• LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE ILT T W W W.P EXTRA IPIIRI. FI Tolkkua sokerista Kaikki sokeri ei ole pahasta {19} Perheen ruokaruljanssi Lapsiperheessä puurretaan ja nautiskellaan {16} MILTÄ MAISTUU? Lapsilla on viimeinen sana, kun lastenruokia kehitetään {10} TUTUSTUTA VAUVAA UUSIIN MAKUIHIN JA RUOKA AINEISIIN {6} PÖYTÄTAPOJA LEIKIN VARJOLLA {14} RESEPTIKISAN SATOA {20} PILTIN KORKKIKAMPANJA KÄYNNISTYY {22}
• Sisältö palstat 03 04 05 09 20 22 Pilttipiiri-EXTRA on erikoisnumero, jossa Piltti-tuotteet ja niiden tekijät ovat tavallista enemmän esillä. Löydät lehdestä paljon ruoka-asiaa, kuten salaisuuden meistä greipeistä... EXTRA Piltti uudistui Piltti on saanut uudet vaatteet ­ punavalkoruudullisen korkin ja uuden etiketin. Juhlistaaksemme uudistusta teimme PilttipiiriExtra-numeron, jossa kerrotaan tavallista enemmän Piltti-ruokien tuotekehityksestä, valmistuksesta ja tekijöistä. Ketjussa pellolta purkkiin ja kauppaan lukuisten ihmisten työpanos vaikuttaa lopputulokseen. Piltin valmistaminen on meille mukana oleville arvokas tehtävä, ja on ilo saada tehdä työtä suomalaisten lapsiperheiden arjen helpottamiseksi. Turun-tehtaan taukotilan inforuudulla pyörii kuvia pienistä pilteistä muistuttamassa, että teemme ruokaa kaikkein arvokkaimmille asiakkaille: vauvoille. Vanhemmat lähettävät kuluttajapalveluumme satoja palautteita joka kuukausi. Suomalaisten lapsiperheiden arjesta saamme kokemusta myös yhteistyökumppaneiltamme Mannerheimin Lastensuojeluliitolta ja Martoilta. Lasten ravitsemuksen ammattilaisilta hankimme tärkeää tietoa, jota tarvitaan Piltti-tuotteiden kehittämiseksi ravintosisällöltään entistäkin paremmiksi. Pilttipiiri on nimensä mukaisesti ihmisten piiri, yhteisö. Lapsille ja vanhemmille mieluisia Pilttejä ei voi kehittää ilman jatkuvaa palautetta tuotteiden käyttäjiltä. Siksi toivon mahdollisimman monen teistä lähettävän meille toiveitanne ja mielipiteitänne, risuja ja ruusuja joko kuluttajapalvelun tai Piltti Makuraadin kautta. Lisätietoja löydät pilttipiiri.fi-sivustolta. Onnellista Uutta Vuotta! Piltin markkinointipäällikkö 06 ravitsemus 10 16 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat 06 Maistuuko hyvälle? Vauva tutustuu uuteen ravintoon vaiheittain. Ensimmäisenä ikävuotena kaikki perusmaut tulevat tutuiksi. lastenruuan valmistus 10 Maan helmasta ruokapöytään Lastenruokien valmistus on aikamoista tiedettä. Tiukkojen laatuvaatimusten vuoksi ruoka on erityisen puhdasta. kasvu & kehitys 14 Pöytätapoja leikin varjolla Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon, ole myönteinen ja kannustava. Toruminen ja patistelu voivat joskus lisätä huonoa käytöstä. perheen parissa 16 Arjen ruokahuolto Raisiolaisperheessä kauppareissut pyritään suunnittelemaan etukäteen. Ruokapöydässä syödään ­ ja harrastetaan sirkushuveja. 22 ISSN 1238-8432 terveys 19 Tolkkua sokerista Erota luonnollinen ja puhdistettu sokeri. Anna Karri Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Else Turunen / Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510. Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Pääset etujen piiriin, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää neljä vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: www.pilttipiiri.fi, muokkaa tietojasi -kohta, tai kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. www.pilttipiiri.fi Pilttipiiri | 2 EXTR A
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI pienet palat HAUSKASTI AAKKOSIA Tatu ja Patu löytävät ullakolta laatikon, joka pursuaa vanhoja valokuvia ja muistoja vuosien varrelta. Luvassa onkin järisyttäviä paljastuksia kaverusten elämästä kaikille Tatu ja Patu -faneille. NYT VÄRITTÄMÄÄN! "Tässä menee pupu. Se haluaa synttäreille. Äiti on laittanut sille punaiset housut.." Pilttipiirin nettisivuilta, www.pilttipiiri.fi, löydät nyt kivoja värityskuvia moneen makuun. Internetistä löydät kuvia myös lisää. Katso vaikka: · www.kuperkeikka.fi/piirustus · www.lastenparhaat.com/varityskuvat.html · www.coloring.ws/coloring.html · http://lnx.ginevra2000.it/Disney/ color_index.htm Tatun ja Patun oudot aakkoset, Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Otava. ITKUISSA ON EROJA Jo vauvoilla on itkussaan aksentti. Uusi saksalaistutkimus paljastaa, että eri kulttuureissa syntyneet vauvat itkevät eri tavoin. Ranskalaisvauvalla on laulavampi itku kuin saksalaisvauvalla. Tiedämme, että kun vastasyntynyt itkee, hän haluaa lähettää merkin tai hälytysäänen. Tohtori Kathleen Wermke Wurzburgin yliopistosta Saksasta vertasi 30 ranska- laisvauvan ja 30 saksalaisvauvan itkuja. Hän johtaa pienten lasten kehitykseen ja sen häiriöihin erikoistunutta keskusta Wurzburgin yliopistossa Saksassa. Ranskalaisvauvat itkevät nousevalla nuotilla, kun taas saksalaisvauvojen itkuissa sävel on laskeva. Kathleen Wermken mukaan tämä johtuu siitä, että jo sikiö kuulee kohtuun erilaisia ääniä. Ranskan- ja saksankielissä on erilaiset sävellajit. Vastasyntyneet imitoivat oman kulttuurinsa äänimaailmaa. Miltäköhän suomalaisvauvan itku kuulostaa vaikkapa kiinalaisäidin korvissa? KOHTELIAISUUS KUNNIAAN Opettele Mato Matalan, Kissalan Hessun ja Helmin sekä muiden tuttujen hahmojen kanssa, kuinka käyttäydytään kauniisti monen monituisissa tilanteissa. Suositun Richard Scarryn uusi kuvakirja sisältää kuvallisia yksityiskohtia, joita on kiva lapsen kanssa ihmetellä. Hyvät tavat kertautuvat siinä sivussa. Kiitos ja ole hyvä, Richard Scarry, Tammi. HYVÄÄ MIELTÄ LÄHIRUUASTA! Ekovink ki RUOKIA KIIREISEEN ARKEEN Ruuanlaitto arkisessa kiireessä on monelle haaste. Tästä kirjasta löydät helppoja ja maittavia kotiruokareseptejä sekä käytännön vinkkejä muun muassa ostosten tekoon. Monet kirjan resepteistä valmistuvat alle puolessa tunnissa. Kiirettä nujerrat myös valitsemalla yksinkertaisia raaka-aineita ja tekemällä ruokaa kerralla reilusti. Ympäristön ystävän kannattaa suosia näin talvella suomalaisia juureksia ja perunaa. Niillä on ruoka-aineista pienimmät ympäristövaikutukset, samoin kuin Suomessa ulkona kasvatetuilla hedelmillä ja marjoilla (FIN-MIPS Kotitalous -tutkimus). Riisi on helppo vaihtaa perunaan, mutta talvella kasvihuoneessa kasvaneet vihannekset saatta- Aromikkaassa palsternakassa vat olla yhtä epäekologisia kuin kaukaa lennätetytkin. Kuluttajaviraston mukaan lähiruoalla on kestä- on paljon vän kehityksen kannalta monia etuja: "luonnonvaro- kaliumia. jen kierrätys on mahdollista, kuljetukset on minimoitu, lähiruoka tukee paikallistalouden kehitystä ja siten omavaraisuutta, lisäaineiden käyttö on vähäistä ja ruoka tulee pöytään tuoreena." Kiireisen arjen kotiruokakirja, Tuulia Matilainen, Gummerus Kustannus. Pilttipiiri | 3 EXTR A
• omin käsin kuva Tommi Tuomi Koko: 70 (80) cm Lanka: Novita Wool Sukkapuikot: Novita nro 3 ja 3 ½ tai käsialan mukaan siten, että 22 silmukkaa ja 30 kerrosta sileää neuletta paksummilla puikoilla vastaa 10:tä senttimetriä. Mallineuleet: Joustinneule suljettuna neuleena: neulo *1 o ja 1 n* ja toista tätä yksi oikein, yksi nurin neuletta. Sileä neule tasona: neulo silmukat oikealla oikein ja nurjalla nurin. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kerrokset oikein. Varsi: Luo 40 (44) silmukkaa ohuemmille puikoille ja jaa silmukat tasan neljälle puikolle. Neulo joustinneuletta suljettuna neuleena. Kun varren korkeus on 8 cm, vaihda paksumpiin puikkoihin ja neulo 1 krs sileää oikeaa. Kavenna samalla jokaisella puikolla tasavälein 1 silmukka, työssä on nyt 36 (40) silmukkaa. Neulo vielä ykköspuikon (I) silmukat oikein. Kantatilkun neulomista varten siirrä I ja IV -puikkojen silmukat samalle puikolle, jätä II ja III -puikkojen silmukat odottamaan. Marttaliitto täytti 2009 kokonaiset 110 vuotta. Juhlan kunniaksi se jakoi kaikille samaisena vuonna syntyneille vauvoille villasukkia. Tänä vuonna sukkia tehdään ja jaetaan osana joidenkin paikallisyhdistysten omia kampanjoita. Kokeile sinäkin kotona tätä hyväksi havaittua ja helppotekoista ohjetta ja neulo pikkuiselle lämmintä jalkoihin! MARTTOJEN JUHLAVUODEN Kantapää: Kantatilkku neulotaan I ja IV -puikkojen 18 (20) silmukalla neulomalla sileää neuletta tasona seuraavasti: Käännä työ; ensimmäisenä neulotaan nurjan puolen Aloita sitten kantapohjan kavennukset: kerros. * Nosta 1 silmukka nurin neulomatta Neulo ensin 11 (13) silmukkaa oikein ja (= pidä lanka työn edessä ja pistä puikko sitten 2 silmukkaa ylivetäen yhteen (= nosta silmukkaan kuin neuloisit nurjan silmukan 1 s neulomatta, neulo seuraava s oikein ja ja siirrä silmukka neulomatta oikealle puivedä nostettu s neulotun yli), käännä työ. kolle), neulo 17 (19) silmukka nurin. Käännä *Nosta 1. s nurin neulomatta, neulo 4 (6) s työ. Nosta 1 silmukka neulomatta (= pidä nurin ja neulo seuraavat 2 s nurin yhteen, lanka työn takana, pistä puikko silmukkaan käännä työ. Nosta 1. s neulomatta, neulo kuin neuloisit oikean 4 (6) s oikein ja neulo 2 s ylivetäen yhteen, silmukan ja siirrä käännä työ*. Toista *-*, kunnes sivusilmukka neulollisia s- silmukat loppuvat ja olet viimeksi Kuva lomi matta oikealle neulonut työn oikean puolen krs:n. u puikolle), neulo ukanneerkossa: s v 17 (19) silmukTerän kiilakavennukset: ohjeita spaikka.fi/ ka oikein. a Jaa kantapäässä jäljellä olevat 6 (8) s atteita www.k ita_va Käännä työ.* tasan kahdelle puikolle (puikot I ja IV). asuste ta/ neulon .html ja Toista *-* Poimi kantalapun vasemmasta kkaohje / /su /public (tähtien välistä reunasta 8 (9) s. Neulo II ja III puikon s:t ovita.fi www.n .pdf kkaohje ohjetta), kunnes oikein. Poimi nyt kantalapun oikeasta File/su kantatilkun korkeus reunasta 8 (9) s ja neulo vielä samalle puion 12 (14) kerrosta. kolle kantapäästä jääneet 3 (4) s. Nyt II ja III Neulo vielä yksi nurjan puolen kerros. puikolla on molemmilla 9 (10) s ja I ja IV Pilttipiiri | 4 EXTR A VAUVAN SUKKA puikolla on 11 (13) s. Kerroksen vaihtumiskohta on kantapään keskellä. Jatka näillä kaikilla 40 (46) s:lla sileää neuletta suljettuna neuleena. Tee kiilakavennukset: neulo I puikon 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja IV puikon 2 ensimmäistä s:aa ylivetäen yhteen. Toista tällaiset kavennukset jokaisella kerroksella, kunnes työssä on jäljellä 36 (38) s:aa. Jatka sileää neuletta ilman kavennuksia. Kun sukan terän pituus kantapää mukaan laskien on 8 (9,5) cm, aloita kärkikavennukset. Kärkikavennukset: Neulo I ja III puikon lopussa 2 s:aa oikein yhteen ja tee II sekä IV puikon alussa ylivetokavennus. Tee tällaiset kavennukset joka krs, kunnes jäljellä on 8 s:aa. Katkaise lanka, vedä silmukoiden läpi, kiristä ja päätä hyvin. Tee toinen sukka samoin.
• 5 kysymystä: teksti KULUTTAJAPALVELU | kuvitus TERHI EKEBOM Jogurtteja ja rahkoja suositellaan annettavaksi vasta lähempänä yhden vuoden ikää. Miten jogurtteja ja rahkoja voi olla jo 5 kk -tuotteissa? Lastenruokamme vastaavat kunkin ikäryhmän ravitsemussuosituksia. Suomen viranomaisten antamien ravitsemussuositusten mukaan lehmänmaitoa juomaksi voi alkaa tarjota vasta lähempänä 1 vuoden ikää sen runsaan proteiinipitoisuuden vuoksi. Maitoa voi käyttää aterian tai välipalan yhtenä raaka-aineena jo aiemmin, kunhan sen osuus ei ole liian suuri. Teolliset rahkaa tai jogurttia sisältävät soseet, jotka sopivat 5 kuukauden iästä alkaen, sisältävät vain 10­ 20 prosenttia maitoraaka-ainetta. Ne vastaavat siten ravitsemussuosituksia. Miksi Piltti-ruoat pakataan lasitölkkeihin? Muovinen tai pahvinen pakkaus olisi kevyempi kantaa, eikä se rikkoontuisi niin helposti. Lihaa, kanaa, kalaa ja kasviksia sisältävät lastenruoat lämpökäsitellään valmistuksen yhteydessä. Näin varmistuu ruokaa pilaavien bakteereiden tuhoutuminen ja ruoan säilyminen. Muovi- tai pahvitölkki ei kestä riittävää lämpökäsittelyä. Muovitölkkiin voi pakata vain hedelmä- ja marjasoseita, joille riittää pastörointi. Kahden erilaisen linjan ylläpito lastenruokalinjalla ei ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää. Lasipurkki kannattaa kierrättää. Kierrättäminen säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä vähentää turhaa kaatopaikkajätettä. Samalla saadaan hyvää raaka-ainetta lasin uusiokäyttöön. Voiko lastenruokia pakastaa? Olemme makuannosvaiheessa ja tölkillinen ei kulu suositellussa ajassa? Lastenruokia voi pakastaa, mutta niiden rakenne muuttuu jonkin verran. Esimerkiksi paljon tärkkelystä sisältävät peruna ja maissi kovettuvat ja kokkaroituvat pakastettaessa. Porkkana sopii hyvin pakastettavaksi. Myös hedelmä- ja marjasoseet sopivat pakastettaviksi mutta ne säilyvät muutenkin avattuna jääkaapissa kolme vuorokautta, kun kerta-annoksen ottaa aina erilleen puhtaalla lusikalla. Jos kokeilet pakastamista, esimerkiksi jääkuutiorasiat ovat sopivan kokoisia makuannosten pakastamiseen. Ota pakastettava erä erikseen heti, kun avaat tölkin. Älä pakasta lämmitettyä ruokaa. Lastenruuan UKK Usein Kysytyt Kysymykset ovat niitä, jotka lastenruokien kuluttajia kiinnostavat eniten. Mitä ne ovat? Kuluttajaneuvoja Paula Leppänen Piltin Kuluttajapalvelusta vastaa. Miksi kerran syöttämäni ruoka on joskus ihan nestemäistä seuraavana päivänä, vaikka olen säilyttänyt tölkkiä jääkaapissa? Lastenruokiin käytetään sakeuttajina luonnontärkkelyksiä. Käytössä ovat yleensä riisi-, maissi- ja perunatärkkelykset. Jos ruoka syödään suoraan tölkistä ja kaikki ruoka ei mene kerralla, jäljelle jääneen ruoan rakenne löystyy lusikan välityksellä ruokaan päässeen amylaasientsyymin takia. Syljen sisältämä amylaasientsyymi, jonka tehtävä on sulattaa ruokaa, hajottaa ruokaan lisättyä sakeutusainetta. Jos lapsi syö pieniä määriä, on hyvä ottaa kerralla käytettävä ruokamäärä lautaselle puhtaalla lusikalla ja lämmittää se erikseen. Näin jäljelle jääneeseen soseeseen ei sekoitu sylkeä ja ruoan rakenne säilyy moitteettomana. Miksi kerran lämmitettyä vauvanruokaa ei saa lämmittää uudelleen? On tärkeää, että vauvan ruoka on mahdollisimman täysipainoista. Joka kerta, kun ruokaa lämmitetään, ruoasta häviää hiukan vitamiineja ja muita ravintoaineita. Mikäli ruokaa on syötetty suoraan tölkistä, sinne on päässyt lusikan mukana bakteereja ja syljen entsyymejä, jotka heikentävät ruoan rakennetta ja säilyvyyttä. Jos vauva ei jaksa syödä koko tölkillistä kerrallaan, osa ruoasta kannattaa ottaa puhtaalla lusikalla erikseen lämmitettäväksi ja jättää loput jääkaappiin kansi suljettuna. Lihaa ja kasviksia sisältävät vauvanruoat säilyvät jääkaapissa avattuina kaksi vuorokautta. Askarruttaako jokin Piltti-ruokiin liittyvä asia? Kuluttajaneuvojamme vastaa kysymyksiisi arkisin kello 8.00 ­16.00 numerossa 0800-0-6161 (maksuton) tai sähköpostitse sähköpostiosoitteessa kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri | EXTR A 5
• maku teksti STIINA HONKAMAA | kuvitus ATTE LAKINNORO Hyvää Vauva tutustuu uuteen ravintoon vaiheittain. Totuttelu makuihin ja kiinteämpään ruokaan on pikkuiselle mielenkiintoinen ja usein haastavakin matka. Ensimmäisenä vuotena kaikki perusmaut tulevat tutuiksi. Öhöm. Tiedän olevani mehevä ja komea. Mutta malttia. Liika SUOLA ei ole hyväksi. P Todenteolla totuttelu uusiin makuihin ja ruokiin alkaa, kun on aika siirtyä soseisiin ja kiinteisiin ruokiin. ­ Neuvolassa ohjataan yleensä aloittamaan kiinteät ruoat yksilöllisesti 4­6 kuukauden iässä, silloin kun vauva tuntuu tarvitsevan lisäravintoa.Tavoitteena on hyvä pitää WHO:n suosittelemaa kuuden kuukauden täysimetystä, silloin kun se on mahdollista, Wuolle ohjeistaa. ieni vauva tutustuu tulevaan makumaailmaansa jo ennen syntymäänsä. Sikiö tottuu jo kohdussa äidin ruokavalion sisältämiin ruoka-aineisiin. Myöhemmin tutkimusmatka jatkuu, kun vauva saa rintamaitoa. ­ Odottavan ja imettävän äidin kannattaa noudattaa mahdollisimman monipuolista ja terveellistä ruokavaliota, joka sisältää runsaasti kasviksia jo makujenkin takia, Suomen Nestlén vauvanruokien tuoteasiantuntija, elintarviketieteiden maisteri Katariina Wuolle sanoo. Vauvan makuaisti kehittyy vaiheittain. Jo vastasyntynyt kykenee erottamaan kaikki viisi perusmakua, joita ovat suolainen, makea, hapan, karvas ja umami, jota esiintyy esimerkiksi maustamattomassa lihassa, kalassa, soijassa ja joissakin juustoissa. Tarjoa makuja sinnikkäästi Uusiin makuihin totuttelu ei yleensä tapahdu aivan käden käänteessä. ­ Ei pidä luovuttaa, jos ja kun vauva ensimmäisellä maistamiskerralla irvistelee tai sylkäisee ruoan saman tien pois. Uusia makuja ja ruokia kannattaa tarjota vauvalle sinnikkäästi monta kertaa. Makujen omaksuminen saattaa vaatia 10­12 maistelukertaa niin aikuiselta kuin lapseltakin, Wuolle muistuttaa. Totuttelu erilaisiin ruokiin onkin hyvä aloittaa maku kerrallaan ja maltillisesti. ­ Ensimmäiseksi kannattaa aloittaa kasvissoseiden maistelu yksi maku kerrallaan ja tarjota aina muutaman kerran samaa sosetta peräkkäin. Näin vauva tottuu makuihin ja mahdolliset allergiat selviävät, Wuolle sanoo. >> Pilttipiiri | 6 EXTR A
• ua Kaipaatko piristystä? Minä en ainakaan ole mikään HAPANnaama! Hei, kaverit! Tutustutaan hissukseen. Ettei vain jäisi KARVAS jälkimaku. ei-lista Vauvan ruokavalion Alle yksivuotiaan ruoissa ei tule käyttää suolaa, mutta yrttejä ja muita mausteita voi käyttää. Suola rasittaa vauvan munuaisia ja aineenvaihduntaa. Ensimmäisen vuoden jälkeenkin suolaa suositellaan vain pieniä määriä. Lapsesta saakka on hyvä totutella vähäsuolaiseen ruokavalioon suolan (natriumin) verenpainetta kohottavan ominaisuuden vuoksi. Keittäminen on terveellinen kypsennystapa verrattuna esimerkiksi paistamiseen, jossa saattaa syntyä terveydelle haitallisia yhdisteitä. Keittämällä ruokaan ei myöskään kerry ylimääräistä rasvaa. Lehmänmaitoa ei suositella juomaksi kuin vasta yli 1-vuotiaalle. Lehmänmaidossa on turhan runsaasti proteiinia ja natriumia. Säilöntäaineita sisältävät mehut on syytä jättää myöhemmäksi. Mehuja kannattaa muutenkin turhan sokerin saannin vuoksi välttää. Nitraattipitoisia kasviksia, kuten lanttua, naurista, punajuurta, pinaattia, kiinankaalia ja nokkosta tulee välttää. Liika nitraatti voi haitata hapen kuljetusta elimistössä. Myös sormenpäänkokoiset varhaisperunat sisältävät runsaasti nitraattia sekä solaniinia. Sienet ovat huonosti sulavia ja niissä voi olla haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Raparperia pitää välttää runsaan oksaalihappopitoisuuden vuoksi. Oksaalihappo sitoo kalsiumia ja estää sen hyväksikäytön elimistössä. Oksaalihappo on myös yksi virtsakivien rakennusaine. Runsas annos tuoreita herneitä, leikopapuja ja kaalia voi aiheuttaa ilmavaivoja. Ituja ei anneta salmonellavaaran vuoksi. Pähkinöitä, manteleita ja siemeniä ei anneta hometoksiinivaaran ja hengitysteihin joutumisvaaran vuoksi. Hunajaa ei suositella imeväisikäisille siihen liittyvän botulismivaaran vuoksi. Maksaruokia ja maksamakkaraa ei tule antaa liiallisen A-vitamiinipitoisuuden vuoksi. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jonka ylimäärä varastoituu maksaan. Pitkäaikainen A-vitamiinin liikasaanti johtaa vitamiinimyrkytykseen. Aikuisten valmisruoat eivät sovi suolaisuutensa vuoksi alle yksivuotiaille. Usein myös tyydyttyneen rasvan osuus on liian korkea. Sokeria kannattaa välttää, ettei vauva omaksu makeaa liiaksi makutottumuksiinsa. Sokeri aiheuttaa myös hammaskariesta. Pilttipiiri | EXTR A 7
• Herkut M huono palkinto akea on perusmauista vauvalle luontaisesti maistuvin. Liikaan makeaan ei vauvaa kuitenkaan kannata totuttaa. Herkuista ei kannata tehdä palkintoruokia, muuten lapsi oppii, että vihanneksia kannattaa syödä vain, jos saa palkaksi jotain makeaa. Kaikenlaista pakottamista ja liiallista tuputtamista tulisi välttää. Eikä kannata huolestua, jos vauva järjestelmällisesti kieltäytyy syömästä joitakin ruokia. ­ Vauva kuitenkin valitsee aina itse ruokansa hänelle tarjotuista vaihtoehdoista. Jos nämä ruokaaineet koetaan tärkeinä, niitä voidaan aina kokeilla jonkin ajan kuluttua uudestaan, elintarviketieteiden maisteri Katariina Wuolle kannustaa. Jokainen lapsi oppii syömään omaan tahtiinsa, ja vanhempien kärsivällisyys palkitaan. Silti on hyvä muistaa, että kaikki eivät välttämättä koskaan opi pitämään joistakin mauista. Ensimmäisiksi lisäruoiksi sopivat esimerkiksi peruna, kasvikset, marjat ja hedelmät. ­ Perunalla tai jollakin kasviksella on yleensä parasta aloittaa sen vuoksi, että makeiden marja- ja hedelmäruokien jälkeen ne usein kelpaavat huonommin. Lapsuuden lempiruoat maistuvat isompanakin. Lapsi onkin hyvä tutustuttaa jo ensimmäisen ikävuoden aikana monipuolisiin ruoka-aineisiin. Vauva on hyvä totuttaa esimerkiksi laajaan kasvisvalikoimaan alusta lähtien, vaikka ravitsemuksellisesti vähempi vaihtoehto riittäisikin. Alussa kasvikset pitää kypsentää, myöhemmin voi mukaan ottaa esimerkiksi hieman tuoretta porkkanaraastetta. Palakoon kasvattaminen taitolaji Uutta ja jännittävää vauvalle eivät ole vain uudet maut, vaan myös ravinnon erilainen rakenne. Palakoon kasvattaminen onkin taitoMikä laji. Ruoan karkeuttaminen pikkuhilelvistelijä! jaa on tärkeää, jotJo vauvakin ta vauvan pureskelu tunnistaa ja suun hienomotoriikka voivat rauUMAMIN. hassa kehittyä. Aluksi vauvan soseiden pitää olla mahdollisimman hienojakoisia ja löysiä. Noin puolen vuoden ikäisellä sose voi sisältää jo hieman karkeampia osia, ja ruokaa voidaan pienentää haarukalla survomalla. Esimerkiksi peruna, banaani ja leipä ovat ruoka-aineita, jotka soseutuvat helposti vauvan suussa, vaikka hampaita ei vielä olisikaan montaa. Noin 8 kuukauden iästä alkaen ruoka voi hyvin jo sisältää pieniä paloja. Pureskelun opetteluun soveltuu mainiosti vaikkapa leipä-, porkkana- tai omenapala, jota on mukava imeskellä. Miten houkutella maistamaan? Sekä uteliaisuus että varovaisuus ovat vauvan perusominaisuuksia. Valmius kokeilla uusia makuja on kaikkiruokaisten selviytymiskeino, samoin epäluulo tuntemattomia makuja kohtaan. Lapsen luontaista uteliaisuutta kannattaa käyttää hyväksi, kun hänelle esitellään uusia makuja. Lapsi hyväksyy ruoan helpommin, kun saa tutustua siihen kaikilla aisteillaan: tunnustelemalla, haistelemalla, katselemalla ja maistelemalla. Esimerkiksi ruoan houkuttelevasti esille laittaminen saattaa auttaa. Joskus myös sormiruoka tuntuu mielenkiintoisemmalta kuin sose. On tärkeää, että lapsen ensimmäiset makukokemukset ovat mahdollisimman miellyttäviä. Kun tuttuun ruokaan sekoitetaan uutta ruoka-ainetta ja sitä tarjotaan mukavassa tilanteessa, voi uusi ruoka-aine aivan huomaamatta tulla osaksi lapsen makumaisemaa. Löysää soseutettua ruokaa voi tarjota vaikka äidinmaidolla maustettuna, jolloin se tuntuu tutun turvalliselta. Esimerkillä on myös suuri merkitys lapsen makumieltymyksiin. ­ Usein vauva on hyvin kiinnostunut maistamaan samoja ruokia kuin muut perheenjäsenet. Zzz... Ei aihetta huoleen. Olen MAKEASTI aina lasten suosiossa. Pilttipiiri | 8 EXTR A
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: Runoelman kirjoittivat KAROLIINAN, 4 kk, ja EVELIINAN, 3 v, äiti MIRKA TIMOSKAINEN ja pappa SEPPO KUITUNEN kuva ARTO WIIKARI "Olen ruokatapani näyttänyt!" "M inä olen nimeltäni Karoliina, isosiskoni taas Eveliina. Mulle maistuu peruna ja porkkana, sekä kaikenlaiset hedelmät soseina. Kasvan kovaa vauhtia, kohta alan konttaamisesta nauttia. Uni ja terveellinen ravinto, ovat elämäni suuri nautinto." Olen neljä kuukautta täyttänyt ja nyt ruokatapani näyttänyt. Alkuun meni kirpeästä mausta mutruun suu, nyt mulle jo melkein kaikki maistuu. Piltti-ruokien kanssa nyt häärin, niitä söisin vaikka ylenmäärin. Pilttipiiri | EXTR A 9
• Lastenruokien valmistus on aikamoista tiedettä. Tiukat laatuvaatimukset määrittävät jo raaka-aineiden tuotantoa. Satakuntalainen porkkana kulkee pitkän tien ennen kuin se päätyy piltin suuhun. L änsi-Suomessa on tasaista ja suomalaisittain hyvät kasvuolosuhteet.Täällä sijaitsevat Piltin valmistajan Suomen Nestlén sopimustilat, joiden antimia kelpuutetaan tarkkojen testausten jälkeen lastemme ruuaksi. Palatkaamme kesämuistoihin: Pellossa on rivissään porkkanoita, sileäkuorisia, hieman makeita. Multa tuoksuu. Tilan omistaja on tyytyväinen. Porkkanasato on taas täyttänyt lastenruuan vaatimukset: kasvinsuojeluaineen jäämiä ei löytynyt, vaikka analyysin seulakoko oli yksi sadasmiljoonasosa. Suhde on sama kuin jos kolmessa vuodessa olisi yksi sekunti tai sadassa tonnissa yksi gramma. ­ Lastenruuan raaka-aineet käyvät hyvin puhtaan elintarvikkeen malliksi. Esimerkiksi vihannestiskin tuotteista vain pieni murto-osa kelpaisi lastenruuan raaka-aineeksi, agronomisti Jussi Hautala paljastaa. Pellot puntarissa Sopimustilojen pellot tarkastetaan 1­2 kertaa kesässä. Keskeisten raaka-aineiden jokaiselle erälle tehdään omat analyysinsä. Silti joskus eriä on hylättävä. Viljamyllylle haasteena on pitää lastenruokavilja erossa muiden viljojen mahdollisista jäämistä. ­ Lainsäädäntö koskee valmista tuotetta, mutta jotta voimme olla varmoja lopputuotteiden puhtaudesta, myös raaka-aineiden on läpäistävä vaatimukset, Jussi kertoo. Lastenruuissa on tavallista tiukemmat vaatimukset myös raskasmetalleille ja nitraatille sekä hometoksiineille, joita voi syntyä varastoinnin aikana. Homeita muodostuu viljoissa myös kasvukauden aikana. Säällä on merkitystä. Piltin sopimustilat sijaitsevat siksi siellä, missä olosuhteet ovat edullisimmat turvalliselle tuotannolle. Hautalan mukaan ruuan puhtauteen voidaan pellolla vaikuttaa esimerkiksi kasvilajikkeen, viljelytavan, lannoituksen ja lohkon valinnoilla. ­ Sanoisin, että lastenruuat ovat puhtaampia kuin jopa luomu. Eräitä haitta-aineita voi olla luomussa enemmän, sillä viljelystapa on erilainen. Esimerkiksi nitraatin määrä ei ole niin helposti hallittavissa. Kotimaisuus kunnia-asia Kaikki Piltti-purkkiruuat valmistetaan Suomessa, Turussa sijaitsevassa tehtaassa.Vuonna 2008 täällä tehtiin lastenruokaa lähes 11 miljoonaa kiloa, yli 70 miljoonaa purkkia. Reilu puolet tuotannosta jää Suomeen, loput päätyvät Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Tehtaanjohtaja Patrik Lindholm esittelee meille toimittajille tiloja. Sitä ennen on pukeuduttu valkoisiin kaapuihin ja suojahattuun, sellaiseen mitä näkee mummoilla papiljottien päällä. Hius ei olisi kiva yllätys pikku ruokailijalle, ymmärtäähän sen. Jopa nappikorvakorut pitää ottaa pois, ja miesten laittaa parran eteen suojus. >> Maan helmasta ruokapöytään teksti ELSE TURUNEN | kuvat VESA MATTI VÄÄRÄ ja RODEO Pilttipiiri | 10 EXTR A
• un reseptin valmistus käynnistyy, on käsiteltävä ensiksi raaka-aineet. Suomen Nestlén Turun-tehtaan lastauslaiturilla on omat ovensa eri raaka-aineille. Pakasteet tuodaan tiettyyn paikkaan, jossa sulamista valvotaan raaka-aineisiin asennettavilla antureilla. Keräily ja esikeitto -osastolla työntekijät tekevät raaka-aineille silmämääräisen tarkastelun, ja osa materiaaleista otetaan pöydälle tarkastukseen. Erottelupisteessä Pauliina Ahlros ja Juko Hautala tarkkailevat porkkanapaloja. ­ Otamme joukosta pois huonot palat ja mahdolliset vierasesineet, joita ei onneksi yleensä löydy. Kahvia tässä työssä kuulemma kuluu. Pauliina sanoo olevansa kotona laiska kokki. Töissä pitää olla ruokien kanssa niin tarkkana. K VIHANNESPALAT TARKASTETAAN KÄSIN nan Laadunvalvon Inga asiantuntijat .) ja rkeamäki (vas Ko tekevät Piia Pikander testejä, joiden vioidaan perusteella ar laboratorion us. analyysitarkku ittaa Automaatti m en ruoka-aineid isuutta. C-vitamiinipito n Turun-tehtaa ndholm htaja Patrik Li jo allergioiden kertoo, että atakia eri raak ita säilytetään aine eri huoneissa. Pilttipiiri tammikuu 2010 || 11 Pilttipiiri EXTR A
• Piltti-ruuat lämpötilakäsitellään 120 asteessa. Näin bakteerit tuhoutuvat. Lopputarkastuksessa vielä varmistetaan, että purkeissa on säilyvyyden takaava tyhjiö. Tietokone ohjaa pakkauksia kohti etikettikonetta. ­ Viime vuoden aikana kaikki liharuokamme hiottiin uusiksi. Nyt resepteissä on enemmän kasviöljyä ja vähemmän kovaa rasvaa. Uudistus koski noin 70 reseptiä, Teija Kenkkilä kertoo. Patrik selvittää, että Piltti ja Bona ovat ainoat Suomessa valmistetut lasten purkkiruuat. Suomalaisen Työn Liiton valvoma Avainlippu tuotteille on myönnetty 2007. Ideoita kuluttajilta Kuten muissakin asioissa, lastenruuissakin kaikki alkaa hyvästä ideasta. Niitä voi Piltin tuotekehittäjän, Teija Kenkkilän, mukaan tulla useasta lähteestä: kuluttajalta, lastenruokien markkinoinnilta tai lastenruokaraaka-aineita hankkivalta osto-osastolta. Kun uusi tuote on kehitteillä, tuotekehityksen työntekijät testaavat yhdessä oston ja laadunvarmistuksen kanssa vaihtoehtoisia raaka-aineita ja laskevat reseptien ravintosisältöjä. ­ Jokainen raaka-aine tuo reseptiin omat ravitsemukselliset ominaisuutensa, joista yhteen laskettuna saadaan reseptin ravintoarvot. Me tuotekehityksessä peilaamme niitä lastenruokien koostumusta säätelevään lakiin ja viimeisimpiin Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, Teija juttelee. Myös raaka-aineiden laatua seurataan aina sadon vaihtuessa. Esimerkiksi joka sadon saapuessa perunan laatu ja rakenne testataan. Perunoissa pehmeys saattaa Teijan mukaan aiheuttaa haasteita isommille pilteille suunnatuissa tuotteissa, joihin halutaan kokonaisia paloja. Kumiperunoita purkkeihin ei päädy. tuvan testiryhmän, Piltin Makuraadin, testattaviksi. ­ Ruokavalion monipuolistuessa lapsen makumaailma kehittyy ja usein hän tulee krantummaksi. Jokaisessa ikäryhmässä on siis yritettävä vastata kohderyhmän makutottumuksiin ja tuotteen ostajan odotuksiin, Teija selvittää. Saavumme tehdaskäynnillämme testitiloihin. Täällä laadunvalvonnan asiantuntijat Inga Korkeamäki ja Piia Pikander tekevät laboratoriotestejä. ­ Nyt teemme testejä, joiden perusteella arvioidaan laboratoriomme analyysitarkkuus. Analysoimme testinäytteet ja lähetämme tulokset edelleen arvioitaviksi. Mikäli analyysitarkkuus ei ole riittävä, meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tarkkuus saadaan kohdalleen. Tietokone ohjaa purkkien kulkua Sisällä tehtaassa on puhdasta ja valkoista, kuin sairaalassa.Valmistusprosessi on tarkasti ohjattua. Patrikin mukaan on tärkeää, että oikea tavara on oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Porkkanat, perunat ja muut ainekset muuttuvat ruoiksi jättiläismäisissä 1 300 litran keittokattiloissa, joista sosetuotteet siivilöidään purkkeihin. Purkkien täyttölinjalla on metalli-ilmaisin, ja kuusi kameraa tutkii, että kukin tölkki on virheetön. Lämpötilakontrollissa varmistetaan, että tuotteen aloituslämpötila on sopiva lämpökäsittelyä varten. Viivakoodinlukija taas auttaa varmistamaan, että oikeat etiketit päätyvät oikeisiin tuotteisiin. Mina Mikkonen tarkkailee monitorista häkkeihin pakkautuvia purkkeja. Liukuhihna kul- Lapsilla viimeinen sana Kun tuote on lähes kehitetty, sitä maistellaan ja maistatellaan. Parhaimmat kandidaatit pääsevät lapsista koos-
• Pertti Viinikainen varmistaa, että purkit lähtevät tehtaalta siistin näköisinä. Maistuuko? P Suvi Santalo ajelee trukilla varastoon. Hän kelmuttaa pakatu t purkit, ja valmiit paketit nostetaan varaston hyllyille. Sieltä ne hyvin pian siirtyvät lähettämöön ja kuljetusliikkeiden autoihin. VEETI "PILTTI JA BONA OVAT AINOAT SUOMESSA VALMISTETUT LASTEN PURKKIRUUAT." jettaa purkit lavoille, jotka siirtyvät kärryihin. Määrien pitää olla tiedossa, kaatuneet purkit on nostettava ja tuotetiedot sisältävät leimat tarkistettava. ­ Ei tässä ehdi unelmoimaan, Mina nauraa. Täältä purkit siirtyvät kilisten lämpökäsittelyyn 120 asteessa. Joka korissa on mukana saattomuisti, nykyaikainen RFID-tunnistin, jossa on tarkat tiedot siitä, mitä kori pitää sisällään. Lämpökäsittelyn jälkeen jokainen purkki vielä läpivalaistaan. Vioittuneet purkit voidaan näin huomata, samoin kuin mahdolliset vierasesineet. Tuotantoerä siirretään viikoksi karanteeniin. Erä vapautuu myyntiin vasta, kun laatu on tämän jälkeen vielä kertaalleen tarkastettu. Lopulta valmiit purkit pakataan pienille pahvisille alustoille ja muovitetaan toimitettaviksi kauppoihin. Pertti Viinikainen varmistaa, että lopullisista Piltti-pakkauksista tulee siistit. ­ Olen tehnyt tätä työtä jo 38 vuotta. Silti muistan aina, kuinka tärkeää on, että tuote on laadukas. Oma vastuu täytyy kantaa. Eivät pienet voi syödä mitä vaan. iltin Makuraadissa on tänään koolla viisi raatilaista. Pienet ruokailijat istuvat yllättävän nätisti paikoillaan ja odottavat annoksia. Menu koostuu Makaronia ja kanaa -ruuasta sekä sen uudistetusta versiosta, jossa riisi on vaihdettu pastaksi. Jälkiruuaksi tarjoillaan Mansikkarahkaa. Kosti, 1 v, on kärsimätön. Mieli tekisi jo aloittaa, masussa ilmiselvästi kurnii. Muovilusikka heiluu ja poika hapuilee purkkeja. Kun ruokaa vihdoin saadaan suuhun, Kosti maistelee tyytyväisenä. Äiti Meri Kotamäki kyselee: ­ Onko niin hyvää, että menet ihan sanattomaksi? Onko nam, nam? Emma, 2,5 v, taas on uninen ja hieroo silmiään. Maisteluhetki on iltapäivällä, joten ei ihme että väsyttää. Pastaversio taitaa kuitenkin olla tytöstä parempaa kuin vanha riisiversio. EMMA ­ Oliko Emma hyvää? äiti Tessa Alanko kysyy. Hyvää on. Emma nyökkää ja näyttää Mansikkarahkaa. Jälkiruokaan siis. Pinja, 2,5 v, syö itse ja nopeasti. Hilda, 2 v 8 kk, kuiten, kin tyhjentää lautasensa ensin. Isänkin pitää vielä maistaa, ja myös marsulelu saa ruokaa. Kovin hyväruokaisilta nämä raatilaiset vaikuttavat. Ehkäpä ilmassa on vieraskoreuttakin. KOSTI MUKAAN MAKURAATIIN? PINJA Piltti Makuraati on testiryhmä, johon kaikki neljä kuukautta täyttäneet, alle kolmivuotiaat ja kriittiset makunystyrät omaavat lapset ovat tervetulleita. Makuraatilaiset koemaistavat kehitteillä olevia Piltti-tuotteita tai tuotteita, joiden reseptejä halutaan parantaa. Maistatus tapahtuu yleensä kotona. Piltti kerää Makuraatilaisilta suoraa palautetta jo olemassa olevista Piltti-tuotteista. Raatilaisten joukosta arvotaan myös ryhmiä, joille toimitetaan uusia, vasta kehitteillä olevia makuja maisteltaviksi. HILDA ja isä Kim Autero. Katso Makuraadin : liittymisohjeet w.pilttipiiri.fi ww Pilttipiiri | 13 EXTR A
• sien pesusta. ätavat alkavat kä allikelpoiset pöyt M otiaalle. i neuvoa 1­2-vu sta kiittämistä vo Ateria sylissä ennen kiukuttelevaa lasta ruoka ei ole lohtu. Lohduta lapsi oppii, että ruokailua. Näin , korjaa vahingot Kiitä ja kannusta tomasti. huomaamat Ann esimerkiksi n voi houkutella allisen Maistamaa maan lusik kehottamalla otta n isälle, kolmannen lle, toise hyvää mieltä äidi rille, mummille, ukille... ve sisarukselle tai ka ne tulee pikku hiljaa usi ruoka-ai U ksi. n karttuessa tutu maistamiskertoje yy huonosti, Jos lapsi käyttäyt östä sallita. käyt tee selväksi ettei a mukaan psi kannattaa otta Jo 3­4-vuotias la ttamiseen ja ruoanlaittoon. ka ostoksille, pöydän i sta ruokailusta vo Kodin ulkopuolise otiaan taaperon kanssa. jo 3-vu jutella etukäteen . Älä pakota syöm ostele pieniä eriä ään. Pilttipiiri | 14 EXTR A
• teksti MARJO HENTUNEN | kuvitus JANNE HARJU Pöytätapoja J o taaperot ovat kiinnostuneita ruoanvalmistusvälineistä, kattiloista ja paistinpannuista. He tyhjentävät kaappien sisältöä intoa puhkuen lattialle. ­ Kun lapset oppivat, mistä ruoka tulee ja miten sitä valmistetaan, pöydän antimetkin maistuvat paremmin. Pöytätapojen opettelussa auttaa se, että lapset saavat osallistua ruoanlaittoon, valmistaa salaatin tai kuoria perunoita kalakeittoon. Jo taapero kannattaa ottaa keittiöpuuhiin mukaan, kannustaa helsinkiläisen päiväkodin johtaja Carita Kivinen. Kivinen johtaa Mörrintupa-päiväkotia, jossa seurataan Luonnossa kotonaan -pedagogiikkaa. Perusajatuksena on, että lapsen tarve tyydyttää uteliaisuuttaan ja tiedonhaluaan, liikkua ja kokea yhdessäoloa toteutuvat parhaiten luonnossa. Niinpä Mörrintuvassa myös syödään usein ulkona. leikin varjolla Huonoa käytöstä suitsittava Jos lapsi käyttäytyy huonosti, kannattaa tehdä selväksi, että niin ei saa tehdä. Joskus lapset saattavat ruokapöydässä heittää lihapullia ja perunoita lattialle tai piilottaa ruokaa vaivihkaa. ­ Ihan pienillä ruoan heittäminen on primitiivinen reaktio, mutta leikki-ikäisillä jo tietoista toimintaa. Maitolasi saattaa kuitenkin kaatua siksi, että sormet toimivat kömpelösti. Motoriset taidot kehittyvät vähitellen. Lapsi oppii syömään haarukalla ja veitsellä yleensä 3­4-vuotiaana, Kivinen selvittää. Pienikin lapsi seuraa aikuisen esimerkkiä herkeämättä. Jos vanhemmat syövät seisten tai hotkien, ei silloin voi vaatia jälkikasvultakaan moitteetonta käyttäytymistä. Toisaalta, jos aikuinen nurisee tyyliin "taas tätä siskonmakkarakeittoa", lapsi nappaa ajatuksen heti. Jos ruokaa jää lautaselle, asia pitäisi ohittaa huomaamatta, sillä lapsi voi kokea ruoan tuputtamisen ja tyrkyttämisen ahdistavana. Painostava tunnelma voi Kivisen mukaan jopa yllyttää huonoon käyttäytymiseen. Pieni lapsi oppii pöytätapoja parhaiten lämpimässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Huono käyttäytyminen voi joskus johtua torumisesta ja patistamisesta. sä piti usein istua hiljaa katse lautasessa, ja jos joku jälkikasvusta erehtyi tirskumaan, isän tiukka katse palautti naaman hetkessä peruslukemille. Moni vanhempaan sukupolveen kuuluva muistaa senkin, kuinka opettaja vahti pulpetin vierellä, välillä karttakepillä sormille näpäyttäen, että keitto tuli syötyä, vaikka kyyneleitä nieleskellen. ­ Inho syömistilanteita kohtaan syntyy juuri näin, lasta ei saisi koskaan pakottaa syömään. Kaikesta ruoasta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea voi maistaa, vaikka vain hiiren annoksen.Voimme rohkaista lasta maistamaan porkkanaa sanomalla, että sinä olet rohkeampi kuin porkkana, uskallat varmasti maistaa sitä. Uusiin makuihin totuttelemisessa auttaa ruoan annostelu. ­ Jos annos on liian muhkea, lapselle voi tulla tunne, että tämähän on mahdoton urakka ja hän saattaa alkaa piilotella ruokaa. Pieni ihminen saa onnistumisen kokemuksia siitä, että lautaselle laitetaan ensin pieni annos. Myös se, että lapsi saa itse ottaa ruokaa, tukee itsetunnon kehitystä, Kivinen neuvoo. "MITÄ USEAMMIN PERHE KYLÄILEE JA SYÖ ULKONA, SITÄ TUTUMMAKSI ERILAISET RUOKAILUTILANTEET TULEVAT." Ruokahetkiä luonnossa ja ravintolassa Mörrintuvassa lounas syödään neljä kertaa viikossa luonnon helmassa. Ruoka valmistetaan retkikeittimellä, joskus eväät pakataan mukaan. Pienetkin lapset oppivat metsäaterioinnin niksit vikkelästi. ­ Metsässä syömme retkilautasilta, ja jo kaksivuotiaat pitävät lautasen kahvasta näppärästi kiinni. Samalla nautitaan luonnosta ja jutellaan. Itsenäisyyspäivää juhlistetaan ravintolassa, jossa lapset ovat käyttäytyneet oikein hyvin. ­ He ovat ehkä hieman vieraskoreita. Kun lapsi oppii pöytätavat arjessa, hän osaa käyttäytyä myös juhlatilanteissa. Mitä useammin perhe kyläilee ja syö ulkona, sitä tutummaksi erilaiset ruokailutilanteet tulevat.Tällöin lapsi ei pistä esitystä pystyyn esimerkiksi jännityksen vuoksi, Carita Kivinen tietää. Vaihdetaan kuulumisia Kun lasta kiitetään onnistumisista, hän oppii jouhevasti pöytätapojen alkeet, kuten kiittämisen ja ruoan ojentamisen, leivän voitelun ja perunoiden kuorimisen. ­ Muistutamme lapsia, että ruoka suussa ei kannata puhua, mutta muuten jutustelu on tärkeä osa yhteistä ruokailuhetkeä, painottaa Kivinen. Ennen vanhaan kuri oli kova eikä inhimillisestä tapakasvatuksesta ollut aina tietoakaan. Sota- ja katovuosina ruokaa piti kunnioittaa, koska siitä oli pulaa. Ruokapöydäs- Pilttipiiri | 15 EXTR A
• Ruokailu on monessa perheessä tärkeä yhteinen hetki, tilaisuus rauhoittua ja jutella päivän kuulumisista. Lapsiperheissä syöminen on paljon muutakin ­ uusien makujen ihmettelyä ja tunnustelua, myös lentäviä lusikallisia. ruokahetki ­ pikkuapulaisia ja sirkushuveja Perheen teksti MARI VILSKA | kuvat VESA MATTI VÄÄRÄ P uolitoistavuotias Veeti Jalava kurottelee innokkaasti kohti kauppakasseja. Pikkumiehen kädet hamuavat tottuneesti pusseista voirasian ja maitotölkin. Isosisko Pinja Jalava, 2,5 v, auttaa hänkin. ­ Varsinkin Veeti on innokas ostosten purkamisessa. Hän aloittaisi touhun jo eteisessä, ennen kuin ulkovaatteitakaan on kokonaan riisuttu, äiti Marja Lehtiheimo nauraa. Nelihenkinen raisiolaisperhe keskittää viikon ruokaostoksensa yhdelle päivälle. Silloin täytetään pakastin ja jääkaappi tulevaa viikkoa varten. Täydennyskeikoilla kartutetaan lähinnä maitovarastoa ­ maitoa kun kuluu jopa neljä litraa päivässä. taan lautasen reunaa. Sääntönä on, ettei ruuan kanssa leikitä. Se ei vaan aina toimi, Marja hymähtää. Äidin ruoka on parasta Vanhemmat kuvailevat lapsiaan "perusreippaiksi" syöjiksi. Siskoaan vilkkaampi Veeti on myös ruuan suhteen melkoinen tutkimusmatkailija. ­ Kaikki, mikä on äidin tekemää, menee mukisematta. Niinpä meillä usein myös isän tekemä ruoka esitellään äidin tekemäksi, Mikko hymyilee. >> Veeti on reipas apuri kauppakasseja purettaessa. Lusikalla ja käsin Keittiössä Pinja nousee tuolille hellan ääreen ja sekoittaa keskittyneesti kattilassa olevia vihanneksia. Veeti ojentelee aterinlaatikosta ruokailuvälineitä, ja äiti kattaa pöydän. Iltaruuaksi on kinkkukiusausta, joka häviää nopeasti nälkäisiin suihin. Veeti pitää tottuneesti lusikkaa kädessään ­ ja syö vapaalla kädellä ruokaansa sormin. Miehenalku lurauttaa maitotilkat lautaselle ennen kuin isä Mikko Jalavan nopeat kädet korjaavat mukin parempaan talteen. Isää ja äitiä touhu naurattaa. ­ Tämä on hyvin tyypillistä. Usein lusikalla myös kuljetetaan ruokaa tai sillä haka- Jalavan ja Lehtiheimon perheessä kaikki syövät ruokansa itse. Käsin tai lusikalla, kunhan menee suuhun asti. Pilttipiiri | 16 EXTR A
• K KAUPASTA KOTIRUOKAA auppareissun suunnittelussa Jalavan ja Lehtiheimon perhe käyttää apuna listaa, johon he merkkaavat, mitä raaka-aineita kotoa jo löytyy. Periaate on, että se, joka tekee ruuan, päättää mitä syödään. ­ Kyllä ideat loppuvat usein kesken. Omat keittokirjat ovat kovassa käytössä ja naapurien kanssa vaihdetaan ajatuksia. Usein tuntuu, että meillä syödään aina sitä samaa, Marja Lehtiheimo kertoo. Perhe on tietoisesti lisännyt kasvisten syöntiä, mausteita ei käytetä ja eineksiä ei juuri osteta. ­ Emme noudata esimerkiksi päiväkotien ruokalistaa, kuten jotkut perheet tekevät. Syömme kuitenkin monipuolisesti kaikkea, sellaista peruskotiruokaa, Marja kertoo. Pilttipiiri | 17 EXTR A
• ­ Ruuanlaitto käy helpommin, kun lapset osallistuvat, Marja-äiti kertoo. Pinja sekoittaa vihanneksia ja Veeti ojentaa välineitä. Leikkikeittiössä Pinja ja Veeti valmistavat usein muumisoppaa. jä, kun taas Veeti on vetäissyt lautasellisensa kuin liukuhihnalta. Perheessä ruokaillaan pääasiassa neljästi päivässä. Lounas syödään puolenpäivän aikaan, mutta päiväunirytmin vuoksi välipala jää useimmiten väliin. Silloin kun päiväunia ei nukuta, haukataan välipalaksi esimerkiksi leipää. Iltaruoka syödään isän tultua töistä puoli viiden aikaan ja iltapala seitsemän maissa. Lapset mukaan tekemiseen Ruokailuhetket ovat rauhoittuneet selvästi sen jälkeen, kun Veeti vuoden ikäisenä oppi syömään itse. Kun Veeti oli ihan pieni, perheen äiti jakoi omaa ruokailuaikaansa Pinjan syöttämiselle ja Veetin imettämiselle.Vuoden ikäeron vuoksi ruokapöydässä oli ruokittavana kaksi lähes vauvaikäistä yhtäaikaa. ­ Siinä jäi usein oma lounas kokonaan väliin, kun yksinkertaisesti en ehtinyt syödä. Kiireen tasaamiseksi molemmat lapset söivät ihan pieninä paljon purkkiruokaa, Marja muistelee. Nykyään kiire ja härdelli ajoittuvat enemmän ruuan valmistamiseen. ­ Jostain syystä lapset tarvitsevat huomiota juuri silloin, kun minun pitäisi laittaa ruokaa. Hommat hoituvat helpommin, kun heidät ottaa tekemiseen mukaan. Kaikenlainen sekoittaminen on mieluista. Me myös leivomme yhdessä, Marja kertoo. Kiinnostus ruuanlaittoon näkyy myös leikeissä. Pinjan leikkikeittiössä valmistuu muumisoppaa, kananmunia ja joskus myös kalaa. Herkkua ovat herneet ja inhokkilistalta löytyy parsakaali. Sipulit saavat joskus kyytiä, ja mieluiten ketsuppia saisi olla jokaikisessä ruuassa. Omalle pihalle istutettiin tänä kesänä herukkapensaita. ­ Lapset kävivät siihen tahtiin naapurin pensaissa marjoja maistelemassa, että oli parempi laittaa omat puskat. Omalla kasvimaalla kasvaa kesäisin myös lehtisalaattia, persiljaa, perunaa, sipulia, tomaattia, hernettä ja mansikkaa, Mikko kertoo. Lelujen ja kirjojen tuominen ruokapöytään on kielletty. Myös peruspöytätapoja opetellaan. Sekä Veeti että Pinja huikkaavat tottuneesti kiitokset aterian päätteeksi, ja käsien putsaaminen onnistuu hienosti. ­ Vielä kun huutaminen ruokapöydässä jäisi kokonaan pois, molemmat vanhemmat toivovat. Helppoutta arkeen Arjen ruokahuoltoa perhe helpottaa yksinkertaisin konstein; päivällistä tehdään niin iso annos, että siitä riittää seuraavan päivän lounaaksi. Kerhopäivinä evääksi otetaan lasten purkkiruokia. Kielletyllä listalla ovat herkut ja karkit. Lasten karkkina toimii ksylitolipastilli, mutta muutoin herkkukaappi on aikuisten valtakuntaa. Sen ovet avataan, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja alkaa aikuisten oma aika. Ainakaan vielä lapset eivät ole vaatineet osaansa herkuista. Pienillä on kuitenkin kuulevat korvat, se on huomattu. ­ Pinja saattaa havahtua siihen, kun avaan sipsipussin. Silloin kuuluu heti huuto, "Mitä äiti syö?", Marja kertoo naurahtaen. Potalle ja banaania Marja herää normaalisti lasten kanssa puoli kahdeksalta, jolloin perheen isä on jo lähtenyt töihin. Heräämisen jälkeen myös Veetin nälkä herää nopeasti. ­ Veeti pyytää jo potalla käsi ojossa banaania, Marja nauraa. Alkupalan jälkeen syödään vaihtelevasti joko puuroa, leipää tai jogurttia. Perheen lapsista Pinja on aina ollut nirsompi syö- Ruokahetkille aikaraja Syömisestä tai syömättä jättämisestä ei Jalavilla oteta turhia paineita. ­ Pöydässä ollaan puoli tuntia. Se mitä syödään, syödään sinä aikana. Ilman aikarajaa ruokailu voisi kestää vaikka kuinka kauan, Marja tuumaa. Pilttipiiri | 18 EXTR A
• teksti ELSE TURUNEN ja STIINA HONKAMAA | kuva TOMMI TUOMI S okerista puhuttaessa sotketaan usein luonnollinen ja lisätty sokeri. Luonnollisia sokereita, kuten maito- tai hedelmäsokeria on elintarvikkeissa luonnostaan, eikä niitä ole yleensä tarpeellista mitata tai poistaa. Tavallisesti kutsumme sokeriksi sakkaroosia eli ruokosokeria. Sitä on elintarvikkeissa luonnostaan mutta myös lisättynä, puhdistettuna sokerina. Sakkaroosia hedelmissä, kuten omenassa ja appelsiinissa, on luonnostaan noin kolme prosenttia, banaanissa kuusi. Puhdistettua sokeria ei tarvitsisi olla ruokavaliossa lainkaan. Suositusten mukaan vain maksimissaan 10 prosenttia energiasta saisi tulla sokerista. vennäisaineiden saantiin. Näin koska sokerin ruokavaliota köyhdyttävä vaikutus on suurin leikki-iässä, kun energiantarve on pieni. Sokerinkulutus vakio Suomessa sokerin kulutus ei ole muuttunut juuri lainkaan viimeisten 20 vuoden aikana. Daniscon tilastojen mukaan ihmiset käyttävät sokeria noin 30 kiloa henkeä kohden vuodessa, noin 80 grammaa päivässä. Keskiarvon sisällä on kuitenkin suurta vaihtelua. Eniten sokeria syövät nuoret. ­ Pikkulapsista ei ole tutkittua tietoa, vaikka näppituntuman mukaan he syövät nykyisin enemmän sokeria kuin aiemmin, arvioi Olle Hernell, pediatrian professori Uumajasta. Piilosokeri hämää Ostamme yhä enemmän sokeria valmiissa tuotteissa.Vielä 60-luvulla noin 35 prosenttia saamastamme sokerista tuli teollisista tuotteista kun nyt vastaava luku on 75. Pakkausten ravintosisältömerkinnöissä sokeriluvut koskevat tuotetta kokonaisuudessaan, eroa ei tehdä luonnollisen ja lisätyn sokerin välille. Lisättyä sokeria on kuitenkin monissa elintarvikkeissa. Monet makeutetut maitovalmisteet, sokeripitoiset juomat, makeiset ja leivonnaiset ovat varsinaisia sokeripommeja. Lapsilla sokerin runsas käyttö johtaa erityisen herkästi niukkaan vitamiinien ja ki- Marjoissa tärkeintä maistuvuus Luonnostaan sokeria sisältävät marjat ja hedelmät kuuluvat täysipainoiseen ruokavalioon. Marjat ovat sellaisenaan yleensä liian happamia pienten makuun, ja niitä pitää jollain konstilla makeuttaa. ­ On paljon parempi, että lapsi syö marjoja tarvittaessa kohtuudella sokeroituna kuin jättää marjat kokonaan syömättä happamuuden vuoksi, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta neuvoo. Lähde: Nestlé Nutrition Forum 1/2006: Sokeri puhututtaa. Tolkkua Sokereita on elintarvikkeissa luonnostaan, eikä niistä ole haittaa. Sen sijaan liian suuri määrä puhdistettua, lisättyä sokeria heikentää ruuan ravintosisältöä ja altistaa ylipainolle ja kariekselle. sokerista Katso pilttipiiri.fi ja lue lisää eri sokerilajeista. Pilttipiiri | 19 EXTR A
• kokataan kotona kuvat TOMMI TUOMI ja AKU SIUKOSAARI satoa L Oheiset reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille. Reseptikilpailun Marttojen ja Piltin reseptikilpailuun lähetettiin kymmeniä toinen toistaan herkullisempia leivontareseptejä. Resepteissä jujuna on käyttää Piltti-sosetta yhtenä ainesosana. astenruokasoseet voivat olla kätevä vaihtoehto leivonnaisten raaka-aineeksi. Hedelmäsoseet esimerkiksi mehevöittävät pullan täytteenä tai piirakassa. Piltti Kuningatarsosetta on kuningatarpiirakassa, joka on upean näköinen ja makuinen tarjottava. Piirakka sopii juhliin kahvipöytään ja myös jälkiruuaksi. Loput piirakasta voi hyvin pakastaa. Jos kokki on kiireinen, myös piirakkapohjan voi ostaa valmiina. Pilttipiiri | 20 EXTR A
• Kaisa Vasamaa, Sauvo ITÄMAISET JUUSTOSARVET 16 KPL Liuota hiiva maitoon. Lisää muut ainekset, ja muovaa tasainen taikina. Anna taikinan kohota. Jaa taikina kahteen osaan. Kauli pyöreiksi halkaisijaltaan noin 30 senttimetrin levyiksi. Jaa pyöreät levyt kahdeksaan yhtä suureen kolmioon. Levitä nokare täytettä jokaisen kolmion leveään päähän, ja kierrä kolmiot sarviksi. Voitele munalla. Ripottele pinnalle haluamiasi siemeniä, ja paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Riitta Alaluusua, Sodankylä KUNINGATARPIIRAKKA 2 ½ dl kädenlämpöistä maitoa 25 g hiivaa 1 tl suolaa 6 dl vehnäjauhoja 50 g margariinia 1 dl juustoraastetta TÄYTE: 1 prk Piltti Itämaista broileririsottoa 200 g VOITELUUN: kananmunaa PINNALLE: pellavan-, unikon- tai seesaminsiemeniä POHJA: 300 g 2 ½ dl 2 kpl 3 dl 3 dl 1 tl margariinia sokeria munia karkeita tai erikoisvehnäjauhoja grahamtäysjyväjauhoja soodaa tai 2 tl leivinjauhetta Itämaiset juustosarvet ovat eksoottinen vaihtoehto vaikkapa lastenkutsuille. Täyte syntyy kädenkäänteessä! PÄÄLLINEN: 3 prk Piltti Kuningatarsosetta 1 prk kermaviiliä 1 prk sitruunarahkaa 2 kananmunaa 1 dl sokeria Vaahdota rasva ja sokeri, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita jauhoihin nostatusaine ja lisää jauhot vaahtoon. Levitä pohjataikina uuninpellille leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi. Paista pohjaa ensin noin 10­ 12 minuuttia, jonka jälkeen levitä sose esipaistetun pohjan päälle ja lopuksi muna­kermaviili­rahkaseos. Paista vielä noin 20 minuuttia, kunnes pinta alkaa saada väriä. Älä kuitenkaan anna paistua ruskeaksi. Jäähdytä hyvin ja leikkaa sopivan kokoisiksi paloiksi, koristele vaikka tuoreilla vadelmilla ja sulatetulla valkosuklaalla. Sari Nieminen, Kausala OMENAINEN TEELEIPÄ 1,75 dl 0,25 dl 2,5 dl 3 tl 0,5­1 tl 1 50 g 1 tlk n. 1 dl vehnähiutaleita vehnäleseitä hiivaleipäjauhoja leivinjauhetta suolaa raastettu omena margariinia Piltti Omenasosetta maitoa Sekoita keskenään kulhossa kaikki kuivat ainekset. Lisää omenaraaste, sulatettu ja jäähdytetty margariini, omenasose ja maito. Levitä tasainen taikina uuninpannulle leivinpaperin päälle noin 20x25 senttimetrin suuruiseksi levyksi. Leikkaa vielä taikinapyörällä levy nelikulmaisiksi paloiksi. Paista 250 asteen lämmössä noin 15­20 minuuttia. Herkullisen tuoksuiset teeleivät valmistuvat nopeasti. PARHAAT RESEPTIT Pilttipiirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Kokeile kilpailun pullareseptiä Mökin makoisampaa hätävaraa! Pilttipiiri | 21 EXTR A
• Piltin parhaat palat: PILTTI SAA UUDET VAATTEET, KORKKIKISAN VOITTAJA VUODEN PILTIT Piltti-purkkien ulkoasu uudistuu. Jatkossa uudet ruutukuvioiset korkit on helppo paikantaa kaupan hyllystä. da esiin Piltin laatua, perinteitä ja suomalaisuutta. Piltti-lastenruuat kehitetään suomalaisille lapsille sopiviksi ja myös valmistetaan Suomessa, Piltin markkinointipäällikkö Anna Karri linjaa. Uusi ulkoasu mietitty tarkasti Me tavalliset ihmiset emme aina edes huomaa visuaalisia muutoksia tuotteissa. Varsinkin vanhojen ja pidettyjen tuotteiden ulkoasun uudistus vaatii kuitenkin paljon pohdintaa, istumalihaksia ja testausta kaupoissa ja kuluttajaryhmillä. Piltin uudistuksessa apuna on Mainostoimisto JWT, jossa noin kuuden hengen tiimi on suunnitellut uutta ilmettä ja kampanjaa vuoden päivät. ­ Teimme purkeista mallikappaleita, joita kävimme sijoittelemassa ja kuvaamassa kauppojen hyllyillä. Näin testasimme, miten erilaiset visuaaliset ilmeet oikeasti kaupassa kuluttajalle erottuvat, uuden ilmeen takana oleva AD Tea Routala paljastaa. Aivan aluksi mainostoimisto suunnitteli erilaisia tyylivaihtoehtoja. Oli moderni skandinaavinen malli, voittanut perinteinen malli U udistuksen kunniaksi Piltti järjestää kilpailun, jossa voi voittaa vuoden Piltit kotiin kannettuna sekä muita pienempiä palkintoja. Osallistuminen on helppoa: ota lapsestasi korkin kanssa kuva ja lataa se www.pilttipiiri.fi-sivuilla kampanjan kuvagalleriaan. Voit osallistua ilman kuvaa lähettämällä postitse punaruutukorkin (ohjeet pilttipiiri.fi). Palkinnot arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken. Parhaista kuvista järjestetään äänestys pilttipiiri.fi-sivustolla. ­ Olemme saaneet paljon palautetta siitä, että eri Piltti-tuotteita samassa ikäryhmässä on vaikea erottaa toisistaan. Uudistuksen tavoitteena oli saada purkkeihin selkeämmät tuotenimet ja raaka-ainekuvat. Piltin ulkonäkö koettiin myös vähän tylsäksi. Piltti-purkkien uudella ilmeellä halusimme tuo- en Katso lehd okia voisit inkälaisia ru m rjota ja lapsellesi ta ruuat mitä Pilttillään! pitävät sisä Tuoteopas i! uudistulistä, vä Pilttipiiri | 22 EXTR A
• 7 Kierrätys: Lasitölkki lasinkeräykseen ja kansi metallinkeräykseen. Återvinning: Glasburken till glasinsamling och locket till metallinsamling. 4 Ravintoarvo/Näri ngsvärde per 100 g Energia/energi 290 kJ/70 kcal Proteiini/protein 3,1 g Hiilihydraatit/kolhydr at 8,0 g - joista sokerit/varav sockerarter 1,5 g Rasva, josta/Fett, varav 2,7 g - tyydyttyneet/mätta de 0,6 g - kertatyydyttymättömä t/enkelomättade 0,9 g - monityydyttymättömä t rasvah apot, joista/ fleromättade fettsyr or, varav PILTTI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliito työtä lapsiperheiden n hyväksi. PILTTI - suoma lais lapsiperheen puo en lell jo vuodesta 195 a 2 250 g - omega-6 - omega-3 Ravintokuitu/kostfi ber Natrium 0,7 g 0,5 g 0,2 g 1,0 g 90 mg ja lapsekas kuvitus. Tämän jälkeen eri vaihtoehdot testattiin ryhmähaastatteluissa. Perinnettä edustava vaihtoehto sai Pilttiä lapsilleen tarjoavien äitien keskuudessa parhaimman palautteen. ­ Perinnettä edustava ilme sopi testausryhmien mielestä parhaiten Piltin kotoisaan imagoon. Perinteisten piirteiden täytyy kuitenkin toimia myös käytännössä nykyaikaisessa hyllyssä, projektia johtanut Risto Kalsta valaisee. Tiimiläisillä on yhteensä 10 lasta. ­ Asioita on kyllä helpompi miettiä, kun on omia lapsia. Kun on itse kokeillut purkkien valikoimista kaupoissa, kantamista ja lämmittämistä, Risto sanoo ja naurahtaa. Tavaramerkinhaltija Nestlé S.A., Vevey, /Varumärkes-innehavare: Société Sveitsi/Schweiz. des Produits 613031 57 6203 5 Tarkista, että avat napsahdus. Maistaessa kuuluu ta aina tuotetta ensin. itse Parasta ennen ajan kohdan loppuun: Katso kantta. Kontrollera, att du hör då du öppnar locke en knäppning t. Sma själv på produkte ka alltid Bäst före utgången n först. av: Se locket. Alusta alkaen ruoat on valm Piltti-lastenistettu Suomen Turussa, suom alai suuhun sopivikssten lasten i. tehdään suomalaiPiltit sella ammattitaidolla puh ja korkealaatui taista sista raaka-aineis Lastenruoka ei ta. säilöntä- tai väri sisällä aineita. 8 Perunaa ja lohta Säily Avaamattomana tys: huon Avaamisen jälkeeneenlämmössä. sulje jääkaapissa n. 2 ttuna vrk. Förvaring: Oöppnad burk i rumstemperatur. Öppn påsatt lock i kylsk ad burk med åp ca 2 dygn. Liity Pilttipiiriin! www.pilttipiiri.fi Ota yhteyttä/Kont akta Suomen Nestlé Oy, gärna PL 421, 20101 Turku. Puh. /Tel. kuluttajapalvelu@ 0800-06161 fi.nestle.com Valmistaja/Tillverk are: Suomen Nestlé Oy, Turun tehdas. 6 2 1 15 kk/mån VÄHÄSUOLAINEN LÅG SALTHALT Ainekset: Vesi, peru maito, lohi (9%), na, rasvaton bata herne, maissitärkkel atti, sitruunamehu, kasv ys, kerma, auringonkukka), iöljyt (rypsi, tilli, (0,2%), persilja ja suola Sisältää kasviksia valkopippuri. Käyttö: Lämmitä 35 %. ruok aaltouunissa laut a mikroavatussa purkissaasella tai (750W) tai vesihautn. 30 s Tarkista, ettei ruok eessa. kuumaa. Lämmitä a ole liian tarvittava määrä. vain kerralla Tarjoa ruoka lautaselta. POTATIS OCH LAX. Ingredienser: Vatt en, skummjölk, lax (9% potatis, ärter, majsstärkels ), batat, e, citronjuice, vegetabi grädde, (ryps, solros), dill, liska oljor salt persilja och vitpeppar (0,2%), grönsaker 35 %. . Innehåller Bruksanvisning: Värm maten på tallrik eller i öppn ca 30 s i mikrougn ad burk i vattenbad. Känn (750W) eller efter maten ej är för varm att bara så mycket som . Värm mål. Servera mat går åt till ett en på tallrik. 3 43116379:03 1205 0014 10051792 9 7 ETIKETIN KERTOMAA 1 2 3 4 5 Ikämerkintä kertoo, mistä iästä Piltin kuluttajaneuvonnan maksuton Asiaka alkaen voit antaa kyseistä ruokaa s puhelinnumero on 0800-06161 Suomen Néstl EAN lapsellesi. e/Piltti ja sähköposti kuluttajapalvelu fi. 761303157620 Tuote 3 nestle.com. GLOBE No. Etiketin kuvassa on ruuan Perunaa ja lohta, 250 g Itämerenkatu 12050014 1 tärkeimmät valmistusaineet.Päivämäärä Kierrätä lasitölkki lasinkeräyksessä 00180 Helsin ki Finland Käytetyt värit 12.8.2009 ja kansi metallinkeräyksessä. tel +358 9 856 2 6200 Ainesluettelosta 8 9 8562kaikki Suunnittelija f +35 näet 6214 Tea Ro valmistuksessaw.jwt. ww käytetyt ainekset.utala Piltti-lastenruuat tehdään Suomessa. tea.routa Sen alta löytyvät käyttöohjeet. 58 50 la@jwt.com C +3 M 6 7 8 Tästä näet ruuan ravintoarvot. Hedelmäsoseiden etiketeissä kerrotaan myös sekä kokonaissokerin määrä että lisätyn sokerin määrä. Säilytä ruoka ohjeen mukaisesti. 5217749 Y K Muista myös: Parasta ennen -päiväys tölkin kannessa takaa ruoan tuoreuden. Kun kannen keskiosa on alhaalla ja avatessa kuuluu napsahdus, voit olla varma, että ruoka on turvallista käyttää. PMS 186 OSTOKSILLE LISTAN KERA Mitä nyt pitikään ostaa? Söikö se meidän Antti jo 8 kk -soseita...? Kauppareissut sujuvat helpommin, jos mukana on valmiiksi koottu ostoslista. Pilttipiirin nettisivujen tuotehaun hakutuloksista voit sellaisen tulostaa. Printtaa lista mukaan kauppareissulle tai lähetä vaikkapa puolison meiliin, niin lastenruokahyllyllä ei mene sormi suuhun, vaan ostoskoriin sujahtavat juuri ne oikeat Piltti-purnukat! www.pilttipiiri.fi Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin uusilla nettisivuillamme www.pilttipiiri.fi, muokkaa tietojasi -kohdassa, tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. Pilttipiiri | 23 EXTR A
• OTA KUVA LAPSESTASI uuden Piltti-korkin kanssa JA VOITA VUODEN PILTIT! Lisäksi arvomme joukon muita upeita palkintoja. Voit osallistua kampanjaan myös lähettämällä korkin. Osoitteet, ohjeet ja säännöt www.pilttipiiri.fi WWW.PILTTIPIIRI.FI