Paperiliitto 09/2020 - Lehtiluukku.fi

09/20 P a p e r i l i i t t o toiseen suuntaan Paperiteollisuus palkkaa uusiakin työntekijöitä. uusiakin työntekijöitä. korona-aika Sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähentyneet. työtapaturmat vähentyneet. jäsenedut Lauri Häyrynen osallistuu liiton tapahtumiin. Hyvää vuosikertaa Vaikka aluksi kaverit ihmettelivät ja vanhemmat estelivät, porilaiset Harri Saarinen ja Veijo Rantanen ovat työskennelleet samassa tehtaassa jo vuodesta 1974. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 12.11.2020 14.51.55 12.11.2020 14.51.55
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo – . Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie , Kuusamo. Puhelin: . Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.? Purala: Puralantie A, Verla. Puhelin: . Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.? Särkelä: Finnarintie , Ylönkylä. Puhelin: . Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.? Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 12.11.2020 15.43.37 12.11.2020 15.43.37
P a p e r i l i i t t o 9 / 2 2 2 .1 1 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Jollekin se tapahtui 16-vuotiaana erikoisluvalla, toisille myöhemmällä iällä. Jos aikoinaan tekijä valitsi tehtaan, sittemmin on tehdas valinnut tekijänsä. Tässä lehdessä tapaat sekä 1970-luvun puolivälissä työvoimapulaa helpottamaan tulleet kaverukset että hiljattain paperiteollisuuteen vaihtaneen kolmikon. Kaverukset ovat olleet tyytyväisiä valintaansa, vaikka vanhemmat sitä alkuun vastustivat ja toivoivat jälkikasvun opiskelevan ammattiin koulussa. Nykyisin alan oppisopimuskoulutuksiin on tunkua. Kolme jäsentä kertoo, miksi he valitsivat uran paperiteollisuudessa, vaikka tänä päivänä todellisuutta on sekin, että kokonainen tehdas, Kaipola, suljetaan ja väkeä irtisanotaan muualtakin. Erilaisia kaveruksia, alalle tulevia ja sieltä lähteviä yhdistää Paperiliitto. Sinäkin olet valinnut liiton kumppaniksesi, etujesi valvojaksi työelämän muutoksissa. Voit luottaa siihen, että Paperiliitto jatkaa tehtävässään ja sopii työehdot liiton jäsenten puolesta. Liittoon kuulumisen merkitys korostuu tulevaisuudessa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. • Sinun valintasi 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 UPM:n irtisanomat työntekijät ovat vaikean tilanteen edessä. 06 Ensi kesän liittokokous pohtii uutta tes-tilannetta. 08 12-tuntisessa vuorossa ilman taukoja. 09 Metsäteollisuus toi mieleen humalaisen saksalaisen motoristin. 22 Laadusta tinkimättä: Työkaverin merkitys kasvaa, kun väki vähenee. 24 Paperiliittolaiset arvioivat jäsenetujaan. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Asenne ratkaisee neuvotteluissa. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Lempäälän Pyrollpackilla mietityttivät koirat, kukka ja yt. 31 Maailmalta: Brittipoliitikot rikkovat omia määräyksiään. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Virtuaalitodellisuus on väkevä kokemus. 16 Korona-aikana sairastumiset ja tapaturmat ovat vähentyneet. Westpakilla sairauspoissaolot ovat pysyneet tavallisen pieninä. 18 Paperiteollisuuden ovet käyvät molempiin suuntiin. Krista Hupanen tähtäsi alalle kymmenen vuotta ja pääsi sisään. 32 Jyrki Vieno ei tarvitse kesämökkiä, koska ammattiosastolla on hieno rantapaikka, ja Pyhäjärvi voittaa ulkomaanmatkat. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE MirjaMi LiiMatainen Vesa-Matti Väärä Veera Korhonen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 12.11.2020 16.31.16 12.11.2020 16.31.16
9 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?09 / 2020 Vaikka UPM:n tuotantoyksiköitä koskevat yt-neuvottelut saatiin päätökseen lokakuun puolivälissä, yksilötason ratkaisut viipyivät ja pitivät henkilöstöä epätietoisuudessa aina marraskuun puoliväliin asti. Jämsänjokilaakson tehtailla sekä Pietarsaaressa, Kymillä, Kaukaalla ja Tervasaaressa irtisanomisilmoituksia tippui henkilöstölle hissukseen kolmen viikon ajan. Irtisanominen on voinut viivästyä esimerkiksi silloin, jos työntekijä on ollut lomautettuna tai sairauslomalla. – Kovin epäselvä on tämä syksy ollut. Vielä marraskuun alussa ei ole ollut selkeää sapluunaa esimiehilläkään siitä, kuka täällä menee mihinkin. Tuleva toimintamalli on sanalla sanoen hakusessa, toteaa UPM Kaukaan pääluottamusmies Kari Rikkilä Lappeenrannasta. Kun UPM ilmoitti elokuussa laajoista tuotannon supistuksista ja väen vähentämisestä, jämsäläinen prosessinhoitaja Jari Hartikainen, 57, ei ollut uskoa korviaan. Lähes 40 vuoden työrupeama Kaipolan tehtaalla katkeaisi kertalaakista. – Yhden koneen sulkeminen olisi ollut ymmärrettävissä, mutta että koko Kaipolan tehdas. Sitä ei voi vieläkään käsittää. Epätietoisuus rasittaa Työpaikka lähtee alta myös Hartikaisen puolisolta Elina Huuskolta, 51. Hän on menettänyt syksyn aikana työpaikan lisäksi sekä hermonsa että yöunensa. Huusko on istunut netin äärellä iltamyöhään tutkien vaihtoehtoja ja miettien, mitä tekisi loppuelämällään. Työnantaja lupaa taloudellista apua muuttokustannuksiin tai tukea koulutukseen, mutta tarjous saa Huuskon pyörittämään päätään. Lappu kouraan teksti ja kuva? Päivi Ketolainen UPM:n synkkä syksy kärjistyi irtisanomisilmoitusten jakoon. Jämsäläiset Jari Hartikainen ja Elina Huusko kysyvät, mitä sitä loppuelämällään tekisi Laittaisiko viidenkympin ylittänyt nainen omakotitalon myyntiin ja opiskelisi uuden ammatin kymmenien vuosien työelämän jälkeen? – Mihin me täältä muuttaisimme ja kuka meidän talomme edes ostaisi? Eipä minulla ole opiskelutaitojakaan, kun edellisestä koulunkäynnistä on todella pitkä aika. Elina Huusko ei ole löytynyt ratkaisua netistä. Muutakaan viisautta ei ole vielä näköpiirissä. – Minulla olisi kuitenkin vielä runsaasti työvuosia edessä, hän huokaa. Lähes 400 muutakin perhettä Jämsän seudulla on kovan edessä. Kaipola sulkee ovensa lopullisesti joulukuun puolivälissä, jolloin suurin osa henkilöstöstä käy tarpeettomaksi. Vain voimalaitos jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Lakimiehet asialle UPM:n sellutehtailta väkeä vähennetään yhteensä 170 työpaikan verran. Pääluottamusmiesten mukaan ymmärrystä väen vähentämiselle ei löydy, sillä sellun markkinat ovat tällä hetkellä hyvät. – Harmillista on, että yt-neuvotteluissa ei huomioitu kaikkia niitä, jotka halusivat eläkeputkeen. Nyt meillä Kaukaallakin seuraa kovia irtisanomisia, toteaa Kari Rikkilä. Kaipolassa toiveikkaita ratkaisumalleja on löytynyt vain harvoille kovan irtisanomisen kokeville. Muutamia työpaikkoja on löytynyt Mäntästä Metsä Tissuen tehtaalta. Muutamalle kymmenelle henkilölle löytynee työtä UPM:n Jämsänkosken tehtaalta, vaikkakin se onkin kaksiteräinen miekka. Samalla »Mihin me täältä muuttaisimme ja kuka meidän talomme edes ostaisi?» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 12.11.2020 9.29.15 12.11.2020 9.29.15
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2020?5 Jari Hartikainen ja Elina Huusko ovat tyhjän edessä. Hakeako kaupungin puisto toimelle kesätyöntekijäksi tai puhelinmyyjäksi sukkia myymään, kun paperiammattilaisille ei töitä enää paikkakunnalta löydy. – Onneksi on talovelka maksettu, he sanovat. nimittäin Jämsänkoskellakin tapahtuu kovia irtisanomisia. – Minua suututtaa tällainen menettelytapa. Irtisanomisten laillisuus tullaan tarkistamaan vielä lakimiesten kanssa, sanoo Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio. Auttaako kaupunki? Jämsän alueella eläkeputkiratkaisuun yltää viidesosa kaikista Kaipolan 448 irtisanottavasta. Vaikeimmassa tilanteessa on juuri Huuskon ja Hartikaisen ikäluokka eli 50–60-vuotiaat. Heitä on suurin osa työttömiksi jäävistä. – Mitä meidän ikäisille on enää tarjolla? kysyy Jari Hartikainen. Hän toivoo, että nyt syntyisi erityinen putkijärjestely, joka mahdollistaisi jo alle 60-vuotiaiden pääsyn järjestelmän piiriin. – Kaupungin taholta on väläytetty, että meille eläkeikää lähestyville järjestyisi kaupungin töitä, jonka jälkeen putkeen pääsy mahdollistuisi. Jämsäläisperheen on vaikea löytää tilanteesta mitään hyvää. – Ehkä ainoa hyvä juttu on, että lapset ovat aikuisia eikä talovelkaa enää ole. Lehden painoon mennessä irtisanomisten tilanne kaikilla tehtailla oli osin vielä avoinna. Paperiliitto-lehti seuraa verkkolehdessä UPM:n yt-neuvotteluiden jälkitilannetta ajantasaisesti. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 12.11.2020 9.29.15 12.11.2020 9.29.15
9 / k u o r i m o 6 / on ensimmäinen hetki, jolloin Paperiliitto luo askelmerkkejä tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Ensi vuoden jälkeen paperiteollisuuden työehdoista sopiminen muuttuu ratkaisevasti: Metsäteollisuus ry aikoo vuosikokouksessaan ??. marraskuuta vahvistaa, että se lopettaa sopimuskumppanin roolinsa ja neuvotteluvastuu työehdoista siirtyy yrityksille. Voimassa oleva paperiteollisuuden ??. työehtosopimus jää näin ollen Metsäteollisuus ry:ltä viimeiseksi. Paperiliitto jatkaa sopimusosapuolena myös tulevaisuudessa. – Liittokokouksessa on Paperiliitolla paikka tarkastella, onko Metsäteollisuuden ilmoituksen takia tarvetta muuttaa liiton sääntöjä, sanoo kokousjärjestelyistä vastaava liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliiton liittokokouksen päätettäväksi tulevat aloitteet ohjaavat liittokokouksen ja koko tulevan liittokokouskauden ????–???? kulkua ja liiton painopistealueita. liittokokous pidetään Helsingissä ??.-??. kesäkuuta, mutta rinnalla varaudutaan myös vaihtoehtoisiin tapoihin, jos liittokokous on koronatilanteen takia järjestettävä etäyhteyksin. Liittokokous määrittää seuraavan liittokokouskauden painopisteet ja toimintalinjat, käsittelee ammattiosastojen ja hallituksen tekemät esitykset, valitsee liiton ja valtuuston puheenjohtajat, hallituksen ja valtuuston jäsenet sekä varajäsenet. ammattiosastolla on oikeus lähettää yksi liittokokousedustaja kutakin alkavaa ???:a työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohden. Tulevaan kokoukseen osallistujia on ???. Lukumäärä on viimekertaista isompi, koska aiemmin edustajaksi valinnan raja oli per ??? jäsentä. Liittokokous järjestetään joka neljäs vuosi. Samaan aikaan pitää kokouksensa myös Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto. • Paperiliiton 23. liittokokous pidetään ensi kesäkuussa monella tapaa poikkeuksellisessa tilanteessa. Edessä on iso muutos Pääluottamusmiehille järjestetty koulutus avasi paperiteollisuuden muuttuvaa sopimustilannetta. Etäkouluttajina toimivat lakimies Juha Koivisto, liiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja liittosihteeri Juhani Siira. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 12.11.2020 14.01.23 12.11.2020 14.01.23
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 9 / k u o r i m o / 7 Adaralta vähenee viidennes Adara on sanonut irti ?? tuotannon työntekijää. Vähennyksiä koskevat neuvottelut päättyivät marraskuun ensimmäisellä viikolla. Valkeakoskella toimivalle tehtaalle on toteutettu automaatiota lisääviä investointeja, joten vähennyksiä osattiin odottaa. Se, että reilu viidennes työpaikoista lähti, järkytti työntekijöitä. Tehtaalle jää ?? työntekijää. – Nyt meitä mietityttää, miten tuottavuus pysyy reilassa jäljelle jäävällä määrällä. Se aiheuttaa huolta työntekijöiden jaksamisesta. Työnantajalla on suunnitelmansa, mutta huomioiko se tarpeeksi esimerkiksi sairauspoissaoloja ja vuorovapaiden pitämistä, pohtii pääluottamusmies Markku Salokivi. Työntekijöiden mielestä työntekijämäärän putoaminen ??:een olisi ollut ymmärrettävämpi ja kovat irtisanomiset olisi vältetty. Nyt kovia irtisanomisia tuli kymmenen. Kahdeksan henkilöä jäi työttömyyseläkeputkeen tai eläkkeelle ja kahden vähennys toteutui muilla toimin. Irtisanomisilmoitukset annettiin pian yt-neuvottelujen päätyttyä. Irtisanotuilla ei ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. • Työaikapankki Ohjeet työaikapankista määrittelevät keskeiset asiat paikallisen ratkaisun tekemisessä. Niillä voidaan poiketa mm. säännöllistä työaikaa ja vuorovapaita koskevista määräyksistä. Työaikapankki mahdollistaa työn joustavoittamisen niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. Kuinka mielestäsi työaikapankkinne toimii? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Pääpiirteittäin on toiminut koko ajan paremmin. Kun tarkastelujakso kokeiluvuoden jälkeen pidennettiin yhdestä vuodesta koko työsuhteen ajalle, se vapautti aika paljon käyttöä. Työaikapankilla saadaan otettua huomioon työntekijän yksilölliset tarpeet, työssäjaksaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä itsemääräämisoikeus, mutta se tuo myös työnantajalle heidän toivomaansa joustavuutta.” • Pertti Niemi pääluottamusmies UPM Ra? atac Suomalaiset luottavat liittoihin ?? prosenttia haluaa, että työehdoista, kuten palkoista, neuvottelevat tulevaisuudessa työntekijöitä ja työnantajia edustavat liitot. Liittotason sopimista työehdoista kannattavat erityisesti työntekijät (?? %) ja toimihenkilöt (?? %). Asiantuntijatehtävissä työskentelevistä ?? prosenttia on tätä mieltä. Luvut käyvät ilmi SAK:n teettämästä kyselystä. Lähes puolet (?? %) on sitä mieltä, että palkankorotuksista pitäisi neuvotella ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä. Työpaikkatason sopimista palkoista kannattaa ?? prosenttia vastaajista. Vain viidennes (?? %) on valmis neuvottelemaan palkankorotuksista itse työnantajan kanssa. SAK kysyi myös vähimmäispalkoista sopimisesta. Vastaajista lähes puolet sopisi vähimmäispalkoista ammattija työnantajaliittojen kesken, jotta alakohtaiset erot voidaan ottaa huomioon. Reilu kolmannes on sitä mieltä, että kaikkia koskevat vähimmäispalkat pitäisi säätää laissa. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen haastateltiin ???? työikäistä ??–??-vuotiasta henkilöä. • Pyroll päätyi irtisanomisiin harjoittava Pyroll on sanonut irti kuusi henkilöä Siltakylässä sijaitsevalta tehtaaltaan. Syyt ovat tuotannollis-taloudelliset. – Tilauskanta on laskenut ensi vuodeksi ja yksi vanhempi kone poistetaan käytöstä. Uusilla koneilla pystytään toimimaan tehokkaammin, kertoo pääluottamusmies Janne Wikström. Tehtaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet osin koronapandemian uhka ja osin asiakkaiden muuttuneet tuotetarpeet sekä myös arkittamisen paluu takaisin valmistajalle itselleen. – Asiakkaat tilasivat keväällä varastoja täyteen varmuuden vuoksi ja ne käyttävät nyt niitä. Meillä tehtiin keväällä ylitöitä ja syksy oli sitten aika hiljainen. Vähitellen tilanne näyttää tasaantuvan, Wikström sanoo. Loka-marraskuussa käydyissä yt-neuvotteluissa oli vaihtoehtona myös lomauttaminen. Irtisanomisista kaksi on kovaa ja neljän kohdalla on kyseessä eläkeputkimahdollisuus. Irtisanomisten jälkeen tehtaan tuotantoon jää noin ?? työntekijää. • »työntekijöistä 70 % kannattaa liittotason sopimista.» tekovelvoitetta irtisanomisaikana. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 12.11.2020 14.01.23 12.11.2020 14.01.23
8?PaPeriliit to?09 / 2020 9 / k u o r i m o Kiire on lisääntynyt selvästi niiden 20 vuoden aikana, jotka Terhi Koskela on työskennellyt Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla. – Porukkaa on vähennetty aika huikeasti ja samaan aikaan on tullut uusia tehtäviä kuten kirjaamista ja raportointia. Toisaalta automatisaatio on myös lisääntynyt, joten työ ei ole enää niin fyysistä kuin aiemmin, kertoo jälkikäsittelyssä työskentelevä Koskela. Tehtaalla siirryttiin 12-tuntiseen muutama vuosi sitten, joten kiireisestä vuorosta muodostuu todella rankka. – Pahimmillaan ei ehdi pitää kuin yhden 20 minuutin ruokatauon. Kyllähän se vaikuttaa hyvinvointiin, jos ei kunnolla ehdi syödä eikä pääse oikein edes irtautumaan työpisteeltä. Jos ei ketään saa tauottamaan, on vain pakko pysäyttää koneet. SAK:n joka toinen vuosi tehtävän Hyvän työn mittari -tutkimuksen mukaan eniten työntekijöitä huolestuttavat juuri kova työtahti ja kiire. Tutkimuksen mukaan merkittävin seuraus kiireestä on se, että työntekijät eivät ehdi tehdä töitään niin hyvin kuin haluaisivat. Kiire aiheuttaa myös ärtymystä, hermostuneisuutta sekä uni-, muistija keskittymisvaikeuksia. – En itse tunnista tuota, etten ehtisi tehdä työtä niin hyvin kuin haluan. Mutta jännittyneisyyttä ja ärtymystä kiire kyllä aiheuttaa, Koskela miettii. Kiirepäivän jälkeen hänen vapaa-aikansa menee palautumiseen. – Harrastan aktiivisesti liikuntaa, mikä auttaa jaksamisessa ja palautumisessa. Mietin, miten jaksavat ne, jotka eivät huolehdi omasta kunnostaan. Uniin Koskelan työt eivät tule. – Kyllä se pahvi jää sinne tehtaalle ja siellä se pysyy. Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius toteaa, että pahimmillaan kiire heijastuu psykososiaaliseen hyvinvointiin ja aiheuttaa sairauspoissaoloja. Mikä sitten avuksi? – Parempi työn ja sen resurssien suunnittelu. Tosin monin paikoin esimiehet painiskelevat saman ongelman parissa: heitäkin on liian vähän, ja heillä on kiire. Koskela on samoilla linjoilla. – Lisää henkilöstä emme tule saamaan, joten työn organisointi ja vastuun jakaminen voisivat helpottaa kiirettä. Meidän työpaikalla olemme moniosaajia, kierrämme työtehtävältä toiselle. Minulle työkierto sopii ja auttaa jaksamaan.?•?tiina Suomalainen 12-tuntista tekevä Terhi Koskela ei ehdi kiirepäivinä pitää kunnon taukoja. Kiire, kiire! »Porukkaa on vähennetty aika huikeasti.» Liikunta auttaa Tiina Koskelaa palautumaan kiireisistä työvuoroista. JohanneS Wiehn Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 9.11.2020 13:01:43 9.11.2020 13:01:43
PaPeriliit to?09 / 2020?9 9 / k u o r i m o 12-tuntista tekevä Terhi Koskela ei ehdi kiirepäivinä pitää kunnon taukoja. m etsäteollisuus ry:n ilmoitus sai varmasti monet miettimään asioita. Minä siirryin ajatuksissani 80-luvun loppuun. Lähdin nuorena miehenä kaverini kanssa Rhodoksen humuun. Hotellilla tutustuttiin kaikenikäisiin ja -maalaisiin kohtalotovereihin. Eräänä aamuyönä yökerhosta palatessa äkkäsin saksalaisen Jensin, joka istui vuokraamansa moottoripyörän satulassa. Laiskana kaverina pummasin kyydin hotellille läpi keskustan. Vauhtia oli varmasti kaksi kertaa sallittu määrä ja homma tehtiin ilman kypärää. Perillä olisin tarjonnut oluen, mutta kun oli se pyörä. Ei haittaa, totesi Jens, perseet olallahan tässä on oltu jo pitkän aikaa. Siitä lähtien olen pitänyt tarkasti huolta, että kuskin pitää olla selvin päin ja järjissään. Muuten en kyytiin lähde, en edes neuvottelemaan. Hotellin aamiaisella tutustuttiin myös Mattiin, jonka elämästä ei ankeutta puuttunut. Matti jaksoi arvostella matkanjärjestäjää ja kaikkea muuta. Retket olivat niin huonoja, ettei niille kannattanut lähteä, hotellissa ei ymmärretty riittävästi siisteyden päälle ja ympäröivä yhteiskuntakaan ei Kreikassa tarjonnut turistille mitään. Sitkeästi koitettiin Mattia mukaan, mutta mikään ei auttanut, aulabaariin oli taas jäätävä. Lentokenttäbussiin nousikin sitten ihan eri mies. Missään ei säästä niin paljon rahaa, kuin etelän reissuilla, totesi Matti. Niinhän se on, toiset säästävät, toiset elävät. Fiksuimmat tekevät molempia, mutta eivät yhtä aikaa. tällaisena aikana, kun kokouksia ja neuvotteluita hoidetaan pitkälti koneiden välityksellä, erottuvat kovimmat ammattilaiset muista. Sellaiset ammattilaiset, joilla on paitsi rautainen ammattitaito myös käytöstavat. Näitä neuvottelutaitoja on onneksi kaikilla vuosi aikaa hioa. Vanhaan aikaan pystyi töitä hoitamaan myös huutamalla, mutta nyt huutajat saa vaimennettua tietokoneen äänenvoimakkuutta säätämällä. Sillä aikaa, kun koneen ruudulla toinen melttoaa kuin mykkäfilmin Buster Keaton, voi hetken miettiä myös omia vahvuuksiaan. Muistan kun aikanaan puhuttiin ruokapöydässä tuttavien kanssa siitä, kuinka tyttäret valitsevat puolisokseen isäänsä muistuttavan miehen. Kaikilla tuntui riittävän esimerkkejä, jotka todistivat hypoteesin oikeaksi. Kerroin, että näin tapahtunee meilläkin sitten kun tuolloin viisivuotias tyttäreni tulee täysi-ikäiseksi. Tyttären haarukointi pysähtyi, mutta vain hetkeksi, jonka jälkeen hän tokaisi, että minä otan kyllä hyväkäytöksisen miehen. Meinasin hermostua, mutta lopulta olin tyytyväinen. Kaikkihan haluavat lapsilleen parasta tai ainakin parempaa. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Amerikassa herrat ei osaa laskea ääniä, mutta koneet pyärii. Meillä herrat pysäyttelee koneita, kun kuulemma osaavat laskee. Mikähän ihmeen sattuma maailmassa heittää ihmiset hommiinsa. »Kuskin pitää olla selvin päin ja järjissään. Muuten en kyytiin lähde, en edes neuvottelemaan» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 9.11.2020 13:01:44 9.11.2020 13:01:44
10?PaPeriliit to?09 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti Väärä vuodesta 1974 Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 12.11.2020 9.35.13 12.11.2020 9.35.13
PaPeriliit to?09 / 2020?11 Harri Saarinen ja Veijo Rantanen ovat lapsuuden ystäviä, jotka aloittivat kolmivuorotyöt paperitehtaassa ??-vuotiaina vuonna ????. Yrityksen nimi ei enää ole Rosenlew, mutta samalla tehtaalla he työskentelevät yhä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 12.11.2020 9.35.14 12.11.2020 9.35.14
12?PaPeriliit to?09 / 2020 P öydällä on valokuva-albumi, jonka ylle Harri Saarinen ja Veijo Rantanen ovat kumartuneet. Nauru helähtää Saaristen olohuoneessa. 1980luvun alun värikuvassa on kaksi tutunnäköistä paperikoneen hoitajaa Porin Rosenlewin paperitehtaalta. Nykyisin Corexin nimellä toimiva kartonkitehdas täyttää tänä vuonna 100 vuotta. – Me ollaan oltu siellä puolet siitä ajasta. Ei hy-vää päi-vää, Harri parahtaa. Mustavalkoisessa luokkakuvassa 1960-luvun puolivälistä seisoo riveittäin vakavia, siistejä poikia ja miesopettaja. Teollisuuden noususuhdanteessa porskuttanut Pori oli lapsia pullollaan, ja heitä siirreltiin koulusta toiseen sen mukaan, missä sattui olemaan tilaa. Toisella luokalla Harri ja Veijo osuivat samalle luokalle. Harri on vilkas, Veijo rauhallisempi. Kuvan reunassa seisova vakavailmeinen opettaja oli ajalle tyypillinen mies, johon sota oli jättänyt jälkensä. – Se hakkasi, Harri irvistää. Kun kymmenvuotiaina pojat lähtivät hiihtolomalle, opettaja huikkasi perään, että älkää sitten sairastuko. Maailmalla jylläsi pandemia, lintujen influenssasta voimaa saanut virus, jota nimitettiin honkongilaiseksi. Kun kouluun palattiin, pöydällä oli kuva ja kynttilä opettajan muistolle. Pandemia tappoi sillä kerralla noin tuhat suomalaista. Harri ei kyyneltä vuodattanut. Yhteisellä koulumatkalla aikaa vierähti helposti tunti tai puolitoista kolmen kilometrin reissuun. Syynä oli Laurilan pienoismallikauppa, johon paineltiin suoraan sisälle. – Tehtiin hienot autoradat sinne ja käytiin niitä ajamassa. Se oli vähän sellainen kokoontumispaikka, Veijo sanoo. ”Daa daa daa-da daa-da, Kiitää alla autostrada, Aina kiire, kiire jonnekin on, on, on.” – Sammy Babitzin 1972 – Värillinen luokkakuva on vuodelta 1971 tai 1972. Tukat ovat kasvaneet harteille ja housuissa on komeat purjelahkeet. – Veijohan oli mallioppilas, Harri huudahtaa. – Kyllä me koulut käytiin ja päästötodistus saatiin, Veijo hymyilee. Koetella piti sitäkin, esimerkiksi käryttelemällä välitunnilla tupakkaa koulun nurkan takana. Perjantaisin Harri istui koneja sähköopin luokan nurkassa jälki-istunnossa. – Kun valvova opettaja tuli luokkaan, se huusi jo ovelta, että morjens Saarinen, vaikkei edes nähnyt minua, Harri hymähtää. Niihin aikoihin Veijo autteli pientä palkkaa vastaan läheisessä autokorjaamossa. Hän oli iskenyt silmänsä korjaamon pihalla lojuvaan vanhaan autonromuun, olihan se kuitenkin vielä toimiva peli. Kun Veijo oli 14-vuotias, kaupat käteltiin. – Ei ollut lupa ajaa tiellä, mutta kuinka siinä sattuikin olemaan pihassa leveä portti, josta sitten vähän lipsahti, Veijo virnistää. Ajomatka päätyi poliisin hoteisiin, eikä kotona kiitelty. – Sellainen on jäänyt mieleen, kun mentiin kaksi mopon päällä, niin poliisimaija tuli perässä ja pysäytti. Poliisi nousi autosta ja sanoi: ”Mitä pojat tekee paskal kun ei teil oo peltookaan”, Harri muistaa. ”Got to be a scoogie, bing bong bang, Ain’t got no rollin’, ain’t got no holdin’, Get on, get on baby, get on.” – Hurriganes 1974 – »paperitehtaaseen otettiin 16-vuotiaita kolmivuorotyöhön poikkeusluvalla.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 12.11.2020 9.35.15 12.11.2020 9.35.15
PaPeriliit to?09 / 2020?13 KeVättalVella 1974 ilmassa oli paitsi räntäsadetta, myös odotusta. Veijo oli aloittanut syksyllä vanhempien mieliksi ammattikoulussa, mutta Harri viittasi koululle kintaalla. Hän pääsi metallipajalle töihin. Maassa oli liki täystyöllisyys, ja teinipoikienkin oli mahdollista päästä tienaamaan. Metallin minimipalkalla Harri sai viisi markkaa ja viisi penniä tunnilta. – Kun olin jäänyt kiinni tupakasta, äiti sanoi, että niin kauan, kuin et itse tienaa tupakkarahojasi, niin et polta hänen nähtensä. Kun sain ensimmäisen tilini 15:n vanhana, menin terävästi Malboroaski taskussa lastenhuoneeseen ja sytytin tupakan. Äiti toi tuhkakupin pöytään, että siinä on herralle tuhkakuppi, ettei tarvitse lattialle karistaa, Harri muistaa. Veijo kärvisteli ammattikoulussa ja kehitteli suunnitelmaa. Rosenlewin paperitehtaaseen otettiin 16-vuotiaita kolmivuorotyöhön poikkeusluvalla. Työvoimapula oli hirmuinen. Vanhemmat puhuivat poikaa pysymään koulussa, mutta maaliskuussa, kaksi päivää synttäreiden jälkeen, Veijo aloitti tehtaalla. Harri näkee yhä silmissään hetken, joka muutti hänen elämänsä suuntaa. Työvoimatoimiston ilmoitustaululla oli sininen lappu, jossa haettiin paperitehtaalle prässipoikia. Ruokatunnilla Harri saapasteli paperitehtaan konttoriin. – Siinä kävi niin, että Kosken Yrjö-vainaa ei meinannut päästää minua konttorista pois. Ojensi puhelinta, että soita sinne työnantajallesi, että otat lopputilin. Sanoin, että tulen huomenna. ”Et kumminkaan tule”, Koski sanoi. Vastasin, että jos lupasin tulla niin tulen. Menin sitten iltavuoroon seuraavana päivänä, elokuun kuudentena vuonna 1974, Harri kertoo. Palkka oli kuusi markkaa ja 88 penniä tunnilta ja vuorolisät. – Se oli kaksi kertaa enemmän, kuin yksihuoltajaäiti tienasi leipomossa, Harri sanoo. – Kun menin tehtaalle töihin vuonna 1974, kaikki kaverit sanoivat, että mitä sinä sinne menet: Se on vanha tehdas ja pysähtyy pian, Harri Saarinen muistaa. 1960luvun puolivälin luokkakuvassa Harri on takarivissä ja Veijo eturivissä. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 12.11.2020 9.35.16 12.11.2020 9.35.16
14?PaPeriliit to?09 / 2020 Tehdas teki teinipoikiin vaikutuksen. Tekemään pääsi, koska paperikonetta ohjattiin käytännössä käsipelillä. – Koneenhoitajat olivat vanhoja miehiä, melkein viisikymppisiä, jotka pistivät meitä prässipoikia juoksemaan ja veivaamaan venttiileitä. Huovissakaan ei ollut ohjaimia, vaan niitä käsin säädettiin telojen päistä, että pysyivät koneessa, Veijo kertoo. – Minua opetti vanha koneenhoitaja Osmo. Jos pillit huusi, niin hän työnsi vain selästä, että mene mene, Harri näyttää. Kun Harri meni kolmantena työpäivänään iltavuoroon, paikka olikin täynnä vieraita kasvoja. – Nuori sälli kysyi, että opetanko minä häntä. Sanoin, että ei kun sinä opetat minua. Selvisi, että minulla oli vapaapäivä, ja käskettiin tulla seuraavana päivänä töihin, Harri naureskelee. Seuraavana päivänä kone seisoi, ja koneenhoitaja sanoi, että Harri voisi mennä harjaamaan raameja, eli koneen runkoa. Harri tarttui harjaan niin innolla, että puolen tunnin päästä koneenhoitaja pyysi hänet takaisin, ettei harjaa rikki sitä raamia. Veijo muistaa, kuinka tuli laskemaan Harria yövuorosta. – Siellä se nukkui pöydän alla valvomossa, kello oli varmaan puoli kahdeksan. Koneenhoitaja sanoi, että ollaan hiljaa. Sieltä se nousi, katsoi vaan, otti kassin käteen ja sanaa sanomatta lähti menemään. Välillä nukkui koneenhoitaja ja välillä prässipoika, Veijo nauraa. ”Ja mä lauloin, Marilyn, Marilyn, milloin riisut jumpperin? Marilyn, Marilyn, tuon ajan saanko koskaan takaisin?” – Juice Leskinen & Coitus Int. 1973 – iKätoVereiHin verrattuna teini-ikäiset paperimiehet elivät kuin kroisokset. Rahaa tuli, meni ja rokki soi. Päivääkään en ole katunut, että jäin tehtaalle, vaikka moni on kysynyt vuosien mittaan, etkö sinä nyt mitään muuta keksi, Veijo Rantanen sanoo. Tammikuu 1975: prässipojat koneenhoitajan kanssa. Vasemmalla Seppo Tähtinen, keskellä Aimo Nikula ja oikealla Harri Saarinen. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 12.11.2020 9.35.16 12.11.2020 9.35.16
PaPeriliit to?09 / 2020?15 – Ostettiin joka tilistä farmarit. Nuorempi siskoni on kertonut, että hän pienensi minun farkkujani ja otti itselleen. Kotiin maksoin jonkun nimellisen maksun, Harri sanoo. Levysoittimessa pyörivät aina uudet LP:t: Creedencet ja Purplet. Keikoilla käytiin katsomassa Juicea ja Hurriganesia. – Oliko sitten kolmivuorotyö vanhentanut, mutta kyllä jo 17-vanhana oltiin baareissa, Harri sanoo. – Sama juttu, Veijo jatkaa. Minullekin sanottiin kerran, että nyt näytät ne paperit. Minulla oli sinä päivänä 18-vuotissynttärit, ja olin jo kaksi vuotta käynyt siinä baarissa. Ei siinä mitään, baari tarjosi oluet syntymäpäivän kunniaksi, hän naureskelee. Homma ei kuitenkaan lähtenyt laukalle, koska aina oli suoriuduttava takaisin töihin. – Ei ollut mitään pitkiä vapaita. Oli neljä päivää töitä ja yksi vapaa. Vasta 1980-luvulla alkoi olla viikonloppuvapaita, kun tuli viisivuorojärjestelmä, Veijo sanoo. ”No justiinsa juu se on jetsulleen, semmoinen tyttö josta vaimon teen.” – Eino Valtanen 1978 – SuojaaVia tekijöitä taisi olla muitakin. Elokuussa 1979 Harri kumarteli yövuorosaunan lauteilla kuumissa löylyissä työkaverin kanssa ja kertoi, että oli tavannut mukavan tytön. – Sanoin hänelle, että tyttö asuu Pihlavan kaupunginosassa ja on Tarja nimeltään. Kaveri kuunteli hetken ja sanoi, että se on hänen serkkunsa. Tehtiin Tarjan kanssa tärskyt seuraavaan lauantaihin ja seuraavaan lauantaihin. Ajattelin, että tässä se nyt on. Se oli kerrasta selvää, Harri sanoo. Veijo taas vietti iltaa kaverinsa kotibileissä, kun kaverin sisko tuli kotiin. Siitä asti on oltu yhdessä. Harri ja Veijo olivat vuoroin vieraissa toistensa häissä. Molemmat rakensivat ja remontoivat omakotitalon kodikseen, ja perheisiin syntyi kaksi lasta. Kolmivuorotyön, omakotitalon ja perhe-elämän pyhä mutta armoton kolminaisuus asetti elämälle tukevat raamit. Parhaat työvuodet osuvat 1990-luvun alkuun, kun tehdas muutettiin kartonkitehtaaksi, ja Veijo ja Harri pääsivät rakentamaan sitä alusta asti. Miehet miettivät, että ei tullut haettua muualle, vaikka vuosikymmenet vaihtuivat. – On se ollut hyvää elämää, Veijo summaa. ”Kun yössä yksin vaeltaa, Voi kaltaisensa kohdata. Ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea.” – Tehosekoitin 2002 – eläKKeelle Veijo ja Harri aikovat vajaan puolentoista vuoden päästä. Veijoa vähän huolestuttaakin. – Urheilijat sanovat, että kun jääkiekko loppuu, niin putoaa tyhjän päälle. En tiedä, voiko sellaista tulla, Veijo pohtii. Harri aikoo opetella päivärytmin, jossa herätään ja väsyttää joka päivä samaan aikaan. Siitä hän tulee nauttimaan. – Aika paljon tämä maailma nojaa päivärytmiin, mutta meillä on aina katsottu Saarisen almanakkaa, Harri napauttaa. Sitten hän keksii. – Perustetaan Vanhat paperipierut whatsappiryhmä. Sovitaan siinä, että nähdään kahvilla ja ajetaan taas tampuuri kartonkia, Harri innostuu. Veijo hymyilee. – Ei se huono idea ole. ? »Ei ollut mitään pitkiä vapaita. oli neljä päivää töitä ja yksi vapaa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 12.11.2020 9.35.17 12.11.2020 9.35.17
16?PaPeriliit to?09 / 2020 Asemoija Toni Jussila kuvattiin työpaikallaan vuonna 2019, paljon ennen koronapandemiaa. Poikkeus aika ei tänä vuonna ole lisännyt sairauspoissaoloja tai työtapaturmia West pakilla Säkylässä. Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 12.11.2020 9.38.52 12.11.2020 9.38.52
PaPeriliit to?09 / 2020?17 H yvin vähän on korona vaikuttanut sairaus poissaoloihin. Muutamat on varmuuden vuoksi olleet poissa, jos on ollut flunssaoi reita, kertoo työsuojeluvaltuutettu Sami Mikkonen Westpakilta Säkylästä. Mikkosen mukaan työtapaturmissakaan ei ole tapahtunut muutosta. – Vähissä ovat turmat olleet, kuten tä hänkin asti, Mikkonen sanoo. Säkylän ja Euran suunnalla on todettu tähän asti yksittäisiä koronatartuntoja. Varotoimia noudatetaan Mikkosen mukaan silti edelleen hyvin. Tehostettujen hygieniatoimien lisäksi ei olla yhtä aikaa koolla. – Ruokailut ja tauot pidetään pienemmissä ryhmissä, eri aikoina ja eri paikoissa. PAPERiLiiTTO kysyi 93 työsuojeluvaltuutetulta, miten he arvi oivat sairauspoissaoloissa ja työtapaturmissa tapahtuneita muutoksia. 48 prosenttia vastaajista arvioi sairauspoissaolojen vähenty neen, 33 prosenttia arvioi niiden olevan ennallaan. 19 prosentin mielestä sairauspoissaolot ovat lisääntyneet tämän vuoden kuluessa. 37 prosenttia vastasi, että työtapaturmia on sattunut tänä vuonna edellisvuotta vähemmän. Valtaosa eli 58 prosenttia vastaajista kertoo määrän pysyvän ennallaan. Vain kolme vas taajaa kertoo työtapaturmien määrän lisääntyneen tänä vuonna. TETRA PAKiLLA Imatralla koronaaika ei ole isommissa määrin vaikuttanut poissaoloihin. – Ihmiset olivat varovaisia ja pelkäsivät tartuntoja etenkin alkuun, kun töihin ei saanut tulla, jos oli vähänkin oireita. Omalla ilmoituksella poissaoloja käytettiin tavallista enemmän loppukeväällä ja kesällä. Syyskuussa sattui yksi vakavampi työ tapaturma, mutta siihen tällä poikkeusajalla ei ollut vaikutusta, arvioi työsuojeluvaltuutettu Antti Mönkäre. Tetra Pakilla valmistetaan nestepakkauskartongista pakka usaihioita maito ja mehuvalmistajille. Hygieniaohjeistukset ovat tavallistakin tiukemmat ja vierailut rajoitettu vain vält tämättömiin. KySELyyn vastanneista työtapaturmien vähenemisen syyt ovat muualla kuin koronan edellyttämässä huolellisuudessa ja varovaisuudessa: tehty turvallisuustyö alkaa näkyä. Sairauspoissaoloissa voi puolestaan näkyä jonkinasteinen pandemiasta johtuva ”ryhtiliike”: ihmiset haluavat pysyä ter veinä ja sitä edistävät toistuva käsienpesu ja ylimääräisten kon taktien välttely. Flunssiin sairastumisia on aiempaa vähemmän. Useampi kuin joka kymmenes vastaaja piti sairauspoissa olojen määrää historiallisen matalana ja tähän syynä paran tuneita hygieniakäytäntöjä. – Henkilökohtaisen hygienian taso on yleisesti ottaen paran tunut usein tapahtuvan käsien pesun ja käsidesin käytön myötä. Samoin työpaikkojen siisteydestä huolehtiminen on parantunut ja pintojen desinfiointi on lisääntynyt sekä siistijöiden, että henkilöstön toimesta, perusteli yksi vastaajista. Sairauspoissaolojen kasvu joillakin työpaikoilla on puo lestaan johtunut karanteeneista, testitulosten odottamisesta tai siitä, että töistä on jäätävä pois vähäisinkin sairausoirein. Sairauspoissaolojen määrää ovat toisaalta vähentäneet työpaikalla toteutetut irtisanomiset ja lomautusjaksot. KEvääLLä paperiliittolaisilla työsuojeluvaltuutetuilla heräsi huoli, jääkö päivittäinen työturvallisuustyö koronan varjoon. Osa työpaikoista siirsi huoltoseisokkeja syksyyn ja tämä kasvatti painetta toteuttaa työt terveellisesti ja turvallisesti: ennak kosuunnitelmia on tänä vuonna tuotu käytäntöön, ei vain jätetty suunnitelmiksi. Marraskuun alkupäivinä Joutsenossa ja Kemissä sattui vakavat työtapaturmat. Niiden tutkinta oli lehden mennessä painoon alkuvaiheessa. Paperiliitto teki kyselyn sairauspoissaoloista ja työtapatur mista 93 työsuojeluvaltuutetulle lokakuun lopulla. Vastauksia tuli 66 valtuutetulta. He edustavat työpaikkoja, joissa työsken telee yhteensä lähes 7900 ihmistä ja joiden työntekijämäärä vaihtelee 2:sta 800:een. ? Korona auttaa skarppaamaan Sairauspoissaolot ovat koronan aikana monilla työpaikoilla vähentyneet, samoin työtapaturmat. »Useampi kuin joka kymmenes vastaaja piti sairauspoissaolojen määrää historiallisen matalana.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Vesa-matti väärä Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 12.11.2020 9.38.52 12.11.2020 9.38.52
18?PaPeriliit to?09 / 2020 valitsin sinut 18?PaPeriliit to?09 / 2020 K RISTA Hupasen, 31, tuloa paperialalle voisi kuvailla Anna Puun laulun sanoin ”minä valitsin sinut”. Hupanen on kymmenen vuoden ajan tähdännyt määrätietoisesti alalle. Lokakuun alussa Hupanen sai oppisopimuskoulutuksen päätteeksi vakituisen työpaikan Metsä Boardin Kyröskosken tehtaalta. – Olihan se sellainen toiveiden täyttymys. Paperiala kiinnostaa Hupasta monestakin syystä. Ensinnäkin Paperiliitto on vahva liitto, jonka työntekijöillä on hänen mukaansa paremmat oltavat kuin monella muulla. Toiseksi häntä kiinnostaa puunjalostus ylipäätään. – Puu on perinteinen suomalainen raaka-aine ja samalla se on tulevaisuuden raaka-aine. Meillä puuta riittää, ja osaamme tehdä siitä kaikenlaista. Puu on myös ekologinen. Vuonna 2008 Hupanen valmistui levyseppähitsaajaksi. Ajankohta oli haastava työllistymisen kannalta. Metalliteollisuudessa oli tuolloin paljon kokeneempiakin henkilöitä työttömänä. Hupanen päätti jatkaa opintojaan. Vuonna 2013 hän valmistui koneja tuotantotekniikan insinööriksi. Opiskeluaikana hän sai jo jalkaa paperialan oven väliin, sillä hän teki kesätöitä Rafl atacilla kunnossapidossa. – Kesien jälkeen jatkoa ei kuitenkaan seurannut, ja tuntui, että paperialalla oli muutenkin tosi vähän työtilaisuuksia. Niinpä hakeuduin töihin Kemiralle Äetsään, minkä jälkeen olin töissä Metso Mineralseilla. Se työ ei ollut kunnossapitoa vaan kivenmurskauskoneiden kasaamista. Sitten Kyröskoski ilmoitti oppisopimuskoulutuksesta. Hupanen tuumasi, että hän ei menetä mitään, jos hakee. Hupasen työpaikka on voimalaitoksen kunnossapidossa. Hän viihtyy mainiosti työssään, mutta toivoo pääsevänsä myös , 31, tuloa paperialalle voisi laulun sanoin ”minä valitsin sinut”. Hupanen on kymmenen vuoden ajan tähdännyt määrätietoisesti alalle. Lokakuun alussa Hupanen sai oppisopimuskoulutuksen päätteeksi vakituisen työpaikan Metsä Boardin Paperiala kiinnostaa Hupasta monestakin syystä. Ensinnäkin Paperiliitto on vahva liitto, jonka työntekijöillä on hänen mukaansa paremmat oltavat kuin monella muulla. Toiseksi – Puu on perinteinen suomalainen raaka-aine ja samalla se on tulevaisuuden raaka-aine. Meillä puuta riittää, ja osaamme Vuonna 2008 Hupanen valmistui levyseppähitsaajaksi. Ajankohta oli haastava työllistymisen kannalta. Metalliteollisuudessa Hupanen päätti jatkaa opintojaan. Vuonna 2013 hän valmistui koneja tuotantotekniikan insinööriksi. Opiskeluaikana hän sai jo jalkaa paperialan oven väliin, sillä hän teki kesätöitä – Kesien jälkeen jatkoa ei kuitenkaan seurannut, ja tuntui, että paperialalla oli muutenkin tosi vähän työtilaisuuksia. Niinpä hakeuduin töihin Kemiralle Äetsään, minkä jälkeen olin töissä Metso Mineralseilla. Se työ ei ollut kunnossapitoa vaan Sitten Kyröskoski ilmoitti oppisopimuskoulutuksesta. Hupasen työpaikka on voimalaitoksen kunnossapidossa. Hän viihtyy mainiosti työssään, mutta toivoo pääsevänsä myös prosessipuolelle voimalaitokseen tai kartonkitehtaalle. Oppisopimuskoulutuksen aikana hän työskenteli sekä kunnossapidossa että prosessissa. – En ollut ikinä aiemmin nähnyt kartonkikonetta. Nyt näin! Nainen kunnossapidossa on harvinaisuus, mutta Hupasen mukaan hänet on otettu hyvin vastaan. Hän toivoo olevansa esimerkkinä myös muille naisille. – Ajattelen niin, että sen, minkä voimassa häviän, voitan jossain muussa. Hupasen tunnelmat ovat nyt todella hyvät. Kannatti tavoitella sitkeästi unelmaansa. – Kyröskoski on kiinnostava paikka, koska kartonkitehdas ja voimalaitos muodostavat omat maailmansa ja silti ne kulkevat käsi kädessä. Mahdollisuuksia erilaisiin työtehtäviin on paljon. Toivottavasti pääsen kokeilemaan monia niistä. Rakkaus sysäsi alanvaihtoon Wau, miten siistiä! Näin Markus Vainonen, 40, ajatteli, kun hän astui ensimmäistä kertaa sisään paperitehtaalle. Alaa vaihtanut Vainonen toivoo, että saa tehdä töitä paperialalla elämänsä loppuun asti. Paperiliiton tuoreen jäsentutkimuksen mukaan joka kymmenes on hakenut ja joka kolmas on harkinnut hakevansa työpaikkaa toiselta toimialalta. Se on kuitenkin vain osa totuutta. Paperialalla on edelleen vetovoimaa, toistuvista irtisanomisista ja tehtaiden lopettamisista huolimatta. Moni haluaa töihin juuri paperitehtaalle. Työskentely tehtaassa, yhdessä tekeminen ja vahva liitto vetävät puoleensa. Oppisopimuskoulutuksesta näyttää tulleen valtaväylä alalle. Sitä pitkin kulkevat myös Paperiliitto-lehden haastattelemat alanvaihtajat. valitsin sinut Krista Hupanen pääsi paperiteollisuuteen töihin tähdättyään sinne vuosia. Myös Markus Vainonen ja Mika Lambert ovat esimerkkejä siitä, että paperialan ovi käy edelleen sisäänkin päin. teKSti Tiina Suomalainen KUVat Mirjami Liimatainen Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 12.11.2020 14.54.00 12.11.2020 14.54.00
Krista Hupaselle työpaikka Kyröskosken tehtaalla oli toiveiden täyttymys. PaPeriliit to?09 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 12.11.2020 14.54.01 12.11.2020 14.54.01
20?PaPeriliit to?09 / 2020 Kouvolassa asunut Vainonen työskenteli kuljetusalan firmassa kymmenisen vuotta ennen alanvaihtoa. Hän kuljetti pitkin Etelä-Suomea muun muassa postia, elintarvikkeita ja öljyä. Uudelle uralle hänet sysäsi eräs kohtaaminen. – Kaikki lähti siitä, kun tutustuin Tinderissä imatralaiseen naiseen vuonna 2015. Rakastuimme, aloimme seurustella ja päätimme muuttaa yhteen Imatralla. Samalla aloin miettiä alanvaihtoa. Tuntui, että nyt olisi sopiva sauma kokeilla jotain muuta. Vainosen puoliso työskenteli Stora Enson Imatran tehtailla laboratoriossa ja hän suositteli paperialaa. Tuohan ei ole hullumpi idea, Vainonen mietti. Ainakin tehtaita on alueella paljon. Itseluottamusta löytyy Elokuisena viikonloppuna 2017 Vainonen toi viimeisen muuttokuorman Imatralle ja seuraavana maanantaina hän aloitti prosessiteollisuuden perustutkinnon ammattiopisto Sampossa. Opiskeluun kuuluvissa harjoitteluissa Vainonen työskenteli UPM:n Kaukaan paperitehtaalla jälkikäsittelyssä. Valmistuttuaan hän haki ja pääsi oppisopimuskoulutukseen, joka alkoi maaliskuussa 2020. – Olen töissä samassa paikassa eli jälkikäsittelyssä. Pääsin silloin harjoitteluissa jo näyttämään osaamistani. Oppisopimuskoulutus päättyy vuonna 2022. Vainonen on erittäin luottavainen työllistymisensä suhteen. – Jos en minä työllisty, niin ei sitten kukaan. Alussa tulee varmasti määräaikaisuuksia ja sitten toivottavasti vakituinen paikka. Paperialalla meneillään oleva murros ei Vainosta huolestuta. Hän miettii, että jos huonosti käy, aina voi opiskella uuden ammatin tai palata kuljetusalalle. Aiemmassa työssään Vainonen työskenteli yksin ja vastasi vain omasta tontistaan. Nyt töitä tehdään yhdessä. Edellinen työ oli myös fyysisesti raskasta. – Kartutin kuitenkin rohkeutta ja itseluottamusta, sillä hankalistakin tilanteista – kuten lumipenkkaan juuttumisista – piti selvitä yksin. Vainonen tekee lyhyttä kiertoa, ja vuorotyö on vaatinut hieman totuttelua. Kuljetusalalla töitä tehtiin pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin. Työpäivä alkoi puoli kuusi aamulla. – Nukkuminen on erilaista, vaikka aamuheräämiset ovatkin tuttuja. Olen ottanut sen tyylin, että nukun silloin, kun nukuttaa. En yritäkään pitää kiinni mistään säännöllisestä rytmistä. Jos suhdemarkkinoilla löytyi Vainoselle napakymppi, samoin kävi myös työmarkkinoilla. Hänen kehuistaan ei ole tulla loppua. – Olen tykännyt ihan hurjasti. Ja työkaverit ovat mahtavia tyyppejä. Täällä nivoutuu yhteen monenlaisia persoonia. Yrittäjästä palkolliseksi Kun viidenkympin rajapyykki lähestyi, Mika Lambert, 50, alkoi miettiä, että voisi sitä elämässä kokeilla jotain muutakin. Mika Lambert myi osuutensa yrityksestään ja Markus Vainonen jätti kuljetusalan päästäkseen paperiteollisuuteen töihin. Krista Hupanen kokosi aiemmin kivenmurskauskoneita. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 12.11.2020 14.54.02 12.11.2020 14.54.02
PaPeriliit to?09 / 2020?21 Neljännesvuosisadan hän oli työskennellyt lasiasennusalalla, viimeiset 11 vuotta yrittäjänä. Niinpä helmikuussa 2018 hän myi oman osuutensa yrityksestä yrityskumppanilleen ja alkoi katsella uutta tekemistä. – Ei minulla ollut tarkkaa käsitystä siitä, mikä se uusi ura voisi olla. Vetoni voi vaikuttaa rohkealta, mutta olimme tehneet perheen kanssa isoja siirtoja aiemminkin. Sain myös vaimoni täyden tuen ratkaisulleni. Lambert oli aikoinaan opiskellut ajoneuvoasentajaksi. Hän päätti osallistua TE-toimiston järjestämälle kunnossapitokurssille verestääkseen taitojaan. Hän alkoi myös kysellä Simpeleen Metsä Boardin tehtaalla työskenteleviltä tutuiltaan työtilaisuuksia. – Pääsinkin jo tammikuussa 2019 Simpeleen tehtaan kunnossapitoon tekemään sairausloman sijaisuutta. Tämän vuoden tammikuussa alkoi oppisopimuskoulutus, johon otettiin kaksi kunnossapidon puolelle. Minä olin niistä toinen. Oppisopimuskoulutus loppuu ensi vuoden toukokuussa. Lambert miettii, että jos hyvin käy, työpaikan pitäisi olla varma. – Iso osa kunnossapidossa työskentelevistä lähentelee eläkeikää. Tarvetta tekeville käsille on varmasti. Uskon tehtaan tulevaisuuteen, vaikka alalla leikkauksia onkin. Suurin muutos edelliseen työhön on se, että Lambertin stressikäyrä huitelee huomattavasti alempana. Nyt voimia jää myös vapaa-ajalle. Yrittäjänä työt alkoivat kahdeksalta, ja liike meni kiinni viideltä, mutta työt eivät suinkaan loppuneet vielä silloin. Työhön kuului myös paljon ajamista paikasta toiseen. Kohteita saattoi olla missä päin Etelä-Karjalaa vain. – Nyt työt odottavat tehtaan porttien sisäpuolella ja myös pysyvät siellä. Usein sanotaan, että yrittäjällä on sekä vapautta että vastuuta. Lambert kokee, että hänen alallaan yrittäjän vapaus oli näennäistä. Ja toisaalta vastuuta on myös palkkatyöläisellä. – Totta kai on otettava vastuu siitä, mitä tekee. Työt on tehtävä kunnolla. Lambertin vanhassa työssä ei ollut paljonkaan sellaista, mitä hän voisi hyödyntää uudessa työssään. Hän kuitenkin miettii, että kaikenlainen työkokemus on plussaa. – Uuden oppiminen näin viisikymppisenä on omasta asenteesta kiinni. Minulla on halu oppia uutta ja sopeutua porukkaan. Tehtaalle on ollut helppo solahtaa, sillä joukossa on tuttuja kasvoja. ? »Olen tykännyt ihan hurjasti. ja työkaverit ovat mahtavia tyyppejä.» Krista Hupanen viihtyy voimalaitoksen kunnossapidossa, mutta toivoo pääsevänsä myös prosessipuolelle. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 12.11.2020 14.54.02 12.11.2020 14.54.02
22?PaPeriliit to?09 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tällä hetkellä työskentelen sellutehtaalla kuidun valmistuksessa eli sellun keittäjänä. Oman sormen alla on koko prosessin ohjaus hakkeesta valmiiseen massaan. Työryhmäämme kuuluu minun lisäkseni yksi kenttämies. Vuorotellaan niin, että toinen operoi kentällä ja toinen näyttöpäätteellä. On paljon mittareita, joiden lukemista työ käytännössä on: lämpötila, ph, johtokyky, mikä tahansa mittaus onkin kyseessä, siitä indikoit sitä hommaa. Tiedät, että tuossa kohdin kun lämpö laskee, niin kolmen tunnin viiveellä tulee ongelmia. Pitää reagoida aikaisemmin: lisätä alkaalia tai höyryä. Mittarit ovat kavereita. Ne eivät hirveästi huutele vastaan. Kun niin käy ja paikat alkavat hälyttää, niin silloin ollaan yleensä myöhässä. Lopullisen palautteen tässä työssä saa vasta päivien päästä. Se luo paineita, että pitää onnistua. TäydellisyyTeenhän jokainen työssään pyrkii. Kun työ on sellaista, että oma kädenjälki näkyy tuntien viiveellä, pitää olla koko ajan prosessin edellä. Siksi pitää ymmärtää aika syvällisesti kemiaa ja reaktioita. Tässä on pitänyt olla mielenkiintoa tutkia kirjallisuutta ja käydä keskusteluja toisten keittäjien kanssa vapaa-ajallakin. Kun pelaat koko ajan lipeiden ja happojen kanssa, niin pakkohan on oppia ymmärtämään, mitä ne tekevät keskenään ja erikseen. Mitkä ovat riskit, hyödyt, ja mitä pystyt niillä tekemään. Työ ei ole pelkkä työ, vaan se kulkee elämässä mukana. Siksi tämä 12 tunnin työmuoto on älyttömän hyvä, koska kuuden päivän vapaalla ajatukset onnistuvat oikeasti irtautumaan. Viimeistään viidentenä päivänä sitä ryhtyy jo katsomaan kalenterista, että milloinkas se töihin meno olikaan. On tullut sellaisiakin herätyksiä keskellä yötä, että soitetaan tehtaalle kaveriksi. Kun menet sinne, tarjotaan jakkaraa ja sanotaan, että tää meni seis. No niin meni, kun joku on jäänyt huomaamatta jossain kohdin. Siksi tiimityöskentely on entistä tärkeämpää, ja lähimmän työkaverin havaintoihin pitää pystyä luottamaan. Prosessi on pitkäkestoinen ja siinä helposti niin sanotusti silmät palaa näyttöön kiinni. Ei välttämättä näe, vaikka on ihan yksinkertainen asia. Toinen saattaa huomata sivusta, että miksi tuo on noin. yhTeisTyö ei suju millään muulla kuin toisen tekemisen kunnioittamisella ja keskustelulla. Kun puhuu asioista, niin toisen ajatusmaailmaa oppii ymmärtämään. Kun kaveri sanoo kentältä jotain, niin pitää saman tien leikata: tiedät, että hän tarkoittaa tuota. Jos hän sanoo, että seisota se, niin suotta siinä esimiehelle soitellaan, että voiko sitä seisottaa. Kaveri on antanut komennon ja sitä totellaan. Kun kaveri sanoo, että on täällä, pistä käyntiin, niin silloin voi käynnistää. On tärkeää, että saa työskennellä pitempään saman työkaverin kanssa. Silloin oppii ymmärtämään ja tutustuu. Kaveriin pitää luottaa satasella. Meille Varkauteen tuli yhteisvalvomot jossain vaiheessa. Voimalaitoksen, soodakattilan ja kuitulinjan valvomot yhdistettiin. Työnantaja haki siitä etuja, ja hyviä ajatuksia oli, mutta prosessiin keskittymisen kannalta yhteisvalvomo on todella haasteellinen paikka keskittyä. Kun kaveri on kentällä ja huutaa sieltä, pitää oikeasti kuulostella, mitä se sanoo. Nyt kun koronan myötä ollaan vetäydytty takaisin vanhoihin valvomoihin, niin olen taas todennut, miten mukavaa on työskennellä, kun keskittymistä ei tarvitse ponnistella. Ei tarvitse välillä pompata pystyyn ja huutaa, olkee hilijaa, meillä on tässä homma käynnissä. On sosiaalisellakin puolella oma merkityksensä, ja hyvä on, jos töissä on kivaa, en sitä sano. Mutta jos se on vain sitä, että mennään sinne viettämään aikaa, niin ennen pitkää käy niin, että vietetään aikaa torilla ja muistellaan sitä vanhaa työpaikkaa, joka lopetettiin. Ihan parasta on se, että tehtaalla menee hyvin ja tehdään hyvää tulosta, niin loppupelissä saadaan kaikki palkkamme. Sellutehdas koostuu kolmesta eri osastosta: talteenotosta, soodakattilasta, meesauunista ja kuitulinjasta. Kemiakierto pyörii osastojen välillä. Toisten osastojen kavereiden kanssa pitää olla hyvinkin tiiviisti yhteistyössä. Jos ajetaan vaikka tuotantoennätys, niin kyllä siinä tulee ylpeys porukasta, että me pystyttiin tähän. Se vaatii paljon kaikilta. Jokaisen päivän päätteeksi tunnen, että me onnistuimme tässä.»?• Kaveriin pitää luottaa satasella TeksTi?Mari Schildt?kuva?Akseli Muraja Kun väkimäärä vähenee, työkaverin merkitys kasvaa. Mika Lappalainen sanoo, että parityöskentelyn saumattomuus on onnistumisen edellytys. »Oma kädenjälki näkyy tuntien viiveellä.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 12.11.2020 9.33.44 12.11.2020 9.33.44
PaPeriliit to?09 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Mika Lappalainen on prosessinhoitajana Stora Enson Varkauden sellutehtaassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 12.11.2020 9.33.45 12.11.2020 9.33.45
24?PaPeriliit to?09 / 2020 9 / H i o m o Äänekoskelainen Eero Vekkeli tarttuu nopeasti uusiin etuihin ”Liiton hyvinvointilomat kertoo, että meistä välitetään, on luotu juuri meille. Viimeksi olin Yö puussa -lomalla Nuuksiossa vaimon kanssa, ja aiemmin Helsingissä koko perheen kanssa Katajanokalla vankilahotellissa. Holiday Clubin kohteissa olen käynyt joka vuosi. Tärkein etu on kuitenkin Paperiliiton neuvottelema työehtosopimus. Vaikka nykyinen tes on viimeinen tätä laatua, ammattiliitto sen jatkossakin neuvottelee. Pelkkä laki ei ihan hirveästi työntekijälle anna.” Imatralaiselle Tiina Ovaskalle tärkeintä on liiton ydintoiminta ”Käytän tosi vähän muita jäsenetuja, edunvalvonta ja lakiapu on miulle ne kaikista tärkeimmät. Matkustajavakuutus on hyvä olla olemassa, vaikka matkalle ei nyt pääse kuin kotimaassa. Ensi vuonna aion käyttää 55-vuotiaille tarkoitetun veteraanilomaedun Keurusharjulla. Siellä on mukavat lomaosakkeet, hienot maastot ulkoiluun. Eikä ole pitkä matka Mänttään, jos kävisi vaikka Serlachius-museossa. Voikkaalainen Jorma Marttiin kalastaa Puralan lomakeskuksessa ”Muikunpyyntiin tulin, kuten usein tähän aikaan vuodesta muutamana viikonloppuna. Kävin juuri laskemassa verkot ja tarkoitus on mennä saunaan. Se on hyvä ja lämpiää joka päivä. Yövyn päärakennuksessa ja se on juuri kunnostettu. Matkalla tankkasin, siitäkin sain jäsenkortilla alennusta. Törmälän lomapaikassa olen yöpynyt matkalla Norjaan pilkille. Motoristien tapaamisissa olen käynyt joka vuosi, harmi, että se koronan takia peruttiin.” Lahtelainen Lauri Häyrynen osallistuu mielellään tapahtumiin ”Olen ollut mukana jalkapalloturnauksessa ja 18-35-vuotiaiden nuorten bileissä vuosi sitten. Ammattiosasto tarjosi hotellimajoituksen ja junamatkan Helsinkiin. Bileisiin oli kiva päästä lähtemään porukalla ja tutustumaan sellaisiin ihmisiin, joitten kanssa ei muuten ole niin paljon tekemisissä. Oli ihan jees kuulla asiaa liiton puolelta ja päästä juttelemaan liiton väen kanssa. Muutama tyyppi meillä töissä hanakasti kysyy lähtemään mukaan näihin tapahtumiin ja on aina kiva, että niitä järjestetään ja pääsee irrottauPaperiliiton jäsenet arvioivat itselle tärkeitä jäsenetuja ja kertovat omista suosikeistaan. Etuja monin tavoin »On aina kiva, että pääsee irrottautumaan arjesta.» Päivämäärä muistiin: 3.7.2021. Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa on varattu silloin Paperiliiton perhetapahtumalle. Viimeksi iloittiin porukalla Powerparkissa kesällä 2019, ja Inkeroisista tulleet Sami ja Ronja Aho nousivat Boosterin kyytiin. Päivi Karjalainen Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 12.11.2020 14.52.59 12.11.2020 14.52.59
PaPeriliit to?09 / 2020?25 Paperiliiton jäsenet arvioivat itselle tärkeitä jäsenetuja ja kertovat omista suosikeistaan. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Ilmoita muutoksista YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. VAIHDATKO TYÖPAIKKAA? JÄÄTKÖ VANHEMPAINVAPAALLE? JOS TYÖTILANTEESI MUUTTUU TAI ALAT OPISKELLA, MUISTA ILMOITTAA ASIASTA PAPERILIITON JÄSENREKISTERIIN. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto.? . MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta, jos olet työttömänä, vanhempainvapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai palkattomalla sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika. Jos et ole varma päättymisajasta, käy päivittämässä tilanteesi jäsenrekisteriin esimerkiksi 3 kuukauden välein ja viimeistään 6 kuukauden sisällä. Työttömyys ilmoitetaan takautuvasti, mielellään 3 kuukauden välein. Voit ilmoittaa maksuvapautusajan eAsioinnissa. Tunnistauduttuasi eAsiointiin 1) valitse Jäsenmaksutiedot-sivun alalaidasta ”Syötä palkaton jakso”. Siitä avautuvassa ikkunassa 2) valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. 3) valitse palkattoman jakson syy valikosta ja 4) tallenna. Täyttämäsi tiedot välittyvät suoraan jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Siirtyessäsi valtuutat uuden liittosi ilmoittamaan erostasi Paperiliittoon. PIDÄ YHTEYSTIETOSI AJAN TASALLA Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä viestit ammattiliittosi eduista ja ajankohtaisista kuulumisista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. Eero Vekkeli Jorma Marttiin Lauri Häyrynen Tiina Ovaska Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä viestit ammattiliittosi eduista ja ajankohtaisista kuulumisista tavoittavat Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa tumaan arjesta. Yhdessäolo on siinä tärkeintä.” Edunvalvonta, joukkovoima ja jäsenedut ovat jäsenille tärkeitä Kun Paperiliiton jäseniltä kysyttiin, miksi he haluavat suositella omaa liittoaan muille, ykköseksi nousi edunvalvonta, jäsenistön asioiden ajaminen. Toiseksi tärkein syy oli liiton vahvuus ja joukkovoima, kolmantena jäsenedut. Jäseneduista kolme tärkeintä Paperiliiton jäsenille ovat työttömyyskassapalvelut, oikeusaputoiminta sekä liiton neuvontaja asiantuntijapalvelut. Yhdeksän kymmenestä piti näitä tärkeimpinä. Seuraaviksi listalla tulivat vakuutusedut ja erilaiset muut jäsenedut. Paperiliiton jäsentutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy keväällä 2020. Siihen vastasi 24 prosenttia lähes 12500:sta kyselyn saaneesta.?• eeVa eloraNta-JoKela Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 12.11.2020 14.53.00 12.11.2020 14.53.00
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Väliaikaiset lakimuutokset ja niiden voimassaolo MUUTOS VOIMASSA/KOSKEE Ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.–31.12.2020. Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) jälkeen. Työskentelyn aikana on oltava kassan jäsen. Koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyedellytys ei muuten täyty, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu yksi työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 31.12.2020*. Ansiopäivärahan 300–500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Enimmäisaika ei tällöin kerry ajalla 16.3.–30.6.2020. Ansiopäivärahan 300-500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu, koskee kaikkia työttömiä ja lomautettuja. Enimmäisaika ei kerry ajalla 1.7.–31.12.2020. Ansiopäivärahan suojaosa työtuloille on väliaikaisesti 500 euroa kuukaudessa. Koskee 1.6.–31.12.2020 alkavia hakujaksoja. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella. Koskee 12.6.–31.12.2020 alkavia työsuhteita. Yrittäjä voi saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Työmarkkinatukea voi saada ajalla 16.3.–31.12.2020. Lomautetun yritystoimintaa ja opintoja ei tutkita TE-toimistossa. Voimassa 16.3.–31.12.2020. Työnhakijoiden haastatteluista TE-toimistossa luovutaan osin. Voimassa 16.3.–31.12.2020. Oikeus työttömyysturvaan säilyy poikkeuksellisesti seuraavissa tilanteissa: • Henkilö ei ole vastannut TE-toimiston verkkopalvelussa palvelutarpeen arvioimiseen liittyviin kysymyksiin tai laatinut luonnosta työllistymissuunnitelmaksi. • Henkilö ei ole toteuttanut TE-toimiston työllistymissuunnitelmaa. • Henkilö keskeyttää työllistymistä tukevan palvelun koronaepidemiasta johtuen. • Lyhytaikaiset opinnot pitkittyvät yli 6 kuukauden mittaisiksi koronaepidemian vuoksi. Voimassa 16.3.–31.12.2020 TE-toimisto voi poiketa työnhakijan omaehtoisten opintojen etenemisvaatimuksesta vuoden loppuun asti sekä antaa lisäaikaa opintoihin silloin, kun opinnot myöhästyvät koronasta johtuen. Voimassa 1.8.–31.12.2020. Työttömyysturvan väliaikaiset lakimuutokset jatkuvat vuoden loppuun. Oheiseen taulukkoon on koottu työttömyysturvan väliaikaisia lakimuutoksia ja niiden voimassaoloaikoja. * Peruspäivärahalta ansiosidonnaiselle siirtymistä koskeva erikoistilanne: Jos peruspäivärahan enimmäismaksuaika on kesken, 13 viikon työssäoloehtoa voidaan soveltaa vain silloin, kun työskentelyedellytykseen on luettu työviikko 1.7.2020 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että peruspäivärahalta siirtyvät lisättiin muutoksen piiriin vasta 22.6.2020 tehdyllä muutoksella. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 9.11.2020 13:38:29 9.11.2020 13:38:29
PaPeriliit to?09 / 2020?27 9 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Johannes Taljasta tuli paperiliittolainen runsaat viisi vuotta sitten, kun hän vaihtoi metallialalta töihin Kotkamillsin kunnossapitoon. – Ilmoitin heti, että olisin kiinnostunut työsuojeluasioista, jos sellaisia paikkoja olisi tarjolla. Olin edellisessä työpaikassani ABB:llä ollut työsuojeluasiamies. Kohta Talja huomasikin olevansa sekä ammattiosasto 17:n hallituksen jäsen, tehdaspalveluiden luottamusmies että työsuojeluvaltuutetun varamies. Ennen Kotkamillsille siirtymistään Talja työskenneli kahdenkymmenen vuoden aikana useissa metallialan työpaikoissa pienistä nyrkkipajoista suuriin yrityksiin. – Olen nähnyt kaikenlaisia työpaikkoja. Uskon, että minulla on hieman erilainen näkökulma asioihin kuin pelkästään paperialalla uraa tehneellä. Ehkä osaan ajatella asioita vähän eri kantilta. En tarkoita sitä, etteikö pitkä kokemus paperialalta olisi hyvä. Erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan. Ammattiyhdistystoiminta kiinnostaa Taljaa, koska siinä pääsee vaikuttamaan. – Kuulostaa kliseeltä, mutta niin se on. Palkkio tulee siitä, kun näkee, että on konkreettisesti pystynyt vaikuttamaan. Työmaata riittää. Kun on yksi asia saatu kuntoon, heti perään tulee uusi. Meillä on muun muassa viime aikoina tehty paljon isoja investointeja. Niiden mukana tulee aina uutta työmaata. Vaikuttajan paikoille ei ole tunkua. Talja sanoo ymmärtävänsä tämän. Asiat, joita joudutaan käsittelemään, eivät ole aina mukavia, ja työnantajan kanssa voi joutua napit vastakkain. – Itse olen mielestäni pärjännyt aika hyvin. Tulen helposti juttuun kaikenlaisten ihmisten kanssa. Uskon, että ihminen pystyy omalla asenteellaan ja tyylillään vaikuttamaan siihen, millainen vuorovaikutus vastapuolen kanssa syntyy. Nelikymppinen Talja toivoo, että ammattiosasto saisi myös nuorempaa verta jatkamaan väistyvien aktiivien työtä. Hän toteaa, että ammattiliiton rooli on entistä suurempi nyt, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa tes-toiminnasta. – En kuitenkaan usko, että meillä Kotkassa tulee mitään ongelmia. Olemme saaneet täällä hyvin sovittua asioita, mutta monella muulla paikkakunnalla voi tulla haasteita. ?•?tiina Suomalainen Asenne ratkaisee työnantajapuolen kanssa neuvotellessa Ammattiosasto 17:n hallituksen jäsen, tehdaspalveluiden luottamusmies ja varavaltuutettu Johannes Talja työskentelee Kotkamillsillä kunnossapidossa. Niina Honkala (vas.) osallistui kurssille Katja Niittyaron kanssa ja oli tyytyväinen. Intoa ja oivallusta kurssilta PaPeriliittolaiset ovat elokuusta lähtien saaneet koulutusta Murikka-opistossa Tampereen Teiskossa. Viialalainen Niina Honkala osallistui Naiset toimijoina -kurssille syyskuun lopulla. – Bongattiin tämä koulutus työkaverini Katja Niittyaron kanssa pääluottamusmiehen laittamasta ilmoituksesta. Oltiin myös kuultu, että paikka on hieno. Kun työnantajakin näytti vihreää valoa, ilmoittauduttiin, koneenhoitajana Pyrollpackilla Lempäälässä työskentelevä Niina kertoo. Naiset toimijoina -kurssi on suunnattu teollisuudessa työskenteleville naisille. Kurssilla harjoitellaan vaikuttamisen tapoja, innostetaan mukaan edunvalvontaan ja toimimaan omassa ammattiosastossa. Paikkana Murikka oli Ninan mielestä upea ja tarjosi laatuaikaa neljän kouluikäisen lapsen äidille. Tykkäsin kovasti. Pienessä ryhmässä kaikki uskalsivat lähteä mukaan ja oli helppo jakaa vertaistukea, nähdä ja kuulla, miten muilla aloilla menee. Suosittelen kurssia ehdottomasti, mukaan vaan! Kurssilta jäi kipinä perustaa Lempäälän ammattiosastoon naisjaosto.?• Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 9.11.2020 13:38:30 9.11.2020 13:38:30
28 / 9 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a Y J U P I T E R S I P V O O I P Y V E N U S A D O K T U H O U L M V G R T I H O N M P E S S I A H J U O J M E U E K V L A E J N R R A E L A R S I O G T T O N E N E N M S O K Ä S A E Ä U T T T E U E P T G A E L L S S Ä T D A I L U O V V N A L A H A H P D A P U A N O P K I T H Ä T I N O R T U E N Ä S I S T E T E K Y O I Y K R Ä I T U R K E U A N O R O K E S R T A A T A R N U N N I L P U I I T T K R A A T T E R I U M U K A L K U R Ä J Ä H D Y S U S ALKURÄJÄHDYS ASTEROIDI EKSOPLANEETTA GALAKSI HEVOSENPÄÄSUMU JUPITER KAUKOPUTKI KOMEETTA KORONA KRAATTERI KUU LINNUNRATA NEUTRONITÄHTI OTAVA OUMUAMUA PERSEIDIT PLANETAARIO POHJANTÄHTI SATELLIITTI SATURNUS SIRIUS SUPERNOVA TAUSTASÄTEILY TÄHDENLENTO VENUS Avaruussanoja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 13 = 4 = 14 = 17 3 + 2 + 2 + 4 3 = 1 = 1 = 3 = ? Vastaus:5 : : = 3:2:1 ? x Vastaus:5 : : = 3:2:1 ? x Vastaus:5 : : = 3:2:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t . Laske montako kulmaviivoitinta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? . Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. . Paperiliiton vuosien ???????? puheenjohtajasta Vihtori Rantasesta tuli vuonna ???? SAK:n toinen puheenjohtaja. Mitä Sdp:n puoluesihteeri, sisäministeri Väinö Leskinen teki Rantaselle samana vuonna Poliisien saunan vihkiäisissä Helsingissä? Piilotti viinaa Rantasen salkkuun. Vaihtoi Rantasen takin salaa pistooliin. Suuteli Rantasen jalkoja. Painosti vedonlyöntiin ? kertaa ja hävisi joka kerta. p a k k o t i e t ä ä Suuteliko Väinö Leskinen Vihtori Rantasen jalkoja? Tarjosiko Juuso Walden luottamusmiehille munkkeja? . Mitä Yhtyneitten Paperitehtaitten luottamusmiehet saattoivat saada, jos he ????-????-luvulla kulkivat iltaisin Valkeakosken kaupungin pääkatua Valtakatua? Alennuskupongin herrainpukimoon Tampereella. Pilsneripullon ja sokerimunkin, jotka piti nauttia kadulla heti. Ämpärillisen perunoita ja nauriita kotiin vietäväksi. Kutsun toimitusjohtaja Juuso Waldenin seuraksi. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mitä merkitsee lyhenne UUT? 2. Mikä on pussikarhun toinen nimi? 3. Mille sijalle Turku asettuu Suomen kaupunkien suuruudessa asukasluvun mukaan? 4. Mikä on paperiteollisuuden sanastossa sama kuin rottakone? 5. Minkä urheilulajien maajoukkueen päävalmentaja on Petteri Nykky? 6. Kuka esittää Rauhantekijä -tvsarjassa Ann-Mari Sundellia? 7. Mitä tarkoittaa kaljama? 8. Milloin Suomessa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon? 9. Minkä yhtyeen kappale on Minä suojelen sinua kaikelta? 10. Onko Kamala luonto elokuva vai sarjakuva? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 13 = 4 = 14 = 17 3 + 2 + 2 + 4 3 = 1 = 1 = 3 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 12.11.2020 9.31.06 12.11.2020 9.31.06
/ 29 9 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.??. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai V. Nissinen, Varkaus. Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 12.11.2020 9.31.09 12.11.2020 9.31.09
30?PaPeriliit to?09 / 2020 9 / t a u k o t i l a pyrollpACkin Lempäälän tehtaassa asetuttiin potrettiin vuoronvaihdon aikaan. – Nyt ollaan vahvasti oman mukavuusalueen ulkopuolella, nauraa koneenhoitaja Katja Niittyaro, mutta pistää merkille, että kuvaaja hoitaa hommansa nopeasti ja kivuttomasti. Työpäivän jälkeen on luvassa puutarhahommia. – Sitä mietin, että mihin tälläisin syreenipuskani. Se on justiin räystään alla, ja siihen tulee talvella hirveä määrä jääpuikkoja: Niitä lentelee talon seinään. Painiottelu on puskan kanssa luvassa. Saa nähdä kumpi voittaa, hän hymyilee. Pääluottamusmies Vesa Järvinen tuumii muutaman päivän päästä alkavia yt-neuvotteluita. Tällä kertaa alustava tieto on, että irtisanomiset eivät ole asialistalla. Lomautuksia kyllä on luvassa. – Suhtautuminen riippuu siitä, keneltä kysyy. Jos on lainoja ja talous tiukalla, niin silloinhan se on kova paikka, Järvinen miettii. Päätuote tehtaalla ovat leipäpussit. Järvinen sanoo, että aika kiivaalla tahdilla on tehty töitä, loppuvuodenkin tuotantoa jo etukäteen. Koneenhoitaja Ismo Loppi on menossa saman neuvottelupöydän äärelle. – Korona on osasyynä, täytyy se ymmär tää, mutta kyllähän ihmiset leipää syövät, hän miettii. Loppi sanoo, että hänelle henkilökohtaisesti korona ei ole ongelmallinen juttu. – Meitä ei emännän kanssa koronat hetkauta. Meidän kun ei enää tarvitse juoksennella yökerhoissa. Otetaan rauhallisesti, hän hymyilee. Koneenhoitaja Pia Aavajoki kertoo, että ajatuksissa on varsinkin kotona odottava landseer-rotuinen vesipelastuskoira Hilda, joka täyttää tänään vuoden. Se on kunnostautunut takapihan kanalan asukkien vartioinnissa, ikkunan läpi. – Synttärin kunniaksi Hilda saa maksalaatikkoa kermaviilikuorrutteella nakin ja rapsutusten kera, ehkä myös vähän jätskiä – ja uuden takin loskakelejä varten, Aavajoki suunnittelee. Painaja Niko Iso-Ilomäki asettuu kuvaan oman koneensa eteen. Hän miettii, että ehkä ihmiset ostavat vähemmän tuoretta leipää. – Ei sitä itsekään viitsi huvikseen kaupassa käydä sen enempää kuin on tarvis. Arki pyörii aika paljon työpaikan, kodin ja kuntosalin välillä. Kavereilla tulee myös jonkin verran käytyä. Hän sanoo, että kunhan kaikki muistavat ajatella toisia, niin tautikin pysyy kurissa. Sillä mennään.? • Mari SCHilDt Mieliä askarruttivat myös yt-neuvottelut, Hilda-koiran synttärit sekä rehottava syreeni. Koronasyksy mietitytti Lempäälässä »Hilda saa maksalaatikkoa kermaviilikuorrutteella.» reiMa KaNGaS P o t r e t t i Pyrollpackin Lempäälän tehtaan aamuja iltavuoro sekä pari työntekijää toimistonkin puolelta asettuivat uuden paperikoneen eteen. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 6.11.2020 13.31.51 6.11.2020 13.31.51
PaPeriliit to?09 / 2020?31 9 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Ohjeita noudattaen AsuinpAikkA?Tervakoski syntynyt 20.11.1972 Janakkalassa perhe vaimo ja kolme teini-ikäistä lasta työ trukinkuljettaja Tervakoski Oy terveiset tehtaan logistiikan väelle syntymäpäivänään on töissä 12 tunnin vuorossa. Topi Virtanen JAlkApAllo vie suuren osan Topi Virtasen vapaa-ajasta silloin kun aika ei kulu mökillä tai kalastamassa. – Valmennan Tervakosken Patossa juniorijalkapalloilijoita. Valmennettavina ovat olleet myös omat lapset, nyt enää tytär, aiemmin myös poika. Korona tuntuu vaikuttaneen perheen elämään eniten juuri jalkapalloilun kautta. Keväällä piti siirtyä harjoittelemaan omatoimisesti, sitten joukkueen mukana turvavälein ja pienryhmissä. Ulkolajeissa tartuntojen riski on kuitenkin pienempi kuin sisätiloissa. Siirtyminen talvikauden harjoitteluun ja sisätreeneihin on mahdollista, mutta ohjeita päivitetään tiuhaan. – Ohjeita tulee kunnasta, ja myös Palloliitto on tehnyt omia ohjeitaan. Niiden mukaan edetään. • p ääministeri Boris Johnsonia on arvosteltu viime aikoina siitä, että hän ei ole ollut oma optimistinen itsensä. Hän muun muassa varoitteli, että edessä on vaikea talvi. Sanomattakin selvää, kun koronatartuntoja on yli 20 000 päivässä. Arvostelujen paineessa Johnson maalaili puheessaan koronan jälkeistä vihreää paratiisia, jossa Britannian ”rannikon raikkaat tuulet ” pyörittävät meille tuulimyllyillä ekoenergiaa. Melkoinen äkkikäännös mieheltä, joka vielä äsken väheksyi tuulivoiman mahdollisuuksia täysin ja syytti ympäristöaktivisteja haihattelijoiksi. Mutta niin on korona vain kyykyttänyt päättäjät neuvottelemaan ilman ehtoja ja ammentamaan valtion kassasta miljardeja kituvan talouden elvyttämiseen. Se, käytetäänkö niitä miljardeja vihreämmän talouden luomiseen, jää nähtäväksi. Varmaa on, että Johnsonin huonojen uutisten tulva jatkuu, kun Brexit pääsee viimeistelemään koronan taloudelle aiheuttamat tuhotyöt. Ihmiset ovat saamassa tarpeekseen hallituksen möhlimisestä: tartuntojen jäljitystekniikka ei toimi, vaikka siihen on upotettu jo 10 miljardia, ravintola-ala tekee kuolemaa, kun säännöt vaihtuvat tiuhaan ja monet poliitikot ovat jääneet kiinni määräysten rikkomisesta. Hallitus päätti olla myöntämättä rahaa köyhien lasten ruokkimiseen koulujen syysloman aikana, mutta parlamentti syö ja siemailee drinkkejä ilmaiseksi viiden tähden ravintolassaan ilman koronarajoituksia. Valtiovarainministeri Rishi Sunak sai ruokakohun vuoksi porttikiellon lähipubiinsa, ja yksityiset ihmiset ovat nyt ruvenneet rahoittamaan lasten aterioita. Uljas, uusi maailma tuntuu kaukaiselta. Tätä kirjoittaessani tuli uutinen kuukauden mittaisesta, koko maata kattavasta lockdownista, vaikka hallitus vielä viikon alussa vakuutteli, ettei sellaiseen mennä. Sitä huomaa tyytyvänsä vähempään ja vähempään. Enää ei voi suunnitella perhejoulua pojan luona Lontoossa tai matkaa jonnekin lämpimään, pois tuulesta ja sateesta. Jos saisi liikkua suht´ vapaasti edes kotikulmilla .? • »Ihmiset ovat saaneet tarpeekseen hallituksen möhlimisestä.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 6.11.2020 13.31.52 6.11.2020 13.31.52
Jyrki Vieno on 55-vuotias prosessihenkilö Jujo Thermalin Kauttuan tehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 12.11.2020 9.48.40 12.11.2020 9.48.40
PaPeriliit to?09 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M ietin täs kumpaan suuntaan lähtis lenkille, itään vai länteen. Toiselta puolen pääsee pururadalle ja toiselta puolen Kauttuan metsään. Me asutaan rivitalossa kaiken keskellä, ei ole tehtaallekaan kun kilometri. Myytiin omakotitalo muutama vuosi sitten. Ei meistä vaimon kanssa oo kumpikaan pihaihmisiä, eikä tilaa enää niin tarvi, kun tytär on muuttanut pois. Pääsee pihalle kun haluaa, se riittää. Ei meillä ole mökkiäkään, miks olis? Pyhäjärven hiekkaranta on vieres ja osaston rantapaikka tosi hieno. Kerran kaks vuodessa ollaan käyty vaimon kanssa ulkomailla, mut se ei ole loppujen lopuksi tärkeää. Jos pitäis ulkomaanreissuista tai Pyhäjärvestä luopua, niin reissut jäis heti. Elämä on täällä. Koulu Kauttualla, sitten Eurassa pari vuotta Ahlströmin koulussa, ja sitten tehtaalle. Ain on sen jälkeen palkka tullut kahden viikon välein. Ahlströmhän omisti ennen yli puolen Kauttuaa. Asuttiin tehtaan vieressä, isä ja äiti oli siellä töissä ja kaverien vanhemmat. Kesällä kun herättiin, niin heti uimaan. Syömään tultiin yhdeltätoista tai neljältä, kun tehtaan pilli soi, siitä riippuen missä vuorossa äiti oli. Ei ollut rannekelloja. Illat pelattiin jalkapalloa tai työnnettiin kuulaa. Ei soi pilli enää, eikä mene lapset purukasalle seivästä hyppäämään. Ehkä me annetaan niille nykyään liian helposti periks. Tällasia väliin puhutaan, kun saunotaan työkavereitten kanssa. Rantasauna on se paikka, jossa vanha henki vielä elää, talkoilla pidetään paikat kunnossa. Aika eläkeläistä alkaa vaan kävijät olla. Lauteilla mieli palaa menneisiin, helposti tulee nuoremmille kerrottua mimmosta se oli aikasemmin. Vaikka kun voitettiin b-junioreissa raumalaiset 37–0. Tai millaista oli Raumanmöljällä Kauttuanlahdessa! Ei siinä laiturilla kannattanut pyyheliinan kans yrittää kulkea, kun todennäkösest joku sut tönäs veteen. En tiedä miten kävis nykyään, jos se laituri vielä siellä olis. Olis kaunis kesäpäivä, vanhat kaverit järvessä ja yrittäs kuivin nahoin kävellä laiturin päähän. Ei taitais tul vieläkään mitään. ? Kauttualla yhteishenki vielä pihisee, kun Jyrki Vieno heittää löylyä rantasaunalla omiensa kanssa. Lapsuuden uimaranta on pappaikäisille paras paikka. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Veera Korhonen »Jos pitäis ulkomaan reissuista tai Pyhäjär vestä luopua, niin reissut jäis heti.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 12.11.2020 9.48.41 12.11.2020 9.48.41
34?PaPeriliit to?09 »Olin yllättynyt, kuinka väkevä kokemus virtuaalitodellisuus nykytekniikalla jo on.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. M inulta kysyttiin koulutusta etäkokousten vuorovaikutuksen haasteisiin. Kuulemma joku kollegani maailmalta tällaisia järjestää. Kieltäydyin kunniasta, sillä en uskonut pystyväni tarjoamaan ratkaisua parempaan vuorovaikuttamiseen etäkokouksien osalta. Formaatti on haastava: katsekontaktia ei synny, viive tekee vuorovaikutuksesta luonnotonta ja kehonkieltä on haastavaa seurata kameran usein rajatessa ihmiset hartialinjaan. Olen tänä vuonna tehnyt lukuisia mentalismikeikkoja etäkokouksissa eikä loppua heti näytä tulevan. Useat yritykset ovat siirtäneet pikkujoulunsa virtuaalimaailmaan, jossa ei tarvitse huolehtia turvaväleistä, maskeista tai seuraavan päivän morkkiksesta. Ja ovathan virtuaalijuhlat toki kustannustehokkaampiakin. Mentalismi vaatii vuorovaikutusta, joten olen tutkinut kaikki mahdolliset tavat osallistaa porukkaa ja luoda yhteisöllistä fiilistä etäyhteyden takaa. Aito kontakti kuitenkin puuttuu. Useimmat osallistujat pitävät mikrofonejaan pois päältä eikä mahdolliset suosionosoitukset ja hämmästelyn äänet välity kollektiivisesti ryhmälle. Ihminen on sosiaalinen eläin ja muiden reaktiot ruokkivat toistenkin reaktiota. Tunteet tarttuvat ja esimerkiksi ilo leviää normaalissa keikkatilanteessa nopeasti koko katsomon läpi. Tästä kaikesta huolimatta olen kokenut etäesiintymisen yllättävän positiivisena haasteena. Parhaimmillaan esityksen vuorovaikutus toimii ja rajoitteista huolimatta esityksestä saadaan rakennettua toimiva ja hämmästyttävä. Jos pandemia olisi tapahtunut kahdeksankymmentäluvulla, olisi kommunikointi hyvin erilaista. Lankapuhelin ja faksi olisivat ainoat kommunikaatiomuodot eikä tarvitsisi miettiä, millaisen hauskan virtuaalitaustan webkameraan asettaisi peittämään kodin sotkuja. Emme silti vielä elä tulevaisuudessa. Ostin hiljattain virtuaalitodellisuuslasit, joiden välityksellä olen muun muassa kalastanut Etelä-Koreassa, nyrkkeillyt venäläistä vastaan, meditoinut tiibetiläisessä temppelissä ja juonut virtuaaliolutta virtuaalisessa sporttibaarissa jutellen aitojen ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Olin yllättynyt, kuinka väkevä kokemus virtuaalitodellisuus nykytekniikalla jo on. Läsnäolo toisessa maailmassa tuntuu aidolta ja todellisuus unohtuu. Virtuaalitodellisuuden hyvä puoli on se, että se sulkee pois todellisuuden häiritsevät tekijät ja ohjaa keskittymisen virtuaalitodellisuuden kokemiseen. Toisaalta tämä on myös haittapuoli. Hutkaisin vahingossa koiraani ohjaimella ritareita vastaan miekkaillessa. Onneksi en kovaa. tulevaisuudessa virtuaalitodellisuus tulee luultavasti olemaan ratkaisu myös etäkokouksiin. Vaikka virtuaaliavatarit eivät vielä näytä koko ilmeiden kirjoa, on kokemus kuitenkin jollain tapaa aidompi kuin tietokoneen etäkokousohjelmissa. Virtuaalitodellisuus tekee selkeän eron kodin ympäristön ja kokoustilan välille ja virtuaalimaailmassa kokoustilatkin voivat olla mitä tahansa. Kevään teemoista voidaan neuvotella leiritulen äärellä, vuoren huipulla tai hulppeassa kattohuoneistossa. Ainainen taistelu kokoushuoneen vanhan videotykin kanssa tulee olemaan historiaa, kun powerpointit ja esitykset voidaan lähettää suoraan osallistujien verkkokalvoille. Kun tulevaisuudessa virtuaalitodellisuus saadaan siihen pisteeseen, että järjestelmä pystyy toisintamaan hienovaraisetkin ilmeet ja kehonkielen, alkaa vuorovaikutus olla aitoa jopa tuhansien kilometrien fyysisen etäisyyden takaa. Tällä hetkellä on lähes mahdotonta edes käsittää, kuinka tämä tulee mullistamaan tapaamme vuorovaikuttaa. Virtuaalitodellisuuslaitteiden hinnat ovat tulleet viime aikoina hurjasti alaspäin ja toisaalta niiden tekniikka on kehittynyt. Menee vielä vuosia, että laitteet alkavat olla normi, mutta virtuaalivuorovaikutuksen tuloa ei voi estää. ? »on lähes mahdotonta käsittää, kuinka tämä tulee mullistamaan tapaamme vuoro vaikuttaa.» 9 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 12.11.2020 12.45.21 12.11.2020 12.45.21
PaPeriliit to?09 / 2020?35 9 / i l m o i t u s t a u l u s y y s k o k o u k s e t Länsi-Suomen piiri: Turun osasto 24: syyskokous ja jouluruokailu la 28.11. klo 14.00, Panimoravintola Koulu. Ilm. Seijalle 22.11. mennessä, puh. 050 465 9608. Tulethan paikalle täysin terveenä. Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 21.11. klo 17.00 O`jes, Runeberginkatu 15 Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 26.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: ti 24.11. klo 18.00 Työväentalo Rientola, Pisteenkaari 3, 03100 Nummela. o s a s t o t Tampere osasto 62 Toinen osaston lopettamista käsittelevä kokous Lahdesjärven ABC:lla su 29.11. klo 14. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Paperiliiton keilailu mestaruus Eurassa 16.2.–4.4.2021 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Viimeinen kilpailuvuoro 4.4.2021 klo 13.30. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset ja joukkue (kolme keilaajaa). Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tiedustelut ja varaukset: Euran Keilahalli 044 934 5943 Kilpailun järjestää: Euran Keilailuliitto ry. ja Paperiosasto 7 Lisätietoja: www.paperiliitto.fi. Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston kokous Paperiliiton XXIII liittokokous ENNAKKOILMOITUS ENNAKKOILMOITUS Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 18.6.2021 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat. Paperityöväen Työttömyyskassa Sami Laakso Päivi Äijälä hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.–18.6.2021 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12 ja 13 kohdissa mainitut asiat. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5 kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määräaikaan 8.2.2021 mennessä. Kokousjärjestelyissä otetaan huomioon ajankohtaiset koronatilanteen suositukset ja rajoitteet. Paperiliitto r.y. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 11.11.2020 7:58:40 11.11.2020 7:58:40
? Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 10/2020. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 10/2020. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 10/2020. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 10/2020. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 12.11.2020 12.53.20 12.11.2020 12.53.20