• LEHTI SUOMAL AISILLE VANHEMMILLE MA ALISKUU 2008 Koko perheen ruokaremontti Syömisen malli opitaan lapsena {6} Sijaismummin syli on lämmin Sukupolvet kohtaavat {16} ÄN-YY-TEE NYT! Lapsi liikkuu luonnostaan {10} PIIPAHDA LAPSIMESSUILLA! {4} VERTAISTUKEA VANHEMPAINPUHELIMESTA {5} ISÄT MUKAAN NEUVOLAAN {14} LÄÄKÄRIPELKO POIS {19} KULHOKAUPALLA KEITTOJA {20}
• Sisältö NRO 1 | MA ALISKUU 2008 palstat 03 05 09 20 22 Pienet palat 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat {Päätoimittajalta} Se on MUN ukki! Monilla meistä on lämpimiä muistoja isovanhemmista ­ heillä on ollut antaa aikaa, huomiota ja lämmin syli. Taatan kanssa kauppa-autoa odottaessa paistoi aina aurinko ja juttelua siivitti edessä olevan jäätelön maku. Minulla on ollut ilo seurata, kuinka tyttäreni ja hänen isovanhempiensa suhde entisestään tiivistyi, kun mummu ja ukki muuttivat kolmen tunnin matkan päästä kolmen korttelin päähän. Kerran Kaislan ja ukin ulkoillessa asukaspuistossa toinen lapsi tuli juttelemaan ukille. Kaisla ryntäsi väliin ja huusi minkä keuhkoista sai: Se on MUN ukki! Aina ei ole mahdolllisuutta samanlaiseen arjen jakamiseen. Isovanhemmat ovat kaukana, tai heitä ei ehkä enää ole. Toisaalta monella isovanhempi-ikäisellä ei ole omia lapsenlapsia ja kaipuu pienten seuraan on kova. Uusi mahdollisuus kolmen sukupolven yhteiselon ja -ilon kokemiseen on sijaismummi- ja vaaritoiminta. Perheet ja yhdistykset kertovat kokemuksiaan sivulta 16 alkaen. Aurinkoista kevättä! Anna Karri 10 06 ravitsemus 06 Vanhemman esimerkki on tärkeä Lasten ylipaino on nousussa kaikissa länsimaissa. Järkevien ruokailutottumusten opettelu onkin syytä aloittaa jo pikkulapsena. pilttielämää 10 Iloista arkiliikuntaa leikin lomassa Lapset ovat taitavia keksimään liikunnallisia leikkejä, kunhan siihen annetaan mahdollisuus. 16 kehittyvä lapsi 14 Neuvola tukee vanhempia Neuvolan rooli on muuttumassa. Puntariin laitetaan lapsen sijaan koko perheen hyvinvointi. perhe&vapaa-aika 16 Arvokas ihmissuhde Sijaismummi tarjoaa sylin, kun lapsen omat isovanhemmat ovat kaukana tai heitä ei ole. 19 ISSN 1238-8432 terveys 19 Nallelääkärin pakeilla Lääkäriopiskelijat taltuttavat lasten lääkäripelkoja paikkaamalla heidän nallejaan. PS Jos askeleesi suuntaavat huhtikuun lopussa Helsingin lapsimessuille, piipahda Piltti-taukotuvassa! Tarjoamme lapsille Pilttiä, ja omiakin eväitä voi tuvassa syödä. Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.piltti.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi/Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja toimitussihteeri Inka Töyrylä/Kynämies Toimitus: Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka Osoitteenmuutokset: www.piltti.fi/palaute, sivun 23 kupongilla tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Täytä sivun 23 liittymiskuponki nyt. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa www.piltti.fi www.piltti.fi 2 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTI.FI kuva Kuvakori pienet palat ÄITIYDEN ROOLIMEKOSSA Äitiys tuo mukanaan aivan uuden roolin. Se muuttaa naista, halusipa tämä sitä tai ei. Äitiyteen kuuluu niin suuria onnen tunteita, joita ei voinut kuvitella olevan olemassakaan, mutta myös yllättävää raivoa, kiukkua ja turhautumista. Siis äidin, ei vauvan. Äitiyden roolimekossa on pienen lapsen äidin ja psykologin kirjoittama teos, jossa ruoditaan tuoreiden äitien ajatuksia, äidiksi tulemisen psykologiaa. Mukana on hersyvää huumoria ja kitkerää kiukkua. Äitiyden roolimekossa Ylitalo Mia, WSOY 2007, n. 23 PERINTEITÄ JA PUUHAA LEIKKI ON LAPSEN TYÖTÄ! Leikki ei ole pelkkää ajanvietettä, vaan sillä on monta tärkeää merkitystä. Leikki on välttämätöntä lapsen henkiselle, sosiaaliselle ja fyysiselle kehitykselle. Leikkiessä kehittyvät monet taidot. Lapsi oppii toimimaan yhdessä toisten kanssa sekä käsittelemään ja hallitsemaan omia tunteitaan, luovuus ja ongelmanratkaisutaito kehittyvät. Aito leikki on omaehtoista ja itseohjautuvaa, eikä sillä aikuisen näkökulmasta tarvitse olla edes vakavaa päämäärää. Leikki on lapsen oikeus, se mainitaan YK:n lasten oikeuksien julistuksessakin. Silti leikki on uhattuna. Lapsuus lyhenee, leikkimaailma on köyhtynyt, eivätkä kaikki lapset aina edes osaa leikkiä, vaan riehuvat ja käyvät ylikierroksilla. Laskiaisesta luttuun on veikeä kirja, joka kertoo miten ennen juhlittiin ja mitä perinteitä juhlapäiviin liittyy. Kirjasta löytyy myös puuhavinkkejä ja leikkiohjeita. J.V. Snellmanin päivänä askarrellaan omia seteleitä, vappuna paistetaan munkkeja ja helluntaiksi tehdään yhdessä isän tai äidin kanssa saunavihta. Kirjasta valkenee monia jänniä asioita aikuisellekin. Laskiaisesta luttuun Virpi Ojanen, Kirjapaja, n. 26 Paljon tietoa leikkimisestä ja sen tärkeydestä löytyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton nettisivuilta osoitteesta www.mll.fi >> vanhemmille >> hoivaan ja kasvatan >> leikki. Satojen leikkien aarrearkku löytyy osoitteesta http://jkk.mll.fi/leikkipaikka_ intro.php. Sivuilta löytyy leikkiohjeita aina pienten lasten leikeistä ulkoleikkeihin ja erilaisiin hoksaamisleikkeihin. Leikkivinkkejä koko vuoden varalle löydät myös esimerkiksi kirjasta Kymmenen tikkua laudalla. Mysi Lahtinen on koonnut kirjaan lukuisia perinteisiä sisä- ja ulkoleikkejä. Kirjasta löytyy myös valikoima hauskoja loruja, joiden avulla valitaan vaikkapa leikin johtaja tai tehtävän suorittaja. Kirjan on kuvittanut Virpi Penna. Kymmenen tikkua laudalla, Tammi 2005, n. 26 RAAMATUN KERTOMUKSIA Ihan ensimmäinen Raamattuni on ilmeikäs ja hauskasti kuvitettu kirja, joka tutustuttaa perheen pienimmät Raamatun kertomuksiin. Jokaisella pyyhkimistäkin kestävällä kartonkisivulla on suuri kuva, jossa on lapselle paljon katseltavaa. Tekstit ovat lyhyitä. Ihan ensimmäinen Raamattuni Gwénaëlle Boulet ja Aurélie Guillerey, Kirjapaja, n. 17 Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 3
• pienet palat ELÄINTEN HELSINKI Helsingin kaupunginmuseon Lastenmuseo johdattaa perheen pienimmät Helsingin eläinten historiaan. Mammutista marsuun -näyttely on toteutettu yhdessä lasten kanssa. Näyttelyssä lähdetään luontoretkelle menneisyyteen, tavataan muinaisia vesihirmuja ja pujahdetaan sadan vuoden takaiseen kaupunkilaispihan eläinvilinään. Lastenmuseo sijaitsee Tuomarinkylän museon sivurakennuksessa. Kun eläimet ovat tulleet tutuiksi, kannattaa piipahtaa myös päärakennuksessa, jonka Tyylikäs- kuva SKOY Tällä kupongilla kunkin messupäivän 500 ensimmäistä pilttipiiriläistä saa suositun Piltti-lusikan. tä-näyttely tarjoaa silmäniloa ­ ja pienen paon arjesta ­ etenkin vanhemmille. Tuomarinkylän kartanon saleissa esitellään läpileikkaus vanhoista sisustustyyleistä barokista funkikseen. Molempiin museoihin on vapaa pääsy. Tuomarinkylän kartano, avoinna ke­su 11­17. HYÖTYÄ JA HUVIA LAPSIMESSUILLA Lapsi 2008 -messut tarjoaa huvia ja hyötyä koko perheelle vauvoista vaareihin. Messut järjestetään seitsemättä kertaa 25.­27.4. Helsingin Messukeskuksessa. Tarjolla on runsaasti tapahtumia perheen pienimmille sekä tietoiskuja ja infopisteitä, joista löytyy tietoa lähes kaikesta mahdollisesta pieniin lapsiin liittyvästä. Viime vuonna messut houkuttelivat peräti 32 000 kävijää. Tervetuloa Piltti-taukotupaan, jossa tarjoamme Piltti-aterian pienille messuvieraille. Ja toki omienkin eväiden lämmitys mikrossa onnistuu. Piltti-taukotuvan yhteydessä on myös imetystila. Palauta ylläoleva kuponki Piltin osastolle, niin voit saada lusikan! Messuilla Piltti-aterian arvostelulomakkeen täyttäneiden tai Pilttipiiriin liittyneiden kesken arvotaan puolen vuoden Piltit. Samana viikonloppuna Messukeskuksessa järjestetään myös pohjoismaiden suurin pienoismalli- ja harrastemessutapahtuma Model Expo sekä aivan uusi lemmikkitapahtuma PetExpo. Molempiin tapahtumiin pääsee Lapsi 2008 -messujen lipulla. Lisätietoja www.finnexpo.fi/lapsi KEVÄTILO-KERÄYS KÄYNTIIN HUHTIKUUSSA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kevätilo-keräys käynnistyy 18. huhtikuuta. Kerätyt varat kohdistetaan suomalaisten lapsiperheiden tukemiseen. ­ Keräystä varten MLL:n 565 paikallisyhdistyksen jäsenet jalkautuvat kaduille isoin joukoin keräyslippaiden kanssa. Keräystuotolla tuetaan muun muassa perhekahviloiden ja auttavien puhelinten toimintaa, kertoo MLL:n viestintäjohtaja Liisa Partio. HUPS MITEN PALJON TEKEMISTÄ! Lauantaina 10.5. kannattaa suunnata nokka kohti Espoon LänsiAuto Areenaa! Suomen Liikuttava Oy järjestää jo viidennen kerran ilmaisen Hups!-lastentapahtuman. Leikki-ikäisille riittää ihmeteltävää niin ulkona kuin sisätiloissakin. Ohjelmassa nukketeatteria, satutuokioita, lastenkonsertti, askartelupisteitä, leikkinurkkauksia, poniratsastusta, temppuratoja, kotieläimiä, pomppulinnoja ja vaikka mitä. Hups! 10.5. klo 9­15 LänsiAuto Areenalla (Urheilupuistontie 3, Tapiola) Muista! 4 | Muista vierailla Pilttipiirin nettisivuilla osoitteessa www.piltti.fi. Sivuilta löydät paljon ajankohtaista asiaa, tähän asti ilmestyneet lehdet ja esimerkiksi mittavan ruokareseptikokoelman! Pilttipiiri maaliskuu 2008
• 5 kysymystä: teksti INKA TÖYRYLÄ | kuvitus TERHI EKEBOM Mikä Vanhempainpuhelin on? Entä Vanhempainnetti? Vanhempainpuhelin ja -netti tarjoavat vertaistukea vanhemmille. Joukko MLL:n kouluttamia vanhempia vastaa koulutuksensa sekä oman kokemuksensa pohjalta toisten vanhempien kysymyksiin. He myös kuuntelevat ja keskustelevat vanhemmalta vanhemmalle -periaatteella. Pika-apua tai terapiaa kenellekään ei luvata, mutta päivystäjät ohjaavat mahdollista lisäapua tarvitsevan vanhemman saamaan oikeanlaista tukea. Vanhempainpuhelimeen voi soittaa päivystysaikoina, ja vanhempainnettiin voi lähettää kysymyksiä silloin, kun itselle parhaiten sopii. Vastaus tulee parin viikon sisällä. Millaista apua soittamalla voi saada? Jo sillä, että joku aidosti kuuntelee, tuntuu olevan suuri merkitys. Vanhemmat saavat usein vahvistusta omille ajatuksilleen ja tukea vanhempana olemiseen. Ei tässä mitään temppuja tehdä, että kerralla kaikki asiat ratkeaisivat, mutta kyllä ne usein selkiintyvät. Puhelun voima on siinä, että päivystäjä kulkee toisen vanhemman rinnalla, jakaa ilot ja huolet, kannustaa eteenpäin. Vanhemmista löytyy voimaa. Vertaistukea Vanhempainpuhelimesta Joskus tuntuu, että lapsen kanssa ei kerta kaikkiaan jaksa, osaa tai pysty. Tai sitten on valtavia ilonaiheita, mutta ei ketään, jolle niistä kertoa. MLL:n Vanhempainpuhelimessa on keskusteltu arjen asioista jo 19 vuoden ajan, kertoo päivystysohjaaja Tiina Vesala. Millaisten asioiden tiimoilta teihin otetaan yhteyttä? Keskustelemme vanhempien kanssa mistä vain, niin pientä asiaa ei olekaan, ettei siitä saisi soittaa. Usein Vanhempainpuhelimeen soittaminen on ensimmäinen askel alkaa ratkoa asioita. Yksin ei tarvitse murehtia. Meille saa toki soittaa myös iloista, niitäkin on saatava purkaa jollekin! Vauvojen nukkuminen, hieman isompien lasten käyttäytyminen ja kehitys sekä murrosiän hankaluudet ovat asioita, joista puhutaan paljon. Päivystäjän kanssa pohditaan yhdessä, mikä on lapsen ikätasoisen kehityksen mukaista käyttäytymistä ja mikä taas voi olla merkkinä vakavammasta oirehdinnasta. Monissa puheluissa ja nettiviesteissä tulee esille myös vanhemman huoli siitä, miten jaksaa vanhempana. Se on ehkä kaikkein yleisin aihe, joka liittyy monen ikäisten lasten vanhempien viesteihin. Miten aroista asioista uskaltaa kysyä? Vanhempainpuhelimeen tai -nettiin voi ottaa yhteyttä turvallisesti aroistakin asioista. Tämä on täysin anonyymi palvelu. Me emme näe, keneltä puhelu tai nettiviesti tulee, ja yhteyttä saa ottaa nimettömänä. Päivystäjät ovat vaitiolovelvollisia. Nettiviestit eivät kulje sähköpostin kautta, vaan viesti käydään kirjoittamassa MLL:n sivuilla ja sieltä myös käydään noutamassa vastaus kertakäyttöisen viestiavaimen avulla. Ketkä kysymyksiini vastaavat? Mukana on yhteensä noin 60 MLL:n kouluttamaa vanhempaa, jotka päivystävät vuorollaan. Päivystäjiä jatkokoulutetaan jatkuvasti, ja heillä on työvuoronsa aikana tukenaan MLL:n ammattilainen palveluohjaaja, jonka puoleen he voivat tarvittaessa kääntyä vaikka kesken puhelun. Päivystäjätilanne on nyt erittäin hyvä, eikä Vanhempainpuhelimeen juurikaan tarvitse jonottaa. Aikarajaa ei ole. Tavallista on, että puhelu venyy kymmeniin minuutteihin, jopa tuntiin. Vuonna 2006 meille tuli 1 380 yhteydenottoa, joista nettiviestejä oli 628. Viime vuoden alustavat tilastot näyttävät siltä, että sekä puhelujen että nettiviestien määrä kasvoi noin 15 prosenttia. Vanhempainpuhelin 0600 12277, www.mll.fi/vanhempainnetti Katso myös MLL:n Tukea vanhemmille -sivusto http://vanhemmat.mll.fi Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 5
• Hyvä arkiruoka on elämän eliksiiriä, jonka myötä opitaan myös terveelliset ravintotottumukset. Joskus on paikallaan koko perheen ruokaremontti. 6 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• teksti ANITA JÄRVISALO | kuvitus JANNE HARJU | kuvat ARTO WIIKARI K odin yhteinen ruokapöytä on paikka, lia. Liian tiheä ruokailuväli on huono hampaiden kanjonka mahdollisuudet tulisi oivaltaa uunalta eikä nälkä-kylläisyysmekanismikaan pysy ajan destaan. tasalla. Sen sijaan liian pitkä ruokailuväli tuottaa vain kiukkuisia ja väsyneitä lapsia, jotka lopulta ruokapöy­ Tarvitsemme kokonaista asennetään päädyttyään ahmivat liikaa. muutosta: meidän tulisi oivaltaa, miten ihanaa tavallinen arkiruoka on, sanoo ravitsemusteSohvannurkkamussuttelu on tunnetusti ihanaa. rapeutti Marja Kalavainen Kuopion yliopistollisesta Marja Kalavainen neuvoo kuitenkin miettimään, pärkeskussairaalasta. jättäisiinkö perheessä ilman sitäkin ­ Kalavainen perää kahta asiaa. Sen vaikka pupellettavana olisi vain terlisäksi että ruokapöydän ääressä vieOSA NÄLÄSTÄ ON veellistä porkkanaa tai hapankorppua. tetty yhteinen aika antaa lapselle Viisainta napostelu olisi liittää johonOPITTUA. psyykkisesti tärkeitä eväitä elämään, kin viikon kohokohtaan, kivaan tiKUN TV:STÄ parhaimmillaan kotipöydässä opitaan lanteeseen, johon liittyy muutenkin KUULUU TUTTU myös elinikäiset hyvät ruokailutottumukava yhdessäolo. TUNNARI, NIIN mukset. ­ Tosiasia on, että osa nälästä on JÄÄKAAPIN puhtaasti opittua, ja television katselu OVI JO KÄY. Aikuinen antaa mallin lisää ruuan määrää. Riittää että tv: stä Ei ole ollenkaan sama mitä, missä ja alkaa kuulua tuttu tunnari, niin jääkaapin ovi jo käy. milloin syödään. Pääsääntö Kalavaisen mukaan on, että ruokailu ja Ruokailukäyttäytymistä opetellessa kannattaa Kalavaisen mukaan satsata pikkulapsivaiheeseen. seurustelu kuuluvat yhteen ja ruokapöydän ääreen. ­ Lapset ovat tuolloin melko joustavia ja halukkaiEsimerkiksi yhdessä nautittu iltapala on lapselle psyykta oppimaan uutta, joten uusia makuja kannattaa tarkisesti hyvä asia. Pöydän ääressä ruokailu on myös siisjoilla toistuvasti. Koulu- ja murrosiässä pizzan ja pikatimpää. ruokakulttuurin ryydittämä vastus on jo kovempaa. Mitä ruokakärryyn kaupassa? Oiva sauma koko perheen ruokaremontille koittaa esimerkiksi, kun perheen vauva pikkuhiljaa siirtyy Aikuisilla hyväksi havaittu lautasmalli toimii myös lapsoseruokaan. Pienet mutta pysyvät muutokset kantasilla, tosin kasviksia voi olla hieman vähemmän, ja alvat pitkälle koko perheen tulevaisuuteen. kuun ne maistuvat paremmin keitettyinä. Kasviksia ja ­ Kiinteään ruokaan siirryttäessä kannattaa kiinhedelmiä ei kannata jättää lapselle tarjoamatta pelkästään vain sillä verukkeella, ettei tämä niitä kuitenkaan nittää huomiota, mitä pöydässä on tarjolla. Etenkin söisi. nuorten aikuisten perheissä aikuiset ovat usein syö­ On muistettava, että niiden happamaan makuun neet hyvin töissä, ja kotona pöytään valikoituu enemmän sellaista napostelutyyppistä ruokaa, jonka terlapsen on oikeasti totuteltava, sillä luontaisesti lapsi veysseikkoja ei ole jaksettu niin huolella miettiä. valitsisi makean. Aikuisen antama malli on muutenkin avainaseJo kotona kauppalistaa tehdessä on Kalavaisen miemassa, Kalavainen perää. Mallin antaminen toimii välestä ohjenuorana hyvä pitää terveellinen ruoka ja valita täysjyvätuotteita sekä kiinnittää huomiota rasvan hän samalla logiikalla kuin rajojen asettaminen: kaklaatuun. Rasvattomat jogurtit saattavat olla yllättävän sivuotias ei lähde itsestään kaapille, vonkaa alituiseen keksejä tai vähän myöhemmin lähde kioskille ostasokerisia, eivätkä vanukkaat ja helpot hampurilaiset maan karkkia. Niihin tarvitaan vanhemmilta tai sisakuulu arkiruokaan. ruksilta opittu malli. ­ Pieni ravintolapizza vastaa seitsemäätoista keitettyä perunaa eli 900 kaloria. Kuka ikinä söisi niin monSäännöllinen ruokarytmi ta perunaa kerralla? Maito on tärkeää, mutta janojuomaa se ei ole: viisi Lapset rakastavat ja tarvitsevat selkeitä rutiineja ­ tai kuusi desiä päivässä riittää. Vaihtamalla vaalean leimyös ruoka-aikojen suhvän rukiisempaan vähenee todennäköisesti myös syöteen. Säännöllisellä ruokatyjen siivujen määrä. rytmillä on etunsa myös ­ Tosiasia on, että niin sanottua normaalia ruokaa perheen isommille: sitä seuratessa saattaa myös vansyödään sopivammin, kun taas runsasenergisiä aina liihempien paino laskea vakaa. Säätely niiden kohdalla ei toimi niin hyvin. hingossa. Juhliessa turhaan askeettisuuteen ei tarvitse suostua. Epäsäännöllisissä ruo­ Tärkeää on erottaa toisistaan arki ja juhla. Juhkailuajoissa on Kalavaisen liessa on lupa olla herkkuja eikä, niistä silloin kanneta huonoa omaatuntoa! >> mukaan monia miinuspuo- Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 7
• RUOKAILUTOTTUMUSTEN OPETTELU JO PIKKULAPSIVAIHEESSA ON KAUKOVIISAUTTA. Ylipainoon voi vaikuttaa jo nyt Fiksujen ruokailutottumusten opettelu jo pikkulapsivaiheessa on myös silkkaa kaukoviisautta.Tilastot kielivät, että niin lasten kuin aikuistenkin painot ovat nousussa kaikissa länsimaissa. Jo lapsilla voi esiintyä metabolista oireyhtymää, rasvamaksaa sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista.Tosiasia on sekin, että lapsuuden lihavuus ennustaa ylipainoa myös aikuisiässä. Kalavainen kertoo, että tällä haavaa koululaisista 10­20 prosenttia on ylipainoisia. Kun syöminen on päässyt häiriintymään, taustalla on usein liiallista ruuan tuputtamista tai sen rajoittamista. Vanhempien tulisikin Kalavaisen mielestä luottaa lapsen valitsemaan määrään ja omaan säätelyyn eikä esimerkiksi huolestua, jos lautanen ei ruoka-aikana tyhjene kokonaan. ­ Jos lapsi syö vähän ruualla, ei pidä välissä tuputtaa leipää. Lapsi syö kun on taas nälkä! Toisaalta ylipainoisen lapsen ei yleensä tarvitse myöskään varsinaisesti laihduttaa. Riittää, että suhteellinen painonnousu ei jatku, jolloin lapsen pituuskasvu korjaa tilanteen. Juuri tämän vuoksi lapsuusvuodet ovat oikea aika vaikuttaa elämäntapoihin. Sopimuksista Herkuilla ei pidä lahjoa, sillä pienenkin lapsen kanssa voi tehdä sopimuksia, joista myös pidetään kiinni, sanoo lastenpsykiatri Kaarina Kemppinen. pidetään kiinni Lapsi oppii hyvät ruokailutottumukset vanhempien antaman esimerkin perusteella. Esimerkiksi ruualla lahjontaan ei vanhemman kannatakaan sortua. "Saat jäätelön, jos nyt olet kiltti. Annat nyt nätisti leikata tukan, niin sitten ostetaan tikkari. Syö nyt kaikki ruoka, niin saat vanukkaan". ­ Ruoka ei ole palkintona paikallaan. Lapsi nauttii paljon enemmän esimerkiksi yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Parempi vaihtoehto onkin luvata, että lähdetään vaikka yhdessä pihalle, Kaarina Kemppinen toteaa. Moni kompastuu ruokakaupassa lapsen tahtoon. Karkkihyllyllä tenava heittäytyy pitkälleen ja tekee koko kaupalle selväksi, mitä hän haluaa. Kemppinen kehottaa keskustelemaan lapsen kanssa etukäteen, ja jättämään jälkeenpäin rähjäämisen väliin. ­ Pienenkin lapsen kanssa voi tehdä ennen kauppaan menoa sopimuksen. Jutellaan, että ostamme tänään maitoa ja leipää. Lapsen kysyessä karkkia muistutetaan, että karkkipäivä on vasta kahden yön kuluttua, sitten ostetaan karkkipussi. Toinen huomioitava asia kauppareissulla on se, ettei vie lasta houkutusten eteen. Aikuinen tietää itsekin, kuinka vaikea monen asian edessä on kieltäytyä, Kemppinen sanoo. Kassajonot ovat monelle vaikeita paikkoja herkkuhyllyineen. ­ Jos lapsi kirkuu kaupassa, häntä rauhoitellaan minkä voidaan, otetaan syliin, hoidetaan asiat ja poistutaan sitten rauhallisesti. Asiasta kannattaa keskustella ja kerrata sopimukset lapsen kanssa sitten kun hän on rauhoittunut. Syöminen voi olla lapsestakin niin kivaa, että hän pyytää yhtenään jotain naposteltavaa. ­ Yritetään antaa lapselle muuta ajateltavaa. Katsotaan vaikka yhdessä kellosta, koska on seuraava ruokailu ja mietitään, mitä lapsi ennättäisi odotellessaan tehdä. Toki jos tietää, että lapsella on hirveä nälkä, seuraavaa ruoka-aikaa kannattaa siirtää vähän aikaisemmaksi. Sopimuksista pidetään kiinni, mutta sopivissa tilanteissa voi joustaa, Kemppinen neuvoo. 8 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: teksti INKA TÖYRYLÄ | kuva VÄINÖ TEITTINEN Poika prinsessamaailmassa T otte, 2,5, katsoo vierestä, kun isosisko kaunistautuu. Vaaleanpunaisessa maailmassa pieni mieskin haluaa olla kaunis. Pitkien kalsareiden päälle vedetään jumppahousut, kaulaan sitaistaan nätti huivi. Suihkaus siskon lastenhajuvettä kruunaa komeuden. Junarata ja kaivinkoneet sulau- tuvat prinsessamaailmaan, Jukka-Hakka on sentään riemukkaan sukupuoleton lelu! Kohta lähdetään lelukauppaan. Sitä ennen Totte piipahtaa isän partavesipullolla. Tyttöjutut jäävät lastenhuoneeseen, lelukaupassa suunnataan suoraan tosimiesten apajille. Käteen tarttuu miehekäs Lego-lakaisukone. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 9
• teksti MINNA VON WEISSENBERG | kuvat KRISTIINA KURRONEN ja JANNE LEHTINEN Isoveljien tapaan myös William kiipeilee ja pomppii taitavasti kallioilla ja rappusissa.Tasapainoa lapset ovat harjoitelleet myös saariston kallioilla kesälomillaan. William jaksaa retkeillä metsässä monta tuntia kerrallaan, vaikka varvikko ulottuu kainaloihin asti! Läheisessä Sammalvuoren metsässä Anton ja Felix ovat jo saaneet seikkailla yksinkin. Jalkapalloa pienestä pitäen Nilssonin uusperheessä riittää vilinää, varsinkin kun kaikki neljä lasta ovat koolla. Koko perhe pitää liikunnasta niin harrastusten kuin ulkoilun merkeissä. Ei tarvitse kuin mennä ulos, niin pelikavereita riittää. Naapurin Linda ja Nicklas kutsuvat pojat saman tien pelaamaan jalkapalloa. Märkä nurmikko litisee, kun lapset heittävät voltteja. William tuo peliin oman pallonsa ja potkii sitä isompien mallin mukaan. Anton ja Felix ovat molemmat harrastaneet jalkapalloa jo pienestä pitäen. Pojat käyvät treeneissään kolme kertaa viikossa. Yhteensä "harrastuslähtöjä" on 13 viikoittain. Lisätreeniä tuo partiosähly. - Lasten ehdoilla tässä mennään. Pojat ovat keksineet harrastuksensa, ketään ei ole pakotettu, Markus Nilsson vakuuttaa. Treenien ajan isä ja William kannustavat kentän laidalla. Joskus pikkuveli intoutuu peliin mukaan kuulemma vähän liiankin innokkaasti. >> N aurava keltainen haalari kipuaa sammalkalliota ylös ja alas. - Jeeeee! Kaksi ja puolivuotias William hihkuu ja liukuu lätäkköön. Isoveljet Anton, 11, ja Felix, 8, juoksevat hippaa. Puolivuotias Venla seuraa villiä menoa Kaisa-äitinsä sylissä - vielä hetken. Nilssonin perheen kallioisella kotipihalla ei lasten aika käy pitkäksi.Talvella voi laskea pulkkamäkeä, kesällä juosta piiloon kallion koloon tai omaan majaan. Syksyllä koko perhe menee sieneen. - Suppilovahveroita löytyy myös omasta pihasta, Markus Nilsson kertoo. Sienitieteilijä William tunnistaa niin herkkutatit kuin ruskotatitkin. - Aijai myrkkysieni, poika valistaa myös päiväkodin tätejä kärpässienestä. jumppaa leikin varjolla Nilssonin perheessä pompitaan ja pelataan aamusta iltaan. Syksyllä mennään yhdessä sienimetsään ja kesällä pyöräillään. Parasta on kuitenkin yhteinen painimatsi, jossa isä jää aina alimmaiseksi. 10 | Kunnon Pilttipiiri maaliskuu 2008
• Energiaa liikunnasta! · Anna lapselle malli liikunnan iloon. Liikkuvasta lapsesta tulee todennäköisesti myös liikkuva aikuinen. Parhaimmillaan liikunta antaa iloa, ystäviä ja hyvää terveyttä. · Kannusta lasta liikkumaan joka päivä. Ovesta ulos ja lähipuistoon pikku retkelle. · Älä kiellä pomppimista, ellei se ole välttämätöntä. Temppuilu kehittää motoriikkaa. · Totuta lasta arkiliikuntaan: pyöräile tai kävele lapsen kanssa päiväkotiin tai kouluun. · Kannusta lasta onnistumisen iloon. Kaikki eivät halua kilpailla: älä vertaile lasten suorituksia keskenään. · Opasta lasta eri lajeihin. Anna lapsen itse valita oma liikuntalajinsa. Lähde: Sydänliitto Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 11
• Eläväisille lapsille tapahtuu ja sattuu. "UrheiluPerheessä myös hyötyliikunta on arvossaan. Mar- vammoilta" ei pieninkään ole säästynyt. Viikko kus-isä pyöräilee neljänä päivänä viikossa töihin sitten Venla paini itseltään leikkikehässä käden si16 kilometrin matkan, kesät talvet. joiltaan. - Pyöräily on henkireikäni, muuten lihoisin - Olemme Jorvin sairaalan kanta-asiakkaita. kymmenen kiloa! Välillä tikataan, mutta olemme päässeet kuitenMyös pojat pyöräilevät tai kävelevät koulumat- kin tosi vähällä. kansa. Kaisa-äiti,Venla ja William nauttivat käveEivätkä kaikki kommellukset satu liikunnan lyretkestä päiväkotiin. parissa. Leuka voi murtua joulujuhlan tungoksesHalonhakkuu ja pihan hoito sa pyörtymisenkin vuoksi. Myönovat mukavaa arkiliikuntaa. Keteisellä asenteella pärjää pitkälle, ja YLIMÄÄRÄISET nyt Antonin leukakin on jo kunväällä esiin kaivetaan trampoliini ja PUSEROT nossa. kesällä optimistijolla - suvun purLENTÄVÄT JA HIKI jehdusperinteen innoittamana. Laskettelua Anton ja Felix ovat NOUSEE PINTAAN Nyt painitaan! ISÄLLÄKIN. harrastaneet neljävuotiaista lähtiPoikien ulkoleikit eivät vielä riiten. Myös hiihto sujuu, jos lunta täneet.Yläkerrasta kuuluu riemunvain riittää. kiljahduksia: vanhempien sänky - Viime talvena työnsin sauvalla Felixiä, vedin on täynnä painivia poikia. Alimmaisena on isä, pipulkassa Williamia ja hiihdin Antonin kanssa kil- non huipulla William. paa, Markus nauraa. Ylimääräiset puserot lenLiikuntainnostus on mukava perintö omille tävät ja hiki nousee pintaan isälläkin. lapsille. - Peli piip, William - Pelasimme pienessä kyläkoulussa kaikki välitunnit joko pesäpalloa tai kymmentä tikkua sanoo ja painimatsi saa laudalla. Koulumatkat hiihdimme ja pyöräilim- luvan päättyä. Hurjan liikuntame. Parasta oli heinäladossa pomppiminen! Kaipäivän päätteeksi pisa kertoo. detään mehutauko. Venla-vauvan oma Enää pojat eivät kymmenottelu! kuulemma ole ruuKun vaatteet valuvat vettä, on aika mennä sisälle. an suhteen kranttuPian eteisessä on tuttu näky: märkiä haalareita, ja. Kunnon treenien jälkeen maistuu tertakkeja, saappaita... - Tässä on minun liikuntani, Kaisa Ventelä- veellinen ruoka. Eteisessä WilliNilsson nauraa ja kipuaa kellarista kolmanteen am heiluttaa hyväskerrokseen,Venla sylissä. Lattialla Venlakin pääsee vauhtiin.Vartalo kier- tit isoveljien sählytyy ensimmäiseksi selänvenytysasentoon. Sitten mailalla. Vielä virtaa riitsarja kierähdyksiä ja käsijumppaa helistimellä. - Meillä on Venlan kanssa vauvan 10-ottelu. täisi ainakin pikkuEnsimmäinen laji on kylvetys, sitten seuraa vai- matsiin, vaikka tänään panvaihto. Taistelulajina on perunasoseen syöt- päiväunetkin jäivät väliin... tö... Markus nauraa ja heittää Venlaa ilmaan. Koko perhe pyöräilee kannustaa lasta liikkumaan Temppuilu V 12 | anhemmat voivat kannustaa lastaan liikuntaan yksinkertaisilla keinoilla. - Ei tarvitse tehdä muuta kuin lähteä ulos. Yleensä lapsi lähtee jo saman tien juoksemaan ja leikkimään, liikuntatieteiden tohtori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta kertoo. Hän on tehnyt väitöskirjan liikunnan vaikutuksesta 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin. Sääkslahden mukaan pienet lapset eivät välttämättä tarvitse ohjattua liikuntaa. Vanhempien tulisikin luottaa itseensä liikuntakasvattajina. Virikkeeksi riittävät vaikka metsäkävely tai pieni patikointi päiväkotiin. Pilttipiiri maaliskuu 2008
• Terveet elämäntavat pienestä pitäen eistä aikuisista on kiinni, kasvatammeko mukuloistamme sohvaperunoita vai reippaita aikuisia. Pieni lapsi ottaa aikuisesta mallia - aivan kaikessa. - On turha ihmetellä, jos lapsi valitsee välipalaksi keksin kaapista, jos hedelmiä ei ole edes tarjolla, kertoo kehittämispäällikkö Marjaana Lahti-Koski Suomen Sydänliitosta. Lapselle ei kannata korostaa kasvisten terveellisyyttä. Omenat käyvät kaupaksi parhaiten, jos perheen aikuisetkin syövät niitä ja hedelmistä tehdään itsestään selviä asioita. Muutoin karkeista tulee tavoiteltavia herkkuja ja vihanneksista pakollisia harmeja. M Nilssonin perheen arjesta ei vauhtia puutu. Perheen aikuiset saavat rutkasti liikuntaa pysytellessään lasten perässä. Lapsilla on omat harrastuksensa, mutta vipellys jatkuu kotonakin. Ja siihen myös kannustetaan! Mistä lihavuus sitten johtuu? - Nyky-ympäristö suosii lihavuutta. Lapsia kuskataan kouluun ja päiväkotiin autolla, vaikka matka olisi lyhyt. Ruoka-ajat ovat hämärtyneet ja ruokaa on tarjolla vuorokauden ympäri. Säännöllinen ruokailurytmi suojaa lihomiselta, sillä lapsi ei jaksa syödä kerralla isoja annoksia. Terveellisellä välipalalla on väliä: namit kuuluvat poikkeustilanteisiin. Myös ruokamainonta kannustaa epäterveellisiin valintoihin. Esimerkiksi vuonna 2004 Iso-Britanniassa miltei kaikki lapsille kohdistetut ruokamainokset mainostivat epäterveellisiä ruokia. Ylipaino nykylasten uhkana Suomessa on ylipainoisia lapsia jopa kolme kertaa enemmän kuin 20 vuotta sitten. Suomen Akatemian ja Duodecimin konsensuskokous piti vuonna 2005 lasten lihavuutta jo epidemiana, joka uhkaa kansanterveyttä. Vaikka tarkkoja tutkimustuloksia ei olekaan saatavilla, on 12­18-vuotiaista koululaisista karkeasti arvioiden 10­20 prosenttia ylipainoisia. Väestön lihomisen ehkäisyyn tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksia ja niin valtiovallan, terveydenhuollon kuin elintarviketeollisuuden toimenpiteitä. Tärkein vastuu on vanhemmilla. Kiinnostus eri liikuntamuotoihin ja lajeihin kasvaa vähitellen itsestään. Käskyjä "älä juokse" ja "älä hypi" pitäisi käyttää vain silloin, kun ne ovat varmasti tarpeen. Temppuilu kehittää motoriikkaa ja tasapainoa. Kun lapsi oppii liikuttamaan kehoaan luontevasti jo varhain, tarvitaan myöhemmin vain hienosäätöä. Luusto tarvitsee kehittyäkseen tärinää ja iskuja, joita lapset luonnostaan saavat naruhyppelystä, hippaleikeistä ja palloleikeistä. Liikkuvista lapsista liikkuvia nuoria ja aikuisia Myös Jyväskylän ja Turun yliopistojen tekemä tutkimus osoitti, että jo varhaisina vuosina opitut liikunnalliset taidot esimerkiksi pallon potkimisessa antavat tukevan pohjan terveydelle ja tuleville harrastuksille. Tutkimus osoitti, että 3-7-vuotiaina liikuntaan kannustetuilla lapsilla liikuntataidot olivat kehittyneet vertailuryhmää paremmiksi ja ne innostivat lapsia liikkumaan myös 13-vuotiaina. Kuinka paljon lasten pitäisi liikkua päivittäin? Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lasten tulisi liikkua joka päivä vähintään kaksi tuntia. Se koostuu arkipäivään ja lasten normaaliin leikkimiseen kuuluvasta liikunnasta: kävelystä, juoksemisesta ja pallon heittelystä. - Liikunta on myös hyvä ylipainon ennaltaehkäisijä. Tämä tuli ilmi myös väitöskirjassani, Arja Sääkslahti kertoo. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 13
• teksti ILPO SALONEN | kuva SKOY vanhempia Jos entisajan neuvola oli usein paikka, jossa keskityttiin lapseen ja hänen mittaamiseensa ja punnitsemiseensa äidin läsnäollessa, nykypäivän avainsanoja ovat keskustelu ja vuorovaikutus molempien vanhempien kanssa. Lapsen hyvinvointi on ykkösasia, mutta sen pohjaksi tarvitaan vanhempien hyvinvointia ja jaksamista. auva käy ensimmäisenä vuotenaan män tällaista se on useimmilla muillakin, Pelkoneuvolassa tiuhaan tahtiin, ja siitä nen korostaa. eteenpäin käynnit harvenevat. NeuUseimmille lapsen tuoma valtava elämänmuuvoloiden henkilökunnilla on varsin tos tulee yllätyksenä. On ehkä luultu, että "siinätarkat ohjeet siitä, mihin lapsen kehi- hän se menee sivussa". Näinhän asia ei ole, paitsi tyksessä pitää kiinnittää huomiota ja mistä van- ehkä aivan aluksi, kun lapsi nukkuu melkein vuohempien kanssa olisi hyvä keskustella. rokaudet ympäri ­ jos nukkuu. Vanhemmat eivät aina osaa tuoda esiin huoliaan ja kysymyksiään, koska ajattelevat, että lap- Vanhempien kuuntelua sihan on pääasia. Neuvolatoiminnan kehittämi- ­ Lähtökohtana neuvolassa täytyy olla vanhempien kuunteleminen. Pohdintoihin sestä vastaava ylitarkastaja Marjaana on olemassa apuvälineitäkin, kuten Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että vanhempien "YLEISINTÄ ON vanhemmuuden roolikartta. Sen roolia tuetaan nyt selkeästi entistä EPÄVARMUUS avulla voidaan miettiä esimerkiksi enemmän, ja vanhempien mietteitä hellyyden ja huolenpidon ja toisaalLAPSEN halutaan kuunnella. ta rajojen asettamisen tarpeita. Että HOIDOSSA pienen lapsen elämän ei kuulu olla ­ Lapsi ei voi hyvin, elleivät vanhemmat voi hyvin. Miten autam- SEKÄ VÄSYMISEN pelkkää lellimistä, mutta ei myösJA AVUTTOme heitä jaksamaan ja nauttimaan kään pelkkiä rajoituksia.Tavoitteena MUUDEN vanhemmuudesta ja parisuhteesta? on lapsen monipuolinen kasvu ja Pariskunnalla voi olla ääneen laukehitys. TUNTEET." sumattomia odotuksia ja tyytymätPelkonen muistuttaa, että elätömyyden aiheita, jotka vain paisumäntilanteiden muutokset voivat vat, jos niistä ei puhuta. koetella vanhempien voimavaroja, mikä helposJoissakin selvityksissä on arvioitu, että peräti ti heijastuu lapseen.Vaikeita käännekohtia voivat 10­30 prosenttia perheistä kaipaa vanhemmuu- olla vanhemman töihinmeno tai toisaalta työttöteen erityistä tukea, mutta Pelkosen mielestä asi- myys tai sairastelu. aa ei ole riittävästi tutkittu. ­ On muistettava, että lapsen normaali kehitys­ Kaikkein yleisintä on epävarmuus lapsen kin tuo mukanaan haasteita. Esimerkiksi uhmahoidossa sekä väsymisen ja avuttomuuden tun- kausina täytyisi vain muistaa, ettei lapsen kiukku teet.Tunteet voivat myös heilahdella aivan äärilai- kohdistu varsinaisesti vanhempaan, vaan lapsi siinä dasta toiseen, myös miehillä. Minusta neuvolassa vain opettelee tahtomista. Tällaisissa vanhempien on tärkeää antaa viesti, että enemmän tai vähem- jaksamista koettelevissa vuorovaikutustilanteissa 14 | Neuvola tukee V " Äiti ottaa ohjeet vastaan" Isät olivat pitkään paitsiossa neuvolan toiminnassa. Pilttipiiri maaliskuu 2008
• Neuvoloiden ansiosta varhaislapsuuden sairauksien havaitseminen ja lasten hoitoon ohjaus nopeutuivat ratkaisevasti. neuvolasta olisi saatava tarvittaessa apua. Tahtomisikäinen lapsi tarvitsee turvallisia ja johdonmukaisia rajoja, mutta myös kannustusta ja rohkaisua. Keskeistä on, että jokainen lapsi kokee olevansa erityinen ja rakastettu omana itsenään. Vanhempien päihdeongelmat, mahdollinen väkivalta ja muut lapsen kehitystä haittaavat elämäntilanteet pyritään tunnistamaan ja saamaan vanhemmat itse pohtimaan, miten niitä voitaisiin ratkaista. Tarvittaessa ohjataan muiden asiantuntijoiden luokse. Mitä vakavammista ongelmista on kyse, sitä harvinaisempia ne onneksi ovat, mutta esimerkiksi kohtuukäytön ylärajaa hipova alkoholinkäyttö ei ole neuvolan asiakkailla nykyään aivan harvinaista. Pienryhmissä voi vertailla kokemuksia Internetin keskustelupalstat ovat osittain korvanneet sukulaisverkostot, tai ne täydentävät niitä. Sieltä moni löytää myös samassa tilanteessa olevia vanhempia, joiden kanssa aletaan ehkä tapailla myös "todellisessa" elämässä. ­ Neuvolatoiminnan kehittämisessä ollaan menossa osittain samaan suuntaan. Yhä useammilla paikkakunnilla perhevalmennusta järjestetään pienryhmissä, joissa on mukana myös asiantuntijoita. Tavoite on, että vanhemmat voivat tavata toisiaan ja keskustella halutessaan myös esimerkiksi terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Kokemukset ovat osoittaneet, että kanssakäyminen monesti jatkuu myös lasten synnyttyä. ­ Silloinhan juuri vanhemmat tarvitsevat tukea. Ehkä uuden elämäntilanteen yllätyksellisyydestä johtuu, että erot ovat yleisimpiä puolivuotiaiden lasten vanhemmilla. Jos vertaistukea voitaisiin tarjota tarpeeksi ennen synnytystä ja sen jälkeen, ehkä ainakin osa näistä voitaisiin ehkäistä, Pelkonen pohtii. nsimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvun alussa. Osaksi julkista terveydenhuoltojärjestelmää lastenneuvola tuli vuonna 1944. Koko maan alle kouluikäiset lapset pääsivät terveydenhuollon piiriin kuitenkin vasta viisi vuotta myöhemmin, jolloin kunnallinen lastenneuvolaverkosto valmistui. Työ lastenneuvolassa oli alusta pitäen ennalta ehkäisevää, äitejä ja koteja opastavaa. Neuvolatarkastuksissa kiinnitettiin huomiota lapsen kehitykseen, puhtauteen, syöpäläisten jälkiin iholla, ravitsemustilaan, riisitaudin oireisiin ja mahdolliseen anemiaan sekä tapaturmien ehkäisyyn. Alkuvuosina tärkeää työtä oli myös neuvoa äitejä, miten lapset suojataan sisälmysloisilta. Neuvoloiden ansiosta synnynnäisten ja E varhaislapsuuden häiriöiden ja sairauksien toteaminen ja hoitoon ohjaus nopeutui ratkaisevasti. Kulkutaudit olivat entisaikaan tappava riesa. Rokotusten käyttöön ottamisella onkin ollut merkittävä osuus lasten kuolleisuuden vähentymisessä. Jo 1950-luvulla sairaanhoidon oppikirjoissa puhuttiin perhekeskeisestä otteesta, mutta käytännön työ kohdistui äitiin. Lääkintöneuvos Holger Hult kirjoitti vuonna 1959: "Neuvonnassa, joka muodostaa lastenneuvolatyön ytimen, on päähuomio kohdistettava äitiin. Äiti ottaa neuvot vastaan. Hän on se objekti, johon keskitymme ja jonka saamat neuvot ja ohjeet kuvastuvat lapsesta." Vasta viime vuosina isät ovat saaneet tuntea itsensä aidosti tervetulleiksi lastenneuvolassa. Isät samalle viivalle Erityisen tärkeänä suuntauksena Marjaana Pelkonen pitää isien roolin vahvistumista vauvojen ja lasten hoivaamisessa.Yhä useammat nuoret isät ovat aivan eri tavalla mukana lapsen elämässä alusta lähtien kuin aiempien sukupolvien mies. ­ Tätä kehitystä neuvoloiden pitää ehdottomasti tukea ja ottaa isät tasaveroisina mukaan kaikkiin tilanteisiin ja keskusteluihin. Asenne vaihtelee aika paljon neuvolasta toiseen: joissakin isät jätetään ovenpieleen odottamaan, kun taas toisissa selkeästi tuetaan heidän vanhemmuuttaan ja kuunnellaan heidän näkemyksiään. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 15
• sukupolvien välillä Mummin syli: lämmin, avara ja tuoksuu ihan omanlaiseltaan. Mummin syli voi olla hyvä, vaikka ei oltaisi ihan oikeita sukulaisiakaan. teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat KRISTIINA KURRONEN Sijaisisovanhempi on silta 16 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• ummin kanssa voi tehdä melkein mitä vaan: pelata PuuhaPete-peliä, saunoa, viettää synttäreitä tai ulkoiluttaa koiraa. Mutta mikään ei sentään lyö laudalta sitä kertaa, kun Pirkko-mummin kanssa paistettiin yhdessä jauhelihapihvejä, tuumii Elmeri Makkonen Helsingin Vuosaaresta. Sen päivän muistaa Elmerin Ulla-äitikin. ­ Oli ihanaa tulla työmatkalta kotiin, kun pöydässä odotti Elmerin ja mummin tekemä lämmin ruoka! Pikkuisen erikoiseksi asetelman tekee kuitenkin se, että Pirkko-mummi on ollut seitsemänvuotiaan Elmerin ja tämän kymmenvuotiaan sisaren Amalian mummi vasta reilut kolme vuotta. Suhde pääsi alkuun, kun nyt 70-vuotias Pirkko Salminen näki Kirkko ja Kaupunki -lehdessä ilmoituksen Pienperheyhdistyksen järjestämästä kummimummi-toiminnasta, joka perustui vapaaehtoistyöhön. ­ Voi sanoa, että tässä asiassa meidän kaikkien tarpeet kohtasivat. Itse olin jo hartaasti odottanut lapsenlapsia. Itse asiassa kurssin aikana kuulin, että minusta oli myös oikeasti tulossa mummi, mutta tieto siitä antoi vain lisävoimia tähän. Ulla puolestaan on yksinhuoltajaäiti, jonka omat vanhemmat ovat kuolleet, ja suhde ex-puolison vanhempiin on etäisempi. Luotettavan "oman mummon" löytäminen merkitsi paitsi tärkeää ihmissuhdetta myös henkireikää arjessa. ­ Pelkästään se, että sain puhua rauhassa puhelimessa ystävien kanssa, tuntui uskomattomalta. Puhumattakaan siitä, mitä kaikkea Pirkko-mummo lapsille merkitsee. M Elmeri viihtyy mainiosti mummin kanssa, viis siitä, ettei tämä ole oikeasti edes sukua! heidän on helppoa löytää yhteiset pelisäännöt, ja se on myös lapsen etu. Kummimummoksi tai -vaariksi lähteminen on iso päätös ja vaatii kypsyttelyä, johon myös alkukurssilla halutaan antaa tilaa. Yhtä tärkeitä ovat mukaan lähteneiden kummi-isovanhempien omat työnohjaustyyppiset vertaisryhmät, joissa he pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja tapaamaan toisiaan, mainitsee Kahri. Kolmen polven ikävä LISÄTIETOJA SIJAISISOVANHEMMUUDESTA: · Lähde kylämummiksi tai -vaariksi www.mll.fi · Tukivaarit ry puh. 040 766 4002 · Kummimummo- ja vaaritoimintaa yksinhuoltajaperheille www.pienperhe.fi · Keravan varamummoja pappatoiminta www.talkoorengas.fi · Isovanhempia maahanmuuttajalapsille www.parastalapsille.fi Kahri kertoo, että Pienperheyhdistyksen kummimummi-projekti sai alkunsa viisi vuotta sitten sen jäseninä toimivien yksinhuoltajaperheiden omista toiveista. Monilta heistä puuttui luonnollinen verkosto: isovanhempia ei ollut lainkaan, he asuivat kaukana tai olivat vielä tiukasti työelämässä kiinni. ­ Lähdimme luomaan toimintamallia, jossa isovanhempi-ikäiset voivat tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä lasten parissa, joko perheissä tai muuten. Ajattelimme että kolmen polven toiminta on kaikkia osapuolia rikastuttavaa. Pian projekti sai myös oman toimitilan, "Mummilan". Siellä järjestetään toimintaa niin lapsille, heidän vanhemmilleen kuin mummeille ja vaareillekin. ­ Tällä hetkellä mukana on noin 70 vapaaehtoista, mutta mummoja ja vaareja kaivataan koko ajan lisää. Jos sitoutuminen perheeseen tuntuu vaikealta, voi myös ryhtyä koulumummoiksi ja -vaareiksi. Ensimmäiset tällaiset ovat jo aloittaneet työnsä, Kahri vinkkaa. Kylämummi Hilkka taitaa myös futiksen Kaksivuotias Nooa kiipeää Hilkka Apukan selkää pitkin samaan aikaan kun Petrus pönkeää syliin etupuolelta. Olemme päiväkoti Satamassa ja sen alle kolmevuotiaiden ryhmässä, jonne kylämummi Hilkka on tullut viettämään päivää lasten kanssa. Myös päiväkodin isompien lasten ryhmät ovat tulleet tutuiksi niiden seitsemän vuoden aikana, joina Hilkka on vieraillut päiväkodissa kuutisen kertaa kuussa. ­ Vielä ei sellaista villikkoa ole löytynyt, jolle ei mummon syli kelpaisi, Hilkka nauraa. ­ Joo, mummo lukee aika paljon, ja futiksessa se pelaa välillä kentällä ja välillä maalissa. Maalejakin mummo saa joskus, kehuu viisivuotias Eero Hilkkaa. >> Tutuiksi tunnustellen Ihan aluksi Pirkko-mummi kävi sijaisisovanhemmuuteen liittyvän kurssin ja tapasi sen jälkeen Ulla-äidin kahdestaan. ­ Juttelimme siinä, minkälaisia odotuksia meillä kummallakin oli tulevan suhteen osalta, ja täytyy sanoa, että meillä kemiat kohtasivat heti. Ulla on kuin oma tyttäreni.Tiedän, ettei se aina käy näin helposti, Pirkko Salminen kertoo. Myös Pienperheyhdistys ry:n työntekijä Mari Kahri tähdentää, että on tärkeää löytää toisilleen sopivanoloiset ihmiset. ­ Yleensä jo muutaman tapaamiskerran perusteella saa tuntuman, tuleeko suhde toimimaan vai ei. Avoimuus ja rehellisyys on tärkeää, kehotan isovanhempaa ja äitiä tai isää keskustelemaan alussa mahdollisimman paljon ja avoimesti. Kun mummilla ja äidillä synkkaa, Hilkka Apukka saa vapaaehtoistyössään paljon halauksia. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 17
• Lastentarhanopettaja Hanna Salonen soisi samanlaisen mummon joka päiväkotiin.Vieruspaikka mummon kanssa ruokapöydässä on tarkkaan vuorotettu, ja lapsiryhmän eri tilanteissa mummo tarjoaa tuiki tärkeät lisäkädet. ­ Eikä pelkästään lisäkädet, vaan myös lisäkorvat. Hän jaksaa kuunnella ja kysellä kiireettä, hänellä on aikaa olla ja ihmetellä yhdessä. ja perhetoiminnansuunnittelija Liisa Ylikojola kiittelee Apukan luotsaamaa työtä. Hän kertoo, että juuri samanlaista vapaaehtoistyötä on MLL:ssa käynnistelty muutamilla paikkakunnilla kylämummi- ja -vaari nimikkeiden alla parin viime vuoden aikana. Päiväkotien lisäksi MLL:n kylävaarit ja -mummot voivat toimia myös perhekahviloissa, kouluissa tai kirjastoissa. Isovanhempia maahanmuuttajalapsille inulle tämä on elinikäinen projekti, eihän mummot voi kesken kaiken mihinkään kadota, sanoo vantaalainen Mirja Riihimaa, joka ryhtyi kolmen kenialais-suomalaisen pojan mummoksi joitakin vuosia sitten. Elokuvia, tukuttain Pekka Töpöhäntäkirjoja, retkiä suomalaiseen luontoon ja paljon jutustelua siitä, mitä elämä oli Suomessa ennen vanhaan ­ siinä Mirja Riihimaan resepti, jolla lapsen isovanhempinälkä tulee tyydytetyksi samalla kun suomalainen kulttuuri tulee tutuksi ja sanavarasto kasvaa. Ryhtyessään poikien mummoksi Riihimaa tuli samalla aloittaneeksi pääkaupunkiseudun sijaismummo- ja -vaaritoiminnan, jonka tavoitteena on löytää isovanhempia sellaisille maahanmuuttajalapsille, joilla ei ole omia isovanhempia Suomessa. Toiminnan taustajärjestönä on Parasta lapsille -yhdistys ja sen Isola-toiminta. ­ Tähän mennessä olemme pystyneet antamaan isovanhemman jo 29 lapselle. Myös vaarit ovat tervetulleita mukaan, Riihimaa muistuttaa. Omilla ehdoilla Kipinän päiväkotimummoiluun Hilkka Apukka sai hakiessaan omia lapsenlapsiaan päiväkodista. Paikka aukesi kysyvälle heti, ja nykyään hän vierailee myös päiväkoti PikkuPuotilassa. Sukupolvien ketju kannattelee Ylikojola kertoo, että kylämummo- ja vaaritoiminnan on tarkoitus levitä kaikkiin paikallisyhdistyksiin ympäri Suomea, ja uusia isovanhempia etsitään koko ajan. Vuonna 2008 isovanhemmuusteema on MLL:n toiminnassa esillä monin eri tavoin koko valtakunnan alueella. ­ Kolmen eri sukupolven välinen yhteys maailmassa, jossa muuttoliike kasvaa, elämäntavat ja perhemuodot moninaistuvat, on vaalimisen arvoinen asia. Eikä tämän yhteyden tarvitse olla aina biologinen,Ylikojola muistuttaa. Ylikojolan mukaan isovanhemmat ovat tärkeitä perinteiden vaalijoita ja monien taitojen opettajia. Oman elämänkokemuksensa ja ihmissuhdetaitojensa avulla he voivat toimia lapsille eräänlaisina luotseina elämään avaamalla ikkunoita menneeseen ja tulevaan. He ovat myös vanhemmille tärkeitä yhteistyö- ja keskustelukumppaneita. ­ Parhaimmillaan toimiva isovanhemmuus on syliä, satu- tai jutteluhetkiä ­ kaikille yhteistä ylimääräistä hyvää, mikä ei ole keneltäkään pois,Ylikojola summaa. M "VIELÄ EI SELLAISTA VILLIKKOA OLE LÖYTYNYT, JOLLE EI MUMMON SYLI KELPAISI". ­ Olin jo jonkin aikaa miettinyt vapaaehtoistyötä. Hoidettuani pitkään dementoitunutta äitiäni halusin tehdä jotain muuta. Neljätoistalapsisessa perheessä kasvaneena lapset olivat luonteva ratkaisu. Viime syksynä Hilkka kävi aiheeseen liittyvän kurssinkin, jossa käytiin läpi muun muassa mummon roolia ryhmässä sekä vaitiolovelvollisuutta. ­ En tiedä mitä tekisin, jollen tätä! Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsi- 18 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• teksti INKA TÖYRYLÄ | kuva ARTO WIIKARI Nallelääkäri taltuttaa lääkäripelon Moni lapsi kokee lääkärin vastaanotolla käymisen pelottavaksi. Päiväkodeissa vierailevat nallelääkärit tekevät tohtorointia lapsille tutuksi. N allelääkäriprojekti on kansainvälinen ilmiö, jossa lääketieteen opiskelijat tutustuvat päiväkoti-ikäisiin lapsiin. Lapset puolestaan saavat hyviä kokemuksia valkotakkisista lääkäreistä ja oudoista välineistä. Suomessa nallelääkäreitä on paikkakunnilla, joissa toimii lääketieteellinen tiedekunta. Helsingin seudulla vapaaehtoiseen projektiin osallistuu tänä talvena 50 opiskelijaa. Lääkäriopiskelijat luovat päiväkotiympäristöön leikkivastaanoton, jolla lapset vierailevat yksitellen yhdessä nallensa tai muun pehmolelunsa kanssa. Nalle on potilas ja lapsi huoltaja. ­ Leikiksi naamioidussa vastaanottotilanteessa tutkitaan nallen perusterveys käyttämällä lääkärin perusvälineitä, käydään lapsen kanssa läpi nallen mahdolliset vaivat ja korjataan konkreettiset ongelmat, kuten irronneet jalat, kertovat Helsingin projektista vastaavat toisen vuoden opiskelijat Johanna Huida ja Jenna Mokka. Nalleilla on mitä mielikuvituksellisimpia saira- rauhallisessa päiväkotiympäristössä he saavat seurata vastaanoton kulkua ja tutustua rauhassa lääkärin käyttämiin välineisiin. Toivomme, että seuraavalla lääkärikäynnillään heidän on helpompi asettua nallen eli potilaan asemaan, Huida sanoo. Pienet lapset käyvät usein lääkärin vastaan- otolla esimerkiksi tulehtuneen korvan vuoksi. Otoskoopilla korvaan kurk- LAPSIPOTILAAN LÄÄKÄRIKÄYNTI ON AINA NORMAALIA HAASTAVAMPI. uksia, mutta useimmiten niitä kuitenkin vaivaa lapsen itsensä tai hänen läheisensä sairastama sairaus, kuten korvatulehdus tai murtuma. Nämä parannetaan katsomalla asianmukaisesti korvaan, lääkitsemällä korvaa tipoilla, antamalla rokote, lastoittamalla jalka ja laatimalla kotihoito-ohjeet, jotka vaivasta riippuen saattavat olla esimerkiksi tietty määrä pusuja ja haleja päivittäin. Lapseen ei missään vastaanoton vaiheessa kohdisteta mitään tutkimuksia, vaan toiminta kohdistuu ainoastaan leluun. Nallelääkärivierailusta myös ilmoitetaan aina etukäteen kotiin. ­ Lasten lääkäripelon voittaminen on yksi projektimme päätavoitteista. Turvallisessa ja kaaminen on saattanut tuntua ikävältä, eikä lapsi halua enää toista kertaa lääkäriin. Niinpä nallelääkärit katsovatkin mahdollisuuksien mukaan myös nallen korvat, ja selittävät toimenpiteen rauhassa lapselle. Lapsi saa myös itse tutkia otoskooppia. Nallelääkärin vastaanotolla myös opiskelija saa hyvää harjoitusta pienten potilaiden kanssa toimimisesta, heidän haastattelemisestaan ja kohtaamisestaan, sillä lapsipotilaan lääkärikäynti on aina normaalia haastavampi. ­ Lapsi ei osaa vastata lääkärin tavanomaiseen "kuinka voin auttaa" -kysymykseen, ja anatomisilla nimillä asioista puhuva lääkäri voi saada lapsen pelokkaaksi. Tehtävät tutkimukset on osattava selittää lapselle niin, että ne eivät pelota häntä, Huida sanoo. Potilaskontaktit antavat Huidan mukaan myös motivaatiota opiskeluun. Nallelääkäreiden kasvoilla on päivän päätyttyä vähintään yhtä leveä hymy kuin laastaroitujen nallejen pienillä huoltajilla. ­ Nallelääkärin vastaanotolla lapsi on luottanut nallelääkäriin niin paljon, että on antanut rakkaan nallensa tämän hoidettavaksi. Toivomme, että seuraavalla hoitokerralla lapsen on helpompi luottaa omaan lääkäriinsä ja antaa nallensa tavoin itsensä tämän hoidettavaksi, Huida sanoo. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 19
• kokataan kotona teksti ja ohjeet HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI Keitto antaa Monessa ruokakulttuurissa keittoja tarjotaan voimia antavina lohturuokina tai niihin laitetaan sairauksia parantavia ainesosia. Italiassa toipilaille tai nälkäisille lapsille tarjotaan nopeasti valmistuvaa pastakeittoa. Aasiassa kirkasliemiseen kanakeittoon laitetaan raastettua inkivääriä flunssaa ja vatsatautia parantamaan. voimaa 20 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• ITÄMAINEN KANAKEITTO 400 g öljyä 1l 500 g pala suolaa Leikkaa maustamattomat ja nahattomat broilerinfileet suikaleiksi. Paista ne kuumalla pannulla pienessä öljymäärässä kypsiksi niin, että pinta hieman ruskistuu. Laita paistetut kananlihat ja pussillinen itämaisia vihanneksia kiehuvaan veteen. Raasta joukkoon 1­2 ruokalusikallista tuoretta inkivääriä. Lisää halutessasi myös viipaloidut valkosipulin kynnet. Anna keiton hautua kannen alla noin kymmenen minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai tarjoa se erikseen pöydässä. Tarjoa hyvän leivän kera tai keitetyn riisin tai ohrasuurimoiden kanssa. broilerin fileitä vettä itämaisia pakastevihanneksia tuoretta inkivääriä (muutama valkosipulin kynsi) LINSSI-PORKKANAKEITTO 5 dl vettä 500 g porkkanasosetta (saatavana valmiina kaupoista) 5 cm purjoa paloiteltuna 1 dl punaisia linssejä 1 kasvisliemikuutio 1 tl kuivattua rakuunaa suolaa Lisää kasvisliemikuutio, pieneksi leikattu purjo ja yrtit kiehuvaan veteen. Lisää hetken kuluttua myös porkkanasose ja linssit. Anna hautua kannen alla matalalla lämmöllä noin 15 minuuttia. Tarjoa leivän kanssa ja lisää halutessasi lusikallinen ruuanvalmistusjogurttia tai kermaviiliä keittoannoksen joukkoon. PARANTAVA PASTAKEITTO 1l 2 dl 1 rkl 2 rkl vettä (1 kasvisliemikuutio) kuivaa pastaa, esimerkiksi pienikuvioisia eläimiä tai tähtiä oliiviöljyä parmesaaniraastetta muutama oksa tuoretta basilikaa tai 1 tl kuivattua basilikaa Laita kattilaan vesi ja halutessasi liemikuutio. Lisää kiehuvaan veteen pasta, keitä muutama minuutti ja siirrä pois liedeltä. Lisää kypsään keittoon öljy ja parmesaaniraaste sekä basilika. Annostele lautasille ja tarjoa hyvän leivän kanssa. Ruuat sopivat yl 1-vuotiail i le Ohjeet ov . at neljälle. >> www.piltti.fi KUKKAKAALIPERUNAKEITTO 4 1 1l 1 tl ½ tl kuorittua perunaa kukkakaali vettä suolaa muskottia PARHAAT RESEPTIT Piltin verkkosivuilta löydät kymmenittäin lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Käy tutustumassa osoitteessa www.piltti.fi/index/ syomaan/reseptit Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 21 Kuori ja pilko perunat ja paloittele kukkakaali. Laita ne kiehuvaan veteen kattilaan kannen alle. Kun ne ovat kypsyneet, siirrä kattila pois liedeltä, anna jäähtyä hieman ja hienonna sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää suola ja muskotti. Lämmitä keitto uudelleen ennen tarjoamista.
• Piltin parhaat palat: KERÄÄ LORUPUSSI! Aprikoosirahka sopii lapselle, joka on jo siirtymässä ensimmäisistä makuannoksista vaihtelevampiin annoksiin 5­6 kk iästä alkaen. erää IsoPiltti-etikettien takaa 25 koodia, niin saat hauskan Lorupussin! Lorupussi on kankainen pussi, jonka sisällä on erilaisia kuvitettuja lorukortteja. Korteilla leikitään piirissä, jossa jokainen lapsi nostaa vuorollaan kortin, ja aikuinen lukee kuvaan liittyvän lorun. Pussi kiertää piirissä laulun saattelemana. Lorukortit on kuvittanut Kirsti Helminen ja lorut on kirjoittanut Irma Hannula. Lorupussikoodit voi lähettää vain internetin kautta, rekisteröidy osoitteessa www.isopiltti.fi. Koodit pitää lähettää viimeistään 30.4. K UUSIA MAKUJA Piltti Aprikoosirahka tuo mukanaan täysin uusia makuja lastenruokavalikoimaan, sillä se on markkinoiden ainoa rahkatuote. Hedelmä- ja marjasoseet, joissa on mukana jogurttia, ovat suosittuja. Raikas Aprikoosirahka täydentää valikoimaa. Piltti Metsämarjoja on Piltti-perheen uusin marjasosetulokas. Jo neljän kuukauden ikäiselle lapselle sopivassa soseessa maistuvat kotimaiset maut mustikka ja puolukka. Marjat ovat terveyspommeja, joiden makuun lapsi kannattaa totuttaa pienestä pitäen. KALAA JA LIHAPULLIA Lapset kannattaa totuttaa kalan makuun jo pienestä. Piltti Perunaa ja punakampelaa on herkullinen uutuusruoka, joka sopii 8 kuukauden ikäisille lapsille. Piltti Perunaa ja punakampelaa on miedomman makuinen, kuin markkinoilta poistuva Piltti Kasvis-kalamuhennos, jonka kalana käytettiin seitifilettä. Lihapullat ovat suomalaisten lasten ehdoton suosikkiruoka. Nyt niitä saa myös lastenruokahyllystä! Makaronia ja lihapullia on ollut tarjolla vuoden alusta hieman isommille taaperoille suunnatussa Iso Piltti -tuotesarjassa. Nyt Piltti tarjoilee terveellisiä lihapullia myös perinteisesti perunoiden ja kasvisten kanssa. Uusi Piltti Kasvispataa ja lihapullia löytyy 1vuotiaiden Piltti-ryhmästä. TIESITKÖ ETTÄ... vainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki. Pilttipurkkiruuat on sinetöity Avainlipulla. Alusta alkaen Piltti-purkkiruuat on valmistettu Suomen Turussa, suomalaisten lasten suuhun sopiviksi. Piltit tehdään suomalaisella ammattitaidolla puhtaista ja korkealaatuisista raaka-aineista. Piltti ja Bona ovat ainoat purkkiruuat, jotka valmistetaan Suomessa. Tiesitkö, että nämä lastenruuat eivät sisällä lainkaan säilöntä- tai väriaineita! A 22 | Pilttipiiri maaliskuu 2008
• MAKUJA MAAILMALTA OSA 1 MAASSA MAAN TAVALLA Makuja on monia, sanotaan. Ruotsalaislapset syövät aamiaiseksi velliä, Tanskassa taaperolle tarjotaan lounaaksi runsas voileipä ja Belgiassa kaupataan vanukkaita puolivuotiaille. kuva Kuvakori iinteitä ruokia aletaan maistella samoihin aikoihin kaikissa Pohjoismaissa, ensimmäisiä makuannoksia aikaisintaan nelikuisena, viimeistään puolivuotiaana. ­ Ruotsissa aloitetaan vaaleilla kasviksilla kuten perunalla, maissilla tai palsternakalla, kertoo ruotsalainen Anna Rebernik, joka on asunut pienen lapsensa kanssa myös Tanskassa. ­ Kauempana Euroopassa tavat ovat erilaiset. Esimerkiksi Belgiassa äitiysloma loppuu, kun vauva on noin kolmen kuukauden ikäinen. Silloin vauva menee joko päiväkotiin tai isovanhempien luo hoitoon, kertoo Pia Hassinen, jonka nyt kaksivuotiaat kaksoset ovat syntyneet Belgiassa. K Belgialaislapset eivät tunne vellejä, ja harva syö puuroakaan. Sen sijaan markkinoilla on jo puolivuotiaille tarkoitettuja vanukkaita ja keksejä. ­ Puurojauheita Belgiassa on myynnissä jonkin verran, useimmat niistä on maustettu esimerkiksi vaniljalla. Belgialaiset puurot ovat suomalaiseen makuun kovin voimakkaita, kuten kaikki muutkin siellä valmistetut lastenruuat, Pia Hassinen sanoo. Pohjoismaista Norjassa syödään eniten puuroja. Se on myös suosituksista huolimatta monen lapsen ensimmäinen vieroitusruoka. Monet tanskalaisvanhemmat totuttavat lapsensa kiinteämpään ravintoon vellillä, joita myydään tanskalaiskaupoissa jo neljän kuukauden ikäisille vauvoille. Todellisen vellimaan kruunua kantaa kuitenkin Ruotsi, huomauttaa Anna Rebernik. ­ Lapset rakastavat velliä ja syövät sitä 5­7vuotiaaksi asti. Myös aikuiset syövät vellejä ­ ja paljon! Tanskalainen erikoisuus on puolestaan kokojyväleivästä ja maidosta valmistettu puuromainen øllebrød. Tämä herkku on Tanskassa aivan erityisen suosittua, ja tanskalaislapset alkavatkin syödä sitä jo puolivuotiaina. Norjassa ja Ruotsissa käytetään paljon valmiita lasten purkkiruokia, mutta tanskalaisäidit katsovat valmisruokia nenänvartta pitkin. Vanhemmat valmistavat ruuan itse, ja luomuruoka on hyvin suosittua. ­ Tanskalaislapset alkavat syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa jo yhdeksän kuukauden ikäisenä! Siksi markkinoilla on huomattavasti enemmän hedelmäsoseita kuin varsinaisia lastenruokia, Rebernik kertoo. Belgiasta on suorastaan hieman vaikeaa löytää purkkiruokia vauvalle. ­ Valikoima ei huimannut päätä. Itse ostimme lastenruokia skandinaavisista kaupoista, joista löytyi muun muassa suomalaisia ja ruotsalaisia lastenruokia. Belgiassa elääkin hyvin ranskalaistyyppinen ajatusmalli, jonka mukaan perheen äideille on suorastaan kunnia-asia loihtia perheelle ateria alusta loppuun asti. Perheet myös todella viettävät aikaa yhdessä ruokaillen ja nauttivat siitä, Pia Hassinen sanoo. Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.piltti.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin osoitteessa www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. Pilttipiiri maaliskuu 2008 | 23
• alk. 4 kk Kerää koodeja, saat hauskan LORUPUSSIN! Keräilyohjeet: isopiltti.fi alk. 8 kk 15 kk - 3 v Mitä enemmän ä hampaita suussa, sitä isompia paloja purkissa. Uusi ISO PILTTI on tehty varta vasten isommalle lapselle. Uutuus sisältää isompia paloja, enemmän makua ja on turvallinen vaihtoehto kasvavan lapsen tarpeisiin. ISON PILTIN rasvakoostumus on tasapainoinen. Se on myös vähäsuolainen, säilöntä- ja väriaineeton.Valikoimassa on kuusi herkullista makua pikku lasten suosikkiresepteistä, kaikki Suomessa valmistettuja. Piltti avustaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä vanhemmuuden tukemisessa.