäiskesto on 24 kk. Opintojen ajalta maksetaan korkeampaa etuutta. Opintoja ei voi suorittaa omaehtoisina opintoina Olet alle 25-vuotias tai TE-toimista arvioi, että et ole koulutuksen tarpeessa tai että opiskelu ei paranna ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla. ? Opintojen ajalta ei makseta työttömyysetuutta. Voit hakea opintojen ajalle opintotukea. Lähde: TYJ Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 12.10.2022 14.53.20 12.10.2022 14.53.20
• PaPeriliit to?08 / 2022?27 8 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s Aleksi Kosunen, 27, aloitti ensimmäisen kesätyönsä Varkauden Stora Enson tehtaalla, oli se samalla hänen ensimmäinen kertansa tehtaassa, joka hallitsee kaupunkia. – Kyllähän siinä oli aika hämillään. Katselin koneita ja laitteita ja ihmettelin ja kyselin, hän kertoo. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Lapsena Kosunen haaveili poliisin työstä. Hän lähti peruskoulun jälkeen kuitenkin opiskelemaan ammattiopistoon rakennusalaa. Armeijan jälkeen hän oli hetken työttömänä, hänen Stora Ensolla vielä tuolloin työskennellyt isänsä vinkkasi, että poika voisi hakea kesätöihin tehtaalle. – Sillä tiellä ollaan. Ajattelin, että ei tämä ole työtä ihmeempää. Vakituisen työpaikan Kosunen sai vuonna 2016 noin vuoden verran jatkuneiden määräaikaisuuksien jälkeen. Tällä hetkellä hän työskentelee talteenottolinjalla operaattorina, mutta hänellä on kokemusta myös kuivauskoneelta, meesa uunilta ja kaustistamolta. – Minulla on ollut tosi hyvät perehdyttäjät. Oppiminen vaatii kuitenkin paljon myös oppijalta itseltään. On oltava aktiivinen ja kyseltävä paljon – sen olen huomannut myös kesätyöntekijöitä seuratessa. Kiinnostus töihin on oltava. Jos kiinnostusta riittää, oppii mitä tahansa. Pikkuhiljaa Kosunen on saanut tehdä vaativampia töitä. Hän nauttii erityisesti ongelmanratkaisusta. Työ soodakattilalla on Kosusen mukaan vaihtelevaa. Skarppina on oltava, sillä kemikaalit, kovat paineet ja kuumat laitteet kuuluvat työnkuvaan. – Työt vanhassa tehtaassa eivät lopu koskaan. Jos prosessi sujuu hyvin, teemme ennakoivaa huoltoa ja putkistolinjojen merkkausta. Kun Kosunen tuli töihin tehtaalle, hän oli yksi niistä harvoista nuorista työntekijöistä. Viime vuosien aikana nuoria on tullut hieman lisää, ja ensi vuoden alussa tehtaalla alkaa oppisopimuskoulutus uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi. Kosunen mainitsee, että ikuisuusaihe tehtaalla on se, että pitäisi saada töihin uutta tuoretta verta, jotta hommat pyörisivät jatkossakin. – Itse olen viihtynyt, vaikka olen niitä harvoja nuoria talteenottolinjalla. Mitä vanhempaa porukkaa, sitä paremmat jutut, koska iän myötä tulee elämänkokemusta.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Aleksi Kosunen uskoo, että mitä vain voi oppia, jos kiinnos tusta riittää. Työelämäkeskustelut tallessa ja katsottavissa ovat hyvän työn rakennuspalikat ja millainen on hyvä työpaikka? Muun muassa näistä aiheista keskusteltiin laajan asiantuntijajoukon kanssa SAK:n järjestämässä Tulevaisuus tänään -tapahtumassa. Keskustelut ovat nyt jälkikäteen katsottavissa joko osoitteesta sak.? tai Youtube-kanavalta SAKTuubi. Hyvän työn tunnusmerkeistä keskustelivat muiden muassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. He vaihtoivat myös hetkeksi rooleja. Eloranta kertoi, mitä hän korostaisi elinkeinoelämän nokkamiehenä ja Häkämies puolestaan kertoi, mihin kiinnittäisi huomiota työntekijöitä edustavan järjestön johdossa. Tulevaisuus tänään tapahtumassa puhuttiin lisäksi päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmien heijastumisesta työyhteisöön, ammattiylpeyden merkityksestä ja suomalaisten työmarkkinoiden tulevaisuudesta.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on rap-taiteilija Redraman oikea nimi? 2. Minkä lajin MM-kultamitalisti on Satu Eerola? 3. Kuinka usein Suomessa pidetään seurakuntavaalit? 4. Mikä on muratti? 5. Kuinka monta erää pelataan aikuisten koripallo-ottelussa? 6. Mihin kaupunkiin Metsä Board suunnittelee kartonkitehtaan rakentamista? 7. Minä vuonna oli ns. Prahan kevät? 8. Minä vuonna Suomen väkiluku ylitti 4 miljoonaa? 9. Kuka lauloi levylle Punaisesta planeetasta? 10. Kuinka paljon suomalainen syö lihaa vuodessa? Vastaukset sivulla 35. Varkauden osasto ??:ään kuuluva Aleksi Kosunen työskentelee talteenotossa operaattorina. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 12.10.2022 14.53.21 12.10.2022 14.53.21
• 28?PaPeriliit to?08 / 2022 8 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 2.11. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 8”. Ristikon 7 palkinnon sai Hellevi Kontiainen, Tampere. ari Kiviharju HARAVASSA ? HARAVASSA ? K ? ? SPRII ? S O P I I ? SPRII A P E A T kuorin kuorin ? ? ? ? M A R I K A M M O T R A I T I P U U H A I L I J A P E R U S T E E T ? ? ? E N N U S T A V A N K I N ? T U K E N A KUNINGAS KUNINGAS L E A R M I N I T U L I O N O T K I T T I R A H V A S S E T I T TEA VALA VAROKE V TEA VALA K A T R I A U T O T VAROKE K Ä T I L Ö T E E V A U L A T A K S I ASK ASTIA ASK E L I S L I S Ä T ASTIA V A T I K U U T MAAR I I T A I S A T O I S T O T MAAT I L A A N T A A T U K E U U T E I S A R SUKUPUOLI SUKUPUOLI E L A A R E K I T N A A K K A M E R I T A I S K U T E H O S T E E T MINÄ SITEN I T A L O T A S U K K I K MINÄ SITEN ? ? E ? M O N E N L A I S E E N ? P E L I I N AIDOIN AIDOIN H ? A IN A S E I N E H I S ? A IN A I Ä T I A L A S T I S T A N V E T Y O T O T T O S I "8, 8" T "8, 8" K A S A K K A E N I T E N E K O L A T S A L O R A O HAMMASHAMMASR A T A S E S I T E A L E K A L L A JUTUT JUTUT A S I A T L A N A T I L M A V U U S ? ? T I L K I T Y T ? J A ? S E U R A S S A S A T A A T U M A A N T E L I A S KORTTIPAKKA KATKOO PUITA vihreä alku PITKÄIKÄINEN VIIHDESÄVELMÄ KOULUISTA SAATUJA AUTONKIN VOIMANLÄHTEENÄ letitetyt kevyt kaasu JOKISEN KAIMOJA KORTTIPAKKA KATKOO PUITA vihreä alku PITKÄIKÄINEN VIIHDESÄVELMÄ KOULUISTA SAATUJA AUTONKIN VOIMANLÄHTEENÄ letitetyt kevyt kaasu JOKISEN KAIMOJA MIELIALAAN VAIKUTTAVA ILOTTOMIA KITISTÄ MIELIALAAN VAIKUTTAVA ILOTTOMIA KITISTÄ A S K A R E IS S A A N tyttö ÖISIÄ pelot HUONOJA RUOHOJA SISKOIN A S K A R E IS S A A N tyttö ÖISIÄ pelot HUONOJA RUOHOJA SISKOIN ALKEET ALKEET AUTOMERKKI pitää ääntä palaa astia Yoko +t AUTOMERKKI pitää ääntä palaa astia Yoko +t tasoiteaine kansa alusta moikattu koostettuja OUTOJA PIHEJÄ tasoiteaine kansa alusta moikattu koostettuja OUTOJA PIHEJÄ sy nn yt yk si ssä m uk an a kanssa golfarilla kulkuneuvot PANKKIKONTTORIT supinaa sy nn yt yk si ssä m uk an a kanssa golfarilla kulkuneuvot PANKKIKONTTORIT supinaa LEHTI Pekka pirssi takit LEHTI Pekka pirssi takit EDUT REMU ALLAKOISSA RAJAJOKI EDUT REMU ALLAKOISSA RAJAJOKI kiistelee uusintoja kiistelee uusintoja SUODA ESTE suunta EROTETTU PUU porata JOKI otettu SUODA ESTE suunta EROTETTU PUU porata JOKI otettu Raimot usein Mart Herlin poikia LIKA VARISLINTU Pajumäki +t Raimot usein Mart Herlin poikia LIKA VARISLINTU Pajumäki +t ent. pankki LAAKIT meikit kukin ent. pankki LAAKIT meikit kukin eurokansa TALOSSA VUOLLE POPEDAN MUSTAJÄRVI VALUUTTAA SUURIA eurokansa TALOSSA VUOLLE POPEDAN MUSTAJÄRVI VALUUTTAA SUURIA V IR T A A P A R IIS IN H A LK I V IR T A A P A R IIS IN H A LK I KIELTOJA NAKUNA KIELTOJA NAKUNA OLIVERIN LAIHEMPI KAVERI LUOKKA VIENNIT Janne vähetä ei vale hippu OLIVERIN LAIHEMPI KAVERI LUOKKA VIENNIT Janne vähetä ei vale hippu RATSASTAA Jyrki ? HIIHTÄJÄ SMETANINA max. Woody RATSASTAA Jyrki ? HIIHTÄJÄ SMETANINA max. Woody LAULAJA HANNA T U O T T E E S T A K E R T O V A TV TARU eivät lennä ellamrouk HEINOLAA LEIKKAAVA SÄVEL LAULAJA HANNA T U O T T E E S T A K E R T O V A TV TARU eivät lennä ellamrouk HEINOLAA LEIKKAAVA SÄVEL halpa kukka halpa kukka tasaavia kuohkeus tasaavia kuohkeus TUKITUT RAOT TUKITUT RAOT PISAROIDA SOLUSTA MIELEEN EI OLE KITSAS PISAROIDA SOLUSTA MIELEEN EI OLE KITSAS Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 10.10.2022 15.47.42 10.10.2022 15.47.42
• Syksyn masentavin päivä lähestyy Miika Wahlsten valmistelee venettä talviteloille. Vielä on jonkin verran syyshuoltoja tehtävänä, mutta viikon päästä hän ajaa telakalle, ja vene nostetaan merestä. – Onhan se aina syksyn masentavin päivä, kun vene nousee ylös. Sitten on pitkä talvi taas edessä, Wahlsten naurahtaa. Vene on kesäisin appivanhempien mökkirannassa. – Kesä melkein asutaan veneessä. Siinä oma rauha ja jos alkaa kyllästyttää, voi ottaa narut irti ja laittaa pakin päälle. Viime kesän pisin reissu kesti kaksi viikkoa. Perhe kävi mm. Helsingissä, Porvoossa ja Loviisassa. Wahlsten on asunut pienestä asti veden ääressä. Hän muistelee, että sai ensimmäisen moottoriveneensä ollessaan toisella luokalla koulussa. Ajeluista omalla veneellä vaarin luokse on jäänyt hienoja muistoja. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: juKKa KoSKiNeN Miika Wahlsten ja Fanny saavat odotella venereissuja ensi kesään. – Vene on reilut 13 metriä pitkä ja reilut 4 metriä leveä. Kaksi makuuhuonetta, kaksi vessaa ja kylppäri, keittiö ja salonki. Kyllä siinä 3 henkinen perhe mahtuu hyvin asustelemaan, sanoo Wahlsten. PaPeriliit to?08 / 2022?29 8 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 10.10.2022 15.47.43 10.10.2022 15.47.43
• 30?PaPeriliit to?08 / 2022 8 / t a u k o t i l a pyroLLsACkin Karhulan tehtaalla pohjakoneenhoitaja Miika Hostikka tarkkailee, kun kone taittaa paperisäkkeihin pohjat ja tekee pohjan painatukset ja venttiilit. Laaduntarkkailija Soile Virkkilä ottaa vastaanottopäässä säkkejä vastaan ja tarkastaa, että koneelta tulee ulos sitä, mitä piti, ja pakkaa ne. Yhteistyö alkaa ajon alusta, jossa tutkitaan työkortista, että säkissä on kaikki, mitä tarvitaan. Kun yhteisymmärrys on syntynyt, kone laitetaan käyntiin. Kaksi pohjakoneenhoitajaa jää alakertaan, ja Virkkilä kiipeää asemalleen yläkertaan. – Määrätyin väliajoin otan säkin tarkastukseen: Se revitään ja katsotaan, että kaikki on kohdillaan. Tarkistan liimaukset, venttiilit ja että säkki on sen näköinen kuin pitää. Jos minulla tulee sanomista, niin ilmoitan koneenhoitajille. Minullakin on välillä ehdotuksia sen suhteen, mikä saattaa aiheuttaa vian, Virkkilä kertoo. – Soile on hurjan tarkka työssään. Hän löytää kyllä virheet varmaan tehokkaammin kuin kukaan muu. Hän on erittäin huolellinen: ihan nappivalinta tähän työhön. Aina jotain poikkeamia voi tulla, mutta koko ajo ei kyllä mene pipariksi koskaan, Hostikka sanoo. Laadun tekeminen ei ole vain mekaanista puuhaa. Silläkin on merkitystä, kuinka keskusteluyhteys ja kemiat toimivat yksiin. Virkkilä arvostaa Hostikan avointa ja kunnioittavaa työtapaa. – Hän tulee aina kertomaan, mikä koneessa oli vikana ja mitä sille tehtiin. Yhteistyö sujuu tosi hyvin. Sellainen ei ole itsestäänselvyys; kyllä työpareja on ollut joka lähtöön. Miika osaa myös ottaa kritiikkiä vastaan, Virkkilä sanoo. Hostikka myös tuuraa Virkkilää taukojen aikana. – Kun ajo loppuu, koneen osia tai väri pitää pestä, niin yhdessä me teemme ne hommat. Perjantain iltavuorossa meillä on isompi pesu, Virkkilä kertoo. Tauoilla Hostikka ja Virkkilä ovat harvemmin yhtä aikaa, mutta jos niin käy, jutut menevät yksiin. – Metsäasioista tulee välillä juteltua. Soile omistaa metsää, ja minullakin on pieni pläntti metsää itselläni, ja teen paljon polttopuita appivanhempien mailta. Omaan käyttöön vain teen, muuhun ei ole aikaa, Hostikka hymyilee. Virkkilä sanoo, että kyllä hän ihan sujuvasti miesten juttuja kuuntelee. – On heillä sellaisiakin aiheita, että itsekin voi osallistua. Vaikka harvemmin he puutarhanhoidosta juttelevat. Tällä hetkellä kaikki puhuvat Ukrainan tilanteesta ja sähkön hinnasta. ? • Mari sChildt Pohjakoneen hoitaja Miika Hostikka ja laaduntarkkailija Soile Virkkilä pelaavat hyvin yhteen. Keskinäisen kunnioituksen merkeissä »Hän löytää kyllä virheet.» jukka koskinen t y ö p a r i – Miika on aina hyväntuulinen, sanoo Soile Virkkilä. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 10.10.2022 18.56.52 10.10.2022 18.56.52
• PaPeriliit to?08 / 2022?31 8 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Lämpöä omasta pellosta AsuinpAikkA:?Kouvolan Anjala syntynyt: Anjalankoskella 21.10.1986 perhe: kuuluu kihlattu Henna, koira ja kaksi kissaa työ: Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla prosessinhoitajana terveiset: kaikille työkavereille syntymäpäivä: päivä muiden joukossa . Mikko Anttila mikko Anttila pesee traktoria. Päivä on kulunut kyntäessä. Varsinaiselle työpaikalle Inkeroisiin on alle kymmenen minuutin ajomatka. Maatalousyrittäjyys on Anttilalle enemmän harrastus. Viljatilan sukupolvenvaihdos tehtiin 14 vuotta sitten. – Mukava on lähteä traktorin hyttiin. Kasvoin tähän hommaan, enkä oikein osaa olla vapaapäivinäkään tekemättä mitään, Anttila sanoo. – Satokausi oli hyvä, mutta maatalousala on muuten kurjassa asemassa ja on mietittävä kannattavuutta, kun tuotantokustannukset ja polttoaineen hinnat aina vaan nousevat. Kotitalo pellon laidalla on uusi ja se lämpenee maalämmöllä. Takkakin on, mutta lähinnä tunnelmanluojana. Maalämpö on tosi helppo ja huoleton. Voi myös sanoa, että meillä lämpö tulee omasta pellosta. • eeva eloranta-jokela M uistan huhtikuun 20. päivän 2015 keväisellä kirkkaudella. Olo oli epäuskoinen eduskuntavaalien seuraavana päivänä. Suomea johtaisi Juha Sipilän (kesk.) siniruskea hallitus. Perussuomalaiset nousivat hallitukseen. Loppuun asti olin halunnut uskoa, että kova, haukkuva ja halveksuva suhtautuminen muualta tulleita ja vähemmistöjä, kuten suomenruotsalaisia, kohtaan ei edustaisi enemmistön ajatuksia. Vaalituloksen perusteella olin väärässä. Suomenruotsalaisena koin, että olemassaoloni kyseenalaistettiin. Olin ajan saatossa muuttunut kustannukseksi, ongelmaksi ja vaivaksi. Tajusin, etten halua asua kotimaassani, jossa en koe olevani toivottu, ja jossa pitää olla pahoillaan siitä, että puhuu toista kieltä. Vaalien jälkeisenä päiväni kirjoitin päiväkirjaani, että haluan pois. Muutinkin Ruotsiin, ja tunsin voivani hengittää vapaammin. Hypätään syyskuuhun 2022, ja Ruotsin eduskuntavaalitulokseen. Pitkän jännitysnäytelmän lopuksi iski sama epäuskoinen olo, kuin Suomessa keväällä 2015. Vaikka sosiaalidemokraatit ovat suurin puolue, niin kiitos blokkipoliitikan, vaalien häviäjä, täkäläinen kokoomus Moderaterna, perustanee hallituksen Ruotsidemokraattien avulla. Oikeistoblokin tie valtaan onnistui päästämällä Ruotsindemokraatit mukaan. Puolue, jolla on kytköksiä natsismiin, on tähän asti jätetty vallan ulkopuolelle. Näitä – ja monia muitakin vaaleja – yhdistää se, että osa ihmisistä leimataan ongelmaksi ja vaivaksi. Potkimme alaspäin. Brittiläinen kirjailija ja kolumnisti Owen Jones on puhunut siitä, miten vallanpitäjät ovat pyrkineet kääntämään kansalaisten vihan yhteiskunnan yläpuolella olevien sijaan toisiaan vastaan. Jones kuvaili tätä hajota ja hallitse -politiikaksi. Ilmeisen hyvin tämä politiikka näköjään toimii monessa maassa. Ruotsin vaalien jälkeen olen usean otteeseen miettinyt, miten moni ihminen tulee tuntemaan olonsa ei-toivotuksi maassa, joka on kotimaamme syystä tai toisesta. Montako meistä muuttaa pois? Ja milloin opimme, ettei pidä potkia alaspäin? • »Osa ihmisistä leimataan ongelmaksi ja vaivaksi. Potkimme alaspäin.» t i l a s t o p a r i lä hd e: ti la st ok es ku s lä hd e: ti la st ok es ku s Elinkustannusindeksi 1939–8/2022 Elävänä syntyneet 1939–2021 2500 2000 1500 1000 500 1939 1939 2022 2021 Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asunut työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja, joka opiskelee puutarhuriksi. 1950 1950 1960 1960 1970 1970 1980 1980 1990 1990 2000 2000 2010 2010 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 8/1938–7/1939=100 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 10.10.2022 18.56.53 10.10.2022 18.56.53
• Ossi Korpi on 37-vuotias kunnossapitäjä Metsä-Boardin Kaskisten kemihierretehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 12.10.2022 10.31.27 12.10.2022 10.31.27
• PaPeriliit to?08 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T öiden jälkeen kun tuloo tupahan ja laittaa kahvipannun päälle, siinä sitä ruvetaan vähän miettimään, mikä on seuraava homma. Siinä on kaikki optiot auki omalla plassilla. Sain juuri polttopuut pienesteltyä liiteriin odottamaan talven kylmiä. Asun yksin vanhassa hirsitalossa, mutta on tämä elintasosiivellä varustettu. Että ei nyt ihan mummonmökki, mutta punanen tupa kumminkin. Ja valtava perunamaa, mikä ikkunasta näkyy, mutta se ei ole oma. Ne viljelee paljon perunaa täällä Lapväärtissä, traktorilla pärräillöö. Kotosin olen Vähästäkyröstä Vaasan läheltä. Lähdin sieltä ammattikouluun Vaasaan, ja automaatio valkkautui ammatiksi. Muutaman mutkan jälkeen pääsin Kaskisiin tehtaalle töihin. Vuodesta 2007 olen ollut kunnossapidossa. Asuin alkuun kerrostalos, mutta päätin sitten ostaa tuvan, että aika kuluis paremmin ehtoosin. Tää oli ensimmäinen tupa mitä kattoonkaan. Kun ajoin pihaan ja näin ton aukeen, tais olla talo jo myyty. Keittiön ikkunasta näkyi kasitie ja sen yli pari kilometriä peltoa. Kotona oli Sininen tie ja sama lakeus. Mulla oli hyvä lapsuus, on hyvä äiti ja isä ja sisko. Asuttiin mumman ja paapan kanssa samassa pihapiirissä, äitin kotipaikassa. Oli kaikenlaisia kotieläimiä ja sai tehdä käsillään askareita. Koiraa olen tännekin ajatellut ja toivonut, mäyräkoiraa, mutta kun asuu yksin, se on jäänyt. Mulla ei tule aika pitkäks enää. Olen näitä vanhoja rakennuksia laitellut, nostellut, suoristellut. Eihän siinä järkeä ole, mutta ei niitä voi romahtamaankaan päästää. Ja kun minä haluan niitä laittaa. Kun saa yhden seinän valmiiksi, tulee istahdettua kahvikupin kanssa ja katteltua miltä se oikein näyttää. Sehän se on paras hetki. Maakellari on vielä huonos kunnossa. Siitä sais hienon koirankopin! Kyllä tänne vois perheen perustaa. Ilman muuta haluaisin perheen perustaa! Mutta onko se sitten paha, kun viihdyn hyvin itsekseni. Eikä mulla ole facebookkia eikä profiileita, kun en sellaisia halua. En minä halua päivystää puhelimella, kuka kommentoi. Vaalin ajatusta, että voin soittaa ja nähdä naamatusten niitä, jotka ovat tärkeitä, kun eihän muilla ole väliä. Haluan elää tämän elämän itse, tässä ja nyt. Nähdä asiat ja nauttia niistä. ? Ossi Korpi ei päivitä tekemisiään facebookkiin. Kun päivän projekti valmistuu, hän keittää sille kahvit ja ihailee ihan itse, mitä sai aikaan. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Johannes Tervo »Kun näin ton aukeen, tais olla talo jo myyty» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 12.10.2022 10.31.28 12.10.2022 10.31.28
• 34?PaPeriliit to?08 / 2022 »Tietoisuus siitä, että olemme ulkopuolisten voimien armoilla, on usein sietämätöntä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. N uorena ihmistaimena kärsin paniikkihäiriöstä. Oikein ahdistavissa tilanteissa sydämeni hakkasi niin nopeasti ja lujaa, että olin joskus varma, että kuolen. Ahdistus korostui tilanteissa, joissa jouduin luopumaan kontrollista. Lentäminen oli pahinta. Kuvittelin lentopelkoni johtuvan onnettomuuden mahdollisuudesta, mutta ajan myötä ymmärsin mistä oikeasti oli kyse: kontrollin menettämisestä. Lentopelko on sinällään epäloogista, koska tilastojen valossa auto-onnettomuudet ovat hurjan paljon yleisempiä, kuin lento-onnettomuudet. Kuljettajana todennäköisyys joutua auto-onnettomuuteen on 1/114, kun taas matkustajan riski kuolla lento-onnettomuudessa yksi neljästätoista miljoonasta. Mutta autosta pääsee pois. Oikeasti lentokoneessa pelotti se, ettei sieltä pääse pois, vaikka haluaisi. Sama ahdistus toistui monissa tilanteissa, joissa alitajuntani kuiski, ettei täältä pääse pois tai ainakaan kehtaa lähteä. Jälkikäteen miettien tilanteisiin liittyi jonkinlainen itsensä nolaamisen pelko. Mitä jos saan jonkun kohtauksen? Mitä kaikki sitten ajattelee? Urani alkupuolella koin myös vahvaa esiintymisjännitystä, luultavasti liittyen samaan itsensä nolaamisen pelkoon. Sydän hakkasi, vatsa oireili ja koko päivä oli pilalla, jos illalla oli keikka luvassa. Onneksi lavalle noustessa adrenaliinit hoitivat hommansa ja keikat saatiin hoidettua ilman pahempia tärinöitä. Pari viikkoa sitten olin kalastamassa lammella, suositussa ulkoilukohteessa Tampereella. Maisemaa ihaillessani havaitsin oravan laskeutuvan puusta, jääden maahan tuijottamaan minua. “Terve!”, sanoin oravalle. Orava juoksi luokseni ja kiipesi reidelleni minua katselemaan kysyvä ilme kasvoillaan. Totesin oravalle, ettei minulla valitettavasti ollut mukana mitään ruokaa, jota olisin voinut hänelle tarjota. Orava hymyili (otin tästä kuvan todisteeksi) ja lähti jatkamaan matkaansa. Oravat ovat yleensä ihmisiä kohtaan arkoja eivätkä kiipeä tuntemattoman, 186 senttimetriä pitkän miehen reidelle. Miksi tämä orava oli kesyyntynyt niin, että hän oli voittanut lajilleen tyypillisen luontaisen pelon isoja ihmiseläimiä kohtaan? Veikkaan, että positiivisten kokemusten kautta. Kukaan ei ollut tehnyt hänelle pahaa ja hän oli usein saanut vatsantäytettäkin kohtaamisista ihmisten kanssa Vaikka ahdistuin lentämisestä, halusin nähdä maailmaa. Vaikka esiintyminen jännitti, rakastin sitä. Minulle kävi kuin oravalle. Positiiviset kokemukset opettivat pikkuhiljaa alitajunnalleni, että syytä paniikkiin ei ole. Kaikki menee ihan hyvin ja jos ei mene, minkäs sille voi. Voimme vaikuttaa vain asioihin, joihin voimme vaikuttaa, mutta silti jostain syystä yritämme kontrolloida ympärillämme asioita, joihin meillä ei ole mitään valtaa. Ja tietoisuus siitä, että olemme ulkopuolisten voimien armoilla, on usein sietämätöntä ja aiheuttaa ahdistavia tunteita. Paniikkihäiriöt menivät ohi, kun totesin, että aivan sama. Jos saan kohtauksen niin siinähän saan, luultavasti joku jopa auttaisi tilanteessa. On niitä ihmisiä aiemminkin pyörtyillyt. Nykyisin lentäessä usein nukahdan ennen kuin kone ehtii edes nousta. Esiintymisjännitys on vaihtunut mukavaan pöhinään, odottavaan ja innostuneeseen mielentilaan, jossa pääkoppa alkaa valmistautua tulevaan. Ellei sitten esityksessä ole jotain täysin uutta mukana. En voikaan kontrolloida kaikkea. Mieli palaa luonnonvaraisen, ihmisiä pelkäävän oravan mentaliteettiin ja herkut jäävät herkuttelematta. Onneksi kokemusta on tullut matkan varrella sen verran, että osaan muistuttaa itseäni asiasta. Urani suurimmat kehitysaskeleet ovat tapahtuneet tilanteissa, joissa olen väkisin puskenut itseäni tuntematonta kohti. Kun vuonna 2019 esiinnyin New Orleansissa oman alani legendoille, oli jännitys sietämätöntä. Kun sitten esityksen jälkeen kuulin usealtakin katsojalta varsin korviapunastuttavaa hehkutusta, tunsin nousseeni esiintyjänä uudelle tasolle. Mukavuusalueita ei tarvitse rikkoa, mutta sopivalla paineella niitä voidaan laajentaa. ? »jostain syystä yritämme kontrolloida ympärillämme asioita, joihin meillä ei ole mitään valtaa.» 8 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 12.10.2022 13.16.37 12.10.2022 13.16.37
• / 35 8 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 9 Aineistot viimeistään 2.11. Ilmestyy 18.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 30.11. Ilmestyy 16.12. 1 v a s t a u s t a 1. Lasse Mellberg 2. Kädenväännön 3. Joka neljäs vuosi 4. Eräs köynnöskasvi 5. Neljä 10 minuutin erää 6. Kaskisiin 7. Vuonna 1968 8. Vuonna 1950 9. Tuomari Nurmio 10. 80 kiloa S y y s k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: to 27.10. klo 15.45, Nokian Kerholan sivusali. Mäntän os. 5: ke 23.11. klo 17.00, Mäntän seudun koulutuskeskus, Virtasalmentie 14. Valkeakosken os. 45: ti 15.11. klo 16.00, Hakapirtti. Valkeakosken os. 70: ma 24.10. klo 16.00, osaston toimitila, os. Antinniementie 5. Saimaan piiri: Kaukopään os. 21: to 10.11. klo 19.00, osaston toimisto, Vuoksenniskantie 78. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Tainionkosken os. 22: ti 22.11. klo 17.00, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107. Joutsenon os. 23: ti 8.11. klo 18.00, Joutsenon työväentalo. Lauritsala os. 44: ti 29.11. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Etelä-Suomen piiri: Hämeenlinnan os. 66: 19.11. klo 14.30, Scandic City Hotelli, Raatihuoneenkatu 16. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Kymen piiri: Summan os. 18: ti 1.11. klo 18.00, Vimpasaaren Lepola, Vimpasaarentie 198. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään 23000 neliön maa-alan myymisestä Vimpasaaren kiinteistöstä. Kuusankoski os. 19: ti 15.11 klo 16.00 ammattiosaston talo, Koskelankuja 3. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Sunilan os. 48: ke 9.11. klo 15.45, osaston toimitila Vesivallinaukio 5 B. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12: ti 8.11. klo 11.00, Palokan ABC:n kokoustila. Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion os. 55: ma 7.11. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2. Uimaharjun os. 88: ti 25.10. klo 18, Juhla ja Lounas Oy, Niskantie 46, Eno. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: to 10.11. klo 18, Työväentalo Kolmonen. o s a s t o t Tampereen osasto 4: Eläkeläisten ja työttömien kokoontumiset joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammatti osaston kokoustiloissa Näsilinnankatu 22 A 5. krs. Tervetuloa kahvittelemaan! Joutsenon osasto 23: Pikkujoulut la 26.11. Katso lisätiedot osaston nettisivuilta. si päätetään 23000 kiinteistöstä. Kuusankoski os. 19: klo 16.00 ammattiosaston talo, Kaipaatko muutosta omaan oloon ja kehoon? Uuvuttaako työ ja arki? Hae mukaan Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n edullisille hyvinvointikursseille! AIKUISTEN KURSSIT 3 + 2 + 2 vrk Kolmiosaiset kurssit työikäisille elintapamuutoksen, hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tueksi. LAPSIPERHEIDEN KURSSIT 4 vrk Koulujen loma-aikoina järjestettävät perhekurssit tarjoavat liikunnan iloa, aikaa yhdessäololle sekä innostavaa ohjausta perhearjen hyvinvointiin. Talven kurssit nyt haettavissa pht.fi Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 12.10.2022 16.24.21 12.10.2022 16.24.21
• ? Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 11.10.2022 22.21.37 11.10.2022 22.21.37