10/19 P a p e r i l i i t t o Tes-neuvottelut Työnantajilla niukasti kiinnostusta neuvotella. Partamiehet Tyyli syntyy harjaamalla ja öljyämällä. Lomasuunnitelmia? Edullisia kohteita tarjolla. Vapaa mies Kolmekymppinen Jarkko Rokka ei pidä kiirettä vakiintumisen kanssa. Vapaus tuntuu hyvältä, eikä perheen perustamiseen ole painetta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 11.12.2019 13:34:28 11.12.2019 13:34:28
HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 11.12.2019 16:31:36 11.12.2019 16:31:36
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 1 9 HENKIVAKUUTUS KERTOO ROHKEUDESTA Jari kuoli kesällä. Mä yritin olla rohkea, kun kerroin lapsille, mutta romahdin. Hautajaisten jälkeen meidän yksitoistavuotias sanoi, että isi oli ollut rohkea, kun se uskalsi ajatella kuolemaa, että sen perhe voi jäädä yksin ja otti henkivakuutuksen. En tiedä mistä se oli sen kuullut, mutta se oli oikeassa siinä, että Jarin rohkeus turvaa meidän perhettä edelleen. if.fi/henkivakuutus Kuoleman ennakointi on mahdotonta, mutta läheisten toimeentulon varmistaminen helppoa. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. 2 .1 2 . 2 1 9 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a TyönanTajajien kiinnostus neuvottelemiseen on tänä vuonna kadonnut. Ne esittävät kuin yhdestä suusta poskettomia vaatimuksia eivätkä suostu edes keskustelemaan asioista. Neuvottelut ajetaan pikavauhtia karille ja syytetään siitä työntekijäjärjestöjä. Onko syynä neuvottelutaidon unohtuminen? Edellisen eduskuntakauden aikanahan maan hallitus hoiti työtekijöiden kyykyttämisen työnantajien puolesta. Vai onko työnantajilla vahva tunne siitä, että kompromisseja ei tarvita? Neuvottelut viedään väkisin valtakunnansovittelijan toimistoon, ja tuntuu siltä, että tällä kertaa sovittelija on se, joka tekee töitä työnantajien puolesta. Menneinä aikoina neuvotteluissa on haettu enemmän tai vähemmän molemmille osapuolille sopivia ratkaisuja. Nyt työnantajapuolella ei ole mitään halua sovitteluun. Se pyrkii sanelemaan ratkaisuja ja hakemaan itselleen tyrmäysvoittoa. Työnantajapuoli näyttää olevan valmis kärjistämään tilanteen työtaisteluiksi. Miksi työnantajille ei kelpaa neuvottelujen ja sopimisen tie? • Työnantajat haluavat sanella 61. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Työnantajat eivät suostuneet neuvottelemaan. 06 Amcor teki päätöksen Lieksan ja Kauttuan tehtaiden sulkemisesta. 08 Jalat tarvitsevat ilmaa työkenkiin. 09 Anna rahaa ja rauhaa pötkötellä sohvalla, joulupukki. 24 Käytä Paperiliiton lomaja koulutusedut hyödyksesi. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: vuoden vaihtuessa. 27 Luottamusmies Harri Mäkisen mielestä asiat hoituvat keskustelemalla, eikä räyhääminen auta. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: CP Kelcossa odotetaan, että joku ostaa tehtaan. 31 Intialaiset vahvistavat lasten keuhkoja saasteisessa ilmassa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Kaikki ihmiset hypnotisoituvat. 16 Kun partaa kas vat taa, sitä on Miikka Liima taisen mielestä syytä myös hoitaa. Tyyli on vaatteissakin tärkeää eikä häntä kiinnosta, mitä muut ajattelevat. 20 Kristiina Jalo oli tyyty väinen, kun sai töitä yli viisikymppisenä kuusi vuotta sitten. Hypap Oy palkkaa eriikäisiä ihmisiä eikä irtisano ketään. 32 Maija Härön mielestä jännittävät asiat tapahtuvat dekkareissa ja sarjakuvissa. Hän ei ikinä osta asuntoa eikä mielellään nouse ennen puolta päivää. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Reima kangas mikko Vähäniitty mikko Vähäniitty Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 11.12.2019 16:31:20 11.12.2019 16:31:20
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?10 / 2019 SopimukSia ei tehdä tällä kierroksella tavanomaisessa marssijärjestyksessä. Tämän näyttävät työnantajat yhdessä päättäneen: he ajavat neuvottelut nopeasti karille ja työriitaan haetaan lopulta ratkaisu valtakunnansovittelijalta. Näin tilanteen kiteyttää Teollisuuden palkansaajat ja on huolissaan työnantajien koventuneista otteista ja neuvotteluhaluttomuudesta. Teollisuuden palkansaajat edustaa 14 ammattiliittoa, jotka kuuluvat kaikkiin kolmeen keskusjärjestöön. Paperiliitto on yksi TP:n jäsenliitoista. TP näkee työnantajapuolen olevan valmis lakkoihin ja myös kärkäs nostamaan julkiseen keskusteluun lakkojen aiheuttamat vahingot. Työsulkujen kustannuksista ei esitetä vastaavia tappiolaskelmia, vaikka sulkujakin on tulossa. – Vastuu tulevista tapahtumista jää työnantajalle, sillä sopimuksen tekeminen näistä työnantajien määrittämistä askelmerkeistä on mahdotonta, sanoo TP:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. TEoLLiSuuDEN palkansaajat edellytti syyskokouksessaan aitoja neuvotteluja ja paluuta sopimiseen. Myös Paperiliitossa kaivataan ideologisten oppien tilalle halua sopia, sillä siihen työmarkkinajärjestelmä on tähänkin asti perustunut. Myös SAK näkee, että neuvottelukierrosta jäykistää ideologinen lähestymistapa. Työnantajat ovat vaatineet politiikkaa pois työmarkkinakierrokselta, mutta syksyn neuvotteluissa työnantajat itse ovat pyrkineet edistämään poliittisia vaatimuksia kuten jäsenmaksuperinnän Sopimishalua puuttuu teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Lassi Kaaria Myös Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelut polkivat kaksi ensimmäistä kuukautta paikoillaan. poistamista ja lakko-oikeuden rajaamista. Tarkennettakoon tässä, että Paperiteollisuuden neuvotteluissa ei ole esitetty jäsenmaksuperinnän poistamista. Teollisuuden palkansaajien jäsenliitot ovat johdonmukaisesti edistäneet työehtoneuvotteluissa yhteisesti linjaamiaan tavoitteita: sopimusratkaisujen on vahvistettava palkansaajien reaalista ostovoimaa ja kilpailukykysopimuksen mukaisista työajanpidennyksistä on luovuttava. TYÖNaNTaJapuoLELLa ei tunnu olevan kiirettä saada sopimuksia aikaan. Tämä on näkynyt myös Teollisuusliiton neuvotteluissa. Lehden mentyä painoon neuvotteluaikoja oli sovittu liiton isoimmista sopimusaloista vain teknologiateollisuuden neuvotteluihin. Ja niin kauan kun teknologiateollisuudessa ei synny sopimusta, ovat jumissa myös muut neuvottelut. Teknologiateollisuudessa, kemianteollisuudessa ja mekaanisessa metsäteollisuudessa alkoivat kolmipäiväiset lakot 9. joulukuuta. Neuvotteluhaluttomuudeksi on tulkittu myös se, että mekaanisessa metsäteollisuudessa lakon perään alkoi työnantajan julistama työsulku. Vaikein yksittäinen kysymys neuvottelupöydissä näyttää olevan kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys, joka tuli viime kierroksella mukaan ilman kustannusvaikutusta. – Myös Paperiliiton neuvotteluissa 24 tunnin työajanlisäys on osoittautunut kynnyskysymykseksi, josta työnantaja ei kahden ensimmäisen kuukauden aikana ole ollut valmis käymään minkäänlaista kauppaa, kertoo Petri Vanhala.?• »tämän näyttävät työnantajat yhdessä päättäneen: he ajavat neuvottelut nopeasti karille.» Työantajalla on ollut nihkeästi halua käydä aitoja neuvotteluja. Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén paperiteollisuuden pääluottamusmiesten kokouksessa huhtikuussa. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 11.12.2019 16:05:48 11.12.2019 16:05:48
9 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2019?5 16.10. Neuvottelut paperiteollisuuden 50. työehtosopimuksesta alkavat. 27.11. Tes-neuvottelukunnat tapaavat. 13. tapaaminen. 30.11. Paperiteollisuuden 49. työehtosopimuksen voimassaolon päättymispäivä. 31 §:n mukaisesti voimassaolo jatkuu, kun neuvottelut ovat käynnissä tai kunnes uusi sopimus on tehty. 1.12. Toimiston neuvottelijat jatkavat. Tes-neuvottelukunnalla valtuudet katkaista neuvottelut tarvittaessa. 5.12. Mekaanisen metsäteollisuuden työriita sovittelussa eikä ratkea. 8.12. Paperiteollisuuden neuvotteluja jatketaan. 9.12. Mekaanisen metsäteollisuuden kolmipäiväinen lakko alkaa. 10.12. Paperiteollisuuden neuvotteluja jatketaan. 18. tapaaminen. 11.12. Paperiliitto-lehti menee painoon ja ilmestyy 20.12. Sitä ennen: 13.12. Paperiteollisuuden tes-neuvottelukunta kokoontuu. 18.12. Paperiteollisuuden pääluottamusmiehet koolla Helsingissä. 19.12. Paperiliiton hallituksen kokous. Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n neuvottelut Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 11.12.2019 16:05:49 11.12.2019 16:05:49
1 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?10 / 2019 Pakkausvalmistaja Amcor sulkee tehtaat Kauttualta ja Lieksasta. Sulkemisen takia lähes 200 henkeä sanotaan irti. Lokakuussa alkaneiden yt-neuvotteluiden tulos on, että tehtaat suljetaan ensi vuoden huhti-kesäkuun aikana. – Tarkempaa tietoa sulkemisen aikataulusta ei vielä ole, kertoo Amcorin Lieksan tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Aki Torvinen. Lieksan tehtaalta 70 henkilöä menettää työpaikan. Paperiliittolaisia heistä on 45. Amcor Flexibles Finland on Lieksan suurimpia teollisia työnantajia. Paikkakunnalle lopetus on iso isku, eikä työllistyminen ole helppoa. iRtisaNOtuillE on suunniteltu tukiohjelma, jolla autetaan työllistymistä. – Sosiaalipaketti on meidän mielestä välttävä. Paketti sisältää muun muassa erorahan ja mahdollisuuden käyttää erillistä rahaa koulutukseen, Torvinen kertoo. Työnantaja on laskenut, että sosiaalipaketin arvo vastaa enimmillään seitsemän kuukauden palkkaa. Jotta työntekijät jatkaisivat tehtaiden sulkemiseen saakka, heille maksetaan kannusterahaa. Se kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pitempään henkilö jatkaa töissä. Muutama työntekijä on jo siirtynyt uusiin töihin Lieksassa. – Ne, jotka joutuvat muuttamaan töiden perässä toiselle paikkakunnalle, saavat avustusta muuttoon ja takuuvuokraan, Torvinen sanoo. tYÖNtEkijÄt ovat molemmilla tehtailla pettyneitä siihen, ettei sulkemiselle löytynyt vaihtoehtoja. Työntekijät olisivat olleet valmiita jopa alentamaan palkkojaan työpaikkojen säilyttämiseksi. Kauttuan tehdas työllistää 127 ihmistä, joista paperiliittolaisia on 53. – Alkuun näytti huonolta muutosturvankin suhteen, mutta saatiin lopulta tuo sosiaalipaketti helpottamaan työllistymistä, Kauttuan paperityöntekijöiden pääluottamusmies Jarkko Lindroos selittää. Australialaiskonserniin kuuluva Amcor Flexibles Finland kertoo lakkauttamisen syyksi tehtaiden pitkään jatkuneen kannattamattomuuden. Yhtiö valmistaa elintarvikemateriaaleja ja joustopakkauksia elintarviketeollisuuteen. Amcorille jää Suomeen yksi tehdas, joka toimii Valkeakoskella.?•?eeva eloranta-Jokela Työnantajan sosiaalipakettia pidetään välttävänä. Amcor sulkee kaksi tehdasta Juha-Matti Kiiskinen työskenteli Lieksan tehtaalla elokuussa 2015. mikko makkonen Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 11.12.2019 16:35:04 11.12.2019 16:35:04
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Varkauden kartonki tehtaalla vähennys uhka 55:lle 1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2019?7 Kartonkitehtaalle sakkoja työturvallisuusrikoksesta kYmENlaaksON käräjäoikeus tuomitsi tapahtuma-aikaan Inkeroisten kartonkitehtaan tehtaanjohtajana, tuotantopäällikkönä ja käyttöpäällikkönä työskennelleet työnantajan edustajat 15 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiö tuomittiin 20 000 euron yhteisösakkoon. Työntekijä oli poistanut käynnissä olleesta koneesta kartonkia kuljetustelojen välistä käsin, jolloin hänen sormensa jäivät nieluun ja vahingoittuivat. Turma sattui syksyllä 2016. Arkkileikkurista puuttunut vaara-alueen suoja lisättiin vasta keväällä 2017. Käräjäoikeuden mielestä vaara olisi pitänyt poistaa teknisin toimenpitein jo vuonna 2014, kun riski oli tunnistettu. Koneen käytön turvallisuudesta huolehtiminen ei olisi saanut jäädä pelkästään työntekijöille annetun ohjeistuksen varaan. Käräjäoikeus viittasi perusteluissaan työturvallisuusmääräysten edellyttämään teknisten toimien ensisijaisuuteen työntekijöiden opastukseen nähden. Oikeus katsoi lisäksi, että ohjeidenvastaisen vaarallisen työtavan on mahdollistanut riittämätön valvonta.?• stORa Enson Varkauden pakkauskartonkitehtaalla alkoivat yhteistoimintaneuvottelut maanantaina 9. joulukuuta. Stora Enso suunnittelee vähentävänsä enintään 40 ja sen kunnossapitoyhtiö Efora 15 henkilötyövuotta. Neuvottelut koskevat koko Varkauden kartonkitehtaan henkilöstöä eli 226 henkilöä ja koko Eforan Varkauden tehtaan henkilöstöä eli 80 henkilöä. Varkauden toimenpiteet ovat osa yhtiön kannattavuuden turvaamisohjelmaa, jolla pyritään 275 miljoonan euron säästöihin muuttuvissa ja kiinteissä kustannuksissa. Silti Varkauteen kohdistuneet suunnitelmat yllättivät. – Yt:t tulivat juuri, kun ihmisille on kertynyt vähän uskoa ja luottamusta. Tuntuu, että lyödään lyötyä, kuvailee tunnelmia pääluottamusmies Juha Leskinen. Vuoden 2006 jälkeen kyseessä ovat kahdeksannet yt:t Varkauden tehtaalla. Työnantajan mukaan vähennysten taustalla on tarve järjestää tehtaan toimintoja uudelleen, jotta saadaan lisättyä kustannustehokkuutta ja varmistettua kansainvälistä kilpailukykyä. Henkilöstöjärjestelyillä Stora Enso tavoittelee ketteryyttä, jolla tuetaan aaltopahvin raaka-aineen kasvustrategiaa. Kartonkitehtaalla valmistetaan aaltopahvipakkauksen pintakartonkia eli kraftlineria, jota käytetään muun muassa hedelmäpakkauksissa. Samalla tehdasalueella kartonkitehtaan kanssa toimii Varkauden saha ja viilupuutehdas. Efora on Stora Enson kokonaan omistama kunnossapitoyhtiö, joka huolehtii yhtiön tehtaiden kunnossapidosta 10 paikkakunnalla Suomessa.?• »Saksassa ja Ruotsissa korotukset ovat olleet 3–6 prosentin luokkaa.» Työnopastus Uudelle työntekijälle annetaan opastusta yhteisesti sovitulla tavalla työpaikoilla käytössä olevista järjestysja turvallisuusmääräyksistä, sekä työsuhteeseen liittyvistä muista määräyksistä. Lisäksi hänelle annetaan tieto pääluottamusmiehestä ja työsuojeluvaltuutetusta sekä opastetaan työntekijä heidän puheillensa. Työnopastusta on syytä antaa myös sellaisille jo työsuhteessa oleville työntekijöille, jotka siirtyvät uudelle osastolle tai täysin uuteen tehtävään. Miten työnopastus mielestäsi teillä toimii? Tähtiä 1=huonosti, 2=takkuillen, 3=kehitysasteella, 4=sujuvasti, 5=oikein hyvin vastaus: ”Työntekijöiden edustajan pitäisi olla mukana jo yleisperehdytyksessä. He voisivat kertoa omat asiansa joiltain osin jo siinä yhteydessä. Paikallisesti meillä pitäisi panostaa tarpeeksi aikaa tehtaalla kiertämiseen, jotta uusi työntekijä oppisi tuntemaan sokkeloisen tehtaan ja osaisi liikkua siellä alusta saakka.”?• Jari Kallio, pääluottamusmies, UPM Jämsänkoski Teollisuusliiton aluetoimitsija Sauli Järvinen, Yle 9.12. Yt-neuvottelut tulivat Varkauden kartonkitehtaan työntekijöille yllätyksenä. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 11.12.2019 16:35:05 11.12.2019 16:35:05
1 / k u o r i m o 8?PaPeriliit to?10 / 2019 Jalkaterä hikoilee 1–2 desilitraa päivässä, mutta työssä hikoilu voi olla monin ker taista. Jos jalka hautuu turvakengässä koko pitkän työvuoron ja vielä vapaa ajalla urheiluharrastuksen parissa, joutuu jalkojen iho koville. – Erityisesti varvasvälien iho rikkoutuu herkästi, ja iho altistuu infektioille, kuten jalkasienelle, toteaa jalkaterapeutti Emma Laakkio Espoon Jalkaterapia Teamista. Työkenkien suhteen valinnanvaraa on vähän, sillä niissä on mentävä turvalli suus edellä. – Paperitehtaan puolella voi käyttää hengittävämpiä kenkiä, joissa on reikiä tai verkkomaista materiaalia ilmanvaihtoa edistämässä. Mutta kuorimossa, sellu tehtaalla tai muissa oloissa, joissa on kuumuutta, kemikaaleja tai iskujen riski, on kenkien oltava umpinaiset ja tiiviit, UPM Kymin työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen huomauttaa. entä ne sukat? – Puuvillasukka ei kuulu työkenkään. Puuvilla tai villa imee kyllä kosteuden jalasta, mutta kosteus jää suk kaan, mikä hauduttaa jalkaa. Sen sijaan tekokuitu pyyhkii jalasta kosteuden ja kuivuu myös nopeasti, Laakkio kertoo. Myös yhdistämällä luonnon ja teko kuituja sukkiin saadaan erilaisia hengit täviä ominaisuuksia. Hyvä valinta ovat tekniset sukat, joihin on ydinkuiduilla lisätty kosteudensiirtokykyä ja käyttömu kavuutta. – Jos oikein haluaa panostaa, voi ostaa sukat, joissa on kosteutta sääteleviä ilmastointikanavia. Jos varpaiden välit ovat tiiviit, aptee kista voi ostaa lampaanvillaa varpaiden väleihin laitettavaksi. Varvassukat toi mivat myös hyvin. kengän materiaali voi olla nahkaa, teks tiiliä tai mikrokuitua. Tekstiili hengittää parhaiten, mutta ei ole niin kestävää kuin nahka tai mikrokuitu. Myös nahka hen gittää oikein käsiteltynä. – Vuorimateriaalillakin on merki tystä. Kun sukat on ensin valittu oikein, vuorimateriaali siirtää sukan kosteutta eteenpäin, huomauttaa myyntipäällikkö Markku Heikkilä Sievi Jalkineelta. Työkengissä hengittävyyttä voidaan parantaa myös pohjalla, joka edistää jal kineen tuuletusta joka askeleella. Kengän valmistustapakin vaikuttaa – jos saumoissa käytetään liimaa, hengittävyys kärsii. Pohjalliset on hyvä nostaa vuoron päät teeksi kuivumaan.?•?tiina Suomalainen Jalkojen hikoilua voi vähentää työkenkien ja erityisesti sukkien valinnalla. Ilmaa jalkoihin »Puuvillasukka ei kuulu työkenkään.» UPM Kymillä työskentelevän Pekka Huotarin kengissä on ilmastoinnin parantamiseksi reikiä. Työsukissa on sekä luonnonettä tekokuituja. JohanneS Wiehn Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 9.12.2019 12:32:08 9.12.2019 12:32:08
PaPeriliit to?10 / 2019?9 1 / k u o r i m o Jalkojen hikoilua voi vähentää työkenkien ja erityisesti sukkien valinnalla. R akas joulupukki, tätä kirjoittaessani posti ei kulje ja vähän näyttää sille, että häiriöitä on tulossa laajemminkin. Päätin lähestyä sinua näin vähemmän yksityisesti, sillä mitäpä salattavaa keski-ikäisellä miehellä olisi. Näin työssä käyvälle joulun suurin ongelma tahtoo olla se, miten keksiä tarpeellista ostettavaa, itselleen tai muille. Samaan aikaan sydämeen sattuu tuhansien perheiden osattomuus kaikenlaisesta hyvinvoinnista ja materiaalisesta yltäkylläisyydestä. Tunteiden ristiaallokossa haluan auttaa sinua, jouluni huipentaja, sillä totisesti kaipaat apuani. Jos haluat antaa minulle rahaa, älä anna kovin paljoa. Sillä niin kuin tiedät, en sitä kovin hyvin osaa käyttää. Niin kauan siitä tulee riitaa, kun sitä tilillä on. Vasta kun tili on tyhjä, sitä saa olla kaikilta rauhassa. Ja rauhaa ihminen tarvitsee. Jos siis haluat antaa minulle rauhaa, niin anna sitäkin sopivasti. Sillä kuten tiedät, joutenolo sopii vartalolleni mainiosti. Sohvalla selälläni syntyvät parhaat tekoni, mutta jostain syystä se selällään olo ärsyttää muita ja muiden ärsyyntyminen ei ole pidemmän päälle hyvä juttu. Silloin sitä joutuu äkkiä tekemään jotain ja siinä tekemisessä en ole kovin hyvä. Jos kuitenkin haluat teettää minulla jotain, niin älä teetä kovin paljoa. Selkäni kanssa tekeminen on vähän niin ja näin. Ja sama vaiva on motivaationkin kanssa. Kyllä kai kaikki järkevä on jo tähän maailmaan ehditty tehdä. Ja minua parempien toimesta. Mutta jos kaikesta huolimatta haluat teettää minulla jotain, niin älä mitään Ikeaa, vaan mieluummin jotain helppoa ja mukavaa. Jos sitten taas haluat, että minulla olisi mukavaa, niin anna sitten ehdottomasti jotain, joka ei mene heti rikki. Vaikkapa jotain, jonka osaa pukea, ja joka ei näytä tyhmälle. Kalsarit ja sukat tulevat ensimmäisenä mieleen, mutta fleecehanskat ostin jo itse. Jos kuitenkin haluat välttämättä antaa minulle fleecehanskat, niin älä sitten mielellään sellaisia ympäristölle haitallisia, joista irtoaa mikromuoveja elimistööni. Jos jostain syystä alat ajatella elimistöäni, niin älä anna olutta. Tai jos annat, niin ihan pikkuisen ja muilta salaa, jotta kaikki osaavat olla jouluna sivistyneesti. Ja jos oikeasti haluat, että kaikki ovat sivistyneesti, niin anna joku hyvä kirja yhdessä luettavaksi. Tänä päivänä kun alkaa tuntua sille, että kukaan ei osaa lukea ja jos osaa, niin ei ymmärrä lukemaansa. Ja jos haluat, että kaikki ymmärtäisivät lukemansa…no siihen et taida sinäkään pystyä. Mitä jos sittenkin antaisit vain rahaa. Pääsisit itsekin helpommalla, kun nostaisit lahjat automaatista. Sieltä sitä lasten mielestä tulee rajattomasti ja kaiken aikaa. Sitä rahaa sitten jakaisin selälläni uusissa kalsareissani fleecehanskat kädessä. Mutta sitä Ikeaa älä tuo. ?• P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Toi lahjominenkin on aika tarkkaa hommaa. Sitä joutuu miättimään, miten se parhaiten tehdään. Toiset ansaitsee bonuksia ja toiset enemmän töitä ja vähemmän palkkaa. Se tasapaino syntyy sillai ja hommat pyörii hienosti. »Sohvalla syntyvät parhaat tekoni, mutta jostain syystä se selällään olo ärsyttää muita.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 9.12.2019 12:32:09 9.12.2019 12:32:09
PaPeriliit to?10 / 2019?11 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka Koskinen Ei enää teini, ei vielä vakiintunutkaan. Jarkko Rokka, ??, elää välivaihetta. Elämä on rauhoittunut kymmenen vuoden takaisesta, mutta vapaus tuntuu yhä hyvältä. Tärkeintä on vapaus Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 10.12.2019 13.06.15 10.12.2019 13.06.15
12?PaPeriliit to?10 / 2019 K un kotkalainen Jarkko Rokka herää vapaapäivän aamuna, koko maailma on auki. Kun kahvinkeitin on lopettanut pulputtamasta, hän katselee lämpimän kupin yli, mitä kännykkä lupaa päivän sääksi. Täydellisenä päivänä on aurinkoista, kuivaa, lämpöasteita. Juuri sellaiset olosuhteet, että moottoripyörä puree nätisti kiinni tiehen, eikä asfaltti lopu kesken. – Eipä tarvitse ruveta miettimään, tarvitseeko hakea joku hoidosta, kuka menee mihinkin, mitä pitäisi tehdä ja blaa blaa. Kahvin jälkeen voi lähteä vaikka Kuopioon yöksi, tai miltä nyt sattuu tuntumaan. Sitä se tarkoittaa, se vapaus, hän sanoo. Tilastokeskuksen mukaan 29 vuotta on suomalaisilla miehillä vaihe, jossa ollaan kahden vaiheilla: Ei olla enää biletyksestä toiseen vellovaa nuorisoa, mutta ei oikein asettautuneitakaan. Suomalainen mies tulee ensimmäisen kerran isäksi keskimäärin 31,4-vuotiaana. Rokka ei koe paineita. – Päässä on kyllä pyörinyt, että mitä jos minulla olisikin jo perhe? Mutta nyt kun sitä alkaa ajatella, niin kyllä arvostan korkealle vapautta. Ihan pieneen hintaan en siitä luopuisi. Mutta sitten taas… Voi siitä luopuakin, kun kunnolla kolahtaa. Ei minulla sitä vastaan ole mitään. Mutta nyt pitääkin osata nautiskella siitä, että on mahdollisuus mennä ja tehdä, hän miettii. Lapsena Myllykoskella vapaus tarkoitti sitä, että sai painella kaverilössin kanssa metikköön leikkimään piilosta. Jokainen joutui vuoroillaan etsijäksi, ja löydetyt suljettiin vankilaan, josta kaverit vapauttivat. – Kotonahan ei käyty kuin syömässä ja nukkumassa. Muuten huideltiin pihalla ja tehtiin mitä tehtiin. Eihän me koskaan mitään pahaa tehty, vink vink, hän nauraa. Hauskinta oli kuitenkin Rokan mielestä silloin, kun elämään tuli mopo. Mopon kanssa maailma laajeni Myllykoskelta Kouvolan suuntaan. Tuli vastaan uusia ihmisiä ja porukoita. Kohta ei Kouvolakaan riittänyt, vaan piti ottaa haltuun koko Suomi. Rokka lähti 15-vuotiaana parin kaverin kanssa junailemaan viikoksi ympäri Suomen. – Viikon verran kierrettiin maata, joka kolkka, mihin kiskot veivät. Tulihan siinä nähtyä ihan hitosti kaupunkeja ja tallusteltua. Junassa nukuttiin, välillä makuuvaunussa ja välillä penkeillä. Lapissa Kemijärvellä ja Kolarissa oltiin pitempään. Ihmettelivät vain, kun 15-vuotiaat pojankoltiaiset ovat lähteneet vähän junailemaan. Kun itsellekin on tullut vähän ikää, niin ei ole kyllä harmainta aavistusta, miten vanhemmat meidät laskivat matkaan. Vaan mitäänhän ei sattunut, hän kertoo. Tänä päivänä vapaus konkretisoituu Rokalle aina silloin, kun vapaat käynnissäpitäjän töistä Kotkamillsin paperija kartonkitehtaalla koittavat. – Meillä on 12 tunnin työaika. Kun menen aamuseitsemäksi ja pääsen iltaseitsemältä, ihan hirveästi ei sen päivän aikana ole muuta mielessä kuin saunan lämmitys, maha täyteen ruokaa ja nukkumaan. Kun on toinen aamu, sitten voi olla, hän hymyilee. Vapaapäivän luontoääni on kännykän piippaus. – Viestitellään, mitä jengi tekee, missä jengi on, pitäiskö tehdä jotain. Siinä viestittelyn aikana se hahmottuu, ja sovitaan joku juttu. Ehkä lähden Kouvolaan ja katsotaan, mitä tapahtuu. »Viestitellään, mitä jengi tekee, missä jengi on, pitäiskö tehdä jotain.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 10.12.2019 13.06.15 10.12.2019 13.06.15
PaPeriliit to?10 / 2019?13 Vapaat kun pomppii miten sattuu, niin toisilla voi olla arki päällä. Kun 18-vuotiaana kaikki vaan ajeli koko ajan, niin nyt se on mennyt siihen, ettei tuolla työaikaan ihmisiä ole. Se on mennyt taksilla kotiin -meiningiksi, hän kertoo. Vapaana kesäiltana elämä tuntuu hienolta, ja Myllykosken Vanhan Viialan terassi on se paikka, jossa Rokka näkee tuttuja. Marras–joulukuun pimeillä, märillä ja koleilla keleillä tilanne on toinen. – Nyt on se hetki, kun ei oikein ole mitään. Moottoripyöräkin on talviteloilla. Mitähän tuolla nyt tekisi tähän aikaan vuodesta? Viimeksi käytiin kaverin kanssa katsomassa KooKoon peli. Mentiinhän me pelin jälkeen käymään kuppilassa, parissa, kolmessakin, mutta ei mennyt edes myöhään, Rokka kertoo. Hän kertoo, että on mielestään rauhoittunut paljon vuosikymmenen aikana. – 18-vuotiaana illat vietettiin baarissa ja ulkona hilluttiin. Nyt ei aina pidä lähteä, eikä kiinnostakaan aina mennä meuhkaamaan johonkin. On ihan kiva olla vaikka kotona. Yövuorot tuntuvat nahoissa, eikä aina jaksa lähteä valvomaan, kun sitä saa tehdä työkseen muutenkin. Siitäkin voi nauttia, että voi nukkua ihmisten aikoihin kotona, hän miettii. MoneLLa kaverilla alkaa jo olla oma perhe. Sukulaisetkin joskus kyselevät häiden perään. – Ei voi sanoa, että kavereita olisi jäänyt suoranaisesti pois kelkasta, mutta paljon on jo perheitä ja jälkikasvua. Ympärillä tapahtuu siinä suhteessa. Olen sitä tietysti miettinyt, että millaista se olisi? Sellaisiakin ihmisiä on, jotka ajattelevat, että tämän ikäisenä pitäisi jo olla. En hanki siitä mitään paniikkia. En tunne haikeutta, mutta en juokse karkuunkaan, ei mitään Vapaa-aikoina Jarkko Rokka suuntaa kulkunsa ? iliksen ja kavereiden mukaan. Mika Nykänen on ystävä jo Myllykosken ajoilta ja nykyisin työkaveri samassa vuorossa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 10.12.2019 13.06.16 10.12.2019 13.06.16
14?PaPeriliit to?10 / 2019 sellaista. Katselen aika neutraalisti. Toisille saattaa tulla kriisi, mutta itse olen tavallaan hyvillänikin, että vielä on menemisen vapaus. Se on ihan fine, hän sanoo. Rokan laskujen mukaan aika lailla fifty–fifty kavereista pyörittää lapsiperhearkea. – On meitäkin vielä paljon, jotka eivät ole asettuneet. Ei ole kukaan nainenkaan vaatinut, että pitäisi. Siinä kohdin lyön kyllä jarrua, että mietitäänpä taas. Toisaalta olen sitä mieltä, että olen valmis, mutta toisaalta olisi vielä koettavaa ja nähtävää. Joo, voisin asettua aloilleni, mutta kyllä tälläkin elämänvaiheella on tarjottavaa, hän sanoo. Rakkautta, hän miettii, pitää kuitenkin olla. – Eiköhän sitä löydy. Ei sitäkään pidä paniikinomaisesti käydä haalimaan jostain. Suorittamalla sitä ei saa. Mutta avoimin mielin, hän sanoo. Kuun lopulla koneet seisahtuvat hetkeksi Kotkamillsillä, ja Rokalla on tiedossa vapaa joulu. – Itsekseni kun tässä pönötän, niin en vaihda verhoja ja punaista pöytäliinaa. En ole mikään jouluihminen, vaikka joulu onkin kiva ja mukava. Kun vielä olisi lunta, hän miettii. Suunnitelmissa on suunnistaa Myllykoskelle. – Kaveriporukka on kulkeutunut ympäri maan, ja monet heistä tulevat kotiseudulle sukuloimaan. Sitä se on minullekin. Kaverien kanssa on ollut tapana, että jonain iltana, kun on sukulaisten kesken syöty, oltu ja ihmetelty, niin lähdetään morjestamaan toisiamme. Jonnekin on kokoonnuttu istumaan iltaa. Ei se tarkoita, että siellä räkä poskella ollaan, mutta mennään vaikka baariin juomaan sitä glögiä. Aika moni on liikkeellä. Rokka viettää joulua äidin ja siskon kanssa. – Lapsena sitä oli kierroksilla koko päivän. Sen tunteen Monet Jarkko Rokan kavereista ovat jo perheellisiä, mutta hän ei tunne kiirettä asian suhteen. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 10.12.2019 13.06.16 10.12.2019 13.06.16
PaPeriliit to?10 / 2019?15 terävin kärki on kyllä hioutunut pois. Ei se joulu enää ole samanlainen. Ehkä sitten, kun näkee sivusta omien lasten poltteen ja innostuksen, niin tulee omat flashbackit mieleen. Muistan, kun ei malttanut nukkuakaan ennen aattoa. Nokkelana poikana kävin kaikki kaapit läpi, että täällähän onkin jotain. Kaikki paketit piti koetella, ravistella ja kuunnella. Niin antaumuksella niitä etsin, että usein löysinkin, hän muistaa. RoKKa kertoo, että isä kuoli viime vuoden keväällä. Isän lähtö ei ollut yllätys, koska hän ehti sairastaa pitkään. – Sitä osasi odottaa, ja siihen oli valmistautunut, mutta kun se ilmoitus tuli, kyllä se pysäytti. Siksi joulu menee nyt eri tavalla. Olen perheen mies, ja se on otettava kunniatehtävänä. Niin vaan sekin homma siirtyy. Rokka kertoo, että isä tunnettiin Myllykoskella lääkärinä, jonka luona ei tarvinnut turhaan juosta. – Kun tauti oli selvillä, niin ammuttiin heti kovilla. Ne lääkkeet purivat. Kun me lapset olimme sairaana, ei hän ensimmäisenä ollut lääkkeitä tuputtamassa, mutta sitten kun lääkittiin, se hoidettiin kerralla, hän muistaa. Sairastamisen suhteen Rokka kertoo oppineensa jääräpääksi, jonka täytyy olla aika huonossa hapessa ennen, kuin suostuu lääkäriin tai nappaamaan lääkkeitä. – Minä olen luonteeltani kuin iskä. Meissä on samaa rauhallisuutta, eikä hermo petä. Töissäkin, vaikka olisin nukkunut huonosti, väsymys lähinnä naurattaa. Rokka kertoo, että tällä hetkellä joulussa on parasta hyvä ruoka ja rauha. – En enää jaksa välittää lahjoista oikeastaan pätkääkään. En odota, en halua, enkä toivo jouluksi mitään lahjoja. Siihen se ei enää perustu. Materialismin hössötys ja meininki, ei se nyt töki, mutta jotain sellaista. Joulu on jotain muuta kuin ostohuumaa. Hän miettii, että hautausmaalla varmaan käydään äidin ja siskon kanssa. – Voi olla, että käyn siellä itseksenikin. ? Paperimies Rokka Vanhempasi halusivat nimetä sinut Antiksi. –Ei pidä paikkaansa. Suvussa on kyllä ollut Antteja. Kuule vänskä, mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä? – Täs siul on sellane! Asettelet mielelläsi kiviä polkujen pieliin. – Pihahommat, riippuu mistä roikkuu. Jos on hyvä syy, niin kyllä asettelen. Tarkkailet mielelläsi naapuria. – En ole kyllä havainnut mitään epämääräistä liikettä takapihalla. Parhaalla kaverillasi on eläimellinen nimi. – Meillä on Juuson kanssa omanlainen huumoripuoli, välillä irtoaa aika pimeetäkin läppää. Suuta soitetaan, ja välillä lähtee vähän lapasesta. Vaimo ja lapset asuvat kaukana. – Jossain kohdin voisi olla, vaimo ja lapsia. Tällä rintamalla on nyt ollut vähän myrskyisää. »voisin asettua aloilleni, mutta kyllä tälläkin elämänvaiheella on tarjottavaa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 10.12.2019 13.06.17 10.12.2019 13.06.17
16?PaPeriliit to?10 / 2019 Tyylistä tinkimättä K atsotaan, minne asti parta kasvaa, mietti Miikka Liimatainen, ja kasvoihan se. Hän kertoo, että omassa tyylissä on tärkeää olla persoonallinen. – Arvostan sitä, että on rohkeasti sitä mitä on, ja näyttää siltä, miltä tykkää. Eihän se kaikkia miellytä, mutta jos itse tykkää, niin ei muuta kuin siihen suuntaan. Se ei juuri kiinnosta, mitä muut siitä ajattelevat, hän sanoo. Hänelle on tärkeää, että parta on hoidetun näköinen. – Aamulla kun kampaa ja pikkuisen heittää öljyä, niin hyvältä näyttää. Kaikilla kun ei kasva, niin pitää ylpeydellä kantaa, hän hymyilee. Liimatainen kertoo, että oma tyyli on kallellaan hipsterityylin suuntaan, nutturaa ja pyöreitä silmälaseja myöten. – Mitä tahansa en laita päälleni. Laadukasta sen olla pitää – ja tyylikästä. Kotona kommentoidaan, että pukeudun paremmin kuin toinen osapuoli, hän nauraa. Liimatainen kertoo olevansa merkkitietoinen, koska arvostaa myös vaatteen kestävyyttä. Musiikin kanssa hänen tyylillään ei ole mitään tekemistä. Hengenheimolaisuus liittyy enemmän kaupunkimaiseen elämäntapaan, jossa hän kokee viihtyvänsä. – Kävin opiskelemassa tuotemuotoilua Helsingissä vuoden verran. Joka kuukausi yksi viikonloppu kului Helsingissä. Viihdyin, oli mukava olla isossa kaupungissa. Käyn siellä edelleen mielelläni. Pariisissa kävin keväällä, ja se nousi listalla aika korkealle. Minimalistinen, kaupunkilainen tyyli viehättää, hän kertoo. Juhlapukeutuminen tarkoittaa hänelle siistiä kauluspaitaa ja ehkä neuletta. Ja jos tilaisuus on sopiva, paidankauluksen voi kiinnittää rusetilla. Persoonallinen olla täytyy Uteliaisuus voitti, kun Samu Mäkelä rupesi kasvattamaan leuka jouhiaan. – Halusin nähdä, miltä sitä näyttäisi parran kanssa. Vuoden päivät siinä meni. Osalla se on muotijuttu, mutta itse vain halusin nähdä, miltä se näyttäisi, hän sanoo. Ennen partaa Mäkelä ajatteli, että pääsisi aamuisin helpommalla, jos ei tarvitsisi ajella partaa. Toisin kävi: parran hoitoon menee sama aika kuin ajelemiseen, vähintään. – Aamulla parta on pahimmillaan: sojottaa joka suuntaan. Kyllä se vaatii pesun, harjaamisen ja öljyämisen, että pysyy Joulupukki ei ole ainoa, jonka parta kerää katseita tänä jouluna. Parran kasvatus vaatii aikaa ja vaivaa, mutta lopputulos on komea. teksti ? mari schildt ?kuvat? mikko vähäniitty · Juha viitala · Jukka koskinen Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 10.12.2019 19.36.02 10.12.2019 19.36.02
Samu Mäkelä, 30, pkykkösen koneryhmän prosessimies UPM:llä Raumalla. 18?PaPeriliit to?10 / 2019 ruodussa. Tietenkään aamuvuoroon ei aina ehdi, ja siltä se sitten näyttääkin, hän nauraa. Hän sanoo, että käy säännöllisin väliajoin parturissa siistimässä partaa, ettei näyttäisi aivan peikolta. – Kerran tein sen virheen, että menin sohimaan saksilla. Vuosi sitten parta oli yhtä pitkä, ja yritin sitä siistiä, mutta lähti koko parta. Taas meni vuosi, ja kärsivällisyyttä kysyttiin, hän hymyilee. Mäkelä sanoo, että emäntä tykkää parrasta. Ja samoin tykkää myös perheen kymmenen kuukauden ikäinen poika – siis roikkumismielessä. – Se on välillä saanut harkitsemaan pois ajamista, mutta vielä on pysynyt, hän hymyilee ja epäilee, että joulupukit pääsevät kyllä helpommalla, kun heillä sentään yleensä on tekoparrat. Siksi hän ei myöskään aio joulupukiksi, vaan jättää ne hommat suosiolla ammattilaisille, joilla on tehtävään tarvittavat, asialliset turvavarusteet. Vanhemmat sukupolvet sen sijaan vierastavat parrakasta miestä. – Ovat sanoneet asiasta jokusen kerran, mutta vastaan vain, että tämä on ja pysyy. Sitten kun siltä tuntuu, niin ajetaan pois. Persoonallinen olla täytyy. Vaikka parta tekee itsestä jonkin verran erinäköisen, niin se on kuitenkin, miltä minä näytän tällä hetkellä, hän sanoo. Ja kun juhlitaan, se on puku päälle ja kraka kaulaan. Sillä siisti, partaa myöten Rockabilly antoi vauhtia Ensin oli musiikki. Toni Lehikoinen kertoo, että vaikka parta on saanut kasvaa siitä lähtien, kun on ylipäätään kasvanut, vasta rockabillyharrastus antoi vauhtia parrankasvulle. – Pulisongeista lähdettiin, ja sieltä se pikkuhiljaa valui alemmas. Kun alkaa tuo hiusraja pakenemaan, niin korkea tötterötukka jää tekemättä, hän kertoo. Neljän lapsen uusioperheen pyörityksessä musiikkiharrastus on jäänyt samaa tahtia taka-alalle, kun partaa on pukannut etualalle. – Se kasvattaa jolla kasvaa. Eikö se ole velvollisuus! Miehen merkki, hän sanoo. 50-lukuharrastus näkyy vieläkin, ainakin Lehikoisen pukeutumisessa. Nahkarotsi ja baseballtakki ovat mieluisia vaatekappaletta. Ja onhan musiikki, joka elää viinyyliharrastuksena. »Pitkä parta ja lihava akka, se on miehen kunnia.» Sananparsi Lumijoelta. Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 10.12.2019 19.36.04 10.12.2019 19.36.04
Vasemmalla kotkalainen Toni Lehikoinen, 36, painaja Suomen Kerrassa Imat ralla. Aleksi Länsmans, 27, koneenhoitaja Pyroll Siltaky lässä Pyhtäällä. PaPeriliit to?10 / 2019?19 – Nykyään kuljetaan perusfarkuissa, eikä spittareilla voi kävellä! Jos pitää pukuun sonnustautua, siihen haetaan vaikutteita 50-luvulta: vähän toisenlaista kauluspaitaa ja vanhan koulukunnan kankaista liiviä, hän kertoo. Näihin aikoihin vuodesta komea partamies saa aivan uutta auktoriteettia. – Joulun alla kun menee kauppakeskukseen tonttulakki päässä, lapset osoittavat sormella. Sen verran pitää olla leikille silmää, että siihen voi mennä mukaan, Lehikoinen sanoo. Joulupukki tietää hyvin, mitä parran pitäminen vaatii, ja tuo siksi Lehikoiselle lahjaksi partaöljyä. Hän hoitaa muutenkin omin voimin partaansa. – Kun tulee kova vastatuuli ja se loikkaa kasvoille, niin silloin pitää lyhentää, hän summaa. Kesäteatterista se alkoi Kesäteatterirooliin valmistautuminen tarkoitti eräänä keväänä Aleksi Länsmansille parrankasvatusurakkaa. Kun näytelmäesitykset päättyivät aikanaan, parta jäi. – Kun parran kanssa elää, ei ainakaan tarvitse ajella naamaa niin usein. Liian pitkäksi partaa ei saa päästää, koska sitten se alkaa kihartua. Siksi aina välillä lyhennän sitä saksilla. Samalla, kun käyn leikkauttamassa hiukset, vedän myös parran siistiksi, hän juttelee. Länsmans kertoo, että tukka ulottui yhdessä vaiheessa olkapäille. – Kun oli pitkä tukka, siihen sopi pitkä partakin. Nyt se erottuisi liikaa, kun on lyhyt tukka. Hän kertoo, että parranhoito vaatii säännöllistä harjausta ja partaöljyllä hoitamista. – Emäntä tykkää, että on parempi parran kanssa kuin ilman. Komea ilmestys, ilman muuta, hän nauraa. Hän kiistää, että parta olisi kesällä kuuma, mutta yhdessä suhteessa se on hänen mukaansa kätevä. – Se pitää tuulta. Naama ei jäädy niin äkkiä. Sen takia pakkasessa pärjää paremmin, näin väitän, hän sanoo. Ja kun myyttien purkamiseen kerran ryhdyttiin, niin Länsmans kommentoi myös ruokailua parran kanssa. – Kyllä se syöminen onnistuu, eikä parta ui keitossa. Paperilla kuitenkin kannattaa pyyhkäistä, ettei tarvitse lukea parrasta ruokalistaa, hän sanoo. Tyyliään hän kuvailee perusmettämieheksi. Jos juhlitaan, niin sitten se tarkoittaa vähintään kauluspaitaa. Joulujuhlaan hän on saanut paljon vinkkejä hyvää tarkoittavilta kanssaihmisiltä. – Moni on ehdotellut, että pitäisi laittaa partaan koristeita roikkumaan tai värjätä jouluväreillä. Ehkä joulupalloja tai hilettä. Siihen en ole vielä siihen lähtenyt. Eikä tämä oikein joulupukiksikaan taivu: siihen hommaan on parta väärän värinen, hän hymyilee. ? Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 10.12.2019 19.36.04 10.12.2019 19.36.04
20?PaPeriliit to?10 / 2019 teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Mikko Nikkinen K aarina JuomoJa muistaa ilman epäröintiä, milloin aloitti työt: maaliskuun viides päivä vuonna 2003. Hän oli ollut yhdeksän vuotta kotiäitinä ja mietti, mistä saisi töitä. Aviomiehen ystävä Ari Kärkkäinen oli Hypapilla ja kehotti kysymään sieltä. – Soitin ja sillä tiellä ollaan, sanoo Juomoja. Samoin on Kärkkäinenkin. Hän tekee yhä töitä varastossa. Jos firman toimitusjohtajaan Pekka Pollariin on luottamista, töitä riittää eläkeikään saakka, ja niin riittää nuoremmillakin työntekijöillä, jos he niin haluavat. Pollari nimittäin sanoo, ettei ole koskaan irtisanonut ketään, eikä aiokaan. Pollari miettii, että sen verran pitää olla kristallipalloa rekrytoinneissa, että vakituiseen työsuhteeseen palkatuille riittää töitä. Kesäkuussa pääluottamusmiehenä aloittanut Varpu Hanski toteaa, että työnantajan asenne tuo luottavaisen olon. Monessa paikassa vakinainenkaan työ ei ole kovin vakaa. Hanskilla on kokemusta tästäkin. Hänet irtisanottiin viisitoista vuotta sitten muiden työntekijöiden mukana SH-Filaments Oy:stä. – Kolmisen viikkoa olin työttömänä ja pääsin tänne. Valkeakoskella toimiva Hypap tekee kertakäyttöisiä tekstiilejä pääasiassa sairaaloille: lakanoita, suojaliinoja, ruokalappuja, pesukintaita ja pesulappuja. Suurin osa tuotteista menee vientiin. Tuotannossa on kolmisenkymmentä työntekijää. Henkilöstöllä on vaikustusvaltaa työnkuvaansa ja tehtäviinsä. Heitä ei esimerkiksi määrätä vastoin tahtoaan opettelemaan itselleen uusien koneiden käyttöä. Riittää, kunhan tarpeen tullen löytyy joku kiinnostunut. Kaarina Juomoja toteaa, että työ on muutenkin vapaamuotoista, eikä työntekijöitä kytätä. Kun Juomoja tuli firmaan töihin, yrityksen perustaja, Pekka Pollarin isä Alpo, oli vielä mukana toiminnassa. Juomoja ihmetteli, kun iltavuorossa ei ole esimiestä. Alpo oli sanonut, että me luotamme työntekijöihin. Pekka Pollari toteaa, että asiat sujuvat keskustelemalla ja luottamuksen kautta. Esimerkiksi sairauslomalla voi olla 3–4 päivää omalla ilmoituksella. Pollari oli nuorena Tervasaaren sellutehtaalla 4–5 kesänä soodakattilalla kakkoslämmittäjänä. Hänen mielestään se oli hyvin opettavaista aikaa, koska siellä oli hyvät työkaverit. – Puhuimme paljon ay-liikettä lähellä olevista asioista ja johtajuudestakin. Siellä tuli paljon oppia, jota korkeakoulussa ei opeteta, Pollari sanoo. Hän toteaa, että kaiken pohjana on kuitenkin aina työehtosopimus. Sen ympärille sovitaan asioita paikallisesti. Jos poiketaan työehtosopimuksesta, Pollari haluaa asialle liiton hyväksynnän. nyt 57-vuotias Kristiina Jalo tuli Hypapille vuonna 2013 vuokrafirman kautta, pääsi määräaikaiseksi ja sitten vakinaiseksi. Hän on tyytyväinen, että yli viisikymppisenä ylipäänsä sai työpaikan, mutta 65 vuoden eläkeikä näyttää hieman kaukaiselta. Työ tuntuu ajoittain raskaalta, etenkin kun tekstiiliradan kulku tökkii. Toistuvat liikkeet ottavat myös kehon päälle. Niin Jalo, Hanski kuin Juomojakin pitävät siitä, että toimitusjohtaja tekee töitä myös tuuraajana varastossa ja kunnossapidossa. Siten hän ymmärtää paremmin työntekijöiden tarpeita. Heidän mielestään Pollari myös kuuntelee työntekijöitä. – Pekka tulee vastaan lomien kanssa ja näin. Hänen kanssaan pystyy neuvottelemaan. Työnantaja joustaa ja me työntekijät joustamme, sanoo Kaarina Juomoja. 38-vuotias Mikko Pasanen on tehtaan nuorempaa kaartia, vaikka onkin ollut siellä jo 14 vuotta. – Sen verran olen viihtynyt, etten ole vielä vaihtanut työpaikkaa. Palkka kyllä voisi olla parempikin, hän sanoo. Pasasestakin on hyvä, että johtaja tekee käytännön töitä, niin oppii arvostamaan työntekijöitä. Parannettavaakin löytyy. – Onhan se Pekka välillä vähän itsepäinen, Pasanen naurahtaa. Kaarina Juomoja on työhönsä ja palkkaankin tyytyväinen. – Tykkään olla kinnaskoneella. Yksin saa pitää vauhdin sellaisena kuin haluaa ja tehdä tulosta. Kun kone on kunnossa ja paperi kulkee, niin mitä sitä jarruttelemaan, kaasu pohjaan. ?• täältä löytyy eläkevirka Hypap Oy osallistui kymmenen vuotta sitten Pirkanmaan Ketään ei irtisanota -kampanjaan. Ketään ei ole irtisanottu sen jälkeenkään. »Työnantaja joustaa, ja me joustamme.» teksti ja kuvat? Reima Kangas Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 12.12.2019 9.02.45 12.12.2019 9.02.45
Menossa on seisokin pääviikko. Kartonkikoneen uutta puristimen osaa valmistellaan asennusta varten. Iiro Riekkinen (vas.) on lähdössä testaamaan sammutusjärjestelmän toimivuutta Sintrolin Jaakko Harjuautin kanssa. PaPeriliit to?10 / 2019?21 Mikko Pasanen pitää siitä, että työasiat voi unohtaa saman tien, kun vuoro loppuu. 62-vuotias Kaarina Juomoja on työpaikan nestori. – Heitin vitsinä henkilöstöpäällikölle, että voin käydä eläkkeelläkin jelppimmässä. Pekka Pollari luottaa työntekijöihin. Kristiina Jalo tekee koneellaan pesulappuja. Hän toteaa, että työssä pännivät lähinnä aamuherätykset. Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 12.12.2019 9.02.49 12.12.2019 9.02.49
22?PaPeriliit to?10 / 2019 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen tullut paperiteollisuuteen sähköpuolen kautta. Syksystä 1989 lähtien olen tehnyt paperia, jo 30 vuotta. Päivääkään ei ole harmittanut, vaan olen kyllä tykännyt työstä sen haastavuuden ja vaihtelevuuden takia. Ennen tehtiin aikakauslehtipaperia, ja reilu kymmenen vuotta on tehty erikoispaperia. Lähinnä puhutaan tarraja etikettipapereista, mutta siinä on paljon muutakin, esimerkiksi pakkauspaperia. Erilaisia tuotteita on meidän koneella varmaan reilut 50, leipäpusseista suuriin bussitarroihin. Raaka-aineet, painot ja paperin paksuudet vaihtelevat. Excel-taulukkoon on koottu, mitä mihinkin lajiin pitää ajaa ja minkä verran. Ajan saatossa tiedot ovat kyllä asettuneet myös korvien väliin. Hyvää muistia tämä vaatii, ja onhan sen tueksi myös apuvälineitä. Työ voi olla hyvinkin hektistä, ja lajinvaihdot tekevät sen, että työ ei ole tasaista puurtamista. Yllätyksiä mahtuu aina mukaan. VOisi sanoa, että keskimäärin ainakin yksi katko osuu vuoroon, on se sitten otettu katko tai että paperirata katkeaa jonkun vian takia. Tekniikka on haavoittuvaista. Varaosien laatu on heikentynyt paljon verrattuna vaikka 10–20 vuoden takaiseen. Työ on vähän kuin olisi palokunnassa: koskaan ei tiedä, mitä tulee. Voi olla rauhallista, tai tulee katkoja tai laiterikko. Tilanteet muuttuvat yllättäen, ja niihin pitää osata reagoida oikein ja nopeasti, silti aina järkeä ja harkintaa käyttäen. Valvomossa on näyttöpäätteitä noin 20. Yhdessä aukeaa vähintään sata ikkunaa. Seisokeissa vaihdetaan reilun kuukauden välein kudoksia, eli viiroja ja huopia, ja pestään kone. Huoltoseisokeissa myös sidosryhmät vaihtavat huollon tarpeessa olevia laitteita, ovat ne sitten mekaanisia tai automaatioon liittyviä. Seisokit ovat meidän koneellamme yleensä 12 tunnin luokkaa. Seisokkityöskentely on sitä raakaa työntekoa: Sitä ei päätteillä tehdä. Kyllä se sen viisi vuotta ottaa ainakin, että voi sanoa olevansa alan ammatti-ihminen. Työthän oppii ehkä vuodessa kun aktiivisesti opettelee. Sitten on erityistilanteita, joita saattaa tulla vuoden tai kolmen välein. Kaikkiin tilanteisiin ei ole valmista käsikirjoitusta. Pitää osata hahmottaa, päätellä ja tehdä oikeita johtopäätöksiä. Tällä kokemuksella en enää turhasta hötkyile. Olen oppinut siihen, että jos joku alkaa muuttumaan, kuulen sen äänistä tai näen päätteiltä. Se on sitä ammattitaitoa, että oppii reagoimaan oikeanlaisiin asioihin oikeaan aikaan. Tuotteessa laatu on ykkösjuttu. Kun luvataan asiakkaalle toimittaa tietynlaista tuotetta, niin sitä on oikeasti toimitettava. Laatupoikkeamiin on reagoitava heti. Vaikka paperikoneella ei huomattu reagoida heti, viimeistään pituusleikkurilla laatupoikkeama otetaan kiinni. MOnesti mietin, mitä voisi tehdä paremmin, mitä voisi kehittää. On vähän sellaista pellepelottoman suunnitteluvikaa. Ideoita voi työstää oman työn ohella. Paperikone on niin laaja kokonaisuus, että siinä riittää aina miettimistä, jos vain intoa ja viitseliäisyyttä on. Minulle se on itseni kehittämistä, ja se antaa mielekkyyttä työhön. Kun on kahdeksan tuntia töissä, siinä ehtii tällaisiakin miettiä. Kun oma idea otetaan käyttöön ja se toimii, se on ehkä parasta. Saadaan vaikka tehokkuutta lisää tai helpotetaan meidän työtämme. Joitain sellaisia olen aikojen saatossa itsekin keksinyt. Tuntuu, että vitsi, nyt onnistuin. Se on mahtava tunne. Kaikista tärkeintä tässä työssä on kuitenkin luottamus: Voin sataprosenttisesti luottaa siihen, että työkaveri tekee mitä pitää tehdä. Ei tarvitse edes ajatella, että pärjääköhän se ja tekeeköhän se. Ja avoimuus muutenkin on tärkeää: keskustellaan, puhutaan asioista, tiedetään toistemme tavat. Työkaverit ovat kuin perheenjäseniä, ja olemme kaikki tärkeitä tässä työyhteisössä. Siitä se voima kumpuaa päivästä toiseen. Näin minä koen sen.»?• Kehittäminen verissä teKsti?Mari Schildt?KuVa?Mikko Vähäniitty Silloinkin, kun kaikki menee hyvin, voi miettiä, mikä voisi toimia paremmin ja mitä voisi kehittää, sanoo Jari Pitkäniemi. »Kun oma idea otetaan käyttöön, se on ehkä parasta.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 10.12.2019 13.08.27 10.12.2019 13.08.27
PaPeriliit to?09 / 2019?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Jari Pitkäniemi on paperi koneen hoitaja ja tiimin vetäjä UPM:n Jämsänkosken paperitehtaassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 10.12.2019 13.08.29 10.12.2019 13.08.29
24?PaPeriliit to?10 / 2019 Luottamustehtävässä toimiminen antaa sisältöä elämään ja samalla haastaa monenlaiseen osaamiseen ja itsensä kehittämiseen. Paperiliittolaisille on vuonna 2020 tarjolla laadukasta ja mielenkiintoista koulutusta. Koulutusta on suunnattu sekä kaikille jäsenille että luottamustehtävissä ja ammattiosastoissa toimiville aktiiveille. Tarjonta on hyvin laaja, joten kannattaa tutustua kurssivalikoimaan. Paperiliiton kaikki ay-kurssit pidetään Murikka-opistossa Tampereen lähellä. Kursseille haetaan entiseen tapaan lomak keella, jonka saat ammattiosastosi opintoasioiden hoitajalta tai tulostamalla Paperiliiton nettisivulta kohdasta Koulutus. Liitto, ammattiosasto, valtio ja työnantajat tukevat jäsenen koulutusta merkittävästi. Monien kurssien osallistujat saavat koulutusajalta normaalia palkkaa. Liitto maksaa useimpien kurssien osallistumismaksut ja matkakulut. Tukea koulutukseen saat myös omalta osastoltasi. Kysy kurssikustannuksien korvaamisesta ja kurssin ajan palkasta luottamusmiehiltä, ammattiosastosi opintosihteeriltä tai liiton toimistosta. Hyödynnä hienot lomaedut Paperiliiton jäsenille on tarjolla monia erilaisia lomanviettoon ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Olitpa sitten perheellinen, yksinasuva, eläkeläinen, opiskelija tai työtön, käytössäsi on edullisia tai jopa maksuttomia lomaetuja. Ensi kesänä liiton omalla hyvinvointilomalla voi nauttia ainutlaatuisesta elämyksestä Nuuksion kansallispuistossa ja viettää ikimuistoisen yön puussa. Loma on tarkoitettu liiton työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille ja heidän kumppaneilleen. Liiton yhteistyökumppanin Hyvinvointilomat ry:n lomajaksot ovat veikkausvaroin tuettuja hyvin edullisia lomia, joilla on täysihoito ja teemanmukaista monipuolista ohjelmaa. Lomia löytyy lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Muista myös lapsiperheiden legendaarinen Pohjantähti-leiri, jonne isovanhemmatkin ovat tervetulleita, Holiday Clubin edulliset loma-asunnot, liiton omat lomakeskukset sekä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n hyvinvointilomat.?•?reima Kangas Liiton jäsenenä saat runsaaasti etuja esimerkiksi kouluttautumiseen ja lomanviettoon. Käytä jäsenyytesi tuomia etuja »Elämäntilanteestasi riippumatta saat runsaasti jäsen etuja.» Yö puussa. Paperi liiton hyvinvointilomalla Nuuksion kansallispuistossa pääsee kokemaan ainutlaatuisia elämyksiä 12.–13.6. ja 7.–8.8. M o n i p u o l i s t a k o u l u t u s t a Ammattiosastojen luottamushenkilöiden kurssit: järjestötoiminnan perusteita, kehittämistä ja johtamista, neuvottelutoimintaa, esiintymistaitoa ja tietotekniikkaa. Luottamusmiestoimintaan ja työsuojeluun liittyvät kurssit. Osastojen järjestämät lyhytkurssit. Liitosta voi pyytää paikalle kouluttajan. Lisätietoja: paperiliitto.fi ja Päivi Turtiainen, p. 010 289 7700 e d u l l i s i a l o m i a Tutustu liiton lomaetuihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa paperiliitto.fi. 1 / H i o m o Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 11.12.2019 14:21:12 11.12.2019 14:21:12
PaPeriliit to?10 / 2019?25 1 / H i o m o Liiton jäsenenä saat runsaaasti etuja esimerkiksi kouluttautumiseen ja lomanviettoon. Vuosi 2019 – Paperiliitto-lehden 61. vuosikerta ja 386 sivua suomalaista paperia. Lukuisia tarinoita, jäseniä ja työpaikkoja. Ja matkan varrelle mahtui myös lehtiuudistus. Äänestä paras kansi! PaPeriLiitto-Lehti kertoi vuoden varrella alan keskeiset kuulumiset, teki tutuksi lukuisat jäsenet, monet työpaikat ja tapahtumat. Pääsit lehden välityksellä hurvittelemaan perhetapahtumaan, kuulemaan Ajan tasalla -tilaisuuksiin tes-taustat tai bilettämään nuorten jäsenten kanssa. Ehkä opit jotain uutta alasta, työehtosopimuksista, liittosi useista jäseneduista tai löysit kuvista itsesi tai työkaverisi. Numerosta 6 alkaen toimitus tarjoili nämä kaikki uudella ilmeellä. Käy antamassa äänesi vuoden 2019 parhaalle kannelle ja jutulle. Kerro myös, mitä erityistä tapahtui tai mikä oli parasta työpaikallasi tänä vuonna. Osallistuneiden kesken arvotaan kolme 50 euron lahjakorttia. Äänestä 8.1.2020 mennessä osoitteessa: paperiliitto.fi?• Numero 1 Numero 9 Numero 8 Numero 7 Numero 5 Numero 4 Numero 3 Numero 2 Numero 10 Numero 6 Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 11.12.2019 14:21:14 11.12.2019 14:21:14
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a VUODENVAIHTEEN POIKKEAVAT MAKSUPÄIVÄT HAKEMUKSEN MAKSUPÄIVÄ SAAPUMISPÄIVÄ AIKAISINTAAN Viikko 51 torstai 19.12. .................................................................... maanantai 23.12. perjantai 20.12. ............................................................... perjantai 27.12. Viikko 52 maanantai 23.12. ............................................................ maanantai 30.12. perjantai 27.12. ............................................................... tiistai 31.12. HAKEMUKSEN MAKSUPÄIVÄ SAAPUMISPÄIVÄ AIKAISINTAAN Viikko 1 maanantai 30.12. ............................................................ torstai 2.1. tiistai 31.12. työttömyyskassa on suljettu torstai 2.1. ......................................................................... tiistai 7.1. perjantai 3.1. .................................................................... keskiviikko 8.1. Viikko 2 tiistai 7.1. ........................................................................... torstai 9.1. YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. VUODEN VAIHTUESSA Älä lähetä verottajan postittamaan verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, tilaa verottajalta muutosverokortti etuutta varten osoitteesta vero.fi/omavero. Mikäli valitset tietojen saajaksi Paperityöväen Työttömyyskassan, työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot maksatusjärjestelmään sähköisesti, joten sinun ei erikseen tarvitse lähettää muutosverokorttia työttömyyskassalle. JOS OLET OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLÄ Osatyökyvyttömyyseläke vähentää työttömyyspäivärahaa. Jos olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2020 ja saat osatyökyvyttömyyseläkettä, toimita eläkepäätös vuodelle 2020 työttömyyskassaan. TULOREKISTERI VAIKUTTAA PÄIVÄRAHAN HAKEMISEEN Työttömyyskassa alkaa saada palkkatietoja tulorekisteristä aikaisintaan maaliskuussa 2020. Tähän asti päivärahahakemukseen tulee vielä liittää erillinen palkkatodistus. Työttömyyskassa voi jatkossakin joutua pyytämään erillisiä palkkatai työsuhdetietoja silloin, kun tulorekisteriin ei ole täytetty tarvittavia tietoja ja silloin, kun tulorekisterin tiedot eivät päivärahan hakijan tilanteessa riitä hakemuksen käsittelyyn. Tulorekisterin käyttöönotto vaikuttaa työttömyyspäivärahan hakemuslomakkeisiin. Uudet hakemuslomakkeet julkaistaan alkuvuoden 2020 aikana. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 11.12.2019 13:51:04 11.12.2019 13:51:04
PaPeriliit to?10 / 2019?27 1 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Harri Mäkinen vastaa puhelimeen metsässä, jossa hän on koiriensa Aapon ja Uunon kanssa lenkillä. 12-tuntista tehdessä työvuorojen väliin jäävä aika on niin lyhyt, että on hoidettava monta asiaa yhdellä kertaa. Mäkinen on itse asiassa juuri se henkilö, jonka aloitteesta Essity Nokian tehdas siirtyi 12-tuntiseen. – Ehdotin 12-tuntisen kokeilua jo vuosia sitten työnantajapuolelle, mutta aina se torpattiin. Ja sitten kerran, kun taas menin esitelmöimään asiasta tehtaan johtajalle, hän sanoikin, että ok. Kokeilu alkoi keväällä 2017 siistausosastolta ja sähkömiehistä, ja laajeni pikkuhiljaa koko tehtaaseen. Palaute on ollut positiivista: Palautumiseen jää enemmän aikaa pitkien vapaiden aikana. Myös viikonloppuvapaita jää enemmän. – Kokeilua oli helppo lähteä viemään eteenpäin, koska olin jo puhunut asiasta siistausosastolla, ja siellä oli sataprosenttinen kannatus. Mäkinen on huomannut muulloinkin, että kun perustelee kantansa hyvin, työnantajakin tulee helpommin vastaan. – Keskustelemalla ja sopimalla saadaan positiivisia kompromisseja aikaa. Räyhäämällä ei synny minkäänlaisia tuloksia. Mäkinen on ollut kymmenisen vuotta aktiivisesti mukana ottamassa kantaa ja vaikuttamassa. Vuonna 2009 ammattiosaston puheenjohtaja pyysi häntä mukaan osaston hallitukseen, ja samoihin aikoihin hänestä tuli siistausosaston luottamusmies. Sitä ennen hän oli jo toiminut osaston varaluottamusmiehenä. – Ammattiosaston hallituksen jäsenyys ja kokoukset eivät ajankäytöllisesti kuormita. Raskaaksi, tai ehkä pikemminkin turhauttavaksi, käy kuitenkin se, että työpaikkaa koskettavat asiat ovat yleensä negatiivisia. Onhan kokouksissa esillä positiivisiakin asioita, kun puhutaan osaston vapaa-ajantoiminnasta – kuten pikkujouluristeilystä, joka tänä vuonna tehtiin Tallinnaan. Siistausosaston asioita hoidellessa Mäkinen kokee, että neuvottelut ja keskustelut työnantajan kanssa ovat menneet hyvin. – Ei ole tarvinnut pitkiä aikoja vääntää. Toki pääsen helpommalla kuin moni muu, koska siistausosasto on vain kymmenen työntekijän osasto.?•?tiina Suomalainen Jäsenmaksu pysyy ennallaan PaPeriliiton kokonaisjäsenmaksu on vuonna 2020 sama kuin tänä vuonna eli 1,3 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Liittovaltuusto vahvisti jäsenmaksun syyskokouksessaan. Paperiliiton jäsenmaksun suuruus on 1,0 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksun osuus on 0,3 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. Maksamatta jäänyt jäsenmaksu voidaan periä kassan maksamasta etuudesta. Jäsenkortit vuosille 2020–2021 on postitettu uudet jäsenkortit on postitettu. Muovinen jäsenkortti on voimassa 2020–2021. Jäsenkortilla voit hyödyntää liiton tai ammattiosastosi jäsenetuja. Kortissa on merkintä myös if-jäsenvakuutuksesta, jos kuulut edun piiriin. Kortin mukana saat esitteen jäseneduistasi. Postin taannoisesta lakosta johtuen kortin perilletulo voi viipyä. Jäsenedut polttoaine-etua lukuunottamatta saat myös mobiilijäsenkortilla. Jos kortti ei ole vielä ladattuna, sen voi tilata eAsioinnissa tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi.?• Asiat hoituvat keskustelemalla, eivät räyhäämällä Nokian osasto 2 hallituksen jäsen ja siistausosaston luottamusmies Harri Mäkinen työskentelee siistausprosessinhoitajana Essityn Nokian tehtaalla. Paperiliiton uudet jäsenkortit on postitettu. Lue jäsenyytesi tuomista eduista sivulta 24. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 11.12.2019 13:51:04 11.12.2019 13:51:04
PaPeriliit to?10 / 2019?29 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 10”. Ristikon 9/2019 palkinnon sai Merja Juutinen, Oulu. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 11.12.2019 16:13:07 11.12.2019 16:13:07
30?PaPeriliit to?10 / 2019 Laborantti Taina Tarvainen uskaltautuu ainoana naisena yhteiskuvaan marraskuisena tiistaina. Hän nauraa, että pikkuisen on hämmentävä tällainen kuvaustilanne. Monella ovat työehtosopimusneuvottelut päällimmäisenä mielessä. – Kiky on ollut monelle kirosana. Onko se 24 tuntia nyt sitten parantanut jotain sellaista, mitä piti, hän miettii. Käynninvarmistaja Jari Möller mekaaniselta puolelta muistuttaa, että tänään on valtakunnallinen miesten päivä. Tarvainen myöntää, että jotain hyvää on miehelle illalla laitettava, päivän kunniaksi. CP Kelcon amerikkalainen omistaja J.M. Huber Corporation etsii parhaillaan tehtaalle ostajaa. – Ei ole ensimmäistä kertaa myynnissä meidänkään huusholli. Isäntä on vaihtunut useamman kerran, Möller kertoo. – Olisin odottanut suomalaista isäntää, mutta enemmän itämaan tietäjiä täällä on käynyt. En usko, että kukaan tätä ostaa siksi, että laittaisi puljun kylmäksi. Kukaan kilpailijakaan ei niin hölmö ole, että sen takia ostaisi, hän miettii. Laborantti Santeri Rautiaisella on mielessä postilakko. Hän miettii, mahtaako se ikinä päättyä. Isänpäiväpaketti on Postissa jumissa. – Näkyy se täällä työpaikallakin niin, että päivän lehdet eivät tule kahvioon eikä työpaikan sisäinen posti kulje. Sekin liittyy tähän lakkoon. Kyllä Postin pitäisi antaa periksi työntekijöille. Tuollaiset palkanalennukset ovat kohtuuttomia, hän miettii. PääLuottamusmies Timo Pulli kertoo, että edellisen perjantain pikkujouluista on riittänyt juttua. Samalla juhlittiin CMC-tehtaan 75-vuotisjuhlaa komeasti Jyväskylän Laajavuoressa parinsadan hengen voimin. Mutta yksi oli joukosta poissa. – En päässyt juhlapaikalle, kun olin päivystämässä. Onneksi firma antaa meille päivystäjille illalliskortin. Sen verran firma kompensoi, että emännälle saa muutakin kuin hot dogin ostettua. Näillä näkymin Jyväskylään vien lennonjohdon syömään, siis ei tiedä suostuuko hän mukaan, mutta jos lähtee, niin Jyväskylään vien, Pulli lupaa. Hän kehuu, että tässä firmassa vietetään edelleen kunnon pikkujoulut, joihin eläkeläisiäkin kutsutaan mukaan. Siitä kannattaa olla ylpeä.? • ?Mari Schildt CP Kelcolla Äänekoskella pohdittiin muun muassa postilakkoa ja pikkujouluja samalla. Uutta omistajaa odotellessa »Enemmän itämaan tietäjiä täällä on käynyt.» P o t r e t t i Tehdas on myyn nissä, mutta se ei kovin näkyvästi huolestuta työn tekijöitä. 1 / T a u k o t i l a Max SteffanSSon Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 9.12.2019 15:53:45 9.12.2019 15:53:45
PaPeriliit to?10 / 2019?31 1 / T a u k o t i l a J oka vuosi lokakuun lopulla intialaislehdistä luetaan samat otsikot: Myrkkypilvi laskeutui Delhiin, Intian pääkaupungista tuli kaasukammio. Ilmanlaatu on Delhissä jopa vaaralliseksi luokiteltu. Kökkösumun suurin syy on se, että maanviljelijät polttavat peltonsa uuden kylvön nopeuttamiseksi. Savu kulkeutuu ja jää Delhin päälle: se on kuin häkäinen häkki. Lisänsä tuovat kasvava liikenne, teollisuuden päästöt ja kotien keittotulet. Kun miljoona delhiläistä ampuu paukkuraketteja taivaalle diwalin eli valon juhlan kunniaksi, on käry melkoinen. Delhin ilma on kuulemma kuin vetäisi askin tupakkaa päivässä. Saastekautena sairaalat täyttyvät köhivistä kaupunkilaisista ja astmaklinikat ruuhkautuvat lapsista ja mummoista. Tavallinen intialainen ei juuri ole huolestunut. Ei ole torikauppias Vikramjitkaan avatessaan kojujaan yhtenä saasteisimmista päivistä: ”Meillä intialaisilla on vahvemmat keuhkot, koska jo syntyessämme joudumme sietämään saasteita.” Puhe haitoista on Vikramjitin mielestä meidän ulkomaalaisten ja rikkaiden kohkausta. Hän on osaltaan oikeassa. Puhtaasta ilmasta on tullut rikkaiden etuoikeus. Heillä on kodeissaan kalliita ilmanpuhdistajia tai he matkustavat Goalle raikkaaseen meri-ilmaan. Vain hienoimmat kahvilat, yksityiskoulut ja kalleimmat kuntosalit puhdistavat ilmansa. Vikramjitin tavoin moni intialaisista uskoo karaistuneensa huonolle ilmalle. Usein puistossa pikkulapsia ulkoilutetaan päiväsaikaan ja totutetaan huonoon ilmaan. Some-palstoilla jaetaan ruokaohjeita, joiden väitetään auttavan keuhkoja puhdistumaan saasteista. Etenkin ruokosokerilla ja pähkinöillä uskotaan olevan puhdistava vaikutus. Tapana on myös polttaa voimakkaanhajuisia suitsukkeita kotialttareilla huonon ilman puhdistamiseksi ja lääkitä astmaa basilikateellä. Suomessa on korkea koulutustaso, jonka ansiosta osaamme etsiä tieteelliset faktat taustoiksi ja joka auttaa meitä kyseenalaistamaan hömppätiedon. Intiassa näin ei ole. Folkloreen uskominen ja sen levittäminen on intialaisten tapa sietää tilannetta .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i PatuLLa on kaksosveli, Jallu, hänkin Paperiliiton jäsen. Patu on ollut vuoden ajan osaston luottamusmiehenä, veljien jalanjäljissä: isoveli on pääluottamusmies naapuritehtaalla ja pikkuveli Jallu oli pitkään entisen työpaikkansa Hypapin pääluottamusmies. – Tykkään tehdä asioita porukassa ja porukan eteen, sanoo Patu. Jallukin näkee, että luottamusmies tekee tiimityötä toimiessaan linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tärkeä ominaisuus on olla helposti lähestyttävä, oli sitten työpaikalla tai jalkapallokentän laidalla. Jallu oli vuosi sitten palaamassa sijaisvanhemmuuteen, kun FC Haka kutsui valmentamaan edustusjoukkuetta. – Ajattelin, että jos en nyt lähde, saanko uutta tilaisuutta. Vuosi oli uskomaton ja Haka nousi Veikkausliigaan. • Kaksosten joukkuepeliä Perhe avopuoliso Heli ja uusioperheen 7 lasta työ trukinkuljettaja, Adara JariPekka ”Jallu” Mäkelä Perhe avopuoliso Jaana, lapset Jilla ja Juska sekä jackrusselinterrieri Alli työ jalkapallovalmentaja asuvat Valkeakoskella syntyneet: 20.12.1977 JukkaPekka ”Patu” Mäkelä »Pikkulapsia ulkoilutetaan päiväsaikaan ja totutellaan huonoon ilmaan.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 9.12.2019 15:53:46 9.12.2019 15:53:46
Maija Härö on 35-vuotias laborantti UPM:n Jämsänkosken tehtaassa. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 11.12.2019 16:45:03 11.12.2019 16:45:03
PaPeriliit to?10 / 2019?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä O lin päässyt just ylioppilaaksi, kun sain lapsen 20-vuotiaana. Menin labralinjalle, kun koulu oli lähellä. Pääsin lomittamaan labraan vuonna 2007, ja sen jälkeen olen tehnyt vain pätkiä: kesät tehtaalla, talvet Himoksen lippukassana ja välissä työttömänä. Nyt sain eka kertaa labrasta pitemmän pätkän talven ajaksi. On ihanaa, kun on takuuvarmat illat ja viikonloput. Herään ani varhain ja kävelen töihin. Tuun aamulla töihin ja sanon huomenta kaikille ketä kohtaan, istun nurkkaan tekemään analyysiä ja lähden illan tullen kotiin syömään. Töissä utelen niiden elämästä. Ne ei ole tottuneet epävarmuuteen. Ne luulee, että haaveilen vakinaistamisesta, vaikka mähän pelkään sitä. Että mut imaistaan vakituisen toimeentulon maailmaan, mä totun siihen turvallisuuteen, ja sitten mut irtisanotaan, ja mä olen mennyt halpaan. En ikinä osta asuntoa. Pärjäisin hyvin ilman kauraryynejä, kotiteatteria, vedenkeitintä ja sohvaa. Kirjat, mikro, sänky, tietokone, jääkaappi, miesystävä ja lapsi – ne riittää. Jos olis viisi tonnia ylimääräistä, hankkisin siivoojan ja lähtisin hämyiseen Skotlantiin säkkipilliä kokeilemaan. Kävisin ravintoloissa ja ajelisin taksilla. Sellainen ei tietenkään käy. Walma on nyt 15-vuotias. Sen vuoro on nyt haluta kauas ja kovaa. Kasvatushommien lisäksi mun arjessa on kovin vähän tärkeää. Elämä on toisaalla. Mun pöydällä on Tinttejä ja brittiläisiä dekkareita. Elän muissa maailmoissa, kaikki jännittävät asiat tapahtuu siellä. Voisin puhua viikon Irvingin Owen Meanystä tai Georges Perecin Elämästä. Ne panee mut perspektiiviin, kirjat. Mä kopioin niistä tietokoneen uumeniin ne kohdat, jotka kertoo minusta tai siitä, miten ahkeruus sunnuntaina on väärin. En nouse sängystä ennen puolta päivää. Syön jotakin, mitä ei tarvitse erikseen valmistaa ja otan päiväunet. Sitten katson Kadonneet-dokumenttia ja kuuntelen podcastina Radio Sodomaa. Kun muut reippailee. Ne sauvakävelee auringossa punaposkisina – mä luen viltin alla dekkaria. ? Maija Härö yritti kerran selittää työnkuvaansa tuttavalleen, mutta kyllästyi kesken kaiken kuollakseen ja lopetti. Onneksi on olemassa vapaa-aika! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »Elän muissa maailmoissa. jännittävät asiat tapahtuu siellä.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 11.12.2019 16:45:03 11.12.2019 16:45:03
34?PaPeriliit to?10 / 2019 »Saatamme tietää enemmän maailmankaikkeuden synnystä kuin aivojen toiminnasta.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. V ierailin hetki sitten Docventures-ohjelmassa, jossa illan teemana oli hypnoosi. Minua pyydettiin hypnotisoimaan Tunna Milonoff lähetyksen aikana, johon suostuin sillä ehdolla, että itse hypnotisointia ei näytettäisi kotikatsomoihin vaan hoitaisin Tunnan transsiin illan leffan aikana. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, kuinka suggestioherkkää porukkaa ohjelmaa katsoo, eikä tämän vuoksi televisiossa tehtävä livehypnoosi ole eettisesti kauhean hyvä idea. Tunna ei ollut kaikkein suggestioherkin ihminen, mutta onnistuin silti viemään hänet suhteellisen syvään hypnoositilaan. Tunna kehui kokemusta jo lähetyksessä ja vielä vuolaasti sen jälkeen. Oli mahtavaa pystyä tarjoamaan vaikuttava kokemus miehelle, joka tunnetusti on jo aika paljon kaikenlaista nähnyt. Oma mentalistin urani alkoi hypnoosista. Teininä näin televisiosta brittiläisen lavahypnotisoija Paul McKennan ohjelman, jossa McKenna hypnotisoi ihmisiä unohtamaan nimensä, näkemään hallusinaatioita ja esittämään Elvistä. En voinut uskoa todeksi, että pelkällä puheella olisi mahdollista saada ihminen sellaiseen transsiin, jossa hän tekisi mitä oudoimpia asioita vain käskystä. Opiskelin kaiken mitä pystyin hypnoosin teoriasta, mutta pitkään aikaan en uskaltanut oikeasti hypnotisoida ketään. Jossain vaiheessa uskaltauduin tekemään rentouttavaa hypnoosia muutamalle kaverille sekä silloiselle tyttöystävälleni. Hypnoosit tuntuivat toimivan, mutta mitään varmaa merkkiä aidosta transsista ei ollut. Hypnotisoimani henkilöt kokivat hypnoositilan hyvin rentouttavana ja positiivisena, mutta mitään keinoa aidon transsitilan varmistamiseen ei ollut. Kerran hypnotisoidessani tyttöystävääni päätin kokeilla suggestiota, jolla voisin testata hypnoosin rajoja. Kerroin hänelle, että kun lasken kolmeen ja napsautan sormiani, avaat silmäsi ja kaikki on kuin ennenkin, paitsi ettet enää pysty puhumaan. Vaikka kuinka yrität sanoa jotakin, suusi ei pysty muodostamaan mitään sanoja. Laskin kolmeen, napsautin sormiani ja hypnotisoitu avasi silmänsä. Hän yritti sanoa jotain, mutta suu ei auennut ja kuului vain epämääräistä muminaa. Hypnoosin voima yllätti minut. Kuten Docventures-jakson illan leffassa, suomalaisesta lavahypnotisoijasta Olliver Hawkista kertovassa dokumentissa sanottiin: sanoilla on kaikki voima. Tieteen maailmassa ei vieläkään täysin tunneta hypnoosin mekanismeja, eikä sinällään ihme, onhan ihmismieli yksi haasteellisimpia tutkimuskohteita. Tietoisuustutkija Katja Valli on todennut, että saatamme tietää enemmän siitä, miten maailmankaikkeus sai alkunsa kuin siitä, miten aivot luovat tajunnan ja tietoisuuden kokemuksen ja miksi ne tekevät niin. KaiKKi hypnotisoituvat, mutta suggestioherkkyydessä on eroja paitsi ihmisten välillä, myös päiväkohtaisesti. Kerran esiintyessäni varuskunnassa hämmennyin, kuinka suggestioherkkiä varusmiehet olivat, vaikka en edes pyrkinyt ketään hypnotisoimaan. Kevyetkin suggestiot tuntuivat saattavan avustajat transsiin. Esityksen jälkeen kuulin, että varusmiehillä oli takanaan rankka leiriviikko, jossa nukkuminen oli harvinainen hupi. Kolmen, neljän tunnin yöunilla olevat varusmiehet, jotka ovat ehdollistettuja noudattamaan ohjeita, olivat suggestioherkin porukka, jota olen koskaan tavannut. Hypnoosi on yhtäaikaisesti mystinen, mutta myös tuttu tila. Vajoamme hypnoositiloihin päivittäin, vaikkapa väsyneenä kirjaa lukiessamme tai autolla ajaessamme. Mielemme hoitaa tutut toimet, vaikka oma päämme olisikin näytönsäästäjällä. Oikein käytettynä hypnoosista on tieteellisesti todistettua apua monenlaisiin vaivoihin tupakasta vieroittumisesta ärtyneeseen suoleen. Ennen nukutuslääkkeitä hypnoosia käytettiin jopa anestesiaan leikkauksia tehdessä. Hypnoosi ei ole magiaa, vaan osoitus mielemme uskomattomista voimista. ? »En voinut uskoa todeksi, että pelkällä puheella olisi mahdollista saada ihminen sellaiseen transsiin.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 11.12.2019 14:38:18 11.12.2019 14:38:18
PaPeriliit to?10 / 2019?35 1 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Valkeakosken osasto 70 Uintikuukaudet jäsenistölle vuonna 2020 tammi-, helmi-, ja maaliskuussa Valkeakosken uimahallissa. 1 krt/viikko 3 kk:n ajan pääset käyttämään kuntosalia ja altaita. Edun saat käyttöösi näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. v u o d e n 2 2 t a p a h t u m i a Save the date – merkkaa kalenteriisi tulevat jäsentapahtumat Keilailumestaruus 25.2.-15.3. Kotka Salibandyturnaus 18.4. Helsinki Motoristien ja autoharras tajien kokoontuminen 12.-14.6. Ikaalinen Jalkapalloturnaus, aika tarkentuu piakkoin, Mänttä Vuoden parhaat bileet 1835vuotiaille 31.10. Helsinki seuraa paperiliitto.fi. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u 2020 Nro 1 Ilmestyy 24.1. Aineistot viim. 8.1. Nro 2 Ilmestyy 21.2. Aineistot viim. 5.2. Nro 3 Ilmestyy 27.3. Aineistot viim. 11.3. Nro 4 Ilmestyy 15.5. Aineistot viim. 28.4. Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Ajankohtaista työttömyysturvasta KATSO NETTILÄHETYS JA ESITÄ KYSYMYKSIÄ Paperityöväen Työttömyyskassan johtaja Arto Turunen kertoo suorassa nettilähetyksessä 21.1. klo 13–14 ajan kohtaisia työttömyysturvaan liittyviä asioita. Hän myös vastaa paperiliitto laisten kysymyksiin. Lähetystä pääsee seuraamaan Paperi liiton nettisivulla (paperiliitto.fi) olevan linkin kautta suorana tai myöhemmin tallenteena. Linkki ilmestyy sivulle 21.1. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse osoitteeseen koulutus@ paperiliitto.fi Kysymyksiä ja komment teja voi esittää myös lähetyksen aikana. Paperiliiton keilailumestaruus 25.2.-15.3.2020 Kotkan keilahallissa Paikka: Kotkan keilahalli, Aittapolku 1, Kotka 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: M=0 A=3 B=8 C=15 D=25. Rekisteröimättömien keilaajien tasoitus=25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, pari ja nelijoukkue. Kilpailuvaraukset: Kotkan keilahalli, 040 163 8876 tai https://www.varaavuoro.com/kotkabowling Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Bc Norska ja Paperiliiton Kotkan osasto 17. Kilpailun johtaja: Jari Viinanen Tarkemmat tiedot: paperiliitto.fi Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 11.12.2019 16:28:28 11.12.2019 16:28:28
? Sinulle, paperiliittolainen ME SUOMALAISET olemme metsien kansa, jonka historia ja tulevaisuus on piirretty siihen suurimpaan aarteeseen, mitä metsä on meille antanut, paperiin. Ensin paperi antoi meille kielen, kirjoituksen ja muistin, jotta kansa kuntamme kauneus ei koskaan unohtuisi. Saimme samalla taiteen, innovaatiota ja teknologiaa, jotka muuttivat kansakuntamme suunnan ja juurruttivat paikkamme maailmankartalla. Paperista käärimme kultaa ja kun pidimme metsistämme huolta, pitivät metsät huolta, että kansakuntamme kasvaisi samaa tahtia taimien kanssa kohti taivaita. Tarina kohti taivaita on toden teolla paperinen tarina, sillä metsä on osa jokaisen suomalaisen elämää aina kahvikupeista kukkapaperiin ja muuttolaatikoihin. TARINA JATKUU edelleen, ja nyt kun maailma muuttuu, on meidän metsämme ja niiden lahjat meille tärkeämpiä kuin koskaan. Sillä, kun hiilijalanjälkemme peittyy tuoreeseen sammaleeseen ja taimet huutavat tulevaisuutta vastuullisen hakkuun aukioilla, niin me pelastamme maapallomme tuholta yksi uusiutuva puupohjainen tuote kerrallaan. Siksi me, Paperiliitto, olemme olemassa, jotta tämä suomalainen paperin tarina ei pelkästään selviäisi, vaan kukoistaisi jatkossakin. TÄMÄN ME teemme pitämällä huolta niistä miehistä ja naisista, jotka pitävät huolta siitä, että metsät tuovat kansallemme rikkautta ja kestävää kehitystä paperipohjaisten tuotteiden muodossa tulevaisuudessakin. Sillä jokaisen selluarkin, pahvilaatikon ja kartonkikupin takana on ihminen, ja kun he voivat hyvin, voivat myös metsämme aarteet. TÄMÄN TAKIA vahvinta on yhteistyö. Yhteistyö jäsentemme kanssa, yhteistyö yhteiskunnan kanssa, ja yhteistyö luonnon kanssa. Sillä kun teemme yhteistyötä, emme ole enää kuin yksi puu arolla, vaan olemme kuin metsä, jonka juuret pitävät tämän maan allaan turvassa. Yhdessä voimme seisoa rintarinnan ja jatkaa paperi ja metsäteollisuuden roolia suurena suomalaisena metsän kansan tarinana. Rauhallista joulua! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 11.12.2019 14:05:19 11.12.2019 14:05:19