Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuolelle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopimus: Ehkä yksi reitti työllistymiseen s. 8 Samppa Mattila: Työnseisaus purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.indd 1 13.11.2013 21:01:31
66 00 Sisätilalämmitin SlimLine 1400 W Ainutlaatuinen tukijalka, ei asennusta auton verhoiluun. 930-1768030 30° Automaattivaraaja 2-120 Ah 12 V Latauksen lähtöjännite 2 V Latausvirta 0,8 – 3,6 A Kolme eri latausohjelmaa IP65 297-10-SM1236U Hankook-akku 62 Ah Luotettava ja tehokas akku. 936-56219 69 00 Lumiharja / jääkaavin Max-Is Pituus 53 cm. 923-5553 Jääkaavin Mid-Is Tukeva ja laadukas jääkaavin. 923-5568 Ajastinkello ulko/ sisäkäyttöön 24 h ajastinkello suojaluukulla. Enimmäiskuormitus 16 A / 3500 W. Pienin ajastusaika 15 min. 922-A 5 00 2 95 78 00 UUTUUS 7 90 fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2013 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Merkillisen reilu. Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. WWW.pHt.fI haE 1.Askel -jaksOille ® Paperiliiton keilailun mestaruuskilpailut Äänekoskella 6.1–1.3.2014 6 sarjaa eurooppalaisittain suorana loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, pari ja nelimiehisjoukkue. Pari/nelimiehisjoukkueen ei tarvitse heittää joukkueena samaan aikaan. Tasoitukset M=0, A=5, B=10, C=15, D=25. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Rekisteröimättömien keilaajien kilpailumaksu 3 euroa. Kilpailuvuorot: tiistai klo 19.15, torstai klo 17.00 ja 19.15 perjantai klo 11.00 ja 13.30, lauantai klo 10.30 ja 12.45. Sunnuntaivuorot 16.2. ja 23.2. klo 12.00 ja 14.15. Muulloin sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro: 1.3.2014 klo 12.45. Kilpailuvuorojen varaukset: Äänekosken Keilahalli p. 040 741 9555. Keilahallin osoite: Mannilantie 4, 44101 Äänekoski. Kilpailun järjestää Äänekosken osasto 13. Kilpailun johtaja on Sami Metsälä p.040 752 0208 ja sami. metsala@cpkelco.com. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry järjestää tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askelhyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille ja heidän perheilleen. Jaksoja toteutetaan suomalaisissa hotelleissa, lomakeskittymissä, terveyskylpylöissä ja urheiluopistoissa eri puolilla Suomea. Jaksoille haetaan sähköisessä hakujärjestelmässä ja osallistumisesta maksetaan vain edullinen omavastuuosuus. Raha-automaattyhdistys tukee 1.askel-toimintaa. 02-3_sisältö.indd 2 13.11.2013 15:13:58
22 ?Taneli Kinnunen nostaa rautaa työpaikan oman urheiluseuran kuntosalilla. 20 ?Hengenlähtö lähellä. Sekunnin sadasosat saattavat ratkaista, tuleeko sormeen pikku vamma vai lähteekö henki. 26 ?Kiireen keskellä on muistettava ottaa aikaa myös itselleen, kuten Sari Peurakin. Miisa Kaartinen Mikko Nikkinen Henry Moilanen Mikko Nikkinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Uusi sopimus takaa muutosturvan syyskuuhun 2016. 6 Kaukopään työnseisaus purki pahaa oloa. 8 Oppisopimuksella haetaan uusia työntekijöitä alalle. 10–17 Reportaasi Jussi Kilpinen vääntää vitsejä vanhenemisesta, vaikka hirvittää. 20 Ole huolellinen, ehkäiset tapaturmia. 22 Useat työnantajat tukevat työntekijöiden liikuntaharrastuksia. 24 Parasta elämässä: Minna Juhola nauttii tavallisesta arjesta. 25 Maailman paperi: Yritysneuvosto tuli hätiin ja pelasti työpaikkoja. 26–30 Hiomo 26 Kesytä kiire, se stressaa. 28 Päivitä meiliosoitteesi eAsiointipalvelussa. 30 Työttömyysturvaan muutoksia ensi vuoden alusta. 31–34 Taukotila 31 Ristikko, täytä ja voita! 32 – Ennen koneesta hyppäämistä pelottaa niin perkeleesti, toteaa Jukka Aarnio. Lennokkikisassa lennätettiin yli odotusten. 34 Rekan kyydissä piipulta piipulle. Paperiliitto ?/???? | ? 6 ?Kaukopäässä Jarno Rintalan ja Samppa Mattilan tunteet kuohuivat vähennysten vuoksi. 12 3r f 10–17 Reportaasi Tosimies tosipaikassa Nämä hevoset tuntevat koneenhoitaja Jussi Kilpisen läpikotaisin. Totuus Kilpisen elämästä paljastuu nyt myös Paperiliittolehden lukijoille. Miten käy, kun hän joutuu ottamaan kantaa asioihin, joita ihmiset katuvat eniten kuolinvuoteellaan? ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 02-3_sisältö.indd 3 13.11.2013 17:44:39
4 | Paperiliitto 9/2013 Kuorimo aperiliiton ja Metsäteollisuuden takkuisesti alkanut neuvottelurupeama päätyi lopulta maaliin. Paperiliiton valtuusto oli yksimielinen siitä, että Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välinen työehtosopimus voidaan hyväksyä. Lopullisen niitin uusi sopimus sai, kun SAK:n hallitus katsoi riittävästi ammattiliittoja liittyneen työllisyysja kasvusopimukseen. Työnantajille ratkaisu ei ollut aivan yksinkertainen. Kun sopimuksesta oli saatu aikaan neuvottelutulos, kului vain kaksi tuntia ja työnantajat pitivät tiedostustilaisuuden siitä, kuinka huonoon sopimukseen he laittoivat nimensä. Metsäteollisuus ry:n käyttäytyminen tyrmistytti ammattiliittoja. Käytös paljasti kuinka vähän sopimuksia ja yhteistyötä kunnioitetaan. Sopimus on kuitenkin aina kompromissi, eli jotain molemmille osapuolille. Vaikka työnantajien ylimitoitetut tavoitteet eivät toteutuneetkaan, hyvääkin he saivat: pitkän ennustettavuuden palkankorotuksille. Työntekijöillehän ei rahaa sopimuksessa juuri tullut, ikävä kyllä. Toisin sanoen työntekijät jättivät mittaamatta sen osuuden tuottavuudesta, minkä voisi katsoa heille kuuluvan. Asioita, joita työnantaja neuvottelujen aikana esitti, emme pääse pakoon. Nyt vain odotellaan mistä ja koska ne pulpahtavat käsiteltäväksi seuraavan kerran. ? P Työllisyyttä ja kasvua Työntekijät jättivät mittaamatta sen osuuden tuottavuudesta, minkä voisi katsoa heille kuuluvan. vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen aperiliiton valtuusto hyväksyi uudet työehdot paperiteollisuuteen ja kolmelle paperinjalostuksen sopimusalalle lokakuun lopulla. Sopimukset neuvoteltiin työllisyysja kasvusopimuksen pohjalta. Paperiliiton valtuusto kokoontui uudella kokoonpanolla ensimmäistä kertaa. Valtuusto oli Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välisissä neuvotteluissa saavutettuun tulokseen tyytyväinen. Sopimuskausi on kolmivuotinen ja se alkaa 1.5.2014. Valtuuston kokouspäivän iltana työmarkkinoiden keskusjärjestöt totesivat kattavuuden riittävän ja allekirjoittivat työllisyysja kasvusopimuksen. Sopimus kattaa yli 90 prosenttia palkansaajista. Korotukset sentteinä Paperiteollisuuden sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla 1.5.2014–29.2.2016 palkkoihin tulee ensimmäisenä vuonna 11 sentin yleiskorotus kausipalkan tuntipalkkaan ja toisena vuonna 7 sentin yleiskorotus kausipalkan tuntipalkkaan. Toisen jakson 1.3.2016–30.9.2016 palkankorotuksista keskusjärjestöjen on sovittava 15.6. mennessä. Jos korotuksista ei saada sopua, liitot neuvottelevat toisen sopimuskauden korotuksista. Jos korotuksista ei synny yksimielisyyttä, sopimus päättyy 29.2.2016. Paperiliiton valtuusto hyväksyi uudet työehtosopimukset myös PPY:n, Paccorin ja Huhtamäki Food Servicen kanssa. Näissä sopimuksissa palkankorotukset ovat ensimmäisenä vuona 12 senttiä tunnissa yleiskorotuksena ja toisena vuonna 0,4 prosenttia yleiskorotuksena. Paperinjalostuksen sopimusten sopimuskaudet jatkuvat tammikuun loppuun 2017. Toisen jakson korotuksista sovitaan samoilla periaatteilla kuin paperiteollisuudessa. Lyhytkierron kokeilu puhutti Maltillinen sopimus toi ennustettavuutta kolmen vuoden ajalle. Kyllä lähtee. Lyhyellä kier rolla tuuletus ikkunasta. 04-5_kuorimo.indd 4 13.11.2013 12:28:57
Paperiliitto 9/2013 | 5 Kuorimo Muutosturva jatkuu Paperiteollisuuden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan sisältyy muutosturvan jatkaminen 30.9.2016 saakka. Työssä jaksamista edistävänä toimena sovittiin, että palveluvuosikorvauksen voi vaihtaa osittain vapaaksi. Tämä koskee 58 vuotta täyttäneitä ja edellyttää työterveyshuollon suositusta. Osapuolet tekivät myös koulutuksia koskevan kannanoton ja jakoivat yhteisen näkemyksen paikallisen sopimisen edistämisestä. Työehtosopimuksen teksteissä muuttui lisäksi tes-seisokkikäynnin ilmoitusaika yhdestä kuukaudesta kahteen viikkoon. Lomallelähtörahan maksu muuttuu siten, että raha maksetaan kaikille toukokuun toisena palkanmaksupäivänä. Lähtökohtiin nähden hyvä tulos Liiton valtuusto piti lopputulosta hyväksyttävänä etenkin, kun valtuutetut tunsivat sopimusneuvottelujen lähtökohdat. Työnantajalla oli aluksi esityksiä muun muassa työajan pidentämisestä, työnjohto-oikeuden voimakkaasta lisäämisestä ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Työmarkkinajärjestöjen yhteisessä työllisyysja kasvusopimuksessa mukana olemista valtuusto piti hyvänä asiana etenkin työllisyyden turvaamisen kannalta. Palkankorotuksilla ei ostovoimaa juurikaan lisätä. Korotuksiin tyydyttiin yhteisen työmarkkinasopimuksen nimissä, vaikka nyt selluja kartonkitehtailla jäi kokonaisratkaisun takia mittaamatta hyvän tuloksen vaikutus palkkoihin. Kokeilun voi määrätä Lyhyttä kiertoa koskevasta tekstimuutoksesta valtuusto keskusteli vilkkaasti. Työnan” Oli työpaikan tilanne mikä tahansa, jatkosta päätetään yhteisesti.” taja voi uuden työehtosopimuksen mukaan määrätä aloitettavaksi lyhytvuorokokeilun yhden vuoden mittaisena. Kokeilun jälkeen jatkosta on kuitenkin sovittava paikallisesti. Neuvottelujen kuluessa Paperiliitto näki sen puolen, että antamalla työnantajalle määräämisvallan aloittaa lyhytvuorokokeilu, ei asiassa synny vastakkainasettelua työntekijöiden välille. Näin on voinut tapahtua, jos kokeilusta on äänestetty. Lyhytvuorokokeilujen jälkeen on myös joillakin tehtailla palattu tekemään pitkää vuoroa. Valtuutetut toivat esiin huolen, onko ensi toukokuusta lähtien mahdollista, että työnantaja aloittaa lyhytkierron kokeilun uudelleen. Puheenjohtaja Petri Vanhala ei pidä järkevänä eikä työnantajan edun mukaisena aloittaa lyhytkiertokokeilua työpaikoilla, joilla selvä enemmistö sitä vastustaa. Oli työpaikan tilanne mikä tahansa, jatkosta päätetään yhteisesti. – Kokeilun jälkeen jatkosta on kuitenkin neuvoteltava ja sovittava paikallisesti, Vanhala korostaa. ? P Lyhytkierron kokeilu puhutti Paperiteollisuuden työehtosopimus nro 47 ? 1.5.2014 – 30.9.2016 1 . jakson palkkojen korotukset: ? 8.9.2014 alkavan palkkakauden alusta 11 sentin yleiskorotus kausipalkan tuntipalkkaan. ? 7.9.2015 alkavan palkkakauden alusta 7 sentin yleiskorotus kausipalkan tuntipalkkaan. 2 . jakson palkkojen korotukset ? Keskusjärjestöt tarkastelevat ja sopivat toisen kauden palkankorotuksista viimeistään 15.6.2015. ? Mikäli ei sopua, niin liitot neuvottelevat toisen sopimuskauden korotuksista. ? Mikäli ei yksimielisyyttä, sopimus päättyy 29.2.2016. Työllisyysja kasvusopimuksessa sovittua Työttömyysturvaan muutoksia vuoden 2014 alusta: ? työtön voi tienata 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan ? työttömän yhteenlasketut tulot osa-aikatyöstä ja sovitellusta päivärahasta saavat olla työttömyyttä edeltäneen palkan suuruiset ? työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhenee seitsemästä viiteen päivään ? vähemmän työttömyysrahattomia päiviä Työttömyysturvan muutoksista tarkemmin tämän lehden sivulla 30. ? Juri Valkosen työpaikalla Billerudin Valkeakosken tehtaalla alkaa kokeilu 12-tuntisesta lyhytvuorokierrosta joulun jälkeen. Sopimus on tehty nykyisen työehtosopimuksen pohjalta. ?Paperiliiton valtuusto kokoontui ylimääräiseen ko koukseen 25. lokakuuta käsittelemään neuvottelutulosta. 04-5_kuorimo.indd 5 13.11.2013 12:28:58
6 | Paperiliitto 9/2013 Kuorimo Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen P uuskaan meneviä käsivarsia ja hampaiden välistä puristuvia vihaisia sanoja. Tunnelma Vuoksenniskan työväentalolla Imatralla on synkkä kuin lokakuun viimeisen päivän ilta. On alkamassa Kaukopään ammattiosaston syyskokous. Paikalla on tavallista enemmän väkeä, sillä kokouksessa puidaan myös tuntoja irtisanomisista. Pääluottamusmies Ilkka Nokelaisen mukaan yhtiön tuoreimmat irtisanomiset katkaisivat kamelin selän. Paine kasvoi sietämättömäksi, ja höyryjä päästettiin pihalle kahden vuorokauden mittaisella työnseisauksella loka-marraskuun vaihteessa. Työnseisaukseen osallistui noin tuhat Stora Enson, Eforan, Corenson ja Omyan työntekijää. Myös Stora Enson Inkeroisten tehdas protestoi irtisanomisia vuorokauden mittaisella työnseisauksella. – Koskaan en ole saanut yhden päivän aikana niin paljon positiivista palautetta. Vanhat veteraanitkin kiittelivät tekstiviesteissä, että vielä löytyy ay-liikkeestä rohkeutta, Nokelainen huomauttaa. Potkut tuli Irtisanomisten armottomuus järkytti työntekijöitä. Inkeroisissa kaikki 14 paperiliittolaisten irtisanomista olivat kovia, ImatralPotkuille kovempi hinta Eeva Eloranta-Jokela Ikääntyneen työntekijän irtisanominen tulee yritykselle entistä kalliimmaksi, jos eduskunnalle tehty lakiesitys menee läpi. ”Jatkossa yritys voi joutua maksamaan jopa 90 prosenttia irtisanomansa yli 56-vuotiaan työntekijän työttömyysturvamenoista, jos työntekijä ei ole löytänyt uutta työpaikkaa ennen eläkeikää”, kertoo sosiaalija terveysministeri Paula Risikko tiedotteessa. Esityksellä maan hallitus haluaa parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Työnantajat rahoittavat nykyisinkin irtisanomansa ikääntyneen työntekijän työttömyysturvamenoja 0–80 prosenttia työttömyysturvaetuuden kustannuksista yrityksen koosta riippuen, jos työntekijä ei työllisty uudelleen. Miksi ikäraja on 56 vuotta, hallitusneuvos Esko Salo sosiaalija terveysministeriöstä? – Kun ikäraja on asetettu 56 vuoteen, irtisanomisen ja lisäpäivien yhteys on selvä. Vuonna 1950–1954 syntyneellä lisäpäiväoikeus alkaa 59 vuoden iässä. Lisäpäivillä tarkoitetaan 500 päivän enimmäisajan jälkeen maksettavia päivärahapäiviä. Ikärajalla on haluttu kohdentaa omavastuumaksu siten, että se olisi mahdollisimman selkeä ja ennakoitava. Ensisijaisesti maksu on tarkoitettu maksettavaksi niistä työttömistä, jotka irtisanomisen jälkeen ovat työttöminä kunnes siirtyvät lisäpäiville eli ns. työttömyysputkeen. Ministeri Risikon mukaan työnantajan omavastuumaksun korottamisella halutaan saada työnantaja harkitsemaan entistä tarkemmin ikääntyneen työntekijän irtisanomista. Vuonna 2012 Työttömyysvakuutusrahasto TVR määräsi työnantajalle omavastuumaksun noin 3 300 tapauksessa.? P Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. puoshaKa Nyt riitti! Työnseisauksella purettiin pahaa oloa Stora Enson irtisanomisista. Potkujen armottomuus järkytti työntekijöitä. ” Jos olisimme kiivas luontoisemmassa maassa, polttaisim me jo autoja.” la niitä oli 44 – joukossa myös nuoria työntekijöitä. Samaan aikaan yhtiö on ilmoittanut tekevänsä hyvää tulosta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. – Imatran tehtaanjohtajan Marko Pekkolan mukaan ei olisi pahitteeksi, vaikka tehdas tekisi vielä parempaa tulosta. Mihin suuntaan tämä yhteiskunta on menossa? Ahneudella ei ole rajoja, puuskahtaa Nokelainen. ? Vesa Räsänen sai tylyt lähtöpassit. – Irtisanomisissa on kyse on siitä, että ne jotka omistavat, haluavat itselleen lisää rahaa. Muutosturvaa käytännössä HallitusgalluP: Mikä on toimivinta muutosturvaa, miten teillä on toimittu ja miten turvaa voisi parantaa. Jari Heikkilä, Tampere 4, pääluottamusmies, Metsä Board, Tako – Tuki siihen, että työntekijä voi hakeutua toiseen työpaikkaan. Vuoden 2007 ison vähennyksen yhteydessä sovittiin mm. pitemmästä takaisinottovelvoitteesta ja konsulttitoimisto teki räätälöityjä työllistymissuunnitelmia. – Takaisinottovelvoite saisi olla pitempi, vähintään kaksi vuotta. Velvoitteen ansiosta jokunen irtisanottu on kesätöiden ja sijaisuuksien kautta päätynyt takaisin. Markku Leinonen, Inkeroinen 15, työsuojeluvaltuutettu, Stora Enso – Työ on parasta muutosturvaa, vieläpä lähialueilta. Jos tämä ei onnistu, pitäisi irtisanomiskorvaus olla iästä, työsuhteen kestosta, huollettavien määrästä koostuva porrastettu, vähintään kahden vuoden palkkaa vastaava. Työnantaja harkitsisi irtisanomista ponnekkaammin ja tehostaisi toimintaa muilla keinoin. – Työpaikkamme ”tavaramerkki” on toimia yhteisesti sopien. Työnantajalta on löytynyt myötämielisyyttä esittämiemme yksittäisten ratkaisujen suhteen. Meillä ei ole toteutettu kovia irtisanomisia ennen viime yt-tulosta. Kimmo Surkka, Valkeakoski 70, varapääluottamusmies, Walki Oy – Päämääränä pitäisi olla uusi pitkäaikainen työpaikka. Se voi löytyä suoraan, uuteen ammattiin johtavan koulutuksen, yrityksen perustamisen tai täysin uudelle alalle siirtymisen kautta – joustavasti yksilön tarpeitten mukaan. – Takaisinottovelvoite pitäisi olla vähintään kaksi vuotta. Työnantajan, valtion ja ELY-keskuksen on tuettava kouluttamista ja erikoistumista ennaltaehkäisevästi ilman irtisanomisuhkaakin. Moni haluaisi itseään kouluttaa, mutta taloudellisesti sekä työnantajan puolesta asia on tehty liian vaikeaksi. 06-7_kuorimo.indd 6 13.11.2013 17:41:45
Paperiliitto 9/2013 | 7 Kuorimo laisia, jotka osallistuvat ammattiosaston kokouk seen ensimmäistä kertaa. – Jos olisimme kiivasluontoisemmassa maassa, polttaisimme jo autoja. Ajatusleikkinä pyörittelen sellaista, että kukaan ei astuisi tehtaan portista sisään ennen kuin ne 44 saataisiin takaisin töihin, sanoo Eforan vuorokorjauksessa työskentelevä Jussi Sairanen. Sairasen poika oli potkut saaneiden joukossa. – Vaikka hän suoritti ensimmäisenä erityisammattitutkinnon kartonkikone kakkosella. Sekään ei riitä. Mikään ei riitä. Miehet miettivät, millaiset säästöt tehdas muka saa 44 kovasta irtisanomisesta. – Tämä on niin törkeää. Firma tekee voittoa ensi vuonna vielä enemmän. Tämä on johtajien leikki, kartonkikone kakkosella työskentelevä Jarkko Ryynänen toteaa. Ajetaanko alas? Vaitonaisina kokouksen alkua odottavat Kaukopään kuorimossa työskentelevä Samppa Mattila ja tuotevarastossa työskentelevä Jarno Rintala. Metallipuolelta siirtynyt Mattila on ollut paperiliittolainen vuoden. Hänellä on määräaikainen työsuhde ensi vuoden loppuun. Mattilan mielestä . Vakituisessa työsuhteessa oleva Rintala ei ole yllättynyt irtisanomisista. – Vaikuttaa siltä, että koko tehdasta ollaan ajamassa alas. Kaukopäässä ei ole tehty investointeja, vaan työskentelemme vanhoilla koneilla.? P suoraa puhetta silppua Irtisanomislapun kouraansa saaneelle Vesa Räsäselle potkut eivät tulleet yllätyksenä. Kartonkikone ykkösellä työskennellyt Räsänen siirrettiin kolme vuotta sitten olkapääleikkauksen jälkeen päivätöihin. Siihen loppuivat myös kaikki kurssit ja tykytoiminnat. Räsänen kuvailee toimintaa rangaistusmeiningiksi. – Mietin, millainen on se valitsemissysteemi? Miten meitä pisteytetään, kun irtisanottavia valitaan? Räsäsellä ei ole työssäolovelvoitetta. Hän ottikin vapautuksen heti. – Näkevätpähän, miten homma pyörii ilman minua. Herrojen pelinappuloina Pyöreässä pöydässä kahvittelee miesporukka. Joukossa on myös nuoria paperiliitto??Kaukopään osaston syyskokoukseen tuli tavallista enemmän väkeä. ?Jarno Rintala miettii, ollaanko Kaukopäätä ajamassa alas. Vuorokalenterin laatii työnantaja P aperiliiton nettisivuilla on useamman vuoden ajan julkaistu työvuorokalentereita. Viime viikkoina on tullut tiedusteluja vuotta 2014 koskien ja kysytty, milloin kalenterit julkaistaan. Paperiteollisuudessa käytössä olevat työvuorojärjestelmät ja työajat perustuvat työehtosopimukseen ja voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuorojen ja työvuorokalenterien laatiminen on työnantajan vastuulla. PapeTätä palvelua ei ole enää. Markku Häyrynen sopimussihteeri periliitto ei voi laatia tehtailla käytettäviä työvuorokalentereita eikä työvuorojärjestelmiä. Näin ollen liiton sivuilla ei julkaista enää työvuorokalentereita vaan niiden laatiminen ja tekeminen on työnantajan vastuulla. Liiton sivulta löytyy kohdasta edunvalvonta/työvuorokalenterit linkki Webcal.fi -sivustolle, josta voit hakea ja laatia itsellesi työvuorokalenterin. Tämän kalenterin voi ladata omaan älypuhelimeen.? P riliiton sivustojen kalenterit ovat olleet työnantajan laatimia, mutta nyt tätä palvelua ei ole enää käytettävissä. PaTyöttömyys nostaa jäsenmaksua Jäsenmaksu: Paperiliiton kokonaisjäsenmaksu nousee ensi vuonna. Maksu nousee 1,55:stä 1,59 prosenttiin ennakkoveron alaisesta vakuutetusta palkasta. Liiton osuus jäsenmaksusta pysyy yhä ennallaan 1 prosenttina, mutta Paperityöväen työttömyyskassan osuus nousee 0,55:stä 0,59 prosenttiin. Työttömyyskassan jäsenmaksu nousee nyt jo kolmantena peräkkäisenä vuotena, sillä alan työttömyys on kova ja liiton maksavien jäsenten määrä laskeva. Paperityöväen työttömyyskassassa oli lokakuun lopussa 2 549 ansiopäivärahan saajaa. Työttömiä oli 15,1 prosenttia liiton jäsenistä. Maaliskuussa työttömiä oli enimmillään 3 221 henkilöä ja työttömyysprosentti 17,8. Uusi jäsenmaksu tulee voimaan tulevan verokirjavuoden alusta eli 16.12.2013 alkaen. Aloitepalkkiosta jäsenmaksua ei peritä. Paperiliitto ei peri jäsenmaksua työttömyyskorvauksesta, mikä on ammattiliittojen keskuudessa harvinaista. 20 15 10 5 2012 2011 2013 Paperiliiton jäsenten työttömyysaste % 06-7_kuorimo.indd 7 13.11.2013 17:41:47
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Walki vähentää 50 henkeä Yt-päätös: Walki Oy vähentää yhteensä 50 henkeä kahdelta tehtaalta. Vähennykset toteutuvat molemmilla tehtailla ennakoitua suppeampina. Valkeakoskella vähennys on 40 henkeä, joista työntekijöitä on 34. Työntekijöiden irtisanomisista 19 on niin sanotusti kovia. Tehtaalta siirretään yksi tuotantolinja Puolaan. Pietarsaaressa vähennys on 10 henkeä. Näistä 4 työntekijöihin kohdistunutta irtisanomista toteutuvat pehmein keinoin eli putkiratkaisuin. Tehtaalle annettiin lisäksi varoitus 10 päivän mittaisista lomautuksista marrastammikuun aikana. Loppuvuoden ajalta lomautukset on kuitenkin jo peruttu. Alun perin vähennysuhan alla oli kaikkiaan 86 työntekijää ja toimihenkilöä molemmilla tehtailla. Tehtaissa työskentelevien määrä putoaa vähennysten jälkeen noin 350 henkilöön. Sappi uusii Kirkniemen voimalaitoksen Investointi: Metsäyhtiö Sappi uusii Kirkniemen tehtaan voimalaitoksen. Uuden voimalaitoksen tarkoitus on laskea tehtaan energiakustannuksia ja parantaa näin tehtaan kustannuskilpailukykyä. Voimalaitos lisää myös mahdollisuuksia biopolttoaineiden käyttöön. Sappi investoi Kirkniemeen ja Itävallan Gratkornin tehtaalle yhteensä 120 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kirkniemessä rakentamisen on tarkoitus alkaa toukokuussa 2014 ja laitos otetaan käyttöön tammikuussa 2016. Työntekijöiden keskuudessa investointiuutinen otettiin tyytyväisenä vastaan. Mukana on myös aimo annos realismia, koska tuotteena on hienopaperi. – Kyllä investointi silti sai jengin ajattelemaan, että hyvä näin ja toivottavasti tuo tehtaalle jatkuvuutta, sanoo pääluottamusmies Harri Lindholm. Nykyinen kaasuturbiinilaitos jää varayksiköksi. Uusi laitos tuottaa höyryä tehtaalle ja voimalaitoksen sähköntuotantoon. Sen on tarkoitus käyttää tehtaan omalta kuorimolta saatavaa kuorta, muita puupolttoaineita ja kivihiiltä. Lohjalla sijaitsevalla Kirkniemen tehtaalla valmistetaan aikakauslehtipaperia. Tehtaalla on työssä noin 600 henkilöä. Google investoi lisää Summaan Investointi: Hakukoneyhtiö Google ilmoitti marraskuun alussa investoivansa 450 miljoonaa euroa Haminan palvelinkeskukseen. Palvelinkeskus toimii lakkautetun Summan paperitehtaan paikalla. Kyseessä on suurin ulkomainen investointi vuosiin. Investointi on SAK:n pääekonomisti Olli Kosken mielestä osoitus siitä, että Suomi on kilpailukykyinen maa ja sillä on vahvuuksia. Koski pitää tärkeänä, että Suomessa jatketaan pitkäjänteistä toimintaympäristön kehittämistä. Koski toivoo Googlen päätöksen luovan yhdessä työllisyysja kasvusopimuksen kanssa Suomeen luottamusta ja nousua taantumasta kasvu-uralle. Ekologinen jalanjälki paljaaksi Ympäristövaikutukset: Suomalaiset metsäyhtiöt Metsä Group, Stora Enso ja UPM ovat avanneet toimintansa maailmanlaajuista ekologista jalanjälkeä yhdessä 22 muun yhtiön kanssa WWF:n kansainvälisessä indeksissä. Yritykset raportoivat muun muassa käyttämänsä kuidun alkuperästä, tehtaidensa ympäristövaikutuksista ja käyttämistään raportointityökaluista. Näin paperija selluyhtiöt voivat parantaa tuotansa läpinäkyvyyttä ja ympäristövaikutusten arviointia. WWF:n mukaan metsäteollisuus on avainasemassa, sillä se voi toimintatavoillaan ehkäistä luonnonvarojen riittävyydestä ja maankäytön kilpailusta syntyviä kon? ikteja. Paperi on kierrätettävä materiaali, jolla oikein tuotettuna on kilpailukykyinen ekologinen jalanjälki muihin vastaaviin materiaaleihin verrattuna. Työsuojelun valinnat meneillään Työsuojeluvalinnat: Paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestetään marras–joulukuussa vaalit, joissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja heille varavaltuutetut vuosiksi 2014 ja 2015. Joko oman työpaikkasi valinnat on tehty? Seuraa valintoja, sillä työsuojeluvaltuutetuilla on merkittävä rooli työpaikan turvallisuuden ja työssäjaksamisen edistämisessä. Teksti Tiina Suomalainen Gra? ikka Reima Kangas U skoa paperija sellualaan on kaikesta huolimatta. Siitä kertoo huikea hakijamäärä UPM:n Kymin ja Kaukaan uudistettuun oppisopimuskoulutusohjelmaan. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä yli 1 300. Opiskelupaikkoja on jaossa noin 45. Helmikuussa 2014 alkava kaksivuotinen koulutus synnyttää uusia ammattilaisia paperi-, selluja kunnossapitotehtäviin. Seuraavaksi hakijamäärä karsitaan noin kahteensataan. Tälle ryhmälle pidetään haastatteluja soveltuvuustestit marraskuun loppupuolella. Lopulliset valinnat meUPM:n oppisopimuskoulutus vetää 1 300 hakijasta karsitaan 45 koulutettavaa. Eläköitymisen myötä uusia tekijöitä tarvitaan parin vuoden kuluttua. nevät tammikuulle. Jatkossa on tarkoitus aloittaa samanlainen ohjelma vuosittain. Hakijoiden taustoja UPM ei kerro. Mutta oletettavasti joukossa on sekä työuransa alussa olevia vastavalmistuneita että jo työelämässä olevia tai irtisanottuja eri alojen ammattilaisia. Tehtaan omiin tarpeisiin UPM Kaukas irtisanoi työntekijöitä viimeksi tämän vuoden alussa. Miksi nyt kuitenkin haetaan uutta verta? – Seuraavien vuosien aikana tehtailta tulee eläköitymään iso joukko työntekijöitä. Oppisopimuskoulutus tähtää kahden vuoden päähän, jolloin tarvetta uudelle työvoimalle on, vastaa tehtaanjohtaja Juha Kääriäinen. Oppisopimuskoulutus ei takaa vakituista työpaikkaa. Kaikki riippuu markkinasuhdanteista sekä opiskelijan omasta aktiivisuudesta ja näytöstä opintojen aikana. – Mutta se takaa kuitenkin kahden vuo600 500 400 300 200 100 Lukumäärä I kä Paperiteollisuuden työntekijöiden ja toimihenkilöiden ikärakenne vuonna 2012 Ikä painaa 300 Lähde: Metsäteollisuus SILPPUA Toimihenkilöt Työntekijät Walki Pietarsaari. 08-9_kuorimo.indd 8 13.11.2013 17:40:42
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO UPM:n oppisopimuskoulutus vetää den määräaikaisen työn, huomauttaa Kääriäinen. Pääsyvaatimuksena koulutusohjelmaan on soveltuva ammatillinen peruskoulutus, kuten prosessiteollisuuden perustutkinto tai sähkötai konetekniikan tutkinto. Eikö uudistettu prosessiteollisuuden perustutkinto siis enää riitäkään reitiksi työelämään? – Ammattikoulu antaa perusvalmiudet, mutta me haluamme perehdyttää työntekijöitä tarkemmin omiin prosesseihimme ja tapoihimme. UPM:lla oli aikoinaan omat ammattioppilaitokset Lotilassa ja KuusanMetlan tutkimuksen mukaan työvoimakustannusten osuus on yhä pienentynyt. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden kokonaistyövoimakustannusten osuus oli 12 % alan kokonaiskustannuksista vuonna 2011. *2005 Metla ei julkaissut kustannusrakennetta. ” Kaikki riippuu markkinasuhdanteista ja näytöstä opintojen aikana.” Erno Järvinen Tutkimuspäällikkö MTK J äreä puu on Suomessa perinteisesti käytetty sahatavaran ja vanerin valmistukseen, vähän pienempiläpimittainen puu sellun ja paperin valmistukseen. Lisäksi puuta, joka ei sovellu edellä mainittuihin kohteisiin, on käytetty energian tuotannossa. On erinomainen asia, että puu on markkinaehtoisesti ohjautunut lisäarvon kannalta tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön ja sinne mistä siitä on varaa eniten maksaa. EU-tasolla samasta asiasta käytetään termiä resurssitehokkuus. Markkinaehtoisuudesta myös metsäteollisuudessa ja puumarkkinoilla on hyvä pitää kiinni. Se kannustaa innovaatioihin ja uusiin puun käyttöä lisääviin investointeihin. Viimeaikaisen EU-tason metsäpolitiikkakeskustelun aiheuttama uhkakuva suomalaisen metsäalan kannalta on kuitenkin se, että puun käyttöä eri tarkoituksiin aletaan ohjata Euroopan komissiossa tai parlamentissa. Lainsäädäntö ryhtyisi ohjaamaan, minkälainen puun käyttö tai elinkeino on vähäarvoista ja mikä ei. Suomessa vähäarvoista puun käyttöä ei olekaan, sillä vuotuisesta metsien kasvustamme hakataan vain puolet. Miltei kaikissa muissa Euroopan maissa tilanne on sama. On myös esitetty näkökulmia, että tukimekanismit vääristävät puumarkkinoita, eikä puu ohjaudu lisäarvon kannalta parhaimpaan käyttöön. Tällöin kannattaisi puuttua itse tukiin eikä markkinoihin. Ainakaan Suomessa esimerkiksi energiapuun tuet eivät selvitysten mukaan vaikuta puumarkkinoihin. Kaikkien Suomessa metsäalalla toimivien etu on se, että EU:n komissiolle ei anneta mahdollisuutta resurssitehokkuuden tai minkään muunkaan syyn nimissä puuttua kansallisten puumarkkinoiden toimivuuteen. P Suomessa vähäarvoista puun käyttöä ei olekaan. Kuka määrää, mihin puuta käytetään? TILASTO NÄKYMÄ koskella. Niihinkin mentiin kunnallisesta ammattikoulutuksesta, vastaa Kääriäinen. Metsäteollisuus ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen korostaa, että laaja-alainen prosessiteollisuuden perustutkinto yhdessä työssäoppimisjaksojen kanssa antaa hyvät perusvalmiudet työelämään, mutta ammatillista osaamista voi täydentää ja syventää myös alan ammattija erikoisammattitutkinnoilla. – Prosessiteollisuuden perustutkinnon vetovoima on ollut heikkoa, vaikka ensisijaisten hakijoiden määrä onkin nousussa. Kaikki opiskelijat eivät myöskään hakeudu paperija puutuoteteollisuuteen vaan myös kemian-, kaivosja elintarviketeollisuuteen, huomauttaa Kettunen. Metsäteollisuus arvioi, että massaja paperiala tarvitsee tulevaisuudessa uusia työntekijöitä 290–590 henkilöä vuodessa. Toimijoiden oman oppisopimuskoulutuksen kautta valmistuu lähivuosina noin sata henkilöä. P Massaja paperiteollisuuden kustannusrakenne Lähde: Metla Prosenttia Puuraaka-aine Muut raaka-aineet ja tarvikkeet Työvoima Energia Poistot Muut kustannukset * Missä opiskella? Paperi-, saha-, levy-, kemianja biotekniikan ammatilliset perustutkinnot yhdistyivät vuonna 2010 prosessiteollisuuden perustutkinnoksi Prosessiteollisuuden perustutkintoa nuorisosasteella voi opiskella 28 eri oppilaitoksessa eri puolilla maata. http:// kunkoululoppuu.? /ammattiin/mille-alalle/prosessiteollisuus/prosessiteollisuuden-opiskelupaikat/ Aikuiskoulutuksena prosessiteollisuuden perustutkintoa voi opiskella 18 oppilaitoksessa. http://www03.oph. ? /toimikunnat/tutkinnot. asp?tkunta=T50700028&tut_ id=47144 Vuonna 2013 paperiteollisuuden perustutkinnon peruskouluja ylioppilaspohjaisissa koulutusohjelmissa aloitti 284 opiskelijaa. Vuonna 2010 aloitti 196, vuonna 2011 aloitti 224 ja vuonna 2012 aloitti 275 opiskelijaa. 9 00 8 00 7 00 600 500 400 300 200 100 Lukumäärä V uosi Ensisijaiset hakijat ammatilliseen koulutukseen, prosessiteollisuuden perustutkinto Kiinnostus elpyy Lähde: Opetushallitus 08-9_kuorimo.indd 9 13.11.2013 17:40:43
RepoRtaasi vanheneminen RepoRtaasi xxx Jos kartonkikoneessa olisi kahva, 54-vuotias koneenhoitaja Jussi Kilpinen kiskoisi sitä ilmaan. Selviääkö hän tällä asenteella elämästään? RepoRtaasi | Vanheneminen Teksti Ilkka Palmu | Kuvat Miisa Kaartinen 10 | Paperiliitto 9/2013 Totuuden edessä 10-15 _pääjuttu.indd 10 13.11.2013 21:20:26
12 | Paperiliitto 9/2013 RepoRtaasi vanheneminen Nuoriso nauraa kuinka vakans si juna nytkähtää, jos Jussilla ottaa pumpusta. ämä juttu kertoo totuuden Jussi Kilpisen elämästä. Hän on 54-vuotias koneenhoitaja, joka viettää tuikitavallista vapaapäivää kotonaan Kangasalan Takkuniityllä. Jussi juttelee hevostensa kanssa tallin takana. Oranssin työtakin hihat heiluvat marraskuun hämärässä, varsat nostelevat jalkojaan, tammat hörisevät. Ne katsovat perään, kun isäntä astelee aitauksesta lyhyin, määrätietoisin askelin. Edessä on tiukka paikka. Australialaisen saattohoitaja Bronnie Ware kirjoitti vuosi sitten kirjan The Top Five Regrets of The Dying. Kirjaan on listattu viisi asiaa, joita kuolinvuoteilla kadutaan eniten. Näihin asioihin Jussin pitää nyt ottaa kantaa, koska on marraskuu. 1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää itselleni rehellistä elämää, eikä sitä, mitä muut minulta odottivat. 2. Toivon, että olisin tehnyt vähemmän töitä. 3. Toivon, että olisin uskaltanut ilmaista tunteitani. 4. Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini. 5. Toivon, että olisin antanut itselleni luvan olla onnellinen. Jussi katsoo suoraan kohti sinisillä silmillään ja puristaa lujasti kättä. Laki loppuu Lahdentielle Kylmä tuuli humisee Takkuniityn ylitse kulkevissa suurjännitelinjoissa. Se puhaltaa yli tallin ja korjausta odottavan peurantarkkailukopin, yli mummun talon, yli siskon talon ja yli oman talon, ja savusaunan ja maakellarin ja navettakissojen ja kaikkien sen seitsemän puuvaraston. Peltojen takaa nousee kuusimetsän reuna hakkuuaukkoineen. Vain ääni paljastaa kaupungin läheisyyden. Lahdentie jytää. Hervantaan on neljä kilometriä, suoraan läpi metsän. Sinne Jussi osoittaa. Sinne hän menee lauantaina ja sunnuntaina oman hirviporukkansa kanssa. Hirvien ampuminen aamuisin on siitä hyvä harrastus, että iltavuoroon ehtii hyvin, vaikka Tampereen Metsä Boardin Takon tehdas ja KK3:n viitosvuoro on niin keskellä kaupunkia kuin mahdollista. Kaupunki on vieressä, mutta sen kajastus katoaa Takkuniityn hevosia katsellessa tyystin. ?Suomenhevonen Elhokas ja lämminverinen Daisy Aria varsovat uutta elämää Takkuniitylle joka vuosi. Tammojen silittely on Jussille kaikki kaikessa. ? Navettakissan pentua saa halata, vaikka olisi kuinka raavas mies. 10-15 _pääjuttu.indd 12 13.11.2013 21:20:29
Paperiliitto 9/2013 | 13 RepoRtaasi vanheneminen – Juu, laki loppuu Lahdentielle. Me pärjätään täällä tien päässä keskenämme. Jussi hyvästelee hevoset ja kävelee mäkeä alas ohi äitimuorin ja siskon kotien. Punatiilisen kotitalon pihassa seisoo polkupyörä ja punainen Transit. – Mulla pitää olla pakettiauto, että ego mahtuu mukaan, mutta töihin menen tuolla pyörällä. 16 kilometriä suuntaansa. Jussi ei pelkää vähääkään kehua itseään. Taputeltua elämää Jussi näyttää ilmaisista siirtohirsistä rakennetun savusaunan. Lauteet ovat jumalattoman paksua lankkua oman metsän ylivuotisesta haavasta. Vaimo tykkää niillä istua. Ei tästä maailmasta hirveästi asioita puutu. – Elämä alkaa olla taputeltu, joo. Tämän totesin ykkösen koneenhoitajan Koivumaan Joken kanssa, kun käytiin Lapissa metsällä. Että vielä ollaan kunnossa, mutta valtaosa elosta takanapäin. Työpaikalla näistä ei puhuta. Mitä nyt nuoriso nauraa miten vakanssijuna nytkähtää, jos Jussilla ottaa pumpusta. – Mustalla huumorilla mennään, ja niin kauan on mukavaa, kun kulli seisoo. Vaan mitäs, jos jonakin päivänä ei seisokaan? Pitää ostaa kaira ja ryhtyä kylmän reiän mieheksi. Tai jotakin muuta. Ei elämä siihen lopu. Jussi puhuu panojuttuja, kävelee apuovesta sisälle, riisuu oranssit haalarinsa, tulee eteiseen harmaissa alushousuissa ja pukee ylleen hyvin istuvat farkut sekä YKjoukkojen vihreän teepaidan ja panee kahvit tulemaan. Puhe ei katkea hetkeksikään. Muorin opettama poika Jussi syntyi vuonna 1959 rakennusmestari-isän ja mielisairaalanhoitaja-äidin perheen kolmanneksi lapseksi. Kerrostalosta muutettiin maalle nykyiselle pientilalle, kun Jussi oli seitsemän. Hänestä kehkeytyi seuramies ja tanssitaituri, joka tapasi Aitoon emäntäkoulussa opiskelevan Raijan tansseissa 16-vuotiaana. Jussi valmistui maalariksi, mutta päätyi maansiirtohommiin ja sitten Takolle, vaikka koulutusta ei ollut. Sellaista se oli ennen. Jussi meni Raijan kanssa naimisiin, Anu syntyi ja sitten Roosa vuonna 1994. Jussin isä Viljo kuoli sydänkohtaukseen samana vuonna. Hän ehti juuri ja juuri nähdä pojantyttärensä. Viikatemiehellä oli huumorintajua, kun otti huippukuntoisen Viljon. Raitis urheilijamies mahtui arkkuun vihkipuvussaan. – Isä oli mukava hämäläinen ukko, ei kireä lainkaan. Muori on toisenlainen, puritaani. Hänestä hymy ei kuulu työtekoon. Jussi puhuu värikkäästi 83-vuotiaasta pohjalaisesta äidistään, joka istuu kotinsa päätykamarissa ja tarkkailee poikansa touhuja. – Se on kova olemaan oikeassa. Muori ei ole kunnossa, jos se ei neuvo minua! Jussin sisko hoitaa muorin asioita. Hän muutti vuosi sitten Ruotsista takaisin kotitaloonsa. Jussin nuorempi tytär asuu vielä kotona. Vanhemmalla tyttärellä on perhe ja kaksi tytärtä. Vaimo tekee kokin töitä sekä töissä että kotona. Sellaisia ovat Jussin naiset. Miehet ovat työpaikalla. Makkarasta makkaraan Ikä vaikuttaa paperimiehen elämään erinäisten sivuseikkojen kautta. Kun Jus?Koneenhoitaja Kilpinen on ylpeä työpaikastaan, työporukastaan ja työurastaan erityisesti siitä, että hän uskalsi ottaa 32-vuotiaana loparit ja lähteä Libanoniin rauhaa turvaamaan. Koti ja tehdas eivät hävinneet sillä aikaa mihinkään. 10-15 _pääjuttu.indd 13 13.11.2013 21:20:30
RepoRtaasi vanheneminen 14 | Paperiliitto 9/2013 si aloitti Takolla 20-vuotiaana prässipoikana, kokeneet miehet neuvoivat häntä nenän niistoa myöten, eikä tottelemattomuus olisi tullut mieleenkään. Tällä pelillä poika eteni KK3:n apumieheksi, rullamieheksi, sylinterimieheksi, viiramieheksi ja lopulta koneenhoitajareserviin. – Tein vuosikausia töitä kaikilla vakansseilla. Kaikkea muuta olen ollut paitsi vanhan ykkösen pyttymies. Mukautuvuudesta seurasi koneenhoitajan pesti. Sitä on piisannut 13 vuotta kolmosen viitosvuorossa. Viiramies Ilari Heiskanen hoitaa märän laadun ja sylinterimies Timo Ritakorpi kuivan, kumpikin samalla 13 vuoden kokemuksella kuin Jussi. Tuoreempi tulokas, rullamies Petri Manninen, hoitaa tuotannon. Jussi keskittyy oleelliseen. – Kun olin juuri töihin tullut apumies, hain käskystä muille torilta mustaa makkaraa ja vein arkit labraan. Nyt kun olen koneenhoitaja, haen edelleen torilta mustaa makkaraa ja vien arkit labraan. Ei ole homma edennyt yhtään, Jussi hohottaa. Kun kaikki pelaa loistavasti, valvomosta kuuluu mekkalaa. Ilari ja Jussi ovat siellä yhtä mieltä maailman asioista voimallisesti nyrkit pystyssä viuhtoen. Lyhyt sopii vanhoille Tehtaan hommissa ei ole rutiineja, jotka vaatisivat nuorta voimaa. Vanheneminen vaikuttaa työprosesseihin toisin. Ihmiset sammaloituvat vuoroihinsa ja kitisevät, jos pitäisi tehdä sitä mitä nykyään pitää: muuta kuin ennen. – Itse pääsin koneenhoitajan palkoille vuoroja vaihtamalla, mutta kaikkia ei muutos kiinnosta. Silloin kun ei välttämättä pääse vapaille tuttujen ryyppykaverien kanssa. Toinen kitinä liittyy lyhyen kieroon vastustukseen. Syy on sama. – Pitkässä menee rytmi sekaisin, niin mitä hyvää siitä muka seuraa? Ei siinä saa olla elämässä mitään muuta velvollisuutta kuin viina. Sitä paitsi töissä ei käydä vapaiden takia. Työmaalla pitäisi olla mukavaa. Vanhemmalle väelle lyhyt sopii paljon paremmin – ikä tuntuu yössä kahden annoksen satseissakin. – Siihen jos rupeaa vielä päivällä unilääkkeitä ottamaan, niin olet kusessa. Kun heittää ensimmäisen napin suuhun, peli on menetetty. Sama kun haulikon piipun suuhun panisit. ” Nelikymppisenä se tunne oli vah vin. Vittu, jos maa ilmassa on kahva niin se nousee!” Kärsimys on hyväksyttävä, koska sen kääntöpuolella paistaa aamuaurinko. – Ennen oli pirun vaikeaa lähteä aamuun. Ikinä en olisi töihin ehtinyt, jos ei olisi muija herättänyt. Ja nyt herää omia aikojaan kukonlaulun aikaan ihan pirteänä. Haaveena kunniallinen eläke Nykyajan paperimarkkinoissa on yksi hyvä puoli: paperimiehet eivät pääse kuolemaan vanhuuteen työpaikoillaan. Eläkepäivät ennustetaan ennemmin pörssitiedotteista kuin ikävuosista. Jussi muistelee kunniallisesti eläkkeelle jääneitä paperimiehiä hyvän aikaa. – Leinon Ari massapuolelta jäi tänä syksynä eläkkeelle täysin palvelleena, että tapahtuu sitä joskus vieläkin. Vuorotöistä ei livetä suuriin juhlallisuuksiin. Pois lähtevä tuo itse pullat työkavereil? Mitä minusta jää jäljelle? Näkyykö se ruudun takaa savusaunan löylyyn, öljylampun valossa? Kuka teki tämän kaiken?. ? Lyhyt mies, lyhyt askel, paljon puhetta sisältä. 10-15 _pääjuttu.indd 14 13.11.2013 21:20:31
RepoRtaasi vanheneminen Paperiliitto 9/2013 | 15 le ja saa kortin ja pullon vastalahjaksi. Yöstä eläkkeelle ja aamuksi kotiin. Ei muuta. – Kun minun edeltäjäni Korventaustan Esko lähti 60-vuotiaana, kysyin että haluatko kiertää tehdasta. Ei halunnut. Varttia yli viiteen mentiin tavalliseen tapaan, mutta sitten riitti Eskolle. ”Viitsitkö hoitaa viimeisen muuton ja viedä arkit, mää lähden pesulle,” hän sanoi. Varttitunti. Sen otti vanhan liiton mies tunnolleen. – Oma isäukkovainaa siitä tuli mieleen. Hän jäi virkamiehenä eläkkeelle 63-vuotiaana, vaikka rakennusmestarikavereilla raja oli 65. Joka välissä piti tämän jälkeen muille korostaa, että hän jäi täysin palvelleena eläkkeelle. Velvollisuus ennen kaikkea. Vasta sen jälkeen saa kuolla mielivaltaiseen sydänkohtaukseen 65-vuotiaana. Elämän ja kuoleman mies Jussi hörppii kahvia isosta mukista keittiön pöydässä. Hän katselee ulos muorin päätykammarin ikkunaa päin. – Minä lähdin Libanoniin YK-joukkoihin, kun talo oli tehty ja hurjasti velkaa alla. 32-vuotiaana otin töistä loparit. Jussi vietti 17 kuukautta päällikkönä pienessä Al Qusairin kylässä. Vääpeli tarkkaili miten Hizbollahin joukot ja Israelin tukemat Etelä-Libanonin armeijan miehet yrittivät lahdata toisiaan. – Siinä kylässä asui vain 7 perhettä. Ne oli samanlaisia tavallisia ihmisiä kuin me täällä Takkuniityllä. Yhtenä aamuna Jussi katseli asemapaikastaan pienen rajajoen taakse. – Nuori poika kulki polkua pitkin kouluun viisi pientä lasta perässään. Yhtäkkiä Israelin vasallit alkoi ampua niitä kakaroita meidän puolelta 100 millin vaunukanuunalla. Isoin poika komensi pienet piiloon kivien taakse. SLA ampui niitä 5 minuuttia. Tuli taukosi. Vanhin poika nosti päänsä kiven takaa. Hetken kuluttua kaikki nousivat ja jatkoivat koulumatkaansa. Jussi haukkoi henkeään, ajatteli oman 10-vuotiaan Anu-tyttärensä koulumatkaa Kangasalla. – Nää kuvittelee Suomessa, että pakolaiset tulee tänne huvikseen, vaikka kukaan ei lähde kotoonsa pois, jos ei lapset kuole nälkään tai ole henki uhattuna! En ole Tarja Halonen, mutta kyllä minä tiedän. Vääryydellä meidän hyvinvointi syntyy. Ne tytöt tekee Thaimaassa meidän paidat orjapalkalla, jotka ei huoraksi kelpaa. Keittiöön tulee hiljaista vähäksi aikaa. Myöhemmin tuli vielä kamalampi olo. kun selvisi tiedustelutiedoista, että ne lapset olivat Hizbollahin ihmiskilpiä. Omat lapset tykinruuaksi. Maailmassa oli kahva Mylly lähtee käyntiin pian uudestaan. Jussi muistelee elämäänsä ja mieskuntoaan YKkeikan jälkeen. Yhdeksän kuukauden kuluttua syntyi perheeseen toinen tytär. Isä ja anoppi kuolivat kuukausi tämän jälkeen, mutta mitä siitä? Ei kuolemalle voi jälkeen päin panna hanttiin. – Nelikymppisenä se tunne oli vahvin. Vittu, jos maailmassa on kahva niin se nousee! Kaikki onnistuu! Jussi kävi kertaamassa ahkeraan. Teki metsätöitä, pyöräili, osti sen pakollisen moottoripyörän, rakensi, teki kaikkea lisää koko ajan. 47-vuotiaana hän lähti työporu?Yövuorossa on aikaa ajatella elämäänsä, kun kaveri on hiljaa. Nukuttaa. 10-15 _pääjuttu.indd 15 13.11.2013 21:20:32
16 | Paperiliitto 9/2013 RepoRtaasi vanheneminen kan kanssa huvikseen Cooperin testiin. – Pistelin 2 800, kun siihen aikaan uudet alokkaat juoksi keskimäärin 2 200. Se tuntui mahtavalta! Sanoin, että minä juoksen saman koska vaan huopakumisaappaat jalassa. Jussi nielaisee kahvinsa. – Nyt se jäis jo juoksematta. Mutta silti pitää yrittää! Se nousee taas: rivo hymy tosimiehen huulille. – Ihan sama kuin panohommissa. Yks eläkkeelle lähtevä kaveri sanoi töissä, että hän pystyy puhumaan naiselle orgasmin. Kun me sitä ihmeteltiin, mies totesi, että olisi se silti kiva koittaa oikeastikin. Sellaista se on, miesten elämä eturauhasensa kanssa. Mitä vaikeampi asia, sitä varmemmin sille nauretaan, ja tämä asia on vaikein. – Kävin 40-vuotispäivänäni hirvimettällä. Kysyin yhdeltä kahdeksankymppiseltä Kivennavan karjalaiselta, että lakkaako kulli seisomasta kun täyttää 40. Se ihan innostui: kertoi, että elä nyt poika, sithän se elämä vasta alkaa. Vanhus hakkasi selkään. Jussi kysyi, että milloin sitten lakkaa. – No sitä sinun ei tarvi toista 40 vuotta odottaa, se sanoi. Hauska juttu. Ja ihan varmasti oli tässäkin porukassa pari miestä, joita ei naurattanut yhtään. 50-vuotispäivää Jussi ei viettänyt. – Meillä pidetään elonkorjuujuhlat joka vuosi 30 ihmiselle. Se on mukavampaa. Muija tekee hyvää ruokaa, otetaan kuppia ja käydään savusaunassa. Elämän ja kuoleman juhla Elonkorjuujuhlassa on kyse syntymän ja kuoleman liitosta. Satoa saadaan syksyisin, kun luonto kuolee. Syntymä ja kuolema on sama asia. Niistä syntyy elämä, jos on syntyäkseen, ilman mitään erityistä mystiikkaa. Jussi on nähnyt sen omin silmin monta kertaa. – Jotkut idiootit pakastaa synnytyksestä tulon jälkeen lapsensa napanuoria. Kai se on sitten hienoa, jos on niin täydellisesti maailmasta vieraantunut. Eikä ruumiita tai kuolleita elukoita näe enää kukaan. No, minä olen muutaman nähnyt. Hiljaiseksi vetää. – Äijä kun kuoli, niin kai minä sitä surin. Mutta jos olisin jäänyt sen takia sairaslomalle, sotaveteraani olisi noussut haudasta ylös kurittamaan. Jussi kertoo hirviporukkansa tavasta, joka on hänen vetovastuullaan. Jollakin kauniilla metsäaukiolla vietetään hiljainen hetki, kun joku ystävistä on poistunut autuaammille metsästysmaille. Hetki, jota muijat eivät näe – hetki, jolloin Jussin silmiin kihoaa kyynel. Kukaan ei sano mitään. Siitä mitä ei voida sanoa on vaiettava. Kuolema omenatarhassa On koittanut viiden kysymyksen hetki. Se vietetään ikivanhassa omenatarhassa Jussin 83-vuotiaan muorin talon takana, valtavan paksun pihlajan rungon edessä. Jussi on sen metsästä raahannut, koska runko on sisältä ontto ja läpimätä. Siitä voisi tehdä jotakin hienoja esineitä kun jaksaisi. Tosimies istuu pihlajan kivikovalle pinnalHauska juttu. Ja ihan varmasti oli tässäkin porukassa pari miestä, joita ei naurattanut yhtään. ?Jokainen päivä voi olla se viimeinen, ja Jussi tietää sen. Hän haluaa elää niistä jokaisen; elää pää pystyssä, vahvana ja kasvot valoa päin. ?Marraskuu, kuoleman kuu, kylmät punaiset kanelit ikivanhan puun alla. 10-15 _pääjuttu.indd 16 13.11.2013 21:20:33
Paperiliitto 9/2013 | 17 RepoRtaasi vanheneminen le. Pelin henki on sanoa check, jos kuolevien katumuksen aiheet tiedetään turhaksi jo nyt. 1. Toivon, että minulla olisi ollut rohkeutta elää itselleni rehellistä elämää eikä sitä mitä muut minulta odottivat – Check! Lähdin Libanoniin, tein tasan sitä mitä tahdoin ja teen edelleen! 2. Toivon, että olisin tehnyt vähemmän töitä. – Mikäs toivomus tuo on? Minullahan on vapaa-aikaa vaikka kuinka. Hoidan hevosia, rakennan ja korjaan tiluksia, teen metsätöitä yhtä mittaa. 3. Toivon, että olisin uskaltanut ilmaista tunteitani. – No sitä varten mulla on muija kotona niitä osoittamassa. Tai, no... Omille lapsille en ole ehkä sitä sanonut suoraan sen jälkeen, kun ovat kasvaneet isoksi. Että välitän. Mutta tyttären pikkulikalle hommattiin leikkimökki heti kun kysyttiin! 4. Toivon, että olisin pitänyt yhteyttä ystäviini. – Noinkohan sitä sitten ajattelisi? Ei minusta pahalta tunnu nyt, että heitä ei sairaalaan tulisi. Eihän se ole kuin pari viimeistä viikkoa. Kyllä sen kärsii yksinäänkin. 5. Toivon, että olisin antanut itselleni luvan olla onnellinen. – Check! Välillä pitää mennä umpihankeen ja tietää, että siellä pystyy tarpomaan. Vasta sen jälkeen tietää mitä onni on. Se on arkea, onni! Jussi innostuu taas. Kädet viuhtovat. – Onni on sitä, että ei vituta lähteä töihin. Sitä, että kotityöt ei tunnu työltä. Sitä, miten testosteroni jauhaa kropassa, kun nostelen pöllejä metsässä! Onni on sitä, että ei yritä rakentaa mitään perkeleen mausoleumia itselleen. Mainen kunnia katoaa. Älä siis hanki sitä. – Mun isäukon vaari Ananias eli sata vuotta sitten. Hän oli tuurijuoppo maatyömies Längelmäeltä. Kukaan ei tiedä muuta. Usko huviksesi, että näillä kolmella tiedolla olen pärjännyt. Kukaan ei muista, rakastivatko Ananiaksen lapset isäänsä; ei sitä, tuliko hautajaisiin kymmenen ihmistä vai yksi. Jussi tuijottaa varpaitaan. Ihan sama lopulta mitä hienouksia tästä pihlajapöllistä tekee. Ilta pimenee. Töistä palaavan vaimon auto kaartaa pihaan. Äitimuori katsoo ikkunasta. Tosimies nousee seisomaan. Mustien omenapuiden oksat harovat siniharmaata taivasta. Puut olivat vanhoja jo silloin, kun Jussi oli pikkupoika. Ruskeiden lehtien päälle on haravoitu kasa mätiä omenoita. Kasan päällä pilkottaa jotakin, hämärässä. Punainen kaneli, ihan virheetön ja kylmä.? P Painajainen PaPeritehtaalla M ies nojaa valvomon pöytään pää käsien välissä. Hän ajattelee vaimoa ja petiä. Ei yövuorot nuorena miehenä tältä tuntuneet. Rata katkeaa varttia yli viisi. Mies vänkää pullean vartensa ylös ja juoksee huuvalle kuivatussylinterin pakettia purkamaan. Eikun saunaan nuorison perässä. Paperia piisaa, paita kastuu ja sydän hakkaa. Yhtäkkiä sumenee silmissä. Keksi lentää kourasta. Mies hoippuu ahtaasta kolosta ja painuu polvilleen hallin lattialle. Ärisee auttajille että menkää helvettiin, kyllä tämä tästä. Varttia vaille kuusi kone pyörii taas. Mies istuu vessassa hiljaa ja miettii työkavereitaan. Saatanan tuijottajat. Olisiko pitänyt lähteä laakista siihen paikkaan? Niin kuin vanha mies keskeltä risusavotan. Tulee väärään päähän märkää. Mies katsoo peilikuvaansa, irvistää ja pyyhkii silmiään. Yksin. Tämä painajainen kertoo tilanteen, jossa vanhuuden peikko iskee paperitehtaalla. Se ei kerro Jussista. Kyseessä on pullea ja muutenkin kuvitteellinen paperimies, joka ei ole koskaan väärässä. ? P ?Kaikki on, mitä onneen tarvitaan. Jussin tie vie kohti kotia. 10-15 _pääjuttu.indd 17 13.11.2013 21:20:34
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja S ta ti iv i SIEVI STAR ROLLER UUTU US! Star Roller+ S3 4352761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Roller XL+ S3 4952761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Uutuus Star Roller vastaa vaativimpiinkin haasteisiin. Nilkkavammojen ehkäisemiseksi varren nilkkaosa on tuettu viskoelastisella Memory foam -pehmusteella, joka on kehitetty toimimaan Sievin muista malleista tutun Boa ® -kiristysmekanismin kanssa. Nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin nauhamekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. Uudistettu FlexStep ® -pohja säilyttää joustavuutensa entistäkin paremmin myös pakkasolosuhteissa, minkä ansiosta pohjan pito paranee. Turvallisuutta parantavat heijastimet, joiden avulla näyt myös pimeässä. Star Rollerin metalliton varvassuoja, paksu vuori ja lämpöpohjalliset pitävät jalkasi lämpiminä. Teräksinen naulaanastumissuoja antaa parhaan turvan teräviä esineitä vastaan. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN SIEVI_STARROLLER_PAPERILIITTO_161013.indd 1 12.11.2013 12.25 18-19_sievi.indd 28 12.11.2013 13:05:07
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com S ta ti iv i SIEVI STAR ROLLER UUTU US! Star Roller+ S3 4352761-312-OPM 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Star Roller XL+ S3 4952761-353-OPM 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Uutuus Star Roller vastaa vaativimpiinkin haasteisiin. Nilkkavammojen ehkäisemiseksi varren nilkkaosa on tuettu viskoelastisella Memory foam -pehmusteella, joka on kehitetty toimimaan Sievin muista malleista tutun Boa ® -kiristysmekanismin kanssa. Nauhojen kiristys säädetään rullaa pyörittämällä, jolloin nauhamekanismi sulkee jalkineet tasaisesti ja kohdistaa tuen oikeaan kohtaan. Uudistettu FlexStep ® -pohja säilyttää joustavuutensa entistäkin paremmin myös pakkasolosuhteissa, minkä ansiosta pohjan pito paranee. Turvallisuutta parantavat heijastimet, joiden avulla näyt myös pimeässä. Star Rollerin metalliton varvassuoja, paksu vuori ja lämpöpohjalliset pitävät jalkasi lämpiminä. Teräksinen naulaanastumissuoja antaa parhaan turvan teräviä esineitä vastaan. VAATIVIIN TALVIOLOSUHTEISIIN SIEVI_STARROLLER_PAPERILIITTO_161013.indd 1 12.11.2013 12.25 18-19_sievi.indd 29 12.11.2013 13:05:08
20 | Paperiliitto 9/2013 Työsuojelu Tapaturmien taustalla on aina laitteiden ja käytäntöjen puutteita. Teksti Reima Kangas H annu Tarvainen työskentelee Tapaturmavakuutuslaitosten liiton erikoistutkijana. Liiton organisoima tutkintajärjestelmä tutkii useimmat Suomessa työpaikoilla sattuvat kuolemaan johtaneet työtapaturmat. Tarvainen on ollut nykyisessä tehtävässään kohta kaksikymmentä vuotta, mutta on tutkinut kuolemantapauksia työpaikoilla lähes 30 vuoden ajan. Hän on perehtynyt tarkasti satoihin tapauksiin. Niistä yli kaksikymmentä on sattunut paperiteollisuudessa. Tarvaisen mukaan kaikenlaisiin tapaturmiin liittyy yleisesti väärinkäsityksiä. Puhutaan esimerkiksi, että ihminen on ollut huolimaton. Kokeneet onnettomuustutkijat eivät sano niin. – Huolimattomuus ei selitä, eikä sillä voida torjua yhtään tapausta. Taustalta pitää etsiä aina jotain konkreettisia tapaturmatekijöitä, jotka liittyvät koneisiin, laitteisiin, työkäytäntöihin, ihmisen toimintakyvyn rajoihin, ylitöihin tai muuhun sellaiseen. Aina voidaan osoittaa, että jollain teknisellä tai muulla ratkaisulla tapahtuma olisi pystytty estämään, sanoo Tarvainen. Uusin Tarvaisen johdolla valmistunut tutkinta paperiteollisuudessa koski onnettomuutta, jossa työntekijä puristui paperikoneen telojen väliin viime vuonna. Siinä yksi turmaan johtanut tekijä oli työtaso, jolla mies työskenteli onnettomuushetkellä. Taso oli ollut jo pitkään tarpeeton, ja siltä oli hyvin todennäköinen vaara joutua telojen nieluun, kun paperikone oli käynnissä. Tapaturman jälkeen työtaso purettiin. Jokainen vaaratilanne on tutkittava Kuolemaan johtaneet tapaturmat ovat aina jäävuoren huippu. Jokaista kuolemaa kohti syntyy lukuisia läheltä piti -tilanteita. Tarvaisen mielestä oikeastaan tutkinnan pitäisikin oikeastaan keskittyä näihin vaaratilanteisiin ja lievempiin tapaturmiin. Perustelu on yksinkertainen. Tehtaassa on äärettömän pienet erot siinä, säikähtääkö joku vai menehtyykö. Millimetrin tai sekunnin sadasosat voivat ratkaista lähteekö työntekijältä mielenrauha, kynsi, sormi vai henki. – Sitä sanotaan tuuriksi, missä henkilö sattuu olemaan, kun vaara laukeaa, sanoo Tarvainen. Siksi jokainen vaaratilanne pitää tutkia perusteellisesti tehtaan sisällä, vaikka kenellekään ei olisi sattunut mitään. Silminnäkijät ja loukkaantuneet on haastateltava ja tilanteeseen pitää puuttua niin, että vaara poistuu. – Jos läheltä piti -tilannetta ei selvitetä, vaara on yhä olemassa. Toisella kertaa seuraukset voivat olla kohtalokkaat, sanoo Tarvainen. On kunnia-asia kertoa omista mokista Vaikka vaaratilanteiden juuret olisivat työpaikan rakenteissa, työntekijöillä on tapana syyttää itseään ’huolimattomuudestaan’, jos jotain sattuu tai on lähellä sattua. Esimerkiksi sen takia osa läheltä piti -tilanteista jätetään kertomatta. Tarvainen toteaa, silloin näkökulma on väärä. Työpaikalla ei ole loppuun asti mietitty, mikä ovat raportoinnin todellinen hyöty: työtoverien turvallisuus. Kiperään tilanteeseen joutunut työntekijä osaa kyllä itse varoa seuraavalla kerralla, mutta toiset menevät samaan tilanteeseen tietämättä vaarasta. – Työpaikalla täytyisi keskustella ilmoittamisen todellisista tarpeista ja motiiveista. Pitää ymmärtää että lähimmäisestä huolehtiminen on tärkeää. On kunnioitettavaa että kertoo omista mokista. Se on työkaverista välittämistä ihan oikeasti, sanoo Tarvainen. Onnettomuustutkinnassa tulee silloin tällöin esille, että joku on jo aiemmin kokenut saman vaaratilanteen, muttei ole kertonut siitä. – On kyllä kova paikka, kun on selvinnyt, että sama tilanne on aiheuttanut toisen kuoleman, sanoo Tarvainen. Kaappi auki – avain hukassa Erään kuolemaan johtaneen tapaturman tapahtumaketju sai alkunsa ohjauskoteloon päässeestä vedestä, joka aiheutti oikosulun. Ohjauskotelon ovi on vesitiivis, mutta se oli ollut vuosia avoimena, koska avain oli kadonnut. Ovesta ei ollut huomautuksia osastolle tehtyjen sisäisten tarkastusten yhteydessä. Tiedossa ei ollut myöskään tehtyjä vikailmoituksia. Työnantajan on kuitenkin järjestettävä jatkuva työolosuhteiden seuranta. Työntekijöiden on ilmoitettava viat ja puutteet ja Huolimattomuus ei ole syy 20-21_tapaturmat.indd 20 13.11.2013 13:15:34
Paperiliitto 9/2013 | 21 Työsuojelu Turvallisuusriskejä 1. Yksin työskentely Ongelma: Automaatio lisääntyy, ja työpisteissä päästään helposti liikkumaan vaara-alueella, kun kone tai laite pyörii. Töitä joudutaan tekemään yksin. Kukaan ei ole painamassa kaukana sijaitsevaa hätäpysäytintä, jos jotain sattuu. – Työpaikoilla ei myöskään ole hätäpysäyttimiä, kuten pitäisi. Lain mukaan vaara-alueella pitää hätäpysäytin olla koko ajan käden ulottuvilla, sanoo Hannu Tarvainen. Ratkaisuja: ? Kannettavat hätäpysäyttimet. Tekniikka on valmis eikä ole kallis muihin investointeihin verrattuna. – Ensisijainen pääperiaate on, että hätäpysäytin tulee olla käyttäjän kädessä tai käden ulottuvilla. Ei ole järkevää ajaa isoa autoakaan siten, että toinen painaa kaasua ja toinen jarrua, sanoo Tarvainen. ? Työkaveri. Työnjohdon tulee ohjeistaa, että toisen työntekijän on oltava lähettyvillä. – Jos työkaveria ei ole, on paikalle haettava työnjohtaja tai esimies. Jonkun siellä katkaisijalla pitää olla, sanoo Tarvainen. ? Kamerat.Olisi hyvä lisätä valvontakameroita katvealueille, jotta valvomossa nähdään mitä tapahtuu. Sitä ei tarvitsisi pitää kyttäämisenä, vaan turvallisuusvalvontana. 2.Kunnossapidon siirto ulos Ongelma: Kunnossapito on siirtynyt yhä enemmän tehtaan ulkopuolelle. Kun työntekijät korjaavat vieraan tehtaan koneita vieraissa tiloissa, he eivät tunne vaaran paikkoja. Tehtaan työnjohto ei tunne työntekijöitä eikä voi tietää, miten he toimivat, ottavatko he riskejä tai kuinka hyvin he tuntevat tehtaan laitteet Ratkaisu: – Käytännön töissä olleena tiedän, että oli selkeää, kun tehtaassa oli kunnossapito-osasto ja omat miehet korjasivat tehtaan laitteita, sanoo Tarvainen. 3. Monitoimisuus Ongelma: Onko mahdotonta hallita monen työpisteen vaatimukset? Kokenutkin työntekijä liikkuu koko ajan ihmisen kykyjen ja muistikapasiteetin äärirajoilla. – Olen tutkinut satoja tapauksia muuallakin kuin paperiteollisuudessa. Usein johtopäätös on, että hyvä työntekijä mutta väärässä pisteessä. Hänet on laitettu olosuhteisiin, joissa hän ei voinut selviytyä, sanoo Tarvainen. Ratkaisu: Työtehtävien määrä pitää olla kohtuullinen. Muovilla suojatut turvallisuusohjeet on kiinnitettävä suoraan nähtäville koneiden ja laitteiden viereen niin, että välitön tieto on heti silmien edessä. Hyllyillä ohjeista ei ole hyötyä. Hannu Tarvainen on tutkinut satoja kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Jukka Koskinen Kari Rissa työnjohdon on kirjattava ne ylös. Usein onnettomuuden taustalla on enemmän tai vähemmän vakiintunut käytäntö, jolla sivuutetaan turvajärjestelmä. Syynä voi olla toistuva häiriö, jota totutaan poistamaan turvalaitteita ohittamalla, koska se on nopeampaa ja helpompaa. Riskialtista reittiä käytetään, koska se on lyhyempi kuin turvallinen. Tällaisissa tapauksissa on kuitenkin turha vain osoittaa sormella työntekijöitä. He haluavat tehdä työnsä hyvin, ja jos sitä on mahdollista nopeuttaa, he nopeuttavat. Tarvaisen mukaan pohjimmiltaan vika on suunnittelussa. – Työt ja prosessit pitää suunnitella niin, että työ on sekä nopeaa että turvallista. Jos jokin reitti ei ole helppo, on selvää, että sitä oikaistaan ennemmin tai myöhemmin. Nopea reitti on tehtävä turvalliseksi tai sinne pääsy pitää estää. Tarvainen on aikoinaan itsekin työskennellyt paperitehtaassa kunnossapidon esimiehenä ja suunnittelutehtävissä. Hänen mukaansa suunnittelussa tahtoo olla ensisijaisena lähtökohtana tekninen toimivuus. Turhan usein työntekijä jää ottamatta huomioon. Hänen mielipidettään ei kysytä. – Suunnittelupöydällä ei kuitenkaan osata ratkaista, miten ihminen toimii tietyissä tilanteissa. Operaattori mukaan suunnitteluun Tarvainen kertoo, miten 40 vuotta sitten tutkittiin menestystuotteita ympäri maailmaa. Jo silloin selvisi, että niitä yhdisti ainakin yksi seikka. Koneiden loppukäyttäjät olivat olleet kaikissa suunnitteluvaiheissa mukana kokeilemassa toimivuutta. – Se on yksinkertainen ja päivänselvä juttu, operaattori mukana ja lopputulos on parempi, sanoo Tarvainen. Ei ole tavatonta, että paperitehtaalla opetellaan uusien koneiden käyttöä kuukausia tai jopa vuosia. Kunnon käyttöohjeita ei ole, eikä koneen toimittajalta saada riittävästi apua. Tarvaisen mielestä silloin tehtaan johto on tehnyt vääriä ratkaisuja. – Työntekijöiden koulutukseen ja mukaan ottamiseen pitää satsata jo suunnittelun alkuvaiheessa. Tehtaan päättäjien pitäisi sanoa laitteen toimittajalle heti suorat sanat, että kauppoja ei tule, jos näin ei tapahdu. Kun koneiden käyttö joudutaan opiskelemaan lähes kokonaan tuotannon yhteydessä, se on selvä turvallisuusriski. – Ja miten se voi olla taloudellisestikaan kannattavaa? ihmettelee Tarvainen.? P Onnettomuuksien tutkinta ?Työpaikkaonnettomuuksien tutkintajärjestelmä (TOT) tutkii useimmat Suomessa työpaikoilla sattuvat kuolemaan johtaneet työtapaturmat. ?Kaikki valmiit tutkintaraportit löytyvät internetistä osoitteesta totti.tvl.fi. Raportit ovat vapaasti hyödynnettävissä. Jokainen vaaratilanne pitää tutkia perusteellisesti. Paperiteollisuudessa vakavimmat tapaturmat ovat usein erilaisia puristumisia. Hannu Tarvaisen mukaan sekunnin sadasosat voivat ratkaista säikähtääkö joku, vai lähteekö henki. 20-21_tapaturmat.indd 21 13.11.2013 13:15:36
22 | Paperiliitto 9/2013 Liikunta Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen aneli Kinnunen lataa rautaa tankoon ja alkaa kyykätä. Treeni lämmittää kroppaa ja puskee hien pintaan. Varasto-operaattorina UPM:n Kaukaan tehtaalla työskentelevä Kinnunen käy puntilla kolmisen kertaa viikossa. Lisäksi hän juoksulenkkeilee. Treenaaminen käy mutkattomasti, sillä kuntosali kuuluu tehtaan omalle urheiluseuralle, Kaukaan Lylylle. 30 euron hintaisella kuntohallikortilla Kinnunen ja hänen perheenjäsenensä voivat käyttää kaikkia Kaukaan Lylyn kuntohallin palveluja: kuntosalia, palloiluja tennishallia. – Tosi hyvä systeemi tämä on, vaikka ennen kuntohallin käyttö olikin kokonaan ilmaista, Kinnunen huomauttaa. Lyly tukee myös kestävyyslajiharrastamista. Kun Kinnunen kävi Kolilla juoksemassa Vaarojen maratonin, maksoi Lyly osan osallistumismaksusta. Setelit jakoon Työnantajat tukevat työntekijöiden liikuntaharrastusta vaihtelevasti. Viime vuosina monilla paperitehtailla on siirrytty liikuntaja kulttuuriseteleihin. Niissä on puolensa: seteleillä voi harrastaa yksilöllisesti, mutta samalla yhteisöllisyys kärsii. – Liikuntaseteleiden myötä työnantaja on luopunut kaikista liikunta-aktiviteeteista. Vielä viitisen vuotta sitten meillä oli erilaisia liikuntaryhmiä ja salivuoroja. Nyt yhdessä tekeminen hiipuu, sanoo UPM:n Valkeakosken työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtonen. Metsä Boardin Äänekosken tehtaalla liikuntaja kulttuuriseteleitä voi lunastaa 180 euron edestä vuodessa. Seteleillä maksetaan liikuntakäyntejä ja kuntosalikortteja sekä pääsylippuja urheiluja kulttuuritapahtumiin. Kuivan pään operaattorina työskentelevä Timo Häyrinen pitää käytäntöä hyvänä. – Käytän liikuntaseteleitä sulkapallovuoroihin, kahvakuulaan sekä uimaja keilahallilla. Teatterissakin olen käynyt. Häyrinen ei kaipaa työpaikan yhteisiä tapahtumia, sillä vuorotyötä tekevällä pienten lasten isällä aika on kortilla. Virtaa työhön Rauman UPM:n tehtaalla työpaikkaliikunnan kulmakivi on aktiivisesti toimiva Virike-työryhmä, joka järjestää ja tukee monipuolista vapaa-ajan toiminOma urheiluseura, tykytoiminta ja liikuntasetelit laittavat puntteihin vipinää työpaikoilla. Mutta mitä on tapahtunut yhteisöllisyydelle? taa. Virikkeen tukemana voi harrastaa eri liikuntapaikoilla yksin tai yhdessä. Tehtaalla on myös oma kuntosali. Monipuolista on myös Stora Enson Anjalankosken tehtaiden liikuntatarjonta. On liikuntaja kulttuurisetelit, joita voi saada kahdella sadalla eurolla vuodessa. On tehtaan oma, ilmainen kuntosali. Ja on työkykytoimikunta, joka järjestää erilaisia aktiviteetteja kuten laskettelupäiviä ja vaellusretkiä. Kartonkitehtaalla arkkileikkurilla työskentelevä Terhi Koskela käy viikoittain kuntosalin spinning-tunnilla. – Kun kuntosali kerran on olemassa, sitä voisi hyödyntää enemmänkin. Työnantaja voisi järjestää ohjattuja kuntosalitreenejä. Ohjaukseen voisi kuulua myös harjoitteluohjelmien tekoa. Juoksua päälajinaan harrastava ja monipuolisesti liikkuvan Koskelan viimeisin innostus on kahvakuula. Hän maksoi liikuntaseteleillä kahvakuulatreenejä järjestävän seuran jäsenmaksun. Koskelan mielestä liikunnan sovittaminen vuorotyöhön ei ole hankalaa, vaikka monet iltajumpat jäävätkin väliin. – Liikunta antaa virtaa, parantaa unen laatua ja auttaa jaksamaan töissä. Olen aina urheillut, enkä tiedä, miltä tuntuisi olla ilman. Ne työkaverit, jotka eivät yhtään liiku, kuuluvat valittavan väsymystä. ” Nosto.” Työpaikka liikuttaa ?Anssi Sinkkonen käy pelaamassa salibandyä Kaukaan Lylyn kuntohallilla pari kertaa viikossa. Raatavatko kaikki vain tuottavuuden eteen? pitää käytäntöä hyvänä. – Käytän liikuntaseteleitä sulkapallovuoroihin, kahvakuulaan sekä uimaja keilahalHäyrinen ei kaipaa työpaikan yhteisiä tapahtumia, sillä vuorotyötä tekevällä pienRauman UPM:n tehtaalla työpaikkaliikunnan kulmakivi on aktiivisesti toimiva Virike-työryhmä, joka järjestää ja tukee monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Virikkeen tukemana voi harrastaa eri liikuntapaikoilla yksin tai yhdessä. Tehtaalla on myös oma kuntosali. Monipuolista on myös son Anjalankosken tehtaiden liikuntatarjonta. On liikuntaja kulttuurisetelit, joita voi saada kahdella sadalla eurolla vuodessa. On tehtaan oma, ilmainen kuntosali. Ja on työkykytoimikunta, joka järjestää erilaisia aktiviteetteja kuten laskettelupäiviä ja 22-23_liikunta.indd 22 12.11.2013 11:30:44
Paperiliitto 9/2013 | 23 Liikunta Onko vapaaehtoisia? UPM :n Kuusankosken tehtaalla työnantaja kannustaa oman urheiluseuran perustamiseen yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Ensi vuoden aikana kartoitetaan, miten ajatus otetaan vastaan. Työsuojeluvaltuutettu Pasi Untolahti heittääkin kysymyksen, mistä löytyy innokkaita puuhamiehiä ja -naisia seuratoimintaan. Liikuntaseteleiden käyttöön on juuri totuttu ja niitä pidetään hyvänä. Seuraa pitäisi pyörittää oman työn ohessa. Talkoohenki pohdituttaa myös Kaukaan Lylyssä. Yksilölliseen kulttuuriin kasvaneet nuoret tekijät eivät välttämättä innostu yhdistystoiminnasta kuten vanhemmat ikäluokat. ? Keijo Martikaisen kirjoittama Kaukaan Lylyn historiikki Liikunta ja työ Kaukaalla kättä lyö julkaistiin syksyllä 2013 ? Kaukaan Lyly netissä: www.kaukaanlyly.fi Lylyn hallilla säpinää Kaukaan Lylyn kuntohallin ovi käy tiuhaan pimenevässä illassa. Kohta alkavat salibandytreenit, ja ensimmäiset kokoavat jo laitoja palloiluhallissa. Suurin osa salibandyn pelaajista on tutkimuksen puolelta, mutta on joukossa muutama paperiliittolainenkin. Sellutehtaalla laitosmiehenä työskentelevä Anssi Sinkkonen käy pelaamassa salibandya parisen kertaa viikossa. Sinkkonen pelaa myös sulkapalloa ja tennistä poikansa kanssa. Kuntosalillakin tulee joskus käytyä. Kivenheiton päässä tehtaasta sijaitseva kuntohalli on Lylyn toiminnan sydän. Lisäksi seuralla on ulkotenniskenttä, ampumaluola ja oma venesatama, jossa säilytetään muun muassa kirkkoveneitä. – Vaikka toiminta on huippuvuosista hiipunut, tarjonta on silti erittäin monipuolista. Meillä on kaksitoista jaostoa golfista jääkiekon kautta suunnistukseen. Tällä hetkellä suosituimpia ovat salibandy ja jumpat, erityisesti eläkeläisten jumpat, kertoo seuran varapuheenjohtaja, paperiliittolainen Jouni Nevalainen. Pidettyjä ovat myös Lylyn järjestämät lasten urheilutapahtumat. Ne keräävät kaukaalaisia paikalle perhekunnittain. Me-henki koetuksella Vuonna 1940 perustettu Kaukaan Lyly on käsite suomalaisessa työpaikkaurheilussa. Sitä on myös Pietarsaaren paperitehtaiden Schaumannin Urheilijat, joka on perustettu jo 1936. Monen haastatellun puheessa vilahtaa sanonta ”ennen vanhaan”. Ajat ovat muuttuneet, ja monikansallistumisen myötä vanha patruunahenki kadonnut. Enää ei tulisi kuuloonkaan, että kirkkovenesoutuharjoituksiin mentäisiin työajalla. Kaukaan Lylyn historiikin kirjoittanut paperiliittolainen freelance-toimittaja Keijo Martikainen pohtii, että monikansallistuminen on haukannut me-hengestä ja yhteisöllisyydestä ison palasen. – Parhaimmillaan työpaikkaurheilu auttoi työpaikan hengen muodostumisessa ja jopa tuottavuudessa. Kun Lylyn pelaaja laittoi pelipaidan päälle, hän pelasi joukkueensa eteen, mutta samalla hän tunsi kuuluvansa myös työyhteisöön, jonka värejä puolusti. – Onko tänä päivänä tällaista hengenluontitapaa vai raatavatko kaikki vain tuottavuuden eteen, jotta pystyisivät pitämään oman työpaikkansa? Martikainen kysyy. Stora Enson Anjalankosken työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen tunnistaa ilmiön: yhdessä tekemisen palo hiipuu samaan tahtiin, kun väkeä vähennetään. Leinonen näkee työkykytoiminnan merkityksen korostuvan tiukkoina aikoina. – Työkykytoiminnalla yritämme pitää yllä hyvää henkeä, etteivät työntekijöiden ajatukset junnaisi vain työn ja oman vapaaajan ympärillä.? P ?Tehtaan oma urheiluseura on hyvä juttu, sanoo Taneli Kinnunen. Kuntohallikorttia voi hyödyntää koko perhe. 22-23_liikunta.indd 23 12.11.2013 11:30:45
Minna Juholalle riittää, kun kaikki ovat koolla. Perhe on ykkönen Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Minna Juhola työskentelee ikkunaliimakoneenhoitajana Takon kotelotehtaalla Lahdessa. PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Sari Kangas Kuva Panu Rissanen erhe-elämämme on pyörinyt Tuukan syntymästä asti hänen aspergerinsa ehdoilla. Ulkopuolisten on hankala ymmärtää poikani raivokohtauksia, kaverittomuutta ja tuen tarvetta. Oma perhe on kuitenkin paras perhe ja minulle ykkösjuttu. Sitä mukaa kun Tuukka on kasvanut, on elämäkin helpottunut. Eniten nautin tavallisesta arjesta. Mieheni tekee reissutyötä ja on paljon poissa kotoa. Kun saamme olla kaikki yhdessä, en kaipaa arkeen mitään lisää. Emme ole tekemisestä toiseen säntäilevä perhe, mutta viihdymme yhdessä. Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille. Juttelemme joutavia ja vitsailemme paljon. Tuukkaakin huvittaa, että tyttökissamme nimi on Dimitri, vaikka rivien välistä lukeminen on hänelle haastavaa. Nyt perhessämme on menossa seesteinen vaihe. Tyttäreni Tessa asuu omillaan, opiskelee myyjäksi ja haaveilee työstä pienessä erikoisvaateliikkeessä. Tuukka opiskelee ammatilliseen opetukseen valmentavalla luokalla. Odotan jännityksellä, mille alalle hän hakee keväällä. Erityistä tukea tarjoavia oppilaitoksia on harvassa, joten hänen asuinpaikkakuntansa vaihtunee. Lapsissani hienointa on heidän omaleimaisuutensa. Se on myös heidän vahvuutensa. Tuukan erityiskiinnostuksena ovat tietokoneet ja japanilaiset sarjakuvat mangat, joista innostuneena hän opiskeli japanin kieltäkin. Tessalla on pienestä asti ollut oma tyylinsa ja vahva luonne. 10-vuotiaana hän halusi lävistyksen eikä antanut periksi ennen kuin vuotta myöhemmin sai sen. Molempiin lapsiin minulla on läheiset välit. Joskus tuntuu, että he kertovat minulle sellaisiakin asioita, joita äidin ei tarvitsisi tietää. Avoimuuteen olen heitä kyllä kannustanutkin. P Lapsissani hienointa on heidän omaleimaisuutensa. ?? | Paperiliitto ?/???? 24-25_parasta.indd 24 13.11.2013 21:44:36
Paperiliitto ?/???? | ?? Minna Juholalle riittää, kun kaikki ovat koolla. Perhe on ykkönen MAAILMAN PAPERI Yritysneuvosto pelasti työpaikkoja Saksassa Hallitus valtasi vessapaperitehtaan Venezuelassa on paha pula vessapaperista ja maan varapresidentti ilmoitti, että hallitus ”miehittää tilapäisesti” Araguan pehmopaperitehtaan lokakuun alkupuolella. Tarkoitus on selvittää pehmopaperin tuotanto, markkinointi ja jakelu, kertoo Venezuelanalysisverkkosivusto. Hallituksen mukaan tehtaan toiminnassa on havaittu kuluttajien oikeuksien rikkomisia. Toiminnan tarkastaa valtion hintavalvontaviranomainen Sundecop ja miehitystä vartioi kansalliskaarti. Tehtaan omistaa vuodesta 1912 toiminut Manpa-yhtiö. Se ilmoittaa työllistävänsä 1 700 ihmistä Venezuelassa. Kamppailu vessapaperista on osa Venezuelan sisäistä taloussotaa. Yritykset sanovat pulan syyksi hintasääntelyn, hallitus syyttää tehtaita ja kauppoja pulan luomisesta keinotekoisesti. Keväällä hallitus lupasi tuoda maahan 50 miljoonaa rullaa vessapaperia. Viranomaiset tarkastavat kauppoja, joista ne ilmoittavat silloin tällöin löytyneen salaisia vaippa-, terveysside-, vessapaperija pesuainekätköjä. Näistä on pulaa maassa. Hintavalvontaviranomaisilla on ilmaiset puhelinnumerot, joihin kansalaiset voivat ilmoittaa ruokaja kulutustavarakätköistä. Kone kiinni Saksassa Norske skog sulkee Walsumin tehtaidensa PM4-koneen vuoden lopussa. Se valmisti vuodessa 225 000 tonnia TMP-aikakauslehtipaperia. Walsumin toinen kone PM10 jatkaa valmistusta. Se tuottaa vuodessa 200 000 tonnia kevyesti päällystettyä aikakauslehtipaperia. Yhtiö sanoo, että yritykset saada kone kannattavaksi eivät onnistuneet. Ay-aktiiveille potkut Hondurasissa Korealaisomisteinen kartonkitehdas Corporación Cartonera 3j Fenix erotti Hondurasissa 70 ayaktiivia. Osasto perustettiin vuosi sitten, koska tehdas ei maksanut edes vähimmäispalkkaa. Vastauksena tehdas siirsi ay-johtajat raskaimpiin töihin ja kohteli heitä huonosti. Työntekijät protestoivat, ja tehdas erotti mieltään osoittaneet ilman korvauksia. Ammattiosaston hallituksen jäsenten palkanmaksu lopetettiin. Metsä Board ilmoitti sulkevansa tehtaan. Yritysneuvosto löysi uusia investoijia. ki useita ehdotuksia estääkseen irtisanomiset ja toiminnan lakkauttamisen. Neuvosto sopi myös palkkojen järjestelystä irtisanomissuojaa ja suurempaa vaikutusvaltaa vastaan. – Puhuimme suomalaisen konsernijohtomme kanssa, sanoo yritysneuvoston puheenjohtaja, ay-aktiivi Frank Eschenauer IG BCE -am mattiliiton nettisivuilla. Neuvosto sai oikeuden jopa etsiä uusia ostajia tehtaalle lakkauttamisen sijasta. Uusi idea houkutti yrityksiä Vuonna 2011 yhtiö ilmoitti tehtaan sulkemisesta ja 400 työpaikan häviämisestä. Tällöin alueelle hyvin verkostoitunut yritysneuvosto esitti uutta ratkaisua: paperipuistoa. Siinä joukko yrityksiä jakaa samoja tiloja, laitteita, vedenpuhdistusja voimalaitosta. Tämä houkutteli keskisuuria yrityksiä, joille nämä Heikki Jokinen M etsä Boardin Zandersin paperitehtaan yritysneuvosto palkittiin lokakuussa Saksan yritysneuvostopalkinnolla sinnikkyydestään työpaikkojen säilyttämiseksi. Yritysneuvostot ovat Saksassa lakisääteisiä elimiä, joissa työntekijöillä ja ammattiliitoilla on vahva edustus. Metsä-Serla osti Bergisch Gladbachissa sijaitsevan, 1829 perustetun tehtaan, vuonna 2000. Se on ollut pitkään lakkauttamisuhan alla. Työntekijät saivat yritysneuvoston kautta ajantasaista tietoa tehtaan taloudesta ja oivalsivat tilanteen vaarallisuuden. Yritysneuvosto pyrki olemaan tilanteen edellä ja te” Suomalaisomistajalla ei ole aavistustakaan erikoispaperin tuottamisesta.” investoinnit olisivat muutoin liian kalliita. Yksi uusi paperipuiston yritys on jo Metsä Boardin alihankkija. Eschenauer arvelee, että omistajanvaihdos lienee kuitenkin edessä. – Tarvitsemme jonkun joka haluaa tuottaa erikoispaperia. Kölner Stadt-Anzeigerin haastattelussa hän tiivisti pulman siihen, että suomalaisomistajalla ei ole eikä tule olemaan aavistustakaan erikoispaperin tuottamisesta. – Se on kuin McDonalds alkaisi hoitaa gourmet-ravintolaa, Eschenauer vertasi. Palkinnon luovutuspuheessaan IG BCE -liiton Nordrheinin puheenjohtaja Reiner Ho? mann kiitti yritysneuvoston ennakoivaa otetta sekä tuoteja alatuntemusta. Siten he kykenivät turvaamaan työpaikkoja ja saivat oikeuden etsiä uusia investoijia. P Zandersin paperitehtaan yritysneuvosto sai Metsä Boardin konsernijohdolta luvan etsiä tehtaalle uusia omistajia, sanoo puheenjohtaja Frank Eschenauer. Ratkaisuksi tuli usean yrityksen muodostama paperipuisto. Frank Rogner 24-25_parasta.indd 25 13.11.2013 21:44:38
26 | Paperiliitto 9/2013 Hiomo Kesytä kiire Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Henry Moilanen iitisenkymmentä naista osallistui lokakuun puolivälissä Paperiliiton naistentapahtumaan Ketterät Kertut Keuruulla. Jyväskyläläiselle lähettämötyöntekijä Sari Peuralle, 42, viikonlopun teemat olivat arkielämästä tuttuja. Voimavarojen etsiminen ja oman ajan löytäminen ovat asioita, jota hän työsti vielä kotiin päästyäkin. – Mutta parasta antia Keuruulla oli yhdessäolo. Jalkahieronta oli loistojuttu, hän kiittelee. Peuralle, kuten lähes kaikille paperiliittolaisille, vuorotyö tekee ajankäytön järjestelyn mutkikkaaksi. Välillä tulee tunne, että pitäisi olla yhtä aikaa monessa paikassa. – Pyrin kuitenkin löytämään kiireenkin keskellä aikaa itselleni. Käyn kuntosalilla pari kertaa viikossa ja päivittäin koiran kanssa lenkillä. Kiire ajaa stressiin Kiire on kuin kansantauti, joka vaivaa lähes jokaista työtätekevää tänä päivänä. Keuruulla aiheesta alusti Työväen sivistysliiton kouluttaja, sosiaalipsykologi Pipsa Härkönen. Hän kehottaa miettimään, mitä kiire omalla kohdalla tarkoittaa. Kiire voi olla todellista, mutta toisaalta se voi olla pelkkä tunnekin, joka kumpuaa sisäisestä riittämättömyyden kokemuksesta. Sisin komentaa, että olisi oltava pätevä ja kätevä joka saralla. – Varsinkin naisia ohjaa äitien ja anoppien opetus, että vie mennessäsi ja tuo tullessasi. Kiire on salakavala seuralainen. Se estää elämästä nauttimisen. Se heikentää suorituskykyä ja tekemisen laatua. Jos kiire jatkuu ja jatkuu, se johtaa stressiin. Pitkittynyt henkinen paine heikentää hyvinvointia ja kehon puolustuskykyä. Lopulta kiire voi johtaa stressiperäisten sairauksien puhkeamiseen. Mitä voisi tehdä? Härkönen kehottaa hötkyilyn sijaan istahtamaan. Kaikessa rauhassa kannattaa tehdä lista asioista, jotka ovat elämässä tällä hetkellä hyvin. Harvoin ovat asiat niin kehnosti, että kaikki menisi päin mäntyä. – Oppisimmeko näin ajattelemaan, että vähempikin riittää? vihjaa Härkönen. Sari Peuran oli helppo löytää asioita, jotka ovat tällä hetkellä hyvin. Takana ovat kipeä ero ja yksinhuoltajaksi jääminen. Kun aikaa on kulunut, moni asia näyttää jo paremmalta. – Työ ja työkaverit, lapset ja vähän pilkettäkin jo silmässä ovat elämäni voimavaroja, hän listaa. Paljon puhutaan myös tietoisen läsnäolon taidosta. Mindfulness-menetelmä on suorastaan trenditermi. – Yksinkertaistaen se tarkoittaa, että keskity täysillä siihen, mitä olet tekemässä nyt. Toinen muotivirtaus on hidastaminen, slow-kulttuuri. Härkösen mukaan hidastaminen ei vaadi muuttoa maalle yrttiviljelijäksi. Hidastukseen riittävät pienet askeleet, kunhan ne kulkevat oikeaan suuntaan. Alkuun pätee vanha neuvo. Kannattaa vetää syvään henkeä ja miettiä rauhallisesti, mikä on juuri tällä hetkellä tärkeää. Askelia eteenpäin Ensimmäinen askel hitaampaan elämäntapaan on yksinkertaisuuteen pyrkiminen. Se tarkoittaa ylimääräisen karsimista. Luopuisinko vaikkapa yltiösiivouksesta tai liiasta harrastamisesta? Aiheuttavatko harrastukset enemmän stressiä kuin mielihyvää? Onko minun todella omistettava sekä kesämökki että vene? Töistä kauppaan ja kotiin. Soppa tulelle ja lapset kerhoon. Löytyykö ruuhkassa aikaa itselle? – Varsinkin naisia ohjaa äitien ja anoppien opetus, että vie mennessäsi ja tuo tullessasi. Kiire on salakavala seuralainen. Se estää elämästä nauttimisen. Se heikentää suorituskykyä ja tekemisen Jos kiire jatkuu ja jatkuu, se johtaa stressiin. Pitkittynyt henkinen paine heikentää hyvinvointia ja kehon puolustuskykyä. Lopulta kiire voi johtaa stressiperäisten sairaHärkönen kehottaa hötkyilyn sijaan istahtamaan. Kaita, jotka ovat elämässä tällä hetkellä hyvin. Harvoin ovat asiat niin kehnosti, että kaikki menisi päin mäntyä. – Oppisimmeko näin ajattelemaan, että vähempikin riittää? vihjaa Härkönen. Sari Peuran oli helppo löytää asioita, jotka ovat tällä hetkellä hyvin. Takana ovat kipeä ero ja yksinhuoltajaksi jääminen. Kun aikaa on kulunut, moni asia näyttää jo paremmalta. – Työ ja työkaverit, lapset ja vähän pilkettäkin jo silmässä ovat elämäni voimavaroja, hän listaa. ” Jos jätän imuroimatta tänään, ketä se lopulta haittaa?” Sari Peura pyrkii löytämään kiireenkin keskellä aikaa itselleen. Koira antaa syyn lähteä lenkille joka päivä. 26-27_hiomo.indd 26 13.11.2013 12:14:29
Paperiliitto 9/2013 | 27 Teksti Tiina Suomalainen auli Variksen kesätyö Stora Enson Kaukopään tehtaalla päättyi 4. syyskuuta. Siitä lähtien Varis on ollut työttömänä työnhakijana. – Olen tutkaillut työmarkkinoita ja harrastellut omia juttuja. Hattua pitää Varikselle nostaa. Näkymät ovat synkähköt, mutta Varis on pysytellyt ihan hyvällä mielellä. Lokakuun lopussa Stora Enso ilmoitti, että Imatralta saa lähtöpassit 143 henkeä, joista suurin osa on paperiliittolaisia. Työmahdollisuudet eivät siis Varikselle ja muille untuvikoille ole hääppöiset. Varis katseleekin tilaisuuksia muualta. Hän on laittanut työhakemuksia useille paperitehtaille eri puolille Suomea. Varis on hakenut myös joihinkin it-alan työpaikkoihin. Lisäksi hän haki UPM:n Kaukaan ja Kymin oppisopimuskoulutukseen. Tehtaat ottavat noin 45 oppisopimuskoulutettavaa. Koulutus kiinnostaa: määräaikaan mennessä hakemuksia kertyi yli 1 300. – Hakemuksen laitettuani soitin vielä perään, että tällainen mies täällä olisi. – En tiedä, nostiko vai laskiko se mahdollisuuksiani, Varis lohkaisee. Ei liiton rahoille Varis etsii vapaita työpaikkoja yritysten sivuilta sekä TE-palvelujen mol.fi -sivulta. Työnhakuun Varis ei kaipaa lisäopastusta, sillä hän on käynyt työnhakukurssin. – Olen saanut opetusta muun muassa cv:n ja avoimen hakemuksen tekoon. Liiton ansiosidonnaisen päivärahan saamiseksi Variksen olisi pitänyt olla töissä viimeisen 28 kuukauden aikana vähintään kymmenen kuukautta. Koska Variksen työssäoloehto ei täyty, hän saa työmarkkinatukea, joka suuruus on vajaat 33 euroa arkipäivältä. Sillä ei juhlita. Varis miettii, että talven tullen hän voi tehdä ainakin lumenluontitöitä, jotka ovat tuttuja aiemmilta vuosilta. – Ja meneehän se aika harrastamallakin. Keilaan kavereiden kanssa ja rakentelen autoa. ? P Hiomo ” Soitin vielä perään, että tällainen mies täällä olisi.” Työnhakua Palsta seuraa tuoreen prosessinhoitajan elämää. matkalla paperimieHeksi Mikko Nikkinen Kesätyö loppui. Pauli Varis on taas etsimässä töitä. Sari Peura on lakannut ottamasta paineita siivouksesta. – Jos jätän imuroimatta tänään, ketä se lopulta haittaa? Toinen askel on keskittäminen. Siinä auttaa, kun listaa asiat, joista saa iloa ja tyydytystä. Valitsee tärkeimmät, ja panostaa niihin. Peura haluaa panostaa tällä hetkellä lapsiin ja työkavereihin. Kolmas avainsana on palautuminen. Pyri rentouttamaan mieli ja keho päivittäin. Kymmenen minuuttiakin riittää ja keinoja on paljon. Rauhoittava musiikki, meditointi, torkut tai unelmointi auttavat rentoutumaan. Kannattaa etsiä itselleen sopivia menetelmiä ja pitää niistä kiinni. – Minua rentouttaa musiikki ja ihan sohvannurkkaan käpertyminen. Näin syksyllä sytytän kynttilän ja annan ajatusten lentää. Unelmoin mahdollisia ja joskus ihan mahdottomia, sanoo Sari Peura. Iltavuoro rasittaa perhettä On tärkeää, että henkilöstön hyvinvointikysymykset huomioidaan myös työpaikoilla. Tätä mieltä on kehittämiskonsultti Elina Pääkkö Työterveyslaitokselta. Myös hän kertoi Keuruulla Paperiliiton naisille, miten elämänlaatua voisi parantaa. –Työntekijöillä tulisi olla edes jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa, sanoo Pääkkö. Pääkön mukaan ruuhkavuosi-ikäisille iltavuorot ovat usein vaativimpia työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta. – Iltavuoro on biologisesti ajatellen helpoin vuoro, mutta muun elämän kannalta hankalin, koska muu perhe on vapaalla, sanoo Pääkkö. Hän toteaa, etteivät pitkät vapaat korvaa perheelliselle risaisia työvuoroja. – Kun ruuhkavuodet ovat ohi, tältä osin elämä helpottuu. Ikääntyminen tuo kuitenkin uudet jaksamiseen liittyvät ja vuoroihin sopeutumisen haasteet. ? P 26-27_hiomo.indd 27 13.11.2013 12:14:30
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO yönantajapuolen kommentit työehtosopimuksen teon jälkeen toivat mieleen pikkupoikien hiekkalaatikkoleikit: kun ette tahtoon taipuneet, niin odottakaa vaan! Olisivat halunneet muiden huononnuksien kera meille lisää työaikaa. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän tahkoamaan voittoa ja lisäämään kilpailukykyä. Ihanko totta? Villeimmän huhun mukaan olisivat ottaneet meiltä vuorotyötä tekeviltä vuorovapaat pois HUH HUH. Jos tälläinen kauhukuva olisi toteutunut, olisi varmasti tullut luonnollista poistumaa työpaikoille. Käväisi mielessä vuosi 2005, kun oli se viikkojen työsulku. Silloin kävi vielä muun muassa Voikkaa, jossa puolisoni oli työssä. – Oi niitä aikoja… Meitä haastateltiin työsulun aikaan Helsingin Sanomiin. Esikoinen oli silloin 14-vuotias, muttei kotona. Kyselivät kymmenen ikävuoden molemmin puolin olevilta pienemmiltäni, onko mitään, mikä on eri tavalla kuin ennen. Hetken mietittyään he totesivat, että on kurjaa, kun ei saa jäätelöä enää niin paljoa. Nyt kaikki jälkikasvuistani alkavat olla nuoria aikuisia. Yrittävät löytää jalansijaa yhteiskunnasta. Kyllä heille vuosien myötä on selvinnyt, että merkkaa työsulku muutakin kun jätskin puutetta. P Älä nuolaise – (voi tipahtaa) TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Kuulemma työntekijöitä on liian vähän tahkoamaan voittoa. Turun osasto 24: Turun osaston perinteinen jouluruokailu ravintola Hus Lindmanissa, Piispankatu 6, lauantaina 7.12. kello 18.00 alkaen. Kaikki osaston jäsenet tervetuloa. Hinta 10 €, paitsi työttömät ja eläkeläiset 5 €. Ilmoitathan tulostasi 26.11. mennessä Seijalle, p. 050 465 9608. Kyröskosken osasto 38: pikkujoulu Hälläpirtillä la 7.12. klo 18. Five Comets tanssittaa. Liput sairauskassan toimistolta 10 €, lapset ilmaiseksi paketin kera. Rauman osasto 42: Jäsenistön lasten joulujuhla su 1.12. klo 16.00 Rauma-salissa. Kajaanin osasto 51: pikkujoulu torstaina 5.12. klo 17.00 ammattikoululla. Liput Poronsarven alakerrasta 5 €/kpl. Hämeenlinnan osasto 66: Kiitos on sana pieni ja vähäinen,kuitenkin tahdon lausua sen.Kiittäen merkkipäivän muistamisesta Armi Kuittinen. OSASTOT SYYSKOKOUKSET Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. 46: to 28.11. klo 18.00, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: to 28.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10: to 28.11. klo 17.00, osaston toimitila Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: pe 29.11. klo 14.30 Motelli Kajaani (Kuukkeli) aperiliiton nettisivujen eAsiointipalvelussa voit itse päivittää tietosi liiton rekisteriin. Nyt kannattaa käydä lisäämässä omiin tietoihin myös sähköpostiosoite, sillä vuoden vaihteen jälkeen alamme uutisista, tapahtumista ja jäseneduista tiedotetaan paperiliittolaisille myös uutiskirjeillä. Tämä sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. eAsiointipalvelussa voit lisäksi katsella jäsenmaksutilannettasi ja syöttää jäsenmaksuvapautus -hakemuksen, esim. lähtiessäsi opiskelemaan. Palvelusta näet myös Paperityöväen Työttömyyskassaan lähettämiesi hakemusten tilanteen ja palvelussa täytePäivitä meiliosoitteesi – osallistut arvontaan Lisää sähköpostiosoite jäsentietoihisi eAsiointipalvelussa, niin osallistut arvontaan ja saat Paperiliiton uutiskirjeitä sähköpostiisi. vähäinen,kuitenkin tahdon lausua sen.Kiittäen merkkipäivän muistamisesta Porin os. 10: tila Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: Motelli Kajaani (Kuukkeli) Kokouspullaa on vielä tarjolla. 28-29_hiomo.indd 28 13.11.2013 21:40:29
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Reima Kangas ässsä kuva pituusleikkurinhoitaja P. Nykäsestä. Palveli v. -66 lähtien (armeija välissä) PK 3:sella 37 vuotta, kunnes jäi sairauseläkkeelle. Ainut paperikone joka Varkaudessa enää pyörii. P.S. Tämä kuva otettu kun PK 3 uudistettiin sanomalehtikoneesta hienopaperikoneeksi. Lähettäjä vaimo. ” Tämänkertainen vanha kuva tuli postitse toimitukseen tuollaisella saatteella varustettuna. Puhelimessa P. Nykäsen etunimeksi paljastuu Pekka. Pekka itse arvelee, että PK3:n pituusleikkuri oli hänen päätyöpisteensä 38 vuotta. Kolmas paperikone oli hankittu tehtaalle vuonna 1961, vain viisi vuotta ennen Nykäsen tuloa. – Neljä niitä oli parhaimmillaan. PK 4 oli uudempi kone, mutta silti purettiin ja myytiin Kiinaan, Nykänen hämmästelee vieläkin. Aluksi kolmoskoneella tehtiin sanomalehtipaperia, mutta kone muutettiin vuonna 1985 vaivalla hienopaperikoneeksi. Vuoteen ei koneelta tullut tavaraa myyntiin. Ulkopuoliset remonttimiehet korjasivat konetta ja koneella työskennelleet tehtaan työläiset tekivät kuukausikaupalla hanttihommia. – Tuskinpa sellaista rahanmenoa enää katseltaisiin, Nykänen miettii. P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. – Tässä kuva pituusleikkurinhoitaja P. Nykäsestä, kirjoittaa kuvan lähettänyt vaimo. Varkauden viimeinen Marraskuun 1959 lehti kertoi, että 33 vartijaa menettäisi työpaikkansa Rosenlewin Porin Aittaluodon tehtailta. Yhtiön johdon kyseenalaiset toimet eivät olleet uutta, mutta tämä ”lyö kuitenkin häikäilemättömyydessään laudalta kaikki aikaisemmat”. Tehtaitten vartiointi aiottiin siirtää Teollisuuden Vartiointi Oy:lle ja palvelukseen haettiin ainoastaan alle 30-vuotiaita miehiä. Irtisanotut olivat ”iältään melko vanhoja, joukossa useita yli 60-vuotiaitakin”. Kymin Oy:n Voikkaan sul? ittiselluloosatehdas käynnistyi lokakuussa tauon jälkeen ja tehtaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelevät siirtyivät työehtosopimuksen mukaiseen 42 tunnin työviikkoon. P Voikkaan sul? ittitehdas käynnissä Pekka Nykäsen kotialbumi Kannen kuvassa ”synkältä näyttää syksyinen meri ja pilvinen taivas”. tään myös työttömyysturvan jatkohakemus. Kaikkien 30.11. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 4 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. LINKKI SÄHKÖISEEN PALVELUUN on liiton nettisivuilla www.paperiliitto.? kohdassa eAsiointipalvelu. Palveluun pääset kirjautumaan oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. P 12 3r f LUKIJAN KUVA – Ruokolahtelaisena tiedän, että Imatran tehtaiden työntekijöillä on nyt odottava ja hiljainen hetki. Aamupäivän auringossa 8.10. ottamani kuva kertoo sen kauniin karulla tavalla, kertoo kuvan ottanut Mari Koskenhely. 28-29_hiomo.indd 29 13.11.2013 21:40:31
30 | Paperiliitto 9/2013 Hiomo Törmälä kiinni kolme kuukautta Törmälä: Paperiliiton lomapaikan Törmälän päärakennus on poissa käytöstä vuoden alusta kolme kuukautta. Korjaustöistä johtuva käyttökatkos kestää 1.1.– 31.3.2014. Törmälän lomapaikka sijaitsee Kuusamossa. Hyvinvointilomille ehtii vielä hakea Hyvinvointiloma: Ikäihmisten ja työttömien hyvinvointilomien hakuaikaa on pidennetty. IkäIhmIsIlle: Tanssien hyvälle tuulelle Aika: 20. – 25.1.2014 Paikka: Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Hyvinvointilomat ry. haku päättyy: 27.11.2013 hinta: Omavastuu 110 € TyöTTömIlle: Harppaus hyvälle tuulelle Aika: 3. – 8.2.2014 Paikka: Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Hyvinvointilomat ry. haku päättyy: 27.11.2013 hinta: Omavastuu 50 €. Paperiliitto maksaa työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakemukset toimitetaan Paperiliiton toimistoon, Paperiliitto ry Hanna-Kaisa Siimes PL 326 00531 Helsinki. Silppua Kun jäät vuorottelu vapaalle, lähetä työttömyyskassaan: ? Vuorottelukorvaushakemus ? Kopio vuorottelusopimuksesta ? Palkkatodistus ? Muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi henkilökohtainen verotuspäätös viimeisestä valmistuneesta verotuksesta, jos sinulla on maatai metsätila ? Päätös kotihoidon tuesta, jos sitä perheellesi maksetaan Kun jäät vuorotteluvapaan toiselle tai kolmannelle jaksolle, lähetä työttömyyskassaan: ? Vuorottelukorvaushakemus ? Muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi henkilökohtainen verotuspäätös viimeisestä valmistuneesta verotuksesta, jos sinulla on maatai metsätila ja jos tämä vuorottelujakso sijoittuu eri kalenterivuodelle kuin edellinen vuorottelujakso ? Vuorottelukorvaushakemusja vuorottelu sopimus lomakkeet sekä lisää tietoa vuorotteluvapaasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivulta osoitteesta www.tyj.fi Työttömyysturvaan tuntuvia muutoksia Toimeentulo paranee työttömyyden alussa ja työn teon kannusteet paranevat. uoden 2014 alusta työttömyysturvaan tulee useita muutoksia Muutosten tarkoitus on yksinkertaistaa järjestelmää, parantaa työnteon kannustimia ja huomioida erilaiset työn tekemisen muodot kuten osa-aikaja pätkätyösuhteet aiempaa paremmin. Osa uudistuksista on vastikään sovittu osana työmarkkinoiden työllisyysja kasvusopimusta. Näihin muutoksiin kuuluu työttömyysturvan omavastuuajan lyheneminen nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Jos palkansaaja ansaitsee 3700 euroa kuukaudessa, hän saa työttömyyden alussa päivärahaa noin 180 euroa enemmän kuin nyt. Omavastuuajasta hyötyvät eniten ne, jotka joutuvat usein työttömäksi. Toinen tupossa sovittu muutos helpottaa pienten työtulojen ja työttömyysturvan yhteensovittamista. Soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron suojaosa ja sen katto nousee 100 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että etuus paranee ja työn vastaanottaminen helpottuu. Työssäoloehto lyhenee Vuoden 2014 alusta ansioturvalle pääsy helpottuu, sillä työssäoloehto lyhenee 6 kuukauteen. Tarkastelujaksona säilyy edelleen 28 kuukautta. Muutosten tarkoitus on vähentää toimeentulokatkoksia, joita on aiheutunut omavastuuajoista ja päivärahan uudelleenmäärittelystä. Päivärahan määrälle tulee vuoden voimassaoloaika eli se ei muutu yllättäen eikä katkea ennakoimattomasti, sillä omavastuuaikaa ei määritellä uudelleen, jos työssäoloehto täyttyy. Selkeyttä on luvassa myös ansiopäivärahan tasoihin. Kolmen tason tilalle jää kaksi: perusja korotettu taso. Pois jää muutosturvan taso, joka sulautetaan korotettuun Putken Lisäpäivien alaikäraja alaikäraja 1950–1954 syntyneet ..............57 v 1 kk ...................... 59 v 1955 ja 1956 syntyneet ............58 v 1 kk ......................60 v 1957 ja sen jälkeen ..................59 v 1 kk .......................61 v ”Putken” alaikärajat eri vuosina syntyneillä 1.1.2014 alkaen lakiesityksen mukaan Lue TATSIa paperilla tai sähköisenä Uusimman TATSI-lehden voit lukea osoitteessa tatsi.org/tatsi-lehti/ tai tilata paperilehtenä kotiin. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa ja se on maksuton työttömille ja lomautetuille. Tatsi eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry on työttömien edunvalvontaja palvelujärjestö. Tatsi järjestää tukitoimintaa ja koulutusta työttömille ja työttömille nuorille. sekä julkaisee TATSI-lehteä. ? P TATSI on ilmainen lehti työttömille ja lomautetuille. tasoon. Korotettua tasoa maksetaan ensi vuoden alusta lähtien kaikelta aktiiviajalta eli työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua tasoa maksetaan työttömyyden alussa 90 päivää, jos työhistoriaa on vähintään 20 vuotta ja työttömyyskassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta ja on lisäksi tullut irtisanotuksi ilman omaa syytä. Tuotannollis-taloudellinen peruste jää siis pois. Ansiopäivärahan kesto riippuu työhistorian pituudesta. Jos työhistoriaa on alle 3 vuotta, kesto on enintään 400 päivää. Pidempään töissä olleilla kesto on edelleen 500 päivää. Aktiivitoimista kieltäytyvän päivärahakauden kestoa lyhennetään 100 päivää. Kestoa ei kuitenkaan lyhennetä, jos aktiivitoimenpiteitä ei ole tarjottu tai henkilö on osallistunut 40 päivän ajan mihin tahansa toimenpiteeseen. Putken ikäraja nousemassa Vuoden 2014 alussa myös ns. putken ikäraja noussee. Eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan lisäpäivien alaikäraja nousee 61 vuoteen 1957 ja sen jälkeen syntyneillä. 60 vuotta täyttäneille tulee uusi toimeentulon turvaava suojasääntö. Säännön mukaan 60 vuotta täyttäneillä on oikeus aktiivitoimenpiteisiin, jotka täyttävät työssäoloehdon. Päiväraha määräytyy aiemman päivärahan mukaan. ? P Nyt on aika hakea hyvinvointilomille. 123rf 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 13.11.2013 21:46:43
Paperiliitto 9/2013 | 31 taukotila Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala RiStikko Sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 8/2013 täyttäneistä palkinnon sai Asko Vainio Myllykoski. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 5.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 8/2013 ratkaisu " 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 13.11.2013 21:46:58
32 | Paperiliitto 9/2013 Teksti Sari Kangas L entokoneen avoimesta ovesta roikkuviin jalkoihin käy tuuli. Jalkojen alla on kilometri ilmakehää ja tummana odottava maankamara. – Ennen koneesta hyppäämistä pelottaa niin perkeleesti, tamperelainen Jukka Aarnio kuvailee. Hänen harrastuksissaan on aina menty kovaa. Vapaalasku pysyi pisimpään. Sen Aarnio aloitti ensimmäisellä luokalla ja lopetti vasta, kun kroppa ei enää kestänyt. Pikkupoikana pelkkä rinteen laskeminen suksilla kouraisi mukavasti mahanpohjassa. Voltin tai kalliolta alas hyppäämisen jälkeen tuntui vielä paremmalta ja tuplavoltin jälkeen suorastaan mahtavalta. – Itsensä ylittäminen ja voittaminen on minulle harrastuksissa tärkeää, Aarnio sanoo. Harrastuksista karate, paini ja capoeira kestivät aikansa, hiihto ja rullahiihtokin tovin, mutta puolitoista vuotta sitten tuli täysosuma. SCA Tissue Finlandilla työskentelevä Aarnio päätyi ystävänsä kautta Suomen ainoaan muay boran -ryhmään. Muay boran on thainyrkkeilyä muistuttava itsepuolustuslaji ilman rajoittavia sääntöjä. Liikkeet koostuvat laajasta skaalasta potkuja, lyöntejä, polvija kyynärpääiskuja, heittoja ja hallintaotteita. Ainoa mitä ei käytetä ovat aseet. Sellaisiakin alalajeja tosin on, joissa viidakkoveitset ja keihäät ovat sallittuja. Aarniota muay boran viehättää, koska siinä saa vietyä itsensä fyysisille äärirajoille. Silloin olo on lähinnä oksettava. Keho on patjojen potkimisesta ja hakkaamisesta hapoilla, happi loppuu ja sydän tunkee rinnasta ulos. Hiki ei virtaa vaan lentää. Mutta harjoitusten jälkeen – silloin on voittajan olo. Entä miten Aarnio päätyi lentokoneen oviaukkoon? Hän kokeili kymmenisen kertaa benji-hyppyä, mutta tippumismatka tuntui lyhyeltä. Seuraava askel oli laskuvarjohyppääminen. – Keväällä pääsen kokeilemaan vapaapudotusta. Vasta sitten voi sanoa, että tiedän jotain lajista, Aarnio lisää.? P TaukoTila Tuhansittain laatikoita Pahvipakkausten valmistumiseen vaaditaan Anne Vesalaisen lihas voimaa. – Olen blokannut vastustajan potkun ja vastahyökkäyksenä kyynärpäälyönti. Vastassa opettaja Kru Samu Majander, kertoo Jukka Aarnio tästä kuvasta. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Äärimmäistä ” Ennen hyppäämistä pelottaa niin perkeleesti.” Elämään laaTua Teksti Sari Kangas Kuvat Panu Rissanen M etrien korkuiset pahviarkkipinot odottavat siisteissä ja jämpteissä pinkoissa liukuhihnan päällä. Iltavuoroon tullut Anne Vesalainen tutkii ajolistaa. Valmistusvuorossa on elintarvikelaatikoita. Vesalaisen kolmen hengen tiimi asettaa isännöimälleen Märtin 1628 -rotaatiostanssikoneelle oikeat säädöt, ja siirtovaunu hakee heille tarkoitetun pahviarkkikasan varastointialueelta. – Kaikki vaikuttaa automaattiselta, mutta tämä on myös fyysistä työtä, Vesalainen kertoo. Painolaattojen ja parinkymmenen kilon stanssityökalujen siirtely tuntuu lihaksissa. Tehtaan sadasta työntekijästä naisia on vain kymmenesosa, mutta Vesalaiselle nostelu ja liikkeessä oleminen sopivat. – Kuntosalille lähtöä ei tarvitse töiden jälkeen miettiä, hän vakuuttaa. Ennen iltavuoron päättymistä Märtinin läpi virtaa 20 000 pahvia. Siirtovaunun tuomat ruskeat läpyskät kulkeutuvat Märtinin sisuksiin ja tulevat ulos asiakkaan tilaamina pahvipakkauksina, joissa on oikeat tekstit, värit ja muodot. Kelpo heitto Koneiden keskellä on ahdasta, mutta tehtaan perältä löytyy sopiva lennokin heittopaikka. Aiemmin senkin täytti aaltopahvikone. Kun tehtaan konekantaa uusittiin 32-33_tauko.indd 32 13.11.2013 12:24:09
Paperiliitto 9/2013 | 33 lE n n o k k ik iS a TaukoTila Tuhansittain laatikoita Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä kaupungissa käytiin vuoden ???? sisällissodan verisimmät taistelut? 2. Kenen uutuusromaani on Luonnonlaki? 3. Mitkä ovat Kreikan lipun värit? 4. Mistä kaupungista on Team Lakkapää? 5. Mitä tarkoittaa kirjainlyhenne JHL ? 6. Milloin Suomeen säädettiin laki lapsilisistä? 7. Kuinka pitkä matka on maili? 8. Minkälainen ihminen on pedanttiihminen? 9. Kenen hip-hop levyalbumi on Sokka irti? 10. Mikä puu täyttää kolmanneksen Suomen metsistä? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas K auko Ojalan syntymäpäivä kuluu siinä kuin muutkin päivät. Hänellä on kaksi hevosta, ja niiden kanssa pelailu on osa jokaista päivää. Tekemistä löytyy perushoitamisesta ja ylläpidosta, mutta lisäksi lähiseudun tuttuja nuoria käy hevosilla ratsastamassa. Aiemmin hevoset osallistuivat myös ravikilpailuihin. Ojalan pitempi päivätyöjakso vei kuitenkin sen verran treeniaikaa, että tämän vuoden kisat ovat jääneet väliin. Nyt vapaata on taas enemmän ja Ojala odottaa märkien syksykelien päättymistä, jotta pääsisi seitsemänvuotiaalla Esther Expressillään harjoitusradalle. – Ensin maan pitää kovetuttava kunnolla, ettei rata muutu perunapelloksi, Ojala selittää. Jos hevosen kunto lähtee hyvään nousuun, edessä voi olla kilpailutalvi. Ojala ei itse ohjasta, mutta kiertää kilpailuissa. –Eikä siellä menestymisen takia käydä. Se on enemmän mukavaa ajankulua ja toisten hevosihmisten tapaamista.? P Hevosmies SYnTTäRiSankaRi miTäS TiEDäT? kauko oJala Syntynyt: 22.11.1951 Syntymä paikka: Pori Työpaikka: Tällä hetkellä työtön työnhakija Ammatti: Pituusleikkurimies Kauko Ojalan Ester Express odottaa kunnon treeniä. seitsemän vuotta sitten, se kävi kuitenkin tarpeettomaksi. Työkaverit eivät syrjäiseen tarvikevarastoon löydä, mutta ovat antaneet heitto-ohjeita. Yksien mukaan lennokkia on saateltava matkaan, toisten mielestä on heitettävä napakasti. Vesalainen ottaa heittoonsa vauhtia, ja heti ensimmäisellä yrityksellä lennokki kiitää avarassa tilassa päivän parhaaseensa, yli kymmenen metriä. – Harjoitteluheitto nousi kattopalkin päälle, Vesalainen kertaa heikommin mennyttä valmistautumistaan. HEiTTäJän TiEDoT ? Nimi: Anne Vesalainen ? Työ: Koneenhoitaja Stora Enso Packagingin Heinolan tehtaalla ? Heittokokemus: – Edellisen kerran heitin lennokkia lapsuudessa, kauan sitten. ? Tulostavoite: 3 metriä. ? Tulos: 11,6 metriä. ? Lennokkiiin käytetty paperi: Medialiner ??? g ? Kommentti: Yllätyin, että meni noin pitkälle. Olen tyytyväinen. Laatikoita tarvitaan Yksi pahviarkki muuntuu valmistettavasta laatikkomallista riippuen jopa kahdeksaksi laatikoksi. Se tarkoittaa helposti yli 100 000:ta valmista pahvilaatikkoa Vesalaisen tiimiltä. Lähettämöön lähtee rekkakuljetusta odottamaan muun muassa kopiopaperipakkauksia, olutlaatikoita ja paperitehtaille matkaavia paperirullien päätypahveja. – Onneksi laatikoille on kysyntää, Vesalainen miettii. Viimeiset kymmenen vuotta tehtaalla onkin mennyt hyvin. Tänä syksynä tosin viimeisetkin kolmessa vuorossa toimineet koneet ovat siirtyneet kahteen vuoroon. Syksyn toinen uusi asia on 5S-projekti. Tehdasta on siistitty ja irtotavaroille ja työkaluille määritelty tarkat säilytyspaikat, jotta työn turvallisuus ja tehokkuus lisääntyvät. ? P ” Kuntosalille lähtöä ei tarvitse töiden jälkeen miettiä.” nousi kattopalkin päältaille matkaavia paperirullien päätypahveja. – Onneksi laatikoille on kysyntää, Vesalainen miettii. taalla onkin mennyt hyvin. Tänä syksynä tosin viimeisetkin kolmessa vuorossa toimineet koneet ovat siirtyneet kahteen TulokSET 2013 ?. Raimo Kirjola 27,30 m ?. Jukka-Pekka Mäkelä ??,?? m ?. Leena Juomola ??,?? m ?. Anne Vesalainen ??,?? m ?. Tanja Rekioja ??,?? m ?. Tuula Nurmisto ?,?? m ?. Mikko Keinänen ?,?? m ?. Heikki Rantanen ?,?? m ?. Tuomas Himmanen ?,?? m Pahviarkit odottavat. Anne Vesalainen tekee niistä pakkauksia. Taru Peltosaari 32-33_tauko.indd 33 13.11.2013 12:24:12
34 | Paperiliitto 9/2013 KUORIMO Reijo "Reka" Hämäläinen on 57-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com apsuuteni mielenmaisemaa hallitsi Anjalan paperitehtaan piippu. Sittemmin lukioaikana kesäduunissa annoin hikeni valua piipun juurella vanhan hiomon betonilattialle ”Roopella”. Olen katsellut nyttemmin uuden asuntomme olohuoneesta aamuin ja illoin Sunilan piipun valoja. Kauas ei ole eletty elämä matkamiestä vienyt, joskin mutkia on riittänyt. Olo lienee nyt kotoinen? Teolliset taajamamme piippuineen uusiutuvat hitaasti. Verkkaisuus on kuitenkin harhaa, uusi rakentuu jatkuvasti vanhan sisään. Lapsuudessani inhasti haisseesta sellutehtaastakin on kuoriutumassa biojalostamo, yhtiönsä uusi ylpeys. Sunilassa tuoksuu enää vain syksy, kun kylmä keli pakottaa luonnon lepoon. J älkiteollinen rakennemuutos on ymmärretty Suomessa pakoksi korvata menetyt tehtaiden työmaat palveluilla. Kuntien ja TE-keskusten strategiat vilisevät fantasioita. Prosessimiehestä koulitaan kaljahanan vääntäjää tai kukkakääröjen sitojaa, jos miehestä sellaiseen on. Teolliset tuotteet tehdään yhä enemmän toisaalla kuin Euroopassa. Sielläkin raskaan ja tylsän työn tekee usein ihmisen sijasta robotti, ja se on sille ihan oikein. Voisiko myös meillä olla jotakin teollista tehtävää tänään ja huomenna? Olisimme hukkaamatta omaa teollista perimää ja kehittämättä siitä uutta? Joka kunnasta ei tule matkailun Mekkaa, ei näillä vuodenajoilla eikä tällä populaatiolla. Jos Tellus jotakin tarvitsee, niin kestävämpiä teollis-sosiaalisia ratkaisuja. Ne vievät ihmiskuntaa kohti ekoteollista elämäntapaa. Ympäristöä säästävät, luonnonvaroja tehokkaasti käyttävät ”elegantit” ratkaisut odottavat yhä lukuisilla elämänalueilla ja tuotannossa innovaatioita ja uusia käytäntöjä. Uusteol listaminen on ? ksu vaihtoehto teollisen alasajolle. Talouden ja elintason hyvää kehää kun ei synny pysäyttelemällä koneita ja työntekoa. M eren rannalla asuvana en lähtisi etsimään lastemme elämän kalaparvia merta edemmäs. Esimerkiksi Kymenlaaksossa on luontevaa rakentaa huomista ”bioregionaalisesti” meren, joen, metsien ja maisemien varaan. Ne ovat synnyttäneet omanlaisensa kulttuurin, tavan elää ja tarkastella maailmaa. Vaikka elinkeinojen monimuotoisuus alueella kasvaa, voi seudulle olla kohtalokasta menettää tärkein osa juuristostaan. Jospa teollisen suoranainen velvollisuus onkin edetä ja päätyä ekoteolliseen, tehtaan piipun varjosta toisen varjon suojiin? P Piipulta piipulle Vastaukset. 1. Tampereella 2. Kari Hotakaisen 3. Sininen ja valkoinen 4. Rovaniemeltä 5. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto 6. Vuonna 1948 7. 1609 metriä 8. Saivartelija, turhan tarkka 9. Cheekin 10. Kuusi Teksti Sari Kangas Mitä: Pyöräilee töihin kesät talvet. Miksi: Matka on vain pari kilometriä, mutta siinä saa raitista ilmaa ja liikuntaa. Töihin tullessa on aina pirteä mieli. Kuinka kauan: On kulkenut työmatkansa pyöräillen 28 vuotta eli siitä alkaen, kun muutti kotoa omilleen asumaan. Lindfors tuli Pyrolliin kiireapulaiseksi 18-vuotiaana. Pyörä: Kolmivaihteinen laadukas peruspyörä, jossa on leveät renkaat. Talvella eteen vaihdetaan talvirengas. Haaverit: Useimpina talvina Lindfors on löytänyt itsensä pötköltään maasta harmittoman kaatumisen jälkeen. Talvella kävely on kuitenkin osoittautunut vaarallisemmaksi. Kymmenisen vuotta sitten Lindfors liukastui taluttaessaan pyörää. Polvesta repesi kierukka ja Lindfors joutui polvileikkaukseen. Sopivuus: Nykyisin pyöräily on niitä harvoja lajeja, jotka pitävät lihaskuntoa yllä rasittamatta polvea liikaa. Muut lenkit: Kesällä ja keväällä Lindfors pyöräilee joka paikkaan. Tavallisin lenkki on reilun kymmenen kilometrin pyöräily vanhempien luo. Samassa kerrostalossa asuva sisko lähtee yleensä matkaseuraksi. P P Raitis ilma piristää ANNE LINDFORS Ikä: 50 vuotta Asuinpaikka: Pyhtään Huutjärvi Perhe: Elelee sinkkuna, aikuinen poika Työpaikka: Koneenhoitaja Pyroll Converting Oy:ssä Pyhtäällä JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Anne Lindfors ja vaaleanpunainen peto. Sunilassa tuoksuu enää vain syksy. Sokka irti on Cheekin albumi. R E K A N K Y Y D IS SÄ Reijo "Reka" Hämäläinen kinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com teollista perimää ja kehittämättä siitä uutta? Joka kunnasta ei tule matkailun Mekkaa, ei näillä vuodenajoilla eikä tällä populaatiolla. Jos Tellus jotakin tarvitsee, niin kestävämpiä teollis-sosiaalisia ratkaisuja. Ne vievät ihmiskuntaa kohti ekoteollista elämäntapaa. Ympäristöä säästävät, luonnonvaroja tehokkaasti käyttävät ”elegantit” ratkaisut odottavat yhä lukuisilla elämänalueilla ja tuotannossa innovaatioita ja uusia käytäntöjä. Uusteol listaminen on ? ksu vaihtoehto teollisen alasajolle. Talouden ja elintason hyvää kehää kun ei synny pysäyttelemällä koneita ja työntekoa. M en, metsien ja maisemien varaan. Ne ovat synnyttäneet omanlaisensa kulttuurin, tavan elää ja tarkastella maailmaa. Vaikka elinkeinojen monimuotoisuus alueella kasvaa, voi seudulle olla kohtalokasta menettää tärkein osa juuristostaan. Jospa teollisen suoranainen velvollisuus onkin edetä ja päätyä ekoteolliseen, tehtaan piipun varjosta toisen varjon suojiin? tuoksuu enää vain syksy. 34-35_tauko.indd 34 13.11.2013 16:20:32
Paperiliitto 9/2013 | 35 Nro 10 Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy .................20.12. Nro 1 2014 Aineistot .................. 15.1. Ilmestyy ................... 31.1. Nro 2 Aineistot ..................19.2. Ilmestyy .....................7.3. Nro 3 Aineistot ..................26.3. Ilmestyy ................... 11.4. Nro 4 Aineistot ................. 30.4. Ilmestyy ...................16.5. Nro 5 Aineistot ..................10.6. Ilmestyy ...................27.6. Nro 6 Aineistot ..................13.8. Ilmestyy .................. 29.8. Nro 7 Aineistot ..................10.9. Ilmestyy .................. 26.9. Nro 8 Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 31.10. Nro 9 Aineistot .................12.11. Ilmestyy ................. 28.11. Nro 10 Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy ..................19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu Sudokun ratkaisut TAUKOTILA Tulevaisuuden tekijät on vuoden mittainen, viidestä viikonlopusta (lauantai-Sunnuntai) koostuva ay-liikettä lähellä olevien koulutuslaitosten yhteinen hanke. Viiden viikonlopun aikana opiskelija saa kattavan käsityksen yhteiskunnallisesta tilanteesta Suomessa ja maailmalla. Samalla oma osaaminen mm. sosiaalisen median, viestintätekniikan ja oman ilmaisutaidon osalta kehittyy. Viikonloppujaksot pidetään eri opistoissa, joten opiskelija saa jokaisesta talosta parhaat palat ja vankimman osaamisen. Hinta: 1000 €/hlö (sis. koulutukset, ruokailut ja majoittumisen 2 hh). Paperiliitto maksaa kurssikulusi sekä matkasi julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Sovi ansionmenetyksen korvaamisesta paikallisesti. Koulutukseen otetaan max. 20 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä siten, että jokaiselle liitolle on varattu ainakin yksi kurssipaikka. Ikäsuositus 18–30-vuotiaille. 30 vuotta ei ole ehdoton yläraja. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut. Mukavassa porukassa on kiva opiskella! Jaksojen sisällöt: Yhteiskunnan päätöksentekoja vaikuttamisjärjestelmä Media osana nykypäivän todellisuutta, Sosiaalinen media vaikuttamisen työkaluna Kansainvälinen ay-liike Työväenliikkeen ja edunvalvonnan historia Talous ja sen mekanismit, harmaa talous Päätöksenteon vastuut ja juridiikka, lainsäädäntö Yrityksen toiminta Työmarkkinamekanismit ja sopimisen maailma Retki globaalin tuotannon tehdassaleihin ja takapihoille. HÄMEENLINNA 8.–9.2.2014 ILMOITTAUDU HETI! SASK.FI tehdassaleihin ja takapihoille. ILARI JOHANSSON GERARDO IGLESIAS ARMAN ALIzAD TARJA HALONEN SIRpA pIETIKÄINEN NELJÄ ÄSSÄÄ JyRKI RAINA SAID IqbAL… Tulevaisuuden tekijät Tervetuloa uudenlaiseen koulutukseen! Yhteiskuntavaikuttamisen koulutusohjelma nuorille. Tiedustelut: Rehtori Ari-Pekka Lundén, p. 050 518 4180, ari-pekka.lunden@kio. ja nuorisosihteeri Tatu Tuomela, p. 050 534 0577, tatu.tuomela@sak. Ilmoittautumiset: 15.12.2013. mennessä Kiljavan opistolle kurssisihteeri Saila Lehtiselle, p. (09) 276 2749, saila.lehtinen@kio. Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuolelle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopimus: Ehkä yksi reitti työllistymiseen s. 8 Samppa Mattila: Työnseisaus purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.indd 1 13.11.2013 12:40:42 34-35_tauko.indd 35 13.11.2013 16:20:36
36 | Paperiliitto 5/2013 TALOUSOSASTO Talouspäällikkö Markku Leppänen 010 289 7716 Pääkirjanpitäjä Sari Nikkilä 010 289 7721 Toimistosihteeri/ palkanlaskija Minna Koskinen 010 289 7712 JÄSENREKISTERI Jäsenrekisterin hoitaja Tuija Tirinen 010 289 7733 Jäsenrekisterin hoitaja Leila Levosalo 010 289 7717 EDUNVALVONTAOSASTO Sopimussihteeri Markku Häyrynen 010 289 7706 Palkkasihteeri Markku Lihavainen 010 289 7718 Palkkasihteeri Sami Laakso 010 289 7746 Tutkija Esa Kaitila 010 289 7707 Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius 010 289 7736 Edunvalvontaosaston assistentti Kirsi Siira 010 289 7722 PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassan palvelunumero 08000 7089 ma pe 9 12 tyokassa@paperiliitto.? VIESTINTÄOSASTO Toimitussihteeri Eija Valkonen 010 289 7739 Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela 010 289 7703 Viestintäassistentti Anna Paloniemi 010 289 7754 YLEISET TOIMISTOPALVELUT ATK-vastaava Päivikki Wesslin Toimistotyöntekijä Susann Laine Siistijä Päivi Pietikäinen Puheenjohtaja Petri Vanhala 010 289 7740 Puheenjohtajan assistentti Riitta Kontinen 010 289 7720 Sihteeri Timo Byman 010 289 7710 Sihteerin assistentti Hanna-Kaisa Siimes 010 289 7729 JÄRJESTÖJA KOULUTUSOSASTO Liittosihteeri Juhani Siira 010 289 7730 Järjestösihteeri Päivi Turtiainen 010 289 7734 Koulutussihteeri Riitta Kaukonen 010 289 7709 LAKIOSASTO Vastaava lakimies Juha Koivisto 010 289 7711 Lakimies Jouni Salminen-Mänttäri 010 289 7727 Paperiliitto r.y. PL 326 00531 Helsinki 010 289 7700 (vaihde) toimisto avoinna arkisin 8.30 15.45 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Palveluksessanne 34-35_tauko.indd 36 13.11.2013 16:20:36