10/20 P a p e r i l i i t t o työehtosopimukset Työpaikkojen ei pidä kiirehtiä neuvotteluihin. kiirehtiä neuvotteluihin. walki pietarsaari Merenkurkusta tähytään Euroopan kentille. Euroopan kentille. joulun tuoja Yhdessäolo, tunnelmat ja lahjat virittävät juhlaan. Mielensähyvittäjä hyvittäjä Kuopiolainen Markku Tissari haluaa katsoa elämää siltä positiivisemmalta kantilta. Ja kun eteen tulee vaikeuksia, niitäkin hän haluaa ajatella kiitollisena. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 8.12.2020 16.21.24 8.12.2020 16.21.24
Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 8.12.2020 11.21.31 8.12.2020 11.21.31
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 1 8 .1 2 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Lehden tämän vuoden kymmenes numero alkaa tästä. Voit palauttaa mieleesi monella tapaa poikkeuksellisen vuoden 2020 kulun katsomalla lehden kansia sivulta 25 tai selaamalla vuosikerran lehdet – sähköisesti, jos painetut lehdet eivät ole tallessa. Anna parhaalle kannelle ja jutulle äänesi. Osallistumalla kerrot meille, miten työmme on onnistunut. Korona on vaikuttanut juttujen tekemiseen ja kuvauksiin, koska ulkopuolisten vierailuja tehtaille on rajoitettu. Te jäsenet olette silti avanneet arkeanne auliisti. Sitä me juuri teiltä toivomme: heittäytymistä ja vertaistuen jakamista asiassa kuin asiassa, sanoin ja kuvin. Paperiliittolaisilla on halua ja ennen kaikkea kykyä ponnistaa uusiin tilanteisiin – sekä tukea ponnistelujen keskellä myös kaveria. Tässä ajassa erityisesti tarvitsemme toisiltamme kokemuksia ja vahvistusta, jotta kaikki pysyvät yhteisen liittolaivan kyydissä. Edessä on liittokokousvuosi ja painavien ratkaisujen vuosi. Paperiliitto-lehti haluaa pitää sinut mukana myös vuoden 2021 käänteissä. • Yhteinen koko kuva 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Vielä ei ole aika alkaa neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta. 06 UPM irtisanoo 116 työntekijää. 07 Puheenjohtajalta: Liiton rivit pitävät. 08 Kaksi vakavaa työtapaturmaa Metsä Groupin tehtailla. 09 Tuleeko tuhoa ja voita leivän päälle? 22 Laadusta tinkimättä: Työkaveriin pitää luottaa täysillä. 24 Hyödynnä Paperiliiton lomaja koulutusedut. 25 Valitse vuoden paras lehden kansi. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Vuodenvaihteen poikkeavat maksupäivät 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Pyhtäällä uskotaan muovittomaan päällysteeseen. 31 Maailmalta: Moni uskoo olevansa haavoittumattomampi kuin muut. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Haluan oppia maailmasta ja ihmisistä. 16 Vesa Suvanto pääsi kokeile maan päivätyötä ja ärtymys katosi. Suurin osa Pietarsaaren Walkilla tekee raskasta tam 35:a. 18 Aarni Halttunen valmistautuu jouluun leipo malla, mielellään viehättä vässä seurassa. Muuta joulua hän ei kotiinsa laita. 32 Iskikö viidenkympin villitys vai mikä, mutta Satu Kokko lähti hakemaan miestä Skotlannista. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Reima Kangas Ulla niKUla Teija soini Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 9.12.2020 11.24.50 9.12.2020 11.24.50
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?10 / 2020 PaPeriliiton valtuuston jäsenet suhtautuivat syyskokouksessaan paperiteollisuuden uuteen tes-neuvotteluasetelmaan rauhallisesti. Marraskuussa pidetyssä etäkokouksessa valtuusto toisti liiton hallituksen kannan, että liiton hallitus edelleen ohjaa ja johtaa Paperiliiton palkkaja työehtosopimustoimintaa. – Metsäteollisuus ry:n päätös luopua tehtävistään työmarkkinajärjestönä ei tarkoita, että Paperiliiton pitäisi muuttaa omaa neuvotteluorganisaatiotaan, muistuttaa Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliiton sääntöjen mukaan työehtosopimuksista neuvottelevat tes-neuvottelukunnat, jotka on muodostettu tätä tehtävää varten. Nämä säännöt koskevat muitakin sopimusaloja, ei vain niin sanottua vihreää kirjaa, jolla tarkoitetaan raskasta eli paperiteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliitto sopii työehdoista myös Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n kanssa sekä yrityskohtaisesti erillissopimuksilla. Vastaneuvottelijan sääntömuutos ei automaattisesti edellytä Paperiliitolta sääntöjen muuttamista. Käytännössä kesäkuun liittokokous on se paikka, jossa liiton sääntöjä voidaan tarpeen vaatiessa muuttaa ammattiosastojen tai liiton hallinnon esitysten pohjalta. Vielä ei ole neuvottelujen aika Raskaan työehtosopimusta noudattavilla työpaikoilla työnantaja on jo paikoin Jäitä hattuun teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Lassi Kaaria Työpaikoilla ei ole kiirettä alkaa neuvotella työehtosopimuksia etuajassa. ehdottanut pääluottamusmiehelle neuvotteluiden aloittamista uudesta työehtosopimuksesta. Näitä tapauksia liiton tietoon on tullut muutamia. Liiton hallitus onkin tästä syystä ohjeistanut pääluottamusmiehiä kirjeellä, jotta he eivät osallistuisi työnantajan kanssa mihinkään sellaisiin neuvotteluihin, jotka koskevat tulevaa työehtosopimusta. – Mutta heidän on kuitenkin syytä kuulla työnantajien näkemyksiä tuleviin sopimusneuvotteluihin liittyen, korostaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Kaikki nykyiseen, voimassa olevaan työehtosopimukseen liittyvät paikalliset neuvottelut ja sopimiset hoidetaan työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Paperiteollisuuden 50. työehtosopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. Vihreän kirjan yleissitovuus poistuu Metsäteollisuus ry päätti virallisesti 25.11., että se ei enää neuvottele työehtosopimuksista, vaan sen jäsenyritykset siirtyvät neuvottelemaan työehdoista yrityskohtaisesti. Tämä merkitsee sitä, ettei Metsäteollisuus ry enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia. Samalla poistuvat liittojen välinen sopimusja neuvottelujärjestelmä sekä paperiteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuus. – Sopimustoiminnasta luopuminen on erittäin merkittävä ja järeä liike suomalaisessa työmarkkinakentässä. Työnan»Paperiliitto edustaa edel leen paperi teollisuuden työntekijöitä kaikissa työ ehtosopimus neuvotteluissa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.12.2020 11.45.21 9.12.2020 11.45.21
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2020?5 Ensi kesäkuun liittokokous tarkastelee Paperiliiton tulevaisuutta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kuva liittokokouksesta vuodelta 2017. tajan tavoite on romuttaa ja heikentää sopimisjärjestelmää työehtosopimuksista neuvoteltaessa, todetaan Paperiliiton hallituksen pääluottamusmiehille osoittamassa kirjeessä. Kirjeellä Paperiliiton hallinto halusi muistuttaa, että Paperiliitto edustaa edelleen paperiteollisuuden työntekijöitä kaikissa työehtosopimusneuvotteluissa. Metsäteollisuuden irtiotosta syntynyttä uutta tilannetta on Paperiliiton hallituksen ja valtuuston kokousten lisäksi käyty läpi webinaarissa ja pääluottamusmiehille pidetyissä etätapaamisissa. – Tapaamisia jatketaan säännöllisesti, jotta kuulisimme, mitä ajatuksia tilanteesta on syntynyt työpaikoilla, kertoo Juhani Siira. Keskustelujen käyminen on tärkeää myös siksi, että edessä on liittokokousvuosi. Ammattiosastoilla on nyt käsissään liiton luotsaaminen seuraavalle nelivuotiskaudelle paitsi uudessa neuvotteluasetelmassa myös koronan vauhdittaman kysynnän laskun takia osassa paperilajeja. Tänä vuonna noin kolmannes eli lähes 4500 liiton jäsentä on saanut ansioturvaa Paperityöväen Työttömyyskassasta. Suurimmalla osalla on kyse lomautuksista. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.12.2020 11.45.21 9.12.2020 11.45.21
1 / k u o r i m o 6 / syksyn kestäneet yt-neuvottelut UPM:n tehtailla ympäri maata ovat päättyneet. Kaipolan tehdas hiljenee, mutta muillakin tehtailla on tehty rajuja henkilöstöratkaisuja. UPM vähentää Suomessa eri toiminnoista kaikkiaan ??? tehtävää. Suuri suru koskee Kaipolan sisartehdasta Jämsänkoskea, jossa peräti ?? työntekijää joutui kovan irtisanomisen kohteeksi, vaikkakaan henkilöstön kokonaismäärä ei vähene. Tilanteen selittää se, että irtisanottavien paikat täyttyvät Kaipolan entisillä työntekijöillä. – Tilanne heikentää työilmapiiriä, ennustaa pääluottamusmies Jari Kallio. Kallio ei osaa kertoa, millaisilla kriteereillä vaihdos on suoritettu. Työnantajalla on ollut pisteytys, jonka perusteella se on jakanut työntekijät jääviin ja lähteviin. – Jokaisen kovan irtisanomisen laillisuus käydään läpi Paperiliiton lakimiehen kanssa, sanoo Kallio. Kovien irtisanomisten lisäksi Jämsänkoskelta lähtee eläkeputkeen ?? henkeä ja eläkkeelle jää neljä. sellunvalmistuksesta lähtee ? vakanssia. – Yksi niistä on kova irtisanominen, kertoo pääluottamusmies Sauli Tiala. Viisi siirtyy eläkkeelle ja kolme putkeen. – Työt eivät sinällään vähene. Työhön jäävillä on vain nyt entistä enemmän töitä. Kymin sellutehtaalla pääluottamusmies Hannu Mentula on oikeastaan melko tyytyväinen yt-neuvotteluiden lopputulemaan, kun kovilta irtisanomisilta lopulta vältyttiin. Myös työntekijöiden vähennystarve putosi ?? henkilöstä kahdella. kovia irtisanomisia ei näytä tulevan. Suoraan eläkkeelle siirtyy ?? henkilöä ja putken kautta ?. Tervasaaressa yt-neuvottelut päättyivät osittaiseen torjuntavoittoon. Kun elokuussa työnantaja ilmoitti ?? työpaikan vähentämisestä, loppusaldo on ??. Suurin osa irtisanomisista hoitui pehmeillä järjestelyillä, mutta ? kovaa irtisanomistakin koettiin. – Pehmeitä menetelmiä olisi voitu käyttää enemmänkin, mutta työnantaja ei hyväksynyt, pääluottamusmies Tomi Eerola toteaa. • Kaipola hiljenee. Viideltä muulta UPM:n tehtaalta sanotaan irti yhteensä 116 työntekijää. Neuvottelut saatiin päätökseen Henkilöstön vaihdokset tapahtuvat Jämsänkoskella toukokuussa, kun entisiä työntekijöitä joutuu pois ja uusia tulee heidän tilalleen, sanoo Jari Kallio. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 9.12.2020 12.06.45 9.12.2020 12.06.45
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 1 / k u o r i m o / 7 Ay-koulutukset Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry ovat sopineet liittojen välisessä koulutustyöryhmässä ay-koulutukset ja yhteiset koulutukset vuodelle ????. Kurssit järjestetään yleensä Murikka-opistolla. Korvaukset näistä kursseista maksetaan yleissopimuksen mukaisesti. Miten luottamusmieskoulutus mielestäsi toimii? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Rauman osasto ?:n jäsenet ovat hyvin päässeet sopimuskursseille. Luottamusmiestoiminnan kannalta näiden kurssien käyminen antaa vankan tietämyksen edunvalvonnan perusteista. Kurssien sisällöt ovat olleet hyviä, niistä saa käsityksen työehtosopimuksesta ja työlainsäädännöstä. Itse olen pääluottamusmiehenä käynyt varmaan kaikki mahdolliset kurssit. Kannustan myös työosaston luottamusmiehiä osallistumaan ja olemaan aktiivisia kouluttautumaan.” • Jouni Katavisto pääluottamusmies Metsä Fibre Rauma Oulun kartonkikonetyömaalla koronaa Enso testautti marraskuun lopulla kaikki Oulun tehtaalla työskentelevät. Testejä tehtiin yli ????. Tehotestauksen syynä olivat tehtaan investointityömaalla työskennelleillä todetut koronatartunnat. Stora Enson mukaan samaan ryppääseen liittyi yhteensä ??? tartuntaa, joista osa oli täysin oireettomia. Joulukuun toiseen päivään mennessä tehtaan omalta henkilökunnalla tartuntoja oli todettu alle ?? ja tartuntamäärät olivat laskussa. Paperitehdasta on ollut muuntamassa pakkauskartonkia valmistavaksi tehtaaksi noin ???? yhtiön ulkopuolista työntekijää kahdella erillisellä työmaalla. Tarkat ohjeistukset ja karanteenisäännösten seuranta ovat koskeneet myös ulkopuolisia toimijoita. Stora Enson Oulun tehtaan johtaja Juha Mäkimattila kertoo tiedotteessa, että tartunnan lähdettä ei ole pystytty jäljittämään. Kartonkikonetyömaan ympärillä on työskennellyt eri vuoroissa ja ryhmissä noin ??? henkilöä. Projekti on joulukuussa loppusuoralla. • »Me paperiliittolaiset pidämme yhtä eikä ketään jätetä sopimaan yksin.» V 2020 kaikkine mutkineen vahvisti sen tärkeimmän: Paperiliiton rivit ovat pitäneet ja siitä kaikille Teille jäsenille iso kiitos! Ilman suoria rivejä Paperiliiton vuosi olisi ollut vieläkin raskaampi. Paperiliitto ja Metsäteollisuus solmivat 50. työehtosopimuksen työtaistelun ja sovittelun kautta, mutta silti se loi toimivat raamit paperiteollisuuden työpaikkojen työehdoiksi tälle ja ensi vuodelle. 2019 keväästä lähtien oli nähtävissä, että Metsäteollisuus halusi läpi kaikki tavoitteensa ilman neuvotteluvaraa, ilman halua keskustelevaan sopimuskierrokseen. Työnantajien yritys jäi torsoksi ja kovimmat tavoitteet toteutumatta. Ainoa keino jatkaa kohti näitä kovia tavoitteita tulevaisuudessa on heidän mielestään se, että Metsäteollisuus irtautuu yhteisestä neuvottelupöydästä ja siirtyy yrityskohtaiseen sopimiseen. Vaikka irtioton merkit olivat ilmassa, lopullinen piikki tuli yllättäen: järjestö lopetti 75 vuoden yhteisen työehdoista sopimisen vinkkaamalla katsomaan nettilähetyksen, jossa kerrottaisiin metsäteollisuuden työelämän uudistamisesta. uudisti työelämää kutsumatta kaikilla aloilla. Silti paperiliittolaisilla työpaikoilla on selvitty ennakoitua pienemmin vaurioin irtisanomisista ja lomautuksista huolimatta. Kiitos, että te työntekijät olette arjessanne jaksaneet torjua tartuntoja linjakkaasti, ottaa huomioon poikkeusolot ja näin suojelleet mahdollisimman pitkälle tuotantoa ja investointien valmistumista. 2021 ei tule olemaan helppo, sillä koronavirusta ei ole vielä voitettu eivätkä työnantajat luovu tavoitteestaan: läpimurtoyrityksestä, jota he kutsuvat paikalliseksi sopimiseksi. Mutta me paperiliittolaiset pidämme yhtä eikä ketään jätetä sopimaan yksin. Rivit pitävät, sillä vahvinta on yhteistyö. Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta 2021 Teille kaikille! • p u h e e n j o h t a j a lt a Paperiliiton rivit ovat pitäneet Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 9.12.2020 12.06.45 9.12.2020 12.06.45
8?PaPeriliit to?10 / 2020 1 / k u o r i m o Metsä Groupin tehtailla tapahtui marraskuussa kaksi sairaalahoitoon johtanutta työtapaturmaa. Kemin sellutehtaalla työntekijä sai kuumasta massasta palovammoja käsiin ja ylävartaloon kunnossapitotöissä. Joutsenon tehtaalla työntekijä sai paalaamon kuljettimella ruhjevammoja. – Ennen kuin annamme tapauksista lisätietoa, haluamme käydä tutkinnat huolellisesti läpi yhdessä loukkaantuneiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, toteaa Metsä Fibren sellutuotannon johtaja Jaakko Anttila. Tutkinnoissa etsitään tapahtumien juurisyyt ja määritellään korjaavat toimet paikallisesti ja yhtiötasolla. Metsä Groupin sellutehtailla on Anttilan mukaan päästy tapaturmien määrässä kokonaisuutena alaspäin ja turvallisuussuorituskyky on parantunut. – Ennakoivaan turvallisuustyöhön on panostettu vahvasti. Nämä marraskuun tapahtumat kuitenkin osoittavat, että turvallisuustyötä on jatkettava entistä määrätietoisemmin, Anttila huomauttaa. Kemin sellutehtaan työsuojeluvaltuutettu Reima Halme pitää tapaturmia todella valitettavina. – Joskus tähdet ovat vain niin huonossa asennossa, että onnettomuus sattuu, vaikka kaikki tehdään tunnollisesti ja oikein. Usein tapaturmia tapahtuu tilanteissa, joihin liittyy jokin muutos prosessissa tai työtehtävissä. Halmeen mukaan tehtaan turvallisuustaso on kaiken kaikkiaan hyvä sekä asenteiden että puitteiden osalta. Viime vuonna Kemin sellutehtaalla sattui kaksi työtapaturmaa ja tänä vuonna niitä on myös ollut kaksi. – Ulkopuolisille toimijoille kuten esimerkiksi kiinteistöhuollon ja tiekunnossapidon työntekijöille sattuu sen sijaan enemmän onnettomuuksia. Tässä meillä on vielä hommaa, Halme huomauttaa. Tyypillisimpiä tapaturmia paperiteollisuudessa ovat kompastumiset, liukastumiset ja sormiin kohdistuvat tapaturmat. – Etenkin vakavista työtapaturmista on aina syytä ilmoittaa Paperiliiton toimistoon. Näin varmistetaan asioiden oikea hoito ja mahdollisesti tarvittava oikeusapu, korostaa Paperiliiton lakimies Juha Koivisto. Koivisto laskeskelee, että kuluvana vuonna on ollut 5–6 oikeustapausta, joissa työnantaja on ollut syytettynä työturvallisuuden rikkomisesta. Suurin osa näistä on koskenut sormivammoja.?•?tiina Suomalainen Metsä Groupin kahdella tehtaalla sattui marraskuussa vakavat työtapaturmat. Synkkä marraskuu »Turvallisuustyötä on jatkettava.» T o i m i n t a o h j e i t a Toiminta työtapaturman jälkeen: www.paperiliitto.fi/ edunvalvonta/ tyosuojelu/ tyotapaturma-jaammattitautiopas.html Reima Halmeen mukaan Kemin sellutehtaan turvallisuustaso on kaiken kaikkiaan hyvä. nina SuSi Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 1.12.2020 11:06:14 1.12.2020 11:06:14
PaPeriliit to?10 / 2020?9 1 / k u o r i m o Metsä Groupin kahdella tehtaalla sattui marraskuussa vakavat työtapaturmat. O Olen tässä syksyn oikeudenkäynneissä ajatellut useinkin elämisen ja työn hintaa. Erityisesti silloin, kun yhden päivän kestäneen käräjäoikeuden istunnon jälkeen vastapuolen asiamies esitti valtiolle kuluvaatimuksensa, joka oli vaivaiset 40 000 euroa. Laskeskelin, että tuolla summalla saisi 200 000 muumitikkaria. Jos niitä söisi kuusi päivässä, ne riittäisivät 91 vuotta. Imeskelijä olisi siis kohtuullisen iäkäs ja varmasti hampaaton, kun askin pohja alkaisi häämöttää. Näillä käräjillä asiamiehiä oli kuitenkin kaksi. Toinen esiintyi ja toinen avusti kääntelemällä sivuja, mutta kumpikin laskutti metsäteollisuusyritystä täydestä työstä. Vähän kuin ajaisi taksilla kotiin ja ihmettelisi, miksi laukku tulee toisella autolla perässä. Vähän vaikeampi reitti, toteaisi kuski ja nappaisi tuplahinnan. Leveästi hymyillen. TehTailTa on tullut jonkin verran viestiä siitä, että ihmisiä puhututtaa työnantajan manööveri työmarkkinarintamalla. Huhuja liikkuu tulevasta suurhyökkäyksestä ja siitä, että yhtään piippua ei jätetä pystyyn, eikä kaverista pidetä huolta. Ainakaan niistä pienemmistä kolmen suuren konsernin ulkopuolella. Höpöhöpö sanon minä. Vanhemmat miehet muistavat hyvin, kun poteroihin sateli vihollisen lentolehtisiä, joissa luvattiin samaan aikaan tuhoa ja voita leivän päälle. Kumpaakaan ei lopulta tullut. Sidotaan nytkin innokkaimmat Pohjanmaan pojat puuhun kiinni ja odotellaan rauhassa. Ei se tuleva sieltä mihinkään karkaa. aina joskus tulee palautetta siitä, että miksen koskaan kerro niistä fiksuista ihmisistä, joita elämässä tulee vastaan. Nii-in. Mistäs se voisi johtua? Lehdestä (HS 25.11.) luin kyllä EK:n entisen työmarkkinapomon Lasse Laatusen haastattelun. Lassen mukaan nyt unohtumassa olevan kolmikannan etuna oli se, että kun työntekijät ja työnantajat istuivat samaan pöytään yhdessä hallituksen kanssa, saatiin samaan pöytään vankka asiantuntemus. Nyt näyttää sille, että pöytään istuu kyllä vankkaa porukkaa, mutta asiantuntemus puuttuu. Laatusen mukaan pöytään tarvittaisiin EK:n politrukkien sijaan asiantuntevia, isot kokonaisuudet hahmottavia ja vastapuolen luottamusta nauttivia neuvottelijoita. Vaikken ole Laatusta koskaan tavannut, arvelen, että hän puhuu itsestään. Siinä vasta fiksu ihminen. Ja tämän sanon aivan tosissani. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aikanaan, kun mukulat oli pieniä, tulin epähuomiossa tilanneeksi kaksi pukkia. Toinen oli hönössä ja toinen soitti haitaria. Käynnin jälkeen vaimo sanoi, että keksittäiskö ensi jouluna jotain muuta. Ja lapset toivo samaa. Kallis keikka, mutta säästi tulevina jouluina monta sataa. »Huhuja liikkuu tulevasta suurhyökkäyksestä ja siitä, että yhtään piippua ei jätetä pystyyn.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 1.12.2020 11:06:15 1.12.2020 11:06:15
10?PaPeriliit to?10 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja Kiitoksen paikka Jes, ilo pintaan! Markku Tissari sanoo, että elämä on niin, kuin sen haluaa nähdä: Onko kuppi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Hän haluaa nähdä asiat positiivisen kannalta. Avopuoliso Minna Pehkonen tsemppaa. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 4.12.2020 13.04.38 4.12.2020 13.04.38
11?PaPeriliit to?10 / 2020 Kuopiolaisen Markku Tissarin mielestä ainoaa elämäänsä ei kannata pilata negatiivisuudella. Kun turha kiirehtiminen on jäänyt vähemmälle, tilalle on noussut kiitollisuus – jopa vastoinkäymisistä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 4.12.2020 13.04.39 4.12.2020 13.04.39
12?PaPeriliit to?10 / 2020 O makotitalon ikkunasta näkee, että pihalle on satanut hiukan lunta. – Talvi tulla jolkottellee, Markku Tissari kuittaa. Se on erikoinen vuosi lopputaputteluja vaille. Tissari nakkaa kupposen kahvia ja piparkakun kaupantekijäisiksi. Siinä on hyvä miettiä mennyttä vuotta. Maailmalla se on ollut suurten muutosten aikaa. Omasta näkökulmastakin katsottuna muutoksia tuli, väkisinkin, vaikka ei niin suuria. Ravintolassa ei käyty syömässä ja ystäviä on nähnyt vähemmän. Muuten on ollut aika tavallista, hiljaisempaa vain. Työt puuprosessinhoitajana Mondi Powerfluten Kuopion tehtaan kuorimo-osastolla ovat sujuneet kuten ennenkin. Tissari sanoo, että niin pessimisti hän ei jaksa olla, että ajattelisi, ettei maailma tästä paremmaksi muutu. Kunhan kehittävät rokotteet, niin eiköhän se siitä normalisoidu. Mikä se uusi normaali sitten onkaan. Senkin näkee, kun taas vanhemmaksi elää. – Minä ajattelen, että oman aikansa kestää. Tässä alkaa kohta 55. vuosi ikääkin, ei tämä siinä joukossa ole kuin yksi vuosi: yksi tulitikku laatikossaan. Niin monenlaista on tullut koettua ja nähtyä, että ei ihan tuotakaan asiaa tarvitse ajatella niin, että elämä olisi ohitse. Tappanut on tämäkin tauti, mutta ei kaikkia. Hiekkatie se oli, Siilinjärvellä, lähellä kotia 1980-luvulla. Autokoulu eteni, ja Tissari ajoi viimeisiä kertoja kevarilla. Mitään ei siinä ehtinyt tehdä, kun sivutieltä tuli auto eteen. Tissari rysäytti auton etulokasuojaan ja lensi kaaressa auton yli. Ilmalento päättyi vastaantulevien kaistalle. Hän rysähti tielle selälleen. – Hyvä tuuri oli, ettei ketään tullut vastaan, hän huomauttaa. Nuorena sitä on niin kumiluinen, että siitäkin hän nousi. Lääkäri oli sitä mieltä, että selkä toipuu itsekseen – leikkaamalla saa vain pahempaa aikaan. Mutta koko ikä pitäisi muistaa, että tämän selän kanssa eletään vähän varovaisemmin. Ja niin Tissari elikin. 2000-luvun alussa selkä vihoitteli välillä ja jalka tahtoi puutua. Yhtenä aamuna Tissari ei sitten päässyt sängystä ylös, vaikka oli vielä illalla peuhannut lastensa kanssa. Tuska oli viedä tajun. Kuvauksissa nähtiin, että nelosnikamasta toinen välilevy oli murskautunut kokonaan ja toinen pullotti kohti selkäydintä. Oli hiuskarvan varassa, ettei Tissari halvaantunut. Puukkoa ei tullut tälläkään kertaa, vaan puolen vuoden toipumisloma. – Piti itseään rauhoitella, että kyllä tästä vielä selvitään. Kyllä sen kanssa oppi elämään, vaikka hampaan puremista se oli. Päivän työmaa oli, että pääsi 50 metrin päähän postilaatikolle. Pakkasta oli 25 astetta, mutta hiki valui päästä. Mutta pääsin liikkeelle, hän muistaa. Liike oli Tissarille lääke, konkreettisesti. Tutkimuksissa selvisi, että selkä rustottui. Kyllä siitä selkä taas tuli. – Nosteluja ja tietynlaisia kiertoliikkeitä pitää yrittää välttää. Ja jos rupeaa vaivaamaan, niin lähden vain kovasti kävelemään, niin kyllä se siitä vertyy, hän juttelee. elämä jatkoi opettamista. Avioliitto päättyi eroon. – Oli se pysäytys, Tissari sanoo. Myöhemmin ajateltuna saattoi olla niin, että samalla, kun lapset kasvoivat isommiksi, vanhemmat kadottivat yhteyden toisiinsa. »En lähde sellaiseen, että mitä muut minusta nyt ajattelevat. Se on muitten hommaa» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 4.12.2020 13.04.40 4.12.2020 13.04.40
13?PaPeriliit to?10 / 2020 – Molemmat alkavat elämään vähän omaa elämäänsä ja kohta huomataan, että ollaankin erillään. Yhteyttä ja yhteistä tekemistä ei löydykään. Se on vaaran paikka, hän sanoo. Tissari perusti kuitenkin uuden perheen ja sai kolme lasta kahden entisen lisäksi. Liitto kaatui erimielisyyksiin. Tissari huokaa. – Elämän pittää jatkua, hän sanoo ja jatkaa: – Vaikeuksistakin voi olla kiitollinen. Asiat ovat selkiytyneet. Jälkeenpäin saa huomata, että ratkaisu oli oikea. Elämä on elettävä silloinkin, vaikka on vaikeitakin aikoja, eikä pidä muuttaa asioita huonoiksi, kun ovat hyvin. Positiivinen ajattelumaailma on Tissarilla se, joka kovan paikan tullessa muistuttaa, mistä lopulta on kyse. – Elämä on elettävä ja elämistä varten. Ei sitä toista kertaa. Miksi se ainut pitäisi pilata negatiivisuudella? Autotallirakennuksen oven takaa löytyy Tissarin salainen ase korona-ajan synkkyyttä vastaan: oma peliluola. On biljardipöytä, musiikkivehkeet, baaritiski ja karaokelaitteet. Kun hän nappaa mikrofonin ja kajauttaa hartaudella Juicen Musta aurinko nousee, murheet ja harmitukset kaikkoavat. – Kaikki Juicet olen kokkeillut, mutta kaikki ei ole onnistuna niin hyvin. Enhän minä mikään haka ole, mutta uskallan! Ulkomaillakin uskallan lähteä juttelemaan, vaikka en mikään kielinero olekaan. Sama karaokessakin: jos ei onnistu, niin pittää yrittää toista kappaletta, hän hymyilee. Tissari miettii, että ikä tuo tullessaan sen, että osaa ja uskaltaa elää oman näköistään elämää. – Tällainen olen: joko se kelpaa tai ei kelpaa. En lähde sellaiseen, että mitä muut minusta nyt ajattelevat. Se on muitten hommaa, eikä minun pidä sitä miettiä, hän pohtii. Juicet ovat karaokessa Tissarin suosikkeja.Enhän minä mikään haka ole, mutta uskallan! Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 4.12.2020 13.04.40 4.12.2020 13.04.40
14?PaPeriliit to?10 / 2020 Nuorena Tissari täytti elämänsä työllä. Oli ansiotyö ja lisäksi kotihommat, joita aina riitti. – Nyt ajatus on kääntynyt niin, että ei välttämättä tarvitse. Työpaikka pitää olla, että on elantoa, mutta tarvitseeko välttämättä olla kesämökki, jos on omakotitalo? Mökin olen hävittänyt pois, koska kaikkea ei tarvitse maailmassa ehtiä ja tehdä. Hän sanoo, että nyt jo voi sanoa, että omaan tekemiseen on tullut tietynlainen rauha. Ajankäyttö on järjellistynyt. – Turhan ajan venyttämisen olen jättänyt taakseni: Joka paikkaan ei ole pakko päästä, olen tyytyväinen siitä, mitä ehdin ja pystyn. Ja jos en tänä päivänä kerkeä, niin huomenna jatkan. tilalle on noussut kiitollisuus. Miten mukavaa onkaan, kun voi haravoida syksyn lehtiä yhdessä avopuoliso Minna Pehkosen kanssa! Tai kun saa istuskella kahdestaan perjantaina saunan jälkeen sohvalla kaikessa rauhassa ja katsella Vain elämää -ohjelmaa televisiosta. Tissari on oikeilla jäljillä. Tutkimusten mukaan kiitollisilla ajatuksilla, asenteilla ja teoilla voi lisätä hyvinvointia itselle ja muille, sillä ne vaikuttavat psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Kiitollisuus tuottaa onnellisuuden tunteita, vähentää ma sen nusta ja parantaa ihmissuhteita. Kiitollisuus suojaa mielenterveyttä negatiivisten elämänkokemusten ja kriisien keskellä. Lisäksi kiitollisuus voi vähentää kipuja ja stressiä, laskea verenpainetta ja parantaa unen laatua. Sen on havaittu tukevan jopa immuniteettiä. Joissain tutkimuksissa on päätelty myös, että kiitollisuus on asia, joka edellyttää tunne-elämän kypsyyttä. Siinä valossa Tissarin ajattelun muutos näyttäytyy luonnollisena. – Voi antaa toiselle aikaa, eikä mihinkään oli kiire. Ei tarvitse – Ollaan sen ikäisiä, että enää ei tarvitse ryntäillä sinne tai tänne. Osataan olla onnellisia, Tissari ja Pehkonen tuumaavat ja lähettävät joulun toivotukset kaikille: – Laita siihen, että Suzukimieheltä ja -naiselta, Tissari lisää. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 4.12.2020 13.04.41 4.12.2020 13.04.41
15?PaPeriliit to?10 / 2020 aina lähteä ajamaan mökin nurmikkoa tai talon nurmikkoa tai mitä nurmikkoa milloinkin. Kerkiää ottaa toistakin huomioon. Elämä on jo opettanut paremmaksi kuuntelijaksi, ja siihenkin asiaan osaa antaa enemmän aikaa. Eihän sitä yksin kannata olla elämässä, hän sanoo. Tunteista puhumista; sitä on pitänyt opetella. – Ei se hankalaa ole, mutta se on suhtautumiskysymys. Miehet suhtautuvat eri tavalla. Kaikkia asioita ei tule ajateltua niin tunteella kuin naiset tekevät. Kyllä siinä taitaa olla sukupuolieroa, näin suoraan sanottuna. Jokkaisella ne on jonkinlaiset tunteet. Lapset ovat kasvaneet terveiksi nuoriksi aikuisiksi ja asuvat jo omillaan. Tissari sanoo olevansa kiitollinen, että on saanut seurata heidän kasvuaan ja etenemistään elämässä. – Lapsia kiitän, että haluavat välillä iltoja viettää minunkin kanssani, ja tulevat vieläkin mielellään viikonlopun viettoon. Ystävät ja työkaverit saavat myös kiitosta. Työpaikalla on käyty monet hyvät keskustelut. – Olen saanut olla töissä, ja ihan hyvä työnantaja on ollut pitkän aikaa. Kaikkiaan 31. vuosi on lopuillaan. Kun on töissä ollut, on pystynyt taloudelliset asiat pyörittämään. Kaikesta tästä on oltava kiitollinen, hän sanoo. Tissari summaa, että pystyssä pysytään, ja on turvallista elää ja asua. – Ihanaa olla turvassa, sanoi kärpänen raveissa, hän virnistää. tutkimukset kertovat, että kiitollisuus on paitsi lahjakkuus, myös taito, jota voi opetella. Tunnettu tapa harjoitella kiitollisuutta on pitää kiitollisuuspäiväkirjaa kymmenen viikon ajan: Sinä aikana kirjataan ylös kerran viikossa viisi asiaa, joista sai kuluneella viikolla olla kiitollinen. Kun aivoille tarjoilee kiitollisia ajatuksia, se kasvattaa mielihyvää lisäävien välittäjäaineiden, dopamiinin ja serotoniinin eritystä. Työhyvinvointitutkimuksissa on saatu kannustavia tuloksia kiitoksen voimasta. Sillä on onnistuttu parantamaan sekä työ ilmapiiriä että parhaimmillaan jopa yritysten taloudellista tulosta. Kiitoksen paikka löytyy Tissarin mukaan monesta asiasta, kun ne vain ajattelee kiitollisena. Vaikeuksillakin on oma tehtävänsä elämässä. – Jos elämä olisi vain valkoista pintaliitoa, siitähän romahettaan kahta kaaheemmin alas. Kyllä ne pitää ne rentun ruusutkin kaevoo sieltä ojan pohjalta. Omallakin kohdalla on molempoo mäkkee ollut. Sitä vaan on mentävä etteenpäin. Tulevasta ei välttämättä tiedä, menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta sen tietää, niin ettei samaa virhettä tee tulevaisuudessa, jos siihen pystyy vaikuttamaan, hän miettii. Ja kohta se koronakin hellittää. Tissari sanoo, että kesän Kreikan matka jäi koronan vuoksi tekemättä. – Sitä kovasti odotetaan, että päästäiskö ensi kesänä. Sinne on matka siirretty. Parraana vuonna kävin kolmatta kertaa ulkomailla, kun olin vuorotteluvapaalla. Oli kyllä kaanista ja naatin. Sitä odotellessa Tissari miettii, että yhden kiitoksen paikka voisi vielä olla: sille, joka näkyy peilissä. Ihan hyvin olet pärjännyt. ? Lähteet: THL, Duodecim, Psychology Today, Harvard Health Publishing »Kiitoksen paikka löytyy monesta asiasta. Vaikeuksillakin on oma tehtävänsä.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 4.12.2020 13.04.42 4.12.2020 13.04.42
16?PaPeriliit to?10 / 2020 K ello lähestyy viittä iltapäivällä. Jälkikäsittelijä Vesa Suvannon työaika on periaatteessa loppunut puolitoista tuntia aiemmin, mutta hän häärää yhä Walkin Pietarsaaren tehtaalla. Suvantoa työllistävät tekstiiliteollisuuteen ja kansainväliselle kauppaketjulle tehtävät koeajot. Kunhan ehtii kotiin seitsemäksi seuraamaan jalkapallon MM-karsintojen lohkoarvontaa, ylitöihin jääminen ei harmita. – Ainahan tuotekehitys on hyväksi, jos se johtaa tuloksiin, Suvanto sanoo. Walkin tehdas ostaa paperia ja kartonkia, painaa ja laminoi ja myy eteenpäin. Uudet ideat ovat tarpeen, sillä tehtaan perinteisten tuotteiden, kuten kopiopapereiden suojakääreiden ja paperitehtaiden käyttämien rullakääreiden kysyntä vähenee. – Esimerkiksi Kaipolan sulkeminen vaikuttaa suoraan meille. Samaan aikaan Ruotsissa meni kiinni kolme paperikonetta. Meiltä meni rullakääreitä sinnekin, sanoo tehtaan pääluottamusmies Matti Hautala. Tuotteisiin kuuluu myös risukääreiksi kutsuttuja energiapeitteitä metsiin ja elintarvikkeiden suojakääreitä. Esimerkiksi Vaasan näkkäri myydään Walkin kääreessä. Toissa vuonna Walkin omistaja vaihtui pääomasijoittajasta toiseen. Hautalan mukaan se ei ole näkynyt tehtaalla kerrassaan mitenkään, eikä omistuksen vaihdolla ollut tekemistä esimerkiksi viimevuotisten yt-neuvottelujen kanssa. Pietarsaaren tehtaalta irtisanottiin vajaat kaksikymmentä työntekijää ja määräaikaisia työsuhteita jäi uusimatta. Työllistymismahdollisuudet ovat kuitenkin melko hyvät. Kaupungissa on runsaasti teollisuutta, ja työllisyystilanne on vuosia ollut maan parhaita. Monilla aloilla on ollut suorastaan työvoimapulaa. Walkin tuotantorakennus sijaitsee meren rannalla UPM:n sellutehtaan ja BillerudKorsnäsin paperitehtaan vieressä. Samalla niemellä ovat muun muassa Nautorin ja Baltic Yachtsin veneveistämöt ja Pietarsaaren satama. Merenkurkun vastarannalla, reilun 80 kilometrin päässä häämöttää Ruotsi ja Uumajan kaupunki. Kuusikymmenluvulta alkaen Pietarsaaresta kulki autolautta hieman pohjoisemmaksi Skellefteån kaupunkiin. Tax free -myynnin lakkauttaminen lopetti laivalinjan vuonna 1998. – Se oli vielä hienoa aikaa, kun sai tehdä kaiken maailman reissuja, muistelee Suvanto. Vuonna 1966 syntyneellä Suvannnolla on vierähtänyt Walkissa 35 vuotta. Hän oli koko ajan vuorotyössä, kunnes siirtyi keväällä kokeilemaan päivätyötä. – Kaveri pääsi eläkkeelle – oikein eläkkeelle eikä putkeen – hain tehtävään ihan mielenkiinnosta ja pääsin, Suvanto kertoo. Uusi työnkuva on itsenäinen ja monipuolinen. Suvanto katsoo ongelmarullat ja päättää mitä kullekin on järkevintä tehdä sekä hoitaa alihankinnan kuormien lastauksia ja purkamista. Aikaisemmin Suvanto piti iltavuoroista, kun koirien kanssa pääsi lenkille aamuisin ja aamupäivisin, mutta toteaa, että eipä vuorotyö ole kenenkään terveyttä parantanut. Vaikka nukkumaan meno nykyään valuu lähelle puolta yötä, unta tulee lähelle kuusi tuntia. Jatkuva väsymys ja tietty perusärtymys on poissa. – Kyllä näitä työaikamalleja tulis kehittää enemmän ja enemmän, sanoo Suvanto. Tehtaassa on käytössä hyvin raskas työaikamuoto 35 eli arkipäivät kolmivuorotyötä ja viikonloput vapaata. Ensin viikko aamuvuorossa, sitten viikko illassa ja viikko yövuorossa. – Kun yövuorosta pääsee lauantaina, maanantaiaamuna töihin mennessä ei hymyilytä, sanoo Suvanto. Hänen vaimonsa Laila Suvanto on Walkilla leikkurinhoitajana. Samassa tehtaassa on työskennelty 25 vuotta, mutta yksiin he menivät seitsemän vuotta sitten. Kun Vesakin vielä teki vuorotyötä, he olivat aina eri vuorossa. – Ei siinä paljon viikolla nähty. Jos toinen oli illassa, toisella oli yötai aamuvuoro. Joskus molemmilla sattui illat vapaaksi. Yleisimmät puheenaiheet työntekijöiden parissa ovat tänä vuonna olleet samat kuin muuallakin: Metsäteollisuus ry:n vetäytyminen tes-neuvotteluista ja korona. Tes-asia herättää epävarmuutta, ja Matti Hautalaakin mietityttää, miten työnantaja lähtee prosessiin liikkeelle. – Työntekijöiltä kuului kommentteja, että palkat pienenevät. Olen yrittänyt rauhoittaa, että ei se ihan niin mene. Liitto neuvottelee meidän puolesta edelleen, sanoo Hautala. Tehtaalla oli alkuvuodesta hyvin tilauksia, mutta korona hiljensi kesän. Elokuussa melkein kaikki työntekijät lomautettiin viikoksi. Loppuvuodesta kysyntä on piristynyt. Nyt kolmesta laminointilinjasta kaksi on käynnissä. Vesa ja Laila Suvanto ovat intohimoisia jalkapallon ystäviä, ja koronatilanne kiinnostaa siinäkin mielessä. Vesalla on ollut Jaron kausikortti kolmisenkymmentä vuotta. Yhdessä heillä on ollut tapana käydä myös eri maiden liigapeleissä. Euroopan mestaruuskisojen otteluun Suomi–Belgia on liput varattuna. – Minulla on paha pelko, että se pelataan tyhjille katsomoille, sanoo Suvanto. ? Käärettä pukkaa Loppuvuosi piristyi Pietarsaaressa, mutta korona lopetti futismatkat. »Kyllä näitä työaikamalleja tulisi kehittää enemmän ja enemmän.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Ulla Nikula Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 9.12.2020 8:13:06 9.12.2020 8:13:06
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Ensi vuonna käydään tes-neuvotteluja uudella tavalla. Asia herättää epävarmuutta, mutta Vesa Suvanto ja Matti Hautala eivät usko, että Walkilla tulisi isoja ongelmia. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 9.12.2020 8:13:08 9.12.2020 8:13:08
18?PaPeriliit to?10 / 2020 Jouluntuojat 18?PaPeriliit to?10 / 2020 Aarni Halttunen, 25, prosessinhoitaja, DS Smith, Tampere ”Joulutunnelma syntyy minulle yhdessäolosta, tunnelmasta, jouluruuasta ja rauhoittumisesta kiireisen arjen keskellä. Joulun kuuluisi olla kiireetöntä ja mahdollisimman stressivapaata aikaa. Tuntuu, että moni tekee siitä itselleen liian ison tapahtuman. Perusjutuista nauttimisesta ja yhdessäolosta saisi varmasti samanlaisen tunnelman ja ilman stressiä. Arki katkeaa, kun saa lyödä haalarit naulaan ennen pyhiä ja unohtaa hetkeksi työnteon. Töissä ei juuri joulutunnelmaa ole ehtinyt vielä aistia, paitsi puheista. Vanhemmat perheelliset kollegat sanovat, että aatonaaton 12 tunnin aamuvuoro on vuoden paras päivä olla töissä, koska silloin voi luistaa joulusiivouksesta ja muista valmisteluista kotona. Itse en yhden hengen taloudessani valmistele joulua pakollisia piparija torttutalkoita lukuun ottamatta. Toivottavasti ne toteutuvat viehättävässä seurassa. Mukavahan olisi tehdä jonkun kanssa, mutta tilanteen mukaan teen, yksin tai yhdessä. Leipominen on semmoinen oma, mukava touhu, jossa rauhoittuu joulunaikaan, se riittää panostukseksi. En laita joulua kotiin, ei ole koristeita eikä valosarjoja. Se sopii mun kaltaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Otan joulun löysin rantein ja pilke silmäkulmassa. Joulun tuntu tulee kuitenkin tunnelmasta ja tuoksuista. Jos kuusen hankkisin, sen täytyisi ehdottomasti olla oikea, että saa havun tuoksun. ”Joulutunnelma syntyy minulle yhdessäolosta, tunnelmasta, jouluruuasta ja rauhoittumisesta kiireisen arjen Joulun kuuluisi olla kiireetöntä ja mahdollisimman stressivapaata aikaa. Tuntuu, että moni tekee siitä itselleen liian ison tapahtuman. Perusjutuista nauttimisesta ja yhdessäolosta saisi Arki katkeaa, kun saa lyödä haalarit naulaan ennen pyhiä ja unohtaa hetkeksi työnteon. Töissä ei juuri joulutunnelmaa ole ehtinyt vielä aistia, paitsi puheista. Vanhemmat perheelliset kollegat sanovat, että aatonaaton 12 tunnin aamuvuoro on vuoden paras päivä olla töissä, koska silloin voi luistaa joulusiivouksesta Itse en yhden hengen taloudessani valmistele joulua pakollisia piparija torttutalkoita lukuun ottamatta. Toivottavasti ne toteutuvat viehättävässä seurassa. Mukavahan olisi tehdä jonkun kanssa, mutta tilanteen mukaan teen, yksin tai yhdessä. Leipominen on semmoinen oma, mukava touhu, jossa rauhoittuu joulunaikaan, se riittää panostukseksi. En laita joulua kotiin, ei ole koristeita eikä valosarjoja. Se sopii mun kaltaiselle yksinkertaiselle ihmiselle. Otan joulun löysin rantein ja pilke silmäkulmassa. Joulun tuntu tulee kuitenkin tunnelmasta ja tuoksuista. Jos kuusen hankkisin, sen täytyisi ehdottomasti Vietän jouluaattoillan vanhempien, isosiskon ja pikkuveljen kanssa syöden ja yhdessäolosta nauttien. Jouluruuan suhteen olen kaikkiruokainen, vaikka kyllä kalkkuna sopii omaan suuhun paremmin kuin kinkku. Lahjaksi vanhemmille ja isovanhemmille ovat kelvanneet konjakkipullot. Lahjojen suhteen pidän kiinni ajatuksesta, että olen tyytyväinen siihen mitä minulla jo on. Nyt viettäessäni sinkkujoulua aikaa jää hyvin myös kuluttaa jouluruoasta aiheutuvaa ähkyä voimaharjoittelussa. Salilla käynti kuuluu rutiineihin ja siinä mielessä joulu on päivä muiden joukossa. Rauta nousee hyvin, kun on syönyt hyvin.” Anne-Marie Laine, 55, laadunohjaaja Huhtamäki Foodservice Nordic, Hämeenlinna ”Ostan joululahjoja ympäri vuoden, koska tarkkailen, mitä kukin läheinen tarvitsee tai keräilee. Kotona on jo ripustettua valoja valon perään. Kausivaloistahan nyt puhutaan, kun virittelyt alkaa paljon ennen joulua. Ollaan työpaikallakin työkaverini kanssa jouluhenkisiä. Labratilaan alettiin laittaa valoja ja koristeita jo marraskuussa. Minua voi sanoa tontuksi, aidoksi joulutontuksi. Ostan lahjoja ympäri vuoden. Kaikki lahjat on hankittu ennen joulukuuta. Aina kun liikun Suomessa missä vaan, katselen ja kiertelen kaupoissa. Jos sattuu osumaan kohdalle jollekin sopiva tavara, ostan sen. Meillä ei ole mikään iso suku, mutta lisäksi muistan naapureita, jopa postinkantajaa ja kampaajaa. Myös kummiJouluntuojat Yhdessäolo, lahjat, tunnelmat ja tuoksut virittävät paperiliittolaisia joulunviettoon. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVat Reima Kangas Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 8.12.2020 16.41.32 8.12.2020 16.41.32
Tampereen joulutorilla voi virittäytyä joulun odotukseen. Aarni Halttunen arvostaa jouluvalmisteluissa tunnelmaa ja rauhallisuutta . PaPeriliit to?10 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 8.12.2020 16.41.33 8.12.2020 16.41.33
20?PaPeriliit to?10 / 2020 lapset saavat lahjoja, vaikka ovat jo aikuisen iässä. Lahjojen ostaminen on vähän kuin harrastus, aina mielessä. Tapa on periytynyt myös tyttärelleni. Miehet on usein viime tipan ihmisiä, huomaavat yleensä vähän myöhässä, että heidänkin tarvitsee johonkin osallistua ja lahja-hankinnat jää monesti viime tippaan. Toisten muistaminen on itselleni se juttu. Jos jollakulla on rikkinäiset villasukat, ymmärrän siitä, että pitää kutoa uudet tilalle. Ajattelen käytännöllisesti. Risan tilalle annan ehjän, lumisateen yllättämälle autoilijalle lumiharjan. Se, mikä kenellekin sopii, on päässäni vähän kuin taulukossa. Täällä Iittalassa joulunaika alkaa lasitehtaalta. Kun kerään esimerkiksi läheiselle tiettyä astiasarjaa, tiedän, mitä siitä puuttuu. Joskus yksittäinen kahvikuppi jo lopetetusta sarjasta voi löytyä kirpputorilta. Astiastojen keräämisessä on sekin puoli, että ne kestävät käytössä usein läpi elämän. Kuusi on meille haettu aina miehen kotimetsästä hyvissä ajoin ennen joulua. Enää se ei ole samanlainen traditio kuin ennen, kun lapset olivat pieniä. Jouluaatto etenee tutulla kaavalla: joulupuuro, lahjojen jakoa naapureille, joulurauhanjulistus ja samalla juodaan glögiä. Sitten käynti haudoilla ja sen jälkeen saunotaan. Sitten aletaankin valmistella jouluillallista. Kotoa muuttaneet tytär ja poika liittyvät mukaan miten työvuoroiltaan ehtivät. Ja edelleen lahjat jakaa joulupukki. Äitiä varten, sanoo poikani. Saan itsekin paljon lahjoja. Mutta en pölynimuria tai vatkainta, vaan jotain henkilökohtaista. Seurustelumme alkuaikoina sain mieheltäni pienen tontun. Vaikka muut koristeet kuusessa vaihtuisivat, tonttu on meillä kuusessa aina.” Hannu Pulkkinen, 47, valvomonhoitaja, Stora Enso Enocell, Eno ”Tärkeintä joulussa on oman perheen kanssa oleminen. Joulu on antamisen juhlaa. Niin kauan kun joulukäynti on ollut mahdollinen, Enocell on käynyt. Näillä näkymin olen 12 tunnin yövuorossa aatonaattona ja aattona, jos tehdas tänäkin jouluna käy. Joulu näkyy työpaikalla oikeastaan vaan siinä, että valvomoon tuodaan työnantajan hankkima joulukuusi. Aina siihen jokunen koristekin on löytynyt. Jouluna eväätkin on töissä vähän raskaammat. Omat työvuoroni voivat vähän sotkea perheen joulunviettoa, mutta siihen on totuttu. Onhan siinä sitten jossain kohtaa pyhiä myös vapaata – yövuorojen jälkeen viisi päivää. Aattona yleensä rauhoitutaan perhepiirissä, on ne normaalit joulusyömiset ja saunomiset, hautausmaalla käymiset. Syöminen on se, mistä itselle tulee joulufiilis. Porukan kanssa siitä tulee oma tunnelmansa. On katettuna kinkut ja laatikot, karjalanpaisti ja karjalanpiirakat. Lapsille jouluruoat eivät välttämättä uppoa samalla tavalla, mutta aina heille jotain on, mikä maistuu. Hannu Pulkkinen aloittaa joulun vieton Mintun kanssa yövuorojen keskellä. Anne Marie Laineella on joulu mielessä ympäri vuoden. Aarni Halttuselle tärkeää on oikea tunnelma. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 8.12.2020 16.41.33 8.12.2020 16.41.33
PaPeriliit to?10 / 2020?21 Joulussa tärkeää on oman perheen, lasten kanssa oleminen. Jouluhan on antamisen juhlaa. Lapsemme ovat 5-, 11ja 14-vuotiaat, joten joulupukkikin vielä voi käydä. Tänä vuonna se ei kuitenkaan ole varmaa, kuten ei sekään, voidaanko vierailla joulupäivinä missään, meidän vanhempien sisarusten tai etenkään isovanhempien luona, kuten tapana on ollut. Meillä vaimo tekee joulun. Itsellä lahjahankinnat menee aika viime tinkaan. Kiire tulee vielä. Lahjoja hankitaan lapsille tarpeen mukaan. Sitä mukaa kun lapset kasvavat, lahjatoiveet kallistuvat vähän liikaakin, jos toiveena on elektroniikkaa. Pelikoneiden ja älylaitteiden käyttöä meillä kyllä rajoitetaan sen verran, että lapset pystyvät pysähtymään ja keskittymään myös pelkkään joulunviettoon. Kuusen pitää kotonakin olla aito. Se ostetaan kuusikauppiaalta, kenellä nyt sattuu se oikean näköinen olemaan: riittävästi oksia, sopivan mittainen, ei toispuoleinen. Oikean kuusen tunnistaa kyllä, kun sen näkee.” Joulu on suurten lukujen aikaa Tärkeintä joulussa ovat yhdessäolo ja jouluruoka. Tätä mieltä oli 70 prosenttia Postin ja IRO Researchin tutkimuksen vastaajista. Toiseksi parasta oli joululoma (42 prosenttia). Kolmannelle sijalle arvostettiin joulusauna ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet (39 prosenttia). Suomalaiskoteihin hankittiin viime jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Omasta metsästä haetaan noin 300 000 kuusta. Joulutähtiä myydään enemmän kuin kuusia: 1,8 miljoonaa kappaletta. Kinkkua suomalaiset syövät 6 miljoonaa kiloa joka joulu. Jouluhankintoihin suomalaiset aikoivat vuosi sitten käyttää keskimäärin 530 euroa aikuista kohden: joululahjoihin 330 euroa ja muihin joulumenoihin 200 euroa. Viime joulukuussa koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti oli noin 1 029 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohden. Se tekee yhteensä lähes 4,8 miljardia euroa Antamisen iloa suunnataan jouluna myös hyväntekeväisyyteen. Yksi vanhimmista keräyksistä on Pelastusarmeijan Joulupata. Se on toiminut Paperiliiton perustamisvuodesta 1906 lähtien. Pata tuottaa vuosittain noin miljoona euroa kotimaan vähävaraisten auttamiseen. ? Lähde: Tilastokeskus stat. > Tilastokirjasto > Joulu tilastojen valossa 2019. »Ajattelen käytännöllisesti. Risan tilalle annan ehjän, lumisateen yllättämälle lumiharjan.» Puikonheilut tajan soppi ja tontun lahjapaja. AnneMarie Laine neuloo joululahjaksi tarkoitetut sukat pihavillassa. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 8.12.2020 16.41.34 8.12.2020 16.41.34
22?PaPeriliit to?10 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Vuonna 1995 tulin taloon. 15 vuoden ajan tein kaikkia työpisteitä, mutta viime vuodet olen ollut koneenhoitajana kartonkikone ykkösellä. Meitä on viisi miestä tässä. Vastaan yleisesti koko kuviosta, mutta kaikilla on kuitenkin omat tehtäväalueensa. Me teemme syväpainettavaa kolmikerroskartonkia, jonka neliöpaino on 200–250 grammaa. Tehtäviini kuuluu laadunvalvonta. Seuraan prosessia, käyn kentällä, otan näytteitä ja seuraan laatupäiväkirjasta näytteiden analyysejä. Tulosten mukaan tehdään muutoksia. Jos tulee risatilanteita, niin sinne mukaan menen tietenkin. Meillä ajetaan yhtiön kalleinta tavaraa. Siksi teemme näytteistä tosi paljon analyysejä. Kun muuttujia on paljon, käymme niitä lävitse monta kertaa vuoron aikana. Ei se mitään tähtitiedettä ole, mutta ei ne itsekseenkään tule. Meillä on mittareita, jotka mittaavat esimerkiksi paksuutta, neliöpainoa ja kosteutta. Vianilmaisin kuvaa rataa useita kertoja sekunnissa. Puolen tunnin välein haetaan myös käsin näytteitä ja tehdään mittaukset. Niiden mukaan otetaan painoa ylöspäin tai alaspäin, tehdään hylkyja Ctmp-muutoksia, tai kalenteroidaan. Yritetään kuitenkin pysyä keskikohdassa, josta on neljän prosentin mahdollisuus mennä ylös ja alas. Pyritään aina olemaan niin sanotusti keskitiellä. Jos rupeaa laitoja myöten menemään, niin sitten tehdään muutoksia. Myös pohjanmuodostus on tärkeä osa kuviota. Mitä parempi pohjanmuodostus, sitä parempi on formaatio. Siihen saadaan hyvä painotulos. Tähän työhön kuuluu myös koneen ylösja alasajo. Toissapäivänä oli sellainen tilanne, että pestiin ja korjattiin paikat. Sitten otettiin uudestaan päälle. On tämä myös kentällä tekemistä. Tämä on tiimityötä, ja me olemme kaikki samanvertaisia. Jokainen tekee ruutunsa, ja jos näyttää siltä, että on keskusteltavaa, niin sitten keskustellaan ja katsotaan, saadaanko asia kuntoon. Kaikki tekevät itsenäisiä päätöksiä, mutta kokonaisuus pitää myös olla hallussa. Se on semmoista veivaamista, mutta yhden tekijän tekemää tämä ei missään nimessä ole. Tänne kentälle on haluttu antaa paljon vastuuta. Ihan järkevääkin se on. Mutta yletöntä stressiä siitä ei pidä ottaa. Itse ajattelen, että jokaisella ihmisellä on jotain annettavaa. Jos on jonkun alueen spesialisti ja osaa sen asian pitkälle, se on hyvä juttu. Joku toinen taas osaa vähemmän mutta laajemmalti. Kaikista ei tule jonkin alueen spesialistia, mutta me tarvitsemme myös niitä, jotka ymmärtävät laajasti. Siksi kaikista ihmisistä löytyy hyvät puolensa. Jokainen kollega tekee vähän omalla tyylillään. Kiva sitä on katsoa, koska kaikilla tässä porukassa on hyvä ammattitaito. On se tunnustettu, konsernitasollakin, että ollaan hyviä. Näissä hommissa on hyvä olla porukkapelaaja; että osaa ottaa muutkin huomioon samalla, kun tekee omaa juttuaan. Jos uudella työntekijällä on teknistä lahjakkuutta, ymmärtää ja omaksuu nopeasti ja pystyy ratkaisemaan ongelmia, sellaisia ominaisuuksia arvostan. Joku voi tulla tähän takki auki, mutta viiden vuoden kuluttua ymmärtää, miten vähän ymmärtää. Siksi nöyrä asenne on hyvä olla. ongelmaT ovat tässä työssä se juttu, kuitenkin; että päästään niiden kimppuun. Kun ongelmia yritetään ratkoa, ja saadaan ne jollain lailla järjellisesti maaliin, niin kyllä se on aina mielenkiintoista. Prosessia riittää niin paljon, että uusia ja vanhoja ongelma tulee. Vanhat ovat tylsiä, koska niistä on tehty ilmoituksia, mutta ei ole vielä saatu kuntoon. On vain painettava päälle yläkertaan, että saadaan kuntoon ne asiat, jotka ovat vaivanneet mieltä ja prosessia pitkään. Kyllä ne hoidetaan, mutta joskus vain kestää kauemmin. Kyllähän se aiheuttaa kipuilua omassa työssä. Samat asiat saattavat aiheuttaa ongelmia myös huomenna ja ylihuomenna, ja sellaisten takia menetetään tuotantoa. Niiden kanssa täytyy vain pystyä elämään, vaikka joskus joutuu hermoja venyttelemään. Minulla on puolen tunnin työmatka. Siinä ne työasiat aika hyvin jäävät. Kun työt pystyy jättämään työpaikalle, jaksaakin paremmin. En sano, että kaikki ongelmat aina jäisivät työpaikalle, mutta on ne pyrittävä jättämään. Muuten tulisi ihan liikaa mietittyä. Silti valehtelisin, jos sanoisin, etten tykkää työstäni.»?• Kaveriin pitää luottaa satasella TeksTi?Mari Schildt?kuVa?Marjaana Malkamäki Yksi osaa kaiken yhdestä asiasta, toinen vähemmän yhdestä mutta jotain kaikesta. Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan, sanoo Sami Kuusela. »Ongelmat ovat tässä työssä se juttu.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 3.12.2020 15.19.46 3.12.2020 15.19.46
PaPeriliit to?10 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Sami Kuusela on koneenhoitaja Tampereen Metsä Board Takossa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 3.12.2020 15.19.47 3.12.2020 15.19.47
24 / jäsenille on tarjolla monia lomanviettoon ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Olitpa sitten perheellinen, yksinasuva, eläkeläinen, opiskelija tai työtön, käytössäsi on edullisia tai jopa maksuttomia lomaetuja. Vietä elämyksellinen kesäyö Nuuksion kansallispuiston maisemissa. Liiton omalla hyvinvointilomalla nukutaan yö puussa. Lyhyt lomanen on suunnattu liiton työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Mukaan voi ottaa kumppanin tai perheenjäsenen. Jaksoja on kaksi: toinen kesäkuussa, toinen elokuussa. Paperiliitto omistaa Holiday Clubin lomaosakkeita. Lomaviikkoja ja lyhyempiäkin jaksoja on varattavissa eri puolilla Suomea ympäri vuoden. Lomahuoneistoon majoittuu mukavasti ?–? henkilöä kohteesta riippuen. Liitolla on omat lomapaikat Särkelässä, Puralassa ja Törmälässä. Lomapaikat ovat olleet suljettuna koronatilanteen vuoksi. Ajankohtaisen tilanteen voit tarkistaa osoitteesta paperiliitto.? Hyvinvointilomat ry:n lomajaksot ovat veikkausvaroin tuettuja hyvin edullisia lomia, joilla on täysihoito ja teemanmukaista monipuolista ohjelmaa. Lomia löytyy lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys (PHT ry) tarjoaa hyvinvointia ylläpitävää toimintaa aikuisille ja lapsiperheille. PHT ry:n tarjontaan voit tutustua järjestön omilta sivuilta www.pht.? . osa on suunnattu kaikille Paperiliiton jäsenille, osa luottamustehtävissä ja ammattiosastoissa toimiville aktiiveille. Tarjonta on hyvin laaja. Liiton ay-kurssit pidetään Murikka-opistossa Tampereen lähellä. Kursseille haetaan lomak keella, jonka saat ammattiosastosi opintoasioiden hoitajalta tai Paperiliiton nettisivulta kohdasta Koulutus. Liitto, ammattiosasto, valtio ja työnantajat tukevat jäsenen koulutusta merkittävästi. Monien kurssien osallistujat saavat koulutusajalta normaalia palkkaa. Liitto maksaa useimpien kurssien osallistumismaksut ja matkakulut. Tukea koulutukseen saat myös omalta osastoltasi. Kysy lisää luottamusmiehiltä, ammattiosastosi opintosihteeriltä tai liiton toimistosta. • Nauti lomasta kotimaassa jäseneduin. Muista myös liiton koulutukset. Hyödynnä liiton lomaedut »Elämäntilanteestasi riippumatta saat runsaasti jäsen etuja.» Suuren suosion saavuttanut Yö puussa -elämysloma järjestetään myös kesällä ????. M o n i p u o l i s t a k o u l u t u s t a Ammattiosastojen luottamushenkilöiden kurssit: järjestötoiminnan perusteita, kehittämistä ja johtamista, neuvottelutoimintaa, esiintymistaitoa ja tietotekniikkaa. Luottamusmiestoimintaan ja työsuojeluun liittyvät kurssit. Osastojen järjestämät lyhytkurssit. Liitosta voi pyytää paikalle kouluttajan. Lisätietoja: paperiliitto.? > koulutus t u t u s t u l o m a e t u i h i n Tutustu liiton lomaetuihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa paperiliitto.? > jäsenasiat > jäsenedut 1 / H i o m o Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 9.12.2020 12.01.09 9.12.2020 12.01.09
/ 25 1 / H i o m o Nauti lomasta kotimaassa jäseneduin. Muista myös liiton koulutukset. Vuonna 2020 Paperiliitto-lehden 62. vuosikerta sisälsi 386 sivua suomalaista paperia ja lukuisia tarinoita siitä, miten korona mullisti elämän. Äänestä paras kansi! kertoi vuoden varrella alan keskeiset kuulumiset, esitteli kuvin ja sanoin lukuisat jäsenet ja työpaikat, vaikka korona rajoitti vierailuja tehtaille ja liiton tilaisuudet kanavoitiin etäyhteyksiin. Te jäsenet pystyitte ”kohtaamaan” toisianne lehden sivuilla. Takkuisista työehtosopimusneuvotteluista alkanut vuosi jatkui koronan varjossa. Liiton toiminnat edunvalvonnasta jäsenpalveluun toimivat keskeytyksettä eivätkä koronatautitapaukset pysäyttäneet tehtaita. Käy antamassa äänesi vuoden ???? parhaalle kannelle ja jutulle. Kerro myös, mitä erityistä tapahtui työpaikallasi tai mikä jäi mieleen tästä oudosta vuodesta. Osallistuneiden kesken arvotaan kolme ?? euron lahjakorttia. Äänestä ?.?.???? mennessä osoitteessa: paperiliitto.? • Numero ? Numero ? Numero ? Numero ? Numero ? Numero ? Numero ? Numero ? Numero ?? Numero ? Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 9.12.2020 12.01.10 9.12.2020 12.01.10
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Poikkeavat maksupäivät Joulun, vuodenvaihteen ja loppiaisen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. Hakemuksen saapumispäivä Maksupäivä aikaisintaan Viikko 52 maanantai 21.12. .......................................tiistai 22.12. tiistai 22.12. ................................................keskiviikko 23.12. keskiviikko 23.12. .....................................maanantai 28.12. Viikko 53 maanantai 28.12. ......................................tiistai 29.12. tiistai 29.12. ................................................keskiviikko 30.12. keskiviikko 30.12. .....................................torstai 31.12. Torstaina 31.12. työttömyyskassa on suljettu Viikko 1 maanantai 4.1. ...........................................tiistai 5.1. tiistai 5.1. .....................................................torstai 7.1. torstai 7.1. ....................................................perjantai 8.1. perjantai 8.1. ..............................................maanantai 11.1. ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEIDEN LÄHETTÄMINEN Lähetä tarvittavat liitteet ensisijaisesti PDF-tiedostona eAsioinnin kautta. Jos joudut ottamaan liitteestä valokuvan: • aseta liite tasaiselle alustalle • tarkista, että valo on riittävä • vain yksi asiakirjan sivu yhtä kuvaa kohden • tarkista ennen lähettämistä, että tekstin pystyy lukemaan Jos lähetät liitteet postissa, niin älä nido sivuja yhteen. KASSANJOHTAJA VAIHTUI Paperityöväen Työttömyyskassan uutena kassanjohtajana on aloittanut oikeustieteen maisteri Päivi Äijälä. Hänen edeltäjänsä Arto Turunen on siirtynyt Paperiliiton talouspäälliköksi. Päivi Äijälä on työskennellyt Paperityöväen Työttömyyskassassa etuuskäsittelijänä vuodesta 2006. Hän on suorittanut myös humanististen tieteiden kandidaatin ja teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnot. Kassanjohtajan lisäksi työttömyyskassan henkilöstöön kuuluu yhdeksän etuuskäsittelijää, joilla kaikilla on pitkä kokemus alalta. Tämä on auttanut lomautuksista syntyneen hakemusruuhkan purkamisessa. Poikkeusvuoden varrelle on osunut myös isoja irtisanomisia. – Meillä on hyvä ja joustava työyhteisö täyttämässä työttömyysturvalain edellytyksiä. Kassassa on tehty valtava työ, että ruuhka on saatu purettua. Henkilöstö on mukautunut hyvin vallitsevaan tilanteeseen ja olemme myös kehittäneet neuvontapalveluja esimerkiksi järjestämällä etäinfoja. Kehittämistä on tarkoitus jatkaa. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Päivi Äijälä on aloittanut Paperi työväen Työttömyyskassan uutena johtajana. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 8.12.2020 16.36.33 8.12.2020 16.36.33
PaPeriliit to?10 / 2020?27 1 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a HANNU Kanniaisella on takanaan pitkä ura ammattiyhdistysaktiivina. Hän toimi aikoinaan kuusitoista vuotta Stora Enson Varkauden tehtaan osaston luottamusmiehenä ensin PK1:llä ja sitten PK3:lla. Kuutisen vuotta sitten Kanniainen jätti luottamusmiehen työt antaakseen tilaa nuoremmille, mutta jatkoi vaikuttamista osasto 14:n hallituksessa. Vuosien saatossa ammattiosastotoiminta on muuttunut Kanniaisen mukaan asiapitoisempaan suuntaan. – Vapaa-ajan riennot ovat vähentyneet väkimäärän vähentyessä ja ikääntyessä, mutta virallinen toiminta on kuitenkin aktiivista. Plussaa on se, että tiedonkulku liitosta meille päin on nopeaa ja tehokasta. Osaston toiminta linkittyy nyt liittoon paljon paremmin kuin joskus aiemmin. Vaikuttamishalua Kanniaisella on ollut aina. Hän oli jo opiskeluaikoina mukana eri oppilaskunnissa. – Minulla on aina ollut mielenkiintoa yhteisten asioiden eteenpäinviemiseen ja kehittämiseen. Kai se on luonnevika, niin kuin kaikilla meillä aktiiveilla. Joku sisäinen palo, halu olla sisällä asioissa. Osaston hallituksessa pääsee näkemään konkreettisesti kentän kokonaisuuden kaikkine haasteineen ja onnistumisineen. Kanniainen huomauttaa, että kokonaisuuden hahmottamista helpottaa se, että nykyään tehtaan toimintoja on yhtenäistetty. Tosin se on tuonut mukanaan resurssien riittävyyteen liittyvät haasteet. – Aiemmin, kun porukkaa oli enemmän, tehtaan eri osastot toimivat enemmänkin omina yksiköinään. Nyt paljon on harmonisoitunut. Tähän liittyy myös yksi keskeinen tavoitteeni: toivon pystyväni osaltani vaikuttamaan siihen, että saamme tasapuolisuutta sopimuksiin ja käytäntöihin. Luottamusmiesvuodet olivat Kanniaisen mukaan monipuolisia ja opettavaisia, mutta myös raskaita. Niihin vuosiin mahtuu Varkauden kohtalonhetket, kun kolme paperikonetta ja kartonkikone ajettiin alas 2000-luvun loppupuolella. Kanniainen miettii, että olisi naiivia sanoa, että aaltopahvin raaka-ainetta valmistavan tehtaan tulevaisuus olisi turvattu. – Mutta tämän hetken valossa tuntuu siltä, että suuria uhkia ei ole. Ehkä enemmänkin paljon pieniä haasteita. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Ammattiosastotoiminta on muuttunut asiapitoisemmaksi Varkauden osasto 14 hallituksen jäsen Hannu Kanniainen työskentelee operaattorina PK3:lla. Uusi talouspäällikkö Arto Turunen toimi aiemmin työttömyyskassan kassanjohtajana. Talouspäälliköksi Arto Turunen PAPERILIITON uutena talouspäällikkönä on aloittanut diplomi-insinööri Arto Turunen 1. marraskuuta. Hänelle on kertynyt työuraa työttömyyskassatoiminnasta yhteensä 25 vuotta kaikkiaan 7 eri kassasta. Turusen perehdyttäjänä toimii hänen edeltäjänsä, talouspäällikkö Markku Leppänen tämän vuoden loppuun. – Pääsin alkajaisiksi kiinni työni ytimeen, kun esittelin marraskuussa valtuuston syyskokouksessa hyväksyttäväksi liiton ensi vuoden talousarvion. Liiton talous on ollut vahva ja tasekin kunnossa, mutta laskeva jäsenmäärä luonnollisesti huolettaa, Turunen kertoo. Työttömyysturvaa tarvitsee vuosittain noin joka seitsemäs Paperiliiton jäsen. Vaikka kohtaamiset toistaiseksi tapahtuvat etäyhteyksin Turunen odottaa uudessa tehtävässään tutustuvansa entistä laajempaan joukkoon paperiliittolaisia. – Kassan edustajana yhteydenpito tapahtui lähinnä niille työpaikoille, joissa tapahtuu jotain ikävää. Tästä eteenpäin tapaan jäseniä toivottavasti myös positiivisemmissa yhteyksissä.• Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 8.12.2020 16.36.33 8.12.2020 16.36.33
28 / 1 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a I V N L O N U T Ä O H L P T V T A A J T R E V O N T U L E T S S U E N A V N O K L N L R S O A E Y I E L A A K O R A H K R J M E L R O V K K L E E V A R T P L H U E A I Y K R N K A O Y Ä A E R M T A U R A M O M H K N T J Ä E I U U N Y P H O A K K U K N A R U U K I P V S I Y A I N T O H Y K P Ä P A O T L S H U Ä U T T A K T T J N M U K I E P P I L O V O I Ä I T M K M O U Ä L S R J N P Ä K L I R U R Ä I Ä A K H Ä I U I S Y N L H V A I J K U O Ä M T AHTOJÄÄ AVANTO HANKI HORROS HUURRE JÄÄPUIKKO KAAMOS KIEPPI KINOS KOHVAJÄÄ KUURANKUKKA LATU LUMIHIUTALE LUMIUKKO PAKKANEN PULKKAMÄKI PUUTERI PYRY RAEKUURO REVONTULET RÄNTÄ TALVIUNI TUISKU TYKKYLUMI VILLAPIPO Talven sanoja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 5 = 21 = 10 = -2 3 5 + 3 + 2 4 + 3 = 1 = 4 = = ? Vastaus:7 : : = 7:4:2 ? x Vastaus:7 : : = 7:4:2 ? x Vastaus:7 : : = 7:4:2 ? x s a n a h a k u p u l m a t . Laske montako kulmaviivoitinta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? . Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. . Uudenmaan maaherra Gustaf Magnus Armfelt (????–????) kielsi vuonna ???? Suomen paperitehtaiden asiamiehiä saapumasta kansalaisille pakollisiin henkikirjoitustilaisuuksiin. Mitä asiamiehet olivat henkikirjoitustilaisuuksissa tehneet? Harjoittaneet salakapakointia. Polttaneet paperisavukkeita. Opettaneet muotitansseja. Laulaneet humalassa ja vielä nuotin vierestä. p a k k o t i e t ä ä Miksi maaherra Armfelt oli närkästynyt paperitehtaiden asiamiehille? Löytyikö selluarkkien välistä kolmipiikkejä? . Mitä Kemi Oy:n valmistamien ja ulkomaille myymien selluarkkien väliin päättyi ????-????-luvuilla silloin tällöin aina ulkomaiselle ostajalle asti ja ehkä samalla myös asiakkaan omaan teolliseen prosessiin? Käytettyjä rukkasia ja hikisiä lippalakkeja. Suomalaisia aikakauslehtiä. Kilpailevan yhtiön mainoksia ja tuotenäytteitä. Pieniä kolmipiikkikaloja. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Nella Nyqvistin urheilulaji? 2. Kuinka kauan kestää ihmisen normaali raskausaika? 3. Keistä henkilöistä kertoo elokuva Kulkuri ja joutsen? 4. Missä pelaa kotiottelunsa jääkiekkojoukkue Ketterä? 5. Mitkä kaksi kaupunkia Saimaan kanava yhdistää? 6. Kuka on sanoittanut joululaulun Sydämeeni joulun teen? 7. Milloin on Viattomien lasten päivä? 8. Mistä glögi tuli Suomeen? 9. Mitä merkitsee arboretum? 10. Kuka oli ennen Tarja Halosta Suomen presidentti? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 5 = 21 = 10 = -2 3 5 + 3 + 2 4 + 3 = 1 = 4 = = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 7.12.2020 10.40.17 7.12.2020 10.40.17
/ 29 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.?. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ??”. Ristikon ? palkinnon sai Eero Mustonen, Pankakoski. KINKUIN ? ? hernekasvi kyttyröin ? ? > pulska OTIN Heikin suku KANSOJA EINÄY pelokkaita aukio miete SUU omenasta LINTU mauste HALLITSI SOIVIA RAATAVIA JÄSENIN ? rankaa väylä ONNI PALKKAA ISO? KURIA ABC ABC salaateissa REIN HALME tytöt verkot PUETUT sulkevia kehäriutta kuusen kera ? ATTE puhetyttö! KARI Runne +T SAARELA OKSA JUTTU ENETÄ varaukset MALI +T AUTOJA PALOT SOTATA hevospeli VIENTI arvostettuja teoksia VÄÄRENTÄMÄTÖN veden ympä röimä MUOVEIN oloja sukua ELÄIMILLE 24.12. ESTÄVÄT TOIMINNAN ASU-MATON ottoa pelosta erottaja OHJAAVIA ROCK-YHTYE MAIJANEN VAOLLINEN PAJUSTA TEHTY MENNÄ KASAAN ? Maket usein POIS 9 KOIRIA VAJOTA AVULIAS PUISTA SETVIÄ ELOKUVA palvottu PÄIJÄTHÄMETTÄ 1. 2. 3. PUHALLINSOITIN tottumaton koirarotu entinen kunta KeskiPohjanmaalla VESILLÄ LIIKKUJALLA VAAHTERAMÄELLÄ +T idolille REPIN KAIMOINEEN SUOJIA KAMUN KAIMAT KUORMAAUTOSSA VÄHÄISIÄ ETUKÄTEEN TOIMITETTUJA INDONESIAA KYNSIEN HOITOIHIN NUOTTIKOKOELMIN AMMUS KÄYDÄ KIMPPUUN PYLVÄÄT viljaa matsi ennen vaunua tyttöyhtye LAINOILLA Kuva: Ari Kiviharju ? Kuva: Ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 7.12.2020 10.40.17 7.12.2020 10.40.17
30?PaPeriliit to?10 / 2020 1 / t a u k o t i l a suurin osa pyhtääläisen Paperex Colombierin 13 työntekijästä asettui yhteispotrettiin. Sekatyömieheksi itseään nimittävä Hannu Karhu kertoo, että tehtaan tilanne on hyvä. Yrityksen tuottama, muovittomasti päällystetty paperi ja kartonki ovat lyöneet itsensä läpi, ja kauppa käy hyvin. Päällystyksessä käytetään vesipohjaista dispersiotekniikkaa, ja töitä tehdään kahdessa vuorossa. – Meillä on täällä levollinen ja hyvä henki. Ei ole lomautuspaineita, joten sikäli meillä on hyvä mieli kaikilla, Karhu sanoo. Hän juttelee, että muoviton päällyste näyttää viimein lyövän itseään läpi. Asiakkaille tehdään sekä testirullia että tilausrullia. – Kyllä tämä muovittomuus on se tulevaisuuden juttu, hän sanoo. Päällystyskoneen hoitaja Juha Kotola aloitti Paperex Colombierillä kuukausi sitten. Hän työskenteli aikaisemmin määräaikaisena Stora Enson Anjalan tehtaalla. Kun hommat loppuivat, Kotola laittoi hakemuksen saman tien Pyhtäälle, ja sai paikan. Työmatka vähän venyi Myllykoskelta saakka, mutta se ei häntä haittaa. – Se että työllistyy tällaisena aikana, onhan se tietynlainen lottovoitto, hän sanoo. Töitä on nyt luvattu vuodenvaihteeseen, ja sen jälkeen olisi mahdollista saada vakipaikka. Sillä on hänelle suuri merkitys, sillä perheellistä miestä on syönyt aiemman työuran epävarmuus. Uuden oppiminen tuntuu hänestä piristävältä. – Kyllähän ekologisuus on aika kova sana tänä päivänä. Ehkä painopiste alalla tulee tulevaisuudessa siirtymään enemmän tällaiseen erikoisosaamiseen, Kotola miettii. Kuukauden verran töissä on ollut myös päällystyskoneen hoitajan töitä tekevä Lauri Kiuru. Töitä on tarkoitus tehdä siihen asti, kunnes opiskelupaikka irtoaa. Ensimmäisellä kerralla opiskelupaikan haku meni vähän myttyyn, mutta pisteiden pitäisi riittää kevään hakukierroksella tuotantotalouden opintoihin Espoon Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Siihen asti Kiuru on mielellään Paperex Colombierilla. – Täällä on pieni porukka ja hyvä henki, hän kehuu. Joulua Kiuru viettää kotona Pyhtään kirkonkylällä, tehdasta vastapäätä Kymijoen toisella puolella. Hän arvelee, että kun hän perheen pienimpänä on jo 20-vuotias, niin joulupukki ei ehkä löydä heille. Tosin jotain tekemistä asian kanssa voi olla kiltteydelläkin. – Täytyy tsempata, totta kai, Kiuru sanoo.? • Mari SCHilDt Paperex Colombierilla uskotaan muovittoman päällysteen menekkiin. Tulevaisuutta tekemässä Pyhtäällä »Meillä on levollinen ja hyvä henki.» JUKKa KoSKiNeN P o t r e t t i Pyhtään Colombierilla on levollinen tunnelma. Eturivissä Lauri Kiuru (vas.), Stig Ekholm, Mauri Siikavirta ja Juha Kotola. Takarivissä Hannu Karhu, Jukka Mäntynen, Sami Yrjölä, Risto Keppo ja Jani Puroranta. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 9.12.2020 11.16.49 9.12.2020 11.16.49
PaPeriliit to?10 / 2020?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Veekasiin hurahtanut AsuinpAikkA?Anjala syntynyt 18.12.1993 Keuruulla perhe asuu yksin työ jälkikäsittelyssä prosessinhoitaja ja kunnossapitotehtävät, Stora Enso Ingerois terveiset kavereille ja omaan vuoroon! syntymäpäivänään on aamuvuorossa ja juo kahvit läheisten kanssa. Joel Finning syntymäpäivän vietto viikko ennen joulua ei lapsena harmittanut Joel Finningiä. – Sehän oli yhtä riemun aikaa: ensin syntymäpäivä, sitten joulu ja vielä rakettien paukuttelua uutena vuotena. Vapaa-ajallaan Joel rakentelee vanhoja autoja tai kurvailee moottoripyörällä. – Puljaan 80-90-luvun amerikkalaisten autojen parissa. Omaksi iloksi rakentelen. Chevroleteja on pari kappaletta tallissa. Jonakin päivänä työn alla on ehkä joku 60-luvun jenkkiauto, kunhan muut projektit tulevat valmiiksi. Välillä on kaveri auttamassa. – Monta kertaa itsekin mietin, miksi hurahdin autoihin. Ehkä se on se V8. Yhteen autoon menee joitakin kuukausia. Se laittaminen ja valmiiksi saaminen on tärkeintä. Jos alkaa kyllästyttää, työkalut saa jäädä siihen ja teen välillä jotain muuta. • M yöhässä töistä. Hyppään autoon, sydän hakkaa ja kaasujalka on tavallista painavampi. Ajatus säästyneistä minuuteista motivoi painamaan kaasua vielä hitusen. Luulen ehtiväni huomattavasti nopeammin perille kovemmalla vauhdilla. Se on harhaluulo. Tutkimusten mukaan luulemme säästävämme enemmän aikaa lisäämällä vauhtia kuin mitä todellisuudessa säästämme. Tämä ajatusvääristymä ei koske pelkästään kuskeja, vaan myös esimerkiksi tehtaan tuotantovauhtia. Ruotsin työsuojeluviranomaisen muutama vuosi sitten julkaisema tutkimuskatsaus löysi muitakin ajatusvääristymiä, jotka voivat toimia perusteluina sille, että otamme turhia riskejä. ”Ei mulle mitään käy!” Kuulostaako tutulta? Tutkimuksissa tällainen asenne näkyi esimerkiksi rakennusmiesten keskuudessa. Moni heistä arvioi, että heillä oli muita pienempi riski joutua alan tyypillisiin onnettomuuksiin, kuten korkealta tippumiseen. He siis ajattelivat olevansa muita samoissa hommissa olevia ja samanikäisiä haavoittumattomampia. Vaikka vaaran voi tunnistaa ja tiedostaa, niin onnettomuudet sattuvat muille, ei itselle. Vaaroihin ja läheltä piti -tilanteisiin voi myös tottua. Trukinkuljettajilta kysyttiin, miten riskialttiina he näkivät trukin ajamisen. Riskiarvioinnit poikkesivat laajasti toisistaan. Tämä voi tutkijoiden mukaan kieliä siitä, että osa heistä on säännöllisesti altistunut riskeille. Kun niihin tottuu ja turtuu, niiden vaarallisuuden lakkaa helposti huomaamasta. Olemme ylipäätään valmiimpia hyväksymään tahallisesti otettuja riskejä kuin tahattomia riskejä. Se voi näkyä esimerkiksi suojaja turvavarusteiden käytössä, etenkin jos ne ovat epämukavia tai hidastavat työntekoa. Turvavarusteet ovat työntekijän viimeinen suoja. Vaikka riski on otettu tietoisesti, se ei tee siitä vaarattomampaa. Pääsin turvallisesti perille, mutten ajoissa. Tuskinpa voitin aikaakaan, vaikka niin halusin ajatella. Sen sijaan lisäsin onnettomuusriskiä. Myönsipä sitä tai ei. • Lähteenä on käytetty Ruotsin työsuojeluviranomaisen tutkimuskatsausta vuodelta 2015. »Vaikka riski on otettu tietoisesti, se ei tee siitä vaarattomampaa.» Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asuva työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 9.12.2020 11.16.49 9.12.2020 11.16.49
Satu Kokko on 53-vuotias ISS:n palvel uohjaaja Stora Enson Oulun tehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 4.12.2020 13.22.42 4.12.2020 13.22.42
PaPeriliit to?10 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä A sun laitakaupungilla. Lunta odotellaan, Ebony varmaan vielä minua enemmän. Se on eläkkeelle jäänyt rekikoira Muoniosta, alaskanhusky. Toinen koirani Mini on eurasier. Ne on ihania, vetää liikkumaan. Potkukelkalla kuljetaan talvella. Tykkään kaikista vuodenajoista: säännöllisestä arjesta, normaaleista kotitöistä. Kolme aikuista lasta on: Eve asuu kilometrin, Antti ja Ninni kuuden kilometrin päässä, että lähellä ollaan. Ellei mamma sitten muuta Skotlantiin. Neljä vuotta sitten ajattelin, että voishan sitä jotakin. Latasin sen paheksuttavan Tinderin ja kohdistin hakuni Skotlantiin, kun se on aina kiehtonut. Yksi Alexander, Sandy, pisti viestiä, että häntä kiehtoo napapiiri, niin minä että hyvänen aika, tuu tänne Micran kyytiin, niin minä vien! Hän kertoi minulle ylämaan nummista, autioituneista taloista tiettömien taipaleiden takana. En ole maailman rohkein ihminen, mutta joku siinä oli, hitsi vieköön. Juttelin lasten kanssa, ja ne sanoi että mikä sua estää, mee. Isä kuoli sinä keväänä. Mää kerroin hänelle sairaalassa Sandysta ja Skotlannista ja Tinderistä, näytin kuvankin. Hän hymähti ja hymyili mulle niin kuin aina. Sitten tuli hautajaisjärjestelyt. Kun se oli ohi, otin suoran lennon Skotlantiin. Sandy on vaeltanut lapsesta asti ylämailla. Ei me kaupungissa viihdytä – me patikoidaan kaukana korkeella ja yövytään autioituneissa taloissa. Niissä saa siellä kuka tahansa käydä. Ruuat tehdään retkikeittimellä, poltetaan takassa turvetta ja nukutaan makuupusseissa. Mistä me puhutaan, kun tulee yö? Perheistä, koirista, Sandy siskostaan, joka on kuollut. Pelataan korttia ja laivanupotusta, mietitään, mitä nämä seinät on nähnyt. Joissakin taloissa on vielä valokuvat ja sanomalehdet pöydällä. Ehkä talon väki ei ole pois lähtiessään tiennyt, että takaisin ei tulla koskaan. Siellä ei toimi kännykät. Olen tavoittamattomissa, väliin ihan yksin, kun Sandy kaivaa turvetta tai etsii oksia poltettavaksi. Kävelen kukkivassa kanervikossa puronvarsia ja melkein pakahdun, koska juuri tätä minä aina halusin. Mää en voi ellää elämääni toisen kautta, mun pitää itte kokia! Haluan vaeltaa Ranskassa! Maalata taulun ja soittaa urkuja! Käydä Ulko-Hebrideillä! Minä itte voin sen kaiken tehdä, ja enemmän. ? Tavallinen nainen Oulusta eli kaikessa rauhassa tavallista elämää. Sitten iski se kuuluisa viidenkympin villitys. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Teija Soini »Latasin Tinderin ja kohdistin hakuni Skotlantiin.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 4.12.2020 13.22.43 4.12.2020 13.22.43
34?PaPeriliit to?10 / 2020 »Haluan kokea asioita ja nähdä vieraita kulttuureita, oppia maailmasta ja ihmisistä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. T ein sillai tyhmästi että väittelin internetissä, mikä tietysti on typerintä ajanhukkaa koskaan. Kukaan ei muuta mielipidettään eikä keskustelu oikeasti avarra kenenkään elämää. Osapuolet istuvat omassa poterossaan ja paiskovat kehiin argumentteja, jotka silittävät heidän omaa maailmankuvaansa, eikä aitoa dialogia synny. Kasvottain vuorovaikuttaessa keskustelu on usein hedelmällisempää, koska osapuolet näyttävät tunteitaan ja myös empaattisuutta. Oman tietokoneen tai kännykän ääressä on helppo unohtaa, että toisessa päässä on oikea ihminen. Väittelimme matkustamisesta. Tuttuni ei ole matkustellut maailmalla, eikä koe siihen minkäänlaista tarvetta. Argumentaatio koski myös matkustamisen vastuuttomuutta ilmastonmuutoksen runtelemassa ajassa. On toki selvää, että tarpeeton matkustaminen ei ole luonnon kannalta kannattavaa. Mutta en ole valmis elämään erakkona kuin edesmennyt Pentti Linkola, kalastellen henkeni pitimiksi. Haluan kokea asioita ja nähdä vieraita kulttuureita, oppia maailmasta ja ihmisistä. Puolustuksekseni voin sanoa, että ajan vähäpäästöistä autoa, kierrätän, syön vähän lihaa eikä minulla ole lapsia. TuTTuni toinen argumentti oli, että mitään todellista oppia matkustaessa ei tapahdu, saman voi hoitaa katsomalla dokumentteja vieraista kulttuureista. Minulle tämä oli täysin älytön ajatus. Dokumentin katsominen New Orleansista kertoo faktoja ja tietoa paikasta ja näyttää kuinka värikästä ja erilaista Orleansin kaduilla on vaikkapa Joensuuhun verrattuna, mutta paikalla oleminen tarjoaa aivan toisenlaisen aistikokemuksen. Kaupunki hengittää kulttuuria jonka voi haistaa, maistaa, havaita ja tuntea. Paikallisten kanssa keskusteleminen tuo aivan toisenlaisen perspektiivin, kuin mitä dokumentin käsikirjoitetuista kohtauksista saisi irti. Yhdysvalloissa maahanmuuttajataustaisen uber-kuskin kanssa keskustellessa saa hyvin erilaisen kokemuksen siitä, millaista on elää ja työskennellä onnensa eteen Trumpin johtamassa maassa, kuin mistään dokumentista. Olen aina pyrkinyt tutustumaan paikallisiin ihmisiin vieraissa paikoissa ollessani ja ammattini ansiosta tämä on onneksi melko helppoa. Taikuus on luonteva tapa tutustua vieraisiin ihmisiin ja temppujen avulla uusia ystävyyksiä on helppo rakentaa. Lisäksi alani erikoinen piirre on, että miltei joka paikasta löytyy kollega, joka lähtee mielellään kahville ja esittelemään paikkoja. Parhaat kokemukset löytyvät usein paikallisten kautta, eivätkä Lonely Planet-oppaasta. MaTkusTaessa olen huomannut mielenkiintoisen piirteen, jota välttämättä en ymmärtäisi ilman fyysistä matkustamista. Etukäteen kohdetta tutkiessa saattaa ihailla maisemia ja ajatella, että tuolla olisin onnellinen. Kymmenen tunnin matkustamisen jälkeen paikalla ollessaan sitä huomaa, että mukaan tuli ei-toivottu matkakumppani: minä itse. Mielessä pyörii samat asiat kuin kotona, vaikka etäisyyttä olisi tuhansia kilometrejä. Uusi paikka saattaa tarjota pakoa arjesta, mutta pää on silti aivan sama kuin kotona. Toisaalta usein on hyvä katsoa kaukaa, että näkee lähelle. Vieraassa maassa katson aina paikallisia ihmisiä heidän arjessaan ja mietin itseäni heidän tilalleen. Vaikka Suomi on monessa mielessä vähän tylsä maa, on täällä kuitenkin paljon hienoja asioita, joita usein pitää itsestäänselvyytenä. Kuten vaikka nyt passi, jolla voi matkustaa miltei minne tahansa. Ja pandemian aikana on ollut hienoa nähdä, että Suomi on pärjännyt parhaiten Euroopan maista kurimuksen keskellä. Tavallisessa maailmantilanteessa olen paennut pohjolan pimeyttä yleensä tammikuussa jonnekin lämpimään. Keikkailevan artistin sykli on muutenkin sellainen, että koko syksy painetaan töitä kuin eläin, koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Syysjuhlasta toiseen ja pikkujoulua pikkujoulun perään. Sitten tammikuussa juhlat ovat ohi ja ihmiset palaavat töihin. Kaikilla on morkkis pikkujouluista, eikä kukaan enää halua juhlia. Artistin puhelin ei soi eikä sähköposti kilise. Artistin kalenteriin tulee tyhjää. Tällä hetkellä internet-väittelytuttavaani ei matkustamisrajoitteet haittaa laisinkaan. Minua haittaa. Vaikka matkailu avartaa, niin tieto lisää tuskaa. Ikävöin Havaijin rantoja, Turkin ruokaa, Berliinin hämyisiä kuppiloita ja jopa Las Vegasin pohjatonta älyttömyyttä ja suuruudenhulluutta. Ehkä vielä joskus. ? »mukaan tuli ei-toivottu matka kumppani: minä itse.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 8.12.2020 16.50.51 8.12.2020 16.50.51
/ 35 1 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 1 Aineistot 13.1. ilmestyy 29.1. Nro 2 Aineistot 10.2., ilmestyy 26.2. Paperiliiton keilailumestaruus Eurassa ??.?.–?.?.???? ? sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Viimeinen kilpailuvuoro ?.?.???? klo ??.??. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset ja joukkue (kolme keilaajaa). Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tiedustelut ja varaukset: Euran Keilahalli ??? ??? ???? Kilpailun järjestää: Euran Keilailuliitto ry. ja Paperiosasto ? Lisätietoja: www.paperiliitto.? . Huomio uusi luottamus mies tai varaluottamusmies! HAE PAPERILIITON OMALLE KURSSILLE MURIKKAAN Luottamusmiesten peruskurssit 15.–19.3. tai 16.–20.8. Kaksiosainen luottamusmiesten jatkokurssi 18.–22.10. ja 15.–19.11. Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hakemus löytyy osoitteesta paperiliitto.? > Koulutus Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God jul och gott nytt år! Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 9.12.2020 11.08.51 9.12.2020 11.08.51
Suomalainen puu ei kasva yksin. Tarvitaan multa, kylvö ja siemen. Tarvitaan se maittavin vesi ja kirkkain aurinko. Tarvitaan sinua ja minua. Tarvitaan meitä. Tarvitaan lepoa ja rauhaa. Siinä missä puun työ on kasvaa, meidän on kannatella tätä maata ja toisiamme. Rauhallista joulua kaikille paperiliittolaisille! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 8.12.2020 11.52.29 8.12.2020 11.52.29