09/22 P a p e r i l i i t t o miljardi-investointi Oulun Stora Ensolle 300 uutta työpaikkaa. 300 uutta työpaikkaa. Jäsentapahtuma Nuoret paperiliittolaiset juhlivat asian äärellä. juhlivat asian äärellä. Parasta elämässä Jossittelu on turhaa. Pitää nauttia siitä mitä on. nauttia siitä mitä on. Sovun kannalla Vaikka asiat olisivat kuinka solmussa, aina kannattaa neuvotella ja etsiä yhteistä ratkaisua, sanoo vuonna 1948 Paperiliittoon liittynyt Unto Luhtasaari. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 10.11.2022 14.29.10 10.11.2022 14.29.10
Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Li ito n lo m ak es ku ks et Lo m ae du t Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X – X X X X X Lisää liitostasi: paperiliitto.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 10.11.2022 22.24.49 10.11.2022 22.24.49
P a p e r i l i i t t o 9 / 2 2 2 1 8 .1 1 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a NuoreNa mieli on avoin ja uskalias. Siitä kertoo tässä lehdessä 96-vuotiaan Unto Luhtasaaren elämäntarina vaihtelevien töiden, sattumusten ja sinnikkyyden kautta Paperiliiton toimitsijaksi. Kirjekurssien sijaan maailman kaikki tieto on nykypäivänä kämmenellä, ilman suurta vaivannäköä tai hintaa. Unto oppi elämänkoulussa hyödyntämään sosiaalisuuttaan ja verkostojaan, jotka olivat jo varhain monella tapaa tärkeitä ja auttoivat eteenpäin elämässä ja työuralla. Neuvottelutaitokin kasvoi. Tämän päivän verkostoitujat tapasivat liiton heille varta vasten tarjoamassa bileillassa. Paperiliiton asia ja viihtyminen samanhenkisessä porukassa kiinnosti pitkälle yli sataa nuorta jäsentä. Maailma ympärillä muuttuu ja se voi olla melskeinen, oma elämä vaiheikas ja kimurantti. Rinnalla, hyvän huomisen puolesta, kulkee edelleen Paperiliitto. #vahvintaonyhteistyö • Elämän käänteitä eilen ja tänään 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Stora Enson miljardi-investionti tuo Oulun tehtaalle 300 työpaikkaa. 06 Suurin osa tyytyväisiä tessiin. 08 Tee testi ja katso, miten on työhyvinvointisi laita. 09 Kumpi hyppii kauemmin, aasi vai ihminen, ja kumpi on kumpi. 22 Laadusta tinkimättä: Kun kerran töihin on lähdetty, tehdään kunnolla. 24 Luottamushenkilöiden apuvoimat. 26 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat. 27 Inka Vedenoja kiinnostui yllättäen kemiasta ja innostuu mittauksista. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Maailma on vähän vinksallaan. 30 Työpari: Huhtamäen toimiva kombo. 31 Maailmalta: Saksan paperilla vaikeaa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Onko Kiki kulmikas vai pyöreä? 16? Toistasataa liiton nuorta jäsentä kokoontui Helsinkiin. Osallistujat pitivät tapahtumaa tärkeänä. Antti Tirri tuli Valkeakoskelta. 18 Niko Lassilan mielestä tarinan iskeminen on olennainen osa frisbeegolfia. Ehkä se on yksi syy lajin nopeaan leviämiseen. 32 Annukka Saarinen löytää kuhat ja kaiken muunkin hyvän läheltä. Hämeenkyrö on parasta, mitä voi olla, ja vapaat. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Lassi Kaaria Johannes Wiehn MirJaMi LiiMatainen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 10.11.2022 22.24.49 10.11.2022 22.24.49
9 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?09 / 2022 – Olihan tämä hieno ja odotettu uutinen. Muutama vuosi taaksepäin iso väkijoukko tältä maailmanluokan paperitehtaalta irtisanottiin. Nyt tehdas palaa kapasitee tiltaan takaisin ”isoon kerhoon” ja työ paikkojen lukumäärä kaksinkertaistuu nykyisestä, summaa Oulun tehtaan pää luottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Käytöstä kaksi vuotta sitten poistettu paperikone muunnetaan suuren mitta luokan kuluttajapakkauskartonkilinjaksi, jolla valmistetaan taivekartonkia ja päällystettyä valkaisematonta kartonkia. Vuosikapasiteetti on 750 000 tonnia. Tuo tannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2025 alkupuolella. KOKOnaiSinVESTOinTi on noin miljardi euroa ja se tuo Oulun tehtaalle noin 300 uutta työpaikkaa. Luku sisältää tukitoi mintojen työpaikat. Näiden lisäksi työl listyy epäsuorasti noin 1 500 henkilöä. Myös Paperiliitossa uutista kartonki konemuutoksesta on odotettu. – Uutinen lieventää osaltaan sitä surua, joka koettiin Oulun paperikoneiden sulkemisen ja työpaikkojen mene tyksen takia. Nyt päätetty miljardiluokan investointi kertoo, että Suomi on hyvä maa investoida ja että myös työsopimus ehdot ovat kunnossa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Vanhala pitää Oulun uutta muunnosta kartongille hyvänä jatkumona Metsä Groupin Äänekosken ja Kemin biotuote tehtaille sekä tänä syksynä alkaneelle selvitystyölle, joka koskee taivekarton kikoneen sijoittamista Kaskisiin. Muunnos numero 2 teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Maiju Pohjanheimo Stora Enso investoi miljardi euroa ja muuttaa Oulun tehtaan käytöstä poistetun paperikoneen kartonkilinjaksi. OUlUn tehtaan kahdesta suljetusta paperikoneesta toinen muunnettiin aalto pahvin pintakartonkia eli kraftlaineria valmistavaksi koneeksi vuonna 2021 ja se työllistää noin 180 henkilöä. Ensimmäisen muunnosinvestoinnin arvo oli 350 mil joonaa euroa. Nurjana puolena aiemmassa inves toinnissa olivat suuret irtisanomisluvut, kun kaksi paperikonetta suljettiin: vuonna 2019 käytyjen ytneuvottelujen jälkeen työt loppuivat noin 365 henkilöltä. Toisen paperikoneen kohtalo jäi auki, ja varmuus myös toisen paperikoneen muuntami sesta tuli vasta tänä syksynä lokakuisen investointipäätöksen myötä. Uusi kokonaisinvestointi on edelliseen verrattuna arvoltaan lähes kolminker tainen: noin miljardi euroa vuosina 2022– 2025. Uuden linjan kuitupuun vuosikulutus on noin miljoona kuutiometriä. STORa Enson kolmanteen vuosineljän nekseen mahtuu paitsi investointipäätös myös yrityskauppoja. Kauppojen odo tetaan toteutuvan vuoden 2023 alussa. Hollantilaisen De Jong Packaging Groupin yritysosto edellyttää työntekijöiden kuulemista ja viranomaishyväksyntää. Hyväksyntää odotetaan myös kahden paperitehtaan myynnille: syyskuussa Stora Enso ilmoitti myyvänsä Saksassa sijaitsevan Maxaun paperitehtaan ja Ruotsissa sijaitsevan Nymöllan teh taan. Tehtaiden myyntien yritysarvo on yhteensä noin 360 miljoona euroa. Heinäkuussa Stora Enso sopi akku kennojen ja järjestelmien toimittaja »investointi kertoo, että Suomi on hyvä maa investoida ja että myös työsopimusehdot ovat kunnossa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.11.2022 12.58.35 9.11.2022 12.58.35
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?09 / 2022?5 Paperin sijasta kartonkia. Stora Ensolla Oulussa valmistuu aaltopahvin pintakartonkia entisen paperikoneen paikalla. Toinen muunnosinvestointi valmistuu vuoden 2025 alkupuolella. Northvoltin kanssa yhteistyöstä, jonka tavoitteena on kehittää akkuja uusiutu vista pohjoismaisista raakaaineista. Stora Enso näkee, että globaalit megatrendit tukevat hyvin sen liiketoi mintastrategiaa sekä yhtiön uusiutuvien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntää. Näitä megatrendejä ovat muun muassa lisääntynyt vastuullisuustietoi suus, keskittyminen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä digitalisaatio. Tehtaan ensimmäinen tuotesuunta muutos vähensi kasvihuonekaasupääs töjä 80 prosenttia ja ne pysyvät alhaisella tasolla myös toisessa muunnoksessa, Stora Enso lupaa. Lyhyemmän aikavälin markkinahäi riöi den ja epävarmuustekijöiden suhteen Stora Enso kertoi osavuosikatsaukses saan olevansa valpas. Maailmantilanteen riskien, inflaation ja yleisen taloustilan teen tuomaa epävakautta yhtiö pyrkii hallitsemaan joustavan hankinnan ja logistiikan sekä suojausten avulla. Stora Ensoa hyödyttää korkea omavaraisuus, joka on puulla 30 prosenttia ja energiassa 69 prosenttia. Kun toinenkin kartonkikone Oulussa käynnistyy, linja tulee yhtiön mukaan olemaan Euroopan kustannuskilpailu kykyisin taivekartonkikone ja se mahdol listaa tuotannon optimoinnin ja kasvun muillakin yhtiön tehtailla. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.11.2022 12.58.36 9.11.2022 12.58.36
9 / k u o r i m o 6 / pääluottamusmiehille suunnattu kysely valottaa jäsenten työpaikkojen nykytilaa sekä uuden yrityskohtaisen sopimuskierroksen onnistumisia ja kompastuskiviä. Tulokset koottiin ruodittavaksi Paperiliiton järjestöpäivillä ??.–??.??.????. Liitto sai vastaajilta kiitosta hyvästä palvelusta, taustatuesta ja siitä, että tes-tilanne on taas rauhallinen. Myös työehtosopimusmääräysten yhtenäisyyttä eri työpaikkojen paperiliittolaisten välillä kiiteltiin. ?? prosenttia vastaajista ilmoitti oman työpaikkansa työntekijöiden olleen tyytyväisiä tes-neuvottelujen lopputulokseen. Tyytymättömiä oli ? prosenttia. ?? prosenttia vastasi, että ei ole tyytyväinen eikä tyytymätön. Viisi prosenttia ei osannut ottaa kantaa. Avoimissa vastauksissa toivottiin, että liitto järjestäisi perusteellista koulutusta työpaikoille mahdollisimman pian sopimuksen solmimisen jälkeen. Nyt koulutukset ja myös tulkintojen saaminen viipyi, koska kaikki liiton asiantuntijat olivat kiinni yhden konsernin, UPM:n, vaikeissa ja pitkittyneissä neuvotteluissa. Kyselyyn vastasi ?? pääluottamusmiestä ??:sta, joten vastausprosentti oli ??. Vastaajien työpaikoista ?? prosentilla on käytössä paperiteollisuuden yrityskohtainen, ?? prosentilla paperinja pahvinjalostuksen ja lopuilla ? prosentilla jokin muu työehtosopimus. lisäksi vastaajilta tuli esiin ajankohtaisia huolenaiheita. Eräs vastaaja piti tarpeellisena muistuttaa työyhteisölle, että vaikka työmäärä kasvaisi, työtä ei kuulu jakaa vain olemassa olevalle henkilöstölle ja että ylitöiden tekeminen on vapaaehtoista. Venymisen ei pidä tapahtua jaksamisen kustannuksella, jos on selkeä tarve sille, että työnantajan on lisättävä työvoimaa. Kyselyyn vastanneista pääluottamusmiehistä yli kolmannes on toiminut tehtävässään vähintään kymmenen vuotta, mutta tehtävissä on näkyvissä sukupolven vaihdosta, sillä heitä hieman suurempi osa on ollut tehtävässään alle viisi vuotta. Vastaajista viidennes toimii pääluottamusmiehenä päätoimisesti. Luottamusmiehen työn tukemisesta kerrotaan tässä lehdessä sivuilla ??-??. • Edunvalvontakysely nosti esiin edunvalvontaa ja uusia sopimuksia koskevat ruusut ja risut. Sanainen arkku auki – Liitto neuvotteli meille hyvän sopimuksen, totesi Corexin pääluottamusmies Raimo Järvenpää (toinen vasemmalta) viime kesäkuussa Paperiliitto-lehdelle. Liiton tuore kysely kokosi vastaukset kaikilta pääluottamusmiehiltä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 10.11.2022 11.29.05 10.11.2022 11.29.05
9 / k u o r i m o / 7 Imatran tehtaiden uusi puunkäsittely valmis Enson Imatran tehtaiden puunkäsittelyn ?? miljoonan euron investointi valmistui aikataulun mukaisesti. Investointi vähentää prosessin vedenkulutusta ja pienentää ympäristövaikutusta. Kun aiemmin Kaukopäällä ja Tainionkoskella oli molemmilla omat puunkäsittelynsä, nyt puut kuoritaan ja haketetaan keskitetysti Kaukopään tehtaan kolmella kuorintalinjalla. Projektissa asennettiin kolmas kuorintalinjasto, parannettiin puuhakkeen käsittelyja varastointijärjestelmiä sekä tehtiin muutoksia nykyisen puunkäsittelyalueen toimintoihin. Projekti aloitettiin vuoden ???? ensimmäisen neljänneksen aikana. Keskitetty ja nykyaikaisempi puunkäsittely parantaa Stora Enson mukaan prosessin vakautta ja tehokkuutta. Investointi vähentää puun käsittelyyn kuluvaa vesimäärää merkittävästi. Veden käyttö vähenee vanhaan kuorimalinjaan ja samaan puumäärään verrattuna ?? prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa ??? miljoonaa litraa vähemmän vettä. Lisäksi Tainionkosken tehtaan melutaso pienenee puunkäsittelyn päättyessä siellä. • Turvaamistoimiasia korkeimpaan oikeuteen oikeus on myöntänyt Paperiliitolle valitusluvan asiaan, joka koskee UPM:n työtaisteluun liittyvää turvaamistoimipäätöstä. Valituslupa tarkoittaa, että korkein oikeus ottaa kantaa siihen, oliko käräjäoikeudella edellytyksiä määrätä osa työntekijöistä töihin lakon aikana. Tuleva päätös voi toimia ennakkotapauksena lakko-oikeuden rajoittamisesta. Paperiliiton lakimies Juha Koivisto on tyytyväinen, että valituslupa saatiin jo nyt. – Mielenkiinnolla jäämme odottamaan korkeimman oikeuden linjausta. Helsingin käräjäoikeus määräsi viime tammikuussa Paperiliiton sakon uhalla lopettamaan UPM:n tehtaisiin kohdistetun lakon tiettyjen töiden osalta, joita UPM piti kriittisinä. Paperiliiton mukaan perusteita turvaamistoimen myöntämiselle ei ollut, joten liitto valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä. Paperiliiton UPM:n tehtaille kohdistama työtaistelu alkoi tämän vuoden tammikuussa ja kesti ??? päivää ennen kuin osapuolet pääsivät sopimukseen yrityskohtaisista työehdoista. • Uruguayn entisen presidentin Pepe Mujican tapaaminen kuului matkaohjelmaan. Mujican ympärillä Maria Mäkynen, Pro, Janne Ronkainen, SASK, Petri Vanhala, Paperiliitto, Jorma Malinen, Pro, Jari Hakkarainen, Teollisuusliitto ja Matti Koskinen, Pro. ay-edustajat kävivät lokakuussa solidaarisuusmatkalla, jonka tärkein anti oli vahvistaa suomalaisten ja uruguaylaisten luottamusta ja vuoropuhelua. Videotapaamisia on tarkoitus jatkaa säännöllisesti Paperiliiton, Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja SASKin kesken. Videotapaamiset yleistyivät yhteydenpidossa korona pandemian aikana. Kokousten tarve kasvoi, kun UPM:n Suomen tehtailla alkoi tämän vuoden alussa paperiliittolaisten lakko, joka kesti ??? päivää. Paperiliitto sai lakon aikana paljon tukea teollisuuden kansainvälisiltä kattojärjestöiltä sekä Uruguayn ja Brasilian sisarliitoilta. puheenjohtaja Petri Vanhala osallistui solidaarisuusmatkalle yhtenä kolmesta liittopuheenjohtajasta ja järjestöjen edustajista. Paperiliitto oli matkan keskusteluissa paljon esillä UPM:ssä ??? päivää kestäneen lakon takia. – Työtaistelumme UPM:ssä oli uruguaylaisille ay-aktiiveille iso asia, sillä myös he näkivät lakon koskevan laajemmin koko ay-liikettä ja he olisivat halunneet tukea meitä vielä tuntuvammin, sanoo Vanhala. Solidaarisuusviestit tulivat tarpeeseen. keskityttiin erityisesti yhteistyöhön paperiteollisuuden sikäläisen toimialaliiton FOPCUn ja UPM:n sellutehtaan ammattiosaston kanssa. Uruguayssa selluntuotanto kattaa jopa ? prosenttia maan bruttokansantuotteesta, kun mukaan lasketaan UPM:n jo toiminnassa oleva Fray Bentosin tehdas, Stora Enson yhteisyritys Montes del Platasissa ja UPM:n ensi vuonna käynnistyvä Paso de los Torosin tehdas. Nämä tehtaat tuottavat yhteensä ?,? miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Määrä on noin puolet sellutuotannon määrästä Suomessa. Investoinneilla on suuri merkitys paitsi Uruguaylle, myös näiden yhtiöiden globaalille toiminnalle ja siten myös ammattiyhdistysliikkeelle Suomessa. Brasilian vierailulla saatiin päätös tutkimushankkeelle, joka koskee Stora Enson ??-prosenttisesti omistaman Veracel-sellutehtaan työmarkkinaja työolotutkimusta, ja esiteltiin tutkimuksessa ilmenneitä epäkohtia yhtiön johdolle. Lisäksi matkan aikana käytiin keskusteluja SASKin ja liittojen tänä vuonna alkaneesta kehityshankkeesta teollisuuspoliittisen osaamisen ja liittojen yhteistyön lisäämiseksi. • / Tukijat ja tuettavat tapasivat Sisarliitot latinalaisessa Amerikassa olivat valmiita tukemaan Paperiliittoa UPM:n lakon aikana enemmänkin. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 10.11.2022 11.29.05 10.11.2022 11.29.05
8 / miesvaltaisilla aloilla esiintyy runsaasti työuupumusoireilua. Myös työssä tylsistyminen on muita aloja yleisempää niin sanotussa suorittavassa työssä. Muun muassa tällaisia tuloksia on saatu Työterveyslaitoksen Miten voit? -itsearviotestistä. Toissa kesänä lanseerattu testi arvioi vastaajan työhyvinvointia kuudella ulottuvuudella: työtyytyväisyys, työn imu, työuupumusoireilu, työssä tylsistyminen, työriippuvuus ja työkyvyn taso. Testi antaa palautetta omasta hyvinvoinnista ja vinkkejä mielenterveyden vahvistamiseen. Ajatuksena on, että kun tiedostaa missä mennään, voi tehdä muutoksia tilanteen kohentamiseksi. Testiin on vastannut jo lähes ?? ??? ihmistä. Yksi heistä on UPM:n Kaukaan sellutehtaalla työskentelevä Veikko Nikkinen, ??. Hän teki testin ensimmäisen kerran alkukesästä ????. Tuolloin testi kertoi, että työriippuvuutta ei ole nimeksikään ja työn imu ja työtyytyväisyys ovat kohtalaisia. Työuupumusoireilu oli melko korkealla ja työssä tylsistyminen huipussaan. Nikkinen totesi tuolloin, että pääsyy uupumiseen ja ihan sama -asenteeseen olivat vuorotyöstä johtuvat uniongelmat. Nyt pyysimme Nikkistä tekemään testin uudestaan. Hän arvioi, että tulokset eivät ainakaan kohentuisi. – Suurin syy on se, että ilmapiiri töissä on kevään jälkeen mennyt tosi huonoksi. Nikkinen klikkailee vastauksia. Tulos ei yllätä: – Ei yhtään hymynaamaa, työtyytyväisyys ja työriippuvuus neutraaleja, työn imu, työuupumusoireilu, työssä tylsistyminen ja työkyky hapannaamoja. Mitä asialle voisi tehdä? Nikkinen miettii, että kevään kärjistynyt tilanne ja se, että sen seurauksena monet irtisanoutuivat, on käsittelemättä. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiin kaikkien panosta. – Työsuhde on kuin parisuhde: jos tulee kriisi, ei se parane ennen kuin asioista puhutaan. Se puhdistaisi ilmapiiriä, ja parempi ilmapiiri buustaisi myös omaa asennetta ja tekemistä. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta sanoo, että työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen kohentamiseksi työpaikoilla olisi tärkeä kiinnittää huomiota työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja siihen, miten lisätään työn mielekkyyttä vahvistavia voimavaroja. Nikkinen kokee, että työhyvinvoinnista ”jauhaminen” ei auta, jos perusasiat eivät ole kunnossa. • Tee työhyvinvointitesti osoitteessa https://hyvatyo.ttl.? /mielityo/tyokalut/ miten-voit-tyohyvinvointitesti. Perinteisillä miesvaltaisilla aloilla uuvutaan ja tylsistytään, kertoo työhyvinvointitesti. Perusasiat kuntoon »ilmapiiri töissä on mennyt tosi huonoksi.» Veikko Nikkinen teki testin ensimmäisen kerran puolitoista vuotta sitten. Nyt hän kokeili uudelleen, eikä tulos yllättänyt tälläkään kertaa. 9 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 4.11.2022 10.36.25 4.11.2022 10.36.25
/ 9 9 / k u o r i m o K videota, jossa aasit hyppelivät niiden käyttämälle polulle asetellun puisen kepin yli. Nätisti peräkanaa, kunnes vuoron sai hivenen ksumpi tai laiskempi aasi, joka tönäisi turvallaan kepin alas kannattimiltaan ja jatkoi matkaansa turhaa energiaa tuhlaamatta. Jos kyse olisi ollut ihmisistä, jatkuisi hyppeleminen vieläkin, mietin itsekseni. Tämän kevyen aasinsillan jälkeen päädyin jälleen miettimään leikkauslistoja tuleviin vaaleihin. Voisiko olla mahdollista luopua listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta? Valtiovarainministeriön verotukia koskevan 15.9.2022 päivätyn arvion mukaan verotuloja hukataan ensi vuonna tähän pohjattomaan laariin 830 miljoonaa euroa. Sillä voisi paikata valtiontalouden rakenteellista alijäämää melkoisesti. Tosin se hankaloittaisi kovasti muun muassa monen lääkärin ja juristin elämää. Nämä kun ovat tottuneet siihen, että ovat voineet maksattaa mukavan osan veroistaan sinulla, ottamalla kovalla työllään ansaitsemansa rahat kevyemmin verotettuna pääomatulona laskuttamalla työnsä (osinkoina) perustamansa yhtiön kautta. Kokemukseeni perustuen tiedän kuitenkin, että äänestäjät päätyvät leikkaamaan mieluummin vanhusten hoivasta tai päiväkodeista, kuin veroetuja nauttivalta rälssiltä. Näin siksi, että vaalien alla kannattaa huomio kiinnittää oleellisen sijasta epäoleelliseen, kuten maastapoistumisverona tunnettuun arvonnousuveroon. Meille kansalaisille on kerrottu valtionvarainministeriönkin arvovallalla, että moinen hulluus veisi meiltä kansakuntana kaiken ja sen päälle vielä loputkin. Toisaalta vero-oikeuden emeritusprofessori Heikki Niskakankaan mukaan kyse olisi ”vain siitä, onko oikein, että Suomesta ulkomaille muuttanut henkilö maksaa Suomessa hankitun omaisuuden myyntivoitosta samantasoisen veron kuin olisi maksanut Suomessa asuvana”. Mutta kun tästä kohkataan, niin oikeasti merkityksellisistä asioista ei. kun 80-luvun lopulla Rodoksen matkallani istuin Lindoksen kaupungin liepeillä katsomassa edessäni kohoavaa akropolista, jolle turistit aaseilla ratsastaen nousivat. Kun yksi aasinajajista sattui tauollaan puuni alle, päätin kysyä ammatin hyvistä ja huonoista puolista. Työ kun näytti tottumattoman silmiin varsin raskaalle. ”Sitähän se on” mies virkkoi. ”Mutta ainakin joka päivä tiedän, kumpi meistä on ajaja ja kumpi aasi. Tiedätkö sinä?”, kysyi mies ilkikurinen virne kasvoillaan. Tuota kysymystä olen sittemmin usein pohtinut haukatessani nopeasti viimeisen porkkanani ja asettuessani taas kärryjen eteen. Vastausta en vain millään keksi. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Jos olisin äveriäs pankinjohtaja, niin muuttaisin kirjani Ruotsiin ja lahjoittaisin siellä rahani lapsilleni ilman kruununkaan perintöveroa. Suomalaisen yhteiskunnan palveluihin en haluaisi rahojani tuhlata. Mutta kun en ole pankinjohtaja, niin käyn hakemassa kaljalaatikon Tallinnasta. »Kumpi meistä on aasi? Jos kyse olisi ollut ihmisistä, jatkuisi hyppeleminen vieläkin.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 4.11.2022 10.36.26 4.11.2022 10.36.26
10?PaPeriliit to?09 / 2022 10?PaPeriliit to?09 / 2022 teKSti Mari Schildt KUVat Reima Kangas Sopimalla se ratkeaa Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 10.11.2022 10.04.03 10.11.2022 10.04.03
PaPeriliit to?09 / 2022?11 Unto Luhtasaari on oppinut lähes sadan vuoden mittaisen elämänsä aikana, että hyvät suhteet toisiin ihmisiin ratkaisevat aina. Vaikka neuvotteleminen ja yhteisten ratkaisujen tekeminen olisi kuinka vaikeaa, se on kuitenkin ainoa tie. Sillä ei asioita ratkaista, että luulee olevansa muiden yläpuolella. Sanelulla ei asioita viedä missään oloissa eteenpäin, Unto Luhtasaari sanoo. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 10.11.2022 10.04.05 10.11.2022 10.04.05
12?PaPeriliit to?09 / 2022 O nnittelukortit olohuoneen pöydällä kertovat, että Helsingin Kontulassa sijaitsevassa, aurinkoisessa huoneistossa asuu juuri 96 vuotta täyttänyt Unto Luhtasaari. Hänellä piti olla tänään jumppa, kuten kolmasti viikossa, mutta nyt hän päätti käydä vain tervehtimässä ystävää ja kertoa, että jää poikkeuksellisesti kotiin. On nimittäin tulossa vieraita Paperiliitto-lehdestä. Se on erityistä, sillä Luhtasaari ollut paperiliittolainen vuodesta 1948 lähtien. Hän istahtaa pöydän ääreen ja alkaa kertoa. Tarinan alku ei ole helppo. Kun Luhtasaari syntyi nykyisellä Alavudella vuonna 1926, hänen isänsä oli kuollut puolitoista vuorokautta aiemmin. Hänen äitinsä kuoli, kun Luhtasaari oli vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen. Molemmat menehtyivät keuhkotautiin. Televisohuoneen seinällä olevassa mustavalkoisessa valokuvassa on isä ja äiti: kaksi kaunista ja onnellista, parikymppistä nuorta. Ennen antibiootteja 1920ja 1930-luvuilla keuhkotuberkuloosi tappoi joinain vuosina yli 9000 ihmistä. Kun Luhtasaaren äiti oli sairastunut, hän oli toimittanut Unton turvaan omille vanhemmilleen. Kuolinvuoteellaan äiti kuitenkin pyysi, että lapsen isän vanhemmat, mummu ja pappa, kasvattaisivat lapsen. Mummu ja pappa olivat syntyneet 1870-luvulla ja uskoivat tiukkaan kuriin. – Välillä sain remmillä selkään niin, että veri valui ihon läpi raajoista ja selästä. Aina en päässyt oikein kävelemäänkään. Se oli niin vaikeaa, että 14-vuotiaana jouduin lähtemään maailmalle, ihan sen takia, että kasvatus oli liian raakaa, hän muistaa. Luhtasaari valehteli olevansa 15-vuotias, ja pääsi parinkymmenen kilometrin päähän sahalle töihin ja asumaan tätinsä luo. – Olin onneni kukkuloilla, Luhtasaari hymyilee. Hän työskenteli sahalla lämmittäjänä, kunnes tuli kohtalokas päivä. Laiva oli saapumassa Kasnäsin satamaan oletettua aikaisemmin, ja puutavaralasti tarvittiin nopeasti valmiiksi. Aikuiset miehet lastasivat junaa, ja 14-vuotiaalle Luhtasaarelle annettiin hommaksi pätkiä puuta määrämittaan sirkkelillä. – En ollut koskaan sellaista käsitellyt. Sirkkeliä käytettiin sekä jalalla että kädellä. Kävi niin, että tuosta se leikkasi, vasemmasta käsivarresta, Luhtasaari näyttää arpea, joka näyttää ulottuvan pitkin käsivartta lähes sen puoleenväliin. Onnettomuuden jälkeen sahan omistaja päätti ottaa hänet kotikartanoonsa asumaan ja opetti hoksaavaisen pojan konttoritöihin. Sahan lapseton omistajapariskunta olisi halunnut kasvattaa ja kouluttaa hänet, mutta kohtalo astui jälleen peliin. – Kun omistaja lähti käymään toisella sahallaan Rengossa, hän jäi sinne ryypiskelemään. Minun piti soitella satamiin ja kysellä laivojen aikataulut ja hoitaa asioita. Se oli minulle, teini-ikäiselle, aivan liikaa. Oli vaikeaa tehdä sellaisia päätöksiä. Luhtasaari lähti pois ja ryhtyi viettämään kulkurielämää. Hän elätti itsensä satunnaisilla metsätöillä, kunnes tuli kutsu sotaa käyvän Suomen armeijaan. – En ehtinyt linjalle asti, kun tuli rauha. Olin 18-vuotias ja ensimmäisiä, jotka pääsivät siviiliin, hän kertoo. Parin vuoden jälkeen Luhtasaari sai taas kutsun armeijaan, tällä kertaa normaalia varusmiespalvelusta suorittamaan. – Ensimmäisenä päivänä komppanian päällikkö otti puhutteluun koko porukan ja sanoi, että viisi miestä otetaan Helsinkiin, »14-vuotiaana jouduin lähtemään maailmalle.» työkomennuksia tulossa. Minä menin kapteenin puheille ja sanoin, että olen orpopoika, en ole koskaan käynyt Helsingissä, ja että minua kiinnostaisi päästä komennukselle. Olin toinen viidestä, jotka otettiin töihin pataljoonan esikuntaan. Siellä Luhtasaari palveli lopulta koko 11 kuukauden mittaisen asepalveluksensa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 10.11.2022 10.04.05 10.11.2022 10.04.05
PaPeriliit to?09 / 2022?13 – Sen aikana päätettiin erään toisen kaverin kanssa lähteä kaupungille vähän maistelemaan. Mentiin kapakkaan ja ostettiin pullo viinaa. Kun lähdettiin takaisinpäin, ei löydettykään Fabianinkatu kahdeksaan takaisin, kun olimme olevinamme niin juovuksissa. Otettiin taksi. Taksi sanoi, että se on tuossa nurkan takana. Sanottiin, että ei auta, aja vaan! Luhtasaari nauraa. Samana iltana hän ystävystyi esikunnassa päivystävän upseerin kanssa, ja sai pian tulla ja mennä vapaasti. – Hän vei minut kotiinsakin, laitettiin siviilit päälle ja käytiin tanssimassa. Se oli huippuhommaa soltulle! ASePAlVelukSen jälkeen maailma oli avoin nuorelle miehelle. Luhtasaari päätti lähteä serkkupoikansa kanssa onneaan etsimään. He suunnittelivat menevänsä voimalaitostyömaalle pohjoiseen, mutta kuulivat Rovaniemellä, että töihin pääsyä pitäisi odottaa vielä pari viikkoa. Pojat päättivät kääntyä Tornioon ja sieltä Kemiin töitä etsimään. – Menimme Kemi Oy:n työhönottoon, ja pääsimme töihin. Meidän piti aloittaa työt helluntain aatonaattona vuonna 1948. Mentiin istumaan tehtaan kupeeseen ja nähtiin, kun selluloosakoneet siellä pörräsivät. Siinä tuumattiin, että mehän emme lähde helluntaiksi töihin! Hankittiin pullo viinaa, ja lähdettiin tansseihin, Luhtasaari virnistää. Tansseissa Luhtasaari sattui juttusille miehen kanssa, joka kertoi olevansa töissä tehtaan selluloosavarastolla. – Innostuttiin kovasti, kun siellä sai tehdä päivätöitä. Kun arki tuli, lähdettiin kokeilemaan, pääsisikö varastolle töihin. Päästiin! Paperit vain piti vaihtaa ruokatunnilla tehtaan konttorilla. Luhtasaari kertoo, että varastolle tuli käyttöön maan ensimmäisiä trukkeja. Siinä tuumattiin, että mehän emme lähde helluntaiksi töihin! Lähdettiin tansseihin, Unto Luhtasaari nauraa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 10.11.2022 10.04.06 10.11.2022 10.04.06
14?PaPeriliit to?09 / 2022 – Siellä oli 70 pyrkijää niitä amerikkalaisia ihmevehkeitä kuljettamaan. 30 miestä otettiin kaksipäiväisiin, psykologisiin testeihin, joita tekemään oli tilattu asiantuntijat Helsingistä. 12 kaveria otettiin koulutukseen, minä yhtenä heistä. Koulutuksen kipinä oli syttynyt. Luhtasaari suoritti työn ohessa kirjekursseja, ja hakeutui lopulta SAK:n Kiljavan opistolle kansankorkeakouluopintoihin talouspolitiikan linjalle. Aikansa opiskeltuaan hän ryhtyi katselemaan uutta työpaikkaa. Tarjouk sia tuli, mutta politiikan pyörittäminen tai kauppamiehen hommat eivät Luhtasaarta kiinnostaneet. – Sitten tuli mies aamukoneella, Paperiliiton kakkosmies Sulo Penttilä Helsingistä. Sanoi, että hänet on lähetetty Kemiin siksi, että tulisit liittoon töihin. Hänelle vastaukseni oli myönteinen. Siitä se sitten lähti vuonna 1956, Luhtasaari kertoo. Hän sai alueekseen Pohjois-Suomen, jossa hän toimi Paperiliiton neuvottelijana, jos erimielisyyksiä ei saatu paikallisesti ratkaistua. Palkat olivat yleisin erimielisyyksien syy. – Veikko Ahtola oli Paperiliiton puheenjohtajana. Kun olin pohjoisessa jollakin tehtaalla neuvottelemassa, soitin Veikolle ja sanoin, että anna vähän neuvoa, tässä on hyvin vaikea kysymys tulossa neuvoteltavaksi. Veikko sanoi, sinähän se siellä neuvottelet. Sinä tunnet asian ja sinä päätät. Se oli elämäni viimeinen kerta, kun kysyin, miten neuvotteluissa tulisi menetellä, Luhtasaari hymyilee. Vuonna 1967 Luhtasaari komennettiin Helsinkiin. Hän ihmetteli, missä Kemistä löytynyt vaimo ja kaksi poikaa tulisivat asumaan asuntopulassa kärvistelevässä Helsingissä. Työpäivän jälkeen hän kiipesi rakennusliike Hakan keskeneräisen kerrostalon neljänteen kerrokseen Kontulassa. Paikalla ei ollut vielä sähköjä, mutta tulitikun valossa hän näki sen verran, että tämän Minun tyttöjäni! ??-vuotiaalla Unto Luhtasaarella on jo useampi jälkipolvi maailmalla. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 10.11.2022 10.04.07 10.11.2022 10.04.07
PaPeriliit to?09 / 2022?15 koulutusvaliokuntaa ja solidaarisuusvaliokuntaa. – Tuli aika paljon kansainvälisiä kuvioita Euroopassa. Vain Albania jäi puuttumaan, Luhtasaari hymyilee. Hän kertoo muiston Sveitsistä vuodelta 1979. – Jenkkipaperimiehet järjestivät eurooppalaisille juhlat. Oli pirun hienot illalliset. Kun ilta päättyi, lähdin baariin ottamaan paukun. Sattui Ruotsin liiton puheenjohtaja Roine Carlsson, sittemmin Ruotsin puolustusministeri, samalle tiskille. Hän ei osannut suomea enkä minä ruotsia. Silti kaksi tuntia keskusteltiin. Oli paperia ja kynä ja asiat saatiin selvitettyä. Hän lähetti myöhemmin jonkun suomalaisen poliitikon kautta terveisiäkin, että muistaa hyvällä niitä aikoja. SoPiMuSYHteiSkuntA eli Suomessa kultakauttaan 1970ja 1980-luvuilla. Suomi oli metsänjalostusteollisuudesta elävä maa, ja sen tosiasian myös työnantajaosapuoli tunnusti. Luhtasaari kävi luennoimassa työnantajan koulutustilaisuuksissa kymmeniä kertoja työntekijöiden asioista ja näkemyksistä. Hän oli yleinen näky myös aikakauden illanvietoissa. – Kerran oltiin Neuvostoliiton suurlähetystössä vastaanotolla. Sellainen kesti pari tuntia, ja viinaa kaadettiin; kuka enemmän ja kuka vähemmän. Ahti Karjalainen oli pääministerinä. Hän oli ottanut pari ryyppyä liikaa ja horjui kävellessään vuoron perään vasemmalle ja oikealle. Presidentti Urho Kekkonen katsoi sitä hommaa aikansa, otti Karjalaista hihasta kiinni ja vei sivuhuoneeseen, Luhtasaari muistaa. Aikakauden tyyli oli kostea, mutta Martti Ahtisaari oli jo toista laatua. Hän lähti asioiden käsittelyn jälkeen kotiin. Luhtasaari tapasi Ahtisaaren tämän ollessa vielä diplomaattina. Suomen elinkeinoelämä monipuolistui 1980-luvulta lähtien, ja neuvotteluasemat muuttuivat. Luhtasaari arvioi, että muutos alkoi, kun Etelä-Amerikkaan ryhdyttiin rakentamaan isoja tehtaita. Hänen mielestään neuvottelujen perusperiaatteet ovat silti yhä voimissaan sikäli, kun ratkaisuja halutaan tehdä. – Minulla on ollut sellainen periaate, että lakko ei ole se, jolla asioita edistetään. Ratkaisut pitää tehdä, vaikka ne olisivat kuinka vaikeita, ja neuvottelutie on ainoa, jolla asiat ratkaistaan. Hän korostaa, että työmarkkinat ovat ennen kaikkea yhteisten asioiden ajamista. – Me olemme kaikki nimenomaan ihmisiä. Sanelulla ei asioita viedä missään oloissa eteenpäin. Kun halutaan osoittaa ylemmyyttä, se voi johtaa vain menetyksiin. Jos työnantaja sellaista viestittää, se on taktiikkaa ja on päätetty isommassa porukassa. Silloin asioita ei ratkaista asiallisesti, vaan ne ratkaistaan hammasta purren, hän sanoo. Luhtasaari on ehtinyt olla eläkkeelläkin jo melkein neljä vuosikymmentä. Kirjahyllyn valokuvista katselevat perheenjäsenet useammassa polvessa. Eläkkeelle jäätyään hän päätti, että nyt on aika vähän pyörittää vaimoa. He tekivät viitisenkymmentä ulkomaanmatkaa, joista 28 Marokkoon. Luhtasaari ei osaa vieraita kieliä, mutta tuli hyvin toimeen kaukana turistipaikkojen ulkopuolellakin. Luhtasaari päätti jo nuorena, että pärjätä pitää, oli olosuhde mikä tahansa. – Vaikeissakaan tilanteissa ei koskaan ole tapahtunut mitään häikkää, eikä hampaankoloon ole jäänyt mitään. Minulla on ollut hieno elämä. ? »Hän ei osannut suomea enkä minä ruotsia. kaksi tuntia keskusteltiin.» avaran asunnon hän päätti ottaa. Nyt aurinko siivilöityy samaan asuntoon korkeiksi kasvaneiden pihapuiden läpi. Luhtasaari asuu siellä edelleen, nyt jo leskenä. Paperiliitossa Luhtasaari siirtyi sivistyssihteeriksi. Työt läikkyivät usein SAK:n puolelle, ja hän veti puheenjohtajana Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 10.11.2022 10.04.08 10.11.2022 10.04.08
16?PaPeriliit to?09 / 2022 Kyllä kannatti Huikeita maskeerauksia, reipasta keskustelua ja hauskanpitoa tutussa porukassa. Paperiliittolaisten tuore polvi juhli ja näki ay-toimintaa uusin silmin. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVat Lassi kaaria Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 9.11.2022 16.40.05 9.11.2022 16.40.05
Tämä porukka loi uusia tuttavuuksia ja kuuli liitolta näkemyksiä. 115 jäsentä eri puolilta maata osallistui Paperiliiton 18-35-vuotiaiden nuorten tapahtumaan pyhäinpäivänä Helsingissä. PaPeriliit to?09 / 2022?17 Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 9.11.2022 16.40.05 9.11.2022 16.40.05
Viihdettä. Hannu Syrjä, Jan-Erik Iltanen ja Iiro Lahtinen Porin ammattiosastosta numero 10 seurasivat Ville Myllyrinteen stand upia. ? – Erittäin onnistunut, kokonaisuudessaan hyvin järjestetty tapahtuma ja hauskanpito taattu, summasi Inka Pakarinen seurassaan Antti Pulkkinen, Jere Taalikka, Teemu Arponen ja Arttu Jussila. 18?PaPeriliit to?09 / 2022 k hetki elämässä? Paperiliiton 18–35-vuotiaiden bileistä saattoi tulla sellainen: tilaisuus nähdä ammattiliitto uusin silmin. Ilta tarjosi kiinnostavaa ajankulua, asiaa ja viihdettä 115 paperiliittolaisen nuoren jäsenen seurassa. Omasta käänteestään kertoi yleisölle Marko ”Signmark” Vuoriheimo, jonka matka tähän päivään kuurona rap-artistina ei ole ollut helppo. Hän on murtanut päättäväisesti ennakkoluuloja ja edistänyt viittomakielen asemaa. Hän listasi omat vinkkinsä, miten voi saavuttaa unelmansa. Ensimmäinen vinkki oli koko nuorten tapahtuman ydin: – Verkostoidu, verkostoidu, verkostoidu. Mitä isompi verkosto, sitä enemmän kontakteja, Signmark kehotti. Tilaisuuden juontanut stand-up-koomikko Ville Myllyrinne opetteli yleisön mukana viittomaan Signmarkin biisiä Around the world. Sanoitus kannusti rohkeuteen: ”Vaikka maailma ympärillä sortuisi, seison ylpeänä seinää vasten”. Halloween-teema toi pyhäinpäivän bileisiin oman lisämausteensa. Paperiliiton isäntäväki otti vieraat vastaan tummanpuhuvissa asuissa ja vahvasti maskeerattuina. Myös moni yleisöstä rohkaistui illan edetessä, ylitti ennakkoluulonsa ja antoi kasvonsa ammattimaskeerajien osaaviin käsiin. Ainutlaatuisen ilmeen sai tallennettua paperivalokuvaksi kuvausnurkassa. Suurin ryntäys tapahtumaan tuli Kuusaalta ammattiosastoista 19 ja 85, joista ilmoittautui mukaan yhteensä yli 40 jäsentä. – Bileissä näkee nuoria muilta tehtailta ja pääsee juttelemaan liiton porukan kanssa, tiivisti tunnelmat matkanjohtajana toimi nut Gerbaw Byman. Pöytäseurue oli tyytyväinen, että heitä oli käyty silmätysten innostamassa mukaan ja että ammattiosasto tuki osallistumista. Tapahtumissa luodaan ja ylläpidetään yhteisöllisyyttä, mitä nuoret pitivät erittäin tärkeänä. – Meidän on tärkeää käydä vuoropuhelua jäsenten kanssa ja olla valmiiita tekemään ay-työtä myös vähän uusilla tavoilla, totesi Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. • Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 9.11.2022 16.40.07 9.11.2022 16.40.07
? Ville Myllyrinne (vasemmalla) viittoo Signmarkin mallin mukaan säettä ’even if’ kappaleesta Against the Wall. Yleisö oli hyvin mukana. ? Kuusaan isoon porukkaan kuuluivat myös Nora Latham, Sara Latham, Aliisa Kunttu, Linda Kettula ja Pinja Sipola. ? Uimaharjusta. Arttu Jaatista ympäröivät veljekset Teemu ja Jukka Tahvanainen ja heidän isoveljensä Toni Kuivalainen. ?? Joutsenon Selim Vainikan ja Risto Temosen keskellä iltaa vietti Jonne Kiesi Lauritsalan osastosta. Kaverukset Miko Mukari Kymiltä ja Jere Laitinen Heinolasta innostuivat maskeerauksista, samoin kaukaalaiset Lauri Lehtinen ja Osku Ylänen. Maskit täydentyivät vähitellen. ? Paperiliiton asiantuntijatkin heittäytyivät halloween-teemaan. Yleisöllä oli hyvä tilaisuus jututtaa heitä illan aikana. Vasemmalta Janne Sirviö, Eeva Eloranta-Jokela, Jyri Peltola, Eija Valkonen, Petri Vanhala, Markku Häyrynen, Juha Koivisto ja Juhani Siira. PaPeriliit to?09 / 2022?19 Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 9.11.2022 16.40.07 9.11.2022 16.40.07
20?PaPeriliit to?09 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva?Johannes Wiehn Kun Kouvolan Anjalassa asuva Niko Lassila aloitti frisbeegolfin, ei hän tuntenut muita lajin harrastajia. Nyt heittäjien joukossa on paljon kavereita, sillä lajin parissa on helppo tutustua. Toisaalta moni vanha kaveri on seurannut Lassilan esimerkkiä ja alkanut heitellä kiekkoa. – Ihan kaikki eivät ole hurahtaneet mukaan, mutta kyllä se lajin harrastus on lähipiirissä vaan kummasti lisääntynyt. En tiedä, onko se tapahtunut minun takiani. En ole välttämättä heitä radalle vienyt, mutta olen puhunut, että tämä on tosi kiva laji, kannattaa käydä kokeilemassa, Lassila sanoo. Hän ei juuri koskaan lähde heittelemään yksin, vaan radalla kiertäminen merkitsee nimenomaan yhdessä tekemistä kavereiden kanssa. Tarinan iskeminen on aivan olennainen osa harrastusta. Täysimittaisen radan kiertäminen vie pari tuntia, joten siinä ehtii jutella monet asiat. – Koko ajan pöristään kaikennäköistä. Tottakai kehutaan, jos kaverilla lähtee hyvä heitto, mutta ei se yleisesti ole niinkään lajiin liittyvää keskustelua. Toiset käy kahvilla juttelemassa ja toiset käy heittämässä frisbeegolfia ja juttelee siellä, Lassila sanoo. Lassilan kiinnostus frisbeegolfiin heräsi nelisen vuotta sitten. Hän on kova kalastamaan ja oli taas kerran Kymijoella, kun näki ihmisten heittelevän kiekkoa radalla joen rannalla. Se oli hauskan näköistä puuhaa. – Soitin pikkuveljelle, että pitäisikö käydä kokeilemassa. Haimme Robinhoodista pari kiekkoa ja menimme heittelemään. Pikkuvelikin tykkää lajista edelleen. Itse asiassa eilen kävimme Pyhtäällä heittelemässä, Lassila kertoo. Suomen Frisbeegolfliiton nettisivuilla lajin puuhamies Kari Toivonen kirjoittaa, että lajin pariin tuntuu hakeutuvan poikkeuksellisen paljon avoimia ja hyväntuulisia ihmisiä, jotka eivät panttaa tietojaan, vaan jakavat niitä auliisti muillekin. Lassila arvioi, että hänen itsensäkin on helppo aloittaa juttelu tuntemattomien ihmisten kanssa. Aivan alussa ehkä hieman jännitti lähteä kisoihin, kun oli laji oli hänelle uusi, Yhdessä tekemistä Niko Lassila kilpailee frisbeegolfissa lähinnä itseään vastaan, mutta ei silti lähde radalle yksin. Kyllä siihen tarvitaan porukka mukaan. »Kyllä lajin harrastus on lähipiirissä vaan kummasti lisääntynyt.» m i n u n p o r u k k a n i eikä hän tuntenut muita kilpailijoita. Yleisesti ottaen hän ei kuitenkaan ujostele, vaan pitää itseään enemmänkin sosiaalisena. – En ole ikinä kokenut, että olisin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä. En nyt tosin ehkä suurin suupalttikaan. Hiljattain hän kävi kilpailemassa Nastolassa, josta ei tunne ketään. Mutta ei siinä mitään, sinne vaan sekaan, ja tarina lähti rullaamaan jo ennen kisan alkua, kun käveltiin ensimmäiselle väylälle. Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 10.11.2022 19.47.48 10.11.2022 19.47.48
PaPeriliit to?09 / 2022?21 Niko Lassila heittää Anjalan kartanon frisbeegolf-radalla. Mukana ovat pelikaverit Kimmo Heinonen (vas.), Niko Lassila, Ari Nuotio ja Jere Maaranen. Nakkilan kilpailuista Lassilalla oli tuomisena voittopalkinto. Hän kertoo kuitenkin, että kyseessä oli ainakin puoliksi leikkimielinen kilpailu. Lassila on muutenkin osallistunut lähinnä Kymenlaakson alueella käytyihin viikkokisoihin, jotka ovat avoimia kaikille. Hän harkitsee, että voisi ensi vuonna ostaa kilpailulisenssin, niin saisi oikeuden osallistua myös virallisiin kisoihin. Joidenkin kavereiden kanssa syntyy leikkimielistä kisaa harjoitusradallakin, mutta lähtökohtaisesti Lassila ei silloin pelaa muita vastaan. Se ei ole harrastamisen idea, vaan hauskanpito. Varsinainen kilpailu tapahtuu itsen kanssa. Lassila on asettanut joka kaudelle omat tavoitteensa, jotka pyrkii saavuttamaan kehittyäkseen. Frisbeegolfi ssa on motivoivaa, että heittäessä näkee heti, mikä menee oikein ja mikä ei, ja taas toisaalta tuloksiaan pystyy seuraamaan pitkällä aikajaksolla. Tulokset voi kirjata muistiin nettipalveluun rata ja väylä kerrallaan puhelimen sovelluksella. Palvelussa on ratojen tiedot valmiina. – Jos on heittänyt rataa vaikka pari vuotta, on hienoa nähdä, kun tulokset paranevat ja paraneminen on jatkuvaa, sanoo Lassila. Kun tätä juttua varten otettiin valokuvia, Lassila oli kiertämässä Anjalan kartanon rataa tutussa porukassa. He huomasivat hauskan sattuman, että jokainen neljästä miehestä oli syntynyt eri vuosikymmenellä. Vanhin oli 1960-luvulta, nuorin 1990-luvulta. Jakauma olisi voinut olla paljon suurempikin. – Näissäkin porukoissa, joissa käyn heittelemässä, ikähaarukka voi vaihdella kymmenestä vuodesta yli seitsemäänkymmeneen vuoteen. Kukaan ei ole liian vanha tai nuori. Yhteisen harrastuksen kautta kaikki tulevat juttuun keskenään, sanoo Lassila.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 10.11.2022 19.47.50 10.11.2022 19.47.50
22?PaPeriliit to?09 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Alun perin opiskelin ammattikoulussa sähköpuolella tietotekniikka-asentajaksi, mutta paikalliset tehtaat jollakin tapaa houkuttivat. Nyt olen ollut kartonkitehtaalla töissä 12 vuotta. Työni tehtaalla ovat muuttuneet vuosien aikana. Ensin tulin vanhalle pituusleikkurille ja rullanpakkaukseen. Vuonna 2012 rakennettiin uusi pituusleikkuri ja rullanpakkauslinjasto, ja niillä olin muutaman vuoden. Sen jälkeen siirryin kartonkikoneelle kuivaanpäähän. Täällä olen pääasiassa rullamiehenä, päällystäjänä ja sylinterimiehenä. Välillä käyn tuuraamassa massamiehen töissä märässäpäässä ja pituusleikkurilla. Kuivanpään kolmea vakanssia kierretään aina yksi kierto kerrallaan: neljä aamua, iltaa ja yötä. Kiertojärjestys on vähän vuorokohtaista. Meillä tehdään koko kierto yhtä vakanssia. Siten homma ja oma alue pysyy järjestyksessä. Rullamiehenä ajan koneelta konerullia sen kokoisina, kuin leikkurilla tarvitaan. Samalla hoidetaan tambuuriliikennettä koneen ja pituusleikkurin välillä, ja merkkaillaan kartonkikoneelta tulleita hylkyjä, jotta leikkurilla osataan erottaa vialliset rullat laadusta. Päällystäjänä huolehdin pastakeittiöllä pastan valmistuksesta ja koneella kartongin päällystyksestä. Laadun tarkkailu on erittäin merkittävässä osassa. Sylinterimiehen alue taas on hyvin laaja, ja se käsittää lähes koko kartonkikoneen, märkääpäätä lukuun ottamatta. Silloin päätehtävä on huolehtia kartongin kuivatuksesta tavoitteen mukaiseksi. Pituusleikkurilla ja rullanpakkauksessa käyn aika harvoin, mutta ainakin sen verran käyn, että pysyy mielessä. Massamiestä tuuraan useamminkin, kun märästäpäästä on porukkaa pois. Ei kai tällaista palettia täydellisesti hallitse ikinä, mutta kun puoli vuottakin on yhdessä tehtävässä, siinä jo joten kuten pärjäilee. Itse en halua osata vain auttavasti. Perehdyn asioihin, välillä liikaakin. Kyllähän se vaatii kiinnostusta laitteisiin ja siihen, miten mikäkin toimii. Minulle ei oikein riitä, kun sanotaan, että tuossa on tuollainen pumppu, laita se päälle. Minä haluan tietää, missä se on, mitä se tekee, ja mihin se vaikuttaa. PArhAiten näitä töitä oppii vanhalta tekijältä, joka on istunut paikallaan iät ja ajat. Häneltä saa ongittua hiljaista tietoa: sellaista, mitä ei mistään muualta saa. Sen jälkeen itse tutkin, kyselen ja kokeilen. Joskus ei kokeilutkaan mene ihan nappiin, mutta ainakin on opittu lisää. Joitakin tietoja on löydettävissä työnopastusohjeista, ja järjestelmistä löytyy myös toimintakuvauksia, miten minkäkin laitteen tai prosessinosan pitäisi toimia. Lisäksi löytyy virtauskaavioita ja rakennekuvia. Itsellänikin on ollut ihmisiä opissa aika paljonkin. Nytkin on porukkaa vaihtunut ja uusia tulee koko ajan. Hankala olisi opettaa, jos ei itsekään oikein tietäisi, mistä puhuu. Kun opetan uusia ihmisiä ja lomittajia, kyllä sen mielenkiinnon tason huomaa, että haluaako toinen opetella syvällisesti. Vähän vanhemmat ihmiset, joilla on jo kokemusta laitteista, heitä on monesti helpompi opettaa kuin sellaisia, jotka eivät aikaisemmin ole olleet töissä teollisuudessa. Tosin nuorille tieto yleensä jää mieleen paremmin. Tulevan ammattilaisen tunnistaa usein siitä, että hän kyselee paljon ja miettii, mitä on tekemässä. Siitä voi paljon päätellä, ollaanko kiinnostuneita kuulemaan lisää, vai riittävätkö vain perusasiat. MinuA on aina kiinnostanut tekniikka ja asioiden kokeileminen. Melkein parhaita päiviä töissäkin ovat ne haasteelliset, kun kaikki ei menekään kuin pitäisi. Kun ongelman ratkaisee, se on palkitsevaa. Tasaisella ajolla ei välttämättä ole niin mielenkiintoista. Silloin ratkaisee hyvä työporukka. Itselläni on käynyt sen suhteen tuuri. Täydellinen työpäivä on sellainen, kun kaikilla on hyvä fiilis, on puhallettu yhteen hiileen, ja on saatu hommat hoidettua. Kun istutaan kahdeksan tuntia yhdessä, on tärkeää, että tullaan toimeen ja yhteistyö pelaa. Osastojen välinenkin yhteistyö helpottaa toimintaa: Tieto kulkee hyvin, ja pystytään porukassa miettimään asioita. Olen muussakin elämässä suhteellisen tarkka, siksi tulee kiinnitettyä huomiota pieniinkin seikkoihin, mitä laatuun tulee. Jo visuaalinen ulkonäkö, esimerkiksi pinnan tasaisuus, kiinnittää huomioni. Aikansa kun tätä on touhunnut, laadun tuntee näpeissään. Kun kerran on töihin lähdetty, niin tehdään hommat kunnolla. Niin minä ajattelen.»?• Pintaa syvemmältä teksti?Mari Schildt?kuvA?Max Steffansson Markus Saviranta haluaa selvittää tavallista tarkemmin, miksi kone käyttäytyy niin kuin se tekee. Samalla tarkkuudella hän pitää silmällä myös laatua. »Minä haluan tietää, missä se on, mitä se tekee, ja mihin se vaikuttaa.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 4.11.2022 9.30.18 4.11.2022 9.30.18
PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Markus Saviranta on kuivanpään operaattori Äänekosken Metsä Boardilla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 4.11.2022 9.30.19 4.11.2022 9.30.19
24?PaPeriliit to?09 / 2022 9 / H i o m o – Liiton toimistolle on mukava soittaa, kun saa aina ystävällistä palvelua ja apua asioiden hoitoon, kiitti eräs vastaaja Paperiliiton edunvalvontakyselyssä. Työehtosopimusta koskeviin puheluihin ja kysymyksiin vastaavat liiton edunvalvontaosastolla sopimusasiantuntijat Markku Häyrynen, Jyri Peltola ja Janne Sirviö apunaan lakimies Juha Koivisto, osastopäällikkö Sami Laakso ja työsuojeluasiantuntija Hannu Ulenius. Vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen on työskennellyt Paperiliitossa lähes 20 vuotta. Hänellä, kuten muillakin sopimusasiantuntijoilla on käytännön kokemusta luottamusmiehen työstä ja sitä kautta myös kysyjän näkökulmasta. Häyrynen oli ennen Paperiliittoa Lahden Stora Enso Packagingin pääluottamusmies. Häyrynen tuntee paperiteollisuuden lisäksi hyvin myös pahvinja paperinjalostuksen työehdot, sillä hän on yksi liiton toimiston tes-neuvottelijoista molemmilla sopimusaloilla. Työhön kuuluu paitsi nasevien vastausten antamista myös sparrausapua paikallisiin neuvotteluihin. – Äskettäin annoin apua pääluottamusmiehelle, joka valmistautui palkkausjärjestelmäneuvotteluihin, Häyrynen kertoo esimerkin. KUn liitto tänä syksynä kysyi pääluottamusmiehiltä, ovatko he olleet yhteydessä liiton toimistoon edunvalvonta-asioissa, 94 prosenttia vastasi kyllä. Heistä 53 prosenttia sai vastauksen, joka tyydytti erittäin hyvin ja 46 prosenttia melko hyvin. Tästä voi päätellä, että kysyjistä suuri osa saa asiaansa varsin tyhjentävän avun. Luottareiden apuvoimat teKsti ja KUva?Eeva Eloranta-Jokela Paperiliittolaisen luottamusmiehen hyvä tuki työpaikalla on toinen luottamusmies. Jos asia ei ratkea työpaikalla, apuna on liiton edunvalvontaosasto. Kyselyyn vastasi 76 prosenttia paperiliittolaisista pääluottamusmiehistä eli 65 henkilöä. Pääluottamusmiehiä on kaikkiaan 86 ja varapääluottamusmiehet mukaan lukien 172. Lisäksi työpaikoille on valittu työpaikkaosastoille luottamusmiehiä. Työpaikoille valitaan tänä vuonna uudet luottamusmiehet seuraavalle kaksivuotiskaudelle 2023–2024. LiitoLLa on luottamushenkilöiden käyttöön tarkoitettu oma puhelinpalvelu eli niin sanottu edunvalvontalinja. Numerossa vastataan arkisin toimistoaikaan. – Moni asia voi ratketa yhden puhelinsoiton aikana alusta loppuun. Joskus vastausta mietitään porukalla pitempään, mutta silloin on sitten olemassa vastaus valmiina myös seuraavalle kysyjälle, Markku Häyrynen toteaa. Paperiliiton vahvuus on osaava luottamusmiesverkosto, joka tuntee paikal»Moni asia voi ratketa yhden puhelinsoiton aikana alusta loppuun.» Jyri Peltola, Markku Häyrynen ja Janne Sirviö ovat Paperiliiton sopimusasiantuntijoina valmiina vastaamaan työpaikkojen luottamusmiehiä askarruttaviin tes-kysymyksiin. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 10.11.2022 11.05.48 10.11.2022 11.05.48
PaPeriliit to?09 / 2022?25 8 / H i o m o Markku Häyrynen (vas.) käymässä Fredman Operationsilla vuonna 2019. Juttukavereina ovat pääluottamusmies Juha Nurmi ja Teemu Mattila. liset olot ja työsopimusehdot ja pystyy jakamaan paljon osaamistaan keskenään. Usein puhelu liittoon tulee vasta, kun vastaus ei löydy suoraan työehtosopimuksesta, luottamusmiesten kesken tai tarvitaan selkänojaa perustella asiaa työnantajalle. Jyri Peltola pitää liiton edunvalvontalinjaa toimivana neuvontakanavana luottamusmiehille. Viimeksi hänele tullut asia nousi tosin esiin muuta kautta: – Keskustelin pääluottamusmiehen kanssa, joka tarvitsi apua neuvotteluihin 12 tunnin työaikajärjestelmästä, Peltola kertoo. Äskettäin on kysytty myös työehtosopimuksen mukaisen korvauksen määräytymisestä. – Vastasin kysymykseen, miten korvataan useita työvuoroja tehneelle työntekijälle viikkolepokorvaus, kertoo Janne Sirviö. LUottaMUsMiesKoULUtUKsia liitto suosittelee jokaiselle luottamusmieheksi valitulle. Tuoreen kyselyn mukaan pääluottamusmiehistä 80 prosenttia on käynyt luottamusmiehen peruskurssin ja 57 prosenttia luottamusmiehen jatkokurssin. Täydennyskurssille on osallistunut 31 prosenttia vastaajista. ”Kuukauden kurssin” on käynyt 6 prosenttia kyselyn vastaajista. Uuden luottamusmieskauden alkaessa liitto erityisesti kannustaa kaikkia valittuja osallistumaan koulutuksiin. Liitto pitää tärkeänä, että peruskurssin jälkeen luottamusmiehet osallistuisivat myös jatkoja täydennyskursseille. Uudet pääluottamusmiehet saavat taas tauon jälkeen kutsun Paperiliiton toimistoon Helsinkiin. Myös monet muut kurssit auttavat luottamusmiestyössä. Esimerkiksi kurssin paikallisesta sopimisesta on käynyt 34 prosenttia ja työoikeuden perusteista 19 prosenttia pääluottamusmiehistä. Koulutuksista voi lukea tarkemmin osoitteessa paperiliitto.? ja joulukuun Paperiliitto-lehdestä.?• Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 10.11.2022 11.05.49 10.11.2022 11.05.49
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta verotuspäätöksen, jos hän harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2021 verotus valmistui lokakuun loppuun mennessä, joten työttömyyskassa käyttää 1.11.2022 alkaen hakijan yritystulojen selvittämiseksi vuoden 2021 verotuspäätöstä. Verotuspäätös pitää lähettää kassalle päivärahahakemuksen liitteeksi. MILLOIN KASSA TARVITSEE VEROTUSPÄÄTÖKSEN? Toimita työttömyyskassalle henkilökohtainen verotuspäätös erittelyosineen vuodelta 2021 • jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja omistat maatai metsätilan • jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa. Muistathan aina ilmoittaa yritystoiminnastasi myös TE-toimistoon. YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Saatko tuloa yrityksestä, viljelystä tai metsästä? Paperiliitolla on sinulle toisinaan asiaa, joten tarkistathan, että jäsenrekisteritiedoissasi puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla. Tarkistaminen hoituu kirjautumalla eAsiointiin. Kun pidät yhteys tietosi ajan tasalla, liittosi viestit sinua koskevista asioista, eduista ja kuulumisista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja Pidä yhteys tietosi ajan tasalla mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut Paperiliiton jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Jos puhelinmalliisi ei voi ladata mobiilikorttia, saat todistettua jäsenyytesi toisella tapaa. Kirjaudu eAsiointiin. Jäsentiedot-sivulla on painike Tulosta paperinen jäsenkortti, jota klikkaamalla voit tulostaa jäsenkortin paperille. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 10.11.2022 15.56.11 10.11.2022 15.56.11
PaPeriliit to?09 / 2022?27 9 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s ei innostanut kalajokista Inka Vedenojaa yläasteella. Mutta kun luokka kävi tutustumassa ammatti opiston laboratorioon, jotakin nitkahti uuteen asentoon. – Koko ympäristö ja se, miten jotakin tutkitaan, tuntui kiinnostavalta. Yläasteen jälkeen Vedenoja jatkoi lukioon, mutta kävi sitä vain puoli vuotta. – Päätin kysyä ammattiopistosta, pääseekö sinne kesken lukukauden. Kyllähän se onnistui, ja niinpä Vedenoja aloitti laboratorioalan perustutkinnon Kokkolassa. Hieman myöhemmin hän muutti Riihimäelle ja jatkoi opintojaan siellä. Nyt Vedenoja tutkii ja mittaa tottunein ottein paperin fyysisiä ominaisuuksia kuten paksuutta, huokoisuutta ja tiiviyttä Delfort Groupin Tervakosken paperitehtaassa. Vaikka Vedenoja oli opiskellut alaa, alussa kaikki tuntui oudolta ja erilaiselta. – Olin tottunut kemianlaboratorioihin, joissa tutkitaan nestemäisiä näytteitä. Opinnot eivät suoraan sanoen paljon hyödyttäneet, vaan olin aivan ihmeissäni, että mikä MD-suunta ja CD-suunta? Paperikonekin oli minulle täysin vieras. Vedenoja viihtyy työssään. Parasta siinä on, että mittaukset vaihtelevat sen mukaan mitä paperilaatuja on ajossa. Viihtyvyyttä lisää myös 12 tunnin työaikamuoto ja mukava työporukka. 23-vuotias Vedenoja on laboratorion nuorin, suurin osa työkavereista on häntä reilusti vanhempia. Se ei häntä haittaa vaan hän tulee kaikkien kanssa toimeen. – Meininki on rentoa ja rempseää. Meillä sopii työparin kanssa huumorintaju mukavasti yksiin. Vielä Vedenoja ei ole kaivannut ammattiosaston aktiviteettien pariin. Paperiliiton nuorten bileet häntä olisivat kiinnostaneetkin, mutta marraskuun alussa hän oli poikaystävänsä kanssa tuhansien kilometrien päässä Kapkaupungissa lomalla. Vedenojan veri vetää ulkomaille. – Minusta on kiva nähdä erilaisia paikkoja, kulttuureja ja arkkitehtuuria. 12 tunnin työaikamuodossa on sekin hyvä puoli, että pitkillä vapailla ehtii käydä reissussa, esimerkiksi viime keväänä kävimme Milanossa. Toistaiseksi huikeimman matkan Vedenoja teki viime kesänä, kun hän kiersi poikakaverinsa kanssa autolla Eurooppaa. Kolmessa viikossa he kävivät 14 maassa ja ajokilometrejä kertyi 7200.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Laboratorion nuorin innostuu mittauksista ja matkustamisesta K i i t o s i l m o i t u s kiitokset Paperiliiton Hämeenlinnan osasto 66:lle muistamisesta ja ihanasta kukkakimpusta täyttäessäni 90 vuotta. Tellervo Ruokojoki Lehtietuun korotus ja laajennus lehtietuna maksetaan Demokraatin ja Kansan Uutisten vuosikerran tilauksista 35 euroa sekä Viikko Pohjois-Karjalan, Kansan Tahdon, Ny Tidin ja Tiedonantajan vuosikerran tilauksista 25 euroa. Etu koskee vuodesta 2023 eteenpäin sekä painettua että digilehden tilausta. Edun saat käyttöösi, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. ?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mitä kuvaavat viisi olympiarengasta? 2. Mikä on Armenian pääkaupunki? 3. Kuka lauloi levylle iskelmän Päivääkään en vaihtaisi pois? 4. Mikä oli kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansion keskiarvo vuonna 2021? 5. Mitkä alueet Kertsinsalmen silta yhdistää? 6. Kuinka paljon maapallon maapintaalasta on metsiä? 7. Mitä suomalaista kaupunkia lähellä sauhuaa Svetogorskin paperitehdas Venäjällä? 8. Mitä tarkoittaa kirjainlyhenne Suek? 9. Missä kaupungissa sijaitsee Poroholman leirintäalue? 10.Mikä on aikuisten sarjan kaukalopallo-ottelun normaali peliaika? Vastaukset sivulla 35. Osasto ??:n Inka Vedenoja työskentelee Tervakosken paperitehtaan käyttölaboratoriossa. K i i t o s i l m o i t u s kiitokset Paperiliiton Hämeenlinnan osasto Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 10.11.2022 15.56.13 10.11.2022 15.56.13
28?PaPeriliit to?09 / 2022 9 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 2.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 9”. Ristikon 8 palkinnon sai Marja Mäkinen, Ikaalinen. ari Kiviharju Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 10.11.2022 22.42.43 10.11.2022 22.42.43
Positiivisuus kantaa asuva Miia Bitter sanoo olevansa peruspositiivinen, joten korona tai sotauutiset eivät ole suoraan vaikuttaneet hänen mielialaansa, vaikka tilanne on ikävä. – Olen aina ollut sellainen, että yritän luontaisesti etsiä hyviä asioita, hän sanoo. Bitter pyrkii säästämään sähköä, ja polttoaineiden hinnan nouseminen vaikutti siihen, että hän vaihtoi autoa aikaisemmin kuin muuten olisi tehnyt. Vanha diesel sai mennä ja tilalle tuli kevyt hybridi. Bitter koettaa myös pitää huolen, ettei ajele turhia. Kilometrejä kertyy joka tapauksessa. Työmatka Kauttuan Jujo Thermalille on 33 kilometriä suuntaansa. Työpaikalla sähkön ja raaka-aineiden hinnan nousu ja paperin vähentynyt menekki näkyvät ikävästi. Marraskuun puolivälissä koko henkilöstö lomautettiin neljäksi päiväksi. Yhden konelinjan lomautus oli alkanut jo aiemmin. Lisälomautuksia saattaa tulla talvella. Toistaiseksi maailman mullistukset eivät vaikuta Bitterin jokapäiväiseen elämään. – Hintojen nousu tuntuu aina jossakin, mutta en stressaa. Turhanpäiväiset kulutuskohteet kuitenkin pitäisi osata karsia, hän sanoo. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: juSSi PartaNeN Miia Bitter on kyllä huomannut, että ruuan hinta on noussut. Kaupasta hän ostaa silti sitä, mitä ennenkin. – Ruuasta ei voi tinkiä, hän sanoo. PaPeriliit to?09 / 2022?29 8 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 10.11.2022 22.42.46 10.11.2022 22.42.46
30?PaPeriliit to?09 / 2022 9 / t a u k o t i l a kun koneenhoitaja tekee vikailmoituksen Huhtamäellä Hämeenlinnassa, mekaaninen asentaja Tero Metsäkytö ja sähköasentaja Teemu Niemi kuittaavat ja lähtevät selvittämään ongelmaa. – Jos vika on Terolle tuttu, lähden mukaan kaveriksi katsomaan, että itsekin opin, koska olen aika uusi kuitenkin tässä työssä, Niemi sanoo. Hän siirtyi koneenhoitajasta korjauspuolelle kaksi vuotta sitten. Metsäkydöllä työt alkoivat kaksi vuosikymmentä sitten siten, että hän oli ensin isänsä opissa. – Isä oli tehtaalla 47 vuotta asentajana. Sain saksalaiskoneiden tuntemuksen ikään kuin perintönä. Teemu taas on tutumpi jenkkikoneiden kanssa, Metsäkytö kertoo. Yhdessä lähdetään paikalle myös silloin, jos vian korjaaminen vaatii neljää kättä: yksi kannattelee koneenosaa, kun toinen korjaa. Erilaiset koneet toimivat myös ryhminä esimerkiksi siten, että yksi tekee sisämukin ja toinen käärii siihen päällivaipan. Kun vika iskee, Metsäkytö korjaa yhtä ja Niemi toista konetta. Roboti soiduissa pakkauskoneissa voi olla sekä mekaanistaettä sähköpuolta ja vielä ohjelmointia päälle. – Jos viankuvaus näyttää siltä, että se on hankalampi homma, silloin lähdemme heti kaksin – ainakin katsomaan, mikä tilanne on, Metsäkytö kertoo. Niemi kertoo, että on joutunut soittamaan Metsäkydölle ja kysymään neuvoa, kun työpari on ollut vapaalla. – Koskaan siinä ei ole ollut ongelmaa, vaan aina saa apuja. Teron kanssa on mukava tehdä töitä, Niemi sanoo. Hänen mukaansa yhteistyössä on tärkeää, että kemiat toimivat. – Meillä ne toimivat kyllä. Se on molemminpuolista niin sanottua vittuilua. Se on sitä välittämistä, Niemi hymyilee. Paitsi työpari, Niemi ja Metsäkytö ovat myös kavereita keskenään. Molemmat pelaavat samoja nettipelejä, nykyisin lähinnä kännykällä. Yleensä niissä ammuskellaan erilaisia örkkejä. – Kun pelissä saavuttaa vaikka paremman hahmon, niin kyllä se täytyy heti kaverille lohkaista. Sieltä tulee yleensä vastaus, että hän lopettaa nyt, ei ole hienoa yhtään. Seuraavassa pelissä se menee sitten toisin päin, Niemi hymyilee. – Teemulla voi olla vähän parempi tuuri, Metsäkytö kuittaa ja jatkaa, että tärkeintä yhteistyössä on huumorintaju. – Jos sitä ei olisi, ei näissä hommissa kauaa pärjäisi, Metsäkytö sanoo. Entä kyllästyttääkö työpari joskus? – Joka päivä, Metsäkytö nauraa. ? • Mari sChildt Tero Metsäkydöllä ja Teemu Niemellä on toimiva kombo tietoa ja taitoa. Enemmän, kuin osiensa summa »Tärkeintä on huumorintaju.» reiMa kanGas t y ö p a r i Tero Metsäkytö (vas.) ja Teemu Niemi pitävät koneet kunnossa yhteistuumin, mutta kiirettä pitää. Metsäkytö toteaa, että töitä riittäisi kolmannellekin henkilölle, jota heidän työryhmäänsä on lupailtu. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 10.11.2022 16.10.11 10.11.2022 16.10.11
PaPeriliit to?09 / 2022?31 9 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Mielekästä puuhaa AsuinpAikkA:?Äänekoski syntynyt: 18.11.1994 Viitasaarelta perheeseen kuuluu 7-vuotias tytär työ: käynnissäpitäjä massatehtaan keittämöllä Metsä Fibrellä terveiset: Äänekosken työporukalle syntymäpäivä: menee töissä aamuvuorossa, ei ole kovia suunnitelmia. Santtu Poikolainen sAnttu Poikolaisen vapaaaika kuluu elokuun alusta helmikuun loppuun metsällä. – Olin kesälomalla alkusyksystä, joten oli hyvin aikaa liikuskella. Nyt alkaa aika olla sillä mallilla, että saisi tulla lunta maahan, kun metsästys alkaa painottumaan petojahtiin. Jänismetsällä mukana kulkee Poikolaisen oma kuusivuotias suomenajokoira Nova. Sillä on jo jahdissa tarvittavaa varmuutta, eikä se paljon neuvoja tarvitse. Tuttuja seuralaisia ovat myös Poikolaisen isän hirvikoira ja lintukoira. – Koirien kanssa touhuaminen on hauskaa. Metsällä jää muut arkiasiat taakse, eikä niitä tule mietittyä. Tietysti riistatilanteista on ennakko-odotuksia ja saaliin saaminen palkitsee päivän, mutta siihen väliin mahtuu paljon muitakin tapahtumia ja havaintoja. • eeva eloranta-jokela N äky oli kieltämättä absurdi. Värikkääksi maalattu ydinvoimalan jäähdytystorni, sen vieressä karuselli ja vuoristoradan mutka, mainoskyltit hotelleista ja baareista. Kävin kerran työmatkalla Wunderland Kalkarissa, vuonna 1985 valmistuneessa ydinvoimalassa, jota ei koskaan otettu käyttöön. Hollantilainen sijoittaja muutti sen huvipuistoksi, viihdemaailmaksi ja kongressikeskukseksi. Saksassa ydinvoimaan on suhtauduttu aina – ehkä absurdinkin – skeptisesti: voimaloita on suljettu, viimeiset tuottavat sähköä ensi huhtikuuhun. Onhan kyseessä riskialtis teknologia, mutta nyt energiakriisissä Saksa on pulassa. Maa on pahasti riippuvainen maakaasusta, jota saatiin halvalla Venäjältä ja jota hankitaan nyt Norjasta, Hollannista ja Belgiasta. Väliaikaisratkaisuna energiavajeessa toimii jopa ruskohiili, jonka valtavien, maiseman brutaalisti tuhoavien kaivosten tieltä puretaan yhä kyliä. Saksan naiivius Venäjää kohtaan käy tänä talvena kalliiksi. Hallitus anelee ihmisiä säästämään energiaa. Samalla tuulivoimaloiden lupaehtoja kevennetään, tuulimyllyjä ja aurinkopaneeleita tarvitaan mitä pikimmiten! Paitsi tavalliset kansalaiset, myös paperiteollisuus kärsii. Hygieniapapereiden tuottaja Hakle ajautui jo konkurssiin. Maan suurin paperivalmistaja Wepa sinnittelee moninkertaisiksi kasvaneiden energiakulujen alla. Se joutui väliaikaisesti sulkemaan yhden tehtaansa ja lisää tuotantoaan Ranskassa, jossa energiakulut ovat pienemmät, tonni hygieniapaperia valmistuu siellä 250 euroa halvemmalla. Suurin ongelma on, että Wepa ja hyvin monet muut saksalaistehtaat ovat yhä riippuvaisia kaasusta. Vaikka Wepakin yrittää juuri muuttaa tuotantoprosessiaan energiatehokkaammaksi ja investoida ilmastoystävällisempiin energiamuotoihin, keskellä kriisiä suuren murroksen tekeminen on vaikeaa. Saksan hallitus etsii nyt kuumeisena ratkaisuja, kuinka se voi tukea teollisuuttaan. Kaasun hinnalle on asetettu katto, joka astuu voimaan tammikuussa. Ilmassa on silti pelkoa jopa jättimäisestä murroksesta, siitä että raskas teollisuus jättää Saksan. Kuinka absurdi näky se vasta olisi! • t i l a s t o p a r i lä hd e: ti la st ok es ku s Ansiotyöhön käytetty aika Kotityöhön käytetty aika 240 160 80 240 160 80 1987–88 1987–88 1999–2000 1999–2000 2009–2010 2009–2010 2020–2021 2020–2021 Miehet Naiset minuuttia/vrk, 10 vuotta täyttäneet minuuttia/vrk, 10 vuotta täyttäneet »Saksassa ydinvoimaan on suhtauduttu aina – ehkä absurdinkin – skeptisesti.» Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 10.11.2022 16.10.11 10.11.2022 16.10.11
PaPeriliit to?09 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä H ämeenkyrö on aina ollut parasta mulle, täällä on kaikki. Lapsuus oli hyvä Kyröskosken keskustassa omakotitalossa. Isä oli Kyröllä työsuojeluvaltuutettuna, äiti Silmäasemalla myyjänä. Isosisaren kanssa oltiin kuin paita ja pylly, kuljin Johannan porukoissa joka paikassa. Pikkuveli syntyi kun olin kahdeksan. He on kaikki vahvasti läsnä mun elämässä edelleen. Tie tehtaalle ei olis voinut suorempi olla: ensin pari vuotta ammattikoulussa, sitten Silvaan, työharjottelemaan ja 20-vuotiaana vakinaiseksi. Ostin heti paritalon puolikkaan tehtaan vierestä ja poikaystävä muutti sinne. Kun erottiin, tapasin Mikon, tai kyllähän mä hänet jo tiesin, Johannan miehen koulukaverin. Muutettiin Mikon kotipuoleen maalle Köhköröön. Vilho syntyi kun olin 26 ja Hilma reilun vuoden myöhemmin, he on nyt 12 ja 13. Arki on pitkälti heidän kuskaamista harrastuksiin. Tavallista arkea, tykkään siitä. Asutaan rintamamiestalossa. Meillä voi koira juosta pihalla vapaana, en osaa edes kuvitella asuvani keskustassa. Sienet ja marjat löytyy kankaalta tien toiselta puolen, käyn siellä vapailla yksin ollessa koiran kanssa lenkillä. Joskus hautaudun sohvalle telkkaria katsomaan. Vapaathan ne tässä työssä parasta on, mutta aina ne loppuu. Valvon melkein aina ekan yön. Hetken söin unilääkkeitäkin siihen, kun isosisar menehtyi. Siitä on nyt reilu vuosi. Johanna sairastui harvinaiseen syöpään. Hän otti sen ihmeen hyvin: tavallaan kantoi miestään ja kahta lastaan ja meitä muita läpi kaiken. Mitään ei jäänyt häneltä puhumatta, mutta meiltä muilta jäi. En voi enää soittaa hänelle joka päivä niin kuin ennen. Ajattelen häntä kun en unta saa, kun vähän pelkään perheeni puolesta. Käyn häntä katsomassa mökille mennessä tai kun lapset ovat harrastuksissaan. Sytytän haudalle kynttilän ja juttelen hälle. Hän opetti mulle sen, että jossittelu on turhaa. Pitää nauttia siitä mitä on ja toteuttaa unelmat. Rakentaa itse se talo unelmapaikkaan mökin viereen. Mikko on rakennusmies, häneltä se käy. Me vietetään siellä kaikki kesät jo nyt, ja talvella käydään verkoilla. Kuhat löytyy muutaman sadan metrin päästä rannasta. Täällä kaikki hyvä on lähellä. ? Kysymys: Kuka köröttelee Köhkörön kylätietä kohti Kyrös kosken Kyröä? No sehän on Annukka Saarinen työmatkallaan! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mirjami Liimatainen »JOssittelu on turhaa. Pitää nauttia siitä mitä on ja toteuttaa unelmat.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 4.11.2022 10.39.10 4.11.2022 10.39.10
34?PaPeriliit to?09 / 2022 »Katso alla olevaa kuvaa. Kumpi muodoista on nimeltään kiki ja kumpi bouba?» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. T utkimuksen mukaan keskimäärin 70% koehenkilöistä oli sitä mieltä että teräväpiirteisempi muoto on “kiki” ja pyöreämuotoisempi “bouba”, vaikka koehenkilöt olivat valittu paristakymmenestä eri kieliryhmästä. Englannin kieltä puhuvilla tulokset lähenivät jo sataa prosenttia. Hajontaa tapahtui lähinnä koehenkilöissä, joiden äidinkielessä oli jo kikiä tai boubaa muistuttava sana, kuten Romaniassa, jossa boubalta kuulostava sana tarkoittaa viiltävää kipua, tai Turkissa, jossa kikiä käytetään kuvailemaan jotain pientä ja suloista, kuten vauvaa. Bouba/Kiki-efektin löysi vuonna 1929 psykologi Wolfgang Köhler. Koe on toistettu eri muotoisena lukuisia kertoja ja efektin on huomattu toimivan eri kieltä puhuvien lisäksi myös lapsilla, jotka eivät ole edes vielä oppineet puhumaan. Arvailuja on esitetty äänteiden muodostamisesta synestesiaan, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta tutkijat eivät kuitenkaan osaa sanoa varmaksi, miksi efekti toimii. Synestesia tarkoittaa aistihavaintojen sekoittumista. Ihminen saattaa haistaa värin tai nähdä äänen, Bouba/Kiki-efektissä kuulla muodon. Synestesian aiheuttava geeni kulkee noin neljällä prosentilla ihmisistä ja se ilmentyy heistäkin vain pienellä osalla. Kieli laukaisee synestesian useimmin kuin muut tekijät. Tyypillistä synestesiaa on esimerkiksi viikonpäivien, tai aakkosten näkeminen tietyn värisinä. Bouba/Kiki-efekti vaikuttaa kuitenkin toimivan suurimmalla osalla ihmisistä, joten kyseessä on kenties korkeintaan jonkinlainen synestesian esiaste. sanojen kirjaimet myös tuovat mielleyhtymiä pehmeydestä tai terävyydestä. Bouba sana kuulostaa, mutta myös näyttää pehmeältä, kun taas Kiki on ilmeisen terävä. Suomen kielessäkin löytyy paljon esimerkkejä Bouba/Kiki-efektistä. Pallo kuulostaa pyöreältä, puukko terävältä. Bouba/Kiki-efekti ei todista ihmiskunnan alkuperäistä yhteistä kieltä, vaan ennemminkin yhteistä mieltä. Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka eivät ymmärrä japanin kieltä, osaavat arvata eri japanin kielen merkkien merkityksiä hiukan sattumaa paremmin. Kun englannin kieltä puhuville näytettiin perulaisia sanoja kaloista ja linnuista, osasivat koehenkilöt jaotella sanat kategorioihin sattumaa paremmin. Me suomalaiset nauramme kirjoitettuna “hahaha!”, kun taas espanjalainen taikuriystäväni nauraa “jajaja!”. Kielestä ja kulttuurista huolimatta mielemme toimii samankaltaisesti. tätä outoa sanojen synestesiaa hyödynnetään myös markkinoinnissa. Sana “swoosh” piirtää mieleen heti Niken logon ja Nike itsessään kuulostaa Kikin tyyliseltä, terävältä ja tehokkaalta. Google kuulostaa selvästi Boubalta, leppoisa ja rento. Muinainen kilpailija Altavista kuulosti korvaan heti paljon tylsemmältä. Vähän kuin Microsoft verrattuna Appleen. Enkä edes ole Apple-fani! Jos miettii suomalaisia brändejä, kuulostaa Fazer hienostuneelta ja ylelliseltä, Muumit hyvinkin pehmeältä ja leppoisalta ja Fiskars varsin terävältä. Bouba/Kiki-efekti todistaa, että erilaiset sanat ja yritysten nimet luovat mieleemme alitajuisia mielleyhtymiä ja tunteita. Bouba/Kiki-efektistä voisi jopa tehdä mentalismitempun, joskaan ei kovin kaksista. Voisit ottaa kaksi lappua, piirtää niihin kuvanmukaiset muodot, ja kirjoittaa lappujen taakse “Bouba” ja “Kiki”. Ihminen arvaisi kumpi muodoista olisi kumpi, ja mentalisti paljastaisi, että arvaaja oli oikeassa. Temppu ei kuitenkaan ole ihmeellinen, koska vastaus olisi useammalle meistä päivänselvä, vaikka syytä siihen emme osaa selittää. Se vain tuntuu oikealta . ? »efektin on huomattu toimivan eri kieltä puhuvien lisäksi myös lapsilla, jotka eivät ole edes vielä oppineet puhumaan.» 9 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u
/ 35 9 / i l m o i t u s t a u l u 1 v a s t a u s t a S y y s k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Mäntän os. 5: ke 23.11. klo 17, Mäntän seudun koulutuskeskus, Virtasalmentie 14 Saimaan piiri: Lauritsala os. 44: ti 29.11. klo 17, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Tainionkosken os. 22: ti 22.11. klo 17, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107 Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. 46: ti 29.11. klo 17.00, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Hämeenlinnan os. 66: la 19.11.klo 14.30, Scandic City Hotelli, Raatihuoneenkatu 16. Kahvit ennen kokousta. Kymen piiri: Pyhtään os. 32: la 26.11. klo 17, Keskuskatu 33, saunaja kokoustilat Keski-Suomen piiri: Kaipolan os. 80: to 24.11. klo 18.00, Ahjonsali. 1 v a s t a u s t a 1. Viittä maanosaa 2. Jerevan 3. Tapio Rautavaara 4. 3734 euroa 5. Krimin niemimaan Venäjän mantereeseen. 6. 30 prosenttia 7. Imatraa 8. Suo men urheilun eettinen keskus 9. Raumalla 10. Kolme 20 minuutin erää P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 30.11. Ilmestyy 16.12. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/etusi Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kymmenen kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen. 09/22 P a p e r i l i i t t o miljardi-investointi Oulun Stora Ensolle 300 uutta työpaikkaa 300 uutta työpaikkaa Jäsentapahtuma Nuoret paperiliittolaiset juhlivat asian äärellä. juhlivat asian äärellä. Parasta elämässä Jossittelu on turhaa. Pitää nauttia siitä mitä on. nauttia siitä mitä on. Sovun kannalla Vaikka asiat olisivat kuinka solmussa, aina kannattaa neuvotella ja etsiä yhteistä ratkaisua, sanoo vuonna 1948 Paperiliittoon liittynyt Unto Luhtasaari. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 10.11.2022 11.55.31 10.11.2022 11.55.31 la 26.11. klo 17, Kesmalla 10. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 10.11.2022 13.39.44 10.11.2022 13.39.44
S3 Sievi MGuard Roller -jalkineiden suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää mukavat jalkineet, jotka antavat käyttäjälle lisäsuojaa kaikissa käyttöolosuhteissa. MGuard Roller -jalkineissa on jalkineeseen integroitu Metashield®-jalkapöydänsuoja, joka suojaa käyttäjää myös jalkapöydän päälle tippuvilta esineiltä. MGuard RollerW -talviturvakengissä on lämpimän vuoren lisäksi 90-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista valmistettu PrimaLoft®-lämmöneriste. Vettähylkivä, hengittävä ja erittäin kevyt PrimaLoft®-lämmöneriste pitää jalkasi lämpiminä ja kuivina kaikissa olosuhteissa. Koko kantaosan kattava FlexEnergy®-joustoelementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55% energiasta palautuu askellukseen. Sievi TractionPro®-pohja varmistaa maksimaalisen pidon ja käyttömukavuutta lisää lämmin Alu-pohjallinen, BOA® Fit System -kiinnitysmekanismi sekä XL-lesti. Lisää turvallisuutta Sievi MGuard Roller -jalkineilla MGuard RollerW XL+ S3 HRO Koot 39-48 sie v i.com Metashield® suojaa jalkapöydän päälle tippuvilta esineiltä. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 10.11.2022 14.40.16 10.11.2022 14.40.16