• Nro 10/2013 20.12.2013 55. vuosikerta ”Joulu ei tule, jos en pääse joulupukiksi.” Heikki Rinnekangas s. 32 Matka jatkuu Sami Hyvärinen hyppäsi kyydistä ennen kuin kone sammui. M ar ko H ap po Mikä miellytti? Äänestä paras kansi ja voita! s. 23 Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuolelle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopimus: Ehkä yksi reitti työllistymiseen s. 8 Samppa Mattila: Työnseisaus purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:20:56 Yllätys työkavereille: Petteri Osmonen toi kinkun töihin s. 16 Turvallisuusriski: Työuupumus altistaa onnettomuuksille s. 8 ”Se mikä tekee jonkun onnelliseksi ei riitä toiselle.” Lino Inutile s. 25 Yllätys työkavereille: PAPERI Li itt o 01_etusivu.indd 3 12.12.2013 1:26:51
• Rauhallista joulua ja onnellista vuotta 2014! Toivoo Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan henkilökunta Kiitos kaikille Paperiliitto -lehden haastatelta ville, haastatelta vien vinkkaajille , juttujen kirjoittajille , valokuvaaji lle ja kuvittajille . Erityiskiito s teille, jäsenet, jotka työpaikkoje n vaikeina hetkinäkin olette rohjenneet kertoa ajatuksenne ja jakaa tarinanne muille lukijoille. Paperiliitto -lehden toimitus For enjoyable offline moments... Visit us on: printingandreading.storaenso.com ... there is nothing that rouses the senses like a high quality magazine. For every story to be told, Stora Enso has a paper for the purpose. 02_3_sisältö.indd 2 12.12.2013 2:39:08
• Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Vuorotteluvapaa antoi Mikko Määtälle tauon vuorotyöstä. 6 Montes de Plata Uruguayssa valmistuu pahasti viiveellä. 8 Työuupumus altistaa onnettomuuksille. 10–15 Reportaasi: Sami Hyvärinen hyppäsi. Mitä sitten tapahtui? 16 Kinkun tuoksu tuo lapsuuden muistot Petteri Osmosen mieleen. 20 Eskimon tehtaalla tiedetään monet niksit jouluun. 23 Äänestä paras kansi ja voita! 24 Maailman paperi: Saksassa pilkahtelee valo. 25 Parasta elämässä: Lino Inutile ystävystyi jalkapallon avulla. 26–30 Hiomo 26 Ota kaikki irti liitostasi. 28 Paperiliittolaisille on tarjolla monenlaisia kursseja ja lomia. 30 Työttömyysturvaan muutoksia vuoden alusta. 31–35 Taukotila 31 Vuoden viimeinen ristikko yllättää! 32 Ari järvinen piristää itseään yövuoroissa hevirokilla. 34 Varamies kirjoitti joulupukille. 20 ?Merja Lampinen valmistaa Eskimon tehtaalla leivinpaperia. 6 ?Montes del Platan sellutehtaan työntekijät kuuluvat ammattiliitton. 34 Arto Griinari harrastaa valokuvausta. Tässä hän on kuvannut pähkinänakkelin. 16 ?Kinkkua kuuluu syödä koko joulun aika, siivu silloin tällöin, opettaa Petteri Osmonen. 25 ?Jalkapallo on kuin keskiyön alastonuinti, siitä tulee hyvä olo, sanoo Lino Inutile. 10–15 Reportaasi Hyppy tuntemattomaan Joskus hyppääminen tuntemattomaan kannattaa, ja jalat saavat alleen tukevan maan. Sami Hyvärinen uskalsi tehdä sen. Opiskelut lähihoitajaksi antavat varmuutta tulevaan. ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. mattiliitton. 34 Arto Griinari harrastaa valokuvausta. Tässä hän on kuvannut pähkinänakkelin. 16 ?Kinkkua kuuluu syödä koko joulun aika, siivu silloin tällöin, opettaa Petteri Osmonen. Arto Griinari Vesa-Matti Väärä Montes del Plata Sami Hyvärisen Facebook Vesa-Matti Väärä 25 ?Jalkapallo on kuin keskiyön alastonuinti, sanoo Lino Inutile. La ss i Ka ar ia 02_3_sisältö.indd 3 12.12.2013 2:55:35
• 4 | Paperiliitto 10/2013 Kuorimo J okainen ihminen on yksilö ja jokaisen työura on erilainen. Pitäisikö siis huomioida minkälaista työtä ihminen on tehnyt ja mitata eläkkeelle jäämistä muillakin mittareilla kuin syntymävuodella? Vuorotyötä 35 vuotta tehnyt paperiduunari tuntee varmasti, että raskaita vuosia on takana jo tarpeeksi. Oli hänen ikänsä mikä tahansa. Työmarkkinaosapuolet aloittavat eläkeikää koskevat neuvottelut. Yhteinen ratkaisu on löydettävä, eikä neuvottelupöytään voida mennä ajatuksella, että mikään ei muutu. Työntekijäpuolelle ei kuitenkaan maistu pelkkä kaavamainen eläkeiän nostaminen. Muun muassa pääministeri Jyrki Katainen nostaisi eläkeiän 63 vuodesta 65 vuoteen. Ylijohtaja Juhana Vartiainen on puhunut jopa 70 vuodesta. Pulmallisinta työmarkkinaosapuolten neuvotteluissa tulee olemaan se, miten päihittää kestävyysvaje, eli mistä saadaan rahat siihen, että ihmiset voisivat tulevaisuudessakin olla eläkkeellä – ja etenkin, että he pääsisivät eläkkeelle kunniakkaasti? ? ? ? Paperiliiton liittyminen työllisyysja kasvusopimukseen oli tänä vuonna iso saavutus. Liitto jatkaa työtään jäsentensä edunvalvonnan, työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseksi. Tulevan vuoden isoimmat haasteet ovat paikallisessa edunvalvonnassa sekä liittoyhteistyössä. Se, että liitto on yhtenäinen, on vahvuus näitä asioita hoidettaessa. Paperiliitto toivottaa kaikenikäisille jäsenilleen hyvää ja rauhallista joulumieltä. Olkoon tuleva vuosi uusia mahdollisuuksia täynnä! ? P Etääntyvä eläkeikä Pitäisikö siis huomioida, millaista työtä ihminen on tehnyt? vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Henry Moilanen J yväskylän pohjoispuolella Puuppolassa asuva Mikko Määttä, 32, tekee lumitöitä kotipihallaan. Takana on kolmen kuukauden mittainen vuorotteluvapaa ja antoisaa arkea. Määttä on vuorotteluvapaaseen enemmän kuin tyytyväinen. Perheessä on neljä lasta ja viides syntyy tammikuussa. Kun Määtän sairaanhoitajavaimon viikkotyöaika alkusyksystä kasvoi, olisi kotiin tarvittu lapsille hoitaja, joka olisi työskennellyt vanhempien työvuorojen mukaan. Hoitajan löytyminen taas olisi ollut työn takana. Ratkaisu löytyi vuorotteluvapaasta. Perheen lapsista nuorin on kolmeja vanhin yhdeksänvuotias. – Vuorotteluvapaa järjestyi lyhyessä ajassa. Siitä täytyy antaa työnantajalle kiitos. Aina vapaalle ei pääse. Työskentelen sellutehtaalla keittäjänä ja meitä on vuorossa kaksi. Nyt työjärjestelyt saatiin sopimaan. Vuorotteluvapaaseen on oikeus, jos työuraa on takana vähintään kymmenen vuotta. Määtällä raja tuli täyteen tänä vuonna. Jos vuorotteluvapaan tarve tulisi eteen ensi syksynä, pääsy ei ehkä onnistuisi. Jos työhistoriaehdot tiukkenevat, vuorotteluvapaalle pääsee vasta 17 vuoden työuran jälkeen. Muutoksia tulossa syksyllä Vuorotteluvapaalain muutos saattaa tulla voimaan aikaisintaan syksyllä 2014. Pohjana on kolmikantaisen työryhmän esitys ja hallituksen linjaus. Asian yksityiskohtien valmistelu jatkuu niinikään kolmikantaisesti. Työryhmän yksimielisen esityksen mukaan Lapset eivät odota työuran karttumista Mikko Määttä vietti tänä syksynä kolme kuukautta vuorotteluvapaalla koti-isänä. Jalkaa kävin tekeen, kuusi tuli. Kestää melkein eläke ikään. Mikon vuorotteluvapaa helpotti Määtän perheen arkea. 04-5_kuorimo.indd 4 12.12.2013 1:38:08
• Paperiliitto 10/2013 | 5 Kuorimo sijaisen työttömyysedellytykseen ei tulisi mitään muutoksia eli edelleen yksi päivä riittäisi. Hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa kuitenkin tarkastella vuorotteluvapaan sijaisuuden ehtojen tiukentamista. Karkean arvion mukaan vuorotteluvapaaseen tehtävät muutokset lisäisivät työllisyyttä vuositasolla vähintään 1400 henkilötyövuodella, mikä osaltaan pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta. Toiselle ura alkuun Määtän vuorotteluvapaan sijaiseksi Äänekosken Metsä Fibrelle palkattiin kesätöissä ollut henkilö. Määtän vapaan kestolla olisi saattanut ollut merkitystä henkilön työllistymisen kannalta. – Jos olisin ollut pitempään vuorotteluvapaalla, sijainen olisi päässyt hyvin sisälle tehtäviin ja ehkä voinut jatkaa myös kesätöissä. Siitä olisi voinut tullut ura toiselle. Kolmea kuukautta pitempi vapaa olisi kuitenkin vaatinut suunnittelua etukäteen. Yhteensovittamisen apukeino Määtän mielestä on harmillista, jos vuorotteluvapaalle pääsy siirtyy myöhemmäs. Hänestä vapaan mahdollisuus edistää myös nuorempien työntekijöiden työssäjaksamista ja kuten hänen tapauksessaan, työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. – Jos työuria täytyy pidentää, tehdään se jollain muulla tavoin, Määttä tuhahtaa. Hän pohtii hetken, millä perusteilla rajaa halutaan nostaa, sillä tauko vuorotyöstä oli hänellekin tervetullut. Seuraava mahdollisuus vapaaseen on kenties vasta, kun mies on nelikymppinen ja perheen nuorimmainen aloittaa koulun. – Ellei sitten esimerkiksi perhesyitä pidettäisi painavana syynä päästä vapaalle jo aiemmin työuralla, Määttä ehdottaa. ? P ” Xxx.” Lapset eivät odota työuran karttumista Stora Enso investoi Enocelliin Investointi: Stora Enso investoi Enocellin sellutehtaalle Uimaharjuun yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. Tehtaan voimalaitos siirtyy vuodenvaihteessa Fortumilta Stora Ensolle 16 miljoonan euron hintaan. Henkilöstöä ei omistajan vaihdoksen mukana siirry. Laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaavat Stora Enson työntekijät ja Efora Oy. Stora Enso käyttää lisäksi noin 13,5 miljoonaa euroa muutostöihin lisätäkseen uusiutuvan energian käyttöä. Meesauunissa poltettavasta polttoöljystä noin 85 prosenttia voidaan korvata sahanpurulla. Sahanpuru saadaan pääasiassa Stora Enson Uimaharjun ja Kiteen sahoilta. Muutostyöt tehdään vuoden 2014 aikana. Purujen poltto säästäisi energiakustannuksia arviolta 5 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla fossiilipohjaiset hiilidioksidipäästöt putoavat arviolta 30000 tonnia. DeLight Suomen Kerralle Yrityskauppa: Suomen Kerta Oy ostaa DeLight-pakkaustuotekonseptin Stora Enso Oyj:ltä. Lahdessa sijaitsevan tehtaan 20 työntekijää siirtyvät perustettavan yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Konseptissa on kyse Stora Enso Packagingin elintarviketeollisuuden käyttöön kehittämistä kuitupakkauksista, jotka voidaan saumaamalla sulkea ilmatiiviiksi. Tuotekehittelyn avulla on saatu vaihtoehto muovija alumiinipakkauksille. Metsäteollisuuden kärkeen Pesonen Tehtävät: Metsäteollisuuden etujärjestö Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on vuodeksi 2014 valittu toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM-Kymmene Oyj:stä. Varapuheenjohtajiksi valittiin pääjohtaja Kari Jordan Metsä Groupista sekä toimitusjohtaja Jouko Karvinen Stora Enso Oyj:stä. siLppua Vuorotteluvapaalakia koskevat ehdotukset ? Työhistoriaedellytys nosttaisiin nykyisestä 10:stä 17 vuoteen ? Vuorotteluvapaalle jäävälle säädetään yläikäraja, joka on lakisääteisen vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä 3 vuodella, jolloin vapaan ja eläkkeelle jäämisen väliin jää aina vähintään yksi vuosi ? Vuorotteluvapaan kesto muutetaan 100–360 kalenteripäiväksi ? Lakimuutokset voisivat tulla voimaan syksyllä 2014 Paperiliittolaiset ja vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaakorvausta maksettiin marraskuun lopussa 160:lle Paperiliiton jäsenelle. Korvauksen saajia oli tänä vuonna enimmillään syyskuun lopussa 296 henkeä. Vapaata käytti kuukausittain keskimäärin 208 henkeä, joista miehiä 184 ja naisia 25. Suosituimpia ajankohtia ovat kesäkuukaudet ja alkusyksy. Vuorotteluvapaalla olleet 50 100 150 200 250 300 1/2012 Miehet Naiset 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012 7/2012 8/2012 9/2012 10/2012 11/2012 12/2012 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/2013 10/2013 11/2013 Stora Enso Oyj:stä. Jussi Pesonen 04-5_kuorimo.indd 5 12.12.2013 1:38:09
• 6 | Paperiliitto 10/2013 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enson yhteisyritys Montes del Plata rakentuu Uruguayssa alkuperäisestä aikataulusta lähes vuoden jäljessä. Tehdasalueella marraskuussa vieraillut Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kuuli siellä suomalaisilta asiantuntijoilta, että käynnistys on aikaisintaan tammi-helmikuun vaihteessa. Alueella on parhaimmillaan työskennellyt 6 000 työntekijää 43 eri maasta. PääuraMiksi tarvitaan monta työeläkevakuuttajaa? Eeva Eloranta-Jokela Suomalainen työeläkevakuuttaminen on hajautettu monen toimijan tehtäväksi. Mihin tarvitaan useaa työeläkevakuuttajaa, Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja Reijo Vanne? – Työeläkejärjestelmän perustehtävä on turvata nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien eläkkeet. Tehtävä pitäisi hoitaa mahdollisimman alhaisilla työeläkemaksuilla. Kun työeläkevakuuttaminen hajautetaan monelle toimijalle, riskejä hallitaan paremmin, kilpailua on enemmän ja varojen käyttö eläkkeisiin on turvattu. Hajauttamalla on huolehdittu siitä, että eläkkeensaaja ei kärsi, vaikka yksittäinen toimija epäonnistuisi tehtävässään. Nykyisessä mallissa vakuuttajat kantavat yhteisesti vastuun eläkkeistä. ovatko työeläkevarat turvassa nykyisessä mallissa? – Työeläkevarat ovat meillä erillään valtion budjetista, toisin kuin monissa muissa maissa. Ne on tarkoitettu käytettäväksi vain eläkkeiden maksuun. Viime aikoina Euroopassa on valtion toimin puututtu eläkevaroihin tilanteissa, joissa julkinen talous on vaikeuksissa. Nykyisen järjestelmämme ansiosta kotimaiset työeläkevarat on suojattu monin tavoin talouden ja politiikan suhdanteilta. Niillä ei esimerkiksi voida ryhtyä maksamaan kuntien ja valtion velkoja. Mitä työeläkeyhtiöiden toiminta maksaa? – Työeläkevakuutusmaksulla rahoitettavat kaikkien työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Toimintakuluista tuskin voitaisiin yhdistämällä säästää satoja miljoonia, kun samojen palkansaajien, yrittäjien ja eläkkeensaajien eläkeasiat on kuitenkin hoidettava.? P puoshaKa Pääseekö vuorotteluvapaalle? Hallitusgallup: Noin 200 paperiliittolaista on tässäkin kuussa vuorotteluvapaalla. Miten helposti vuorotteluvapaalle pääsee? Ketkä vuorotteluvapaata ovat hyödyntäneet? Mirja Käki os. 66 Hämeenlinna, ammattiosaston puheenjohtaja, Huhtamäki Foodservice Finland – Meillä vuorotteluvapaata ovat käyttäneet eri-ikäiset ja kaikki halukkaat ovat vapaalle päässeet. Nuoremmat jäävät perhesyistä tai vaikka talonrakentamisen ajaksi. Ikääntyneemmät käyttävät vapaata edistääkseen työssä jaksamista. – Vuorotteluvapaata on käytetty eripituisia aikoja. Jollekin riittää kolme kuukautta, joku pitää koko vuoden joko yhtäjaksoisesti tai kahdessa osassa. Kai Pärnänen os. 14 Varkaus, pääluottamusmies, Stora Enso – Kun väkeä on vähennetty, vuorotteluvapaalle pääseminen vaikeutui. Toisaalta moni ajatteli, ettei ole rohkeutta lähteä vuorotteluvapaalle. Irtisanottujen joukossa oli sellaisia, jotka olivat olleet vuorotteluvapaalla. Tuli tunne, että vuorotteluvapaan käyttäjiä pidettiin työn vieroksujina. – Vuorotteluvapaalla etenkin vanhempi väki pyrkii parantamaan työssäjaksamista. Saavat laatuaikaa siviilipuolella. Siksi myös palvelusvuosikorvauksen vaihto vapaaksi kiinnostaa monia. Pasi untolahti, os. 19 Kuusanoski, pääluottamusmies, UPM Kymin paperitehdas – Periaatteellisesti vuorotteluvapaalle pääsee. Käytännössä ei kuitenkaan samasta vuorosta yhtä aikaa toisen vapaalla oleva kanssa. – Tänä vuonna vuorotteluvapaalta palaa tai on palannut viisi henkilöä ja uuden vapaan on aloittanut seitsemän henkilöä. Ensi vuodelle on sovittu alkavaksi yksi vuorotteluvapaa. Paperitehtaalla on töissä noin 400 henkeä . – Halukkuutta vuorotteluvapaalle jäämiseen on eri ikäryhmissä. koitsija, chileläinen Andritz ei ole onnistunut riittävästi valvomaan lukuisille aliurakoitsijoille pilkottua urakkaa. – Montes del Plata muistuttaa ongelmineen Olkiluodon ydinvoimalan rakentamista, Vanhala vertaa. Työturvallisuudessa on ollut vakavia puutteita, eikä ikäviltä onnettomuuksilta ole vältytty. Rakentamisen aikana kaksi henkilöä on kuollut työtehtävissä. Suomalaisten tuella Ammatillisen järjestäytymisen suhteen Uruguayssa on sen sijaan saatu hyviä tuloksia, Yhteinen yritys Uruguayn ja muiden Mercosurmaiden ay-yhteistyö koheni. ” Jos jostain vielä kiistellään, niin jalkapallosta – ja tulisesti.” Montes del Platan sellutehtaasta tulee jättimäinen. Kuva on otettu syyskuussa. 06-7_kuorimo.indd 6 12.12.2013 9:25:08
• Paperiliitto 10/2013 | 7 Heinäkuusta 2009 tämän vuoden loppuun kestävää Mercosur-hanketta ovat Suomesta olleet mukana toteuttamassa Paperiliitto ja Proliitto. Suomalaisten mukanaoloa on Mercosur-projektissa pidetty merkittävänä eri maiden liittojen yhteistyön ja työehtosopimusesitysten kannalta. Tuloksia neljässä vuodessa Maiden kyky toimia yhteistyössä on neljässä vuodessa parantunut. Yhteydenpito on vilkastunut ja aiempi maiden välisiä työpaikkoja koskenut eripura jäänyt sivuun. – Ay-asioita osataan katsoa yhteisesti ja eri maiden toimijat ovat aloittaneet verkostoitumisen. Jos jostain vielä kiistellään, niin jalkapallosta – ja tulisesti, Vanhala toteaa. Uusia paperityöntekijöitä ja jäseniä ammattiliittoihin on odotettavissa, sillä esimerkiksi Brasiliassa metsäteollisuus kasvaa voimakkaasti. Paikallisten ay-toimijoiden tiedossa olevien investointien perusteella Brasiliassa aiotaan kaksinkertaistaa paperin ja selluloosan tuotanto lähivuosina. Paperiliitto on päättänyt taloudellisen tukensa Mercosur-projektille, mutta solidaarinen tuki sisarliitoille jatkuu. Latinalaisesta Amerikasta ay-solidaarisuustyö suuntautunee Afrikkaan ja Mosambikiin, jossa viritetään hanketta sikäläisten paperiteollisuusliittojen kanssa.? P Kuorimo Loose lips, sink ships N äin toisen maailmansodan aikaan varoiteltiin upottamasta omia laivoja turhilla juoruilla. Tämä pitäisi tänäkin päivänä muistaa. Valitettavan usealta suomalaiselta työpaikalta löytyy ihmisiä, jotka normaaliaikana arvostelevat luottamushenkilöitä huonoista sopimuksista ottamatta lainkaan selvää työehtosopimusten sisällöstä tai työkavereitaan huonosta työstä kahvikuppinsa takaa. Kriisiaikana nämä veijaJuha Koivisto vastaava lakimies suoraa puhetta Tes-seisokkien työskentelyn korvaaminen ja ansaittavat vuorovapaat Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan paperiteollisuudessa on kaksi ns. tes-seisokkia, jouluna ja juhannuksena. Seisokkiajat voivat olla työntekijöiden säännöllistä työaikaa. Työnantajan on tehtävä ilmoitus muutoksesta kuukautta ennen tes-seisokkia. Toukokuun 2014 alusta ilmoitusaika muuttuu ja on jatkossa kaksi viikkoa. Tes-seisokeista ansaitaan pääsääntöisesti vuorovapaita siten, että työntekijä, jonka säännöllinen työ jatkuu koko tes-seisokin ajan, ansaitsee kolme vuorovapaata keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (tam 37). Jatkuvassa 2 vuorotyössä ansaitaan kaksi vuorovapaata (tam 27) ja jatkuvassa yksivuorotyössä yksi vuorovapaa. Tarkemmin vuorovapaiden ansaintasäännöt löytyvät työehtosopimuksen 6.8.13.1 kohdasta. Huomioi kyseisen kohdan 3 kappaleen määräys, joka liittyy siihen tilanteeseen, jossa seisokkien aikana työvuorojärjestelmän mukaan tehtyjen työvuorojen määrä ylittää edellä mainitut vuorovapaiden määrät. Tes-seisokkien aikaisesta työskentelystä ja siihen liittyvistä korvauksista on sovittu työehtosopimuksessa. Nämä poikkeavat muista palkkamääräyksistä siltä osin, että tehtäessä säännöllistä työtä tes-seisokin aikana, perusosa ei sisälly kausipalkkaan, lukuun ottamatta 6§ 3.1 kohdan neljännessä kappaleessa tarkoitettua työtä. tes tutuKsi xxx rit lietsovat epätoivoa, kun työtovereita pitäisi tukea ja kannustaa, levittävät ehdottomina totuuksina omia tulkintojaan laeista ja sopimuksista, kehottavat riitelemään, kun pitäisi sopia ja antamaan periksi, kun pitäisi jatkaa yrittämistä. Nämä kaverit ovat luottamushenkilöiden ja vastuullisten työnantajien painajaisia. Ja vastuuttomien työnantajien parhaita liittolaisia. Meidän työpaikoiltamme ei näitä löydy, eihän? ? P Päivä Ma Ti Ke To Pe La Su Tvj I SI SI SI I Y Päivä Ma Ti Ke To Pe La Su Tvj Y Y Päivä Ma Ti Ke To Pe La Su Tvj P P P P 8 Esimerkkejä tes-seisokkeihin liittyvästä palkanmaksusta (tes 16.8.): Esim. tam 37 työskentely jouluseisokissa 2013 Kausipalkan lisäksi maksetaan päiviltä perusosa (kptp) + 200% korotusosa (2x kptp) tehdyiltä tunneilta. Huom. tahdistus jouluna 5 iltavuoroa Esim. tam 35 jouluviikko 2013 Kausipalkan lisäksi maksetaan päivältä 200% korotusosa (2 x kptp). Kyseinen päivä voi olla säännöllistä työaikaa (6.3.1). Tai mainittu aika voidaan antaa vuorovapaana, jolloin korvaus 6.12.5 kohdan mukaan keskituntiansiolla. Ks. tes 16.8. lisäksi 6§ 4.1, 13§.2:n ensimmäinen kappale ja 6§ 3.1 Esim. tam 15 ylityö juhannusviikolla Kausipalkan lisäksi maksettaisiin – Päivältä 200% korotusosa (2 x kptp) tehtyjen tuntien mukaan – Päivältä perusosa (kptp) + 200% korotusosa (2 x kptp), joka sisältää ylityökorvaukset, tehtyjen tuntien mukaan Esim. Pääsiäinen tam 37 Perjantai ilta sekä sunnuntai ja maanantai ovat työvuorojärjestelmän mukaisia säännöllisiä työvuoroja ja näin ollen sisältyvät kausipalkkaan. Pitkäperjantai on arkipyhä, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi sunnuntai korotus 100%. Sunnuntai ja maanantai kuuluu korvata tes 16.8 kohdan mukaan, eli tehdyille yövuoroille maksetaan 200% korotusosa. Pääsiäinen on ns. poistettu seisokki. Se on ollut aiemmin vastaavanlainen seisokki kuin juhannus tai joulu. Korjaus: Lehdessä 8/2013 oli väärä kuva, koskien osa-aikaisten työntekijöiden lomapalkan maksua. Oikea kuva selityksineen alla: osa-aikaisten työntekijöiden lomapalkan maksu – Jos palkkakaudella on sekä vuosilomaettä työpäiviä, lasketaan kausipalkan osuus palkattomia poissaoloja koskevan TES 13.7 mukaan. Esimerkki 1, (tam15) – 6/30 loma-ajan kausipalkan kokonaismäärästä – Työjakson kausipalkan osuus, kausipalkka – (kptplk x [5 pv x 8 h]) Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su TVJ tam 37 I I I I Y Y Y Y V V Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su L L L L L L P P P P P Ca rlo s Fr an co / M on te s de l Pl at a sillä tulevan sellutehtaan työntekijät liittyivät ammattiliittoon jo koulutusvaihessa. Uruguayssa 89 prosenttia paperityöntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Maassa toimii myös UPM:n Fray Bentosin sellutehdas, jonne paikalliset odottavat laajennusta. Järjestäytymistä ja alan työehtosopimusten kehittämistä on edesauttanut maailmanlaajuisen teollisuusliittojen järjestön industriAllin ja sen edeltäjän ICEMin tuella toteutettu Mercosur-hanke. Siinä ovat olleet mukana Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Chile. Maat kuuluvat maailman neljänneksi suurimpaan talousalueseen Mercosuriin. 06-7_kuorimo.indd 7 12.12.2013 9:25:08
• 8 | Paperiliitto 10/2013 Kuorimo – Työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät, kun kuormittavaan työtilanteeseen ei löydy ratkaisua ja työkuormitus pitkittyy, sanoo Ahola. Pelkkä kova työpaine ei välttämättä johda uupumukseen. Taustalla on usein esimerkiksi työnjohtamiseen liittyviä tekijöitä. Lääkärikirja Duodecimin mukaan erityisesti liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä ovat yhteydessä työuupumuksen kehittymiseen. Haastateltu työsuojeluvaltuutettu sanoo, ettei hänen kertomassaan tapauksessakaan ollut kysymys työn määrästä. – Yhtäkkiä vaan osoitettiin kaverille toista osastoa ja saatiin kaveri tosi pahaan tilanteeseen. Eivät kaikki ihmiset pysty niin helposti lähtemään uusiin tehtäviin. Kun kysyy työnantajalta, että entä jos mies murtuu ja joutuu sairauslomalle, niin sanotaan, että sinne pitää laittaa toinen tilalle. Miksi ei voi heti suoraan laittaa sitä toista, joka olisi halukas? Kaiken lisäksi siirrettävän työntekijän tilallekin olisi joka tapauksessa pitänyt tulla uusi ihminen. Työterveyslaitos tutki metsäteollisuuden työntekijöitä. Työuupumus lisää huomattavasti tapaturmien riskiä. Painovirhe Jäsenedut-esitteessä Korjaus: Jäsenkortin 2014– 2015 mukana tulleessa Jäsenedut -esitteessä kerrottiin Työttömyyskassan kohdassa, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusehto on 10 kuukauden työssäolo. Tällä hetkellä perusehto on 34 viikkoa. Vuoden 2014 alusta alkaen ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusehto muuttuu 6:ksi kuukaudeksi. Jäsenmäärän lasku ei tasaannu Paperiliitto: Liittovaltuusto hyväksyi syyskokouksessaan hallituksen esityksen vuoden 2014 talousarvioksi. Talousarvio perustuu 14 000 maksavaan jäseneen. Vuoden 2013 talousarvion pohjana käytettiin 15 500 maksavaa jäsentä. – Vuoden 2013 talousarvioon nähden liiton nettojäsenmaksutuottojen arvioidaan laskevan noin 8,5 prosenttia, sanoo talouspäällikkö Markku Leppänen. Toiminnallisten kulujen määrä talousarviossa on 8,2 miljoonaa euroa. Se on 6,8 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Henkilöstömenot nettojäsenmaksusta ovat noin 64,7 prosenttia. – Talousarvion toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että vuoden 2014 aikana toimialalla tapahtuvat muutokset eivät ole yhtä rajuja kuin tänä vuonna, toteaa Leppänen. Liiton toiminnasta vuonna 2014 kerrotaan enemmän tämän lehden Hiomo-osiossa sivulta 26 alkaen. Puutteellinen ohje turvallisuusriski Työturvallisuus: Kaupoissa myytävien turvajalkineiden merkinnöissä ja käyttöohjeissa on paljon puutteita. Erityisesti tavanomaisia turvajalkineita on myyty ilman asianmukaisia käyttöohjeita. Käyttöohjeella on ratkaiseva merkitys oikean suojaimen valintaan ja käyttötapaan. Väärä suojainvalinta voi johtaa vakaviin terveydellisiin seurauksiin, aluehallintovirastot muistuttavat. Tarkastuksissa havaittiin, että kotimaiset turvajalkinevalmistajat toimittavat jalkineet markkinoille asianmukaisesti. Silppua Teksti Reima Kangas yöuupumuksesta ilmoittavia varomerkkejä voivat olla esimerkiksi työn jatkuva takkuaminen, ärtyisyys, vuorovaikutuksesta vetäytyminen tai jollain muulla tavalla muuttunut käytös. Onko tällaisia merkkejä näkynyt? – Kuulostavat ihan normaaleilta oireilta. Eiväthän nämä meidän ihmiset ole tavallisestikaan kovin vilkkaita seurustelijoita, sanoo erään tehtaan työsuojeluvaltuutettu. Vakavasti puhuen hän toteaa, ettei työuupumustapauksia kovin usein tule esille. – Yhden kaverin kohdalla tässä oli sellaista, että häntä yritettiin väkisin siirtää toiselle osastolle. Tilanne meni niin pitkälle, että kaveri vaikutti olevan henkisesti loppu, sanoo työsuojeluvaltuutettu. Hän ei halua nimeään julkisuuteen. – Minua ei haittaa, vaikka tulisi johtaja kovistelemaan, mutta en halua, että tuo kaveri saa hankaluuksia. Tapaturmariski kasvaa viidenneksen Työterveyslaitoksen vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan työuupumus lisää kuolemaan johtavan tai sairaalahoitoa vaativan tapaturman riskiä kaikentyyppisissä tapaturmissa sekä työssä että vapaa-ajalla. Tuo tieto ei sinällään ole yllätys juuri kenellekään. Tutkimus kuitenkin tarkentaa näkymää. Työuupumusoireita viikoittain kokevan työntekijän tapaturmariski oli 19 prosenttia suurempi kuin harvoin oireilevan kollegan. Tapaturmia sattui eniten miehille ja ruumiillista työtä tekeville työntekijöille. Tutkimus käsitteli nimenomaan metsäteol lisuuden työntekijöitä. Työuupumuksen oireista erityisesti väsymys ja kyyninen asenne liittyivät kohonneeseen onnettomuusalttiuteen. – Työuupumukseen liittyvät voimattomuus ja muuttuneet asenteet saattavat vähentää huolellista toimintaa ja ohjeiden noudattamista sekä lisätä epätarkkuutta ja välinpitämättömyyttä niin työpaikalla, työmatkoilla kuin vapaa-ajalla, pohtii dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitoksesta. Aiemmin on tutkittu työuupumuksen yhteyttä sairastumiseen ja todettu, että vakava työuupumus liittyy sekä fyysisiin että psyykkisiin sairauksiin. Pitkittynyt stressi uuvuttaa Kirsi Aholan mukaan työuupumus kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena. ” Kun kysyy työnantajalta, että entä jos mies murtuu ja joutuu sairauslomalle, niin sanotaan, että sinne pitää laittaa toinen tilalle.” Va ar a! Uusi jäsenkorttisi Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus | Vakuutukset Lomat ja virkistys | Alennukset | Muut jäsenedut Jäsenkortillasi saat monia rahan arvoisia etuja. Tämä esite kertoo mitä ne ovat. Jäsenedut 2014–15 Vakuutukset Muut jäsenedut Vakuutukset Muut jäsenedut Vakuutukset Muut jäsenedut Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Lomat ja virkistys rahan arvoisia etuja. Tämä esite Jäsenkortillasi saat monia rahan arvoisia etuja. Tämä esite kertoo mitä ne ovat. Jäsenedut 2014–15 Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Lomat ja virkistys Jäsenkortillasi saat monia rahan arvoisia etuja. Tämä esite kertoo mitä ne ovat. Jäsenedut 2014–15 Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Alennukset Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus | Vakuutukset Alennukset | Muut jäsenedut Jäsenkortillasi saat monia rahan arvoisia etuja. Tämä esite Jäsenedut 2014–15 Jäsenedut Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Lomat ja virkistys | Alennukset Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Lomat ja virkistys rahan arvoisia etuja. Tämä esite Edunvalvonta | Työttömyyskassa | Koulutus Alennukset Jäsenedut_2014-2015.indd 1 12.12.2013 0:54:37 12 3r f 08-9_kuorimo.indd 8 12.12.2013 9:04:41
• Paperiliitto 10/2013 | 9 Kuorimo Esa Kaitila Tutkija, Paperiliitto uoden lopulla on taas julkaistu metsäteollisuuden ennusteita. Metsäntutkimuslaitos ennustaa vuodelle 2014 maltillista tuotannon lisäystä markkinasellulle ja hieman suurempaa lisäystä kartongin tuotannolle. Paperin tuotannon ennustetaan edelleen vähenevän. Ennusteen mukaan paperin tuotanto olisi ensi vuonna peräti 700 tuhatta tonnia pienempi kuin vuonna 2012. Samoin paperista saatavan hinnan ennustetaan yhä hieman laskevan, kun taas sellun ja kartongin hinnan arvioidaan lievästi nousevan tulevana vuonna. Paperin tuotannon väheneminen on Suomelle erityisen kivuliasta koska painoja kirjoituspapereiden osuus koko tuotannosta on yhä vieläkin erityisen suuri. Vuonna 2014 Metla ennustaa eri paperilaatujen tuotannon kattavan vielä noin 70 prosenttia kaikesta paperin ja kartongin tuotannosta Suomessa. Viime vuonna Suomesta vietiin lähes 70 prosenttia sekä paperituotteiden että kartongin tuotannosta Euroopan maihin. Samaan aikaan on puupohjaiseen raaka-aineeseen perustuvaa sanomaja aikakauslehtipaperin tuotantoa leikattu lähes kaksi miljoonaa tonnia Euroopassa. Hienopaperin tuotantoa leikattiin selvästi vähemmän. Vähentyvän kapasiteetin uskoisi jollain aikavälillä näkyvän paperituotteiden tuotantoennusteissa ja hintakehityksessä. Tämän vuoden alkupuolella sanomalehtipaperin ja päällystämättömän hienopaperin vientimäärät ovatkin olleet nousussa. Optimistisen arvion mukaan tätä voisi pitää osoituksena markkinatasapainon saavuttamisesta. Kartonkituotteissa tiukentuvat elintarvikepakkausten määräykset lisäävät tulevaisuudessa erityisesti ensikuidusta tehdyn kartongin kysyntää.? P Paperin tuotannon väheneminen on Suomelle kivuliasta. Ennusteissa kasvua kartongille TilaSTo NÄKYmÄ Postitse lähetettyjen joulukorttien määrä Mijoonaa kpl 1996 ja 2000. Vakavia tapaturmia kertyi kahdeksan vuoden aikana 788 kappaletta. Tapaturmista 15 johti kuolemaan ja 773 sairaalahoitoon. Sitä, kuinka yleistä työuupumus on metsäteollisuudessa, ei ole tutkittu. Suomalaisen Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan kaikista suomalaisista vakavaa työuupumusta esiintyi kahdella prosentilla miehistä ja kolmella prosentilla naisista. Lievää työuupumusta esiintyi 22 prosentilla miehistä ja 23 prosentilla naisista. Kirsi Aholan mukaan monilla työpaikoilla on viime vuosina sovittu toimintavoista, kun varomerkkejä huomataan. Siten mahdolliset ongelmat jaksamisessa saadaan ajoissa hallintaan. – Jos on huolestunut työtoveristaan, se kannattaa ottaa puheeksi, jotta voidaan selvittää, onko huoleen aihetta, sanoo Ahola. – Kyllä meilläkin kovasti puhutaan varhaisen välittämisen mallista. Työkaverin tai lähimmän esimiehen kuuluu vetää hihasta, jos jotain huomataan. Jos minä kuulen, että joku vaikeukseissa, niin otan asian puheeksi, sanoo haastateltu työsuojeluvaltuutettu.? P Suomalaiset lähettivät vuosi sitten 40 miljoonaa joulukorttia. Vaikka korttien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt, korttien lähettäminen on yhä tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Kuva: Karto Osoitetaan sormella ja käsketään – Tässä oli lähinnä ylempiä esimiehiä puuhaamassa. Jotkut eivät tunnu ymmärtävän, että ei se niin käy, että osoitetaan sormella ja käsketään. Sanotaan että jos tuo työ ei sovi niin voit lähteä portin ulkopuolelle. Onneksi on ? ksumpiakin esimiehiä, jotka ymmärtävät, ettei ihmisiä noin voi kohdella, sanoo työsuojeluvaltuutettu. Kovaan paineeseen joutunutta työkaveria koetettiin auttaa puhumalla hänen kanssaan. Lopulta siirtokin saatiin estetyksi. –Nyt ihminen on entisessä työssään ja voi hyvin, sanoo työsuojeluvaltuutettu. Hän arvioi, että jos siirto olisi tapahtunut, olisi riski onnettomuuksiin ilman muuta kasvanut. – Totta kai, kun ajatukset ovat muualla kuin työnteossa, se on avoin portti tapaturmille. Helposti kuvioon tulevat myös nukkumisongelmat ja sitä kautta väsyminen. Työkaverin kuuluu vetää hihasta Työterveyslaitoksen tutkimukseen osallistui kaikkiaan 10 062 metsäteollisuuden työntekijää. Tiedot työuupumuksesta kerättiin kyselylomakkeella kahdessa erässä vuosina 08-9_kuorimo.indd 9 12.12.2013 9:04:41
• REPORTAASI AMMATIN VAIHTO REPORTAASI XXX 10 | Paperiliitto 10/2013 Kohti tukevaa maata 10-15 _pääjuttu.indd 10 12.12.2013 2:58:41
• REPORTAASI AMMATIN VAIHTO REPORTAASI Heti, kun yt-neuvottelut alkoivat, Sami Hyvärinen päätti opiskella lähihoitajaksi. REPORTAASI | AMMATIN VAIHTO Teksti Ilkka Palmu | Kuvat Marko Happo Paperiliitto 10/2013 | 11 Kohti tukevaa maata 10-15 _pääjuttu.indd 11 12.12.2013 2:58:43
• 12 | Paperiliitto 10/2013 REPORTAASI AMMATIN VAIHTO aperimies Sami Hyvärinen roikkuu käsivoimillaan kilometrin korkeudella ilmassa. Kourat puristavat lentokoneen kyljestä pistävää tankoa. Viisi sekuntia jo mennyt. Tuuli vinkuu kasvoille 120 km/h nopeudella. Koneeseen ei pääse takaisin mitenkään. Sami päästää irti. Lentoon pyrähtäminen, irti päästäminen, vapaus – jokaisen solun läpi kulkeva säväri hymyilyttää lupsakkaa savolaismiestä vielä kolmen vuoden kuluttuakin. – Olin tavannut kuppilassa puulaakiseurasta tutun kaverin. Tämä Stora Ensolta irtisanottu paperimies kertoi uudesta harrastuksestaan laskuvarjokerholla. Innostuin ja soitin saman tien, olisiko kurssilla tilaa. Olihan siellä. Kerholla kysyttiin uusilta tulijoilta, kauanko he olivat harkinneet hyppäämistä. – Moni vastasi, että 20 vuotta. Minä että kolme päivää. Hyppääminen jännitti Samia enemmän kuin mikään muu koko elämän aikana. Juuri siksi hän sitä halusi, paperimies Hartmannin kanamunakennotehtaalta. Vaikka jännäksihän se meni tehtaallakin. Kyseessä oli kuitenkin tanskalaisen yhtiön pikkutehdas Varkaudessa, noin 40 hengen työpaikka keskellä suomalaisen paperiteollisuuden suurkuihtuma-aluetta. Ulos ennen tulosta Suomen ainoa kennotehdas lopetti toimintansa lokakuussa. Tieto ei ollut yllätys, tai sitten oli – riippuu vähän näkökulmasta. – Pirujen maalailijat panivat lappua luukulle jo silloin, kun kävin tehtaalla kesätöissä ammattikoulun aikaan. Mutta että ihan oikeesti oikeesti loppuu? Totta kai se yllätti, 32-vuotias Sami sanoo. Sami oli aloittanut Hartmannilla vuonna 2007. Hän teki kuuden vuoden aikana vaihtelevasti koneenhoitajan, trukkikuskin, massamiehen, puristimenhoitajan ja painokoneen hoitajan pestejä. Melkein mitä vaan. Vastaavalla monipuolisuudella toimi ko?Sami, juuri ennen irti päästämistä. ? Paperimies kananmunakennotehtaalta ei jäänyt odottamaan tukityöllistymisiä, vaan haki lähihoitajakoulutukseen. ko tehtaan väki. Se ei yt-neuvotteluissa auttanut pätkääkään. Säästöja parannusehdotukset kaikuivat kuuroille korville, jos niitä korvia edes olikaan jostain kaukaa ulkoa johdetussa tehtaassa. Vastassa oli etukäteen päätetty lopetus. Saattohoitotoimenpiteistä kertoi maaliskuun lopussa neuvottelukunta, jonka yhtenä jäsenenä oli tehtaan varaluotto Jari Jurvanen. Eipä tainnut Jari silloin tietää, mitä syksyllä tekisi. Sami tiesi. Hän oli nuoremmuuttaan uskaltanut tehdä päätöksen tulevaisuudestaan jo yt-neuvottelujen aikana. Miesten tiet kohtaisivat vielä. Kuoleva kylä huokailee Hartmannin yt-neuvottelut alkoivat heti vuodenvaihteen jälkeen. Työläisten kodeissa huokailtiin, mitä työmahdollisuuksia pieni kaupunki keskellä Savoa voisi tarjota munakennomiehille. Työttömiä oli jo yli oman tarpeen, Stora Ensollakin pyörimässä enää yksi kone entisen neljän sijaan. Samin lähtöasemat eivät olleet yhtään sen paremmat kuin muillakaan, pohjakoulutuksena amiksen prosessitekniikka. Kennotehtaalla, intissä, Corenson kartonkitehtaalla ja Arokiven jätepalvelussa työskennelleelle paperimiehelle ei olisi tästedes tarjolla missään paperiliittolaisen palkkoja. Omasta työhistoriasta ja lapsuuden esimerkeistäkään ei olisi apua. Samin äiti teHyppääminen jännitti enemmän kuin mikään muu koko elämän aikana. 10-15 _pääjuttu.indd 12 12.12.2013 2:58:44
• Paperiliitto 10/2013 | 13 RepoRtaasi ammatin vaihto ki elämäntyönsä hitsarina ja edesmennyt isä Enson neloskoneella paperivarastossa. Toinen veli teki töitä metallifirmassa ja toinen elektroniikka-alalla Lohjalla, jonne hän oli vienyt perheensä työn perässä. Pitäisikö Saminkin lähteä sinne, elämän mekkalan luo? – En ihmettele yhtään heitä, jotka ovat lähteneet. Kun ei täällä ole oikein mittään enää. Just huomattiin se ero emännän kanssa, kun palattiin lauantaina iltayöstä kylpylästä Lappeenrannasta, sieltä venäläisten vilinästä. Sanoin, että kieppastaas kylän kautta. No, 10 ihmistä näkyi ja pari autoa. Tähän maisemaan tipahti lokakuussa uusi lasti työttömiä Hartmannilta. – Yksi lähti Heinävedelle Bernerin tehtaalle, yksi Kuopioon Vipin mehutehtaalle ja yksi pääsi ainakin joksikin aikaa sahalle. Suurin osa muista on työttöminä. Sami ei jäänyt odottamaan tulevia tukityöllistymisiä. Hän täytti jo keväällä yhteishaussa hakemuksen Savon ammattija aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajan koulutusohjelmaan. Sossun kaljoja juomaan? Lähihoitajaksi haluava paperimies olisi kiikutettu hoitoon vielä 10 vuotta sitten. Sami kuitenkin tiesi, mitä on tekemässä. Hän asui kimpassa sairaanhoitaja Henna Sutisen kanssa, joka tekee työtä kotihoitajana. Uranvaihto ei kuitenkaan ollut Hennan kuiskuttelujen ansiota. Sami oli päättänyt vaihtaa vähäpalkkaisempiin vuorohommiin jo ennen seurustelun alkua, jos vanhat työt loppuisivat. – Olin vuosia mukana Enson tehdaspalokunnassa ja sitten Kangaslammilla paikallisessa VPK:ssa. Ensiapuja pelastusharjoitukset saivat kiinnostumaan hoitotyöstä jo silloin. Sami harkitsi pelastusopistolle pyrkimistä. Sitten tuli töitä tarjolle kennotehtaalta, ja paremmin palkattu työ voitti. Vähän samasta syystä Sami haki keväällä lähihoitajaksikin. Ansiosidonnainen ja muutosturva kun on suurin piirtein sama mitä tehtaalta sai käteen, ja tätä ansiota saa nauttia sen kaksi vuotta minkä koulukin kestää. – Sitten tippuu palkka huomattavasti, mutta ei voi mitään. Kyllä silläkin elää. Huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin jos jäisi kotiin murjottamaan! Se toinen vaihtoehto – jäädä odottamaan työttömänä Kelan työmarkkinatukea ja sossun tarjoamia kaljoja – ei Samia kiinnostanut. Hän oli saanut nähdä niiden kaljojen vaikutusta ihan tarpeeksi työskennellessään osa-aikaisena järjestysmiehenä Varkauden kuppiloissa. – Tykkäisin kyllä tehdä portsarin hommia vieläkin, kun niissä saa olla ihmisten kanssa, mutta se ei käy. Korvaukset pienenisivät. Raha ratkaisee. Onnea ja menestystä Lähihoitajakouluun ei päässyt noin vaan. Kaikenlaisiin kysymyksiin piti vastata soveltuvuustesteissä, johon Samia yhteishaun jälkeen kysyttiin. – Useampi tunti meni, oli ryhmäkeskustelua ja psykologin haastattelua. Tieto koulutuspaikasta tuli ennen juhannusta. Työnteko alkoi tuntua välittömästi tämän jälkeen pakkopullalta. Mitä järkeä on tehdä duunia pian lopetettavassa tehtaassa, kun uusi tuntematon tulevaisuus kutkuttaa? Sinnitellen viikot kuluivat. – Viimeisen iltavuoron tein alle viikko ennen koulun alkua. Taukotuvassa sanottiin heipat. Heipan sanojilla oli kaikilla sama huoli tulevasta. – Onnea ja menestystä he kuitenkin toivottivat kaikki. Ja jos suoraan sanotaan, en minä toisenlaista puhetta olisi ymmärtänytkään. Kaikki eivät uskalla hypätä muutoksen selkään. – Nyt muuten kun mietin tehtaan porukan reaktioita, niin enemmän ne kauhistelivat laskuvarjohommia reilu kolme vuotta sitten. Että miksi terve mies hyppää vapaaehtoisesti toimivasta lentokoneesta? Siitä ei tainnut olla puhetta, että mitäs jos koneen tankit ovat melkein tyhjät? Kannattaako jäädä odottamaan pakkolaskua? ?Sami palasi koulun penkille 14 vuoden jälkeen. ?Xxxx Kannattaako jäädä odottamaan pakkolaskua? 10-15 _pääjuttu.indd 13 12.12.2013 2:58:45
• RepoRtaasi ammatin vaihto 14 | Paperiliitto 10/2013 Tuttuja hoitsuopiskelijoita Sami hyppäsi koulun penkille 14 vuoden jälkeen, yhtenä kahdeksasta miehestä parinkymmenen naisen sekaan. – Se jännitti ennen koulun alkua paljon, ja syystäkin. Koulumaailma on muuttunut, nyt on paljon tietokoneella pelaamista ja kaikenlaista oppimisympäristöä netissä. Väliin tulee vieläkin kynää, kumia ja paperia ikävä! Oli koulun käytävillä jotakin hyvin tuttuakin. Yksi hoitsuopiskelijoista paljastui vanhan työpaikan varaluotto Jari Jurvaseksi! – Ja sitten tuli vastaan vielä yksi 54-vuotias paperimies sellun puolelta. Eli kolme kaveria samalta tehtaalta. Ensimmäinen työssäoppimispaikka vasta jännittävä olikin. Sami pääsi päiväkotiin. – Ne kyselivät lastenhoitokokemuksesta, kun kävin näyttäytymässä. Sanoin, että mitään ei ole. Ne siihen, että eipä hättää – ja ohjasivat minut rasavillin, 11 pojan ja kahden tytön, eskariryhmän luo. Samille selvisi välittömästi, että lastenhoito on kaikkea muuta kuin leikkiä ja lallattelua. Lapset olivat ihmeissään. Ihan oikea mies päiväkodissa! – Tädit tunnustivat pian, että lapset uskovat minua helpommin kuin heitä. Toisaalta minulta puuttui se oveluus ja taito, jolla lapsia ohjaillaan. Kun ei ole kokemusta sellaisesta. Päiväkodin leikkiparven siivoamisesta huolehtiminen ei Samilta onnistunut. Tädeiltä hoitui. – Ne kysyivät, että meinasittekos tulla uudestaan leikkimään parvelle. Kun vastaus oli ”Joo!”, tädit totesivat, että sitten pitää siivota. Siihen loppui inttäminen ja siistiä tuli. Lastenhoitaminen oli hauskaa. – Yksi poika kysyi minulta, että olenko jo opetellut kaikki kirjaimet. Tädit olivat kertoneet, että olen koulussa. Seuraavaksi se kysyi, että olenko jo ysiluokalla. Lastenhoitaminen oli myös rankkaa. – Joka päivä 7–8 tuntia suoraa huutoa, neljä viikkoa putkeen. Oli kuule hiljaisuus sen jälkeen musiikkia korville! Kun työssäoppimisjakso oli ohi, tädit kertoivat, että se eskariryhmä missä Sami harjoitteli, olisi ollut vaikea pala 30 vuotta alalle olleille lastentarhaveteraaneillekin. Että ihan sattumalta vaan sellaiseen ryhmään noviisimies ohjattiin. Hyppy tulevaisuuteen Sami puhuu työasioista, opiskelemisesta ja tulevaisuudesta verkkaisen lupsakkaasti, vailla huolen häivää. – Senpä näkkee sitten ajan kanssa. Käyvään yksi koulu kerrallaan. Se Samia vähän huolettaa, miten unien käy. Vuorosysteemit tulevat huonontumaan, muuttuvat epämääräisiksi. Yhden illan jälkeen yksi aamu, ja sitten jotakin muuta. – Mutta senkin näkkee ajan kanssa, miten se menee. Kyllä minä kuitenkin pärjään. Ja jää siitä taskun pohjalle sen verran rahaa, että voi laskuvarjohyppäämistä jatkaa. Yksi hyppy Kuopion laskuvarjourheilijoiden porukassa maksaa 16–26 euroa. Sillä hinnalla voi katsella yläilmoista Rissalan lentokenttää, joka lähestyy 200 kilometriä tunnissa. Tai lujempaakin. – Hetukkata pääsee jotkut parhaimmillaan 400 kilometriä tunnissa! Head down hetukkana, eli pää alaspäin maan kamaraa kohti syöksyen. Se ei ole Samin laji. Sami on vain vähän hullu, 338 kertaa laskuvarjolla hypännyt. ?Vain tuuli kohisee korvissa. Alla siintää vettä ja metsää. ? En tiedä mitä muutaman vuoden kuluttua teen, mutta minä pärjään. Lähihoitajaksi haluava paperimies olisi kiikutettu hoitoon vielä 10 vuotta sitten. 10-15 _pääjuttu.indd 14 12.12.2013 2:58:46
• RepoRtaasi ammatin vaihto Paperiliitto 10/2013 | 15 Juuri sopiva lähihoitaja tähän maahan. Tässä maassa on nimittäin huutava pula voimakkaista vanhusten nostelijoista, pikkulasten miestenmalleista ja kotihoitajista, joilla pysyy edes hetken vasara kädessä. Tässä maassa on huutava pula heistä, jotka etenisivät urallaan ja jyrähtäisivät vanhusten hoidosta säästäville kuntapäättäjille, että jumalauta, nyt riittää! Tässä maassa mieshoitaja voi valita työpaikkansa aivan mistä huvittaa, kun lähtee tyvestä puuhun. – En tiedä yhtään, mitä muutaman vuoden kuluttua teen, mutta minä pärjään. Voin tehdä päivätyötä tai vuorotyötä, mennä päiväkotiin, vanhuspuolelle tai parantolaan. Samin koulutusohjelma johtaa päihdeja mielenterveyspuolelle. – Hyvinkin saattaisin siellä pärjätä, koska olen rauhallinen luonne. Sen näkkee sitten. Sami on sanonut niin jo parisenkymmentä kertaa kertoessaan tulevaisuudestaan. Sen näkkee sitten. Tulevaisuus ei kuulemma pelota, mutta kyllä Henna Sutisen kanssa asuva laskuvarjohyppääjä jotakin jännittää. Lapset ja oma perhe eivät mahdu samaan lauseeseen, vielä. Sen näkee sitten. Kaksi vuotta on kulunut. Vasta valmistunut lähihoitaja Sami Hyvärinen näkee neljän kilometrin korkeudesta horisontin täydeltä umpimetsää. Kuopiosta silmiin siintää teitä ja rakennuksia. Yksittäistä ihmistä ei maan pinnalta erota, eikä ole tarviskaan. Taivaassa tietää muutenkin, mitä maan päällä tapahtuu. Lastentarhan täti siellä puree hammasta vuoropäiväkodin pihassa, kun äiti kiljuu lapselleen yksilöllisempää kohtelua. Timpuri vetää naulapyssyllä levyn kattoon, saattokodin hoitaja vaihtaa vanhan miehen vaipan ja koneenhoitaja vie arkit labraan. Sami ei näe millään, kuka maamuurahaisista on toista tärkeämpi. Ei tullut kiikaria mukaan. Kaikki muu on kunnossa: laskuvarjo pakattu itse, varavarjo kunnossa, lentokoneessa polttoainetta ja edessä tuhannes hyppy. Neljä kilometriä on matka taivaasta maan pinnalle. Sillä matkalla tapahtuu kaikki, mitä Samin sydämeen mahtuu. Sen tunteen hän saa viedä mukanaan vanhalle miehelle, kun on varjo pakattu ja aika lähteä taivaalta töihin, iltavuoroon ekstraamaan. ? P ? Katso Sami Hyvärisen julkisia laskuvarjovideoita ja kuvia Facebookissa osoitteessa www.facebook. com/sami.hyvarinen.73/ ? Tuntemattomaan hypätessä, matkalla alas, tapahtuu kaikki mitä Samin sydämeen mahtuu. ?Y Väliin tulee kynää, kumia ja paperia ikävä. 10-15 _pääjuttu.indd 15 12.12.2013 2:58:46
• 16 | Paperiliitto 10/2013 Mestarin käsistä Petteri Osmonen Raumalta teki joulukinkun tänä jouluna eri tavalla. Eikä erikoisuus loppunut siihen. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä K inkkua kuuluu aina vähän puristella. – Se on vähän kuin vaimoa valitsisi: sitä pitää koettaa käden kanssa, että onko sopiva, naureskelee Petteri Osmonen, mekaaninen kunnossapitoasentaja, kunnossapidon luottamusmies ja työsuojelun ensimmäinen varavaltuutettu UPM:n Rauman tehtaalta. Hänen mukaansa hyvä joulukinkku ei saa olla liian kuiva, rasvaa pitää olla sen verran, että se on mehukas. – Ei voi sanoa, että niin kuin naisessakin, koska avovaimoni on aika solakka. Ottaa vielä nokkiinsa, että mitä se höpöttää, hän hymyilee. Kinkkunsa Osmonen ostaa lähikaupasta siksi, että siellä myydään paikallisen lihajalostamon kinkkuja. Osmonen on itse ollut aikoinaan makkaratehtaalla töissä, ja tietää kinkunvalmistuksen kommervenkit. –Kyllä sen täytyy olla suomalaista lihaa ja mieluummin pakastamatonta, vaikka se on aika harvinaista, hän sanoo. Laululla lämmin sydän Kun kinkku on juhlallisesti saatettu kotiin, se saa köllötellä ainakin päivän keittiön pöydällä että lämpenisi vähintään kymmenenasteiseksi. – Katselen sitä siinä. Kinkkua täytyy ihailla. Kinkusta tulee Osmosen mukaan vieläkin parempi, jos sille laulaa: silloin se saa lämpimän sydämen. – Suosittelen raumalaista ryyppylaulua Kaad liiveihis ryyp. Ja siihen myös se ryyp. Naisväellä ei Osmosen perheessä ole osaa eikä arpaa joulukinkun tekoon. Ketään ei silti ole kielletty katsomasta, korkeintaan koskemasta, kun pyhä toimitus on meneillään. – Jo lapsuudenkodissa kinkunpaisto oli isän bravuuri. Lapset odottivat vesi kielellä, kun kinkkua otettiin pois uunista. Että milloin saadaan läskiä leivän päälle, hän muistelee. Joulupuuhat 16-19_kinkku.indd 16 10.12.2013 16:37:28
• Paperiliitto 10/2013 | 17 Petteri Osmosen kinkku on suomalaista lihaa, ja mielellään myös pakastamatontakin. Joulupuuhat 16-19_kinkku.indd 17 10.12.2013 16:37:28
• 18 | Paperiliitto 10/2013 Joulupuuhat Taikinaa päälle Tänä vuonna Osmonen aikoo kokeilla jotain erilaista. Nyt kinkku saa ylleen ruiskuoren. – En tiedä onko se karjalainen vai pohjalainen vai mikä perinne. Koitin netistäkin katsoa, mutta ei se selvinnyt, hän sanoo. Osmonen laittaa taikinaan noin 700 grammaa täysjyväruisjauhoja, teelusikallisen suolaa, desin tummaa olutta, runsaan ruokalusikallisen siirappia ja vettä sen verran, että taikina on sopivan löysä. – Oluesta voi sanoa, että sikspäkki varmasti riittää, hän hymyilee. Osmonen levittää taikinan kinkun ylle, josta verkko on otettu pois, ja kiillottaa sen pinnan haalealla vedellä hivellen. – Ehkä nahankin olisi voinut ottaa pois, mutta olisi saattanut kinkku levitä. Seuraavaksi seuraa taiteellinen osuus. Osmonen on hakenut metsästä kuusenoksan, pessyt sen ja painelee sillä kuvioita taikinakuorrutukseen. – Siitä jää aika kivan näköinen jälki. Kuori pitää kosteuden kinkun sisällä, eikä se lähde harhailemaan ulos uunista. Osmonen laittaa kinkun uunipellille, josta ruiskuorrute saa rasvasta makua. Kinkku muhii uunissa 125 asteessa, ensin kaksi tuntia ja sitten 100-110 asteessa tunnin per kilo. Joskus kinkku paistuu yön yli, joskus päivällä muiden jouluaskareiden lomassa. – Paistimittarilla pidän kinkkua silmällä. Katson, ettei sisälämpötila ainakaan yli 80 astetta olisi. Mieluummin 77 tai alle. Nyt kun tässä on luu, niin 72:kin astetta se voi olla, koska luu kypsyttää jonkun verran. Suolaista vai makeaa? Kinkun muhiessa uunissa Osmonen kertoo, että erikoisinta joulukinkkua hän on maistanut Filippiineillä, josta hänen avovaimonsa on alun perin kotoisin. – Kerran joulun tienoolla, kun siellä oltiin, rupesi niin tekemään mieli kinkkua. Ostin sellaisen paikallisesta kaupasta. Se näytti aivan samalta kuin meilläkin, mutta maku yllätti. Se oli makea! Minä en kyllä tykkää siitä yhtään, mutta paikallisille se maistuu, hän naurahtaa. Osmonen kertoo, että Filippiineillä sika tapetaan jouluaaton aamuna takapihalla, ja koko homma hoidetaan käsin alusta loppuun. – Ensimmäisenä joulunani siellä sain juhlallisin menoin grillatun sian pään. Istuskelin siinä, otin brändiä ja sika katseli takaisin grillatuilla silmillään, omena suussa. Kävi ilmi, että saan syödä sen yksin. Onneksi se oli suolainen. Leikkasin silmien alta poskipäät. Siinä oli parhaat lihat, hän juttelee. Vaikuttavimmat kinkkumuistot liittyvät kuitenkin lapsuuteen. Se on se tuoksu, joka palauttaa muistot mieleen, joka kerta. – Jouluna isäkin oli aina hyvällä päällä. Joulu oli höveliä, odottavaa aikaa, ja kinkun tuoksu kertoi, että jouluaatto on lähellä. Sitähän lapsena odotti paljon, ja joulukinkku kruunasi odotuksen: Nyt se alkaa. Myöhemmin omat lapset lähinnä naureskelivat, kun isä nousi jo kukonlaulun aikaan vahtimaan kinkkua ja ottamaan sitä uunista. Tuoksut saavat aina yleisöä paikalle kiertelemään uunin ympärille. Tällä kertaa ilmassa tuntuu kokonaan uusi tuoksukokoelma, jossa on kinkun lisäksi myös ruisleipää. – Onko se nyt sitten kinkkukukko? Kinkk leip? Uuni on kovilla Uuni on kovilla ison kinkun kanssa. Paistoaikaa tarvitaan tunti lisää, eikä sisälämpötila siltikään nouse kuin 73 asteeseen. Tuoksut ovat silti kiduttavan upeat, kun Osmonen vihdoin ottaa kinkun uunista. – Tämä on se kaikkein paras hetki. Yleensä kinkusta poistetaan ensin verkko päältä, ja leikataan läskiä tumman leivän päälle. Se on siunatun herkkua! Tällä kertaa päällä on taikinakuori, joka voi murtuakin paistettaessa. Osmonen päättää poistaa ehjän leipäkuoren mahdollisimman suurina palasina. Niitä voi keräillä erilliseen kuppiin ja syödä leipänä joulupöydässä. Osmonen poistaa sialta kamaran, koska muuten siihen ei veitsi pystyisi. Nyt kinkku vaatii kuorrutuksen. – Tähän voi käyttää kaikki vanhat sinappipurkkien pohjat. Sinappia, korppujauhoa ja neilikoita. Minä teen salmiakkikuviLapsena joulukinkku kruunasi Petteri Osmosen joulun odotuksen. ” Ensimmäisenä joulunani siellä sain juhlal lisin menoin gril latun sian pään.” 16-19_kinkku.indd 18 10.12.2013 16:37:35
• Paperiliitto 10/2013 | 19 Joulupuuhat on neilikoista. Tosin tässä vaiheessa kinkkua on odottanut jo niin hartaasti, ettei enää meinaa jaksaa kuorrutella, Osmonen hymyilee. Kuorrutettu komeus käy vielä kymmenisen minuuttia uunissa 225-250 asteessa. Sen jälkeen kinkku saa raumalaisen lisäkoristelun: runsaasti meren rantatöyräillä kasvaneita tyrnimarjaterttuja, rusinoita ja siemeniä. Joulupöydässä Osmosella on tänä vuonna avovaimon lisäksi kummankin lapset, äiti ja veli perheineen. Ihan pieni kinkku ei riittäisikään. – Kinkkua kuuluu syödä koko joulun aika aina vähän kerrallaan, siivu silloin tällöin, ohimennen. Kinkku laitetaan joulupöydältä kylmälle lasiverannalle, jossa sitten käydään aina silloin tällöin. Sinappikin täytyy olla lähellä, ettei sitä tarvitse erikseen lähteä jääkaapista hakemaan, hän kertoo. Viimeistään tapaninpäivänä kinkku alkaa olla entinen. – Lapsena kinkun luusta tehtiin vielä hernekeitto. Nyt teen joskus niin, että paloittelen kinkun purkkiin ja laitan pakkaseen. Siitä voi heittää vaikka pitsan päälle. Yllätyskinkku on valmis Valmis joulukinkku on kypsä ja poikkeuksellisen mehevä. – Menee muuten hienosti puukon kanssa, Osmonen innostuu. Tämä kinkku on aivan erityinen muullakin tavalla. Se lähtee Osmosen keittiöstä UPM:n Rauman tehtaan kunnossapidon taukotupaan. Ja taas riittää juttua kahvipöydässä. Osmonen sanoo, että nykyään on vaikea saada aikaan keskustelua, saati edes kunnon kinaa kahvipöydässä, koska joku aina katsoo asian netistä ja sanoo että se on näin. Se on Osmosen mielestä harmillista. Keihäsen sinappi Tätä Keihäsmatkojen perustajan Kalevi Keihäsen sinappia Osmonen tekee joka joulu. ? 2 dl sinappijauhetta ? 2 dl hienoa sokeria ? 2 dl vispikermaa ? 2 dl kananmunia (2-4 kpl) ? 0,5-1 rkl etikkaa ? Muut ainekset paitsi etikka vatkataan ja keitetään yhteen. Lisätään valmiiseen sinappiin etikka. Gonjakki porssal Enne muina menttin dohtrin dyä ja pyydettin gonjakki porssalk ko saerast. Tohtor ymmärs hyvi, mihin dämmöst troppi tarvita ja kysys: ” Taeta ollp porsas niin gippi, ett kävele vallan gahdellk kondill?” ” Kävele oikke”, vastatti, “mutt sen darvittiski saad kulkema neljäll!” Lähde: Tauno Koskela, www.raumasivut.fi Ruistaikinakuori pois. Sinappia, korppujauhoja ja neilikoita. Vielä tyrnimarjoja ja siemeniä, ja kinkku on valmis. –Tietoa ehkä on tarjolla, mutta kehittääkö se meitä, hän kysyy. Osmonen kertoo, että monta asiaa on ratkottu päivän mittaan. Ongelma on tuotu pohdintaan aamulla, ja viimeistään neljään mennessä se on ratkennut. Samalla on välitetty hiljaista tietoa ja perinteitä. – Ennen joku toi kahvipöytään talonsa piirustukset, ja ongelmat puitiin siinä. Sitä tapahtuu enää kovin harvoin, hän sanoo. Viimeksi ongelmana taisi olla silakkalaatikon neste: onko se munamaitoa vai pelkkää maitoa. Sitä ei tiennyt nettikään. Piti soittaa äidille. Osmonen kertoo, että tämän kinkun innoittajana olivat keskustelut työkavereiden kanssa. Ruokalanpitäjän mies kertoi oman sukunsa tavasta tehdä kinkku ruiskuoreen. Siitä syntyi tämä kinkku, vertaansa vailla. Entä oliko kinkku hyvä? Kunnossapidon taukotuvassa iso kinkku kesti puoli tuntia. Sitten oli vain luu jäljellä.? P 16-19_kinkku.indd 19 10.12.2013 16:37:37
• 20 | Paperiliitto 10/2013 Tehtaan niksejä jouluksi Eskimon tEhdas Tiesitkö, että lanttulaatikon voi tehdä uunissa kartonkirasiassa ja ikkunat voi kuivata kahvinsuodatinpaperilla? Eskimon tehtaalla Rauman Lapissa jouluniksit ovat hallussa. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä M ikä ihme siihen taas tuli? Koneenhoitaja Riikka Luoma on kaivautunut kainaloita myöten siivousliinakoneen sisuksiin. Tänään koneella on sellainen päivä, että se on kenkkuillut aamusta lähtien. Välillä käy korjausmies, mutta tällä kertaa Riikka saa koneen kuntoon omin voimin. Kone hurahtaa taas käyntiin ja sylkäisee kaksi rullaa siivousliinaa. Riikka mittailee niitä arvioivasti hetken ja kelpuuttaa lopulta pussitettavaksi. – Tänään ovat ihmiset tyytyväisiä, kun on syntynyt taas kakkoslaatuakin, hän hymyilee. Se tarkoittaa, että tehtaanmyymälässä käy kuhina, kun ihmiset hamstraavat taittunutta siivousliinaa puoleen hintaan. Erityisen kovaa kysyntä on joulun alla, kun emännät puunaavat kotejaan. – Minä en tulisi toimeen ilman siivousliinoja, Riikka naurahtaa ja kertoo, että käyttää niitä itsekin kotonaan vaikka mihin: tiskipöydän, pöytien, peilien ja ylipäätään kaikkien kodin pintojen pyyhintään. Vuosiin ei ole tarvinnut kantaa marketista tiskirättejä. Auton putsaukseen ja vahaukseen liina on myös ehdoton. – On tällä vauvankin pyllyä kuivattu ja nenää niistetty, hän hymyilee. Jouluna Riikka tietää, mikä on ystävien odottama joululahja: siivousliinapaketti kynttilän kera sellofaanissa. Eikä paikallisten naisten kekseliäisyys vielä tähänkään loppunut: Satakuntalaiseen joulupöytään kuuluva piimäjuusto valutetaan paikkakunnalla samaisen siivousliinan läpi. Liinalla ei tosin ole elintarvikekelpoisuutta, eikä sitä siis kannata ryhtyä kokeilemaan kotona. Kahvinsuodatinta ikkunanpesuun Vieressä on seinän leveydeltä kahvinsuodatinpaperia rullilla. Letkan toisessa päässä Jari Viitamaa ja Jukka Ylitalo vaihtavat muottityökalua. Koneella ajetaan kruunumallista suodatinpaperia suurkeittiöille. – Joku on keksinyt, että näitäkin pitää olla kahta kokoa. On kauhea työ aina vaihtaa muottityökalua, miehet puhisevat. Vaihdettava osa on niin raskas, että sen siirtämiseen tarvitaan trukkia. Käsin repimällä saisi selkänsä pian päreiksi. Suurkeittiöiden suodatinpaperien menekki on miesten mukaan melko vakiota ympäri vuoden. Sen sijaan tehtaanmyymälässä tiedetään, että rullina myytävää suodatinpaperia käytetään myös ihan muuhun kuin kahvinkeittoon. – Kun ikkuna on lastalla kuivattu, niin reunat jäävät helposti märiksi. Kahvinsuodatinpaperilla ne saadaan viimeisteltyä kuiviksi, sanoo myymälänhoitaja Maarit Koivukoski. Leivinpaperi leikkuulaudan päälle Leivinpaperikoneella syntyy tavallista kapeampia, vain 32 senttiä leveitä leivinpaperi?Riikka Luoman siivousliinakone temppuilee. ? Nelli Äärilä tarkkana kolmioleipäkartonkikoneella. ” On tällä vauvankin pyllyä kuivattu.” – Minä en tulisi toimeen ilman siivousliinoja, Riikka naurahtaa ja kertoo, että käyttää niitä itsekin kotonaan vaikka mihin: tiskipöydän, pöytien, peilien ja ylipäätään kaikkien kodin pintojen pyyhintään. Vuosiin ei ole tarvinnut kantaa marketista Auton putsaukseen ja vahaukseen liina on myös ehdoton. kuivattu ja nenää niistetty, hän Jouluna Riikka tietää, mikä on ystävien odottama joululahja: siivousliinapaketti kynttilän kera sellofaanissa. Eikä paikallisten naisten kekseliäisyys vielä tähänkään loppunut: Satakuntalaiseen joulupöytään kuuluva piimäjuusto valutetaan paikkakunnalla samaisen siivousliinan läpi. Liinalla ei tosin ole elintarvikekelpoisuutta, eikä sitä siis kannata vinsuodatinpaperia rullilla. Letkan toisessa päässä Jukka Ylitalo lua. Koneella ajetaan kruunumallista suopyllyä kuivattu.” ?Fleksopainaja Harri Haikala ja kartonkirullapakkaus. 20-23_eskimo_2.indd 20 12.12.2013 2:23:38
• Paperiliitto 10/2013 | 21 rullia, jotka ovat matkalla Amerikan Yhdysvaltoihin. – Viimeksi tänään sitä mietimme, että miten ihmeessä ne tätä siellä käyttävät? Televisiosta kun katsoo, niin uunit ovat aivan valtavia. Mutta paljon ne tätä käyttävät, sanoo koneenhoitaja Merja Lampinen. Kahdeksassa vuodessa ovat leivinpaperit tulleet tutuiksi. Vuorotyö maistuu, mutta koneviat välillä koettelevat. – Siinä saa miettiä ja miettiä, miten ihmeessä minä tämän nyt korjaan. Sitten voi olla, että kuitenkin joutuu painamaan hätänappia ja kutsumaan korjausmiehen paikalle. – Työstä en muuttaisi mitään, mutta tuollaisena päivänä tuntuu, että kun saisi itseään muutettua, Merja hymyilee. Leivinpaperia kuluu myös kotona. – Leipominen on minulla lähellä sydäntä, ja teen jouluksikin kaikki itse: tortut, piparit Eskimon tEhdas musmies Juha Nurmi on viettänyt kahvinsuodatinpapereiden kanssa kohta kolme vuosikymmentä. Hän on nähnyt, miten kulutus on siirtynyt valkoisista suodatinpapereista valkaisemattomiin. – Tätä minäkin käytän, vaikka eihän sitä kahvin mausta huomaa, kumpaa on käytetty, hän sanoo ja näyttää ruskeaa kahvinsuodatinpussia. Ruskea suodatinpaperi on menestynyt siksi, että sitä pidetään ympäristöystävällisempänä. Sama ilmiö vauhdittaa myös viereisen huoneen painokonetta, joka puskee maailmalle ruskeasta kartongista tehtyjä kolmioleivän rasioita. Niiden hienous löytyy sisäpuolelta, joka on vuorattu maatuvalla muovilla. Samasta aineesta on myös rasian iso ikkuna-aukko. Fleksopainaja Harri Haikala kertoo, että kilpailijoilla on yleensä muovia vain ikkunaosassa, eikä sekään ympäristöystävälMerjan mokkapiparit Taikina: 250 g voita 0,5 dl sokeria 1 muna 1 tl leivinjauhetta 4 dl vehnäjauhoja Täyte: 150 g voita ¾ dl sokeria 1 dl vahvaa kahvia Päälle: 2 dl tomusokeria muutama pisara vettä nonparelleja kahvipapu-karamelleja Tee näin: Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna, sekä lopuksi yhteen sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe. Laita jääkaappiin noin 15 minuutiksi. Kauli levyksi ja ota muotilla (vaikkapa pyöreällä) pipareita ja laita pellille. Paista 200 asteessa, kunnes ovat vaalean rusehtavia, noin 15–20 minuuttia. Anna jäähtyä. Tee täyte vatkaamalla kaikki yhteen, kunnes kahvi on imeytynyt voi–sokeriseokseen. Ota jäähtynyt pipari, laita sille täytettä ja toinen pipari päälle. Koristele tomusokeri– vesi-seoksella, nonparelleilla ja karamelleilla. Herkuttele. ja pullat. Salaatin ja vihannesten pilkkominenkin käy hyvin leivinpaperin päällä, koska roskat on helppo kietaista paperin kanssa roskikseen, hän kertoo. Kolmesta lapsesta kaksi on muuttanut pois kotoa, mutta jouluksi kaikki saapuvat perheineen. Lapsia varten mummin on leivottava mokkapipareita, muuten jälkikasvun joulusta jäisi jotain oleellista puuttumaan. 14-vuotias lapsenlapsi Emilia tanssii ja luistelee, mutta joulun alla aikaa löytyy myös mummille, jonka kanssa leivotaan perinteiset joulupiparit. – Muuten joulu sujuu rauhallisesti, mitä nyt puolitoistavuotias lapsenlapsi ja koiranpentu järjestävät yhdessä meille ohjelmaa, kun peräkanaa menevät, Merja kertoo. Ympäristöystävällisyys käy kaupaksi Uuden oloinen robottilinjasto pakkaa kahvinsuodatinpusseja. Eskimon pääluotta?Merja Lampinen leipoo kaikki joulun herkut itse. 20-23_eskimo_2.indd 21 12.12.2013 2:23:40
• 22 | Paperiliitto 10/2013 listä. Rasioiden myynti on vahvassa kasvussa erityisesti Iso-Britanniaan. Kun Harri avaa uutta kartonkirullapakkausta konetta varten, suojakääre antaa puukolle myöden. Lattialle valahtaa kääre, jossa lukee Stora Enso, Imatra. Lanttulaatikkoa kartonkirasiassa Monen kunnan ateriapalvelussa jouluruuat pakataan Eskimon valmistamiin kartonkirasioihin. Muista kartongista valmistetuista kertakäyttöastioista ne eroavat muun muassa siten, että ne kestävät 200 asteen kuumuutta. Linjastoa hoitava tuotantotyöntekijä Tanja Lehtonen tekee osan perheen jouluruuista itse, ja osa tulee kaupasta. – Minä en ole mikään kauhean taitava ruuanlaittaja, mutta piparit leivon yhdessä 11-vuotiaan poikani Villen kanssa, hän kertoo. Pipareissa on varmasti joulun taikaa, sillä murkkuikäinenkin haluaa vielä leipoa äidin kanssa, vaikka muuten ikään kuuluvat laineet jo tyrskyävät. – Hän on kyllä tosi kiltti, Tanja hymyilee. Tehtaanmyymälässä myyjä Katja Roslöf kertoo saaneensa juuri joulun laatikkoruuat tehtyä. Hän teki ne alusta loppuun, eli uunista pakastimeen asti oman työpaikan valmistamissa kartonkisissa ateriapalvelurasioissa, joita myymälässä on kaupan. Kun ateriapalvelussa rasiat yleensä laminoidaan kiinni, Katjan joululaatikot saivat pakastimeen ympärilleen Elmukelmua. Joulumieli kirkastaa kiireenkin Eskimon tehtaalla joulun lähestyminen kiristää vauhtia varaston Lanttulaatikkoa kartonkirasiassa Monen kunnan ateriapalvelussa jouluruuat pakataan Eskimon valmistamiin kartonkirasioihin. Muista kartongista valmistetuista kertakäyttöastioista ne eroavat muun muassa siten, että ne kestävät 200 asLinjastoa hoitava tuotantotyöntekijä tekee osan perheen jouluruuista itse, ja osa tuhean taitava ruuanlaittaja, mutta piparit leivon yhdessä 11-vuotiaan – Hän on kyllä tosi kiltti, Tanja hymyilee. Tehtaanmyymälässä myyjä kertoo saaneensa juuri joulun laatikkoruuat tehtyä. Hän teki ne alusta loppuun, eli uunista pakastimeen asti oman työpaikan valmistamissa kartonkisissa ateriapalvelurasioissa, joita myymälässä on kaupan. Kun ateriapalvelussa rasiat yleensä laminoidaan kiinni, Katjan puolella. – Samaa työtä tehdään kuin muulloinkin, mutta enemmän. Mutta ei se haittaa, kun tietää, että jouluvalmisteluihin nämä menevät, ja omakin mieli on jouluinen, sanoo varastotyöntekijä Maarit Valtonen trukin päältä. Hän muutti äskettäin omilleen lapsuudenkodistaan. – Tykkään tosi paljon leipoa, mutta kun olisi joku joka söisi, hän huokaa. Suuremmat leivontaerät Maarit vie lapsuudenkotiinsa, jossa vielä riittää syöjiä. Jouluksi heitä on kokoontuu yhteen reilut kymmenen ihmistä. – Se vähän vaihtelee sen mukaan, onko aveceja ja kuinka lapsimäärä lisääntyy. Joulussa Maaritille on tärkeintä yhdessäolo. – Mutta heti toisena tulee suklaa. Ilman sitä ei tule joulua. P ?Juha Nurmi on nähnyt suodatinpapereiden elämää kolmen vuosikymmentä. Maaritin ruispiparit Ainekset: 3 dl siirappia 1 tl kanelia 1 tl inkivääriä 1 tl neilikkaa 1 tl pomeranssia 250 g margariinia 2 dl fariinisokeria 1 muna 2 tl soodaa 6 dl vehnäjauhoja 3 dl ruisjauhoja Tee näin: Kiehauta siirappi ja mausteet. Mausteet voit korvata piparkakkumausteella. Vaahdota ensin rasva ja sokeri ja vatkaa muna vaahtoon. Lisää tähän seokseen jäähdytetty siirappiseos ja jauho-soodaseos. Anna taikinan kovettua viileässä vaikka vuorokauden. Kaulitse taikina ja ota muotilla pipareita leivinpaperille. Paista piparit 225 C uunissa rapeiksi. Taikinasta saadaan 140 tähteä tai sydäntä. Koristele pursotettavalla sokerikuorrutteella. Maarit KoivukoskI ?Tanja Lehtosen joulupöytään osa ruuista tehdään itse, osa haetaan kaupasta. ? Joulun tulo kiristää vauhtia varastollakin, kertoo Maarit Valtonen. ? ? Suodatinpaperit ovat näppärä apu ikkunanpesussakin. ?Jouluisin käy tehtaanmyymälässä kuhina. Maarit Koivukoski pitää hyllyt järjestyksessä. ?Kartonkisten kolmioleipärasioiden ikkunat ovat maatuvaa muovia. Eskimon tEhdas 20-23_eskimo_2.indd 22 12.12.2013 2:23:42
• Paperiliitto 10/2013 | 23 vuosi 201 kansikiLPaiLU Paperiliitto-lehti kertoi sivuillaan menneenä vuonna tuhansien paperiliittolaisten elämästä, iloista ja suruista. Mitä haastatelluille kuuluu vuoden 2013 lopulla? Sujui se oppiminen sittenkin Lehti 1/2013 Riku Ahlberg pohti, miten oppii uuden tietojärjestelmän, joka oli tehtaalla otettu käyttöön. Monen tehtävän yhtäaikainen osaaminen rassaa muistia. – Hyvin sen lopulta oppi ja nopeasti siihen tottui eikä muistaminen tuottanut ongelmia, kommentoi UPM:n Kymin tehtaalla arkkileikkaamossa työskentelevä Ahlberg. – Se on vaan niin, että kaikki uusi on aina ihan kamalaa. Ykkösasiana turvallisuus Lehti 2/2013 Pekka Nenonen menetti sormenpäänsä uudelleenrullauskoneella Stora Enson Anjalan paperitehtaalla vuonna 2009. Nenosen mukaan lehtijuttu herätti tehtaalla paljon keskustelua. – Monet tulivat kertomaan, että ovat loukanneet käsiään ja sormiaan työssä. Vaikuttaa siltä, että pienemmät vammat jäävät pimentoon. Niistä ei huudella vaan pannaan tuppua sormeen. Työturvallisuutta käsittelevät jutut ovat Nenosesta tärkeitä, sillä turvallisuus on nykyään ykkösasia tehtailla. Miksei aina voi olla kesä? Lehti 4/2013 Kesätöitä Simpeleen Metsä Boardilla tehneen Marianne Ylösen vuorotteluvapaasijaisuus loppui lokakuussa. Nyt Ylönen on työttömänä työnhakijana. Katseet hän on suunnannut ensi kevääseen. – Toivottavasti soittelevat taas töihin. Ihan toiveikkaalla mielellä olen. Toimettomana oleminen rassaa Ylöstä. Aamuisin hän laittelee 7-vuotiaan poikansa kouluun ja ottaa vastaan päivällä. Arki kuluu pääasiassa kotitöiden parissa. Haku päällä edelleen Pauli Variksen vuosi päättyy työnhakuun. UPM:llä alkanut oppisopimuskoulutus ei tärpännyt. Varis kävi haastattelussa Metsä Woodin tehtaalla Punkaharjulla. – Haastattelusta ei jäänyt hyvä ? ilis. He hakivat vanerityöntekijöitä, eikä minulla ole siitä työstä kokemusta. Varis etsii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, jos ei muuta niin lumenpudotushommia. Elämäntarinoita PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta ” Vaihtelevat työajat pitävät virkeänä.” Sami Jyrkinen, s. 32 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta Sami Jyrkinen, s. 32 Huoli tulevasta Li itt o Alan uhkakuvista huolimatta Sari Hägg ja Erkki Perälä Oulun Stora Enson tehtaalta yrittävät pitää mielen virkeänä ja työmotivaation korkealla. Sa m ul i Sk an ts i Kyllä keulii Kirkniemen osasto kokosi motoristit s. 28 PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o Teivo Teivainen: Ay-liike voisi hyötyä yritysvastuusta s. 22 Marko Kaitasuo: Biojalostamo tuo iloa ja työtä Sunilaan s. 4 ”Metsästämiseen liittyy vapautta, joka virkistää.” Jari Nora, s. 25 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:14:40 100 vuotta elettyä elämää – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, kertoo Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. – Asuimme torpassa, ja minun tehtävänäni oli paimentaa lehmiämme metsässä, muistelee Linda Federley. 20–100-vuotiaat paperiliittolaiset kertovat elämästään. PAPERI Nro 8/2013 18.10.2013 55. vuosikerta ” Lihaa sen olla pitää.” Janne Liukkonen, s. 20 Li itt o M iis a Ka ar tin en Meillä on asiaa! Päivitä sähköpostiosoitteesi s. 28 Totta vai tarua: Stora Enso ja UPM yhdistymässä s. 8 Mitä pitää jaksaa? Ehditäänkö sitä miettiä? s. 4 100 vuotta elettyä elämää @ 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:19:58 Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuolelle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopimus: Ehkä yksi reitti työllistymiseen s. 8 Samppa Mattila: Työnseisaus purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:20:56 Nro 10/2013 20.12.2013 55. vuosikerta ”Joulu ei tule, jos en pääse joulupukiksi.” Heikki Rinnekangas s. 32 Matka jatkuu Sami Hyvärinen hyppäsi kyydistä ennen kuin kone sammui. M ar ko H ap po Mikä miellytti? Äänestä paras kansi ja voita! s. 23 Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuolelle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopimus: Ehkä yksi reitti työllistymiseen s. 8 Samppa Mattila: Työnseisaus purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:20:56 Yllätys työkavereille: Petteri Osmonen toi kinkun töihin s. 16 Turvallisuusriski: Työuupumus altistaa onnettomuuksille s. 8 ”Se mikä tekee jonkun onnelliseksi ei riitä toiselle.” Lino Inutile s. 25 Yllätys työkavereille: PAPERI Li itt o 01_etusivu.indd 3 12.12.2013 1:26:51 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 3/2013 19.4.2013 55. vuosikerta Li itt o Elämää kivun kanssa Vesijuoksu auttaaJari Hastia s. 22 Innostusta työhön! Jaksat ja voit paremmin s. 18 Ku va aj a Hallitus kukkarolla Näin kuluttajan arki kallistuu s.8 ”Kun maalilinja raveissa ylittyy, käy sisälläni melkoinen mylläkkä.” Marko Pellinen, s. 25 Minun rajani Missä kulkee raja työntekijän omissa ja työnantajalle kuuluvissa asioissa. Yksityisyyden suoja puhuttaa työSa lai nen Ei työ nan taj alle ”Todellinen lottovoitto tepasteli vastaan koulumatkalla.” Kari Kekki, s. 33 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 2/2013 8.3.2013 55. vuosikerta Li itt o Turmista puolet pois Jukka Kopilo? n keskisormi leikkautui vuonna 2003. Kymmenessä vuodessa paperiduunareiden sormivammojen määrä on puolittunut. Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Eero Sillanpää: Billerud oli onnenpotku! s. 18 M ik ko Vä hä ni itt y ”Lopussa häämöttää toivo.” Päivi Ketolainen Paperimiehet-kirjassa, s. 22 Työntekijän turva? Takaisinottovelvoite tuottaa pulmia s. 4 ”Lasten syntymän myötä elämän tarkoitus on kiteytynyt.” Mika Böling, s. 25 01_etusivu.indd 1 29.11.2013 17:35:47 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 4/2013 24.5.2013 55. vuosikerta Li itt o Mökkilomalle! Nauti liiton omista lomapaikoista s. 28 Ajan ilmiö: Paperiteollisuudesta kulttuuria s. 22 M ik ko N ik ki ne n Toivo elää Kesän saapuessa Marianne Ylönen pääsi taas töihin. Vakituinen paikka olisi lottovoitto. Läheltä piti! Ilmoitettu vaara on helpompi korjata s. 4 ”Kerran Mongoliassa meni takarunko poikki.” Pekka Salo, s. 25 ” Vuorotteluvapaa tuli tarpeeseen 41 vuoden työputken jälkeen.” Mervi Andelin,s. 32 PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o M iis a Ka ar tin en Nro 5/2013 28.6.2013 55. vuosikerta Stora Enson pommi: Joka kymmenes saa lähteä s. 4 Löytyykö naurua? ”Mutta tiesin sentään miltä lehmä näyttää.” Satu Vistbacka, s. 33 ” Moniosaaja osaa monesta asiasta liian vähän.”" Ari Moisanen, s. 30 naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? Tekohampaat putki postissa, vaseliinia kankkuun ja päänviennin maailmanennätys. Mitä muuta Tuomo Alasen ryhmä löysi Kaipolan tehtaalta? Liittokokous Paperiliiton 21. liittokokous s. 6–7, 18–27 650 uhan alla 10 5 9 4 8 3 7 2 6 1 ? Tauko hakemusten teossa Paperiliitto-lehti seurasi Tommi Harjuniemen työllistymistä sen jälkeen, kun UPM Myllykosken tehdas lopetti toimintansa. Harjuniemi siirtyi UPM:n Kaukaan paperitehtaalle huhtikuussa 2012. Määräaikaisuuksia on kertynyt siitä lähtien. Marraskuun lopulla Harjuniemi teki yhdeksännen sopimuksensa. Työt jatkuvat vappuun 2014 saakka. – Syksyn tein kuukauden pätkiä. Nyt tulee taukoa hakemusten tekoon. P KILPAILU Mikä on mielestäsi vuoden 2013 paras kansi? Entä mieleenpainunein juttu? Lähetä kaavake: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki , tai osallistu: www.paperiliitto.? . Vastaa 12.1. mennessä ja olet mukana 50 euron lahjakortin arvonnassa. Paras kansi vuonna 2013 oli nro________ Tämä juttu jäi mieleen________________ ____________________________________ Nimi________________________________ Postiosoite___________________________ ____________________________________ Puhelin______________________________ 20-23_eskimo_2.indd 23 12.12.2013 2:23:51
• ?? | Paperiliitto ??/???? MAAILMAN PAPERI Varovaista nousua Saksassa Pappers: ei leikatulle palkalle Ruotsin Pappers sanoo ei sille, että huonoina aikoina erottamisten sijaan työntekijöiden palkkoja laskettaisiin. Metalliliitto IF Metall solmi marraskuussa sopimuksen, joka sallii työajan lyhentämisen kriisiaikoina. Palkka ei kuitenkaan saa laskea alle 88 prosentin ja sekä ammattiosaston että työnantajan on oltava yksimielisiä asiasta. Järjestely saa kestää vain 9 kuukautta. Tekeillä olevan lain mukaan valtio maksaisi osan vähentyneestä palkasta. Pappersin sopimusasiamies Matts Jutterström ei näe, että tällainen sopimus toisi paperialalle mitään. Metallin sopimuksessa palkkoja voi laskea ilman valtion maksamia korvauksiakin. – Emme usko, että sellainen työ olisi säilytettävä, josta työnantajalla ei ole varaa maksaa. Jutterström sanoo, että hallitus on rummuttanut matalapalkkojen puolesta koko kautensa. Hän ei usko, että matalasuhdanteesta selvittäisiin palkkoja leikkaamalla. Solidaarisuus auttoi Kolumbiassa Yhdysvaltalaisen Kimberly Clarkin Kolumbian Tocancipán tehtaan työläiset perustivat huhtikuussa oman ammattiliiton. Maailmanjärjestöt Industriall ja UNI Global Union tukivat sitä voimakkaasti käymällä paikalla ja puhumalla yhtiön edustajien kanssa. Kansainvälinen solidaarisuus toi tuloksen. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen yhtiö allekirjoitti UNI Global Unionin järjestäytymisen vapautta ja työehtosopimusta tukevan asiakirjan. Lehtikioski tulostaa lehdet Ruotsalainen Meganews Magazines aikoo valloittaa maailman lehtikioskeilla, joissa asiakkaan valitsema lehti tulostetaan digitaalisesti kahdessa minuutissa. Yhtiö on avannut kolme kioskia ja kertoo yhteydenottoja tulleen 50 maasta. Eduiksi yhtiö esittää ekologisuuden, kuljetusten poistumisen, suuren lehtivalikoiman sekä paperisen kopion tarjoamisen. Kustantajat lähettävät lehdet pdf-kopioina Meganewsille. – Keskiössä on painettu sana. Liikkeelle paneva voima on lisätä irtonumeromyyntiä ja painetun median merkitystä, sanoo yhtiön perustaja Lars Adaktusson. P Saksan paperija kartonkiteollisuudessa näkyy hienoisia merkkejä kääntymisestä parempaan päin. määrä sen sijaan kasvoi joka neljänneksellä 1–1,5 prosenttia. Alalla on 85 025 työntekijää 506 eri yrityksessä. Alle 50 hengen työpaikkoja ei tilastoissa näy, joten Verdi arvelee alalla olevan satatuhatta työntekijää. Todellinen in? aatiokorjattu liikevaihto nousi vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 0,1 prosenttia viime vuotiseen verrattuna. – Viidellä edellisellä vuosineljänneksellä liikevaihto laski. Jo tätä edeltävällä neljänneksellä se oli vain aavistuksen miinuksella. Tämä kertoo kovasta hintakilpailusta, Verdi arvioi. Tuotantomäärät kasvoivat reilummin: 1,3 prosenttia viime vuotiseen neljännekseen verrattuna. Tuotanto kääntyi nousuun jo edellisellä vuosineljänneksellä. Koska tuotanto kasvoi enemmän kuin tehtyjen Heikki Jokinen T uotanto kasvaa ja työntekijöitä on enemmän. Samalla pienempi porukka tuottaa enemmän kuin aiemmin. Syyskuun lopussa 2013 alalla oli 0,3 prosenttia enemmän työntekijöitä kuin vuotta aikaisemmin. Edellisvuoteen verrattuna työntekijöiden määrä on kasvanut jokaisella tämän vuoden neljänneksellä. Verdi-ammattiliiton uusien tilastojen mukaan viime vuonna työntekijöiden määrä kuitenkin putosi enemmän kuin nyt on noustu. Vuonna 2011 työntekijäAlalla oli 0,3 prosenttia enemmän työntekijöitä kuin vuotta aikaisemmin. työtuntien määrä, on työn tuottavuus kasvanut. Nousua oli 0,5 prosenttia viime vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Tuottavuuden nousu on ollut rivakkaa: tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nousu oli peräti 2,5 prosenttia. Se on kasvanut lähes koko ajan vuosina 2012 ja 2013. Vienti on lähtenyt vetämään, Verdin raportti kertoo. Tällä vuosineljänneksellä vientiin meni 30,7 prosenttia liikevaihdosta laskettuna. Luku on hyvin korkea, vaikka edellisen vuosineljänneksen 31,4 prosentin vientiin ei päästykään. Saksassakin lehtien lukeminen vähenee, viime vuonna graa? sen paperin tuotanto väheni 4,7 prosenttia. Pakkausteollisuudessa taas nähtiin 2,9 prosentin kasvu ja pehmopaperissa 1,9 prosentin. P Saksassa näkyy merkkejä paremmasta. Kuva on UPM:n Schwedtin paperitehtaalla. UPM 24-25_parasta.indd 24 11.12.2013 15:54:21
• Lino Inutile sai ystäviä Suomesta jalkapallon ansiosta. Elämää pallon päällä PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Janne Hulkkonen Kuva Lassi Kaaria O lin 16-vuotias kun sain oikeat jalkapallokengät. Pääsin edustusjoukkueeseen ja sain nahkaiset Pantofola d´oro kengät. Voit kuvitella miltä se tuntui. Siihen asti olin pelannut isän ostamilla banaaninappiksilla. Isä oli kova tekemään työtä. Silti hän kävi katsomassa pelejäni sunnuntaisin – ainoana vapaapäivänään. Älä naura, mutta olen ollut saman naisen kanssa 32 vuotta. Tapasin Päivin Venetsiassa. Ajattelin, että tämä on lomaromanssi, mutta lopulta päädyin Suomeen. Asuimme kerrostalossa, jossa ei tunnettu naapureita. Kun menin hammaslääkäriin, en tiennyt, että lääkäri asui samassa talossa! Sain ystäviä, kun aloin pelaamaan. Italiassa olin libero, täällä hyökkääjä. Samat pelikaverit kutsuvat yhä 30 vuotta myöhemmin syömään ja saunomaan. Kun Antonio syntyi, lopetin pelaamisen. Se oli vaikeaa. Pelaaminen tuo samanlaista tyydytystä kuin jos onnistuu jossain. Päivin mielestä Antonion piti keskittyä kouluun. Minä toivoin hänestä jalkapalloilijaa. 17-vuotiaana Antonio pelasi vuoden Italiassa, mutta hänelle tuli ikävä mammaa ja tyttöystävää. Antonio jatkoi, mutta huipulle pääseminen on vaikeaa. Päivi oli oikeassa. Olen valmentanut junioreita 20 vuotta. Äskettäin kadulla tuli vastaan kaksimetrinen kaveri, joka kysyi ”Lino, etkö tunne minua”. On tehnyt jotain hyvää, kun entiset pelaajani ilostuvat nähdessään minut. Se mikä tekee jonkun onnelliseksi ei riitä toiselle. Aikoinaan ajoin Fiatilla, mutta yhdellä kaverilla oli jo Alfa Romeo. Hän haaveili Alfa Romeo 2000:sta. P Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Lino Inutile työskentelee prosessinhoitajana Paperin ke räys Oy:ssä Helsingissä. ” Älä naura, mutta olen ollut saman naisen kanssa 32 vuotta.” – Jalkapallo on niin kuin keskiyön alastonuinti, sienestys tai kun kala nappaa vieheeseen. Siitä tulee hyvä olo, sanoo Lino Inutile. 24-25_parasta.indd 25 11.12.2013 15:54:28
• 26 | Paperiliitto 10/2013 Hiomo Sinun liittosi vuonna 2014 Mitäs jos katsoisit ammattiliittoasi hieman uusin silmin ja tekisit lähempää tuttavuutta, antaisit liiton esitellä sinulle monet kasvonsa? Vuonna 2014 liittosi tarjoaa tapahtumia, monenlaista koulutusta ja uudistuvaa edunvalvontaa. O n taasen se aika vuodesta, jolloin ynnätään vuoden plussat ja miinukset. Kaamoksessa mennään. Mutta valoa kohti. Ehkäpä jokunen miettii jo tulevan vuoden metkuja. Kaupat ovat syytäneet kilotolkulla mainoksia virittääkseen meidät ostohysteriaan. Ämyrit on soittaneet sopivia lauleluja. Kulutusjuhlien huippu on kohdillaan. Ostoskärryihin kerätään ”kys tää kyllä” luullen, että ruoka loppuu just. Pitkäkuituisia puita kannetaan olohuoneisiin. Hirveä tohina joka puolella. Siivotaan raivonpartaalla pirtit puhtaiksi, että kaikki väki voi, päivänä joka tulee ja menee, pistää hyrskyn myrskyn uusien kulutushyödykkeiden tai -hyödyttömien lahjakääreiden sekaan joutuneiden eu-direktiivein hyväksyttyjen osien a ja b:n kanssa. Kaiken tämän keskellä olisi hyvä jos ”takapajulasta” liikenisi aatos ihmisille joita on tullut vuosien saatossa kohdattua. No, tähän ajankohtaan se on tainnut muodostua jo perinteeksi. Muistellaan ihmisiä hyvällä ja erittäin hyvällä. Työkavereitakin muistellaan – kenen kanssa kemiat natsas ja kenen kanssa ei. Ja ehkä se työnantajakin saa osan ajatuksista. Ja kun itse tänä vuonna, tuona päivänä, joka tulee ja menee, aamulla anivarhain suuntaan kulkuni tehtaalle, Paperiliittokin saa minulta tietynlaisen ajatuksen – kun myytiin joulu. ? P Plussat ja miinukset Tarkkailija Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Muistellaan ihmisiä hyvällä ja erittäin hyvällä. uoden suurin tapahtuma järjestetään Paperiliiton jäsenten toivomuksesta perhetapahtumana. Kaikille jäsenille perheineen tarkoitettu huvipuistotapahtuma saa puitteet PowerParkista. Sijoita siis ensi kesän lomareitille Alahärmä kesäkuun 7. päivänä. Myös ammattiosastot järjestävät useita kaikille paperiliittolaisille tarkoitettuja tapahtumia eri puolilla maata. Seuraa liiton ja osastojen nettisivujen tapahtumakalentereita. Koulutuksia ympäri vuoden Järjestökoulutuksella karttuvat jäsenten taidot huolehtia yhteisistä asioista niin työpaikalla kuin ammattiosaston toiminnassa. Paperiliiton perhetapahtuma pidetään ensi kesänä Alahärmän PowerParkissa. 26-27_hiomo.indd 26 12.12.2013 9:15:07
• Paperiliitto 10/2013 | 27 Kursseista suurin osa järjestetään Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Koulutustarjonnasta saa lisätietoa liiton nettisivuilta ja tammikuussa Paperiliitto-lehden mukana jaettavasta Koulutusja lomat –esitteestä. Tessiä soveltamaan Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2014. Kevätkaudella aloittavat sopimuksen mukaiset työryhmät työnsä. Uutta tessiä käydään läpi neljässä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Näihin kutsutaan pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Joka toinen vuosi järjestettävät neuvottelupäivät kokoavat syksyllä yhteen ammattiosastoHiomo Sinun liittosi vuonna 2014 Jäsentapahtumia vuonna 2014 ?Keilakisat 6.1.–1.3., Äänekoski. ? Jääkiekkoturnaus 8.3., Tampere. ?Salibandyturnaus 5.4., Imatra. ? Perhetapahtuma 7.6., Powerpark, Alahärmä. ?Motoristit 13.–15.6., Varkaus. ? Paperiliitto on mukana Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella 24.–27.7. Lomapaikoille käyttömaksu Paperiliiton valtuusto päätti syyskokouksessaan ottaa käyttöön 10 euron vuorokausimaksun Törmälän, Särkelän ja Puralan lomakeskuksissa. Vuorokausimaksu koskee kaikkia yli 18-vuotiaita majoittujia. Maksu koskee sekä huoneistoja että karavaanipaikkoja. Maksu tulee voimaan 1.6.2014. – Kevään aikana selvitetään käytännön asiat vuorokausimaksun perimisen ja todentamisen osalta, kertoo talouspäällikkö Markku Leppänen. Liiton ensi vuoden talousarviossa Törmälän, Särkelän ja Puralan kulut ovat 473 000 euroa. Törmälän ja Puralan lomakeskuksissa tehdään koneja laiteinvestointeja. Törmälässä lomalaisten käytössä olevassa päärakennuksessa suoritetaan wc-tilojen viemäröinnin kunnostus. – Kaikkien lomapaikkojen suurimmat korjausinvestoinnit on suoritettu ja jatkossa keskitytään kiinteistöjen ja alueiden normaaliin kunnossa pitämiseen, Leppänen sanoo. www.paperiliitto.? uudistuu Paperiliiton nettisivut uudistuvat. Uudet sivut julkistetaan 14.1.2014. Sivu-uudistuksen myötä sekä liiton että ammattiosastojen nettisivuista tulee entistä helppokäyttöisemmät ja ulkoasukin piristyy. Sähköisiä jäsenpalveluja kehitetään. Vuoden alusta käyttöön otetaan uutiskirje, jolla liitto kertoo jäsenilleen uutisista, tapahtumista ja jäseneduista. Uutiskirje lähetetään kaikille liiton jäsenrekisteriin sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille. Käy täydentämässä meiliosoitteesi eAsiointipalvelussa tai ilmoita se liiton jäsenrekisteriin jasenrekisteri@paperiliitto.? . Jäsentietojen päivitys kannattaa Loka-marraskuun aikana eAsiointipalvelussa jäsentietojaan päivittäneiden kesken on arvottu neljä 50 euron lahjakorttia. Onnetar arpoi voittajiksi Kai Auvisen Varkaudesta, Kai Kalteisen Saukkolasta, Raili Lehikoisen Joensuusta ja Sari Vertasen Hämeenlinnasta. Onnea kaikille! jen taloudenhoitajat. Liiton taloudessa ajankohtaista on kehittää jäsenasioiden sähköistä hoitamista ja tasapainottaa liiton taloutta jäsenmaksutulojen ja toiminnan kulujen suhteen. Painoa työturvallisuuteen Koko vuoden kestävinä toiminnan painopistealueina Paperiliitto edistää työturvallisuutta ja liittoyhteistyötä. Liittokokouspäätöksen mukaisesti Paperiliitto aloittaa työn työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Liittokokouskaudella on tarkoitus luoda asiaan tavoitteet ja strategia. Liittoyhteistyötä edistetään lähinnä etsimällä erilaisia yhteistyömuotoja toisten ammattiliittojen kanssa. ? P ?Törmälään ja muihin liiton omiin lomaksekuksiin tulee 10 euron vuorokausimaksu henkilöltä. ?Liiton nettisivut uudistuvat tammikuussa. Paperiliitto 10/2013 | 27 keakoskella 24.–27.7. Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.5.2014. Kevätkaudella aloittavat sopimuksen mukaiset työryhmät työnsä. Uutta tessiä käydään läpi neljässä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Näihin kutsutaan pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Joka toinen vuosi järjestettävät neuvottelupäivät kokoavat sykKoko vuoden kestävinä toiminnan painopistealueina Paperiliitto edistää työturvallisuutta ja liittoyhteistyötä. Liittokokouspäätöksen mukaisesti Paperiliitto aloittaa työn työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Liittokokouskaudella on tarkoitus luoda asiaan tavoitteet ja strategia. Liittoyhteistyötä edistetään lähinnä etsimällä erilaisia yhteistyömuotoja toispo w er pa rk Vuonna 2012 jäsentapahtuma järjes tettiin Linnanmäellä. Pasi Huusari oli yksi noin 5 000 osallistu jasta. Markku Syväoja on vakiovieras moottoripyörätapahtumassa. 26-27_hiomo.indd 27 12.12.2013 9:15:09
• ?? | Paperiliitto ??/???? HIOMO Valittavanasi ovat Paperiliiton omat lomapaikat Särkelässä, Puralassa ja Jaalassa Holiday Club lomaosakkeet Tauko Tahkolla, Paperiliiton oma hyvinvointiloma Lomajärjestöjen ohjatut lomat Pohjantähti-leiri Jäsenalennuksia eri hotelleissa ja kylpylöissä PHT ry:n hyvinvointijaksot Ohjattuja lomia järjestetään Hyvinvointilomat ry:n, Solarislomat ry:n ja Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry:n kanssa. Paperiliitto maksaa työttömien jäsentensä osallistumismaksun työttömien erityisviikoille. Lomajärjestöjen lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa toimintaa. Loman myöntämisen edellytyksenä on, että et ole saanut RAY:n lomatukea viimeisen 24 kuukauden aikana. 1. Lomat Ikäihmisille Ikäihmisten hyvinvointiloma 5.–10.5., Kylpylähotelli Summasaari. Hinta 80 €. Järjestäjä: Solaris-lomat ry. Haku päättyy 30.1. Kuvaajan kuntoviikko 12.–17.5., Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi. Hinta 110 €. Järjestäjä: Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 28.2. Työt takana, elämää edessä, + 65-vuotiaille 28.9.–3.10., Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi. Hinta 100 €. Järjestäjä: Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry. Haku päättyy 11.6. Lapsiperheille Vekaraviikko 2.–7.6., Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi. Hinta 110 €, alle 16-v. maksutta. Järjestäjä: Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 19.3. Pohjantähti-leiri 30.6.–5.7., Kisakeskus, RaaseLomat, hyvinvointi ja koulutus 2014 pori. Paperiliitto tukee perheitä osallistumismaksuissa. Hinta vahvistuu ensi vuoden alussa. Yhteistyössä SAK, TUL ja Kisakeskus. Haku päättyy 28.2. Perheloma 13.–18.7., Kylpylähotelli Rauhalahti. Järjestäjä: Solaris-lomat. Haku päättyy 4.4. Syysloma 20.–25.10., Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi. Hinta 110 €, alle 16-v. maksutta Järjestäjä: Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 6.8. Työttömille Harppaus hyvälle tuulelle 15. -20.9., Lomakeskus Huhmari. Hinta 50 €. Järjestäjä: Hyvinvointilomat ry. Haku päättyy 24.6. 2. Hyvinvointi Liiton oma hyvinvointiloma Työssäkäyville paperiliittolaisille järjestetään oma hyvinvointiloma vuonna 2014. Paikka varmistuu myöhemmin. Seuraa liiton lehteä ja nettisivuja. 1.askel aikuisille ja 1.askel lapsiperheille Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys PHT ry järjestää hyvinvointijaksoja aikuisille ja lapsiperheille. PHT ry:n toimintaan haetaan sähköisesti järjestön nettisivujen kautta, www.pht.? . Jaksoja on useilla eri teemoilla ja kohteita ympäri vuoden eri puolilla Suomea. 1.askel aikuisille jaksoihin kuuluu 2 vrk:n seurantajakso samassa kohteessa. Hinta: 1.askel aikuisille -jaksoille 150 €/aikuinen, seurantajakso 60 €/aikuinen, 2.askel lapsiperheille 125 €/aikuinen ja 17–18 -vuotiaat lapset, 75 € 6–16 -vuotiaat lapset, alle 6-vuotiaat lapset maksutta vanhempien seurassa. Huom. Työttömät ja lomautetut saavat 50 % alennuksen 1.askel aikuisille jaksojen omavastuuosuudesta! 55-vuotiaille myönnettävä veteraanilomaetu Vuoden 2104 aikana 55-vuotta täyttävät jäsenet voivat hakea veteraanilomaetua. Edun saamisen ehtona on 10 vuoden yhtäjaksoinen jäsenyys Paperiliitossa. Veteraanilomaetu oikeuttaa neljän (4) vuorokauden maksuttomaan majoitukseen Hotelli Keurusselässä. Lisäksi lomalainen saa 80 euron arvoisen lomasetelin, jolla voi ostaa ravitPaperiliiton jäsenenä Sinulla ja perheenjäsenilläsi on mahdollisuus nauttia erilaisista liiton kautta tarjolla olevista lomaeduista ja hyvinvointijaksoista. Pa pe riliitto tuk ee ei karenssia hyvinvointiloma Lomalle hakeminen Lomajärjestöjen ja liiton lomat: Pyydä lomake ammattiosastosi lomavastaavalta tai liiton toimistosta, puh. 0102 897 700 tai tulosta se liiton kotisivuilta www.paperiliitto.? . Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta ja muista päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Lähetä allekirjoitettu hakemus liiton toimistoon 2,5 kuukautta ennen lomaviikon alkua. Tarkista lomakohtainen viimeinen hakupäivä valitsemasi loman kohdalta. PHT ry:n hyvinvointijaksot: Hae sähköisesti www.pht.? la ja kohteita ympäri vuoden eri puolilla Suomea. 1.askel aikuisille jaksoihin kuuluu 2 vrk:n seurantajakso samassa kohteessa. 1.askel aikuisille -jaksoille 150 €/aikuinen, seurantajakso 60 €/aikuinen, 2.askel lapsiperheille 125 €/aikuinen ja 17–18 -vuotiaat lapset, 75 € 6–16 -vuotiaat lapset, alle 6-vuotiaat lapset maksutta vanhempien seurassa. Huom. Työttömät ja lomautetut saavat 50 % alennuksen 1.askel aikuisille jaksojen omavastuuosuudesta! 55-vuotiaille myönnettävä veteraanilomaetu Vuoden 2104 aikana 55-vuotta Kuvat 123rf 28-29_hiomo.indd 28 12.12.2013 9:02:16
• Paperiliitto ??/???? | ?? HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA SITTEN Joutsenon ammattiosasto vietti 50-vuotisjuhliaan ja lehti kertoi juhlien lisäksi myös ammattiosaston ja tehtaan historiasta. Joutsenon Osakeyhtiö Pulpin perustama sulfaattiselluloosatehdas oli alansa vanhimpia. Sen kapasiteetti oli alkuun kolmella pyörivällä keittokattilalla 6000 tonnia vuodessa. 1950-luvun loppuun mennessä päästiin jo 100 000 tonniin käyttöön otetun uuden lipeälinjan, voimalaitoksen ja muiden investointien ansiosta. Myös massan lujuusominaisuuksia parannettiin huomattavasti jäähdyttämällä massalipeäseosta keittimen alaosassa. Menetelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä juuri Joutsenossa, lehti numero 12/1959 kertoo. Lukijoille toivotettiin hyvää joulua: ”Voimme hyvällä mielellä viettää joulua levossa tunnuksella ’henki takaisin ettei nahka pala’ ollaksemme uuden vuoden tultua taas täydessä kunnossa toimimaan yhteisten ja meille kaikille tärkeiden asioiden edistämiseksi.” Kannen joulupukin kuvan tekijää ei kerrota. P Vuoden päätös Lomat, hyvinvointi ja koulutus 2014 Koulutus Luottamusmiesten ja työsuojeluedustajien osaaminen Kuukauden kurssin jatkokurssi 18.–22.8. Työoikeus mikä on muuttunut? 8.–10.9. Yksityisyyden suoja ja työelämä 23.–24.4. Toimiva työpaikka työpaikkatoiminnan kehittäminen 8.–10.9. Ikävoimaa työhön -valmennus 24.–26.11. Sosiaaliturvan perustee 24.–26.11. Epäasiallien kohtelun raamit 23.–24.4. Minä ja työyhteisöni muutoksessa työpsykologian kurssi 7.–11.4. Työhyvinvoinnin arviointi ja hallinta työpaikalla 22.–24.9. Järjestöaktiivin osaaminen Puheenjohtajaja sihteerikurssi 10.–14.3. Puheenjohtajaja sihteerikurssi 22.–26.9. Neuvottelutaidon kurssi 3.–7.3. Neuvottelutaidon kurssi 2.–6.6. Taloudenhoitajien peruskurssi 24.–28.3. Taloudenhoitajien täydennyskurssi 29.–31.10. Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi 27.–29.1. Kun puhe ei riitä 27.–29.1. Viranomaisyhteistyön ABC 23.–25.9. Viranomaisyhteistyön ABC 29.9.–1.10. Järjestöjohtaminen 1. jakso 3.–5.3. Järjestöjohtaminen 2. jakso 31.3.–2.4. Välineosaaminen Rohkeutta esiintymiseen 10.–14.11. Tietotekniikan peruskurssi (@-kortti 1. osa) 5.–7.3. Tietotekniikan peruskurssi (@-kortti 1.osa) 17.–19.9. Tietotekniikan peruskurssi (@-kortti 2. osa) 12.–14.5. Tietotekniikan peruskurssi (@-kortti 2. osa) 3.–5.11. Tietokoneesta ilo ja hyöty (peruskurssi) 24.–28.3. Tietokoneesta ilo ja hyöty (peruskurssi) 6.–10.10. Tietotekniikan jatkokurssi (työvälineohjelmistot) 2.–6.6. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille 5.–7.2. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille 9.–11.4. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille 10.–12.9. Taseri-kirjanpidon jatkokurssi 24.–26.9. Taseri-kirjanpidon jatkokurssi 29.–31.10. Tietotekniikka ja tietoverkot luottamusmiehen työkaluina 29.–31.1. semisja kylpyläpalveluita lomakohteessa. Edun voi käyttää myös HC Ylläs Saagassa. Liiton aktiivien perhelomaviikko ja veteraanilomaviikko Keuruulla Paperiliitto järjestää liiton aktiiveille kaksi teemaviikkoa Keuruulla, hotelli Keurusselässä. Majoitus on Keurusharjun loma-asunnoissa. Lomapaikat on jaettu osastoille vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Osaston toimikunta valitsee osallistujat näille viikoille. Perhelomaviikko 30. 6.–5.7.2014. Veteraanilomaviikko 4. – 9.8.2014. P Seuraa lomaetuja sekä koulutuskalenteria Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.? Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. VANHA KUVA KERTOO Reima Kangas ” K uvassa vakavana etualalla istuva mies on puuseppä Munnukka. Muita en tunne. Aterialla kävi väkeä myös voimalasta ja hiivatehtaasta, muistelee Eero Niittynen. Niittynen oli Porissa Rosenlewin sul? ittitehtaalla vuosina 1954–70 ja teki pääasiassa putkihitsausja asennustöitä. Paperitehtaassa hänelle kuului höyrysylinterien huoltoa. – Ja viereisellä hiivatehtaalla samoja remonttitöitä. Hiivatehdas otti puun jäteliemestä sokerin ja siitä tehtiin hiivaa. Ruokala oli parakissa, jota Niittynen arvelee saksalaisten rakentamaksi. Kuvassa tarjolla on hernekeittoa ja jälkiruuaksi riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa. Niittynen muistaa niihin liittyvän tarinan. – Tehtaalla oli yksi kaveri joka oli laiha kuin nälkävuosi. Me lyötin pöytäviinapullosta vetoa, että hän syö seitsemän lautasellista hernekeittoa ja jälkiruokaa. Mies aloitti syömällä seitsemän jälkiruokaa. Niittynen kävi keittiössä varmistamassa, että keittoa laitetaan kunnolla lautaselle, niin että peukalo kastuu. Siitä huolimatta mies söi kaiken. – Sit kävi sillä tavalla, että kaikki ei pysynyt sisällä. Mies alkoi syödä oksennusta lautaselta. Minä sanoin, ettei tarvi, pullo on sinun. Hetken päästä Niittynen miettii, että saattoiko mies todella syödä niin paljon. – Olen varma, että niitä oli seitsemän lautasellista, mutta laita sinne että viisi. Se nyt ainakin pitää paikkansa. P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. – Rosenlew-yhtiön sul? ittitehtaan henkilökuntaa jouluaterialla, kertoo kuvateksti. Tunnetko kuvan henkilöitä? Ilmoita toimitukseen. Pöytäviinasta vetoa Lusto/Rosenlewin kokoelma 28-29_hiomo.indd 29 12.12.2013 9:02:17
• 30 | Paperiliitto 10/2013 Hiomo Miten työttömyysturva muuttuu? Jäsenyysja työssäoloehto Palkansaajan jäsenyysja työssäoloehdon pituus lyhenee 34 viikosta (8kk) 26 viikkoon (6 kk). Tämä tarkoittaa, että työttömyyskassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa aikaisintaan 6 kuukauden jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työsopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan vuonna 2014 on oltava vähintään 1 154 euroa kuukaudessa. Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Muutos koskee ansiopäivärahan hakijoita, joilla on ollut vähintään yksi työssäoloehtoon luettava kalenteriviikko 29.12.2013 jälkeen. Myös työ, jonka palkkakustannuksiin on saatu korkeinta korotettua palkkatukea, kerryttää 29.12.2013 jälkeen täysimääräisesti työssäoloehtoa. Ennen 29.12.2013 tehdystä työstä vain puolet kerryttää työssäoloehtoa. Omavastuuaika Omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5 päivään. Lyhyempää omavastuuaikaa sovelletaan kun omavastuuaika alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Omavastuuaika asetetaan enintään kerran vuodessa. Omavastuuaikaa ei aseteta, jos ensimmäinen maksettava päivä olisi vuoden sisällä edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Esimerkki: Henkilö jää työttömäksi, päiväraha määritellään ja maksaminen alkaa 15.5.2013 eli tuo päivä on 1. päivä 500 päivän enimmäisajasta. Jos hän on tämän jälkeen työssä vähintään 26 viikkoa, enimmäisaika alkaa alusta. Päivärahaa ei määritellä uudelleen, jos omavastuuajan ensimmäinen päivä ja siten 1. maksettava päivä on viimeistään 14.5.2014. Ansioturvan taso Ansioturvan kolmesta etuustasosta siirrytään kahteen tasoon. Muutosturva etuutena poistuu. Jäljelle jäävät normaali ansio-osa ja korotettu ansio-osa. Korotettu ansio-osa nostetaan muutosturvan ansio-osan tasoiseksi. Ennen lain voimaan tuloa maksettu muutosturvan ansio-osa otetaan huomioon korotetun ansio-osan enimmäismäärässä (200 päivää). Esimerkiksi jos henkilö on saanut muutosturvan ansio-osaa 30 päivää, hän voi saada korotettua ansio-osaa vielä 170 päivää. Työttömyyden alussa 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä maksettu korotettu ansio-osa poistuu. Jos etuuden maksaminen on alkanut ennen 1.1.2014, em. etuutta voidaan maksaa 31.3.2014 saakka. Pitkän työuran jälkeen maksettava korotettu ansio-osa lyhenee 100 päivästä 90 päivään ja sen taso nousee. Pitkän työuran päättyessä maksettavan korotetun ansio-osan saamisedellytykset muuttuvat. Hakijan on ilmoittauduttava työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien. Työja elinkeinotoimisto arvioi työsuhteen päättymisen syyn. Enää ei vaadita tuotannollisia ja taloudellisia syitä työsuhteen päättymiselle. Myös määräaikainen työ samalla työnantajalla välittömästi toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen päätyttyä hyväksytään. Työsuhteen päättymisen syy ei kuitenkaan saa olla hakijasta johtuva. Muutos koskee hakijoita joiden työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2014 päättyneiden työsuhteiden perusteella korotus-osaa saavilla enimmäisaika säilyy 100 päivänä ja ennen vuotta 2010 irtisanotuilla 150 päivänä. Ansio-osan kesto Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika on 400 päivää tai 500 päivää. Kestoon vaikuttavat työhistoria ja kieltäytyminen työja elinkeinotoimiston esittämistä työllistymistä edistävistä palveluista tai palvelun keskeyttäminen. Jos henkilöllä on työhistoriaa alle kolme vuotta, ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivää. Jos hän kieltäytyy työllistymistä edistävistä palveluista 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana, ansioosan kesto lyhenee 100 päivällä 300 päivään tai 400 päivään, ellei hänelle ole maksettu korotettua ansio-osaa palvelun ajalta vähintään 40 päivää. Uusi kesto 400 päivää ja 100 päivän lyhennys koskee niitä, joilla enimmäisajan ensimmäinen päivä ajoittuu uuden lain voimassa oloaikaan. Työtuloille 300 euron suojaosa Soviteltuun päivärahaan säädetään 300 euron suojaosa. Ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna, jos hakija on osa-aikatyössä, työllistyy alle kaksi viikkoa kestävässä satunnaisessa työsuhteessa tai saa verotettavaa ansiotuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Suojaosa on 300 euroa kuukauden sovittelujaksolla ja 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksolla. Alle 300 euron työtulo kuukaudessa ei vaikuta päivärahan määrään. 300 euron ylittävä työtulo vaikuttaa niin, että ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna. Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet työtulosta, joka ylittää 300 euron. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään yhtä suuri kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Päivärahan perusteena oleva palkka on se keskimääräinen kuukausipalkka, jonka perusteella ansiopäiväraha on laskettu. Lisäpäiväoikeus Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee vuodella. Oikeus lisäpäiviin on henkilöllä, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy. Lisäksi edellytetään että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Säädöstä sovelletaan vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneisiin. Voimaantulo 1.1.2014. 60 vuotta täyttäneillä on oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi. Voimaantulo 1.1.2017. 60 vuotta täyttäneillä työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut työja elinkeinotoimiston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulo 1.1.2014.? P Mitä päätöksiä lähetetään työttömyyskassalle? Maatai metsätalous ? Jos omistat maatai metsätilan, toimita vuoden 2012 verotuspäätös työttömyyskassaan. Yritystoiminta ? Jos sinulla on yritystoimintaa, olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa, toimita vuoden 2012 verotuspäätös työttömyyskassaan. Osatyökyvyttömyyseläke ? Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita vuoden 2014 eläkepäätös työttömyyskassaan. Jos henkilöllä on työhistoriaa alle kolme vuotta, ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivää. 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 11.12.2013 21:51:50
• Paperiliitto 10/2013 | 31 taukotila Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala Ristikko sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 9/2013 täyttäneistä palkinnon sai Raija Collander Porista. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 8.1.2014 mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 9/2013 ratkaisu " 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 11.12.2013 21:51:53
• 32 | Paperiliitto 10/2013 Teksti Sari Kangas H eikki Rinnekangas poistuu jouluaattona kotoaan noin kello 16. Seuraavat neljä tuntia hän kiertelee tuttujen kodeissa laulattamassa lapsia ja katsomassa lasten hänelle järjestämiä lauluja soittoesityksiä. Joulupukkina oleminen alkoi 1980-luvun alussa ja on perinne, josta eläkkeellä oleva Rinnekangas ei osaa luopua. – Joillekin joulu ei tule ilman kinkkua. Minulle joulu ei tule, jos en pääse joulupukiksi. Joulupukkitoiminnan järjesti alun perin lentopallojaosto. Pukeille oli kysyntää ja joukkueilla rahantarvetta. Kiireisimpinä jouluina tilauksia oli 150 talou teen. Silloin mukana kiersi myös tonttuja ja naisten joukkueesta muoreja. Lasten vilpittömyys ja sädehtivät silmät pitävät Rinnekankaan liikkeellä. Osa perheistä tekee joulupukkivarauksen jo kesällä, kun näkevät Rinnekankaan vaikka kaupassa. – On paikkoja, joissa olen jo toiselle tai kolmannellekin sukupolvelle pukkina, Rinnekangas kertoo. Pyynnöistä kieltäytyminen on vaikeaa, mutta nykyisin hän ei varaa aaton kalenteriinsa yli kymmentä kotia. Tärkeintä vierailuilla on antaa pääosa lapsille. Kahdessa kuorossa ja karaokeklubissa laulavalta Rinnekankaalta järjestyvät kuitenkin sormea napsauttaen myös yhteiset musiikkituokiot. Kun ensimmäiset lahjat on jaettu, hän poistuu takavasemmalle. Joulupukin ansioilla entinen UPM:n Kaipolan tehtaan koneenhoitaja on aina tukenut lasten ja nuorten liikkumista. Lentopalloilijoilla pukkitoiminta kattoi merkittävän osan varainhankinnasta aikoinaan. Nykyisin sponsorointikohteet vaihtelevat. Seurojen kautta Rinnekankaan lahjoituksia on kohdennettu mm. urheiluvälineisiin, urheilijoille annettuihin stipendeihin ja heidän harjoitusleiriensä matkakuluihin. Joskus hän ostaa juniorijoukkueen arpajaisista koko arpakiekon. ? P TaukoTila Hevimiehen ketterä kone Yövuoro kevenee, kun kuuntelee raskasta. Lasten sädehtivät silmät pitävät pukin liikkeellä. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Hyväntekijä Nykyisin hän ei varaa aaton kalenteriinsa yli kymmentä kotia. Elämään laaTua Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen ri Järvinen, 56, on paperikone kolmosen mies. Sitä hän on ollut siitä asti, kun tuli Jämsänkosken tehtaalle töihin vuonna 1986. Jämsänkosken PK3 on kokenut historiassaan monta isoa investointia. Nyt se on UPM:n tarrapaperin hittikone ja tehtaan veturi. Järvinen puhuu tarrakoneesta lempeästi. Kuin omastaan. – Jos täytyisi vaihtaa toiselle koneelle, taitaisin mieluummin lähteä kotiin, hän hymyilee. Hän on siinä hilkulla. Työ ja työporukka ovat mukavia, mutta tahti on vedetty kireäksi. Siksi vapaaherran titteli houkuttelisi välillä ihan oikeasti. Ikivihreä tarraja hevimies Ari Järvinen heitti pitkälle. – Minulle ei sovi nykyinen lyhyt kierto. Tuntuu, että olen aina töissä. Yövuorot hän jaksaa painaa raskasta hevirokkia kuunnellen. Kun Black Sabbath ja Deep Purple avaavat urut, työkaveri Pylvänen ja muut enempi iskelmän ystävät vetävät suojaimet tiukasti korvilleen. Järvistä naurattaa. Ei vaiskaan. Musiikkimaut sovitellaan yhteen sulassa sovussa. Tavoite ylittyy Ennen lennokkikisaa Ari Järvinen on heittänyt muutaman koevedon. Lennokkeja on pöydällä useampia erilaisia. On siinä jokunen työkaverin tekemäkin. Koekierroksen paras oli kuitenkin oma kone, ja sen Järvinen valitsee myös kisakoneekseen. Lennokki on pieni ja ketterä, ja se liitää pitkälle. Tavoite ylittyy. – Tehtaalla on ennenkin heitelty paperi32-33_tauko.indd 32 12.12.2013 2:37:52
• Paperiliitto 10/2013 | 33 lE n n o k k ik iS a TaukoTila Hevimiehen ketterä kone Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä oli suomalaisen metsäteollisuuden ensimmäinen vientituote? 2. Milloin Suomessa ryhdyttiin lähettämään joulukortteja? 3. Missä lämpötilassa sanomalehtipaperi syttyy palamaan? 4. Mikä on ydinvoiman osuus Suomen sähkötuotannosta? 5. Mikä on Sveitsin pääkaupunki? 6. Mikä on kelo? 7. Minkä maalainen jalkapalloilija on Perparim Hetemaj?’ 8. Kenen CD-kokoelma on ”Kuusessa ollaan”? 9. Mitä tarkoittaa sivistyssana avec? 10. Mikä kirja voitti vuoden ???? TietoFinlandia palkinnon? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas S usanna NyfeltKinnusen kotona tuoksuvat piparkakut ja joulutortut. Hän tekee Aamu-tyttärensä kanssa jouluvalmisteluja. Omat syntymäpäivät on aikoinaan jo juhlittu, mutta kymmenen päivää aiemmin Aamu sai omat 2-vuotiskekkerinsä, kun isovanhemmat ja eno perheineen kävivät kakkukahveilla. Jouluaattoa perhe viettää mummolassa. Jouluruoka, sauna ja joulupukki kuuluvat aaton ohjelmaan. Kotona on jo seurattu joulupukkia televisiosta ja luettu innoissaan tonttukirjaa. Live-tilanne voi kuitenkin olla erilainen. Ainakin kauppareissulla Aamu tuijotteli pukkia vain alta kulmien. Nyfelt-Kinnunen muistaa, kuinka jouluinen syntymäpäivä harmitti häntä lapsena. Kotoa sai lahjan, mutta koulusta oltiin lomalla. Onnittelulauluilla sekä kekseillä ja mehuilla muistamisia ei koulusta tullut.? P Joulun lapsi SYnTTäRiSankaRi miTäS TiEDäT? SuSanna nYFElTkinnunEn Syntynyt: 20.12.1978 Syntymäpaikka: Äänekoski Asuinpaikka: Jyväskylä Työpaikka: Kotiäiti Terveiset: Aamulle kotiin! Aamu odottaa joulupukkia. lennokkia, muistelee Järvinen haikeana. Mutta se oli silloin ennen, kun työ ei ollut nykyisen kiireistä. Saattoipa työporukka ottaa lennokkikisan kesken vuoron. Samalla tuli tehdyksi taukojumppaa. Heiton jälkeen kahvipöydässä puhutaan siitä, mikä satuttaa. Jokilaakson tehtailta lähti viime keväänä 40 työpaikkaa. PK3 menetti viisi työntekijää. Kaksi irtisanottiin ja kolme lähti putkeen. – Tämä on kipuraja, sanovat miehet yhteen ääneen. HEiTTäJän TiEDoT ? Nimi: A ri Järvinen ? Työ: Koneenhoitaja, UPM Jokilaakson tehtaat ? Heittokokemus: Vuosia sitten ? Tulostavoite: 13 metriä ? Tulos: 13,98 metriä ? Lennokkiin käytetty paperi: Kopiopaperi 80g/m2 ? Kommentti: – Pylväsen kone ei ois lentäny näin kauas Tukeva haamu Jämsänkosken tehdas täytti tänä vuonna 125 vuotta. Joskus tehtaan ikämiehet näkevät tukevatekoisen haamun käyskentelemässä käytävillä. Yhtyneiden edesmennyt patruuna Juuso Walden siellä ihmettelee paperivaltakuntansa nykymenoa. – Waldenin ajasta yhä puhutaan. Silloin työntekijät saivat joululahjoja ja heistä pidettiin muutenkin huolta, sanoo Järvinen. Hän toivoisi, että myös nykyjohtajat jalkautuisivat tehtaille. – Täällä ei näy johtajia kuin korkeintaan vierasryhmää johtamassa. Järvisen mukaan tehtaanjohtajan käynti koneilla tavallisena työpäivänä toisi inhimillisyyttä johtajuuteen ja työntekoon. Tietokoneet ovat siinä mielessä huono juttu. Kasvotusten tapaamiset ovat vähentyneet. ? P ” Waldenin ajasta yhä puhutaan. Silloin työntekijät saivat joululahjoja. TulokSET 2013 ? . Raimo Kirjola 27,30 m ? . Ari Järvinen 13,98 ? . Jukka-Pekka Mäkelä ??,?? m ? . Leena Juomola ??,?? m ? . Anne Vesalainen ??,?? m ? . Tanja Rekioja ??,?? m ? . Tuula Nurmisto ?,?? m ? . Mikko Keinänen ?,?? m ? . Heikki Rantanen ?,?? m ?? . Tuomas Himmanen ?,?? m 32-33_tauko.indd 33 12.12.2013 2:37:54
• ?? | Paperiliitto ??/???? KUORIMO J oulupukilla on tunnetusti laaja sydän, hyvää tahtoa ja avara mieli. Hänellä on myös auktoriteettia. Siksi hänelle kannattaa kertoa myös isoja asioita. Joulupukin sanaan ja olemukseen uskottiin ainakin kersana. Muistin näet vielä juhannuksenakin sen mitä varten pukin kontissa oli lahjojen lisäksi nippu risuja. Siksi kirjoitan sinulle. Aivan ensimmäiseksi pyydä isoja herroja luopumaan ylisuurista optioista ja palkoista. Ei heidän työ ole oikealta arvoltaan niin ison rahan arvoista, vaikka väittävätkin, että työkansa tarvitsee hyvän valmentajan. Elopkin ajoi Nokian kriisiin ja myi sen meiltä pois. Eihän tällainen meno oo tasapuolista työkansaa kohtaan, joka tyytyi näissä ? nanssija säästämiskriisin talkoissa 20 euron kuukausikorotukseen. Kyllä pitää jonkinlainen kohtuus olla ja sen kohtuuden suomalainen mies ja nainen tuntee sisimmässään, niin ettei iltapäivälehtien sitä tartte kysellä. Tähän liittyen, älä pukki salli enää sitä kehitystä, että kun vuonna 1982 johtajan palkka oli 42-kertainen työntekijän palkkaan nähden, niin vuonna 2012 se olikin jo 354-kertainen. Sitten anna meille, niin sanotulle yt-sukupolvelle tulevaisuuden turvaksi sellainen uusi yt-laki, etteivät varsinkaan pörssiyhtiöiden johtajat saa itselleen palkankorotuksia sillä perusteella, että potkivat ? rmansa työntekijöitä pihalle. Ja vielä pukki jatkan; koeta sitten muistaa koko Euroopan ihmisiäkin, kun sen pankkiherrat ovat sössineet EU:n raha-asiat ? nassikriisiin. Muista sitä Kreikan 60 prosentin ja Espanjan 50 prosentin nuorisotyöttömien joukkoa, joilla ei ole enää kotimassaan elämisen toivoa, vaan on lähdettävä etsimään elämää muualta. Eikä tilanne ole täällä reunamailla nuorten työttömien osalta paljoa valoisampi. Älä pukki anna koko Euroopan, äläkä muidenkaan ihmisten, menettää sitä tunnetta sisimmästään, että me emme voi enää vaikuttaa poliittisesti asioihin. Vaan kannusta näitä ihmisiä ja heidän luottoukkojaan pitämään kiinni oikeuksistaan ja oikeudenmukaisuudesta. Älä salli asioita keskusteltavan vain eliittiporukan ehdoilla. Sano sille porukalle, että sen on oltava tolkun porukka ja kuunneltava tavallista Ville Veronmaksajaakin, kun hänellä on asiaa. Pukki, kun vierailet Suomen kunnissa, niin vie niiden päätöksentekijäsedille ja -tädeille terveiset, että säästetään lapset ja nuoret siltä säästämisen sodalta mitä siellä käydään. Ne lapset ovat kilttejä ja heistä tulee verojen ja eläkkeiden maksajia. Kun pukki saisit vielä kaikkien Euroopan maiden verojen kiertäjät ja korruptiot kuriin, niin sinulla olisi jokaiselle meille antaa parin tuhannen euron ylimääräinen lahja. Rauhaisaa joulunaikaa! P Postia joulupukille! Vastaukset. ?. Terva, 1600-luvulla ?. Varhaisimmat 1850-luvulla ?. 233 C:ssa ?. 26 prosenttia ?. Bern ?. Pystyyn kuivunut havupuu ?. Suomalainen ?. Juice Leskisen ?. Kutsu seuralaisen kanssa ??. Murtuneet mielet Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut valokuvausta 1970-luvulta lähtien. Mitä kuvaa: Luontoku vaus on lähellä sydäntä. Pääkohteena ovat linnut, mutta ohessa tulee esimerkiksi maisemaja hyönteiskuvia. Talvella saa helposti kuvia tiaisista, kun taas keväällä lajikirjo on laaja. Miten aloitti: Kaikki lähti liikkeelle lintujen tarkkailusta ja muuttojen seuraamisesta. Tilanteiden ikustamista varten Griinari hankki kiikareitten rinnalle kameran. Ketä varten: Kuvaa omaksi ilokseen. Kuvia ei mene myyntiin, mutta valokuvauskilpailuihin Griinari osallistuu silloin tällöin. Saavutus: Voitti Suudelma-nimisellä tiirakuvalla Vuoden luontokuva -kilpailussa sarjansa vuonna 2005. Kaksi kertaa on samasta kisasta tullut kunniamaininta. Millaista kuvaa hakee: Kuvissa pitää olla toimintaa, jotta ne ovat mielenkiintoisia. Siksi Griinari ei mielellään kuvaa paikallaan olevia lintuja. Myös hyvä tausta ja valot ovat tärkeitä. Miksi: Valokuvaus on henkireikä, jossa pääsee irtaantumaan töistä. Harrastukseen liittyy lisäksi tavoitteellisuutta. Samasta aiheesta voi aina saada parempia kuvia, joilla voi puolestaan menestyä kilpailuissa. P Lajikirjo on laaja ARTO GRIINARI Ikä: 56 Asuinpaikka: Kotka Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta ja kaksi koiraa Työpaikka: Stora Enso, Sunilan tehdas Työtehtävä: Prosessimies JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA – Kuvissa pitää olla toimintaa, sanoo Griinari. Älä salli asioita keskusteltavan vain eliittiporukan ehdoilla. Pystyyn kuivunut havupuu Kutsu seuralaisen kanssa Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? VA R A M IE S Pi irr os La ur a Ta in io Terva oli suomalaisen metsäteollisuuden ensimmäinen vientituote. 34-35_tauko.indd 34 10.12.2013 16:44:21
• Paperiliitto ??/???? | ?? TAUKOTILA Paperiliitto-lehden aikataulu 2014 Sudokun ratkaisut Paperiliiton urheiluturnaukset 2014 KEILAILU Äänekoskella 6.1.–1.3. Kuusi sarjaa eurooppalaisittain suorana loppukilpailuna. Kilpailumaksu 30 €. Kilpailuvuorot: ti klo 19.15, to klo 17.00 ja 19.15, pe klo 11.00 ja 13.30, la klo 10.30 ja 12.45, su 16.2. ja 23.2. klo 12.00 ja 14.15. Muulloin sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro: 1.3. klo 12.45. Kilpailuvuorojen varaukset: Äänekosken Keilahalli p. 040 741 9555. Keilahallin osoite: Mannilantie 4, 44101 Äänekoski. Kilpailun järjestää Äänekosken osasto 13. Kilpailun johtaja on Sami Metsälä p. 040 752 0208 ja sami. metsala@cpkelco.com. JÄÄKIEKKO Ammattiosastojen mestaruusturnaus Tampereella la 8.3. Koulukadun tekojääradalla klo 9.00 alkaen. Turnauksen mahtuu enintään 10 joukkuetta. Joukkueet otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Pelit pelataan harrastesäännöillä ja peli-aika on 2 x 20 minuuttia. Ilveksen junioritoiminta hoitaa turnauksen toimitsijatehtävät ja turnauksen aikana tarjotaan keittolounas. Turnauksen osallistumismaksu on 350 €/joukkue. Lisätietietoja ja ilmoittautumiset 7.2.2014 mennessä: Janne Ylimäki, p. 045 1131 393 ja jpy77@suomi24.? Majoitustiedustelut:Hotelli Rosendahl, p. +358 3 244 1111, rosendahl@ scandichotels.com SALIBANDY Ammattiosastojen välinen salibandyturnaus pelataan Imatran Urheilutalolla la 5.4. Pelialustana virallinen Tara? ex. Mukaan mahtuu 12 joukkuetta. Turnauksen toimitsijatehtävät hoitaa Imatran Voiman miesten edustusjoukkue. Turnausmaksu on 360€/joukkue. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 21.3.2014 mennessä: timo.jumppanen@pp.inet.? , p. 040 162 0271 Paperiliiton urheiluturnaukset 2014 Ilveksen junioritoiminta hoitaa turnauksen toimitsijatehtävät ja turnauksen aikana Turnauksen osallistumismaksu on naus Tampereella la 8.3. Koulukadun tekojääradalla klo 9.00 altuu enintään 10 joukkuetta. Joukkueet otetaan ilmoitjoukkuetta. jatehtävät hoitaa Imatran Voiman miesten edustusjoukkue. Turnausmaksu kue. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 21.3.2014 mennessä: timo.jumppanen@pp.inet.? , Nro 1. Aineistot ................ 15.01. Ilmestyy ................. 31.01. Nro 2. Aineistot ................19.02. Ilmestyy ...................7.03. Nro 3. Aineistot .............. 26.03. Ilmestyy ................. 11.04. Nro 4. Aineistot ...............30.04. Ilmestyy .................16.05. Nro 5. Aineistot ...............10.06. Ilmestyy .................27.06. Nro 6. Aineistot ................13.08. Ilmestyy ................ 29.08. Nro 7. Aineistot ................10.09. Ilmestyy ................ 26.09. Nro 8. Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 31.10. Nro 9. Aineistot .................12.11. Ilmestyy ................. 28.11. Nro 10. Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy ..................19.12. Paperiliitto-lehden Nro 10/2013 20.12.2013 55. vuosikerta ”Joulu ei tule, jos en pääse joulupukiksi.” Heikki Rinnekang as s. 32 Matka jatkuu Sami Hyvärinen hyppäsi kyydistä ennen kuin kone sammui. M ar ko H ap po Mikä miellytti? Äänestä paras kansi ja voita! s. 23 Nro 9/2013 22.11.2013 55. vuosikerta Tiukka paikka Jussi Kilpisen elämä kääntyi ehtoopuole lle. Noin vain, yhtenä tavallisena yönä. M iis a Ka ar tin en Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 Oppisopim us: Ehkä yksi reitti työllistymis een s. 8 Samppa Mattila: Työnseisau s purki pahaa oloa s. 6 ”Sohvalla lekottelu ja Fazerin sininen sopivat meille.” Minna Juhola, s. 24 PAPERI ” Hiki ei virtaa, vaan lentää.” Jukka Aarnio, s. 32 Li itt o Kynsi mustui? Ilmoita. Voit pelastaa kaverisi hengen s. 20 PAPERI 01_etusivu.in dd 1 29.11.2013 17:20:56 Yllätys työkavereil le: Petteri Osmonen toi kinkun töihin s. 16 Turvallisuu sriski: Työuupum us altistaa onnettomu uksille s. 8 ”Se mikä tekee jonkun onnelliseks i ei riitä toiselle.” Lino Inutile s. 25 Yllätys työkavereil le: PAPERI Li itt o 01_etusivu.in dd 3 12.12.2013 1:26:51 Hankook akku 55 Ah Varmat startit Hankookilla! 936-55559 Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 5 litran kanisteri. API SN SM/CF, ACEA A3/B4. 114-9540-5 20 90 4,18 /l Sisätilalämmitin SlimLine 1400 W 930-1768030 Dremel 3000 monitoimityökalu + 25 tarviketta Ihanteellinen työkalu käyttäjille, jotka haluavat tehdä tarkkoja töitä, kuten leikkauksia, hiomista, kaiverrusta. Vakiovarusteet: 25 tarviketta, tarkkuuskädensija, kangaslaukku 238-3000125H 69 90 59 90 Istuinlämmitin 12 V savukkeensytytinliitäntä, säädettävä lämmitysteho. 942-12 66 00 14 90 2 95 Teleskooppiharja Tele-Is Jääraapalla ja alumiinivarrella. Harjan pituus 77-105 cm. 923-6109 Jääkaavin Mid-Is Tukeva ja laadukas jääkaavin kuudella käännettävä raaputuspinta. 923-5568 11 90 fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Maan laajin varaosaketju! Autojen varaosien, tarvikkeiden, lisävarusteiden, työkalujen ja autonhoitotuotteiden jakeluun ja asennukseen erikoistunut, itsenäisten yrittäjien Fixus-ketju on palveluksessasi kautta maan. Sisätilalämmitin Sisätilalämmitin 34-35_tauko.indd 35 12.12.2013 9:43:40
• toiveita valoa lämpöä lepoa haaveita kulkusen kilinää tuoksuja rauhaa ystäviä Koko Ifin väki toivottaa 01_etusivu.indd 4 9.12.2013 23:50:25