www.pasila-lehti.net www.facebook.com/pasila-lehti 4 2023 Kruununhaka-Katajanokka Alle pienemmällä: Kaisaniemi-Kluuvi Aurinkolahti-Kallahti Rastila Meri-Rastila A P KAUPUNKILEHTI ASILA Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla! Hinta € Verkkokaupassamme laaja Valikoima •Nahan-jakengänhoitotuotteita •Nahkatuotteita Shoemakermen Oy Mall Of Tripla Firdonkatu 2A, 00520 Helsinki p. 044 208 1454 Teemme kaikki suutarin työt Lisäksiavain-,teroitus-jakaiverruspalvelu palvelemme liikkeessämme mall of Triplan 1. krs. AukiOlOAjAt Ma-La 9-21 Su suljettu 139 Konstantin Kouzmitchev Sukupolvensa ääni eduskuntaan Optikko Anni Puntala Pasilan puistotie 8 , 00240 Helsinki Avoinna: ma-pe 10-17 Ajanvaraus p. 050 3400 526 anni@annioptikko.fi Anni-optikko Annioptikolta: kevään uudet aurinko lasit moniteho piilolinssit, joilla näkee lähelle ja kauas, ylös, alas ja sivulle uudet linssit omiin kehyksiin tai aurinko laseihin nopeat linssi toimitukset, kotimaiset linssit OTTO MERI Työ, talous, oikeus kaupunginvaltuutettu, oikeustieteen tohtori 142 Varaa aika Luotettavan palvelun erikoishammasteknikko Mannerheimintie 65, Helsinki Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus. Toimipisteet: • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 3 4 | 2023 Ilmainen pysäköinti loppuu useilla kantakaupungin alueilla EsImErkIksI kalasatamassa muutetaan maksullisiksi 300 parkkipaikkaa. Helsingin kaupunki aikoo muuttaa noin 1 400 aiemmin maksutonta pysäköintipaikkaa maksullisiksi kantakaupungissa. Muutokset toteutetaan vuoden 2023 aikana. kyseiset paikat ovat olleet aikarajattuja eli niin sanottuja kiekkopaikkoja. Maksullisiksi muutettavat pysäköintipaikat sijaitsevat pysäköintivyöhykkeellä 2, eli alueella, joilla kadunvarsipysäköinti on entuudestaan maksullista. Esimerkiksi Vallilan teollisuusalueella päätös koskee noin 280 paikkaa, Laakson sairaalan ympäristössä noin sataa paikkaa, Kalasataman ja Tukkutorin seudulla noin 300 paikkaa ja Hernesaaressa noin 175 paikkaa. maksullisiksi muutettavilla pysäköintipaikoilla pätevät muutoksen jälkeen samat pysäköintisäännöt ja -rajoitteet muun muassa hinnan ja enimmäispysäköintiajan suhteen kuin muillakin samojen alueiden paikoilla. – muutoksella edistetään Helsingin ilmastotavoitteiden toteutumista. Päätös on linjassa kaupungin liikenneja ilmastotavoitteiden kanssa, mutta on myös pysäköintipaikkojen käyttäjien etu, tiedotti Helsingin kaupunki helmikuussa 2023. Helsingin kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2016 pysäköinnin uusista maksuvyöhykkeistä. samalla pysäköinnin vyöhykkeillä 1 ja 2 päätettiin luopua maksuttomista, mutta aikarajatuista pysäköintipaikoista. lisäksi Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyllä 2022 valtuustoaloitteen, jossa peräänkuulutettiin kantakaupungin viimeisten maksuttomien pysäköintipaikkojen muuttamista maksulliseksi. – Valtuustoaloitteessa käsiteltiin erityisesti kantakaupungin alueella sijaitsevia paikkoja, joilla maksuton pysäköinti on ollut sallittua enintään 24 tunnin ajan. Niiden lisäksi maksullisiksi muutetaan nyt kaupungin pysäköintipolitiikan mukaisesti myös eräitä paikkoja, joilla on saanut pysäköidä kahden tunnin ajan maksutta. Näitä sijaitsee muun muassa Tukkutorin ympäristössä, kerrottiin kaupungin tiedotteessa. lopulliset liikenneja katusuunnitelmapäätökset pysäköintimuutoksista on tarkoitus tehdä keväällä. tämän jälkeen muutosta aletaan toteuttaa siten, että kaikilla alueilla uudet pysäköintirajoitukset ovat voimassa tämän vuoden aikana. – Pysäköintipaikkojen käyttäjien kannattaakin kiinnittää huomiota päivittyviin liikennemerkkeihin, kaupunki huomautti. HSY:n Sortti-keräysautot kiertävät jälleen 3.4.2023 alkaen. Sortti-keräysautot eivät ota vastaan muuta jätettä. Vie isot kuormat ja muut jätteet Sortti-asemille tai tilaa niille Sortti-nouto. Ohjeet ja aikataulut www.hsy.fi/keraysautot Kierrätetään yhdessä! Otamme vastaan kotiisi kertyneet vaaralliset jätteet, sähkölaitteet sekä metalliromun. mannerheimintien remonttialueen pituus on 2,8 kilometriä mannErHEImIntIEn peruskorjaus alkoi 6. maaliskuuta valmistelevilla töillä, joita ovat esimerkiksi raitioliikenteen ajolankojen poisto sekä työnaikaisten liikennejärjestelyiden rakentaminen. mannerheimintien peruskorjaus tehdään kahdessa osassa, ja sen on arvioitu valmistuvan loppuvuonna 2025. työmaa ulottuu osin myös Mannerheimintien poikkikaduille. Ensimmäisenä korjataan Postikadun ja Runeberginkadun välinen osa vuosina 2023–2024. Loppuvuoden 2024 aikana työt siirtyvät Runeberginkadun ja Reijolankadun välille, kun ensimmäinen vaihe on valmis liikenteellisesti. Peruskorjauksessa uusitaan kadun alla olevat vesiputket, sähkökaapelit ja muu kunnallistekniikka, raitiotiekiskot ja Baanan ylittävä silta sekä rakennetaan Mannerheimintielle yksisuuntaiset pyöräväylät. kyseessä on Helsingin suurin katuremontti. Urakkaalueen pituus on noin 2,8 kilometriä, pinta-alaa on yhteensä noin 102 000 neliömetriä. mannerheimintien vanhin yhä käytössä oleva vesijohto on vuodelta 1877. Uutta vesijohtoa rakennetaan 2,3 kilometrin verran ja uutta sadevesiviemäriä 3,1 kilometrin edestä. Helsingin toiseksi vanhin silta uusitaan – Baanan ylittävä Mannerheimintien silta on vuodelta 1894. Mannerheimintie helmikuussa 2023. teina Ryynänen / heLsingin kaupunki Ensimmäisenä korjataan Postikadun ja Runeberginkadun välinen osa vuosina 2023–2024 Kansan edustajiksi pyrkii paljon kunnan valtuutettuja Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kansanedustajan tehtävät kiinnostavat kuntien luottamushenkilöitä, ja kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä. Eduskunnan päätöksistä valtaosa vaikuttaa suoraan kuntalaisten elämään, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Kansanedustajaksi ehdolla olevat kunnanvaltuutetut edustavat yleisimmin perussuomalaisia, SDP:tä, Kokoomusta ja keskustaa.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Suomi on tunnettu maailman parhaasta peruskoulusta. Ulkomailta asti on käyty tutustumassa suomalaiseen peruskoulujärjestelmään ja sen aikaansaamiin lasten oppimistuloksiin. Suomi oli pitkään Pisa-tulosten kärjessä. Vuoden 2006 jälkeen suunta on kuitenkin ollut laskeva. Oppimistulosten laskuun on nyt korkea aika puuttua. Helsingin koulujen välisistä eroista on puhuttu paljon viime aikoina. Keskustelun käynnisti tieto siitä, että kaupunki olisi lakkauttamassa painotut luokat. Lakkauttamisen tavoitteena oli puuttua koulujen väliseen ja osin koulujen sisäiseen eriytymiskehitykseen. Tavoite koulujen välisten erojen kaventamisesta on hyvä, mutta esitetty ratkaisu oli huono. Painotetut luokat mahdollistavat lapsille heidän omiin mielenkiinnon kohteisiinsa ja vahvuuksiinsa panostamisen. Ratkaisuja täytyykin etsiä muualta. Koulujen välisten erojen taustalla on ensinnäkin suomea toisena kielenä puhuvien lasten eli S2-oppilaiden jakautuminen epätasaisesti koulujen välillä. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on ollut kaavoitus. Kaupungin vuokra-asunnot ovat keskittyneet vahvasti tietyille alueille. Sittemmin kehitykseen on puututtu, mutta osin liian myöhään. Tämä on johtanut siihen, että tietyissä kouluissa ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrä on hyvin pieni, kun taas osassa koulussa S2-oppilaiden määrä on lähes tai jopa yli puolet. Omistusasuntojen rakentamista vuokratalovaltaisille alueille täytyy jatkaa ja kaupungin vuokra-asunnot rakentaa tasaisemmin eri alueille. Tämän ohella on syytä tarkastella, missä määrin vanhoista ja peruskorjausikään tulevista vuokrataloista voidaan luopua ja kaavoittaa tilalle moderneja omistusasuntoja. Tutkittu tieto osoittaa, että kaupungin vuokraasunnot johtavat alempien sosioekonomisten ryhmien kasaantumiseen tietyille alueille. Edellä esitetyn lisäksi koulujen oppilaaksiottoalueita eli rajoja, jotka määrittävät mihin kouluun lapsi menee, täytyy arvioida uudelleen. Tavoitteena tulisi olla, että eri kouluihin tulisi tasaisesti eri sosioekonomisista ryhmistä tulevia lapsia. Menneet kaavoituspäätökset yhdistettynä nykyisiin oppilaaksiottoalueiden rajoihin ovat johtaneet koulujen välisten erojen kasvamiseen. Tulevaisuudessa tavoitteena tulee olla, että kaikki Helsingin peruskoulut ovat paikkoja, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada riittävät valmiudet toiselle asteelle siirtymistä varten. Vanhempien asuinpaikka ei saa ratkaista sitä, minkälaista opetusta lapsi tulee koulutiensä alkutaipaleella saamaan. AjAn TAsAllA Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Suomen Asiakastiedolle satojen tuhansien seuraamusmaksu perusteettomista maksuhäiriömerkinnöistä Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio on määrännyt Suomen Asiakastieto Oy:lle 440 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun, sillä yhtiö ei ollut poistanut luottotietorekisteristä puutteellisen menettelytavan vuoksi tallennettuja perusteettomia maksuhäiriömerkintöjä. Seuraamuskollegio korostaa, että maksuhäiriötietojen käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten oikeuksille ja vapauksille. ”Virheelliset maksuhäiriömerkinnät voivat johtaa esimerkiksi siihen, että henkilö ei saa vuokra-asuntoa tai kotivakuutusta. Usein kyse on raskaassa elämäntilanteessa olevien tiedoista, jolloin omista oikeuksista huolehtimiseen ei välttämättä ole voimavaroja”, tietosuojavaltuutettu Anu Talus toteaa. – monikieliset vaalikeskustelut tavoittavat entistä laajemmin Ylen vaalisisällöt ovat kaikille YlE TarjOaa eduskuntavaalien aikaan laajan kattauksen saavutettavaa vaalisisältöä televisiossa ja Yle Areenassa. Ylen eduskuntavaaliohjelmisto alkaa televisiossa torstaina 16.3. pienpuoluetentillä ja päättyy tulosiltaan vaalipäivänä sunnuntaina 2.4. Kaikki vaaleihin liittyvät suomenja ruotsinkieliset lähetykset ohjelmatekstitetään. Yle Areenasta löytyy myös viittomakielinen tulkkaus rinnakkaislähetyksenä suurimmasta osasta vaaliohjelmia. Yle tuottaa vaalikeskustelun myös selkosuomeksi sekä vaalivideoita selkoruotsiksi. Ensimmäistä kertaa vaalilähetysten historiassa Yle tuottaa vaalikeskustelut kotimaisten kielten lisäksi neljällä eri kielellä. Kieliksi on valittu arabia, englanti, somali ja venäjä. “Kyseiset kielet kuuluvat maamme yleisimpiin vieraisiin kieliin. Omankielisellä informaatiolla tavoitamme entistä laajemmin kansalaisia, jolloin kiinnostus vaaleja sekä äänestämistä kohtaan toivottavasti kasvaa”, monikielisten keskustelujen vastaava tuottaja Marko Krapu kertoo. Suomessa asuu noin 460 000 ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Tämä on yli 8 prosenttia koko väestöstä. Vieraskielisten määrä tulee lähivuosina vain kasvamaan. Selkokieltä tarvitsevia on Suomessa yhteensä 650 000–750 000, ja kielestä hyötyvät etenkin maahan muualta muuttaneet kansalaiset. Monikielisissä vaalikeskusteluissa käydään läpi ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja kunkin kieliryhmän näkökulmasta. Vieraina lähetyksissä on eri alojen asiantuntijoita ja kokijoita. Englanninkielisen keskustelun juontaa Zena Iovino, arabiankielisen Esraa Ismaeel, venäjänkielisen Levan Tvaltvadze, selkosuomeksi Tuukka Lukinmaa ja somaliksi Wali Hashi. “Suomessa asuu kymmeniä tuhansia eri maista muuttaneita venäjänkielisiä, mutta vain harva heistä äänestää. Moni heistä ei seuraa Suomen politiikkaa, eikä koe voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan. Ohjelmassa haluamme keskustella täällä asuville venäjänkielisille oleellisista asioista, ja sitä kautta lisätä äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta politiikkaan”, venäjänkielisen keskusteluohjelman juontaja Levan Tvaltvadze sanoo. Myös vaalikoneesta pyritään tekemään mahdollisimman saavutettava eri päätelaitteilla. Ehdokkaan on lisäksi mahdollista liittää tekstiperusteluihin linkkejä videomuotoisiin vastauksiin. Vaalikone julkaistaan kuudella eri kielellä. Suomen ja ruotsin lisäksi vaalikone löytyy englanniksi, venäjäksi, pohjois-saameksi ja arabiaksi. Vaalikone osoitteessa yle.fi/ vaalit. kuvassa monikielisten vaalikeskustelujen juontajat vasemmalta oikealle: esraa ismaeel (arabia), Wali hashi (somali), Levan tvaltvadze (venäjä), Zena iovino (englanti) sekä tuukka Lukinmaa (selkosuomi). Vaalikone osoitteessa yle.fi/vaalit Maailman paras peruskoulu myös tulevaisuudessa SOLISTEINA: Jyrki Anttila, Tiina Vahervaara, Emilia Vesalainen-Pellas, Hannakaisa Nyrönen, Jouni Kokora, Vikke Häkkinen kapellimestari: Mikael Loponen juontaa: Aarno Cronvall helsinki | Johanneksen kirkko | 16.4.2023 klo 17:00 LIPUT: 48,50€ YLI 10 HENGEN RYHMILLE LIPUT 40,00€ JYRKI.T.ANTTILA@GMAIL.COM | 044 980 1167 | WWW.OPERART.FI Liput: 52,00€ Ticketmaster.fi ja myyntipisteet / Ryhmät min. 10 hlöä 44,50€ Ryhmämyynti: ryhmat@musiikkitalo.fi, puh. 020 707 0426. Lisätietoja: tuottaja@operart.fi, puh. 044 980 1167 (J. Anttila)
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 4 | 2023 Lento matkustaja määrät rajussa kasvussa Finavian mukaan matkustajamäärä kasvoi 187 prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021, jolloin koronapandemian aikaiset matkustusrajoitukset olivat vielä voimassa. Tänä talvena matkustetaan lämpimiin kohteisiin, kuten Kap Verdelle, Egyptiin, Meksikoon ja Thaimaahan. Myös reppureissaajien kestosuosikkeihin, kuten Intiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan lennetään edelleen paljon. Asuntoja on nyt myynnissä viidennes enemmän Etuovessa oli tammikuussa myynnissä pyöreästi 51 300 asuntoa. Vuoden 2022 tammikuussa kohteita oli myynnissä 43 600. Tarjontamäärä on kasvanut vuoden aikana 17,5 prosenttia. ”Asuntomarkkinoilla on tapahtunut selvää piristymistä ja helmikuun kauppamäärissä näkyy selvää nousua tammikuuhun verrattuna”, kertoo SpKodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – maaliskuussa tapahtuu 11 prosenttia koko vuoden kaatumisvahingoista Vuoden vaarallisin jalankulkusää on nyt Tammi-maaliskuun välinen aika on vuoden tapaturma-alttein ajankohta kaatumisvahingoissa, sillä tällä ajanjaksolla sattuu eniten kaatumisonnettomuuksia ja niistä maksetaan eniten vahingonkorvauksia. Yli viidesosa korvatuista kaatumisvahingoista on niin vakavia, että ne vaativat magneettitutkimuksen tai muun kuvantamistutkimuksen, kertoo Pohjola Vakuutuksen vahinkodata. Useimmiten kaatuessa loukataan polvi tai olkapää. – Erityisesti maaliskuussa 2022 oli varsinainen pääkallokeli, sillä 14 prosenttia viime vuoden henkilöasiakkaille sattuneista kaatumisvahingoista tapahtui kyseisen kuukauden aikana. Yksistään tuolloin meiltä korvattiin henkilöasiakkaille noin 2000 kaatumisiin ja liukastumisiin liittyvää tapaturmavahinkoa, kertoo Pohjola Vakuutuksen henkilökorvauspalveluista vastaava johtaja Kari Kujala. Yleisimmin talven kaatumisonnettomuuksissa loukataan polvi tai olkapää, mutta myös ranne, nilkka ja pää satutetaan usein. Vahinkojen määrä ja kaatumiseen liittyvät riskit kasvavat tilastollisesti selvästi yli 50-vuotiaissa. – korvatuista henkilöasiakkaille tapahtuneista kaatumisvahingoista lähes jokainen vaatii lääkärinhoitoa ja yli viidesosa magneettitutkimuksen. Leikkaukseenkin päätyy tilastojen valossa noin seitsemän prosenttia kaatuneista, Kujala sanoo. lauanTai on Viikon Vaarallisin päiVä Tapaturmat sattuvat tilastollisesti useimmiten vapaaajalla, ja viikonloppu korostuu myös kaatumisvahingoissa. Lauantaisin nähdään suurin piikki viikon aikana tehdyissä vahinkoilmoituksissa. – lauantaisin sattuu eniten ympäri vuoden. Tätä selittää osaltaan se, että ihmiset ovat liikkeellä aktiivisesti ja moni myös viettää vapaapäivää urheillen. Sekä huono että hyvä sää lisäävät tapaturmia, Kujala kiteyttää. arkipäivistä eniten kaatumisvahinkoja tapahtuu maanantaisin. Kujala kehottaakin varaamaan riittävästi aikaa siirtymiin, keskittymään kävelemiseen ja huolehtimaan oikeanlaisista talvijalkineista. – Tällaisella säällä nastat kengissä ovat enemmän kuin paikallaan ja kiirettä kannattaa välttää. lähivuosikymmeninä liukas sää tulee todennäköisesti hajaantumaan tasaisemmin pitkin talvea, sillä Ilmatieteen laitos on arvioinut, että ilmastonmuutoksen seurauksena talven sääoloista tulee erityisesti Eteläja Länsi-Suomessa epävakaat ja rikkonaiset. TG B 55 EF I LE D ? +t k 6 9 9 Ra ho itu kse lla alk .14 9?/ kk. ? +t k 78 90 T G B 55 E FI S P E C IA L E D IT IO N FU LL LE DAj ov alo t, Ve to ky ky yli 92 0k g, Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . ER IK O IS ER Ä! T R A K T O R I M Ö N K I J Ä T 26 ? Ma xx is Bi g Ho rn 2.0 re nk aa t, KA TS O KO KO VA LI KO IM A w w w .ra lly .fi Ei aj ok or tti a. Te ho ka s 60 V 10 00 W m oo tto ri. 3 No pe us al ue tta , 10 km -1 7k m -2 5k m /h . Pa kk i. LE Dva lo t! N O P E IL L E m o le m p ii n : K A U P A N P Ä Ä L L E ! (a rv o 34 0? ) Ta ka B ox i, ta ka te lin e ja su oj ap ei te Ra ho itu kse lla alk . 159 ?/k k. T G B 10 00 V -T W IN LT X U U TU U S! ? +t k 8 8 9 OH JA US TE HO ST IM EL LA O ta m m e va ih do ss a m ön ki jä t, m oo tto rip yö rä t, au to t ym . Ta sa us py örä stö tak an a, 1x 4 ve to 4-v eto + 10 0% luk ko ed es sä . Pik as ää de ttä vä t isk uv aim en tim et. MA XX IS 26 " Re nk aa t + 14 De sig n va nte et. P R O A B S 80 km /h Ka ik ki 2 he nk ilö ä. OH JA US TE HO ST IM EL LA ? +t k 7 9 9 Ra ho itu kse lla alk .15 9?/ kk. 14 ? Ch ro m e de sig n alu m iin iva nt ee t, TG B 30 00 lb s sä hk öv in ss i se kä pe rä va un upi st ok e! OH JA US TE HO ST IM EL LA 13 99 ? +t k Ov h. 15 99 0? +t k Ra ho itu kse lla alk . 265 ?/k k. 83 Hv . Ve tok yk y yli 12 00 kg . SÄ HK ÖM OP OJ EN ME RC ED ES ! Iso in ka up pa ka ss i jol la sa a aja a ilm an ajo ko rtt ia! (e nn en 19 85 sy nty ne et! ) Lu kit tav a tak aB ox i Til avu us 47L . 10 ? Ma rkk ino ide n hie no in 10 00 cc tra kto ri työ hö n ja va pa a aik aa n! K at ta va va ki ov ar us te lis ta na hk av er ho ilu n lis äk si ra di o, lä m m ity sl ai te , ke sk us lu kk o, sä hk öi kk un at , pe ru ut us ka m er a, au to m aa tt is es ti sy tt yv ät LE D aj ov al ot ed es sä ja ta ka na . Jo us itu s on pe hm eä ja an ta a m uk av at ky yd it m yö s pä äl ly st äm ät tö m ill ä te ill ä. K aa su ka hv a oi ke al la kä de llä ja ja rr ut sa rv ie n ka hv oi ss a. Ja lo ill a ei ol e m itä än to im in to a! U U TU U S! SÄ H K Ö SK O O TT ER I Ta ku u 2 v. k a k s i v e rs io ta : Tä ys au to m aa tti , pa kk i Au to iss ak in kä yt et yt HU IP PU Li th iu m Li Fe PO 10 Ah AK UT , te ho 6,4 Kw , 64 V Ma x. ajo m at ka jo pa 15 km lat au ks ell a! Pi ka lat au s 2,5 h 16 A su lak e La tau s 10 A su lak e (n or m aa li pi st or as ia) N Y T K Ä Ä N T Y V Ä L L Ä K U S K IN IS T U IM E L L A ! 99 90 ? +tk Te ho ka s 3K w m oo tto ri T A K U U 2 v. Ma x.n op eu s: 45 km /h Re kis te rö ity : 2 he ng ell e Ka nt av uu s: 19 kg Pa in o: 32 kg Vä rit : Me tal li pu na in en ja sin in en T IL A A E S IT E ! S Ä H K Ö M O P O PY R K IJ Ä E4 00 30 Ah Li th iu m ak ul la jo nk a vo i la da ta ko to na ta i pa ik al la an ni in ku in sä hk öp yö ris sä on . Aj om at ka 70 -8 km . Vä rit : Pu na in en ta i Ho pe a. Ra ho itu ks el la al k. 99 ?/ kk . 23 50 ? Ly ijy ge el ia ku t. Aj om at ka 50 -6 km . Vä rit : Pu na in en ta i Pr on ss i. 18 50 ? Ra ho itu ks el la al k. 75 ?/ kk . T ila u sn ro 16 10 3 1 2 Ra ho itu ks el la al k. 17 9? /k k. U U TU U S! 6va ih de tta . Al um iin iru nk o, ka nt av uu s 15 kg , Ko rit ta ka na ja ed es sä . Va lo t. 20 " Ke nd a 1, 95 re nk aa t. To de lla he lp po aj aa ! V oi aj aa po lk im is ta po lk em al la ta i ka as uk ah va a kä än tä m äl lä . M ax . aj om at ka 10 012 km , 36 V 16 Ah Li th iu m ak ku . Ta ku u 2 v. 27 90 ? Ra ho itu ks ell a alk . 99 ?/k k. Ti la u sn ro 16 00 9 3 -P yö rä S ä h k ö p yö rä /S ä h k ö m o p o ! PY RK IJ Ä Ta ka le ve ys va in 65 cm , pa in o 23 kg . LA AD UK KA AT KO TI M AI SE T PY RK IJ Ä SÄ HK ÖP YÖ RÄ T! JA Z Z S A M B A 19 99 ? 16 99 ? Li sä va ru st ee na na st ar en ka at al um iin iv an te ill a. O ta m m e va ih do ss a au to ja . M OD UL AR BO X OY K ar ta no nh er ra nt ie 9, 02 92 E S P O O ke hä III M Ö N K I J Ä C E N T E R Av oi nn a: Ar k. 10 -1 7, La 10 -1 3 Til au ks et ja tie du st elu t pu h. ta i spo st illa : my yn ti@ ral ly. fi 09 59 5 51 04 55 3 24 28 ta i ne tis tä ww w. ra lly .fi siv ui lta M ei llä ta ku u, va ra os at ja hu ol to pe la a va rm as ti! Su om es sa yl i 15 hu ol to pi st et tä . T IL A A H E T I O M A S I! N O P E A T T O IM IT U K S E T R A H D IL L A K O T II N A S T I! T W IS T 24 90 ? 5 v. RU NK OT AK UU LL A! S A LS A 23 90 ? Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. Rah oitu kse lla alk. 59? /kk. Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. Rah oitu kse lla alk. 69? /kk. K AT SO K O K O VA LI K O IM A w w w .r al ly .fi IS O 50 70 50 70 tammi-maaliskuussa sattuu eniten liukastumisonnettomuuksia. Lauantai on viikon vaarallisin päivä.
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Verohallinto löysi yli puolimiljardia euroa ilmoitta mattomia veroja Sähkönkulutus laski helmi kuussakin Verohallinto löysi viime vuonna verovalvonnassaan yhteensä 534 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Se on 36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. ? Olemme paremmin onnistuneet löytämään merkittävät veroriskit ja kohdentamaan toimenpiteet oikein sinne, missä riskit ovat suurimmat. Tämä on paitsi verokertymän kannalta vaikuttavampaa myös tehokkaampaa työajan käyttöä, Verohallinnon ohjausja valvontajohtaja Marko Myllyniemi sanoo. Sähköä käytettiin aiempaa säästeliäämmin myös helmikuussa. Lämpötilakorjattu säästö oli viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ”Talvikuukausien ajan sähkö on Suomessa riittänyt hyvin. Suotuisan sähkösään, tuotantoyksiköiden ja siirtoyhteyksien luotettavan toiminnan lisäksi todella iso kiitos kuuluu kaikille suomalaisille, jotka ovat sähkön käytössään säästäneet ja joustaneet”, Fingridin käyttötoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Rauhala painottaa. Itkettävän ihana sipuli SIpulI on ykSI syödyimmistä kasviksistamme. henkeä kohti syömme sipuleita noin viisi kiloa vuodessa. kokeile Maaja kotitalousnaisten vinkkejä, joiden avulla sipulin käsittely ei itketä. Jo ISoäIdIt Sen tIeSIVät Sipulit sisältävät runsaasti flavonoideja, joista saat vastustuskykyä viruksia ja bakteereita vastaan. Tehokkaimmin taudinaiheuttajia vastaan taistelee sipulin sisältämä antioksidantti kversetiini. Lisäksi sipuleissa on B-ryhmän vitamiineja, Cja K-vitamiineja, kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia, sekä kuitua. Sipulin suojaravintoaineet yhdessä monipuolisen, kasvispainotteisen ruokavalion kanssa auttavat alentamaan kolesterolitasoa, vahvistamaan immuunijärjestelmää sekä osaltaan ehkäisemään sydänja verisuonitautien syntyä. Ei siis ihme, että sipulimaidolla on entisaikaan torjuttu tai lievennetty flunssaoireita. Ihan Ilman kyyneleItä? Kun sipulin solukko rikkoontuu, käynnistyy kemiallinen reaktio ja kyyneleitä muodostavia rikkiyhdisteitä vapautuu. Pitääkö sipuleita leikatessa varautua uimalasein vai miten ne saisi leikattua kyynelehtimättä? hienonna sipulit aina erittäin terävällä veitsellä. Se rikkoo solukkoa vähiten. Kiinnitä myös leikkaustapaan huomiota: Älä hakkaa leikkuulaudalla tai silppua leikkurilla. Sipulin solukko ja rakenne menevät hakatessa mössöksi ja maku sekä rakenne kärsivät. Sipulisilppu voi mennä jopa limaisen tuntuiseksi ja kitkerän makuiseksi, tarJoa kahdenlaISIa SIpuleIta JauhelIhapIhVIen taI kaSVISJauhISpIhVIen kanSSa! pIkapIkkelöIty SIpulI G M V 8 sipulia (esim. punasipulia) pikkeliliemi 1 dl etikkaa 2 dl sokeria 3 dl vettä 1. Valmista ensin pikkeliliemi. Laita kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna siihen asti, että sokeri sulaa. Huom! Lientä ei tarvitse kiehauttaa tai keittää. 2. Kuori ja viipaloi sipulit. Laita sipulit puhtaaseen kannelliseen astiaan ja kaada pikkeliliemi päälle. Hölskyttele sipuleita astiassa ja anna marinoitua vähintään puoli tuntia ennen tarjoilua. Puhtaassa, steriloidussa astiassa pikkelöidyt sipulit säilyvät hyvin jääkaapissa vähintään kaksi viikkoa. karamellISoIdut SIpulIt G M V 8 sipulia (kepasipuli, 2 rkl tummaa esim. ruokosokeria makea sipuli) 1 tl suolaa 1 rkl öljyä 2 dl vettä 2 rkl omenaviinietikkaa 1. Kuori ja viipaloi sipulit. 2. Paista sipuliviipaleita öljyssä miedolla lämmöllä paistinpannulla. Sipulit saavat ruskistua hieman. 3. Kun sipuleissa on väriä, lisää loput ainekset joukkoon ja hauduttele sipuleita puolisen tuntia. Karamellisoidut sipulit säilyvät kylmässä parin viikon ajan. mikä ei ole toivottavaa varsinkaan raakana tarjottavassa sipulissa. toinen vinkki välttää kyyneleitä on leikata sipuli kylmänä. Kylmä sipuli ei itketä yhtä paljon kuin huoneenlämpöinen. Pidä sipulia ennen leikkaamista hetken aikaa pakastimessa tai upota kylmään veteen viilenemään. mahanpuruJa SIpulISta? Moni pitää sipulin mausta, mutta saa siitä vatsavaivoja tai närästystä. Kokeile käyttää sipuleita käsiteltyinä ja välttele raakaa sipulia. Marinoidut, pikkelöidyt, karamellisoidut, kuivatut ja kuullotetut sipulit käyvät monen vatsalle paremmin. Sipulien maku ei käsitellessä huonone. Päinvastoin, kypsennettäessä makeus pääsee oikeuksiinsa ja maku pyöristyy. Sipuli säilyttää myös hyvät ravintoaineensa. Jos kuullottamisesta tai muusta käsittelystä huolimatta sipuli ei sovi vatsalle, sitä täytyy välttää. Esimerkiksi FODMAP-ruokavaliossa sipulin käyttöä rajoitetaan. Kokeile silputtua ruohosipulia sekä kevätja purjosipulin vihreitä osia, jos kaipaat ruokiin sipulin makua, mutta vatsasi oireilee sipulista. Ma a j a kot i ta Lou s nais t en k e sk u s ry / k at i L a sz ka MuMMon PönttöPuLinat tänä talvena on ollut hyvät hiihtokelit. Lehdet toitottavat sitä ja ystäväni ja tuttavani kehaisevat hiihtäneensä tänä talvena enemmän kuin koskaan aiemmin. Koen itseni syrjäytyneeksi hiihdon takia. Ryhmän paine on niin kova. Joko hiihdät hullun lailla tai olet vetelä, laiska ja et hoida itseäsi kunnolla. Saat syyttää itse itseäsi, jos tauti kohta jäytää sisimpääsi. Enhän enää pariin vuoteen ole ottanut menolautoja esiin. Hiihtämiseni loppui kuin seinään. Olinhan silloin iloisesti hiihtämässä. Mielessä Eino Leinon runo: hyvä on hiihtäjän hiihdellä jne edespäin. Aurinko paistoi, täysin sininen taivas ja latu upeasti aurattu. Pikku näppylä eli mäki tuli vastaan, mutta ajattelin ottaa sen omilla taidoillani, joihin uskoin vakaasti. Hyvinhän se meni, mutta aivan mäessä alhaalla jostain kumman syystä tasapainoni ”sakkasi”. Pyllähdin lumihankeen. Siitähän se tuskien taival alkoi. En sitten millään päässyt ylös. Pyörin ja pyörin. Aloin todella pelätä, että viimeiset hetkeni olisivat käsillä. Tietysti kännykkäni oli jäänyt keittiön pöydälle. Se siitä sitten. Mieleeni tuli, kun edellisen kerran olin tiukassa tilanteessa. Olin parkkeeraamassa autoani autotalliin ja menin avaamaan ovea. Astuin sadevesikaivon päälle. Sen muovinen ritilä hajosi painostani. Toinen jalkani upposi yli polvea myöten kaivoon. Kännykkäni oli parin metrin päässä autossa. Yritin pyörimällä päästä kaivosta ylös. En päässyt. Tajusin hetkessä, ettei kukaan tulisi keskellä pakkastalvea ja kohta talvista pimeyttä pelastamaan minua. Isäni kertoi sodan tiukissa paikoissa huutaneensa äitiä, minä mökkitalkkariani. Kukaan ei tulisi. Järkeilin ainoan keinon päästä ylös. Minun olisi nostettava itseni käsieni varassa ylös. Muuta keinoa ei olisi. Kirosin ihrakiloni. Pari yritystä meni harakoille, sitten keskityin kuin urheilijat. Sain uskomattomat voimat, kun taistelin hengestäni. Ja pääsin ylös. Sen jälkeen sain aivan hirveän vapinakohtauksen. Sauna ja löylyt ja vapinakohtauskin oli ohi. Niinpä, niin. Lumihangessa pyöriessäni en nähnyt, että toinen hiihtäjä läheni pyllistämispaikkaani. Hän oli herrasmies ja kysyi saako hän auttaa. Sai. Kyllä häneltäkin voimaa vaadittiin, että sai sadat kiloni ylös sieltä hangesta. Mutta hän sai kuin saikin! Kiitin kovasti ja katsoin, kun hän riuskin vedoin hiihti eteenpäin. Päätin, että tämä olisi viimeinen kertani menolaudoillani. Ei koskaan enää! Ystävättäreni ihmetteli, etten ollut käyttänyt tilaisuuttaa hyväkseni. Miten, ihmettelin! No komea, lihaksikas mies, eikös olisi kannattanut yrittää, hän sanoi. Katsoin häntä halveksivasti. Eikö ole tuollaisilla asenteilla mitään rajaa! Tunsinhan itseni huonoksi alisuorittajaksi. Hänenkö olisi pitänyt käyttää hädänalaista asemaani hyväkseen, kysyin? Minä, tasavertaisen parisuhteen kannattaja henkeen ja vereen! Niinpä sanoi ystävättäreni ja katsoi parhaimmakseen vaieta! Sanon kuin Suomi perustellessaan Natoon liittymistä. Ei koskaan enää eikä yksin! elina kuosmanen mä oon, mikä oon… että kaikkien 45:n lähilehtemme yhdistetty lukijamäärä tekee meistä ylivoimaisen vahvan lähilehtiperheen pääkaupunkiseudulla? Olemme ylpeitä siitä, että olemme niin suosittuja, että kanavasta riippumatta harvalla medialla on enemmän lukijoita, katsojia tai kuuntelijoita kuin meillä. Varaa näkyvyytesi Parhaille paikoille! 2023 TIESITKÖ? Ilmoitusmyynti Pentti Sirviö Puh. 045 261 0240 pentti.sirvio@letterbox.fi www.letterbox.fi
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 4 | 2023 heikki viljan työ on naurattaa Variksenpelättimestä stand up -koomikoksi Putkiremontin siirtäminen voi tuoda osakkaalle kymmenien tuhansien eurojen lisälaskun NaurattamiNeN oN totista työtä, jos ammattinimike on stand up -koomikko, kuten heikki viljalla. kymmenen vuotta ihmisiä työkseen naurattanut mies tietää, mikä ihmisiin uppoaa, mikä ei. ei siis ihme, että keikkoja kertyy noin 150 vuodessa. taloyhtiöN remoNttieN hinnat ovat nousseet kasvavien rakennuskustannuksien myötä. hintakeskusteluissa unohdetaan kuitenkin yhä remonttien siirtämisestä koituva hintalappu, joka on yli nelinkertainen rakennuskustannusten nousuun verrattuna. heikki Vilja tekee vitsiä siitä, mistä tietää eniten, siis omasta itsestään ja myös perheestään. -Arkiset asiat uppoavat ihmisiin hyvin. Ennen käytin paljon myös lasten sattumuksia aiheena, mutta niistä olen nyt luopunut, kun ovat jo isoja. Saattaisi joku heidän kaverinsa osua keikalle. Koomikon ura ei suinkaan ollut Heikin lapsuuden unelma, niitä olivat cowboy ja Lemmenlaivan kapteeni. -Ehkäpä juuri se johdatti minut näyttelemään. Ja kun tarpeeksi varhain aloittaa, voi jotain oppiakin. Ensimmäinen roolini oli variksenpelätti. Sitä näyttelin Ihmemaa Ozissa Malmin Työväen teatterissa. Menin sinne muistaakseni vuonna 1989, 11-vuotiaana. Taisin kyllä sitä ennen olla jo Velho ja Leijona -näytelmässäkin, mies tarkentaa. Työväenteatterista lähti into näytellä ja Heikki valmistui Teatteri-ilmaisun laitokselta teatteritaiteen maisteriksi. Teatterialan opetustyötä hän teki pitkään, ja samalla näytteli teatterissa, televisiossa ja elokuvien sivurooleissa. Erityisesti komediat tuntuivat omilta. -VHS-kaseteilta kelasin aikanaan Eddie Murphyn juttuja ja ajattelin että Wau! Kun stand up sitten rantautui Suomeen, kävin katsomassa keikkoja ja tunsin löytäneeni oman juttuni. Kavereiden juhlissa ilmoittauduin aina vapaaehtoiseksi ohjelman esittäjäksi. Sehän oli hyvää harjoitusta alalle, Heikki hymähtää. Viimeiset kymmenen vuotta Heikki Vilja on työkseen naurattanut ihmisiä. Live stand up -keikkojen lisäksi hänet on voinut nähdä myös tv-ohjelmissa. Ylen Naurun tasapaino ja Nelosen Stand Up! tekivät hänet monille tutuksi ja muun muassa Marja Hintikka Livessä hän toimi yleisölämmittelijänä. -Stand uppia voi harjoitella vain yleisön edessä. Koskaan ei voi etukäteen olla varma mikä toimii, sillä se riippuu myös yleisöstä. Yksityiskeikoilla on helpompi tehdä taustatyötä yleisörakenteesta ja yrityskeikoilla yleensä aina kysynkin, onko toiveita tai vastaavasti aihealueita, jotka jätetään rauhaan, Vilja kertoo. Vilja on esiintynyt niin klubeilla, joissa yleisöä saattaa olla satakunta ihmistä, teattereissa noin 300 ihmisen edessä, että konserttisaleissa, joissa kuulijoita voi olla jopa 1500, kuten Logomon kahdessa loppuunmyydyssä illassa oli. – Ne olivat kylläkin yhteiskeikkoja, en minä siellä yksi vitsiä heittänyt. Viljan mukaan stand up toimii hyvin myös isoissa saleissa, vaikka itse hän pitääkin eniten teattereissa toteuttavista illoista. – Niihin yleisö tulee varta vasten kuuntelemaan, ei istumaan kaljatuopin äärellä ja juttelemaan, kuten klubeilla saattaa olla. Stand upissa aiheet eivät vuosien varrella ole niinkään muuttuneet, mutta käsittelytapa on. -Politiikan minä jätän yleensä suosiolla väliin, siinä muutoksia tapahtuu niin tiuhaan, että sisältö olisi äkkiä vanhentunutta. Yleensä saatan esittää vuoden ajan suunnilleen samaa materiaalia, aina jotain uutta on mukana ja jotain jää pois. Settiä on pakko uudistaa, jotta olisi aiemminkin käyneille uutta tarjolla. Mutta arkikomiikka on se, mikä itselläni toimii parhaiten, Heikki Vilja pohdiskelee. Omista seteistään hän on ylpein sisustuslehdestä tekemästään sketsistä, se oli täysin omaa materiaalia, jota hän kehitteli vuoden verran. -Minun käsikirjoitukseni tapahtuvat ranskalaisilla viivoilla. Keikoille teen rungon, jota sitten improvisoin yleisön mukaan. Parhaat ideat Heikki kertoo saavansa pitkillä kävelylenkeillä. Toinen harrastus on padel, mutta silloin mietitään peliä, ei showta. teija Loponen PutkiremoNtiN kokoNaiShiNtaaN Vaikuttaa moNi tekijä Kevyimmillään taloyhtiön putkiremontti voi tarkoittaa pelkkien viemäriputkien uusimista. Raskaimmillaan siinä uusitaan viemärija käyttövesiputkien lisäksi myös märkätilat sekä sähköja ilmanvaihtojärjestelmät. Myös yleisiä tiloja voidaan korjata tai uusia remontin yhteydessä. ’’Raskas toteutus voi maksaa Pääkaupunkiseudulla sijaitsevan 40 m 2 huoneiston omistajalle nykyhinnoin 60 000 euroa ja kevyt 40 000 euroa. Jokainen keksisi noille säästetyille 20 000 eurolle varmasti muuta käyttöä’’, tiivistää Raksystemsin rakennuttamisen ja valvonnan osastonjohtaja Jarno Nurminen. ’’Mikäli hankkeeseen joudutaan lisäämään hätäkorjauksia eli esimerkiksi putkivuotojen korjauksia, nousee remontin kokonaishinta entisestään’’, jatkaa Raksystemsin projektipäällikkö Jari Kauppinen. eniten putkiremontin hintaan vaikuttaa remontin sisältö eikä markkinatilanne ’’mikäli remonttia siirretään jatkuvasti hintojen laskun uskossa, hanke voidaan toteuttaa lopulta vain raskaimmalla tavalla. Silloin remontti on keskimäärin 30 % kalliimpi toteuttaa. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat taas vuodessa vain 6,4 %’’, tiivistää Nurminen. aiNoa oikea SääStötoimeNPide oN toteuttaa remoNtti ajallaaN Sisällön lisäksi taloyhtiön putkiremontin kokonaishintaan vaikuttavat kiinteistön rakenneratkaisut, markkinatilanne sekä valittujen rakennusja pintamateriaalien laatu. Taloyhtiön osakkaat voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan kaikkiin remontin hintaan vaikuttaviin tekijöihin markkinatilannetta lukuun ottamatta. ’’kiinteistön rakenteet eivät ole ikuisia ja putkiremontti on jossakin vaiheessa kuitenkin ajankohtainen. Miksi remontteihin ryhdytään vasta viime tipassa, vaikka ajallaan toteutettuna niillä säästettäisiin huomattava summa rahaa?’’, Nurminen toteaa. rakennustiedon RT-kortiston mukaan kiinteistön käyttövesija viemäriputket tulisi vaihtaa uusiin keskimäärin 40–60 vuoden iässä ja märkätilat 30 vuoden iässä. Tarkempi putkiremontin ajankohta saadaan selville kuntoarvion ja kuntotutkimusten avulla. Pankit arvostavat naisia lainanhakijoina tuoreen selvityksen mukaan, naiset saavat 14 % todennäköisemmin lainaa kuin miehet. Viime vuonna tehdyssä otannassa oli mukana yli 103 000 kuluttajaa, joista naisia oli 42 % ja miehiä 58 %. Vaikka sukupuoli on yksi kriteereistä, joka ei saisi vaikuttaa pankkien lainapäätökseen, vaikuttavat naiset silti olevan miehiä houkuttelevampia asiakkaita pankeille. Sähköpalojen määrä on lisääntynyt Viime vuonna tietokantaan kirjattiin 2414 sähköpaloa. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (917 kpl), valaisimet (208 kpl) ja kiukaat (107 kpl). Sähköpalojen määrä on lisääntynyt kahdessa vuodessa noin parilla sadalla. ”Liedestä alkaneita paloja on vuodesta toiseen eniten. Liesipalon syynä on hyvin harvoin itse liedestä johtuva vika, useimmiten syynä on ihmisen huolimattomuus, varomattomuus tai kiire. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle”, kertoo Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna kuusi ihmistä. heikki viljan sympaattinen hahmo ja arkiset sketsit uppoavat hyvin yleisöön. teija Loponen
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Horoskooppi KALAT (20.2. – 20.3.) Käytä neuvokkuuttasi saadaksesi mitä ha luat. Sananvalintasi saa muut auttamaan sinua. Vältä antamasta lupauksia joita et pysty pitämään. Jos haluat apua, niin ole valmis antamaan jotain vastapalvelukseksi. OINAS (21.3. – 20.4.) Pidättäydy jakelemasta liikaa tietoja, sillä joku saattaa käyttää hyväkseen avointa ja kaverillista luonnettasi. Uskalla kieltäy tyä, jos joku yrittää vierittää harteillesi ylimääräisiä velvollisuuksia. Nyt ei pidä kimpaantua; tarjoa vain ehdotuksia ja käytännöllisiä ratkaisuja HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Ammattimainen asenne auttaa sinua vält tymään riidalta. Älä ylireagoi tai ota vas tuullesi enempää kuin pystyt hallitsemaan. Jaa tuntemuksesi erään läheisen kanssa, niin keksitte keinon parantaa elinolojanne. Positiivinen asenne on tarttuvaa ja tiimi työllä saatte tuloksia. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) Ota rennosti äläkä anna muiden tekemisten vaikuttaa päätökseesi. Osoita itsekuria hou kutusten edessä. Nyt kannattaa työsken nellä ominpäin ja välttää erimielisyyksiä ja arvaamattomia ihmisiä. Älä oleta saavasi mitään ilmaiseksi. RAPU (22.6. – 21.7.) Puhu suusi puhtaaksi, niin saat selvitet tyä mieltäsi painaneet asiat. Nyt pitää olla käytännöllinen rahaasioissa ja tehdä päätökset oikein perustein. Vältä tuomit semista, tarkkaile, äläkä käyttäydy lap sellisesti LEIJONA (22.7. – 21.8.) Tee siirtosi oikeista syistä äläkä siksi, että joku painostaa sinua. Epävarmuus johtaa huoleen. Jos olet epäileväinen, niin varaa aikaa saadaksesi prioriteettisi järjestykseen ja mahdollisuutesi selkeiksi. Älä yritä tehdä vaikutusta erääseen henkilöön; et pysty os tamaan rakkautta tai palveluksia. NEITSYT (22.8. – 22.9.) Nyt tulee välttää yhteishankkeita älä siis sijoita aikaasi tai rahojasi johonkin itsellesi tuntemattomaan asiaan. Kohtaaminen van hojen ystävien tai sukulaisten kanssa tuo mukanaan tietoja, joilla pystyt tekemään päätöksen. Maisemanmuutos tulee ole maan valaiseva kokemus. VAAKA (23.9. – 22.10.) Tee kompromisseja ja yhteistyötä, niin saat hommat hoidettua ajallaan ja budjetin ra joissa. Pyri tasaarvoon ja tasapainoon hol tittoman käytöksen tai painostamisen sijas ta. Saat tahtosi läpi diplomatialla. Ratkaise rahapulmat kulutuksen vähentämisellä. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) Tee kaikkesi rauhoittaaksesi eräs tilanne tai ihmissuhde joka on muutoksen kourissa. Tunnista mikä on oikein itsellesi ja ihmisille joista välität ja yritä kannustaa muita avuk sesi. Ota yhteyttä erääseen henkilöön jonka kanssa haluat viettää enemmän aikaa. JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Älä luota kehenkään joka yrittää yllyttää sinua johonkin sellaiseen mitä sinun ei pitäisi tehdä. Joku joka yrittää sekaantua asioihisi tarjoaa väärää tietoa. Tekemällä elämästäsi mielekkäämpää ja mukavampaa saat velvollisuudet hoidettua. KAURIS (22.12. – 20.1.) Älä jätä huomiotta mitä menneisyydessä on tapahtunut kun joudut tekemään päätök siä. Joku vastustaa suunnitelmiasi, jos olet epämääräinen tekemisistäsi. Jos haluat muutosta, niin puhu suoraan ja tee siirtosi viivyttelemättä. VESIMIES (21.1. – 19.2.) Varaa aikaa tarkkaillaksesi mitä muut sa novat ja tekevät. Älä tunne pakkoa tehdä siir toa vaikka joku muu tekeekin. Hoita malla velvollisuutesi saat mahdollisuuden tehdä jotain mikä tuo sinulle iloa. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek sti vie sti nä nu me ro on 04 5 16 4 62 64 tai sä hk öp os till a: ris tik ko @ let ter bo x.f i vii me ist ää n 13 .4. pa lau tta ne ide n ke ske n ar vo taa n yll äty sp alk int o. Ris tik on rat ka isu jul ka ist aa n leh de n ne ttis ivu illa kil pa ilu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta. Pika visa n ratk aisu t: 1d, 2d, 3d, 4c, 5c, 6d vastaajan nimi: _________________________ Osoite: _______________________________________ Sain lehden: kotiin jaettuna __ noutotelineestä __ verkkolehti __ Puuhasivu SUDOKU / Helppo SUDOKU / Keskivaikea SUDOKU / Vaikea Pikavisa 1. Suomi on väkiluvulla mitattuna maapallon kansakunnista sijalla a) 66, b) 86, c) 99, d) 116? 2. Suomi on pintaalalla mitattuna maapallon maista sijalla a) 34, b) 44, c) 54, d) 64? 3. Näistä eurooppalaisista pääkaupungeista bkirjaimella ei ala a) Saksan, b) Sveitsin, c) Serbian, d) Maltan pääkaupunki? 4. Suomen korkein kirkko (97 metriä) on a) Helsingin Johanneksen kirkko, b) Turun tuomiokirkko, c) Mikael Agricolan kirkko Helsingissä, d) KeskiPorin kirkko? 5. HIFK:n päävalmentaja Ville Peltosen isä Esa aloitti jääkiekkoilijauransa a) Ilveksessä, b) Tapparassa, c) Oulun Kärpissä, d) HIFK:ssa? 6. Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen on syntyisin a) Jyväskylästä, b) Saarijärveltä, c) Helsingistä, d) Pylkönmäeltä? Laatija: Martti Huhtamäki Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4 Pidättäydy jakelemasta liikaa tietoja, sillä joku saattaa käyttää hyväkseen avointa ja kaverillista luonnettasi. Uskalla kieltäytyä, jos joku yrittää vierittää harteillesi ylimääräisiä velvollisuuksia. Nyt ei pidä kimpaantua; tarjoa vain ehdotuksia ja käytännöllisiä ratkaisuja. HÄRKÄ (21.4. 20.5. Ammattimainen asenne auttaa sinua välttymään riidalta. Älä ylireagoi tai ota vastuullesi enempää kuin pystyt hallitsemaan. Jaa tuntemuksesi erään läheisen kanssa, niin keksitte keinon parantaa elinolojanne. Positiivinen asenne on tarttuvaa ja tiimityöllä saatte tuloksia. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Nyt tulee välttää yhteishankkeita älä siis sijoita aikaasi tai rahojasi johonkin itsellesi tuntemattomaan asiaan. Kohtaaminen vanhojen ystävien tai sukulaisten kanssa tuo mukanaan tietoja, joilla pystyt tekemään päätöksen. Maisemanmuutos tulee olemaan valaiseva kokemus. VAAKA (23.9. – 22.10.) Tee kompromisseja ja yhteistyötä, niin saat hommat hoidettua ajallaan ja budjetin rajoissa. Pyri tasa-arvoon ja tasapainoon holtittoman käytöksen tai painostamisen sijasta. Saat tahtosi läpi diplomatialla. Ratkaise rahapulmat kulutuksen vähentämisellä. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Älä luota kehenkään joka yrittää yllyttää sinua johonkin sellaiseen mitä sinun ei pitäisi tehdä. Joku joka yrittää sekaantua asioihisi tarjoaa väärää tietoa. Tekemällä elämästäsi mielekkäämpää ja mukavampaa saat velvollisuudet hoidettua. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Ota rennosti äläkä anna muiden tekemisten vaikuttaa päätökseesi. Osoita itsekuria houkutusten edessä. Nyt kannattaa työskennellä ominpäin ja välttää erimielisyyksiä ja arvaamattomia ihmisiä. Älä oleta saavasi mitään ilmaiseksi. Puhu suusi puhtaaksi, niin saat selvitettyä mieltäsi painaneet asiat. Nyt pitää olla käytännöllinen raha-asioissa ja tehdä päätökset oikein perustein. Vältä tuomitsemista, tarkkaile, äläkä käyttäydy lapsellisesti. Tee kaikkesi rauhoittaaksesi eräs tilanne tai ihmissuhde joka on muutoksen kourissa. Tunnista mikä on oikein itsellesi ja ihmisille joista välität ja yritä kannustaa muita avuksesi. Ota yhteyttä erääseen henkilöön jonka kanssa haluat viettää enemmän aikaa. Älä jätä huomiotta mitä menneisyydessä on tapahtunut kun joudut tekemään päätöksiä. Joku vastustaa suunnitelmiasi, jos olet epämääräinen tekemisistäsi. Jos haluat muutosta, niin puhu suoraan ja tee siirtosi viivyttelemättä. Varaa aikaa tarkkaillaksesi mitä muut sanovat ja tekevät. Älä tunne pakkoa tehdä siirtoa vaikka joku muu tekeekin. Hoitamalla velvollisuutesi saat mahdollisuuden tehdä jotain mikä tuo sinulle iloa. Käytä neuvokkuuttasi saadaksesi mitä haluat. Sananvalintasi saa muut auttamaan sinua. Vältä antamasta lupauksia joita et pysty pitämään. Jos haluat apua, niin ole valmis antamaan jotain vastapalvelukseksi. Tee siirtosi oikeista syistä äläkä siksi, että joku painostaa sinua. Epävarmuus johtaa huoleen. Jos olet epäileväinen, niin varaa aikaa saadaksesi prioriteettisi järjestykseen ja mahdollisuutesi selkeiksi. Älä yritä tehdä vaikutusta erääseen henkilöön; et pysty ostamaan rakkautta tai palveluksia.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 4 | 2023 Palapelien maailma on valtavan paljon laajempi, kuin mitä markettien valikoimat antavat ymmärtää. Tavallisten palapelien lisäksi on esimerkiksi muotopalapelejä, erikokoisistaja muotoisista paloista koostuvia palapelejä sekä 3D-palapelejä. -Moni on innostunut myös Secret Puzzleista, joissa mallikuvasta puuttuu useampi esine tai asia ja Wasgij-palapeleistä, joissa pitää tehdä kuva vaikkapa siitä, mitä kuvan laidassa oleva hahmo kuvassa näkee, tai millainen annettu kuva olisikin kannen kuvaan verrattuna tulevaisuudessa. Ne antavat mukavasti lisähaastetta palapelien kokoamiseen, Emilia Eloranta valaisee. Palojen määrä vaihtelee pienten lasten parin palan palapeleistä kymmenien tuhansien palasten peleihin. Tuhannen palan pelit ovat ostetuimpia. -60 000 palaa on isoin palapeli, jonka tiedän. Pienestä Harrastepuodistani isoin tilattu tuote on ollut 6000 palan palapeli. Itse kokoan pääasiassa 1000 palan kuvia, kertoo nuori yrittäjä. Lasten palapelien kuvituksista tutuimpia ovat Disneyn elokuvahahmot ja eläimet, mutta palapeleissä kuvamaailma voi olla mitä vain. Esimerkiksi vanhoista koulujen opetustauluista on tehty palapelien kuvia, samoin monista taideteoksista. Palapelien valmistajia on paljon ja Suomestakin löytyy muutama, Peliko ja Taktik. Ulkolaisista Ravensburger lienee kaikille tuttu, mutta erikoisempia palapelejä tekevät pienemmät valmistajat. Myös pakkaukset vaihtelevat perinteisistä laatikoista pyöreisiin purkkeihin tai muovipussiin. Pienillä tuottajilla palat voivat olla myös kangaspussissa ja mukana on juliste valmiista työstä. -Korona-aikana palapelien suosio kasvoi valtavasti. Siinä vaiheessa, kun ihmiset saivat taas kokoontua, ryhdyttiin niitä kokoamaan esimerkiksi kaveriporukalla illanistujaisissa. Muutamat yrityksetkin tilaavat minulta palapelejä taukotiloihinsa työntekijöille, samoin jokunen koulu, kertoo Emilia. Palapelien kokoamisesta järjestetään myös kisoja ja Emilia onkin lähdössä yhden Suomen joukkueen jäsenenä Espanjassa syksyllä järjestettäviin MM-kisoihin. Viime vuonna hän oli mukana Palapelimestareiden kisoissa Hyvinkäällä voittajajoukkueessa ja nyt vuorossa olisi satojen kilpailijoiden maailmanlaajuiset kisat. MM-kisojen joukkuefinaaleissa valitaan kaksi julkaisematonta 1000-palan peliä, jotka tulee peli kerrallaan rakentaa kahden tunnin aikana valmiiksi. Joukkueessa saa olla 3-4 henkeä. teija Loponen Emilia lähtee palapelien kokoamisen MM-kisoihin EMilia Eloranta haaveili viimeiset kuusi vuotta oman verkkokaupan perustamisesta. nelisen vuotta sitten hän hurahti palapelien kokoamiseen. nyt emilia pyörittää omaa Pieni harrastepuoti -yritystään myyden pääasiassa palapelejä. Kestävän kehityksen mukainen elämä koetaan kalliiksi Pehmeä leipä houkuttelisi oppilaat koululounaalle Kolme neljästä (77 %) kokee, että ympäristöystävälliset tuotteet ovat muita tuotteita kalliimpia. Seitsemän kymmenestä (70 %) haluaa vähentää jätemääräänsä, mutta samalla enemmistö myös kokee, että ympäristöystävällisten tuotteiden hinta on este kestävämmälle elämälle. Tiedot käyvät ilmi maksuteknologiayhtiö Visan ja STRAT71 Groupin tekemästä uudesta tutkimuksesta. Joissain kunnissa pehmeää ruisleipää on tarjolla päivittäin, mutta joissain kouluissa kansallisruokaamme ei ole tarjolla edes viikoittain. ”Kyllähän oppilaat ovat tässä hiukan eriarvoisessa asemassa. Toki näkkileipää on tarjolla kaikkialla, mutta moni oppilas toivoo, että koulussa tarjottaisiin useammin pehmeää leipää”, Terhi Virtanen Leipätiedotuksesta toteaa. Palapelejä myydään niin pusseissa kuin purkeissakin. VAPAUS | FRIHET | FREEDOM Vapauden asialla KD (sit) 283 HELSINKI SATSAUS TURVALLISEEN TULEVAISUUTEE N! SOTATIETEIDEN MAISTERI w w w . t e i j a m a k k o n e n . f i TEIJA MAKKONEN KAUPUNGINVALTUUTETTU T u k i y h d i s t y s T e i j a M a k k o n e n ÄÄNESTÄ 203 HELSINKI
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Uusia lumensulatuskeinoja otettiin käyttöön kantakaupungissa Hernesaaressa ja jätkäsaaressa on otettu käyttöön uudenlaisia lumenkäsittelylaitteita. Helsingin lumenkäsittelykokeilut jatkuvat. Viimeisimpänä kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara on ottanut käyttöön uuden lumensulatusja puhdistuslaitteen Jätkäsaaressa. aiemmin tänä vuonna on otettu käyttöön tiivistävä lumilinko sekä mereen lumen mukana päätyneen roskan leviämisen estävä kuplaverho. Kuplaverho on käytössä Hernesaaren lumenvastaanottopaikalla, jossa Helsingin kaupunki kokeilee uutta, roskat merivedestä erottavaa tekniikkaa. Hernesaaren kokeilussa meren pohjaan on asennettu letku, josta tiheään pulppuavat ilmakuplat muodostavat roskien leviämisen estävän kuplaverhon. aiemmin paikalla ollut verhopuomi ei sopinut tuulisen rannan ratkaisuksi. – etsimme jatkuvasti vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen mereen kippaamiselle. Tällä välin etenkin kovalumisina talvina lunta kuitenkin päätyy veteen, koska kantakaupungissa ei ole tilaa lumen säilytykselle. Kuplaverhon avulla estämme roskien leviämisen satama-allasta laajemmalle alueelle, kertoo Staran kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja Ville Alatyppö tiedotteessa. Hernesaaren kuplaverhossa on käytössä 50 metrin pätkä letkua, jossa on ilmareikiä kahdessa rivissä noin puolentoista senttimetrin välein. Ilma letkuun tuotetaan kompressorilla. Lumen mukana veteen kipattu roska jää ilmaverhon rannan puolelle, jossa partioi lumensulatusja puhdistuslaitteeksi muunnettu troolari Carmel. Alus kauhoo roskan ja lumen kannella olevaan laitteeseen, joka sulattaa lumet ja erottelee siitä roskat merestä pumpatun veden voimalla. Jätkäsaaren lumensulatusja puhdistuslaite hyödyntää meriveden virtausta ja lämpöä. Lunta sulattava vesi pumpataan betoniponttonien päälle rakennettuun laitteistoon suoraan merestä. Laite puhdistaa lumesta vaiheittain roskat, sepelin, hiekan ja muovin, jotka otetaan talteen. Lopulta puhdistettu vesi johdetaan takaisin mereen. Kiira Korpi julkaisi runokirjan Taitoluistelujäillä loistaneen Kiira Korven tarinallinen runokirja Hyppää Vaan! kertoo kivusta, hämmennyksestä, tasapainon löytämisestä ja lopulta elämän juhlistamisesta. Hyppää vaan! on julkaistu painettuna, e-kirjana sekä Kiira Korven itsensä lukemana äänikirjana. Kiiralta on aiemmin ilmestynyt muistelmakirja Kiira Ehjäksi särkynyt sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Lottokone hajosi kesken suoran lähetyksen Kierroksen 9/2023 lottoarvontaa ei pystytty suorittamaan suorassa tv-lähetyksessä, sillä lottokone ei teknisistä ongelmista johtuen käynnistynyt. Kone kuitenkin saatiin toimimaan tv-lähetyksen jälkeen, joten oikea rivi päästiin lopulta arpomaan Poliisihallituksen virallisten valvojien johdolla lottokoneella. Yhtään täysosumaa ei löytynyt. hernesaaren lumenvastaanottopaikalle on asennettu uudenlainen verhoratkaisu, joka estää roskien leviämisen satama-allasta laajemmalle alueelle. Marja vaLjus juha sipiLä staran uusi lumensulatusja puhdistuslaite pumppaa lunta sulattamaan jopa 3000 kuutiota vettä tunnissa. Vilkkuva ajovalo jakoi kansalaisten mielipiteet lähes kahtia: toisia vilkkuva ajovalo häiritsee tai ärsyttää ja toisia taas ei. – Liikenneturva suosittaa yhtäjaksoisesti palavia pyöränvaloja vilkkuvalojen sijaan. Vilkkuva etuvalo ei tue pyöräilijän turvallista ajamista, sillä se valaisee huonommin pyöräilijän reittiä kuin kiinteästi palava valo. Vilkkuvaa valoa liikenteessä käytetään suuntamerkissä ja pahimmillaan vilkkuvalo voi jopa aiheuttaa jollekin migreenikohtauksen, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa tiedotteessa. Pyöräillessä on hämärän ja pimeän aikaan käytettävä valoja: eteenpäin vaaleaa ja taakse punaista valoa. Pyörän valot auttavat sekä pyöräilijää näkemään että myös näkymään muille. Pyöräilijän valot voi kiinnittää joko pyöräilijään tai pyörään. Hieman alle puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pyöräilijän otsavalo häikäisee enemmän kuin pyörään kiinnitetty valo. Myös punaisen takavalon merkitys tunnustettiin, sillä 80 prosenttia vastaajista koki sen tarpeelliseksi pyöräillessä. – Valon vähetessä myös näkeminen ja muille näkyminen vähenevät. Pimeällä pyörän selässä liikenteessä kohdataan samoja riskejä kuin valoisalla. Tehokaskaan valojen käyttö ei takaa päivänäkyvyyttä, mutta kunnolliset pyörän valot ovat ehdottoman tärkeät, Leena Piippa painottaa. Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista liikenteen eri ilmiöihin marraskuussa 2022. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1113 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia. Yli puolet kannattaa polkupyörässä kiinteästi palavaa ajovaloa LiiKenneTUrVan marraskuussa 2022 toteutetun kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaisista koki, että pyöräilijöiden ajovalon pitäisi olla kiinteästi palava, ei vilkkuva.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 4 | 2023 Ma ks aj a: Ta sa -a rv oi ne n He ls in ki ry Arvot ratkaisevat Mika EbEling M ak sa ja : tu ki ry hm ä KD:n kokenut kaupungin valtuutettu nyt eduskuntaan Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen ja kristus on lunastanut jokaisen omalla verellään. Tätä ihmisen arvoa jokaisen poliittisen päätöksen tulee kunnioittaa! 282 mikaebeling.fi mikaebeling EbelingMika @mika.ebeling 36 www.liberaalipuolue.fi/eduskuntavaalit-2023/jukka-mahonen Jukka Mähönen Osuuskuntaoikeuden professori, oikeustieteen tohtori Oikeusvaltion puolustaminen. Hyvinvointivaltion edistäminen. Valtion tehtävien selkeyttäminen. Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Kysy lisää!
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 4 | 2023 Seuraava Pasila–lehti ilmestyy 13.4. AINEISTOT ILMESTYMISJA AINEISTOPÄIVÄT Kuukausi Ilmestymispäivät Aineistopäivät Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ILMOITUSMYYNTI Valmisaineistot pdf-muodossa sanomalehtiasetuksin viimeistään Ilmestymistä edeltävänä tiistaina klo 21.00 osoitteella: taitto@letterbox.? Lisäpalveluna mainoksen tekeminen. Mediatiedot 2019 Isolla: Mansku Alle kahteen riviin: Töölö-Meilahti Laakso-Ruskeasuo injat L Kallio Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 12 2 9 6 3 8 6 3 7 5 2 1 8 29.1 5 2 30.4 4 2 30.7 3 1 29.10 26.11 Kuukausi Päivä Aineistopäivä ILMESTYMISJA AINEISTOPÄIVÄ ILMOITUSKOOT JA ILMOITUSHINN Koko Hinta Mitat (leveys x korkeus) 280€ 1/4 126 x 178 mm 500€ 1/2 255 x 178 mm 1/1 255 x 360 mm 140€ 1/8 126 x 88 mm 900€ Vaaka Sivupalkki Karuselli Teksti-ilmoitus 980x120px 300x250px 300x250px 80 Merkkiä 500€ 280€ 140€ 60€ Nimitys Koko Hinta MOBIILI JA VERKKOILMOITUKSE Sisältää näkyvyyden 30 päivän ajan. Letterbox Puhelin: 09-2600107 Sähköposti: myynti@letterbox.? Pasila-lehti.net Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu MEDIATIEDOT 2023 1/1 1/2 1/4 1/8 255 x 360 mm 255 x 178 mm 126 x 178 mm 126 x 88 mm ILMOITUSKOOT JA -HINNAT Koko Kertailmoitus Vuosisopimus 1/1 1/2 1/4 1/8 900 € 500 € 280 € 140 € VERKKOILMOITUKSET Nimitys Koko Hinta Sivupalkki Karuselli 300 x 250 px 300 x 250 px 140€ 80€ Hintoihin lisätään alv 24% Etusivu + 50% Takasivu + 25% Sisältää näkyvyyden 30 päivän ajan Pasila-lehden sivulla Kaikissa ilmoituskaupoissa noudatetaan LetterboxMedioiden yleisiä sopimusehtoja. Jakelua kotitalouksiin ja kivijalkayrityksiin Pasilan alueella. Lisäksi hyvin kattava telinejakeluverkko talousalueella. Kysy erillistä painoja jakelutar-jousta omalle esitteellesi. 10 7 7 11 9 6 4 15 12 10 7 4 12 9 11 13 11 8 6 17 14 12 9 7 540 € 300 € 168 € 84 € Liikennemuutokset Itä-Pasilassa jatkuvat ensi syksyyn KaLasataman ja PasILan välisen raitiotien rakennustöihin liittyvät raiteistomuutostyöt aiheuttavat muutoksia liikennejärjestelyihin Mäkelänkadun ja Radanrakentajantien risteyksessä 6. maaliskuuta alkaen. Raiteistomuutostöiden vuoksi alueella tehdään johtosiirtoja. – Liikennejärjestelyjä muutetaan ajoittain hieman töiden etenemisen mukaan syyskuun loppuun saakka, tiedotti Kalasatamasta Pasilaan -hanke. Liikennejärjestelyjen muututtua 6. maaliskuuta raitiolinjan 1 päätepysäkki on siirtynyt Käpylästä Paavalinkirkolle Vallilaan. samalla Mäkelänkadun bussipysäkit Radanrakentajantien risteyksen pohjoispuolella on siirretty Isoniitynkadun pohjoispuolelle. Kadun itäpuolella jalankulku ja pyöräily on siirretty puistoalueen kautta kulkevalle kiertoreitille. Mäkelänkadulla on työmaan kohdalla moottoriajoneuvoliikenteelle käytössä kaksi kaistaa etelän suuntaan. Kevään ja kesän aikana ItäPasilassa tehdään muun rakentamisen lisäksi raiteistomuutoksia myös Radanrakentajantien ja Ratamestarinkadun, Ratamestarinkadun ja Asemapäällikönkadun sekä Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien ja Pasilansillan risteysalueilla. Työt vaikuttavat raitioliikenteeseen. Pasilan ja Mäkelänkadun raitioliikenteeseen vaikuttavat raiteistomuutokset valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Viimeistelytyöt jatkuvat kuitenkin vielä marraskuulle saakka. Länsi-Pasilassa kaikki raitiotiehankkeen työt saadaan valmiiksi jo ennen kesää. Pasilanraitiolla ja Pasilankadulla tehdään viimeiset päällysteet ja pintarakenteet kevään 2023 aikana. Raitiotiehankkeessa rakennetaan Nihdin, Kalasataman, Vallilanlaakson ja Pasilan välille yhteensä 4,5 kilometriä uutta raitiotietä, joka yhdistää nykyiset raitiotie-, metroja junaverkot toisiinsa. Liikennöinti aloitetaan vuonna 2024. Samalla kehitetään jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita, katutilan viihtyisyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Helsingin Keskuspuiston uusien opasteiden toteuttaminen alkaa HeLsIngIn KesKusPuIston paljon toivotun uuden opastuksen toteuttaminen alkaa alueen pohjoisosasta kevään aikana. ennen opasteiden asentamista maastossa tehdään valmistelevia töitä. Näihin kuuluu opastussuunnitelman mukaisten uusien latulinjojen perustaminen. Uusien latujen ja opasteiden asentamisen vuoksi joudutaan kaatamaan puita ja näkyvyyttä haittaavaa kasvillisuutta. Hankkeessa Helsingin Keskuspuistoon tulee uusi opastusjärjestelmä, jonka yhteydessä tehdään joitakin muutoksia ulkoilureitteihin. nykyisin talvisin latuina toimivat reitit Kuninkaantammentiellä ja Paloheinän majan länsipuolella muutetaan ympärivuotisiksi kävelyja pyöräilyreiteiksi. Näiden vierelle rakennetaan uudet, noin 600 metrin mittaiset latuyhteydet. uudet ladut ovat perinteisen hiihtotyylin latuja, jotta niiden vaatima tila on kapea ja siten vaikutus metsäiseen maisemaan ja luontoon on mahdollisimman pieni. Latulinjaus on tehty suuria ja hyväkuntoisia puita säästäen. – Latulinjojen puiden kaadot tehdään maaliskuun aikana, ja ne jätetään maastoon lahopuiksi. Suunnittelun yhteydessä on tarkistettu, ettei puiden kaatamisesta ei ole haittaa liito-oraville, tiedottaa Helsingin kaupunki. Keskuspuiston opastussuunnitelman mukaisten viittojen ja opaskarttojen asentaminen maastoon alkaa kevään aikana pohjoisen Keskuspuiston alueelta. Opasteiden asentamisen takia kaadetaan maaliskuun aikana yksittäisiä puita ja poistetaan tarvittaessa opasteiden näkymistä haittaavaa vesakkoa. – uusille opasteille on suuri tarve, koska Keskuspuiston reitistö on laaja ja opastus on nykyisin puutteellinen. Uudessa opastuksessa erotellaan talvikautena auratut käveltävät ja pyöräiltävät reitit sekä ladut toisistaan selkeästi, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa vuonna 2020 ja uusien latuyhteyksien puistosuunnitelmat vuonna 2022. Mäkelänkadun ja Radanrakentajantien risteysalue helmikuussa 2023. kuvasovite keskuspuiston uudesta opastekyltistä. WSP