Nro 10/2018 21.12.2018 60. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mutta kun en mää ole tyyppi, joka menee ryppyisiin lakanoihin.” s. 24 Kärkiteemaksi työmarkkina-asiat s. 4 | 8vai 12-tuntinen? s. 16 | Ylläpidä osaamistasi s. 29 Hyvät ystävät tekivät Stina Lahden vuodesta 2018 ikimuistoisen. Parasta oli omannäköinen, onnellinen arki. Hyvä vuosi 1_kansi.indd 1 11.12.2018 13.10.51
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* 2-3_sisis.indd 2 11.12.2018 13.22.49
28 ?Luottamustehtävässä toimiminen vaatii osaamista. Ensi vuonna on tarjolla erilaisia kursseja itsensä kehittämiseen. 6 ?Tapaturman jälkeen tai ammattitaudin ilmetessä uhrin oikeudet eivät aina toteudu automaattisesti. Paperiliiton opas kertoo, mitä kannattaa tehdä. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Työmarkkina-asiat kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi. 6 Paperiliiton tapaturmaopas kertoo kuinka toimia onnettomuuden sattuessa. 8 Sote-muutoksen myötä työkykyä arvioidaan aiempaa tarkemmin. 10–15 Reportaasi Stina Lahti nauttii omasta arkisesta elämästään. 16 Jäsenet vastasivat: 12-tuntinen on paras! 20 Lukihäiriö vaikeutti Janne Janssonin koulunkäyntiä. 24 Anne Hujanen ei mene ryppyisiin lakanoihin. 26–29 Hiomo 26 Äänestä vuoden 2018 paras kansi ja juttu. 28 Hae ensi vuonna kursseille ja lomalle. 30 Vuosi vaihtuu myös työttömyyskassassa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Oulun Maintpartnerin työporukka haaveli Rukan reissusta. 34 Lukunurkka: Joku luku on vielä sentään pysyvää. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ??/???? | ? Jukka Koskinen Mikko Nikkinen Päivi Karjalainen 10–15 Stinan vuosi Vuosi elämästä Kun vuonna 2018 avasi television, sieltä tursusi suurvaltapolitiikkaa, ympäristökatastrofeja ja jalkapalloa. Varsinkin urheilutarjonta kyllästytti Stina Lahden nopeasti. Mieluummin hän vetäytyi omaan rauhaansa selailemaan nettikauppojen vaatteita ja asusteita. Aina ei tullut edes ostettua mitään, mutta kauniiden asioiden selailu ilahdutti. 20 ?Janne Janssonilla on lukihäiriö. Eläinveistosten tekeminen on hänen intohimonsa. 16 ? Pietarsaarelaisen Peter Sacklenin mielestä 12-tuntinen on paras työaikajärjestelmä, jota hän on tähän mennessä tehnyt. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* A do be St oc k Jii Roikonen 2-3_sisis.indd 3 11.12.2018 14.40.00
4 | Paperiliitto 10/2018 P oliittinen mielenkiinto metsiä kohtaan virkosi Suomessa ilmastonmuutoksesta kertovan raportin jälkeen. Suomen hyvin haravoiduista metsistä käytiin keskustelua USA:n mantereella asti. Suomessa keskustelua leimasivat nopeat kannanotot ja kiistely, pitääkö hakata enemmän vai vähemmän. Nyt, kun raportin julkaisemisesta on kulunut aikaa, alkavat myös asiantuntijat tuoda keskusteluun uusia elementtejä. Uusimman tutkimuksen mukaan metsien kasvu olisi selvästi suurempaa kuin on arvioitu. Suomen metsät kasvavat nykyisellä kasvuvauhdilla yli 20 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin niitä hakataan. Metsät, jotka toimivat hiilinieluna, sitovat hiilidioksidia kolme kertaa sen määrän mitä ovat henkilöautojen päästöt Suomessa. Kevään eduskuntavaaleissa Suomen vihreästä kullasta tullaan käymään kiivasta mielipiteenvaihtoa. Toivottavasti keskustelun sävy on tulevaisuuteen katsomista eikä teollisuutta vastustavaa. Laajasti kokonaisuutta ajatellen olisi vastuutonta ulkoistaa hiilinielujen säilyttämisen takia metsäteollisuutta maihin, joissa se ”haravointi” on jäänyt tekemättä ja vastuunkanto ilmastotoimista heikkoa. On olennaisen tärkeää, että Suomeen saadaan metsäpoliittinen ohjelma, joka kokoaa yhteisen näkemyksen siitä, minkälaisissa rajoissa metsää voidaan käyttää teollisuuden tarpeisiin, ja ohjelma, johon investoijat, metsäomistajat ja teollisuus voivat luottaa – myös tulevaisuudessa. Metsäohjelmaa tarvitsevat myös kaikki työntekijät, jotka saavat elantonsa metsistä tavalla tai toisella. Kun metsäohjelmaa tehdään, on nojattava uusimpiin tutkimuksiin, ei tunteisiin, kuten politiikassa usein tuppaa käymään. ? P Vihreä kulta alkoi kiinnostaa PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Mikä meni pieleen? Oikein lipeä säiliössä liotin. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela T uleva vuosi on merkityksellinen paitsi Paperiliiton myös koko ay-liikkeen näkökulmasta. – Maahan valitaan uusi eduskunta keväällä ja liitto neuvottelee vuoden aikana uudet työehtosopimukset, perustelee liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliitto nostaa työmarkkina-asiat kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Tätä korostettiin Paperiliiton valtuuston syyskokouksessa, jossa valtuusto hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2019. Liiton toimintasuunnitelmassa todetaan, että maahan tarvittaisiin huomattavasti palkansaajamyönteisempi hallitus ja asian puolesta on vaikutettava myös puolueiden vaalityöhön. Oman vaalityönsä lisäksi liitto osallistuu SAK:n ja muiden liittojen yhdessä järjestämään vaalikampanjaan sekä on mukana teollisuuden yhteisellä eduskuntavaalikiertueella. Liitto tukee vaaleissa ehdolle asettuvia jäseniään sekä muiden palkansaajamyönteisten ehdokkaiden vaalityötä. Tes-neuvottelut liikkeelle Työehtosopimusneuvottelujen tavoitteisiin vaikuttaa alan hyvänä jatkunut tilanne. – Tulevissa neuvotteluissa lähtökohtana pitää olla ratkaisu, joka huomioi jäsenten ansiotason kehittymisen alan yritysten tuottavuuden kasvua vastaavalla tavalla, Siira sanoo. Vuosi 2019 on Paperiliitolle sekä vaaleihin että tes-neuvotteluihin vaikuttamisen vuosi. On saatava luotettava metsäpoliittinen ohjelma. Kärkiteemaksi työmarkkina-asiat 4-5_kuorimo.indd 4 12.12.2018 12.48.17
KUORIMO Paperiliitto 10/2018 | 5 Vaikka ala on hyvässä vireessä, metsäteollisuus joutuu edelleen myös puolustamaan asemaansa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Paperiliitto aikoo olla mukana tukemassa läheisiä sidosryhmiä hankkeissa, joilla tuotetaan tietoa kestävästä ja vastuullisesta metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Paperiliitto haluaa näkyä myös Paperiliittona. Siksi liitto uudistaa ensi vuoden aikana ulkoista ilmettään ja parantaa näkyvyyttään. Liiton tulevan vuoden painopisteisiin kuuluvan yhteiskuntavaikuttamisen kautta Paperiliitto tavoittelee jäsenten aseman parantamista, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamista. Vaikuttamisen kohteena ovat poliittiset puolueet, valmistelevat virkamiehet, tiedotusvälineet ja eri sidosryhmät. Jäsenmäärä ennallaan Liiton talouden kannalta on merkittävää, että jäsenmäärän lasku on pysähtynyt. – Ensi vuoden talousarvion pohjaksi on voitu ottaa sama maksavien jäsenten määrä kuin tänäkin vuonna eli 12 000, kertoo talouspäällikkö Markku Leppänen. Hyvä uutinen liiton jäsenten kannalta on myös se, että liiton kokonaisjäsenmaksu alenee vuonna 2019 nykyisestä 1,49 prosentista 1,3 prosenttiin. Syynä tähän on Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksun Paperiliittolehtikin vieraili vuoden aikana pienillä työpaikoilla. Kuvassa Suomen Kerran lakisääteisellä ovat Erkki Rimo (vas), takapöydässä Samu Örn, Sasu Siren ja Toni Orponen, etupöydässä Kari Vantola, Antti Karnaattu ja Tiia Partanen. Kärkiteemaksi työmarkkina-asiat Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton yhtenä painopisteenä oli kuluneena vuonna pienet työpaikat ja niiden toiminta. Vuoden aikana on vierailtu yhteensä 34 työpaikalla. Työpaikkavierailujen aikana tavattiin työnantajan edustajia, yritysten omistajia, Paperiliiton luottamusmiehiä ja yhteyshenkilöitä. Lisäksi tutustuttiin työpaikkojen tuotantotiloihin ja tavattiin työntekijöitä. Vierailun aikana myös koottiin ja päivitettiin tietoja liiton edunvalvonnan tueksi. Luottamusmiesja työsuojelutoiminta on työpaikoilla varsin hyvin hoidettua. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi monissa yrityksissä oli otettu käyttöön myös laajempia sisältöjä. Sairauspoissaolot olivat alle 4 prosentin luokkaa eli hyvällä tasolla. Koulutusta kaivattiin Järjestäytyminen Paperiliittoon oli muutamia yrityksiä lukuun ottamatta varsin hyvällä tasolla. Laskennallinen järjestäytymisaste oli n. 84 prosenttia. Ammattiosastojen toimintaan osallistuvia oli vain noin joka toisella työpaikalla. – Pienillä työpaikoilla koettiin, että niistä ei helposti pääse mukaan ammattiosastojen toimintaan ja että heidän asioitaan ei huomioida isoissa osastoissa. Pienet työpaikat kaipasivat kuitenkin jonkin verran koulutusta itselleen muun muassa edunvalvontaan, työsuojeluun ja järjestötoimintaan liittyen, kertoo työpaikkoja kiertänyt vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Kokonaiskuva hahmottui Paikallista sopimista hyödynnettiin noin puolella työpaikoista. Palkkahaitari työpaikkojen välillä oli suuri. Palkitsemista tai urakkapalkkaa oli käytössä harvoilla. Palkka maksettiin valtaosassa työpaikkoja kausipalkkana, mutta käytössä oli myös tuntija kuukausipalkkaa. Tutustumiskäynnit antoivat liiton edunvalvonnan edustajille hyvän kokonaiskuvan paperinjalostusteollisuudesta. Häyrysen mielestä vierailuja kannattaa jatkaa. – Yleisesti ottaen vastaanotto oli kaikilla työpaikoilla positiivinen ja erityisen tyytyväisiä oltiin siihen, että toimintaa tultiin ihan paikan päälle katsomaan, Häyrynen kiteyttää. ? P osuuden aleneminen. Jäsenmaksun määrä lasketaan jäsenen ennakkopidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta. Uusi jäsenmaksu tulee voimaan verovuoden 2019 alusta. Perhetapahtuma kesäkuussa Vuoden alussa alkaa luottamusmiesten uusi kaksivuotiskausi. Tehtävissä aloittaville ja muille jäsenille on tarjolla monipuolisesti koulutusta, joista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Paperiliiton ydintoiminnan eli edunvalvonnan lisäksi jäsenille on luvassa vuosittaisten palloiluturnausten ja motoristikokoontumisen rinnalla myös harvemmin toteutettavat naisten hyvinvointitapahtuma toukokuussa sekä perheille tarkoitettu huvipuistotapahtuma kesäkuussa.? P Pienet tutuiksi Maahan tarvittaisiin huomattavasti palkansaajaystävällisempi hallitus. 4-5_kuorimo.indd 5 12.12.2018 12.48.18
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso käy yt-neuvotteluja mahdollisista lomautuksista Oulun tehtaalla. Neuvottelujen piiriin kuuluu yhteensä noin 500 henkilöä eli Stora Enso Oulu Oy:n henkilöstö lukuun ottamatta sellutehtaalla työskenteleviä. Syynä lomautuksiin on Stora Enson mukaan päällystettyjen hienopapereiden markkinakysynnän heikkeneminen ja se, että paperintuotannon keskeisten raaka-aineiden hintojen nousu jatkuu. – Suhdanne on toki ollut vaihteleva, mutta meistä työntekijöistä tuntui, että nyt reagointiin varsin nopeasti ja vähän yllättäen, pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen kertoo. Ristiriitaisuuden tunnetta tilanteeseen tuo se, että tehtaalla on paikallisesti sovittu vuosityöajan pidennyksestä niin sanotun kiky-sopimuksen mukaisesti ja nyt neuvotellaankin lomautuksista. Kikyn tarkoitus oli lisätä tuottavuutta, mikä ei auta, jos kysyntä puuttuu. Jos lomautuksiin päädytään, ne kestäisivät korkeintaan 90 päivää vuoden 2019 tammi-kesäkuussa. Yt-neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen joulukuun aikana. Mahdollisista lomautuksista päätetään tämän jälkeen. Työntekijöiden tavoitteena on neuvottelujen kuluessa löytää vaihtoehtoja lomautuksille. Tilanne ei ole mitenkään ainutkertainen. Vuonna 2009 tehtaalla toteutui viikon ja vuonna 2012 puolentoista viikon mittainen lomautus. Neuvottelujen lähtökohdaksi otettu 90 päivän enimmäisaika tulee yt-laista. P ? | Paperiliitto ??/???? Uusi arkituslinja Äänekoskelle Investointi: Metsä Board rakentaa uuden arkituslinjan Äänekosken kartonkitehtaalle. Investointi nostaa tehtaan arkittamon kapasiteettia 35 000 tonnilla 120 000 tonniin vuodessa. Investoinnin arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Investointi sisältää uuden arkkileikkurin lisäksi nykyisten arkkileikkureiden automaation lisäämisen sekä arkitusrullien käsittelyyn ja varastointiin liittyvää laitteistoa. Uusi arkituslinja sijoitetaan nykyisen arkittamon tiloihin. Linjalla alkaneet rakennustyöt on tarkoitus saada valmiiksi ja uusi linja ottaa käyttöön syyskuussa 2019. Vientiteollisuus työllistää muitakin Tilastot: Vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin on aiemmin arvioitu. Vientiteollisuus synnyttää Suomessa lähes 1,1 miljoonaa työpaikkaa, mikä on 43 prosenttia kaikista työpaikoista. 10 työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla. Vaikutus palveluihin on erityisen suuri: jokainen vientiyrityksen työpaikka synnyttää enemmän kuin yhden työpaikan palveluissa. Vientiteollisuuden luoma arvonlisä talouteen on 90 miljardia euroa eli yli 46 rosenttia bruttokansantuotteen arvonlisäyksestä. Verotuloja vientiteollisuus toi viime vuonna Suomeen kokonaisuudessaan yli 28 miljardia euroa. Vientiteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 470 000 ihmistä. Tiedot perustuvat selvitykseen, jonka Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta ja Oulun yliopiston asiantuntija-avulla laati KPMG Oy Ab. Selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2017 ja koko suomalaista vientiteollisuutta. Selvitys perustuu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon, panos-tuotosmalliin pohjautuviin laskelmiin sekä verohallinnon tilastoihin. SILPPUA Tilanne tuli Stora Enson työntekijöille yllätyksenä. Yt-neuvottelut käydään joulukuun aikana. Teksti Reima Kangas P aperiliitto julkaisee ensi vuoden alussa oppaan, joka auttaa työturvallisuusasioiden parissa toimivia henkilöitä varmistamaan, että työtapaturmat tulevat asianmukaisesti tutkituiksi ja että tapaturman kohteeksi joutuneiden työntekijöiden oikeusturva toteutuisi. Yhtä hyvin opas on tarkoitettu kaikkien paperiliittolaisten käyttöön. Aina ei ole päivänselvää, että tapaturman uhri saisi korvauksen. Vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä on oltava lääketieteellinen syy-yhteys. Jos vaikkapa nostotilanteessa tulleen vamman tai sairauden katsotaan tosiasiassa aiheutuneen esimerkiksi jänteen tai lihaksen rappeumasta, kulumasta tai muusta sellaisesta seikasta, ei vammaa korvata tapaturmana. Syy-yhteyden arviointi perustuu pääasiassa lääkärintodistukseen ja työntekijän aiempaan terveyshistoriaan sekä tapaturmasta vakuutusyhtiöön tehtävään ilmoitukseen. Vakuutusyhtiöön tehtävällä ilmoituksella voi siis olla ratkaiseva merkitys työntekijän oikeudelle saada työtapaturmasta asianmukainen korvaus. Sen takia ilmoitus tapaturmasta tulee täyttää huolellisesti, ja työsuojeluvaltuutetun on syytä siinä olla mukana. Ilmoituksesta pitää ilmetä mahdollinen ulkoinen tekijä ja vammamekanismi riittäOuluun lomautusuhka Kun sattuu työtapaturma, on tärkeää toimia oikein myös ensiavun jälkeen. Uhrin oikeudet saattavat jäädä toteutumatta, jos tapaturman raportoinnissa tai tutkimisessa tehdään virheitä. vän selvästi, jotta vakuutusyhtiö pystyy ilmoituksen perusteella tekemään oikean ja perustellun ratkaisun asiassa. Jälkikäteen ns. ulkoisen tekijän vaikutusta tapahtuneeseen tapaturmaan on vaikeaa perustella uskottavasti. – Tapaturmailmoituksen huolellisella täyttämisellä voidaan välttää monia turhia oikeudenmenetyksiä, sanoo Paperiliiton johtava lakimies Juha Koivisto. Aina lääkäriin Vahingoittuneen on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle vahinkotapahtuPaperiliiton julkaisuja Työtapaturma ja ammattitautiopas Toiminta tapaturman jälkeen tai ammattitaudin ilmetessä. Opas työsuojeluvaltuutetuille, luottamusmiehille ja työntekijöille. Varmista uhrin oikeudet 6-7_kuorimo (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2018-12-11).indd 6 11.12.2018 13.48.02
KUORIMO Paperiliitto ??/???? | ? Teatteriin S ain kuningasidean. Päätin ostaa liput joululahjaksi teatteriin. Pääsisin helpolla ja samalla osoittaisin olevani kultturelli henkilö, mistä voisi olla hyötyä vuoden varrella tilanteissa, joissa en sitä todellakaan olisi. Lisäksi seurueeseen kuuluisi eläkeläisiä ja lapsia, jotka perinteisesti nauttivat etuuksista, mutta eivät maksa niistä mitään. Lipunmyynnissä selvisi, että lauantainäytöksessä kaikki maksavat saman hinSUORAA PUHETTA si haluaa jo väliajalla kotiin, kun puhelimesta loppuu akku ja rouvalta menee esitys ohi, koska hän nukahtaa autoonkin istuessaan välittömästi. Asiassa voitaisiin varmasti löytää molempia osapuolia tyydyttävä kompromissi, yritin. Ei voida, totesi paikallisen sopimisen hienoudet hallinnut lippuja myynyt rouva lakonisesti ja antoi hinnaston väliajan tarjottavista käteeni. Hyvää Joulua kaikille (ilman niitä tarjottavia)! P Juha Koivisto vastaava lakimies Lassi Kaaria A do be St oc k Teksti Eeva Eloranta-Jokela M iten varmistua tulevaisuudessa, että aikuiskoulutus osuu toivottuun maaliin? Vanhemman tutkijan Hannu Karhusen mielestä tulevina vuosina säästetään merkittävästi julkisia resursseja, jos aikuiskoulutuksen kohdentamisessa ja tukimuotojen kehittämisessä onnistutaan oikein. Ongelmien korjaamiseksi Karhunen esittää kolmen kohdan tiekartan, jolla varmistetaan julkisrahoitteisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuus. – Aikuisilla on usein jo valmiiksi tutkinto tai työpaikka, jolloin koulutuksen vaihtoehtoiskustannukset kasvavat. Toisekseen nuoret maksavat koulutuskustannuksia takaisin verojen muodossa aikuisia pidempään. Kolmanneksi aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain rajallinen ja valikoitunut joukko aikuisia, Karhunen hahmottelee. Karhusen puheenvuoro on yksi ehdotus tutkimusraportista, jossa pohditaan, miten suomalaiset onnistuvat osaamisen päivittämisessä ja ottavat koulutuksen digiloikkaa. Raportti on TP:n ensimmäinen Edistys-julkaisusarjassa, jossa visioidaan tulevaisuutta, tuotetaan uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja esitetään konkreettisia ratkaisuehdotuksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Vanhalasta TP:n puheenjohtaja TP:n puheenjohtajana toimii kaudella 2019–20 Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Hallituksen varapuheenjohtajina toimivat Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta ja Samu Salo Insinööriliitosta. TP:n puheenjohtajuus kiertää kahden vuoden välein eri jäsenliittojen kesken. Teollisuuden palkansaajat TP ry on teollisuuden liittojen yhteistyöja vaikuttamisjärjestö. Se edistää teollisuuden ja sen työntekijöiden hyvinvointia kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. TP:ssä on mukana 14 ammattiliittoa ja sen edustamilla aloilla työskentelee noin 750 000 palkansaajaa. P Aikuiskoulutus valmisteltava kunnolla Teollisuuden palkansaajat TP ry:n tutkimusraportti peräänkuuluttaa laaja-alaisempaa ja vaikuttavampaa päätöksentekoa koulutuspolitiikkaan. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala toimii TP:n puheenjohtajana kaudella 2019–20. masta heti, kun se on olosuhteet huomioiden mahdollista. Ilmoittamisen yhteydessä työntekijä saa työnantajalta vakuutustodistuksen, jolla syntynyt vamma hoidetaan maksutta terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Vaikka työtapaturma ei näyttäisikään vakavalta, tulee työntekijän aina hakeutua lääkäriin ja tehdä tapaturmasta ilmoitus. Näin tulee menetellä myös ns. työliikekipeytymisten yhteydessä. – Näissä tilanteissa työntekijän ei tule milloinkaan käyttää oikeuttaan olla poissa työstä omalla ilmoituksella, vaan varmistaa, että työtapaturma tai työliikekipeytyminen ja siihen johtaneet seikat tulevat lääkärin toimesta dokumentoiduiksi riittävän tarkasti ja oikein. Mikäli hoitoon hakeudutaan vasta päivien kuluttua itse tapahtumasta, on mahdollista, että lainmukaiset korvaukset jäävät saamatta, sanoo Koivisto. On tärkeää, että vahinkotapahtumasta kerrotaan välittömästi myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle, osastojen työsuojeluasiamiehille tai muille luottamushenkilöille. Näin he pystyvät osaltaan varmistamaan, että tapaturman uhri saa hänelle kuuluvat oikeudet ja korvaukset. P nan. Kerroin, että mukana on kaksi seniorikansalaista, jotka eivät kuule paljon mitään, minkä pitäisi ehdottomasti alentaa lipun hintaa. Lisäksi nuorimmainen lapToiminta vakavassa työtapaturmassa: Tutkitaan uhrin tila ja annetaan ensiapua. Soitto hätäkeskukseen, numero 112. Ilmoitus työnantajalle. Työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa tapaturmasta Paperiliiton toimistoon. Tapaturman uhri Älä sinnittele äläkä vähättele tapahtunutta. Ilmoita heti tapaturmasta. Huolehdi, että ilmoitus tapa turmasta menee työn antajalle ja työsuojelu valtuutetulle. Huolehdi, että saat vakuutus todistuksen mukaan lääkärille. Kerro lääkärille, että kyse on työtapaturmasta. Huolehdi, että lääkäri kirjaa asiat huolellisesti ja oikein. Tämä voi olla ratkaisevan tärkeää korvausten kannalta. Työtapaturman tai ammattitaudin jälkiselvittelyihin liittyy monia tärkeitä seikkoja. Sen takia työpaikoilla on syytä suunnitella ja selvittää käytännöt etukäteen yhdessä työnantajan kanssa. 6-7_kuorimo (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2018-12-11).indd 7 11.12.2018 13.48.02
KUORIMO 8 | Paperiliitto 10/2018 ka uusia käytäntöjä kokeillaan. Esimerkiksi Keski-Suomessa ortopedi kirjoittaa kuukauden sairausloman ja ohjeistaa ottamaan sen jälkeen yhteyttä omaan työterveyshuoltoon, jossa työkykyä voidaan arvioida. – Osalla sairausloma jatkuu, osa voi palata töihin osasairauspäivärahan tai työn tilapäisen muokkauksen turvin. Mutta keskeinen ajatus on se, että pitkien sairauslomien sijaan työkykyä arvioidaan nopeammin ja mietitään työhön paluuta helpottavia toimia, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin asiantuntijalääkäri Visa Kervinen. Yhteistyö lisääntyy Paitsi lapsia, nuoria ja vanhuksia, sote-muuSote-muutos koskettaa myös työssäkäyviä. Jatkossa muun muassa työkykyä arvioidaan tarkemmin. Mutta väheneekö ennaltaehkäisykin, pelätään nyt Oulussa. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mika Kanerva J os paperityöntekijä, metsuri tai puhelinmyyjä on lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa, määrää ortopedi kolmen kuukauden sairausloman riippumatta työn kuormittavuudesta. Sote-uudistus muuttaa tilannetta – tai on jo muuttanut monessa maakunnassa, kosTyöterveyshuoltokin uudistuu tos koskettaa myös noin 3,4 miljoonaa työikäistä suomalaista. Vuonna 2016 heistä oli työterveyshuollon piirissä runsaat 1,8 miljoonaa eli 87 prosenttia palkansaajista. Sote-uudistuksen myötä vastuu työikäisten sujuvasta sosiaalija terveydenhuollosta siirtyy maakunnille. Jo aiemmin on kerrottu, että sairaanhoidon osuus voi vähentyä uudistuksen myötä työterveyshuollossa. Painopistettä pyritään siirtämään työterveyshuollon varsinaiseen lakisääteiseen tehtävään eli ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn tukemiseen. – Nähtäväksi jää, miten paljon työnantajat supistavat sairaanhoidon osuutta, ja miten hyvin sote-keskukset pystyvät toteuttamaan työikäisten sairaanhoitoa. MielestäKUORIMO ? UPM:n Kaukaan tehtaalla työskente levä varasto operaattori Matti Rasa pääsi teko nivelleik kaukseen vasta, kun polvi oli vihoitellut vuosia. 8-9_kuorimo.indd 8 11.12.2018 13.35.40
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara Y le aamulähetyksen toimittaja kysyi (22.11.) ministeri Saarikolta, voitaisiinko lapsilisiä nostaa ja saada näin pienituloisetkin perheet harkitsemaan lapsilukunsa lisäämistä. Toimittajan mukaan kun lapsilisien reaaliarvosta oli pikku hiljaa sulanut merkittävä osa. Ministeri vastasi, että tämä ei ole käytännössä mahdollista, koska myös hänenkaltaisensa hyvätuloiset perheet hyötyisivät uudistuksesta. Ja se ei olisi reilua. Samainen hallitus ei kuitenkaan ole nähnyt aikanaan estettä veronkevennyksille, joista pienituloiset perheet pienten tulojensa takia eivät hyötyneet käytännössä mitään, toisin kuin hyvätuloiset kohtalotoverinsa. Päinvastoin, hallituksen työttömyysvakuutusja työeläkemaksujen siirto työnantajilta työntekijöille on lisännyt köyhimpien perheiden maksurasitusta entisestään. Hallituksen mukaan suomalaisen teollisuuden heikko kilpailukyky vaati tämänkaltaisia ankaria toimia, minkä metsäteollisuusyritysten jatkuva ahdinko on sittemmin osoittanut oikeaksi. Ei ole siis helppoa olla köyhä, sillä talouden ja politiikan epälooginen logiikka toimii nykyään luonnonvoiman tavoin. Kun ”kaikki” osallistuvat talkoisiin, vain heikoimmassa asemassa olevat ilmestyvät kuokan varteen. Ja kun kuokan varresta pääsee pitopöytään, huomaa tulleensa liian myöhään. Lama on jo ovella ja pidot loppuneet. Jonkun on kuitenkin siivottava pöytä. Jos ei muun takia, niin osoittaakseen aktiivisuuttaan. Mitä jos kuitenkin saataisiin väki sukupuolineutraalisti syntyvyystalkoisiin nostamalla niitä lapsilisiä. Annettaisiin meille suhteellisen hyvätuloisille mahdollisuus rastittaa vuosittain kohta, jossa todettaisiin, että: En ota vastaan korotettua lapsilisää, koska saan jo muutenkin tarpeeksi. Tai jos emme usko sen toimivan, niin vaihtoehtoisesti nostaisimme suurimpia tuloja nauttivien veroprosentteja? Sitten ehkä muutama pienempituloinenkin pääsisi joulupöytään monilukuisemman katraansa kanssa. Se olisi reilua. ? P Paperiliitto 10/2018 | 9 ni molempia tarvitaan työterveyshuollossa, Kervinen huomauttaa. Vaikka työterveyshuolto säilyy soteja maakuntauudistuksessa organisatorisesti omana kokonaisuutenaan, eri toimijat tulevat lähemmäs toisiaan. Tähän asti työterveyshuollot ovat toimineet erillään perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta, yhteistyö on ollut satunnaista, eikä tieto ole välttämättä siirtynyt järjestelmästä toiseen. – Uudenlaista yhteistyötä vaaditaan erityisesti työikäisten työkykyyn liittyvissä asioissa sekä ammattitautien ja työperäisten sairauksien varhaisessa tunnistamisessa, sanoo kehittämispäällikkö Hanna Hakulinen Työterveyslaitokselta. Sujuvampaa hoitoa Keski-Suomessa kehitetään parhaillaan erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Yhteistyön seurauksena on esimerkiksi iskiasleikkauksissa käyneiden hoitoja kuntoutusketju saatu sujuvaksi, sairausloma saatu puolittumaan, ja leikkauksessa käyneet ovat päässeet noin 50% varhemmin työkykyisinä työhön. Myös eri sairauksien hoitopolkuja on alettu päivittää niin, että mukaan otetaan myös työterveyshuollon osuus. Työssäkäyvän pitäisi saada siis jatkossa joustavampaa ja sujuvampaa hoitoa ilman turhia päällekkäisyyksiä. – Tiedon siirtyminen työterveyshuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on kuitenkin haaste, sillä potilastietojärjestelmät eivät keskustele kovin hyvin keskenään. Kelan ylläpitämä Omakanta on jonkinlainen apuväline, mutta sinne siirtyy tietoa vaihtelevasti, Kervinen huomauttaa. Miten käy ennaltaehkäisyn? Oulussa pelätään nyt myös ennaltaehkäisyn vähenevän. Stora Enso on kilpailutuksen jälkeen keskittänyt kaikkien tehtaiden työterveyshuollon Pihlajalinnalle, ja käytännöt tulevat muuttumaan. – Vaikuttaa vahvasti siltä, että työnantaja ostaa jatkossa vain lakisääteiset palvelut. Kaikki muut, kuten kansantautien hoito, siirtyvät sote-keskuksiin. On kuitenkin veteen piirretty viiva, missä menee vaikkapa kakkostyypin diabeteksen ja työkykyyn vaikuttavan sairauden raja. Kaikkihan vaikuttaa ihmisen työkykyyn, huomauttaa Oulun Stora Enson työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala. Sote-uudistuksen henkeen kuuluu digitaalisuuden lisääminen. Digitaalisuutta hyödynnetään jatkossa Stora Enson työterveyshuollon ikäkausitarkastuksissa. Ikäkausitarkastukset tehdään sähköisesti, ja terveyskyselyn perusteella ”liikennevalot” ohjaavat omahoitoon, työterveyshoitajalle tai lääkärille. – Nähtäväksi jää, miten tähän taipuvat nämä meidän työntekijät, joiden keski-ikä on viisissäkymmenissä. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus, kliininen tutkimus ja automaattisesti tehtävät laboratoriokokeet jäävät pois. Suurin haaste jatkossa onkin, miten tulevaisuudessa saadaan työterveyshuollon piiriin kansantautien riskiryhmässä olevat henkilöt, kuten esimerkiksi ne, joilla on korkea verensokeri tai kolesteroli. ? P Syntyvyystalkoissa PITUUSLEIKKURI Työterveyshuoltokin uudistuu Kun kuokan varresta pääsee pitopöytään, huomaa tulleensa liian myöhään. KUORIMO ”Vaikuttaa vahvas ti siltä, että työnan taja ostaa jatkossa vain lakisääteiset palvelut.” Annikka Saarikko: Oisko reilua? 8-9_kuorimo.indd 9 11.12.2018 13.35.41
10 | Paperiliitto 10/2018 ELÄMÄNTILANNE Stinalla menee työmatkaan viisi minuuttia Pyroll Convertingin Siltakylän tehtaalle. 10-15_pääjuttu.indd 10 12.12.2018 12.26.25
Paperiliitto 10/2018 | 11 ELÄMÄNTILANNE Stinan vuosi Vuonna 2018 televisio tuuppasi olohuoneisiin Trumpia, Putinia ja Kim Jong-unia, talviolympialaisia, ilmastonmuutosta, Thaimaan luolapoikia, brexitiä ja presidenttiparin vauvauutisia. Pyhtään Siltakylässä Stina Lahti totesi, että 50-vuotiaana oma arkinen elämä on ihmisen parasta aikaa. Teksti Mari Schildt Kuvat Jukka Koskinen 10-15_pääjuttu.indd 11 12.12.2018 12.26.26
N opeasti se meni, tämäkin vuosi. Olihan se sentään ihan mieleenpainuva, synttäreiden takia. Lähdettiin marraskuussa mieheni Jarin ja tyttäreni Jennan kanssa Teneriffalle viettämään minun viisikymppisiäni. Oltiin kaupungin keskustassa kävelemässä, kun Kirsi soitti. Oli puolipilvinen päivä, eikä aurinko kunnolla paistanut. Sitten hän soittaa, että missäs te nyt olette ja mitä teette. Selitin, että lähdettiin katsomaan paikkoja. Kirsi selittää, että kun tulette takaisin, niin menkää respan kautta. Siellä on paketti sinulle. Ihmettelin, että mikähän paketti siellä nyt on. Kirsi sanoo, että menkää kysymään respasta. No minähän aloin kiinnostumaan, että mikähän paketti siellä nyt on, ja lähdettiin melkein saman tien kävelemään hotellille. Kun olin menossa respaan, Jari ja Jenna huomasivat saman tien, että Kirsi ja Pete ovat siellä ja huutelivat, että mitä ihmettä te olette täällä. Kirsi ja Pete ovat Jennan kummeja. Yrittivät olla piilossa, kun tulimme aulaan. Se oli kyllä ihan uskomatonta, tosi kivaa. He olivat tulleet viettämään minun synttäreitäni! Se oli kyllä tosiaan ylläri, ei tiedetty asiasta yhtään mitään! Oltiin hotellissa, jossa meillä kaikilla oli täyshoito. Olihan siellä kakkua illallispöydässä. Sanoin, että otetaan synttärikakkua, nimenomaan! Siinä sitten illalla vähän viiniä otettiin ja korttia pelattiin. Oli ihana illanvietto viidestään. Me olimme viikon, mutta Kirsi ja Pete tulivat vain sunnuntaista keskiviikkoon. Kävivät viettämässä minun synttäreitäni. Se oli minulle niin mahtava juttu, että siitä riittää pitkän aikaa eteenkinpäin muistelemista. 12 tunnin vuoroa harjoitellessa Töissä Pyroll Convertingin Siltakylän tehtaalla vuosi on mennyt harjoitellessa 12 tunnin työpäivää. Aluksi se oli vähän rankkaa, mutta on tässä nyt pikku hiljaa tottunut siihen, kun jo viime vuoden marraskuussa aloitettiin. Alussa se tuntui tosi raskaalta, kun oli tottunut kahdeksan tunnin työpäivään. Se kahdeksan tunnin raja kun lähestyi, niin siinä iski väsymys. Varsinkin yövuorossa kolmen ja neljän välillä on tosi väsynyt olo. Vaan kai kaikkia vähän väsyttää, välillä. Jos tosissaan alkaa väsyttää, niin täytyy käydä ulkona happihyppelyllä. Nyt kun on vain korkeintaan kaksi yövuoroa peräkkäin, saa paremmin rytmistä kiinni ja nukuttua. Onhan siellä monia ihmisiä, jotka ei pysty vieläkään nukkumaan kunnolla. Mutta ainakin omasta mielestä olen nyt tottunut siihen. Plussana on ollut se, että on vapaita välissä, ja ehtii hengähtämään. Työmaarakkaus syttyi pikkujouluissa Olemme mieheni Jarin kanssa samassa vuorossa. Jari on rullauskoneen hoitaja. Minä olen samalla työmaalla pakkauslinjan hoitajana. Meillä on tällainen työmaarakELÄMÄNTILANNE 12 | Paperiliitto 10/2018 ? – Tuttavat ja työkaverit ovat hehkuttaneet, että nyt kun 50 täytät, niin sitä ja tätä. Mutta minulla ei ole ollut mitään stressiä siitä, Stina sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 12 12.12.2018 12.26.26
Paperiliitto 10/2018 | 13 ELÄMÄNTILANNE Kyllä ennen sitäkin vähän tutustuttiin, mutta firman pikkujouluissa se roihahti. ?? Stinalla ja Jarilla on yhteinen maku tvohjelmien suhteen. ? Tarvitaan kahvia maidon kera, kun Salkkareita katsotaan. ?Stina on elänyt Siltakylässä melkein koko ikänsä. kaus. Vuonna 1994 menin töihin Pyrollille ja vuonna -96 ollaan tavattu. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi meidän tyttö Jenna, joka täytti juuri 20 vuotta. Viikonloppuna vietettiin kaksikymppisiä täällä kotona. Kävi mummit, vaari ja kummit. Eilen Jenna lähti taas takaisin Tampereelle, jonne hän muutti vuosi sitten. Niin minä ja Jari: se kävi klassisesti pikkujouluissa! Vaikka kyllä ennen sitäkin vähän tutustuttiin, mutta firman pikkujouluissa se roihahti. Niitä järjestettiin vielä siihen aikaan. Ennen pikkujouluja olin likkakaverin kanssa viettämässä hänen syntymäpäiviään. Sillä reissulla näin Jarin ensimmäisen kerran. Tiesin, että tuo komistus on myös Pyrollilla töissä. Pitihän sitä mennä pyytämään tanssimaan. Tanssittiin sitten koko ilta. Kaveri tokaisi jossain vaiheessa, että hänpä tästä lähteekin, soitellaan ja nähdään. Sitä seuraavana viikonloppuna oli firman pikkujoulut. Vähän salassa ensin yritettiin, mutta siitä se on sitten lähtenyt. On ollut aika kohtalokas työpaikka! Siltakylässä koko elämä Olen asunut koko ikäni Pyhtään Siltakylässä, vajaan 3000 asukkaan taajamassa. Kotkassakin asuin hetken, mutta kun ostimme tämän rivitalo-osakkeen, muutimme takaisin, yli 20 vuotta sitten. Koti on melkein työpaikan vieressä. Suunnilleen viisi minuuttia menee työmatkaan pyörän kanssa. Minusta kaikki täällä on pysynyt niin samana. Tosin bussiliikenne Kotkaan on mennyt huonommaksi. Kaupunkiin ei juuri pääse, jos ei ole omaa autoa. Siltakylässä oli ennen myös pankki, mutta se on lopetettu. On vain kahvila, apteekki ja kauppa, aivan tuossa lähellä. Äiti asuu tien toisella puolella. Hän täytti tänä vuonna 80 vuotta, vähän huonosti kävelee, mutta toivottavasti vielä tuossa jaksaa olla. Melkein päivittäin käyn hänen luonaan tai ainakin soittelen. En ota siitä stressiä, vaan mielelläni käyn hänen asioillaan. Samalla, kun käyn itse ruokakaupassa, niin tuon hänellekin ruokatavarat. Onneksi ei ole iso takapiha, viisi minuuttia menee nurmikon leikkaamiseen. En ole mikään puutarhaihminen. Meille riittää pieni takapiha, yksi kukkapenkki ja amppelit. Ei ne kukkaset oikein tykänneet viime kesän kelistä, vaikka kuinka yritti kastella. Nurmikkokin kuivui. Meinattiin, että meneekö se kokonaan, mutta kyllä se siitä jaksoi kasvaa syksyä myöten, kun tuli enemmän vettä taivaalta. Näytti taas vihreämmältä. Salkkareita ja voikkareita Kun pääsee seitsemältä töistä, siinä ehtii käydä suihkussa ja keittää kahvit, katsoa Salkkarit ja Uudet päivät, eikä muuta kerkeäkään. Telkkaria katsomme Jarin kanssa yhdessä, meillä on yhteinen maku. Tyttären huoneessa on toinen televisio, mutta ei se ole meille ollut tarpeen. Katselemme samoja ohjelmia. Ei ole tullut kinaa, että nyt vaihda sitä kanavaa. Minä teen jotain muuta, jos Jari 10-15_pääjuttu.indd 13 12.12.2018 12.26.27
etelään kun mennään, niin haetaan lämpöä ja aurinkoa. Mutta kun täällä paistaa, niin ei jakseta olla auringossa. Grillattiin usein ja jätskiä kului. Jäätelö on suklaata tai vaniljaa, jompaa kumpaa, mutta ei yhtä aikaa. Minä tykkään enemmän vaniljasta ja isäntä suklaasta. Laitetaan suklaakastiketta ja mansikoita päälle. Kotkan Meripäivillä käytiin. Istuskeltiin terassilla, käveltiin ja ihmeteltiin. Ja metrilakua ostettiin. Välillä ollaan käyty konserteissa, mutta tänä kesänä ei ollut sellaisia, jossa olisi halunnut käydä. Välillä käymme Jennan luona Tampereella. Nyt kun on pitemmät vapaat, niin voi olla yötä ja tulla vasta seuraavana päivänä kotiin. Aika paljon ollaan nyt käyty siellä. Ei ehkä joka kuukausi, mutta usein kuitenkin. Ollaan hotellissa yötä, kun hänellä on pieni yksiö, niin mennään mieluummin hotelliin. Aika monta hotellia ollaan käyty läpi, ettei aina samaan mennä. Tampere, sehän on ihan mahtava paikka, varsinkin kesällä. Me tykkäisimme kyllä olla siellä, jos olisi työpaikka. Ehkä muuttaisin sinne. Siellä se ilmapiiri on niin erilainen, kuin täällä. Ihmiset ovat ystävällisempiä, jotenkin. Ja porukkaa riittää. Kotkassakin on kesäisin niin hiljaista välillä, vaikka Kotkankin pitäisi olla kesäkaupunki. Mutta hiljaista on, minun mielestäni ainakin. Ystävät ovat tärkeitä Kirsin ja Peten kanssa käydään viikonloppuisin vähän viihteellä. Välillä ollaan heillä ja sitten taas meillä. Viimeksi oltiin heidän luonaan puutalkoissa ja saunottiin sen jälkeen. Ollaan hyviä ystäviä, ja käydään yhdessä reissussa. Näin on ollut siitä asti, kun aloimme Jarin kanssa seurustella. Kesäkuun alussa oltiin Lontoossa, ja käytiin katsomassa Kirsin poikaa Iiroa siellä. Sellainen kaupunkireissu välillä. Olihan siellä ollut terrorismia, mutta ei silloin kun me siellä oltiin. Ei ainakaan huomattu. Iiro kun asuu siellä, niin jos jotain tapahtuu, niin heti viestitellään, että onko Iirolla kaikki ok. Siinä hänen lähellään niitä iskuja on haluaa katsoa urheilua, josta minä en välitä. Minä menen vaikka surffailemaan netissä, mitä näitä nyt on, Zalando, Boozt ja sellaisia. Välillä katselen niitä kaikessa rauhassa tytön huoneessa. Saattaa mennä pitkä väli, ennen kuin tilaan. Kahvit juomme aina olohuoneessa, varsinkin silloin kun Salkkareita katsotaan. Moccamasterissa keitetään, maidon kera ja pari voileipää siihen. Leikkelettä päälle. Sitten olohuoneeseen istumaan ja katsomaan Salkkareita. Se on se traditio. Seuraavana päivänä taas seitsemäksi töihin. Kesälomalla kului jätskiä Mitähän me tehtiin kesälomalla? Oltiin mökillä. Jarin vanhemmilla on kaksi mökkiä: Miehikkälässä ja Haminassa. Jommallakummalla käytiin. Tosin tosi vähän käytiin viime kesänä. Oli aina olevinaan jotain muuta tekemistä. Melkeinpä sisällä oltiin, vaikka oli lämpimät kelit. Tavallaan sitä haki viileyttä sisältä, vaikka sisällä oli yhtä lämmin kuin ulkonakin. Kun oikein ajattelee, että 14 | Paperiliitto 10/2018 ELÄMÄNTILANNE ?Stinan ja Jarin joulunviettoon kuuluu, että aamupäivällä käydään hautuumaat, ja sitten tullaan kotiin tekemään ruokaa, ennen kuin mummot ja vaari tulevat syömään. 10-15_pääjuttu.indd 14 12.12.2018 12.26.27
tapahtunut. Se on kuitenkin parhaan ystävän poika. Huoli tulee, vaikka ei olekaan oma poika. Iiro itse on sitä mieltä, että hän asuu siellä, ja suuressa kaupungissa voi tapahtua kaikenlaista. Elämä jatkuu, ei niitä asioita kannata jäädä miettimään. Muuten ei tulisi hommasta mitään. Vielä tänä vuonna mennään Helsinkiin kuuntelemaan Yötä, ensi kesänä mennään Tallinnaan katsomaan, kun Bon Jovi esiintyy. Ja kesällä olisi vielä Sunrise Avenuenkin konsertti. Niitä mennään kuuntelemaan. Meillä on sama maku ystävien kesken. Heti kun tuli liput myyntiin Tallinnaan, niin Kirsi laittoi viestiä, että mentäiskö? Matka ja liput on nyt tilattu. Ainakin tietää, että kesäkuussa on ohjelmaa. Se sopii tämän ikäiselle: ei ole liian rokkia, vaan sitä kuuntelee ihan mielellään. Jouluna kaikessa rauhassa Itsenäisyyspäivänä leivon usein pipareita, ja itsenäisyyspäivän vastaanottoa katsellaan. Tulee seurattua, millaisia pukuja naisilla siellä on. Se on se pääasia, kun sohvalle istahdetaan. Keskenämme täällä arvostellaan, että no toi nyt ei ole minkään näköinen, ja toi on liian avonainen linnan juhliin. Sellaista pientä! Se jää kyllä mieleen, jos on tosi kaunis puku. Jouluksi teen imelletyn perunalaatikon. Vaikka itse sanonkin, niin se on minun bravuurini. Se pitää olla ruokapöydässä, ja kinkkua tietysti. Porkkanaja lanttulaatikko ostetaan valmiina, koska niitä menee niin vähän. Ostetaan rasiat, laitetaan vähän kermaa ja mausteita mukaan ja uuniin. Se riittää meille. Sitten tietysti rosollia, suolakalaa ja savukalaa, punaviiniä. Se on se meidän ruokapöydän anti. Jouluna Jenna tulee kotiin, äiti tulee meille syömään ja Jarin vanhemmat. Meitä on yksi vähemmän, kun isäni kuoli neljä vuotta sitten. Siksi vieläkin on haikeaa jouluna. Aamupäivällä käydään hautuumaat, ja sitten tullaan kotiin tekemään ruokaa, ennen kuin mummot ja vaari tulevat syömään. ELÄMÄNTILANNE Aikuisille emme ole moneen vuoteen ostaneet kuin yhden lahjan kuusen alle. Radiosta kuuluu ihania joululauluja, mutta me emme ole mitään laulajia. Pitäisi joskus mennä joulukirkkoon, mutta aina se on jäänyt. Joulu on rauhoittumisen aikaa, keräännytään perheen kanssa viettämään rauhallista aikaa. Istutaan kaikessa rauhassa ruokapöydässä. Se on pääasia. Ollaan yhdessä ja vietetään aikaa. Mihinkään ei ole kiire. Vuosi kuin virstanpylväs Puhutaan että 50 vuotta on virstanpylväs. Tuttavat ja työkaverit ovat hehkuttaneet, että nyt kun 50 täytät, niin sitä ja tätä. Minä olen mennyt ihan vaan päivä kerrallaan, eikä minulla ole mitään stressiä siitä. Minulla on kaikki hyvin kotona, olen onnellisesti naimisissa, ja on ihana tyttö, joka asuu Tampereella. Ei minulla ole mitään valittamista. Fiilikset ovat ihan hyvät, en osaa sen paremmin selittää. Katsotaan, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. ? P Paperiliitto 10/2018 | 15 Joulu on rauhoit tu misen aikaa. Ollaan yhdessä ja vietetään aikaa. Mihinkään ei ole kiire. ??– Tässä vuodessa riittää pitkän aikaa eteenkinpäin muistelemista, Stina sanoo. ?Jos televisiosta tulee urheilua, Stina selaa mieluummin nettiä. ?Stinan ja Jarin työmaarakkaus on kestänyt yli kaksi vuosikymmentä. 10-15_pääjuttu.indd 15 12.12.2018 12.26.28
16 | Paperiliitto 10/2018 TYÖAIKAMUODOT Peter Sacklen ottaa näytettä poikkiradan tampurinvaihdon yhteydessä BillerudKorsnäsin tehtaalla Pietarsaaressa. 12-tuntinen vuorojärjestelmä on hänen mielestään ylivoimaisesti paras. 16-19_työaika.indd 16 12.12.2018 13.05.14
TYÖAIKAMUODOT Se on vaan niin hyvä Paperiliitto 10/2018 | 17 12-tuntinen työvuoro järjestelmä kiinnostaa monia paperiliittolaisia. Kyselyn tulokset kertovat, miksi se koetaan hyväksi. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Päivi Karjalainen P aperiteollisuuden työehtosopimuksessa on vuodesta 2012 lähtien ollut mahdollista sopia paikallisesti 12-tuntisen vuorojärjestelmän käytöstä. Paperiliiton arvion mukaan ensi vuonna 12-tuntisessa on mukana joka neljäs työaikamuoto 37:aa tekevistä paperiliittolaisista. Työvuorojärjestelmän vaikutuksia on myös tutkittu. Työterveyslaitoksen kolmea työpaikkaa koskeneessa raportissa tuli esiin, että 12 tunnin vuoroissa työskentelevät ilmoittivat muun muassa selvästi vähemmän työvuorojärjestelmästä johtuvia terveyteen, työhyvinvointiin ja työn sujumiseen liittyviä haittoja ja raportoivat vähemmän univaikeuksia kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät. Samoja positiivisia vaikutuksia tuli esiin myös Paperiliiton jäsenille kohdistetusta kyselystä. Kyselyn toteutti Paperiliiton sihteeri Sami Laakso tänä vuonna ay-toimihenkilötutkinnon lopputyötään varten. Kyselyyn vastasi 1138 Paperiliiton jäsentä. Vastaajien joukossa oli lähes kaikkien paperija paperinjalostusteollisuudessa käytössä olevien työaikamuotojen tekijöitä. Tässä jutussa keskitytään keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien vastauksiin. Heitä oli vastaajista 823 eli 72 prosenttia. Näistä 8-tuntista tekee 655 henkilöä ja 12-tuntista 168 henkilöä. 12-tuntisten osuus kasvaa Työaikajärjestelmän vaikutus työhyvinvointiin näkyy erityisesti työaikamuoto 37:n sisällä 8ja 12-tuntisista työvuorojärjestelmää tekevien välillä. 16-19_työaika.indd 17 12.12.2018 13.05.15
TYÖAIKAMUODOT 18 | Paperiliitto 10/2018 Pietarsaarelaisen Peter Sacklenin, 47, mielestä 12-tuntinen on paras työaikajärjestelmä, jota hän on tähän mennessä tehnyt lähes 20-vuotisella työurallaan. – Eroa on kuin yöllä ja päivällä verrattuna 8 tunnin pitkään kiertoon. Tämä on ylivoimaisesti paras, sanoo Sacklen. Järjestelmän kokeilu alkoi BillerudKorsnäsin Pietarsaaren tehtaalla neljä vuotta sitten. Alussa epäilijöitä oli useita, mutta vuoden mittaisen kokeilun jälkeen 60 työntekijästä jatkamisen puolesta äänestäneitä oli 59. Myös Sami Laakson kyselytutkimus vahvisti, että työntekijät nukkuvat enemmän ja paremmin, palautuvat nopeammin ja tuntevat jaksavansa paremmin sekä töissä että vapaa-ajallaan. Jaksaminen paranee 12-tuntisen tekijät pitävät työvuorojärjestelmänsä parhaina puolina vapaapäivien määrän lisääntymistä, jaksamisen ja yleisen vireystilan parantumista sekä sitä, että normaaliin unirytmiin palautuu työvuorojen jälkeen helpommin. – Kun on kuitenkin enemmän vapaata, voi harrastaa, nukut hyvin. Nämä kaikki vaikuttaa siihen, minkälainen sulla on olo ja kunto, iskeekö pöpöt, Sacklen perustelee. 12-tuntisen huonoja puolia tuli esiin niukasti: neljän päivän työputken aikana vapaa aika jää vähiin ja joskus työpäivä tuntuu pitkältä. – Teemme ensin kuusi tuntia yhdessä työpisteessä, sitten vaihdetaan. Tulee vaihtelua, kun ei tehdä koko päivää yhtä ja samaa hommaa. Tänään Sacklen tekee päivän ensimmäisen puolikkaan voimapaperikoneella jauhajana. Loppupuoliskolla hän menee joko sylinterimieheksi tai rullamieheksi. Tehtävät sovitaan vuoron kesken. Parempaa unta ja enemmän Normaaliin unirytmiin 12-tuntisen tekijät kokivat palautuvansa helpommin. 8-tuntista tekevistä 83 prosenttia koki työvuorojen häiritsevän sekä unen määrää että laatua jonkin verran tai merkittävästi. 12-tuntista tekevistä työvuorojärjestelmä häiritsi noin joka kolmannen vastaajan unen määrää ja laatua. Tutkimuksessa kysyttiin työntekijöiden unen määrää työvuorojärjestelmän kaikissa eri vaiheissa. Keskimäärin unta tuli vuorokautta kohden laskettuna 8-tuntista tekeville 7 tuntia, 12-tuntista tekeville 7 tuntia ja 20 minuuttia. – Voi tuntua, että 20 minuutin ero ei ole suuri, mutta viikossa eroa kertyy 2 tuntia 20 minuuttia, joka pitemmän päälle jo tuntuu, arvioi Sami Laakso. Työvuorojen vaikutus omaan vuorokausirytmiin vaikutti monien hyvinvointiin. Etenkin 8-tuntisen järjestelmän pitkässä kierrossa rytmiä voi olla vaikea kääntää, mutta sama ongelma oli myös osalla 8-tuntista lyhyttä kiertoa tekevillä. – Oman rytmin rikkoutuminen on itse asiassa sekin haitallista, sillä omasta biologisesta vuorokausirytmistä poikkeava unirytmi vaikuttaa tutkimusten mukaan ihmisen hormonitoimintaan enemmän kuin normaalin vuorokausirytmin mukainen, mutta liian vähäinen unen määrä, Laakso pohtii. – Kahden päivän yövuoron jälkeen saa heti käännettyä rytmin. Kun aiemmin tehtiin 4 yötä peräkkäin 8 tuntia, niistä palautumiseen meni itselläni 3-4 päivää. Palautumisen tarve loppui 12-tuntisessa kuin seinään, olen paljon pirteämpi, kuvailee Sacklen. Terveempi olo Positiivisimmin 12-tuntista tekevät kokivat työvuorojärjestelmän vaikutuksen yleiseen terveydentilaan. Heistä 82 prosentin mielestä häiritsevää vaikutusta ei ollut tai vaikutus oli positiivinen. 8 tunnin tekijöistä samoin ajatteli 42 prosenttia. Myös vaikutukset sosiaaliseen elämään, parisuhteeseen, perhe-elämään ja vapaa?12-tuntisen työpäivän puolivälissä vuoro vaihtaa tehtäviä sopimallaan tavalla ja pitkään päivään tulee vaihtelua. Peter Sacklen tarkistaa telapuristimella massan kuivaainetta. ?Peter Sacklen valmentaa P11-poikia ja vetää alkulämmöt FF Jaron junioreille Tellushallissa Pietarsaaressa. Työaikamuodon vaihduttua tarve vaihtaa vuoroja loppui lähes kokonaan. Kyselyyn vastaajat ? 1138 paperiliittolaista ? iältään 19–65-vuotiaita ? keski-ikä 46,5 vuotta ? vastaajista miehiä oli 88 % ja naisia 12 % ? lähes puolella (47 %) vastaajista asui perheessä yksi tai useampi alaikäinen lapsi. ? työmatkan pituus oli keskimäärin 16 kilometriä yhteen suuntaan. ? olivat työskennelleet alalla keskimäärin 22 vuotta. ? ylivoimaisesti yleisin työaikamuoto oli keskeytymätön kolmivuorotyö, jota teki 72 % vastaajista ”Työntekijä nukkuu enemmän ja paremmin sekä tuntee jaksavansa paremmin.” 16-19_työaika.indd 18 12.12.2018 13.05.16
ajan harrastuksiin koki positiivisina vähintään 64 prosenttia 12-tuntista tekevistä. Myös Sacklenin perhe hyötyy. Kun 11-vuotias poika ja 13-vuotias tytär tulevat koulusta kotiin, on isä usein kotona. Aiemmin, kun isä tuli iltavuorosta klo 22 kotiin, se tarkoitti, että lapset nukkuivat, eikä heitä nähnyt iltaisin neljään päivään. Lasten kanssa oleminen on Sacklenille tärkeää. – Äkkiä on ohi se aika, kun lapset sua tarvitsevat, hän perustelee. 12-tuntinen järjestelmä tuo mukanaan myös aiempaa enemmän viikonloppuvapaita, jolloin osallistuminen omien lasten tai jalkapallojoukkueen kisoihin onnistuu sujuvammin. Sacklen on jalkapalloseura FF Jaron entinen pelaaja ja nykyisin yksi seuran 65 valmentajasta. Junnupelaajia on noin 400. Nykyisin hän pystyy vetämään harjoituksia lähes aina, ja tarve vuoronvaihtoihin on loppunut lähes kokonaan työvuorojärjestelmän vaihduttua. – Oma vapaa-aika on tänä päivänä ihmisille tärkeää, se on monilla melkein ykkössijalla. Elämän laatuun työajan ulkopuolella on tullut valtava ero verrattuna siihen, mitä se oli aiemmin, Sacklen vahvistaa. Työkyky koetaan paremmaksi Paperiliiton kyselytutkimuksen vastaajia pyydettiin myös arvioimaan työkykyään: ”Jos työkykysi on parhaimmillaan ollut taTYÖAIKAMUODOT solla 10, minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi?” Arviointiasteikossa tarkoitti, ettei pysty tekemään työtä ollenkaan ja taso 5, että työkyky on noin puolet siitä, missä se on ollut parhaimmillaan. – 12-tuntisten arvioima työkyky oli keskimäärin 8,8, kun se 8-tuntista tekevillä oli 7,8, Laakso kertoo. Kyselytutkimuksesta saadut tulokset vahvistavat paperiliittolaisten osalta sen, että työaikajärjestelyillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja että järjestelyt ovat keskeisessä roolissa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. – Työhyvinvoinnilla taas on osoitettu olevan vaikutusta tuottavuuteen. Näiden havaintojen perusteella 12-tuntisen järjestelmän pitäisi kiinnostaa nykyistä useampaa työnantajaa etenkin siksi, ettei järjestelmästä aiheudu työnantajalle mitään kuluja, Laakso toteaa. Peter Sacklenista on työnantajankin etu, jos työntekijä palautuu nopeammin työvuorosta, liikkuu paljon ja pysyy kunnossa. – Toivon kovasti, että muutkin paperiliittolaiset saisivat kokeilla tätä järjestelmää.? P Kirjallisuutta: Hyvinvointia vuorotyöhön – työtekijän opas vuorotyön hallintaan, TTL 2017 12 tunnin vuorojärjestelmien turvallinen ja työhyvinvointia edistävä toteuttaminen teollisuudessa, TTL 2016 Lisää Paperiliiton kyselytutkimuksen tuloksia julkaistaan myöhemmin. Seuraa Paperiliitto-lehteä ja www.paperiliitto.fi-sivustoa. Paperiliitto 10/2018 | 19 Työvuorojärjestelmän vaikutus työssä jaksamiseen Vaikutus yleiseen vireystasoon vapaa-aikana Arvio nykyisestä työkyvystä, asteikolla 1–10 tam 37/12 h prosenttia vastaajista tam 37/12 h 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tam 37/8 h tam 37/8 h 17 18 30 23 56 58 19 14 47 55 6 6 5 5 19 22 8,95 8,86 8,79 8,15 8,06 8,03 7,89 7,83 7,81 7,79 7,77 7,75 7,68 6,62 tam 37 12h, pitkä vapaa tam 17 tam 37 12h, välivapaa tam 15 tam 36 12h tam 35 8h tam 37 8h, pitkä iay tam 35 12h tam 37 8h, pitkä aiy tam 27 tam 36 8h tam 37 8h, lyhyt tam 25 muu työaikamuoto häiritsee merkittävästi jonkin verran ei lainkaan positiivinen vaik. 16-19_työaika.indd 19 12.12.2018 13.05.17
20 | Paperiliitto 10/2018 LUKIHÄIRIÖ LVI-asentajana työskentelevä Janne Jansson tunsi itsensä tyhmäksi kouluvuosina, kun oppi ei tarttunut päähän. Nyt hän tietää, että kyse ei ole tyhmyydestä vaan erilaisesta tavasta oppia. 20-23_luki.indd 20 9.12.2018 13.23.33
LUKIHÄIRIÖ Erilainen oppija Paperiliitto 10/2018 | 21 Lukihäiriön takia kirjalliset työt ovat haasteellisia Janne Janssonille. Meininki on aivan toinen, kun hän pääsee tekemään käsillään. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 20-23_luki.indd 21 9.12.2018 13.23.34
LUKIHÄIRIÖ 22 | Paperiliitto 10/2018 Janssonilla on mielikuvitusta ja vahva sisäinen maailma. Eläinveistosten tekeminen on hänen intohimonsa. iitisen vuotta sitten imatralainen Janne Jansson, 54, teki lukihäiriötestin netissä. Kaikki vastaukset vilkkuivat punaisella. Kyllä, lukeminen on hidasta ja luetun muistaminen vaikeaa. Kyllä, pitkien ja vieraiden sanojen lukeminen on hankalaa, vieraiden kielten oppimisesta nyt puhumattakaan. Kyllä, kirjoittaessa tulee paljon kirjoitusvirheitä, päässä laskeminen on vaikeaa, puhelinnumerot menevät helposti sekaisin, eivätkä ihmisten nimet jää mieleen. Tulos ei yllättänyt Janssonia. Hän oli pienestä pitäen tiennyt, että hänellä on haasteita oppimisessa. Nyt varmistui, mistä vaikeudet johtuivat. Se tuntui helpottavalta. – En ole koskaan luokitellut itseäni työelämässä tyhmäksi. Mutta sellainen ajatus on jäänyt takaraivoon, että jotain vikaa on, kun tietyt asiat eivät mene perille, vaikka miten yrittäisi. Ei lukupäätä Kun Jansson kävi koulua 1970-luvulla, ei oppimisvaikeuksista paljon tiedetty. Janssonkaan ei saanut lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen ongelmiin tukea. – Yhdeksän vuotta meni ihan kankkulan kaivoon. Päähän ei jäänyt mitään. Erityisen vaikeita minulle olivat äidinkieli, kielet ja matematiikka. Muistan, kun äiti yritti opettaa minulle kertotaulua – siinä meinasivat palaa hermot molemmilta. Ainekirjoituksessa Jansson sai hätäisesti kirjoitettua yhden sivun, ja sekin vilisi virheitä. Ääneen lukeminen oli kauhistus. – Kyllä se hävetti ja nolotti, teki mieli valua pulpetin alle. Koulu meni läpi rimaa hipoen. Todistuksessa oli pääasiassa viitosia ja kuutosia. Paremmin sujuivat kuitenkin liikunta ja tekniset työt, joissa Jansson oli kasin oppilas. – Ehtoja en saanut ikinä – ihme kyllä. Oppimisvaikeudet heikensivät itsetuntoa. Jansson pohti, miksi asiat olivat hänelle niin vaikeita. Oli selvä, että hänellä ei ole lukupäätä, kuten siskollaan. Kai minä olen sitten sen verran tyhmä, hän päätteli. Ammattikoulussa oppiminen oli jo helpompaa, sillä opiskelu oli käytännönläheistä. Asiat myös kiinnostivat Janssonia, joten hän omaksui niitä paremmin. Hän jatkoi vielä Enso Gutzeitin omaan ammattikouluun, jossa opittiin pitkälti töitä tekemällä. – Oltiin pakinkantajina osastoilla. Luovempiin töihin Jo ennen armeijaa Jansson oli ollut kesätöissä Kaukopäässä. Töitä oli tarjolla armeijan jälkeenkin. – Paperikoneella piti katsoa paperia päivästä toiseen, ei sellainen sovi minun luonteelleni. Onneksi pääsin korjauspuolelle, jossa työ on luovempaa. Siellä pääsee etsimään ratkaisuja. Levypajalla rakensimme isojakin juttuja. Myöhemmin Jansson siirtyi kiertävään porukkaan, joka hoiti muun muassa seisokit. Lopulta hän päätyi LVI-puolelle. LVIasentajan työ on Janssonista monipuolista, mutta joskus turhauttavaa. – Olisi kiva päästä rakentamaan uutta, mutta meidän työmme on pääasiassa vanhan elvyttämistä. Yritämme pitää vanhoja putkia hengissä – kesällä jäähdytämme, talvella lämmitämme. Elokuussa Janssonista ja hänen kollegoistaan tuli entisiä eforalaisia, kun Stora Enso ulkoisti kiinteistöja ylläpitopalvelut Lassila & Tikanojalle. Muutoksista on tullut jo lähes rutiinia, sillä viime vuosiin on mahtunut useita ulkoistuksia ja yt-neuvotteluja. Kurssit ja testit jännittävät Ratkaisujen etsiminen, huoltaminen ja kor20-23_luki.indd 22 9.12.2018 13.23.35
jaaminen ovat Janssonille helppoja kuin heinänteko. Hankaluuden alkavat, kun pitää lukea tai kirjoittaa. Työilmoitusten kanssa hän pääsee onneksi vähällä, sillä riittää, kun niihin kirjoittaa “korjattu”. Nykyään Jansson myös tulostaa ilmoituksen mukaansa mennessään kohteelle. Lyhenteet tuottavat hänelle vaikeuksia, ja hän saattaa matkalla unohtaa, oliko kyse PE3:sta, PK6:sta vai ehkä KA1:stä. Pakollisten turvallisuushavaintojen tekeminen on usein vaivalloista. – Välillä sinne tulee runoiltua pitkästikin, ja se vie aikaa. Luen kirjoittamani läpi moneen kertaan ja löydän aina uusia virheitä, puuttuvia sanoja ja kirjaimia. Yhdyssanat ovat minulle erityisen vaikeita. Joskus työkaveri kurkkii olan takaa ja kommentoi, että tuo on yhdyssana ja tuokin. Sanon siihen, että minulla on lukihäiriö – minä vain kirjoitan. Käyttöohjeiden lukeminen on Janssonille vaikeaa. Toki se riippuu tilanteesta – saako lukea ja tutkailla yksin rauhassa, vai onko ympärillä muita ja pitääkö selvitä nopeasti. Erilaiset kurssit ja koulutukset herättävät vanhan, kouluajoilta peräisin olevan jännityksen. Mieleen tunkee hermostuttava ajatus: Ymmärränkö lukemani ja sen, mitä pitää tehdä? Tietoja ja taitoja mitataan tulityökurssilla viiden vuoden välein. Jansson kuuluu myös tehdaspalokuntaan, jossa hän joutuu kurssittamaan itseään. – Testit jännittävät joka kerran, vaikka en ole koskaan reputtanut. Tiedän kyllä asiat, mutta teen huolimattomuusvirheitä. Turvallisuuskoulutukset ovat nykyään helpompia, sillä kalvosulkeisista on luovuttu. Tietokoneella aiheen voi lukemisen sijaan kuunnella luettuna, mikä helpottaa asian omaksumista ja kysymyksiin vastaamista. Tutkimusmatkoja itseen Vaikka Jansson ei viihdy tietokoneen ääressä, on hän viime vuosina surffaillut paljon netissä ja löytänyt asiaa lukivaikeudesta. Jansson tietää, että usein lukivaikeuteen liittyy myös huono työmuisti. Työmuistin tehtävä on pitää asiat mielessä juuri sen aikaa kuin niitä tarvitsee. Älykkyyden kanssa oppimisvaikeuksilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä. LUKIHÄIRIÖ ”Yhdeksän vuotta meni ihan kankkulan kaivoon. Päähän ei jäänyt mitään.” Jansson on löytänyt itsestään myös erityisherkän piirteitä. Asia valkeni, kun hän katseli televisiosta Inhimillistä tekijää, jossa käsiteltiin aiheita. – Erityisherkkyyttä käsittelevä ohjelma jäi vaivaamaan minua. Tein testin netissä ja sain liki täydet pisteet. Sen jälkeen ostin itselleni erityisherkkyyttä käsittelevän kirjan, jota luen nyt hitaasti alleviivaten. On tullut ahaa-elämys siitä, miksi reagoin herkästi erilaisiin asioihin ja ärsykkeisiin. Monet erityisherkät ovat myös sisäänpäin kääntyneitä. Jansson kuvailee omaa introverttiyttään näin: – Olen rauhallinen ja viihdyn omissa oloissani. Jos on paljon väkeä, se ahdistaa. Mieluummin olen mökkihöperönä mökillä siskon koiran kanssa. En tarvitse ulkoisia virikkeitä, vaan minulla on vilkas mielikuvitus ja keksin virikkeitä itse. Vahva sisäinen maailma näkyy puutöissä, joita Jansson tekee vapaa-ajallaan. Sorvaamalla syntyy vaikkapa puukukkia ja moottorisahalla isoista pölleistä kettuja, hirviä, karhuja, susia, ilveksiä, saukkoja, norppia. Ne elävöittävät Janssonin kotia ja pihamaata. – Tänne voisi perustaa Lakasentien patsaspuiston, mies hymähtää.? P Paperiliitto 10/2018 | 23 20-23_luki.indd 23 9.12.2018 13.23.36
Teksti Ilkka Palmu Kuva Mika Kanerva M ä puhun töissä usein mun talosta Viialassa. Nurkat alkaa olla tuttuja niille, ja vähän vitsikin: ne ei muka ymmärrä, miksi petivaatteet pitää mankeloida ja tyynyliinat silittää. Mutta kun en mää ole tyyppi, joka menee ryppysiin lakanoihin. Ei mulla ole koskaan aamulla sellaista tunnetta, että voi ei, pitäis taas tehdä kotitöitä, kun nehän on mun omia töitä! Mähän harrastan niitä – mulla on nurmen ajoonkin kolme leikkuria ja kaksi trimmeriä! Imuroin talon ainakin pari kertaa viikossa, keittiöstä tasot puhtaaksi joka ilta, olohuoneesta pölyt vähintään joka kolmas päivä, lattialta rikka-imurilla pikku roskat heti jos niitä varisee. Ostin taloni yksin, 18 vuotta sitten. Miehen kanssa oli ollut jo jokin aika vaikeeta, ja eroonhan se sitten päätyi, kun poika sanoi että nyt lähtee joko isä tai poika. Tytär oli silloin jo omillaan. Sanoin pojalle että kodin tarjoon, mutta luksusta en, ja niin se sitten oli. Tein paljon ylitöitä, opin ilmaamaan patterit ja huollattaan joka vuosi öljypolttimen ja tekemään vastaavat hommat. Opin senkin, että naimisiin ei tarvi enää mennä. Mun miesystävä Pekka käy nykyään viikonloppuisin, se on hyvä järjestely. Haluan asua yksin, remontteerata kotia oman näköiseksi, ja tässä olen kyllä onnistunut. Ei tässä talossa ole mitään, mikä ei olisi mun näköistä. Kohta kaikki mun rakkaat tulee tänne joulunviettoon: äiti, tytär ja sen mies, poika perheensä kanssa ja Pekka. Me ei anneta lahjoja toisillemme: ollaan vaan yhdessä ja nautitaan siitä, että saadaan olla täällä, mun ihanassa kodissa. Voi mä niin ootan sitä, että pääsen 11 vuoden päästä eläkkeelle eikä tarvi enää lähtee täältä mihinkään. Mä vaan herään kuudelta, juon kahvit ja lähden vaikka mettään vattuja poimimaan, teen omissa nurkissa ihan mitä huvittaa. Mitään muunlaista ei mun onni tarvitse. P Anne Hujanen viihtyy siistissä kodissa. Kaikki kotona Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . ?? | Paperiliitto ??/???? Anne Hujanen on koneenhoitaja Pirkan Pakkauksessa. ”Mutta kun en mää ole tyyppi, joka menee ryppysiin lakanoihin.” PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 12.12.2018 12.53.25
Paperiliitto ??/???? | ?? Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA J OULU ON BRITANNIASSA hilpeä juhla. Siihen ei liity samanlaista hiljenemistä kuin Suomessa. Pubit täyttyvät aattoiltana iloisista ihmisistä, jotka ovat pukeutuneet hassuihin jouluvillapaitoihin ja vilkkuviin poronsarvipäähineisiin. Joulupäivä on sitten se varsinainen juhlapäivä – se, jolloin Santa Claus ahtautuu savupiipusta koteihin tuomaan lahjoja. Meidän jouluumme kuuluu suomalainen aattoateria ja englantilainen joulupäivän menu. Englantilaisten jouluruokia ovat kalkkunapaisti, marjahillolla täytetyt tortut ja vesihauteessa kypsytettävä hedelmäkakku, Christmas Pudding, jota syödään viskillä höystetyn vuolukerman kera. Crackersien eli paukkukaramellien poksauttelu pöytäkaverien kanssa kuuluu myös perinteisiin. Pahvikaramellien sisällä on Kiinassa valmistettua krääsää: paperikruunu, muovilelu ja mietelause. Kruunu pistetään päähän aterian ajaksi. Tapaninpäivä on täällä vierailupäivä kuten Suomessakin ja se on myös perinteinen penkkiurheilupäivä. Päivän nimi, Boxing Day, tulee sanasta box eli laatikko. Ennen vanhaan palvelijoille annettiin lahjalaatikko tuona päivänä, ja se oli heidän harvoja vapaapäiviään. Britannia on yhä luokkayhteiskunta ja jakautunut niihin, joilla on varaa osallistua joulun kulutusjuhlaan ja niihin, joilla ei ole mitään. 14 miljoonaa ihmistä elää täällä köyhyydessä. 1,4 miljoonalla ei ole varaa edes välttämät tömään, vaan he ovat ruoka-avun varassa. Kodittomia on yli 300 000. Näiden ihmisten joulu on parhaimmillaan lahjoitettu ruokapaketti. Hyväntekeväisyyteen osallistuminen on briteissä yhtä luonnollinen osa elämää kuin teen juonti. Eniten lahjoitetaan ulkomaanapuun, kotimaan köyhille sekä eläinja luonnonsuojeluun – 9,7 miljardia puntaa vuonna 2016. Monet Suomessa valtiolle kuuluvat tehtävät, esimerkiksi mielen terveyspalvelut, ovat täällä pitkälle hyväntekeväisyysjärjestöjen varassa. Maailman viidenneksi vahvin talous ei osaa pitää huolta heikoimmistaan. Brexit -tonttuilu on tuonut oman mausteensa joulunalusaikaan. Tiedotusvälineissä pohditaan, uskaltavatko ihmiset tehdä jouluostoksia tavalliseen malliin ja pitäisikö EU-alueelta tulevia tuotteita, kuten joitakin lääkkeitä, alkaa jo hamstrata. Vastauksia eivät osaisi antaa edes itämaan viisaat tietäjät. Mutta optimistinen perusbritti on tottunut pärjäämään. Hän säilyttää kuivan huumorinsa ja valoisan elämänasenteensa kiperissäkin tilanteissa. Jouluvillapaita kaivetaan esille, tekokuusi sysätään nurkkaan tuikkimaan ja viimeistään aattoiltana pubissa unohdetaan maiset murheet ja vaihdetaan vapaalle. P Merry Christmas! 14 miljoonaa ihmistä elää täällä köyhyydessä. 1,4 miljoonalla ei ole varaa edes välttämät tömään, vaan he ovat ruoka-avun varassa. Kaarina Gri? ths Kirjoittaja on Cornwallissa, Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. 24-25_parasta elämässä.indd 25 12.12.2018 12.53.27
Teksti Tiina Suomalainen T imo Leinon kokemus ay-toiminnasta ulottuu vuosikymmenten taakse. Hän oli jo 80-luvulla mukana Pietarsaaren osasto 52:n toiminnassa. Ruuhkavuodet toivat kuitenkin muuta tekemistä. Nyt hän on taas aktiivijäsen – ollut vuodesta 2014, jolloin hänestä tuli työpaikkansa, Alholmens Kraftin, luottamusmies. Alpo Tynin jäätyä eläkkeelle kesällä Leino nousi osaston hallituksen varajäsenen paikalta varsinaiseksi jäseneksi. – Olen mukana, koska tässä pystyy vaikuttamaan. Työpaikallaan Leino on toiminut sen puolesta, että lomautuksiin ei ole jouduttu yt-neuvotteluista huolimatta. – Olemme päässeet paikallisesti neuvottelemaan asioista, mistä työnantajallekin hatunnosto. Pienellä työpaikalla tällainen on mahdollista. Monipolttoainevoimalaitoksella on viitisenkymmentä työtekijää, joista 26 kuuluu Paperiliittoon. Naapurissa on kuitenkin iso UPM:n sellutehdas, joka nostaa osaston jäsenmäärän noin 480:een. – Nykyään osaston toiminta näkyy vain tapahtumissa, joihin porukka osallistuu onneksi innokkaasti. 80-luvulla kokoonnuttiin vielä kerran kuukaudessa juomaan kahvia ja juttelemaan ajankohtaisista asioista. 90-luvun jälkeen eivät jääneet kuin kevätja syyskokoukset. Leino pohtii, että kaikenlaiset yhdistykset kärsivät samasta ongelmasta: Uusia jäseniä on vaikea saada mukaan, sillä maailman meno on muuttunut. Ihmiset ovat yksityisempiä, eikä yhteisöllisyys enää houkuta samalla tavoin kuin aiemmin. – Tuntuu myös, että monet nuoret pelkäävät työnantajan reaktioita, eivätkä uskalla olla näkyvästi mukana ay-toiminnassa – varsinkin, jos työpaikka on vähänkin epävarma. Leinon mukaan parhaiten uusia jäseniä saa houkuteltua mukaan, jos pääsee silmätysten kertomaan ammattiyhdistystoiminnan eduista. – Ammattiliitot osallistuvat tes-neuvotteluihin ja tarjoavat lakipalveluja – ne ovat ne ehdottomasti tärkeimmät. P Maailma muuttuu ”Olen mukana, koska tässä pystyy vaikuttamaan.” Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Timo Leino Sähköasentaja Alholmens Kraftilla Pietarsaaressa. Luottamusmies. Pietarsaari os 52:n hallituksen jäsen. Timo Leinosta tuli taas osaston aktiivijäsen. ?? | Paperiliitto ??/???? Paras kansi? Paras juttu? Vuosi 2018 – Paperiliitto-lehden 60. vuosikerta, 368 sivua, suomalaista paperia, satoja tarinoita paperiliittolaisista. Käy antamassa äänesi vuoden 2018 parhaalle kanLeviltä edelleen alennusta P aperiliittolainen saa 20 prosentin alennuksen Levi Hotel Spa:n huonehinnoista 1.1.2019 alkaen. Alennus on huonekohtainen, kun vähintään yksi henkilö huoneessa majoittuvista on liiton jäsen. Alennus on voimassa toistaiseksi. Levi Hotel Spa HIOMO 26-27_hiomo.indd 26 11.12.2018 13.14.26
Paperiliitto ??/???? | ?? Paras kansi? Paras juttu? nelle ja jutulle osoitteessa www.paperiliitto.? . Mielipiteensä kertoneiden kesken arvomme kolme 50 euron lahjakorttia. Osallistu äänestykseen 9.1.2019 mennessä. ?Mikä on mielestäsi vuoden 2018 paras kansi? Käy äänestämässä osoitteessa www.paperiliitto.? . Voit voittaa lahjakortin. Leviltä edelleen alennusta Vielä vuoden 2018 loppuun Paperiliiton jäsenten alennus on 40 prosenttia. Etu pienenee tämän jälkeen, koska Paperiliitto ei enää omista osuutta hotellista. Lisätietoja jäsenten alennuksesta ja hotellin yhteystiedot löydät osoit teesta www.paperiliitto.? otsikolla ”Lomalle lappiin”. P Lue lisää lomaeduista seuraavalta sivulta ja nettisivuilta www.paperiliitto.? jäsenedut > lomat ja hyvinvointi > alennukset Paperiliiton jäsenmäärä 30.11.2018 oli Heistä työmarkkinoiden käytettävissä oli jäsentä, joista naisia ja miehiä HIOMO T ammikuussa 2012 lehti kertoi Myllykosken tehtaalta irtisanottujen tunnelmista. Tehtaan viimeinen rulla oli saateltu matkaan joulukuussa ja sen mukana päättyi yli sata vuotta kestänyt paperinvalmistuksen historia. Äkillisen rakennemuutoksen alueilta oli viiden vuoden aikana sanottu metsäteollisuudesta irti noin 7000 ihmistä. Paperiliitto moitti yrityksiä siitä, että niiden toimet yhteiskuntavastuun suhteen eivät olleet riittäviä. Power? utella Savon Sellussa alkoi 12-tuntisten työvuorojen kokeilu työaikamuoto 37:ssa ensimmäisten joukossa paperiteollisuudessa. Kokemukset osoittautuivat niin hyviksi, että järjestelmästä tuli pysyvä ja siitä otettiin mallia muallakin. Negatiivisten uutisten riivaamalla alalla alettiin vähitellen muuttaa suuntaa. Yhtiöt tekivät päätöksiä investoinneista. Alan ammattikoulutus alkoi taas kiinnostaa. Metsäyhtiöt aloittivat oppisopimuskoulutuksia, jotta ne saisivat ajoissa työvoimaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. Elinvoimaa nähtiin myös uusissa tuotteissa, kuten Uimaharjun sellutehtaalla kehitellyssä liukoselluun perustuvassa tekstiilikuidussa. Vuoden 2013 liittokokouksen jälkeen Paperiliitto alkoi selvittää liittoyhteistyön vaihtoehtoja Metalliliiton ja TEAMin kesken. Mukaan tuli myöhemmin myös Puuliitto. Seuraavaan liittokokoukseen 2017 mennessä fuusio oli Paperiliiton osalta rauennut. Liiton perhetapahtumien suosio jatkui. Kokoontumisia järjestettiin Linnanmäellä 2012, Powerparkissa 2014 ja Tykkimäellä 2016. Lehden 60. vuosikerran tapahtumista kertonut juttusarja päättyy. P ?? VUOTISTAIVAL 2012-2018 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Paperiliitto ??/???? | ?? 26-27_hiomo.indd 27 11.12.2018 13.14.27
?? | Paperiliitto ??/???? sen liiton toimistoon Paperiliitto ry, HannaKaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. Täysihoitoloma on: viisi täysihoitovuorokautta aamiainen, lounas, päivällinen majoitus kahden hengen huoneissa, perhelomilla perhehuoneissa yhteistä ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä perhelomilla kaksi kertaa kahden tunnin ohjattu lastenhoito 3–6-vuotiaille lapsille sekä iltapala Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Hyvinvointilomat ilmoittaa valinnasta suoraan loman saaneille. Tuetun loma voi saada vain joka toinen vuosi. Lomat 2019 HIOMO Lomajärjestöjen tuetut lomat Tuetut lomat järjestetään yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Sosiaalija terveysministeriön Veikkausvoittovaroista myöntämällä avustuksella. Lomat ovat kaikkien avoimesti haettavissa. Työttömille 10.–15.6.2019, Lautsian Lomakeskus www.lautsia.? . Omavastuu 50 € Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakuaika 1.–31.3.2019 30.9.–5.10.2019, Lomakeskus Huhmari www.lomakeskushuhmari.com Omavastuu 50 € Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakuaika 1.4.–30.6.2019. 2.–7.12.2019, Lomakeskus Huhmari www.lomakeskushuhmari.com Omavastuu 50 € Paperiliitto maksaa omien työttömien jäsentensä omavastuuosuuden. Hakuaika 1.8.–30.9.2019 Lapsiperheille 10.–15.6.2019, Salonsaaren lomakylä www.salonsaari.com Omavastuu 90 €, alle 16-vuotiaat maksutta vanhempien mukana. Hakuaika 1.–31.3.2019 8.–13.7.2019, Urheiluopisto Kisakeskus www.kisakeskus.? Omavastuu 100 €, alle 16-vuotiaat maksutta vanhempien mukana. Hakuaika 1.–31.3.2019 Lomille haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti. Linkki hakemukseen löytyy Paperiliiton nettisivuilta > jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. Tarvittaessa voit tulostaa sivuilta myös paperisen hakemuksen ja postittaa Paperiliittolaisille on tarjolla ensi vuonnakin erilaisia tuettuja lomia. Hae sinäkin mukaan! Liitot järjestävät Pohjantähti-leiri 1.–6.7.2019 Pohjantähti-leiri lapsiperheille tarjoaa puuhaa, liikuntaa ja askartelua koko perheelle. Myös isovanhemmat voivat hakea lomalle yhdessä lastenlastensa kanssa. Leirin järjestävät TUL, SAK ja liitot yhteistyössä. Leiri on osa Suomen Työväen Urheiluliiton 100 -vuotisohjelmaa. Urheiluopisto Kisakeskus Omavastuu 218 € / aikuinen, 119 € / 4–16-vuotiaat Haku 30.4.2019 mennessä. Hakuohjeet liiton nettisivuilla www.paperiliitto.? jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. 28-29_hiomooo.indd 28 11.12.2018 13.18.48
Paperiliitto ??/???? | ?? HIOMO HIOMO HIOMO Uusia elämyksiä Paperiliiton oma hyvinvointiloma työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Vietä yö oikeassa lumilinnassa. Tutustu myös muuhun Kemin ohjelmatarjontaan: www.experience365.? Yö LumiHotellissa, Kemi, 23.–24.3.2019 Haku 15.2. mennessä. Ks. hinnat ja tarkemmat tiedot nettisivuilta. Yö LumiHotellissa, Kemi, 30.–31.3.2019 Haku 15.2. mennessä. Katso hinnat, tarkemmat tiedot ja hakuohjeet www.paperiliitto.? jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. Katso muut lomaedut ja alennukset liiton nettisivuilta www.paperiliitto.? jäsenedut > lomat ja hyvinvointi > alennukset LIITTOKOHTAISET JÄRJESTÖKURSSIT Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuille: Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi, 20.–22.3. (Tampere) Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi, 23.–25.10. (Tampere) Kaikille Paperiliiton luottamushenkilöille (lm, ts, hallitus): Haastavat vuorovaikutustilanteet, 1.–3.4. (Tampere) Paperiliiton pääja varapääluottamusmiehille: Tvja radioesiintymisen kurssi, 9.–10.5. (Tampere) Tvja radioesiintymisen kurssi, 3.–4.10. (Tampere) YLEISET JÄRJESTÖKURSSIT -järjestetään Kiljavalla Taloudenhoitajien peruskurssi, 4.–8.2. Ammattiosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi, 11.–13.3. Minä ja työyhteisöni muutoksessa: työpsykologian kurssi, 6.–10.5. Puheenjohtajaja sihteerikurssi, 6.–10.5. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille (Netti Taseri-ohjelma), 7.–9.5. Henkilöstöedustajan oma hyvinvointi ja jaksaminen 1. ja 2. jakso, 13.–14.5. + 9.–10.9. Tietokoneesta ilo ja hyöty, 14.–16.5. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille (Netti Taseri-ohjelma), 3.–5.9. Yritystalouskurssi, 4.–6.9. Taloudenhoitajien täydennyskurssi, 9.–11.9. Neuvottelutaidon kurssi, 9.–13.9. Tee helposti diaesitys, 11.–12.9. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työpaikalla, 12.–13.9. Puheenjohtajaja sihteerikurssi, 23.–27.9. Järjestökursseille voivat osallistua kaikki ammattiosastojen hallitusten ja jaostojen jäsenet ja varajäsenet sekä muut luottamushenkilöt. Näistä kursseista liitto korvaa kurssikulut täysihoitoineen sekä matkat. Lisäksi liitto maksaa kurssistipendin ja kurssipäivärahan. LIITTOKOHTAISET YLEISSOPIMUKSEN 7.3 KOHDAN MUKAISET SOPIMUSKURSSIT järjestetään Kiljavalla, ellei toisin mainita Luottamusmiesten peruskurssi (Paperiliitto), 11.–15.2. Luottamusmiesten peruskurssi (Paperiliitto), 8.–12.4. (Oulu) Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso (Paperiliitto), 7.–11.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 2. jakso (Paperiliitto), 4.–8.11. MUUT YLEISSOPIMUKSEN 7.3 KOHDAN MUKAISET SOPIMUSKURSSIT järjestetään Kiljavalla, ellei toisin mainita Luottamusmiesten peruskurssi, 18.–22.2. (Oulu) Luottamusmiesten peruskurssi, 1.–5.4. (Kuopio) Luottamusmiesten peruskurssi, 6.–10.5. Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso, 21.–25.10. Luottamusmiesten jatkokurssi 2. jakso, 25.–29.11. Pääluottamusmiesten täydennyskurssi, 6.–8.5. Tuottavuus ja hyvinvointi: luottamusmiesten täydennyskurssi, 13.–14.5. Työsuojelun peruskurssi, 18.–22.2. (Oulu) Työsuojelun peruskurssi, 1.–5.4. (Kuopio) Työsuojelun peruskurssi, 13.–17.5. Työsuojelun jatkokurssi 1. jakso, 13.–17.5. Työsuojelun jatkokurssi 2. jakso, 2.–6.9. Yksintyöskentelyn turvallisuus ja väkivallan hallinta: työsuojelun täydennyskurssi, 21.–23.10 Riskien hallinta työssä: työsuojelun täydennyskurssi, 9.–11.9. Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi, 12.–13.9. Kuukauden kurssi 1.viikko, 6.–10.5. Kuukauden kurssi 2.viikko, 13.–17.5. Kuukauden kurssi 3.viikko, 2.–6.9. Kuukauden kurssi 4.viikko, 9.–13.9. YLEISSOPIMUKSEN 7.2 KOHDAN MUKAINEN KOULUTUS järjestetään Kiljavalla, ellei toisin mainita Työoikeuden peruskurssi, 6.–10.5. Työoikeuden peruskurssi, 28.10.–1.11. Työoikeuden täydennyskurssi, 3.–7.6. Työoikeuden täydennyskurssi, 2.–6.9. Paikallinen sopiminen, 15.–17.5. Paikallinen sopiminen, 4.–6.9. Paikallinen sopiminen, 11.–13.11. (Tampere) Luottamusmiehen työsuojelu tieto, 2.–3.9. Yritys ja yhteisö muutoksessa: yhteistoimintatiedon kurssi, 2.–3.9. Työ ja henkinen hyvinvointi, 2.–6.9. Toimivat ja terveelliset työajat, 4.–6.9. Työsuojelulainsäädännön kurssi, 9.–11.9. Ergonomia: työsuojelun täydennyskurssi, 12.–13.9. Sopimuskurssien osalta (7.2. ja 7.3.) tarkasta ensin osallistumisoikeutesi kurssille. Työnantaja maksaa näiden kurssien ajalta ansionmenetyksen ja liitto korvaa loput kurssikuluista täysihoitoineen ja matkoineen. Kurssit järjestetään Kiljavan opistolla Nurmijärvellä sekä Tampereen, Kuopion ja Oulun keskustoissa sijaitsevissa Kiljavan opiston toimipisteissä. Kurssikutsussa saat tarkemmat tiedot kurssipaikasta ja majoituksesta. Kun kiinnostut kurssista, toimi seuraavasti: 1. Järjestä vapautusta työstäsi. 2. Jos olet luottamusmies, työsuojeluedustaja, puheenjohtaja tai olet muussa yhteistoimintaan liittyvässä tehtävässä, selvitä ammattiosastosi opintovastaavalta tai liitosta, korvaako työnantaja ansionmenetyksen. 3. Täytä kurssihakemuslomake. Saat sen ammattiosastosi opintoasioiden hoitajalta, liiton tai Kiljavan opiston kotisivulta (www.paperiliitto.? /koulutus tai www.kio.? ). 4. Lähetä hakemuksesi (liiton ja opiston kappaleet) Paperiliittoon hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mikäli heräät myöhään kurssin suhteen ja pääsisit silti osallistumaan, soita silloin suoraan Paperiliittoon Päivi Turtiaiselle. Matkalippuasioissa sinua auttaa Anna Paloniemi. Liiton vaihde 010 289 7700. Kouluttaudu myös vuonna 2019 Luottamustehtävässä toimiminen vaatii monenlaista osaamista ja myös sitoutumista itsensä kehittämiseen, jotta työkavereiden asioita hoidettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Paperiliittolaisille luottamushenkilöille on vuonna 2019 tarjolla monenlaista koulutusta. Kaikki kurssit ovat Kiljavan opiston järjestämiä, ja ne pidetään Nurmijärvellä ellei toisin ole mainittu. Ji i Ro ik on en Ji i R oi ko ne n 28-29_hiomooo.indd 29 11.12.2018 13.18.48
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA VUODEN VAIHTUESSA Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, tilaa verottajalta muutosverokortti etuutta varten osoitteesta vero.fi/omavero. Sinun ei tarvitse enää lähettää muutosverokorttia työttömyyskassalle. Mikäli valitset tietojen saajaksi Paperityöväen Työttömyyskassan, työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot maksatusjärjestelmään sähköisesti. JOS OLET OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ Osatyökyvyttömyyseläke vähentää työttömyyspäivärahaa. Mikäli olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2019 ja saat osatyökyvyttömyyseläkettä, toimita eläkepäätös vuodelle 2019 työttömyyskassaan. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi ?? | Paperiliitto ??/???? POIKKEAVAT MAKSUPÄIVÄT Joulun ja vuodenvaihteen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. HAKEMUKSEN SAAPUMISPÄIVÄ MAKSUPÄIVÄ AIKAISINTAAN torstai 20.12. ............................................... torstai 27.12. perjantai 21.12. ........................................... perjantai 28.12. torstai 27.12. ............................................... maanantai 31.12. perjantai 28.12. ........................................... keskiviikko 2.1. maanantai 31.12. työttömyyskassa on kiinni keskiviikko 2.1. ........................................... perjantai 4.1 A do be St oc k JÄSENKORTTI KÄNNYKKÄÄN Muista ladata vuoden vaihteen jälkeen kännykkääsi uusi mobiilijäsenkortti. Jos sinulla ei vielä ole mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista, johon löydät linkin osoitteesta www.paperiliitto.fi. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 12.12.2018 12.30.51
Paperiliitto ??/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 9/2018 täyttäneistä palkinnon sai Tapio Åsnabrygg, Kemi. Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 9.1. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 9/2018 ratkaisu ? S ? ASIOIVA ? TELTTA E T O L A TIKU L A T T E U S JOKI L A M O R VANHANEN ARMEIJAKIN A S E I S T A V A AALTO +T S A A R A T INTOA! I I L I LEIKKIKIN O S A L L I S T A V A EDETÄ T A A P E R T A A ASTIAT JÄLJIN S A A V I T SUKUA U K K I O L I J A juttu oikeaa T A R U KOIRIA R A K I T KONSTIT T O L A A BLOM R > VIALLINEN ? IKUINEN ? L I L A O S T A J A T ILMENTÄVÄ! S A A T I K K A S U O R A KIUKAIN T PÄIVIN A J A S T A I K A ta+mä! valkeaa T A I T S E SUOJIA T A L A A T KESÄ OMA! S U V I A TAITEIN MAIN A T L A S ASUNTO K O T I ILLOIN P E S U T ROGER M O O R E SUKUA E N O T TENAVA I P A N A SWAN A N N I H E T I LINNULLA S U L A T ? PIIPUISTA M kuvake 7.! I K O N I T U O T E O S U U S , ____ E T T Ä JUKSATA N A R R A T A A vihoin suojaa Ä K E Ä T NOIN K U T A K U I N K I N LAULUN NAINEN E L S A JUST! I H A N JUOMIN K R O U V I LÄHELLÄ L I K I KUJE VESIJ U J U PÄÄN OSA K O R V A L L I N E N > R N A JUURI ELG RINNE ALBUMISSA A T A S KANSAA I T A A L I ASENTO T A SASSIIN! RAAM. MIES JAOSTA TEHTAASTA MATKA PUUTA SOUTAJALLA SÄÄT SALO O T A KAUPOISSA ---------KAISTOIN KIELTÄVÄ ROKOTTAA ELINA LÄSNÄKIRJANPITOA LATUKIN VARSI HELI VAATE UOMAT I S A Heikin suku VÄRI hallitsi I K O L A T paisua karvoin I S EIVÄT KIILLÄ HEVOSURHEILUUN INNOTONTA NUOLIEN KERA PALVOTTU MATOKSI JA KÖYDEKSI VEDEN ÄÄRELLÄ MUOVEIN SELKEÄ OPISKELIJALLA SAIRAALASSA ? 1 2 3 4 5 6 TYÖKALU VUORI TYÖ 18 7 ÄÄNTÄKIN 17 8 ? 16 9 MIKA 15 14 13 12 11 10 ? ? MIETE TYHMÄ? MAINOS ARTO PUUTA VELJIN LAIVOILLE RUUDUIN ASTI LAAKI HALU ELI TEA PUTSATA ONNETAR kukin ivoja POIKIA hapan saari REHUKSI ALA UKK! velka hipein HATULLINEN SUUSTA KIMMO+T ? SANATON POIKIA ? ilman muuta ANSAS PUKILLA II II II II II II PULLOIN SUKUA SAATU! KUVE autoin KUKIN LADD SIBELIUS PIILOSSA EROTETTU AUTOJA KALUIN UUNIIN n. LUKKOON LISÄÄVÄÄ 22 23 24 21 19 20 USEIN PUUTON UPOTTAVA YLIMPÄNÄOLEVA VIEKAS TYÖKIN SÄILÖ ERITE KATTOON PAAHDETTU NIMENÄKIN PALVOTTU TUNTURI KUNNIAN KERA MUKANA TAITAA KEVÄTPOIKIA TUO RAHAA ANSSI POISTOA esim. esim. HALLITSI TUNNISTE ORAAT LAUSEESSA OLLIN SISKO KAIMOINEEN KUVIOITA ÄINEIS LEPOA ANSAAT SUUSTA TULLUT TALON YMPÄRILLÄ PARKU KULJETTUJA PUUTTOMIA PUUSSA HAALIA ITSELLEEN ILMAISTA ITSEÄÄN ÄIDIN VELJIÄ LAUSUNTATAITEILIJA 30-31_kassa-ristikko.indd 31 12.12.2018 12.30.52
32 | Paperiliitto 10/2018 Matkalla pohjoiseen Maintpartnerin Oulun toimi pisteen taukotuvassa hehku tettiin työporukan tulevaa reissua Rukalle. Talvilajien maailmancupia mennään katsomaan, oli lunta tai ei. Teksti Mari Schildt Kuva Maiju Pohjanheimo O ululaista kemianteollisuutta palveleva kunnossapitoyritys Maintpartnerin taukotuvassa hehkutetaan tulevaa työporukan reissua Kuusamoon. Tarkoitus on mennä katsomaan talvilajien maailmancupin kisoja Rukalle. – Ei sielläkään ole uutta lunta, mutta säilöttyä on, että saadaan kisaladut. Lunta on siellä varastoitu kasoihin sahanpurun alle, tietää pääluottamusmies Kari Niemelä. Mökki on varattu ja mukaan otetaan riittävästi ruokaa ja juomaa. – Laatureissu, kun miesten kesken mennään, Niemelä hymyilee. Hitsaaja Rami Alakotila sanoo, että kisatkin on tarkoitus katsoa, kun kerran sinne saakka mennään. Juhlinnankin puolelle tosin saattaa vähän painottua. – Kuule, kun poikamiehenä on, niin ei tarvii anoa lupia mihinkään. Saa vähän rehvastella täällä ukkomiehille, Alakotila nauraa. Mekaaninen asentaja Matti Palosaari sanoo, että on myös lähdössä Rukalle, mutta eri porukassa. Hän lähtee anopin kanssa, jonka syntymäpäiviä samalla vietetään perheen kesken. – Kuka siinä nyt voittaa, hän kuittaa työkavereille. Hän arvelee, että paikan päällä tulee ehkä törmättyä työkavereihinkin, mutta vähemmän diskoreissu on hänelle kuitenkin tuloillaan. – Ei kai ne työkaverit siihen mitään. Ei LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela M arkku Kivimäen ensimmäinen muistikuva joulupukista on edelleen mielessä. – Olin alle viisivuotias ja jännitin yli kaiken. Ihmettelin pukin pahvista naamaria ja nurin käännettyä turkkia. Pukki oli niin pelottava, että laulamisesta ei tullut mitään. Myöhemmin pukki kävikin aina sillä välin, kun olin saunassa. En malttanut pitkään löylytellä. Kivimäen 6-, 9ja 11-vuotiaille pojanpojille punanuttuisen joulupukin vierailu on edelleen mieluisa juttu. – Pukin tulon näkee jo pitkän matkan päästä. Jos on lunta, lahjat kulkevat ahkiossa. Lumettomana jouluna on mukanaan kottikärryt, jonka nokassa keikkuu lyhty, Kivimäki kertoo. Sama joulupukki on vieraillut Kivimäen lähipiirissä 1980-luvulta lähtien. Myös tytär innostui tonttuvaatteista joskus 5-6-vuotiaana ja pääsi pukin mukaan kierrokselle. Pukki pukeutuu samaan punaiseen hänelle ommeltuun hupulliseen takkiin. Asu on sisällä liian kuuma, eikä hikistä oloa helpota pukin tyynystä muotoiltu vatsa. – Pukki ei edes näe lukea pakettikortteja, kun silmälasit ovat aivan huurussa. Joulupukin kierros ulottui aikoinaan jopa kymmeneen kotiin, lähinnä Kivimäen sukulaisten ja puolituttujen luo. Kivimäen omassa kodissa tämä pukki ei kuitenkaan ole jakanut lahjoja. Joulupukille tuovat erityistä joulumieltä yllätykset. Kerran Kivimäen ystäväpariskunta hämmästeli ovella seisovaa joulupukkia suu auki ja oli varma, että pukki erehtyi ovesta. Pukki on vieraillut aikoinaan myös tervehtimässä iäkkäämpiä rivitalonaapureita. – Kävin sielläkin kolistamassa ja jaoin nameja. He olivat silminnähden onnellisia, kun näkivät pukin. Ja edelleen kaupungilla yksi vieraampi lapsi, nyt jo aikuinen, tervehtii, että morjens, joulupukki, pukki selittää. Joulupukin näkemisessä on aina oma jännityksensä, oli yleisö minkä ikäistä tahansa. Eikä visiitti veny, sillä pukilla on aina kiire seuraavaan paikkaan. – Lähtiessäni toivotan hyvää joulunjatkoa ja eläkää kiltisti, että ensi vuonnakin nähdään. ? P Punanuttu kuljettaa lahjat kotti kärryillä, jos maa on musta. Jollei jouluna ole… Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Pukin lahjakottikärryjä somistaa jouluinen liina ja lyhty. 32-33_tauko.indd 32 12.12.2018 12.39.35
Paperiliitto 10/2018 | 33 Matkalla pohjoiseen ne voi minun anopilleni mitään, Palosaari huokaa. Sisäilma huolestuttaa Työsuojeluvaltuutettu Pauli Laurosta painaa kinkkinen tilanne varastossa, jossa on sisäilmaongelmia. – Ei oikein ole saatu selvyyttä, mikä siellä nyt on. Parannuksia on tehty, mutta näyttää siltä, että ne eivät ole riittäneet, hän miettii. Työnantajalta on tullut ohjeistus, että tilassa on käytettävä maskia. – Kun olemme kemian tehtaitten kunnossapidossa, niin mehän tiedämme, että tehtailla on omat vaaralliset aineensa ja osaamme suojautua. Mutta jos meidän varastotilamme on sellainen, että siellä on sisäilmaongelmaa, niin ei sellaiseen välttämättä ole osannut varautua, hän miettii. Linnustamaan metsälle ja muuallekin Sähköautomaatioasentajat Matts Hakalax ja Esa Räisänen suuntaavat viikonlopuksi kotiin. Hakalax miettii, että perheellisellä menoja riittää muutenkin. Esikoinen alkaa jo olla varhaisteini-iässä. – Eiköhän me siitä selvitä, hän naurahtaa. Hakalax muistelee, että omassa teini-iässä sai ottaa vastuuta itsestään, kun äiti oli paljon töissä. – Järki pysyi kuitenkin päässä, hän sanoo. Räisäsellä ei sinkkumiehenä ole kotona lapsia, mutta vuoden ja 7 kuukauden ikäinen pohjanpystykorva Jasu odottaa kotona Muhoksella. Jasua on tarkoitus treenata lintukoiraksi. Ukkometso on jo pakastimessa. – Ei tarvitse kuin viheltää, niin Jasu tulee luokse, hän kertoo. Saa nähdä, voiko samaa konstia soveltaa Rukan yössä. ? P ”Ei ne voi minun anopilleni mitään.” ? Pauli Lauronen (edessä), Matti Palosaari (takana) ja Esa Räisänen ja aloittelevat lounastaukoa. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas E i joulupaperiin käärittyjä syntymäpäivälahjoja! Tämä oli Satu Mansikkaviidan vaatimus lapsena ja enimmäkseen se myös piti. Sopimukseen kuului lisäksi syntymäpäivän järjestäminen joulusta irrallaan. Samat vaatimukset Mansikkaviita on esittänyt myös lastensa kohdalla. Heistä toinen on syntynyt joulukuun lopulla ja toinen tammikuun alussa. – Meidän sukumme on onnistunut omimaan valtaosan joulunajan syntymäpäivistä, Mansikkaviita nauraa. Vaikka lasten lahjoja ei joulupaketteihin sekoitetakaan, juhliminen hoidetaan kuitenkin yksillä sukulaissyntymäpäivillä. Mansikkaviidan omat syntymäpäivät jäävät tohinassa yleensä viettämättä – ja saavat jäädäkin. Jouluhössöttäjä Mansikkaviita ei ole. Siksi häntä ei harmita ollenkaan, että joulunpyhät kuluvat tänä vuonna töissä, jos tehdas vain pyörii. Mies on kotona lasten kanssa, ja mummolavalmiuskin olisi olemassa.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ei joulupaperissa SYNTTÄRISANKARI Satu Mansikkaviita Asuinpaikka: Uurainen Syntynyt: 21.12.1980 Syntymäpaikka: Jyväskylän maalaiskunta Perhe: Mies, kaksi lasta ja kaksi koiraa Työ: Arkkaamooperaattori, Metsä Board Äänekoski Terveiset: Työpaikalle, omalle vuorolle! Jouluvalmistelujen sijaan Satu Mansikkaviita tou huaa mielellään koiriensa kanssa. Kuvassa mukana lapinporokoira Kaski. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Millä etunimellä kutsutaan ensiapu koulutuksessa käytettävää nukkea? 2. Mikä on balsa? 3. Kuka lauloi suosioon levyllä Tango pelargonia? 4. Kenen uutuusromaani on Perikato? 5. Mitä tarkoittaa patriotismi? 6. Missä keilataan Paperiliiton mestaruuksista vuonna 2019? 7. Millä nimellä Charlie Brown tunnetaan Suomessa? 8. Mitä asiaa symbolisoidaan Roosa nauhalla? 9. Kenen säveltämä on laulu Sydämeeni joulun teen? 10. Mitä tarkoittaa lyhenne TUL? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 12.12.2018 12.39.35
?? | Paperiliitto ??/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin ?. Anne ?. Trooppinen puu ?. Kari Kuuva ?. Ilkka Remes ?. Isänmaallisuutta ?. Kuopiossa ?. Jaska Jokunen ?. Kampanjaa jolla tuetaan rintasyöpätutkimusta ?. Kalevi "Kassu" Halosen ??. Työväen Urheiluliitto Pieniin päin LU K U N U R K K A HAURIS MISTÄS TIESIT? MISTÄS TIESIT? LU K U N U R K K A Sami Turunen on viestintäyrittäjä, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippelitietoa. La ur i R ot ko I HMISKUNTA KEHITTI ENSIN kirveen, sitten jo höyrykoneen, veturin, sähkön, kuuraketin, kännykän ja tekoälynkin kohta. Aluksi vempeleet olivat painavia ja kömpelöitä, mutta kehityksen myötä ne ovat muuttuneet tehokkaammiksi, pienemmiksi ja näppärämmiksi käyttää. Erityisesti elektroniikka on ollut pieniin päin. 12 millin kokoinen simkortti on jo niin pieni, että keskivertonakkisormilla (8 cm) varustettu keskivertojantteri (175 cm) ei tahdo enää saada sitä puhelimen ihan liian pieneen reikään. Nykyiseen kännykkään (14 cm) tungetaan sellainen määrä teknologiaa ja mukaälyä, että se olisi vaatinut parikymmentä vuotta sitten vielä kirjahyllyn (80 x 190 cm) verran tilaa. HS kertoi taannoin, kuinka millimetrin miljoonasosien paksuisella atomikerroskasvatusteknologialla voidaan kyhätä neliösentin alueelle miljardeja transistoreja, jotka ovat jotenkin mystisesti yhteydessä toisiinsa (ei, en ymmärrä). Silti kummallinen nykytrendi on, että vaikka komponentit pienenevät, laitteet kasvavat. T AKAVUOSINA PUHELIMET kutistuivat. Nokian Mobira Cityman -haloista (760 g) siirryttiin pienempiin ja pienempiin, ja oli kilpailuvaltti, kellä oli pienin simpukka – snadeimmat mahtuivat jo nyrkin sisään. Mutta sitten keksittiin alkaa valmistaa isojen ruutujen älypuhelimia (iPhoneX 157,5 mm), jotka kasvavat kasvamistaan ja vaativat repun jotta niitä voi kanneksia kylillä. Entä televisiot? Kuvaputkiaikakaudella 24-tuumainen oli perustöllö, kehityksen huippuja olivat 32-tuumaiset jättiläiset. Mutta kun inssit kehittivät litteät UHT:t, 4K:t, ledit, qledit, oledit ja ambilightit, otettiin suuri taka-askel ihmiskunnalle, joka vei meidän 56-tuumaisten perustelkkareiden maailmaan. Nykylapset (keskimäärin 1,85/perhe) joutuvat jo häpeämään vanhempiaan, jos 144-neliöisessä keskiverto-omakotitalossa ei ole 76-tuumaista, koko taloa jytisyttävää kaarevanäyttöistä helvetinkonetta. Ja vaikka autojen päästöt pienenevät (uudet autot keskimäärin 116 g/km), niiden koot kasvavat. Ennen ajettiin 680-kiloisella Datsun 100A:lla, nyt peruspirssi on teollisuuskylmiön kokoinen perheauto, joka on sitä todennäköisemmin maasturi, mitä urbaanimpi on sen kuski. Rekatkin pitenevät (33-metrinen nähty), junat venyvät (316-metrinen tuplaPendolino) yli ratapihojen, lentokoneiden kärkivälit (Airbus A380:n 56,4 metriä) eivät kohta mahdu enää kentille. Paperikoneiden peruspalikat ovat säilyneet kuitenkin jotakuinkin ennallaan, ja normilevyinen (8 metriä) kone jauhaa vuodessa 600 000 tonnia paperia. Kun koneen painokin pysyttelee 6–7 miljoonassa kilossa, on tässä maailmassa sentään vielä jotain turvallisen pysyvää. P Ennen ajettiin 680-kiloisella Datsun 100 A:lla. Työväen Urheiluliitto Ilkka Remes M ill a vo n Ko no w 34-35_tauko.indd 34 10.12.2018 13.09.04
Paperiliiton keilailumestaruus Aika: 7.1.–17.2.2019 Paikka: Kuopion keilahalli, Keilakuja 3, Kuopio 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: M=o A=3 8=8 C=15 D=25 Rekisteröimättömien keilaajien tasoitus=25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu 32 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: maanantai klo 10.00 ja 18.00, tiistai klo 18.00, keskiviikko klo 18.00 torstai klo 17.00 ja 19.15, lauantai 10.00 ja 12.30 sunnuntai 12.00. Jos kaksi keilaajaa em. kilpailuaikojen ulkopuolelta ja haluaa osallistua kilpailuun, tehdään radat. Viimeiset kilpailuvuorot lauantaina 16.2.2019 Majoitus ja ruokailu: Tarjoushintaiset majoitukset ja ruokailut voi varata suoraan hotellilta tunnuksella ”Paperiliiton keilailumestaruuskilpailut”, puh. 030 608 30 tai myynti@rauhalahti.? . Hinnat ja lisätiedot myös www.paperiliitto.? Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Kuopion keilahalli p. 017 282 4003 Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Kolaus ry ja Paperiliiton Kuopion osasto 55. Kilpailunjohtaja: Timo Mikkonen puh. 044 335 2733 Tulokset: www.kuopionkeilahalli.? Paperiliitto ??/???? | ?? Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 1 Aineistopäivä ........................................9.1. Ilmestyy ..............................................25.1. Nro 2 Aineistopäivä ....................................... 6.2. Ilmestyy ..............................................22.2. Nro 3 Aineistopäivä ......................................13.3. Ilmestyy ............................................. 29.3. Nro 4 Aineistopäivä .....................................30.4. Ilmestyy ..............................................17.5. Nro 5 Aineistopäivä ...................................... 11.6. Ilmestyy ............................................. 28.6. Nro 6 Aineistopäivä ..................................... 14.8. Ilmestyy .............................................30.8. Nro 7 Aineistopäivä ...................................... 11.9. Ilmestyy ............................................. 27.9. Nro 8 Aineistopäivä ..................................... 9.10. Ilmestyy ............................................25.10. Nro 9 Aineistopäivä ...................................... 6.11. Ilmestyy ............................................ 22.11. NRO 10 Aineistopäivä ......................................3.12. Ilmestyy ............................................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2019 Nro 10/2018 21.12.2018 60. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mutta kun en mää ole tyyppi, joka menee ryppyisiin lakanoihin.” s. 24 Kärkiteemak si työmarkkina -asiat s. 4 | 8vai 12-tuntinen? s. 16 | Ylläpidä osaamistasi s. 29 Hyvät ystävät tekivät Stina Lahden vuodesta 2018 ikimuistoisen . Parasta oli omannäköin en, onnellinen arki. Hyvä vuosi 1_kansi.indd 1 11.12.2018 13.10.51 Rauhallista joulua ja onnea vuoteen 2019! Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan henkilökunta Adobe Stock 34-35_tauko.indd 35 11.12.2018 15.04.26
Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. alk. 199 ,00 Apurahalla 17,00/kk (17 kk) Innolux Candeo Moneen tilaan sopiva esteettinen kirkasvalo toimii samalla tunnelmavalaisimena. Keinukytkimellä Innolux Candeo muuttuu kirkasvalosta lämmintä valoa antavaksi tunnelmalliseksi designvalaisimeksi. Kuusi väriä. Hae kaikki haulla innolux candeo Valoa ja energiaa Apurahalla Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lowell Rahoitus Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). 34-35_tauko.indd 36 11.12.2018 15.05.58