• 10/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Vanha tes voimassa enää pari viikkoa. Jeppis kutsui Kaksi hämäläistä lähti länsirannikolle töihin. mobiilijäsenkortti Lataa jäsenkortti puhelimeen. Muovisen kortin käyttö päättyy. Hyvä elämä Riitta Huuhtanen on sitä mieltä, että unelmia on tavoiteltava aktiivisesti sen sijaan, että odottaa niiden jotenkin vain toteutuvan. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 9.12.2021 10.24.41 9.12.2021 10.24.41
• Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 8.12.2021 8.48.03 8.12.2021 8.48.03
• P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 1 1 7.1 2 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Lehden kymmenes numero vie sinut hyvän elämän äärelle. Mitä hyvä elämä merkitsee kolmelle Paperiliiton jäsenelle? Mitä se merkitsee sinulle, lukija? Saatko ammattiliittosi lehdestä eväitä, ajatuksia ja tietoa, jotka hyödyttävät tai ilahduttavat? Kukaan ei odottanut kuluneesta vuodesta erityisen hyvää ja kaunista, vaikka varmaankin edellisvuoteen verrattuna terveempää ja vapaampaa. Tes-neuvotteluissa on saavutettu sekä uusia sopimuksia että umpisolmuja. Kymmenessä numerossa olemme esitelleet lisäksi arjen yläja alamäkiä työpaikoilta ja jäsenten elämästä. Tarvitsemme toisiltamme kokemuksia ja vahvistusta, jotta paperiliittolainen yhteistyö pysyisi voimissaan työpaikkojen sisällä ja niiden välillä. Niin kuin lehti tarvitsee lukijoitaan, liitto tarvitsee jäseniään. Kun katsot hetken vuotta taaksepäin, huomaat ehkä, mikä lehden kansissa ja jutuissa sinua kiinnostaa. Valitse parhaat ja äänestä osoitteessa verkkolehti.paperiliitto.fi. Osallistumalla kerrot meille, mikä sinulle on tärkeää ja mikä kiinnostaa tässä ajassa. • Kannet sen kertovat 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Vanha tes voimassa vuoden loppuun. Neuvoteltavaa vielä riittää. 06 Tes-neuvottelut leimaavat liiton toimintaa myös ensi vuonna. 08 Hyvä tiimityö lisää viihtymistä ja turvallisuutta. 09 Tyhmää ympyrää ei tieto suorista. 22 Laadusta tinkimättä: Opiskelu alkoi kiinnostaa Pasi Tirkkosta iän myötä. 24 Hae jäsenetulomille ja kursseille. 25 Muovinen jäsenkortti poistuu. Lataa itsellesi kortti kännykkään. 26 Työttömyysturvassa paluu entiseen. 27 Miko Långström pitää vaihtelusta. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Hitsaaja tuntee toisen hitsaajan ajatukset. 31 Maailmalta: Ruotsissa broilereita on vain politiikassa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Oma sisäinen ääni on mainio kaveri. 16 Timo Niemelä ja Joonas Kiiala lähtivät työn perässä Hämeestä länsi­ rannikolle. Molemmat ovat tyytyväisiä elämään Pietarsaaressa. 18 Kun Markku Keltamäen eno kuunteli heviä, koko Ilmajoen Tuomikylä tärisi. Kohta jytisi Markunkin kotona. Joulupukki toi lahjan, joka ei unohdu. 32 Riku Salminen käy päivätöissä ja puuhailee illat Wilhon kanssa. Lauantaina Wilho menee mummolaan ja Riku kapakkaan. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Johannes Tervo Ulla nIKUla JUKKa KosKInen Kun haluat turvata rakkaimpasi edullisella henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. if.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 9.12.2021 13.37.25 9.12.2021 13.37.25
• 1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?10 / 2021 EnsimmäinEn iso yrityskohtainen sopimus solmittiin Stora Enson kanssa lokakuussa. Sen jälkeen sopimuksia on valmistunut pari-kolme viikossa. Helpotus on suuri sopimuksen tehneillä työpaikoilla, sillä tilauskirjat ovat täynnä ja tuotanto käy vauhdilla. Työehtosopimus tuo työrauhan sen alaisuudessa työskenteleville. Yksi sopimuksen tehneistä työpaikoista on Tervakoski Oy. Pääluottamusmies Jani Markio kertoo, että neuvottelut sujuivat hyvin. – Työnantaja oli alusta lähtien halukas tekemään sopimusta. Ainakaan minun korviini ei ole tullut, että siihen olisi liittynyt mitään peliä. Sopimus syntyi pitkälti vanhan sopimuksen pohjalta, sanoo Markio. Paperiteollisuuden työehtosopimus on voimassa enää kaksi viikkoa eli joulukuun ajan. Vaikka sopimisessa on otettu loppukiri, ilman sopimusta olivat muun muassa UPM ja Metsä Group 9.12. tämän lehden mennessä painoon. Neuvottelut ovat kesken myös muutamassa pienemmässä yrityksessä. PaPEriliitto varautuu myös työtaisteluilmoitusten jättämiseen niissä yrityksissä, joissa sopimusratkaisua ei ole saatu neuvoteltua ja jos näyttää siltä, että sopimusta ei synny 31.12. mennessä. Liiton hallitus on kokoontunut tiistaina 14.12. päättämään tarvittaessa työtaistelutoimista. Helpotusta ja lakonuhkaa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Reima Kangas Sopimuksia on valmiina noin puolella siitä porukasta, joka tekee töitä paperiteollisuuden tessin mukaan. Muiden yritysten yllä on lakonuhka, jos loppukiri ei johda sopimuksiin. Laki työriitojen sovittelusta edellyttää, että työnseisauksen aloittamisesta on ilmoitettava viimeistään kaksi viikkoa etukäteen. Jos liiton hallitus niistä päättää, Paperiliitto ilmoittaa toimista keskiviikkona 15.12. valtakunnansovittelijalle ja yrityksille, joita uhka koskee 1.1.2022 alkaen. Ajankohtaiset tiedot työtaistelu-uhista ja sopimustilanteesta päivitetään Paperiliiton verkkosivuille. KaHDEn viikon ilmoitusaika ei kuitenkaan riitä UPM Lappeenrannan biojalostamon mukaan sen tuotannon keskeyttämiseen siinä tapauksessa, että tuotanto keskeytyy työtaistelun takia. UPM Biopolttoaineet aloitti joulukuun alussa yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista siltä varalta, että tuotanto keskeytyy. Väliaikainen lomautus kestäisi enintään 90 päivää alkuvuoden 2022 aikana ja se koskee enintään 47 henkilöä. Paperiliitolla on ollut paperiteollisuuden työehtosopimukseen pohjautuva erillissopimus biojalostamon kanssa. Liitto on tehnyt sen pohjalta UPM:lle esityksen jalostamon työehtosopimukseksi, mutta neuvottelut eivät ole edenneet. Edelleen Paperiliiton tavoite on päästä kaikkien vielä sopimuksettomien yritysten kanssa sopimukseen, ei aloittaa työtaistelua. PaPEriliitto järjesti 7. joulukuuta UPM:n työntekijöille oman webinaarin, jossa »UPM:lle sopiminen tuntuu olevan vaikeaa, koska meidän tavoitteemme on pitää alan työehtojen runko yhtenäisenä.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.12.2021 13.45.50 9.12.2021 13.45.50
• 1 / k u o r i m o PaPeriliit to?10 / 2021?5 PK 8:n koneenhoitajan Juho Pispan työpaikalla Tervakoski Oy:n tehtaalla on solmittu Paperiliiton kanssa yrityskohtainen työehtosopimus. kerrottiin heidän työpaikkojensa tes-neuvottelujen pattitilanteesta. Neuvottelut Paperiliiton ja UPM:n välillä eivät ole edenneet, koska UPM:n lähtökohtia ovat edelleen liiketoimintakohtaisuus ja sopimusten luominen uudelta pohjalta. UPM on myös ilmoittanut, että nykyisellä paperiteollisuuden työehtosopimuksella ei ole niin sanottua jälkivaikutusta eli työehdot määräytyvät 1.1.2022 alkaen lain ja yrityksen määrittelemin ehdoin. – UPM:lle sopiminen tuntuu olevan vaikeaa, koska meidän tavoitteemme on pitää alan työehtojen runko yhtenäisenä. Runko on tähän mennessä käynyt lähtökohdaksi kaikille niille yrityksille, joiden kanssa työehdoista on tähän mennessä päästy sopimukseen, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Sopimusten tavoitteena on pitää alan työehdot tasapuolisina yritysten sisällä ja niiden välillä. VUoroPUHElUn vaikeutuminen herättää huolta myös Uruguayssa. Sikäläinen paperiliitto FOPCU on ilmaissut huolensa Suomen yleisestä työmarkkinatilanteesta ja etenkin UPM:n neuvottelutilanteesta Suomessa. – Miten on mahdollista, että yhtiö pyrkii rikkomaan työnantajien ja työntekijöiden pitkän neuvotteluperinteen, joka on johtanut molempia osapuolia huomioiviin sopimuksiin läpi vuosikymmenten, ihmettelee FOCPU Uruguayn puheenjohtaja Washington Caya? a. Hän esitti huolensa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesoselle lähetetyssä kirjeessä. Uruguayn liitto on myös huolissaan siitä, onko UPM muuttamassa toistaiseksi hyvää yhteistoimintaansa Uruguayn työntekijöitä kohtaan ottamalla etäisyyttä hyväksi todettuun tapaan neuvotella kollektiivisesti työsuhteiden ehdoista.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.12.2021 13.45.51 9.12.2021 13.45.51
• 1 / k u o r i m o 6 / valtuusto hyväksyi syyskokouksessaan ??. marraskuuta liiton vuoden ???? painopisteet ja talousarvion. Yrityskohtaisina käytävät paperiteollisuuden tes-neuvottelut vaikuttavat liiton toimintaan voimakkaasti. Uusista sopimusehdoista tiedotetaan luottamustehtävissä toimiville yrityskohtaisesti alkuvuoden aikana. Näiden koulutusten rinnalla käydään työehtosopimusneuvottelut jalostusteollisuuden yleissitovasta työehtosopimuksesta ja jalostusyritysten erillissopimuksista, jotka päättyvät pääosin helmikuun lopussa. alkaa uusi kaksivuotinen toimikausi. Ensi kertaa valitut perehdytetään liiton työsuojelutoimintaan. Koska sopimisesta tuli yrityskohtaista, liiton työsuojelun tavoitteet ja strategia on päivitettävä. Järjestötoiminnassa on luvassa tukea ammattiosastoille, jotta mukaan saadaan myös uusia toimijoita. liittovaltuusto vahvisti kokonaisjäsenmaksun syyskokouksessaan. Kokonaisjäsenmaksu on myös ensi vuonna ?,? prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Liiton jäsenmaksun osuus tästä on ?,? prosenttia ja Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksun osuus on ?,? prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. Jäsenmaksua liitolle kerryttää ensi vuonna arviolta ???? maksavaa jäsentä. Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuloilla ja sijoitustoiminnan tuotoilla. Viime kesäkuun liittokokouksessa tehdyn päätöksen mukaan liiton toimintaresurssit on arvioitava ja sen pohjalta suunniteltava toimia talouden tasapainottamiseksi. ??. päivänä ???? Paperiliitto järjestää perhetapahtuman Tykkimäen Huvipuistossa. Talousarviossa on myös varauduttu tukemaan ammattiosastoja jäsentapahtumien järjestämisessä. Motoristitapahtuman paikka on vielä vahvistamatta, mutta ajankohdaksi on sovittu ??.–??.?. Jalkapallomestaruudet ratkotaan syyskuussa Helsingissä.• Tes-asetelman muutos vaikuttaa läpi liiton toiminnan ensi vuonna. Muutos näkyy kaikessa Paperiliitto järjestää perhetapahtuman Kouvolan Tykkimäellä ??.?.????. Viimeksi Tykkimäen tapahtumaan tuli lähemmäs kuusituhatta osallistujaa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 8.12.2021 16.51.19 8.12.2021 16.51.19
• 1 / k u o r i m o / 7 Mitä tekee Labore? tutkii työtä ja taloutta. Se on Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi nimi: Työn ja talouden tutkimus LABORE. Tutkimuslaitos on toiminut ?? vuotta ja jatkaa toimintaansa uudella nimellä. Labore on vuonna ???? perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede. Teemme korkeatasoista ja ajankohtaista tutkimusta, joka tähtää ihmisten hyvinvointiin. Etsimme ne olennaiset aiheet, näkökulmat ja muuttujat, jotka tekevät yhteiskunnastamme tasa-arvoisemman paikan asua, elää ja yrittää. Uskomme oikeudenmukaiseen siirtymään. Suuressakin murroksessa yhteiskunnan pitää huolehtia heikoimmistaan, Labore määrittelee. Nimenmuutoksen yhteydessä myös tutkimuslaitoksen ilme uudistui. • Seppo Parvi jatkaa puheenjohtajana ry:n puheenjohtajana jatkaa Stora Enson talousjohtaja ja Suomen maajohtaja Seppo Parvi. Järjestön syyskokous valitsi Parvin jatkamaan toiselle kaudelle puheenjohtajana. Parvi otti puheessaan kantaa metsäteollisuuden rooliin ilmastonmuutosta hidastettaessa. – Toimialamme yli suhdanteen kantava näkymä on hyvä ja vahvistuva. Glasgow’n ilmastokokouksen jälkimainingeissa on hyvä alleviivata etenkin sitä, että maailman pyrkiessä eroon fossiilitaloudesta, juuri metsäteollisuus tuottaa maailman kaipaamia ratkaisuja, samalla kun kannamme vastuumme metsien hyvinvoinnista, Parvi sanoi. Hän painotti myös suomalaisen EU-vaikuttamisen merkityksellisyyttä, jotta Suomen kilpailukyky turvataan ja huomioidaan metsäteollisuuden tuottamat ilmastohyödyt. Uusina jäseninä Metsäteollisuus ry:n hallitukseen valittiin toimitusjohtaja Christopher Diesen, Tervakoski Oy, tuotantojohtaja Juha-Pekka Kaivola, Jujo Thermal Oy, toimitusjohtaja Tuomo Pappila, BillerudKorsnäs Finland Oy sekä toimitusjohtaja Päivi Suutari, MM Kotkamills Oy. • Enso korvaa Lahden tehtaan kaksi aaltopahvin jalostuslinjaa yhdellä uudella. Vapautuvat aaltopahvin jalostuskoneet siirretään yhtiön Kristiinankaupungin tehtaalle. Investoinnin arvo Lahden tehtaalle on ? miljoonaa euroa. Lahden uusi linja valmistuu vuoden ???? ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uusi kone parantaa tehtaan suorituskykyä ja tuotteiden laatua. Laitehankinnan lisäksi lisätään automatiikkaa tiettyihin työvaiheisiin. Investoinnista johtuva vähennystarve tarkentui yt-neuvotteluissa ? työntekijään. Irtisanomiset toteutuvat niin sanotusti pehmein keinoin. Tehtaalla on työntekijöitä kunnossapito mukaan lukien yhteensä noin ???. Kääntöpuolena vähennykset – Koneinvestointia on odotettu jo useita vuosia, joten onneksi vihdoin tuli myönteinen päätös. Kääntöpuolena on valitettavasti henkilövähennykset, jotka eivät tämän mittakaavan investoinneissa tule yllätyksenä, sanoo pääluottamusmies Mika Sillanpää. Stora Enson Kristiinankaupungin tehdasta laajennetaan noin ? miljoonaan euron investoinnilla. Runsaan tuhannen neliön laajennusosan rakentaminen alkaa kesällä ???? ja investoinnin on tarkoitus valmistua vuoden ???? ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun mennessä. Investointi on meille hyvä juttu ja antaa uskoa tulevaisuuteen, sillä tänne ei vähään aikaan ole investoitu, sanoo pääluottamusmies Aki Hanka. Tehtaan kapasiteetti ei muutu, mutta investointi lisää yhtiön mukaan yksikön joustavuutta ja tehokkuutta. Myös Kristiinankaupungissa investointi vähentää henkilöstön tarvetta. Kahden henkilötyövuoden vähennys toteutuu kuitenkin ilman irtisanomisia. Tehtaan päätuotteita ovat vihannesja elintarvikepakkaukset, joissa tuotteet kuljetetaan tiloilta kauppoihin ja kuluttajille. Tehdas työllistää noin ?? henkilöä. • Investointeja Lahteen ja Kristiinan kaupunkiin Kristiinankaupungin tehtaan päätuotteita ovat vihannesja elintarvikepakkaukset. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 8.12.2021 16.51.19 8.12.2021 16.51.19
• 8 / 1 / k u o r i m o voi aina kysyä -mentaliteetti elää vahvasti prosessiteollisuudessa. Yhteistyöhön ei aina tarvita edes sanoja, kun toisen tekemiset vain tietää. Stora Enson Kaukopään tehtaan kartonkikone ?:lla työskentelevät Elisa Pulkkinen ja Jan Kärkäs korostavat, että tiimityön merkitys korostuu erityisesti ongelmatilanteissa. Tiimityö auttaa jakamaan työkuormaa, ja yhdessä voidaan myös etsiä ratkaisuja. – Silloin helpottaa se, kun tuntee toisen ja tietää tämän työskentelytavat ja osaamisen. Kun luottaa siihen, että toinen hoitaa tonttinsa, voi itse keskittyä tekemään oman osuutensa, Pulkkinen sanoo. Kärkäs lisää, että työkavereita voi jeesata pienissäkin asioissa, oli kyseessä sitten tampuuriraudan ajaminen makasiiniin tai lauenneen valokennon kuittaus. Sujuva vuorovaikutus edellyttää sitä, että henkilökemiat kohtaavat ainakin jollakin tasolla, Kärkäs miettii. – Tiimin jäsenillä on oltava yhteinen pyrkimys hoitaa työt kunnialla ja niin hyvin kuin mahdollista. Totta kai työviihtyvyyttä parantaa myös se, jos voidaan työasioiden ohella puhua muustakin kuten ruuanlaitosta, talvirengastesteistä tai akkuporakoneista. Sekä Kärkkään että Pulkkisen työvuoroissa on hyvä henki, ja kaikki tulevat toimeen keskenään. Kärkäs muistuttaa, että jokaisella on joskus huono päivä vaikkapa heikosti nukutun yön jälkeen. Onkin hyvä oppia lukemaan työkavereita ja antaa tarvittaessa toiselle tilaa. – Erityisesti ??-tuntista työvuoroa tehdessä omasta työporukasta tulee kuin toinen perhe. Vaikka olisi miten huono päivä, auttaa, kun työkaverit ovat mukavia, Pulkkinen miettii. Kun tiimi toimii hyvin yksiin, vaikuttaa se työhyvinvoinnin lisäksi myös työturvallisuuteen. Työterveyslaitoksella on parhaillaan menossa tutkimushanke, jossa tutkitaan prosessiteollisuudessa tehtävän työn turvallisuutta ryhmätoiminnan näkökulmasta. Tutkimuksessa on havaittu muun muassa, että toimiva vuorovaikutus ja kommunikointi edistävät työturvallisuutta. – On tärkeää, että tiimissä sanoitetaan omia havaintoja ja jaetaan tilannekuvaa. Tämä edellyttää sitä, että tiimissä on psykologisesti turvallinen ilmapiiri. Jokaisen tiimin jäsenen on tunnettava, että hänen mielipiteensä on tärkeä ja että hän voi ilmaista sen matalalla kynnyksellä, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Vuokko Puro korostaa. • Sujuva tiimityöskentely ja hyvä ryhmähenki takaavat prosessin sujuvuuden. Samalla ne vaikuttavat työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Kun tiimi toimii »Omasta työporukasta tulee kuin toinen perhe.» Elisa Pulkkinen ja Jan Kärkäs toteavat, että tiimityö auttaa jakamaan työkuormaa ja etsimään ratkaisuja. Sen merkitys korostuu ongelmatilanteissa. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 7.12.2021 21.10.00 7.12.2021 21.10.00
• / 9 1 / k u o r i m o Sujuva tiimityöskentely ja hyvä ryhmähenki takaavat prosessin sujuvuuden. Samalla ne vaikuttavat työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen. N dosentti Marja Hietasen mukaan tutkijat ovat havainneet, että jos ihmisellä ei ole kulkiessaan apuna minkäänlaisia näonvaraisia kiintopisteitä, hän alkaa väistämättä kulkea ympyrää. Ennemmin tai myöhemmin. Selityksiä on haettu ensinnäkin jalkojen pituuden tai voimien eroista, mutta tämä teoria on kaatunut siihen, että ihmiset vaihtelevat kulkiessaan kiertosuuntaansa. Toisen teorian mukaan elimistön tasapainokoneiston kautta aivoihin ohjautuu tietoa raajojen, vartalon ja pään asennoista ja liikkeistä ja vähitellen tämän tiedon pienet vääristymät johtavat siihen, että alamme kulkea ympyrää. Joko kirjaimellisesti tai kuvaannollisesti. Minä uskon tähän jälkimmäiseen teoriaan. Otetaan esimerkiksi vaikka korona. Toiset uskovat taudin olevan vaarallinen, ja että rokottautumalla voidaan suojautua vakavalta tautimuodolta tai ainakin vähentää sen todennäköisyyttä. Toiset eivät koronaan tai rokotteisiin usko. Vähitellen nämä kaksi ryhmää, vastaanottamansa informaation vuoksi, alkavat kulkea ympyräänsä eri suuntiin. Pienen ajan päästä minkäänlainen informaatio ei voi omaa kompassia suoristaa, kun nähtävillä olevaa totuutta ei tunnisteta tai tunnusteta oikeaksi. Pidemmällä aikavälillä ympyrän kulkemisen ongelma on nähtävissä suhtautumisessa työehtosopimuksiin ja pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Vuoden 1940 alussa tilanne oli sellainen, että työnantajat ja työntekijät totesivat, että parasta kaikille on sopia asioista neuvotteluteitse. Luulisin, että taustalla oli jonkinlainen ajatus siitä, että soutamisesta ei tule mitään, jos toinen tai molemmat osapuolet keskittyvät upottamaan yhteistä venettä parhaansa mukaan. Pitkän aikaa näytti siltä, että osapuolet saivat aina tarpeen mukaan suuntansa tarkistettua. Tämän seurauksena sinnittelimme vielä kuluvana vuonna Maailman onnellisuusraportin ykkösenä neljättä kertaa peräkkäin. Nyt alkaa kuitenkin näyttää siltä, että talviseen lumihankeen alkaa muodostua kaksi kehää, joita kuljetaan aivan eri suuntiin. Molemmat eksyneet työntävät lumista järkälettä edessään vähän kuin Homeroksen Sisyfos. Päättymätöntä ympyrää loputtomasti ja iankaikkiseen. Päättymättömän tyhjän tekeminen on tyhmää, jos se voidaan ympärille katsomalla välttää. Tällaista avarakatseisuutta minä joulupukilta pyytäisin, jos häneen uskoisin. Ja uskonhan minä. Hyvää joulua ja kaikesta huolimatta vielä parempaa uutta vuotta. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kolmivuorotyö on vähän kuin reissaisi maailmaa ympäri seisomalla paikoillaan. Aikavyöhykkeet pyörivät päivästä toiseen, mutta maisema ei vaihdu. Ei edes työkaveri vieressä. Joulunakaan. »Päättymättömän tyhjän tekeminen on tyhmää, jos se voidaan ympärille katsomalla välttää.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 7.12.2021 21.10.01 7.12.2021 21.10.01
• 10?PaPeriliit to?10 / 2021 teKSti Reima Kangas, Eeva Eloranta-jokela KUVat Mikko Nikkinen, MIkko Vähäniitty, Sanna Lekander Kohti tavoitetta Riitta Huuhtanen kokeilee mielellään erilaisia asioita. Ratkaisuja tehdessään hän pohtii siltä kannalta, että kaduttaako tämä myöhemmin, vai tuleeko tästä kuitenkin kokemusta ja hyviä muistoja. – Esimerkiksi työelämässä olen usein hypännyt uuteen, hän sanoo. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 9.12.2021 12.43.23 9.12.2021 12.43.23
• PaPeriliit to?10 / 2021?11 Riitta Huuhtasen mielestä elämä pitää itse tehdä hyväksi. Venla Autio ajattelee, että hyvään elämään mahtuu myös huonoja asioita. Mikko Lekanderin hyvä elämä muodostuu rauhallisesta arjesta. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 9.12.2021 12.43.24 9.12.2021 12.43.24
• 12?PaPeriliit to?10 / 2021 R iitta Huuhtanen, 41, muistelee viime keväänä pohtineensa miehensä kanssa, mitä he haluavat elämältä tulevaisuudessa. Pojat ovat teini-ikäisiä ja muuttavat kohta kotoa. – Mitäs me sitten teemme? Siinä hyvän elämän käsite muuttuu. Pitää käydä kehityskeskustelua itsen ja puolison kanssa, mitkä ovat tavoitteet, miettii Huuhtanen. Tällä hetkellä elämä tuntuu erittäin hyvältä. Sen ytimeen liittyy ennen kaikkea koti, perhe ja luonto. Kotiin ja perheeseen kuuluu mies, kaksi poikaa, kaksi kissaa ja koira. Viimeksi mainitun kanssa saa rauhoittua joka päivä metsässä rymyämällä. Huuhtasen työpaikka on Stora Enson Tainionkosken tehtaan laboratoriossa. – Vaikka elämä on ajoittain härdelliä, ruuhkavuodet alkavat olla ohi. Pojat alkavat olla omatoimisia. Perheessä on neljä kuntosalikorttia. Käymme salilla yksinään ja yhdessä. Huuhtanen arvioi olleensa aina tavoitteellinen. Unelmia pitäisi hänen mielestään tavoitella eikä odottaa, että ne vain jotenkin toteutuvat. – Minulla ei ole olo, että vain leijuisin elämässä eteenpäin. Itse se elämä pitää tehdä hyväksi eikä odottaa, että joku muu tekee. Tulee monta pettymystä, jos jää odottamaan, hän sanoo. Huuhtanen kävi joitakin vuosia sitten eräänlaisessa henkilökohtaisessa elämäntaidon valmennuksessa. Siellä pohdittiin muun muassa, millaisiin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Sen jälkeen hänen on ollut aiempaa helpompi olla huolestumatta ja stressaantumatta. Asioiden hoitaminen on mennyt yleisesti ottaen paremmin. – Pitää järjestellä ja jäsennellä asiat. Niihin, joihin voi vaikuttaa, kannattaa vaikuttaa itse eikä odottaa, että joku muu tekee sen. Vaatii välillä rohkeutta tarttua vaikeisiin asioihin, tai vaikka ne eivät olisi niin vaikeitakaan. On turha huolehtia niistä asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Ne pitää vain käsitellä ja jatkaa eteenpäin, sanoo Huuhtanen. Jos elämässä tulee takaiskuja, joihin ei voi vaikuttaa, Huuhtanen kokee, että häntä auttaa vahva resilienssi. Sitä voi kuvailla eräänlaiseksi henkiseksi selviytymistaidoksi, sopeutumiskyvyksi ja joustavuudeksi. – Se johtuu varmaan siitä, että vanhempani kuolivat, kun olin ihan nuori. Siitä on jotenkin tullut voimakas tunne, että kaikesta selviää. En näe hirveästi asioita, joista en pystyisi selviytymään. Huuhtanen on myös aina ajatellut, ettei hänen tarvitse täyttää muiden odotuksia. Hän ei ole juuri pohtinut, mitä muut ihmiset perheen ulkopuolella ajattelevat hänestä. Toki on hyvä osata asettua myös muiden asemaan, ja säilyttää myötätuntoinen asennoituminen. – Meitä on kuitenkin niin paljon erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. On hyvä, jos osaa hyväksyä muut ihmiset sellaisena kuin he ovat. Muita ihmisiähän ei voi muuttaa. Omaa käytöstä voi muuttaa, sanoo Huuhtanen. Venla Autio, 37, sanoo kokeneensa elämässään älyttömän paljon huonoa ja hyvää. Jos jostain on tarvinnut kärsiä, niin ei ainakaan tylsyydestä. Joka viikolle on riittänyt yllätyksiä – myös ikäviä. Pari vuotta sitten tapahtui se kaikkein ikävin, joka laittoi Aution koko elämän uusiksi. Lopullisesti. »Itse se elämä pitää tehdä hyväksi eikä odottaa, että joku muu tekee.» – Minulla on tosi hyvä elämä. Minulla on kuitenkin koti ja perhe, mistä aina haaveilin, ja rakkaita ihmisiä ympärillä ja hyvä työpaikka. Tässä on kaikki, mitä minä haluan, sanoo Venla Autio. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 9.12.2021 12.43.24 9.12.2021 12.43.24
• PaPeriliit to?10 / 2021?13 Elämä on silti hyvää. Se muodostuu arjen asioista: perheestä, hyvistä ystävistä, siitä että on hyvä työpaikka ja onnellinen lapsi. – Olen ajatellut silleen, että kun hoidat parisuhteen hyvin, niin sitten se on jo tosi iso osa onnellisuutta ja hyvää elämää. Pidät huolta läheisistä, itse hoidan tosi paljon isän asioita. Tuet lasta kasvamaan järkeväksi nuoreksi aikuiseksi. Teet työsi hyvin. En voi sanoa, että älä stressaa liikaa koska stressaan kaikkea sellaistakin, mikä ei mulle edes kuulu. Viimeiset parikymmentä vuotta Autiolla on ollut tapana oikeasti miettiä, mitä hän tavoittelee, mitkä ovat hänelle tärkeitä asioita, oli se sitten kotona tai töissä. Autio työskentelee prosessinhoitajana Metsä Tissuella Mäntässä. Kun Autio on päättänyt haluavansa jonkin asian, hän on valmis näkemään paljonkin vaivaa sen eteen. Sitten ei tarvitse harmitella jälkeenpäin, mitä jätti tekemättä. Hän toteaa, että ei kannata odottaa muiden toteuttavan haaveesi sinun puolestasi. – Minä pistän itseni epämukaviin tilanteisiin. Jännitän kauheasti muutoksia, mutta kun saan muutoksen aikaan, olen tyytyväinen. Ehkä siinä vähän kasvaa ihmisenäkin, kun tekee noita asioita. On pakko mennä kokeilemaan heikkoja jäitä niin sanotusti, kyllä se kasvattaa luonnetta, Autio sanoo. Hän on sitä mieltä, että jos tekee vain niitä asioita, jotka tuntuvat helpoilta, elämästä tulee lopulta vaikeaa, tai ei ainakaan niin hyvää kuin se voisi olla. – Minua motivoi se, että ajattelen lopputulosta. Välissä saattaa olla vaiheita, jotka vetävät pohjalle, mutta uskon että lopputulos on hyvä. Tsemppaan ja tsemppaan itseäni tilanteisiin. Vähän jokainen kai käy joskus pohjan kautta kokeilemassa asioita, minä ainakin, Autio sanoo. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 9.12.2021 12.43.25 9.12.2021 12.43.25
• 14?PaPeriliit to?10 / 2021 Pari vuotta sitten Aution elämään tuli valtava muutos. Hänen siskonsa kuoli. Oli todella vaikeaa yhtäkkiä elää ilman parasta ja läheisintä ystäväänsä, joka oli ollut vieressä aina. Tiivis suhde oli jatkunut aikuisenakin. He ja heidän lapsensa olivat viettäneet yhdessä vapaita ja lomia. Sitten siskoa ei enää ollut. Koko elämä tuntui oudolta. Aution piti pysähtyä miettimään vähäksi aikaa ihan kaikkea. Sen jälkeen hän on huomannut muutoksen itsessään. Hän on istunut alas, kun on huomannut, ettei pysty vaikuttamaan joka asiaan. On vain istunut ja antanut asioiden olla. Miettinyt, mutta antanut olla. Hän toteaa, ettei ole tullut kylmäksi, mutta joskus vain ei pysty tekemään jollekin asialle yhtään mitään. – Tällaiset asiat kyllä laittavat elämän uusiksi. Olen yrittänyt pitää tämän homman kasassa kaikin puolin. Olen kuitenkin tosi onnellinen tällä hetkellä. Autio elää elämäänsä hyvin eri tavalla kuin hänen oma lapsuutensa oli. Hän kasvoi alkoholistiperheessä, mutta toteaa, että lapsuus ei määrittele ihmistä. Vaikka hänellä oli rankkaa, ei asioiden tarvitse jatkua samaa rataa. – Olen tehnyt paljon virheitä elämässä, mutta enhän minä ole ennen elänyt, etten heti osaa silleen elää. Olen tehnyt tyhmiä ja turhia virheitä, mutta virheistä opitaan, sanoo Autio. Autio toteaa, että saa kuitenkin olla onnellinen siitä, miten häntä on kasvatettu. On opetettu, ettei elämän tarvitse olla huonoa, vaikka elämässä olisi huonoja asioita. Jos on ongelmia, niihinkin saa apua, jos menee eteenpäin. – Lopulta pitäisi oikeasti vain nauttia tästä elämästä. Jos ei ole onnellinen, niin sitten kannattaa tehdä sille asialle jotain. Ihan turha sitä on olla onneton. Siinä menee vain elämä hukkaan, miettii Autio. Rauha ja stressittömyys arjessa ovat tärkeitä Mikko Lekanderille. Lisää rauhaa löytyy Norjasta, jossa perhe käy useita kertoja vuodessa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 9.12.2021 12.43.26 9.12.2021 12.43.26
• PaPeriliit to?10 / 2021?15 Mikko Lekanderille, 45, ja hänen perheelleen hyvä elämä tarkoittaa rauhallista arkea, yhdessä ulkoilua, sitä, että vältetään kiirettä ja stressiä. Siihen on hyvät mahdollisuudet, sillä Lekander tekee Stora Enso Ingeroisilla kartonkikoneen prosessinhoitajana 12-tuntista työaikamuotoa. Vaimo Sanna on musiikkileikkikoulussa tuntiopettajana ja hänellä on pitkät kesälomat. Lomilla perhe ulkoilee, retkeilee ja matkustelee. Sekin on kivaa ja heille sopivaa, ettei tarvitse tehdä oikein mitään. – Suurin osa elämän valinnoista on sattumaa. Vaimon kanssa ollaan samanhenkisiä, ja on osattu säästää matkoihin, suunniteltu niitä yhdessä. Koronasta huolimatta ollaan päästy matkustamaan. Norjaan pääsee helposti. Sieltä löytää oman rauhan, käymme siellä useamman kerran vuodessa ja lisäksi jossain etelässä, sanoo Lekander. Hänen mielestään hyvä elämä tulee arjesta, siitä että arki on rauhallista, sujuvaa ja melko stressitöntä. Matkallekin on helpompi lähteä, eikä tarvitse väkisin rauhoittua, kun loma alkaa. Myös Norjassa elämä tuntuu hyvältä. – On hitsin paljon paremmat kalavedet kuin Suomessa: paljon jokia ja paljon kalaa. Ei ole kiirettä korjata jotain repsottavaa tai peitellä pihakalusteita talveksi. Jäämeren näkeminen rauhoittaa, oli se sitten tyyni tai vähän aaltoileva. Lekander pohtii, että voisihan sitä haalia lisää töitä, mutta on tietoinen valinta, ettei hän tee niin. Hän harkitsee, mihin lähtee osallistumaan, ja ettei osallistuminen vie aikaa perheen yhteisiltä menemisiltä. Nykyään kiireetöntä aikaa on aiempaa enemmän, kun lapsia ei enää viedä harrastamaan. Perheen kaikki kolme lasta ovat olleet kilpauimareita, ja uimahalliin Kouvolaan on 25 kilometriä yhteen suuntaan. Vanhempi poika on armeijassa, tytär lukiossa toista vuotta ja nuorempi poika yhdeksännellä luokalla. Mikko ja Sanna ovat myös jo ylpeät isovanhemmat. Parivuotias pojantytär Lilja tuo elämään iloa ja väriä. Hän on usein mummon ja vaarin luona ja matkustaakin heidän kanssaan. Vain Lilli-koiralla on ollut vähän opettelemista siinä, että Lilja kuuluu perheeseen. – Joku voisi sanoa, että on laiskuutta, kun tykätään vaan olla ja osataan jättää kotona tekemättä jotain, jos siihen on huomennakin aikaa, miettii Lekander. Lenkkikaveri Lilli makaa isäntänsä jaloissa. Silläkin taitaa olla kaikki hyvin. ? »Olen tehnyt paljon virheitä elämässä, mutta enhän minä ole ennen elänyt.» Onnellisuus ei löydy väkisin Elämä voi olla hyvää ja merkityksellistä, vaikka ihminen ei varsinaisesti ole onnellinen. Toisaalta liika onnellisuuden tavoittelu voi johtaa päinvastaiseen lopputulokseen kuin ihminen haluaa. Filosofi Frank Martela uskoo, että onnellisuus löytyy parhaiten merkityksellisen elämän sivutuotteena. Eli sellaisen elämän, jossa keskityt toteuttamaan itseäsi ja tekemään hyvää toisille ihmisille, kirjoittaa Martela blogissaan. – Tutkimustulosten perusteella nimenomaan toisten auttaminen lisää sekä omaa merkityksellisyyden tunnetta että hyvinvointia. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 9.12.2021 12.43.26 9.12.2021 12.43.26
• 16?PaPeriliit to?10 / 2021 O n päivälevon aika ja Timo Niemelä on mennyt pitkälleen kakkoskämpässään Pietarsaaressa. Hän on juuri palannut tenniskentältä kotiin. – Olin samassa vuorossa olevien äijien kanssa pelaamassa pari tuntia, sekä kaksinpeliä että nelinpeliä, hieman väsynyt mies kertoo. Parin tunnin urheilutuokio on työnantajan kustantama, ja miltei parina päivänä viikossa tennismaila heiluu kädessä. Pietarsaari, tai Jeppis paikallisittain, on Timo Niemelän koti työviikkoina. Tänään hänellä on välivapaa työstä sylinterimiehenä BillerudKorsnäsin tehtaalla. Tehdas valmistaa voimapaperia, kuten sementtisäkkejä, ja elintarvikepakkauksia, muun muassa sokerija jauhopakkauksiin. Yhteensä tehtaassa valmistuu 200 000 tonnia erilaista paperia vuosittain. Täällä Timo Niemelä on työskennellyt viitisen vuotta. SAMAnA vuonna kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa Ruotsissa 1995, Timo Niemelä aloitti työt Tervasaaren tehtaalla. Monta vuotta ehti vierähtää samoissa työkuvioissa. Ensimmäinen iso muutos tapahtui vuonna 2012. Silloin Tervasaaren tehdas siirtyi UPM:lta ruotsalaisen BillerudKorsnäsin omistukseen. Hänen mielestään se muutti tehtaan henkeä ja ihmissuhteet parempaan. – Ruotsalainen tapa johtaa on ihmisläheisempi ja inhimillisempi, Timo Niemelä kuvailee. Hänen mukaansa toisenlainen johtamistapa näkyy kaikessa toiminnassa, ja siinä, miten työnantaja suhtautuu vaikkapa työturvallisuuteen ja työehtosopimusten solmimiseen. – Ääntä ei koroteta, ei ole kinaa eikä riitaa. Hierarkia on vähentynyt. Esimiehet ovat suomalaisia, mutta he johtavat ruotsalaiseen pehmeämpään tapaan. Toinen muutos, joka vei Timo Niemelän Jeppikseen, tapahtui vuonna 2016. BillerudKorsnäs ilmoitti, että Tervasaaren tehtaan paperikone siirretään Ruotsiin sisartehtaaseen Skärblackaan Norrköpingin ulkopuolelle. Yritys tarjosi mahdollisuuden halukkaille työntekijöille muuttaa koneen mukaan Ruotsiin, ja muutama työpaikka tarjottiin myös Pietarsaaren tehtaassa. Timo Niemelä päätti hakea paikkaa Pietarsaaresta, ja sai sen. Pietarsaareen hän muutti 2016. Niemelä toteaa, että raha ratkaisi. – Minulle oli selvää, että lähden tänne ja että perhe jää Tampereelle. Tämä toimii hyvin, se on tuonut hienoa vaihtelua, hän sanoo. YKSI syy ratkaisun toimivuuteen on se, että tehtaassa on käytössä 12-tuntinen työvuorojärjestelmä. Yritys oli ensimmäisten joukossa ottamassa järjestelmää käyttöön. Kun viiden päivän vapaa kutsuu, hän matkustaa kotiin Tampereelle, jossa vaimo ja 12-vuotias poika asuvat. Matka kestää nelisen tuntia suuntansa. – Nyt pääsee eri tavalla irtautumaan tehtaasta vapaalla, koko ikänsä Tampereella asunut Niemelä pohtii. Perhe-elämä ei hänen mukaansa ole kärsinyt. Hän on ehtinyt olla naimissa vaimonsa kanssa jo 13 vuotta, ja erillään olo on tuonut hyvää suhteeseen. Lapsikin on jo sen ikäinen, että isäkaipuu ei enää iskee. Osaksi Pietarsaaren tehtaan porukkaa hän kokee päässeensä nopeasti. – Ihmiset ovat siinä mielessä varmaan erilaisia. Olin YK:n joukoissa Libanonissa kaksi kertaa. Toisella kerralla, vuosituhannen alussa, olin monikansallisessa yksikössä, jossa oli seitsemän maan kansalaisia mukana. – Se oli elämäni paras reissu ja se on avartanut meikäläisen ajatusmaailmaa aika lailla. PIETARSAARESSA Niemelä arvostaa elävää kaksikielisyyttä. – Näen sen rikkautena. Ruotsinkielen taitoni on parantunut, kun sitä kuulee joka päivä tehtaassa. Pidän sitä tosi hyvänä juttuna, hän sanoo. Toinen työntekijä, joka päätti napata mahdollisuuden muuttaa työn perässä Pietarsaareen, on 31-vuotias Joonas Kiiala. Hän aloitti Tervasaaressa vuonna 2012, kuukautta ennen omistajan vaihtoa. Hän oli ensin kesätöissä Pietarsaaressa 2016. – Ekasta kesästä siellä jäi hyvät fiilikset, ja ajattelin että voisin hakea työtä sieltä uudestaan. Seuravana kesänä hän teki niin, pesti piteni, ja lopulta hän sai vakipaikan. Nyt hän työskentelee jälkikäsittelymiehenä enimmäkseen pituusleikkurilla. Lempäälästä kotoisin oleva Kiiala ajaa yhä harvemmin takaisin vanhoille kotikonnuille vapaita viettämään. Pietarsaaresta on alkanut muodostua uusi koti. – Ajattelin täällä pysyä, jos työt jatkuvat. ? työ vei Jeppikseen BillerudKorsnäs veti Timo Niemelän ja Joonas Kiialan Valkeakoskelta Pietarsaareen. Kummankin mielestä se oli muutos parempaan. »Ruotsalainen tapa on ihmisläheisempi. Ääntä ei koroteta, ei ole kinaa eikä riitaa. Hierarkia on vähentynyt.» teksti ? Jonna Söderqvist ?kuva? Ulla Nikula Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 8.12.2021 8.30.11 8.12.2021 8.30.11
• PaPeriliit to?10 / 2021?17 Joonas Kiiala (vas.) ja Timo Niemelä pitävät suomenruotsalaisesta menosta. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 8.12.2021 8.30.12 8.12.2021 8.30.12
• 18?PaPeriliit to?10 / 2021 lahja jota en unohda 18?PaPeriliit to?10 / 2021 J ouLu on aina ollut yhtä juhlaa euralaiselle Jenni Kivistölle. Se alkoi jouluaattona vuonna 1977, kun hän syntyi vanhempiensa parhaaksi joululahjaksi. Myöhemmin erityinen syntymäpäivä aiheutti lähinnä päänvaivaa kaverisynttärien järjestämisessä. Ongelma ratkaistiin siten, että hän vietti kesäisin kaverinimppareita. Muuten hänestä on aina tuntunut ihan luonnolliselta, että aamulla on synttärit ja illalla joulu. Niin se menee hänen perheessään edelleen. – Vain pikkuveljen mielestä oli katkeraa, kun minä sain lahjoja jo aamulla, kun hänen piti odottaa iltaan asti, Kivistö nauraa. Mitä vanhemmaksi Kivistö on tullut, sitä vähemmän hän kokee olevansa tavaran perään. – Sen suhteen olen minimalisti: en halua mitään turhaa kaappeihin: Maailma on jo täynnä tavaraa! Minä ajattelen just nimenomaan niin, että kun lahja tulee meille käyttöön ja siitä on hyötyä minulle ja muille, silloin se on hyvä lahja, hän summaa. Kivistö sanoo, ettei oikeastaan tykkää myöskään yllätyslahjoista. Siis sellaisista, joiden kohdalla pitää itsekseen ihmetellä, että mitähän minä tälläkin teen. Parempi on sellainen tapa, että mies kyselee etukäteen toiveita, ja käydään ehkä yhdessä kaupassa katsomassa. – Mies sen sitten salaa jostain hankkii, hän hymyilee. Hyvä joululahja on Kivistön mielestä ollut urheilukello. Se on hänellä ranteessa päivittäin. Hän sanoo, että on liikkuvainen ihminen, mutta treeniohjelmien sijaan hän käyttää urheilukelloa oman hyvinvointinsa apuvälineenä. – Se mittaa ranteessa sykettä, unen laatua ja määrää, lenkillä se mittaa harjoituksen kestoa, kilometrejä ja sykkeitä. Minulle se on lähinnä suuntaa antava, hän juttelee. Niin yllättävältä, kuin se nykypäivänä kuulostaakin, urheilukello on hänelle ajannäyttäjä, ja siinä hommassa erityisen kätevä paperityöntekijän työssä Kauttuan Jujo Thermalin tuotannossa. – En kulje aina kännykkä mukana, vaan olen oppinut katJenni . Se alkoi jouluaattona vuonna 1977, kun hän syntyi vanhempiensa parhaaksi joululahjaksi. Myöhemmin erityinen syntymäpäivä aiheutti lähinnä päänvaivaa kaverisynttärien järjestämisessä. Ongelma ratkaistiin siten, että hän vietti kesäisin kaverinimppareita. Muuten hänestä on aina tuntunut ihan luonnolliselta, että aamulla on synttärit ja illalla joulu. Niin se menee hänen perheessään – Vain pikkuveljen mielestä oli katkeraa, kun minä sain lahjoja jo aamulla, kun hänen piti odottaa iltaan asti, Kivistö Mitä vanhemmaksi Kivistö on tullut, sitä vähemmän hän – Sen suhteen olen minimalisti: en halua mitään turhaa kaappeihin: Maailma on jo täynnä tavaraa! Minä ajattelen just nimenomaan niin, että kun lahja tulee meille käyttöön ja siitä on hyötyä minulle ja muille, silloin se on hyvä lahja, hän summaa. Kivistö sanoo, ettei oikeastaan tykkää myöskään yllätyslahjoista. Siis sellaisista, joiden kohdalla pitää itsekseen ihmetellä, että mitähän minä tälläkin teen. Parempi on sellainen tapa, että mies kyselee etukäteen toiveita, ja käydään ehkä yhdessä Hyvä joululahja on Kivistön mielestä ollut urheilukello. Se on hänellä ranteessa päivittäin. Hän sanoo, että on liikkuvainen ihminen, mutta treeniohjelmien sijaan hän käyttää urheilukelloa – Se mittaa ranteessa sykettä, unen laatua ja määrää, lenkillä se mittaa harjoituksen kestoa, kilometrejä ja sykkeitä. Minulle Niin yllättävältä, kuin se nykypäivänä kuulostaakin, urheilukello on hänelle ajannäyttäjä, ja siinä hommassa erityisen kätevä paperityöntekijän työssä Kauttuan Jujo Thermalin tuotannossa. – En kulje aina kännykkä mukana, vaan olen oppinut katsomaan kelloa ranteesta, hän hymyilee. Urheilukello laskee työpäivän aikana kertyvät askeleet, ja niitä kertyykin aikalailla. Kivistö kertoo, että kello mittaa askeleita gps:n avulla, joten se ei aina hoksaa kaikkia pituusleikkurin vierellä suppealla alalla kertyviä askeleita, mutta 5000 askelta ja ylikin kertyy silti kellonkin laskuriin helposti. – On tästä ollut hyötyä. Jos kelloa ei olisi, tuntuisi, että jotain puuttuu. Nykyään sanotaan, että kun monella on ranteessa tällainen kello, niin ihmiset elävät niin orjallisesti sen kanssa, että sairastuvat jo siitä, hän miettii. Hänelle kello ei kuitenkaan sanele elämää. Se on apuväline siinä, kun hän miettii itselleen sopivia keinoja huolehtia hyvinvoinnista elimistöä rasittavassa vuorotyössä. Omasta jaksamisesta ja terveydestä on pidettävä huoli, että työssä jaksaa. – Kun väsyttää, katson myös kellosta, mitä se osaa kertoa asiasta. Silloin kellokin yleensä kertoo, että olen nukkunut huonommin, hän kertoo. Tänäkin jouluna Kivistö arvelee, että saa jälleen herätä miehen ja lasten synttäritoivotuksiin. Edessä on perinteinen kotijoulu ja jouluruuat. Mummua ja pappaa käydään katsomassa, ja ehkä viedään kynttilä haudoille. – Olen kauheasti tykännyt käydä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, ja kolmasluokkalaisen kuopukseni Ronjan kanssa on käyty myös Lasten kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, molemmat pidetään kirkossa. Siellä on ihana, rauhallinen tunnelma, ja tulee joulufi ilis, hän kertoo. Tänä vuonna joulu on Kivistölle erityinen: Vanhin poika Eemeli pääsee jouluksi armeijasta, ja vanhempi tytär Peppi valmistuu parahiksi lähihoitajaksi. – Vanhemmat lapset miettivät, mitä seuraavaksi ryhtyisivät tekemään. He ovat hakeneet työpaikkoja, ja molemmat miettivät omilleen lähtemistä. Tässä on muutoksien vuosi edessä, Kivistö miettii. Kun hän tänä vuonna kuuntelee lempijoululaulujaan, Taivas sylissäni ja Heinillä härkien kaukalon, niissä on aivan erityinen tunnelma. Ensin sitä ei meinannut uskoakaan, sitten siitä tuli itselle tärkeä asia. Jenni Kivistö, Jarkko Suortti ja Markku Keltamäki kertovat, mitä ikimuistoista paljastui joululahjapaperin alta. teKSti Mari Schild KUVat Veera Korhonen, JOhannes Tervo Paperi_18-21_joulu.indd 18 Paperi_18-21_joulu.indd 18 8.12.2021 14.12.25 8.12.2021 14.12.25
• PaPeriliit to?10 / 2021?19 Jenni Kivis­ töstä tuntuu luonnolli­ selta, että aamulla on synttärit ja illalla joulu. Paperi_18-21_joulu.indd 19 Paperi_18-21_joulu.indd 19 8.12.2021 14.12.27 8.12.2021 14.12.27
• Vuonna 1984 joulupaketista paljastunut Dion kasetti on Markku Kelta­ mäellä yhä tallella. 20?PaPeriliit to?10 / 2021 Vuonna 1995 nelilapsisen Suortin perheen koko sisarusparvi oli päivystänyt ikkunan takana jo tunteja, kunnes joulupukki vihdoin karautti autollaan perheen kotitalon pihaan Kouvolan Aitomäellä. Ulkonäöstä ei voinut erehtyä: Tämä oli aivan oikea joulupukki, oli punaiset tamineet ja valkoinen parta. Kahdeksanvuotias Jarkko Suortti sai pukilta ison paketin, joka helisi lupaavasti. Ei hän silti osannut kuvitellakaan, mitä joulupapereiden seasta löytyisi. Olihan hänellä legoja. Niillä oli oman huoneen lattian lisäksi päällystetty tarpeellinen määrä lattiapinta-alaa muuallakin. Tämä oli kuitenkin toista. Se oli vajaat puoli metriä pitkä, siinä oli sinivalkoiset purjeet ja paljon tykkejä. Se pitäisi kuitenkin ensin rakentaa, eikä kahdeksanvuotiaalla enää ollut aikaa hukattavaksi. Palanen kerrallaan hän syventyi rakennustyöhön. Tästä tulisi hienoin merirosvolaiva ikinä. – Se oli pyhä toimitus, Suortti hymyilee. Hän muistaa, että kyllä sillä sitten leikittiinkin. Merirosvoja oli kansi täynnä, ja vaikkei aarretta tainnut ollakaan puolustettavaksi, toisten merirosvojen kanssa kalisuteltiin sapeliä aina, kun mahdollista. Ja saattoi laivakin saada uusia varusteita, koska legothan eivät aivan heti loppuneet kesken. – Varmaan on merirosvolaiva vieläkin vanhemmilla jossain, kymmeninä palasina. Ei se ehjänä kauaa kestänyt, Suortti miettii. Anjalan paperitehtaalla sähkötöihin erikoistuneena prosessinhoitajana työskentelevä Suortti sanoo, että nykyisin joulut ovat erilaisia. Poikamiehen elämässä ne tuntuvat lähinnä miltä tahansa vapaapäiviltä – jos ei sitten satu olemaan töissä. – En ole mikään jouluihminen, hän sanoo. Tämän joulun hän viettää tehtaalla. Voihan sen ajatella niinkin, Suortti myöntää, että samalla tulee antaneeksi joululahjan kollegalle, jolle on tärkeää olla jouluna vapaalla. Ihmisillä hyvä tahto, vai miten se menikään. Sitä ei voinut olla kuulematta. Tarkemmin sanoen sitä kuunteli lähes koko Ilmajoen peltojen keskellä jokivarressa maaseudun rauhasta haaveileva Tuomikylä. Kun Markku Keltamäki hyppäsi alas bussista mumman tien päässä, eno siellä luukutti stereot täysillä merkillistä musiikkia, josta alakouluikäinen Markku ei oikein ottanut selvää. Mutta se oli varma, että nyt kolahti ja kovaa. Mumma ei ollut metelistä millänsäkään, vaikka itse oli enemmän tangon ystävä. Musiikkia se oli kuitenkin, hevimetallikin. Keltamäen perheessä huomattiin pian, että hevimusiikki oli pojasta lähtemättömissä. Se raikui radiosta, ja sitä äänitettiin itse kaseteille. Tärkein kaikista oli Dio, pitkätukkahevin kruunaamaton kuningas. Heinäkuussa 1984 ilmestyi bändin toinen albumi Last in line, josta riitti juttua koko syksyn. – Kai vanhemmat olivat kyllästyneet, kun soittelin sitä tulemahan niitten rarioosta, Keltamäki muistelee. Kunnes koitti jouluaatto. Keltamäki oli 11-vuotias ja miehekkäästi epäilyistään hiljaa, sillä pikkusisko uskoi vielä jouPaperi_18-21_joulu.indd 20 Paperi_18-21_joulu.indd 20 8.12.2021 14.12.27 8.12.2021 14.12.27
• Jenni Kivistö ei halua kaappeihin turhaa tavaraa. Urheilukello oli mieluinen lahja. PaPeriliit to?10 / 2021?21 lupukkiin. Pukki kävikin, mutta kiireisenä virkamiehenä vain kääntymässä. Muisti sentään soittaa ovikelloa, ja jättää lahjat oven eteen. Kun Keltamäki avasi pakettinsa, hän ei ollut uskoa silmiään: oma mankkari ja Dion tuore albumi kasettina. Sellaisia hän ei ollut uskaltanut edes toivoa. – Se oli ensimmäinen kaupasta ostettu albumini, hän muistaa. Kasetti on Keltamäellä vieläkin, tallessa ja kunniapaikalla, vaikka sittemmin levykokoelma on paisunut tuhansiin äänitteisiin. Diosta se kaikki kuitenkin alkoi. – Se oli isseen ja äiteen ostama. Olivat hymynä, kun oli mieleinen. Perhe saattoi jossain vaiheessa kyllästyä, kun kuuntelivat samaa kasettia vuoden päivät, Keltamäki hymyilee. Onnelliseksi Dion musiikki tekee Keltamäen vieläkin. – Varsinkin kun laittaa soimahan, niin osaa vieläkin laulaa mukana. Kyllä siinä muistaa, millainen pikkupoika sitä oli, hän tuumii. Silloin Keltamäellä oli päällä farkkutakki ja siinä hihamerkkejä ja rintanappeja, joissa luki Dio, Iron Maiden ja Judas Priest. Kun takki meni vaihtoon, rintanapit irrotettiin huolella ja siirrettiin uuteen vaatteeseen. Tukka oli niin pitkä, kuin parturia ja sinne taluttavaa äitiä välttelemällä onnistui kasvattamaan. Paperityöntekijänä Aution Laatikkotehtaalla Seinäjoella työskentelevä Keltamäki tuumaa, että musiikkimaku lyötiin silloin lukkoon, eikä sitä sen jälkeen ole tarvinnut muuttaa. Ehkä se on hiukan venynyt yhdestä päästä 1950-luvun rockiin ja toisesta 1990-luvun hevimetalliin. Keltamäki kertoo huomanneensa, että tämän ajan nuorille musiikki ei ole enää niin tärkeä juttu, kuin hänen nuoruudessaan. Ne ovat nyt muut asiat, joilla identiteettiä rakennetaan. – Se on enemmän tuollaista kertakäyttömusiikkia nykyään tuo, mitä nuoriso kuuntelee. Heille puhelimet ovat tärkeämpiä, pyydellään Google play-kortteja joululahjaksi, joilla voi ostaa sovelluksia, hän miettii. Kotona kymmenvuotiaan Vincent-pojan suosima rap-musiikki kuulostaa isän korvassa suunnilleen yhtä suloiselta, kuin hevimetalli tangosukupolven mielestä. Vaikka nuoriso kuuntelee musiikkinsa Spotifystä, Keltamäki astelee edelleen mieluiten levykauppaan etsimään aarteita. Osa niistä kelpaa jälkipolvillekin. – 11-vuotias Wanda-tytär on nyt ruvennut kuuntelemaan raskaampaa rokkia. Menee jo Nirvanat ja Viikatteet. Hänelle soittelen kaikenlaista, Keltamäki hymyilee. ? »Se oli isseen ja äiteen ostama. Olivat hymynä, kun oli mieleinen.» Paperi_18-21_joulu.indd 21 Paperi_18-21_joulu.indd 21 8.12.2021 14.12.28 8.12.2021 14.12.28
• 22?PaPeriliit to?10 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Työn ohessa opiskelemiseni alkoi vuonna 1997, kun tulin tehtaan kunnossapitoon oppisopimukselle. Se oli kaksivuotinen konekunnossapidon ammattitutkinto. Konekunnossapidon päivätöissä olin vuoden 2008 helmikuuhun asti, kunnes siirryin voimalaitoksen puolelle. Sanottiin vain, että sinut on siirretty energiapalveluiden kirjoille. Ne eivät siinä vaiheessa edes kysyneet. Silloinen konekunnossapidon päällikkö sanoi, että jos haluan takaisin päivätöihin, niin hän voi siihen vaikuttaa. Sanoin kuitenkin, että mennään nyt tällä. Jos uuteen pääsee, niin kannattaahan se kokeilla. Näissä töissä saa kuitenkin tehdä sekä käyttöhommia että kunnossapitohommia, kumpiakin. Työni on prosessin valvontaa kattilalaitoksilla. Tehdään höyryä ja sähköä, ja varmistetaan sillä, että tehdasalueen koneet ja laitteet pyörivät. Prosessinohjaus on pääasiallista työtä, mutta samalla tehdään myös oman laitoksen pienemmät kunnossapitotyöt, mitä pystytään. Samoin, jos vuorohuollon konekunnossapitäjä tarvitsee apua, niin lähdetään avuksi. Meille kuuluvat myös tehtaan demiveden valmistus sekä jätevedenpuhdistamon prosessinvalvonta ja kenttäkierrokset. Kattila 7 ja kaasutinlaitos ovat ajossa pääasiassa talviaikaan ja häiriötilanteissa. Muun muassa mehupurkeista eroteltu alumiini ja muovirejektiseos kaasutetaan tuotekaasuksi kaasuttimessa. Ennen kuin tuotekaasu johdetaan polttoon, siitä erotellaan syklonissa alumiiniseos pois. Alumiinia kertyy kolmessa tunnissa noin tuhat kiloa. Operaattoreilla on paljon seurattavaa kaikkien prosessien ollessa käynnissä. Meitä on kaikkiaan voimalaitosja puhdistamoalueella neljä työntekijää vuorossa. Näistä yhdelle henkilölle kuuluu pääasiallisena tehtävänä koko tehtaan vuorohuollon konekunnossapito. Kun tulin voimalaitokselle, minut laitettiin opiskelemaan voimalaitoskäyttäjän ammattitutkintoa, joka kesti kaksi vuotta. Monilla meillä alkaa olla tuo tutkinto suoritettuna, ja osa sitä opiskelee. Itse opiskelen tällä hetkellä energia-alan erikoisammattitutkintoa, joka on kolmas tutkintoni Stora Ensossa kaiken kaikkiaan. Tarkoitus olisi saada parivuotinen paketti valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. Meillä koulutetaan paljon, jotta saadaan mahdollisimman pienellä porukalla tehtyä vaadittavat työt, ja että prosessi toimii moitteettomasti. Opiskelu tehdään vapaa-ajalla, koska työajalla sitä ei ehdi tekemään. Jos työpäivän aikana pidetään Teams-opetusta, videot ovat tallenteella myöhemmin katsottavissa. Tietysti näitä asioita joutuu pohtimaan työpäivän aikanakin, mutta pääosin vapaa-ajalla se tehdään – ja se on kyllä aikaa vievää. Vuonna 2008 täällä vaadittiin voimalaitoskäyttäjän ammattitutkintoa, jotta olisi perustiedot työstä, jota täällä teemme. Energia-alan erikoisammattitutkinnosta sai itse päättää, haluaako siihen mukaan. Mutta jos tällainen mahdollisuus on, niin kyllä minä sitä suosittelen. Ikinä ei opiskelu ole huono asia. Aina siitä jotain päähän jää. Peruskoulussa ja ammattikoulussa en opiskelusta mitenkään älyttömästi nauttinut. Mutta nyt, iän myötä, se on alkanut jopa kiinnostaa. Jos on mahdollisuus opiskella, niin miksi ei. Aihepiiri on kuitenkin meidän työssämme mukana koko ajan. Se tuo varmuutta. Ja mitä on oppinut, sitä jaetaan myös muille. Me keskustelemme vuoroissa, että sielläpä oli semmoista siellä koulussa. Väen vähentyessä ja töiden lisääntyessä on tärkeää, että kaikki osaavat työskennellä monipuolisesti isolla alueella. Siksi on hyvä jakaa tietoa porukan kesken, ja tehtävänkierrolla jaetaan työnkuormitusta tasaisesti vuoron sisällä. Tällä hetkellä opinnoissa käsitellään typenja rikinpoistoprosesseja. Kyllä niitä tulee seurattua kattilapolton yhteydessä, että mikä vaikuttaa mihinkin: Että tämä vaikuttaa tähän, joten tuota pitäisi pikkusen säätää. Hyvinhän ne säätää nuo järjestelmät, mutta huomaan, että kun nämäkin asiat käsiteltiin koulussa, niin nyt ne näkyvät tässä edessä. Kun opiskelu vastaa työtä, jota teet, sitä on helpompi sisäistää. Jos tätä työtä aikoo tehdä, niin kyllä siitä pitää olla myös kiinnostunut. Kyllä minä ajattelin, kun vuonna 1997 tehtaalle tulin, että olen loppuikäni kunnossapidon puolella. Minusta on kuitenkin näin parempi, ja että työ on monipuolista: Kattilahommia, jäteveden puhdistusta ja kunnossapitoa pystyy katsomaan monilta puolilta. Avopuoliso katsoo vain hyvällä, kun jaksan opiskella ja yrittää. Tuohan se työtyytyväisyyttä.»?• Opiskelu syvensi ammattitaitoa TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Akseli Muraja Pasi Tirkkonen huomasi, että opiskelu onkin mukavaa. Varsinkin, kun se liittyy omaan työhön. »on hyvä jakaa tietoa porukan kesken.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 1.12.2021 12.18.32 1.12.2021 12.18.32
• PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Opiskelu syvensi ammattitaitoa Pasi Tirkkonen on voimalaitos­ operaattori Varkauden Stora Enson energia voima­ laitoksella. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 1.12.2021 12.18.33 1.12.2021 12.18.33
• 24?PaPeriliit to?10 / 2021 1 / H i o m o HYVINVOINTILOMAT ry:n lomajaksot ovat kaikille avoimesti haettavina olevia tuettuja lomia, joilla on täysihoito ja teemanmukaista monipuolista ohjelmaa. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Lomat toteutetaan Sosiaalija Terveysministeriön (STEA) tuella Veikkauksen tuotoista. Lomia haetaan ensisijaisesti sähköisesti kunkin loman hakuajan puitteissa. Linkki löytyy liiton verkkosivuilta paperiliitto.fi > jäsenedut> tuetut lomat 2022 Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Muistathan perustella hakemuksesi hyvin. Lomalle valitut saavat tiedon valinnasta sähköpostitse. Lapsiperheille Yhden vanhemman perheiden loma Tanhuvaaran urheiluopisto www.tanhuvaara.fi 4.–9.7.2022 Omavastuuosuus: 100 € / 5 vrk. Alle 16-vuotiaat veloituksetta huoltajan seurassa. Lasten hoito ryhmämuotoisena kaksi kertaa (3–6 -vuotiaille lapsille) sekä iltapala. Hakuaika: 1.–31.3.2022 Lapsiperheloma Liikuntakeskus Pajulahti www.pajulahti.com 11.–16.7.2022 Omavastuuosuus: 100 € / 5 vrk. Hakuaika: 1.–31.3.2022 Haku sähköisesti liiton verkkosivuilla olevan linkin kautta. Liiton oma hyvinvointiloma Reissujunalla Muumimaailmaan Pakkaa reppu ja lapset mukaan ja hyppää Helsingistä tunnelmalliseen vanhan ajan junaan. Naantalissa vieraillaan Muumimaailmassa. Ajankohta 6.8.2022. Valittavana on päiväretki tai yhden yön reissu. Haku alkaa tammikuun puolivälissä. Lisätietoja, hinnat ja hakuohjeet tulossa liiton verkkosivuille lähiaikoina. Lomalle voivat hakea Paperiliiton työssä käyvät ja työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet perheineen. Paperiliitto järjestää reissun yhteistyössä Reissujunan, Muumimaailman ja Naantalin Kylpylän kanssa. • Paperiliiton jäsen, hae virkeyttä arkeen kohdennetuilla lomilla. Vai kiinnostutko järjestökurssien monipuolisista opeista? Virkisty ja opi Osallistu edullisille lomille tai koulutukseen. aDoBe StoCK Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 9.12.2021 11.14.34 9.12.2021 11.14.34
• PaPeriliit to?00 / 2019?25 PaPeriliit to?09 / 2021?25 PaPeriliit to?01 / 2021?25 j ä s e n r e k i s t e r i Jäsenkortti siirtyy puhelimeen YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/ puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Vuodesta 2022 lähtien osoitat jäsenyytesi puhelimesta, johon olet ladannut Paperiliiton mobiilijäsenkortin. Muovista jäsenkorttia ei enää valmisteta. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä sieltä latauslinkki puhelimeesi. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi puh. 0102897700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi. TÄRKEÄÄ: Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat tallennettua kortin oman puhelimesi näytölle, näet Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.fi/jasenasiat. Jos tarvitset teknistä apua kortin lataamisessa, ole yhteydessä tuki@paperiliitto.fi tai puh. 0102897717 (ma-pe klo 9-13). Jos et voi käyttää mobiilijäsenkorttia, voit tulostaa jäsenyystodistuksen itsellesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta tammikuusta 2022 lähtien. Teboilin polttoaine-etu toimii vuoden loppuun asti vain muovisella jäsenkortilla. Teboilin järjestelmä ei pysty lukemaan mobiilijäsenkorttia, joten jäsenalennus päättyy vuodenvaihteessa. PAPERILIITON JÄSENKORTIN SAA ENSI VUODESTA ETEENPÄIN VAIN SÄHKÖISENÄ. MUOVISEN JÄSENKORTIN KÄYTTÖ PÄÄTTYY VUODEN 2021 LOPPUUN. ARVOMME VUODEN LOPPUUN MENNESSÄ MOBIILIKORTIN LADANNEIDEN KESKEN KOLME 50 EURON ARVOISTA S-RYHMÄN LAHJAKORTTIA. KLIKKAA ITSESI EASIOINTIIN, LATAA KORTTI JA OLET MUKANA ARVONNASSA! Järjestökurssit 2022 Murikka-opistossa Järjestötoimijan perusteet (5 pv) 12.–16.12. Järjestäjäkurssit Järjestäjä 1. (5 pv) 7.–11.2., 12.–16.9. Järjestäjä 2. (5 pv) 14.–18.3., 17.–21.10. Arviointi ja päätös (2 pv) 28.–29.4., 1.–2.12. Toimiva kokous (3 pv) 28.–30.1. Ammattiosaston johtaminen (5 pv) 31.1.–4.2. Sihteerinä yhdistyksessä (5 pv) 28.3.–1.4. Osana yhteiskuntaa (3 pv) 14.–16.9. Jäsenhuollon kurssi (3 pv) 2.–4.3. Yhdistyksen taloudenhoito (5 pv) 3.–7.10. Taseri-kirjanpidon kurssi (3 pv) 23.–25.11. Psykososiaalinen kuormitus hallintaan (3 pv) 20.–22.4. Koulutustoiminnan kurssi (5 pv) 19.–23.9. Kansainvälinen edunvalvonta ja solidaarisuus (3 pv) 31.10.–2.11. Kansainvälisen yhteistyön koulutusohjelma (3 pv) 30.5.–1.6. First step (5 pv) 22.–26.8. Next step (5pv) 22.–26.8. First step – för nya medlemmar (5 dagar) 22.–26.8. Kansantalouden kurssi (3 pv) 4.–6.5. Naiset toimijoina (3 pv) 30.9.–2.10. Nuorisotoiminta tutuksi (3 pv) 4.–6.4. Järjestyksenvalvojan peruskurssi (5 pv) 9.–13.5., 17.–21.10. Järjestyksenvalvojan lisäkoulutus (2 pv) 14.–15.5., 22.–23.10. Ajatukset tekstiksi – kirjoittamisen peruskurssi (5 pv) 31.1.–4.2. Puheviestinnän perusteet (5 pv) 31.10.–4.11. Ihmissuhteet työpaikalla (5 pv) 16.–20.5., 28.11.–2.12. Työntekijän sosiaaliturva (3 pv) 4.–6.4. EWC-peruskurssi (2 pv) 19.–20.4. Hyvä juttu julkisuuteen (5 pv) 3.–7.10. Englannin alkeet työelämässä (5 pv) 2.–6.5., 3.–7.10. Hakaniemi The rules of working life in English – työelämän pelisäännöt englannin kielellä (3 pv) 1.–3.6. Työturvallisuuskorttikoulutus (2 pv) 24.–25.2., 3.–4.10. Tietotekniikan alkeet (3 pv) 23.–25.2. Tietotekniikan peruskurssi (5 pv) 24.–28.1., 30.5.–3.6., 22.–26.8. Tietotekniikan jatkokurssi (5 pv) 7.–11.3., 15.–19.8., 7.–11.11. Tietotekniikan täydennyskurssi (5 pv) 2.–6.5., 26.–30.9., 12.–16.12. Näin haet järjestökurssille: Täytä kurssihakemus. Löydät hakemuksen Paperiliiton nettisivulta kohdasta Koulutus > Kursseille hakeminen. Pyydän työnantajalta vapautus kurssin ajaksi. Täytä hakemus ja lähetä se esim. skannattuna sähköpostilla osoitteeseen koulutus@paperiliitto.fi Paperiliitto korvaa kurssikulut, täysihoidon kurssin aikana sekä matkat. Jos sinulle tulee ansionmenetystä kurssin ajalta, pyydän siitä todistus työnantajalta. Silloin liitto maksaa sinulle kurssistipendin ja kurssipäivärahan. Lisätietoja löydät Paperiliiton verkkosivuilta kohdasta Koulutus.?•? Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 9.12.2021 11.14.34 9.12.2021 11.14.34
• 26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyysturvassa paluuta entiseen Joulukuun alusta alkaen työttömyysturvan suojaosa on taas 300 euroa. Myös liikkuvuusavustuksen ehdot palasivat ennalleen. Työttömyysturvan suojaosa korotettiin 500 euroon väliaikaisella lakimuutoksella vuoden 2020 kesäkuussa. Joulukuusta alkaen suojaosan määrä on jälleen 300 euroa. Muutoksen voimaantulo on sidottu hakujakson alkuun. Tämä tarkoittaa, että 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.11.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.12.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla. Suojaosalla tarkoitetaan sitä osa-aikatai keikkatyön palkan tai sivutoimisen yritystoiminnan tulon määrää, joka ei vaikuta ansiopäivärahaan. 300 euron ylittävältä tulon osalta puolet vähentää ansiopäivärahaa. Esimerkiksi 500 euron palkkatulo vähentää päivärahaa 100 eurolla. Myös liikkuvuusavustuksen ehdot palaavat ennalleen. Liikkuvuusavustusta voi joulukuusta alkaen saada silloin, kun kokoaikatyön edestakainen työmatka on yli 3 tuntia. VIIKKO 51 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 20.12.2021 ...............................................21.12.2021 21.12.2021 ............................................... 23.12.2021 22.12.2021 .............................................. 23.12.2021 VIIKKO 52 Hakemus kassassa...............Maksupäivä aikaisintaan 27.12.2021 ..............................................28.12.2021 28.12.2012 .............................................. 29.12.2021 29.12.2021 .............................................. 30.12.2021 30.12.2021 ...............................................31.12.2021 31.12.2021 ................................................. 3.1.2022 VIIKKO 1 Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 3.1.2022 .................................................... 4.1.2022 4.1.2022 ....................................................5.1.2022 5.1.2022 .....................................................7.1.2022 Loppiainen Hakemus kassassa Maksupäivä aikaisintaan 7.1.2022 ................................................... 10.1.2022 POIKKEAVAT MAKSUAJAT VUODENVAIHTEESSA Joulun, vuodenvaihteen ja loppiaisen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi-> eAsiointi-> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen määrä on 726–1045 euroa kuukaudessa ja avustusta maksetaan enintään kahden kuukauden ajalle. Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin. Liikkuvuusavustuksen ehdot palasivat ennalleen ja kokoaikatyön kohdalla edellytetään jälleen kolmen tunnin työmatkaa joulukuun alusta alkaen. Muutoksen voimaantulo on sidottu työsuhteen alkuun. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde on alkanut viimeistään 30.11.2021. Jos työsuhde alkoi 1.12.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia. Päivi Äijälä Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 8.12.2021 7.28.41 8.12.2021 7.28.41
• PaPeriliit to?10 / 2021?27 1 / h i o m o A r j e s s a Långströmistä on joka aamu kiva lähteä töihin. Se kertoo ehkä jotakin 25-vuotiaan kunnossapitäjän viihtymisestä UPM:n Kuusankosken tehtaalla. – Parasta on työn vaihtelevuus. Kahta samanlaista päivää ei ole. Isolla tehtaalla työtehtävät ovat monipuolisia ja kiinnostavia. Siksi koen työn hyvin antoisaksi. Kolikon toisella puolella on työn haastavuus. Maaliskuusta 2019 Kuusankoskella työskennelleelle Långströmille tulee yhä eteen tehtäviä, joita hän ei ole aiemmin tehnyt. Joitakin työtehtäviä saatetaan suorittaa vaikkapa vain viiden vuoden välein. – Jos homma on uusi, tukeudun työkavereihin. Yhdessä mietimme, mitä työkaluja tarvitsemme mukaan ja miten työ tehdään. Långström kuvailee itseään sosiaaliseksi kaveriksi, joka tulee kaikkien kanssa toimeen. Verstaan parikymmenhenkiseen porukkaan sujahtaminen on käynyt kivuttomasti. Pandemian aikana ammattiosasto 19:n ja tehtaan eri osastojen yhteiset riennot ovat olleet säästöliekillä. Taannoin Långström pääsi ensimmäistä kertaa osallistumaan verstaan työporukan yhteiseen illanviettoon, joka suuntautui lätkäpeliin. – Minusta tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä, sillä ne ylläpitävät yhteishenkeä. Långströmiä kiinnostaa myös vaikuttaminen jossain määrin, sillä luottamustoimissa saa ajantasaista tietoa. – Työsuojelun lisäksi muutkin teemat saattaisivat kiinnostaa, mutta toistaiseksi ei ole ollut mahdollisuuksia lähteä mukaan. Eihän minulla ole työkokemustakaan vielä kuin viitisen vuotta. Koneja metallialaa ammattiopistossa opiskellut Långström pääsi kesätöihin Kotkamillsin tehtaalle. Siellä syttyi kiinnostus paperialan kunnossapitotöihin. Kesätyöt jatkuivat vuoden 2015 loppuun, minkä jälkeen Långström lähti armeijaan. – Sitten tein pari vuotta koneistajan töitä konepajalla, jossa korjataan muun muassa paperikoneen teloja. Kun Kuusankoskella haettiin oppisopimuskoulutettavia, panin hakupaperit menemään. Oppisopimuskoulutus päättyi viime maaliskuussa, ja tänä syksynä Långström vakinaistettiin. Kunnossapitotöiden lisäksi hän lomittaa telahionnassa. – Olihan se vakinaisen paikan saaminen mukavaa ja helpottavaa. Nyt voi alkaa miettiä asunnonostoakin. Rivitaloja olen jo katsellutkin.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Anna äänesi kuulua aluevaaleissa pidettävissä aluevaaleissa on kyse arjen asioista: miten palvelut järjestetään neuvolasta vanhustenhoivaan. Aluevaaleissa valitaan jäsenet 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Sote-uudistuksessa monet palvelut siirtyvät kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Ennakkoäänestys alkaa 12. tammikuuta ja varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta 2022. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta 2022. Sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023. Paperiliitto tukee aluevaaleissa ehdokkaiksi asettuvia jäseniään 150 euron vaalituella. Vaalituesta voi olla yhteydessä osoitteella markku.lihavainen@paperiliitto.? . Paperiliittolaiset ehdokkaat voivat myös ilmoittautua SAK:n aluevaaligalleriaan, joka esittelee SAK:laisten ammattiliittojen ehdolla olevia jäseniä ja henkilöstöä. Vaaligalleriasta osoitteessa sak.? voi myös etsiä, ketä äänestää.?• Parasta on se, että aamulla ei koskaan tiedä, mihin päin tehdasta lähdetään Kuusankosken ao ??:n Miro Långström työskentelee kunnossapitäjänä UPM:n Kuusankosken tehtaalla. Ennakkoäänestys alkaa ??.?. ja varsinainen vaalipäivä on ??.?.????. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 8.12.2021 7.28.42 8.12.2021 7.28.42
• 28?PaPeriliit to?10 / 2021 1 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a V I E T N A M O T R N A Ä H K S K T I D N I H L D P J G T T R K V K B I A J T G Ä V Ä E K A R T O I I L A G N E B L O J P U T R T K M A E N G U O P L S T V E A I H V G S G D J O H P R T A L N J A A U P I M J H O T K I I I S A I H T A R A M B Ä B S A I B K P N L R N L Ä A U D R U R L A A A A A O J L V K H E L A Ä L J S N B S P A K B D P K D G A A N K I Ä I L J B O K G N L E N B U A L B O L E L D E A B L K I O P S D U E D E T M M J D V E M A G J P ARABIA BENGALI ENGLANTI ESPANJA HINDI ITALIA JAAVA JAPANI KOREA MALAJALAM MANDARIINIKIINA MARATHI PERSIA PORTUGALI PUNJABI PUOLA RANSKA SAKSA TAMILI TELUGU THAI TURKKI URDU VENÄJÄ VIETNAM Yleisiä kieliä (c ) A rt o In k a la w w w .a is u d o k u .c o m Vastaus: 19 = 1 = 6 = 5 3 +4 3 2 + 4 -3 +2 +3 + 2 = 5 = 7 = 1 = ? Vastaus: 12 : : = 13:8:5 ? x Vastaus: 12 : : = 13:8:5 ? x Vastaus: 12 : : = 13:8:5 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Poliisi pysäytti ”konjakkia molemmille jaloille ravintolassa ottaneen” Paavo Nurmen, kun tämä ajoi autolla Mannerheimintiellä. Nurmen urheilu-ura oli jo takana. Mitä tapahtui? A) Poliisi lupasi päästää Nurmen, jos he juoksisivat kilpaa Nurmen kotiin. B) Nurmi nousi autosta ja sanoi lähtevänsä putkaan, jos poliisi saisi hänet kiinni. C) Poliisi tarjoutui ajamaan Nurmen kotiin, vaikka Nurmi kiroili ahkerasti. D) Poliisi otti Nurmelta virta-avaimen ja hinasi Nurmen autoineen kotiin – ja pyysi kolmea nimikirjoitusta. p a k k o t i e t ä ä Miten Paavo Nurmelle kävi poliisin kanssa? Mitä Syntinen Raamattu neuvoi tekemään? 2. Lempinimen The Wicked Bible eli Syntinen Raamattu saanut englanninkielinen Raamattu julkaistiin Lontoossa vuonna 1631. Kuinka yksi Kymmenestä käskystä kuuluu sen mukaan? A) Tapa. B) Tee aviorikos. C) Varasta. D) Todista valheellisesti toista vastaan. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Missä kaupungissa on nähtävyytenä Iisakin kirkko? 2. Mikä on köö? 3. Minkä maan pääkaupunki on Vilna? 4. Millä voimalla putkiposti toimii? 5. Mikä on möljä? 6. Mikä on maailman pienin valtio? 7. Kuinka korkea tunturi on Korvatunturi? 8. Missä kaupungissa jalkapalloilija Teemu Pukki on syntynyt? 9. Mitkä värit ovat Puolan lipussa? 10. Kenen iskelmäkappale on Tässäkö tää oli? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 19 = 1 = 6 = 5 3 +4 3 2 + 4 -3 +2 +3 + 2 = 5 = 7 = 1 = ? Paperi_28-29_Tehtävät_10.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät_10.indd 28 7.12.2021 14.17.04 7.12.2021 14.17.04
• PaPeriliit to?10 / 2021?29 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 10”. Ristikon 9 palkinnon sai 9/2021 Maritta Määttä, Oulu. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät_10.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät_10.indd 29 7.12.2021 14.17.05 7.12.2021 14.17.05
• 30?PaPeriliit to?10 / 2021 1 / t a u k o t i l a Joutsenon Metsä Fibren kuorimolla on huoltopäivä. Botnia Mill Servicen kunnossapitoasentajat Hannu Pulakka ja Pasi Soikkeli saavat työlistat, joiden mukaan kuorimolinja tarvitsee korjaamista. Miehet päättävät, että Pulakka hitsaa ja Soikkeli on tänään tulityön vartijana. Työ käynnistyy tulityöluvasta. Siinä tehdään riskiarvioinnit, määritellään sammutuskalusto ja palokuorma ympärillä, sekä minkälaisten kemikaalien kanssa ollaan tekemisissä. Hitsaustyössä on tärkeää, että kaveriin voi satavarmasti luottaa. – Hitsatessa minulla on hitsausmaski päässä, enkä näe ympäristöä ollenkaan, vain hitsattavan kohteen. Tulityön vartija huolehtii kaikesta muusta, Pulakka sanoo. Kunnossapidon töissä hitsaamiset ovat erikoismiesten hommia. – Vanha kollega sanoi, että hitsari voi olla kuka tahansa, mutta hitsaaja on ammattimies, Soikkeli sanoo. Kun tehtävänä on kaksi hitsaustyötä, monesti ehdotetaan, että hitsaustaitoinen työpari jakaantuu siten, että tulityön vartijat otetaan tuotannosta. – Paljon tehokkaammin me saamme tehtyä kaksi hommaa kahdestaan kuin että meidät jaetaan kahtia tekemään yksi homma, Soikkeli sanoo. Miehet kertovat, että se johtuu siitä, että ammattimies ajattelee kuin hitsaaja silloinkin, kun on tulityön vartijana. – Voi luottaa selän takana olevaan kaveriin, että se tietää, mitä tehdään, Pulakka sanoo. Miehet ovat tehneet töitä työparina kuuden vuoden ajan. – Ei meidän hirveästi tarvitse työstä keskustella, Pulakka sanoo. – Tänään on puhuttu mopohommista, ja välillä puhutaan saunahommista. Ja enemmänkin sitä, mitä nuo naiset tekevät, kun molempien vaimot käyvät koiranäyttelyissä, Soikkeli sanoo. Pulakka sanoo, että kanssakäyminen on helppoa, koska he ovat Soikkelin kanssa saman tyylisiä, suunnilleen saman ikäisiä, asuvat samalla alueella ja käyvät samassa paikassa töissä. – Jos en ole johonkin asiaan niin syventynyt, niin voin luottaa, että kollega todennäköisesti on. Hän on tyypillinen eteläkarjalainen: sanavalmis ja sosiaalinen. Soikkeli peesaa, että puheliasta sorttia he ovat molemmat. – Hannu on jämpti. Pitää paikat niin siistissä järjestyksessä, että ei romut jää paljoa verstaalle pyörimään, hän hymyilee.? • ?Mari Schildt Hannu Pulakka ja Pasi Soikkeli ovat kumpikin täsmälleen kartalla siitä, mitä tehdään. Kun työpari ajattelee kuin hitsaaja »On tärkeää, että kaveriin voi luottaa.» Mikko NikkiNeN t y ö p a r i Hannu Pulakka (vas.) on Pasi Soikkelin mielestä jämpti järjestyksenpitäjä. – Varmaan se tulee kotoa tuommonen, Soikkeli arvelee. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 2.12.2021 14:14:26 2.12.2021 14:14:26
• PaPeriliit to?10 / 2021?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Uusi muoto on hyvä AsuinpAikkA?Akaa syntynyt Valkeakoskella 17.12.1995 perheeseen kuuluu 2ja 5-vuotiaat tyttäret sekä koira töissä koneenhoitajana Walkilla, Valkeakoskella terveiset ”kylmään päähän” syntymäpäiväänsä viettää lasten kanssa ja illalla ystävien kanssa. Mikko Ananin mikko Ananin siirtyi viime kesälomakauden jälkeen tam 36:sta 37:aan ja jatkaa edelleen 12-tuntisessa työvuorojärjestelmässä. – Itse olen tykännyt. Olen jaksanut arjessa paremmin, koska kun on vapaata, tuntee olevansa vapaalla. Mikko käy kuntosalilla ja aloitti syksyllä alle 17-vuotiaiden poikien futsal-valmentajana. Nuorten harrastusten Mikko toivoo jatkuvan, vaikka koronatilanne on heikentynyt. Päiväkoti-ikäisten tyttärien isällä riittää tekemistä myös omakotitalon ylläpidossa ja koiralenkeillä. Uudelle vuodelle Mikolla ei ole isompia suunnitelma. Jos pandemia viimein helpottaisi, pikkuhiljaa pääsisi oikeasti normaaliin elämään, eikä pitäisi taas ajatella takapakkeja. Olisi kiva jo käydä kunnon reissulla. • eeva eloraNta-Jokela M istä te ootte saaneet päähänne kaikki nämä laatikot”, ystäväni kummasteli ja pudisti päätään. Hän oli vastikään muuttanut takaisin Ruotsiin parin Turku-vuoden jälkeen, ja sulatteli edelleen ruokatottumuksien eroja. Suomessa hänellä oli tapana kävellä ruokakauppojen kylmähyllyjä pitkin ihmettelemässä äitien ja muiden tekemiä laatikkoruokia. Välillä hän pysähtyi, otti kuvia makaronilaatikosta tai maksalaatikosta. Ruotsalaisissa ruokakaupoissa valmisruokia löytyy huomattavasti vähemmän ja huomattavasti kalliimpina. Myös ruotsalaisten joulupöydässä laatikkoruuat loistavat poissaolollaan, yhtä lukuun ottamatta: janssoninkiusausta. Ruotsalaisten raja laatikkoruokiin kulkee hyvin tarkasti siinä, ja sen rajan takana on vain tyhjää aukkoa. Kinkkukiusauksesta, jauhelihakiusauksesta ja broilerikiusauksesta voi suomalaisena vain unelmoida Ruotsissa. Broileriakaan ei löydy kaupoista. Uskallan väittää, että harva ruotsalainen on edes maistanut broileri-sanaa suussaan. Markkinoijan painajainen länsinaapurissa, koska kuluttaja saattaisi epäillä, että kyse on poliittisesta broilerista, joka on jauhettu laatikkoon. Broileria tietysti löytyy, mutta se myydään kanana. Se kuulostaa kauniimmalta ja paremmalta, vie ajatukset kanaan, joka nokittelee vihreää ruohoa punaisen tuvan edessä. Lahden toisella puolella ollaan kiertoilmausten taitureita. Hyvä esimerkki siitä, miten pitkälle se viedään, on Kallen mätitahna. Se myydään täällä Ruotsissa Kallen kaviaarina. Yrityksen suomenkielisillä sivuilla kerrotaan, miksi nimi on eri: ”Kaviaarinimitys ei ole Suomessa käytössä siksi, että se johtaisi kuluttajia harhaan. Kaviaari on tiettyjen sampilajikkeiden mätiä, kun taas Kallen mätitahnassa on turskanmätiä.” Mäti on kuitenkin sama molemmissa tuubeissa. Suomi-kaipuusta kärsivä ystäväni suoristi vähän selkäänsä, ja totesi, että täkäläisistä kaupoista saa sentään sametinpehmeää ja suussa sulavaa valmisrisottoa kauppojen kylmätiskiltä. ”Kippis sille”, sanoin ja nostin lasin kuohuvaa. ”Skål för det”, ystäväni vastasi, ja nosti lasin kuplivaa. • »Länsinaapurissa kuluttaja saattaisi epäillä, että kyse on poliittisesta broilerista.» Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asuva työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 2.12.2021 14:14:27 2.12.2021 14:14:27
• Riku Salminen on 45-vuotias rasvari Stora Enson Heinolan kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 7.12.2021 12.11.05 7.12.2021 12.11.05
• PaPeriliit to?10 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M ulla oli parhaan kaverini kanssa punkkibändi Bullshit Brothers, päästettiin ramopunkkia Kouvolan iltamissa, ihailtiin Poikia ja lämmiteltiinkin niitä. Sit piti valita punkmuusikon ja tehdastyön väliltä, ja menin valitsemaan työn. Olin tavannut hänet intin jälkeen. Ostettiin rivarinpätkä ja opeteltiin perhe-elämää, rakennettiin talokin. Olin vuorokorjaajana viilutehtaalla, hän matkailuyrittäjänä. Parisuhteelle jäi aikaa töiden jälkeen pusut ulko-ovella ja läpsystä kotivuoronvaihto. Et kotityöt meni tasan. Viis vuotta sitten erottiin, ja musta tuli lasten lähivanhempi. Wilho oli viiden vanha, Veeti Wiljam 15 ja Nana 17. Viisvuotias vietti yövuorot useimmiten mummolassa. Elämä helpottu paljon, kun pääsin päivätöihin Heinolaan. Nana muutti omilleen. Veeti on 20, lukee datanomiks, näen häntä pari kertaa päiväs jääkaapilla...et kyllä se 9-vuotias juniori on, jonka kanssa iltani touhuan. Oon tehny hälle kartingautoja, ja sit on mönkijähommaa. Hää lähtee innolla messiin mihin vaan. Wilho on kahden aikaan himassa, minä neljän jälkeen. Ruoka kuudeks. Arki rakentuu legendaarisen makaroonimössön ympärille, ja salaatit kylkeen. Viikonloppusin teen riistaruokia, kun on enempi aikaa. Lauantai-illat menee sit kapakoissa pomppiessa. Vien Wilhon äidille mummolaan ja haen sunnuntai-aamuna. Mulla on puku päällä ja pappalakki päässä. Rummut ja bas so tulee nauhalta, ne on tehty itse. Mikko soittaa kitaraa, laulaa ja räppää, Sami soittaa kitaraa ja minä laulan niin että läski lätisee! Me ollaan bilebändi Salminen, vedetään kaikkea hevistä Meiju Suvakseen. Lavalla Herra Salmisen ei tarvi välittää mistään mitään. Mä tarviin sitä, pysyy pää kasassa paremmin. Himassa lapset luottaa minuun, ei tule lavalla törttöiltyä, ja toisaalta kotona tietää, et kohta taas pääsee tuulettaan. On kevyt tie olla ja elää. Kello soi huomenna 5.25. Kuudelta rupeen lähteen Heinolaan päin. Herätän nuorimmaisen vähän sitä ennen, kun hänen koulukyytins lähtee seitsemältä. Meillä on halit ja nyrkkikivet ennen kun lähen, me halutaan sitä kummatkin, minä ja wingman. On hyvä lähtee ja jäädä, kun tuntee olevansa turvassa. ? Mistä sellainen isä on kotoisin, joka vie poikansa lauantaina mummolaan ja lähtee kapakkaan? No Kouvolasta tietenkin, Salmisen Riku!” teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen »Arki rakentuu legendaa­ risen makaroonimössön ympärille.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 7.12.2021 12.11.06 7.12.2021 12.11.06
• 34?PaPeriliit to?10 / 2021 »Sisäinen ääni on parhaim millaan mainio kaveri, joka motivoi ja rauhoittaa.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. M illainen on sisäinen äänesi? Kuuletko mielessäsi oman äänesi, vai kenties jonkun ihan toisen? Tutkimusten mukaan ihmisten sisäisissä äänissä on hyvin paljon vaihtelua. Vaikka iso osa “kuulee” oman äänensä, saattaa ääni olla äidin, aivan vieraan ihmisen tai vaikkapa Dolmio-mainoksen italialaisten hahmojen. Tuttujeni kanssa asiasta keskustellessani yllätyin siitä, kuinka erilaisia sisäisiä ääniä ihmisillä oli. Yksi luonnehti ääntä “Dressman” ääneksi, toinen kertoi, että ääni vaihtuu tilanteen mukaan. Yksi ei tunnistanut sisäistä ääntä lainkaan. Itse huomaan sisäisen ääneni juttelevan voimakkaammin tilanteissa, joissa olen jonkinlaisessa stressitilassa. Keikalle lähtiessäni sisäinen ääneni muistuttelee: “Onko kaikki nyt varmasti pakattu? Katso nyt vielä kerran, kuitenkin unohdit jotain”. Hiljennän sisäisen ääneni kuin teini äitinsä: “Joo, joo, on on”. Keikkapaikalla huomaan unohtaneeni jotain. Joskus sisäinen ääneni saattaa huikata: “Otithan avaimet mukaan?” Kun olen lähdössä ovesta ulos, huomaan, että avaimet ovat olohuoneen pöydällä. Miksi sisäinen ääneni tietää asioita, joita minä en tiedä? Jos olisin uskonnollinen ihminen, voisin perustella ilmiön jollain suojelusenkelillä. Toisaalta sisäinen ääneni ei läheskään aina itsekään muista, missä avaimet ovat tai unohdinko jotain keikkalaukustani. Se niistä enkeleistä. Käytännössä sisäinen ääni on siis intuition puhetta. Tietoa tiedon välissä. Intuitiota on vaikea lokeroida, koska sen tuntemukset tulevat alitajuisina signaaleina. Intuitiota voi kuitenkin hyödyntää tietoisesti. Kun suhtaudumme intuitioon yhtenä osana päättelykykyämme, emmekä antaudu pelkästään tunteen vietäväksi, tulee intuitiosta osa loogista päättelytekniikkaa. Ajattelen itse, että intuitio on tavallaan metadataa, tiedon välissä olevaa kohinaa, joka luo yhteyksiä eri asioiden välille. Mitä enemmän meillä on kokemusta jostain asiasta, sitä nopeammin intuitiomme luo yhteyksiä. Grenoble Alpesin yliopiston neurotieteilijä Helene Loevenbruck on tutkinut sisäistä ääntä aivokuvauksen avulla. Loevenbruck kertoo sisäisen äänen liittyvän tapaan, jolla aivot käsittelevät toiminnallisia asioita. Jos päätämme ottaa käteemme vesilasin, aivomme tekevät ennen toiminnallista osuutta nopean arvioinnin siitä kuinka vesilasiin tarttumisen tulisi mennä. Aivot tekevät arvion ennen toimintaa siksi, että virheen sattuessa pystyisimme korjaamaan sen nopeasti. Sama liittyy puheeseen ja kieleen. Kun avaamme suumme, muodostamme aivoissamme arvioita siitä, miltä puheen tulisi kuulostaa välttyäksemme virheiltä puhuessamme. Sisäinen ääni liittyy aivokuvauksen mukaan samaan prosessiin, mutta tarkkaa tietoa sen merkityksestä ei ole. Vielä ei myöskään tarkasti tiedetä, miksi sisäinen ääni voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilainen tai sitä ei ole lainkaan. Vaikka sisäistä ääntä ei neurologisesti voida vielä aukottomasti selvittää, on sen psykologista puolta tutkittu enemmän. Sisäinen ääni vie meidät hetkeksi itsemme ulkopuolelle ja tarjoaa perspektiiviä käsiteltävään asiaan. Sisäinen ääni on parhaimmillaan mainio kaveri, joka motivoi ja rauhoittaa. Toisaalta sisäinen äänemme voi myös luoda epäilyä, turhia pelkoja ja huolta. sisäisen äänen positiivisia vaikutuksia on tutkittu muun muassa Durhamin yliopistossa. Psykologian professori Charles Fernyhough tutki sisäisen äänen voimaa urheilijoiden suorituksissa. Urheilijat, joille opetettiin tekniikoita positiiviseen sisäiseen dialogiin, pärjäsivät suorituksissa paremmin, kuin verrokkiryhmä, joille näitä tapoja ei opetettu. Sama toimii meille kaikille muillekin. Sisäisen äänen kuuntelu ja sen ohjaaminen optimistiseen suuntaan valmistaa meitä tulevaan ja rauhoittaa stressitilanteessa. Alkaa olla jo myöhä. Olen miettinyt sopivaa loppua tälle kolumnille jo pitkään, mutta mikään ei tunnu hyvältä. Sisäinen ääneni sanoo: lopeta kolumni siihen, että sisäinen äänesi sanoo niin. Kenties tämä summaakin asian hyvin. Suljen tietokoneen. ? »Urheilijat, joille opetettiin tekniikoita positiiviseen sisäiseen dia logiin, pärjäsivät suorituksissa paremmin.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 8.12.2021 7.30.39 8.12.2021 7.30.39
• Aika: 15.2.–27.3.2022 Paikka: Keilakukko Kuopio, Puijonkatu 19 Pelitapa 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa, lisätiedot osoitteesta paperiliitto.? . Kilpailumaksu 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjoina miehet, naiset sekä parija nelijoukkue. Kilpailuvuorot: ma-to klo 12.00 ja 18.00, pe–su klo 12.00. Muulloin sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Kuopio 017-282 4003 Järjestäjät: Keilaseura Tiimi ja Paperiosasto 55, kilpailun johtaja Timo Mikkonen Tulokset: www.keilakukkokuopio.? Turnauksen majoitusja lisätiedot paperiliitto.? > Jäsenuutiset. 18.00, pe–su klo 12.00. Muulloin sopimukTiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Kuopio 017-282 4003 Keilaseura Tiimi ja Paperiosaskilpailun johtaja Timo Mikkonen www.keilakukkokuopio.? Turnauksen majoitusja lisätiedot Sappi Kirkniemen tehdas onnittelee 115-vuotiasta Paperiliittoa! 1 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 1 Aineistot viimeistään 11.1. Ilmestyy 27.1. Nro 2 Aineistot viimeistään 8.2. Ilmestyy 24.2. Nro 3 Aineistot viimeistään 15.3. Ilmestyy 31.3. Nro 4 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Muutoksia Paperiliiton lomakeskusten käytäntöihin Puralan, Särkelän ja Törmälän lomakeskusten käytäntöihin tulee muutoksia ?.?.???? lähtien. Asiointi: Asioithan vain asiointipisteissä. Lomakeskusten henkilökunta on käytettävissä ma-pe kello ?-??. Päivystys on vain hätätilanteita varten. Maksut: Päiväkävijä maksaa saman aluemaksun kuin vaunualueen yöpyjä. Aluemaksu pitää maksaa jokaiselta alkavalta vuorokaudelta, vaikket yövy. Maksa vierailusi etukäteen. Lisätietoja lomakeskuksista ja niiden maksuista: paperiliitto.? /jasenasiat/jasenedut P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Nro 1/2022 Aineistot viimeistään 12.1. Ilmestyy 28.1. Nro 2/2022 Aineistot viimeistään 9.2. Ilmestyy 25.2. Nro 3/2022 Aineistot viimeistään 16.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4/2022 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5/2022 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6/2022 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7/2022 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 26.9. Äänestä paras kansi ja juttu ???? Paperiliittolehden äänestykseen ??.?.???? mennessä osoitteessa paperiliitto.? . Valitse tämän vuoden paras kansi ja juttu. Myös muu palaute toimitukselle on tervetullutta. • 10/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Vanha tes voimassa enää pari viikkoa. Jeppis kutsui Kaksi hämäläistä lähti länsirannikolle töihin. mobiilijäsenkortti Lataa jäsenkortti puhelimeen. Muovisen kortin käyttö päättyy. Hyvä elämä Riitta Huuhtanen on sitä mieltä, että unelmia on tavoiteltava aktiivisesti sen sijaan, että odottaa niiden jotenkin vain toteutuvan. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 9.12.2021 10.24.41 9.12.2021 10.24.41 Paperiliiton keilailumestaruus Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 9.12.2021 11.12.53 9.12.2021 11.12.53
• Rauhallista joulua kaikille paperiliittolaisille! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 8.12.2021 15.23.42 8.12.2021 15.23.42