09/19 P a p e r i l i i t t o Tes-neuvottelut Työssä jaksaminen huolestuttaa liittoa. Ammattiylpeys esiin Kampanja esittelee modernin ammattiliiton. parhaat bileet Juniorit juhlivat asian äärellä. Myrkky grogilasissa Kun Petteri raitistui, hän huomasi eläneensä parikymmentä vuotta harhoissa. Toipumisen jälkeen elämä tuntuu hienolta. Paperi_01.indd 1 13.11.2019 14:59:24
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Paperi_3_sisis.indd 2 30.10.2019 14.27.09
P a p e r i l i i t t o 9 / 2 1 9 HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. 2 2 .1 1 . 2 1 9 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! Työ riemulla palkitsee. Noin kirjoitti Eino Leino. Jos ei olisi kirjoittanut, runon olisi myöhemmin tehnyt Elinkeinoelämän keskusliitto. EK kehotti jo elokuussa palkansaajia välttämään oman oksan sahaamista, ja välttäminen tapahtuu talkoilemalla. Kiky-päivät riemulla palkitsevat! Omasta aidan sahaamisesta EK ei puhunut mitään. Postin mukaan se kannattaa. Vuokratyöntekijän mentävä aukko jakelukeskuksen aidassa parantaa logistiikkaa. Lantti kassaan kilahtaa, kun rikkuri reiästä vilahtaa! Tosin voi olla, että vilahtaa vasta Postin harjoittaman ankaran painostuksen jälkeen. Teknologia teollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ihmettelee avustusta, jota Sähköliitto maksaa jäsenilleen mahdollisessa lakossa. Teknologia teollisuuden mielestä työtaisteluun ei ole edes syytä. Luulevatko työnantajat, että sähköasentajat menevät lakkoon lyödäkseen rahoiksi lakkoavustuksilla? Onkohan maailmassa sekaisin muutakin kuin sää? • Jotkut menee sekaisin... 61. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Kirkniemessä sattui vakava putoamisonnettomuus. 06 UPM:n muutosturva oli pettymys Rauman irtisanomisissa. 08 Tapio Hakala kuntoilee töissä. 09 Nalle ja kääpiöt menevät vihellellen töihin. 24 Paperiliitto uudisti ilmeensä. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: vuodenvaihteen maksupäivät. Jäsenrekisteri: päivitä tietosi. 27 Tytti Nyströmin näkökulmat avartuivat ammattiosaston hallituksessa. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Kotkamillsin aamuvuoro suunnitteli viikonloppua. 31 Berliinin muuri murtui 30 vuotta sitten, mutta DDR on yhä läsnä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Pitempi elämä mielen voimalla. 16 Kari Kuisma jäi irtisanomisten alta eläkkeelle Pirjon seuraksi. Hänelle oli tärkeää saada itse päättää, milloin työura loppuu. 18 Nuorten bileet kokosi Helsinkiin sata nuorta. Kemistä osallistui jälleen iso porukka mukanaan myös Tanja, Iida ja Janika. 32 Heimo Syrjänen valmistautui talveen, saunoi, teki ruokaa ja tanssi hitaita Päivinsä kanssa. Kaikki oli hyvin. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Ossi Pietiläinen Maiju POhjanheiMO ReiMa Kangas Paperi_3_sisis.indd 3 13.11.2019 22:05:45
9 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?09 / 2019 Kuusi Sappi Finland Kirkniemen paperitehtaan työntekijää loukkaantui putoamisonnettomuudessa syyskuun puolivälissä. He olivat vaihtamassa paperikoneen puristinosalle puristinhuopaa, kun hoitotaso romahti. Neljä työntekijää putosi 3,24 metrin korkeudesta lattialle. Kaksi jäi roikkumaan rakenteisiin. Kaksi työntekijää vietiin sairaalaan. Toinen heistä loukkasi olkapään ja jalan, toinen löi päänsä. Kumpikaan ei palannut töihin lokakuun loppuun mennessä. Neljä muuta työntekijää saivat ruhjeita. – Tässä oli kaikki ainekset vieläkin vakavampiin tapaturmiin, sanoo pääluottamusmies Harri Lindholm. OnnettOmuuden aiheutti hoitotason kannakkeen hitsauskohdan pettäminen. Kohtaan oli laitettu välilaippa kannakkeen ja rungon väliin, koska alkuperäiset kierteet olivat vaurioituneet. Välilaippa oli hitsattu paperikoneen runkoon, ja hoitotason kannake oli pultattu siihen kiinni. Valurautahitsaus petti, kun se oli ollut alttiina korroosiolle ja tärinälle useita vuosia. Työsuojeluvaltuutettu Toivo Manninen kertoo, että hitsaus on tehty ainakin kymmenen vuotta sitten, tehtaan edellisen omistajan aikana. Tehtaassa on tarkistettu onnettomuuden jälkeen kaikki hoitotasot. Tekeillä on suunnitelma, miten usein työnantaja tarkistaa tasot tästä lähtien. – Kaikissa tehtaissa, joissa vastaavia rakenteita on, pitäisi nyt ottaa koppi ja luoda järjestelmä, jonka mukaan niitä vastaisuudessa tarkistetaan, Lindholm sanoo. KirKniemessä havahduttiin myös siihen, että vakavan onnettomuuden varalle tarvittaisiin nopean kriisiavun suunnitelma. – Olisi tarvittu nopeasti kriisiavun ammattilainen paikalle huolehtimaan tilanteen purkamisesta työntekijöiden kanssa. He pelästyivät todella, että tässä olisi voinut mennä henki, Lindholm sanoo. Työterveys piti purkupalaverin myöhemmin, mutta Lindholm ja Manninen sanovat, että apua olisi tarvittu selvästi nopeammin. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti ylläpitää valtakunnallista psykologien valmiusryhmää onnettomuustilanteiden varalle. – Se ei toimi, kun sanotaan, että menkää vaikka kotiin, kun väki on shokissa, Lindholm sanoo.?•?Mari Schildt Kuusi loukkaantui Kirkniemessä »Neljä työntekijää putosi 3,24 metrin korkeudesta lattialle.» Työsuojeluvaltuutettu Toivo Manninen ja pääluottamusmies Harri Lindholm seisovat hoitotasolla, joka on korjattu onnettomuuden jälkeen. Onnettomuuksien varalle tarvittaisiin nopean kriisiavun suunnitelma. MiiSa kaartinen Paperi_04-5.indd 4 13.11.2019 16:02:05
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2019?5 Onnettomuuksien varalle tarvittaisiin nopean kriisiavun suunnitelma. äärimmilleen viedyt tehostamistoimet koettelevat metsäteollisuuden työntekijöiden jaksamista. Paperiliiton arvion mukaan työvoimaa on vähennetty käyviltä konelinjoilta vuosien saatossa 40–50 prosenttia. Paperiliitto on huolissaan siitä, että tehtailla toteutetut vähennykset ovat jo pitempään näkyneet työntekijöiden työssä jaksamisessa. Liian vähäinen työntekijämäärä saa uudetkin työntekijät väsymään ja siirtymään muille aloille. Jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta olisi Paperiliiton mielestä erityisen tärkeää kehittää työvuorojärjestelmiä. Liiton tekemän kyselyn perusteella työpaikoissa, joissa työntekijät ovat päässeet kokeilemaan muun muassa 12-tuntista vuorojärjestelmää, työviihtyvyys on parantunut ja poissaolot vähentyneet. – Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys alan vetovoiman kannalta, joten sitä kannattaa kehittää, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. JOttA ala houkuttelisi tekijöitä myös tulevina vuosina, Paperiliitto on tehnyt käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin useita jaksamiseen vaikuttavia esityksiä, kuten esityksen kiky-sopimuksen mukaisen 24 tunnin työajanlisäyksen poistamisesta. Muut esitykset koskevat esimerkiksi työvuorojärjestelmien kehittämistä ja muutosturvan parantamista. Työnantajan esityksissä korostuu tarve laskea työn hintaa. Metsäteollisuus ry:n mukaan työn hinta on kustannuskilpailukyvyn ratkaisevimpia osatekijöitä, johon vaikuttavat työajan pituutta, kustannustasoa ja työehtojen joustavuutta koskevat ratkaisut. neuvOttelut paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta alkoivat 16. lokakuuta. Neljän ensimmäisen viikon perusteella Paperiliiton neuvottelijat arvioivat, että paperiteollisuuden neuvotteluissa edetään vasta sitten, kun aiemmin aloitetuissa teknologiateollisuuden työehtoneuvotteluissa päästään eteenpäin. Paperiteollisuuden nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 30.11. Tes-neuvottelujen ajankohtaisesta tilanteesta voit lukea osoitteessa www.paperiliitto.fi. ?•?eeva elorantaJokela Paperiliitto on huolissaan työssä jaksamisesta Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä työhyvinvointia kehittämällä lisätään vetovoimaa paperiteollisuuden tehtäviin. Mikko nikkinen S i l p p u a Edistä työsuojelua – valitse tekijät PAPeriliittOlAisillA työpaikoilla valitaan marras-joulukuussa työsuojeluorgani saatiot. Valitsemalla työ suojeluhenkilöt jokainen voi vaikuttaa oman työpaikan työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Vaaleissa valitaan työ suojelu valtuutetut, -varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojeluyhteistoimintaelinten jäsenet vuosille 2020–2021. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmillä työpaikoilla asiasta sovitaan työpaikkakohtaisesti. Laki velvoittaa työnantajan ja työntekijät yhteistoiminnassa ylläpitämään ja kehittämään työturvallisuutta ja terveyttä työpaikoilla. Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat, sekä työsuojeluvaltuutetun, -päällikön ja -toimikunnan asettamisesta säädetään työsuojelun valvontalaissa. Ohjeet työsuojeluvaalin järjestämisestä löytyvät osoitteesta paperiliitto.fi kohdasta Edunvalvonta > Työsuojelu > Työsuojeluvaalit > Ohjeet.?• Äänestämällä työsuojeluvaaleissa osoitat, että pidät työturvallisuutta tärkeänä. Paperi_04-5.indd 5 13.11.2019 16:02:05
9 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?09 / 2019 Koneen pysäyttäminen tuli eteen nopeasti, yt-päätöksen julkistamista seuranneena päivänä. PK 2:n osaston luottamusmies Jukka Heinonen lähti töistä puoli kahdelta ja viimeinen tampuuri valmistui kello 14.15. Yt-neuvottelujen alkaessa syyskuussa suunnitelmissa oli sulkea kone loppuvuoden aikana. Henkilöstövähennyksen määrä ei neuvottelujen kuluessa muuttunut: henkilöstö vähenee jälkeen 179:llä, joista vakituisia paperiliittolaisia tehtäviä on 129. Pääluottamusmies Jouko Aitonurmi on käytyyn yt-prosessiin pettynyt. – UPM toteutti irtisanottavien tukemisessa vain sen, mitä laki ja työehtosopimus määrittävät. Muutosturva on yhtä tyhjän kanssa siihen nähden, miten sitoutuneita työntekijät ovat olleet ja kuinka vakavarainen yhtiö on kyseessä. Paikallinen sopiminen voidaan yhtä hyvin unohtaa, jos kuusi viikkoa neuvotellaan, eikä mikään muutu, Aitonurmi sanoo. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä UPM:n päätös sulkea Rauman PK 2 nopealla tahdilla kertoo suunnitelmallisuuden puutteesta. – Kun muutosturvassa mennään lain ja työehtosopimuksen alarajan mukaan, vastuu työntekijöiden tulevaisuudesta siirretään TE-toimistoille. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä asia heijastuu myös meneillään oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Se lienee työnantajan tarkoituskin, toteaa Vanhala. LUoTTAMUSMIeS Heinonen aloitti PK 2:n koneryhmässä 16-vuotiaana prässipoikana. Heinosen luottamusmiesalueeseen kuuluvat jälkikäsittelyn, pakkaamon ja autonkuljettajien osastot sekä samasta salista PK2:n kanssa PK 1. – Iso muutos on edessä, siirryn sitten tämän jälkeen mihin hyvänsä ja jos työt edes jatkuvat. Työpaikasta ei tänä päivänä voi olla varma edes luottamusmies. Kahdella jäljelle jäävällä paperikoneella tuotanto jatkuu normaalisti. PK 2:n sulkemisen jälkeen SC-paperin tuotantokapasiteetti vähenee 265 000 tonnia vuosittain. – Sitä alkaa miettiä, kauanko se PK 1 siinä paukuttaa. Tuli tälle PK 2:llekin pysäytys, vaikka se oli vielä voittoa tuottava kone. Se ei vaan enää riitä. Hankala on meidän luottamusmiestenkin täällä selittää irtisanottaville, että kun yksi lähtee, kaksi muuta saa jäädä, Heinonen pohtii.?•?eeva eloranta-Jokela Rauman UPM:llä paperikone 2 suljettiin pysyvästi 6. marraskuuta. Muutosturva oli pettymys Jukka Heinonen on tehnyt lähes 40-vuotisen työuran Rauman PK 2:lla. Viimeinen tampuuri valmistui koneelta kuvausta edeltäneenä päivänä. Juha viitala Paperi_06-7.indd 6 13.11.2019 16:52:06
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. On tärkeää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaikka se tarkoittaisi, että sinun on kouluttauduttava uuteen ammattiin: Täysin samaa mieltä 28 % Täysin eri mieltä 9 % Jokseenkin samaa mieltä 41 % Jokseenkin eri mieltä 22 % 9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2019?7 Joutsenossa klooridioksidipäästö KoLMe Joutsenon Metsä Fibren klooridioksidilaitoksella työskennellyttä henkilöä altistui klooridioksidikaasulle. Kaasuvuoto aiheutui yhtiön tiedotteen mukaan prosessihäiriöstä. Kukaan ei loukkaantunut vakavasti. Kaasuvuoto sattui lokakuussa ja rajoittui klooridioksidilaitoksen prosessitilaan, jossa kolme henkilöä ehti altistua kaasulle. Altistuneille annettiin ensihoitoa paikan päällä ja heidät kuljetettiin jatkohoitoon. Lisäksi kymmenen henkilöä ohjattiin varotoimenpiteenä tarkastukseen Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Kun pelastuslaitos sai selvitettyä vuodon laajuuden ja syyn, varmistui ettei vuodosta ollut vaaraa väestölle tehtaan ulkopuolella. Vuodon perimmäisen syyn tutkinta oli lehden painoon mennessä kesken. Klooridioksidia käytetään selluloosan valkaisuun ja vedenpuhdistuksessa veden desinfiointiin sekä hajun ja maun parantamiseen. Klooridioksidi valmistetaan yleensä käyttöpaikalla pelkistämällä natriumkloraatti tai natriumkloriitti happamassa liuoksessa ja liuottamalla syntynyt kaasu veteen. Klooridioksidikaasu ja sen vesiliuokset ärsyttävät voimakkaasti silmiä ja ihoa.?• Myös ammattiliitoilta odotetaan ilmastotoimia SAK-LAISTen ammattiliittojen jäsenet pitävät ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja odottavat liitoilta toimia. SAK:laisten ammattiliittojen 20–40-vuotiaista jäsenistä 69 prosenttia suhtautuu myönteisesti uuden ammatin opiskelemiseen, jos se on tarpeen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Valmius ammatin vaihtamiseen on suurin julkisilla ja yksityisillä palvelualoilla sekä naisten keskuudessa. Peräti 94 prosenttia SAK:laisista jäsenistä pitää tärkeänä, että työpaikoilla kehitetään energian ja materiaalien kulutusta vähentäviä työtapoja. 89 prosenttia myös luottaa siihen, että ympäristöystävällisen teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia työpaikkoja. Jäsenten mielestä myös ammattiliitojen on osallistuttava ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen liittyvän koulutuksen järjestämiseen. SAK:n tutkimus suunnattiin liittojen 20–40-vuotiaille jäsenille.?• Loviisassa lomautetaan LovIISASSA sijaitsevan Corenson hylsytehtaan yt-neuvotteluissa ei löytynyt vaihtoehtoja työnantajan suunnitelmille irtisanomisista ja lomautuksista. Lopputulos oli sanoa irti kaksi työntekijää ja lomauttaa kaksitoista työntekijää määräajaksi. – Tuli kovia irtisanomisia, vaikka yksi työntekijä olisi ollut tässä tilanteessa vapaaehtoinen niin sanottuun eläkeputkeen, harmittelee pääluottamusmies Jonas Lindblom. Lomautusaika alkoi marraskuun alussa ja se voi kestää toukokuun loppuun. Työviikko tehdään lyhennettynä. – Täytyy toivoa, että ensi vuonna menisi paremmin ja ala saisi lisää tilauksia, Lindblom sanoo. Corensolla on hylsytehtaat Loviisassa ja Imatralla sekä kartonkitehdas Porissa. Sen omistaa belgialainen perheyritys VPK Packaking Group.?• Sairaan lapsen hoito Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oikeutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Palkanmaksu edellyttää selvitystä poissaolosta joko lääkärintodistuksella tai työehtosopimuksen määräysten mukaisesti omalla ilmoituksella. Miten sairaan lapsen hoitamista koskeva poissaolo hoituu omalla työpaikallasi? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin vASTAUS: ”Ei tuota pulmia. Yhä useampi käyttää omaa ilmoitusta myös sairauspoissaoloista, ja on hyvä, että sitä voi käyttää myös lapsen sairastuttua. On lapsenkin kannalta parempi levätä kuin lähteä hakemaan sairauslomatodistusta. Ikäraja voisi olla korkeampikin, ikävää se on vielä 10-vuotiaallekin sairastaa itsekseen.”?• Jarmo Liikka, pääluottamusmies, Metsä Board Joutseno, BCTM-tehdas Paperi_06-7.indd 7 13.11.2019 16:52:06
9 / k u o r i m o 8 / Tapio Hakala liikkuu työssään paljon. Hän pyrkii myös tietoisesti käyttämään kaikki liikkumistilaisuudet hyväkseen. – Työhöni kuuluu paljon kävelyä. Askelmittarin mukaan askelia kertyy päivässä ?? ??? ja ylikin. Vältän hissiä ja kuljen portaita. Kaikki alle ?? kilon nostot pyrin tekemään käsin, Tampereen Tako Boardilla työskentelevä Hakala luettelee. Aiemmin Hakala kävi säännöllisesti kuntosalilla, mutta nyt neljän pienen lapsen isällä ei ole salitreeniin aikaa. – Iltaisin käyn koiran kanssa lenkillä, ja se on siinä. Työ on sen verran fyysisesti raskasta, että olen pysynyt hyvässä kunnossa. Kroppa sen kertoo, ja illalla uni maittaa. on malliesimerkki siitä, että liikunnan terveyshyödyt voi saada harrastamatta liikuntaa. – Elimistö tekee liikkuessa samoja asioita, olipa sitten jumpassa tai kävelisi työpaikalla, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari vertaa. Tätä liikkumaan kannustavaa ajatusta tuodaan esiin myös tuoreissa liikkumissuosituksissa. Kova ydin on ennallaan: reipasta liikuntaa pitäisi olla viikoittain ?,? tuntia, rasittavaa liikuntaa ?,?? tuntia ja lihaskuntoharjoitusta vähintään kahdesti. Nyt korostetaan lisäksi, että myös kevyt liikunta – kuten lyhyt kävely – tuottaa terveyshyötyjä. Armollisemmasta lähestymistavasta on hyötyä etenkin niille, jotka eivät pidä itseään liikunnallisina. – Nyt lasketaan jokainen minuutti, jonka ihminen liikkuu. Aiemmin viikoittainen liikuntamäärä koottiin vähintään ?? minuutin mittaisista liikuntakerroista. Lihakset voivat saada treeniä muuallakin kuin salilla. Töissä – kuten Hakalan tapauksessa – tai vaikka hiihtoladulla. Sama suoritus voi olla yhtä aikaa kestävyysja lihaskuntoharjoittelua. istuminen aiheuttaa monenlaisia terveyshaittoja, mitä korostetaan uusissa suosituksissa. Valvomoissa kannattaa muistaa tauotus. – Ainakin pari kertaa tunnissa pitäisi nousta tuolilta. Syke, verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat jo siitä, kun kiertää tuolinsa ympäri. Vielä parempi on, jos kävelee paikasta toiseen. Ja kaikista paras on, jos tekee jotain jumppaliikkeitä kuten jalkakyykkyjä, Vasankari vinkkaa. • Liikunnan terveyshyötyjä voi saada myös harrastamatta liikuntaa. Kuntoile työssä »alle 20 kilon nostot pyrin tekemään käsin.» Tapio Hakala ajattelee työtään myös kuntoilun kannalta. Paperi_08-9.indd 8 7.11.2019 11.39.48
9 / k u o r i m o / 9 Liikunnan terveyshyötyjä voi saada myös harrastamatta liikuntaa. K näppärät kädet hikoilivat viikkotolkulla, kun odotettiin aktiivimallin vaikutuksista kertovan tutkimuksen julkaisua. Sitten kävi niin kuin lapsuuden jouluaattoina. Pakettia aukoessa esiin ei tullutkaan uutta paloautoa, vaan Kaitexin kerrasto ja sukkia. Siinä sitten pidäteltiin itkua loppuilta. Perkeleen pukki. No sitten siihen tutkimukseen. Tutkijoiden mukaan aktiivimalli ei työllistänyt vaikeimmin työllistettäviä lainkaan. Muidenkin osalta tulokset olivat ”suattaapi olla” -luokkaa. Varma tulos saatiin vain siitä, että ne, joilta työttömyyskorvauksia leikattiin, joutuivat entistä suurempaan ahdinkoon, kuten tarkoitus olikin. Tulosten puuttuessa aloin itsekseni miettimään parempaa koeasetelmaa. Miten tutkia kepin vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen luotettavasti? Selaillessani illalla yhteiskunnallista kirjastoani, jossa Tatu ja Patu seikkailevat, sain loistoidean. Aktiivipalli. Kaksi saunajakkaraa, joista toisen päälle ripottelin nastoja. Siinä sitten saunoessa seurailin lapsia. Huomasin välittömästi, että paljaalla saunajakkaralla istuttiin entiseen malliin, mutta nastallinen kierrettiin kaukaa. Tutkimukseni lopputulos oli, että epämiellyttävä pistely takapuolessa ohjaa ihmisen käyttäytymistä merkittävästi. miten tutkimusten tuloksia voidaan sitten hyödyntää? No ensinnäkin näyttää sille, että sosiaaliturvan heikentäminen tai kokonaan poistaminen lisää varmasti työn tarjontaa. Toisella tavalla kehittyneissä maissa tästä todistavat etenkin kaikenlaista krääsää myyvät vanhukset. Nälkään kuolemassa oleva ihminen on valmis epätoivoisiinkin tekoihin, kuten historiasta tiedetään. Ihan samalla tavalla työn tarjontaan vaikuttaa työehtojen romahduttaminen vaikkapa paikallisesti sopimalla. Tähän viimeisimpään asiaan tarttui myös Albert-tossuissaan talviunilta herännyt Wahlroosin Nalle. Hänenkin mukaansa Suomi on täynnä näppäriä käsiä, jotka haluaisivat töihin millä ehdoilla hyvänsä, mutta työehtosopimusten mukaiset palkat estävät tämän. Eiväthän Lumikin seitsemän kääpiötäkään palkkaa kyselleet aamuisin kaivoksiin mennessään, Nalle ihmetteli. Työ itsessään on arvokasta ja sen tarjonnan lisääminen vielä arvokkaampaa. Minulla ja kääpiöillä on se yhteistä, että me mennään vihellellen töihin, Nalle tiivisti viestinsä lopun. auliisti, että maiden vertailu on vaikeaa ja ihmisten onnellisuuden vertaaminen vielä vaikeampaa. Kuitenkin uskallan väittää, että pohjoismainen malli on ainakin näihin päiviin saakka tarjonnut kansalaisilleen enemmän porkkanaa kuin keppiä matkalla onnelliseen elämään. On huojentavaa herätä yhteiskuntaan, jossa edes jonkinlainen sosiaalivakuutus suojaa pientä kulkijaa. Kai sekin jotain kertoo, ettei Nallekaan Ruotsia edemmäs lähtenyt omaa Eldoradoaan etsimään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kyllä se niin o, ettei töissä pidä viihtyä. Olen sitä noille nuaremmillekin koittanut selittää, kun olen käynyt niiden tyänjälkeä arvostelemassa. Herkkänahkasta porukkaa. Se on kyllä kumma, kun ei niitä saa pysymään tehtaalla. »Minulla ja kääpiöillä on se yhteistä, että me mennään vihellellen töihin, Nalle tiivisti.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 7.11.2019 11.39.49
10?PaPeriliit to?09 / 2019 teksti Mari Schildt ?kuvat Mikko Vähäniitty Alkoholi vei mennessään Petterin ja Markun. Toisin kuin monet, he palasivat kertomaan tarinansa. ikuinen vappu S iitä on kuusi vuotta, kun nyt nelikymppinen Petteri lopulta antoi periksi. Lapsi oli vajaan yhdeksän kuukauden ikäinen. Petteri tuli kolmen päivän juopporeissulta, ja vaimo ehdotti, että mitäs jos tehtäisiin kodista alkoholiton alue. – Minä murenin, ihan täysin. Tajusin, mitä olen tehnyt, mihin olen menossa ja mitä menettämässä. Sain hommattua kyydin illan AA-palaveriin. Vitutti ja itketti ja kaikkea. Tiesin, että nyt on pakko. Jos en tee muutosta elämääni, se menee, Petteri kertoo. Takana oli jo pitkä putki rilluvuosien ja yksi avioero. Petterin kokeilut olivat alkaneet 13-vuotiaana varastelemalla vanhempien pullonjämiä. 15–16-vuotiaana juotavat hankittiin jo kyliltä. Aika nopeasti juominen muuttui jokaviikonloppuiseksi. Ammattikoulun aikaan myös keskiviikkona piti ottaa. Armeijan jälkeen Petteri pääsi paperitehtaalle töihin, mutta sama meno jatkui. Rahaakin oli enemmän käytössä. – Siihen aikaan työyhteisö oli aika pitkälti alkoholia ihannoiva, ainakin meilläpäin. Sillä oli tapana palkita kovat työsuoritukset. Se oli työläismeininkiä: ikuinen vappu takapenkillä jatkuu. Suurella osalla oli sellainen outo käsitys, hän muistelee. Markku, 67, näkee joskus vanhojen ryyppykavereidensa nimiä, kun käy hautausmalla. – Jos olisin itse ehtinyt päättää päiväni silloin, kun olin syvimmällä, niin olisin kyllä katunut sitä jälkeenpäin. On niin hienoa elää raittiina, hän muotoilee. Markku on työläisperheestä. Isä oli käyttänyt viinaa sodankäyneiden miesten tapaan, kun vapaa koitti. Raha ei olisi edes riittänyt aktiivisempaan ryypiskelyyn. Markku aloitti juomarinuransa teini-iässä. Hän ajautui harrastusporukkaan, jossa muut olivat niin sanottuja herrojen lapsia. Toisilla oli paremmat vaatteet ja varakkaammat kodit. – Peittelin omia lähtökohtiani sillä, että olin meluisan hauska. Oli helpompi näytellä, kun otti alkoholia, Markku sanoo. Petteri tiesi hyvin, että työpaikalla ei saisi juoda. – Ajatusmallini oli kuitenkin sellainen, että kukaan ei huomaa, jos olen siellä vähän päissäni. Minulle kun ei voi sattua mitään, hän pohtii. Jollain tapaa alkoholinkäyttö tehtaalla myös hyväksyttiin ja ongelmatapauksia suojeltiin. Petteri muistaa sellaisenkin päivän, kun pomo sanoi, että voitko mennä alakertaan hommiin, kun haiset viinalle ja on vieraita tulossa. Työvuoronsa Petteri ajatteli niin, että aamuvuorojen jälkeen pystyi ottamaan, ennen iltavuoroa ja sen jälkeen ehti käymään baarissa, ja ennen vapaapäivää pystyi ottamaan jo täydet. Hän kertoo olleensa, niin kuin alkoholistien joskus sanotaan olevan, hullu työmies. – He yrittävät paikata sitä, jos joskus ovat pois töistä juomisen takia. Oli niitä poissaoloja minullakin, mutta en nähnyt niissä mitään väärää. Saatoin soittaa aamuyöstä pomolle, että en pääse tulemaan töihin. Aluksi valehtelin ja hain sairaslomaa. Myöhemmin en enää valehdellut, Petteri kertoo. Paperi_10-15.indd 10 13.11.2019 16:04:08
12?PaPeriliit to?09 / 2019 Markku muistelee, että 1960–70-luvuilla alkoholia käytettiin töissä yleisesti. Paperitehtaan iltavuorossa saattoi olla sammuneita, ja humalaisena työntekoakin suvaittiin. Markku toteaa, että kyllä tehtaalla nähtiin hänenkin olevan humalassa, mutta monet eivät olleet näkevinään. – Ajattelin, että niin se pitää ollakin, koska kyllähän työmies sitten tekee, kun se tekee. Kun yöllä soitettiin apuun kunnossapitoon, niin vaikka oma kunto olisi ollut huono, niin menin. Olin ylpeä, kun tiesin, mihin suuntaan ruuvia pitää vääntää, että kattila pysyy päällä, Markku kertoo. Esimies piti kyllä puhutteluita. Sanoi, että olet hyvä kaveri, mutta juot liikaa. Markku lopetti kuuntelun sanoihin hyvä kaveri. Petteri kertoo, että hänen ajattelutapansa ei ollut pelkästään perinteistä miehistä kaikkivoipaisuutta, vaan enemmän. – Minulla on ollut harhainen käsitys itsestäni ihan alusta asti. Olen luullut, että pystyn tekemään mitä vaan, kunhan vaan teen paljon töitä ja hoidan asiani suurin piirtein; mitään minulle ei tule sattumaan, Petteri myöntää. Markku oli välillä kaksi vuotta raittiina. – Olin sairaalassa, kun munuaiset menivät tukkoon. Ei tullut pissiä ulos, eikä kaikki mahtunut päähänkään. Pelästyin sitä niin, että vähän yli kaksi vuotta olin ottamatta. Mutta kun kertausharjoituksissa kenraali kohotti upseerikerholla maljan isänmaalle, niin enhän minä voinut isänmaanpetturi olla. Putki aukesi taas, hän kertoo. Markku kertoo, että pitkän ryyppyputken aikana nukkuminen ja syöminenkin jää. – Elimistö menee sellaiseen tilaan, että missään ei ole mitään mieltä. On kamala olo ja pelkoja. En hakenut sairaslomia, vaikka aika turtanahan siinä on. Kädet vapisivat, mutta sain sitä hillittyä, hän kertoo. Seinä tuli Petterille vastaan ensimmäisen kerran vuonna 2004, kun avioliitto ajautui karille. – Ajattelin, että rehellisesti haen apua ja olin työpaikallakin avoin niistä asioista. Kun työpaikalla alkoi varhaisen välittämisen malli, minä olin meidän työyhteisössä eräänlainen koekaniini siinäkin hommassa, Petteri sanoo. Työpaikalta tuli täysi tuki ja kannustus. Petteri oli sairauslomalla ja kävi hoitojaksoja. Hän huomasi, että työkyky oli mennyt huonoon kuntoon. Hän ei enää pystynyt keskittymään. – Tiesin, että nyt jos minä jatkan juomista, niin työnteko loppuu: joko saan kenkää tai en muuten vain pysty, hän kertoo. Tieto ei vielä auttanut muutokseen, eikä tilanne pitkän päälle ainakaan parantunut. Petteri oli pitkään sitä mieltä, ettei ole sekakäyttäjä, mutta sellaiseksikin häntä olisi voinut kutsua. Pari kertaa hän poltteli pilveä ja kävi töissä Diapamin voimalla. – Kyllähän minä sitä väärin käytin. Nappasin pari töihin lähtiessä, ettei ravista niin paljon hän sanoo. Vuonna 2009 Petteri hakeutui nimettömien alkoholistien AA-ryhmään. – Se oli niin järisyttävä kokemus, että sen jälkeen olin kahdeksan kuukautta raittiina. Kävin ryhmissä ja ajattelin että perhana, tämähän on tässä. Työt rupesivat sujumaan. Kaikki sujui paremmin. Mutta en kuitenkaan vielä uskonut, hän huokaa. Petteri aloitti uudessa parisuhteessa. Hän ei halunnut paljastaa uudelle naisystävälle, ettei pystynyt ottamaan alkoholia. »Ensimmäinen askel on sen myöntäminen, että olen voima ton alkoholin edessä.» Paperi_10-15.indd 12 13.11.2019 16:04:09
PaPeriliit to?09 / 2019?13 – Halusin kokeilla, että näinköhän pystyn juomaan vähän punaviiniä. En pystynyt. Siitä lähti pikkuhiljaa aivan sama kuvio. Töissä olin joko humalassa tai hain sairaslomaa, Petteri kertoo. katkolla Markku kävi monta kertaa, mutta juominen alkoi aina uudelleen. Hän kertoo, että kuvitteli kymmenet vuodet pystyvänsä jonain päivänä kohtuukäyttöön. Vasta AA-ryhmässä hän ymmärsi, että sellainen ajatus piti murskaamalla murskata. – AA tuntui ensin aivan pohjakosketukselta. Sehän oli vain uskovaisia puliukkoja varten. Onneksi menin, koska oli jo itsetuhoisia ajatuksia. Siellä tapahtui totaalinen suunnanmuutos. Markku oivalsi jotain tärkeää. Kyse ei ole siitä, ettei hän saa ottaa alkoholia, vaan siitä, ettei hänen tarvitse ottaa sitä tänään. – Ensimmäinen askel on sen myöntäminen, että olen voimaton alkoholin edessä, että en pärjää viinalle. Sen jos vilpittömästi tekee, silloin rupeaa toisten apu kelpaamaan. Minun nähdäkseni se on ainoa keino, jolla irti pääsee, hän sanoo. Petterikin yritti takaisin AA-ryhmiin. – Olin muutaman kuukauden. Sitten ajattelin, että yritän omin voimin ja rupean urheilemaan. Puoli vuotta meni niin, että muutin ruokavaliota ja kävin joka päivä lenkillä. Ajattelin, että perhana, tämä onkin hyvä. Pystyin olemaan juomatta, mutta päässä ei tapahtunut yhtään mitään. Koko ajan jyskytti takaraivossa, että milloin pääsen taas juomaan, hän muistaa. Sitten alkoi vuoden 2011 kesäloma. – Heräsin tyttären sängystä pää veressä. Olin kaatunut kännissä pihalle kivikkoon, hän kertoo. Petteri aloitti Minnesota-mallin mukaisen Myllyhoidon. Asiat päässä alkoivatkin avautua. Sitten hän aloitti jälleen uuden parisuhteen, vastoin Myllyhoidon neuvoa. Paperi_10-15.indd 13 13.11.2019 16:04:10
14?PaPeriliit to?09 / 2019 – Taisin sillä kertaa kestää kolme kuukautta selvin päin. Elämällä oli kuitenkin muita suunnitelmia. Pariskunta alkoi odottaa lasta. Petterillä oli kaksi lasta menneestä avioliitostaan, mutta hän ei koskaan ollut pystynyt olemaan isä lapsilleen. – Iski pelko ja paniikki. Minua raastoivat aivan hirveät tuskat, kun näin sen pienen lapsen ja avovaimoni siinä. Viimeiset puoli vuotta joinkin urakalla, hän sanoo. Petterillä oli itsetuhoisia ajatuksia, mutta itsensä sijaan hän tuhosi ja rikkoi tavaroitaan. Hän kiusasi raskaana olevaa avovaimoaan, ajoi humalassa autoa, ärsytti ihmisiä. Eräänä aamuna Petterin ystävä soitti ovikelloa. Hänen silmänsä olivat muurautuneet umpeen. Petteri kysyi, mitä kaverille oli tapahtunut. ”Sinä löit”, ystävä sanoi. – Kylillä tappelin. Kahdelta parhaalta kaveriltakin löin naamat mustaksi. Enkä koskaan ollut tappelijatyyppi, Petteri sanoo. kuuSi vuotta sitten Petteri luovutti, ja hakeutui takaisin AA-ryhmään. – Kun ihminen huomaa, että on alkoholisti, niin sitä säikähtää: ei saakeli, olenko minä oikeasti alkoholisti? Tulee mieleen, että en enää ikinä pysty ottamaan viinaa. Mitä minä teen elämässä, kun alkoholi on liittynyt aivan kaikkeen: iloon ja suruun, sanoo Petteri. Totta tai ei, hän on kuullut, että niiden ihmisten, jotka ovat jo sairaalassa letkuissa ja henkihieverissä, on helpompi lähteä toipumisprosessiin. Silloin ei ole enää mitään. Mutta Petteri oli töissä, hänellä oli talo, perhe ja kaikki. – Olin mukamas vielä ihan pelimies. Mietin, että onko tämä nyt ihan oikeasti niin, että minun on luovutettava tässä pelissä? Samalla se tauti mätti koko ajan ajatusta päähän, että ei sinun tarvitse vielä lopettaa, Petteri kertoo. Paperi_10-15.indd 14 13.11.2019 16:04:10
PaPeriliit to?09 / 2019?15 Hän miettii, että niin se on: ensin on hätäännyttävä, jotta tie päätöksen tekemiselle avautuu. Vaikeuksia pitää tulla sen verran, että päässä tuntuu. enSin toipuu fysiikka. Markku kertoo, että jo se, että sai nukuttua, muutti hermostoa. Pelot hävisivät. Petteri kuvailee, että raitistuttua asiat alkoivat kuulostaa erilaisilta ja ihmiset alkoivat näyttää erilaisilta. Kokemus on niin erikoinen, ettei hän löydä siihen tarpeeksi kuvailevia sanoja. – Fyysisestä krapulasta selviää, mutta henkisestä ja moraalisesta ei tahdo ihan heti selvitäkään. Mutta kun selviää, alkaa elämä maittamaan, Markku sanoo. Petteri kertoo, että keskustelut AA-ryhmissä muuttivat omia arvoja. – Olihan minullakin mukamas ollut se perhe arvona, kun olin kuullut, että se on hieno arvo. Mutta en minä ollut arvostanut sitä. Ymmärsin, että olen elänyt täysin harhoissa. Se on kuin märkä rätti päin pläsiä, mutta kun asioita käy läpi, jossain vaiheessa ne saavat oikeat mittasuhteet. Petteri kysyi 12-vuotiaalta lapseltaan, mitä mieltä tämä oli siitä, että iskä oli lopettanut juomisen. – Hän sanoi, että nyt ei tarvitse enää pelätä. Enhän minä ollut mikään paha ihminen! Mutta silti hyvää hyvyyttäni, kun lapset olivat olleet meillä, olin herätellyt heidät sängystä puhumaan siitä, kuinka iskä rakastaa teitä. En minä ollut osannut ajatella, että he pelkäisivät minua, Petteri sanoo. Petteri on nyt kuuden vuoden ajan yrittänyt tutustua itseensä. – Tuli tunteita. Rupesin epäilemään parisuhdettakin. Yhdessä me siitä puhumalla selvisimme. Apuakin haettiin. On aika raju juttu, kun tunne-elämä herää henkiin, kun enää ei ole mitään laimennuslääkkeitä käytettävissä. Onhan se, kun 36-vuotiaana alkaa aikuistumaan 15-vuotiaan tasolta, hän sanoo. nyt Petteri sanoo, että työelämäkin tuntuu aika hienolta. Vaativaa se on, ja joskus tuntuu, ettei mikään riitä. Mutta enää hän ei rupea kimpoilemaan minkään harmituksen takia. Markku sanoo, että jälkeenpäin ajatellen on helppo nähdä, että työyhteisön pitäisi puuttua tiukasti päihderiippuvuuteen. – Se, joka katsoo läpi sormien työkaverin juopottelua, vain mahdollistaa, että toinen vajoaa yhä syvemmälle. Se joka käräyttää, voi saada kuonoonsa tai vähintään vittumaisen kaverin maineen, mutta se saattaa pelastaa sen toisen hengen, hän sanoo. Hengen, ja ehkä myös työpaikan. – Kun meiltä vähennettiin väkeä, aina tuppasi olemaan niin, että samalla päästiin näistä ongelmakavereita eroon. Ne lähtivät aina ensimmäisten joukossa, hän sanoo. Markku sanoo, että on paljon niitä, jotka ajattelevat voivansa ottaa kohtuudella, kun ovat pystyneet olemaan niin pitkään kokonaan ilman. – Mutta yhtään sellaista en ole tavannut. Kun kohtuukäytön kyvyn menettää, niin sitä ei ikinä takaisin saa, hän sanoo. Petteri sanoo, että päihderiippuvuus on helppo, mutta vaikea sairaus. Jos jatkaa juomista, se on tappava sairaus. Hyvä puoli on se, että siitä pystyy toipumaan, vaikkei koskaan parane. ? Petterin ja Markun nimet on muutettu. AA:n auttava puhelin päivystää joka päivä kello 9–21 numerossa 09-750 200. »Mitä teen elämässä, kun alkoholi on liittynyt ihan kaikkeen: iloon ja suruun.» Paperi_10-15.indd 15 13.11.2019 16:04:11
16?PaPeriliit to?09 / 2019 teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Mikko Nikkinen o ulussa on kymmenen astetta pakkasta. Kari Kuisma on lähdössä vaimonsa Pirjon kanssa kävelylle. Eläkeläinen Kari Kuisma. Viime kesäkuuhun saakka titteli oli koneenhoitaja. Vuonna 1955 syntynyt Kuisma olisi päässyt eläkkeelle jo vuotta aiemmin, mutta hänellä ei ollut kiirettä. Vaimo on liikkunut paljon muun muassa erilaisissa järjestötehtävissä, eikä Kuisma halunnut istua yksin kotona. Töistä oli kuitenkin saanut hyvin järjestetyksi vapaata, kun sitä oli halunnut vaikka harrastuksia varten. Kaiken lisäksi Kuisma on ollut terve ja pitänyt työnteosta, ja mikä parasta, hän sopeutui täydellisesti jopa kolmivuorotyöhön. Sitä kertyi 43 vuotta ilman univaikeuksia. Kuisma aloitti paperitehtaassa Lohjalla vuonna 1976. Ouluun hän muutti vuonna 1990, kun Nuottasaaressa aloitettiin paperinvalmistus. Viime talvena Kuisma päätti, että olisi aika lähteä. Pääsyy oli se, että Oulun Stora Ensolla oli tulossa irtisanomisia. Hän halusi lähteä alta pois. – En halunnut jäädä katsomaan tilannetta tehtaalla. Minulle oli tärkeää että voin itse irtisanoutua työstä eikä minua irtisanota, Kuisma sanoo. Pirjokin oli kyllä jo alkanut hätyyttää jäämään eläkkeelle. Kuisma toteaa, että kai se elämän rajallisuuskin alkoi mietityttää. Lapsenlapsia syntyy, ja heille ehtii vielä opettaa karavaanarielämää. Katri Halen on tänä vuonna valmistuneessa väitöskirjassaan tutkinut yli 50-vuotiaiden eri alojen työntekijöiden kokemuksia ja ajatuksia työssä jatkamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Halenin mukaan valtiovalta haluaa pidentää työuria, mutta ikääntyneet eivät koe sen juuri velvoittavan itseään. Joustava eläkeikä ja taloudelliset kannustimet vaikuttavat työssä jatkamiseen, mutta rajallisesti. Velvoitteet lähipiirissä koetaan yleensä merkityksellisempinä. Esimerkiksi puolison eläkkeelle jääminen kannustaa itseäkin lopettamaan työt tai huoli aikuistenkin lasten toimeentulosta saattaa vaikuttaa työuran jatkamiseen. Halen toteaa, että eläkeiän nostamispaineet, ikääntyneitä työntekijöitä syyllistävä puhe ja työpaikkojen ikäsyrjiviksi koetut käytännöt kuljettavat ristiriitaista viestiä siitä, mitä ikääntyneiltä odotetaan. Toimiminen ”oikein” eri suunnista tulevien odotusten ja velvoitteiden välisessä ristipaineessa voi olla hankalaa. Toisaalta pitäisi antaa tilaa nuoremmille, toisaalta työskennellä mahdollisimman pitkään yhteiskunnan hyväksi. Halenin tutkimuksesta ei erotella vastaajia ammatin tai työn perusteella. On kuitenkin selvää, että raskasta tehdastyötä tehneet eivät juuri tunne huonoa omaatuntoa siitä, etteivät olisi tehneet tarpeeksi töitä ennen eläkkeelle jäämistään. raHaa Kari Kuisma ei ajatellut eläkepäätöstä tehdessään. Hän toteaa, että eläke on ihan hyvä, ja vaimon kanssa on koetettu vuosien varrella säästääkin, jotta voidaan matkustella. Valkeakoskelainen Markku Teerikorpi kävi töissä kolmatta vuotta kauemmin kuin olisi tarvinnut. Vuonna 1953 syntyneen Teerikorven päätökseen raha vaikutti jonkin verran. Hän halusi maksaa remonttilainan pois ennen eläkepäiviä. Kuisma ja Teerikorpi tietävät monia, jotka jäisivät eläkkeelle heti, jos pääsisivät. Heillä itsellään ei lopulta ollut kiirettä. Molemmat pitävät yhtenä tärkeänä tekijänä sitä, että he ovat hyvässä fyysisessä kunnossa. Kuisma toteaa, että tässä suhteessa asiat ovat laajemminkin muuttuneet valtavasti. Ennen työnantajat eivät niin huolehtineet työterveydestä, mutta vuorotyöläisetkään eivät pitäneet huolta itsestään. – Kun aloitin vuonna 1976, tiesin yhden ihmisen, joka pääsi vanhuuseläkkeelle. Muut jäivät sairauseläkkeelle tai kuolivat sitä ennen, Kuisma sanoo. teeriKorpi oli kaikkiaan 40 vuotta töissä aaltopahvitehtaassa, jonka omistaja ehti vaihtua muutaman kerran. Ensin hän oli eri tehtävissä kolmivuorotyössä ja viimeiset 15 vuotta värikeittiön hoitajana päivätyössä liukuvalla työajalla. Päivätyöllä oli ratkaiseva merkitys siihen, että Teerikorpi viihtyi töissä pitkään. Vuorotyö koneella olisi käynyt raskaaksi. – Aikaisemmin ajattelin että jään eläkkeelle heti, kun täytän 63 tai aikaisemmin. Nyt tuli vain oltua pitempään. Ei koti, työ eikä terveys pakottanut jäämään aiemmin, Teerikorpi sanoo. Hän on tyytyväinen, että sai itse päättää eläkkeelle jäämisen ajankohdan ja rauhassa sulatella ajatusta. – Olisi ollut kova paikka jos yhtäkkiä olisi tultu sanomaan, että menepäs kotiin, maksamme palkan jonkun aikaa ja sitten jäät eläkkeelle, Teerikorpi sanoo. Hän teki päätöksen yhdessä vaimonsa Terhin kanssa vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle. Asiaa saattoi sitten rauhassa kypsytellä. Hän lopettaa työt alkukesästä, jotta eläkepäivät olisivat vähän niinkuin kesäloman jatkoa. – Se tuntui helpolta. Olen vieläkin vähän niinkuin lomalla. ?• Omaan tahtiin Eläkkeelle jäämisen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät. Kari Kuismalle ja Markku Teerikorvelle oli tärkeää saada päättää itse. »Olisi ollut kova paikka, jos olisi tultu sanomaan, että menepäs kotiin.» teksti ? Reima Kangas ?kuvat? Maiju Pohjanheimo Paperi_16-17.indd 16 13.11.2019 11:32:22
Menossa on seisokin pääviikko. Kartonkikoneen uutta puristimen osaa valmistellaan asennusta varten. Iiro Riekkinen (vas.) on lähdössä testaamaan sammutusjärjestelmän toimivuutta Sintrolin Jaakko Harjuautin kanssa. PaPeriliit to?09 / 2019?17 Vanhuuseläkeikä synt. alin ylin* 1954 63 v 68 v 1955 63 v 3 kk 68 v 1956 63 v 6 kk 68 v 1957 63 v 9 kk 68 v 1958 64 v 69 v 1959 64 v 3 kk 69 v 1960 64 v 6 kk 69 v 1961 64 v 9 kk 69 v 1962–64 65 v 70 v *Eläkkeen karttumisen yläikäraja Kari ja Pirjo Kuisma liikkuvat ja ulkoilevat paljon. Matkailuautossa he yöpyvät useammin kuin kotona. Ikärakenne Paperiliiton varsinaiset jäsenet 600 500 400 300 200 100 65 64 63 62 61 60 59 20 30 40 50 60 65 2010 2015 2019 ikä lu ku m ää rä Paperiliittolaisten eläkkeellejäämisikä keskimäärin 2010–2019* *Myös sairauseläkkeet Paperi_16-17.indd 17 13.11.2019 11:32:23
18?PaPeriliit to?09 / 2019 Koolla nuoret voimat Hilpeää tunnelmaa, taitavia esiintyjiä ja tes-kuulumisia tarjottiin tällä kertaa Vuoden parhaissa bileissä. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Ossi Pietiläinen Paperi_18-21b.indd 18 13.11.2019 16:12:26
Halloween-tunnelmissa. Vuoden parhaat bileet toivat yhteen lähes sata paperiliittolaista solmimaan uusia tuttavuuksia eri puolille maata. Tunnelmaltaan rennolle tapahtumalle toivottiin myös jatkoa. PaPeriliit to?09 / 2019?19 Paperi_18-21b.indd 19 13.11.2019 16:12:28
Hämmästystä. Mentalisti Jose Ahosen antamaan tehtävään osallistuivat Tuomas Nousiainen Joutsenon, Lauri Jokimies Lauritsalan, Janika Kakko Kemin ja Hanna Seppäläinen Heinolan ammattiosastosta. 20?PaPeriliit to?09 / 2019 »Pitihän tilaisuutta lähteä katsomaan, kun liitto kerran tällaista nuorille tarjoaa.» J ärjestötoiminta on joukkuepeliä: siinä tarvitaan tiimiosaamista ja yhdessä porukka on enemmän kuin osiensa summa. – Paraskaan ei koskaan pärjää yksin, tiivisti Erkka V. Lehtola kannustaessaan nuoria jäseniä toimimaan. Entinen jalkapalloilija ja nykyinen poikien maajoukkueen valmentaja valotti Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen nousuun ja menestykseen johtaneita asioita ja sitä, miten yhteiseen tekemiseen uskomalla voidaan saavuttaa tavoitteet. Lehtola antoi eväitä paitsi järjestötoimintaan myös työpaikkojen tiimeille: siihen, miltä tekeminen maistuu, voivat kaikki itse vaikuttaa. – Ilmapiiri on jokaisen vastuulla, Lehtola kiteytti. toista kertaa järjestetyissä bileissä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala avasi syksyn neuvottelutilannetta liittosihteeri Juhani Siiran ja vastaava lakimies Juha Koiviston kanssa. Yleisöä kiinnosti erityisesti 24 tunnin työajanlisäyksen jatkuminen sekä mahdollisuudet kehittää 12 tunnin työaikamalleja ja edistää työssäjaksamista koskevia määräyksiä. Illan juonnoista vastasi hämmästyttävä äänivirtuoosi Rudi Rok. Mentalisti ja Paperiliitto-lehden kolumnisti Jose Ahonen viihdytti ja osallisti yleisöä hätkähdyttävällä show’llaan. Kemin osasto 33 oli myös tällä toisella kerralla aktiivisimmin mukaan ilmoittautunut ammattiosasto. Ensimmäistä kertaa liiton tapahtumaan osallistuivat Jaakko Savolainen ja Eemi Hulmi Dongwhalta Kotkasta. Kumpikin on myös melko tuore Paperiliiton jäsen. Jaakolla viime kesä oli toinen ja Eemille ensimmäinen impregnointipapereita valmistavalla tehtaalla. Kumpaakin kiinnosti tietää, mitkä asiat ovat tapetilla työehtoneuvotteluissa. – Pitihän sitä lähteä katsomaan, kun kerran liitto tällaista nuorille tarjoaa, Eemi pohti. ?• Paperi_18-21b.indd 20 13.11.2019 16:12:28
Rudi Rokin beatboxaus ja äänitehostettu tennis myös hidastettunavetosivat yleisöön. ? Mikko Tofferi, Olli Tiilikainen, Marko Koivuranta ja Jari Rämö opiskelivat yhtä aikaa Lotilan teollisuusoppilaitoksessa. ?Hanna Seppäläinen Heinolasta, Marjaana Mikander Varkaudesta ja Elmo Lähteenmäki Lauritsalasta. ? Kuulolla liiton asioista. Yleisön mielestä tärkein syy olla ammattiliiton jäsen on se, että liitto parhaiten ajaa palkansaajan etuja. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi työttömyysturva ja kolmanneksi jäsenyyden antama turvallisuus elämään. ?? Vasemmalla: Jaakko Savolainen ja Eemi Hulmi Kotkasta keskittyivät kuuntelemaan. Keskellä: Yleisöllä riitti jalkapalloaiheista kysyttävää Erkka V. Lehtolalta myös kasvokkain. Oikealla: Onnenpyörässä kokeili tuuriaan myös Anne Juopperi Imatralta. PaPeriliit to?09 / 2019?21 Paperi_18-21b.indd 21 13.11.2019 16:12:29
22?PaPeriliit to?09 / 2019 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kun soitto keikalle tulee, se tarkoittaa, että tuotannossa on ongelmia. Joskus koneet on pysähtyneet vian vuoksi ja ne pitäisi tietenkin saada mahdollisimman pian tuotannolle. Vialle mentäessä kysellään, mikä tuotannossa on ongelmana, ja ajomiesten kanssa tilannetta ruvetaan yhdessä pohtimaan. Itse kuuntelen varsinkin sitä, mitä tapahtui ennen vikaa, ja mistä kaikki voisi juontua. Siten on helpompi haarukoida vikapaikkaa. Paperikoneen leikkurilla ongelmia aiheuttaa monesti viallinen raja tai kenno. Induktiivinen raja ei esimerkiksi tunnista, onko joku palkki oikeassa asennossa. Joskus viat ovat helppoja ratkaista. Joskus vika haetuttaa tosissaan, varsinkin kun kaikki näyttää toimivan oikein, mutta viat ilmenevät ajon aikana. Esimerkiksi jokin aika sitten pituusleikkurin kireyden mittaus ei aina toiminut, ja vikaa haettiin pitkään. Todellinen ammattilainen ainakin yrittää ottaa selvää viasta eikä luovuta. Hakkaa päätänsä seinään, niin sanotusti. Sellaiset jotka eivät viitsi yrittää kunnolla, eivät yleensä osaakaan paljoa. Vian haussa tarvitaan pitkäjännitteisyyttä. Ammattilaisuus on myös sitä, että tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen. Yhteistyö koneenkäyttäjien kanssa on parhaimmillaan sellaista, että yhdessä mietimme, missä se vika voisi olla ja usein se vika sillä lailla löytyykin. Työpaikallamme on onneksi ammattitaitoinen ja mukava työporukka, jonka kanssa on ilo tehdä töitä. Turvallisuus on työssä tärkeää: pidetään suojavälineitä, varmistetaan työkohteen jännitteettömyys ja huolehditaan, ettei muuta vahinkoa pääse sattumaan. Isommille jännitteille ei saa mennä työskentelemään yksin. Jos ne voimat eivät herätä tervettä kunnioitusta, niin yleensä on jo muitakin ongelmia. Tyhmänrohkeiden hommaa tämä ei ole. Jos menee vain riskillä, niin se on se suurin virhe mitä tässä työssä voi tehdä. Jos vaikka työkohteen jännitteet ovat jääneet päälle, niin siitä ei pahimmassa tapauksessa selviä hengissä. Ei tässä silti saa liikaakaan pelätä. Hommat vaan pitää hoitaa turvallisesti. onnisTumisen tunteita koen, kun vehkeet saadaan taas pyörimään ja homma hoidetuksi. Kun vika on korjattu, ilmoitan valvomoon, että kokeillaanpa käyntiin. Sitten seurataan, että laitteet toimivat siten kuin niiden pitäisi. Laatu tässä työssä on sitä, että kun jotain paikkaa korjataan, niin tehdään se kerralla kunnolla. Jos homma on isompi, yritetään saada laitteet pyörimään mahdollisimman pian ainakin isompaan seisakkiin asti, jolloin homma hoidetaan paremmin loppuun ajan kanssa. Näitä hommia on takana nyt reilut 15 vuotta. Eihän sitä ikinä voi osata kaikkea, mutta oma osaaminen on tällä hetkellä jo sillä tasolla, että kyllä sen kanssa toimeen tulee. Onneksi vieläkin tulee vastaan ongelmia, joita ei ennen ole nähnyt, tai on edellisen kerran tavannut vaikka 15 vuotta sitten. Sillä se mielenkiinto pysyy yllä, kun vähän uuttakin tulee vastaan. Pääsee taas hakkaamaan päätään seinään. Tämä työ vaatii keskittymiskykyä ja sitä, että työ kiinnostaa itseä. Jos se ei kiinnostaisi, eihän siitä mitään tulisi. Itseäni kiinnostaa kinkkisissä ongelmissa se, että niiden ratkaiseminen tuo haastetta työhön. Suurta fyysistä kuormitusta tässä työssä ei aina ole. Jos sattuu ison moottorin vaihto tai vaihdetaan isoa taajuusmuuntajaa, niin silloin joutuu repimäänkin. Muuten homma on fyysisesti melko kevyttä, mutta olosuhteet eivät ole aina kaikkein mukavimpia, kun on pölyä, kuuma tai kylmä. normaali työpäiväni on tavallaan päivystämistä. Tullen töihin ja odottelen, tuleeko keikkoja ja mihin päin. Työhöni sisältyy sähkövikojen selvittämistä ja korjaamista, rajanvaihtoa, lämpöreleiden kuittausta, taajuusmuuntajan vaihtoa, virtausmittaushommia ja kaikkea sellaista, mikä liittyy sähköautomaatioon. Hommaa on riittänyt joka työpäivälle; toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Vähintään on jotain kuittauskeikkaa. Ihan hyvillä mielin tätä teen. Arvostuksen huomaa siitä, kun työkavereilta saa joskus kehuja. Kyllä me täällä osaamme arvostaa ja kehua kaveria – varsinkin saunaillassa.»?• Pitkäjännitteisyys on tarpeen TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Jaakko Heikkilä Usein tärkein tarvittava väline sähkövian löytämiseen on pitkä pinna, sanoo Leo Papunen. »Onneksi vieläkin tulee vastaan ongel mia, joita ei ennen ole nähnyt.» Paperi_22-23.indd 22 6.11.2019 11:27:21
PaPeriliit to?09 / 2019?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Leo Papunen on sähköautomaatioasentajana Stora Enson Veitsiluodon tehtaassa. Paperi_22-23.indd 23 6.11.2019 11:27:22
24?PaPeriliit to?09 / 2019 9 / H i o m o Marraskuun aikana Paperiliitto polkaisee käyntiin uudenlaisen kampanjan. Tarkoituksena on saada positiivista näkyvyyttä ja kertoa isolle yleisölle upeasta taipaleesta, jonka liitto ja sen jäsenet ovat vuosien saatossa käyneet. Kampanja esittelee historiastaan ja asemastaan ylpeän, modernin liiton, johon kannattaa kuulua. Paperija metsäteollisuus ei ole jäänyt jälkeen kehityksessä, vaan se on niitä edelläkävijöitä, jotka pitävät huolen Suomelle tärkeästä teollisuudesta ja sen kestävästä kehityksestä. Kampanjan keskiössä on tätä sanomaa varten tehty brändivideo ja slogan ?Vahvinta on yhteistyö?. Kampanjan viesti tulee näkymään useissa erilaisissa video-, tekstija kuvamainoksissa suosituilla suomalaisilla sivustoilla, sekä YouTubessa, Googlessa, Facebookissa ja Instagramissa. Kampanjaa varten on tehty myös erillinen kampanjasivu: kampanja.paperiliitto.fi. Sivulla järjestetään myös kilpailu kampanjan tueksi. PaPeriliiton brändifilmi on kampanjan ydin. Siinä ei tykitetä lukuja liitosta tai faktoja sellutonneista ja toimialan tuloskunnosta. – Haluamme kertoa paperin ja Paperiliiton tarinan osana ihmisten arkea koskien äärellä ja kaupungeissa, tehtaiden ympärillä, luonnehtii puheenjohtaja Petri Vanhala. Kuvissa edetään menneestä nykypäivään ja jäsenten elämään työpaikoilla ja vapaa-aikana, muuttopuuhissa ja matkalla töihin. – Kuvat kertovat ammattitaidosta ja Yhteistyö on vahvinta teksti? Sami Turunen Liiton uusi kampanja esittelee historiastaan ja asemastaan ylpeän, modernin ammattiliiton. ammattiylpeydestä. Tämä on kunnianosoitus jäsenille, sanoo tuotannon suunnittelusta vastannut Eija Valkonen, jolla on kokonaisvastuu liiton viestinnästä. – Liiton imagoa ja brändiä ei ole tarvetta niinkään muuttaa, mutta ne pitää nostaa parempaan tietoisuuteen. Myös edunvalvonnan ja yhteistyön roolia on haluttu filmillä korostaa. Sitä alleviivaa myös liiton slogan yhteistyön voimasta. oMan brändifilmin tarve liittyy viime vuosien käänteisiin SAK:laisessa liittokentässä. – Valmistauduimme fuusioon muiden teollisuuden liittojen kanssa, ja siksi liiton ulkoasua ei vähään aikaan mietitty. Kun yhdistyminen ei toteutunutkaan, omaa näkyvyyttä piti lähteä kehittämään määrätietoisesti, Petri Vanhala sanoo. – Halusimme kuvata filmillä sitä, miten tärkeää paperija metsäteollisuus ovat tälle maalle. Emme halunneet vastakkainasettelua mihinkään suuntaan, vaan korostaa ylpeyttä tästä alasta. Kaikkiaan tuotanto oli lähes vuoden prosessi, ja toteutuksesta vastasi helsinkiläinen Kauas Creative. Filmistä tehdään myös lyhempiä versioita erilaiseen kampanjakäyttöön. Mitä filmistä pitäisi sitten jäädä jäsenille mieleen? – Toivon, että jokainen olisi omalla tahollaan ylpeä liitosta ja kaikkien meidän jäsenten työstä, pohtii Vanhala. – Tuo ylpeys ja arvostus herättävät parhaimmillaan tunteen siitä, että on osa jotain merkittävämpää, miettii Valkonen. »Osallistu kilpailuun osoitteessa: kampanja. paperiliitto.fi.» Paperi_24-25.indd 24 13.11.2019 16:36:54
PaPeriliit to?09 / 2019?25 6 / H i o m o FilMin ensi-ilta oli Lappeenrannassa syyskuun lopulla, Ajan tasalla -kiertueen ensimmäisessä tapahtumassa. Jäsenet ottivat filmin vastaan nyökytellen. – Juuri tuollaista tarvitaan. Liittoon kuuluminen on tärkeää, ja liian paljon ihmisiä ohjautuu nyt muihin kassoihin. Videolla tuli hyvin esille myös paperiteollisuuden hieno historia, sanoo UPM:llä Lappeenrannassa työskentelevä Jenni Leppänen. Liitto näyttää Leppäsen mielestä tällä hetkellä ulospäin ”sille mille kuuluukin”. – Olen ollut Paperiliiton jäsen vasta kuusi vuotta, mutta aiempiin liittoihin verrattuna tämä on oikeaa liittotoimintaa. Meillä ei ole turhia väliportaita, vaan liittoon voi olla yhteydessä hyvin suoraan. Olen itse työsuojeluvaltuutettu, ja olen saanut todella paljon apua. Stora Enso Imatran Janne Hämäläinen piti myös näkemästään. – Siinä oli kuvattu hienosti vanhaa aikaa ja sitä, mitä paperija kartonkiteollisuus olivat ennen. Myös nykyaika oli hyvin esillä. Liiton ulkoinen olemus on Hämäläisen mukaan koko ajan paranemaan päin. – Mediaja muu näkyvyys näyttää hyvälle. Meillä on paljon nuoria kesätyöläisiä, ja nuorten tapahtumat ovat olleet hyviä ja tarpeellisia. Nuorten jäsenten hankkiminen ja pitäminen on todella tärkeää.?• i l m e u u d i s t u i Brändifilmin ja sloganin lisäksi liiton muutakin ilmettä on freesattu syksyn aikana. Liiton logo, erilaiset graafiset elementit ja lomakkeet ovat uudistuneet. Lehti sai uuden ilmeen jo elokuussa, ja nettisivujen uudistus valmistui marraskuun alussa. Paperi_24-25.indd 25 13.11.2019 16:36:54
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a HAKEMUKSEN MAKSUPÄIVÄ SAAPUMISPÄIVÄ AIKAISINTAAN Viikko 49 tiistai 3.12. ....................................................................... torstai 5.12. keskiviikko 4.12. ............................................................ maanantai 9.12. torstai 5.12. ...................................................................... tiistai 10.12. Viikko 51 torstai 19.12. .................................................................... maanantai 23.12. perjantai 20.12. ............................................................... perjantai 27.12. Viikko 52 maanantai 23.12. ............................................................ maanantai 30.12. perjantai 27.12. ............................................................... tiistai 31.12. Viikko 1 maanantai 30.12. ............................................................ torstai 2.1. tiistai 31.12. työttömyyskassa on suljettu torstai 2.1. ......................................................................... tiistai 7.1. perjantai 3.1. .................................................................... keskiviikko 8.1. Viikko 2 tiistai 7.1. ........................................................................... torstai 9.1. ITSENÄISYYSPÄIVÄN, JOULUN, VUODENVAIHTEEN JA LOPPIAISEN PYHÄPÄIVÄT TUOVAT ANSIOPÄIVÄRAHAN MAKSUPÄIVIIN MUUTOKSIA. MUUTOKSET KOSKEVAT TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAN JATKOHAKEMUSTEN KÄSITTELYÄ. Poikkeavat maksupäivät Päivitä yhteystietosi YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Tes-syksy on hyvä syy tarkistaa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat Paperiliiton jäsenrekisterissä kohdallaan. Täsmälliset tiedot varmistavat, että saat viestejä ammattiliittosi eduista ja ajankohtaisesta tes-tilanteesta. Voit tarkistaa ja korjata yhteystietosi milloin vain eAsioinnissa. Linkki liiton sähköiseen asiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Rekisteröitymiseen tarvitset ensimmäisellä kerralla jäsennumerosi. Uutiset kulkevat mukanasi myös mobiilijäsenkortissa. Mobiilikortin latauslinkin voit tilata eAsioinnissa tai pyytämällä liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin älypuhelimeesi. Paperi_26-27.indd 26 13.11.2019 16:14:57
PaPeriliit to?09 / 2019?27 9 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a TyTTi NysTrömillä on poikkeuksellinen työnimike paperiliittolaiseksi. Tuotantoassistenttina työskentelevän Nyströmin työnkuvaan kuuluu muun muassa ajolistojen tekemistä, töiden avaamista ja sulkemista, laatikkotarrojen tekemistä ja työnjohtajan apuna olemista. – Olen sellainen pikkuapulainen, hän hymähtää. Nyström tuli Hämeenlinnan Huhtamäelle vuonna 1983 ja työskenteli pitkään tuotannossa kolmessa vuorossa. 2000luvun puolivälissä hän siirtyi päivätöihin ja pian sen jälkeen tuotantoassistentiksi. Hänen ammattiosastouransa alkoi samoihin aikoihin. – Työkaverini ja osaston silloinen rahastonhoitaja kysyi, tulisinko hallitukseen. Tarjous sattui sopivaan elämäntilanteeseen – olin juuri eronnut ja kaipasin jotain omaa juttua lasten ja kodin lisäksi. Aiemmin Nyström oli ollut tavallinen rivijäsen, joka oli osallistunut perheineen yhteisiin rientoihin. – Joskus sata vuotta sitten osallistuin johonkin viikon mittaiseen nuorisotapahtumaan Haukiputaalla, mutta ei osaston toiminta silloin vielä iskenyt kipinää. Hallitusjäsenyys aukaisi aivan uuden oven. Sen myötä Nyström on päässyt paljon paremmin perille asioista, ja näkökulmat ovat avartuneet. Joskus hän toimii kokouksissa myös sihteerinä. – EN ole enää aivan tumppu. Olen jotakin yrittänyt tehdä, kun minut on sinne kerran valittu. Syyskokouksessa valitaan taas uusi hallitus. Minusta on ihan hyvä, että porukkaa välillä vaihtuu. Osasto päätti taannoin säästösyistä harventaa kokouksia. Nyt niitä on joka toinen kuukausi, ellei mitään yllättävää tapahdu. Ensi vuonna osasto 66 viettää 75-vuotisjuhliaan. Elokuussa 1945 perustettu osasto kantoi nimeä Hämeenlinnan kotelotyön tekijäin ammattiosasto. Nykyään suurin osa osaston jäsenistä työskentelee Huhtamäellä ja Paccorilla. Huhtamäen työntekijöillä on takanaan suuri rutistus. Kesällä he muuttivat uusiin tuotantotiloihin vuonna 1963 rakennetusta tehtaasta. Nyström kiittelee uusia tiloja toimiviksi, tilaviksi ja ajanmukaisiksi. Samalla konekantaa uusittiin ja automaatiota lisättiin.?•?tiina Suomalainen Irtaudu arjesta ja hyödynnä HC-etusi Holiday Clubin lomahuoneistot ja kylpylähotellit ovat oiva kohde seuraavalle lomallesi kotimaassa. Liiton jäsenenä saat Holiday Clubin lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 prosentin ja kylpylähotelleissa päivän majoitushinnasta 30 prosentin alennuksen. Haku liiton omistamiin lomaosakkeisiin Saimaalla, Tampereella, Saariselällä, Vuokatissa ja Punkaharjulla on keväisin ja syksyisin. Vapaaksi jääneitä viikkoja voit hakea jatkuvasti. Esimerkiksi vuodenvaihteen aikaan Holiday Club Tampereen Kylpylässä on yhä vapaana liiton korkeatasoisia lomaosakkeita. Vapaita viikkoja ja Äkkilähtöjä haetaan Holiday Club-yrityspalvelun puolella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen jaksojen alkua Holiday Clubin sivuilla: holidayclub.fi/yrityspalvelu. Saat kaikista Paperiliiton omistamista lomahuoneistojen Äkkilähdöistä 100 euron alennuksen. Alehinnan saat tekemällä varauksen puhelimitse, ei netissä. Huomaa, että kirjautumisen tunnukset ovat muuttuneet. Lisätietoja paperiliitto.fi > Jäsenasiat > Jäsenedut.?• Osaston hallituksen jäsenyys avasi uuden näköalan Tuotantoassistenttina työskentelevä Tytti Nyström on Hämeenlinnan osasto 66 hallituksen jäsen. Loma mielessä? HC-jäsenetuja voit hyödyntää erimittaisiin majoittumisiin. Paperi_26-27.indd 27 13.11.2019 16:14:58
PaPeriliit to?09 / 2019?29 9 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 3.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 9”. Ristikon 8/2019 palkinnon sai Helena Takkumäki, Renko. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 12.11.2019 10:21:32
30?PaPeriliit to?09 / 2019 Lokakuisena perjantaina Kotkamillsin paperija kartonkitehtaalla Kotkassa otetaan ryhmäkuvaa. Erikoinen tapaus piristää arkea ja kirvoittaa naurua. – Oli ihan hauska, kun porukkaa tuli neljästä ilmansuunnasta, räpsästiin kuva, ja sitten kaikki pakenivat taas omiin työpisteisiinsä, käynnissäpitäjä Eero Mäkelä kuvailee. Muuten mielessä risteilevät vapaan viikonlopun riennot. Mäkelä arvelee, että ne liittyvät lasten harrastuksiin. Viikossa niiden parissa tulee mittariin noin 300–400 kilometriä ja työmatkat päälle. – Lauantaina mennään ehkä katsomaan KooKoon peliä Kouvolaan. Se on yhteinen juttu kaikkien kolmen lapsen kanssa. Kun kaverit juo siellä kahvia, voi sanoa, että ne kupit on muuten meidän työmaalla tehdystä pahvista. Aina pitää sen verran kehaista, hän hymyilee. Pastakeittiön hoitaja Reeta Laine miettii, että ilma on viilenemässä ja talvi tuntuu tekevän tuloa. Pitäisi saada talvirenkaat vaihdetuksi. – Yritän käyttää naisellisia keinoja ja delegoida sen jollekin muulle. Itse en käy kyllä vaihtamaan, hän nauraa. asentaja Johannes Taljalla on vielä muutama tunti töitä ennen saunailtaa. Löylyyn on lähdössä 15 korjauspajalaista yhteensä noin 35:stä. Firman sauna on varattu ja pientä tarjoiluakin on luvassa. – Virkistytään ja jutellaan mukavia. Naisistakin jutellaan, siis kehutaan, koska onhan ne ihania, hän tarkentaa. Operaattori, massanvalmistaja Petri Ahola odottelee, että kello kertoo viikonlopun alkamisesta. – Perhe siellä odottaa, hän sanoo. Aholalla on tiedossa haravointia ja pihan talviteloille laittoa vaimon ja kolmen lapsen kera. Hän miettii, että kalastamaan olisi vielä kiva päästä, mutta ei taida vaimo laskea, kun on myrskyä luvattu. käynnissäpitäjä Jarkko Rokka aikoo viettää viikonlopun töissä. – Huonot ilmat, niin mitä sitä muutakaan tekemistä, hän psyykkaa itseään. Rokka myöntää, että saattaa käydä mielessä, että olisi sitä kiva istuskella hyvän porukan kanssa vapaalla iltariennoissa. Mutta rauhallisempaa menoa on kuitenkin tiedossa viikonloppuun rauhoittuvassa tehdassalissa.? • ?Mari Schildt Perjantai vei Kotkamillsin aamuvuoron ajatukset jääkiekkoon ja talvirenkaisiin. Viikonloppu mielessä »Yritän käyttää naiselisia keinoja ja delegoida jollekin.» P o t r e t t i Kotkamillsin paperija kartonkitehtaan aamuvuoro kokoontui ryhmäkuvaan . 9 / T a u k o t i l a Jukka koSkinen Paperi_30-31.indd 30 13.11.2019 9:53:02
PaPeriliit to?09 / 2019?31 9 / T a u k o t i l a S aksa on siitä erikoinen maa, että oikeastaan se koostuu kahdesta osasta. Idästä ja lännestä. Enää tätä ei tule ajateltua, onhan yhdistymisestä jo 30 vuotta, mutta tosiasia on, että tuon yhdistymisen jälkikaiut huomaa yhä. Muurin kaatuminen ja valtion päättyminen olivat dramaattisia asioita. Tavalliselle itäsaksalaiselle duunarille DDR:n romahdus merkitsi usein työpaikan menetystä. Valtio omisti kaiken, eikä se ollut pyrkinyt tuotannon tehokkuuteen vaan tarjoamaan töitä mahdollisimman monille. Yhdistymisen myötä alkanut yksityistämisaalto pyyhki pois työpaikkoja. Esimerkiksi Wartburg-autotehtaassa Eisenachissa oli ennen yli 10 000 työntekijää ja jokainen auton osa valmistettiin paikan päällä, mutta nykyään Eisenachissa valmistetaan Opeleita enää viidesosalla entisestä työntekijämäärästä ja osia tilataan alihankkijoilta ympäri maailmaa. Toki DDR:n romahdus toi ihmisille paljon – ennen kaikkea perusoikeuksia. Vapauden liikkua, hakea töitä, opiskella. Enää ei tarvinnut pelätä urkkijoita, mielipiteiden takia ei joutunut vankilaan eikä niiden takia koko perhettä vainottu. Sai ostaa mitä halusi, kunhan oli rahaa. Toiset pystyivät nauttimaan näistä vapauksista ja mahdollisuuksista enemmän kuin toiset: Saksojen yhdistyminen jakoi itäsaksalaiset voittajiin ja häviäjiin. VoiTTajia olivat nuoret, joille maailma avautui. Häviäjiä taas he, jotka olivat liian vanhoja ja vähän kouluttautuneita löytääkseen uusia töitä. He kokivat menettävänsä paljon, työpaikan ja kokonaisen kulttuurinkin, kun DDR vain ajettiin alas ja lännen rakenteet ja arvot ottivat vallan. 30 vuotta ei ole sittenkään paljon. DDR on yhä läsnä ihmisten muistoissa, tunteissa ja ajattelutavoissa. Ja tuon kadonneen valtion jäljet näkyvät yhä rakenteellisestikin: idässä palkat ovat yhä keskimäärin matalampia ja työttömyysprosentti suurempi. Vasta muurin jälkeiset sukupolvet voivat todella yhdistää Saksan ?• m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i kerrostaLossa asuessaan Juha Merralla oli selvä visio: hän asuisi omakotitalossa sitten, kun se aika koittaa. – Olen aina kaivannut sitä, että on tilaa ympärillä, naapuri ei ole liian lähellä, on pihaa ja rakennuksia, missä touhuta ja temmeltää lasten kanssa. Olen maatilalta kotoisin ja halusin maaseudun rauhaan. Edessä on perheen ensimmäinen joulu omassa talossa. Mieleinen koti löytyi hyvältä paikalta: kirkonkylältä, jossa kaikki on lähellä. – Täällä on riittävästi tilaa, aitta, ulkosauna, vanha navettarakennus ja iso tontti. Suurimmat remontit talossa on tehty ja kotona voi alkaa jouluvalmistelut. Työmatkaa Kuusankoskelle on reilut 10 kilometriä. Sinnekin on mukava mennä. – Ihan mahtava työpaikka, pieni yksikkö, jossa on tosi mainio ryhmähenki. • Koti maaseudun rauhassa asuinpaikka?Valkeala syntynyt 22.11.1982 perhe avopuoliso Anu, yhteinen tytär Saga sekä Anun lapset Vilma ja Luka työ laitosmies, Kemira Chemicals, Kuusankoski terveiset Kemiran Kuusankosken porukalle synttärinään keitetään kakkukahvit Juha Merta »DDR on yhä läsnä ihmisten muistoissa, tunteissa ja ajattelutavoissa.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 13.11.2019 9:53:03
Paperi_32-33.indd 32 6.11.2019 11:36:11
PaPeriliit to?09 / 2019?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä O pin laittamaan ruokaa nuorena, kun 15 vuotta reissuhommissa olin, ja muut tärkeät asiat on opettanut äiti. Hyvin onnistui. En keksi yhtään kotityötä, josta tulisi paha mieli. Asun kumppanini Päivin kotitalossa. Kaksitoista vuotta sitten, kun tavattiin lavatansseissa, minä heti huomasin, että nyt muuten menee jalat samaan tahtiin. Kun yhteen muutettiin, Päivi totesi, että kyllä tää lakanan viikkaaminen on helpompaa, kun toinen pitää lakanan päästä kiinni. Me ollaan mun Päivin kanssa tiimi. Hän piti tyttärensä kanssa ryhmistä tämän kotitalonsa yläkerrassa, me asuttiin rivarissa. Sitten hoitolapset loppui. Remontoitiin alakerta Päivin äidille ja muutettiin itse keskikerrokseen. Päivin työstä jäi aidattu yläpiha ja leikkimökit sun muut. Lapsenlapset siellä nyt temmeltää. Meillä on niitä yhteensä seitsemän. Talo on iso, 330 neliötä, tekemistä loputtomasti. Mummi on omassa kämpässään pirteessä kunnossa. Se tulee aina seurailemaan, kun tehdään pihahommia. Päivi pitää rankoja toisesta päästä, kun minä sahaan moottorisahalla. Siivoukset tehdään yhdessä, ja tietenkin ruoka, meidän kaikista yhteisin asia. Nimittäin kun ruokahommasta soitan, että olisiko lihapullien aika tänään, hän vastaa tosi usein, että veit sanat suustani! Päivi on jo osa-aikaisella eläkkeellä ja mulla neljä vuotta jäljellä. Innolla odotetaan eläkeläisten kiireitä. Viikonloppu oli hieno. Tehtiin puusouvia perjantaina, ja lauantaina puhallettiin lehdet pois nurmikolta. Kävin vaihdattamassa talvirenkaat. Kun mentiin saunaan, oli tosi hyvä mieli kummallakin siitä, että saa talvi tulla. Saunan jälkeen laitettiin ruokaa yhdessä ja sitten tehtiin se meidän juttu. Pantiin televisiosta Youtube päälle ja pidettiin kotitanssit! Eilen meillä oli myrskyn jälkeen poutasää, niin kuin oikeastaan aina. Kari Tapiota parempaa ei olekaan. Hitaita me kotona tanssitaan, ei mitään humppaa tai jenkkaa. Mummi voi alakerrassa häiriintyä, ja sitähän me ei haluta. ? Telepatiasta on saatu outo todiste Turengissa. Heimo Syrjäsen maha haluaa siellä samaa ruokaa, mitä hänen kumppaninsa Päivi on ajatellut koko päivän. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Reima Kangas »minä heti huomasin, että nyt muuten menee jalat samaan tahtiin.» Heimo Syrjänen on 60-vuotias asentaja Huhtamäen Hämeenlinnan tehtaassa. Paperi_32-33.indd 33 6.11.2019 11:36:12
34?PaPeriliit to?09 / 2019 »Jos ihminen uskoo, että hänet on kirottu, tulee kirouksesta aito ja toimiva.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. I skä! Sattu polveen!” ”Tulepas tänne niin iskä puhaltaa. Helpottiko?” ”Joo!” Pipin parantaminen puhaltamalla on monen ensimmäinen kosketus plaseboefektin maailmaan. Useimmat meistä lakkaavat uskomasta puhaltamisen tehoon kivunlievittäjänä, mutta toisilla sama mekanismi kantaa läpi elämän erilaisten uskomushoitojen kuten reikienergian ja homeopatian muodossa. Vaikka nykytieteen valossa vedellä ei ole muistia eikä ihminen kykene lähettämään parantavia energia-aaltoja, on monelle oma kokemus silti tutkittua tietoa uskottavampi. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen ja ortopedian dosentti Teppo Järvinen tekivät laajan tutkimuksen, jossa tutkittiin plaseboefektin vaikutusta polven tähystysleikkaukseen. Puolelle potilaista tehtiin oikea leikkaus, toisen puolen potilaiden polvi avattiin, mutta siihen ei tehty minkäänlaista leikkausta. Leikkauksen jälkeen potilaita haastateltiin polven kunnosta. Tulokset olivat ällistyttäviä. Sekä aidosti leikatuilla potilailla että potilailla, joiden polveen ei tehty minkäänlaista operaatiota, paranemistulokset olivat aivan samat. Vuonna 2010 Harvardin yliopiston Ted Kaptchuk teki tutkimuksen, jonka tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia. Plaseboefektin yksi ongelma on, että prosessiin liittyy yleensä huijaus. Potilaita joudutaan huijaamaan lääkkeen sisällöstä, ja tämä luonnollisesti luo eettisiä kysymyksiä hoidosta. Kaptchuk halusi selvittää, kuinka potilaat reagoivat silloin, kun he tietävät, että lääke on pelkkää plaseboa. Potilaille kerrottiin, että lääke on plaseboa eikä sisällä mitään oikeaa lääkeainetta, mutta tutkimusten mukaan se tehosi silti. Kontrolliryhmä ei saanut mitään lääkitystä. Kolmen viikon jälkeen plaseboryhmä koki oireidensa helpottaneen kaksi kertaa paremmin verrattuna kontrolliryhmään. Potilaat tiesivät aivan hyvin, ettei pillereissä ollut mitään vaikuttavaa ainesosaa, mutta silti heidän oireensa helpottivat! Pelkästään suggestio siitä, että hoito tehoaa, näyttää auttavan potilasta. Länsimaisessa lääketieteessä plaseboefekti on aina läsnä hoidossa. Valkoiset takit, miljoonien laitteet ja kliininen sairaalaympäristö ovat jo itsessään kuin poppatohtorin rituaali. Lääketieteessä plaseboefekti ei kuitenkaan voi koskaan olla ainoa metodi, vaan konkreettisen hoidon tukena oleva voima. Täysin lumevaikutukseen perustuvat hoitomuodot, kuten homeopatia, eivät ole eettisiä hoitomuotoja etenkään vakavampien sairauksien hoidossa. Ihmisen mielen voimaa paranemisessa ei voi aliarvioida. Toisaalta kolikolla on myös kääntöpuoli. Nosebo-efekti tarkoittaa plasebon vastakohtaa, huonon olon ja sairauksien aiheuttamista uskomuksen voimalla. Sama voima, joka vaikuttaa positiivisesti ihmiseen uskon avulla, toimii myös käänteisesti. Jos potilas luulee lumelääkettä aidoksi, vaikuttavat myös aidon lääkkeen luetellut sivuvaikutukset samalla tavalla, kuin ne vaikuttaisivat oikeassa lääkkeessä. Esimerkiksi voodoopapin langettama kirous voi vaikuttaa nosebon avulla. Jos ihminen uskoo, että hänet on kirottu, tulee kirouksesta aito ja toimiva. mieLemme voiman merkitystä terveyteen ei pidä aliarvioida. Tutkimuksissa on havaittu, että paranemisprosentti optimisesti suhtautuvilla on parempi kuin negatiivisuuteen taipuvaisilla. Yalen tutkijat seurasivat 660 ihmistä kahdenkymmenenkolmen vuoden ajan ja he huomasivat, että vanhenemiseen positiivisella asenteella suhtautuvat elivät yli seitsemän vuotta pidempään kuin negatiivisen asenteen omaavat henkilöt. Asenne vaikutti verenpainetta, kolesterolia, tupakointia, ylipainoa tai liikuntaa enemmän. On helppo mieltää lapsen kuhmun parantaminen puhaltamalla lapsenuskoksi. Täysin sama mekanismi kuitenkin kantaa läpi elämämme, rituaalit vain vaihtuvat. Isän tai äidin puhallustaika ei ole sen ihmeellisempi asia kuin vaihtoehtolääkkeiden tai länsimaisen lääketieteen mukana kulkeva plasebo-efekti. ? »vanhenemiseen posi tiivi sella asenteella suhtautuvat elivät yli 7 vuotta pidempään kuin negatiivisen asenteen omaavat henkilöt.» 9 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 6.11.2019 11:22:12
PaPeriliit to?09 / 2019?35 9 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Rauman osasto 42 Lasten joulujuhlat sunnuntaina 24.11. klo 16.00 Rauma-Salissa. Jyväskylän osasto 12 Perinteinen jouluruokailu osaston jäsenille Gradian Oppilikassa (vanha paikka),Viitaniementie 1, la 29.11. klo 15-18. Ilmoittautumiset viimeistään 28.11. mennessä Hannu Simonaholle 0400 935 917 tai Viljo Hokkaselle 040 744 3900. s y y s k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri Tampereen osasto 4: ke 27.11. klo 16.00, Näsilinnankatu 22 A 33 Mäntän osasto 5: ti 26.11. Klo 17.00, Mäntän kaupungintalo Valkeakosken osasto 70: ke 27.11. klo 16.00, osaston toimitalo Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: ti 26.11. klo 17.30 Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3, 03100 Nummela Lohjan osasto 47: to 28.11. klo 17.30 Lohjan työväentalo, Kalevankatu 1, 08100 Lohja Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 14.12. klo 17.00 O`jes Hovinsaari. Ilta jatkuu pikkujoulujen merkeissä. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Ilmestyy 20.12. Aineistot viim. 3.12. 2020 Nro 1 Ilmestyy 24.1. Aineistot viim. 8.1. Nro 2 Ilmestyy 21.2. Aineistot viim. 5.2. Nro 3 Ilmestyy 27.3. Aineistot viim. 11.3. Nro 4 Ilmestyy 15.5. Aineistot viim. 28.4. Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. mennessä Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Ovatko tietosi ajan tasalla? Täsmälliset yhteystietosi jäsenrekisterissä varmistavat, että viestit Paperiliiton eduista ja meneillään olevista työehtoneuvotteluista tavoittavat Sinut. Tarkista ja korjaa yhteystietosi milloin vain eAsioinnissa. Linkki eAsiointiin löytyy: www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Uutiset kulkevat mukanasi myös mobiilijäsenkortissa. Tilaa latauslinkki eAsioinnissa tai pyydä jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@paperiliitto.fi) lähettämään linkki puhelimeesi. SASKin Solidaarisuuspäivät 2020 Reilumpi maailma Mitä vaaditaan, jotta työntekijöiden ihmis oikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa? Tule, koe, kuuntele, keskustele. Solidaarisuus päivät Lahdessa 1.–2. helmikuuta 2020. Paperi_34-35.indd 35 13.11.2019 14:44:26
? Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergy-kantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Paperi_01.indd 2 1.11.2019 10.13.05