Hyvä jätkä Vai tasavertainen työkaveri? Tiia Hassi on työvuoronsa ainoa nainen. Löylyjen lämmössä hän puhuu suunsa puhtaaksi. Nro 10/2016 ? 23.12.2016 ? 58. vuosikerta ”Talvella täällä napapiirillä on aina pimeää, lähti tai tuli.” Matti Pirttijärvi, s. 24 Nollatoleranssi kiusaamiselle s. 8 | 12-tuntisen kokeilut laajenivat s. 16 | Työnantajien joulumieli hukassa? s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.12.2016 16.41.01
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 2-3_sisis.indd 2 12.12.2016 12.14.39
32 ?Yökyöpelit Hannu Rantala ja Jari Riikonen muistelevat jouluisia työvuoroja. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Paperiliiton liittovaltuusto haluaa täsmennyksiä liittofuusion yksityiskohtiin. 6 Raflatacilla tehtiin paikallinen sopimus työaikapankin käytöstä. 8 Puskuri kiusaamista vastaan rakentuu ystävällisellä käytöksellä. 10–15 Reportaasi Naisten saunassa puhutaan asiat pinoon ja poikki. 16 12-tuntisen kokeilu laajeni uusiin työvuoromuotoihin. 20 Vuonna 2005 oli tarjolla sulkusoppaa. 22 Työnantajat joulumielellä. Vai ovatko? 24 Kemijärveläisen Matti Pirttijärven työmatka on 209 kilometriä. 26–30 Hiomo 26 Tarjolla virkistystä ja koulutusta vuodelle 2017. 28 Työttömyyskassa tiedottaa. 30 Äänestä vuoden 2016 paras kansi ja katso mitä kuuluu vanhoille tutuille. 31–34 Taukotila 31 Ratkaise sudoku, jumppaat aivojasi. 32 Joutsenon yökyöpelit symppaavat kiireistä yövuoroa tekevää joulupukkia. 10–15 Naiset lauteilla Tasa vertaiset – Sanoin että se on semmonen homma, että mulla on oma ukko kotona, että en minä ainakaan miesmetsälle ole tulossa. Jos minut otatte, niin töihin minä tulen. Näillä puheilla alkoi Terhi Räikkälän työ miesvaltaisessa tehtaassa. Nykyään hän kokee olevansa äijä muiden joukossa. SISÄLTÖ Paperiliitto 10/2016 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Veera Korhonen Mikko Nikkinen M iis a Ka ar tin en Harri Nurminen Kaisa Sirén 22 ?Tervakoskella työnantaja järjesti pikkujoulut, jossa sam battiin – ja palkittiin Seppo Sohlman 20 työvuodesta. henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 8 ?Jokainen kiusaamis ta paus on vakava asia – myös työpaikalla. 24 ?Matti Pirttijärvi taittaa työmatkansa pohjoisen luonnon keskellä. 16 ?UPM Raflatacilla työskentelevä Rami Haapala piti 12 tunnin työvuoron kokeilusta. 2-3_sisis.indd 3 14.12.2016 14.50.14
KUORIMO 4 | Paperiliitto 10/2016 ja tarkennettavaa on monin paikoin. Keskeisimmät kommentit koskivat uuden liiton sääntöjä, organisaatiota, hallintoa, yhteiskuntavaikuttamista, työehtosopimuksia, työttömyyskassaa ja jäsenetuja. Uhkia ja mahdollisuuksia Fuusio neljän liiton kesken nähtiin sekä mahdollisuutena että uhkana. Hyötyä nähdään olevan etenkin sellaisille työpaikoille, joilla toimitaan useammalla sopimusalalla, mutta saman liiton jäseninä. Uhaksi koetaan se, että eri sopimusalojen työehtosopimukset vähitellen yhdenmukaistuisivat. Valtuuston jäsenten mielestä liittojen yhdistyminen ei saa johtaa siihen, että nykyiLiittofuusion valmistelu jatkuu Paperiliitto jatkaa selvitystyötä neljän teollisuusliiton yhdistymisestä. Paperiliiton valtuusto kaipasi täsmällisempiä tietoja fuusion vaikutuksista. B rexit ja Trump olivat menneenä vuonna isoja asioita. Mitä muistetaan työmarkkina-asioista? Tässä kolme pointtia, niin kuin entisellä ministerillä oli tapana sanoa. Ensimmäisenä peruutuspeilissä näkyy kilpailukykysopimuksen teko. Kiky oli erityisen raskas niille liitoille, jotka kantoivat vastuun siitä, että hallituksen kovat suunnitelmat eivät toteutuneet. Tällä sopimuksella tuli torjuttua muun muassa paikallisen sopimisen laajeneminen, mutta rahat kilahtivat yrityksille. Toisena näkyy voimakas halu nujertaa ay-liike. Tätä tehtiin monelta taholta. Oli vuorineuvoksia, yksi entinen presidentti, venäläisten rahoilla pelaava jääkiekkomoguli ja nobelisti. Ja vielä vuoden lopussa eräs tokmannilainen pomo tuli julkisuuteen ihmettelemään ahtaajien palkkoja. Kolmantena näkyy valon pilke metsäteollisuudessa. Investointien määrä on ilahduttavasti kasvamassa. On hankkeita, jotka ovat jo rakennusvaiheessa, hankkeita, jotka ovat hyvässä suunnittelussa sekä hankkeita, jotka ovat vielä haaveissa. Näkymät alalla ovat paremmat kuin muutama vuosi sitten. Maan hallituksen ja työnantajien halu rutistaa ayliikettä ei vähene. Rutistus ei ole lämpöinen joulupukin halaus, vaan muistuttaa enemmänkin vapaapainiotetta, jossa sääntöjä tulkitaan hyvin laajasti. Näkyypä peileistä mitä tahansa – tai ehkä juuri siksi – voi vientiteollisuuden varaan rakennettava työmarkkinamalli olla avain vahvempaan tulevaisuuteen. Jos valmisteilla oleva malli toteutuu, se voi tuoda turvaa suomalaiselle työlle ja sen tekijöille. ? P Kolme pointtia PÄÄKIRJOITUS Hallituksen ja työnantajien halu rutistaa ay-liikettä ei vähene. VASTARANNAN SUPI Parasta joulussa on, kun voi syödä kinkkua vaikka keskellä yötä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela 110 -vuotiaan Paperiliiton fuusio kolmen muun teollisuusliiton kanssa ei ole itsestäänselvyys tai läpihuutojuttu. Tämä kävi selväksi, kun Paperiliiton valtuusto kävi syyskokousta edeltäneessä iltakoulussaan läpi yhdistymishankkeen väliraporttia. Iltakoulusta tehdyn yhteenvedon perusteella viilattavaa Hahmotelma uuden liiton rakenteesta ”Edunvalvonta/ Liittokokous Valtuusto Hallitus Johtoryhmä Kemia Sektorihallinto Tekno Sektorihallinto Edunvalvonta-/tes-sektorit Metsä Sektorihallinto Toimisto-organisaatio Työympäristö, oikeudellinen Tutkimus, kansainvälinen Järjestötoiminta, jäsenrekisteri Tiedotus, viestintä, yhteiskuntavaikuttaminen Koulutus, ammatillinen koulutus Talous, hallinto, toimistopalvelut Aluetoimistot H al lin to 4-5_kuorimo.indd 4 14.12.2016 23.48.50
KUORIMO Paperiliitto 10/2016 | 5 sin paperiteollisuuden työehdoilla tehtävät kunnossapitotyöt ja muut ei-tuotannolliset työt siirtyvät ulkoistamisen kautta toisen työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimusneuvotteluprosessi ja -tulos pitäisi voida hoitaa itsenäisesti ja jäsenistöä kuullen, vaikka viime kädessä tuloksen hyväksyy liiton hallitus. Jako kolmeen sektoriin metsään, teknoon ja kemiaan auttaa tasapainottamaan sopimusalakohtaista hallintoa ja turvaamaan työehtosopimusten itsenäisyyttä. Nykyistä Paperiliiton hallintoa huolettaa, että uuden liiton hallituksessa ja valtuustossa paperiteol lisuuden jäsenistölle jää muita liittoja pienempi edustus. Liittofuusion valmistelu jatkuu Paperiliitolle on edelleen tärkeää säilyttää omista säännöistä se, ettei jäsenyyden kestolla ole merkitystä siinä vaiheessa, kun jäsen tarvitsee liiton apua. Jäsenistön pitää olla tasa-arvoisessa asemassa oikeusapuasioissa ja lakkoavustuksissa jäsenyysajasta riippumatta. Palvelut eivät saa huonontua Olennaisena ammattiosastojen ja jäsenten kannalta valtuuston jäsenet pitävät liiton jäsenetujen ja palvelujen säilymistä vähintään nykyisellä tasolla. Huolenaiheena on, miten taataan paperiliittolaiset toimintatavat myös isossa organisaatiossa. Paperiliitto on matalan kynnyksen toimisto, jota jäsenten on helppo lähestyä ja yhteydet ovat suorat, johtoon saakka. Tämä kuva on vahvistunut selvitystyön kuluessa ja samasta syystä väliraportissa kuvattu teollisuusliiton organisaatio vaikutti iltakoulun osallistu jien mielestä byrokraattiselta. Myös aluetoimistojen toimintaan ja tarkoitukseen toivottiin tarkennusta. Osallistujat totesivat, että työttömyyskassan toiminta voidaan hoitaa keskitetysti, ei hajautettuna aluetoimistoihin. Talouden suhteen kommentoijat antoivat selkeän tavoitteen: tulevaisuudessa jäsenmaksutulojen on katettava liiton toiminta, ja sitä varten tarvitaan talouden tasapainotussuunnitelma. Muutoksiin Paperiliiton on varauduttava myös itsenäisenä liittona, sillä työpaikkoja häviää alalta edelleen pysyvästi noin 300–500 hengen vuosivauhtia. Kaiken kaikkiaan valtuuston iltakoululaiset toivoivat tulevaan loppuraporttiin selkeämpää aikataulua ja kuvausta siitä, miten uusi liitto alkaisi toimia. Jäsenmaksu maltilla Paperiliiton liittovaltuusto päätti yksimielisesti syyskokouksessaan 23.11. jatkaa liittojen yhdistymisen valmistelua kohti yhdistymisesitystä. Helmikuussa solmitusta aiesopimuksesta poiketen liittovaltuusto täsmensi, että kokonaisjäsenmaksu ei saa ylittää uuden liiton aloittaessa Paperiliiton nykyisen jäsenmaksun määrää. Aiesopimuksen mukaan ennallaan pidetään pelkkä liiton jäsenmaksuosuus eli aiesopimus ei sido työttömyyskassan jäsenmaksun osuutta. Liiton ja kassan jäsenmaksut yhdessä muodostavat kokonaisjäsenmaksun, joka Paperiliitolla on tällä hetkellä 1,59 prosenttia veronalaisesta ansiosta. Kohti yhdistymisesitystä Fuusiohankkeen projektihallitus käsittelee väliraporttia koskevat neljän liiton kommentit joulu-tammikuun aikana. Tämän jälkeen projektihallitus tekee esityksen liittofuusiosta. Esityksen on tarkoitus valmistua niin, että se esitellään Paperiliiton ammattiosastoille ja edelleen liittovaltuustolle tammikuun puolivälin jälkeen. Ensi keväänä järjestetään liittojen yhteisiä infokierroksia, jolloin hankkeesta kerrotaan eri puolilla maata. Esitys yhdistymisestä käsitellään liittojen ylimmissä hallintoelimissä toukokuussa. ? P ? Neljän teollisuusliiton alustava hallintoja organisaatiomalli perustuu edunvalvonnan kolmeen sektoriin metalliin, kemiaan ja metsään. Työehtosopimukset säilyvät, joten myös työehtosopimustoiminta tapahtuisi kunkin sektorin puitteissa. Toimisto-organisaatiossa kunkin sektorin yhteisesti hoidettavat toiminnot liittyisivät isommiksi kokonaisuuksiksi. Kohti teollisuusliittoa ? Fuusiota suunnittelevat Paperiliitto, Metallityöväen Liitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto ? Paperiliiton ammattiosastojen yhteinen tilaisuus Helsingissä 18.1.2017 ? Paperiliiton liittovaltuuston ylimääräinen kokous 19.1.2017 ? Esitys uudeksi liitoksi ja työttömyyskassaksi: tammikuu 2017 ? Kierrokset 13 paikkakunnalla: helmi-maaliskuussa 2017 ? Esitys yhdistymisestä liittojen ylimmissä hallintoelimissä: toukokuu 2017 ? Paperiliitolla liittokokouksen päätettävänä: 17.-18.5.2017 ? Uuden liiton ensimmäinen liittokokous: marraskuu 2017 ? Uusi teollisuusliitto ja yhteinen työttömyyskassa: tammikuu 2018 Uhaksi koetaan se, että työehtosopimukset yhdenmukaistuisivat. Mikko Nikkinen 4-5_kuorimo.indd 5 14.12.2016 23.48.51
KUORIMO 6 | Paperiliitto 10/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela T arralaminaattia valmistava UPM Raflatacin Tampereen tehdas on tehnyt työntekijöiden kanssa paikallisen sopimuksen työaikapankista. Sopimuksen mukaan päivittäinen työaika voi tuotannollisesta tilanteesta riippuen olla 0–12 tuntia ja viikottainen 0-48 tuntia. Työaika tasaantuu verovuoden aikana keskimäärin 40 tuntiin viikkoa kohden. Joulukuussa voimaan tullut sopimus auttaa suunnittelemaan työn tekemistä ja konekannan käyttöä joustavasti ja tehokkaasti. – Nyt pystytään paremmin huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja voidaan tukea päivittäiseen jaksamiseen liittyviä asioita, luonnehtii pääluottamusmies Pertti Niemi. Työaikapankki ei ole perinteinen voimakkaaseen kausivaihteluun perustuva sopimus, vaan se on räätälöity vastaamaan Raflatacin toimialan muutoksiin, kuten asiakkaan laatuvaatimusten ja uusien tuotteiden lukumäärän kasvuun, pieneneviin ajosarjoihin ja kireisiin toimitusaikoihin. – Olemme nyt luomassa koko tehtaalle joustavaa yhdessä tekemisen mallia. Uusi työaikapankkisopimus antaa tähän loisTyöaikaa pankkiin UPM Raflatacin Tampereen tehtaalla on tehty paikallinen sopimus työaikapankista. tavan pohjan, tehtaanjohtaja Arto Tuomi luonnehtii. Niemi on tyytyväinen tehtyyn paikalliseen sopimukseen. – Tunteja on tehty sisään ennenkin sopimalla niistä työnjohdon kanssa, mutta nyt käytännöt tuodaan digiaikaan, ja aika näyttää miten tämä malli toimii, Niemi sanoo. Paikallinen sopimus luo pohjaa myös laajemmin kyvylle varautua tulevaisuuteen enTyötapaturman lääkekorvaustapa muuttuu T yötapaturmaan ja ammattitautiin määrättyjen lääkkeiden korvauskäytäntöön tulee muutos 1.1.2017 lähtien. Asiakkaan pitää maksaa työtapaturmavamman tai ammattitaudin hoitamiseksi määrätyt lääkkeet ensin itse, minkä jälkeen asiakas voi hakea kustannuksista korvausta vakuutuslaitokselta vuoden kuluessa. Ensi vuoden alusta lähtien apteekki ei voi antaa enää maksutta edellä mainittuja lääkkeitä. Muutos johtuu tämän vuoden alusta voimaan tulleesta työtapaturmaja ammattitautilaista. Asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä siihen vakuutuslaitokseen, joka on korvannut sen työtapaturman tai ammattitaudin, johon lääkkeet on määrätty. Vakuutuslaitokselta voi kysyä, voiko se antaa esimerkiksi maksusitoumuksen kyseisen työtapaturmavamman tai ammattitaudin hoitamiseksi määrätyille lääkkeille. Tapaturmavakuutuskeskus kehottaa ottamaan asiassa yhteyttä vakuutuslaitokseen hyvissä ajoin ennen vuoden 2016 loppua. ? P Vanhalalle ansiomerkki Ansioitunut: Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalalle on myönnetty Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki. Ansiomerkin myöntää Tasavallan Presidentti. Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki voidaan myöntää henkilölle ansioista omassa ammattitaidossa tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Lisäksi edellytyksenä on hyvämaineisuus. Pesonen jatkaa Järjestöt: UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen jatkaa Metsäteollisuus ry:n puheenjohtajana. Valinta päätettiin järjestön syyskokouksessa. Pesosen mukaan työmarkkinoilla tarvitaan uudistuksia, jotka vievät päätöksentekoa yritysja toimipaikkatasolle. Myös tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa on Pesosen mukaan hyvät mahdollisuudet sopia asioita uudella tavalla, jos edessä on liittokierros. Pesosen mielestä metsäteollisuuden näkökulmia ei riittävästi oteta huomioon kotimaisessa päätöksenteossa, vaikka ala on palannut Suomen viennin ykköseksi ja osoittanut uudistumiskykyä toteuttamalla kilpailukykysopimuksen verran uudistuksia joka vuosi viimeisen 10 vuoden aikana. BMS sai laadustaan viisi tähteä Palkinto: Vuoden 2016 parhaat suomalaisinnovaatiot valittu. Suomen laatupalkinto myönnettiin Oy Botnia Mill Service Ab:lle. Palkinnon jakavat suomalaiset laatutyön ammattilaiset. Botnia Mill Service on palkitsijoiden mukaan tuloksellisesti kehittänyt toimintaansa ja parhaita käytäntöjä. Voittajatiimi sai myös rahapalkinnon. BMS:n saama korkeimman tason eli viiden tähden EFQM Recognised for Excellence -tunnustus ja Suomen laatupalkinto myönnettiin yrityksen erinomaisuudesta, kyvykkyydestä määritellä strateginen suunta ja toteuttaa valittua strategiaa käytännön työssä. Muita laatupalkinnon saaneita olivat tänä vuonna muun muassa Gold & Green Foodsin nyhtökaura ja Espoon kaupungin koulu palveluna -kokeilu. ?Työaikapankki tasaa työkuormaa Tampereen Raflatacilla. ?Pääluottamusmies Pertti Niemi on tyytyväinen myös sopimuksen neuvotteluprosessiin, joka osaltaan mahdollisti työaikapankin käyttöönoton. SILPPUA Vakuutuslaitoksel ta voi kysyä, voiko se antaa esimerkik si maksu sitou muksen. La ss i Ka ar ia 6-7_kuorimo.indd 6 14.12.2016 18.03.43
KUORIMO Paperiliitto 10/2016 | 7 Onnellinen työläinen N obel-voittaja ja taloustieteen professori Bengt Holmström haluaisi höllentää työehtosopimusten yleissitovuutta. Ilta-Sanomien mukaan ”Oivallus siitä, että onnellisuus liittyy työn tekemiseen, on hänen mielestään keskeinen peruste siihen, miksi työmarkkinoita pitää joustavoittaa”. Eli rahasta viis, kunhan saa tehdä töitä. Tämä ajatus sai Rakennusliiton varapuheenjohtajan vadin läikkymään yli. Rahasta viis. SUORAA PUHETTA 5 euroon, onnellisuus tuskin lisääntyy.” Voi olla, että molemmat herrat ovat oikeassa. Ilmeisesti tämän vuoksi Rakennusliitto päätyi pudottamaan yleissitovalla tessillään pienimmät palkat kuuteen euroon. Näin varmaan saatiin yhdistettyä molempien ajatusten parhaat puolet; rakennuksilla tessin yleissitovuus säilyi ja onnellisuus tulee jostain muusta kuin kuuden euron pienestä palkasta. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Ei ja Va lk on en Kyösti Suokkaan mukaan ”Jos nyt 15 euroa tunnissa tienaavan rakentajan palkka yleissitovuuden poistamisen seurauksena putoaa nalta ja yhdessä sovituin pelisäännöin. – Odotan, että sopimus osaltaan tuo tehtaalle vihreää valoa, lisää tilauksia ja investointeja, Niemi painottaa. Työaikapankki ei murenna ylityösäännöksiä ja pankkiin liittyminen on vapaaehtoista. Työaikapankkiin työntekijät voivat tehdä sisään myös kilpailukykysopimuksen edellyttämän työajan pidennyksen vuoronvaihdon yhteydessä. ? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöntekijöiden aseman puolustaminen muutostilanteissa on Paperiliiton keskeinen painopiste myös vuonna 2017. Paperiliiton edunvalvontaan vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoilla tänä vuonna tapahtunut asetelman muutos, joka syntyi, kun Metsäteollisuus ry:n päätti erota työnantajien keskusjärjestöstä, Elinkeinoelämän Keskusliitosta eli EK:sta. Sopimustoiminnassa tahti kiihtyy kohti syksyä, jolloin paperiteollisuuden työehtosopimus on katkolla ensimmäisenä. Tähän valmistaudutaan jo kevätpuolella ja samaan aikaan neuvotellaan myös mahdollisesta uudesta työmarkkinamallista, niin sanotusta Suomen mallista. Paperiliitto on työmarkkinoilla uudenlaisessa tilanteessa, jossa vaikuttaminen alan toimintaympäristöön ja yhteiskunnan päätöksentekoon korostuu. Myös maan hallituksen toimet edellyttävät liitolta aktiivista yhteiskuntavaikuttamista, todetaan liiton vuosisuunnitelmassa 2017. Ylin päätösvalta koolla toukokuussa Toukokuun 17.–18. päivinä pidettävä liittokokous leimaa koko ensi vuoden toimintaa kokousjärjestelyistä päätösten toimeenpanoon. Vuoden aikana toteutetaan myös neljän ammattiliiton mahdolliseen yhdistymiseen liittyvät valmistelut ja päätökset. Yhdistymisaikeet perustuvat vuoden 2013 liittokokouksen päätökseen edetä liittoyhteistyössä Paperiliiton, Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton välillä. Edessä olevat tilanteet työehtosopimusneuvotteluissa, neljän ammattiliiton välillä ja Paperiliiton omassa toiminnassa korostavat viestinnän merkitystä. Viestintää on toteutettava entistä painokkaammin ja kohdennettava laajemmalle yleisölle jäsenistön eduksi. Liittokokoukseen sekä uuden teollisuusliiton mahdolliseen syntymiseen liittyvät kulut vaikuttavat myös liiton ensi vuoden talousarviossa. Liiton varsinaisen toiminnan kuluiksi on arvioitu kaikkiaan 8,4 miljoonaa euroa. Menoista katetaan jäsenmaksutuotoilla noin 5,3 miljoonaa euroa, kun työssä olevien jäsenten määräksi arvioidaan noin 12 500. Sijoitustoiminnan tuotoilla kuluista katetaan noin 2 miljoonaa euroa. Tilikauden tappioksi muodostuu lähes 1 miljoona euroa. Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi vuosisuunnitelman ja liiton talousarvion syyskokouksessaan marraskuussa.? P Paperiliiton 110-vuotisjuhlavuosi jää taakse ja edessä on päätökset liittofuusiosta. Haasteiden vuosi 2017 Painopisteet: 1. Edunvalvonta 2. Liittokokous 3. Liittoyhteistyö 4. Yhteiskuntavaikuttaminen. UPM Raflatac ? 11 tehdasta Suomessa, Ranskassa, Puolassa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Malesiassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa ? Tampereen yksikkö valmistaa erikoistarralaminaattia esimerkiksi juomaja lääketeollisuudelle. Tehdas on perustettu vuonna 1972. Töissä on 350 henkilöä, joista noin 200 tehdasorganisaatiossa. 6-7_kuorimo.indd 7 14.12.2016 18.03.44
KUORIMO 8 | Paperiliitto 10/2016 olemme tehneet töitä niin pitkään yhdessä, että osaamme ottaa huomioon erilaiset persoonat, sanoo Petra Paasolainen. Laboratorion naiset pelaavat avoimin kortein. Jos jollakin on huono päivä, hän sanoo sen ääneen. Näin työkavereiden ei tarvitse pohtia, että mikä on vialla. Kohti nollatoleranssia Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -hankkeessa huomattiin, että kiusaamisen nollatoleranssia kohti vievät useat eri elementit, kuten juuri myönteisen ilmapiirin luominen. Lisäksi tarvitaan muutakin: asiasta pitää puhua ääneen, kiusaaminen ja epäasiallinen käyttäytyminen sekä niiden riskit on tunnistettava, kiusaamiseen on puututtava heti ja ryhdyttävä toimiin ongelmien ratkaisemiseksi. Nollatoleranssin rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisöä, sekä työntekijöitä että työnantajaa. – Johdolla ja esimiehillä on ratkaiseva rooli häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyssä. Heillä on lakisääteinen vastuu puuttua epäasialliseen kohteluun ja kiusaamiseen. Heidän on myös viestitettävä, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei hyväksytä, korostaa Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia. Kissa pöydälle Joka päivä yli 100 000 palkansaajaa kokee olevansa kiusaamisen kohteena. Paperiteollisuuden työpaikoilla 14 prosenttia työntekijöistä kertoi vuoden 2009 Hyvis-kyselyssä kokeneensa kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. – Tämä tulos yllätti meidät. Hankkeessa mukana olleet työpaikat nostivatkin kissan pöydälle ja alkoivat luoda ohjeistuksia kiusaamisen tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi, kertoo Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen H yvien huomenien ja heippojen toivottelut, työkavereiden jeesaaminen, tauoilla jutustelu ja huumori. Näillä eväillä Stora Enson Kaukopään tehtaan kartonkilaboratorion naiset pitävät yllä hyvää meininkiä. Ja kun tunnelma pysyy hyvänä, on se samalla tehokas rokotus epäasiallista käytöstä ja kiusaamista vastaan. – Huumorimme voi olla ronskiakin. Olemme kuitenkin tuntosarvet pystyssä – Sopuisasti töissä Ystävällinen käytös, työkaverin huomioiminen ja yhteiset jutut luovat hyvää ilmapiiriä. Samalla ne rakentavat puskuria kiusaamista vastaan. 8-9_kuorimo.indd 8 14.12.2016 13.57.52
KUORIMO Paperiliitto 10/2016 | 9 S uomalaisessa työmarkkinakentässä on syksyn mittaan keskusteltu ns. Suomen mallista. Yleisimmin Suomen mallilla on keskusteluissa tarkoitettu pohdintaa siitä, miten tulevaisuudessa pystyttäisiin määrittelemään vientialojen palkankorotustaso. Monien mielestä palkankorotukset esimerkiksi palvelualoilla eivät voisi ylittää vientialoille maksettavia korotuksia. Tästä luonnollisesti voi vientialojen ulkopuolella olla toisenlaisiakin näkemyksiä. Askeleita Suomen malliin on takaoven kautta kuitenkin jo otettu. AKT ja SEL, jotka jäivät kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle, tekivät syksyn aikana työehtosopimuksia, joissa työaikaa ei pidennetä, ja joissa toiset liitot päättävät kuskien ja leipurien tulevista palkankorotuksista. Tämä siis tarkoittaa sitä, että näissä liitoissa todettiin, että työehtosopimusten yleissitovuuden saavat varmistaa toiset eli teollisuusliitot, joiden hoidettavaksi ulkoistettiin samalla ensimmäisen vuoden nollakorotusten jälkeisten palkankorotustenkin määrittely. Tarvittaessa vaikka lakkoasetta käyttäen. Voi olla, että omassa kierossa mielessään näkee asiat aina väärin, mutta joku sanoisi, että nyt nyppivät lapset pullasta pelkät rusinat. Hallituksen suunnitteleman työehtosopimusten minimitason alittavien palkkojen ehkäiseminen ei näiden liittojen agendalle sopinut. Sen sijaan katsomoon oltiin valmiita jäämään heti, kun haettiin nyrkkiä palkankorotusneuvotteluihin tuleville vuosille. Kun näille ulosjättäytyneille aloille solmituilla pitkillä sopimuksilla vältettiin sinänsä järjetön ja työn tuottavuudelle vahingollinen työajan pidennys on paikallaan kysyä, kuka uskoo Suomen malliin. Jos heti ensimmäisellä kerralla viesti osallistuville on se, että vankkureilla maataan vain ylämäet, ja kun mäen päälle on päästy, lähtevät kyytiläiset kukin omille teilleen, on hevosen paikalle vaikea löytää ketään. Varmaankin ihan syystä. ? P Suomen malliin PITUUSLEIKKURI Joku sanoisi, että nyt nyppivät lapset pullasta pelkät rusinat. Imatran tehtaiden työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti huomauttaa, että yleensä kiusaamistapauksissa on taustalla henkilökemioiden törmäys. – Jokainen kiusaamistapaus on vakava asia, mutta onneksi ne ovat meillä hyvin harvinaisia. Kiusaamiselle on aina nollatoleranssi, Jäntti korostaa. Konfliktit pyritään selvittämään puhumalla. – Työkaverin tai -vuoron vaihtaminen vain siirtää ongelmaa. Kyllä sopuun pitäisi päästä muilla keinoilla. Kaikille tiedoksi 60–70 prosentilla suomalaisista työpaikoista on ohjeistukset siitä, miten kiusaamista ja epäasiallista kohtelua ehkäistään ja miten siihen puututaan. Suomi onkin tässä asiassa Euroopan kärkimaita. Stora Enson Imatran tehtailla oltiin liikkeellä hyvissä ajoin. Siellä tehtiin ohjeistus kiusaamisen tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi jo vuonna 2005. Samalla ohjeet jaettiin myös kaikille työntekijöille. Nykyään opas löytyy tehtaan järjestelmästä sähköisessä muodossa. Työterveyslaitoksen Vartia huomauttaa, että ohjeiden pitää olla myös kaikkien tiedossa. – Ongelma on se, että työntekijät harvoin tietävät, että tällaiset ohjeet ovat olemassa. Työpaikoilla pitääkin huolehtia ohjeistuksen jalkauttamisesta sekä esimiehille että työntekijöille. Ohjeet on pidettävä myös ajan tasalla ja niiden toimivuutta pitää seurata. Kaukopään tehtaalla nollatoleranssista ja ohjeistuksesta kertominen kuuluu työhön perehdytykseen. – Kaikki tietävät, mistä ohjeet löytyvät ja miten pitää toimia, jos konflikteja ilmenisi. Me käymme aihetta myös säännöllisesti läpi palavereissa, Paasolainen huomauttaa. ? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Jos koet tulleesi kiusatuksi ? Ota asia puheeksi kielteisesti käyttäytyneen kanssa. ? Pyydä häntä lopettamaan. ? Pyydä tarvittaessa työkaveri tueksi. ? Jos tilanne ei ratkea, vie asia esimiehelle tai täytä ilmoitus kiusaamisesta ja epäasiallisesta kohtelusta. ? Tukea saat luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. ? Jos kiusaaja on esimies, vie asia hänen esimiehelleen. ? Jos työnantaja ei viivyttelemättä ala selvittää asiaa, voit tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle. Lähde: www.ttl.fi/tyoyhteiso /tyopaikkakiusaaminen ? Petra Paasolaisen työpaikalla kiusaamiselle on nollatoleranssi. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara ”Työkaverin tai työvuoron vaihtaminen vain siirtää ongelmaa.” 8-9_kuorimo.indd 9 14.12.2016 13.57.52
10 | Paperiliitto 10/2016 TYÖELÄMÄ – Voihan olla paikkoja, joissa olemme tyttömäi sempiä, eikä aina niin pärjätäkään, kuin äijät. Mutta on niitä miehissäkin: Neitejä on siinäkin sukupuolessa, toteaa Tiia Hassi. 10-15_pääjuttu.indd 10 14.12.2016 10.09.42
Paperiliitto 10/2016 | 11 TYÖELÄMÄ Naisten saunassa Millaista on olla töissä vuoronsa ainoana naisena? Millä konsteilla äijien kanssa pärjätään? Nyt naiset ovat lauteilla, ja juttelevat poikki ja pinoon nekin asiat, joista et koskaan työpaikalla kuullut. Teksti Mari Schildt Kuvat Maiju Pohjanheimo, Veera Korhonen, Mikko Nikkinen 10-15_pääjuttu.indd 11 14.12.2016 10.09.43
TYÖELÄMÄ – En ole ikinä kokenut, että olisin erilainen kun olen nainen. Siellä on, ei nyt mies miesten joukossa, mutta ta savertainen, pohtii Jaana Saarelainen. 12 | Paperiliitto 10/2016 10-15_pääjuttu.indd 12 14.12.2016 10.09.44
TYÖELÄMÄ Paperiliitto 10/2016 | 13 mitä ne olettaa, että olen tullut sinne tekemään: pitsinnypläystä vai? Kun nyt olen tässä töissä, niin minun on ihan pakko ottaa tämä nosturinohjain ja ajaa tätä nosturia tässä. Vaikka täällä on akka ratissa, niin yrittäkäähän pysyä paikoillaan. Räikkälä: Korjausmies kysyi, että muistanko, onko meillä valvomossa tällaista töpseliä? Minä siihen, että saattaa siellä töpseli olla, mutta ei meillä tuollaista voimavirtapistorasiaa löydy. Se katsoi ja sanoi, että voi että! Että sun pitää! Kun ei itse muistanut sanaa. Yleensä miesväki pääsee kuittaamaan naisille, että töpseli on kädessä ja seinässä on pistorasia. Minä kyllä tartun mielelläni, kun pääsen sanomaan. Tästä ei miesten kuullen jutella Räikkälä: Tyttöjen jutuista ei miesten kanssa voi jutella. Mitään gynekologilla käyntejä ei tulisi mieleen alkaa työkavereiden kanssa höpöttelemään. Vastaavasti pitäisi kai sitten kuunnella, kuinka eturauhanen vaivaa. Ei kiitos! Johonkin se raja pitää vetää. Kävi oikein korvaan, kun yksi entinen laborantti kailotti menkoistaan. Mitä tuollainen asia kenellekään kuuluu, haloo! Vai onko se joillain naisilla tapana, että kun on menkat niin halutaan sääliä. Että olen nyt kiukkuinen ja kiree. Hyvä jos huomaakaan jos on naisten vaivoja. Kotona on keskusteltu teinineidin kanssa, että ei tarvitse opetella lehdistä, että pitäisi kiukutella kun on menkat. Minä en sellaista hyväksy. Jos on menkat niin so what: ei sitä tarvitse koko tehtaalle kailottaa. Hassi: Minä paukasen aina kaikki. Siitä ne hämmentyy. Sukupuoli on välillä hyvänä lisänä shokeeraamassa tiettyjä tahoja. Naisten oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla: hiljaisemmin, nöyremmin. Saarelainen: Kun tyttö syntyi ja valvotti useamman vuoden, oli aamuvuoroon noustava ennen viittä, vaikka oli valvonut yön lapsen kanssa. Pakko oli hoitaa lapsi, pakko oli hoitaa koti ja työ. Jälkikäteen olen miettinyt monet kerrat, miten sitä jaksoi, mutta näköjään jaksoi. Suht selväjärkisenäkin selvisin. Kai miehet tiesivät, mutta minkä nekin sille mahtoivat. Ei töissä erityisvapauksia saanut, enkä niitä kaivannutkaan. En ole herkkä avautumaan syvimmistä asioistani siellä. Puhutaan työjuttuja, vapaa-ajan asioista, harrastuksiin liittyvistä asioista. Kanssakäyminen rajoittuu minulla tehtaan porttien sisälle. Heidän mökkija kalareissunsa ovat sen verran raisuja, että ei minulla ole ollut kiinnostusta sellaisiin lähteä. Ei se siitä ole kiinni, etteivätkö ottaisi mukaan, mutta en ole ollut tyrkylläkään. Ne ovat miesten reissuja. Hassi: Töissä on niin työrooli päällä. Murheistani ei tiedä kukaan. Minulla on hymy naamalla ja olen iloinen ja pirteä. Voin miettiä omassa päässäni omia juttujaM itä naiset kertovat työelämästä, kun miehet eivät ole kuulemassa? Kolme paperiteollisuuden työntekijää, vuoronsa ainoat naiset, kertovat nyt, mitä et koskaan työpaikalla kuullut. Kun Terhi Räikkälä oli porilaisen Corenso Unitedin kartonkitehtaan työhaastattelussa, häneltä kysyttiin, mitä hän ajatteli siitä, että tulisi naisena miesvaltaiseen tehtaaseen töihin. – Sanoin että se on semmonen homma, että minulla on oma ukko kotona, että en minä ainakaan miesmetsälle ole tulossa. Jos minut otatte, niin töihin minä tulen, hän kertoo. Näillä puheilla alkoi Räikkälän työ kartonkitehtaassa, ensin laboratoriossa ja nyt myös rullakoneen hoitajana. Tiia Hassi pääsi työntekijän tyttärenä kesätöihin siivoamaan Stora Enson Oulun paperitehtaalle. Täytettyään 18 vuotta vuonna 1997 hän aloitti tehtaalla työt, ensin markkinoinnissa ja myöhemmin pituusleikkurilla ja päällystyskoneella. – Kun aloitin paperikone kuutosella, niin eihän minua työkaveriksi laskettu ihan heti, kun olin kuitenkin tyttö. Se oli vähän sellaista, että eeeei, kyllä Arska voi lähteä sinun kanssasi alakertaan, tai kyllä se tuo Ari lähtee hoitamaan, ole sinä siinä vaan. Vähän sellaista lellimistä se oli, ensin. Itse kuitenkin olin sinnikäs, että pakkohan minun on tämä joskus oppia, näytä nyt vaan miten se menee. Jossain vaiheessa vain huomasi, että ne eivät enää pitäneetkään tyttönä, kun puhuivat minulle kuin äijälle. Pyysivät hommiin ja myös olettivat, että hoidan ne. Se oli minusta saavutus: että otettiin työkaverina, hän kertoo. Jaana Saarelainen päätti hakeutua alalle töihin, kun oli maistellut työntekoa kolmena kesänä Stora Ensolla Varkauden tehtaalla. Opiskeltuaan ylioppilaspohjaisen paperiprosessinhoitajan opinnot, hän pääsi heti vakinaiseksi Varkauteen. Kun Stora Enso sulki Varkaudessa kaksi sanomalehtipaperikonetta, hän pääsi prosessinhoitajaksi Tainionkosken tehtaille vuonna 2011. – Koin heti, että olen omieni joukossa, heti ensimmäisestä päivästä lähtien, hän kertoo. Räjähtääkö pää rasvaisista jutuista? Räikkälä: Alkuun sieltä yritti tulla kaksimielistä läppää: katsotaan kuinka tyttö häkeltyy. Mutta kun olin ollut aikaisemmin miesvaltaisella alalla kaivoksella ja tottunut suunsoittoon, niin eivät ne olleetkaan varautuneet siihen, että juttua napsahtaa takaisin. Siihen loppui testaamalla läpänheitot. Koen olevani yksi äijä muiden joukossa. Meidän tehtaalla ei ole mitään ihmeempää tytöttelyä. Me naiset olemme sanavalmiita ja pärjäämme. Hassi: Totta kai minua testattiin. Ja mitä punaisemmaksi joku sai jutuillaan, niin seuraava yritti siitä vielä korottaa. Kaksi ensimmäistä kuukautta olivat sellaisia, että pää tuntui koko ajan tulipunaiselta ja paisuneelta. Yksi vanha siivoojanainen näytti mallia, että kun ukoille lyödään pari kertaa luu kurkkuun, siitä ne tokeentuvat. Jälkikäteen olen kyllä kuullut sellaisistakin tapauksista, että ovat ahdistuneet niin, etteivät voineet enää työskennellä siellä. Paljon riippuu ihmisten henkilökemioista ja siitä että tajutaanko, milloin ollaan sellaisen huonon maun rajamailla, että vielä ollaan vitsipohjalla. Jos rupeaisi joka asiasta, jota tuolla sanotaan, itseensä ottamaan, pää siitä leviäisi aika äkkiä. Kun työ on samaa vuodesta toiseen, työkaverit ovat kuitenkin se, josta se huumori revitään. Kyllä se on välillä ollut sellaistakin, että olen miettinyt, että onko minun tosiaan pakko lähteä töihin. Saarelainen: Ei minua ole ikinä koeteltu. Kyllä minulta itseltänikin irtoaa juttuja tarvittaessa. Kyllä tässä nykyisessä työyhteisössä hurtti huumori lentää, eikä kukaan punastu enää. Huumorilla pärjää, ja alapäähuumori kannattaa laskea toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Akka ratissa, äkkiä kauemmas! Hassi: Kyllä se sukupuoli näkyy, ja sen takia epäillään ymmärtämistä ja ammattitaitoa. Ja vain sen takia, että olet tyttö. Kun väliin tulee selittämään, niin miehet saattaa olla että pysy sinä tyttö lestissäs, että me miehet nyt mietitään tämä homma. Itselle tulee välillä sellainen olo, että millä munalla tuokin tuon sanoo, vaikka olen ollut tässä kolme vuotta kauemmin kuin hän, ja pystyn perustelemaan miksi teen näin. Silti häntä uskotaan, kun hän on mies. Välillä pitää vakuuttaa, että ymmärtää tämän asian. Pitää juurta jaksaen selvittää, että joku edes ryhtyisi kuuntelemaan. Mutta mies kun rupeaa puhumaan, häntä kuunnellaan heti, vaikka puhuisi ihan tuubaa. Esimerkiksi puukko: Jos otan puukon käteeni, niin joka kerta joku mies alkaa sanoa, että älä älä vedä sormeen äläkä loukkaa itseäsi. Minä olen käsityöihmisiä ja veistän koko linjan lusat. Ja pyynnöstä naapurilinjallekin. Enkä ole koskaan telonut itseäni puukolla. Se on heti sellainen yhdistelmä, että nainen ja puukko: apua! 200 metriä varoaluetta ja kaikki kauemmas! Kohta tapahtuu. Se on tosi syvässä. En minä tiedä Naisten oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla: hiljaisemmin, nöyremmin. Kyllä se sukupuoli näkyy, ja sen takia epäillään ymmärtä mistä ja am mattitaitoa. Ja vain sen takia, että olet tyttö, kertoo Tiia Hassi. 10-15_pääjuttu.indd 13 14.12.2016 10.09.44
TYÖELÄMÄ 14 | Paperiliitto 10/2016 ni, mutta en niin, että ihmiset sitä huomaisivat. Se johtuu siitäkin, että olen ollut töissä monissa vuoroissa, ja minut tunnetaan iloisena ja puheliaana ihmisenä. Monella ei ole hajuakaan, meneekö minulla hyvin vain huonosti. Harvan kanssa siellä todella keskustellaan. Kun kerroin, että avioliitossa oli mennyt huonosti, sanottiin, että ai jaa, mitään ei huomannut. Puskaradio ei toimi, jos ei vapaalla olla tekemisissä. Ei niillä ole mitään hajua, miten kukakin elää. Räikkälä: Kyllä se miehisyyden päälle kävisi, jos niille lähtisi heittämään sellaista juttua, jota tyttöjen kesken heitetään. Siinä mennään niin rankasti henkilökohtaisuuksiin. Se miten päin banaani on tertussa, on Tertun oma asia! Jos vertaa tyttöjen ja poikien juttuja, niin kyllä tyttöjen jutut ovat paljon rankempia. Sitä joutuu välillä itse suodattamaan, ettei päästä suustaan kaikkea, mitä sylki suuhun tuo. On ne pojat tottuneet, että ei heille ole tulossa syytettä työpaikkakiusaamisesta tai seksuaalisesta ahdistelusta, jos he juttuja heittävät. Ne ovat vain sanoja. Ei ole tullut tilanteita, joissa olisi tullut muuta mieleen. Onhan se naisen omastakin asenteesta kiinni. Jos käyttäytyy kuin tyrkky, niin varmasti tulee tilanteita, että miehet ymmärtävät signaaleja väärin. Jos on sellaisella asenteella, että tulin tänne töihin, olen yksi teistä, kaikki menee hienosti. Vie mennessäs’ tuo tullessas Räikkälä: Naisväki on jämtimpää, joissain asioissa turhankin pikkutarkkoja. Paikat pitää olla tiptop ja näin. Miehillä on vähän, että äh, sillä mitään väliä ole. Valtaosa työpaikan pojista siivoaa omat jälkensä ja pitää paikat niin, että kaikilla on hyvä olla. Ovat sisäsiistejä miehiä. Kun näen jonkun homman, että tuolla tarvitaan apua tai tuo pitäisi siivota, ottaa hylsykärryn ympäriltä hylsynpätkät pois, niin minä ruukaan tarttua hommiin, ohimennen. Hassi: Eikö niin lapsiakin kasvateta, että katsotaan mallia niistä, jotka hommansa hoitaa, eikä niin, että miten mahdollisimman vähällä pääsee. Ei niin, että vitsi se meni siivoamaan, kohta mekin joudutaan siivoamaan nuo. No se nyt on meidän työtä! Kun ojennan niitä, sanotaan, että sinä olet jotenkin työnantajan puolella tässä. Siis mitä! Kummallinen asetelma! Minä oletan, että on haettu töitä, ei vain työpaikkaa. Ei tässä maailmassa ole kellään varaa olla työmaalla vaan hengailemassa. Koko ajan laitetaan porukkaa pois, mutta työmäärä ei vähene. Jos joku jättää tekemättä, se kaatuu työkaverin niskaan. Jos kaikki hoitaisivat oman hommansa, kukaan ei kuormittuisi. Nythän se on niin, että yhdelle nakki napsahtaa ja joutuu tekemään hirveän työmäärän, kun muut ovat jättäneet vähän tekemättä. Olen heittänyt, että minulla on kaksi kakaraa kotona. En minä rupea täällä viiskymppisiä miehiä kasvattamaan. Niillä on omat äidit, joten nenät pyyhkikööt joku muu. Täällä minä en ole äitee: en tiskaa tiskejänne enkä muutakaan. Saarelainen: Muutama päivä sitten töissä vastavaihdettu kuivatusviira oli revennyt ja sitä piti ruveta parsimaan. Mieskollegan kanssa sitä ruvettiin työstämään. Minä olin vain aputyttönä siinä, mutta hän sitten parsi sen. Kaikki olettivat, että Jaanahan sen on parsinut kun on nainen. Kyllä tämä mies tosi hienosti hoiti sen homman. Minä annoin sivusta vinkkiä, että jos minä vaatetta parsisin, minä tekisin sen silleen ja silleen, aloitukset ja päättämiset. Heitin naisellista näkökulmaa. Mutta yhtä hienosti tämä mies sen hoiti, kuin olisi aina vaatteitakin parsinut. Lisäksi otti vielä neuvojakin vastaan. Hyvin oli kotona kasvatettu. Naisellisuus on jotain ihan muuta Saarelainen: Joskus olen kuullut kun sanottiin, että kyllä se Jaana on ihan äijä äijien joukossa. Mutta kyllä minä ihan naisellinen nainen olen. Ei ole sitä kukaan kyseenalaistanut. Luulen, että sillä tarkoitettiin että pärjää miesten joukossa ja fyysisissä töissä. Hassi: Monesti on pidetty hempukkana. Että sinä se olet sellainen tuulella käyvä, kevytkenkäinen. He luulevat tietävänsä, mitä minä olen, koska olen töissä iloinen, höpötän ja jauhetaan paskaa. Olen kuin äijät muutkin. Niillä on tosi rasvasia juttuja välillä, ja minä lisään vain kahta kauheammin vettä myllyyn. Se on ollut silloin nuorena ainoa keino selvitä niistä tilanteista. Sitten ne omassa päässään luulevat, että minä olen jonkun lainen. Moni on yllättynyt, että millainen minä siviilissä olenkin. Tai sitten on sanottu, että ai, sinähän ajatteletkin myös. Ne luulevat, että teen ratkaisutkin puntaroimatta. Se ei pidä yhtään paikkaansa. Siinä olen oikein nainen, että heti on mietittynä mielessä varasuunnitelma, hätäuloskäynti ja plan B, C ja D. Niin monta kuin tarvitsee. Välillä kysytään, että etkö sinä yhtään mieti tätä. Olen miettinyt jo! Ja tarkasti. Olen ollut pitkään yksin vastuussa omasta ja lasteni elämästä, ei minulla ole varaa ottaa isoja riskejä, eikä ole varaa tehdä kevytkenkäisiä suunnitelmia. Pitää aina myös miettiä, että jos ei käykään hyvin, että pysytään turvallisissa vaihtoehdoissa. Se miehiä yllättää. Naisissa on enemmän kerroksia. On jännä, että ihmiset ottavat oikeudekseen luulla, ja ottavat sen täytenä totena. Vaikka olen iloinen, pirskahteleva ja puhelias, se ei tarkoita, että olen vastuuton, kevytkenkäinen ja ailahteleva. Se voi näyttää siltä, kun loikin töissä ja rallattelen kuin tyhjäpäinen. Ei se tarkoita, etteikö siellä päässä olisi mitään. Saarelainen: Huomaan, että nukun koko ajan huonommin, vapaallakin. Nukun kun ehdin. Kun hoitaa kaiken yksin, se tuntuu. Ei ole ketään, joka kuskaisi tyttöä harrastuksiin, eikä ole sitä, jonka kanssa jakaisi hommat. Tosin en valita, enkä kaipaakaan ketään sohvaperunaa passattavaksi. Eipä tarvitse kenenkään kanssa tehdä selvää ja sopia. Saa itse määrätä kaikista hommista ja tehdä omaan tahtiin. Olen oman elämäni rouva, ja tyytyväinen siihen. Ei se aina ole herkkua se parisuhdekaan, mitä työmaalla kuuntelee niitä asioita. Kyllä senkin eteen saa töitäkin tehdä. Se työvuoro minulta jää tekemättä. Räikkälä: Olen sanonut, että olen sen verran rinsessa, että en sitten keitä kahvia kuin pakosta. Minä haluan, että minulle keitetään kahvit. Minulla mies keittää niin hyvää kahvia, että se on nakittunut täysin hänelle. Kun nalkutan kotona ja nalkutan töissä, niin saan kotona valmiin kahvin ja samalla tavalla myös töissä. Sen verran naisellisuutta saa olla. Miehet on sen hyväksyneet. No saatan joskus keittää kahvit, jos oikein alkaa kahvihammasta kolottamaan. Olen naureskellut kavereiden kanssa, että on se hienoa, kun ei tarvitse tällätä itseään kun lähtee töihin. Ei siellä ukotkaan tällää itseään! Saa mennä sellaisena kuin on, ja firma tarjoaa työvaatteet. Ollaan yhtä massaa samanvärisissämme. Kuolisin, jos pitäisi vetää joka päivä jakkupuku tai hame päälle ja sipsutella korkkareissa! Ovat ne kultia, kuitenkin Saarelainen: Meidän vuorossa miehetkin tekevät paljon kotihommia: tekevät ruokaa, siivoavat ja hoitavat lapsia. Samassa veneessä tässä ollaan. En ole ikinä kokenut, että olisin erilainen kun olen nainen. Siellä on, jos ei nyt mies miesten joukossa, mutta tasavertainen. Eivät pidä kukkana kämmenellä vaan tasavertaisena. Hassi: Meillä kyllä puhutaan aika hyvin henkilökohtaisistakin, kun tuo vuoro on nyt vakiintunut. Kysyn aina, että mitäs nyt? Miehetkin uskaltavat kertoa, kun huomaavat, että vastaanotto ei ole kauhistunut. Pakko kai sitä johonkin on puhua. Me olemme kuitenkin kahdeksan tuntia päivässä toistemme kanssa, ja tunnemme työkaverit kohta paremmin kuin omat puolisot. Räikkälä: Yksi nainen per vuoro on hyvä. Muuten tulee armoton kilpailu, että kyllä minä tiedän, minäminäminä. Sellainen asetelma tulee hyvin herkästi, ihan ihmeellisesti. Miehillä ei sellaista paremmuuskilpailua ole. On ne aika velikultia. ? P Eivät pidä kukkana kämmenellä, vaan tasa vertaisena. – Miehet taitavat olla taitavampia leipomaan kuin minä. Ei auta mennä neuvomaan, nauraa Jaa na Saarelai nen. 10-15_pääjuttu.indd 14 14.12.2016 10.09.45
TYÖELÄMÄ Paperiliitto 10/2016 | 15 – Nuorempana ei miettinyt yhtään, että osaanko tai pystynkö. Vanhem muuttaan tullut vähän sellaista. Oli siko sitten ylpeyt tä, pohtii Terhi Räikkälä. 10-15_pääjuttu.indd 15 14.12.2016 10.09.45
16 | Paperiliitto 10/2016 TYÖAIKA xxx Pekka AlaKokon (vas.) ja Rami Haapalan työpaikalla Nokian SCA:lla oltiin tyytyväisiä 12-tuntisen kokeiluun. 16-19_xxx.indd 16 14.12.2016 18.05.52
Paperiliitto 10/2016 | 17 TYÖAIKA 12 tunnin työpäivän kokeilut laajenivat uusiin työaikamuotoihin. 12 tunnin ansiosta Teksti Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen 16-19_xxx.indd 17 14.12.2016 18.05.53
18 | Paperiliitto 10/2016 12 tunnin työvuorojärjestelmä on viiden vuoden aikana tullut tutuksi 18 paperiteollisuuden työpaikalla, selviää Paperiliiton kokoamista tiedoista. 12-tuntisesta työajasta on voitu sopia paikallisesti viiden vuoden ajan siitä lähtien, kun asia kirjattiin paperiteollisuuden työehtosopimukseen. Kiinnostusta 12-tuntisten järjestelmien lisäämiseen on, sillä lisäksi 25 työpaikalla on otettu puheeksi tai on äänestetty halusta ottaa käyttöön 12 tunnin päivät. Kahdella työpaikalla 12-tuntinen järjestelmä ehti olla käytössä useamman vuoden ennen kuin työnantaja tänä vuonna sanoi irti paikalliset sopimukset ja työntekijät palasivat 8-tuntiseen järjestelmään. Työaikamuoto 37:n lisäksi 12 tunnin päiviä on tänä syksynä kokeiltu myös tam 35:ssä ja 36:ssa. Näitä työaikamuotoja on pidetty jaksamisen ja palautumisen kannalta hankalina. Energisyys palasi Yksi tam 35:ssä 12-tuntista kokeillut on jalostelinjan 2:n prosessinhoitaja Rami Haapala, 34, Nokian SCA:lta. Kokeilu kesti 6 viikkoa ja siihen osallistui 10 henkilöä. Haapala on ollut linjalla töissä 10 vuotta ja hänellä on kokemusta lähes kaikista työaikamuodoista. Linjalla otettiin reilut kolme vuotta sitten käyttöön tam 35, joka alkoi tuntua Haapalasta raskaalta. Samoin tuntui työkavereista. – Urheiluun, harrastuksiin eikä ylipäätään vapaa-ajalle enää riittänyt voimavaroja. Tuntui siltä, että työ oli kaikki kaikessa ja oli jatkuva kuormitus päällä. Viikonloppu oli ainoa hetki palautua, eikä sekään riittänyt, Haapala kuvailee. Aiemmin, kun linjalla tehtiin 37:aa, oli kuntoillut paljon ja hiihtänyt kymmenien kilometrien lenkkejä, mutta tam 35:n myötä kutsui sohva. 12-tuntinen ylitti Haapalan odotukset, se tuntui ihan parhaalta. Myös urheilla jaksoi enemmän, koska työ ja vapaa-aika erottuivat hyvällä tavalla toisistaan. – Kun on työpäivä, niin on työpäivä. Kun on vapaapäivä, niin on vapaapäivä. Koin, että yleinen hyvinvointi, työssä jaksaminen, unen laatu ja määrä, vireystila sekä tarkkaavaisuus paranivat merkittävästi. Havaitsin myös työilmapiirin parantuneen, luettelee Haapala. Työterveyslaitoksen keväällä 2016 julkistamasta tutkimuksesta kävi ilmi, että eteenpäin kiertävistä vuorojärjestelmistä 12 tunnin nopeassa vuorojärjestelmässä työtyytyväisyys, koettu vireys, itse arvioitu uni, koettu terveys ja työssä suoriutuminen ovat TYÖAIKA ?Rami Haapala lähti suurin odotuksin kokeilemaan 12-tuntista työaikaa ja piti sitä toimivana. ?Tapio Lehtisen työpaikalla 12 tunnin päivät tuovat lisää palauttavia vapaita. korkeammalla tasolla kuin muissa järjestelmissä. Ehtii enemmän Kokeilu päättyi, kun jalostelinja palasi tam 37:aan, 8 tunnin päiviin ja lyhyeen kiertoon. Sitä on takana noin kaksi kuukautta. Se ei Haapalan mielestä vedä vertoja 12-tuntiselle, vaikka onkin hyvä. – Kierto menee nopeasti, eikä väärä rytmi jää pahasti päälle. Kuuden päivän työputki on vastaavasti melko pitkä. 12-tuntisen aikana palautunut energiataso on kuitenkin pysynyt hyvin yllä. Haapala huomasi vuorossaan myös sen, että 12 tunnin päivä ei helposti loppunut kesken. Pitempi päivä oli helpompi suunnitella: siitä tuli hallitumpi, suunnitelmallisempi ja parempi kokonaisuus. Tämän Haapala uskoo vaikuttaneen myös tuotantotehokkuuteen. Vuoronvaihtoja 12 tunnin järjestelmässä on vähemmän, mikä vähentää katkoksia sekä työnteossa että tiedonkulussa. Työtä selkeyttää sekin, jos työvuoro luovutetaan samalle vuorolle, jolta se 12 tuntia myöhemmin otetaan vastaan. Haapala on kokemuksensa perusteella kiitollinen siitä, että työnantaja ja työntekijät pitkien neuvottelujen jälkeen saivat sovittua 12 tunnin kokeilusta. 16-19_xxx.indd 18 14.12.2016 18.05.53
Paperiliitto 10/2016 | 19 ?Rami Haapala on viidennen polven paperityöläinen. Omalta työuralta hänellä on kokemusta monista eri vuorotyön muodoista. TYÖAIKA – Nyt olemme kaikki viisaampia, Haapala toteaa. Vapaat kannustavat Pyroll Convertingin kahdella tehtaalla Valkeakoskella ja Siltakylässä siirryttiin tam 35:stä 36:een työtilanteen takia. Kumpaakin työaikamuotoa on peräkkäisten yövuorojen ja lyhyiden vapaajaksojen takia pidetty varsin raskaina, mihin etsittiin vaihtoehtoa. Siltakylän tehtaalla 12-tuntisen kokeilu alkoi marraskuun lopussa kahdella koneella. Valkeakoskella kokeilu aloitettiin 2 kuukautta aiemmin. Ajatus 12-tuntisesta löytyi melkein naapurista, toisen toimialan työpaikalta. Työaikamuoto toteutetaan tam 36:ssa tekemällä kaksi aamuvuoroa ja kaksi yövuoroa peräjälkeen. Työvuorojen jälkeen on 5 päivän vapaajakso. Työvuorot tasoittuvat vuorojen kesken 4 viikon jaksossa. Aiemmin 8-tuntisessa järjestelmässä tehtiin 2 aamuvuoroa, 2 yövuoroa ja kaksi iltavuoroa, jonka jälkeen vapaita oli 2. Pääluottamusmies Mikko Piipon mukaan pitkät 12-tuntiset päivät ovat arkittamiseen keskittyneellä tehtaalla raskaita, mutta uuteen systeemiin on parissa kuukaudessa totuttu. Nopea työvuorojen kierto ja väliin kokonaisiksi jäävät vapaapäivät auttavat jaksamaan ja palautumaan. Myös trukkia ajava Tapio Lehtinen kuvaa 12 tunnin päiviä fyysisesti rankoiksi, mutta ajatus edessä olevista vapaista saa jaksamaan. Kokeilu on ollut Lehtiselle mieluinen. – Ongelmia ei ole, jos työkuorma on sopiva ja ehtii pitää tauot työn ohessa. Erityisesti rullamiehen työ on haastavaa, jos tehtäviä ei kesken vuoron pysty vaihtamaan koneenhoitajien kanssa. Riippuu vuorosta, miten työnkierto onnistuu, Lehtinen kertoo. Jos tam 36 jatkuu ensi vuoden puolelle, edessä on todennäköisesti äänestys siitä, miten jatketaan. Lehtinen arvioi, että 12-tuntiseen tyytyväisten osuus on vähintään 90 prosenttia. – Se näkyisi heti sairauspoissaoloina, jos tyytyväisiä ei olisi, arvioi Lehtinen. Kaikille ei mahdollista Moni paperiliittolainen jää vaille uuden työaikamuodon kokeilua, jos työnantaja suhtautuu asiaan kielteisesti. Osa yrityksistä haluaa lisää kokemuksia muilta tehtailta, osa katsoo, että esimerkiksi sijaisjärjestelyt eivät riitä. Isoista metsäteollisuuskonserneista Metsä Groupin tehtailla ei 12-tuntisen kokeilusta tällä hetkellä edes neuvotella, vaikka työntekijöillä on paitsi kiinnostusta myös hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Simpele Boardin voimalaitoksella 12-tuntista työskentelyä tehtiin nelisen vuotta ja koko tuotannossa kolmisen vuotta kunnes työnantaja sanoi paikallisen sopimuksen irti ja työntekijät palasivat vastentahtoisesti 8-tuntiseen kiertoon. Uusia 12-tuntisen kokeiluja on Paperiliiton tietojen mukaan alkanut verovuoden alusta kolmella työpaikalla. 12-tuntisten kokeiluja koskevat sopimukset ovat yksi osa paikallisen sopimisen työkalupakkia ja ne ovat todennäköisesti esillä myös seuraavalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella. P Tutkimus: Kati Karhula, Annina Ropponen, Mikko Härmä, Tarja Hakola, Mia Pylkkönen, Mikael Sallinen, Sampsa Puttonen: 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa. Tutkimushankkeen n:o 114114 loppuraportti Työsuojelurahastolle. 2016. Moni paperiliittolainen jää vaille uuden työalusta kolmella työpaikalla. 12-tuntisten kokeiluja koskevat sopimukset ovat yksi osa paikallisen sopimisen työkalupakkia ja ne ovat todennäköisesti esillä myös seuraavalla työehtosopimusten neuvottelukierroksella. P Tutkimus: Kati Karhula, Annina Ropponen, Mikko Härmä, Tarja Hakola, Mia Pylkkönen, Mikael Sallinen, Sampsa Puttonen: 12 114114 loppuraportti Työsuojelurahastolle. 2016. ”Kun on työpäivä, niin on työpäivä. Kun on vapaapäivä, niin on vapaapäivä.” 16-19_xxx.indd 19 14.12.2016 18.05.54
20 | Paperiliitto 10/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Teksti Marita Viinamäki K oko 2000-luvun alun työmarkkinasuhteet olivat olleet varsin kireät. Vuonna 2000 Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n huonossa ilmapiirissä käydyt neuvottelut olivat katkenneet molempien peräänantamattomuuteen ja paperityöläiset olivat olleet hieman yli viikon lakossa. Lakon alettua sopuun oli päästy nopeasti. Vuonna 2003 Paperiliitto oli puolestaan reagoinut yhden päivän mielenosoituslakolla metsäyritysten henkilöstövähennyksiin. Vuosi 2004 oli suomalaisten paperityöntekijöiden huippuvuosi: paperia, kartonkia ja sellua tuotettiin ennätyksellinen määrä aiempaa vähemmällä väkimäärällä ja vanhenevilla koneilla. Vaikka työn tuottavuus oli huipussaan, oli paperiteollisuuden kannattavuus heikentynyt. Paperityöläiset eivät noin kahdeksan prosentin palkkakustannusten osuudellaan katsoneet olevansa este alan kannattavuudelle, mutta työnantajat näkivät saavansa etua työntekijöiden asemaa heikentämällä. Kohti työsulkua Tapahtumasarja kohti työsulkua alkoi jo vuoden 2004 puolella Metsäteollisuus ry:n ilmoitettua jättäytyvänsä tulopoliittisen kokonaisratkaisun ulkopuolelle – Paperiliitto taas olisi vastoin aiempaa linjaansa ollut valmis tupo-rintamaan. Kun vuonna 2005 sitten alettiin neuvotella työehtosopimuksesta, esitti Paperiliitto tavoitteensa maltillisesti kutakuinkin tupon mukaisesti. Työnantajat puolestaan esittivät Paperiliiton puheenjohtajan, Jouko Ahosen, rusinakokoelmaksikin ristimän vaatimuslistan. Isot metsäyhtiöt halusivat päästä irti kaikista tuottavuusesteinä pitämistään asioista. Työnantajat pyrkivät saamaan lisää vapautta ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja joustoa työaikajärjestelyihin. Työnantajien tuli saada päättää tehtaiden käynnistä jouluna ja juhannuksena. Lomautusturva tuli poistaa ja sairauspoissaoloihin saada kahden päivän karenssiaika. Palkkoja nostettaisiin kuulemma vain, jos näitä asioita saataisiin läpi. Työntekijäpuolella metsäyhtiöiden vaatimusten ja asenteen ajateltiin kumpuavan kaukaa viime vuosisadan alkupuolelta. Useimmat alan työläiset kokivat jouluja Seitsemän viikon sulkusoppa Jumiutuneet työehtosopimus neuvottelut ajoivat Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n sitkeään työtaisteluun keväällä 2005. Seitsenviikkoisessa työtaistelussa oli vain häviäjiä. 20-21_historia.indd 20 12.12.2016 15.40.23
Paperiliitto 10/2016 | 21 Hilkka Lehtimaa / Varkauden museon valokuvakokoelma Ju kk a N är hi Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautui yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä on ilmestynyt koko vuoden kestänyt juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan viimeinen osa. ? Sulkusoppaa ja muuta evästä oli tarjolla Tampereen Keskustorilla 17.6.2005 järjestetyssä sulkusoppatilaisuudessa. ?Paperiteollisuudessa on nähty 2000-luvun puolella paljon koneiden ja kokonaisten tehtaiden sulkemisia. Kuvassa pituusleikkurilta tulleiden rullien käsittelyä Stora Enson Varkauden tehtailla 30.9.2010. Kyseessä olivat viimeiset paperikone 4:ltä valmistuneet rullat. sulkuun, jota jatkettiin aina työtaistelun loppuun asti. Soppaa ja sympatiaa Tiukkaan työtaisteluun pakotetut paperiliittolaiset olivat työnantajaliitolle kiitollisia yhdestä asiasta: hyvän yhteishengen luomisesta. Työsulun aikana ammattiosastot järjestivät eri paikkakunnilla paljon erilaisia tilaisuuksia, toritapahtumia, lakkotansseja ja muita kokoontumisia, joissa kerrottiin neuvottelutilanteesta ja jaettiin ruokaa, useimmiten ”sulkusoppaa”. Ruokahuollolla ja ammattiosastojen paikallisiin marketteihin järjestämillä lahjakorteilla oli sulutettujen perheille merkitystä rahapussissa tuntuvan pitkän kiistan aikana. Suomalaisille kuluttajille paperiteollisuuden työtaistelu näyttäytyi omalla tavallaan. Jotkut varautuivat kiistan pitkittymiseen hamstraamalla vessaja talouspaperia. Täydennyksenä kauppojen hyllyille ilmestyi ulkomaalaisia paperipakkauksia. Työtaistelun alussa niin tiedotusvälineet kuin mielipidetiedustelujen mukaan ihmiset yleensä sympatisoivat enemmän työntekijäpuolta. Tilanne kuitenkin muuttui, kun Paperiliitto hylkäsi ensimmäisen sovintoehdotuksen jälkeen myös toisen sovintoehdotuksen, joka oli liitolle ensimmäistä huomattavasti parempi. Puolustusvoitto Kahden hylätyn sovintoehdotuksen jälkeen paine sopimuksen aikaansaamiseksi kasvoi ja osapuolet neuvottelivat sen nopeasti valmiiksi. Työntekijäpuoli sai torjuttua useimmat heikennykset, mutta luopui jouluja jujuhannusseisokit luovuttamattomina asioina, eikä esimerkiksi lomien silpomista voitu hyväksyä. Paljon vartijoina Paperiliiton puolella sairaskarenssiesitys nähtiin piiskarangaistuksena ja pelättiin, että jos siihen suostuttaisiin, se yritettäisiin saada myös muille aloille. Paperityöntekijät kokivat olevansa paljon vartijoina. Metsäteollisuus ry oli valmis lakkoon, johon se provosoi Paperiliittoa. Lakon sijaan liitto julisti ylityökiellon, minkä tiedettiin aiheuttavan häiriöitä väkeään vähentäneissä tehtaissa. Seurauksena olikin työnseisauksia sekä pistelakkoja tehtailla. Toukokuun puolivälissä Paperiliitto ilmoitti kahden päivän lakosta, jotta valtakunnansovittelijan sovittelu käynnistyisi. Koska Paperiliitto julisti vain ”pätkälakon”, oli Metsäteollisuuden julistettava jäsenyritystensä työntekijät työhannusseisokeista. Toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun venynyt kiista kävi metsäyhtiöille kalliiksi. Kolme isoa metsäkonsernia kulutti sulkuun yli kaksinkertaisesti vuoden 2004 tuloksensa verran rahaa. Taloudellista haittaa koitui myös metsäteollisuuteen liitoksissa oleville yrittäjille, paperiteollisuuspaikkakunnille sekä koko talouselämälle ja yhteiskunnalle. Työtaistelun aikana virisi yleinen huoli koko suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta. Työnantajien työtaistelussa itselleen voittamat pienet hyödyt eivät näyttäneet seuraavina vuosina vaikuttavan tuotannon ja työpaikkojen pysymiseen Suomessa. Kyse oli isommista maailmantalouden kysymyksistä. Alkuvuodesta 2006 uutisoitiin Voikkaan tehtaan alasajosta, mitä seurasi muutaman vuoden kuluessa useiden muiden tehtaiden lopettaminen. ? P Seitsemän viikon sulkusoppa PAPERILIITTO 110 VUOTTA Hyödyt eivät näyttäneet vaikuttavan tuotannon pysymiseen Suomessa. 20-21_historia.indd 21 12.12.2016 15.40.24
22 | Paperiliitto 10/2016 Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Harri Nurminen R uokaa, juomaa ja tittelit pois. Takavuosina yritykset kestittivät henkilöstöään pikkujoulujen merkeissä lähes poikkeuksetta. Parhaimmillaan pikkujoulusta jäi mukavia muistoja ja lämmin mieli. Pikkujouluja pidettiin jopa useaan otteeseen, jotta jokaisella työvuorolla oli mahdollisuus osallistua juhlaan. Lahjojakin riitti jaettavaksi. Vaan sitten koittivat säästötalkoot. Pikkujoulut ja pukinkontit laihtuivat ja haihtuivat. Nykyisin ? rman pikkujouluista pääsee nauttimaan entistä harvempi työntekijä. Jokunen poikkeus sentään löytyy. Sellainen on Delfort Groupin Tervakosken tehdas. Tervakoskella yritysjohto on ymmärtänyt, että irtiotto arjesta on tarpeen. Joka vuosi tervakoskelaisten pikkujouluihin on osallistunut lähes 200 henkeä, kun koko henkilöstön vahvuus on 330. – Tällainen juhla luo me-henkeä, toteaa ammattiosaston sihteeri Tero Kekki. Lännenmiehiä ja ufoja Tervakosken pikkujouluenkelinä on toiminut seitsemän vuoden ajan tehtaan viestintäpäällikkö ja johdon assistentti Merja Hakarauta. Hän ideoi juhlat, jotka on aina pidetty Tervakosken Seuratalolla. – En koe järjestelyä vaikeana. Enemmän tämä antaa kuin ottaa, hän sanoo. Hakarauta aloittaa valmistelut jo alkuvuodesta. Esiintyjävaraukset on syytä tehdä ajoissa, sillä artisteilla piisaa joulukuussa vientiä. – Joka vuosi olen keksinyt teeman, jonka ympärille rakennan ohjelman ja tarjoilut. Teemoina on ollut villiä länttä, formuloita, avaruutta, talviurheilua ja kasinoa. Pikkujoulun teema on Tervakosken tehtaalla tarkoin varjeltu salaisuus. Kuiske kuuluu pitkin syksyä, mitähän se Merja nyt on keksinyt. – Hyvin salaisuus on säilynyt piilossa aina h–hetkeen asti. Tämän vuoden pikkujouluissa raikuivat kuumat latinorytmit, kun sambaryhmä Tervakoski otti joulun vastaan samban rytmein. Useilla muilla työpaikoilla pikkujoulut ovat muisto vain. Iloista joulua!? ?Tervakoskella muistetaan vielä työntekijöitä järjestämällä heille pikkujoulujuhlat. ? Topi Virtanen sambasi Tervakosken pikkujouluissa vauhdikkaasti jo alkuillasta. tanssi ja soitti. Samban soidessa Hakarauta pohti jo tulevan vuoden juhlaa: – Se voisi liittyä jotenkin itsenäisyyteen ja suomalaisuuteen. Mutta sen näkee sitten. Raumalla ikävän pitoa Sillä välin, kun Tervakoskella juhlitaan, meren rannalla Raumalla pidetään ikävää. UPM:n lahjaton linja ei tunnu henkilöstön mielestä lainkaan kivalta. – Edes joku pieni muistaminen olisi sellainen symbolinen mukava ele, toteaa ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Sihvonen. Soittokierros paljastaa, että varsinkin suurissa metsäkonserneissa pikkujouluja vietetään enää sattumoisin. Esimerkiksi UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin yksiköissä pikkujoulut voidaan kyllä järjestää, jos yksiköt itsenäisesti niin päättävät. Käytännössä juhlat ovat päättyneet useilla työpaikoilla aikaa sitten. FIRMAN JUHLAT 22-23_juhlatx.indd 22 12.12.2016 15.43.45
Paperiliitto 10/2016 | 23 vintolassa jouluaterian, mutta eivät kaikki, kertoo Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Tuomo Alanen. Niinpä. Kun ei työnantaja järjestä, pitää järjestää itse. Kaipolassa ammattiosasto on järjestänyt lasten pikkujoulut jo useana vuonna. Myös Imatralla on ammattiosasto asialla. Elokuvateemalliset juhlat tarjotaan ensin lapsille ja aikuiset juhlivat myöhemmin omissa juhlissaan. Monilla muillakin paikkakunnilla vietetään paperiliittolaisten järjestämiä joulujuhlia. Mäntässä pikkujuhannus Metsä Tissuen tehtaalla Mäntässä joulumieltä vielä löytyy. Koko henkilöstö saa työnantajalta paketin. Joululounas tarjoillaan jokaiselle työvuorolle vähän ennen pyhiä. Juhlatkin pidetään, mutta se tapahtuu kesällä. "Pikkujuhannusta" vietettiin viime kesänä ensi kertaa. – Työnantajan järjestämä tilaisuus oli iloinen yllätys, kertoo työsuojeluvaltuutettu Ahti Koivu. Kesäjuhlasta on tulossa perinne – konsernin kansainvälisellä tyylillä. – Keski-Euroopassa vietetään kesäjuhlia, joissa on musaa, ruokaa ja juomaa. Satunnaisen otannan perusteella ylenpalttisimmin työntekijöitään muistaa Jyväskylässä toimiva Karto. Vaikka joulunalunen on korttitehtaassa kiireistä aikaa, yhteistä virkistystä ei päästetä unohtumaan. Joululounas pari viikkoa ennen joulua on perinne. Sen valmistaa alusta pitäen ja runsaalla kädellä työpaikkaravintolan oma pääkokki Tiina Jäntti. Lahjojakin Kartolla jaetaan. Kaiken kukkuraksi tehtaan eri osastot viettävät kaupungilla pikkujoulut ruokailuineen ja ohjelmineen. Virman piikkiin.? P – Kaukaan tehtaalla ei ole pikkujouluja pidetty vuosiin työnantajan toimesta, toteaa ammattiosaston tiedottaja Pauli Vento. Aivan juhlimatta karjalainen kansa ei joulua kumminkaan odota. – On menty siihen, että tehtaan osastot pitävät omia pikkujouluja ja maksavat itse viulut. Omatoimiset pikkujoulut Juhlaton joulu vietetään niinikään UPM:n Jokilaakson tehtailla. – Ei pikkujouluja eikä mitään muutakaan. Sähköpostiin tulee joulun alla työnantajan jouluntoivotus. Jotkut osastonjohtajat saattavat tarjota alaisilleen henkilöstöraFIRMAN JUHLAT Näin työnantaja muistaa: ? Metsä Group konserni Koko henkilöstölle joululahja, paikkakunnittain järjestetään joulutai puurojuhlia. ? UPM konserni Yksiköt päättävät itsenäisesti, pitävätkö pikkujouluja. Käytännössä juhlia ei ole. Lahjoja ei jaeta. ? Delfort Group Tervakoski Yhteiset ohjelmalliset pikkujoulut koko henkilöstölle. ? Stora Enso Kaukopää Joulupuuro ja torttukahvit työpaikkaravintolassa ? Stora Enso Uimaharju Joulukinkku koko henkilöstölle, joulukahvit. ? Metsä Tissue Mänttä Joululounas työpäivän aikana ja joululahja. Kesällä "pikkujuhannus" ? Karto Oy Joululounas työpäivän aikana, lahjapaketti, ohjelmalliset pikkujoulut osastokohtaisesti ? Sappi Kirkniemi Joululounas työpäivän lomassa ? Efora Uimaharju Pikkujoulut ja lahja ”Tällainen juhla luo me-henkeä.” 22-23_juhlatx.indd 23 12.12.2016 15.43.46
?? | Paperiliitto ??/???? Teksti Mari Schildt Kuva Kaisa Sirén V aimon kanssa yhdessä se päätettiin. Kun tein viimeisen yövuoron Stora Enson Kemijärven sellutehtaalla vuonna 2008, seuraava yö alkoi Kemissä. Edellisellä pitkällä vapaalla kävin vuokraamassa asunnon ja vein sinne patjan, kahvinkeittimen ja television. Kemissä käyn töissä ja vapaat vietän kotona, yleensä vähintään sen neljä päivää. Pojat ovat jo aikamiehiä ja asuvat EteläSuomessa molemmat. Vaimolla on Kemijärvellä työt. Kilometrejä tulee 209 suuntaansa. Kaksi ja puoli tuntia siihen menee. Onhan se suhteellisen lyhyt matka täällä pohjoisessa. Matti Pirttijärven työmatkaa valaisevat revontulet. Ja seurana pohjoisen taipaleella ovat jänikset, koppelot, teeret ja porot. Revontulia työmatkalla K uinka juhlia satavuotiasta Suomea, kun rajat eivät tunnu tärkeiltä ja änkyrät ovat anastaneet kansallistunteen? Suomi täyttää pian sata vuotta. Muistan, kun Suomi täytti 80 vuotta: järjestimme ala-asteen jumppasalissa Suomi-näyttelyn, jossa esiteltiin tuohivirsuja, karjalanpiirakoita ja Väinämöisen lakkeja. Seattlessa asuessani kuuluin toimikuntaan, joka suunnitteli osapuilleen samanlaista tapahtumaa satavuotisjuhlien kunniaksi. ”Sauna, Sisu ja Sibelius”, joku ehdotti mainoslauseeksi. Esitelmiä talvisodasta, saappaanheittoa ja kantelemusiikkia. Jokin siinä jäi vaivaamaan. Saappaat ja kanteleet kaivetaan aina esiin kuin pyhävaatteet naftaliinista, mutta mitä ne edustavat? Miten ne liittyvät elämääni Suomessa? En kuitenkaan keksinyt parempaakaan. Ilman kansallisia symboleita, saunaa, sisua ja Sibeliusta, koko Suomen idea liukenee sormista. Ehkä vaikeuden tunnetta lisäsi se, että viime vuosina Suomen, kuten monen muunkin maan, lippuja ja symboleita on nähty niin negatiivisissa yhteyksissä. Niitä heiluttelevat uusnatsit, rajojensulkijat ja Odinin soturit. Kansallistunne on tahriutunut kuin Väinämöisen lakki juoksuhaudassa. Kaiken lisäksi nationalismi muovaa nyt tulevaisuuttamme. Tänä vuonna nationalistinen ajattelu, tai pikemminkin tunne, voitti esimerkiksi Britannian Brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalit. Sanotaan, että globalisaatio on kohdannut poliittiset rajansa. Rajat halutaan kiinni, ulkomaalaiset ulos ja työpaikat sisään. Oma maa ensin. Kun Suomi täytti 80 vuotta vuonna 1997, elettiin globalisaatiouskon aikaa. Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin kaksi vuotta aiemmin, ja pian markka vaihtui euroon. Internet alkoi pienentää maailmaa ja kaikki ostivat wokkipannut. Reissuun pääsi halvalla, ilman passia tai vaihtovaluuttaa. Minun kaltaiseni kolmikymppiset eivät äänestäneet Brexitin tai Trumpin puolesta. Me olemme kasvaneet globalisaation aikaan ja oppineet ajattelemaan, ettei kotimaa välttämättä ole kovin erilainen kuin muut maat. Suomen mainio koulujärjestelmä on antanut minulle kielitaidon, ja töitä voi tehdä muuallakin kuin omien rajojen sisällä. Älkää viekö karjalanpiirakkaani, nationalistit. Pakkaan sen mukaan, kun lähden tuohivirsut jalassa maailmalle ja yritän kertoa pienestä satavuotiaasta maasta, joka edistää yhteistyötä ja katsoo eteenpäin. Jos maailmalla ei kohta voi kulkea, se on sen pienen maan menetys. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Isänmaa repussa MAAILMALTA Älkää viekö karjalanpiirakkaani, nationalistit. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ Noora Mattila Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka asui Seattlessa kaksi vuotta. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 13.12.2016 14.59.14
Paperiliitto ??/???? | ?? Vaikka mieluummin sitä kotona olisi, totta kai. Kemijärvellä on harrastukset, ja kotona riittäisi tekemistä. Kalastan ja metsästän, teen harrastusmielessä metsätöitä. Talvella täällä napapiirillä on aina pimeää, lähti tai tuli. Siihen vaan kiinnittää huomiota, että katohan, on revontulet. Milloin ne palavat ja milloin ovat vihreät. Kesällä on aina valoisaa. Jos on hyvä jänisvuosi, niitä saattaa nähdä yhdellä reissulla viisi tai 15. Kun on lintujen kevätaika, tien syrjällä näkyy kivensyöjiä. Niitä tulee laskettua, että montako koppeloa ja montako teertä siinä sattuu olemaan. Koputan puuta, että saan porot väistettyä. Ne on tottuneet syömään tien varressa. Mutta vasomisaikaan ja vasomisajan jälkeen, kun vasat eivät vielä ole tottuneet, silloin ne kilmoilee vähän enemmän. Tarkkana joutuu olemaan, on ne arvaamattomia eläimiä. Toivon vaan, että jos osuu, niin ei ole hirvi, johon osuu. Kiinalaiset suunnittelevat Kemijärvelle biotuotetehdasta. Minä osaan varautua siihen, että saattaa ikä suojella, että sinne ei tarvitse mennä. Mutta tyytyväisiä siitä Kemijärvellä ollaan. Saataisiin taas kaupunkiin elämää. Se tässä on ollut parasta, että on työpaikka. Siksi mielelläni kuljen, ja olen tyytyväinen, että olen saanut jatkaa samassa talossa. Ilman ei osaisi olla. P Revontulia työmatkalla Kemijärveläinen Matti Pirttijärvi, 53, on prosessinhoitajana Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaalla Kemissä. Teksti Marjaana Lehtinen M etsä Groupin biotuotetehtaan rakennustyömaalla ruopattiin Kuhnamo-järven rantaa syksyllä 2015. Suojauksesta huolimatta maa-ainesta lähti liikkeelle, mikä ajoittain samensi alapuolista vesistöä. Yhtiö halusi paikata taimenten kudulle lähimmällä koskipaikalla Kapeenkoskella mahdollisesti aiheutunutta haittaa ja osallistui viime lokakuussa 2 500 kalanpoikasen istutukseen. Noin kymmensenttiset taimenet hajautettiin 20 paikkaan, jotteivät ne joutuisi heti ahnaiden petokalojen kitaan. – Minulle on henkilökohtaisesti kunniaasia, että vesistöihin aiheutuu haittoja ja päästöjä mahdollisimman vähän, sanoo biotuotetehtaan ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa, joka suunnistajana arvostaa luontoa ja liikkuu itsekin vapaa-ajallaan samoissa koskimaisemissa. Kalojen liikkeitä seurataan jo nyt Entä jatkossa? Uusi tehdashan tuottaa 2,5 kertaa enemmän sellua kuin vanha ja laskee enemmän jäähdytysvettä järveen. Se on tosin puhdasta, mutta talvella järvivettä lämpimämpää. Asia on huomioitu ympäristöluvassa. – Kesällä konsulttimme pyydysti taimenia alapuolisesta vesistöstä ja laittoi niihin telemetrimerkinnät, joiden avulla niiden liikkumista voidaan seurata kaikuluotaimella jo ennen kuin uusi tehdas käynnistyy. Näin saamme verrokkitietoa siihen, miten isompi jäähdytysvesimäärä vaikuttaa kalojen nousemiseen kalaportaita pitkin Kuhnamosta Keiteleeseen, Tupitsa selvittää. Uuden tehtaan jäähdytysvesien vaikutusta on myös laskettu matemaattisilla malleilla. Niiden perusteella vaikutus jää purkuputken suulta vain noin kilometrin alueelle. Metsä Group aikoo seurata kalojen liikkumista tehostetusti parin vuoden ajan tehtaan käynnistymisestä. P . Äänekosken lähellä sijaitsevassa Kapeenkoskessa vilistää arvokaloja jatkossakin. Kalajuttuja Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänevoiman katolta 12.12. biotuotetehdas.? Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 13.12.2016 14.59.15
26 | Paperiliitto 10/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K un väki vähenee ja tuotanto supistuu, ei valtuutetullakaan ole enää paljon tehtävää. Tällaisen tilanteen edessä on sysmäläisen Kansiopalvelun työsuojeluvaltuutettu Jari Nora. Uusiopahvista kansioita valmistavalla tehtaalla on enää neljä työntekijää kolmen ollessa lomautettuna. Jäljelle jääneet tekevät nelipäiväistä työviikkoa. – Töiden jatkumisesta on koko ajan epävarmuus. Se on sellaista varpaillaan oloa. Tilannetta hankaloittaa se, että tiedonkulku johtotasolta takkuilee, Nora summaa. Työntekijät reagoivat epävarmuuteen eri tavoin. Kansiopalvelussa on Noran mukaan menty huumorilla. Yt-toimikunta on lakkautettu. Työsuojelupäällikkö on kuitenkin saatu pitää. Nora miettii, että työnantajalla ei ole enää intoa satsata työsuojeluun. – Kuulosuojaimet meillä on, mutta esimerkiksi työkengät ja muut varusteet joudumme pulittamaan omasta pussista. Joudumme myös nostamaan ja kantamaan noin kymmenen kilon painoisia laatikoita, mutta suunnitelmat paineilmalla toimivan nostolaitteen hankkimiseksi ovat tyrehtyneet. Ajat ovat tosiaan muuttuneet. Kun Kansiopalvelu muutti yksiin tiloihin vuonna 1999, oli työntekijöitä vielä 50. Ennen sitä työntekijöitä oli jopa enemmän, muistelee Nora, joka itse tuli tehtaalle töihin vuonna 1989. Työsuojeluvaltuutetuksi hän ryhtyi 2000-luvun alkupuolella. – Toiminta oli silloin vilkasta. Oli monenlaista tykytoimintaa ja yhdessä harrastamista. Luottamusmies Mika Leppänen halusi tietää, miten työpaikalla toimii työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen yhteistyö. – Yhteistyö pääluottamusmiehen kanssa toimii hyvin, vaikka hiljaistahan meillä on tällä rintamalla. Noran kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten saatte tietoa johtotasolta? ? P ”Se on sellaista varpaillaan oloa.Tiedonkulku johtotasolta takkuilee.” Varpaillaan Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Jari Nora ? Painaja ? Työsuojeluvaltuutettu Kansiopalvelu Oy:ssä ? Työntekijöitä 7, joista 3 lomautettuna. Jari Noran työpaikalla Kansiopalvelussa on töiden jatkumisesta jatkuva epävarmuus. Paperiliiton oma hyvinvointiloma 1 Paperin pakkoloma on Paperiliiton oma hyvinvointiloma. Vuonna 2017 lomaillaan Kuopion kupeessa Tahkolla (tahko.com/fi/). Loma järjestetään yhteistyössä Sokos Hotel Tahkon kanssa. Loma on 4 vuorokauden mittainen urheilullinen tauko arkeen. Voit halutessasi ottaa lomalle perheenjäsenesi mukaan. Lomalla on ohjattua toimintaa joka päivä. Loma ei aiheuta karensseja, eikä siellä ole osallistumispakkoja. Sen on ihan pakko olla hyvä! Loma on suunnattu Paperiliiton työssäkäyville ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Paperiliitto tukee omien jäsentensä osallistumista lomalle. Lomajakson hinta on jäsenille 200 euroa (majoitus 2 hengen huoneissa). Majoituttaessa yhden hengen huoneessa, loman hinta on jäseniltä 300 euroa. Perheenjäsenen, joka ei ole liiton jäsen, hinta lomalle on talvilomalla 444 €/aikuinen ja syyslomalla 468 €/ aikuinen, lapset 4–13 vuotta 225 €. Huom! Tämä loma on maksullinen myös työttömille jäsenille. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksessa esitettyjen perusteluiden perusteella. Paperin Pakkoloma 13.–17.2.2017 Break Sokos Hotel Tahko Haku päättyy 19.1.2017 Paperin Pakkoloma 18.–23.9.2017 Break Sokos Hotel Tahko Haku päättyy 24.8.2017 Yhteistyössä SAK, TUL, Kisakeskus ja Paperiliitto 2 Paperiliitto, SAK, TUL ja Kisakeskus järjestävät lapsiperheille perinteisen Pohjantähti-leirin urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa. Vuoden 2017 leiri on järjestyksessään 30. Pohjantähti-leiri, joten leirillä on syytä juhlaan. Leirillä on runsaasti monipuolista ohjelmaa kädentaidoista liikuntatuokioihin ja leikkimielisiin kilpailuihin. Lapsille on omia ryhmiä ikäryhmittäin ja aikuisille omaa ohjattua liikuntaa ja toimintaa. Paperiliitto tukee omien jäsentensä ja heidän perheittensä osallistumista Pohjantähti-leirille. Leirille haetaan Paperiliiton kautta. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksissa esitettyjen perusteluiden perusteella. Pohjantähti-leiri 2.–8.7.2017 Kisakeskus, Raasepori www.kisakeskus.fi Omavastuu: aikuiset 218 €, lapset 4–16-vuotta 109 €, alle 4-vuotiaat maksutta. Yhteistyössä TUL, SAK ja Paperiliitto. Haku päättyy 13.4.2017 Lomajärjestöjen lomat 3 Paperiliiton kautta voi hakea Hyvinvointilomat ry:n järjestämille tuetuille lomille. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa, Salonsaaren lomakylässä ja Lomakoti Kotorannassa. Kaikki lomat toteutetaan täyshoidolla. Katso tarkemmat ohjelmat Paperiliiton wwwsivuilta. Matkakuluista ja mahdollisten retkien kustannuksista lomalaiset vastaavat itse. Lomat ovat Raha-automaattiVirkistymistä vuodelle 2017 26-27_hiomo.indd 26 14.12.2016 10.37.41
Lomia on tarjolla kaikissa elämäntilanteissa oleville jäsenille ja heidän perheilleen. Paperiliitto 10/2016 | 27 HIOMO yhdistyksen tukemaa toimintaa. Lomat ovat kaikille avoimia ja osallistujat valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Sosiaalisia syitä loman saamiselle voivat olla mm. pienet tulot, velat, monilapsinen perhe, yksinhuoltajuus, terveydelliset syyt tai yksinäisyys. Tuetun loman voi saada enintään joka toinen vuosi. Muistathan perustella hakemuksesi. Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemus lähetetään Paperiliittoon. Lomalle pääsevien valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. LAPSIPERHEILLE Lapsiperheiden pääsiäisloma 12.–17.4.2017 Lomakeskus Huhmari lomakeskushuhmari.com omavastuu 100 €, alle 16-vuotiaat lomailevat maksutta vanhempiensa mukana Yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Haku päättyy 12.1.2017 Lapsiperheiden syysloma 23.–28.10.2017 Lomakeskus Huhmari www.lomakeskushuhmari.com omavastuu 100 €, alle 16 -vuotiaat lomailevat maksutta vanhempiensa mukana. Yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Haku päättyy 25.7.2017 TYÖTTÖMILLE Työttömien loma 29.5.–3.6.2017 Salonsaaren lomakylä www.salonsaari.com omavastuu 50 € Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Haku päättyy: 28.2.2017 ELÄKELÄISILLE Yhdessä enemmän 30.10.–4.11.2017 Lomakeskus Huhmari www.lomakeskushuhmari. com omavastuu 100 € Yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Haku päättyy 1.8.2017 Sydänloma 14.–19.5.2017 Lomakoti Kotoranta kotoranta.fi Yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Omavastuu 90 € Haku päättyy 14.2.2017 Lomille hakeminen Liiton oma hyvinvointiloma (Paperin pakkoloma), lomajärjestöjen lomat, Pohjantähti-leiri 1 Paperin Pakkolomalle ja lomajärjestöjen lomille haetaan ensisijaisesti sähköisesti. Hakulinkki löytyy Paperiliiton verkkosivuilta www.paperiliitto. fi kohdasta Jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. Mikäli et voi hakea sähköisesti, tulosta lomatukihakemus verkkosivuiltamme (linkki lomakkeeseen kunkin loman tiedoissa) tai pyydä lomake ammattiosastosi lomavastaavalta tai liiton toimistosta, puh. 0102 897 700. Pohjantähti-leirille haetaan lähettämällä hakulomake Paperiliiton toimistoon. 2 Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Perhelomia hakiessasi muista merkitä myös lasten henkilötunnukset. Muista päivätä ja allekirjoittaa paperinen hakemus. 3 Viimeisen hakupäivän jälkeen sähköinen hakumahdollisuus poistuu käytöstä. Paperinen hakemus on lähetettävä liiton toimistoon noin 2,5 kuukautta ennen loma viikon alkua. Tarkista lomakohtainen viimeinen hakupäivä valitsemasi loman kohdalta! Paperinen lomahakemus palautetaan liiton toimistoon osoitteella: Paperiliitto r.y. Hanna-Kaisa Siimes PL 326 00531 Helsinki 4 Huom! Lomajärjestöjen lomien lopulliset valintapäätökset tekee ao. lomajärjestö. Lomajärjestöt ilmoittavat valinnasta kirjeitse tai sähköpostitse ilmoittamaasi osoitteeseen. Tarkkaile postiasi. Seuraa lomatarjouksia liiton verkkosivuilta ja Facebookista. Lisätietoja lomista antaa liiton lomavastaava Hanna-Kaisa Siimes p. 0102 897 729, hanna-kaisa.siimes@ paperiliitto.fi ? P M itä: Luottamustehtävässä toimiminen vaatii osaamista. Tehtävät vaativat sitoutumista myös itsensä kehittämiseen, jotta työkavereiden asioita hoidettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kenelle: Uusille ja vanhoille luottamushenkilöille. Pitkään luottamustehtävissä toimineille on tarjolla myös täydennyskoulutusta. Missä: Koulutukset järjestetään Kiljavan opistolla, Nurmijärvellä. Milloin: Ympäri vuoden. Esimerkkejä Paperiliiton omista kursseista: Luottamusmiesten peruskurssi, 30.1.–3.2. Luottamusmiesten peruskurssi, 24 .–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi, 25 .–29.9. Luottamusmiesten jatkokurssi, osa 1, 2.–6.10. Luottamusmiesten jatkokurssi, osa 2, 6.–10.11. Lista täydentyy myöhemmin. Kiljavalla järjestetään myös Järjestöaktiivien kursseja, joille voivat osallistua kaikki ammattiosastojen hallitusten ja jaostojen jäsenet ja varajäsenet. Kuka maksaa: Paperiliitto korvaa kurssikulut täysihoitoineen sekä matkat matkustusohjesäännön mukaisesti. Eräiden kurssien osalta työnantaja korvaa osan kuluista. Näin pääset koulutukseen: 1. Järjestä vapautusta työstäsi. 2. Jos olet luottamusmies, työsuojeluedustaja, ammattiosaston puheenjohtaja tai olet muussa yhteistoimintaan liittyvässä tehtävässä, selvitä ammattiosastosi opintovastaavalta tai liitosta, korvaako työnantaja ansionmenetyksen. 3. Täytä kurssihakemuslomake. Saat sen ammattiosastosi opintoasioiden hoitajalta, liiton tai Kiljavan opiston kotisivulta (www. paperiliitto.fi/koulutus tai www.kio.fi). 4. Lähetä hakemuksesi (liiton ja opiston kappaleet) Paperiliittoon hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Katso koko kurssitarjonta Paperiliiton sivulta: www.paperiliitto.fi/koulutus. Lisätietoja koulutuksista: Päivi Turtiainen, p. 0400 759 887 Riitta Kaukonen, p. 0400 759 875. ? P Koulutusta luottamus henkilöille Ku va t 12 3R F Muista hyödyntää lomaillessasi myös liiton omia lomapaikkoja. Lisätietoja: www.paperiliitto.fi Paperiliitto korvaa kurssikulut täysi hoitoineen sekä matkat. 26-27_hiomo.indd 27 14.12.2016 10.37.42
28 | Paperiliitto 10/2016 HIOMO A nsiopäivärahan perusosa, taitekohta ja lapsikorotukset laskevat. Tämä johtuu eduskunnan hyväksymästä lakimuutoksesta, jonka takia kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotetun ansio-osan määrä laskee. Ilman korotettua ansio-osaa maksettavan ansiopäivärahan taso laskee työttömyyttä edeltävästä palkasta riippuen useimmilla 4–10 euroa. Lapsikorotukset laskevat enimmillään noin 1,70 euroa kuukaudessa. Korotetun ansio-osan leikkauksen vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat henkilön tulot ovat olleet ennen työttömyyttä. Vaikutus vaihtelee muutamasta kympistä satoihin euroihin kuukaudessa. Korotettua ansio-osaa maksetaan ensi vuonna pääosin enää vain työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua ansio-osaa on aiemmin voinut saada myös pitkän työhistorian perusteella. Lakimuutoksia työttömyysturvaan 2017 Ansiopäivärahan enimmäisajat Ansiopäiväraha enimmäisaika on 400 päivää. Jos henkilö ei ole työskennellyt yli kolmea vuotta, ansiopäivärahan enimmäisaika on 300 päivää. Kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja työskennellyt viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, ansiopäivärahan enimmäisaika on 500 päivää. Hakijat siirtyvät enimmäisajan (300/400/500) täytyttyä suoran työmarkkinatuelle. Uusia enimmäisaikoja noudatetaan, kun ensimmäinen maksettu päivärahapäivä on vuoden 2017 puolella. Omavastuuaika Omavastuuaika pitenee 1.1.2017 lukien 5 päivästä 7 päivään. Seitsemän päivän omavastuuaikaan siirrytään, kun omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Korotusosien maksaminen Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotusosa alenee. Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan 32,40 erotuksesta (aikaisemmin 58 %). Kun päiväpalkka on kuukaudessa suurempi kuin 95-kertainen perusosa (95 x 32,40), ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 25 prosenttia (aikaisemmin 35 %). Korotusosien määrää koskeva muutos tulee voimaan ilman siirtymäaikaa, riippumatta siitä, onko korotusosan maksaHIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN Vuosi 1962 oli paperiliittolaisille vilkas ja täynnä tuloksellista toimintaa. Kesäkuussa pidettiin liittokokous ja loppuvuonna kehitettiin työehtosopimusta. Lisäksi oli uudistettu paikallisia palkkasopimuksia ja tehostettu laajenevaa opintoja valistustoimintaa. Liiton jäsenmäärä oli noussut yli 22000:n. Liiton hajotusyritykset olivat osoittautuneet tuloksettomiksi, mutta ay-liike oli kokonaisuudessaan käymistilassa, arvioi liittotoimikunta. Liitto vetosi vakavasti kaikkiin osapuoliin, jotta ay-liikkeessä saataisiin aikaan yhtenäisyys: ”Kiistat on sovittava ja rakennettava työ on kaikkialla – keskusjärjestöissä, liitoissa ja osastoissa – saatava käyntiin.” ? P Uutta rakentamaan minen aloitettu ennen 1.1.2017. Pitkän työuran perusteella maksettavasta korotusosta luovutaan. Jos hakijan työsuhde on päättynyt ennen 1.1.2017, hänelle voidaan maksaa korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella 30.6.2017 asti. Tämän korotusosan määrä alenee samalla tavalla kuin työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavan korotusosan määrä. Lisäpäiväoikeuden raja nousee Työllistämisvelvoite alkaa koskea 60 vuotta täyttäneitä, koska 1957 syntyneet pääsevät lisäpäiville vasta 61-vuotiaana. Työja elinkeinotoimiston on järjestettävä 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa ennen kuin hänen enimmäisaikansa oikeuteen saada palkansaajan työttömyyspäivärahaa päättyy. Henkilölle voidaan enimmäisajan (500 päivää) jälkeen maksaa ansiopäivärahaa, jos hän on 60 vuotta täyttäneitä koskevan työllistämisvelvoitteen piirissä ja osallistuu miKorotetun ansiopäivärahan taso laskee merkittävästi vuodenvaihteessa. Kemijärven osasto 84 Paperiliiton XXII liittokokous: Vaaliliittojen ja valitsijayhdistysten perustamisasiakirjojen hakuaika on Kemijärven työväentalolla 3.1.2017 klo 11.00 – 16.00. Asiakirjojen sisäänjättö tapahtuu samanaikaisesti Kemijärven työväentalolla 17.1.2017 klo 11.00 – 16.00. OSASTOT Ansiopäiväraha pienenee Ensi vuonna työttömäksi jäävien ehdot eri etuuksien suhteen ovat monin osin erilaiset kuin aiemmin työttömäksi jääneiden. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Paperiliiton ja Työttömyyskassan henkilökunta 28-29_hiomo.indd 28 14.12.2016 18.18.58
Paperiliitto 10/2016 | 29 HIOMO HIOMO Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta työttömyysetuutta Enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksettaisiin soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Aiemmin päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen. Liikkuvuusavustus Ansiopäivärahan saajat tulevat uuden liikkuvuusavustuksen piiriin. Liikkuvuusavustus korvaa työttömälle matkatai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen, noin 700 euroa kuukaudessa, ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen on aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Ansiopäivärahan saajalle liikkuvuusavustuksen maksaa työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Liikkuvuusavustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista. ? P Vuoden vaihtuessa muista nämä Mikäli olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2017 ja omistat maatai metsätilan, harjoitat yritystoimintaa tai saat osatyökyvyttömyyseläkettä, tutustu seuraaviin ohjeisiin. ?Maatai metsätalouden vaikutus päivärahaan Jos omistat maatai metsätilan, toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2015. ?Yritystoiminnan vaikutus päivärahaan Jos harjoitat yritystoimintaa – olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa – toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2015. ?Osatyökyvyttömyyseläke Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita eläkepäätös vuodelle 2017 työttömyyskassaan. Palkka ennen työttömyyttä Ansiopäiväraha 2017 / kk Muutos vuodesta 2016 Korotettu ansiopäiväraha 2017 / kk Muutos vuodesta 2016 Ansiopäivärahan muutos hin tahansa työllistymistä edistävään palveluun. Henkilölle voidaan enimmäisajan (400/500 päivää) jälkeen maksaa ansiopäivärahaa, jos hän on 57–59vuotiaita koskevan työllistämisvelvoitteen piirissä ja sen nojalla osallistuu kuntoutustukeen tai työvoimakoulutukseen. Palkkatukityö Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea työja elinkeinotoimistolta. Palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa enää vuonna 2017 täytenä, jatkossa vain 75 prosenttia työstä voidaan lukea työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon työssäoloehdon henkilön on työskenneltävä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa. Edellä mainittu koskee 1.1.2017 lukien aloitettuja palkkatuettuja työsuhteita. Palkkatuetusta työstä 100 % kerryttää työssäoloehtoa, jos työ on järjestetty työllistämisvelvoitteen perusteella. Katso kohta työllistämisvelvoite. Omaehtoinen opiskelu Omaehtoisiin opintoihin ei enää makseta kulukorvusta. Työnhakijan omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun ajalta maksetaan kulukorvausta, jos tukijakso on alkanut viimeistään 31.12.2016. Jos opiskelu on alkanut vuoden 2016 puolella, mutta tuen maksaminen vasta 1.1.2017 jälkeen, ei kulukorvausta enää makseta. 1 000 € 1 500 € 2 000 € 2 500 € 3 000 € 3 500 € 4 000 € 4 500 € 5 000 € 812 € 1 027 € 1 241 € 1 456 € 1 670 € 1 820 € 1 916 € 2 011 € 2 106 € -3 € -4 € -4 € -4 € -4 € -10 € -10 € -10 € -10 € 838 € 1 100 € 1 362 € 1 625 € 1 887 € 2 071 € 2 190 € 2 310 € 2 429 € -10 € -25 € -39 € -54 € -68 € -107 € -154 € -202 € -250 € Ansiopäiväraha pienenee 12 3r f TyöttömyysKASSAN YHTEYSTIEDOT ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429. Kiinteästä verkosta soitettaessa operaattorin perimä paikallisverkkomaksu, matkapuhelimesta soitettaessa operaattorin perimä matkapuhelinmaksu. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa 28-29_hiomo.indd 29 14.12.2016 18.18.58
30 | Paperiliitto 10/2016 Kaskisissa on tekemisen meininki Lehdessä 2 päästiin tutustumaan Metsä Boar din Kaskisten sellutehtaan yövuoroon. – Meille kuuluu ihan hyvää. Tuotantovauhti on ollut kova, ja on tehty tuotetta tarpeeseen. Yrityksessä investoinnit ja ajattelumaailma on mennyt siihen suuntaan, että tulevaisuudessakin täällä tehtäisiin töitä. En usko, että kukaan kokee työpaikan olevan uhattuna, Tero Honkonen kertoo. Kaskisissa tehdään yhä lyhyttä kiertoa, jossa yövuoroja on kaksi peräkkäin. Honkosen mukaan se tuntuu sopivan suurelle osalle porukasta. (MS) Monta hyvää muutosta Numerossa 4 ruokolahtelainen Pasi Hietanen metsästi kadonnutta vyötäröä. Miehen elämäntapamuutos on tuottanut tulosta: Paino on nyt tavoitteessa eli 85 kilossa. Vyötäröltä on lähtenyt 15 senttiä. Vaatekoko on vaihtunut XL:stä ja L:stä M:ään. Hietanen suunnittelee edelleen syömisensä ja ottaa eväät mukaan töihin. Alkoholinkulutus on vähentynyt tuntuvasti. Töissäkin on ollut muutoksia. Hietanen pääsi vaihtamaan selkää rasittavan trukkikuskin työn turvallisuusvalvojan työhön. Ja mikä parasta: – Myös kauniimpi osapuoli on nykyisin kuvioissa mukana. (TS) Juankoskella odotetaan edelleen Juankosken kartonkitehtaan vaiheista kerrottiin numeroissa 5 ja 6. Syksyllä siellä on edelleen tehty tehty 2–3 viikon koeajoja. –Kuun vaihteessa tuli viesti, että omistajilla on tarkoitus aloittaa puolen vuoden sisällä kunnossapitohommat kartonkikoneen nostamiseksi tuotantoon. Mukavaltahan se kuulostaa, mutta kun näitä juttuja on puhuttu aikaisemminkin, että mihin sitä sitten uskoo, miettii kartonkitehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Vinni. – Saisi edes päällystyksen pystyyn, sekin työllistäisi noin 30 työntekijää, Vinni toivoo. (MS) Juuruskorvet eivät kelotu Heinäkuun numerossa tutustuttiin myös raumalaisiin Eija ja Simo Juuruskorpeen. Vauhdikas pariskunta kertoi kesällä, että sitku-elämä ei ole heitä varten. Syksyllä he ovat olleet Lemmenjoella melomassa ja Kuusamossa kalastamassa. Äskettäin he palasivat kahden viikon reissulta Thaimaasta. –Ainahan me ollaa menossa, kun vaan vapaata löytyy Simolle, Eija nauraa. Jouluksi pariskunta suuntaa Leville. – Hiihdellää ja kyl me laskettelukamppeetki mukaan oteta. Semmost sinist hämärää viätetä. Se on meil semmone, et tykätään jouluajast siäl pohjoses, Eija kertoo. (MS) Lapsiperheen arki rullaa Lehdessämme numero 6 lappeenrantalainen Heikki Vento iloitsi isyysvapaan leppoisista päivistä. Elokuun alkupuolella töihin palannut Vento kertoo, että arki rullaa hyvin. – Jenni kasvaa ja kehittyy. Hän kiipeilee, syö itse lusikalla ja puhuu muutamia sanoja kuten äiti, ikkä, moi, kissa ja pupu. Vennon puoliso on kotona Jennin ja esikoistyttären kanssa. Veri vetää Ventoakin kotiin. – Harrastan liikuntaa, mutta töistä kotiin tultua lähteminen on hyvin vaikeaa. Hyödynnänkin liikkumiseen työmatkoja tai menen suoraan töistä salille. (TS) Myötäelämistä surussa Numerossa 7 kerroimme Kaukopään tehtaalta irtisanotusta Risto Hyypöläisestä, joka pääsi tehtaalle takaisin kesätöihin. Kesätöiden loputtua hän on ollut työttömänä. Joulukuun 4. päivänä elämään tuli suru, joka pyyhki tieltään kaiken muun. Yksi Imatran ampumavälikohtauksessa menehtyneistä naisista oli Hyypöläisen serkku. – Olin SPR:n vapaaehtoisena keskittymässä kriisitiedotukseen, kun sain tietää, keitä kuolleet olivat. Sillä hetkellä auttajastakin tuli autettava. Tällaisen tragedian jälkeen olisi pureuduttava syvälle. Mietittävä ihan oikeasti, miten rakentaa yhteiskunta sellaiseksi, että kaikilla olisi hyvä olla. Ettei tällaista enää tapahtuisi. Itse hän tekee sen, minkä voi: hyppää autoon, ajaa serkun lesken luokse ja on läsnä hänelle. (TS) ? P Käy antamassa äänesi vuoden 2016 parhaalle kannelle ja jutulle osoitteessa www.paperiliitto.fi. Mielipiteensä kertoneiden kesken arvomme kolme 50 euron lahjakorttia. Osallistu äänestykseen 13.1.2017 mennessä. Mitä kuuluu? Kymmeniä tarinoita, lukuisia Paperiliiton jäseniä ja työpaikkoja. Mitä arjen sankareille kuuluu joulun alla? ?Mikä on mielestäsi vuoden 2016 paras kansi? Käy äänestämässä osoitteessa www.paperiliitto.fi. Voit voittaa lahjakortin. Aina menossa Työ on kuljettanut Pekka Tolosta kymmeniin maihin vuosikymmenten ajan. Reissuelämä on rankkaa, mutta silti se on mennyt veriin. Nro 3/2016 ? 15.4.2016 ? 58. vuosikerta ”Oon verrannut tätä mun soittamista johonkin futiksen ö-divariin.” s. 24 Varkaudessa uusi kone ja yt-neuvottelut s. 4 | Biodieseliä Kaukaalta s. 8 | Pankaboardin tuottavuusloikka s. 16 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 6.4.2016 13:43:13 Miehen työ Jouni Hänninen auttaa sairasta isäänä. Läheisistä huolehtiminen on hänestä itsestään selvää. Nro 1/2016 5.2.2016 58. vuosikerta ”Naurua piisasi silloinkin, kun rekka ajoi ohi ja pyyhkäisi peruukkini mennessään.” s. 24 Maailmalle työn perässä s. 16 | Paperiliitolla 110-vuotisjuhlavuosi s. 20 + 28 | Yökyöpelit-sarja alkaa s. 32 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 12.12.2016 10.05.56 Liian hyvää? Pipelife Finlandin johtamistapa kuulostaa melkein liian hyvältä ollaksen totta. Marko Hyttisen työnantaja antaa työntekijöiden vaikuttaa. Nro 8/2016 28.10.2016 58. vuosikerta ”Minä haluan aina olla läsnä lapseni elämässä.” s. 24 Suurliitto-hanke etenee s. 4 | Työmatkaliikunta koukuttaa s. 16 | Luottamusmies – luottamuksella s. 23 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 20.10.2016 7.12.29 Onnen päivät päivät Marko Alander nauttii täysin siemauksin perhevapaasta. – Lasten kanssa vietettyä aikaa ei voi mitata rahassa, hän sanoo. Nro 6/2016 31.8.2016 58. vuosikerta ”Käytössäni on itse paranneltu hylly, johon mahtuu noin 85 paria tennareita.” s. 17 Kymille jätti-investointi s. 4 | Juankoskella jälleen liikehdintää s. 6 | Kesätyö on arvokas kokemus s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 22.8.2016 11:06:29 Jojo seis Pasi Hietasen paino on heilahdellut ylös alas. Nyt hän haluaa vatsanseudun pysyvästi hoikemmaksi. Miten se tapahtuu? Nro 4/2016 ? 27.5.2016 ? 58. vuosikerta ”Ei onni ole uusi hieno auto tai lomareissu, vaan se koostuu sivuasioista.” s. 24 Kesäduunia 4600 nuorelle s. 6 | Auttaako palkkamaltti? s. 16 | Kenelle juhlavuoden jalkapallokuninkuus? s. 28 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.5.2016 13:49:56 Arvoitus Premium Boardin tuotanto ei tunnu alkavan eikä toiminta loppuvan. Mitä Juankosken tehtaassa oikein tapahtuu? Nro 5/2016 ? 1.7.2016 ? 58. vuosikerta ”Sanoin meijä flikal, et on se outo tyyppi, et ko pyytää tanssima.” s. 24 Kiky toi 24 lisätuntia s. 4 | Investointi Imatralle s. 6 | Jäsentapahtumasa lähes 6000 kävijää s. 28 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 21.6.2016 16:26:55 Muailman paras – En vaihtais pois. Noppeesti on tikissä! Raija Rissanen iloitsee työpaikkansa 12-tuntisesta työaikamuodosta. Nro 2/2016 18.3.2016 58. vuosikerta ” Monikaan ei tiedä, että partion voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa.” s. 30 Yt:t toivat vähennyksiä Äänekoskelle s. 4 | Suurliiton valmistelu etenee s. 10 | Saimaannorppa tarvitsee ihmistä s. 18 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 12.12.2016 10.07.07 Nro 9/2016 ? 25.11.2016 ? 58. vuosikerta ”Kaksi onnellista kotia oli parempi kuin yksi huonompi.” Jani Lopakka, s. 24 Fuusiohankkeelle suuntaviivat s. 4 | Kaasuvuoto Veitsiluodossa s. 8 | Eläkeuudistus tuo muutoksia eläkeikään s. 22 PAPERI Li it to Osa elämää Mika Mattila tuntee työelämän muutokset kiireenä ja yksin teke mi senä. Silti toive työssä viihtymisestä elää. 1_kansi.indd 1 13.12.2016 14.44.12 Hyvä jätkä Vai tasavertainen työkaveri? Tiia Hassi on työvuoronsa ainoa nainen. Löylyjen lämmössä hän puhuu suunsa puhtaaksi. Nro 10/2016 ? 23.12.2016 ? 58. vuosikerta ”Talvella täällä napapiirillä on aina pimeää, lähti tai tuli.” Matti Pirttijärvi, s. 24 Nollatoleranssi kiusaamiselle s. 8 | 12-tuntisen kokeilut laajenivat s. 16 | Työnantajien joulumieli hukassa? s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.12.2016 16.41.01 Tehtaan leipuri Anna Liisa Shemeikka leipoo Mäntän tehtaan laboratoriossa, mutta miksi hän tekee taikinaa nyt vain puoli annosta? Nro 7/2016 30.9.2016 58. vuosikerta ”Käyn lähibaarissa päivittäin kahvilla ja juttelemassa ukkojen kanssa.” s. 25 Kotkamills vaihtoi paperista kartonkiin s. 4 | Työllistymisen monet kasvot s. 16 | Tule Paperiduunarit-näyttelyyn s. 26 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 21.9.2016 22.14.40 1 6 3 8 2 7 4 9 5 10 Teksti Mari Schildt (MS) ja Tiina Suomalainen (TS) 30-31_kassa-ristikko.indd 30 13.12.2016 16.42.36
Paperiliitto 10/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 9/2016 täyttäneistä palkinnon sai Matti Sarkkinen, Oulu. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 18.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 9/2016 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 13.12.2016 16.42.37
32 | Paperiliitto 10/2016 Teksti Sari Kangas J ukka Lumijärvelle ensimmäiset salsa-askeleet olivat järkytys. Järkytyksen syynä ei ollut oma tanssitekniikka eikä rytmin oppimisen vaikeus. Ne tuottivat hikipisaroita vasta myöhemmin. – Ihan aluksi vaikeaa oli päästä yli siitä, että tällainen perusäijä tanssii, Valkeakosken Walki Oy:n työsuojeluvaltuutettu selittää. Tanssiparketille hänet ajoivat vain vaimolle lipsautetut sanat. Alkushokista on aikaa kymmenisen vuotta. Tuskanhien alta on kuoriutunut esiin salsafani, joka tekee tanssimatkoja ulkomaille, osallistuu tanssiesityksiin ja käy useissa salsaharjoituksissa viikossa. Kuusi harjoittelutuntia on viikoittaista peruskauraa, mutta esiintymisiin valmistautuminen voi nostaa määrän yli kymmeneenkin tuntiin. Lumijärvi on entinen jalkapalloilija, joka pelasi Veikkausliigaa Valkeakosken Hakassa. Urheilumiehelle tanssimisen liikunnallisuus merkitsee paljon. Liikkuvuuden kehittyminen on esimerkiksi parantanut aiemmin vaivanneet selkäkivut kokonaan. Salsan tanssiminen ei Lumijärven mielestä ole helppoa. Ensimmäisen vuoden hän harjoitteli rytmiin kiinni pääsemistä ja tekniikkaa. Puolentoista vuoden kuluttua hän uskalsi ensimmäisen kerran julkisesti tanssia salsaa vähän. Haastavuudestaan huolimatta salsa kuitenkin sytytti heti alkujärkytyksen mentyä. – Koukuttavinta oli se, että harjoituksissa muu maailma ja murheet hävisivät mielestä, Lumijärvi kertoo. Pään tyhjenemistä hän pitää yhä salsan tanssimisen parhaana puolena. Toisaalta tanssiin uppoutuminen ei olisi mahdollista, jos siinä ei olisi kiinnostavia elementtejä. Yksi sellainen on sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen. Salsauralle päätyminen oli kuitenkin pitkän kypsyttelyn tulosta. Lumijärven vaimo ehdotti lukuisia kertoja tanssimisen aloittamista ja sai yhtä lukuisia kertoja kielteisen vastauksen. Televisiosta tullut salsaesitys sai Lumijärven kuitenkin sanomaan, että korkeintaan jotain tuollaista voisi kokeilla. Niihin sanoihin vaimo tarttui. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Äijä, joka tanssii ELÄMÄÄN LAATUA ”Koukuttavinta oli se, että harjoituksissa maailma ja murheet hävisivät mielestä” Jouluyönä yövuorossa Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan nelosvuorolla on monta muistoa tehtaalla vietetyistä jouluöistä. Mutta kävikö joulupukki? Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Nikkinen Y övuoro on alkanut vilkkaasti Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla. – Valkolipeähapettimessa on ollut vähän saostumaa. Sinne laitettiin uudenlaisia pesuja saostumanestoaineita. Niitä nyt testataan, miten ne purevat saostumiin, sanoo prosessinhoitaja Jussi Hynninen. Nelosvuoro on tekemässä rupeaman viimeistä yövuoroa. Uunissa on lämpiämässä pekonilla päällystettyjä makkaroita ja nakkeja juhlistamassa sitä, että tänä vuonna nelosvuoro viettää joulun kotona. – Parhaimmillaan on ollut kuusi yövuoroa putkeen jouluna, kun joulutessin aikana vuoden työpäivät tasaantuvat. Yleensähän viiden vuoden välein on joulu vapaana, mutta meillä oli vuorovaihtoja, niin että viime joulu oli itselläni ensimmäinen seitsemään vuoteen, joka oli vapaa, Hynninen miettii. Vaikka kiirettä pitäisikin, tehtaallakin on jouluyönä jouluista. Hynnisen edellisessä vuorossa oli tapana syödä yhteinen jouluateria. Pöytään katettiin paikallisen sikatilan palvattu kinkku, laatikot ja muut perinteiset. Ja toki joulukuusi tuodaan valvomoon. – Kyllä se joulufiilistä tuo, hän sanoo. Kuusi ei palanut, mutta kuivuri kyllä Prosessinhoitaja Jussi-Pekka Pulkkinen myöntää, että jouluyön yövuorossa on omanlaisensa tunnelma, vaikka työvuoroa ei pystykään ottamaan joulunakaan leppoisammin. YÖKYÖPELIT TAUKOTILA Tanssiminen on parantanut Jukka Lumijärven selkäkivut. 32-33_tauko.indd 32 14.12.2016 14.23.21
Paperiliitto 10/2016 | 33 Jouluyönä yövuorossa – Kerran jouluaattona paloi kuorikuivuri. Tulipalo syttyi kuivauskanavassa ja levisi kuivuriin. Itse se ensin havaittiin. Ehdittiin viritellä letkut valmiiksi ja tehdä alkusammutusta ennen palokunnan tuloa. Eihän se katso päivää, milloin sattuu, hän muistelee. Kaikki ovat sitä mieltä, että lapsiperheelliselle iltavuoro on aaton työvuoroista vaikein. Yövuorokin on parempi, sillä töihin joutaa hyvin, kun lapset lähtevät nukkumaan. Kuivauskoneen valvomossa on pidetty viisihaaraista kynttelikköä jouluna ja kuunneltu joululauluja radiosta. – Lempijoululauluni on Sylvian joululaulu. Se on niin kaunis. Siitä varmaan puolet suomalaisista tykkää eniten. Kun se kuuluu radiosta, sen kyllä kuuntelen, sanoo prosessinhoitaja Hannu Rantala. Kinkkua eväsleipien välissä Joulu tai juhannus, tuskin sitä edes huomaa, miettii prosessinhoitaja Jari Riikonen. Hän on ollut tehtaalla töissä jo 43 vuotta, ja miettii, että joulun tietää siitä, että eväsleipien välissä ei olekaan lauantaimakkaraa, vaan joulukinkkua. Massatehtaan valvomossa on kuulemma nähty joulupukkikin. Kuivauskoneen valvomossa pukki ei ole käynyt, mutta Riikonen tietää siihen syyn. – Vaikka ei työpaikalle tulekaan, niin kotiin kumminkin. Ennen pukki tuli aina sisälle, mutta nykyään jättää vain paketit alakertaan, kun ei ehdi sisälle. Kiireistä yövuoroa kun tekee. ? P ”Ennen pukki tuli sisälle, mutta nykyään jättää paketit alakertaan.” xxx ”xxx” ?Jussi Hynninen ja Jussi-Pekka Pulkkinen ja koko nelosvuoro viettää tänä vuonna joulun kotona. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J uha Mäkelän syntymäpäivään sopii sana perinteinen. Yli 25 vuotta siihen on kuulunut kinkun paistaminen. Kuuman rommitotin kanssa päivä vierähtää leppoisasti leivinuunin vieressä istuen. Kinkunvalvojaiset alkoivat armeijan jälkeen, kun Mäkelä muutti pois vanhempiensa luota. Vankasta kokemuksesta huolimatta Mäkelä paistaa yleensä myös marraskuisen harjoittelukinkun. Nykyisin jouluinen syntymäpäivä tuntuu mukavan rauhalliselta. Lapsena tilanne oli toinen. Joulunaika pysyteltiin omissa kodeissa eikä kavereita voinut pyytää käymään. Kotoakin syntymäpäivälahjat jäivät saamatta, sillä joululahjat odottivat ihan nurkan takana. Nuoruusiässä tilanne helpotti, kun kotiväki alkoi muistaa syntymäpäivää rahan muodossa. Se tarkoitti sitä, että uuden vuoden viettämiseen oli aina varaa. – Osan kahisevasta paukuttelin taivaalle, osa meni paukkuina alas juhliessa, Mäkelä muistelee. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Kinkun vartija SYNTTÄRISANKARI Juha Mäkelä Syntynyt: 23.12.1970 Syntymäpaikka: Lohja Asuinpaikka: Lohja Perhe: Avovaimo ja kaksi lasta Työpaikka: Sappi Kirkniemi Työtehtävä: Ennakkohuoltotarkastaja Terveiset: Hyvää ja rauhallista joulua kaikille työkavereille! Myös Juha Mäkelän nimipäivä osuu suomalaiseen suurjuhlaan. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Ketkä kuuluvat prekariaattiin? 2. Mitä urheilupaikkaa kutsutaan lempinimellä Nordis? 3. Missä Suomen kaupungissa on Muumilaakso? 4. Mitkä liitot ovat jatkamassa neuvotteluja suurliiton perustamisesta? 5. Kuinka monta ammattiosastoa muodostaa Paperiliiton? 6. Kenen teos on Hulttio Gustaf Mannerheimin painava nuoruus? 7. Missä maakunnassa ilmestyy sanomalehti Etelä-Saimaa? 8. Mikä on ekvaattori? 9. Mikä on Lumiukko elokuvan tunnusmusiikki? 10. Ketkä viettävät nimipäiväänsä 24.12.? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 14.12.2016 14.23.21
?? | Paperiliitto ??/???? TAUKOTILA A leksanteri Suurelle esitettiin Gordionin kaupungissa monimutkainen solmu, jonka avaajasta tulisi profetian mukaan koko Aasian kuningas. Kova jätkä Aleksanteri katsoi solmua ja pätkäisi sen miekalla poikki. Sittemmin solmuun meni koko maailma. Jotkut ihmiset saavat syntyessään miljoona kertaa paremmat taloudelliset mahdollisuudet kuin sinä – jotkut toiset kuolevat ripuliin puhtaan veden puutteen vuoksi. Koko maailmassa 65 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä. Rikkaat uskottelevat köyhille, että heidän rikastumisensa hyödyttää köyhiä. Tämä uskotaan. Lähihoitajat kannattavat Kokoomusta. Porvarihallitukset laskevat rikkaiden veroja ja leikkaavat tavan ihmisten palveluita. Keskiluokka köyhtyy. Talous sakkaa, kun ostovoima katoaa. Tuloerojen kasvun negatiivinen vaikutus talou teen on todettu kaikissa asiaa koskevissa tutkimuksissa, mutta yrittääkö kukaan ratkaista asiaa? Ei. Meillä puhutaan sotesta ja maahanmuuttajista ja Trumpista. Trump on puheenaiheista vetovoimaisin. Hänen ansiostaan markkinat uskovat taas vanhoihin kavereihinsa kivihiileen, teräkseen, raakaöljyyn ja sotaan – kaikkeen sellaiseen, joka rikastuttaa rikkaita. Työtön mainari saa työnsä takaisin, okei, mutta kuka käärii hillot? Hän on osakkeenomistaja: kasvoton kaveri, jolle duunarin ainoa arvo on se, minkä häneltä voi riistää. Trump miekkaili itsensä rikkaiden ihmisten ylimmäksi edunvalvojaksi Aleksanteri Suuren tyyliin. Rajat umpeen viuh, tullimuurit ylös vauh! Tästä kaikesta vöyhkätään nyt meillä, vaikka samalla tavalla voisimme toimia mekin. M inä määräisin rajoille toisenlaiset tullit, jos saisin olla Suomen Trump. Pyrkisin maksimaaliseen hinta-laatusuhteeseen. Määräisin joulukrääsälle tullia 500 prosenttia, ranskalaiselle ökylaukulle 1000 prosenttia, mutta toisaalta laadukkaalle kohtuuhintaiselle saksalaiselle pesukoneelle ei tullia lainkaan vaan päinvastoin 50 prosentin hinnanalennuksen vähittäiskaupassa. Varaosille 80 prosentin hinnanalennukset. Carillo ilmaiseksi! Tokmannit menisivät konkurssiin. Tuottava työ kotimaassa kannattaisi taas, koska suurin osa suomalaisesta tavarasta on laadukasta = verovaroin tuettavaa. Helvetin paljon tulisi veroja lisää. Huudattaisin vaalien alla köyhää kansaa: ”Ja ketkä ne verot maksaa? ”RIKKAAT!” mylvisi kansa. Mahdotontako? Höpön höpön. Kyllä itsenäinen valtio voisi noin toimia, minun johdollani. Ei tänne venäläiset hyökkäisi. P P Suomen Trump Kirjoittaja Ilkka Palmu on 44-vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on 4 lasta ja vilpitön mieli. Varaosille 80 prosentin hinnanalennukset. Carillo ilmaiseksi! Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On tehnyt lentokoneiden ja autojen pienoismalleja pikkupojasta asti. Kehittyminen: Alanen on edennyt liimasuttujen kokoamisesta pienoismallien tekemiseen. Hän valmistaa itse monet pienoismallien osat muovista tai sopivista esineistä. Koukutus: Osien metsästäminen on salapoliisityötä. Myytävistä malleista löytää yksittäisiä osia, loput syntyvät mielikuvituksella. Lentokoneen bunkkerinsärkemisohjukset syntyivät tietyn kuulakärkikynämallin osista. Sydäntä lähellä: Lapsuusajan kuorma-autot. Alasen isä ja isoisä olivat autoilijoita, ja hän on tehnyt pienoismalleja heidän autoistaan. Muodon ovat saaneet mm. Ford Trader vuodelta 1960, Sisu KB117 vuodelta 1964 ja Chevrolet vuodelta 1948. Ylitse muiden: Neuvostoliittolaisesta taisteluhelikopteri MiL Mi-24 Hindistä tuli komea. Idean Alanen keksi lukiessaan Wilbur Smithin kirjaa. Parasta: Tekeminen on jatkuvaa ongelmanratkaisua ja soveltamista. Pienoismallit säilyttävät oman suvun historiaa jälkipolville. P Pienoismalleja Tuomo Alanen Ikä: 61 Asuinpaikka: Jämsä Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista poikaa Työ: Pääluottamusmies, UPM, Kaipola JÄSEN HARRASTAA Tuomo Alanen esittelee Fiat G 50 hävittäjää. Sellaisella lentomestari OivaTuominen saavutti jatkosodassa 23 taisteluvoittoa. MISTÄS TIESIT? . Pätkätyöläiset . Helsingin jäähallia . Naantalissa . Paperi-, Metalli-, Puuliitto ja TEAM . ammattiosastoa . Teemu Keskisarjan . Etelä-Karjalassa . Päiväntasaaja . Walkin in the Air . Aatami ja Eeva Walkin in the Air Aatami ja Eeva Mannerheimista kirjoitti Teemu keskisarja 34-35_tauko.indd 34 13.12.2016 11.56.54
Paperiliitto ??/???? | ?? TAUKOTILA Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Meille on tärkeää, että perheenjäsenet viettävät aikaa yhdessä. Tuhannet perheet ovat löytäneet yhdessäolon ja liikunnan riemun perhejaksoillamme. Perheesi voisi olla tänä vuonna yksi heistä. Perheiden 1.askel-hyvinvointijaksojen ohjelmasisältöihin ja ajankohtiin tutustumalla löydät perheellesi mieluisimmat vaihtoehdot. Liiton keilailu mestaruus 2017 Aika: 7.3.–2.4.2017 Paikka: Eura 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: m=0 a=3 b=8 c=15 d=25 Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: keskiviikko klo 19.15, perjantai klo 16.45, lauantai ja sunnuntai klo 11.00 ja 13.30, muina aikoina sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro 2.4.2017 klo 13.00. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Euran keilahalli p. 044 022 7311. Kilpailun järjestää: Euran keilailuliitto ry ja Paperiliiton ammattiosasto 7. Kilpailun johtaja: Harri Nurminen Tulokset: www.eurankeilahalli.? . Kuntavaaleihin ehdolle? Jos olet Paperiliiton jäsen tai oppilasjäsen ja asetut ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa, saat ammattiliitoltasi tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 300 eurolla per henkilö. Ensi kevään vaaleissa on uutta sekä nimi että ajankohta. Kunnallisvaalit ovat vastedes kuntavaalit ja ajankohta on huhtikuun kolmas sunnuntai. Muutosten takia kuntavaalit siirtyvät syksystä kevääseen ja nykyisten valtuustojen toimikausi jatkuu ensi toukokuun loppuun. Vaalipäivä määräytyy samoin perustein kuin eduskuntavaalien vaalipäivä. Kuntavaalit ja eduskuntavaalit vuorottelevat huhtikuussa kahden vuoden välein. Niitä ei järjestetä samanaikaisesti. Ehdokkaaksi vuoden 2017 kuntavaaleihin on haettava viimeistään tiistaina 28.2. ennen kello 16:a. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla 29.3.–4.4. Koska vuoden 2017 huhtikuun kolmas sunnuntai on pääsiäinen, varsinainen vaalipäivä on poikkeuksellisesti jo edeltävänä sunnuntaina 9.4. Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? . Liitä mukaan myös todistus puolueelta tai valitsijayhdistykseltä ehdokkuudestasi. Sudokun ratkaisut Nro 1 Aineisto .................... 18.1. Ilmestyy .....................3.2. Nro 2. Aineisto ......................1.3. Ilmestyy ................... 17.3. Nro 3 Aineisto. ...................28.3. Ilmestyy ...................13.4. Nro 4 Aineisto ................... 26.4. Ilmestyy ................... 12.5. Nro 5 Aineisto ....................13.6. Ilmestyy .................. 30.6. Nro 6 Aineisto ..................... 9.8. Ilmestyy ...................25.8. Nro 7 Aineisto. .................... 6.9. Ilmestyy ...................22.9. Nro 8 Aineisto ....................2.10. Ilmestyy ................. 18.10. Nro 9 Aineisto .....................1.11. Ilmestyy .................. 17.11. Nro 10 Aineisto .................... 5.12. Ilmestyy ................. 22.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2017 Hyvä jätkä Vai tasavertainen työkaveri? Tiia Hassi on työvuoronsa ainoa nainen. Löylyjen lämmössä hän puhuu suunsa puhtaaksi. Nro 10/2016 ? 23.12.2016 ? 58. vuosikerta ”Talvella täällä napapiirillä on aina pimeää, lähti tai tuli.” Matti Pirttijärvi, s. 24 Nollatoleranssi kiusaamiselle s. 8 | 12-tuntisen kokeilut laajenivat s. 16 | Työnantajien joulumieli hukassa? s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.12.2016 16.41.01 34-35_tauko.indd 35 13.12.2016 16.45.17
Suomalaista työtä vuodesta 1906 Suomalaista työtä Väin ö Linn an aukio 8, Finlay sonin alue, Tampere Avoin na ti–su 11–18 VAPAA PÄÄSY www. tyovae nmuseo .? 34-35_tauko.indd 36 12.12.2016 8.28.31