?? aihetta olla tyytyväinen Paperiliittolaiset löytävät helposti tyytyväisyydenaiheita. Luminen talvi ilahduttaa Pohjois-Karjalassa asuvaa Iisakki Seutua. Hallitusohjelma Orpon hallitus haluaa rajoittaa perusoikeuksia. rajoittaa perusoikeuksia. Työsuhdepolkupyörä Metsä Groupissa hankittu jo yli tuhat pyörää. jo yli tuhat pyörää. Jäsentapahtuma Nuoret paperiliittolaiset tapasivat viihteen ja asian ääressä. 08/23 P a p e r i l i i t t o Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 13.12.2023 11.23.06 13.12.2023 11.23.06
Puu – selluksi, rakennuksiin, innovaatioiksi vai metsään? Rakentavalle vuoropuhelulle on tilaus. Haastoimme asiantuntijat pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan siitä, mitä puusta kannattaa tulevaisuudessa valmistaa ja kehittää. Erilaiset näkökulmat ovat edellytys kestävämmälle tulevaisuudelle. On keskustelun aika. Katso kaikki jaksot: www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika Kuuntele jaksot podcastina Spotifyssä Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 14.12.2023 10.16.29 14.12.2023 10.16.29
P a p e r i l i i t t o 8 / 2 2 3 2 2 .1 2 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a EnEmmistö työikäisistä vastustaa lakko-oikeuden, työttömyysturvan ja sairauspalkan heikennyksiä. Näin kertoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämä kysely. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yli tuhat 18–65-vuotiasta. Tulosten perusteella suurin osa suomalaisista ei kannata eriarvoisuuden lisäämistä ja verotuksen alentamista, jos palvelut heikkenevät. Lakko-oikeuden rajoittaminen ja ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi saavat valtaosalta vastaajista tuomion. Pam.fi-osoitteesta voit lukea tuoreimman vetovoimabarometrin tuloksista tarkemmin. Lukujen pohjalta enemmistö suomalaisista ei kannata maan hallituksen valitsemaa linjaa ja toimia, vaikka hallituksella on eduskunnassa enemmistö. Juuri tuon suomalaisten enemmistön takia hallituksella on todella #PainavaSyy punnita linjaansa ja ottaa palkansaajien ääni viimein vakavasti. • Vakavasti otettava enemmistö 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Maan hallitus haluaa romuttaa tes-järjestelmän 06 Paperiliittolaiset mukana mielenilmaisussa neljällä tehtaalla. 08 Työsuhdepolkupyörästä tuli suosittu Metsä Groupilla. 09 Mies sonnina ja muut pöhköilyt menevät täydestä. 22 Laadusta tinkimättä: asiantuntemus tuo rauhallisuutta. 24 Paperiliiton koulutukset: Harri Lonka on erittäin tyytyväinen 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Merkonomi lähti tehtaaseen kesätöihin ja sinne jäi. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Sattumalta kuullut joululaulut lämmittivät. 30 Työpari: toinen puhuu, toinen kuuntelee. 31 Tesla yrittää kaataa Ruotsin mallia. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: 5000 tuntia videopeliin ei ole liikaa. 16? Paperiliittolaisten suurimmat työpaikat kartalla. Pisteet ovat vähentyneet viime vuosina, mutta uuttakin kapasiteettia rakennetaan Kemissä ja Oulussa. 18 Paperiliiton nuorten jäsenten tapahtumassa juhlittiin asian äärellä. Samuel Koivisto, Jose Huusari ja Joel Raunio olivat erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. 32 Janne Vikström viettää talven mielipuolisia uistimia tehden: maailmansodan hävittäjä tai appelsiinin puolikas, paremmintietäjien mielipiteet eivät kiinnosta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Reima kangas Jukka koskinen Puu – selluksi, rakennuksiin, innovaatioiksi vai metsään? Rakentavalle vuoropuhelulle on tilaus. Haastoimme asiantuntijat pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan siitä, mitä puusta kannattaa tulevaisuudessa valmistaa ja kehittää. Erilaiset näkökulmat ovat edellytys kestävämmälle tulevaisuudelle. On keskustelun aika. Katso kaikki jaksot: www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika Kuuntele jaksot podcastina Spotifyssä Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 14.12.2023 10.16.31 14.12.2023 10.16.31
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?08 / 2023 JOS vuoden mittaiseen määräaikaisuuteen ei enää tarvita mitään perustetta, mitä siitä seuraa? – Sitä, että määräaikaisia työsopimuksia voidaan käyttää, vaikka työnantajalla olisi pysyvä työvoiman tarve. Ajatellaanpa esimerkiksi opettajia. Heille voidaan tehdä määräaikainen työsopimus elokuusta suvivirteen sakkaa ja uusi perusteeton määräaikaisuus taas koulutyön jatkuessa syksyllä. Siinä välissä ollaan sitten työttömänä. Sama pätee tietysti myös prosessiteollisuuteen. Ei kai ensimmäinen sairauspäivä voi olla palkaton, jos se on työehtosopimuksessa sovittu palkalliseksi? – Aika pian se voi muuttua palkattomaksi. Tämä on nähty jo Paperiliiton meneillään olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantajat ovat monin kohdin ilmaisseet halunsa saada valmisteilla olevat työlainsäädännön heikennykset täysimääräisinä läpi työehtosopimuksiin. Tämä tavoite tullee esiin muissakin kuin vain Paperiliiton neuvotteluissa. Mitä tarkoittaa, jos oikeutta poliittisiin lakkoihin rajoitetaan ja oikeutta tukilakkoihin rajoitetaan? – Äärimmäisen vakavaa puuttumista työntekijän kansainvälisilläkin sopimuksilla suojattuihin perusoikeuksiin. Huoli siitä, että hallituksen tavoitteet rikkovat Suomen kansainvälisiä velvoitteita ei ole Painoa syille ja seurauksille Palkansaajat eivät ole saaneet maan hallitusta perääntymään hallitusohjelmatavoitteistaan. Tähän on koottu syitä, miksi palkansaajat yrittävät painavasti vaikuttaa työelämäheikennysten ja sosiaaliturvan leikkausten toteutukseen. turha. Hallitus näyttää jo ennalta estävän itseensä kohdistuvaa arvostelua ja painetta pyrkiessään rajoittamaan oikeutta poliittisiin lakkoihin. – Rajoittamalla tukilakkojen hallitus pyrkii näin estämään muiden liittojen avun työtaisteluun ajautuvalle, työehtojaan puolustavalle liitolle tai yksittäisen yrityksen työntekijöille. UPM:n työtaistelun aikana Paperiliitto sai merkittävää apua muilta liitoilta ja muilta paperiliittolaisilta työpaikoilta. Nyt esitetyillä rajoituksilla pyritään estämään toisen yrityksen työntekijöiden apu toisen yrityksen työtaistelussa. – Esimerkiksi monikansallinen Tesla on kieltäytynyt Ruotsissa sopimasta työehtosopimusta toisin kuin muut autovalmistajat. Teslalaiset saavat tukea Ruotsin liittojen lisäksi Tanskasta. Suomessa AKT ei aio kuljettaa Teslan autoja ja autovaraosia, jos niitä toimitetaan Ruotsiin Suomen kautta. Lue Teslasta lisää sivulta 33. Miten Teslan tapaus liittyy Suomen hallituksen tavoitteisiin? – Jos työehdoista voidaan sopia työehtosopimuksia huonommin ja heikommin ja myös ilman luottamusmiestä, tämä on uhka erityisesti niille työntekijöille ja yrityksille, jotka noudattavat työehtosopimuksia ja kilpailevat reilusti. Sopimisen hallitsematon vapauttaminen johtaa helposti työmarkkinoihin, joissa kilpaillaan heikompia työehtoja ja ulkomaista »Äärimmäisen vakavaa puuttumista työntekijän kansainvälisilläkin sopimuksilla suojattuihin perusoikeuksiin.» teKSti Eeva Eloranta-Jokela Paperiliiton #PainavaSyy-kiertue vieraili kuudella paikkakunnalla tapaamassa jäseniä ja kävi keskusteluja hallituksen työelämäheikennyksistä. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 14.12.2023 12.32.53 14.12.2023 12.32.53
PaPeriliit to?08 / 2023?5 työvoimaa hyväksi käyttäen. Epäterve kilpailu näivettää reilun yrittämisen ja rehellisen työvoiman käytön. Koskevatko työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset vain työttömiä? – Eivät. Viime vuonna 39 prosenttia ansiopäivärahan saajista kävi töissä eli he saivat käytännössä soviteltua päivärahaa palkkansa lisäksi. Pienipalkkaisilla aloilla 20 prosentin leikkaus työttömyysturvasta 8 viikon jälkeen tarkoittaa helposti sitä, että ansiosidonnainen päiväraha putoaa peruspäivärahan tasolle. Asumistuenkin saajista 40 prosenttia käy töissä. Kummatkin leikkaukset kohdistuvat pitkälti samoihin työssäkäyviin pienipalkkaisiin henkilöihin. Mihin hallitus pyrkii hallitusohjelmatavoitteillaan? – Tältä se näyttää: lyhyellä tähtäimellä ammattiliittojen jäseniltä ollaan viemässä työkalut, joilla he voivat puolustaa työehtojaan. Pidemmällä tähtäimellä tavoite näyttää olevan ay-liikkeen järjestäytymisasteen lasku ja sitä kautta työehtosopimusjärjestelmän romuttaminen. Hallitus tavoittelee myös muutosneuvotteluiden vähimmäisaikojen sekä lomautusilmoitusajan puolittamista. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? – Saamatta jäänyttä palkkaa. Muutosneuvotteluiden ja lomautusilmoitusajan puolittaminen vie lomautustilanteessa kahden viikon palkan ja pätkälomautusten jatkuessa aina vähintäänkin viikon palkan. Eikä niitä viikkoja kuitenkaan vuodessa ihan mahdottomasti ole. • Vastaukset on laadittu yhdessä paperiliiton asiantuntijoiden kanssa. SAK:laiset liitot ilmoittivat, että ar violta 100 000 SAK:laisten liittojen jäsentä osallistui poliittisiin mielenilmaisuihin 14.12. Lue lisää seuraavalta sivulta. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 14.12.2023 12.32.55 14.12.2023 12.32.55
8 / k u o r i m o 6 / osallistui SAK:laisten liittojen toimintapäivään ??. joulukuuta UPM Communication Papers Jämsänkosken tehtaalla, Metsä-Board Kyrolla Kyröskoskella, Stora Enson Anjalankosken tehtaalla sekä Essity Finlandin Nokian tehtaalla. Aamuvuorosta alkaneet lakot eivät kohdistuneet ihmishengen, terveyden, ympäristön ja laiteturvallisuuden turvaamiseksi tehtävään työhön. Mielenilmaisuun johti pettymys pääministeri Petteri Orpon ilmoitettua, ettei hallitus laajenna neuvotteluja ay-liikkeen kanssa. Hallitus ei osoittanut minkäänlaista vastaantuloa työrauhaa ja paikallista sopimista koskevissa lainsäädäntöhankkeissa. – Haluttomuus neuvotella kielii siitä, että maan hallitus on päättänyt tietoisesti romuttaa suomalaisen työmarkkinamallin, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Maan hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat toteutuessaan työväestön lisäksi myös lapsiin, opiskelijoihin, työttömäksi joutuviin ja eläkeläisin. Arvioita työelämävaikutuksista on esitelty tämän lehden edellisellä aukeamalla. – Työmarkkinamalliin olennaisesti liittyvistä elementeistä, kuten työrauhasääntelystä ja paikallisen sopimisen lainsäädännöstä, olisi välttämätöntä neuvotella ja sopia samassa yhteydessä. Toivoimme, että hallitus olisi antanut selkeän viestin myös työntekijäpuolen tarpeiden huomioimisesta. Sellaista viestiä ei ole tullut, vaan hallitus jatkaa yksipuolisesti ? rmojen etujen ajamista, totesi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta lakon edellä. Eloranta muistutti blogissaan, että lakosta aiheutuva haitta kestää päivän mutta että hallituksen toimista aiheutuva haitta jatkuu vuosikymmenet. SAK ja sen liitot ovat järjestäneet ulosmarsseja ja muita #PainavaSyy-toimia ympäri maata syksyn aikana. Tähänastisista raskaimpaan toteutukseen, yhteiseen lakkopäivään, osallistui SAK:n arvion mukaan noin ??? ??? henkeä. Toritapahtumia järjestettiin ?? paikkakunnalla. Toimintapäivään yhtyivät myös STTK:laiset toimihenkilöliitot Pro ja Erto sekä akavalainen Insinööriliitto. • Paperiliittolaiset osallistuivat liittojen yhteiseen mielenilmaukseen neljällä tehtaalla. Työelämäheikennyksiä vastaan Pääluottamusmies Jussi Joensivu ja osaston puheenjohtaja Janne Vatajaniemi päivystivät Metsä-Board Kyron autiolla portilla lakon alkaessa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 14.12.2023 12.43.01 14.12.2023 12.43.01
8 / k u o r i m o / 7 Liitto kiersi paperipaikkakuntia hallituksen työelämäheikennykset eivät saaneet sympatioita, kun Paperiliiton #PainavaSyy-auto ja makkaranpaistajat vierailivat marraskuussa kuudella paikkakunnalla keskustelemassa jäsenten ja torikävijöiden kanssa. Grilli kuumeni Valkeakoskella, Tampereella, Mäntässä, Jämsänkoskella, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kiertueella Paperiliitto viestitti olevansa mukana vaikuttamassa asioihin jäsenten hyväksi. – Kävijät pääsivät kasvotusten keskustelemaan, mistä hallituksen työelämäheikennyksissä on kyse, kertoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Paikalla käyneet tuomitsivat suunnitellut toimet ja ihmettelivät, miksi ne kohdistuvat voimakkaimmin työntekijöihin. Keskustelua herättivät myös asioiden laajempi yhteiskunnallinen merkitys. – Päällimmäisenä huolena tuntui olevan maan kahtiajakautuminen ja se, miten nuoret pärjäävät tulevaisuudessa, Vanhala summaa. • Adaralle työehtosopimus hallitus hyväksyi kokouksessaan ??. joulukuuta uuden työehtosopimuksen Adaralle. Sopimuskausi alkaa ?.?.????. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Myös muita paperiteollisuuden työpaikkoja koskevia yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluja on aloitettu. Työehtosopimusneuvottelut jatkuvat koko kevään. Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelut käydään yrityskohtaisesti. Se tarkoittaa, että Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot yritysten edustajien kanssa. • Liiton jäsenmaksu entisellään ja Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna ???? pysyy ennallaan ja on ?,? prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Liiton jäsenmaksun osuus on ?,? prosenttia. Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassan jäsenmaksuksi ?,? prosenttia. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. Maksamatta jäänyt jäsenmaksu voidaan periä kassan maksamasta etuudesta. • Jalostusalalle kaksivuotinen sopimus hallitus ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry hyväksyivät ??. marraskuuta pahvinja paperinjalostusalalle saavutetun neuvottelutuloksen uudeksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimus on voimassa ?.?.????.??.?.????. Vuoden ???? palkankorotukset toteutetaan ?.?.???? tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkkakauden alusta lukien. Palkkoja korotetaan tuolloin ?,? prosentin yleiskorotuksella ja samaan aikaan on käytettävissä myös ? prosentin paikallinen erä. ?.?.???? alkaen korotetaan lisäksi ?,? prosentilla taulukkopalkkoja, vuoroja lauantailisiä, palvelusaikalisää ja henkilöstön edustajien palkkioita. Vuoden ???? palkankorotuksista neuvotellaan marraskuun loppuun ???? mennessä. Mikäli ratkaisua ei siihen mennessä saavuteta, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään ??.?.????. Työehtosopimukseen sovitut tekstimuutokset liittyvät muun muassa soveltamisalaan, työaikamuotojen muutostilanteisiin ja palvelusvuosilisän vapaaksi vaihtamiseen. Työehtosopimuksen tekstit muutetaan sukupuolineutraaleiksi ja sopimuksen osana olevat liitteet tehdään osapuolten välisiksi. Sopimuksen osana sovittiin myös Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoitteluun liittyvä korvaus, joka on ??? euroa vuosina ???? ja ????. • Pakkausasetukseen saatiin joustoja pakkauksia valmistavan teollisuuden huolia oli kuultu, kun Euroopan parlamentti hyväksyi kiistellyn Pakkausja pakkausjäteasetuksen marraskuun lopulla äänin ???–???. Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen, että kertakäyttöiset, kierrätettävät ruokaja juomapakkauk set sekä hedelmien ja vihannesten pakkaukset poistettiin kokonaan kieltolistalta. Parlamentti äänesti kierrätykseen ja pakkausten keräykseen pohjautuvien poikkeusten puolesta. Parlamentti myös salli yleisen poikkeuksen tapauksissa, joissa pakkauksen päämateriaali kierrätetään ??-prosenttisesti. Take away -sektorin uudelleenkäyttötavoitteet poistettiin kokonaan. Kunnianhimoisina pidetyt kuljetuspakkausten uudelleenkäyttötavoitteet jäivät kuitenkin voimaan. Aiheen käsittely on jatkunut ??. joulukuuta, kun EU:n ympäristöneuvosto muodostaa asiaan kantansa. • »huolena tuntui olevan maan kahtiajakautuminen.» Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 14.12.2023 12.43.02 14.12.2023 12.43.02
8 / työsuhdepyörän hankkiminen tuli Metsä Groupilla tämän vuoden alkupuolella mahdolliseksi, Ari Helander oli työpaikallaan ensimmäisten joukossa sitä hyödyntämässä. Takon tehtaalla sähkökunnossapidossa työskentelevä Helander hankki ???? euron suuruisella pyöräedulla sähkömaastopyörän. Siitä alkoi saman tien myös talvityömatkapyöräily. – Olin sanonut vaimolle, että jos pyöräetu tulee ja jos saan vaihdettua vuorotöistä päivätöihin, myymme toisen auton pois ja alan pyöräillä työmatkat. Näin kävi. Metsä Groupissa pyöräetu on ollut hyvin suosittu. Se otettiin käyttöön työntekijöiden toiveesta ja yrityksen suomalaisista työntekijöistä sitä hyödynsi ensimmäisen puolen vuoden aikana lähes joka viides. Työsuhdepyöriä on hankittu yli tuhat. Metsä Board Takon pääluottamusmies Juha Ruorasen mukaan ?? prosenttia henkilöstöstä eli ?? työntekijää on tähän mennessä ottanut pyöräedun. Moni on hankkinut Helanderin tavoin sähköpyörän. Stora Ensolla on myös pyöräetu käytössä ja se on ollut hyvin suosittu. UPM:lta kerrotaan, että pyöräetu on valmisteilla. työmatka Pirkkalasta Tampereen keskustaan on noin ?? kilometriä kanttiinsa. Joskus hän kiertää kotiin palatessaan Pyhäjärven niin, että lenkkiin tulee kymmenen kilometriä lisää. – Olen huomannut, että vireystaso on aamulla töihin tullessa aivan eri luokkaa kuin jos olisi ajanut autolla. Työpäivän jälkeen ei tule podettua huonoa omaatuntoa, vaikka jäisi sohvannurkkaan. ??-vuotias Helander on aina ollut liikkuvainen ja pyöräillyt työmatkat kesäkaudella. Hän harrasti talvista työmatkapyöräilyäkin, ennen kuin ?? vuotta kestänyt vuorotyöjakso alkoi. Tänä vuonna Tampereen seudulle saatiin talvikelit aikaisin. Helander sanoo, että hyvät nastarenkaat sekä valot edessä ja takana takaavat turvallisen matkan. – Kyllähän sähköpyörääkin joutuu polkemaan, mutta rospuuttoaikaan ja sohjossa eteneminen on paljon helpompaa ja mukavampaa kuin tavallisella pyörällä. Helander lähtee polkemaan töihin noin kello ?. Rankkojen lumisateiden aikaan aurat ei ole välttämättä auranneet koko matkalta pyöräteitä puhtaaksi, mutta onneksi näitä päiviä osuu kohdalle harvoin. • »Metsä Groupissa Työsuhdepyöriä on hankittu yli tuhat.» Parinkymmenen asteen pakkanen ei estä pyöräilyä. Ari Helanderin vireystaso on korkealla, kun hän tulee töihin. 8 / k u o r i m o Ari Helander hankki sähköpyörän ja rullailee 12 kilometrin työmatkan läpi talven. Työsuhdepyörällä töihin Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 7.12.2023 15.41.13 7.12.2023 15.41.13
/ 9 8 / k u o r i m o V 2009 lehdistö alkoi kopioida uutista, jonka mukaan stuttgartilainen herra Demetrius Soupolos oli yrittänyt jo pitkään lasta kauneuskilpailuissa menestyneen vaimonsa kanssa. Kun miespololle lopulta selvisi, että hän oli steriili, päätti hän palkata naapurinsa lapsentekoon muutamalla tuhannella eurolla. Puolen vuoden tuhertamisen ja 72 yrityksen jälkeen Demetrius haastoi naapurinsa oikeuteen tuloksista, joita ei tullut. Oikeudenkäynnin aikana kävikin sitten ilmi, että myös naapuri oli steriili ja hänenkin lapsensa sitä myötä jonkun muun tekemiä. Melkoinen tapaus, josta Iltalehtikin uutisoi keväällä 2009 otsikolla ”Mies sonnina”. Uskomaton tarina, saatat ajatella. Ja niin se onkin. Totuuden häivääkään tuossa tarinassa ei tietenkään ole, mutta netistä löytyy siitä huolimatta kymmeniä sivustoja, jotka ovat toistaneet Demetriuksen tarinan sanasta sanaan. Vielä tänäkin päivänä löytää helposti myös kotimaisia keskustelupalstoja, joissa pohditaan Soupoloksen perheen kovaa kohtaloa jatkuvan äheltämisen ja rahanmenon keskellä. Tällaisia meistä on tullut. Älypuhelintemme kautta voimme koska tahansa saada vertaisarvioitua tiedettä lähes rajattomasti käyttöömme. Siitä huolimatta meitä kiehtoo huomattavasti enemmän ”tieto” maailman asioita pohtineilta tik-tok -visionääreiltä. He kertovat meille yksinkertaistettuja totuuksia yhteiskunnasta, historiasta, taloudesta ja lopulta mistä tahansa, josta he eivät tiedä mitään, eivätkä usein haluakaan tietää. Tietäminen edellyttää asioihin perehtymistä ja siihen nykyihminen ei ole valmis. kylähullut päivystivät paikkakunnan ainoan kaupan edessä keskiolutpullo kädessä. Heitä kuunneltiin huvittuneina ja he itsekin huvittuivat tarinoistaan, joiden he pohjimmiltaan ymmärsivät olevan puuta heinää. Nykyään virtuaalimaailmassa mikään ajatus tai oppi ei ole enää liian kaukana todellisuudesta ollakseen monien mielestä uskottava, toivottava tai ainakin mahdollinen. Tällaisten oppien ympärille syntyvät pöhköjen armeijat ovat tänä päivänä jo siinä määrin voimakkaita, että ne saattavat rynnätä intiaanipäähineisiinsä pukeutuneina vaikkapa maailman mahtavimman demokratian kongressiin asti. Miksi? Sitä he eivät tiedä itsekään. Pöhköilyn vimma vain on yhtä voimakas, kuin sorkkaeläinten keväinen kiima kevätlaitumella ja halu jatkaa omaa sukuaan. Siitähän kait poloisen Demetriuksenkin tarinassa on lopulta kysymys ja sen vuoksi se on niin monille ihmisille uskottava. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nuorimmainen lapsenlapsista tuli varovasti kysymään ennen joulua ”Pappa, voisinko minä olla tänä jouluna pukki, kun sä olet jo niin vanha?” Sanoin, että voit. Oikein mielellään. »He kertovat totuuksia mistä tahansa, mistä eivät tiedä mitään, eivätkä usein haluakaan tietää.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Ari Helander hankki sähköpyörän ja rullailee 12 kilometrin työmatkan läpi talven. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 7.12.2023 15.41.14 7.12.2023 15.41.14
PaPeriliit to?08 / 2023?11 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Jenna-Maaria Kuronen, Teija Soini, Matias Honkamaa Paperiliittolaiset löytävät vaivatta monta asiaa, joka tuottavat elämään tyytyväisyyden tunteita. Taito arvostaa tavallista elämää on tutkitustikin suomalaisten supervoima. 10 syytä olla tyytyväinen Iisakki Seutu iloitsee kunnon lumitalvesta. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 13.12.2023 8.17.18 13.12.2023 8.17.18
12?PaPeriliit to?08 / 2023 S uomalaiset loistavat vuodesta toiseen erilaisissa kyselytutkimuksissa, joissa selvitetään kansalaisten tyytyväisyyttä elämäänsä. Joissain tutkimuksissa asiaa nimitetään myös kansainvälisen termistön mukaan onnellisuudeksi. Asiaa pitkään tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Arto O. Salonen tutki asiaa viimeksi tänä vuonna yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun yliopettaja Jyrki Konkan kanssa. Kyselytutkimukseen vastasi yli 2 000 Manner-Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta. Sen yhteydessä tutkijat törmäsivät suomalaisten supervoimaan: tavanomaisuuteen, jota voisi kotoisammin nimittää myös tavallisuudeksi. – Jos haluttaisiin lisätä ihmisten kokemusta siitä, että elämä on hyvää ja merkityksellistä, kannattaisi tavanomaisuutta nostaa enemmän esiin, Salonen sanoo Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa. Jo pitkään on tiedetty, että elämänkokemus ja turvattu toimeentulo lisäävät tyytyväisyyden tunteita. Myös Salosen ja Konkan tutkimuksessa löytyi selkeä linkki kokemukseen omasta toimeentulosta. – Havaitsimme, että rahojen riittäminen selittää suomalaisten onnellisuutta paljon paremmin kuin pienet tai suuret tulot. Kyse on siitä, että löytää itselle sopivan tavan elää niissä olosuhteissa, joissa on. Oleellista on oppia erottelemaan loputtomia haluja niistä asioista, joita oikeasti tarvitsemme elämässämme, Salonen sanoo. Kun syitä tyytyväisyyteen kysytään paperiliittolaisilta, vastaaminen on helppoa. Niitä löytyi useitakin, isoja ja pieniä. Tässä niistä kymmenen. 1. Hyvä terveys on lahja Tampereen Metsä Board Takon kartonkitehtaalla tuotantoprosessin hoitajana työskentelevä Janne Konttinen miettii, että terveys on ensisijainen juttu. Hän on saanut olla terveenä, ja se helpottaa elämää monella tavalla. – Saan olla tyytyväinen, että olen suhteellisen hyvässä kunnossa, vaikka yli 30 vuotta olen painanut kolmivuorotyötä tehtaassa, hän miettii. Mitään kikka kuutosta hänellä ei ole terveyden ylläpitoon, vaan enemmänkin kyse taitaa olla hyvistä perintötekijöistä: flunssat ja kuumeet eivät juurikaan ole osuneet hänen kohdalleen. – Tietysti yritän syödä suhteellisen terveellisesti. Vaimo on kyllä sitä mieltä, että pitäisi katsoa tarkemmin, mitä laittaa suuhunsa, hän nauraa. 2. Ystävät tekevät onnelliseksi Oulun Stora Ensolla prosessioperaattori työskentelevä Roosaliina Kananen kertoo, että hänen elämänsä suola ovat ihanat ystävät, jotka ovat kulkeneet rinnalla jo useampia vuosia, koulusta saakka. – He ovat tärkeä osa elämääni, Kananen kertoo. Hän juttelee ystäviensä kanssa päivittäin, ja tapaa heitä mahdollisimman usein. – Aika hyvin me saamme järjestettyä yhteistä aikaa. Menemme syömään, ulkoilemaan tai kahville, hän kertoo. Ystävyydessä on tärkeää hänen mukaansa auttaminen ja »tavanomaisuutta kannattaisi nostaa esiin.» kuunteleminen. Asioiden jakaminen helpottaa elämää. Monikin asia voi elämässä muuttua, mutta rakkaat ystävät ovat pysyneet. – Terveisiä Annikalle ja Saralle! 3. 12-tuntinen työaika alkamassa Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan kuorimolla käynnissäpitäjänä työskentelevä Marko Hakki kertoo, että työpaikalla on iloisen odottava tunnelma marraskuun lopussa. Joulukuun Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 13.12.2023 8.17.18 13.12.2023 8.17.18
PaPeriliit to?08 / 2023?13 18. päivänä tehtaalla otetaan käyttöön 12-tuntinen työaika. Ajatukset risteilevät siinä, miten uusi työaikamalli tulee vaikuttamaan vapaa-aikaan ja työssä jaksamiseen. – Ajattelen sitä positiiviselta kannalta. Kavereita oli töissä Veitsiluodossa tekemässä 12-tuntista. Kertovat, että se on ihan hyvä systeemi. Hyvin harva heistä, jotka ovat sitä saaneet tehdä, menisi mieluummin takaisin entiseen malliin, Hakki sanoo. Tehtaalla on mietitty sellaisten töitten organisointia, joita ei välttämättä pysty 12 tuntia putkeen tekemään. Jotenkin ne tehtävät tullaan jakamaan ja kierrättämään työpäivän sisällä. – Siinä hommassa on vielä oma hiomisensa, hän miettii. 4. Talviharrastajan paras vuodenaika Kunnossapitoasentaja Iisakki Seutu Stora Enso Enocellilta Uimaharjusta odottaa tyytyväisin mielin kunnon lumitalvea. – Moottorikelkkailua kun harrastan, niin aina talvea odotan. Parhaimpina talvina tulee yli 3000 kilometriä mittariin. Maalla asujana hän pääsee halutessaan lähimmille reiteille suoraan kotipihasta, mutta parhaimmillaan moottorikelkkailu on hänen mukaansa pohjoisen pitkillä reiteillä tunturien tuntumassa. Ja kun ajetaan, se ei ole mitään istuskelua. – Kyllä se on täyttä urheilua. Siinä on yltä päältä märkä hiestä, kun oikeasti lähtee ajamaan, hän kertoo. Harrastusväline hänellä on viimeisen päälle ja tarkkaan huollettu. Kovassa käytössä tapahtuu silti välillä laiterikkoja. – Silloin hypätään kaverin kyytiin tai soitetaan kaveri hakemaan. Laitetaan naru ja hinataan kelkka lähimmälle tielle odottamaan kyytiä. Ja eikun kotiin korjaamaan, Seutu kertoo. 5. Osaeläke auttaa jaksamaan Pietarsaaren Billerudin tehtaalla jälkileikkaajana työskentelevä Siv Peräsaari on vilpittömän iloinen ja huojentunut. Kirsi Nuorala korostaa hyvän mielenterveyden merkitystä. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 13.12.2023 8.17.19 13.12.2023 8.17.19
14?PaPeriliit to?08 / 2023 – Minut tekee tyytyväiseksi ja onnelliseksi se, että olen juuri saanut puolieläkkeen, hän heläyttää. Tehtaalla on käytössä 12-tuntinen työaika, joka on Peräsaaren mukaan tosi hyvä juttu, mutta se ei paranna tukielimistön ongelmia. Osittainen vanhuuseläke tekee hänelle mahdolliseksi jättää joka toinen vuorokierto väliin. – Viiden vapaapäivän sijaan minulla on 15 päivää vapaata. Mieli on ihan erilainen, kun tietää, että on pitempi vapaa. Töitä hän on ehtinyt tehdä tehtaalla 16-vuotiaasta asti. – Olen vasta 59-vuotias, eli työvuosia vielä riittää. Näin on mahdollista edelleen jaksaa, hän kertoo. Lisääntynyttä vapaa-aikaa hän käyttää esimerkiksi siten, että käy uimassa uimahallilla, ja viettää aikaa lastenlasten kanssa. – Kävellään vaikka metsässä, koska liikkuminen on hyväksi, tai laitetaan yhdessä ruokaa. Kyllä aikani kuluu tosi hyvin, hän kertoo. 6. Ihan parhaat työkaverit Kunnossapitoasentaja Juuso Horttanainen kertoo, että hänet tekee tyytyväiseksi juuri tämä hetki hyvien työkavereiden keskellä Stora Enson Enocellin sellutehtaassa. – Tässä olen juuri iltavuorossa, ja se on kiva, hän sanoo. Horttanaisen mielestä vuoron työporukka on mukava juuri siksi, että kaikki ovat erilaisia. – Meitä on täällä laidasta laitaan, nuorempia ja vanhempia. Ihan mahtavia tyyppejä kaikki, hän kertoo. Heitä yhdistävä tekijä on se, että huumoria riittää. – Näillä on niin hyvät jutut, että vaikka kuinka olisi huono päivä, niin kyllä se siitä hymyksi kääntyy, Horttanainen sanoo. 7. Hyvä mieli Laborantti Kirsi Nuorala Oulun Stora Ensolta kokee, että ylipäätään elämän peruspilarit tekevät tyytyväiseksi. Niistä hän Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 13.12.2023 8.17.19 13.12.2023 8.17.19
PaPeriliit to?08 / 2023?15 8. Kiitollisuus omista lapsista Isäksi tuleminen on ollut Varkauden Stora Ensolla jälkikäsittelijänä työskentelevälle Juha Huoviselle se asia, joka tuottaa elämään tyytyväistä, onnellista oloa. Tytär Mei on 2,5-vuotias ja poika Noel 3,5-vuotias. – Tuossa kun katsoo niiden kasvamista, niin tulee mieleen, että kovin pitkään ne eivät enää ole tuollaisia pieniä. Jaksavat vielä kiinnostua siitäkin, mitä iskä ja äiti tekevät, hän pohdiskelee. Huovinen on saanut kokea, että nykyinen, hyvä tilanne on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Noel kiidätettiin Helsinkiin leikkaukseen vain viiden päivän ikäisenä. Elämän hauraus oli käsin kosketeltavaa. Noel voi parhaillaan hyvin. – Oikein on reipas kaveri, isä myhäilee. Huovinen myöntää, että hän on joka päivästä onnellinen. Lapset tuovat elämään iloa. 9. Uusi työpaikka innostaa Samuli Kurttila on uudessa elämänvaiheessa. Hänellä on toinen viikko menossa uudessa työpaikassa Oulun Stora Ensolla operaattorin vakinaisessa työssä. – Hyvältä tämä on tuntunut. Koen, että olen omissa töissäni, sellaisissa, joita tykkään tehdä, hän sanoo. Hän on alan ammattilainen, koska operaattorin työnkuva on pitkälti tuttu Kemin Veitsiluodon tehtaalta. – Kun tehdas lakkautettiin runsas kaksi vuotta sitten, rupesin miettimään, mitä alkaisin tekemään. Kävin reilun vuoden verran muuallakin töissä, mutta kun Oulun tehtaalla avautui työpaikkoja, hain ja pääsin sisään, hän kertoo. Samalla kemiläisestä tuli oululainen. Kaupunki oli jo valmiiksi tuttu, mukavaksi tiedetty paikka. Löytyi kiva asunto, ja paikkakunnalla asuu moni Kurttilan kaverikin. – Olisin Kemissäkin viihtynyt, ei sen puoleen, mutta olen kyllä tykännyt olla täälläkin. Oulu on hyvä paikka asua, hän sanoo. 10. Siivet kantavat Automaatioasentajana UPM:n Rauman tehtaalla työskentelevä Marko Lehtimäki on elämänvaiheessa, jolloin voi jo nähdä vuosien uurastuksen tulokset. Isän sydänalassa läikähtää ilo ja ylpeys, kun hän näkee lastensa, 17-vuotiaan Fransin ja 20-vuotiaan Sofian pärjäävän elämässä. – Heistä on kasvanut itsenäisiä ihmisiä, jotka osaavat huolehtia asioistaan. Yksi opiskelee ja käy opintojen ohessa töissä, ja toinen pitää välivuotta ja tekee töitä päiväkodissa, Lehtimäki kertoo. Se, että lasten omat siivet kantavat, tuottaa isälle syvää tyytyväisyyttä. – Sitä on kiva katsoa, miten he ovat kasvaneet. Näkee, että heillä on kaikki hyvin. Sellainen olo tulee, että jotain on tehnyt oikeinkin, Lehtimäki sanoo. Hänellä on vielä on tuoreessa muistissa se aika, kun pikkulapsiperheessä sai kaikkensa yrittää. Nyt Lehtimäki huomaa välillä hämmästyvänsä, minne kaikki ne vuodet menivätkään. – Enempään en pystynyt, mutta onneksi meni hyvin, hän hymyilee. ? »olen juuri iltavuorossa, ja se on kiva.» haluaa nostaa esiin usein vähemmälle huomiolle jäävän tyytyväisyyden aiheen: hyvän mielenterveyden. – On kokemusta huonommastakin tilanteesta. Nyt kaikki on hyvin, hän hymyilee. Liian usein pidämme itsestäänselvyytenä mielenterveyttä. Nuorala sanoo, että hyvä mieli tuntuu ja näkyy kaikessa, miten maailmaa hahmottaa. Varjojen sijaan näkeekin ne valoisat asiat. – Se tuntuu positiivisuutena kaikkea kohtaan, hän sanoo. Perhe tekee Juha Huovisen onnelliseksi. Mein ja Noelin leikkejä on ilo seurata. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 13.12.2023 8.17.20 13.12.2023 8.17.20
Lieksa Pankaboard Kuopio Mondi Power?ute Joensuu Enocell Kemi Metsä Board Metsä Fibre Oulu Stora Enso Pietarsaari UPM BillerudKorsnäs Kaskinen Metsä Board Kristiinankaupunki Stora Enso Packaging Pori Corex Finland Rauma UPM Metsä Fibre Kauttua Jujo Thermal Lohja Sappi Veikkola Pa-Hu Kotka Dongwha Finland Kotkamills Sonoco-Alcore Kouvola UPM Kymi Stora Enso Anjala Stora Enso Inkeroinen Simpele Metsä Board 1 Imatra Stora Enso Kaukopää 2 3 4 Stora Enso Tainionkoski Corex Finland 7 5 6 Joutseno Metsä Fibre 8 Metsä Board 9 Lappeenranta UPM 10 11 Heinola Stora Enso Lahti Stora Enso Packaging Nummela DS Smith Packaging Siltakylä Konvertia Group Loviisa Corex Finland Tervakoski Tervakoski Oy Valkeakoski Konvertia Group Adara Pakkaus Walki UPM Tervasaari Hämeenlinna Faerch Finland Oy Huhtamaki Foodservice Nordic Tampere DS Smith Packaging UPM Ra?atac Metsä Board Tako Mänttä Ruovesi Sonoco-Alcore Metsä Tissue Jämsä UPM Jämsänkoski Hämeenkyrö Metsä Board Kyro Nokia Essity Äänekoski Nouryon Chemicals Finland Metsä Board Metsä Fibre Varkaus Stora Enso Paperitehdas, 14 kpl Kartonkitehdas, 16 kpl Massatehdas, 17 kpl Muut 15 kpl 1 2 4 3 6 5 8 9 10 11 Graa?en tiedot: Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry 7 C M Y CM MY CY CMY K tehtaat kartalla_2023.pdf 1 13.12.2023 13.15.48 16?PaPeriliit to?08 / 2023 P aperiliittolaisten tehtaiden karttaan tuli muutos, kun Stora Enso teki rankan päätöksen ja sulki Sunilasta sellutehtaan. Kartalla eivät näy paperikonelinjat, mutta yksi niistä lopetti Stora Ensolla Anjalan paperitehtaalla. Viimeinen rulla ajettiin marraskuun 28. päivänä. Uuttakin syntyy. Kemissä Metsä Groupilla ajetaan ylös uutta kapasiteettia. Oulussa Stora Ensolla aletaan rakentaa uutta kartonkikonemuunnosta. Viereisen sivun kartassa näkyy paperia, massaa ja kartonkia valmistavia sekä niitä raaka-aineenaan käyttäviä tehtaita, joiden tuotannossa työskentelee vähintään 50 henkeä. oulussa Stora Enson tehtaan käytöstä poistettu paperikone muutetaan kuluttajapakkauskartonkia valmistavaksi linjaksi. Vastaavanlainen muutos toisella koneella toteutettiin vuosina 2019–2021. Uusi investointi on noin kolme kertaa aiempaa isompi ja tuo 300 uutta työpaikkaa. Tulevaisuuden tehdas 2030 -hankkeessa uudistetaan tehdasaluetta sekä kehitetään työskentelytapoja ja digitaalisia työskentelymalleja. Nuottasaaren tehdasalueella on toiminut purkuja rakennustöissä noin 1000 ulkopuolista tekijää. Kesään mennessä määrä kasvaa 2500:aan. – Vanhan koneen osia on hallista purettu ja tekeillä on valmistelutöitä sen suhteen, että kartonkikoneen asennus voi alkaa alkuvuodesta, kertoo tehtaan pääluottamushenkilö OlliPekka Kaikkonen. Oulussa ja Stora Enson muilla tehtailla on koulutettu neljän ryhmän verran uutta työvoimaa ja tammikuussa aloittaa viides ryhmä. Rekrytointiin toi viivettä tänä vuonna Stora Enson muilta tehtailta irtisanottuja koskevan takaisinottovelvoitteen täyttäminen. Metsäteollisuutta rasittaa matalasuhdanne, mutta investoinnit tehdään vuosikymmenien varalle. Oulun toinen muunnos on valmistumassa vuonna 2025. – Toivotaan, että rakennustyöt saadaan aikataulussa valmiiksi ja tuotanto starttaamaan suunnitellusti. Kun vielä tuo maailmantilanne rauhoittuisi, talous ja tilaukset kasvaisivat, että saataisiin edellytykset tehdä hyviä tuloksia, Kaikkonen pohtii. KotKassa Stora Enson Sunilan tehtaalla on käynnissä jälkihoito ja turvallistamistoimet. Keväällä pysähtynyt tuotanto ei enää käynnistynyt elokuisen sulkemispäätöksen jälkeen. – Alkuvuodesta ehkä tiedetään paremmin, mihin tilaan tehtaan halutaan jäävän. Tekemistä riittää ja jälkihoito on iso ponnistus nyt, kun tekijät koko ajan vähenevät, kertoo pääluottamushenkilö Markku Krautsuk. Työntekijöiden henkilöstöryhmästä reilut 50 henkeä on tähän mennessä työllistynyt joko Stora Enson muille tehtaille tai alan muille työpaikoille. Lisäksi muutamilla henkilöillä on meneillään haastattelukierroksia tai alkamassa koulutuksia. Sunilan lakkautus osuu hankalaan hetkeen, sillä myös MM Kotkamillsin saha suljetaan. – Ihmiset on työllistyneet kohtalaisen vähän Kotkan ja Haminan seudulle. Pitemmälle muuttaminen ei kaikille nuoremmillekaan tunnu olevan vaihtoehto ja voi olla haasteellista. Kaakonkulmalla ei tällä hetkellä perusteollisuus ole oikein voimissaan, jokaista työpaikkaa olisi tarvittu, Krautsuk toteaa. Ammattitaitoisen työvoiman tarvetta on kuitenkin ollut esimerkiksi Kouvolan ja Lappeenrannan suunnalla. – Siihen nähden, missä suhdannekuopassa alalla ollaan, voi pitää positiivisena sitä, miten hyvin meidän ihmiset ovat päässeet alan töihin. Kemissä Metsä Groupin biotuotetehdas on aloittanut sellutoimitukset asiakkaille ja tuotannon ylösajo on meneillään. Täysi tuotantokapasiteetti ollaan saavuttamassa vuoden 2024 syksyllä. Tehtaan rakentaminen alkoi helmikuussa 2021. – Pikku hiljaa mennään eteenpäin, kokonaisuutta työstetään päivittäin. Työntekijöiden kuormitus on kovilla. Asioita tehdään oikein ja virheistä ammennetaan oppia. Vähitellen ylösja alasajojen aaltoliike näyttäisi tasaantuvan. Tehtaan kaikkien toimintojen venymistä ja joustamista tässä tilanteessa täytyy kiitellä, kuvaillee tilannetta tehtaan pääluottamushenkilö Juha Kenttä. Joulukuussa yrityksessä tuli käyttöön yksilöllisen työaikamallin kokeilu. Se tarkoittaa käytännössä siirtymistä 8:sta 12 tunnin vuoroihin. – Se tuo osaltaan odotusarvoa ja auttaa jaksamaan. Onneksi kokeiluun lähdettiin myös Fibren puolella tässä haastavassa tilanteessa, painottaa Kenttä. Kemin henki on vienyt eteenpäin ja Kenttä luottaa sen kantavan edelleen. – Ilon kautta töitä kuitenkin tehdään ja onnistumiset auttavat jaksamaan. Toivotaan, että asiat etenevät niin, että jokaisella työkyky ja työhyvinvointi säilyvät. ? Täällä teemme töitä Lohjan-Kotkan-linjalta Kemiin ja Raumalta Simpeleen-Lieksan -linjalle. Näin sijoittuvat kartalle Paperiliiton jäsenten isoimmat työpaikat. teksti ? Eeva Eloranta-jokela ? »onnistumiset auttavat jaksamaan.» Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 13.12.2023 20.41.17 13.12.2023 20.41.17
Lieksa Pankaboard Kuopio Mondi Power?ute Joensuu Enocell Kemi Metsä Board Metsä Fibre Oulu Stora Enso Pietarsaari UPM BillerudKorsnäs Kaskinen Metsä Board Kristiinankaupunki Stora Enso Packaging Pori Corex Finland Rauma UPM Metsä Fibre Kauttua Jujo Thermal Lohja Sappi Veikkola Pa-Hu Kotka Dongwha Finland Kotkamills Sonoco-Alcore Kouvola UPM Kymi Stora Enso Anjala Stora Enso Inkeroinen Simpele Metsä Board 1 Imatra Stora Enso Kaukopää 2 3 4 Stora Enso Tainionkoski Corex Finland 7 5 6 Joutseno Metsä Fibre 8 Metsä Board 9 Lappeenranta UPM 10 11 Heinola Stora Enso Lahti Stora Enso Packaging Nummela DS Smith Packaging Siltakylä Konvertia Group Loviisa Corex Finland Tervakoski Tervakoski Oy Valkeakoski Konvertia Group Adara Pakkaus Walki UPM Tervasaari Hämeenlinna Faerch Finland Oy Huhtamaki Foodservice Nordic Tampere DS Smith Packaging UPM Ra?atac Metsä Board Tako Mänttä Ruovesi Sonoco-Alcore Metsä Tissue Jämsä UPM Jämsänkoski Hämeenkyrö Metsä Board Kyro Nokia Essity Äänekoski Nouryon Chemicals Finland Metsä Board Metsä Fibre Varkaus Stora Enso Paperitehdas, 14 kpl Kartonkitehdas, 16 kpl Massatehdas, 17 kpl Muut 15 kpl 1 2 4 3 6 5 8 9 10 11 Graa?en tiedot: Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry 7 C M Y CM MY CY CMY K tehtaat kartalla_2023.pdf 1 13.12.2023 13.15.48 PaPeriliit to?08 / 2023?17 P a p e r i l i i t o n j ä s e n t e n t y ö p a i k k o j a Karttaan on merkitty yritykset, joissa on vähintään 50 työntekijää. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 13.12.2023 20.41.18 13.12.2023 20.41.18
18?PaPeriliit to?08 / 2023 Hienot bileet Paperiliiton alle 35-vuotiaiden jäsenten tapahtumassa kokoonnuttiin taas juhlimaan ja kuulemaan ajankohtaista asiaa. Mahtavassa porukassa oli helppo viihtyä. teKSti Ja KUVat Reima Kangas Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 14.12.2023 11.35.48 14.12.2023 11.35.48
Kymin tehtaalla työskentelevä kaveriporukka Pinja Sipola, Christa Ekroth, Henni Huttunen ja Ria Hirsi tuli Tampereelle viime vuoden tapahtuman innoittamana. ? Kaverihenkeä löytyy. Markus Ekroth ja Gerbaw Byman, osasto ?? Kuusankoski. Joni Nieppolalla (vas.) ja Kimmo Aikiolla oli pisin matka Tampereelle. He tulivat Kemistä. ? Paperiliiton toimitsijat yhteiskuvassa Mikko Töyssyn kanssa. Annika Maunula kuvaa, takana Jyri Peltola, Juhani Siira, Eija Valkonen ja Janne Sirviö. 20?PaPeriliit to?08 / 2023 A 35paperiliittolaisten tapahtuma pidettiin tänä vuonna Tampereella maineekkaassa Ravintola Tillikassa. Mukaan oli ilmoittautunut noin 130 jäsentä. Joutsenon osaston Samuel Koiviston, Jose Huusarin ja Joel Raunion terveiset tapahtuman jälkeen olivat ytimekkäät: – Kiitos hienoista juhlista ja hauskaa oli! Pietarsaaren osasto 52:sta oli ilmoittautunut peräti 12 osanottajaa. Jarkko Naukkarinen kertoo, että hyvän porukan mukaan oli helppo lähteä varsinkin, kun ammattiosasto maksoi junamatkat ja hotellin. – Meidän oman yksikön vetomies Tommi Pippola kasasi jengin ja kyseli onko innokkaita lähtijöitä. Ei tarvinnut itse laittaa tikkua ristiin, kertoo Naukkarinen. Naukkarinen oli ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa, ja kokemus oli kaikin puolin positiivinen. – Oli mukava tavata muitakin liiton kavereita eri puolilta tehdasta – ja ympäri Suomen. On siinä oma tunnelmansa, kun koko paikka on täynnä liiton jäseniä. Kuulumisia vaihdettiin ohimennen muidenkin osastojen kavereiden kanssa. Sunnuntaiaamuna sai vielä rauhassa nauttia aamiaisen, kun kotiinpäin lähdettiin vasta iltapäivällä. Junamatkat sujuivat rattoisasti hyvässä porukassa. Kuusankoskelta tulleen Christa Ekrothin mielestä on hyvä, että liitto järjestää nuoremmille jäsenille omia tapahtumia. 35 vuoden ikärajakin tuntuu oikealta. – Meidänkin osastossamme on ollut jotain tapahtumia pelkästään nuoremmille. Olen kyllä kuullut vanhemmalta väestöltä kommentteja, että olisi kiva, jos heillekin järjestettäisiin jotain muutakin kuin teatteria, sanoo Ekroth. Kuten viime vuonnakin, Kuusankosken osasto 19 tuli tapahtumaan isolla joukolla. Onko osastossa erityisen hyvä henki? – Ainakin itse koen niin, minulla on siellä paljon kaveriPaperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 14.12.2023 11.35.51 14.12.2023 11.35.51
Pietarsaaren osasto ??:sta tuli runsas osanotto. Kuvassa Jarkko Naukkarinen (vas.), Miro Särkiniemi, Oskar Vannäs ja Pyry Joutsen. Duo Töyssy & Tervaniemen Jussi Tervaniemi ikuistaa tapahtumaa Ravintola Tillikassa. Paikalle oli ilmoittautunut noin ??? Paperiliiton nuorta jäsentä. ? Mikko Töyssy hauskuutti ja viihdytti porukkaa koko illan. ? Niko Kivimäki bu? etin ääressä. PaPeriliit to?08 / 2023?21 porukkaa. Osa heistä oli ollut mukana viime vuoden tapahtumassa. He olivat kokeneet sen hyväksi ja kysyivät mennäänkö, kertoo Ekroth. Hän aloitti viime keväänä oppisopimuskoulutuksen UPM:n Kymin paperitehtaassa. Samassa koulutusryhmässä ovat myös Pinja Sipola, Henni Huttunen ja Ria Hirsi, joiden kanssa Ekroth tuli Tampereen tapahtumaan. Heillä on yhteistä myös aiempi koulutus terveysalalta. Osa on Ekrothin tavoin ollut aiemmin tehtaassa lomittamassa. Töissä he eivät juuri näe toisiaan, mutta tapaavat vapaa-aikana. ja juontajana Tillikassa toimi Mikko Töyssy, joka välillä muuntui Putous-hahmo Urmas Viilunkiksi ja huolehti myös musiikista Duo Töyssy & Tervaniemen laulusolistina. Paperiliitosta paikalla oli useita toimitsijoita puheenjohtaja Petri Vanhalan johdolla. Liiton sopimusasiantuntija Jyri Peltola kertoi ajankohtaisia kuulumisia mm. maan hallituksen suunnitelmista ja ay-liikkeen toiminnasta. Useassa seurueessa oltiin tyytyväisiä, kun liiton toimiston väkeä istui samaan pöytään. Pietarsaarelaiset tenttasivat Petri Vanhalaa esimerkiksi liiton tiedotuksesta. Kaikki eivät kokeneet saaneensa tarpeeksi tietoa viime talven tes-neuvotteluista. – Tes-asioissa tiedontarve on yleensä aina suurempi kuin mitä voimme juuri sillä hetkellä viestittää. Keskeneräisistä asioista ei voi kertoa ja harkitsemme tarkkaan, missä vaiheessa asioita voi avata. Ja aina voimme tehdä paremmin, siksi tarvitsemme ja otamme mielellään palautetta vastaan, sanoo liiton viestinnästä vastaava Eija Valkonen. Christa Ekrothilla ei ole valittamista tiedonsaannin suhteen. – Olen ollut vasta vuoden liitossa, mutta en ainakaan mitään huonoa ole huomannut. Tulee sähköpostia ja uutiskirjeitä, joista saa tietoa aika selkeästi, hän sanoo. • Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 14.12.2023 11.35.53 14.12.2023 11.35.53
22?PaPeriliit to?08/ 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »TAMMIKUUSSA tulee täyteen 25 vuotta näissä töissä. Aiemmin olin muutaman vuoden tekemässä SAP-järjestelmää ja sen jälkeen asentajana 10 vuotta. Tällä hetkellä teen koneasennusta, voiteluhuoltoa ja värähtelymittausta. Värähtelymittausta tehdään joko manuaalisesti, eli otetaan mittalaite, jossa on magneettikiinnitteinen anturi, ja laitetaan se kiinni laitteeseen, jonka värähtelyä halutaan mitata. Se antaa mittaustuloksen spektrikäyränä. Meillä on myös kiinteitä järjestelmiä, jolloin näemme mittaustulokset jatkuvasti näyttöpäätteeltä. Sieltä saadaan trendit ja mittaustulokset. Tietojärjestelmä antaa hälytyksiä määrättyjen hälytysrajojen mukaan. Niitä tulee viikottain. Monesti hälytys johtuu prosessissa olevasta muu toksesta, esimerkiksi ajomuutoksesta, jonka takia pumppu kavitoi. Sillä tarkoitetaan sa maa ilmiötä, kun joskus yrittää käyttää perämoottoria täydellä voimalla lähellä pintaa. Potkuri haukkaa enemmän ilmaa kuin vettä. Sama ilmiö nähdään myös tehtaan pumpuissa. Pumpattavaan nesteeseen on tullut ilmakuplia esimerkiksi kiehumisen takia, jolloin pumppu kavitoi. Se nostaa värähtelymittauksen kokonaistasoa ja näkyy myös korkeissa taajuuksissa. Usein tilanne tasoittuu itsestään, mutta sitä kuitenkin seurataan. Myös puhaltimien siipien likaantuminen voi aiheuttaa värähtelyn lisääntymistä. LAITTEILLAMME aika hyvä käytettävyys. Jos näemme poikkeamia, esimerkiksi laakereiden vikataajuuksia, kokoamme listaa laitteista, jotka ovat alkamaisillaan hajota. Kun tehdas pysähtyy, joko suunnitellusti tai odottamattomista syistä, vaihdamme ne ennen rikkoutumista. Seisokkeja pidetään noin puolentoista vuoden välein. Jos tulee yllättävä seisokki, tiedämme mihin hyökätä. Meillä on joka osastolle top-10 -lista korjattavista kohteista. Ihan suinpäin ei kohteeseen silti mennä. Hommasta noin kolmannes on turvallisuuden varmistamista ja lukitusten tekoa. Kun laitteet ovat yhteydessä toisiinsa, pitää myös viereiset laitteet ottaa huomioon. Siinä pitää varmistella, että kaikki venttiilit ovat varmasti kiinni. Putkistojen ja laitteistojen tyhjennykset kemikaaleista ovat sellainen paikka, jossa ei aina voida tietää, ovatko tyhjennykset täysin onnistuneet. Jos on tullut tukos, ja tavaraa onkin vielä sisällä, ne ovat ikäviä tilanteita. Suojavarusteet ovat kyllä niin hyvät, että niiden kanssa selviää, vaikka päälle vä hän roiskuisi. Toki konttorityön suuntaan tämäkin työ on muuttunut, koska paljon tehdään mittausten analysointia. Yli puolet työstä on näyttöpäätteen edessä istumista. TÄSSÄ työssä tarvitaan kokemusta, jotta pystyy ymmärtämään kokonaisuuden: Pitää tuntea sekä laitteen rakenne että prosessi, eli se, miten laitetta käytetään. Ilman kokemusta saattaa tehdä johtopäätöksiä liian herkästi. Jos tärinätasot nousevat, se ei välttämättä tarkoita, että laitteessa olisi vikaa. Kannattaa tehdä lisää mittauksia ja ottaa huomioon ympäristö ja olosuhteet. Mittauksissa tärkeintä on seurattavuus, eli se, että löytyy myös aikaisempia mittaustuloksia. Laitteen historia pitää tuntea. Toki asiaa käydään läpi myös kollegoiden kesken. Värähtelymittauksissa on neljä eri tasoa, jotka käydään tenttimässä. Itse olen kakkostason värähtelyanalysoija, se on sopiva tähän työhön. Työtä voi tehdä omaan tahtiinsa. Huollon aikaan pääsee myös asentamaan, mikä tuo vaihtelua. Seisokkeihin sitä jo asennoituukin niin, että nyt ryskätään puolitoista viikkoa. Muutokset ja parannukset laitteisiin ovat mielenkiintoisia. Sellaista ei välttämättä kukaan ole aikaisemmin tehnyt, eikä laitetoimittajakaan ole osannut ratkaista. Tässä työssä on hyvä olla ratkaisukeskeinen. Myös pitkäjänteisyydestä ja rauhallisuudesta on hyötyä. Eikä korkean paikan kammoa kannata olla: Kohteet voivat olla jopa 65 metrin korkeudessa, ja alla on vain ritilätaso.»?• Värähtelyt kertovat koneen kunnosta Mari Schildt Mikko Vähäniitty Mika Savolainen tulkitsee työkseen mittareiden tuottamaa värähtelytietoa. Asiantuntemus tuo työhön rauhallisuutta. »Muutokset ja parannukset laitteisiin ovat mielenkiintoisia.» dessä toisiinsa, pitää myös viereiset laitteet ottaa huomioon. Siinä pitää varmistella, että kaikki venttiilit ovat varmasti kiinni. Putkistojen ja laitteistojen tyhjennykset kemikaaleista ovat sellainen paikka, jossa ei aina voida tietää, ovatko tyhjennykset tullut tukos, ja tavaraa onkin vielä sisällä, ne ovat ikäviä niiden kanssa selviää, vaikka päälle vä hän roiskuisi. Toki konttorityön suuntaan tämäkin työ on muuttunut, koska paljon tehdään mittausten analysointia. Yli puolet työstä on näyttöpäätaikaisempia mittaustuloksia. Laitteen historia pitää tuntea. Toki asiaa käydään läpi myös kollegoiden kesken. Värähtelymittauksissa on neljä eri tasoa, jotka käydään tenttimässä. Itse olen kakkostason värähtelyanalysoija, se on sopiva tähän työhön. Työtä voi tehdä omaan tahtiinsa. Huollon aikaan pääsee myös asentamaan, mikä tuo vaihtelua. Seisokkeihin sitä jo asennoituukin niin, että nyt ryskätään puolitoista viikkoa. Muutokset ja parannukset laitteisiin ovat mielenkiintoisia. Sellaista ei välttämättä kukaan ole aikaisemmin tehnyt, eikä laitetoimittajakaan ole osannut ratkaista. Tässä työssä on hyvä olla ratkaisukeskeinen. Myös pitkäjänteisyydestä ja rauhallisuudesta on hyötyä. Eikä korkean paikan kammoa kannata olla: Kohteet voivat olla jopa 65 metrin korkeudessa, ja alla on vain ritilätaso.»? »Muutokset nukset laitteisiin ovat mielenkiinPaperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 8.12.2023 13.43.25 8.12.2023 13.43.25
PaPeriliit to?08/ 2023?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Mika Savo lainen on ennakkohuolto asentaja Metsä Fibren Ääne kosken biotuote tehtaalla. Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 8.12.2023 13.43.25 8.12.2023 13.43.25
24?PaPeriliit to?08 / 2023 KIRKNIEMEN paperitehtaassa työskentelevä Harri Lonka on käynyt useita Paperiliiton koulutuksia. Syyskuussa oli vuorossa Ihmissuhteet työpaikalla. Hän kuvaa kurssia tajunnanräjäyttäväksi. Lonka toteaa, että työpaikan ihmissuhteet ja ryhmädynamiikka ovat ratkaisevassa roolissa tavattoman monessa asiassa, kuten työturvallisuudessa. – Murikka on loistava paikka ja siellä on huippukouluttajat. Opettajamme Marjo Nurmi haastoi meitä hyvin ja kurssille muodostui hyvä ryhmähenki. Se on hyvä perusta oppimiselle, sanoo Lonka. Kaukopään tehtaan voimalaitoksessa työskentelevä Tuomas Nurmikoski valittiin osaston varaluottamusmieheksi vuoden alusta. Nurmikoski kävi heti luottamusmiehen peruskurssin ja on tyytyväinen. – Siellä tuli kaikki perusasiat. Se antaa hyvät avaimet jatkon kannalta. Nurmikoski suosittelee koulutusta ehdottomasti kaikille luottamustehtävissä oleville. Paperiliiton järjestöasiantuntija Annika Maunula on samaa mieltä. – On liiton toiminnan ja edunvalvonnan kannalta ensisijaisen tärkeää, että luottamushenkilöt ovat koulutettuja, ja ammattiosastojen aktiivit myös, se vahvistaa osastojen toimintaa, sanoo Maunula. Ensi vuonna liiton koulutuksien painopiste on työsuojelussa. Tuomas Nurmikoski on myös osaston työsuojeluasiamies ja oli jo viime vuonna käynyt työsuojelun peruskurssin. – Molemmat koulutukset ovat olleet positiivinen yllätys. Niissä tuli paljon asioita ja pääsi juttelemaan monenlaisten ihmisten kanssa, hän sanoo. Osalla kursseista on vain paperiliittolaisia, osassa on myös muiden liittojen jäseniä. Annika Maunula toteaa, että osallistujien mielipiteet jakautuvat sen suhteen, kumpi on parempi vaihtoehto. Nurmikoski oli tämänvuotisessa koulutusryhmässään ainoa paperiliittolainen. Hän ei näe siinä mitään negatiivista. – Oli mielenkiintoista ja avartavaa kuulla millaista on muilla työpaikoilla kuin metsäteollisuudessa, hän sanoo. Lähes kaikki Paperiliiton koulutukset pidetään Murikka-opistolla Tampereen lähellä. Vaikka Harri Lonka on opetukseen hyvin tyytyväinen, hän toivoo etäisyyden takia, että Hakaniemessä pidettäisiin nykyistä enemmän koulutuksia. KOULUTUKSIA Paperiliitto järjestää luottamushenkilöiden lisäksi ammattiosastojen aktiiveille ja osastojen toiminnasta kiinnostuneille osastojen toiminnan ja jäsenten itsensä kehittämiseksi. – Ammattiosastojen toiminnassa jo mukana olevien, kuten myös toiminnasta kiinnostuneiden kannattaisi rohkeasti tutustua koulutustarjontaan. Koulutuksista saa paljon varmuutta ja uutta potkua sekä itse tekemiseen että tehtävässä jaksamiseen, sanoo Maunula.?• REIMA KANGAS »koulutukset ovat olleet positiivinen yllätys.» Harri Lonka on käynyt Murikka opistossa useita Paperiliiton kursseja ja on niihin todella tyytyväinen. Harri Longan mielestä Murikka-opistossa saa loistavaa opetusta. Tajunnanräjäyttävä koulutus 8 / H i o m o Harri Lonka on käynyt Murikka Koulutus on arvokas jäsen etu Useiden kurssien ajalta työnantaja maksaa osallistujalle palkan. Tällöin työnantajan osuus kurssikustannuksista on ateriakorvaus kurssinjärjestäjälle (Murikka-opisto). Paperiliitto maksaa sopimuskurssien osalta jäsentensä kurssikulut, matkat ja täysihoidon. Jos osallistuja ei saa järjestökurssin ajalta palkkaa, liitto maksaa osallistujalle kurssistipendin ja kurssipäivärahan. Myös järjestökurssien kurssimaksun, oppimateriaalin ja matkat maksaa yleensä Paperiliitto. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 14.12.2023 10.17.08 14.12.2023 10.17.08
PaPeriliit to?08 / 2023?25 Harri Longan mielestä Murikka-opistossa saa loistavaa opetusta. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a Mobiilikortti päivittyy automaattisesti YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto. fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliiton sähköinen jäsenkortti päivittyy automaattisesti vuodenvaihteessa. Kun tarvitset jäsenkorttia, näytä se puhelimestasi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi puh. 010?289?7700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat kortin tallennettua oman puhelimesi näytölle, näet Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.fi/jasenasiat. Mobiilijäsenkortti on paljon enemmän kuin pelkkä jäsenkortti. Siitä näet liiton ajankohtaisia uutisia, tietoa jäseneduista tai toimiston yhteystiedot. Siinä on linkit myös sähköiseen eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Liittovakuutus on voimassa vakuutusyhtiö Ifissä. Myös vakuutuksen voimassaolotieto ja Ifin palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiin. Jos puhelinmallissasi ei voi käyttää mobiilijäsenkorttia, voit tulostaa paperille oman jäsenyystodistuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. PaPeriliiton koulutus 2024 Tässä on vain osa kursseista ja tiedoista. Tarkista koko vuoden kurssivalikoima, ajankohdat, hakuoh jeet ja muut lisätiedot: paperiliitto.fi/koulutus. Vuoden 2024 koulutusten painopiste on työsuojelu kursseissa. Vain Paperiliiton jäsenille on varattu seuraavat työsuojelukurssit: • Työsuojelun peruskurssi (5 pv): 11.–15.3., 22.–26.4. • Työsuojelun jatkokurssi (5 + 5 pv): 2.–6.9. Hakaniemi ja 30.9.–4.10. Hakaniemi, 14.–18.10. ja 18.–22.11. Yhteiset • Työsuojelun peruskurssi (5 pv): 15.–19.1., 22.–26.1., 29.1.–2.2., 29.1.–2.2., 12.–16.2. Hakaniemi, 26.2.–1.3., 4.–8.3., 8.–12.4. Hakaniemi, 15.–19.4., 13.–17.5., 20.– 24.5., 20.–24.5., 27.–31.5., 19.–23.8., 2.–6.9., 9.–13.9. Hakaniemi, 28.10.–1.11., 11.–15.11., 25.–29.11. • Työsuojelun jatkokurssi (5 + 5 pv): 4.–8.3. ja 8.–12.4., 11.–15.3. Hakaniemi ja 15.–19.4. Hakaniemi, 26.–30.8. ja 23.–27.9., 16.–20.9. Hakaniemi ja 14.–18.10. Hakaniemi, 23.–27.9. ja 21.–25.10., 11.–15.11. ja 9.–13.12. Työsuojelun täydennyskoulutus • Riskien arviointi – työsuojelun täydennyskurssi (3 pv): 25.–27.3., 25.–27.11. • Kemialliset tekijät työpaikalla – työsuojelun täydennyskurssi (3 pv): 29.–31.1., 9.–11.9. • Nostoapuvälinekurssi (2 pv): 4.–5.11 • Ergonomia tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä (3 pv): 22.–24.4. • Psykososiaalinen kuormitus hallintaan (3 pv): 16.–18.9. Luottamushenkilöiden peruskoulutus • Luottamushenkilöiden peruskurssi (5 pv): 15.–19.1., 19.–23.2. (Hakaniemi), 26.2.–1.3, 22.–26.4, 13.–17.5., 12.–16.8, 26.–30.8. (Hakaniemi), 9.–13.9, 7.–11.10, 28.10.–1.11., 9.–13.12. • Luottamushenkilöiden jatkokurssi (5 + 5 pv): 12.–16.2. Hakaniemi ja 18.–22.3. Hakaniemi, 4.–8.3. ja 8.–12.4., 22.–26.4. ja 27.–31.5., 2.–6.9. ja 30.9.–4.10., 23.–27.9. ja 21.–25.10., 14.–18.10. Hakaniemi ja 11.–15.11. Hakaniemi, 28.10.–1.11. ja 25.–29.11., 11.–15.11. ja 9.–13.12. • Osallistujan areenat – kuukauden kurssi (1 kk) 1 kpl (myös tsv) 19.2.–15.3. Edunvalvonnan täydennyskoulutus • Paikallinen, sopiminen, (5, pv): 22.–26.1., 8.–12.4., 2.–6.9., 14.–18.10. • Työoikeus (5 pv): 26.2.–1.3. Hakaniemi • Toimivat ja terveelliset työajat (3 pv): 3.–5.4. • Hyvinvointi työyhteisössä (3 pv): 25.–27.3., 28.–30.10. • Avaimia luottamushenkilöiden jaksamiseen (2 pv): 29.–30.4., 31.10.–1.11. • Kassavirtaa ja kannattavuutta – yritystaloutta pelaten (3 pv): 25.–27.3., 16.–18.9. • Neuvottelutaito (5 pv): 15.–19.4., 21.–25.10. • Luottamushenkilö työyhteisön kehittäjänä (2 + 1 + 1 + 1 pv): 26.–27.8. ja 16.12., verkko-opinnot 30.9. ja 18.11. • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla (3 pv): 27.–29.5. Järjestökurssit löydät Paperiliiton nettisivuilta paperiliitto.fi/koulutus. Kurssihakemukset ja lisätiedot: koulutus@paperiliitto.fi Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 14.12.2023 10.17.08 14.12.2023 10.17.08
26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Kun vuosi vaihtuu Joulun, vuodenvaihteen ja loppiaisen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäivän muutoksia. Muutokset koskevat myös kokonaan työttömien työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. Viikko 51 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 20.12.2023 ...................................................................21.12.2023 21.12.2023 ................................................................... 22.12.2023 22.12.2023...................................................................27.12.2023 Viikko 52 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 27.12.2023 .................................................................. 28.12.2023 28.12.2023 ...................................................................29.12.2023 29.12.2023 .....................................................................2.1.2024 Viikko 1 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 2.1.2024 ..........................................................................3.1.2024 3.1.2024 ..........................................................................4.1.2024 4.1.2024 ..........................................................................5.1.2024 5.1.2024 ..........................................................................8.1.2024 LOPPUVUODEN PYHÄPÄIVÄT VAIKUTTAVAT PÄIVÄRAHAN MAKSUPÄIVIIN. LISÄKSI TÄLLÄ SIVULLA KERROTAAN VUODEN 2024 VEROKORTEISTA JA MUUTOKSISTA LAPSIKOROTUKSIIN. Älä lähetä verottajan postittamaan verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti, joka on laskettu etuutta varten. Verokortin voit tilata osoitteesta vero.fi/omavero. Lapsikorotuksiin tehtiin vuonna 2023 ylimääräinen korotus. Tämä korotus poistuu vuoden 2024 alussa. Lapsikorotus tulee laskemaan lasten määrästä riippuen 25–48 euroa kuukaudessa. Vuoden 2024 aikana lapsikorotuksiin saattaa tulla muitakin muutoksia. Hallitus on esittänyt, että työttömyysturvan lapsikorotuksiin ei tehtäisi tavanomaista indeksikorotusta vuodenvaihteessa ja että lapsikorotusten maksaminen lakkautettaisiin kokonaan 1.4.2024 alkaen. Näiden muutosten osalta laki on kuitenkin vielä vasta valmisteluvaiheessa. Vuoden 2024 verokortit Muutoksia lapsikorotuksiin vuonna 2024 Poikkeavat maksuajat vuodenvaihteessa Jos valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi, saa työttömyyskassa myös nämä muutosverokortin tiedot suoraan verottajalta. Jos työttömyyskassalle ei ole saapunut ollenkaan verotustietojasi, pyydämme ne tällöin sinulta. Jos olet ansiopäivärahan saajana, sinun kannattaa aina viimeistään syksyllä tarkistaa riittääkö verokorttisi tuloraja loppuvuodelle. Huomioithan tuloarviota tehdessäsi, että maksupäivä ratkaisee verotusvuoden. Hallitus valmistelee useita lakimuutoksia työttömyysturvaa koskien. Muutoksia valmistellaan monessa eri kokonaisuudessa, ja muutokset tulevat voimaan asteittain vuoden 2024 aikana. Ajankohtaiset tiedot lakimuutosten etenemisestä ja voimaantulosta saat Paperityöväen Työttömyyskassan sivuilta www.paperikassa.fi, sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön ylläpitämästä listauksesta osoitteesta www.tyj.fi/lakimuutokset/. Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 14.12.2023 7.54.01 14.12.2023 7.54.01
PaPeriliit to?08 / 2023?27 8 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s yläasteen jälkeen piti miettiä jatko-opintoja Jussi Rauhala, 23, päätti lähteä ammattiopistoon opiskelemaan merkonomiksi. – Ei se oikein tuntunut omalta alalta, mutta eihän 16-vuotias vielä edes tiedä, mikä se oma ala olisi. Ammattiopistosta valmistuttuaan Rauhala kävi armeijan. Sitten hän kuuli, että Walkilla oli pula työntekijöistä. Mitään hän ei tehtaasta tiennyt, mutta päätti silti hakea sinne kesätöihin. Se kannatti. Elettiin maaliskuuta 2021, kun kesätyöt alkoivat ja työrupeama jatkui lokakuun loppuun. Sen jälkeen Rauhala oli kaksi viikkoa kotona, kunnes hänet pyydettiin taas töihin. – Siitä lähtien olenkin ollut Walkilla ja olen kyllä tykännyt. Syksyllä minut vakinaistettiin, mikä tuntui hyvältä. Helpottaa elämää, kun ei tarvitse miettiä soppareita. Tällä hetkellä Rauhala työskentelee kakkosmiehenä kreppikoneella, jolla ajetaan pääasiassa kreppiä ja palamatonta paperia. Aiemmin hän on työskennellyt myös kahdella leikkurilla ja varamiehenä kiertäessä tutuksi tulivat myös pakkaamo ja kolmaskin leikkuri. – Olen tykännyt olla linjalla töissä. Perusasiat ovat samoja mutta päivät erilaisia. Meillä on töissä mukava työilmapiiri ja kiva, nuorekas työporukka. Minä olen nuorin, yhtäkään yli viisikymppistä ei ole. Moni meistä seuraa innokkaasti urheilua, joten juttelemme paljon muun muassa jalkapallosta ja jääkiekosta. 12-tuntinen vuorojärjestelmäkin sopii Rauhalalle. Käytössä on työaikamuoto TAM 35. Ensimmäisellä viikolla on kolme aamua, toisella kolme yötä ja kolmannella kaksi aamua ja kaksi yötä. Vapaapäivinä hän käy salilla, laskettelee, pelailee ulkojäillä, seuraa urheilua ja viettää aikaa kavereiden kanssa. Rauhala on kaveripiiristään ainut, joka on töissä tehtaalla. – Suurin osa on kuitenkin vakituisissa töissä – joukossa on muun muassa pari putkimiestä, trukkikuski ja huoltoyhtiössä työskentelevä. Muutama kaveri opiskelee.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Jussista ei tullutkaan liiketoiminnan moniottelijaa vaan paperimies. Liiton perhetapahtuma pidetään ?.?. PowerParkissa. Valkeakoski os ??:n Jussi Rauhala työskentelee Walkilla kreppikoneella. Hän on työpaikkansa juniori. Liitossa tapahtuu vuonna ???? vuonna Paperiliitto järjestää useita vapaa-ajan jäsentapahtumia. Suurin ja odotetuin niistä on perhetapahtuma. Se pidetään lauantaina 8.6. PowerParkissa Härmässä. Muita jäsentapahtumia ???? • Keilamestaruuskilpailut 1.4.– 18.5., Walhalli, Valkeakoski • Salibandyturnaus, toukokuun alku, Rauma • Frisbeegolfmestaruuskilpailut 18.5., Keurusselkä • Motoristien kokoontumisajot 14.–16.6., Himos, Jämsä • Jalkapalloturnaus syyskuun alku, Lahti • Nuorisotapahtuma, ajankohta avoin • Naisten tapahtuma, marras– joulukuussa Tiedot päivittyvät, seuraa liiton uutiskirjeitä ja ilmoittelua osoitteessa paperiliitto.? .?• 1 k y s y m y s t ä 1. Missä on Kaipolan teollisuusalue? 2. Mistä kaupungista valioliigajoukkue Everton on kotoisin? 3. Missä maassa on Hyväntoivonniemi? 4. Mistä sanoista tulee lyhenne UPM? 5. Mikä on Henry Aaltosen puhuttelunimi? 6. Mistä vuodesta alkaen Suomessa on siirretty kelloja kesä/talviaika? 7. Mitä on meesa? 8. Mitä tarkoittaa kalabaliikki? 9. Montako pelaajaa lentopallojoukkueesta osallistuu kentällä peliin? 10. Missä kaupungissa Kalle Rovanperä on syntynyt? Vastaukset sivulla 35. »Syksyllä minut vakinaistettiin, mikä tuntui hyvältä.» Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 14.12.2023 7.54.02 14.12.2023 7.54.02
28?PaPeriliit to?08 / 2023 8 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 8”. Ristikon 7 palkinnon sai Markku Rinne, Vaasa. ari Kiviharju ? PUU ? ? PUU ? K S S A A R A V A S A ? ? T U N N E L M A L L I S U U S A L A N T E E T E T T O N E ? ? ? V A L A I S E E ? H I E M A N tiukat tiukat U A I D E A T U N T O T I I N H O O T S A S H L O A T S I K A M A R I A A T T E E T A K A I S I S A R E L L I ISMO T E L L A L E T A ISMO L I U S ? Au Au ? Au Au K L U O T O T V A L E K O V E T K E L I I R J A A L L I L A K A T U T M U N A T I U A LENA LENA O L I N L A A A T V A T U P A S S I T OITIS S O T A OITIS L H A T T U K I N I I N I A H A U T I R T O M A K E I S E T S A M E T T I I T A L L A T E L O T A T U O T O T K U O L L A T A N I R A I T I T A R A U LIKI L E V I LIKI M E L K E I N L A S K E T U T A L U S T A M A L K A L I S Ä D A T A I M U T E T U T U E T A L A K E R T A T A S E E T T A T T A T O T I S U U S MUNIVILLE JÄÄTÖN laivoille FORMULA1 JEAN KREIKAN KAUPUNKI PAKKASLUNTA VAIHE kalassa LAUTEIN MUNIVILLE JÄÄTÖN laivoille FORMULA1 JEAN KREIKAN KAUPUNKI PAKKASLUNTA VAIHE kalassa LAUTEIN SUVANTO SA-NOIS-SA henkiolennon yhdyshenkilö HIRVELLÄ rehevä metsä AYRTON SUVANTO SA-NOIS-SA henkiolennon yhdyshenkilö HIRVELLÄ rehevä metsä AYRTON laaksot LEPOA laaksot LEPOA A LK O H O LI P IT O IN E N asuntokin KEKSINNÖT PITÄMISTÄ TEHDÄ KAUPPAA kehon kera! A LK O H O LI P IT O IN E N asuntokin KEKSINNÖT PITÄMISTÄ TEHDÄ KAUPPAA kehon kera! ETOMISTA Monien kera! PÄÄTÄ ETOMISTA Monien kera! PÄÄTÄ MENNÄ POIKKI suomikin KURAT JÄRJESTI LAINOJA Saarinen myyntipöytä MENNÄ POIKKI suomikin KURAT JÄRJESTI LAINOJA Saarinen myyntipöytä HUONE NÄKEMYKSIÄ riemuita puita HUONE NÄKEMYKSIÄ riemuita puita TOISTAVA SUKUA laulun nainen TOISTAVA SUKUA laulun nainen Wilhelm LASKEA Wilhelm LASKEA LAPIN TUNTURI MONET ERKIT ASENTO LAINAT ei tosi ITÄÄ AALTO LAPIN TUNTURI MONET ERKIT ASENTO LAINAT ei tosi ITÄÄ AALTO UKSET SÄÄTILA VARJOIN laulun nainen TUKIA sorsalintu UKSET SÄÄTILA VARJOIN laulun nainen TUKIA sorsalintu kynnet usein KORIIN SILLI KAUPOISSA PYYNTÖ VARASTO KÖYTEEN JOKINEN kynnet usein KORIIN SILLI KAUPOISSA PYYNTÖ VARASTO KÖYTEEN JOKINEN lentäviä vaa'at yhtye lentäviä vaa'at yhtye TAISTELU asuste vedin ALKALOIDI POISTOJA TAISTELU asuste vedin ALKALOIDI POISTOJA TIHEÄNUKKAINEN KANGASLAATU ETSIMISET alhoa kopio kioskeista TIHEÄNUKKAINEN KANGASLAATU ETSIMISET alhoa kopio kioskeista OMMELLA KYSELYT JUOTTAA PIILOSSA soittimissa SOITIN OMMELLA KYSELYT JUOTTAA PIILOSSA soittimissa SOITIN PELLOLTA KORJATUT RUOHOJA tuovia AVUT kaatua jäässä PELLOLTA KORJATUT RUOHOJA tuovia AVUT kaatua jäässä REIJO PYKÄLIN West +t PIHI poikia kukkuva AINAKIN kertomus JÄLLEEN REIJO PYKÄLIN West +t PIHI poikia kukkuva AINAKIN kertomus JÄLLEEN RINTEIN mäetkin RINTEIN mäetkin lasin alle silmässä antaa tietoa lasin alle silmässä antaa tietoa sisäänpäin ensin saatuja osa taloa sisäänpäin ensin saatuja osa taloa lasketut IDÄN KAUP. ilottomuus lasketut IDÄN KAUP. ilottomuus Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 14.12.2023 6.35.22 14.12.2023 6.35.22
PaPeriliit to?08 / 2023?29 8 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Joululauluja ja joulun makuja vapaailta pojan jääkiekkoharjoituksista, joten Minna Rebane lähti iltapäivällä työkaverinsa kanssa katsomaan jouluvaellusta Hämeenkyrön kirkonmäelle. Seurakunnan vapaaehtoiset olivat tehneet parinkymmenen minuutin kiertoreitin, joka päättyi kirkkoon. Reitin varrella oli erilaisia Jeesus-aiheisia juttuja. – Kävimme siellä palelemassa ja tulimme vähän vahingossakin tänne Frantsilan Kehäkukkaan kuuntelemaan joululauluja ja makustelimme samalla joulun makuja, Rebane kertoo. Kehäkukassa oli kuoro esiintymässä ja tupa täynnä porukkaa. Kyseessä on vuonna 1875 rakennetussa koulurakennuksessa toimiva kahvila, kasvisravintola ja myymälä. – Tämä on idyllinen paikka joen rannalla. Oli tosi kiva herätellä joulutunnelmaa, sanoo Rebane. Seuraaksi on vuorossa siirtyminen S-Marketin parkkipaikalle odottelemaan poikaa, joka on kavereiden kanssa burgerilla. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: MirjaMi liiMataiNeN Minna Rebane poikkesi sattumalta kuuntelemaan joululauluja. PaPeriliit to?08 / 2023?29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 14.12.2023 6.35.25 14.12.2023 6.35.25
30?PaPeriliit to?08 / 2023 Hämeenlinnan Faerch Finlandilla kunnossapitoasentajat Marko Kulmala ja Tommi Leino ovat tehneet töitä yhdessä jo päälle vuosikymmenen. He ovat oppineet tuntemaan toistensa tavat, ja sopeuttamaan omaa toimintaansa sen mukaan. – Eihän se yhteistyö kaikkien kanssa toimi. Se on se kemia – vähän kuin parisuhteessa. Pitää olla samanhenkisiä ihmisiä, niin toimii paremmin. Ajatellaan vähän samalla tyylillä, Kulmala sanoo. Molemmat ovat olleet aina kiinnostuneita tekniikasta, ja rassanneet jo poikasena mopoja ja myöhemmin autoja. Leino on ajanut jopa Suomen mestariksi rata-autoilussa. – Ymmärrämme, mitä mekaanista tuolla tuotannossa tapahtuu. On helppo sellaisen kanssa tehdä töitä, Leino sanoo. Kunnossapidossa korostuu turvallisuus. Kulmala sanoo, että jopa parin tonnin kappaleita nostellessa on osattava luottaa, että toinen tekee nosturilla juuri ne oikeat liikkeet. Pitkillä etäisyyksillä ja kovassa melussa kommunikointi täytyy pelata sormimerkein ja telepatialla. – Tommi on itse rauhallisuus. Pinnaa riittää joka tilanteessa, ei hermostu millään eikä mistään, vaikka toiset olisivat sekunnissa täydessä liekissä. Maltti on valttia näissä töissä, hän sanoo. Kulmala ja Leino todistavat, että työpari voi toimia erinomaisesti yksiin, vaikka temperamentit olisivat erilaiset. – Marko puhuu ihan liikaa. En kuuntele puoliakaan. Minä voin puhua saman asian viidellä sanalla, kun Marko kymmenellä, Leino kuittaa pilke silmäkulmassa. Hän kehuu, että Kulmalan paras ominaisuus on kokemus. – Työskentely ammattitaitoisen ja osaavan työkaverin kanssa on turvallista ja helppoa, Leino sanoo. Tauolla he juttelevat kaikenlaisista ajankohtaisista asioista. Samaa mieltä ei aina olla, mutta ei tarvitsekaan. – Jutellaan hallituksen toimista, ammattiyhdistysasioista. Mistä vaan, mikä on tapetilla. Ehtoopäivällä varmaan ihmetellään alkavaa rallia. Päivänpolttavista voidaan olla eriäkin mieltä, mutta työasioista aina samaa, Kulmala sanoo. Leino tarkentaa, että Kulmala puhuu ja hän kuuntelee. – Töihin kun tullaan, niin kävellään sähköverstaan läpi. Sen kuulee ovelle, onko Marko töissä. Hän on äänessä jo aamulla, Leino sanoo.? • ?Mari Schildt Samanlainen ajatusmaailma on hitsannut toimivan työparin. Yksi puhuu ja toinen kuuntelee »Marko puhuu ihan liikaa. En kuuntele puoliakaan.» t y ö p a r i – Kun Marko (Kulmala) on välillä pois, niin kyllä niitä höpinöitä kaipaakin. Onhan se tauoilla silloin hiljaisempaa, ja puhutaan lyhyillä lauseilla, sanoo Tommi Leino (oik.). 8 / t a u k o t i l a reima Kangas Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 13.12.2023 19.19.59 13.12.2023 19.19.59
PaPeriliit to?08 / 2023?31 8 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Perinteinen lasten juhla asuinpaikka:?Jämsä syntynyt: 22.12.1986 Jämsässä perHe: kuuluu puoliso ja kolme lasta työ: prosessinhoitajana Mäntässä Metsä Tissuella terveiset: meidän kolmosvuorolle: paras työporukka! syntymäpäiväänsä juhlistaa kaveriporukalla tai perheen kanssa. Henni Palm Joulunvietossa Henni Palmille tärkeitä ovat ruoka ja käynti aattona hautausmaalla. Lapset ovat vielä sen ikäisiä, että joulusta halutaan tehdä lapsille mukava. – Joulu on pitkälle lasten juhla. Jouluna perheen ruokapöytään kuuluvat perinteiset laatikot, kinkku ja kala. – Me tehdään aina äidin kanssa yhdessä peruna-, porkkanaja lanttulaatikot. Ohjeet tulevat äidin reseptivihkosta. Kinkkusinappia Henni valmistaa oman joulupöydän lisäksi myös lahjaksi. – Suku tietää, että saavat purkin sinappia. Kaipolan tehtaalta prosessityöuransa aloittaneelle Hennille on tuttua, että vuorotyöhön on vaikea sovittaa säännöllisiä harrastuksia ja aikatauluja. Joulupukilla riittää puuhaa aattoiltana, joten hän jättää perheen lahjat portaikkoon. • eeva elorantaJoKela L akkovahdit keltaisissa liiveissään seisovat vakavina Tesla-korjaamoiden ja huoltopisteiden ulkopuolella eri puolella Ruotsia. On lokakuun loppu, kun taistelu alkaa. Vaikka sähköautoyritys on toiminut Ruotsissa monta vuotta, se ei vieläkään ole suostunut solmimaan työehtosopimusta. Teollisuustyöntekijöiden ammattiliitolla IF Metallilta loppui kärsivällisyys. Lakkovahtien syviin otsaryppyihin on syytä. Vastassaan liitoilla on Teslan, Space X:n ja X:n, entisen Twitterin, omistaja Elon Musk, jota tunnetaan myös ammattiyhdistysliikkeen vastustajana ja murskaajana. Yrityksen linja on maailmanlaajuisesti kirkas kuin lasi: työehtosopimuksia ei solmita missään. Toisin kuin Suomessa, Ruotsin työehtosopimukset eivät ole yleissitovia. Laissakaan ei ole minimipalkkamääräyksiä. Ei myöskään ole laitonta olla solmimatta työehtosopimusta. Silti valtaosa työntekijöistä ja yrityksistä on sopimusten piirissä. Useimmiten se tapahtuu siten, että työnantaja liittyy omaan liittoon tai allekirjoittaa liityntäsopimuksen. Jos työnantaja ei suostu sopimukseen, ammattiliitoilla on taistelukeinot painostaa yritystä tähän. Juuri sitä IF Metall ja muut ammattiliitot tekevät tällä hetkellä. Pelkona on, että muutkin yritykset innostuisivat jättäytymään työehtosopimusten ulkopuolelle. Silloin työnantaja voisi muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti. Sitä liitto ei tietenkään halua. Työnantajille ja yrityksille se ei myöskään olisi hyvästä, koska silloin kilpailua voidaan käydä eri ehdoilla. Toisin sanoen Ruotsin malli horjuisi – se samainen malli, joka on tuonut maailmanluokan työrauhaa yrityksille, ja lisäksi vaurautta yrityksille, työntekijöille ja yhteiskunnalle. Tesla on pysynyt visusti hiljaa mediassa. Kun taistelu marraskuussa laajeni muiden liittojen tukitoimiin, Elon Musk twiittasi ”insane” eli aivan hullua. Epäilen, että taistelu tulee jatkumaan pitkään. Taipuuko Tesla lopulta Ruotsin malliin vai lähteekö maasta, jää nähtäväksi. IF Metall puolestaan ei voi enää perääntyä, koska silloin liitto perääntyisi koko Ruotsin mallista. Ruotsin ay-liikkeellä, jos jollain, on mahdollisuus saada Tesla taipumaan työehtosopimukseen. Se vasta hullua olisi. • »Vastassaan liitoilla on Teslan, Space X:n ja X:n omistaja Elon Musk.» lä hd e: ti la st oK es Ku s lä hd e: ti la st oK es Ku s Autokaupan liikevaihto Työllisyysaste 2010 2010 2015 2015 2020 2020 2023 2023 Indeksipisteluku, jossa vuoden 2015 arvo on 100 Työllisyysaste 20–64-vuotiailla, prosenttia t i l a s t o p a r i Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asunut työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja, joka opiskelee puutarhuriksi. 150 125 100 75 80 75 70 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 13.12.2023 19.19.59 13.12.2023 19.19.59
32?PaPeriliit to?08 / 2023 Janne Vikström on 42-vuotias koneen hoitaja Konvertia Groupin Siltakylän jatkojalostamossa. Janne Vikström »Teen pääni pohjilta pusuhuulia tai appelsiininpuolikkaita, ihan sama» Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 7.12.2023 10.38.41 7.12.2023 10.38.41
PaPeriliit to?08 / 2023?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M uistan ensimmäisen täydellisesti. En jaksanut kammeta sitä ylös yksin kovasta koskesta sillä vanhalla umpikelalla, mutta iskä tuli auttaan ja saatiin se! 37 senttiä pitkä taimen. Iskä, minä ja kala rantakivellä. Olin silloin kuusi, elin äiskän kanssa Kotkassa rivarissa. Iskä oli merimies, lähtenyt elämästä kun olin kaksi, ja tullut takasin. Hän otti mukaan Mäntyharjuun koskelle kaverireissuilleen. Liekkien loimu vaunun ikkunasta, isojen miesten jutut vaimeina, kun isä on peitellyt nukkumaan, ja unet kaloista – niistä tuli mun mielen maisema. Kun vartuin, aika kului kaverien kanssa uistinta viskoen. Iskän kaveri opetti tekemään niitä itse. Keski-Suomen ja Lapin kosket tuli rakkaiksi, iskä vei ja opetti. Vähäksi aikaa se jäi, kun tytöt vei mielenkiinnon, mutta aina se palas takasin. 10 vuotta heitin perhoa kumihousut jalassa. Kaikki huomio keskittyi siiman päässä hyönteisen imitaatioon, suvannon vaahdossa, ehkä se kohta nappaa. Se valtasi pikku hiljaa kaiken muunkin. Lakkasin ahdistumasta mistään. Sen avulla opetin siskonpojan kalastamaan, kannoin kosken parhaaseen paikkaan niin kuin iskä minut. Ei me nukuttu heinäkuussa tunturin huipulla lumisateessa alusvaatteissa, kun myrsky oli katkaissut kotateltan keskisalon. Se on sen luonne, kun se ottaa ja kurittaa. Ja sitten se antaa yhtäkkiä kaksi tuntia toisessa heinäkuussa, kun muut jää nukkumaan, mie raivaan tien mäkäräpilven läpi aurinkoon, nilkansyvyiseen veteen. Jokaisessa pienessä syvänteessä on harjus. Saan niitä 25, ja 10 oli yli 50 sentin. Se paikka helikopterin lennon päässä on salaisuus. Mutta sen voi löytää kaikkialta, jos etsii. Sloveniassa se on sinistä kristallia, josta jokaisen kalan näkee ennalta ennen heittoa. Se voi onnistua sataprosenttisesti. *** Perhostelua kesti kymmenen vuotta. Sitten se muuttui hauiksi tossa merellä. Pelin valtasi lopullisesti mun luovuus, koska hauki ottaa kaiken mikä ui oikein. Tein yhteen huoneeseen pajan, jossa vietän tän talven mielipuolisia uistimia tehden. Olen siirtynyt luojapuolelle! Teen pääni pohjilta pusuhuulia tai appelsiininpuolikkaita, ihan sama. Venemessuilla ne sanoo mun tekosista että häh, mitä vittua? No, sitäpä sitä. Nyt on työn alla tää toisen maailmansodan hävittäjä. Vision on toteuduttava täysin, ajalla ei ole merkitystä. Ens kesänä lennätän sen samaan Siikakosken suvantoon, missä lapsena testasin lusikoitani. Se on mun ajatus. Olen sen kyydissä ja puikoissa yhtä aikaa. ? Arvoitus: Miksi pyhtääläinen mies heittää puolikkaan appelsiinin mereen? Vastaus: Hän toivoo, että hauki syö sen. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 7.12.2023 10.38.41 7.12.2023 10.38.41
34?PaPeriliit to?08 / 2023 »Pelin kautta tutustuin ihmisiin, ja toisaalta monet kaverini ovat ystävystyneet keskenään.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K ana! Chicken dinner! Sadasta pelaajasta meidän tiimimme oli tällä kertaa paras. PUBG: Battlegrounds -pelin voittajajoukkue saa palkinnoksi virtuaalisen kana-aterian. Vaikka tätä kanaa ei voi suuhun laittaa, maistuu se aina yhtä hyvältä. Peli on yksi haastavimmista niin sanotuista Battle Royale -tyyppisistä peleistä, joissa taktikointi, refleksit, tiimityö, pelimekaniikan tunteminen ja onni ovat menestyksen avainasemassa. Tänään tähdet olivat oikeassa asennossa. Kiinnostuin videopelaamisesta vasta vanhemmalla iällä. Nuorempana pidin sitä ajan haaskauksena ja käytin aikani mieluummin luovaan työhön ja opiskeluun. Nykyään videopelit, erityisesti PUBG, ovat osa lähes jokapäiväistä elämääni. Olen käyttänyt kyseiseen peliin jo lähes viisi tuhatta tuntia. Tuossa ajassa olisin voinut opiskella uuden kielen tai rakentaa kehoni kreikkalaisen patsaan kaltaiseen kuntoon. Kaduttaako? Ei lainkaan. Vaikka kyseinen peli on yksi turhauttavimmista ajanvietteen muodoista, olen myös saanut siltä paljon. Pelissä menestyminen on toki mukavaa, mutta suuremmassa kuvassa se on sivuseikka. Olen tyytyväinen rooliini ammattimaisena viihdyttäjänä, mutta joskus kaipaan oikeasta työelämästä sosiaalisuutta ja työkavereita. Oma alani on varsin yksinäistä puuhaa. Kyseisessä pelissä on usein paljon niin sanottua tyhjää aikaa, jolloin pelikentällä on kätevä vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa ja jutella niitä näitä. Toisinaan peli on niin intensiivinen, että se vie mennessään arjen murheet täysin. Olen niin vanha, että ensimmäinen videopeli, jota kotona pelasin, sisälsi kaksi viivaa ruudulla ja pallon. Kaverin kanssa liikutimme viivoja ohjaimella yrittäen osua palloon. Peli oli niin yksinkertainen, että ninjaleikit metsässä veivät nopeasti voiton. Vuonna 1997 koin ensimmäisen todellisen videopeliherätykseni, kun pelasin jouluna Final Fantasy VII -nimisen seikkailu-roolipelin läpi. Muistan, kuinka peli liikutti minua. Sen tarina oli immersiivinen, ja tunteikas, kuin hyvässä kirjassa tai elokuvassa. 2000-luvun alussa kiinnostuin muista asioista, kuten musiikista, taikuudesta ja ihmismielen kummallisuuksista. Pelit jäivät taka-alalle pitkäksi aikaa. Kun PUBG: Battlegrounds julkaistiin vuonna 2017, olin jo tehnyt harrastuksistani ammatin, ja joutilasta aikaa oli runsaasti päivätöiden puutteen vuoksi. Peli oli alkuun buginen ja kömpelö, mutta samalla hauska ja äärimmäisen koukuttava. Pelin kautta tutustuin ihmisiin, joita en aiemmin tuntenut, ja toisaalta monet kaverini ovat nyt ystävystyneet keskenään taisteltuaan yhdessä samalla virtuaalitantereella. PeliteOllisuus liikuttaa rahaa enemmän kuin elokuvatai musiikkiteollisuus. SuperData Researchin vuoden 2020 tutkimuksen mukaan peliteollisuuden maailmanlaajuinen kassavirta oli 159,3 miljardia dollaria, kun taas elokuvateollisuuden oli 41,7 miljardia ja musiikkiteollisuuden 19,1 miljardia dollaria. E-sports-teollisuuskin pyörittää jo 3,8 miljardia dollaria, joten pelaamista myös katsotaan paljon. Suomalaisen peliyhtiö Remedyn uusin Alan Wake -pelin menestys osoittaa, että vaikka kansainvälisesti Suomi ei ole tunnettu elokuvamaana, on meillä vahva jalansija maailmassa videopelien suhteen. Videopelaaminen on paitsi ajanvietettä, myös sosiaalisuutta, vuorovaikutusta ja jopa itsensä sivistämistä, kuten Ylen mainiossa dokumenttisarjassa ”Totta vai tarua: videopeleistä” osoitetaan. Egyptologi Mia Meri käyttää kuvia Assassin’s Creed Origins -pelistä opettaessaan muinaisen Egyptin historiaa, ja keskiajan tutkija Jaakko Tahkokallio ihasteli Plague Tale: Innocencen yllättävän autenttista keskiajan kuvausta. Olen keskustellut pelikaverieni kanssa niin työkuin parisuhdehuolista, väitellyt uskonasioista, pohtinut viittä elokuvaohjaajaa, joiden elokuvia katselisin loppuelämäni, onnitellut isyydestä, kuullut siitä, kuinka lapset kasvavat, tai kuinka kissa on jälleen virtsannut sänkyyn. Ja välillä olemme jakaneet ihanan virtuaalisen kana-aterian, joka ei ole vielä koskaan vienyt nälkää palata sitä uudelleen tavoittelemaan. ? »Olen käyttänyt kyseiseen peliin jo lähes viisi tuhatta tuntia.» 8 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 13.12.2023 15.48.15 13.12.2023 15.48.15
PaPeriliit to?08 / 2023?35 8 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u v u o n n a 2 2 4 Nro 1 Aineistopäivä 10.1. Ilmestyy 26.1. Nro 2 Aineistopäivä 6.3. Ilmestyy 22.3. Nro 3 Aineistopäivä 15.5. Ilmestyy 31.5. Nro 4 Aineistopäivä 14.8. Ilmestyy 30.8. Nro 5 Aineistopäivä 9.10. Ilmestyy 25.10. Nro 6 Aineistopäivä 4.12. Ilmestyy 20.12. 1 v a s t a u s t a 1. Jämsän? 2. Liverpoolista? 3. Etelä-Afrikassa? 4. United Paper Mills? 5. Remu ? 6. Vuodesta 1981 ? 7. Kalsiumkarbonaattia, jota syntyy sellunvalmistuksessa tehtäessä valkolipeää? 8. Riitaa, sekamelskaa? 9. Kuusi ? 10. Jyväskylässä Hyvää ja turvallista joulua! MM Kotkamills Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 13.12.2023 15.48.16 13.12.2023 15.48.16
Hyvä joulu j onnellist uu vuo kaikill paperilii olaisill ! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 13.12.2023 11.09.02 13.12.2023 11.09.02