Paperiliitto 09/2021 - Lehtiluukku.fi

09/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Neuvottelut alkoivat tuottaa tuloksia. tuottaa tuloksia. Loviisan hylsytehdas Luottoketju hoitaa hommat vastuullisesti. vastuullisesti. mobiilijäsenkortti Lataa jäsenkortti puhelimeen. Muovisen kortin käyttö päättyy. Iskän tyttö Iskän tyttö Jenni Välkkynen kiinnostui koneista isänsä Marko Välkkysen esimerkistä. Teknisellä alalla työskentelevien naisten takaa löytyy usein kannustava isä. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 10.11.2021 17.05.36 10.11.2021 17.05.36
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Isi on kapteeni Punaparta, merten kauhu. Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 10.11.2021 17.14.37 10.11.2021 17.14.37
P a p e r i l i i t t o 9 / 2 2 1 1 9 .1 1 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a vapaapalokunta on elämäntapa, josta hän ei luovu. Antti on kesäihminen eikä pidä kylmästä. Työkaveri Juha taas on hänen mielestään kuin plusmerkkinen pandoran lipas. Assar roikkuu työpaikalla ja hyötyy siitä. Kun Paulin töissä päätetään onnistua, niin usein käykin. Magnuksen töissä ollaan täysin omatoimisia. Jos haluat lukea näistä paperiliittolaisista, heidän työstään ja ajatuksistaan enemmän, niin se käy helposti: käännät vain sivua ja tapaat jäseniä eri puolilta maata, erikokoisilta työpaikoilta. Arki töissä on toisinaan sujuvaa ja mielekästä, joskus paahteista ja takkuista, joskus kaikkea muuta. Työ ei ole koko elämä, mutta sen päivittäinen mitta, sisältö ja arvo vaikuttavat siihen, mitä kukin pystyy, ehtii ja jaksaa tehdä vapaa-aikanaan, perheen tai ystävien kesken. Paperiliitto tekee parhaansa, jotta jäsenillä olisi mahdollisuus hyvään elämään. Aina emme tule edes huomanneeksi, että liitot neuvottelevat työehtosopimuksiin työntekijöille monia etuja, joita laissa ei ole. Sopiminen on meidän jokaisen arjen kannalta iso asia. #seonsittensovittu. • Meille kaikille 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Tes-neuvotteluissa alkoi tulla tuloksia marraskuussa. 06 Metsäyhtiöt ovat tehneet suuria voittoja tänä vuonna. 08 Pienikin taukoliikehdintä auttaa. 09 Ei siinä lakia tarvitse avata, kun on järki päässä. 22 Laadusta tinkimättä: Pauli Hurvi tekee paperipussin vaikka kaurasta. 25 Kaipolan tehdasta dokumentoitu. 26 Muovinen jäsenkortti poistuu. Lataa itsellesi kortti kännykkään. 26 Opiskelu työttömänä tai lomautettuna. 27 Fanny Salomaan päätös ei pitänyt. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Pidentynyt kesäloma vaatii sulattelua. 31 Maailmalta: Britanniassa kaupan hyllyjä täytetään pahvikuvilla. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Psykopaattia ei tunnista päältä päin. 16 Corexin Loviisan tehdas pyörii vanhan luottojengin voimin. – Vaikka porukka ikääntyy, työstä poissaolot ovat harvinaisia, toteaa Antti Arponen. 18 Paperiliiton tes-päivillä riitti keskusteltavaa tavallista enemmän. Mari Roivainen oli helpottunut Stora Enson tessistä, joka tuntui aivan siedettävältä. 32 Mirja Mynttinen pääsi kaalimaalta pahvitehtaaseen. Hän haluaisi perheen ja omakotitalon – ja ehdottomasti jatkaa vapaapalokunnassa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Isi on kapteeni Punaparta, merten kauhu. Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 10.11.2021 18.55.27 10.11.2021 18.55.27
9 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?09 / 2021 YritYskohtaiset työehdot on tähän mennessä sovittu lähes 40 prosentille niistä jäsenistä, joiden työpaikoilla noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliiton hallitus hyväksyi marraskuun toisella viikolla yrityskohtaiset työehtosopimukset Tervakoski Oy:n, Schaefer Kalk Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n kanssa. Aiemmin marraskuussa työehtosopimukset allekirjoitettiin DS Smithin ja MM Kotkamillsin kanssa. Myös DS Smithin kunnossapitoyhtiön Insta Automationin ja Kuopiossa toimivan Mondi Powerfluten kanssa on päästy sopimukseen. – Hyväksyttyjen sopimusten palkankorotuksissa noudatetaan alalle muodostunutta linjaa ja työehdoissa runkona on paperiteollisuuden nykyinen työehtosopimus, luonnehtii Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. PaPeriLiitto jatkaa neuvotteluja paperiteollisuuden uusista työehdoista. Neuvottelutahti on marraskuussa kiivas, sillä nykyinen paperiteollisuuden työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. Paperiliiton tavoite on edelleen saada yrityskohtaiset sopimukset valmiiksi marraskuun loppuun mennessä. Uusien neuvottelutulosten saamisessa alkaa tulla kiire. – Käytännössä neuvottelujen pitäisi edetä tehokkaasti joka kerta osapuolten tavatessa, eikä pitkittymisiin oikein ole Kattavuus kasvaa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Jukka Koskinen Tihentynyt neuvottelutahti alkoi tuottaa sopimuksia marraskuussa. varaa, koska kalenterit ovat täynnä, Häyrynen toteaa. Vaikka runko sopimukselle tulee nykyisen pohjalta, uusiin sopimuksiin on tehtävä lain edellyttämiä pakollisia muutoksia. Esimerkiksi vuosilomista on nykyisessä työehtosopimuksessa sovittu laista poiketen niin, että kesäloma on keskeytymättömässä vuorotyössä kolmen viikon mittainen. Uusissa sopimuksissa siirrytään lain mukaisesti neljän viikon kesälomaan ja tämän vuoksi lomajärjestelyt on toteutettava aiemmasta poiketen. eNsiMMÄiseN ison metsäyhtiön sopimuksen Paperiliitto sopi lokakuun alussa Stora Enson kanssa. DS Smith Packaging Finland Oy:n kanssa saatu sopimus on palkankorotuksiltaan sen kanssa yhtenevä ja myös sopimuskausi kestää samoin tammikuusta 2022 huhtikuun loppuun 2024. Sopimus korottaa palkkoja 28.2.2022 lähtien 17 sentin yleiskorotuksella ja 18 senttiä paikallisella erällä. Samansuuruinen korotus tulee myös 27.2.2023. Viimeisenä vuotena 15.1.2024 alkaen palkkoja korotetaan 9 sentin yleiskorotuksella sekä 9 sentin paikallisella korotuksella. DS Smithin sopimuksessa on hyödynnetty nykyisen paperiteollisuuden työehtosopimuksen rakennetta ja työehtojen määräytymistä. – Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä ja tulokseen päästiin hyvissä ajoin, »Hyväksyttyjen sopimusten palkankorotuksissa noudatetaan alalle muodostunutta linjaa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 10.11.2021 18.58.20 10.11.2021 18.58.20
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2021?5 Tessien kattavuus lähenee 40 prosenttia. Teemu Vanhalan (vas.) ja Markus Anttosen työnantaja MM Kotkamills sopi Paperiliiton kanssa yrityskohtaisen työehtosopimuksen ensimmäisten joukossa. toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Neuvottelujen rakentavaa henkeä ja sujuvuutta kiitteli myös DS Smith, jolle yrityskohtainen sopimus Paperiliiton kanssa oli syksyn ensimmäinen. Yritys jatkaa sopimusneuvotteluja muiden ammattiryhmien kanssa. isoista metsäteollisuuskonserneista Metsä Groupin kanssa neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta, vaikka osapuolet ovat tavanneet useamman kerran. UPM:n kanssa neuvottelut eivät ole alkaneet. Paperiliitto on valmis aloittamaan neuvottelut yhdestä yhtiökohtaisesta sopimuksesta. UPM puolestaan haluaa liiketoimintakohtaiset sopimukset, mikä tarkoittaisi, että Paperiliiton ja UPM:n välillä neuvoteltaisiin viisi erillistä sopimusta. Paperiliitossa kuitenkin uskotaan, että neuvottelut UPM:n kanssa saadaan käyntiin. Paperiliitto järjestää UPM:n tehtailla työskenteleville jäsenilleen webinaarin joulukuun 7. päivänä. Webinaarissa kerrotaan ajankohtaisesta jäseniä koskevasta työmarkkinatilanteesta. Jos työpaikkasi on UPM:llä, ilmoittautumista koskevat ohjeet näet tämän lehden sivulta 35. Saat viestiä webinaarista omaan sähköpostiisi, jos se on jäsenrekisteritiedoissasi. Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäiseen syyskokoukseensa lehden painoon menon jälkeen 17.11. Valtuusto ottanee kantaa työehtosopimustilanteeseen, joten ajankohtaisimmat tiedot voi lukea Paperiliiton verkkosivuilta ja verkkolehdestä.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 10.11.2021 18.58.21 10.11.2021 18.58.21
9 / k u o r i m o 6 / Groupin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli ???? miljoonaa euroa, jota yhtiö luonnehti erinomaiseksi tasoksi. Tammi–syyskuun liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulos ??? miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana vallinnut hyvä kysyntä selluliiketoiminnassa sekä mekaanisissa puutuotteissa jatkui. Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektissa on edetty aikataulun mukaan. UPM:n kolmas vuosineljännes oli yhtiön mukaan sen kaikkien aikojen paras. Liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto nousi ?? prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta ja oli ??? miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi–syyskuun aikana aikana UPM:n liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Liikevoitto nousi ?? prosenttia viime vuoden vastaavasta jaksosta ja oli ???? miljoonaa euroa. Enso kertoi tulosjulkistuksen yhteydessä käynnistävänsä esiselvityksen Oulun tehtaan toisen, käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta pakkauskartonkilinjaksi. Tehtaan entisen paperikonelinjan muunnos elintarvikepakkauksiin suunnatun kraftlinerin tuotantoon on toteutunut onnistuneesti. Stora Enso aikoo lisäksi investoida ?? miljoonaa euroa kartonkituotannon laajentamiseen Skoghallissa Ruotsissa. Stora Enson liikevaihto kolmannella neljänneksellä oli ? ??? miljoonaa euroa ja vuoden alusta ? ??? miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos oli kolmannella neljänneksellä ??? miljoonaa euroa. Tammi-syyskuun operatiivinen liiketulos yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta ja oli ? ??? miljoonaa euroa. komissio aloitti ??. lokakuuta ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia sellualalla toimivissa yrityksissä. Suomessa UPM, Stora Enso ja Metsä Fibre kertoivat heillä alkaneista tarkastuksista. Komissio tutkii, ovatko yritykset mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailusääntöjä, jotka kieltävät kartellit ja rajoittavat liiketavat. Tutkinta on alustava vaihe, eikä se tarkoita yritysten syyllistyneen kilpailunvastaiseen toimintaan. • Kolme suurta metsäyhtiötä paransivat tuloksiaan. Nykyisten investointien lisäksi alalla pohjustetaan uutta. Tulokset paranivat Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektissa valmistui uusi ??? metriä korkea piippu syyskuussa. Työmaalla työskentelee päivittäin noin ??? henkilöä. Rakennustöitä voi seurata reaaliajassa viiden webkameran välityksellä osoitteessa www. metsa? bre.com/? /yhtio/ Kemin-biotuotetehdas/ Pages/webkamerat-Kemi. aspx Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 10.11.2021 17.04.20 10.11.2021 17.04.20
9 / k u o r i m o / 7 Mistä on kyse tammikuun aluevaaleissa? pidettävissä aluevaaleissa on kyse arjen asioista: miten palvelut järjestetään neuvolasta vanhustenhoivaan. Sote-uudistuksessa monet palvelut siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Aluevaaleissa voit äänestämällä vaikuttaa siihen, miten arjen palvelut omalla alueellasi järjestetään. Aluevaaleissa valitaan jäsenet ?? hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Helsingissä vaaleja ei järjestetä. Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä kunnissa. Valtuustojen työ painottuu alussa suunnitteluun. Valtuusto vetää hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden järjestämisen suuria linjoja. Ennakkoäänestys alkaa ??. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä on ??. tammikuuta ????. Aluevaltuustot aloittavat työnsä ?. maaliskuuta ????. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille ?. tammikuuta ????. • Suomen ja Ruotsin työmarkkinamalleissa yhteistä ja Ruotsin työmarkkinamalleissa on keskeisiä samankaltaisuuksia. Yhteistä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusmalleille on Teollisuuden palkansaajien teettämän selvityksen perusteella sopimisen moniportaisuus ja neuvottelujen koordinaatio. – Molemmissa maissa työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita, ja niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista, korostaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen. Kauhasen analyysistä käy ilmi, että molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa sekä se, että työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita. Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, ja tämä koskee erityisesti toimihenkilöitä. Edistys-sarjan analyysi Miten palkoista sovitaan? Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa on luettavissa Teollisuuden palkansaajien verkkosivuilta osoitteessa tpry.? . • Tuotantomäärät jatkoivat kasvuaan kaikkien päätuoteryhmien tuotantomäärät kasvoivat tämän vuoden kolmannella neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen. Vahvinta kasvu oli kartongin tuotannossa. Kartongin tuotanto oli ?,? miljoonaa tonnia, mikä on ?? prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Kartonkituotteiden kysyntä on lisääntynyt mm. verkkokaupan ja pakkauskartongin käytön kasvun takia. Sellun tuotanto oli kolmannella neljänneksellä reilut ? prosenttia ja paperin tuotanto tasan ? prosenttia korkeammalla tasolla kuin edellisvuonna. Sellua tuotettiin ?,? ja paperia ?,? miljoonaa tonnia. Mekaanisen metsäteollisuuden puolella vanerin tuotanto kasvoi ? prosenttia ja sahatavaran tuotanto ? prosenttia. Kotimaan kysyntää on tukenut rakentamisen kasvu. Sahatavaran tuotanto oli ?,? ja vanerin ?,? miljoonaa kuutiota. Tiedot on koonnut Metsäteollisuus ry. • Stora Enso investoi kartongin tuotantoon Stora Enso sai valmiiksi tuotantomuunnoksen kartongille ja tuotannon käynnistymään vuoden alussa. Lokakuussa yhtiö ilmoitti käynnistävänsä esiselvityksen myös tehtaan toisen käytöstä poistetun paperikoneen muuntamisesta pakkauskartonkilinjaksi. Paperikoneen muunnos elintarvikepakkauksiin suunnatun kraftlinerin tuotantoon onnistui yhtiön mukaan hyvin. Sellutehdas ja kuivaamo uudistettiin ruskean sellun valmistukseen sopiviksi. Uutta linjamuutosta koskeva esiselvitys valmistuu vuoden ???? alkupuolella. Yhtiö on ilmoittanut lisäksi aikovansa investoida ?? miljoonaa euroa kartonkituotannon laajentamiseen Skoghallissa Ruotsissa. Laajennus nestepakkauskartonkien ja päällystettyjen valkaisemattomien kartonkien tuotantoon valmistuu arviolta vuoden ???? loppupuoliskolla. Tehtaan kokonaistuotanto nousee investoinnin ympäristöluvista riippuen yli ??? ??? tonniin vuodessa. Kannattavuusselvitykseen sisältyi tehtaan selluntuotannon laajennus, mutta siitä Stora Enso luopui. • tammisyyskuu ???? ?,? milj tonnia ?,? milj tonnia Kartongin tuotanto tammisyyskuu ???? Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 10.11.2021 17.04.21 10.11.2021 17.04.21
8 / 9 / k u o r i m o ei ole mahdollista nousta tuolista ja panna kroppaan vipinää, kannattaa ottaa avuksi dynaaminen istuminen. Se on keino pitää verenkierto ja aineenvaihdunta vireänä istuessakin. – Dynaaminen istuminen tarkoittaa, että ei vain istuta, vaan aktiivisesti liikutetaan koko kehoa päästä varpaisiin, kertoo Työterveyslaitoksen työfysioterapeutti Elina Östring. Ääreisverenkierto lähtee liikkeelle, kun liikuttelee varpaita ja tekee jalkapohjajumppaa. Jalkaterien ojentelu ja nilkkojen pyörittely onnistuu kengät jalassakin. Istumista voi aktivoida myös polvia oikomalla ja hartioita pyörittelemällä. Reisija pakaralihasten jännittäminen ja rentouttaminen ehkäisee pakaroiden puutumista. järkevältä, miettii Assar Laikola, joka on töissä Metsä Groupin Kyröskosken tehtaan voimalaitoksessa. Hän työskentelee myös käynninvarmistajana kartonkikoneella. Laikolan työhön kuuluu sekä paljon istumista että kävelyä kentällä. – Dynaamista istumista tulee tehtyä paljon ihan tiedostamatta. Pyörittelen nilkkoja ja koukistelen jalkoja. Vaikutus on sama, tekeekö liikkeet tietoisesti tai tiedostamatta. Östring kuitenkin huomauttaa, että jos liikkeitä tekee tietoisesti, ne tulee tehtyä ajoissa – jo ennen sitä, kun epämukava olo pakottaa kroppaan liikettä. Laikola nousee mielellään tuolilta ja lähtee kentälle kiertelemään. Voimalaitos on iso ja valvontakierroksia tehdessä askelia kertyy. Erikoistilanteissa ei tarvitse murehtia sitä, että tulisi istuttua liikaa. – Silloin kentällä voi kulua koko loppuvuoro ja rappusia mennään ylös ja alas. ovat myös keino katkaista istumista. Pieni tauko kannattaa pitää ??–?? minuutin välein. – Mikrotauolla on hyvä tehdä jotain erilaista: jos työ on fyysistä, voi vaikka venytellä, ja jos työ on istuvaa, voi liikuskella, Östring neuvoo. Kyröskosken voimalaitoksen valvomossa on leuanvetotanko, jossa Laikola silloin tällöin roikkuu. Valvomosta löytyy myös kuminauha, jumppakeppi ja parit käsipainot. – Tosi hyvä, kommentoi Östring. Hän korostaa, että kropan pitäminen vireänä auttaa myös silloin, kun esimerkiksi häiriötilanteessa on äkkiä lähdettävä liikkeelle. Kropan vireys vahvistaa myös keskittymiskykyä. • Liikkeellä voi pysyä myös tuolilla. Assar Laikolan työssä kävelyäkin tulee sopivasti. Dynaamista istumista ja mikrotaukoja »Mikrotauolla on hyvä tehdä jotain erilaista.» Jos työssä on rauhallista, Assar Laikola nousee mielellään tuolilta ja lähtee kentälle kiertelemään. Tuolillakin voi liikkua ja venytellä. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 9.11.2021 10.07.35 9.11.2021 10.07.35
/ 9 9 / k u o r i m o Liikkeellä voi pysyä myös tuolilla. Assar Laikolan työssä kävelyäkin tulee sopivasti. T kirjoittaessa elellään pimeän lokakuun viimeisiä päiviä. Mutta ei taivaalla pelkkää pimeyttä ole. Uudessa ajassa yrityskohtaisia sopimuksia on saatu valmiiksi ja pöydissä on pääsääntöisesti ollut hyvä henki. Yhdessä on päästy kehittämään työehtosopimusta molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla, kun lillukanvarret on voitu jättää sivuun. Yhtiöistä on löytynyt korkeatasoista työehto-osaamista pakon edessä sen jälkeen, kun Metsäteollisuus ry päätti heittää pienet yhtiöt bussin alle. Paperiliitolle tilanne on antanut mahdollisuuden näyttää, etteivät sopimisen ongelmat välttämättä ole johtuneet Hakaniemestä. Vanhan ajan sodista muistuttaa vielä UPM:n toiminta työmarkkinoilla. Alkuvuodesta konserni ilmoitti, että jatkossa toimihenkilöiden kanssa ei enää solmita työehtosopimuksia. Kesällä konserni ilmoitti, että myöskään olemassa olevaa luottamusmiesjärjestelmää ei konsernissa hyväksytä ennalta annettuna, vaikka kaikille muille metsäteollisuudessa toimiville yhtiöille tämä on käynyt. Lisäksi UPM ilmoitti haluavansa kaikille liiketoiminta-alueilleen omat sopimuksensa, koska tuotteet ja markkinat poikkeavat toisistaan. Lopulta kysymys ei oikeasti ollutkaan tuotteiden tai markkinoiden eroista, vaan tavoitteesta pilkkoa konsernin viimeinen työehtosopimuksen suojassa toimiva ryhmä toimihenkilöiden tapaan pienempiin osiin. Tämän asian myönsi UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén Talouselämä-lehden haastattelussa (12.10.2021) suoraselkäisesti. Hollménin mukaan UPM ei tulisi suostumaan yhteen työehtosopimukseen ”edes huonoimmin kannattavan liiketoiminnan ehdoilla”. Eli heikoinkaan taso ei ole mahdollinen, jos se koskisi konsernin kaikkia työntekijöitä. Rehellistä puhetta. Kyse ei siis lopulta ole edes rahasta. Kysymys on siitä, että vihollisarmeija halutaan pilkkoa pienempiin osiin Raatteen tien malliin. Ja jokainen tietää, miten motitettujen tarina Suomussalmella aikanaan päättyi. Löytyy pöydistä vielä jotain lainattuakin. Vanhaa, umpeutumassa olevaa työehtosopimusta numero 50 on pyöritelty käsissä ahkerasti. Ihmetystä herättää, kuinka aikaan sopivaksi se on yhdessä tekemällä muotoutunut. Se on kuin tieliikennelaki, totesi eräs vanhempi neuvottelija. Säännöt oppii pikku hiljaa liikenteessä ja turvallisen ajonopeuden näkee aamulla ikkunasta. Ei siinä lakia tarvitse avata, kun järki päässä tien päällä ajelee. Niinhän se on, ongelmana liikenteessä ovat kuljettajat, jotka eivät viitsi sääntöjä opetella. Ja liikkeelle lähtö uudessa tilanteessa vaatii rohkeutta. Ja rohkean ei tarvitse sivuilleen vilkuilla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Rouva sanoo joskus saunan jälkeen mulle, että mää oon vanha ja ajastani jälkeen jäänyt. Mää vastaan sille, että mää oon parasta mitä markkinoilla on tarjolla. Vuosikymmenten aikana huippuunsa hiottu asiakkaan tarpeiden mukaan ja paletin häiriöttömälle käynnille välttämätön. »Ihmetystä herättää, kuinka aikaan sopivaksi se on yhdessä tekemällä muotoutunut.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 9.11.2021 10.07.35 9.11.2021 10.07.35
10?PaPeriliit to?09 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki Samasta puusta Jenni Välkkynen on ollut taaperosta lähtien isänsä Marko Välkkysen luotto apuri Turengin Nesteen huoltohallissa. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 10.11.2021 10.46.12 10.11.2021 10.46.12
PaPeriliit to?09 / 2021?11 Teknisellä alalla menestyvän naisen takana on usein kannustava isä. Isän esimerkki ja tuki johdattivat myös Jenni Välkkysen sekä Sari Pesosen paperiteollisuuden pariin. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 10.11.2021 10.46.14 10.11.2021 10.46.14
12?PaPeriliit to?09 / 2021 T urengin Nesteen huoltohalli oli jo taaperoikäiselle Jenni Välkkyselle tärkeä paikka. Siellä isä vahasi ja kiillotti autoja sekä vaihtoi renkaita. – Olin aina niin ylpeä, kun sain olla iskän apurina. Osasin kuulemma tehdä autonputsaushommat niin hyvin, että sain olla auttamassa. Olen aina ollut vähä sellainen iskän tyttö, Välkkynen hymyilee. Isä Marko Välkkynen ei kiellellyt innokasta tyttöä, vaan kertoi mitä pitää tehdä, kannusti ja kehui. Samalla kun putsattiin autoa, juteltiin maailman menosta. Ainoa tytär sai olla mukana, kun vain itse niin halusi. Välkkynen kertoo, että siksi kai autot ja koneet ovatkin aina kiehtoneet häntä. Tiedetään, että kun tekniikka kiinnostaa naista, usein taustalta löytyy kannustava roolimalli, oma isä. Isillä on merkittävä rooli siinä, miten tytär asennoituu tekniikkaan. – Isän merkitys näkyy tekniikan alan naisten haastatteluissa ja selvityksissä. Usein isä on ottanut mukaan puuhailemaan verstaalle, vaikkapa autonkorjaukseen, ja rohkaissut tytärtään kokeilemaan työkaluja ja tekemään itse, sanoo naisia teknisille aloille kannustavan Naistech-hankkeen projektipäällikkö Elina Harju Tampereen ammattikorkeakoulusta. Isillä on vielä työsarkaa, sillä Suomessa teknologia-aloilla työskentelevistä ihmisistä vain viidennes on naisia. Osaamisesta se ei ole kiinni. Suomalaisten tyttöjen matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on PISA-tutkimusten mukaan maailman kärkiluokkaa, mutta silti tytöt eivät hevin hakeudu tekniikan alan koulutukseen. Peruskoulun jälkeen Välkkynenkin valmistui ravintolakokiksi, ja työskenteli seitsemän vuotta huoltamolla asiakaspalvelutehtävissä. Turengin Neste on perheyritys, jossa kaikki oppivat jo pienestä pitäen kantamaan kortensa kekoon. Huoltamolla työskentelevät tällä hetkellä Välkkysen isoisä, isä, isän veli ja äiti. Välkkynen kertoo, että tuoreen kahvin tuoksu huoltamolla on hänelle edelleen se tuoksu, joka vie ajatukset välittömästi sinne tärkeimmälle huoltamolle, jossa hänen juurensa ovat. Veri veti kuitenkin koneiden ja tekniikan pariin. Kun Välkkysen Huhtamäen tehtaalla asentajana työskentelevä veli Niko Välkkynen jutteli, että tehtaalle haetaan väkeä tuotantoon, häntä ei tarvinnut kahdesti houkutella. – Veli kehui, että se on tosi kiva työpaikka. Hän sanoi, että siellä on hyvä ilmapiiri. Se on kyllä pitänyt ihan paikkansa. Vuonna 2019 aloitin, ja nykyisin olen lautaskoneenhoitaja. Työpäivät menevät tosi äkkiä, kun on mielekästä tekemistä ja tosi kivat työkaverit, hän juttelee. Määrätietoisia, ja tarpeen vaatiessa tiukkoja. Samanlaisia ovat sekä isä että tytär. – Olen perinyt iskältä sen, että olen aika temperamenttinen, eikä se ole minusta mikään huono asia. Olen siitä ihan tyytyväinen, että osaan sanoa vastaan, jos tulee ongelmia, Välkkynen sanoo. Jo lapsena Välkkynen oppi, että jos jotain halusi, kannatti kysyä isältä. »Hän on aina mukana minun ideois sani, vaikka äiti ei olisikaan.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 10.11.2021 10.46.14 10.11.2021 10.46.14
PaPeriliit to?09 / 2021?13 – Hän on aina mukana minun ideoissani, vaikka äiti Mira Välkkynen ei olisikaan, Välkkynen hymyilee, ja lisää, että äiti on kuitenkin hänen paras kaverinsa, mutta ehkä isä on ollut se, joka antaa helpommin periksi. Yhdessä isä ja tytär kävivät punttisalilla, ja yhteistä oli myös kiinnostus moottoripyöräilyyn. Välkkynen kertoo, että isä asetti myös rajat, ja ne tehtiin selviksi. – Viikonloppuna sai olla vähän tarkempi, että tulee niihin aikoihin kotiin kuin kotiintuloaika oli annettu. Kyllä minä kai sitä vähän uhmasin. Isältä tuli palautetta, mutta rakentavalla tavalla, Välkkynen muistaa. Poikaystäviin isä suhtautui aina reilusti, mutta kun asentaja Eppu Rekilä Huhtamäeltä tuotiin näytille, hän oli selvästi isän mieleen. Nyt Rekilä ja Välkkynen asuvat neljän kilometrin päässä Turengin Nesteeltä. Nuori perhe on kasvanut kahdella koiralla ja kolmen kuukauden ikäisellä Rasmus-pojalla. – On se ihan kiva, kun pääsee ostamaan autoleluja! Sellaiset kiinnostavat äitiäkin. On myös loistojuttu, että muutettiin juuri omakotitaloon. Siellä on autotalli, jossa poika voi laitella autoja, vaikka äidinkin kanssa, Välkkynen hymyilee. Isä pitää vaivihkaa silmällä tyttärensä jaksamista uudessa elämäntilanteessa. Välkkynen kertoo, että isä kysyi, haluaisiko hän tulla päivällä auttamaan renkaiden vaihdossa silloin, kun mies on kotona vauvan kanssa. – Että jos haluan, voin tulla sinne auttelemaan. Isän paras puoli on se, että hänelle pystyy kertomaan ihan kaikki. Jos on jotain hätää, niin hän aina kuuntelee, tsemppaa ja auttaa, Välkkynen sanoo. Marko Välkkynen on aina saatavilla, kun tytär Jenni Välkkynen tarvitsee apua tai kannustusta. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 10.11.2021 10.46.15 10.11.2021 10.46.15
14?PaPeriliit to?09 / 2021 uPM:n Valkeakosken tehtaalla varastotyöntekijänä työskentelevä Sari Pesonen sanoo, että jutteli isänsä kanssa puhelimessa viimeksi tänään. – Soittelemme ja näemme paljon. Nykyään puhutaan ihan eri lailla kaikesta. Mutta ei silloin, hän sanoo. Silloin tarkoittaa 1970-lukua, kun Pesonen oli lapsi. Silloin isä, ajoneuvoasentaja Jussi Pesonen lähti aamulla autolla tehtaalle. Äiti vei pikkuveljen polkupyörällä tarhaan, jatkoi sitten omiin töihinsä ja polki vielä kaupan kautta takaisin. – 1970-luvun isät olivat sellaisia, että ei siinä mitään juteltu. Ei juteltu äidinkään kanssa niin henkilökohtaisia, kuin oman poikani kanssa juttelen. Kyllä ne tuli tokaisemalla, ne jotkut. Ei omista asioistaan koskaan, Pesonen muistaa. Perhe vietti paljon aikaa yhdessä vähän myöhemminkin, kun lapset rakensivat kesämökit vanhempien lähelle. Sitten isä jäi eläkkeelle ja keskustelujen sisältö pikku hiljaa muuttui. – Nyt isä on kova puhumaan henkilökohtaisista asioistaan. Aina kun on joku ongelma, huomaan kyllä, että hän haluaa kertoa minulle siitä. Niin päin se on kääntynyt. Ja kysyy aina, mitä töihin kuuluu, Pesonen sanoo. Pesonen on tehtaan varastolla tunnettu hahmo, jolta kaikki kysyvät, ja joka vastaukset yleensä myös tietää. Tehtaalla on opittu, että asiat sujuvat monesti nopeammin, kun soittaa suoraan Pesoselle sen sijaan, että näpyttäisi kaiken itse järjestelmään. – Olen kuulemma liian hyvään totuttanut. Mutta tunnukset ovat heillä menneet vanhaksi eivätkä koneetkaan toimi, hän nauraa. Elämänura urkeni UPM:n Valkeakosken tehtaalla sekä isä Jussi Pesoselle että tytär Sari Pesoselle. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 10.11.2021 10.46.15 10.11.2021 10.46.15
PaPeriliit to?09 / 2021?15 – Minä tykkään tästä tyylistä: saan asian heti tehtyä, eikä tarvitse kirjailla sähköposteja, että tuo on vielä tekemättä, teetkö kirjauksen. Pääsen itse helpommalla ja saldot täsmäävät, kun minä ne teen, hän hymyilee. ilMAn isää hän ei olisi tehtaalla. Pesonen oli 19-vuotias vuonna 1984, kun tehtaalla työskennellyt isä vinkkasi, että siellä olisi kesätöitä siivoojana. Hämeenlinnassa Pesosta odotti paikka apuhoitajakoulussa, mutta kesän aikana mieli muuttui. Tehtaalla ansaitsi hyvin, paremmin kuin hyvin, jos muihin töihin vertasi. Kesän päätteeksi jäi monta siivoojaa eläkkeelle, ja tyttöjä pyydettiin jäämään töihin. Jokunen jäikin, ja lähti aikanaan, kuka minnekin. – Sitten kunnossapitopäällikkö soitti minulle ja sanoi, että tules käymään täällä. Mietin, että mitähän minä nyt olen tehnyt. Hän kysyikin, että menisitkö tuonne varastolle töihin. Ajattelin, että voisin. Olin jo kerennyt ajatella, että siivoushommaa en koko ikääni rupea tekemään. Varasto on osoittautunut hyväksi paikaksi, kun täällä edelleen olen, hän juttelee. Vielä töissä ollessaan isä korjasi tehtaan ajoneuvoja, lähinnä kuorma-autoja. – Kerran hän lainasi tehtaan autoa sillä lailla, että pyysi minua tuomaan sen taloni pihaan, että hän tulee sen sieltä hakemaan. En ollut ennen ajanut sellaista lava-autoa, jota sanottiin metroksi, vaikka autoja harrastinkin ja ajoin jokamiesluokkaa. Työkaverilta pyysin, että näytä nyt vähän mitä vipstaakeja tässä on, että osaisin tällä ajaa, hän kertoo. Matkalla hän tuli ajatelleeksi, että itse asiassa ajoi kuorma-autoa, mutta kuorma-autokorttia hänellä ei ollut. Hän ajoi hiljaisempia sivuteitä, ja yritti vain äkkiä päästä pihaan. – Sanoin isälle, että laitoit mut sitten ajamaan tuota, eihän mulla ole edes kuorma-autokorttia. Isä siihen, että jaa, eiks sulla ole, Pesonen nauraa. kAnnusTus oli hiljaisempaa sorttia Pesosen isän sukupolvella. Isä katsoi, että tytär kyllä pärjää. Oli ehkä vähän ylpeäkin, ja on sitä edelleen. – Isä aina kysyy työasioista. Jutellaan hänen aikaisistaan ihmisistä työpaikalla ja hänen työmaastaan. Täällä Valkeakoskella kaikki tuntevat toisensa, ja isäkin tuntee useimpien työntekijöiden vanhemmat, koska jompikumpi on ollut tehtaalla töissä. Kai hän ajattelee, että kun jaksaisi tytär vielä olla, että pääsisi eläkkeelle, Pesonen sanoo. Hän sanoo, ettei koskaan muista isän sanoneen, että menisit vielä kouluun. Poika sen sijaan on sanonut, että Pesosen olisi pitänyt lukea itsensä terveydenhoitajaksi. Kun niin ei käynyt, poika opiskeli itse ensihoitajaksi, ja jatkaa samaa alaa nyt ammattikorkeakoulussa. – Poika menee nyt sitä polkua, jota minun piti lähteä kulkemaan. Omissa töissäni minä olen yhdistänyt nämä kaksi alaa, kun pojat täällä töissä käyvät minulle murheensa puhumassa. Henkilökohtaisia asioita jutellaan. Ne hetket ovat oikein tämän työn suola, Pesonen juttelee. Aika on erilainen kuin ennen, se on henkilökohtaisempi. Isätkin ovat erilaisia, kaikenikäisinä. ? »Nykyään puhutaan ihan eri lailla kaikesta. Mutta ei silloin.» Isät Suomessa Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää. 15?85-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia. 65–85-vuotiaista miehistä 83 prosenttia on isiä. Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 31,6 vuotta. Viime vuonna biologiseksi isäksi tuli ensimmäistä kertaa lähes 18 800 miestä. Yhdellä isällä on keskimäärin 2,26 lasta. Eniten on kahden lapsen isiä, joita on 564 600. Yhden lapsen isiä on noin 315 400 ja kolmen lapsen isiä noin 273 200. Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä. Vuonna 2019 Suomessa oli 563 000 isoisää. Puolella 61-vuotiaista miehistä oli lapsenlapsia. Isoisäksi tulleista alle 50-vuotiaita oli 5 prosenttia. Isoisien keski-ikä oli 68 vuotta. Lähde: Tilastokeskus. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 10.11.2021 10.46.16 10.11.2021 10.46.16
16?PaPeriliit to?09 / 2021 C orex Oy:n Loviisan hylsytehtaan 150 metriä pitkä tehdashalli on hiljainen – noin kuvaannollisesti. Koneiden melu kyllä kuuluu, mutta ihmisiä ei näy. Koneenhoitaja ja pääluottamusmies Ossi Peräkylä johdattaa portaikkojen ja käytävien läpi kohti tehtaan eteläpäätyä. Ennen konehallia kuljemme vielä suurehkon salin läpi. Tuoleja, pöytiä ja palvelutiski, jonka luukku on vedetty kiinni. – Entinen ruokala, Peräkylä toteaa. Se on muisto menneiltä ajoilta. Kun hylsykoneenhoitaja Magnus Johansson aloitti työt vuonna 1977, tehtaassa oli pitkästi toistasataa työntekijää. Nykyisten kahden sijaan hylsykoneita oli lähemmäs kymmenen. Paperiteollisuuden lisäksi tehtiin hylsyjä esimerkiksi muovija tekstiiliteollisuudelle. – Täällä oli paljon naisia. He tekivät töitä jälkikäsittelyssä, koska hylsykoneella työskentely oli silloin hyvin fyysistä, siinä oli niin paljon käsityötä, sanoo Johansson. Nyt tehtaassa käy kaksi hylsykonetta, kummallakin on neljä työntekijää. Paketoinnissa on kaksi työntekijää, laboratoriossa ja kunnossapidossa kummassakin yksi. Johansson toteaa, että työntekijöiden keskinäinen kommunikaatio on jäänyt vähiin. Kaikkien työtehtävien miehitys on vedetty niin minimiin, ettei omalta työpisteeltä voi lähteä oikein mihinkään. Jos hetki ylimääräistä aikaa ilmaantuu, se menee tarvikkeiden hakemiseen ja vastaavaan. – Tulen töihin, näen tilaukset ja sen mukaan mennään. Katsotaan että on raaka-aineet ja kuivaamossa on tilaa. Sitten körötellään itsekseen koko päivä, sanoo Johansson. Oman koneen porukan kanssa ehtii vaihtamaan kuulumisia ruokatauolla. Toiselle hylsykoneelle on muutaman minuutin kävely. Sinne ei ole aikaa lähteä rupattelemaan. – Emme oikeastaan tiedä mitään toisista. On joitakin ajoja, joita voi ajaa kummalla koneella tahansa. Niiden tiimoilta käydään puhelimessa ainoa keskustelu, että kumpi tekee, kertoo Johansson. Hän toteaa, että työntekijät hoitavat tehtävänsä hyvin itsenäisesti. Käytännössä työnjohtoa ei tarvita, eikä tehtaan johto puutu tuotantoon lainkaan. – Kaikki perustuu pitkään kokemukseen, vastuuntuntoon ja vastuunottamiseen. Ne ovat avainjutut, sanoo Johansson. Corexin asiakkaita ovat Suomessa toimivat paperitehtaat. Ossi Peräkylä muistelee, että ilmapiiri alkoi muuttua raadolliseksi metsäteol lisuuden työsulusta vuonna 2005. Siitä lähtien työntekijät ovat joutuneet puolustautumisasemiin. Summan tehtaan lakkauttaminen aiheutti Corexille todellisen mahalaskun vuonna 2008. Uusi shokki tuli muutamaa vuotta myöhemmin, kun Stora Enso myi Corenson Powerflutelle ja tilaukset vähenivät taas. Työntekijöitä irtisanottiin rajusti ja tuotanto siirtyi päivävuoroon. – Se oli hirveää aikaa, oli shokkitila pitkään. Oli helvetin outoa kävellä tehtaan käytävillä, kun ei näkynyt ketään missään. Sen jälkeen se ollut tasaista ja hiljaista, sanoo Johansson. toisella hylsykoneella on lounastauko. Jukka Ruotsalainen, Esa Sotkasiira ja Antti Arponen istuvat pienessä valvomossa. Ossi Peräkyläkin laittaa mikroon eineslihapullat muusin kera. Syödessään hän katselee tilauksia tietokoneelta. Tehtaan väki oli viime vuonna lomautettuna ja tänä vuonnakin on tehty vajaata viikkoa. Tänään on kuitenkin kiireistä. Corexin nykyään omistava belgialainen VPK Group osti syksyllä kilpailija Topcore Oy:n, jonka tehdas on parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä. Topcoren tehtaalta on Loviisaan tullut kaksi nuorta työntekijää. Juuri Paperiliiton 55 vuotta täyttävien veteraanilomalta palannut Peräkylä naurahtaa olevansa heitä lukuunottamatta työntekijöistä nuorimmasta päästä. Työ on fyysistä ja hyvin kuluttavaa, mutta Peräkylän mukaan poissaolot ovat suhteellisen harvinaisia. – Lyhytaikaiset sairauspoissaolot 2,1 prosenttia, ja reilut 800 päivää ilman tapaturmaa, hän sanoo. Antti Arponen toteaa, että kynnys jäädä sairauslomalle on noussut, kun porukka on vähentynyt. Loviisa on rannikkokaupunki, ja tehdas on aivan Loviisanlahden rannassa. Lahden suuta vartioi Helsingin Suomenlinnan sisarlinnoitus Svartholman merilinnoitus. Yksi ja toinen työntekijä tapaa kulkea merellä kalastamassa, joten siitä löytyy yksi vakiopuheenaiheista. Viime aikoina toinen erityisesti kiinnostanut aihe on ollut tes-neuvottelut, jotka alkoivat Corexin osalta marraskuun alussa. – On vaikea hahmottaa tunnelmia, kun ei olla missään tilaisuuksissa mukana. Näyttää siltä, että vanhalla tavalla mennään, se on ainakin toivomus, sanoo Peräkylä. Sitten hän muistuttaa, että onkin aika ruveta töihin. Miehet siirtyvät konehalliin, jossa kaikki tietävät tehtävänsä ja yhteistyö sujuu kuin rasvattu. Vuosikymmenien kokemuksella. ? Omin päin Corexin porukka tekee hylsyjä omatoimisesti vuosikymmenien kokemuksella. Johdon ei tarvitse puuttua tuotantoon. »Kaikki perustuu pitkään kokemukseen, vastuun tuntoon ja vastuun ottamiseen.» teksti ja kuva? Reima Kangas Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 10.11.2021 17.51.41 10.11.2021 17.51.41
PaPeriliit to?07 / 2021?17 Magnus Johannsson (vas.) toteaa, että tehtaan hyvä työsuojelu on perua ajalta, jolloin yritys oli Stora Enson omistuksessa nimellä Corenso. – Tapaturmat hävisivät melkein nollaan, se oli hirveän keskeinen asia. Sitä ennen sattui paljon esimerkiksi viiltohaavoja, sanoo Ossi Peräkylä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 10.11.2021 17.51.42 10.11.2021 17.51.42
18?PaPeriliit to?09 / 2021 Helpotusta ja odotusta P työehtosopimus on voimassa tämän vuoden joulukuun loppuun saakka. Uutta tänä syksynä on, että Paperiliitolla on vastaneuvottelijoinaan yritykset, sillä metsäteollisuuden työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry:n päätti yksipuolisesti lopettaa sopimisen työehdoista. Muuttuneesta tilanteesta riitti Paperiliiton Tes-päivillä keskusteltavaa. Isojen konsernien sopimuksesta oli tuohon mennessä saatu sovittua Stora Enson työehtosopimus ja sen vanavedessä monet toivoivat pääsevänsä työehtoneuvotteluissa maaliin. Neuvottelutilannetta koskevia uutisia voit lukea myös tämän lehden sivuilta 4–5 sekä Paperiliiton verkkosivuilta osoitteessa paperiliitto. . Paperiliitto-lehti kysyi osallistujilta jälkikäteen, mitä ajatuksia kokoontuminen herätti. Vastaajat olivat hyvillä mielin mukana kasvokkain tapaamassa muita paperiliittolaisia: ”Ihan eri juttu tavata fyysisesti.” ”Oli kiva olla porukalla koolla pitkästä aikaa. Samanlaisia keskusteluja ei oikein muuten synny.” Viisi osallistujaa kertoo, mitä heidän työpaikoilleen neuvottelusyksynä kuuluu ja mitä ajatuksia yrityskohtainen sopiminen herättää. ?. ? ?. ? Petteri Uusiheimala, pääluottamusmies, MM Kotkamills, Kotka Tehtaan omistaja vaihtui loppukesästä ja sen myötä lokakuusta lähtien entinen omistaja ja toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sekä tuotantojohtaja Filip Sundholm ovat jääneet pois tehtävistään. Työpaikalla ollaan luonnollisesti pikkuisen odottavalla mielellä. Meillä on ollut uskomattoman hyvä henki ja nyt nähdään, säilyykö se ja mitä sille tapahtuu. En silti näe mitään aihetta huoleen, luottavaisin mielin voi lähteä haistelemaan ilmaa, minkälainen uusi omistaja on. Erona on nyt se, että aiemmin omistaja oli lähellä, parin sadan metrin päässä. Se oli teKSti Eeva Eloranta-jokela KUVat Reima Kangas Paperiliitto-lehti kysyi liiton Tes-päivien osallistujilta kuulumisia työpaikoilta ja ajatuksia työmarkkinasyksystä. Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 11.11.2021 16.00.18 11.11.2021 16.00.18
Tes-päivien ryhmätyötä pohtimassa Pertti Niemi, Mika Huhtala, Hannu Vuorinen, Pasi Manninen, Timo Hietanen, Kai Lindroos, Jari Teppana sekä istumassa Paavo Pesonen ja Arto Hulkko. PaPeriliit to?09 / 2021?19 vahvuus etenkin, jos piti saada jokin asia hoidettua nopeasti. Nyt päätöksentekijät ovat toisessa maassa. Lähinnä sitä, hajoaako työehtosopimus tulevaisuudessa, tuleeko se jokaiseen tehtaaseen oikeasti erilaisena vai pysyykö raami suhteellisen yhtenäisenä. Paikallisella tasolla meitä ei yllättänyt, että Paperiliitto ja Kotkamills pääsivät sopimukseen. Molemmilla puolin oli luottamusta. Juha Kosola, pääluottamusmies, DS Smith, Nummela Koko korona-aika on ollut Nummelassa kiireistä. Se on siis meillä vaikuttanut positiivisesti työtilanteeseen. Töitä on hyvin edelleen. Tehtaan tuotannon työntekijämäärä lähentelee jo 60 henkeä. Vaihtuvuuttakin on. Uusia haetaan lähinnä kolmen vuoron tekijöiksi. Kun työehtosopimus on meille nyt tehtynä, voi olla tyytyväinen. Työrauhaa on tästä eteenpäin seuraavat kaksi ja puoli vuotta. Jää turha miettiminen pois. Uusi sopimus perustuu meillä pitkälti niin sanottuun vihreään kirjaan, mikä on tosi hyvä juttu. Kun paperiteollisuuteen on vuosien mittaan jo 50 sopimusta tehty, niin nyt ei niihin tehty työ valunut hukkaan. Kyllä meillä aktiivisesti kyseltiin neuvottelujen etenemisestä. Työntekijät vaikuttaisivat tyytyväisiltä, että uusi sopimus saatiin hyvissä ajoin tehtyä eikä suuria muutoksia vanhaan tullut. Mari Roivainen, operaattori, kartonkitehtaan linjan luottamusmies, Stora Enso, Oulu Meillä äänestettiin 12 tunnin vuorojärjestelmästä ja tosi selkeä 94 prosenttia oli sen puolella. Oulu on ollut se ”viimeinen mohikaani”, joka ei Storalla vielä ole kokeillut ja tehnyt 12-tuntista, kuten muilla tehtailla. Verovuoden alusta siihen pitäisi siirtyä. Positiivista on sekin, että Stora Enso ilmoitti selvittävänsä, muutetaanko toinenkin paperikonelinja kartongille. On silti vähän vaikeaa iloita, kun kuitenkin tuotantoa on vasta äsken suljettu läheltä, Veitsiluodosta. Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 11.11.2021 16.00.19 11.11.2021 16.00.19
20?PaPeriliit to?09 / 2021 Metsäteollisuus ry:n hajoamiseen oli omat syynsä. Voi olla, että Stora Ensolle oli helpottavaa saada yrityskohtainen sopimus aikaan. Meidän kannalta oli älyttömän hyvä hetki, että Stora Enso uskalsi tehdä päänavauksen, sai neuvottelut Paperiliiton kanssa maaliin ja sopimuksen tehtyä. Sillä taattiin työrauhaa. Saatiin myös siedettävä sopimus, eikä mitään huononnuksia. Työntekijät eivät kai koskaan ole palkankorotuksiin täysin tyytyväisiä, mutta on sanottava, että nekin on ok. Jukka Virta, pääluottamusmies, Jujo Thermal Oy, Kauttua Työpaikalla ollaan iloisia, että yrityskohtainen työehtosopimus saatiin aikaiseksi. Olen juuri pitänyt luottamusmiehille uuden tessin sisällöstä tiedotustilaisuuden ja tiedottaminen jatkuu iltaja yövuoroonkin. Kysymykseen, minkälainen sopimus on, olen vastannut, että torjuntatasapeli. Tämän kanssa pääsee eteenpäin. Muuten tehtaalla on pulmallinen tilanne: raaka-ainepula uhkaa tehdasta. Yt-neuvottelut ovat käynnissä, toivottavasti emme joudu ajamaan tuotantoa alas. Emme ole ainoa tehdas, johon vaikuttavat Yhdysvaltojen ja Kiinan logistisista ongelmista tai tuotannon alasajoista johtuva raaka-ainepula. Tuotekehityksen puolella etsitään kiivaasti korvaavia raaka-aineita. Tämä tavallaan jakaa meitä. Paperiteollisuudessa on ollut kuin yksi ketju, jossa jokainen yritys on oma lenkkinsä. Nyt tämä ketju on pirstaloitunut ja se vaikeuttaa tilannetta niillä tehtailla, joilla on vaikeampaa päästä sopimukseen. Toivottavasti muissakin neuvotteluissa edetään sopimukseen, ettei päädytä tilanteeseen, jossa osa tehtaista käy ja osa seisoo. Juha Kenttä, pääluottamusmies, Metsä Fibre, Metsä Board, BMS, Kemi Uuden biotuotetehtaan ”saitti” nousee tiiviillä tahdilla. Pikkuhiljaa työntekijäpuolta on siirtynyt projektin puolelle, eli työntekijöiden vankkaa ja hyvää osaamista on tunnistettu ja sitä arvostetaan. Positiivista on, että Kemissä jatkuu sellun ja kartongin tekeminen, vaikka iliksiin vaikuttaakin se, että tuotantoa on Veitsiluodosta juuri suljettu. Uuden tehtaan rakentaminen on edunvalvonnalle iso souvi ja työntekijäpuolella tarvitaan jaksamista, sillä starttiin on melkein kaksi vuotta, pitkä rupeama kaikenlaista. Työhyvinvointiasioihin pitäisi päästä enemmän vaikuttamaan: ei riitä, että työntekijöitä kuullaan, pitäisi myös kuunnella. Vaikuttaa siltä, että Metsäteollisuus ry teki päätöksen lopettaa työehtosopimusten tekeminen siksi, että sopimista haluttiin jotenkin helpottaa. Ei se ainakaan Metsä Groupin osalta helpottunut, koska sopimusta ei ole saatu aikaan. Tes-päivillä näkyi Paperiliiton yhtenäisyys, ollaan pysytty yhtenäisenä liittona ja tämä tilanne on tiivistänyt meitä. Myös korona-aika on lisännyt yhteydenpitoa tehdaspaikkakuntien välillä. Toivottavasti yhtenäisyys säilyy. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Pakka tiiviinä. Tes-päivät kokosi tiukan asian ympärille Juha Leskisen Varkaudesta, Risto Kuivalaisen, Pentti Sunin ja Joona Hämäläisen Uimaharjusta, puheenjohtaja Petri Vanhalan Paperiliitosta, Jukka Voutilaisen Varkaudesta sekä Marko Tirrosen Kuopiosta. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 11.11.2021 16.00.20 11.11.2021 16.00.20
PaPeriliit to?09 / 2021?21 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla henkivakuutuksella * , olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. if.fi/henkivakuutus Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 11.11.2021 16.00.20 11.11.2021 16.00.20
22?PaPeriliit to?09 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen töissä koepaperikoneella, joka on hyvin pieni paperikone. Teen talon sisäisiä ja ulkoisia koeajoja, ja tutkin sellun ja sen päällysteiden ominaisuuksia. Meitä on tässä koneella kaksi, ja lisäksi on esimies. Yhteensä meitä on tuotekehitystiimissä seitsemän henkilöä. Tulin Tervakosken paperitehtaalle, PK 8:lle, heti armeijan jälkeen vuonna 2007. Vuoden 2019 marraskuussa vaihdoin koepaperikoneelle. Näin, että pystyisin kehittymään työssäni ehkä parhaiten siirtymällä tänne kehityspuolelle. Oletus on toteutunut aika pitkälle. Tässä työssä saa mielenkiintoisia, uusia haasteita. Koeajot ovat ehkä se mukavin puoli töissä. Asiakkaalla on näkemys, mitä hän haluaa kokeilla, ja sitten me suunnittelemme, miten se toteutettaisiin. Kun suunnitelma on hyväksytty, pääsemme toteuttamaan sen. Sitten analysoidaan ja raportoidaan tulokset ja omat näkemykset. Siinä itse suoritusvaihe on ehkä kuitenkin se mielenkiintoisin. Välillä kyllä saa jännittää lopputulosta. Paperillakin vielä hanke voi näyttää aika huonolta, mutta aina on valmista saatu. Päällysteistä tutkitaan, miten eri komponentit toimivat keskenään ja soveltuvat projektiin, millä saataisiin parasta päällystettä. Halutut ominaisuudet vaihtelevat paljon. Varsinkin peittävyys on asia, jonka pitäisi olla tasalaatuinen ja peittävä, eikä siinä saa olla ilmarakkulaa. Vaihtelee asiakkaan mukaan, halutaanko mahdollisimman kovaa märkälujapäällystettä, joka ei ime vettä, tai halutaanko päällysteestä huokoinen. Pinnoitetta enemmän paneudumme täällä massapuoleen. Teemme myös käsiarkkeja sellusta ja massamäärityksiä, jauhatustestejä ja koejauhatuksia. Testaamme hyvin monipuolisesti eri massakemikaaleja massan sisällä sekä teemme täyteainekokeita. Välillä haetaan mahdollisimman huokoista ja harvaa, ja toisinaan taas lujaa ja kestävää. Selluja koejauhetaan ja määritellään kuidun pituuksia: Sillä pystyy jo haravoimaan sellun ominaisuuksia. Tässä työssä tarvitaan ammattitaitoa sekä taitoa innovoida ja kokeilla. Raaka-aineisiin ei aina pysty vaikuttamaan, mutta yleensä jonkin verran. Monikin projekti saattaa ensi kuulemalta olla sellainen, että onnistumisen mahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä. Kun lähdetään miettimään, että miten se kuitenkin voisi onnistua, niin pääsääntöisesti se kyllä onnistuu. Sitä pitää vain matkan varrella miettiä, pohtia ja katsoa, ja hakea tietoa ja kokemuksia aikaisemmista projekteista. Ne ovat salaista yritystietoa, eikä varsinkaan ulkopuolisten asiakkaiden projekteja edes voi kopioida. Toisaalta kahta samanlaista projektia ei edes olekaan. Jos jotain on kokeiltu 2000-luvun alussa, niin tällä vuosikymmenellä kenelläkään ei ole enää halua kokeilla samanlaista. Mutta osviittaa sieltä voi saada. Teen päivittäin alan tulevaisuutta, se ainakin olisi tavoitteena. Tervakoski on erikoispaperitehdas, ja näkisin, että erikoistuminen erilaisiin laatuihin on ainakin meidän tulevaisuutemme. Tulevaisuudessa tullaan tekemään esimerkiksi muovia korvaavia tuotteita. Kehittämistä vielä riittää, koska muovia käytetään niin moneen paikkaan ja erilaisiin tarpeisiin. Paperista on mahdollisuus tehdä mitä vain: tarvitsee vain löytää oikeanlainen sellu, ajotyyli ja jauhatus. siTäkin parhaillaan mietitään, onko paperia ylipäätään pakko tehdä puusta. Materiaaleja on useampia, joita kokeillaan ja kehitetään, ja kyllä ne ovat hämmästyttäneet minuakin. Esimerkiksi tänä vuonna Fazer lanseerasi kaurankuorista tehdyn leipäpussin, jota kehitimme täällä meillä Tervakoskella vuoden ajan. Minulle tuotiin sellainen leipä pusseineen tänne töihinkin. Työssä tarvitaan motivaatiota ja sinnikkyyttä. Ei auta lannistua ensimmäiseen yritykseen. Monesti on projekteja, joissa haravoidaan mahdollisuuksia isosta joukosta kohti pienempää otosta, ja lopulta maaliin asti. Tavoite on, että saadaan tuote valmiiksi asti. Kun aivan uutta tuotetta kehitetään, siihen menee useampia vuosia. Meillä on oma käyttölaboratorio, jossa toimenkuvaani kuuluu paperinäytteiden analysointi. Kun on mitattu, kirjataan tulokset, löydökset ja johtopäätökset, sekä tehdään perinteinen raportti. Projektin jälkeen on yleensä palaveri, jossa tilaaja voi kysellä vielä tarkemmin ja voi kertoa huomioita. Kun asiakas on tyytyväinen, voi itsekin olla tyytyväinen. Omassa työssä on laatu kohdillaan, kun asiakkaan tilaama projekti onnistuu. Sitten on hyvä mieli.»?• Tulevaisuuden teossa TeksTi?Mari Schildt?kuva?Reima Kangas Pauli Hurvi tekee metsäteollisuuden tulevaisuutta. Hän kokeilee muun muassa, mistä kaikesta materiaalista paperia voisi valmistaa. »Tulevaisuudessa tullaan tekemään esimerkiksi muovia korvaavia tuotteita.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 10.11.2021 14.46.21 10.11.2021 14.46.21
PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tulevaisuuden teossa Pauli Hurvi on koepaperi koneenhoitaja Tervakoski Oy:n paperitehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 10.11.2021 14.46.22 10.11.2021 14.46.22
24 / 9 / H i o m o Kaipolan tehdasyhteisö sai Nykydokumentointiteko ???? -tunnustuspalkinnon poikkeuksellisen aktiivisesta osallistumisesta tehtaan toiminnan dokumentointiin. Keski-Suomen museon toteuttama dokumentointihanke käynnistyi pian sen jälkeen, kun paperitehtaan sulkemisesta oli uutisoitu elokuussa ????. Raskaasta tilanteesta huolimatta dokumentoinnilla oli koko tehdasyhteisön tuki takanaan, ja museon kokoelmiin saatiin tallennettua erityisen laadukas kokonaisuus Kaipolan tehtaasta. – Työntekijöiden aktiivisuus yllätti meidät, kun tiesimme millainen tilanne heillä oli, ja mediaa oli käynyt jo tehtaassa paljonkin. Meillekin sanottiin,että osa työntekijöistä on hyvinkin kyllästynyt siihen, että heitä tullaan aina vaan kuvaamaan, sanoo Keski-Suomen museon intendentti Virpi Mäkinen. Kun museon yhdyshenkilöt aluksi kiertelivät tehtaassa ja juttelivat ihmisten kanssa, hankkeen näkökulma aukesi tehtan väelle. – Sen jälkeen emme kohdanneet minkäänlaista vastustusta. Ihmiset miettivät paljon, mitä tehtaan toiminnasta olisi hyvä tallentaa ja mitä kaikkea tähän liittyy. He ajoittivat työtehtäviäkin sen mukaan, mitä olisi hyvä saada talteen. Keski-Suomen museo dokumentoi tehtaan toimintaa viime vuoden loppupuolella valokuvaamalla ja kuvaamalla pieniä videopätkiä. Kuvaamisen yhteydessä tehtiin myös minihaastatteluja henkilöiden toimenkuvasta. Nykydokumentointiteko-palkinnon myöntää museoiden tallennusja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO ja Suomen museoliitto. Kaipolan tehtaasta ilmestyy myös kirja Lippulaivan viimeinen purjehdus (Pro Bono kustannus). Kirja kertoo niistä tunteista ja välittömistä vaikutuksista, joita tehtaan sulkeminen henkilöstössä aiheutti. Kirjassa on haastatteluja kaikista henkilöstöryhmistä ja hieman historiaa sekä noin ??? valokuvaa. Kirjan kirjoittaja Risto Ahonen työskenteli tehtaalla reilun kolmenkymmen vuoden ajan ????-luvun lopulta alkaen, aluksi prässipoikana ja rullamiehenä, myöhemmin henkilöstöosastolla. • Kaipolan tehdasyhteisö sai museoalan palkinnon. Tehtaasta on myös kirjoitettu kirja. Kaipolan toimintaa dokumentoitu Paperikoneenhoitaja Jyrki Koutavirta Kaipolan PK?:n valvomossa. Kuva kuuluu dokumentointiin, jota Keski-Suomen museo teki tehtaassa viime vuoden loppupuolella. , Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 11.11.2021 15.59.18 11.11.2021 15.59.18
/ k u o r i m o / 25 / 25 / 25 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Jäsenkortti siirtyy puhelimeen YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Vuodesta 2022 lähtien osoitat jäsenyytesi puhelimesta, johon olet ladannut Paperiliiton mobiilijäsenkortin. Muovista jäsenkorttia ei enää valmisteta. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu liiton verkkosivuilla eAsiointiin, mene kohtaan Jäsentiedot ja lähetä painikkeesta ”Tilaa mobiilijäsenkortti” latauslinkki puhelimeesi. Jos et voi käyttää eAsiointia, pyydä liiton jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@paperiliitto.? ) lähettämään linkki puhelimeesi. Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat tallennettua kortin oman puhelinmallisi näytölle, näet Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.? /jasenasiat. Mobiilijäsenkortti on paljon enemmän kuin pelkkä jäsenkortti. Kun kaipaat liiton ajankohtaisia uutisia, tietoa jäseneduista tai toimiston yhteystietoja, löydät ne jäsenkortista. Siitä pääset myös sähköiseen eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Liittovakuutus on voimassa vakuutusyhtiö I? ssä. Myös vakuutuksen voimassaolotieto ja I? n palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiin. Jos puhelinmalliisi ei ole mahdollista ladata mobiilikorttia, saat todistettua jäsenyytesi tarvittaessa toisella tapaa. Tästä tiedotamme tarkemmin osoitteessa paperiliitto.? ja Paperiliitto-lehden joulukuun numerossa. PAPERILIITON JÄSENKORTIN SAA ENSI VUODESTA ETEENPÄIN VAIN SÄHKÖISENÄ. MUOVISEN JÄSENKORTIN KÄYTTÖ PÄÄTTYY VUODEN 2021 LOPPUUN. Meillä on sinulle asiaa, joten tarkistahan, että jäsenrekisteritiedoissasi on se sähköpostiosoitteesi, jota eniten käytät. Voit lisätä ja muokata sitä liiton verkkosivujen eAsioinnissa. Anna ihmeessä meidän pitää yhteyttä Sinuun! Päivitä yhteystietosi ARVOMME VUODEN LOPPUUN MENNESSÄ MOBIILIKORTIN LADANNEIDEN KESKEN KOLME 50 EURON ARVOISTA S RYHMÄN LAHJAKORTTIA. KLIKKAA ITSESI EASIOINTIIN, LATAA KORTTI JA OLET MUKANA ARVONNASSA! Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 11.11.2021 15.59.19 11.11.2021 15.59.19
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Opiskelu ja työllistymistä edistävät palvelut Voit opiskella työttömyyden tai lomautuksen aikana ja saada tietyin ehdoin ansiopäivärahaa, kun olet sopinut opinnoista TE-toimiston kanssa. Kaikista opinnoista työttömyyden aikana on sovittava TE-toimiston kanssa ennen opintojen alkamista. PÄÄTOIMINEN OPISKELU Jos TE-toimisto katsoo, että opiskelet päätoimisesti, et voi saada päivärahaa työttömyyskassasta. Opiskelun aikaisia etuuksia voit tiedustella Kelasta. SIVUTOIMINEN OPISKELU TE-toimisto arvioi opintojen sivutoimisuuden ja antaa siitä lausunnon. Sivutoimisten opintojen aikana voit hakea päivärahaa, koska ne eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. Jos opiskelet sivutoimisesti, merkitse hakemuksen päiväkohtaiseen selvitykseen ”työtön” myös opiskelupäivien kohdalle. Sivutoimisen opiskelun aikana sinulla ei ole oikeutta korotettuun päiväYHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi-> eAsiointi-> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI rahaan tai kulukorvaukseen. Maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa. LYHYTKESTOINEN OPISKELU TE-toimisto antaa lausunnon lyhytkestoisista opinnoista. Voit opiskella ja saada päivärahaa puoli vuotta, jos olet vähintään 25-vuotias ja opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Jos opintosi ovat sen sijaan keskeytyneet aiemmin ja keskeytymisestä on aikaa vähintään vuosi, voit hakea päivärahaa puolen vuoden ajan saattaaksesi opintosi loppuun. Lyhytkestoisten opintojen aikana sinulla on silti velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä, sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin, jos niitä tarjotaan sinulle. Maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Voit opiskella työttömyyden tai lomautuksen aikana ja saada ansiopäivärahaa, kun olet sopinut opinnoista TE-toimiston kanssa. TE-toimiston kanssa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sinulle maksetaan ansiopäivärahaa ja maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan enimmäisaikaa. Päivärahan lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan matkaja ylläpitokustannusten korvaamiseksi kulukorvausta. Työllistymistä edistävät palvelut ovat: • työvoimakoulutus • omaehtoinen opiskelu (ei oikeutta kulukorvaukseen) • työnhakuvalmennus • työkokeilu • uravalmennus Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voit saada päivärahaa, vaikka siihen ei työttömänä olisikaan oikeutta omavastuuajan tai työvoimapoliittisen korvauksettoman määräajan eli karenssin vuoksi. Muut päivärahan maksamiseen liittyvät rajoitukset ovat voimassa myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana. Päivi Äijälä Adobe Stock Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 9.11.2021 16.14.59 9.11.2021 16.14.59
PaPeriliit to?09 / 2021?27 9 / h i o m o A r j e s s a varjossa kasvanut Fanny Salomaa, 25, vannoi lapsena, ettei koskaan menisi tehtaalle töihin. – En tykännyt tehtaasta yhtään. Lähinnä se johtui siitä, että vieressä oli mielestäni ihania punaisia rivitaloja, joihin haaveilin muuttavani aikuisena. Tehdas kuitenkin näkyi jokaisesta ikkunasta. Toisin kävi: Salomaa vakinaistettiin Jujo Thermalille jo 19-vuotiaana. – En edes muista enää, miksi valitsin opintoalaksi prosessiteollisuuden. Mietin peruskoulun jälkeen myös sosiaalija terveysalaa, mutta onneksi valitsin näin. Salomaa pääsi jo opiskeluaikoina Jujo Thermalille kesätöihin ja harjoitteluihin. Valmistuttuaan hän työskenteli pituusleikkurilla, kunnes käyttölaboratoriossa vapautui paikka ja Salomaa siirtyi sinne. Vaikka laboratoriotyöskentelystä puuttuu tuotannon fyysisyys, Salomaa viihtyy työssään. Se on ennen kaikkea mielenkiintoista ja sopii hänen luonteelleen. – Vaikka olen ulospäinsuuntautunut, viihdyn hyvin yksin. Käyttölaboratoriossa on vain yksi työntekijä vuorossaan, mutta siellä pyörii kuitenkin porukkaa vähän väliä. Sosiaalisia nuoria työntekijöitä houkutellaan herkästi vaikuttamaan. Salomaatakin on kerran kysytty luottamusmiesvaaliin, mutta hän ei uskaltanut lähteä. – Pelkään homman olevan liian vaativaa ja aikaavievää. Minulta puuttuu myös kunnon auktoriteettiluonne ja olen aikamoinen stressaaja. Omaa kynnystäni madaltaisi, jos itseluottamukseni kasvaisi enemmän ja saisin selkeän kuvan siitä, mitä luottamustehtävät sisältävät ja onko epäkohtia, joihin voisin vaikuttaa. Vaikka Salomaa ei ole itse ainakaan vielä kiinnostunut vaikuttamisesta, hän korostaa, että on tärkeä saada nuoria mukaan. Nuoret tuovat mukanaan tuoreita ajatuksia ja ideoita. Eikä Salomaalla ei tällä hetkellä olisi aikaakaan, sillä hänen vapaa-aikansa täyttyy näyttelemisestä, keramiikan tekemisestä, taekwondosta, lukemisesta ja mattojen kutomisesta. Hän listaa harrastuksekseen myös lukion, jota hän suorittaa aikuislukiossa verkko-opintoina. Suunnitelmissa on valmistua ylioppilaaksi parin vuoden sisällä. – Halusin tosi kovasti lukioon peruskoulun jälkeen, mutta monilta tahoilta tuli viestiä, että en arvosanojeni takia pääsisi sinne. Nyt toteutan haavettani. Ja ihan hyvin se sujuu. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Ay-osaamisen voi muuttaa opintopisteiksi hyödyntää ammattiyhdistysaktiivin työelämän osaamista ammattikorkeakoulun opintopisteiksi? Luottamustehtävissä toimiville kertyy suuri määrä osaamista työyhteisöjen kehittämisestä, työlainsäädännöstä ja yritystaloudesta. Jos haluat käyttää aikaasi omaehtoiseen ja omakustanteiseen opiskeluun ja tietotekniset taitosi sujuvat, voit saada tämän osaamisen näkyväksi työyhteisön kehittäjän väyläopintojen kautta. Opintojen suorittamisen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, EWC-edustajat sekä ammattiliittojen henkilöstö. Väyläopinnot ovat Humanistisen ammattikorkeakoulun opintoja, joiden suorittamisen tueksi Kiljavan opisto järjestää 6 kpl lähiopetusviikonloppuja (pe-la). Seuraava ryhmä aloittaa 21.1.2022. Lisätietoja ja vapaamuotoiset hakemukset 17.12.2021 mennessä: Tomi Juntunen, tomi.juntunen@ kio.? , 050 464 0894.?• Fanny Salomaan ei pitänyt mennä tehtaalle – mutta kuinkas kävikään Kauttuan ao ?:aan kuuluva Fanny Salomaa työskentelee Jujo Thermalin käyttölaboratoriossa. Lisätietoa: kauppa.humak.? > tuote-osasto > kurssit > tyoyhteison-kehittaja Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 9.11.2021 16.15.00 9.11.2021 16.15.00
28?PaPeriliit to?09 / 2021 9 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a K Ä J A O R S J M U Y Y T Ä N I P R H P E K R T V N A I O E V O S H O A Y L R E L U O H Y I L M K Ä K L K R E I I P T M R V E N E I K E J Y K V O H H A I Y J Ä K I J T T S E R I K M L N T H S L K S L O N P M H K U U T I O A H R I O N O M Y Y M I E A P P S T Ä L L I P V Y P E S S L E N Y Y K O N A N N I T S U L A J A A V S S E T Ä O J M Ä L T S K I O A N N L R Ä J A R Ä N I T T R Ä V A V T O U L K J A S M A L Y L T H Y O H Y E P K N N Ä H S N K V JALUSTIN KANTA KUUTIO KYLKI KYYNEL KYYNÄR KÄRKI LANTIO LAPA NENÄ OLKA OTSA POHJE POLVILUMPIO POSKI REISI RINTALASTA SEULA SOLIS TELA TYVI VAAJA VASARA VENE VÄRTTINÄ Ihmisen luita (c ) A rt o In k a la w w w .a is u d o k u .c o m Vastaus: 11 = -9 = 3 = 10 2 + 3 2 2 + 4 2 +3 + 2 = 6 = 8 = 2 = ? Vastaus: 1 : : = 2:2:1 ? x Vastaus: 1 : : = 2:2:1 ? x Vastaus: 1 : : = 2:2:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Puolalais-yhdysvaltalainen kirjailija Jerzy Kosinski (1933–91) voitti Yhdysvaltojen arvostetun National Book Award -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969 novellikokoelmallaan Askelia. Mitä teokselle tapahtui kymmenkunta vuotta myöhemmin? A) Se kiellettiin Islannissa ja Fär-saarilla. B) Sen 12. painos erosi täysin ensimmäisestä. C) Kosinski julkaisi sen eri nimellä. D) 14 kustantamoa hylkäsi sen käsikirjoituksen. p a k k o t i e t ä ä Mitä tapahtui palkitun kirjailijan Jerzy Kosinskin teokselle? Maksoiko Al Capone itsensä huijaamisesta? 2. Miksi gangsteripomo Al Capone palkitsi mestarihuijari Victor Lustigin 5 000 dollarilla 1930-luvun alussa? A) Lustig palautti Caponen sijoittamat rahat. B) Lustig oli uskaltanut huijata Caponea. C) Lustig paljasti, miten oli huijannut Caponea. D) Lustig ei paljastanut muille, että oli huijannut Caponea. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä järjestö on Extinction Rebellion? 2. Mitä tarkoittaa lyhenne HUS? 3. Minkä maan kaupunki on Tartto? 4. Entä minkä maan kaupunki on Zagreb? 5. Kenestä kertoo elämänkerta ”Iltaa hyvät ihmiset”? 6. Mitä merkitsee sivistyssana bakkanaalit? 7. Kenen baarista Hector laulaa levyllään? 8. Minkä puolueen kansanedustaja on Niina Malm? 9. Mikä on koripallojoukkue Bisonsin kotikaupunki? 10. Mitä tarkoittaa postaus sosiaalisen median sanastossa? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 11 = -9 = 3 = 10 2 + 3 2 2 + 4 2 +3 + 2 = 6 = 8 = 2 = ? eriC KoCh / WiKiPeDia Paperi_28-29_Tehtävät_9.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät_9.indd 28 5.11.2021 13.29.46 5.11.2021 13.29.46
PaPeriliit to?09 / 2021?29 9 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 3.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 9”. Ristikon 8 palkinnon sai Hannu Sahila, Vilppula. ari Kiviharju kuonaaine 3. LOKA vähättelevä KOIRAS pesukarhu huono aika AKSELEIN ITÄMAA LADD rikas ROINA HIENOT ATEN SUKU olotila määkii YRTTI KYHÄELMÄ JALKAAN kerrottu Blom Arola ? PIRTEÄ ? TEAN SUKU Kouvolaa tuoni NAALI annostella ANSA nähtyjä MAIN valohoitoa voista puille ASEIN koiria pelatut PIIOILLA lapsin mailaa JOHTAJA SUUNTA vauvoilla LOVI ansaat asein RUUSU PORRAS RANNOIN 1. Hirvonen PAATSO SEIS sivuta! koruja imitoi SARI ? tässä tämä ? sisustusta PALASET Tapio ERKI SUKUA OTOS SOMA asetteita TULLEET hanki aukoa rasva APU pankissa PUUTE OSUVAT NIVEL PILKATA TYTTÖJÄ KEHOA SUUT MAALAA NOTKO mäettömät PUOLIKSI LAITETTU O TT EL U N TU LO KS EN A tupakoinkin OLIVIER MAJURI KENRAALI KURKKU URAKKA U R H EI LI JA KI LP AI LU SS A MAISTUVA ARPONEN itäinen kansanryhmä SOITTIMIA Puu+t välittää KNAUSS PIILI KA U R IS M ÄE N KA IM AT HITAITA vuoristossa KAARTEET ASUMUS KOKKOSEN KAIMOJA AVARUUSJÄRJESTÖ ELI HENGITETTÄVÄÄ AVARTUA EUROOPAN JOKI OSAKKEELLE KEILOILLE seuraavaksi SEBELIUS KAIMOINEEN PYKÄLÄ VENESUOJA POHJOISAMERIKASSA JUTTU Paperi_28-29_Tehtävät_9.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät_9.indd 29 5.11.2021 13.29.46 5.11.2021 13.29.46
30?PaPeriliit to?09 / 2021 9 / t a u k o t i l a vAikkA tiistai on iltapäivän puolella, työpäivä Stora Enson Tainionkosken tehtailla on vasta puolessa. Kuivanpään valvomossa kuultiin pääluottamusmies Janne Hämäläiseltä yksityiskohtia uudesta Paperiliiton ja Stora Enson tessistä. Työkaverit, operaattori Juha Järvinen ja prosessihenkilö Antti Kiiveri makustelivat yksityiskohtia. Järvinen tunsi helpotusta, että sopimus tuli näinkin helpolla, vaikka iltapäivälehdet yrittivät pelotella. – Tulee talvilomat, ja kesäloma niin sanotusti piteni. Ne tuntuvat vielä oudoilta. Mutta eivät ole huonoja asioita, Järvinen miettii. Kiiveri makustelee uutta tilannetta, jossa kesälomakausi alkaa jo toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun loppuun. – Vaikka tänä kesänä alkoivat sateet yhdessä loman kanssa, en silti muista kesää huonona. Itse olen kesämielellä keväästä syksyyn, eikä ole väliä, onko lomalla tai ei. Olen kesäihminen, hän tunnustaa. Tiimissä on Kiiverin ja Järvisen lisäksi kaksi muutakin työntekijää. Neljän porukka toimii miesten mukaan hyvin yksiin: Juttu luistaa ja työtkin. – Jos jotain on, niin porukalla tehdään. Ei tarvitse kenenkään yksin tehdä, Järvinen sanoo. Kiiveriä hiukan hirvittää kaikki hommat, joita työnkierrossa pitäisi hallita. Työt lisääntyivät juuri. – Nyt on jo kuusi tai seitsemän hommaa, jotka pitäisi perin juurin osata. Mutta kyllähän tämä avartaa, hän miettii. Yhdessä Kiiveri ja Järvinen ovat tehneet töitä kuusi vuotta, ehkä enemmän, kumpikaan ei enää tarkkaan muista. Vielä olisi muutama tunti ennen päivän mittaista välivapaata. Järvinen sanoo, että 12-tuntinen on heittämällä paras vuorotyömalli, jota hän on kokeillut. Yövuorot ovat paljon helpompia, ja niistä palautuu nopeammin. Vapaa-aika on selkeästi lisääntynyt. Kiiveri miettii, että talvi alkaa näyttää ensimmäisiä merkkejä. Vaihdan kesäkalusteet varastoon ja tuon lumikolan esille, hän juttelee ja kertoo, että ensilumen ladulla käy jo suhina. – Itse en suostu, kun en pidä kylmästä. Järvinen sanoo, että huomiseksi vapaapäiväksi on jo selvät suunnitelmat. Juuri sovin tulevani ylitöihin, yövuoroon.? • Mari SCHilDt Antti Kiiveri ja Juha Järvinen miettivät, mitä uutta tuore TES tuo elämänrytmiin. Uusi sopimus puhutti Tainionkoskella »Tulee talvilomat ja kesäloma niin sanotusti piteni.» Mikko nikkinen t y ö p a r i – Juhalla on kokemusta sellutehtaalta ja vaikka mistä kuorimosta, laaja näkemys lähes kaikesta tähän liittyvästä. Hän on sellainen plusmerkkinen Pandoran lipas, jota voi tarvittaessa raottaa. Vaikka ei tietäisi, niin on tietävinään, Antti Kiiveri (vas.) toteaa. – Antti on lupsakka kaveri, ja juttu luistaa, Juha Järvinen sanoo. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 9.11.2021 10.49.25 9.11.2021 10.49.25
PaPeriliit to?09 / 2021?31 9 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Hyvällä mallilla AsuinpAikkA?Kankaanpää syntynyt Hämeenkoskella 19.11.1997 perheeseen kuuluu puoliso, koira ja kaksi kania töissä tuotannon työntekijänä lisämassalla, Metsä Board Kyrolla terveiset menevät lehden lukijoille syntymäpäiväänsä viettää muutaman kaverin kanssa Eeva Suomi eevA Suomi tuli Metsä Board Kyrolle ensin ammattikoulusta harjoitteluun, sitten kesätöihin. Viime talvena hän vuoroin opiskeli ja kävi töissä. Eeva valmistui prosessinhoitajaksi keväällä. Töihin on mukava lähteä. – Tykkään työstäni ja meillä on hyvä työilmapiiri. Eeva toivoo, että nykyisen määräaikaisuuden päättyessä joulukuun lopussa työt jatkuisivat. Vapaa-aikanaan Eeva lenkkeilee shetlanninlammaskoira Olivian kanssa. – Asun omakotialueella juuri sopivankokoisella paikkakunnalla. Isoon kaupunkiin en kaipaa. Eevasta tuntuu helpottavalta, että kavereitten kanssakin voi liikkua enemmän, kun poikkeustila ei rajoita. Seura on tuttua lapsuudesta. – Pari läheisintä kaveriani ovat serkkujani ja he järjestävät pikkujoulut, kuten muutaman kerran aiemminkin. • eeva eloranta-Jokela A lexander Stubb ehdotti hiljan, että Suomesta lähetettäisiin ruoka-apua Brexitin ja pandemian runtelemaan Britanniaan. Hänen perustelunsa oli, että kyllähän kavereita autetaan mäessä, vaikka he ovat ajattelemattomia ja tyhmiä. Nälkää täällä ei vielä nähdä, mutta markettien valikoima on kaventunut. Eilen en löytänyt pieniä tomaatteja ja sain viimeisen katkarapupaketin. Hyllyjä oli täytetty pahvisin kuvin vihanneksista. Niitäkö syödään seuraavaksi? Pari viikkoa sitten oli pulaa bensasta, ja sitä metsästettiin huoltoasemalta toiselle. Hallitus joutui kutsumaan armeijan apuun. Syynä niukkuuteen on Brexitin ja pandemian aiheuttama kuljettajapula, kun eurooppalaiset kuskit ovat äänestäneet jaloillaan. Täällä on sadantuhannen kuskin vaje. Monet muutkin Britanniasta lähteneet ovat yhteiskuntaa pystyssä pitäviä perusduunareita: maataloustyöntekijöitä, siivoojia, tarjoilijoita ja lähihoitajia. Hoitokoteja, hotelleja ja ravintoloita on suljettu, kun työvoimaa ei ole. Brittejä nämä hommat eivät juuri kiinnosta. Tuttu viljelijä tarjosi parsakaalin poimintaa 35 euron tuntipalkalla, mutta suuri osa sadosta jäi silti pellolle. Sikatiloja uhkaa katastrofi, kun maassa ei ole enää tarpeeksi teurastajia. Yli satatuhatta sikaa voidaan joutua hätäteurastamaan ja hävittämään hyvin pian. Ne ovat jo liian suuria karsinoihinsa ja tuotantoketjuun. Hallitus viivytteli pikaviisumien myöntämistä ulkomailta tuleville teurastajille, ja armeijaa on taas kaavailtu viimeiseksi oljenkorreksi. Media maalailee pula-ajan joulua, ja kansa on ruvennut hamstraamaan jouluruokia. Kaupan mukaan ainakin kalkkunasta, porsaanlihasta, alkoholista ja leluista tulee pulaa. Minä luotan siihen, että jotain kyllä joulupöytään löytyy, ja ainakin juureslaatikot ja karjalanpiirakat saadaan tehtyä. Enemmän huolestuttaa se, että meille saattaa tulla epämiellyttävä joululahja – toinen peräkkäinen lock down -joulu. Sillä korona jyllää, rokotustahti on hidastunut eikä minkäänlaisia rajoituksia ole. • »Hyllyjä oli täytetty pahvisin kuvin vihanneksista. Niitäkö nyt syödään?» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 9.11.2021 10.49.25 9.11.2021 10.49.25
Mirja Mynttinen on 30-vuotias koneenhoitaja DS Smithin Nummelan pahvitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 5.11.2021 13.05.12 5.11.2021 13.05.12
PaPeriliit to?09 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä O len aina viihtynyt poikaporukoissa. Hengailin kouluajat silloisen parhaan kaverini kanssa tyyliin kaks tyttöä ja pojat, telttailtiin ja ajeltiin skoottereilla. 18-vuotiaana liityin Vihtijärven vapaapalokuntaan tutun kaverin perässä. Siitä tuli isompi asia kuin silloin ymmärsin. Kävin kauppiksen ja tein siinä sivussa vanhuspalvelushommaa sekä vuoroja kahvilassa. Valmistumisen jälkeen tein töitä huoltoasemalla ja kaupassa, rakastuin maatalon poikaan ja muutin sen kotiin. Kuus vuotta viljeltiin kaalia. Sitä oli 15 hehtaaria. Ne kerätään käsin yksitellen, parhaimmillaan työpäivä venyi 23 tuntiin ja sit tunti unta kuorma-autossa, kaikki sukulaiset töissä ja ukrainalaiset päälle. Tykkäsin työmeiningistä, mutta vapaa-aika sakkas. Munhan on vaan päästävä keskiviikkoisin hälytysosaston ja torstaina nuorten harjoituksiin, ja leireille kanssa. VPK on mun elämäntapa, josta en luovu. Eron jälkeen pääsin pahvitehtaalle. Mähän olen 160-senttinen blondi, niin ne oli kattonut että jaa, tämmönen? Olin sitten heittänyt kuormalavan pinon päälle, joka oli mua korkeampi, niin ne oli tuumannut että okei! Eihän se ollut mulle mitään kaalilaatikoiden jälkeen. Nyt olen ollut pois töistä helmikuun ekasta päivästä lähtien töistä tulleen rasitusvamman takia. Mulla on repeymä lonkassa, rusto irti. Odottelen tähystysleikkausjonoon pääsyä. Ja oon kaivannut aikaa maalla. Asun vuokrayksiössä luhtitalossa, haluaisin omakotitaloon. En vaan ole löytänyt sellaista mitä ostaa, enkä miestä, jonka kanssa saada lapsia. Sillä pitäis olla hyvä itsetunto. En tiedä, onko sellaisia. Mun hyvä ystävä kuoli yllättäen seitsemän vuotta sitten. Tajusin, et jos mä en just nyt tee juttuja mitä haluan, ne voi jäädä multakin tekemättä. Kävin syyskuussa extemporee Inarissa mun koiran Lunan kanssa. Kiivettiin Otsamotunturin laelle ihan mielettömän maaruskan loistossa. Se on jyrkkä nousu, otti koville lonkan takia. Huipulla tuuli kovaa, lumihiutaleita lensi kasvoille. Mä olin tosi pieni ja yksin siinä avaruudessa, mutta samalla tosi vahva. Enkä tosiaankaan tarvinnut ketään oloani todistamaan. Elämän käsikirjoittaminen on hulluutta. Se tapahtuu kun vaan lähtee ja menee. ? Vihdissä asuu mimmi, joka haluaa tukahduttaa tulipaloja. Isoin liekki ei vaan ota sammuakseen. Se palaa Mirja Mynttisen sisällä. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Reima Kangas »Olin tosi pieni ja yksin, mutta samalla tosi vahva.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 5.11.2021 13.05.13 5.11.2021 13.05.13
34?PaPeriliit to?09 / 2021 »Psykopaatteja tavataan usein aivan rehellisistä ammateista, jotka tarjoavat jännitystä .» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. H aastattelimme taannoin kollegani Pete Poskiparran kanssa psykiatri Hannu Lauermaa kirjaamme Huijauksen anatomia. Kirjoitimme teokseemme luvun psykopaateista, ja kukapa olisi parempi kertomaan aiheesta, kuin Psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä toimiva Lauerma, joka on katsonut silmästä silmään maamme pahimpia rikollisia ja pyrkinyt ymmärtämään heidän motiivejansa ja aivojen toimintaa. Vaikka psykopaatteja on enemmän rikollisten joukossa rehellisiin ihmisiin verrattuna, ei Lauermakaan pysty tunnistamaan psykopaattia päältä päin. Psykopaatin luotettava tunnistaminen vaatii pitkällisen taustatyön, jossa kartoitetaan hänen mieltään mielialatutkimuksen ja vaarallisuusarvion kautta. Taustatiedot yhdistetään 0–40 pistettä antavaan asteikkoon, jota kutsutaan myös psykopaattitestiksi. Psykopaattitestin ja kolmiportaisen riskiarvion avulla päätellään, millainen riski vanki on yhteiskunnalle, kun hän vapautuu. Lauerma kertoi esitelleensä yhdysvaltalaisille kollegoilleen tapausta, jossa vapautuvan vangin riski uusia rikoksensa oli sata prosenttia, mutta silti hänet vapautettiin. Jenkkikollegat olivat Suomen oikeuslaitoksen toiminnasta kovin hämmentyneitä. Kyseinen vanki ehti olla vapaana neljä kuukautta, kunnes uusi rikoksensa ja palasi vankilaan. Psykopaatit hakevat jännitystä elämäänsä ylikorostuneesti. Tämän vuoksi psykopaatteja tavataan usein rikollisesta elämäntyylistä, mutta myös aivan rehellisistä ammateista, jotka tarjoavat jännitystä ja vaativat hyvää paineensietokykyä. Kaikki psykopaatit eivät ole rikollisia, vaan psykopaatteja löytyy monelta alalta, niin yritysmaailman, poliisin, poliitikkojen, kuin viihdemaailmankin piiristä. Tutkimusten mukaan noin prosentti ihmisistä voidaan luokitella psykopaateiksi. Kiinnostavaa on, että johtavissa tehtävissä työskentelevistä psykopaateiksi voidaan luokitella jopa 3–4 prosenttia. Psykopaatin uniprofiili on tutkitusti poikkeava. He nukkuvat optimaalisen syvää unta ja ovat taipuvaisia torkahtelemaan. Pelkät unenlahjat eivät tee kenestäkään psykopaattia, mutta jos havaitset olevasi empatiakyvytön, piittaamaton toisten surusta, valehtelet patologisesti ja tunnet itsesi paremmaksi kuin muut, kannattaa käydä vaikka juttelemassa terapeutille. Useimmat psykopaatit eivät tiedä olevansa psykopaatteja. Eräälle pitkäaikaisvangille tämä selvisi vasta pitkän ajan saatossa ja useiden psykiatristen tutkimusten jälkeen. Vanki totesi tajunneensa, että hän näyttää pystyvän asioihin, joihin muut eivät pysty. PsykoPaattien empatiakykyjen puutteellisuutta on mitattu aivokuvatekniikan avulla. Kokeessa vakavan henkirikoksen tehneille, psykopaateiksi luokitelluille ihmisille on näytetty videoita, joissa ihmistä satutetaan ja samalla verrattu aivojen tuntoja kipuaistialueiden reagointia tavalliseen ihmiseen. Olen itse huomannut näiden aivoalueiden aktivoitumista esimerkiksi vapaaottelua katsoessani. Kivuliaan iskun jälkeen sävähdän itsekin automaattisesti. Psykopaateilla nämä aivojen alueet aktivoituvat testissä huomattavasti muita heikommin. Hollywoodin luoman kuvan mukaan psykopaatit ovat hyvännäköisiä, älykkäitä, nerokkaita ja taitavia manipuloijia. Totuus on kuitenkin toinen. Tutkimusten mukaan psykopaatit eivät ole sen älykkäämpiä kuin muutkaan ihmiset. Älykkäämpi psykopaatti on kuitenkin huomattavan vaarallinen, koska hän ei välttämättä jää koskaan kiinni manipulaatiostaan tai jopa rikoksistaan. Tällaisia psykopaatteja kutsutaan niin sanotuiksi valkokauluspsykopaateiksi. Valkokauluspsykopaatti osaa esittää empatiakykyä taitavasti ja naamioitua muiden ihmisten joukkoon. Heidän häikäilemättömyytensä, manipulointikykynsä ja laskelmoivuutensa voivat johtaa eri alojen ja jopa yhteiskunnan huipulle. Poskiparran kanssa luennoidessamme kirjamme aiheista tuumimme isoissa auditorioissa, että tässäkin yleisössä saattaa olla psykopaatti joukossamme. Yleisö katseli hermostuneesti ympärilleen, joku miettien kuka se meistä olisi, kenties joku taas toivoen, ettei katse osuisi häneen. ? »Eräälle pitkäaikaisvangille tämä selvisi vasta pitkän ajan saatossa ja useiden psykiat risten tutkimusten jälkeen.» 9 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 8.11.2021 12.35.53 8.11.2021 12.35.53
PaPeriliit to?09 / 2021?35 9 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Nro 1/2022 Aineistot viimeistään 12.1. Ilmestyy 28.1. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Nro 1/2022 Aineistot viimeistään 12.1. Ilmestyy 28.1. Nro 2/2022 Aineistot viimeistään 9.2. Ilmestyy 25.2. Nro 3/2022 Aineistot viimeistään 16.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4/2022 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5/2022 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6/2022 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7/2022 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 26.9. O s a s t o t Turun osasto 24 Huomio: osaston purkamista käsittelevä toinen kokous pidetään Panimoravintola Koulussa 11.12.2021 kello 15.00 alkaen. Jouluruokailu on heti kokouksen jälkeen. Ilmoitathan tulostasi Seijalle, puh. 050 465 9608, viimeistään 6.12 mennessä. HUOM: Koronapassi vaaditaan. Valkeakosken osasto 70 Jäsenillä mahdollisuus käydä nauttimassa Valkeakosken Keilahallin palveluista. Ota mukaan perheesi, kaverit tai lähde yksin pelaamaan. 1 kerta/jäsen, tunti ratatai peliaikaa valitsemaasi peliin jäsenkorttia näyttämällä. Jäsenetu on voimassa vuoden 2021 loppuun saakka. Alennusta Joulu musareiden lipusta Joulumusarit järjestetään 10.–11.12. Wareenassa Valkea koskella. Huippu esiintyjien lisäksi tarjolla joulutori ja yhteisöllistä joulutunnelmaa. Paperiliiton jäsenet saavat 10 euron alennuksen lipuista. Lisätietoa: www.valmu.com. Liput: www.tiketti.fi Paperiliitto järjestää UPM:n palveluksessa oleville jäsenilleen ajankohtaiswebinaarin tiistaina 7.12. klo 17–18. Webinaarissa käsitellään ajankohtaisia tes-neuvotteluihin liittyviä asioita. Ilmoittautuminen webinaariin tapahtuu Paperiliiton verkkosivujen eAsioinnin kautta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 6.12. Ajankohtaiswebinaari UPM:llä työskenteleville S y y s k o k o u k s e t 2 2 1 Kokouksessa käsitellään sääntömuutoksia, jotka perustuvat liittokokouksen päätöksiin. Pirkanmaan piiri: Nokian osasto 2: ma 29.11. klo 16.15, Lehtiniemi. Käsitellään sääntömuutokset. Mäntän osasto 5: ke 24.11. klo 17, Mäntän seudun koulutuskeskus, Virtasalmentie 14 Valkeakosken osasto 70: ke 24.11. klo 16.00, Toimitalo, Antinniementie 5 Lempäälän osasto 75: su 21.11. klo 13.00, Ideapark, Ravintola Coyote kabinetti Länsi-Suomen piiri: Turun osasto 24: Syyskokous pidetty 17.10. Osaston purkamista käsittelevä toinen kokous la 11.12. kello 15.00, Panimoravintola Koulu. Jouluruokailu kokouksen jälkeen. Ilmoitathan tulostasi Seijalle, puh. 050 465 9608, viimeistään 6.12. HUOM: Koronapassi vaaditaan. Keski-Suomen piiri: Kaipolan osasto 80: ke 24.11. klo 16.00, Ahjonsali Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: ma 29.11. klo 17.00, Joutsenon Työväentalo Lauritsalan osasto 44: ke 24.11. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 11.12. klo 17.00, O'jes kokoustila, Runeberginkatu 15 Kotkan osasto 37: la 20.11. klo 16.00, osaston mökki, Karhuniementie 149, Hamina Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ke 24.11. klo 11.00, ravintola Fors Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: ti 30.11. klo 17.30, Työväentalo Kolmonen Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: ti 23.11. klo 17.30, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Aluevaalit 2022 PAPERILIITTO TUKEE EHDOKKAIKSI ASETTUVIA JÄSENIÄÄN ALUEVAALEISSA. Oletko ehdokkaana aluevaaleissa ja Paperiliiton jäsen? Voit hakea Paperiliitolta tukea vaalityöhön. Vaalituen määrä on 150 euroa. Ole yhteydessä: markku.lihavainen@paperiliitto.fi – TULE KUULEMAAN SUORAAN LÄHETYKSEEN TES-TILANTEESTA Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 10.11.2021 17.53.34 10.11.2021 17.53.34
MGuard RollerH XL+ S3 HRO MGuard Roller on tehty vaativiin olosuhteisiin. Integroitu Metashield-jalkapöydänsuoja vaimentaa jalkapöytään kohdistuvia iskuja jopa 90 %. FlexEnergy-joustoelementti sitoo syntyvää liikeenergiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. TractionPro-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää Dual Comfort -pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Metashield Technology ® Al Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 9.11.2021 11.36.43 9.11.2021 11.36.43