Tessi on kova sana! Ay-liike on vuosisadan aikana saavuttanut monia tärkeitä asioita. Niistä etenkin työehto sopimus saa kiitosta Eero Miettuselta. Nro 10/2017 ? 22.12.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mä rassaan niitä, ajan niillä, piirrän niitä, puhun niistä.” s. 24 Uusi tes voimaan 10. marraskuuta s. 4 | Tervakoskella sovitaan paljon paikallisesti s. 20 | Äänestä paras kansi s. 28 1_kansi.indd 1 13.12.2017 14.10.19
Rauhallista joulua ja onnea vuoteen 2018! Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan henkilökunta 2-3_sisis.indd 2 13.12.2017 13.03.35
33 ?Kati Hyppösen joulua koristaa isän kasvattama kuusi. 32 ?Stora Enson Varkauden tehtaalla ruokatauolla Pasi Mahrberg, Mika Pöllänen, Hemmo Puustinen ja Jari Toivanen. 24 ?Petri Mäkinen liittyi moottoripyöräkerhoon. ?Kati Hyppösen joulua koristaa isän kasvattama kuusi. ?Stora Enson Varkauden tehtaalla ruokatauolla Pasi Mahrberg, Mika Pöllänen, Hemmo Puustinen ja Jari ?Petri moottoripyö4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Uusi tes hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Jalostuksen tes-neuvottelut starttasivat. 8 Digitalisaatio oppimisen avuksi. 10–15 Reportaasi Ay-liikeen monet saavutukset. 16 Uusi työehtosopimus helpottaa lapsiperheiden elämää. 20 Tervakoskella uskotaan paikalliseen sopimiseen. 24 Petri Mäkisen imagoon kuuluvat tatuoinnit. 26–29 Hiomo 26 Äänestä paras kansi! 28 Vuoden 2018 lomat ja kurssit. 30 Työttömyyskassan vuodenvaihde. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Uusi tessi puhutti Stora Enson Varkauden tehtaalla. 34 Ärsyke ? ilistelee joulua isänä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ??/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Juha Sinisalo 10–15 Ay-liike Saavutukset Ammattiyhdistysliikkeellä on historiassaan monta saavutusta, josta me saamme edelleen olla ylpeitä: mm. 8-tuntinen työpäivä, työehtosopimukset, työterveyshuolto ja työsuojelu. Itsestäänselvyyksiä ne eivät ole vieläkään. Metsä Fibren Rauman sellutehtaassa työskentelevä Heidi Silvendoin arvostaa esimerkiksi työterveyshuoltoa. 16 ?Kaisu Kalso on tyytyväinen, että sairaan lapsen hoitaminen kotona on mahdollista omalla ilmoituksella. 20 ?Sami Seppänen paketoi Tervakosken tehtaalla pari sataa paperirullaa päivässä. Matias Honkamaa Lauri Rotko Mikko Nikkinen H en ry M oila ne n 2-3_sisis.indd 3 13.12.2017 14.24.10
4 | Paperiliitto 10/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton liittovaltuusto hyväksyi neuvottelutuloksen Paperiteollisuuden uudeksi työehtosopimukseksi yksimielisesti kokouksessaan 17. marraskuuta. Myös liiton hallitus oli yksimielisesti hyväksymisen kannalla. Neuvottelutulos saatiin 10. marraskuuta aamun ensimmäisinä tunteina usean tiiviin neuvottelupäivän jälkeen. Viime metreillä neuvottelua oli jatkettu kellon ympäri. Paperiliiton tes-neuvottelukunta oli neuvottelutulokseen tyytyväinen. – Tulosta voi arvioida vasta ajan myötä. Se mitä saatiin sovittua, on tehty sillä silmällä, että ratkaisu on jäsenistölle paras tällä hetkellä, korosti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala saatellessaan tulosta liittovaltuuston hyväksyttäväksi. Kolmeksi kuukaudeksi venynyttä neuvottelukierrosta pidettiin poikkeuksellisena. – Kierros oli raskas, tapaamisia oli 27 ja isojen neuvottelukuntienkin kesken 5. Meillä tes-neuvottelukunnassa oli tosi hyvä henki. Vaikka oli vaikeita asioita, silti keskusteltiin avoimesti, ja jos esiin tuli eriäviä mielipiteitä, ketään ei torpattu. Neuvottelut pysyivät hyvin hanskassa, summasi sihteeri Sami Laakso. Työsuojelu jää puheisiin Neuvottelutulosta hallinnoille esitellyt vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen totesi, että ainoa työsuojelua ja tarkemmin työhyvinvointia sivuava parannus työehtosopimukseen tuli mahdollisuutena vaihtaa palvelusvuosikorvaus vapaaksi aiempaa laajemmin. Työsuojelun pieneen osaan kiinnitti huomiota myös liittosihteeri Juhani Siira. – Työpaikoilla työsuojelu on puheissa tärkeässä roolissa, mutta vihreään kirjaan saakka työnantaja ei sitä arvosta, Siira ihmetteli. Yksimielisesti hyväksytty Paperiteollisuuden uusi työ ehtosopimus tuli voimaan 10. marraskuuta. S uomen 100-vuotistaipale pitää sisällään monia asioita, joista ammattiyhdistysliike ja 111-vuotias Paperiliitto voivat olla ylpeitä. Työläisten hyvinvointia on edistetty ottamalla käyttöön 8-tuntinen työpäivä, parantamalla työturvallisuutta ja toteuttamalla samapalkkaisuutta. Ilman ay-liikettä maamme ei olisi näin hyvinvoiva ja hyvä paikka elää, olivat näkyvästi ja kovaäänisesti ayliikettä sättivät poliitikot mitä mieltä tahansa. Satavuotiaan elämä pitää sisällään myös asioita, joita on edelleen vaikea käsitellä. Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta, kapinasta, veljessodasta eli vuoden 1918 sodasta, josta kukin puhuja käyttää eri nimeä taustastaan riippuen. Aiheesta on edelleen vaikea puhua monesta syystä. Jopa perheet hajosivat, kun veljet ja siskot sotivat toisiaan vastaan. Ehkä suurin syy vaikenemiselle on kuitenkin se, mitä tapahtui sodan jälkeen. Sisällissota vaati kaikkiaan noin 38 000 uhria. Heistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita menehtyi eniten teloituksissa sodan aikana ja vankileireillä nälkään ja tauteihin sodan päätyttyä. Varsinaisissa taistelutoimissa menehtyi lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Olisi tärkeää pystyä puhumaan tästä surullisesta ajanjaksosta niin, että pääsemme sen yli ja voimme kääntää uuden sivun seuraavalle sadalle vuodelle. Historiaa emme voi muuttaa, mutta muistelemalla ja käsittelemällä asiaa tunnustamme sen, mitä tapahtui. Tämä helpottaisi monia suomalaisia ja todennäköisesti myös yhdistäisi meitä kansana entisestään. Asian käsittelyn voi aloittaa osallistumalla vuoden 1918 muistoksi järjestettäviin tilaisuuksiin. Tuon ajan eläneet ovat ansainneet sen, että heidät muistetaan ja että heitä muistetaan. Heistä liian moni menetti henkensä liian varhain nähdäkseen, millaiseen kukoistukseen maa traagisen alun jälkeen nousi.? P Kukoistuksen kääntöpuoli PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Minä ainakin uskon itseeni. KUORIMO 4-5_kuorimo.indd 4 13.12.2017 10.00.12
KUORIMO Paperiliitto 10/2017 | 5 Pääluottamusmiesten työstävapautukseen vaikuttavia rajoja laskettiin, mutta työsuojeluvaltuutetuille ei vastaavaa muutosta saatu. Heille saatiin tällä kierroksella jo aiemminkin neuvotteluissa esillä ollut korotus lisäkorvaukseen. Kiky jäi odottamaan Sekä liiton hallituksen että liittovaltuuston jäsenet välittivät neuvottelijoille työpaikoilta tullutta lähes yksinomaan myönteistä palautetta. Toteutumatta jääneistä tes-tavoitteista tuntui hiertäneen kilpailukykysopiYksimielisesti hyväksytty muksen mukainen 24 tunnin työajan lisäys, joka jäi voimaan. – Kikyä ei poistettu, mutta on syytä muistaa, mistä se tuli. Se on monilta jo unohtunut, että kilpailukykysopimuksella torpattiin maan hallituksen kaavailemat pakkolait, muistutti liittovaltuuston puheenjohtaja ja tes-neuvottelukunnan jäsen Jouko Aitonurmi. Paperiliitto tähdensi työnantajaosapuolelle, että kiky-sopimus tulee poistaa vuoden 2019 tes-neuvotteluissa. Koulutukset pidetty Paperiteollisuuden uuden työehtosopimuksen soveltaminen ja neuvottelut siihen liittyvien palkankorotusten toteuttamisesta on työpaikoilla aloitettu. Pääluottamusmiehet saivat tähän pohjaa Paperiliiton järjestämistä tes-koulutuksista, jotka pidettiin marraskuun lopulla.? P Työehtosopimuksen keskeisistä muutoksista kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä sivulta 16 alkaen. ”Työsuojelu on puheissa tärkeässä roolissa, mutta vihreään kirjaan saakka työnantaja ei sitä arvosta.” Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus on voimassa kaksi vuotta. Jere Ketola kuvattiin kesätöissä UPM Rauman paperitehtaan pituusleikkurilla. Huhtamäki investoi Pakkausvalmistaja Huhta mäki investoi Hämeen linnan tehtaaseen 11 miljoonaa euroa. Teksti: Eeva Eloranta-Jokela I nvestointiin liittyy muutto uusiin tiloihin, tehtaan konekannan uusiminen ja automaation lisääminen. Huhtamäen tehdas toimii Hämeenlinnassa 1960-luvulla rakennetussa kiinteistössä. Uutta tehdasta aletaan rakentaa kevättalvella 2018 ja tuotannon on tarkoitus alkaa keväällä 2019. Pääluottamusmies Arja Saarisen mukaan uuden tuotantolaitoksen rakentamista on ehditty suunnitella aiemminkin, mutta toteutumisen esti laskusuhdanne. Nyt kun kasvu on jatkunut vuodesta 2012, oli aika toteuttaa uudistuksia. Uusi toimintamalli Tällä kertaa liikkeelle on lähdetty uudella toimintamallilla. Suunnittelussa on käytetty lean-periaatteita, mikä tarkoittaa, että tavaravirrat kulkevat sujuvasti ja vältetään turhaa liikennettä. Uuteen toimintamalliin liittyy myös eri toimijoiden osallistuminen suunnittelusta alkaen. – Jokaisella henkilöstöryhmällä on edustaja uuden tehtaan projektiryhmässä. Käytössä on sähköinen ympäristö, jossa voi esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia, Saarinen kertoo. Tuotantotiloja ajanmukaistamalla halutaan parantaa myös työturvallisuutta ja ergonomiaa. Osaavia tekijöitä Uutinen investoinnista on työntekijöiden keskuudessa otettu vastaan pääosin positiivisin mielin. – Tietysti investointi on herättänyt myös pelkoa siitä, seuraako automaatiosta irtisanomisia. Kasvua odotetaan ja toivon, että jatkossa kaikilla olisi töitä, Arja Saarinen sanoo. Huhtamäki perustelee investointia Hämeenlinnaan sijainnin, osaavan ja kokeneen työvoiman sekä läheltä saatavan raaka-aineen takia. Uuden tehtaan on tarkoitus palvella aiempaa enemmän myös Pohjoismaiden ja Baltian asiakkaita. Huhtamäellä on maailmanlaajuisesti 78 tuotantolaitosta ja 24 pelkästään myyntiin keskittyvää yksikköä yhteensä 34 maassa. Liikevaihtomme vuonna 2016 oli 2,9 miljardia euroa. ? P Ju ha Si ni sa lo 4-5_kuorimo.indd 5 13.12.2017 10.00.13
KUORIMO 6 | Paperiliitto 10/2017 Teollisuusliitto aloittaa Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Puuliiton sekä liittojen työttömyyskassojen fuusio toteutuu lopullisesti vuodenvaihteessa. Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous pidettiin marraskuussa Tampereella. Kokouksessa tehtiin liiton henkilövalinnat, hyväksyttiin liiton strategia sekä pidettiin teollisuuspoliittinen seminaari. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistui lähes 700 edustajaa. Liittokokous valitsi Teollisuusliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2018–2023 Riku Aallon. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Turja Lehtonen, 2. varapuheenjohtajaksi Heli Puura ja 3. varapuheenjohtajaksi Jari Nilosaari. – Tänään täällä on vielä edustajia eri liitoista, kokouk sen jälkeen olemme kaikki jo samaa yhtä liittoa. Se, hyvät ystävät, on Suomen vaikutusvaltaisin ammattiliitto, totesi Riku Aalto ja kehotti kääntämään katseet pitkälle tulevaisuuteen.? P Amcorille uusi tes Neuvottelutulos: Amcor Flexibles Finland Oy:n Kauttuan ja Lieksan tehtaille saatiin joulukuun alussa neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi. Viimeisen palkankorotusneuvottelun sijaan neuvottelijat päättivätkin sopia koko työehtosopimuksen uudeksi sopimuskaudeksi 1.1.2018– 31.10.2020. Työehtosopimuksen allekirjoittajina toimivat Paperiliitto ry, Teollisuusliitto ry ja Amcor Flexibles Finland Oy. Työehtosopimuksen keskeiset ehdot säilyvät ennallaan. Muun muassa aiemmin keskusjärjestösopimuksen 9 kuukauden mukainen takaisinottovelvoite säilyi. Palkankorotukset ovat 1.3.2018 alkaen 1,7 prosentin yleiskorotus ja lisiin 1,7 prosentin korotus. 1.3.2019 alkaen 1,65 prosentin yleiskorotus ja lisiin 1,65 prosentin korotus. 1.3.2020 voimaan tulevat korotukset sovitaan 31.12.2019 mennessä. Korotukset maksetaan senttikorotuksina keskimääräisestä työntekijöiden keskituntiansiosta. Työehtosopimukseen tuli merkittävä parannus lapsiperheille: huoltaja voi jäädä hoitamaan alle 13-vuotiasta sairasta lasta omalla ilmoituksella. Työntekijän siirtyessä hoitamaan alemman vaativuustason työtä pysyvästi, korkeamman vaativuustason palkka säilyy 3 kuukautta. Aiemmin se säilyi 4 kuukautta. 36 tunnin viikkotyöaikaa tekevien työntekijöiden työtuntijärjestelmästä ja palkkakompensaatiosta voidaan työehtosopimuksesta poiketen sopia paikallisesti toisin. Jäsenmaksu 1,49 prosenttia Jäsenyys: Paperiliiton liittovaltuusto on vahvistanut ensi vuodelle liiton jäsenmaksun suuruudeksi 1 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Kokonaisjäsenmaksu eli liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2018 on yhteensä 1,49 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Finanssivalvonta on jo aiemmin vahvistanut työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, mikä on kymmenyksen vähemmän kuin kuluvana vuonna. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. SILPPUA Uudessa 1.1.2018 aloittavassa Teolli suusliitossa on rei lut 220 000 jäsentä. Katse pieniin Teollisuusliiton logo Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Reima Kangas P ienillä työpaikoilla ja ammattiosastoilla on omat edunvalvontaa ja järjestötoimintaa koskevat erityistarpeensa. Paperiliitto aikoo vuonna 2018 edistää näiden työpaikkojen luottamusmiesten, ammattiosastojen toimihenkilöiden ja liiton välistä yhteistoimintaa. Liittosihteeri Juhani Siiran mukaan paperiliittolaisessa ay-aktiivien jäsenkentässä on tapahtunut viime vuosina paljon vaihtuvuutta ja nuorentumista. Myös pienten ammattiosastojen ja työpaikkojen toimintaan on tullut mukaan uusia toimihenkilöitä ja luottamusmiehiä. – Heillä on tarvetta saada myös riittävästi koulutusta tehtäviinsä. Pienistä työpaikoista ja osastoista voi kuitenkin olla vaikeaa irrottautua jo töidenkin takia esimerkiksi liiton järjestämiin yhteisiin koulutustai muihin tilaisuuksiin, joten haluamme ”jalkautua” enemmän näille työpaikoille. Näin liitto haluaa tarjota tukea niin edunvalvontaan kuin järjestötoimintaankin, Siira perustelee. Työ alkaa kartoittamalla pienten työpaikkojen tarpeet, käymällä työpaikoilla ja tarjoa malla koulutusta, joka räätälöidään varta vasten näille ammattiosastoille. Painoa vaikuttamiseen Liiton edunvalvonnan painopisteet ovat ensi vuonna sopimustoiminnassa ja työsuojePaperiliiton ensi vuoden yhtenä painopistealueena ovat pienet työpaikat. ?Paperiliiton ensi vuoden toiminnassa painottuvat pienet, alle 100 hengen työpaikat, kuten tapettitehdas Sandudd Akaan Toijalassa. Kuvassa Tuire Huuhtanen tekee mallikirjaa. lutoiminnassa. Liitto aikoo edistää luottamustehtävissä toimivien henkilöiden keskinäistä vuoropuhelua sekä työsuojeluvaltuutettujen osaamista ja verkostoitumista. Järjestötoiminnassa painopisteenä on uudistaa keinoja tavoittaa yhä useampia jäseniä ja varmistaa ay-koulutuksen saatavuus. Myös yhteiskuntavaikuttamista painotetaan ensi vuoden toiminnassa. Se tarkoittaa, että Paperiliitto välittää näkemyksiään poliittisille puolueille, valmisteleville virkamiehille, tiedotusvälineille ja sidosryhmille. ”Se, hyvät ystävät, on Suomen vaikutusvaltaisin ammattiliitto.” 6-7_kuorimo.indd 6 13.12.2017 13.34.58
KUORIMO Paperiliitto 10/2017 | 7 Pallonpotkimista M anCityn manageri Pep Guardiola sortui (voitokkaan!) ottelun jälkeen melkeinpä käsirysyyn vastustajan pelaajan kanssa. Jokin prosessissa jäi miestä ilmeisesti harmittamaan. Tapahtuma osoitti, että kokeneellekin pelimiehelle voi tapahtua virhe. Nyt kun raskaan paperin puolelle saatiin ratkaisu lisäajan viimeisillä hetkillä voi vain todeta, että hyvä näin. Asiat riitelivät, eivät naiset ja Asiat riitelivät, eivät naiset ja miehet. SUORAA PUHETTA Työmarkkinoilla on aina kokeneiden pelaajien toimesta muistettu sääntö, että neuvottelujen aikaisia tapahtumia ei enää jälkikäteen muistella. Toivottavasti sääntöä noudatetaan myös paikkakunnilla. Teollisuudenala ei kaipaa pelin jälkeen kostoretkillä kiertäviä matkasaarnaajia. Pelin päätyttyä annetaan yleisölle aplodit ja muistetaan, että yhteistyötä pitää tehdä tulevaisuudessakin. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies vähemmän kuin viime vuonna. Toiminnan kuluista katetaan lähes kaksi kolmannesta jäsenmaksutuotoilla, loput pääosin sijoitustoiminnan tuotoilla. Jäsenmaksutuottojen arvioidaan laskevan kuluvasta vuodesta noin 2,5 prosenttia. Tuotto perustuu arvioon 12 000 työssäkäyvästä jäsenestä. Liittovaltuusto vahvisti ensi vuodelle kokonaisjäsenmaksuksi 1,49 prosenttia. Tästä Paperiliiton jäsenmaksun osuus on 1 prosentti ja työttömyyskassan jäsenmaksun 0,49 prosenttia. ? P miehet, vaikka välillä tultiin sukille takaapäinkin ja sääntöjen rajamailla. Jalostuksen neuvottelut alkoivat Paperinjalostuksen työehto sopimusneuvottelut polkais tiin liikkeelle joulukuun alussa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Eija Valkonen P ahvinja paperinjalostusteollisuudessa työskentelevien työehtosopimuksista neljä päättyy 31.1.2018. Näihin kuuluvat Paperinjalostajat Jalo ry:n, Suomen Kerta Oy:n, Huhtamäen ja Coveriksen työehtosopimukset. Ensimmäinen jalostuksen neuvottelutuloksista ehti syntyä joulukuun alussa, kun Paperiliiton ja Amcorin neuvotteluissa sopimuskauden viimeisten palkankorotusten sijaan sovittiin uusiksi koko työehtosopimus. Neuvottelutuloksesta kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä sivulla 6. Paperiliitto tavoittelee muissa alkaneissa neuvotteluissa kaksivuotista sopimuskautta, palkankorotuksia sekä työaikaa, työhyvinvointia, muutosturvaa ja työsuhdeturvaa sekä henkilöstön edustajien asemaa koskevia muutoksia. Tavoitteet ovat osin samoja kuin tämän syksyn paperiteollisuuden tes-neuvotteluissa. Liittokokoukselle ei tehty jalostuksen ammattiosastoista yhtään aloitetta. Ajan tasalle vielä kerran Sysäys jalostuksen neuvottelujen aloittamiseksi saatiin 18. marraskuuta, kun Paperiliitto järjesti Tampereella oman Ajan tasalla -tilaisuuden jalostuksessa työskenteleville. Vastaavia tilaisuuksia pidettiin elo-syyskuussa paperiteollisuuden työehtoneuvottelujen alettua kaikkiaan 7 eri paikkakunnalla. Jalostuksen omassa tilaisuudessa käytiin keskustellen läpi paperinjalostuksen tulevia tavoitteita. Esillä olivat myös muut ajankohtaiset työmarkkina-asiat, kuten edellispäivänä liiton valtuustossa hyväksytty paperiteollisuuden työehtosopimus. Tampereen tilaisuudessa taustoitettiin myös sitä, miten pienet työpaikat aiotaan ottaa liiton toiminnassa aiempaa paremmin huomioon. Pienet työpaikat ovat yksi liiton ensi vuoden painopistealueista. Tarkoitus on edistää pienten työpaikkojen luottamusmiesten, ammattiosastojen toimihenkilöiden ja liiton välistä yhteistoimintaa. ? P Näin voidaan parantaa jäsenistön asemaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi vuosisuunnitelman painopisteineen syyskokouksessaan marraskuussa. Toiminnan kulut laskevat Liittovaltuusto hyväksyi myös liiton talousarvion vuodelle 2018. Ensi vuoden varsinaisen toiminnan kuluiksi on arvioitu 7,9 miljoonaa euroa, mikä on 0,4 miljoonaa euroa Jalostuksen Ajan tasalla -tilaisuudessa oli keskusteleva henki. Osallistujia oli lähes 50. 6-7_kuorimo.indd 7 13.12.2017 13.34.59
KUORIMO 8 | Paperiliitto 10/2017 SILPPUA Nollatoleranssi häirinnälle Työsuojelu: Sosiaalisessa mediassa alkanut #Metookampanja on saanut suomalaiset avautumaan kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Työterveyslaitos muistuttaa, että seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa nollatoleranssi kuten muullekin epäasialliselle kohtelulle. Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena. Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa. Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan. Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta AVIsta, omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta. Parempaa työttömyysturvaa Työttömyys: SAK käynnistää kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja työttömien palveluihin ja työttömyysturvaan. Vuoden 2018 kestävä hanke on keskusjärjestön, liittojen ja työttömyyskassojen yhteinen. – Työelämässä tapahtuvat muutokset haastavat sosiaaliturvajärjestelmäämme yhä enemmän. Lisäksi työttömyysturvaan ja työttömien palveluihin on valmisteilla useita uudistuksia, jotka vaikuttavat palkansaajien ja työttömien arkeen, sanoo kehittämishankkeen vetäjäksi siirtyvä johtaja Saana Siekkinen SAK:sta. Osana tammikuussa käynnistyvää hanketta arvioidaan myös ammattiliittojen ja työttömyyskassojen roolia työttömien palveluiden kuten työnvälitys-, uraja ohjaus palvelujen tuottajina tulevaisuudessa. uutta, pienetkin oppimisen ongelmat voivat haitata työtä. SAK:laisten joukossa on tavallista enemmän ihmisiä, joilla on erilaisia oppimisen ongelmia. – On arveltu, että jopa neljäsosalla on haasteita. Tämä johtuu siitä, että jos on ollut koulussa hankaluuksia oppimisessa, on tietoisesti tai tiedostamattaan hakeutunut töihin alalle, jolla on selvinnyt kädentaidoilla, toteaa Työväen Sivistysliiton OPPI-VA -hankkeen hankepäällikkö Päivi Vartiainen. Nyt näilläkin aloilla joutuu tekstin kanssa tekemisiin yhä enemmän. Samalla henkilökohtaiset kohtaamiset vähenevät. Vaatimukset kasvavat Teollisuusliiton Murikka-opiston erityisopettajan Marjo Nurmen mukaan oppimiKun teksti takkuaa Tietoyhteiskunta haastaa lukijaa ja kirjoittajaa. Mutta samalla digitalisaatio tuo käyttöön apuvälineitä, jotka helpottavat oppimista. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Jussi Partanen O hjeiden lukeminen on yhtä tervanjuontia – englanninkielisistä ohjeista nyt puhumattakaan. Pitkää viestiä kirjoittaessa teksti ei meinaa millään asettua paikoilleen, vaikka on päässä kirkkaana. Kuulostaako tutulta? Digitalisoituvassa maailmassa monissa töissä tarvitaan yhä enemmän lukemista, kirjoittamista ja vieraita kieliä. Kun työntekijöiden vielä oletetaan oppivan koko ajan Kai Hyrynkangas osaa pyytää työkaverin apua tai käyttää oikolukuohjelmaa, eikä ota lukivaikeudesta turhia paineita. ”Minulla on aina ”sihtee rinä” joku työ kaveri, joka kirjoittaa se pustukseni puhtaaksi.” 8-9_kuorimo.indd 8 12.12.2017 16.44.51
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara N yt kun viestimistä on tullut monia helpottava tieto siitä, että uusi paperiteollisuutta koskeva työehtosopimus on saatu synnytettyä, voisi olla hyvä aika antaa muutama vinkki paitsi neuvottelijoille myös työehtosopimuksen loppukäyttäjille. Neuvoja voi vapaasti hyödyntää myös jalostuksen puoli, jossa neuvottelujunaa vasta saatellaan asemalta. Neuvotteluosapuolten kannattaisi saada neuvottelutulos aikaan keskellä viikkoa ja sopia, että tuloksista tiedotetaan samaan aikaan, vaikkakin ehkä erikseen. Näin hivenen kansalaisluottamusta nauttinut ainaisessa epätietoisuudessa vellova somekansa ei joutuisi itse keksimään ongelmia, joita neuvottelutuloksen aina tulkitaan aiheuttavan. Jos käytettävissä ei ole varmistettua faktatietoa, kysyy suomalainen sammakkoprofessorilta, että mitä on tullut sovittua. Ei ole sammakon vika, jos sitä silittelemällä saa vastaukseksi mitä sattuu. Loppukäyttäjien taas voisi toivoa odottavan rauhassa riittävän yksiselitteistä tiedotusta. Muutoksen ymmärtääkseen pitää tietää, miten asiat olivat ennen, miten ne ovat nyt ja mikä on mahdollisesti muutoksen myötä toisin. Valitettavan usein ensimmäisenä oraakkeleina toimivat kuitenkin paikalliset kellokkaat, joilta kotiläksyt ovat jääneet kokonaan tekemättä. Näiden jälkien siivoaminen on usein työlästä, ellei jopa mahdotonta. Kolumnisti voi sen sijaan suoltaa puuta heinää ja johdatella lukijoitaan miten ja mihin sattuu. Hommaan kun kuuluu sisäänrakennettuna, että uhreilla ei ole mitään kuluttajansuojaa. Jokainen joutuu maailmankuvaansa vasten pohtimaan, onko tuossa taaskaan mitään järkeä. Tässä twiittien maailmassa tulee suhtautua kriittisesti kaikkeen vastaantulevaan ja muistaa, että osa uutisista on valeuutisia ja osa faktoista on suoraan sammakon selkänahasta. Toisaalta omaan porukkaan pitäisi aina jossain mitassa luottaa. Harva meistä kentälläkään suunnittelee omaa maalia, kun vastustajaakin voisi rokottaa.? P Paperiliitto 10/2017 | 9 sen haasteet ovat paljon laajempi asia kuin äkkiseltään ajatellaan. Haasteita on myös ihmisillä, joilla ei ole mitään lukitai keskittymisvaikeutta. – Monen lukuja kirjoitustaito on niin heikko, että se ei vastaa digiyhteiskunnan vaatimuksia. Lukuja kirjoitustaidon käsite on nykyään paljon laajempi kuin ennen. Me tarvitsemme myös medialukutaitoa, digitaalisia valmiuksia ja visuaalista hahmottamiskykyä. Voisi ajatella, että nuorella sukupolvella – niin sanotuilla diginatiiveilla – olisi helpompaa. – Kyllä ja ei. Nuoret ovat yhä jyrkemmin jakautumassa niihin, joilla on hyvät taidot ja niihin, joiden taidot ovat heikot. On arvioitu, että kymmenellä prosentilla yläasteensa päättävistä nuorista on heikko lukutaito. Avoimella asenteella Paperiliittolaistenkin joukossa on monia, joilla on haasteita oppimisessa. Tähän juttuun heitä ei löydetty haastateltavaksi, mutta löytyi puuliittolainen pääluottamusmies Kai Hyrynkangas, joka on antanut asialle kasvot. – Minulla on lukivaikeus. Kun kirjoitan, en tiedä, milloin tulee kaksi samaa kirjainta peräkkäin, ng-äänne tai välimerkkejä. Ulkomaan kieliä en ole oppinut. Lukeminen sujuu, mutta tahti hyytyy heti, jos tulee pitkiä tai ulkomaankielisiä sanoja, Hyrynkangas kuvailee. Hän vitsailee, että suupaltti satakuntalainen on kyllä pärjännyt haasteidensa kanssa. – Olen aina ollut avoin ja rehellinen. Sanonut suoraan, että tarvitsen kirjoittamisessa apua, ja olen sitä myös saanut. Kun luottamustoimessa joudun kirjoittamaan tiedotteita, minulla on aina ”sihteerinä” joku työkaveri, joka kirjoittaa sepustukseni puhtaaksi. Saan tarvittaessa käyttää myös työnantajan sihteeriä. Puuseppänä Hyrynkangas tekee puolimanuaalista kasaustyötä. Hän miettii, että työ olisi paljon haastavampaa, jos hän joutuisi työskentelemään robotin ja tietokoneiden kanssa. Apuvälineen käyttöön Vaikka digitalisaatio tuo paineita oppimiseen, niin samalla se tuo siihen myös apuvälineitä. Hyrynkangaskin käyttää apunaan tekstinkäsittelyn oikolukuohjelmaa. – Älypuhelimen ja tietokoneen sovelluksilla voidaan helpottaa monia töitä. On olemassa esimerkiksi tekstistä puheeksi ja puheesta tekstiksi sovelluksia ja käännösohjelmia, Vartiainen mainitsee. Hän kannustaa työpaikkoja käyttämään rohkeasti myös videota ja kuvaa sen sijaan, että ohjeet löytyvät vain tekstimuodossa intrasta. – Meidän on vakuutettava työnantaja siitä, että oppimisvaikeudet pitää ottaa huomioon ja hankkia apuvälineitä. Monella on se käsitys, että kyseessä on henkilökohtainen ongelma, ja että työntekijän on löydettävä siihen itse ratkaisut. Monesti myös ajatellaan, että oppimisvaikeudet häviävät, kun siirrytään koulusta työelämään. Eihän se näin mene. Vartiaisen mukaan oppimisvaikeuksien kanssa painiskeleva työntekijä saattaa alisuoritua tai uupua. Jos oppimisvaikeudet huomioidaan ja työntekijöitä tuetaan, lisää se työn tuottavuutta. Hyrynkangas ei ole ottanut turhia paineita lukivaikeudestaan. – Olen yli viisikymppinen ukkeli ja olen mielestäni pärjännyt ihan kohtuullisesti. ? P Lue lisää: www.oppi-va.fi Onko sinulla lukivaikeus? Miten se on opinnoissa tai työelämässä otettu huomioon? Toimitus etsii haastateltavia aiheesta. Ota yhteyttä puh. 0102897703/ Eeva Eloranta-Jokela tai tiedotus@paperiliitto.fi. Kun teksti takkuaa Viestinnän vaikeudesta PITUUSLEIKKURI Suomalainen kysyy sammakkoprofessorilta, mitä on tullut sovittua. Kai Hyrynkangas osaa pyytää työkaverin apua tai käyttää oikolukuohjelmaa, eikä ota lukivaikeudesta turhia paineita. 8-9_kuorimo.indd 9 12.12.2017 16.44.51
10 | Paperiliitto 10/2017 AY-LIIKKEEN SAAVUTUKSIA vuotta saavutuksia Satavuotiaan Suomen ammatti yhdistysliikkeellä on historiassaan monta saavutusta, josta me saamme edelleen olla ylpeitä. Itsestäänselvyyksiä ne eivät ole vieläkään Eero Miettunen on tyytyväinen siihen, että työehtosopimukset ovat olemassa. Teksti Mari Schildt Kuvat Jaakko Heikkilä, Johannes Wiehn, Mika Kanerva, Mikko Makkonen, Juha Sinisalo saavutuksia 100 10-15_pääjuttu.indd 10 13.12.2017 16.20.15
Kahdeksan tuntia A mmattiyhdistysliike ajoi lakolla läpi kahdeksan tunnin työpäivän syksyllä 1917. Eduskunta hyväksyi sen 16.11, ja P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti vahvisti lain 27. marraskuuta yhtenä ensimmäisistä toimistaan. Teollistumisen alkuaikoina työaika tehtaissa oli pahimmillaan ollut jopa 14 tai 16 tuntia päivässä ympäri vuoden. Jukka Nokelainen 54, asentaja UPM Paper ENA Kuusankoski ”Kyllä se on rankkaa ollut ennen. Sen aina välillä unohtaa, kun nyt asiat ovat aika hyvin, että millaista se on ollut. Huonolla palkalla on tehty pitkää päivää. Kyllähän tämä eteenpäin on mennyt, ja paljon. Ison työn ovat aikaisemmat sukupolvet tehneet. Se on se pakollinen, mikä täällä töissä on oltava, se kahdeksan tuntia. Tosin meillä on liukuva työaika, eli parannettu malli kahdeksasta tunnista. Se oli neuvottelun tulos. Liukuva työaika antaa pelivaraa tuloon ja lähtöön. Ei tarvitse väkisin keskeyttää työtä, jos joku homma on juuri kesken. Joskus voi mennä pitempään, ja joskus taas lyhyempään, oman harkinnan mukaan. Aikanaan tein paljon ylitöitä, kun lainaa oli. Nyt on omakotitalo maksettu ja teen vähemmän, kun ei ole enää tarvis. Elintaso on sopeutunut tähän palkkatasoon. Kun koneet käyvät, tehdään huoltohommia, ja tahti on rauhallisempi. Päivän työt ehtii hyvin tekemään. Kun paperikone hajoaa, ja sitä lähdetään korjaamaan, silloin on työtä hyvinkin. Tuotanto olisi nopeasti saatava takaisin päälle. Nyt kun on tähän ikään tullut, niin jos iltamyöhään teen kymmeneen tai yhteentoista, ja kotona käyn muutaman tunnin nukkumassa, niin kyllä se jaloissa tuntuu. Tiedän olleeni. Ruokatauko elää vähän päivän mittaan, siihen 10-12 se osuu, vähän porrastellaan sitä. Jos virastoihin pitää mennä, kun ne kirotut menevät jo neljältä kiinni, niin kahden tunnin liukuman puitteissa on mahdollisuus päivälläkin käydä. Se on hyvä. Mieluummin olisin vähemmän töissä, jos se olisi mahdollista. Kuuden tunnin päivää voisin mielelläni kokeilla. Se jättäisi enemmän vapaa-aikaa tällaisenakin vuodenaikana, kun pimeällä tullaan ja pimeällä lähdetään. Sellainen masentaa. Voitaisiin samalla jakaa työtä useammalle, vaikka omat ansiot siinä tietenkin pienentyisivät. Sanoisin, että kaikilla ei tarvitsisi olla samanpituinen työpäivä. Jos joku haluaa tehdä 12 tunnin päivää, sen pitäisi olisi mahdollista, ja toisinpäin. Että olisi erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi, elämäntilanteen mukaan.” Työtä turvallisesti T eollisuustyössä sattuu usein tapaturmia. Moni työntekijä menettää henkensä, toiset saavat kärsiä ruumiinvamman seurauksista ja monen terveys sortuu epäterveellisissä työhuoneistoissa työtä tehdessään”, kirjoitti ammattientarkastaja Vera Hjelt vuonna 1919. Vasta 1970-luvun alussa tapahtunut Nokian Paperitehtaan kuolonuhAY-LIIKKEEN SAAVUTUKSIA 12 | Paperiliitto 10/2017 ?Jukka Nokelainen toivoo, että työaikoja voisi valita elämäntilanteen mukaan. ”Meillä ei ole sattunut vuoteen yhtään työtapaturmaa.” välillä unohtaa, kun nyt asiat ovat aika hyvin, että millaista se on ollut. Huonolla palkalla on tehty pitkää päivää. Kyllähän tämä eteenpäin on mennyt, ja paljon. Ison työn ovat aikaisemmat sukuSe on se pakollinen, mikä täällä töissä on oltava, se kahdeksan tuntia. Tosin meillä on liukuva työaika, eli parannettu malli kahdeksasta tunnista. Se oli neuvottelun tulos. Liukuva työaika antaa pelivaraa tuloon meneen tai yhteentoista, ja kotona käyn muutaman tunnin nukkumassa, niin kyllä se jaloissa tuntuu. Tiedän olleeni. ”Meillä ei ole sattunut vuoteen yhtään työtapaturmaa.” 10-15_pääjuttu.indd 12 13.12.2017 16.20.17
Paperiliitto 10/2017 | 13 AY-LIIKKEEN SAAVUTUKSIA reja vaatinut difenyylionnettomuus sysäsi työsuojelun kehitykseen, jonka seurauksena perustettiin työsuojeluhallitus, työsuojelun valvontalaki astui voimaan vuonna 1974 ja ensimmäiset työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt valittiin. Juha Kalliola 44, varatyösuojeluvaltuutettu, Metsä Board Kyro, Kyröskoski ”Olen tehnyt päätoimisen työsuojeluvaltuutetun hommaa sijaisena reilun kuukauden ajan. Lähdin tähän hommaan, koska halusin vaikuttaa asioihin, jotka olen kokenut sellaisiksi, että niille pitäisi tehdä jotain. Halusin puuttua työolojen epäkohtiin. Se on se sama asenne, jolla parannuksia on tehty aikaisemminkin. Meillä ei ole sattunut vuoteen yhtään työtapaturmaa. Pitkäjänteistä työtä on tehty, että tapaturmat on saatu poistettua. Siinä merkittävin tekijä on asenne: Mietitään, mitä tehdään, eikä mennä suin päin vain tekemään. Toisaalta joskus käy niin, että kun saavutetaan hyvä taso, voi jonkin ajan kuluttua mennä taas huonompaan suuntaan. Siinä ikään kuin herpaannutaan. Meillä on ennen tullut roiskeita silmiin, kolhuja päähän ja käteen viiltohaavoja. Pahimmasta päästä oli se, kun sylinterimies jäi koneessa nipin väliin. Sikäli hyvin kävi, että työntekijä jäi eloon, mutta työura loppui siihen. Turvattomista tavoista on opeteltava eroon. Kun suojalasit tulivat, niin eiväthän ne mukavat olleet käyttää. Oudothan ne olivat varsinkin ihmisille, jotka eivät olleet tottuneet laseja käyttämään. Samoin kolhulippis oli outo pitkään, ja monet eivät sitä mielellään käyttäneet. Kyllä se nyt näyttää kaikilla päässä olevan. Tulevaisuudessa meille saattaa tulla kypäräpakko. Kun katsotaan meidän tapaturmatilastojamme, niin näyttää siltä, että kolhulippis on riittänyt hyvin, ainakin tähän mennessä. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota henkiseen työsuojeluun. Viime vuosina on näyttänyt siltä, että yksilön kuormitusta on vain lisätty. Väkeä vähennetään, ja lyödään enemmän vastuuta vähemmälle porukalle.” Työehtosopimus suojaksi K ymin Oy solmi Suomen Paperiteollisuustyöväen liiton kanssa 25.3.1907 työehtosopimuksen. Se oli voimassa pari vuotta, jonka jälkeen työnantajapuoli kieltäytyi tekemästä työehtosopimuksia. Vuonna 1924 astui voimaan työehtosopimuslaki, joka jäi kuitenkin kuolleeksi säädökseksi. Vasta 23.1.1940 työnantajapuoli tunnusti ensimmäisen kerran ammattiyhdistysliikkeen tasaveroiseksi neuvottelukumppaniksi. Se oli edellytys myöhemmille työehtosopimuksille. Eero Miettunen 51, aluehuoltomies, Botnia Mill Service, Kemi ”Olen siitä hyvin tyytyväinen, että työehtoja ei tarvitse olla itse neuvottelemassa, vaan toiset neuvottelevat minun puolestani. Onhan sillä paljon merkitystä, että joku katselee perään, että millaisilla ehdoilla täällä työtä teetetään. Olen ollut myös pienessä yrityksessä töissä, eikä siellä tessiä niin noudatettu. Siellä ei ollut esimerkiksi ylityökorvauksia, ei sellaisia prosentteja mistään saanut. Siellä tehtiin samalla palkalla ylitöitä, kuin muitakin töitä. Nämä asiat eivät ole vieläkään itsestäänselvyyksiä. Tämä nykyinen systeemi on todella hyvä, kun on olemassa koko alaa koskevat säännökset, pykälät ja tessit. Kyllähän sitä pystyy elämään vähän rennommin. Ei koko ajan tarvitse olla huolissaan huomisesta. Ja lomat! Se on erittäin tärkeä asia. Meillä on sellainen tapa, että perheen kanssa käydään ulkomailla reissussa, kun on sellainen luon?Juha Kalliolan mielestä asenne on tärkein ase työtapaturmien vähentämiseen. 10-15_pääjuttu.indd 13 13.12.2017 16.20.17
ne, että kotona sitä alkaa aina tekemään jotain remonttia. Joskus on työnantajan kanssa ollut sukset vähän ristissä, mutta kun ottaa tessikirjan ja näyttää sieltä kohdan, että lueppa tuosta, niin kyllä se sen jälkeen. Tessi on kova sana! Ja kun on sovittu, on työrauha. Vanhemmilta työntekijöiltä olen kuullut, että vielä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa ei ollut lainkaan epätavallista, että jostain asiasta lyötiin niin sanotusti perseet kenttään. On lopetettu työnteko niin pitkäksi aikaa, että asia selviää. Nykyään ei sellaista ole. Eikä ole niinkään, että tulipa sanottua työnantajalle pahasti näköjään viimeisenä työpäivänä. Se luo turvallisuuden tunnetta, että on irtisanomisaika: ketään ei irtisanota tuosta vain. Työehtosopimusasioita voisi kehittää sillä lailla, että otettaisiin vähän takapakkia. 15 vuotta taaksepäin työhyvinvointi oli tärkeä asia. Se oli joka paikassa esillä lehdissäkin, ja paljon puhuttiin. Minusta voisi palata siihen aikaan, kun asiat olivat vähän paremmin. Tai edes muutama vuosi, niin saataisiin kolme pekkasta takaisin. Tavoitteita tarvitaan edelleen. Ei mikään ole valmista.” Hoitoa sairaalle 1 800-luvulla teollisuudessa ryhdyttiin kiinnittämään huomiota työväen terveydenhuoltoon, ja tehtaiden yhteyteen perustettiin sairaaloita. Silti työterveyslaki astui Suomessa voimaan vasta 1.1.1979 siten, että se ulottui koskemaan koko työssäkäyvää väestöä vuoteen 1983 mennessä. Lakia uudistettiin 1994 asetusuudistuksella. Nykyinen työterveyshuoltolaki astui voimaan vuonna 2001. Heidi Silvendoin 46, SAP-asiantuntija, Rauman Metsä Fibre:n tehtaalla ”On yllättävää, että työterveyslaki on niinkin tuore. Ihmiset, jotka eivät ole olleet työelämässä aikana, jolloin lakisääteistä työterveyttä ei ole ollut, eivät ehkä osaa arvostaa sitä siinä määrin, kuin pitäisi. Koen, että on hyvä olla niin sanottu omalääkäri, joka tuntee ihmisen, hänen taustansa, hänen työnsä ja olosuhteensa. Ei työterveyslääkärille tarvitse erikseen selittää, jos joku kemikaali alkaa töissä ahdistamaan. Työterveydessä pystytään arvioimaan, pystyykö ihminen töihin, vai pystyykö hän rajoitetusti töihin. Työterveydessä muodostuu tavallaan läheisempi suhde hoitohenkilöstöön. Yksityisellä lääkärillä lyödään sairaslomatodistus automaattisesti käteen. Nyt seisokin aikaan meillä kävi työterveyslääkäri ja -hoitaja tutustumassa. He ihmettelivät, kun näkivät, millaisissa työasennoissa ihmiset tekivät kentällä töitä esimerkiksi pumpunvaihdossa. He sanoivat, etteivät enää ihmettele yhtään, että ihmisillä on jalkaja olkapääongelmia varsinkin, kun työtä on tehnyt monta kymmentä vuotta. Nyt he myös tietävät, mihin panostaa. Päätettiin siirtää painopistettä siihen, että he käyvät ohjaamassa, miten asioita kannattaisi tehdä. Meillä on ollut työterveydessä erilaisia kombinaatioita. UPM:n ja Metsä-Rauman tehtaiden yhteiselle terveysasemalle oli helppo mennä, koska se oli tehdasalueen 14 | Paperiliitto 10/2017 AY-LIIKKEEN SAAVUTUKSIA ?Asko Toroskainen jäi eläkeputkeen syyskuussa, kun siihen tuli mahdollisuus. Eero Miettunen arvostaa tessin tuomaa turvallisuutta. ”Ei koko ajan tarvitse olla huolissaan huomisesta.” On lopetettu työnteko niin pitkäksi aikaa, että asia selviää. Nykyään ei sellaista ole. Eikä ole niinkään, että tulipa sanottua työnantajalle pahasti näköjään viimeisenä työpäivänä. Se luo turvallisuuden tunnetta, että on irtisanomisaika: ketään ei irtisanota Työehtosopimusasioita voisi kehittää sillä lailla, että otettaisiin vähän takapakkia. 15 vuotta taaksepäin työhyvinvointi oli tärkeä asia. Se oli joka paikassa esillä lehdissäkin, ja paljon puhuttiin. Minusta voisi palata siihen aikaan, kun asiat olivat vähän paremmin. Tai edes muutama vuosi, niin saataisiin kolme pekkasta takaiterveyshuoltolaki astui voimaan vuonna 2001. Heidi Silvendoin 46, SAP-asiantuntija, Rauman Metsä Fibre:n tehtaalla ”On yllättävää, että työterveyslaki on niinkin tuore. Ihmiset, jotka eivät ole olleet työelämässä aikana, jolloin la”Ei koko ajan tarvitse olla huolissaan huomisesta.” 10-15_pääjuttu.indd 14 13.12.2017 16.20.18
sisällä. Vaikka ei ollut aikaakaan varattu, ja meni roska silmään, sinne saattoi kävellä sisään, ja aina aika järjestyi. Toisaalta ulkopuolisella terveysasemalla löytyy enemmän eri alojen asiantuntijoita. Tulevaisuudessa ajattelen, että vuorovaikutusta voisi lisätä, esimerkiksi nettiasioinnilla. Voisi laittaa työterveyteen viestiä ja kysyä. Aika monella on sellaista ongelmaa, josta ei ihan tiedä, pitäisikö lähteä lääkärille. Kolottaa ja sattuu: Pitäisikö vain odotella, jos se paranisi? Olisi hyvä olla online-kanava, josta voisi kysäistä, kannattaisiko lähteä lääkäriin, vai mitä pitäisi tehdä. Tällaisella miesvaltaisella alalla miehet lähtevät vasta pää kainalossa lääkäriin.” Eläkkeelle vanhana E nnen 1960-lukua työeläketurva oli harvojen etuoikeus. Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien eläkelaki (LEL) saatiin voimaan 1.7.1962. Aluksi työeläkelait turvasivat vain vanhuuden ja työkyvyttömyyden riskiä. Jo melko pian työeläketurvaa täydennettiin perhe-eläkkeellä ja työttömyyseläkkeellä. Tämän vuoden eläkeuudistuksessa vanhuuseläke nousee kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen. Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien 1,5 % palkasta vuodessa. Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Asko Toroskainen 60, eläkeputkessa, Joensuu ”Lähdin eläkeputkeen syyskuussa. Olen ensin työttömänä 500 päivää, ja sitten jään eläkkeelle, jos lainsäädäntö pysyy samanlaisena. Itse valitsin tämän, kun mahdollisuus tuli. En olisi enää halunnut jatkaa töissä, kun työmatka oli niin pitkä, 100 kilometriä Joensuusta Pankakosken tehtaalle. Se rupesi tuntumaan rankalta, kun olen samalla vaimoni omaishoitajana. 39 vuotta ja kolme kuukautta olin tehtaalla töissä, ja koko ajan vuorotöissä. Olin varakoneenhoitajana kartonkikoneella, jossa meitä oli kolme miestä. Kun yksi vähennettiin, meitä ei jäänyt kuin kaksi. Toinen oli 55-vuotias ja minä olin 59-vuotias. Kun työ ei vähene yhtään, se rupesi tuntumaan jo siltä, että minä en enää pärjää tässä työsPaperiliitto 10/2017 | 15 sä. En vain kerkiä tekemään kaikkia niitä töitä. Tuli riittämättömyyden tunne. Entisten sukupolvien elo, jossa eläkejärjestelmää ei ollut, tuntuu hyvin vieraalta. Niin on varmaan ollut omilla vanhemmilla ja isovanhemmilla, jotka olivat samassa tehtaassa töissä. 22-vuotiaana vasta minullakin alkoi kertyä työeläke, vaikka olin aloittanut jo 12:en vanhana renkipoikana maatilalla. Olen sitä mieltä, että eläkejärjestelmä pitäisi olla yksilöllisempi. Ihmisillä on erilaisia töitä. Minun työkykyni laskee paljon aikaisemmin, kuin vaikka konttoritöitä ikänsä tehneellä. Vaikka työ itsessään ei olisi kovin raskasta, vuorotyö on hirveän kuormittavaa. Kaikille ei sovi kiveen kirjoitettu eläke ikä. Luin lehdestä, että meillä on liki 200 miljardin eläkepotti ja monta eri työeläkekassaa, joiden hallintokulut ovat noin 600 miljoonaa. Onko näin pienellä maalla varaa sellaiseen? Lisäksi pienet eläkkeet, joilla ihmiset kituuttavat, niitä pitäisi saada korjattua. Asun paikassa, jossa on leivänjakopiste lähellä, ja kuljen siitä usein koiran kanssa ohi. Siellä jonossa on suurin osa eläkeläisiä, yksinhuoltajaäitejä ja minun ikäisiäni, syrjäytyneitä miehiä. Luulisi, että 200 miljardin eläkepotissa olisi paremmin jakovaraa.” ? P AY-LIIKKEEN SAAVUTUKSIA ?Heidi Silvendoin arvostaa työterveyslakia. 10-15_pääjuttu.indd 15 13.12.2017 16.20.18
16 | Paperiliitto 10/2017 TYÖEHTOSOPIMUS Kaisu Kalso nauttii tyttärensä Else Pulkin kanssa kotipihalla lumileikeistä. Kalso on tyytyväinen, että uuteen työehtosopimukseen tuli lapsiperheen arkea helpottava parannus: jos lapsi sairastuu, äiti voi jäädä kotiin häntä hoitamaan omalla ilmoituksella. 16-19_tes.indd 16 12.12.2017 17.28.16
Paperiliitto 10/2017 | 17 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen, Eija Valkonen U uden työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on oikeus alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa olla pois työstä omalla ilmoituksellaan enintään kolmen vuorokauden pituinen ajanjakso. Työnantajalla on oikeus tarvittaessa vaatia työntekijää antamaan lapsen sairaudesta lääkärintodistus. Yksi tästä uuden työehtosopimuksen parannuksesta kiitollinen äiti on Kaisu Kalso. Työehtosopimus muuttui ja toi helpotusta muun muassa lapsi perheille ja pitkää työuraa tekeville. TYÖEHTOSOPIMUS Arjen sujumiseen 16-19_tes.indd 17 12.12.2017 17.28.17
18 | Paperiliitto 10/2017 TYÖEHTOSOPIMUS Else Pulkki aloitti päiväkodissa pari vuotta sitten. Äiti Kaisu Kalson mielestä monen lapsiperheen elämä helpottuu ja terveydenhuollon resursseja säästyy, kun oman ilmoituksen käyttö laajeni koskemaan myös sairastuneen lapsen hoitamista. Palkankorotukset Uusi työehtosopimus korottaa alan palkkoja kahdessa vuodessa keskimäärin 3,5 prosenttia. Vuosi 2018 ?Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 8.1.2018 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 13 senttiä. ?Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on 8.1.2018 alkavan palkka kauden alusta käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 19 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2017. Paikallisen rahamäärän käyttöä ohjaa paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä. ?Jos palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 22.12.2017 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 2.4.2018 alkavan palkkakauden alusta 19 sentin suuruisella yleiskorotuksella. ?Alin kausipalkka on 11.12.2017 alkaen 913,98 euroa. Vuosi 2019 ?Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 7.1.2019 alkavan palkkakauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä. ?Yleiskorotuksen lisäksi paikallisesti sovittaviin palkkojen korotuksiin on 7.1.2019 alkavan palkka kauden alusta käytettävissä rahamäärä, jonka suuruus on 18 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2018. Paikallisen rahamäärän käyttöä ohjaa paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä. ?Jos palkankorotuksista ei päästä paikallisesti yksimielisyyteen 31.12.2018 mennessä, korotetaan työsuhteessa olevien työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja 1.4.2019 alkavan palkkakauden alusta 18 sentin suuruisella yleiskorotuksella. ?Alin kausipalkka on 10.12.2018 alkaen 928,60 euroa. – On ollut todella turhauttavaa viedä sairas lapsi terveyskeskukseen vain siksi, että sairaanhoitaja toteaa saman kuin minä: että lapsella on kuumetta tai hän oksentaa. Ensimmäisinä flunssan tai mahataudin päivinä ei perusterve lapsi tarvitse terveydenhuollon ammattilaisen apua, Simpeleellä asuva Kalso perustelee. Resursseja säästyy Kolme ja puolivuotiaan tyttären hoito alkoi päiväkodissa vajaa kaksi vuotta sitten. Sairastumisia on sen jälkeen ollut melkein joka kuukausi. Vanhemmat ovat jakaneet sairastuneen lapsen hoitovastuuta. Isän työpaikalla tämä on onnistunut omalla ilmoituksella. Äidin jäädessä kotiin on päivä pitänyt aloittaa soittamalla heti aamukahdeksalta terveyskeskukseen ja varata aika lääkärintodistusta varten. – Hyvin olemme tosin ajan saaneet, mutta silti nämä terveyskeskuskäynnit ovat mielestäni myös terveyskeskuksen resurssien hukkaamista. Eikä pienen lapsen kanssa niin vaan lähdetä pikaisesti liikkeelle tai kesken päiväuniajan, Kalso kiittää. Kalso on töissä Stora Enson Kaukopään tehtaalla laboranttina. Työpaikalla on moni muukin ollut tyytyväinen, että työehtosopimukseen saatiin monen lapsiperheen elämää helpottava parannus. – Voin myös kuvitella, kuinka paljon tämä helpottaa niitä perheitä, joissa on useampi lapsi ja matka terveyskeskukseen parikymmentä kilometriä, Kalso pohtii. Vaihtomahdollisuus laajeni Uusi työehtosopimus laajensi myös mahdollisuutta vaihtaa palvelusvuosikorvaus vapaaksi. 50 vuotta täyttäneillä ja osan työkykyään menettäneillä on tähänkin saakka ollut oikeus vaihtaa koko palvelusvuosikorvaus vapaaksi. Uusi työehtosopimus antaa 55 vuotta täyttäneelle työntekijälle oikeuden vaihtaa palvelusvuosikorvausta vapaaksi yhden viikon osalta verotusvuoden aikana. Työntekijältä edellytetään 55 vuoden iän lisäksi vähintään 20 vuoden yhdenjaksoista palvelusta samaan työnantajaan. Työntekijän on ilmoitettava palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ennen verotusvuoden alkua. Ilmoitus sitoo työntekijää. Vapaa pidetään yhdenjaksoisena välittömästi ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Uusi tes-määräys ei estä sitä, etteikö työntekijä ja työnantaja voi sopia palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ja vapaan pitämisestä toisin. ”Tervetullut parannus” Kunnossapitäjä Kari Rissanen pitää vapaaksi vaihdon laajenemista hienona mahdollisuutena. – Tämä on tervetullut parannus verrattuna aiempaan, sillä se koski vain niitä, joilla oli alentunut työkyky, Rissanen vertaa. 16-19_tes.indd 18 12.12.2017 17.28.18
Paperiliitto 10/2017 | 19 TYÖEHTOSOPIMUS Kari Rissanen kaipaa työn vastapainoksi aikaa harrastuksille. Toissa vuonna hän veisti kurssilla soutuveneen. ?Jos Else sairastuu, äiti tai isä jää hoitamaan häntä kotiin. Se on nyt mahdollista omalla ilmoituksella myös kaikilla paperiteollisuuden työpaikoilla. Työryhmät Paperiliitto ja Metsäteollisuus selvittävät sopimuskauden aikana ? Palvelusvuosikorvaus järjestelmän kehittämistä ? Määräaikaisen työvoiman käyttöön liittyvän ammattiosaston suostumuksen tarpeellisuutta ? TAM 37 työaikamuotoon liittyvän joulunajan tahdistuksen poiston mahdollisuutta ? Keinoja työrauhahäiriöiden ehkäisemiseksi sekä keinoja, joilla alkanut työrauhahäiriö voidaan nopeutetussa menettelyssä saada päättymään ? Mahdollisuuksia edistää paikallista sopimista ja kehittää työehtosopimusta ? Lisäksi perustetaan koulutustyöryhmä, jossa hyväksytyt kurssit ilmoitetaan erikseen kiertokirjeitse. tai juhannusseisokkina, noudatetaan vanhoja määräyksiä. Päätöksen tes-seisokkityöskentelystä tekee työnantaja. Työnantaja ilmoittaa päätöksestä pääluottamusmiehelle. Tes-seisokkityöskentely edellyttää työntekijän suostumusta ja annettu suostumus on sitova. Ensisijaisesti työhön kysytään työvuorojärjestelmän mukaan työvuorossa olevia. Työstä maksetaan 200 prosentilla korotettu palkka, joka sisältää sunnuntaija ylityökorvaukset. Lisäksi työntekijä ansaitsee tehtyjä työvuoroja vastaavan määrän vuorovapaita. Uudet tes-seisokkityöskentelyä koskevat määräykset ovat voimassa sopimuskauden ajan. Ulkopuolista paikallisesti sopien Uuden työehtosopimuksen mukaan tuotantotehtävissä voidaan käyttää toisen yrityksen työvoimaa, jos yritys toimii tehdasalueella, soveltaa paperiteollisuuden työehtosopimusta ja työntekijöillä on yhteinen pääluottamusmies tai asiasta on paikallisesti sovittu. Tällöin työvoimaa ei pidetä paikallisen sopimisen perusteella ulkopuolisena työvoimana, kuten ei tähänkään saakka. Siivousja vartiointitehtävät sekä ruokalatoiminnot voidaan ulkoistaa työnantajan päätöksellä. Tällöin ulkoistuksen kohteena oleville työntekijöille on tarjottava mahdollisuus jäädä luovuttavan yrityksen palvelukseen. Ulkopuolista työvoimaa voidaan edelleen käyttää paikallisesti sopimalla muissa tuotannon palvelutehtävissä, kuten tarvikevarastoissa. Lisäksi paikallisesti voidaan sopia ulkopuolisen työvoiman käyttämisestä muissakin varastotoiminnoissa sekä purkuja lastaustöissä. Edellä kerrottujen lisäksi työehtosopimukseen tuli muutoksia kunnossapitotyöntekijöiden työkomennuksen ilmoitusmenettelyyn, takaisinottovelvollisuuden lyhentämiseen työsopimuslain säännöstä vastaavaksi, vuorovapaiden yhteensovitukseen muissa kuin TAM 37:ssa sekä pääluottamusmiesten työstä vapautukseen ja työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaukseen. ? P . Paperiteollisuuden 49. työehtosopimus on voimassa 10.11.2017–30.11.2019. Työ ehtosopimus on julkaistu kokonaisuu des saan Paperiliiton nettisivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi/edunvalvonta/ työehtosopimukset. ”On tärkeää, että erilaiset työssä jaksamista edistävät keinot ovat hel pom min saatavissa.” Rissanen pitää tärkeänä, että ylimääräisen vapaaksi vaihdetun viikon voisi yhdistää esimerkiksi talvilomaviikkoon. Näin kahdeksi viikoksi pidentyvän jakson aikana ehtisi irrottautua töistä kunnolla. – Sellainen on tärkeää, koska työelämässä pitäisi jaksaa entistä pidempään. Rissasella tulee ensi syksynä täyteen 39 vuotta työuraa Kuopiossa Savon Sellun konekorjaamolla. Ensi vuoden alusta hän aloittaa myös työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. Pari kesää sitten Rissanen alkoi harrastaa uistelukalastusta. Harrastus sai hyvän alun kahdella vuorotteluvapaajaksolla. – Ehdin jäädä vuorotteluvapaalle vielä vanhojen sääntöjen mukaan. Nyt tuntuu, ettei vuorottelua käytä enää juuri kukaan, kun ehdot tiukentuivat. Siksi on tärkeää, että erilaiset työssä jaksamista edistävät keinot, kuten palvelusvuosikorvauksen vaihto, ovat helpommin saatavissa ja sovittavissa työnantajan kanssa, Rissanen toteaa. Seisokkityön laajennus määräaikainen Tulevasta jouluseisokista lähtien on mahdollista hyödyntää tes-seisokkityöskentelyä sellaisilla tuotantolinjoilla tai -osastoilla, joissa ei ole työskennelty 1.1.2015 – 1.7.2017 joulutai juhannusseisokkina säännöllisenä työaikana. Ajanjaksoon sisältyy viisi seisokkia. Niillä tuotantolinjoilla tai -osastoilla, joilla on työskennelty edellä mainittuna ajanjaksona yhdenkin kerran joulu16-19_tes.indd 19 12.12.2017 17.28.18
20 | Paperiliitto 10/2017 Koko kylän tehdas Tervakoskella osataan vähän erikoisempien paperien teko. Siellä myös uskotaan, että asiat hoituvat paikallisesti sopien. TYÖPAIKKA Petteri Seppänen tekee jatkoliitosta tonnin painoiselle paperirullalle. – Kymmenen vuotta olen ollut täällä töissä. Teemme monia hommia eri koneilla, ja kyllä tässä aika paljon on ehtinyt oppia, hän sanoo. Teksti Sami Turunen Kuvat Lauri Rotko, Reima Kangas V uonna 1818 Tervajoen koski sai luovuttaa voimansa G.G. Nordenswanin perustamalle paperitehtaalle. Tervakosken kylä ja tehdas ovat kulkeneet käsi kädessä siitä asti, ja tehtaan piippu raapii 199 vuoden jälkeenkin taajaman taivasta. Vuosi 2018 tulee olemaan täynnä 200-vuotisen tehtaan tapahtumia: on kylän ja tehtaan tarinaa kertovaa teatteria, juhlakirjaa sekä kyläjuhlia. Töitäkin paiskotaan. Sama koski kohisee tehtaan ali, sisällä kohisevat nykyaikaiset koneet. Tilauskirjat ovat täynnä, ja sama tahti jatkuu ensi vuonna. – Valvomossa pitkän työuran meillä tehnyt kaveri sanoi, että hyvin on ajettavaa riittänyt. Hän ei muistanut toista yh20-23_tervakoski.indd 20 13.12.2017 16.07.36
Paperiliitto 10/2017 | 21 Koko kylän tehdas TYÖPAIKKA 20-23_tervakoski.indd 21 13.12.2017 16.07.37
22 | Paperiliitto 10/2017 TYÖPAIKKA tä vahvaa pätkää kuin viimeiset kaksi vuotta on ollut, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Saarinen yhtiön kauniissa, 1940-lukuisuuden säilyttäneessä pääkonttorissa. Pääluottamusmies Mikko Nurmo kehuu tervakoskelaisten osaamista. –Meillä on hemmetin hyvää porukkaa, joka tekee parhaansa joka ikinen päivä. 40-vuotinen ura ei ole harvinaisuus, mutta sitten on myös positiivisesti erikoinen tilanne, että meille on tullut uuttakin väkeä. Ikäjakauma on tasainen ja henkilöstörakenne terve. Yksi pitkän uran tehnyt on koneenhoitaja Jussi Ahonen. Hän on viihtynyt tehtaalla 42 vuotta. –Meillä on ollut hyviä ja huonoja aikoja, mutta aina olen saanut olla töissä ilman lomautuksia. Ja nyt näyttää taas hyvälle. Erikoispapereita maailmalle Tervakosken suurin tuoteryhmä ovat ohkopainopaperit, joita käytetään esimerkiksi erilaisissa luetteloissa ja raamatuissa. Lisäksi tehdään elintarviketeollisuuden käärepapereita ja leivinpapereita, sähköeristepaperia, savuketeollisuuden tippipapereita, irrokepapereita tarrateollisuudelle sekä vesileimaja arkistopaperia. Koneet jauhoivat yli sata vuotta myös setelipaperia, jonka tuotanto loppui vasta eupiä. Tuotantomäärät ovat vaatimattomia verrattuna paperipatruunoiden satametrisiin koneisiin. Pienuus on kuitenkin vain vahvuus: koneet ovat juuri oikeanlaisia, asiakkaiden tarpeet ovat tiedossa ja tuotannon muutoksia voidaan tehdä nopeasti. Koneilla voi olla kuukausittain kymmeniä lajinvaihtoja, mikä vaatii henkilöstöltä kovaa ammattitaitoa. Tervakosken vahvuuksiin kuuluu myös uusien tuotteiden kehittäminen. Tehtaan pilottikoneessa voidaan testata tuotteita ja raaka-aineiden käyttäytymistä pienissä erissä. Pieniä eriä paperia valmistuu myös vuodelta 1875 peräisin olevassa pyöreässä tiilirakennuksessa, jossa voidaan tilauksesta valmistaa aitoa, käsintehtyä paperia. Paikallisia ratkaisuja Enimmillään Tervakoski on työllistänyt 1970-luvulla 1 600 ihmistä. Nyt väkeä on 340, tuotannossa reilu pari sataa. Vuoropuhelu johdon ja henkilöstön välillä on avointa. Se on jatkuvaa arkista puhetta siitä, mitä kuuluu ja minne ollaan menossa. –Iso kuva on kunnossa, eri mieltä ollaan pienistä asioista, sanoo pääluottamusmies Nurmo. –Kiky on tietysti puhuttanut. 24 tunnin palkanalennuksesta porukka on ollut airon käyttöönoton myötä. Kaikkiaan Tervakoski tuottaa kolmessa vuorossa noin 100 000 tonnia paperia vuodessa: kylästä kurvaa viereiselle Helsinki–Tampere-moottoritielle keskimäärin yli kymmenen rekkaa per päivä. Päämarkkina on Euroopassa, suurimmat maat Saksa ja Ranska. Tavaraa menee myös eteläiseen ja itäiseen Eurooppaan sekä merten yli Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kaikki konsernin yksiköt ovat itsenäisiä tulosyksiköitä. Tervakoskellakin on oma myynti, kunnossapito ja laadunvalvonta sekä voimalaitos, josta jauhetaan sähköä ja lämpöä omiin tarpeisiin. Mukautuvaa tuotantoa Tervakoskenkaan tampuurit eivät ole pieniä, mutta silti tehdas on Suomen pienim”Loppu oli onnellinen siinä mielessä, että selvittiin ilman lakkoja tai työsulkuja.” – Olen ollut täällä 12 vuotta töissä, ja kyllä Tervakoski hyvä työnantaja on ollut, sanoo jälkikäsittelijä Tommi Siltanen. 20-23_tervakoski.indd 22 13.12.2017 16.07.37
Paperiliitto ??/???? | 23 Jussi Ahonen on saanut tehdä töitä tehtaassa 42 vuotta ilman lomautuksia. Kylän keskustaa koristaa Paperintekijät-patsas. ?Pääluottamusmies Mikko Nurmo on tyytyväinen, että omistaja on investoinut tehtaaseen säännöllisesti. Tilauksesta tehtaassa voidaan valmistaa myös käsintehtyä paperia. ka vihaista – mutta työnteko ei silti ole millään lailla kärsinyt. Se laskennallinen pieni hyöty, mikä tällaisista ratkaisuista saadaan, hukataan kyllä sillä, mikä vaikutus sillä on ihmisten mielialoihin, pääluottamusmies muistuttaa. Työnantaja antaa arvoa pääluottamusmiehen työlle. – Vaikka henkilöstömäärä ei virallisesti riitäkään, olen saanut hoitaa tehtävää päätoimisesti. Se on loogista ja järkevää, jos paikallista sopimista halutaan lisätä. Seitsemän vuotta pääluottamusmiehenä olleen Nurmon aikana isoja mullistuksia – irtisanomisia tai tuotantolinjojen alasajoja – ei ole ollut. Paikallisesti on sovittu muun muassa omasta kesälomitusmallista, jossa molemmat osapuolet ovat olleet saamapuolella. Turhaa vääntöä Ilkka Saarinen korostaa monen otteeseen Tervakosken tuotannon erilaisuutta verrattuna moneen muuhun paperitehtaaseen. Siksi paikallinen sopiminen on arvossaan. –Jos meillä on jotain riitoja ollut, ne ovat johtuneet valtakunnantason hankauksista, hän sanoo. TYÖPAIKKA kilpailukykyä. Omistajallakin on uskoa tehtaaseen, koska investointeja on tehty säännöllisesti. Samanlaista uskoa on myös Jussi Ahosella. – Ulkomaiselle omistajalle myynti oli aikoinaan hyvä asia. Jos olisimme jääneet Ensolle, pienen tehtaan ovet olisi varmaan suljettu ajat sitten. Ilkka Saarinen uskoo, että kasvu jatkuu ja tehtaan tuottavuus ja kannattavuus paranevat. –Kymmenenkin vuoden päästä meillä on motivoitunut ja tehtaasta yhä ylpeämpi henkilöstö. Yhteenkuuluvuuteen panostetaan koko henkilöstön perinteisellä joulujuhlalla Seuratalolla, joka on aivan punatiilisten tehdaskiinteistöjen kyljessä. –Se on pieni mutta merkittävä ele. Se, että duunarit ja toimitusjohtaja ovat samoissa juhlissa, ei ole monessakaan paikassa enää kovin yleistä, sanoo pääluottamusmies Nurmo. Juhlahumussa ovat mukana lähes kaikki – sieltä puuttuvat oikeastaan vain ne, jotka ovat työvuorossa. Mutta koska kaikista pidetään huolta, työvuorosta juhliin tuleville järjestetään ihan oma kattaus kinkkua ja puuroa. P – Tuotteet tehdään tilauksesta, emme voi tehdä tavaraa varastoon. Jos tehdas seisoo, siitä kärsii asiakas sekä me. Siksi haluamme ratkoa asioita paikallisesti. Asioita ei voi kriisiyttää ja ajatella, että tässä olisi kaksi eri osapuolta. Nurmokin hieman kyselee, miksi uudesta työehtosopimuksesta tuli niin iso vääntö: tes kuitenkin syntyi aika pienillä muutoksilla ja palkankorotukset olivat sitä tasoa, mitä kaikki osasivat odottaa. –Silti aikaa ja tupakkia kului turhan paljon. Loppu oli onnellinen siinä mielessä, että selvittiin ilman lakkoja tai työsulkuja, mutta kyllä tällaiset prosessit vain haittaavat kaikkien tekemistä. Uskoa riittää eteenpäin 200 vuotta on pitkä aika taaksepäin, eteenpäin sellaisten aikojen ennustaminen on mahdotonta. Mutta mitä Tervakoskelle kuuluu vaikkapa kymmenen vuoden päästä? –Kyllä toiset 200 vuotta on tarkoitus pistellä menemään, Nurmo nauraa. – Kymmenen vuoden päästä meillä on uusia tuotteita ja sitä kautta lisää Tervakoski Oy ? Omistajuus: 1818–1921 yksityisomistus 1921–1986 Suomen Pankki 1986–1999 Enso Gutzeit / Stora Enso 1999– osa kansainvälistä Delfort-konsernia ? 4 paperikonetta, 1 pilottipaperikone, 1 superkalanteri ? Tuotteita: Ohkopainopaperit Ekologiset pakkauspaperit Tippipaperit Sähköeristepaperit Irrokepaperit Design-paperit (ml. viralliset arkistointipaperit) kallista sopimista halutaan lisätä. Seitsemän vuotta pääluottamusmiehenä olleen Nurmon aikana isoja mullistuksia – irtisanomisia tai tuotantolinjojen alasajoja – ei ole ollut. Paikallisesti on sovittu muun muassa omasta kesälomitusmallista, jossa molemmat osapuolet ovat olleet saaIlkka Saarinen korostaa monen otteeseen Tervakosken tuotannon erilaisuutta verrattuna moneen muuhun paperitehtaaseen. Siksi paikallinen sopi–Jos meillä on jotain riitoja ollut, ne ovat johtuneet valtakunnantason hankauksista, hän sa–Silti aikaa ja tupakkia kului turhan paljon. Loppu oli onnellinen siinä mielessä, että selvittiin ilman lakkoja tai työsulkuja, mutta kyllä tällaiset prosessit vain haittaavat kaikkien tekemistä. Uskoa riittää eteenpäin 200 vuotta on pitkä aika taaksepäin, eteenpäin sellaisten aikojen ennustaminen on mahdotonta. Mutta mitä Tervakoskelle kuuluu vaikkapa kymmenen vuoden päästä? –Kyllä toiset 200 vuotta on tarkoitus pistellä menemään, Nurmo nauraa. – Kymmenen vuoden päästä meillä on uusia tuotteita ja sitä kautta lisää 20-23_tervakoski.indd 23 13.12.2017 16.07.38
24 | Paperiliitto 10/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Henry Moilanen E n voisi kuvitella elämää ilman moottoripyöriä. Mä rassaan niitä, ajan niillä, piirrän niitä, puhun niistä. Mua on aina kiehtoneet pärinä ja vauhti. Nuorempana piti kokeilla, että kuinka kovaa tykki kulkee. Kyllä mää edelleenkin sitä tilaisuuden tullen kokeilen, mutta en enää hae sitä että on kuolemanpelko perseessä ja adrenaliini huipussaan. Nykyään vaan ajella lotkottelen ja kattelen maisemia. Aikaisemmin ajoin japsipyörillä, mutta pari vuotta sitten ostin Harrikan ja touhu muuttui aivan erilaiseksi. Meillä on täällä Mäntässä moottoripyöräkerho nimeltä Old Rockers MC ja sillä tallitila, jossa on biljardiPetri Mäkinen sai moottoripyöräkerhon mukana elämäntavan. Imagoon kuuluvat tatuoinnit, ja Mäkinen tatuoi ensimmäisenä vihkisormuksen. Henkeen ja vereen Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Petri Mäkinen, 46, työskentelee MetsäTissuen Mäntän tehtaalla sähköautomaatioasentajana. Hän on ollut mukana myös Paperiliiton motoristien kokoontumisajoissa lähes joka kerta vuodesta 2006 lähtien. Talvella Mäkinen viettää aikaa rassaamalla pyörää kesäkuntoon kerhotiloissa. I ntian pääkaupungin Delhin vitsauksena ovat aina vuoden lopulla karmeat saasteet. Saastemittarit kirkuvat hengenvaaraa, ihmisiä kehotetaan pysyttelemään sisätiloissa, ilma haisee ja jopa maistuu pahalta, ja paksu harmaanruskea savu tunkeutuu joka paikkaan. Saasteet ovat rakennuspölystä, peltojen poltosta sekä autojen ja tehtaiden päästöistä koostuva ikävä cocktail. Lisäksi vielä slummien asukkaat polttavat jätteensä, ja savu kerääntyy laaksossa sijaitsevan kaupungin ylle. Puhdistavat tuulet ja sateet loistavat talvikuukausina poissaolollaan. Delhin ilman hengittämisen veikataankin olevan yhtä haitallista terveydelle kuin kahden tupakka-askin polttaminen päivässä. Upporikkaat intialaiset ja ulkomaalaisten yhteisöt kohkaavat saasteista kovaan ääneen vaatien viranomaisten toimia, ostavat koteihinsa ilmanpuhdistajia ja kulkevat ulkona saastesuojaimet kasvoillaan. Kalliit yksityiskoulut kilpailevat puhtaalla ilmalla, sairaalat ja jopa hienostoalueen kahvilat mainostavat sisätiloissaan olevan tarjolla puhdasta ilmaa. Samaan aikaan rakennustyömailla työskennellään ulkona saasteista riippumatta kellon ympäri, liikennepoliisit ohjaavat autoja naamat harmaina ja moottoriteiden tullimaksuja keräävät ottavat rahat vastaan käheällä äänellä. Keskivertodelhiläiset ovat osaltaan hyvinkin parkkiintunutta porukkaa. Kaupungin kymmenille miljoonille kesän 50 asteen kuumuus, talven hyytävät lämpötilat, kulkutaudit, tuhoeläimet, rotat, veden tai sähkön puute sekä monen tunnin päivittäiset työmatkat ovat arkipäivää. Ei siis ihme, että suurin osa kaupunkilaisista kohauttaa olkapäitään keskusteluille puhtaasta ilmasta. Kyse ei ole kuitenkaan järjen tai tiedon puutteesta. Monet tietävät, ettei saasteille altistuminen ole kauhean terveellisiä pidemmän päälle. Saasteet ovat oikeastaan uskon asia. Hindut uskovat karman eli hyvän kertymiseen tässä elämässä takaavaan heille huomattavan paremmat olosuhteet seuraavassa elämässä. Karma on kuin sisäänrakennettu venttiili epämukavien ja välillä kestämättömien tai jopa vaarallisten olojen sietämiseksi. Eli jos tänään on nälkä, ei ole vettä saatavilla peseytymiseen tai ilma yskittää, eipä se haittaa, sillä seuraavassa elämässä vasta onnistaakin. Silloin voi jopa syntyä jonnekin, jossa nälkää ei tarvitse nähdä, raikasta vettä tulee vessanpöntöistäkin ja puhdasta ilmaa on hengitettävissä enemmän kuin tarpeeksi. Sellaiseen paikkaan kuin vaikkapa Suomeen. ? P Seuraava elämä Yksityiskoulut kilpailevat puhtaalla ilmalla. Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässäa.indd 24 12.12.2017 17.27.20
Paperiliitto 10/2017 | 25 pöytä ja esiintymislava, kaikki kun on jollain tavalla musiikin kanssa tekemisissä. Minä olen laulaja parissakin bändissä. Joka vuosi kerho järjestää hyväntekeväisyysajon, jonka tuotto lahjoitetaan Mäntän Seudun Kehitysvammaisten Tuki -yhdistykselle. Tämä on yhteisöllistä moottoripyöräelämää. Meillä on yhteiset arvot: moottoripyörät, musiikki ja kerhoaatteet, kuten se, että veljeä ei jätetä. Reissuilla voimme soittaa toisille MC-kerhoille ja kysyä, että sopiiko tulla yöksi. Sieltä vastataan, että totta kai. Kun kesä alkaa, eletään ja hengitetään niitä pyöriä. Ollaan tehty kerhoporukalla kaksi reissua Norjaan, ja ensi kesänä menemme mahdollisesti Normandian maihinnousun maisemiin. Vaimo tulee melkein aina reissuille mukaan. Minä hommaan laitteet ja hänelle on varattu takapenkki. Meillä on yhtälö kohdillaan. Huhtikuussa kun mentiin naimisiin, saatiin kerhokavereilta häälahjaksi uudet matkustajan astinlaudat, jotta vaimolla ei tule pyörän perässä lonkat kipeiksi. Hiljattain ostin tatuointivehkeet, koska tatuoinnit kuuluvat rockja moottoripyöräkulttuuriin. Ensi töikseni tatuoin vihkisormuksen sormeeni, koska töissä on ehdoton sormuksenkäyttökielto. Ehdin saada sormuksesta kolme huomautusta ja sitten ajattelin että perkele, tatuoin sen ihoon. Kun joskus olen tälle hommalle antautunut, niin minä en sitä sormusta pois ota.? P Henkeen ja vereen Teksti Eeva Eloranta-Jokela T unnelma Metsä Groupin biotuotetehtaan yhteisvalvomossa on etenkin päiväsaikaan vilkas ja työntäyteinen. – Kai siihen ajan kanssa tottuu. Keskittymistä sotkee vielä se, että valvomossa on vanhaan verrattuna enemmän porukkaa, myös laitetoimittajia. Kulkijoita on koko ajan, ja etenkin silloin, jos on jokin häiriö päällä. Yöt rupeavat jo rauhoittumaan, kertoo käynnissäpitäjä Jani Kaajalahti. Vanhalla tehtaalla keittämön ja valkaisun valvomo oli yhteinen. Nyt täältä valvotaan lisäksi voimalaitosta ja talteenottoa. – Myös tuotannon toimihenkilöt ovat samassa valvomossa, sanoo Kaajalahti. Lähes 20 vuotta massaosaston tehtävissä työskennelleen Kaajalahden alueeseen kuuluvat keittämö, pesemö ja lajittamo. – Osa on jo kiertänyt valkaisussa sen tehtäviä opettelemassa. Itse ehdin työkiertoon varmaan ennen vuoden vaihdetta. Kun osaaminen kasvaa ja pystyy toimimaan laajemmalla alueella, se helpottaa myöhemmin esimerkiksi vapaitten saantia. Massaosaston tehtäviä vaihdetaan kahden päivänä välein. Työparista toinen on paikalla valvomossa ja toinen kentällä. – Edelleen tämä on uuden opettelua. Häiriötilanteissa joutuu vähän miettimään ja valkaisun porukan kanssa pähkäilemään, miten toimitaan. Laitetoimittajien edustajiakin on vielä avustamassa, mutta vähitellen prosessi siirtyy oman porukan haltuun. Toimet säätöja häiriötilanteissa kirjataan muistiin, jotta opit tulevat myös muiden vuorojen käyttöön ja vastaisen varalle. – Tämä alkuvaihe on työllistänyt, kun on haettu sopivia parametreja venttiileille tai korjattu pieniä vuotokohtia. Kestää aikansa, että löytyy sopivat ajomallit. Pikkuhiljaa on hyviäkin tuotantoja saatu ja ollaan tehdyissä tonneissa edellä siitä, mikä on ollut tavoitteena.? P Vähitellen tehdas siirtyy oman porukan ajettavaksi. Keskellä vipinää Sarja Suomen metsäteollisuuden historian suurimmasta investoinnista Äänekoskelle päättyy. TEHDAS KÄYNTIIN Kolme ja puoli kuukautta käyneen biotuotetehtaan ajamiseen kuuluu vielä säätämistä, tietää Jani Kaajalahti. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24-25_parasta elämässäa.indd 25 12.12.2017 17.27.20
?? | Paperiliitto ??/???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T yösuojeluvaltuutetuksi marraskuussa valittu Joni Varpenius lähtee luottamustoimeen kokemuksen tuomalla maltilla. – Olen toiminut työsuojeluvaltuutettuna aiemmassakin työpaikassa, joten aika hyvin tunnen lakipykälät ja systeemit, kertoo Delight Packagingilla Imatralla työskentelevä Varpenius. Työkaverit pyysivät Varpeniusta asettumaan ehdolle, koska hänelle on kertynyt kokemusta Delightilta pidempään kuin muilta, eli vuodesta 2010. – Jostain ihmeen syystä ne luottavat minuun, Varpenius naurahtaa. Parisen vuotta sitten Delight muutti Lahdesta Imatralle, ja henkilöstömäärä kutistui. Nyt tehtaassa työskentelee kuusi henkeä, joista neljä matkustaa töihin kauempaa. Varpenius itse asuu Kausalassa. Koska suurin osa työntekijöistä on reissuhommissa, on tehtaalla päädytty tekemään pitkiä, 12 tunnin työvuoroja kolmena päivänä viikossa. – Rankkaahan se on, mutta näin varmistuvat pitkät vapaat, jotka ovat varsinkin perheellisille todella tärkeitä. Varpenius kertoo, että pieni työporukka on hitsautunut tiiviisti yhteen. Ilmapiiri pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä, mikä auttaa jaksamaan. Työturvallisuutta ja työssäjaksamista parannetaan koko ajan resurssien puitteissa. – Yhteistyö esimiehen kanssa sujuu jouhevasti, eikä ole onneksi tarvinnut asioista vääntää, hän kiittelee. Muutto Imatralle on vielä suht´ tuore ja tapahtui kiireisellä aikataululla. – Meillä ei ole hienoja koneita, vaan teemme aika paljon käsipelillä. Se on itse asiassa hyvä: riittääpähän puuhaa pitkiin työpäiviin. Luottamusmies Antti Palo halusi tietää, miten tehtaalla on hoidettu perehdytys. – Meillä se on hoidettu hyvin. Perehdytys ei lopu ikinä, ja tieto kulkee, Varpenius vastaa. P Sarja päättyy. Luottamustoimen alussa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Joni Varpenius Delight Packagingin uusi työsuojeluvaltuutettu. Ruiskuvaluoperaattori. Tehtaalla 6 työntekijää. Joni Varpeniuksen työpaikka muutti pari vuotta sitten Lahdesta Imatralle. Paras kansi? Paras juttu? Vuosi 2017 – Paperiliitto-lehden 59. vuosikerta, 368 sivua, suomalaista paperia, satoja tarinoita paperiliittolaisista. Käy antamassa äänesi vuoden 2017 parhaalle kanLevi Hotel Span alennus 40 prosenttia huonehinnasta P aperiliittolaisten majoitusalennus Levi Hotel Spahan on 1.1.2018 lähtien 40 prosenttia huonehinnasta, kun yksi huoneessa majoittuvista kuuluu Paperiliittoon. Jäsenalennus 40 prosenttia lasketaan koko huoneen majoitushinnasta, joka sisältää aamiaisen. JäsenalenLevi Hotel Spa 26-27_hiomo.indd 26 13.12.2017 15.33.34
HIOMO Paperiliitto ??/???? | ?? Paras kansi? Paras juttu? nelle ja jutulle osoitteessa www.paperiliitto.? . Mielipiteensä kertoneiden kesken arvomme kolme 50 euron lahjakorttia. Osallistu äänestykseen 10.1.2018 mennessä. ?Mikä on mielestäsi vuoden 2017 paras kansi? Käy äänestämässä osoitteessa www.paperiliitto.? . Voit voittaa lahjakortin. Tessi on kova sana! Ay-liike on vuosisadan aikana saavuttanut monia tärkeitä asioita. Niistä etenkin työehto sopimus saa kiitosta Eero Miettuselta. Nro 10/2017 ? 22.12.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mä rassaan niitä, ajan niillä, piirrän niitä, puhun niistä.” s. 24 Uusi tes voimaan 10. marraskuuta s. 4 | Tervakoskella sovitaan paljon paikallisesti s. 20 | Äänestä paras kansi s. 28 1_kansi.indd 1 13.12.2017 14.10.19 KIITOKSET Kemin ammattiosasto 33 kiittää osaston 90-vuotispäivää muistaneille. Perinteen mukaan huomionosoitukset ohjattiin hyväntekeväisyysrahastoon ja paikalliseen nuorisotyöhön. Lahjoitus annettiin Kemin Nuorisokodille varusteiden hankkimiseksi vaellusja virkistystoimintaan. Tellervo Ruokojoki kiittää Hämeenlinnan osastoa 66 muistamisesta merkkipäivänään. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA SITTEN Paperiteollisuus kukoisti. Vuoden 1963 lopulla Savon Sellu sai lisää rakennuslainaa. Tehtaan oli määrä valmistua Kuopion Sorsasaloon vuonna 1966. Yhtyneet Paperitehtaat laajensi toimintaa Kaipolassa, jossa päästäisiin pian asentamaan viidettä paperikonetta, suurta sanomalehtipaperikonetta. Työehtosopimusneuvotteluissa pulmia tuotti työnantajan esitys poistaa sopimuksesta irtisanomisaikaa ja sairausajalta maksettavaa kahden viikon palkkaa koskevat määräykset. Niinpä myös lehden joulutervehdyksessä jäsenten nimilistojen lomaan oli sujutettu kannanottoja: ”Samasta työstä sama palkka. Oikeutta naisille ja nuorille.” ”Rajoittamaton irtisanomisoikeus johtaa mielivaltaan.” ”Lyhennetty työaika turvaa työpaikan useammalle.” Loppuvuoden kiireestä kumpusi toive: ”Työpaine lisääntynyt. Tarvitsemme enemmän vapaaaikaa.” P Pontevaa joulua Levi Hotel Span alennus 40 prosenttia huonehinnasta nusta ei tule muista palveluista esim. kylpyläja puolihoitohinnasta. Varaukset vuodelle 2018 voi tehdä suoraan jäsenhinnalla hotellin nettikaupasta käyttäen Paperiliiton omaa koodia PROMOPAPERI. Nettivarauksissa huonevaraus maksetaan varattaessa jäsenhinnalla. Hintavahvistus tapahtuu hotellilla sisäänkirjautumisen yhteydessä esittämällä henkilökohtainen voimassa oleva jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus. Mikäli kyseiset dokumentit puuttuvat asiakkaalta, peritään jäsenalennuksen osuus sisäänkirjautumisen yhteydessä. P Paperiliiton jäsenmäärä 30.11.2017 oli Heistä työmarkkinoiden käytettävissä oli jäsentä, joista naisia ja miehiä 26-27_hiomo.indd 27 13.12.2017 15.33.37
?? | Paperiliitto ??/???? com). Omavastuu 100 € / hlö. Hakuaika: 26.4.–26.6.2018 Lomajärjestöjen lomille hyväksytyille hakijoille lähetetään kutsukirje ja lasku, joko sähköpostilla (jos ilmoitettu hakemuksessa) tai postitse. Lasku tulee maksaa Hyvinvointilomien tilille eräpäivään mennessä. Lomakohde lähettää kolme viikkoa ennen loman alkua lomalaiselle kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin lomasta. Liitot järjestävät Pohjantähti-leiri 2.–7.7.2018 Urheiluopisto Kisakeskuksessa, Raaseporissa (www.kisakeskus.? ). Leiri on SAK:laisten, TUL:in ja Kisakeskuksen yhteistyössä järjestämä perheleiri. Hauskaa ohjelmaa koko perheelle: liikuntaa, kulttuuria ja kädentaitoja. Omavastuu 218 € / aikuinen, 119 € / lapsi. Hakuaika: 1.1.–30.4.2018. Huom. Myös isovanhemmat voivat hakea tälle lomalle yhdessä lapsenlapsiensa kanssa. UUTTA TULOSSA! Hupiloma Helsingissä Hupiloma Helsingissä on Paperiliiton oma miniloma lapsiperheille. Ota muksut mukaan ja tutustu kesäiseen Helsinkiin. Koko perhe majoittuu mukavasti Katajanokan kuulussa hoLomat 2018 HIOMO Lomajärjestöjen tuetut lomat Paperiliiton kautta voi hakea Hyvin vointi lomat ry:n tuetuille lomille. Hyvin vointilomat ry:n järjestämät lomat toteu tetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Lomat ovat kaikkien avoimesti haettavissa. Täysihoitoloma on: viisi täysihoitovuorokautta aamiainen, lounas, päivällinen majoitus kahden hengen huoneissa tai perhelomilla perhehuoneissa yhteistä ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä perhelomilla kaksi kertaa kahden tunnin ohjattu lastenhoito 3-6-vuotiaille lapsille sekä iltapala Tuetun loma voi saada vain joka toinen vuosi. Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Lomien linkit löytyvät sekä Paperiliiton verkkosivuilta www.paperiliitto.? > jäsenasiat > Lomat ja hyvinvointi että Hyvinvointilomat ry:n sivuilta www.hyvinvointilomat.? > Hae lomalle. Verkkosivuilta voit tarvittaessa tulostaa myös paperisen hakemuksen ja postittaa sen liiton toimistoon: Paperiliitto r.y., Hanna-Kaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. Lapsiperheille Lapsiperheloma 16.–21.7.2018, Urheiluopisto Kisakeskuksessa (www.kisakeskus.? ). Omavastuu aikuiselta 100 €, alle 16-vuo tiaat lomailevat huoltajiensa kanssa maksutta. Hakuaika: 1.–31.3.2018 Tenavaperheet 7.–12.5.2018, Lomakeskus Huhmarissa (www.lomakeskushuhmari.com). Omavastuu aikuiselta 100 €, alle 16-vuotiaat lomailevat huoltajiensa kanssa maksutta. Hakuaika: 9.12.–6.2.2018 Eläkeläisille Muistiloma 24.–29.9.2018, Lomakeskus Huhmarissa (www.lomakeskushuhmari. mille. Hyvin vointilomat ry:n järjesPaperiliittolaisille on tarjolla ensi vuonnakin erilaisia tuettuja lomia. Hae sinäkin mukaan! Pa pe riliitto tuk ee ei karenssia 28-29_hiomo.indd 28 13.12.2017 12.53.26
Paperiliitto ??/???? | ?? HIOMO HIOMO HIOMO tellissa, historiallisessa vankilamiljöössä – vain kävelymatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta. Jos lomille on enemmän hakijoita kuin paikkoja, jaetaan lomat sosiaalisin perustein. Perustelethan siis hakemuksesi hyvin. Loman tarkempi ohjelma ja hintatiedot vahvistuvat lähipäivinä. Pysy kuulolla! Lisätiedot ja hakuohjeet liiton sivuilla: www.paperiliitto.? > jasenasiat > lomat ja hyvinvointi. Hupiloma Helsingissä Hotel Katajanokalla (www.hotelkatajanokka.? ) 15.–17.6.2018, haku päättyy huhtikuun loppuun. 17.–19.8.2018, haku päättyy juhannukseen. KURSSEJA LUOTTAMUSMIEHILLE, TYÖSUOJELUVALTUUTETUILLE JA AMMATTIOSASTOJEN PUHEENJOHTAJILLE. Näiden kurssien ajalta työnantaja korvaa ansionmenetyksen ja ateriakorvauksen, Paperiliitto maksaa muut kurssikulut. Sopimuskurssit Luottamusmiesten peruskurssi 22.–26.1. Yleinen 19.–23.2. Yleinen (Oulu) 16.–20.4. Yleinen (Kuopio) 27.–31.8. Yleinen Luottamusmiesten jatkokurssi (5+5 pv) 17.–21.9. Yleinen, 1. jakso 29.10.–2.11. Yleinen, 2. jakso Luottamusmiesten täydennyskurssi: osaamisen kehittäminen 26.–27.3. Yleinen Luottamusmiesten täydennyskurssi: tuottavuus ja hyvinvointi 10.–14.9. Yleinen Pääluottamusmiesten täydennyskurssi 26.–28.3. Yleinen Työsuojelun peruskurssi 22.–26.1. Yleinen 12.–16.2. Paperiliitto r.y. 19.–23.2. Yleinen (Oulu) 16.–20.4. Yleinen (Kuopio) 23.–27.4. Paperiliitto r.y. 27.–31.8. Yleinen Työsuojelun jatkokurssi (5+5 pv) 24.–28.9. Paperiliitto r.y., 1. jakso 1.–5.10. Yleinen, 1. jakso 22.–26.10. Paperiliitto r.y., 2. jakso 5.–9.11. Yleinen, 2. jakso Työsuojelun täydennyskurssi: yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan hallinta 9.–11.4. Yleinen Työsuojelun täydennyskurssi: tuottavuus ja hyvinvointi 28.5.–1.6. Yleinen Työsuojelun täydennyskurssi: riskien hallinta työssä 19.–21.11. Yleinen Kuukauden kurssi (5+5+5+5 pv) 3.–7.9. Yleinen, 1. viikko 10.–14.9. Yleinen, 2. viikko 22.–26.10. Yleinen, 3. viikko 29.10.–2.11. Yleinen, 4. viikko. Yleissopimuksen 7.2. kohdan mukainen koulutus Näiden kurssien osalta korvaukset ovat samat kuin sopimuskursseilla, mutta osallistumisoikeus sovitaan paikallisesti. Työoikeuden peruskurssi 5.–9.3. Yleinen 3.–7.9. Yleinen Työoikeuden täydennyskurssi 14.–18.5. Yleinen 12.–16.11. Yleinen Luottamusmiesten täydennyskurssi: yritystalous 5.–7.9. Yleinen Työ ja henkinen hyvinvointi 24.–28.9. Yleinen Paikallinen sopiminen 26.–28.3. Yleinen (Tampere, Voionmaan koulutuskeskus) 26.–28.11. Yleinen Luottamusmiehen työsuojelutieto 26.–27.3. Yleinen Ikävoimaa työhön (3 pv) 22.–24.8. Yleinen Ergonomia: työsuojelun täydennyskurssi 5.–7.11. Yleinen Yhteistoimintatiedon kurssi: yritys ja yhteisö muutoksessa 12.–14.11. Yleinen Toimivat ja terveelliset työajat 26.–28.11. Yleinen Työsuojelulainsäädännön kurssi 26.–28.11. Yleinen KURSSEJA AMMATTIOSASTON HALLITUKSEN JÄSENILLE JA LUOTTAMUSHENKILÖILLE Näiltä kursseilta Paperiliitto maksaa kurssimaksun, täysihoidon ja matkakulut. Ansionmenetystä ei korvata ellei paikallisesti sovita toisin. Jos ansionmenetystä syntyy, maksaa liitto kurssipäivärahan ja kurssistipendin kunkin kurssin käytännön mukaisesti. Ns. järjestökurssien kurssistipendi v. 2018 on 177,17 €/ vko eli yhteensä päivärahan kanssa 373,91 €/vko. Järjestökurssit Taloudenhoitajien peruskurssi 5.–9.2. Some järjestötyössä 9.–10.2. Voionmaan koulutuskeskus ATK-kirjanpidon perusteet 13.–15.2. Puheenjohtajaja sihteerikurssi 26.2.–2.3. Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi 12.–14.3. Tvja radioesiintyminen (kutsukurssi), 23.–24.3. Voionmaan koulutuskeskus Luovat voimavarat työyhteisöjen muutosvaiheessa 26.–27.3. Yksityisyyden suoja ja työelämä 26.–27.3. Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi (kutsukurssi), 10.–12.4. ATK-kirjanpidon perusteet, 10.–12.4. Haastavat vuorovaikutustilanteet 20.–21.4. Voionmaan koulutuskeskus Neuvottelutaidon kurssi 23.–27.4. Esiintyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa 21.–22.5. Voionmaan koulutuskeskus Taloudenhoitajien täydennyskurssi 17.–19.9. ATK-kirjanpidon jatkokurssi yhdistyksille 18.–20.9. Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi (kutsukurssi), 2.–4.10. Tvja radioesiintyminen (kutsukurssi), 5.–6.10. Voionmaan koulutuskeskus Tietotekniikan peruskurssi (@-kortti I osa), 2.–4.10. Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi 5.–9.11. Tietotekniikan jatkokurssi (@-kortti II osa) 6.–8.11. Henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti 19.–21.11. Kestävä työ ja tuotanto 19.–21.11. Sosiaaliturvan perusteet 19.–21.11. Puheenjohtajaja sihteerikurssi 19.–23.11. Neuvottelutaidon kurssi 26.–30.11. Lisätietoja koulutuksista: www.paperiliitto.? /koulutus ja liiton toimistolla Päivi Turtiainen, p. 0400 759 887. Koulutusta luottamushenkilöille Luottamustehtävässä toimiminen vaatii monenlaista osaamista ja myös sitoutumista itsensä kehittämiseen, jotta työkavereiden asioita hoidettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Paperiliittolaisille luottamushenkilöille on vuonna 2018 tarjolla monenlaista koulutusta. Kaikki kurssit ovat Kiljavan opiston järjestämiä, ja ne pidetään Nurmijärvellä ellei toisin ole mainittu. Kaikille Paperiliiton jäsenille on tarjolla Työväen Sivistysliiton kursseja. Lisätietoja: www.tsl.? Ji i Ro ik on en Ji i Ro ik on en 28-29_hiomo.indd 29 13.12.2017 12.53.26
30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA VUODEN VAIHTUESSA Joulun ja vuodenvaihteen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. HAKEMUKSEN SAAPUMISPÄIVÄ MAKSUPÄIVÄ AIKAISINTAAN torstai 21.12. ............................................... keskiviikko 27.12. perjantai 22.12. ........................................... torstai 28.12. keskiviikko 27.12. ....................................... perjantai 29.12. torstai 28.12. ............................................... tiistai 2.1. perjantai 29.12. ........................................... keskiviikko 3.1. tiistai 2.1...................................................... torstai 4.1. VEROKORTTI 2018 Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassaan, koska se on palkkatuloverokortti. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.fi Muutosverokortti pitää lähettää työttömyyskassaan. LIIKKUVUUSAVUSTUS LAAJENEE Liikkuvuusavustus laajenee työhön liittyvään koulutukseen sekä kaikkeen osa-aikatyöhön. Liikkuvuusavustus laajenee vuoden 2018 alussa niin, että avustusta voi muiden edellytysten täyttyessä saada myös alkavaan työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Laki ottaa näin vastedes huomioon tilanteet, joissa työtön aloittaa työhön liittyvän koulutuksen tai muuttaa koulutukseen osallistumisen vuoksi ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa ensin koulutuksen ja sen jälkeen työsuhteen perusteella. Liikkuvuusavustusta voi vuoden alusta lukien saada myös sellaiseen osa-aikatyöhön, jossa työaika on alle 18 tuntia viikossa. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta ei voi saada enimmäiskestoa pidemmältä ajanjaksolta, vaikka etuutta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä. Liikkuvuusavustuksen tarkoituksena on kannustaa ottamaan työtä vastaan pitkän matkan päästä eli korvata työmatkaja muuttokuluja. Se on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivässä vuonna 2017). Liikkuvuusavustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Etuutta voi vuoden 2018 alusta lukien hakea myös koulutuksen tai työn jo alettua. ALKAVAN TYÖN KESTO LIIKKUVUUSAVUSTUSJAKSON VÄHINTÄÄN ENIMMÄISKESTO 2 kk .............................................................. 30 päivää 3 kk .............................................................. 45 päivää 4 kk .............................................................. 60 päivää Katso lisätietoja liikkuvuusavustuksesta, sen tason noususta ja korotusosista osoitteesta www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu 30-31_kassa-ristikko.indd 30 12.12.2017 17.29.19
Paperiliitto 10/2017 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 9/2017 täyttäneistä palkinnon sai Helena Koskinen, Hämeenlinna. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 9.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 9/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 12.12.2017 17.29.24
32 | Paperiliitto 10/2017 Teksti: Eeva Eloranta-Jokela Kuva: Työväenmuseo Werstas V apauden museo kertoo suomalaisen vapauden ja hyvinvoinnin historiasta ja nykypäivästä. Näyttely käy koskettavasti läpi suomalaisen yhteiskunnan vaiheita sortokausista nykypäivään saakka: sisällissodan kauhuja, 1930-luvun poliittisia vainoja, sotienjälkeisestä puutteesta vapautumista sekä tiedon ja ihmisten liikkumisen synnyttämiä uusia vapauksia. Esillä on esineitä, kuvia, videota sekä muistitietoa, jotka avaavat uusia näkökulmia tavallisten ihmisten vapauteen. Sisällissodan naiskaartilaisen housut, kieltolain aikainen pontikkapannu, 1970-luvun äitiyspakkaus, invamopo ja etelänmatkojen kuva-albumi ilmentävät suomalaisen vapauden erilaisia sävyjä. Näyttelyssä on eläytymiseen kannustavia tiloja ja osallistavaa museotekniikkaa. Kävijät voivat esimerkiksi kokea sodanaikaisen pommisuojan tunnelman ja ikuistaa itsensä osana suurta mielenosoituskulkuetta. Lapset pääsevät laskemaan liukua entisajan päiväkodissa. Vapauden museon sähköisillä äänestyspisteillä on mahdollista ottaa kantaa vapauteen liittyviin kysymyksiin. Palaute kootaan kaikkien nähtäväksi näyttelyn päätteeksi. Vapauden museo on Työväenmuseo Werstaan toteuttama suurnäyttely, jonka päähenkilöitä ovat tavalliset suomalaiset ja erilaiset vähemmistöt. Kustannuksiltaan kyseessä on Työväenmuseo Werstaan kaikkien aikojen suurin näyttely. Vapauden museon yhteistyökumppaneita ovat lukuisat työväenliikkeen organisaatiot ja Suomi100 juhlavuosi. Pohjan on Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston yli kolme vuotta kestänyt yhteinen tutkimus ja suunnittelutyö. Vapauden museoon on luonnollisesti vapaa pääsy. Osoite: Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere.? P Vapauden museo avautui Uusi Vapauden museo Tampereella kertoo itsenäisyyden ajan ihmisistä. Helpottunutta odotusta Stora Enson Varkauden tehtailla puheenaiheita oli tes-sovun jälkeisenä maanantaiaamuna vain yksi: Mitä uusi sopimus pitää sisällään? Teksti Mari Schildt Kuva Matias Honkamaa S tora Enson Varkauden tehtailla saavuttiin töihin maanantaina sopimusuutisen jälkeen pääosin helpottuneissa tunnelmissa. Moni myös mietti, mitä uusi sopimus omalta kannalta merkitsee. Pääluottamusmies Juha Leskinen kertoo, että muutama kova puhelu tuli jo viikonloppuna, mutta muuten on ollut suhteellisen maltillista. – Kyllä minä uskon, että sieltä ihan hyvä sopimus tullee. Jottai jou’uttaan antamaan ja jottai suahaa, hän sanoo. RCF-operaattori Jari Tolvanen komppaa. – Kaikkea ei saatu vielä selville, vaikka netistä aamulla opiskeltiin. Kaikki ihmiset lukevat uutistekstejä eri lailla: Toinen lukee riveiltä ja toinen niiden välistä. Tulkinta on kahvipöytäkeskusteluissa vaikeaa, hän miettii. Keski-ikä karannut korkeaksi Pk3:n koneenhoitaja Pasi Mahrberg sanoo, että hyvä, kun sopimus tuli, vaikka ulkopuolisen työvoiman käyttö kalskahtaakin pahalta. Aamuinen katko koneella katkaisi sopimuspohdinnatkin, mutta vain hetkeksi. – Kun on hyviä miehiä töissä, niin homma hoituu. Kokeneilla miehillä mennään, kun uutta verta ei juuri ole, hän sanoo. Talteenottolinjan hoitajana päivätöissä työskentelevä Hemmo Puustinen aikoo lukea uutta sopimustekstiä erityisen tarkasti LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Epäsuosittua kieltolakia rikottiin 1920 ja -30 -lukujen Suomessa laajalti. Kotitekoiset pontikkapannut ja salakuljetus olivat yksi tapa taistella yksilönvapautta rajoittavaa lakia vastaan. Näyttelyssä on eläytymi seen kannustavia tiloja. 32-33_tauko.indd 32 12.12.2017 14.44.47
Paperiliitto 10/2017 | 33 Helpottunutta odotusta siltä kannalta, mitä se sanoo vapaista. – Vanhoille työntekijöille vapaa alkaa olla tärkeämpi asia kuin raha. Että olisi sitä huiliaikaakin, hän sanoo. Häntä huolestuttaa työntekijöiden keski-ikä, joka Varkaudessa on jo 50 tai vähän päälle. – Työhönopastajien taidot eivät pysy ajan tasalla, kun opastettavia ei ole. Eikä näitä taitoja hetkessä opeteta. Ja jos ei perehdytetä kunnolla, työturvallisuus kärsii, samoin kuin ympäristöturvallisuus. Ne ovat tärkeitä asioita, jotka lähtevät koulutuksesta, hän pohtii. Tiedonkulku remonttiin Energiantuotannon prosessimies ja sellupuolen luottamusmies Mika Pöllänen miettii, että lakosta ei olisi ollut hyötyä kenellekään. – Siinä olisi vain mennyt pitkään maksaessa takaisin saavutettuja etuja, hän sanoo. Poikkeuksellisen kova peli neuvotteluissa herätti hänessä voimakkaitakin tuntemuksia. – Varsinkin, kun se nollatarjous pärähti: että ottakaa tai jättäkää. Alkuvaiheessa työntekijöitä ei kuunneltu lainkaan, hän mietti. Keskusteluyhteydessä työnantajan kanssa olisi hänestä muutenkin paljon parannettavaa. – Tuntuu, että sanelussa ollaan oltu. Enemmän saisi tietoa kulkea meille luottamusmiehille päin siitä, mitä on suunnitteilla ja päätetty. Tiedonkulkua pitäisi parantaa kentälle asti.? P ”Tulkinta on kahvipöytäkeskusteluissa vaikeaa.” ? Jari Toivanen, Pasi Mahrberg, Mika Pöllänen, Hemmo Puustinen ja Juha Leskinen ruokatauolla Stora Enson tehtaalla Varkaudessa. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas N ykyisin joulu ei enää sekoita Kati Hyppösen syntymäpäivän viettoa. Vanhemmat, sisarukset perheineen ja anoppilan väki käyvät kylässä. Joulukukat ja kuusi tulevat tuliaisina. – Isä on 55 vuotta kasvattanut ja myynyt joulukuusia. Tiedän, että pihalle ilmestyy juuri minun maun mukaan valittu kuusi, Hyppönen sanoo. Lapsena ja nuorena syntymäpäivälahjat ja joululahjat olivat usein yksi ja sama asia. Jos koulun joululoma alkoi syntymäpäivänä tai ennen sitä, jäivät myös kaverisyntymäpäivät viettämättä. Joulunaikaan riitti kiireitä, mutta kyllä sitä silti synttärikahvit ehdittiin sukulaisille keittää. Joulua Hyppönen aikoo tänäkin vuonna viettää tiiviin sukunsa parissa. Aattona sisarukset perheineen kokoontuvat mummulaan. Parinkymmenen hengen poppoo, kahdeksan koiraa ja kissat tietävät vilskettä. Mukana olevat pikkulapset ovat tuoneet joulupukin taas osaksi joulua. – Muutamia jouluja olemme perheen kanssa olleet kaukomatkoilla. Mummulan yhteinen joulu on silti meille kaikille todella tärkeä perinne. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Isä tuo kuusen SYNTTÄRISANKARI Kati Hyppönen Syntymäaika: 22.12.1974 Syntymäpaikka: Valkeakoski Asuinpaikka: Valkeakoski Perhe: Mies sekä 16ja 18-vuotiaat tytöt Työ: Laatuassistentti, Adara Pakkaus Oy Terveiset: Mukavat jouluntoivotukset kaikille tutuille! Joulu häiritsi lapsena Kati Hyppösen syntymäpäivää. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä värisiä ovat Lontoon kaksikerroksiset bussit? 2. Mikä saari kierretään Sulkavan soudussa? 3. Missä pelissä pelaa passari? 4. Mitähän tarkoittaa gloria? 5. Mistä maasta AA-liike on lähtöisin? 6. Minkä maalainen on Kevin Spacey? 7. Kenen nimipäivä on joulupäivänä? 8. Kuka kirjoitti ja piirsi Koiramäen joulusta? 9. Mikä on hehkuviinin toinen nimi? 10. Mikä kappale soi Lumiukkoanimaatioelokuvan tunnuksena? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 12.12.2017 14.44.47
1. Punaisia 2. Partalansaari 3. Lentopallossa 4. Kunniaa 5. Yhdysvalloista 6. Yhdysvaltalainen 7. Ei kenenkään 8. Mauri Kunnas 9. Glögi 10. Walking in the Air 34 | Paperiliitto 10/2017 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut tanssimista lavoilla ja sisätiloissa 14-vuotiaasta asti. Miten aloitti: Musiikki on aina ollut Lindholmin sydäntä lähellä. Lindholmin äiti oli rumpali, joten musiikkiin kasvoikin. Rippikoulun jälkeen isä antoi luvan mennä lavatansseihin. Miksi: Tanssiminen on hyvää liikuntaa. Pitkiä lenkkejä ei viitsi tehdä, mutta tansseissa voi liikkua kuusikin tuntia huomaamatta. Lisäksi tanssiminen on sosiaalista puuhaa. Siinä tapaa erilaisia ihmisiä. Tanssilajit: Lindholm pitää rytmikkäästä, reippaasta ja mukaansatempaavasta musiikista. Tango ja valssi ovat mieleisiä. Uutta: Lindholm aloitti keväällä senioririvitanssin. Hän etsi eläkepäiville uutta tekemistä ja näki kotikylällään neljän ryhmän rivitanssiesityksen. Innostus leimahti, kun Lindholm huomasi, että rivitansseissa tanssitaan iskelmämusiikin tahdissa. Uutta maustetta toivat rivitanssin omat askelkuviot. Parasta: Hyväntuuliset ihmiset sekä rivitanssin uudet askelkuviot, jotka pistävät aivot ja muistin töihin. ? P Tanssimaan Paula Lindholm Ikä: 65 Asuinpaikka: Tervakoski Perhe: Mies Työ: On ollut eläkkeellä vuoden alusta JÄSEN HARRASTAA Rivitanssi pitää Paula Lindholmin pirteänä. MISTÄS TIESIT? Mauri Kunnas E sikoiseni oli puolitoistavuotias vuoden 1997 jouluna, seuraavani vuonna 2002 ja sitä seuraavani vuonna 2004. Kuopukseni on nyt saman ikäinen. Edessä on ensimmäinen oikea joulu hänelle, ja minulle neljäs ensimmäinen, ja jos jotakin tiedän niin sen, että kaikki tulee menemään niin kuin ennenkin. Joulunviettoon eivät pikkulasten geneettiset eroavaisuudet päde. Ä llistys, kun isä kantaa sisälle puun. Riemastus, kun siihen ripustellaan kimmellyksiä ja herkkuja, mutta niihin ei saa koskea? Yrität napata edessäsi roikkuvan sokerikuorrutetun herkkupiparin, joita sait syödä eilenkin, mutta nyt kielletään, joten revit oksaa ? puu kaatuu päällesi ? neulaset raatelevat ihoasi ? äiti huutaa kauhusta ja sinä riemusta. Olet oppinut kiipeämään joka paikkaan, ja yhtäkkiä joka paikassa on suklaakonvehteja ja ihanasti tuhoutuvia olkihässäköitä ja paperienkeleitä ja kulhoja, joiden sisällä on jotakin, no, kaadetaan! Heräät ihmeelliseen enkelikellon kilinään. Aamiaiseksi on hyvempää puuroa ja kiisseliä! Isä ei enää murjota, itke tai hösellä. Se mussuttaa valtavia kimpaleita sianlihaa silmät pyörien. Ihme on tapahtunut – kotona on taas kivaa! Saunan jälkeen syöt ruualla vaaleanpunaista kermavaahtoa. Aaah, mums ? hyiiiii hyiii, ja sisarukset ja vanhemmat nauravat sinulle. Ne puhuvat tontuista ikkunan takana, vilkuilevat toisiaan arvoituksellisesti. On erilaista, ihmeellistä, outoa. V oin kuvitella aikuisten joulun kahden kesken. On kiiltävää ja hiljaista ja ehtoopöydässä hienous-salaatteja kera karitsanlihan, lasissa 200 euron punkkua, jonka suutuntuma ei perkele mene tällä kertaa pilalle etikkarosolleista sun muista rahvaan iloista. Vienona taustamusiikkina New York, New York. En kerta kaikkiaan halua sellaista. Ei ole minua varten. Minua varten on poikani ilme, kun olohuoneeseen hyökkii ääripelottava partajehu valtavien säkkien kanssa. Mitämitämitämitä, mikä tuo on? Ei nähtävästi pelottava, kun sisarukset nauravat sille. Nyt se kaataa lattialle vuoren paketteja! Äiti valitsee niistä isoimmat ja antaa minulle! Minä saan avata ne! Ensimmäistä kertaa joulu hänelle, joka vuosi uudestaan minulle. Kiitos siitä, taivaan punanuttuinen isä.? P Joulupukki, joulupukki Isä ei enää murjota, itke tai hösellä. Kirjoittaja Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Nyt on syytä hymyyn – meillä on jälleen Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating 2017 -asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Turvassa on jälleen vakuutusalan tyytyväisimmät asiakkaat. Kiitämme asiakkaitamme luottamuksesta ja saamastamme tunnustuksesta. Lupaamme pitää teistä jatkossakin huolta. Tule sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon. Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 34-35_tauko.indd 34 12.12.2017 17.33.32
Sudokun ratkaisut sivulta 31 TAUKOTILA Paperiliitto ??/???? | ?? Nro 1 Aineistopäivä ...........................10.1. Ilmestyy ...................................26.1. Nro 2 Aineistopäivä .............................7.2. Ilmestyy ...................................23.2. Nro 3 Aineistopäivä ...........................13.3. Ilmestyy .................................. 29.3. Nro 4 Aineistopäivä .......................... 23.4. Ilmestyy ................................... 11.5. Nro 5 Aineistopäivä ...........................12.6. Ilmestyy .................................. 29.6. Nro 6 Aineistopäivä ...........................15.8. Ilmestyy ...................................31.8. Nro 7 Aineistopäivä ...........................12.9. Ilmestyy .................................. 28.9. Nro 8 Aineistopäivä .........................10.10. Ilmestyy .................................26.10. Nro 9 Aineistopäivä ........................... 7.11. Ilmestyy ................................. 23.11. Nro 10 Aineistopäivä ...........................4.12. Ilmestyy ................................. 21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Tessi on kova sana! Ay-liike on vuosisadan aikana saavuttanut monia tärkeitä asioita. Niistä etenkin työehto sopimus saa kiitosta Eero Miettuselta. Nro 10/2017 ? 22.12.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mä rassaan niitä, ajan niillä, piirrän niitä, puhun niistä.” s. 24 Uusi tes voimaan 10. marraskuuta s. 4 | Tervakoskella sovitaan paljon paikallisesti s. 20 | Äänestä paras kansi s. 28 1_kansi.indd 1 13.12.2017 14.10.19 2,75 X X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,5 X 0,25 X Nyt on syytä hymyyn – meillä on jälleen Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating 2017 -asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Turvassa on jälleen vakuutusalan tyytyväisimmät asiakkaat. Kiitämme asiakkaitamme luottamuksesta ja saamastamme tunnustuksesta. Lupaamme pitää teistä jatkossakin huolta. Tule sinäkin tyytyväisten asiakkaiden joukkoon. Poikkea toimistollamme, soita, asioi verkossa tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa turva.fi/turvaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Paperiliiton keilailumestaruus 2018 Aika: 15.1.–25.2.2018 Paikka: Simpele 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset m=0 a=3 b=8 c=15 d=25 Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: Katso Simpeleen keilahallin aukioloajat www.simpeleenkeilaajat.? . Muina aikoina sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro on 25.2.2018 kello 14. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Simpeleen keilahalli p. 0407394326 Kilpailun järjestää Simpeleen keilaajat ry ja Paperiliiton Simpeleen ammattiosasto 25. Kilpailun johtaja: Harri Vuorela, p. 0505350306 Tulokset: www.simpeleenkeilaajat.? Paperiliiton hallitseva mestari on Paavo Löppönen Simpeleeltä. 34-35_tauko.indd 35 13.12.2017 14.26.13
henkivakuutuskuntoon.fi JÄSENETUSI Hyödynnä *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödynnä Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 34-35_tauko.indd 36 13.12.2017 13.04.23