• L E H T I S U O M A L A I S I L L E VA N H E M M I L L E M A A L I S K U U 2 0 1 1 > PILTTIPIIRI.FI Haleja ja puhetta parisuhteessa s.10 s.14 Kehuminen on hyväksi Paljon onnea! Parasta synttäreissä on yhdessä tekeminen ... ja hieno kakku! s. 16 Reseptejä juhlapöytään s. 20 + TÄRKEÄT VITAMIINIT & KIVENNÄISAINEET s.6
• Sisältö N R O 1 | M A A L I S K U U 201 1 sivuil verkko aljon p löydät atietoa tuntij asian tyen liit lasten pienten n. kee ar iiri. fi www.pilttip >> ttipiirin i Pil ta >> www. .fi pi iri 06 .p ww ravitsemus Vitamiinit & kivennäisaineet Kun lapsi siirtyy muun perheen ruokavalioon, huomiota vaatii riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. parisuhde i.fi ipiir >> w ltt 2 | 20 Ruoka-asiat, apua! Meidän kaksivuotias syö jonain päivänä pelkkää raejuustoa ja toisena kuusi mandariinia. Itse olen lapsena ollut "huono" syömään ja koetan nyt suhtautua oman lapseni syömättömyyteen rennosti. Hyvien rasvojen roolia on syytä jatkuvasti korostaa pienen lapsen ruokavaliossa, varsinkin kun ne usein mielletään välteltäväksi asiaksi. 10 kannen kuva: Milla von Konow 10 14 16 19 Odotukset solmussa Kun vauva tulee taloon, parisuhde voi joutua koetukselle. kasvu & kehitys Hyvä minä Hyvä itsetunto alkaa rakentua syntymästä lähtien. perhe & vapaa-aika Synttärihumua! Juhlat syntyvät pienin konstein. terveys 14 lukijan kommentti Pilttipiirin luki projektijohtaja Kaisa Alapartanen, jonka kaksivuotiaasta tulee isosisko toukokuussa. Lapsen itsetunto on aihe, joka saa palan nousemaan minunkin kurkkuuni. Jokohan olen pilannut lapseni loistavan tulevaisuuden? Lehden artikkelin mukaan olen kuitenkin vaistomaisesti "osannut" tehdä monia asioita oikein. Synttärihumua-juttu on meille ajankohtainen, sillä suunnittelemme juuri esikoisemme 2-vuotisjuhlia. Ehkäpä minäkin voisin liittyä marsipaanikuorrutteisia kakkuja loihtivien superäitien joukkoon. Amazing moms -sivustoon on pakko tutustua jo pelkän nimen takia ­ äitiys kun ei aina tunnu pelkästään amazing:iltä. + Monenlaista mahavaivaa Vatsa voi kipristellä monesta syystä. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHTI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. www.pilttipiiri.fi Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4­22 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: Punamusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja, Piltin markkinointipäällikkö Anna Karri, tuotepäällikkö Päivi Pätsi ja tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen/Otavamedia Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit on tarkistanut lastenruokaneuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PILTTI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. Pilttipiiri maaliskuu 2011
• Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi pienet palat Loruttele lapsen kanssa Perinteiset lorut luovat mukavaa yhdessäoloa lapsen kanssa. Sanaleikit viihdyttävät ja kehittävät keskittymiskykyä. Kokeile vaikkapa Harakka huttua keittää -lorua. Siinä jännitys laukeaa kainalon kutitukseen ja riemukkaaseen nauruun. kuva iStockphoto Harakka huttua keittää Harakka huttua keittää, pyrstöllänsä hämmentää, nokallansa maistaa: onko suolaa, onko suurusta? Antaa tällä pienelle pojalle/tytölle, antaa tälle pienelle pojalle/tytölle, antaa tälle pienelle pojalle/tytölle, antaa tälle pienelle pojalle/tytölle, mutta tämä pieni poika/tyttö jää ilman. Lähtee kaivolle vettä noutamaan. Tässä on kivi, tässä on kanto täällä on kaivo kainalossa. Leiki näin: Hämmennä sormella lapsen kämmentä, maistellaan "nokalla" eli sormella. KUKA KUMMA NAKERTAA? Pikku toukka paksulainen rakastaa syömistä ja napsii kirjan sivuilla monia herkkuja. Lapsi voi auttaa toukkaa kiemurtelemaan sivujen läpi. Kirjan lopussa odottaa yllätys! Pikku toukka paksulaisen ikioma kirja, Eric Carle, Sanna Uimonen (suom.), Tammi 2010. Ruokitaan jokainen sormi vuoronperään lapsen sormea koskettaen. Pikkurilli jää ilman. Sormet hyppäävät ensin kiven (ranne), sitten kannon (kyynärtaive) yli. Ja kaivo löytyy kainalosta ­ kutitetaan lasta ja nauretaan yhdessä. MUSIIKILLISTA ILOTTELUA Eläinten iloinen soittokunta tekee matkaa sekä cd:llä että kirjan sivuilla. Musiikillisessa ensikirjassa eläin toisensa jälkeen liittyy mukaan hilpeään kulkueeseen. Lopuksi rytmi vaihtuu viehkeäksi tuutulauluksi ja johdattaa lapsen unten maille. D-VITAMIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖSUOSITUKSET MUUTTUIVAT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ovat päivittäneet D-vitamiinivalmisteiden käytöstä annetut suositukset lapsille, nuorille ja raskaana oleville sekä imettäville äideille. Käyttösuositukset: Alle 2-vuotiaat: D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa. 2­18-vuotiaat: D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. Raskaana olevat ja imettävät naiset: D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. lähde: STM, THL PUPEN PÄÄSIÄINEN Ajaton Puppe valloittaa yhä uudelleen. Näin pääsiäisen kynnyksellä Puppe etsii kadonneita pääsiäismunia. Löytyisivätkö ne kukkaruukun vai tyynyn alta? Kirja sopii mainiosti Lue lisää minusta tuliaiseksi lapsisivulta 6 perheeseen. alkaen! AL Tralalaa, eläinten soittokunta, Benjamin Chaud, musiikki Laurent Sauvagnac, Päivi Lehtinen (suom.) WSOY 2010. Puppe ja pääsiäispupu, Eric Hill, Pirkko Harainen (suom.), Otava 1999. Mitä tehtäis? Mietitkö tekemistä koko perheen voimin? Monipuolinen Ylen olotila antaa vinkkejä yhdessä tekemiseen kuin myös kotiin, pihaan ja ruokaan. Olotilan löytää myös facebookista. olotila.yle.fi/perhe, www.facebook.com/yleolotila Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 3
• omin käsin teksti Henna Tanskanen kuva Arto Wiikari Kukkanen Kumpi ensin? Tipu vai kukko vessapaperirulla silkkipaperia värillistä paperia tussi liimaa Tulosta mallit pilttipiiri.fi:stä. Liimaa rullan ympärille haluamasi värinen silkkipaperi ja käännä paperin reunat rullan sisäpuolelle. Tulosta/ piirrä kukkanen esimerkiksi keltaiselle paperille. Piirrä kukkaseen viivat ja väritä kukan keskiosa. Liimaa valmis kukkanen rullan päälle. P ääsiäiseen kuuluu perinteisesti munien maalaus, koristellut pajunoksat ja rairuohon kasvatus. Lapset tykkäävät myös kaikenlaisesta yhdessä puuhastelusta, joten helpot pääsiäiskoristeet syntyvät nopeasti. Samalla lapsen luovuus pääsee valloilleen. Koristeet voi antaa vaikka isovanhemmille lahjaksi. Valmiit mallit kukosta, kukkasesta ja pääsiäistipusta voit tulostaa Pilttipiiri. -sivustolta tai tehdä ne itse. Lisäksi tarvitset tuttuja tarvikkeita. Kukko vessapaperirulla pahvia värikästä paperia pyrstöksi (2 eri väriä) vesivärit liimaa Pääsiäistipu Tulosta tipu, leikkaa se ääriviivoja pitkin ja anna lapsen värittää se. Vinkki! Liimaa tipu pahville, jolloin se on tukevampi. Tipun voi kiinnittää sinitarralla vaikka koristeeksi lastenhuoneen seinälle tai oveen. 4 | Maalaa rulla haluamasi väriseksi. Liimaa rullan yläosaan kynän ympärillä kiharretut paperiliuskat (4 kpl) pyrstöksi. Leikkaa kukonpää mallista, liimaa se pahville ja anna lapsen värittää se. Leikkaa rullan yläosaan vastakkaisille reunoille pienet viillot, ja aseta kukonpää siihen. Pilttipiiri maaliskuu 2011
• 5 5 kysymystä kysymystä: teksti Anne Vilenius kuvitus Neea Laakso 2 Miten valita lapselle oikeanlaiset kengät? Miten sopivat kengät löytyvät? Kengän sisäpituus on tärkein mitta kenkää ostettaessa. Lapsen pohjallismallin voi piirtää pahville. Pohjalliseen lisätään käynti- ja kasvuvara. Kun pahvimalli menee rypyttömästi kenkään, se on oikean kokoinen. Lapsen olisi hyvä olla mukana, kun kenkiä ostetaan. Siten lapsi voi heti kokeilla, onko kengänkärjessä kasvuvaraa ja taipuuko kenkä päkiän kohdalta. Paljonko tarvitaan kasvuvaraa? 1 Liian pienet kengät ovat yleinen ongelma suomalaislapsilla. Liian pienissä sukissakin varpaat menevät äkkiä sumppuun. Nykyisin kannustetaan liikkumaan mahdollisimman paljon paljain jaloin, jotta jalkaterän lihakset vahvistuvat, muistuttaa jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski Metropolia ammattikorkeakoulusta. 4 Käynti- ja kasvuvaraa jätetään 17 millimetriä. Jalkaterä pitenee noin 3 mm, kun noustaan seisomaan. Kävellessä jalka kasvaa vielä 3­6 mm lisää. Jalan leveys voi päivän aikana kasvaa jopa senttimetrin verran. Kenkien ostaminen kannattaisikin ajoittaa mieluummin iltaan kuin aamupäivään. Pienen lapsen jalkaterän kasvu on nopeaa, jopa 2 cm vuodessa, joten jalan koko olisi hyvä tarkistaa joka kolmas kuukausi. Kun kasvuvara on huomioitu kenkää ostaessa, kengän kokoa tarvitsee yleensä päivittää vain pari kertaa vuodessa. 3 Voiko käytettyjä kenkiä käyttää? Käytettyjen kenkien pitämiselle ei ole mitään estettä, kunhan kengät ovat oikeankokoiset, eikä edellinen käyttäjä ole astunut niitä linttaan. Lisäksi olisi hyvä tietää, ettei edellisellä käyttäjällä ollut esimerkiksi syyliä tai jalkasientä. Millaiset ovat hyvät ensikengät? Nykyisin kenkien hankkimista suositellaan vasta, kun lapsi lähtee ulos ja jaloille tarvitaan enemmän suojaa. Ensikengän tulisi olla ohutpohjainen, löysä ja taipuisa, jotta lapsen jalkaterän lihakset vahvistuvat. Lapsella ei ole vielä voimaa taivuttaa päkiää, ja siksi kannattaa valita tossut tai niin sanotut kevytkengät. Kengän tulisi olla muodoltaan suoralestinen. Pohja saa olla suora, koska sisäkaaren tuki estää lihaksien kehittymisen. Tarra- tai nauhakiinnitys takaa, että kenkä pysyy jalassa. Mitä vääränlaiset kengät aiheuttavat? Pienet kengät ja sukat aiheuttavat kynsivaivoja, vaivaisenluita ja vasaravarpaita. Perinteisesti aikuisten vaivoina pidettyjä jalan virheasentoja löytyy yhä enemmän pieniltä lapsilta. Hikoilevista jaloista voi aiheutua myös jalkasientä. 5 Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 5
• Muka ABC! Eihän meitä edes mainita jutussa! Minut mainitaan rivillä 36. Yes! Kaikkea kohtuullisesti Suomalaislapset saavat yleisesti ottaen ravintoaineita suositusten mukaisesti. On kuitenkin muutama asia, johon vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota, kuten riittävään D-vitamiinin saantiin. teksti Anne Vilenius kuvitus Atte Lakinnoro un lapsen ruokavalio on monipuolinen, vanhempien ei yleensä tarvitse olla huolissaan yksittäisistä ravintoaineista. Vuosikymmenten saatossa suomalaisperheiden ruokavalio onkin muuttunut koko ajan terveellisempään suuntaan. Kivennäisaineita saadaan ravinnon mukana, ja niitä tarvitaan muun muassa aineenvaihdunnan pysymiseen normaalina. Myös vitamiineja tarvitaan päivittäin. Äidinmaito tyydyttää useimpien alle puolivuotiaiden lasten ravinnontarpeen lukuun ottamatta D-vitamiinia. Kun lapsen ruokavalio noin kahden vuoden iässä muuttuu samanlaiseksi kuin muunkin perheen, ollaan kriittisessä kohdassa. Pääsääntö on, että pienistä yksityiskohdista ei tarvitse kantaa huolta, kun suuret linjat ovat kohdallaan. Kun ruokavaliossa on tarpeeksi kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä sokerin ja suolan määrää on karsittu, ollaan jo pitkällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen "Lapsen ruokavalio ennen kouluikää" -raportissa kuitenkin huomautetaan, että lapset käyttävät varsin vähän tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. ­ Suomalaislapsiin kohdistuneissa tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti lasten E-vitamiinin, D-vitamiinin ja raudan saantiin tulisi kiinnittää huomiota, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo. Jo ensimmäisen ikävuoden jälkeen monet lapset saavat liikaa natriumia. Suolaiset välipalat ja naposteltavat nostavatkin juuri suolan määrää. Valmisteiden kautta myös A-vitamiinia voi saada liikaa, mutta Suomessa ongelma ei ole kovin yleinen. Yleensä liikasaanti liittyy useiden päällekkäisten monivitamiinivalmisteiden käyttöön. Tärkeä D-vitamiini D-vitamiinin saanti on huomattu niukaksi lähes kaikissa ikäryhmissä, erityisesti lapsilla. D-vitamiinia syntyy iholla auringon valon vaikutuksesta. Ravinnosta D-vitamiinia saadaan pääasiassa rasvaisesta kalasta, nestemäisistä maitovalmisteista, vitaminoiduista ravintorasvoista ja kananmunasta. Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa D-vitamiinia ei saada suosituksiin nähden riittävästi, joten D-vitamiinilisä on tarpeen. Vaikka auringon vaaroista paljon varoitellaan, se on kesäisin paras tapa kerätä D-vitamiinivarastoja. Riittävän annoksen voi saada ilman >> 6 | Pilttipiiri maaliskuu 2011
• S kalsiumin kanssa uomalaislapsien keskimääräinen kalsiumin saanti on runsasta suosituksiin nähden. Kun esimerkiksi kuusivuotiaille suositellaan 700 milligrammaa kalsiumia vuorokaudessa, he saavat sitä keskimäärin 1 000 milligrammaa. Suomalaiset ovat ahkeria maitovalmisteiden käyttäjiä, ja vaihtoehtoja on tarjolla myös esimerkiksi laktoosiintolerantikoille. ­ Toki kalsiumvalmisteen käyttöä on pohdittava, mikäli lapsella on paha maitoallergia tai ruokavaliosta puuttuvat kokonaan maitovalmisteet muusta syystä, ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kertoo. D-vitamiinin puute voi sotkea runsaankin kalsiumin saannin, koska kalsiumin imeytymiseen tarvitaan D-vitamiinia. Siksi kyseisen vitamiinin saannista huolehtiminen on erityisen tärkeää. Saantisuositukset ovat usein arvioita, sillä elimistö sopeutuu imeytymistä säätelemällä siihen, kuinka paljon esimerkiksi kalsiumia saadaan. ­ Yksittäisten suosituksien tuijottaminen ei ole kovin viisasta, vaan ennemminkin kannattaa tarkistaa, että lapsen ruokavalion kokonaisuus on kunnossa. On päiviä, jolloin jotakin ravintoainetta saadaan suosituksia vähemmän, joskus taas enemmän. Tavoitteena on päästä pitkällä aikavälillä lähelle suosituksia. Päiväkohtainen tarkkailu enemmänkin rasittaa kuin johtaa pitkäaikaisiin käyttäytymismuutoksiin, Erkkola sanoo. Runsastakin kalsiumin saantia kestetään aika hyvin. Jos lapsi kuitenkin käyttää pitkäaikaisesti runsaasti maitovalmisteita ja vielä kalsiumlisää, lähestytään rajaa, joka ei enää ole välttämättä elimistölle hyväksi. ­ Kohtuus kaikessa on aina hyvä neuvo, niin myös ravitsemuksessa, Erkkola tähdentää. Ei huolta Minusta kirjoitetaan suvereenisti eniten! Tarvitsemme D-vitamiinia! Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 7
• a r a d v i a k p a a j a l e i varsinaista auringonottoa. Kun lapsen kädet ja kasvot ovat noin vartin verran auringossa, päivän D-vitamiinin tarve tulee täyteen. Tummaihoiset lapset tarvitsevat pidemmän ajan auringossa saadakseen riittävästi D-vitamiinia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen "Lapsen ruokavalio ennen kouluikää" -raportin mukaan vain alle 1-vuotiaat ylsivät D-vitamiinin saantisuosituksiin. Tämän jälkeen saanti kuitenkin vähenee ja enää vain puolet 3-vuotiaista lapsista käytti D-vitamiinivalmistetta. teen asti, myös raskaana oleville ja imettäville. On tärkeä muistaa, että kalsium tarvitsee imeytyäkseen D-vitamiinia. D-vitamiinin yhteyksiä kroonisten sairauksien riskiin on myös tutkittu paljon. ­ On viitteitä siitä, että D-vitamiinin puute saattaisi olla osallisena esimerkiksi diabeteksen, sydäntautien, Alzheimerin ja MStaudin synnyssä.Tällä hetkellä D-vitamiinin yhteyttä immunologisiin sairauksiin, kuten allergioihin, tutkitaan aktiivisesti, Erkkola kertoo. D-vitamiinia saadaan hyvin harvoin liikaa. Se on kuitenkin mahdollista, mikäli käytetään esimerkiksi yhtä aikaa useita vitamiinivalmisteita tai annos on liian suuri. t 8 | a E-vitamiinia hyvänlaatuisista rasvoista E-vitamiinin tärkein tehtävä on olla antioksidanttina eli puolustajana solukalvoilla. Vain alle 1-vuotiaat lapset yltävät keskimäärin Evitamiinin saantisuosituksiin. Lapset saavat E-vitamiinia Suomessa pääosin vitaminoiduista viljavalmisteista ja liharuoista. Myös rasvalevitteet ja muut ravintorasvat ovat hyviä E-vitamiinin lähteitä. ­ E-vitamiinin saantia on helppo lisätä esimerkiksi käyttämällä kotimaista rypsiöljyä ruoanlaitossa ja kasviöljyperäistä margariinia leivän päällä, Erkkola sanoo. Varsinkin jos vanhemmat laihduttavat, on hyvä muistaa, että lasten rasvalevitteen tulisi kuitenkin olla sellaista, jossa on yli 60 prosenttia rasvaa. ­ Turhaan on menty esimerkiksi siihen, että leivän päälle ei laiteta ollenkaan levitettä. Rasvan laatu muuttuu silloin epäedulliseksi, jos leivän päällä on runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä leikkeleitä tai juustoa, Erkkola huomauttaa. Tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti lasten E-vitamiinin, D-vitamiinin ja raudan saantiin tulisi kiinnittää huomiota." Minä toimin puolustajana solukalvoilla. ­ Ensimmäisen vuoden aikana on paljon neuvolakäyntejä, mutta sitten ne vähenevät. Ehkä asia unohtuu, Erkkola arvelee. Uudet suositukset Erityisen tärkeää lapsen on saada vitamiinilisää, jos hän ei käytä säännöllisesti D-vitaminoituja maitovalmisteita. Uuden suosituksen mukaan D-vitamiinilisä on kahteen ikävuoteen asti 10 mikrogrammaa vuorokaudessa riippumatta siitä, saako vauva äidinmaitoa tai korviketta. Kahdesta ikävuodesta ylöspäin suositus on 7,5 mikrogrammaa vuorokaudessa. D-vitamiinilisää suositellaan nykyään ympärivuotisesti kaikille 18 ikävuo- Rautaa tarvitaan erityisesti kasvuvaiheessa Rauta on veren hemoglobiinin rakenneosa, joka osallistuu hapenkuljetukseen. Rautaa suomalaislapset saavat pääosin viljavalmisteista ja lihasta. Alle kouluikäisten lasten raudansaanti on huomattu niukaksi. Varsinkin kasvuvaiheessa rautaa tarvitaan erityisen paljon. ­ Ruokavalioon olisi hyvä sisällyttää vähärasvaista lihaa, täysjyväviljaa ja ainakin kahdesti viikossa kalaa raudan saannin turvaamiseksi, Erkkola muistuttaa. Pilttipiiri maaliskuu 2011
• Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä J Parhaat kaverukset uho, 1 v 9 kk, osallistuu mielellään perheen kolmen suomenlapinkoiran, Pessin, Uulan ja Arvin, touhuihin. Hän on vauvasta asti seurannut koirien edesottamuksia ja naureskellut niiden hupsutuksille. 8,5-vuotias Uula on noussut Juhon suosikkikoiraksi, koska se on varsin helppo yllyttää leikkeihin. Hauskinta on silloin, kun Uula innostuu leluleikeistä. Uula osaa mitoittaa vetoleikin voimakkuuden Juholle sopivaksi, eikä se kisko lelusta läheskään yhtä lujaa kuin aikuisten kanssa leikkiessään. Vetoleikin lisäksi kaverusten suosiossa on lelujen heittely ja noutaminen. Juhosta on aina yhtä riemastuttavaa, kun koira palauttaa aarteen uudestaan heitettäväksi. ­ Uula toi lelun Juholle, kiitoo! Juho sanoo ja pian lelu lentää uudestaan hankeen. teksti Anna-Leena Väätänen kuva Jorma Marstio Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 9
• Pienten lasten vanhemmat saattavat kohdata vanhemmuuden alkuaikoina vastoinkäymisiä, ja tilanne voi päättyä eroon. Parisuhteen säilyminen on kuitenkin mahdollista, kun asioista jaksetaan keskustella. 10 | Pilttipiiri maaliskuu 2011 solmussa
• teksti Stiina Honkamaa kuvat Milla von Konow K un parisuhteeseen tulee vauva, Vaikka isä vaippoja vaihtaisikin, niin hän voi komoni asia voi muuttua.Tilanteen kea jäävänsä uudessa tilanteessa emotionaalisesti hallitseminen voi joskus olla vai- ulkopuolelle. Isästä voi tuntua, että nainen ei arkeaa, kun kaikkien odotukset ja vosta häntä enää. Myös äiti voi kokea, että mies tarpeet punnitaan uudestaan. ei arvosta häntä enää naisena. ­ Pieni tulokas ottaa tahtipuikon ­ Siksi voi syntyä tilanne, jossa useimmiten käteensä ja määrittää elämänrytmiä. On iso haas- mies hakee ehkä tiedostamattaankin tyydytystä te muuttua vanhemmaksi,Vantaan seurakunnan muista lähteistä. Tämä voi ilmetä jonakin harrastuksena, johon menee ylen määrin aikaa, tai josperheneuvoja Leena Jokinen sanoo. ­ Vanhemmuus ei ehkä olekaan niin luontevaa, kus uskottomuutena, Kiianmaa sanoo. eivätkä tunteet lasta kohtaan välttämättä heti heKiristyneessä tilanteessa myös lapsi reagoi. rää. Vaikka lapsen hoito sujuisi hyvin, Osa reagoi olemalla huomaamattovoi se tuntua enemmän suorittamiselmia ja näkymättömiä, toiset levottota kuin antoisalta. Puolison kypsymimia ja kiukkuisia. Mitä pienempi lapnen vanhemmuuteen voi myös tapahsi on, sitä enemmän reaktiot näkyvät tua eri tahtiin, Mannerheimin Lastenperustoiminnoissa: nukutaan huosuojeluliiton Vanhempainpuhelimen nosti tai ruoka ei maita. ja -netin päivystysohjaaja Maarita Ilmaise itsesi sanoin Kettunen sanoo. Pintaan saattaa myös nousta ahdisErilaiset odotukset vanhemmuudestavia tunteita omasta lapsuudesta. ta aiheuttavat usein ristiriitoja. Karikot on kuitenkin mahdollista välttää ­ Myös sillä, ovatko omat tarpeet ja niistä voi selvitä. olleet merkityksellisiä lapsuuden per­ On tärkeää olla rehellinen itselheessä tai ovatko yksilölliset tarpeet leen. Kun ajattelen eroa, mitä se rattulleet huomioiduksi, on merkitystä. kaisisi? Mistä asioista haluan eroon? Jos itse ei ole saanut läheisyyttä, niin ehkä sitä ei osaa heti luontevasti antaa Liittyvätkö ne parisuhteeseen ja lapselle, Kettunen toteaa. kumppaniin vai nousevatko ne itsesKulutuskeskeinen nyky-yhteiskuntä tai elämäntilanteesta? Asioista, joita vaatii myös veronsa. hin on tyytymätön, voi jutella kump­ Kaikenlainen urakehitys ja matepanin kanssa. Puolueeton ulkopuolirianhankinta vaativat paljon. On vainen kuulija voi myös olla hyvä vaihtokeaa, jopa mahdotontakin, saada ulehto. Kannattaa mennä juttelemaan etuajassa, Jokinen rohkaisee. koiset elementit kohdalleen. Asiat olisi hyvä jakaa toisen kanssa, eikä yrittää Nyrkkisääntö voisi olla: paljon tehdä kaikkea yhtä aikaa, psykologi ja puhetta ja vähän oletuksia. Helposkouluttaja Kari Kiianmaa jatkaa. ti ajatellaan, että toinen tietää toisen ajatukset ja siten syntyy turhaan vääOdotusten ristitulessa rinkäsityksiä. ­ On hyvä muistaa, että puoliso ei voi lukea Vanhemmat kokevat yleensä erilaisia haasteita uudessa tilanteessa, ja odotukset menevät hel- ajatuksia. Jos tuntuu pahalta tai jopa eroajatukset alkavat pyöriä päässä, on tärkeää jakaa ajatukposti ristiin. ­ Lapsen ollessa vauvaikäinen isän rooli on sia puolison kanssa. Ajatuksia saatetaan vaihtaa usein erilainen kuin äidin. Isä saattaa tehdä pitkää ystävien kanssa, mutta puolison kanssa ei osata työpäivää ja harrastaa aktiivisesti. Äiti puolestaan tai kehdata jakaa tunteita, Kettunen muistuttaa. Vanhemmat ovat yllättävän usein aivan yksin viettää päivät lapsen kanssa ja voi siten kaivata enemmän aikuiskontakteja sekä hengähdystau- kipeissä tilanteissa, eikä asioista puhuta kenelkoja, Kettunen sanoo. lekään. >> Paljon puhetta ja vähän oletuksia, koska puoliso ei voi lukea toisen ajatuksia." Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 11
• ­ Vaatii uskallusta aloittaa keskustelut vaikka leikkipuistossa muustakin kuin positiivisista tai jokapäiväisistä arjen asioista. Kun joku avaa suunsa, löytyy usein myös muita, joilla on samankaltaisia ajatuksia ja kokemuksia, Kettunen rohkaisee. Arjen valinnat pöydälle Kun keskustelu puolison kanssa on avattu, mieltä painavat asiat kannattaa ottaa rohkeasti esiin. Oleellista on, miten lapsi näkyy arjen valinnoissa ja miten lapsen tarpeet otetaan huomioon. ­ Selkeät sopimukset auttavat arkea. Esimerkiksi vapaailta kerran viikossa tai "hoida sinä aina tämä asia" auttavat. Tällaista helposti vierastetaan ja ajatellaan, ettei se kuulu parisuhteeseen. Arki kuitenkin helpottuu, kun asioista on sovittu, Kiianmaa valottaa. Usein viimeiseksi listalle jää kuitenkin pariskunnan yhteinen kahdenkeskinen hetki. ­ Ilon etsiminen arjen pienistä asioista voi helposti unohtua. Tärkeitä juttuja voivat olla pienet kohtaamiset arjen keskellä: kun mennään nukkumaan, halataanko ja annetaanko hyvänyön suukkoja. Lapsi lukee tarkasti, missä väleissä vanhemmat ovat keskenään, Jokinen sanoo. Kahdenkeskisyyttä voisi varjella arjessa. Muutaman minuutin juttelut tavallisista asioista, yhteinen kahvihetki tai sen kysyminen, mitä toiselle kuuluu, ovat tärkeitä asioita. Voisi myös miettiä, mitä luontevaa kivaa yhdessä voisi tehdä. Arkisen onnen odotukset ovat kasvaneet nykypäivänä hyvin suuriksi. Se on liikaa elämäntilanteessa, jossa huolehditaan uusista vanhemmuuden velvoitteista. ­ Parisuhde ei olekaan enää romanttinen onnen lähde, vaan arkista puurtamista. Se ei vastaa elokuvien ja TV-sarjojen kuvaa onnesta, Kiianmaa muistuttaa. ­ Usein ajatellaan, että toisilla on onnellista ja mutkatonta. Kaikilla on kuitenkin omat haasteensa ja kuvionsa, Kettunen jatkaa. Vauvan syntymä on ennen kaikkea onnellinen perhetapahtuma. Uuteen elämäntilanteeseen on kuitenkin löydyttävä realistinen suhtautuminen. Tämä edellyttää, että haasteet otetaan vastaan yhdessä ja ratkaisuja haetaan yhdessä. ­ Kriisi voi olla positiivinen uusi elämäntila, johon on sopeuduttava ja josta päästään onnellisesti eteenpäin, Kiianmaa painottaa. A Mistä mmattiapua pienten lasten vanhempien kriisitilanteisiin löytyy kuntakohtaisesti. Oman neuvolan terveydenhoitaja osaa ohjata oman kunnan tarjoamiin palveluihin. Myös seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksien puoleen voi kääntyä. MLL:n Vanhempainpuhelimen ja -netin kirjepalvelu tarjoaa kaikenikäisten lasten vanhemmille tukea kasvatustyöhön. Toiminta on vertaistukea vanhemmalta toiselle vanhemmalle. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi puhelimitse tai netin kirjepalvelun kautta. Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset vanhemmat. Ilman vaikeuksia Honkasetkaan eivät ole selvinneet, ja erokin on välähtänyt mielessä. kuva Atte Lakinnoro ammatti- tai vertaisapua? Pilttipiiri maaliskuu 2011 12 |
• M eillä on onnellinen tarina, ja olemme edelleen yhdessä, Marika Honkanen, 26, hymyilee. Marikan perheeseen kuuluvat mies Aki, 32, 5-vuotias Säde-tyttö ja 2-vuotias Sisu-poika. Pariskunta on tuntenut toisensa yhdeksän vuotta ja asunut yhdessä seitsemän vuotta. Ilman vaikeuksia Honkasetkaan eivät ole selvinneet, ja erokin on välähtänyt mielessä. Ensimmäinen lapsi muutti heidänkin elämäänsä. Toisen lapsen kanssa ei ollut enää niin rankkaa. Riitoja aiheutti etenkin ajankäyttö. ­ Puolisolla oli ensimmäisen lapsen kanssa alussa liikaakin sitä omaa elämää. Hän kävi pelaamassa pokeria ja meni sitten vain nukkumaan. Tuntui, että olin aina se, joka pyöritti arkea. Asiasta puhuttiin vakavasti ja pikkuhiljaa hänen innostuksensa pokeriin lopahtikin, Marika kertoo. ­ Aki käy töissä, ja hänellä on siellä oma maailmansa. On kuitenkin hyvä, että hän ei käy vain töissä, vaan näkee myös kavereitaan. Olen kyllä antanut Akin mennä aika paljon. Olen sitten itsekin päässyt menemään. Pienen lapsen hoito jää pitkälti äidille. Marika tapasi kuitenkin alusta lähtien paljon omia ystäviään. ­ Pikkuinen nukkui aluksi paljon. Kyläilimme monesti samassa tilanteessa olevien luona, joten kontaktit muihin aikuisiin pysyivät yllä. Muutenkin Marika kannustaa käyttämään sen ajan hyväksi, kun vauva on vielä pieni ja yleensä vain lähinnä nukkuu ja syö. ­ Pariskunta voi silloin panostaa myös toistensa hellimiseen ja antaa vaikka jalkahierontaa. Kun jaksaa itse panostaa, saa takaisinkin päin. Kun lapset kasvavat, he alkavat luontevasti olla enemmän tekemisissä isän kanssa. Marika ei kannata säästellä! Pusuja ja haleja kehottaa tietoisesti ottamaan isää mukaan jo vauvankin hoitoon. Isälle kannattaa antaa vastuutehtäviä ja kehuakin häntä. ­ Mies voi kokea, että on yrittänyt kaikkensa, mutta ei vain kelpaa. Sitten voi tulla sellainen olo, että kunhan pysyy töissä, niin kaikki menee hyvin ja se riittää. ­ On meilläkin ollut niitä hetkiä, että erotaanko. Sitten ei kuitenkaan voisi olla ilman toista. Tilanne ei ole mennyt niin pahaksi, että olisi lähtövalmiina. On kuitenkin ihanaa, kun on mukana mies, jonka kanssa iloita, kun lapsi oppii uutta. Marikan neuvo siihen, miten selvitä karikoista on yksinkertainen, mutta varmasti toimiva: ­ Haleja ja pusuja ei kannata säästellä. Siihen ei tarvita välttämättä mitään erityisiä kylpyläviikonloppuja. Melkein ne ovat läheisempiä hetkiä, kun vain istutaan sohvalla. Jos tulee riita niin mies sulaa, kun halaa. Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 13
• O len hyväksytty ja rakastettu juuri sellaisena kuin olen, lapsi- ja kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta määrittää hyvän itsetunnon perustaa. Kun pienen lapsen perusturvallisuus on kunnossa, hän tietää, että ympärillä olevat ihmiset välittävät hänestä myös tilanteissa, joissa itseluottamus horjuu. Itsetunto on tunne siitä, millainen on, mitä osaa, mihin kykenee ja mitä voi oppia. Taaperoikäiselle itsetunnon hyvä kehitys on hyvin konkreettista. Hänet huomataan, hänestä iloitaan ja hän tuottaa ympärilleen hyvää mieltä. kokemukseen siitä, että tuntee itsensä arvokkaaksi ja hyväksi. Suoritukseen liittyvässä itsetunnossa, joka myös on tärkeää, lapsi saa esimerkiksi palautetta siitä, miten taitava piirtäjä tai kiipeilijä hän on. Laakso painottaa, että lasta pitää kehua erityisesti omana itsenään ilman suorituspaineita. Keinoja tähän on monenlaisia. Lapselle voi kertoa, kuinka paljon hänestä tykkää tai kuinka ihana hän on. Suukko, hymy ja hiuksien pörrötys ovat konkreettisia keinoja osoittaa välittämistä ja hyväksyntää. Itsetunto alkaa rakentua jo varhaisessa vuorovaikutuksessa syntymän jälkeen. Kahdenlaista itsetuntoa Itsetuntoa on kahdenlaista, syvää ja suorittavaa. Syvä itsetunto liittyy Vauvan itsetunnon kehitykselle on tärkeää kokemus siitä, että hän saa omalla käyttäytymisellään asioita aikaan. Kun vauva kiekaisee sängyssä, hän odottaa, että joku tulee paikalle. Tai jos väsy yllättää ja silmät lupsahtavat kiinni, niin vauva toivoo viestin välittyvän: on huilin aika. Viesteihin vastaaminen rakentaa vauvan luottamusta itseensä. Jonkinlainen koetinkivi vanhemmille saattaa olla noin 2­4 vuoden ikäinen lapsi, jolla on intoa touhuta, mutta harkintakykyä vielä puuttuu. Silloin vaakakuppi saattaa kallistua kieltojen ja moitteiden puolelle. Vanhemman kannattaakin järjestää tietoisesti tilanteita, joissa lapsi saa paljon onnistumisen kokemuksia ja kehuja. Toruminen kuuluu toki itsetunnon kehitykseen. Siinä on kuitenkin hyvä erottaa lapsen persoona ja lapsen käyttäytyminen. Jo pieni lapsi osaa erottaa, moititaanko häntä vai hänen käyttäytymistään. aiheessa. varhaisessa v snäolo. jo lkaa kehittyä lohtu ja lä en itsetunto a Laps s ja tuki sekä avat kannustu Siihen vaikutt mi Tuomi vat Tom Tanskanen ku teksti Henna 14 |
• Miten edistää itsetunnon kehitystä? · Tue jo vauvan mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnallaan ympäristöönsä. · Järjestä onnistumisen kokemuksia, realistisia tavoitteita. · Kehu ja kannusta lasta, myös omana itsenään. · Osoita, että iloitset lapsesta sellaisena kuin hän on. · Anna kielellisiä selityksiä lapsen onnistumiselle ja epäonnistumiselle. · Toruessa muista, että lapsen persoona ei ole yhtä kuin hänen tekonsa. · Rohkaise lasta yrittämään, kokeilemaan. · Anna lapselle oikeus ja mahdollisuus epäonnistua. Lapsen itsetuntoa ei syö, jos hänen käyttäytymiseensä puututaan ja sitä ohjataan. Kyky käsitellä ristiriitoja syntyy juuri kokemuksien kautta, harjoittelemalla. Jos pettymysten kokemista ja niistä selviytymistä ei ole harjoiteltu jo kotona, niin myöhemmässä vaiheessa niitä voi olla vaikea kohdata. Laakso painottaakin, että mitä vähemmän, mutta selkeitä sääntöjä on, sitä helpompaa lapsen ohjaaminen on. Temperamentti vaikuttaa Hyvällä itsetunnolla varustettu lapsi on aloitteellinen ja uskaltaa tarttua haasteisiin. Hän ei sorru pienistä pettymyksistä. Laakso kuitenkin huomauttaa, että lapsen yksilöllinen temperamentti määrittää vahvasti lapsen tapaa toimia ja suhtautua muun muassa pettymyksiin. Näin sekä lapsen käyttäytymispiirteet että arvioinnit hänen itsetunnostaan ovat aina sidoksissa yksilöllisiin temperamenttipiirteisiin. ­ Temperamentiltaan ulospäin suuntautuneet lapset välittävät vaikutelman myös hyvästä itsetunnosta. Tutkimusten mukaan heidän rohkeuttaan ja aloitteellisuuttaan ei kovin helposti "nujerreta" kasvatuksen keinoin. Taustalla vaikuttaa tietynlainen persoonallisuuden rakenne, MarjaLeena Laakso muistuttaa. Temperamentiltaan aremmat lapset eivät taas ole yhtä aloitteellisia. Kyse ei sinänsä ole itsetunnon ongelmasta. Lapsen syvä itsetunto voi olla hyvä kuin myös käsitys omasta arvostaan. Tutkimusten mukaan aran lapsen luottamus ja rohkeus lisääntyvät, jos hän saa oikeanlaista tukea ja kannustusta ja ennen kaikkea, jos hänen yksilöllinen käyttäytymistyylinsä ymmärretään. Tärkeintä itsetunnon kasvun kannalta onkin, että vanhempi hyväksyy lapsensa omana itsenään. Suukko, hymy ja hiuksien pörrötys ovat konkreettisia keinoja osoittaa välittämistä." 15
• Taaperoik äisen om imman n äköiset sy Oleellisinta on nttärit sy yhdessä valmis ntyvät pik telu ja läheiste kuniksein n läsnäolo. . teksti Anita Järvisalo kuv at Synttä rih Juhlat kolmessa osassa oulukuussa kolme vuotta täyttänyt Milena Aspelin ei mieti hetkeäkään, kun häneltä kysytään, mikä synttäreistä jäi parhaiten mieleen. ­ Myyräkakku! Sillä oli myös pesä, kuuluu napakka vastaus. Äiti Elina Aspelin nauraa. Myyrä oli Milenan oma toive. Zdenìk Milerin satukirjojen myyrähahmo on esikoiselle kaikki kaikessa. Kirjoja luetaan jatkuvasti. Pehmolelunakin myyrä kulkee päivät tytön kainalossa ja nukkuu yöt saman täkin alla. Jotenkin sen oli päästävä mukaan myös juhlaan. Myyräkakun rakentaminen pääsi yllättämään itse äidinkin. J Milla von Konow, Arto Wi ikari, Elina Aspelin ja iSto ckphoto umua! täin joulukuun alkuun, vain viikkoa aiemmaksi sisarensa suurta kolmevuotispäivää. ­ Halusimme varmistaa, että Milena saa rauhassa juhlia omat synttärinsä ennen kuin vauva tulee taloon, Elina avaa järjestelyjen kulkua. Ihan ensimmäiseksi vietettiin "pikkusynttärit" äidin siskon ja hänen lastensa kanssa. Juhlan kruunasi mehubooli, jonka jäiset mansikat tekivät suuren vaikutuksen etenkin 5-vuotiaaseen serkkupoikaan. Synttärisankaritar oli itse koristellut kotia serpentiineillä ja ihaillut, kuinka äiti rakensi kumolleen kaadetusta hunajamelonin puolikkaasta siilin. Sille tehtiin piikit hammastikkuihin pistetyistä kirsikkatomaateista ja muista herkkupaloista sekä silmät rusinoista. ­ Netin erilaisilta synttärisivustoilta ja blogeista löytyy ihanan helppoja ja edullisia vinkkejä synttäreitä varten, Elina vinkkaa. Viikkoa myöhemmin järjestettiin synttärit kauempana asuville sukulaisille. Kutsu ilmoitettiin ajoissa, jotta juhlijat ehtisivät varata al- >> ­ Kolmiulotteista, kakun päällä seisovaa myyrää en onnistunut rakentamaan, mutta erivärisistä marsipaanikerroksista syntyi hieno kuva kakun päälle. Milenan synttäreiden myötä olen yllättäen löytänyt itsestäni uuden puolen. En ole koskaan aiemmin ollut mikään näpertelijä tai suuri kokkailija. Oman lapsen myötä kaikki on pelkästään hauskaa, Elina kertoo. Tänä vuonna näpertelyä riittikin, sillä Milenan synttäreitä juhlittiin peräti kolmessa osassa ja hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Pikkusisaren Neelan laskettu aika ajoittui nimit- 16 | Pilttipiiri maaliskuu 2011
• Elina Aspelin haluaa kotijuhlissa pitäytyä lapselle tärkeään teemaan. Milenalle se oli myyräkakku. Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 17
• lakkaansa reissun Tuusulan Hyrylään. Tämän juhlan kakkua koristi Mikkihiiri. Varsinainen pääjuhla myyrähahmoineen vietettiin äidin ja isä-Arton ystäväpiiriin kuuluvien aikuisten ja heidän lastensa kanssa. Milenalle tutuiksi tulleet kaverit toivat juhlaan oikeaa kaverisynttärimeininkiä. ­ Ehdottoman hyväksi koin sen, että kaikkia juhlia ei sovitettu samaan viikonloppuun. Siten ehti rauhassa seurustella ihmisten kanssa sekä vähän siivoilla ja rauhoittua juhlan jälkeen. retkiä elämyspuistoihin. Toki nekin ovat kivoja, jos lapseni sellaisiin kutsuja saavat. Ymmärrän toki, että joskus ne voivat olla perheen ajankäytön tai muun tilanteen takia paikallaan. Itse haluan kuitenkin pitäytyä kotijuhlissa lapselle tärkeän teeman mukaan. Olkoon ne vaikka prinsessajuhlat, nauraa Elina ja viittaa keittiöön astelevaan vaaleanpunaiseen asuun sonnustautuneeseen esikoiseensa. Jotain pientä mukavaa ohjelmaakin Elina suunnittelee tyttäriensä juhliin jatkossa liittävän. Yhdessä valmistelu P osa juhlaa Ei kilpavarustelua Uusi vuosi toi Milenan elämään mukaan kerhon, jossa hän käy pari kertaa viikossa. Jossain vaiheessa, pikkusiskonkin vähän kasvettua ja äidin palatessa työelämään, edessä siintävät päiväkotipäivät ­ ja kasvava kaveripiiri. Vanhemmat ovat ehtineet asiaa jo yhdessä mielessään hahmotella. ­ Koska lasten synttäreissä on vain viikko väliä ja molemmat ovat tyttöjä, vietämme tulevaisuudessa varmasti yhteissynttäreitä siihen asti, kunnes lasten omalta taholta tulee tarve omiin juhliin, Elina miettii. ­ Sitä paitsi osa kaveripiiristä on jo nyt yhteistä, tarkentaa Arto. Pariskunta tiedostaa myös ulkopuoliset paineet, ja he ovat ajatuksissaan varautuneet mahdolliseen kilpavarusteluun. ­ Minulla on omista lapsuusajan synttäreistä hyvin rakkaita muistoja. Ei niihin tarvittu mitään suuria ulkopuolelta hankittuja ohjelmia, kuten poniratsastuksia, tilattuja klovneja tai Oleellisinta juhlassa on elämys yhdessäolosta, pyyteettömän huomion saamisesta." ­ Sellaista perinteistä aasinhännän etsimistä, ongintaa ja aarteenmetsästystä. Mutta niissäkään en halua sortua krääsään. Ja ajatusta synttärivieraille annettavasta lahjasta en ole oikein ymmärtänyt. Jos sellaiseen ryhdyn, olkoon se sitten vaikka pussukka, jossa on itse tehtyjä pipareita tai muuta vastaavaa, Elina miettii. Pääasia on, että juhlija saa omannäköisensä juhlat. Lue päiväkotisynttäreistä: Pilttipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aika > Päiväkodissa synttärisankari on tähti aras lahja, jonka 1­3-vuotias voi syntymäpäivänään saada, on jakamaton huomio, tähdentää kotitalousneuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martat ry:stä. Lahjaa on jo se, että pääsee mukaan valmistelemaan juhlaa. ­ Jo yksivuotiaan voi ottaa mukaan valmisteluihin antamalla hänelle käteen vaikka muovikulhon ja puukapustan, jota kolistella, kun muu perhe valmistelee tarjoiltavia, Pikkarainen vinkkaa. Kaksivuotias voi jo kantaa kakkulusikoita pöydälle ja kolmevuotias osallistua kurkkupalojen pilkkomiseen tai karjalanpiirakan voiteluun. Tarjoiltavaksi kannattaa valita yksinkertaisia aineksia, joiden valmistamiseen lapsi pääse mukaan. Kolmevuotias elää yksin- ja rinnakkaisleikin jälkeen vasta orastavaa yhteisleikin aikaa. Siksi Pikkarainen ei pitäisi kiirettä myöskään leikki-ikäisten "kaverisynttäreiden" suhteen. Oma kotiväki ja siihen liittyvät ihmiset tuovat jo juhlan. Oleellisinta on elämys yhdessäolosta, pyyteettömän huomion saamisesta. Vaarin sylissä laulettu laulu, vaikka se ei menisi nuotilleenkaan, on jo elämys itsessään. Pikkuhiljaa taaperoikäinen alkaa ymmärtää myös lahjan päälle. Tässä kohtaa Pikkarainen kehottaakin vanhempia terveeseen itsekkyyteen. ­ Ohjailkaa ihan rohkeasti kummeja ja läheisiä tekemään käytännöllisiä lahjavalintoja. Jos lapsi tarvitsee esimerkiksi kunnon rukkaset tai toppakengät, ne kannattaa pyytää. Jos lahjaksi mielii hankkia lelun, ei senkään tarvitse olla hieno ja eksoottinen. ­ Toki kolmevuotiaalle voi jo ostaa pienen auton tai nuken. Mutta yhtä hyvin ne voivat olla vaikka muoviset leikkiastiat, jotka sopivat hyvin myös kylpyleluiksi. Nuppipalapelit ja erilaiset uudelleen pinottavat palikat ovat myös kehittäviä ja lapsille mieluisia lahjoja, Pikkarainen opastaa. Kun kaverisynttäreiden aika koittaa, naapureiden kesken voi myös sopia sopivasta hintahaitarista, johon kaikki sitoutuvat. Kilpailemaan ei ole syytä lähteä. reseptit .com confetin logspot m/ ruselli.b .com/ht kakkuka oms mazingmm www.a oking.ht kokki kidsco .fi/pikku .martat www i.fi llapoliis www.he Hyvät hliin: vinkit julogspot.com .b 18 | Pilttipiiri maaliskuu 2011
• teksti Ilpo Salonen kuva Seppo Saarentola Pienen lapsen mahaa voi kipristää monista syistä, mutta harvoin kyseessä on vaarallinen vaiva. Äkillinen, voimakas ja useita tunteja kestävä vatsakipu kannattaa kuitenkin tutkituttaa lääkärissä. Monenlaista I MAHAVAIVAA heuttajia ovat esimerkiksi muna, kala, riisi, soija, kana ja vehnä. Useimmiten ruoka-allergiaan liittyy myös ihottumaa. ­ Rintaruokitulla vauvalla ulosteet ovat useimmiten löysemmät kuin äidinmaidonvastikkeilla ruokitun lapsen. Vesimäiset ulosteet ovat rintaruokitulla kuitenkin poikkeus, ja tilanne tulee tutkia tarkemmin, Verkasalo kehottaa. Yleisin ripulin aiheuttaja on rotavirus. Rotavirustauti on vetisen ripulin, oksentelun ja kuumeen yhdistelmä, joka voi johtaa nopeasti kuivumiseen ja vaatii hoitoa. Oireet kestävät yleensä viisi vuorokautta. Neuvoloista saa nykyään maksutta rokotteen, joka suojaa tehokkaasti tartunnalta. ­ Myös keliakia voi olla ripulin aiheuttaja, joskin se on pikkulapsilla harvinainen. Asia on syytä selvittää, jos yli 2­3 viikkoa kestävä ripuli on alkanut sen jälkeen, kun vauvan ruokavalioon on tullut vehnää, ohraa tai ruista. tku kuuluu vauvojen elämään: esimerkiksi parin kuukauden ikäinen vauva itkee normaalisti pari tuntia vuorokauden aikana. ­ Jos taas suoraa huutoa on yli kolme tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa yli kolmen viikon ajan, puhutaan koliikista, lastentautien erikoislääkäri Matti Verkasalo mainitsee. Koliikkiin ei ole löydetty selvää syytä eikä siten oikein hoitoakaan. Itkuisuus on huipussaan 6­8 viikon iässä ja alkaa sitten vähentyä. Yhtenä mahdollisena syynä pidetään sitä, että vauva ja vanhemmat eivät ymmärrä toistensa ilmaisuja, mistä sekä vauva että vanhemmat saattavat hermostua. Rauhallinen syöttäminen mahdollisimman pystyssä asennossa on hyväksi, ja röyhtäyttäminen on tärkeää. Rytminen keinuttelu ja kanniskelu kohtauksen aikana voi auttaa. ­ Koliikkiin kannattaa pyytää apua neuvolasta tai lääkäriltä, ennen kuin voimat loppuvat, Verkasalo korostaa. Jos suoraa huutoa on yli kolme tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa yli kolmen viikon ajan, puhutaan koliikista." Voimakas oksentelu selvitettävä Pulauttelu on normaalia, ja sitä voi estää röyhtäyttämällä, hölskyttelyn välttämisellä sekä nukuttamalla vauvaa oikealla kyljellä. Oksentelu, jossa mahansisältö saattaa lentää voimalla ja kaaressa, on oire, jolle tulee löytyä syy nopeasti. Useimmiten syynä on tarttuva mahatauti. Jos tautia ei ole liikkeellä, oksentelun syy pitää selvittää. Joskus oksentelu voi johtua lehmänmaitoallergiasta. ­ Asia selviää allergiatutkimuksilla. Yleensä maitoallergia menee ohi kahden, kolmen vuoden ikään mennessä. Ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa myös ripulia. Maidon lisäksi tavallisia allergian ai- Ummetusta voi hoitaa ruokavaliolla Ummetus puolestaan johtuu harvoin mistään yksittäisestä syystä. Sitä voi ehkäistä riittävän kuitupitoisella ruoalla sekä huolehtimalla nesteen saannista. Vesi ja laimea mehu sopivat juomiksi. Osa maitotuotteista olisi hyvä olla hapatettuja, kuten viiliä tai jogurttia. ­ Jos ruokavalio ei riitä, laktuloosia sisältävä lääke yleensä auttaa. Akuutissa tilanteessa voidaan tarvita peräruiske. Ulostetta pehmentäviä lääkkeitä on syytä käyttää riittävän pitkään, jotta suoli oppii säännölliseksi, Verkasalo vinkkaa. Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 19
• kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi JUHLIEN HERKUT Juhlapöytään saadaan sopivasti suolaista ja makeaa, kun tarjolla on tuorejuustotäytteisiä krustadeja, kuivattuja marjoja tai hedelmiä, maukkaita broilerinpaloja, ohuita täysjyvälastuja ja dippikastiketta. Juhlan kruunaa marjapallokakku. Reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille. Piltt sivuilta verkko nsaasti ru löydät aohjeita ok lisää ru een kuin niin ark nkin. juhlaa eseptit w >r ilttipiiri. fi w.p w iirin ip 20 | Pilttipiiri maaliskuu 2011 eseptit w >r .pilttipiiri.f i ww
• MARJAPALLOKAKKU 4 kananmunaa saman verran jauhoja (puoliksi vehnäjauhoja ja perunajauhoja) saman verran sokeria 1 tl leivinjauhetta jauhoihin sekoitettuna Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita jauhot vaahdon joukkoon. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista 200-asteisessa uunissa vajaat 10 minuuttia. Jäähdytä litteä kakkupohja leivinpaperin päällä. Jaa jäähtynyt pohja ensin puoliksi ja sitten puolikkaat kolmeksi suorakaiteeksi. Leikkaa näistä kuudesta suorakaiteesta jokaisesta kaksi kolmiota. Laita kolmiot leivontakulhoon terävä puoli kulhon pohjaa kohden. Näin saat vuorattua kulhon kakkupohjakolmioilla. Vaihtoehtoisesti voit nostaa kakkupohjan kulhoon, muotoilla sen siihen ja leikata ylimääräiset reunat pois. Täyte 8 liivatelehteä + 0,5 dl kiehuvaa vettä 2 tlk maitorahkaa 2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 0,5 dl sokeria 1 dl mansikkasurvosta 2 tlk Piltti Kuningatarsosetta tai Piltti Metsämarjasosetta Laita liivatelehdet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike ja sekoita siihen muut täytteen ainekset. Purista vesi pois liivatelehdistä ja liuota ne kuumaan veteen. Kaada seos tasaisena nauhana samalla sekoittaen täytteen joukkoon. Kaada täyte kakkupohjalla vuorattuun kulhoon ja laita kulho jääkaappiin jäähtymään. PIKKUPALOJA BROILERISTA 600 g broilerin nahattomia fileitä 1 sitruunan mehu ja raastettu kuori 1 rkl garam masala -mausteseosta tai 2 rkl kuivattuja yrttejä (esimerkiksi rosmariinia tai oreganoa) 2 tl suolaa öljyä paistamiseen Pese sitruunan kuori astianpesuaineella ja harjaa puhtaaksi. Raasta kuori raastimella kulhoon. Purista sitruunamehu joukkoon. Leikkaa broilerinfileet noin 3x5 cm:n paloiksi, ja sekoita ne kulhoon sitruunamehun joukkoon. Hiero paloihin myös mausteet ja suola. Anna maustua ainakin puoli tuntia. Paista palat öljytyllä pannulla. Tarjoa leipälastujen ja dippikastikkeen tai tsatsikin kanssa. Samalle tarjottimelle sopivat myös juurestikut ja valmiiksi leikatut hedelmäpalat. Kakun päälle 3 dl pakastettuja sekamarjoja 0,5 dl vettä 1,5 dl hyytelösokeria Kun kakku on ollut vähintään pari tuntia jääkaapissa, valmista marjapinta. Keitä marjoja, vettä ja hyytelösokeria siten, että seos kiehahtaa ja sitten jäähtyy hiukan. Kumoa kovettunut hyytelökakku isolle lautaselle ja lusikoi hyytelöityvä marjasose kakun päälle vähitellen tasaiseksi kerrokseksi. Laita vielä jääkaappiin jähmettymään ja odottamaan tarjoilua. TÄYTETYT KRUSTADIT ELI TAIKINAKUPIT 1 pkt valmiita krustadeita (24 kpl) Täyte 1 1 pkt tuorejuustoa (aurinkokuivattujen tomaattien makuista) 1 rkl vettä tai maitoa juuston notkistamiseen Koristeluun aurinkokuivattuja tomaatteja tai pieniä katkarapuja Täyte 2 1 pkt tuorejuustoa (yrttien makuista) 1 rkl vettä tai maitoa juuston notkistamiseen Koristeluun timjamia tai muita yrttejä. Täytä krustadit notkistetulla täytteellä, koristele ja aseta tarjolle. Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 21
• Piltin parhaat palat Unikoululuento täyttiperhekahvilan Valvotutyötovatlapsi perheidenkestopuheenaihe. EspoonNöykkiöönjärjestyi asiantuntijakertomaan pientenlastenuniasioistaPiltin perhekahvila tipendillä. s Yöalkaaaamusta ­Esimerkiksivärikylpyonolluthirveänsuo ittua, s vapaaehtoinenSanna Lehtinenkertoo. Ajatusuniluennostatulivanhemmilta.Monet ovatväsyneitä,jaunettomatyötpuhut avat. t ­Tämäonaihe,jostavanhemmaterityisesti haluavattietoa,Lehtinentoteaa. Sanna Toivanen ja Oliver 9 kk N tekstiAnneVileniuskuvatTommiTuomi UnikouluttajaMinna Kuosmasenpitämäuni koululuentokeräsipaikallelähes40aikuista öykkiönnuorisotalostatuleeManner lapsineen. heiminLastensuojeluliitonperhekahvila ­Hyväyöunieiolepikkujuttu,vaanse Kotikoloperjantaiaamupäivisin.Kauem vai uttaakokonaisvaltaisestiperheenelämään, k paatulevatäiditsaapuvatjoajoissapaikalle, Kuosmanenaloitti. sillämyöhempäänbussiineivätkaikkivaunut Päiväntapahtumillaonsuurimerkitysyöuneen. välttämättämahdu.Lelulaatikollakäyjokuhina, Lapsenpäivämuodostuutietyistätapahtumista, jamuutamavapaaehtoinenlaittaakeittiössä joitahänoppiiennakoimaan.Rutiinitlisäävät kahviajapientäsyötäväätarjolle. turvallisuudentunnetta. MLL:nperhekahvilaontoiminutNöykkiössä VanhemmatottavatyhteyttäKuosmaseen vuodesta2004lähtien.Kahvilaapyörittäätällä useinsilloin,kunlapsion8­10kuukaudenikäinen. hetkelläkuusivapaaehtoista. Ikätuotullessaanpaljonkehitysvaiheita,jotka ­Perhekahvilassakäyminenpiristääjavirkis vaikuttavatuneen. tää.Lapsikintykkääkauheasti,kunnäkeemuita Niina Klemettiläsaapuikuuntelemaanuni lapsia,kertooPauliina Rousi,jokasaapuipaikale koulunluentoayksivuotiaanMoritzinkanssa.Myös l tyttärensäHeilin,9kk,kanssa. Klemettilänperheessäonollutnukkumisvaikeuksia. NöykkiönKotikoloonpienimuttaaktiivinen ­Saimmeuusiavinkkejäkotonakokeiltaviksi. perhekahvila.Yleensäaikuisiakävijöitäonnoin Kunolenlopettamassayöimetystä,aionhetiottaa kymmenenjalapsiasamanverran.Perhekahvilan hellyystankkauksenkäyttöön,jossiitäolisiapua, kalenteriontäynnäerilaistaohjelmaa. Klemettiläsuunnittelee. Niina Ahola ja Elias 10 kk Sanna Lehtinen ja Anni 1 v ja 8 kk Unikoulunvinkit · Unikoulunvoialoittaapuolivuotiaantai vanhemmanlapsenkanssa,sillänuorem manlapsenunenfysiologiaonerilainen. · Nukkumaanmenoajanlähestyessäaletaan jorauhoittua,eikäesimerkiksileikitä riehakkaasti. · Ennennukkumaanmenoaonhellyystank kaushetki.Silloinkokoperhekerääntyy esimerkiksitorkkupeitonpäällelattialle rauhoittumaan.Hellyystankkausvoiolla esimerkiksihalimistatailukemistaperheen omienmieltymystenmukaan. 22 | · Laitettaessalastanukkumaanonhyvä keskittyävainsiihen.Lapsiaistiiheti,jos vanhemmallaonkiiretoisiinaskareisiintai nukkumaan.Jospinnaonjuuripalamassa, kannattaapyytääpuolisojatkamaan. · Lapsenpitäisimyösherätäsamasta · Yössäonnoinkymmenenkevyenunenvaihetta, paikasta,johononnukahtanut. jolloinlapsikääntääkylkeätaivoiitkeäolematta kuitenkaanhereillä.Pienetlapsetheräilevätusein · Unileluauttaalastahakemaanunenitse. Unileluvoiollamyösrättitaiäidinpaita, näissävaiheissa. jonkatuoksutuoturvallisuudentunteen. · Nukuttamistaeitarvita.Annalapselletila,paikka Unileluaeikannatakäyttääpitkinpäivää, jarauhanukahtaaitsekseen.Näinlapsimyösyöllä vaanliittääseselkeästiuneen. herätessäänpystyynukahtamaanitsekseen. Pilttipiiri maaliskuu 2011
• Sanna Lehtomaa ja Samuel 5 kk Pauliina Rousi ja Heili 9 kk UUTUUSMAUT: P Piltti Rahkaisat iltin maistuvat uutuusmaut Mansikkapilvi, Banaaniherkku, Persikkapouta ja Aprikoosiunelma tuovat lasten ruokavalikoimaan toivottua ja tarpeellista vaihtelua. Ne sopivat jälkiruuaksi ja ovat riittävän energiapitoisia välipalaksi viiden kuukauden iästä alkaen. Rahkaisat-tuoteperhe on kehitetty yhdessä suomalaisten lapsiperheiden kanssa. Tuotekehityksen aikana lähes 2 000 Piltin makuraatilaista maistoi neljää eri rahkamakua ja antoi niistä palautetta. Piltti Rahkaisat -tuotteet sisältävät luustolle tärkeää kalsiumia. Yksi purkillinen vastaa 26 prosenttia pienen lapsen päivän kalsiumtarpeesta. Tuotteiden happamuusaste on kehitetty miellyttämään pienen lapsen makuaistia, ja tuotteet sisältävät vain vähän lisättyä hedelmäsokeria. Rahkat eivät vaadi kylmäsäilytystä, joten ne voi ottaa kätevästi mukaan matkalle. Mustaherukka Unikouluttaja Minna Kuosmanen P Tiesitkö? ­ MARJOJEN VITAMIINIKUNINGAS ohjoisen marjat -tuoteryhmä kasvaa mustaherukalla. Uusi Piltti Herukkaiset palat -marjasose sopii tarjottavaksi kahdeksan kuukauden ikäisille lapsille, eikä siinä ole lainkaan lisättyä sokeria. Mustaherukan hapanta makua on pyöristetty pehmeillä omenan paloilla. Marjasoseessa on mukana myös mustaherukan murskattuja siemeniä, joilla uskotaan olevan vaikutusta atooppisen ihottuman hoidossa. Lähde: Turun yliopiston tutkimus: http:/ /domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/v2010, Suomalainen mustaherukka ­ mahdollisuus vähentää atopiaoireita · Jos lapsi itkee, hänen viestinsä kannattaa kuunnella. Lapsen luokse ei tarvitse mennä, mikäli kyse on pienestä kitinästä. Vanhempi kyllä kuulee, milloin lapsi tarvitsee vanhempaansa rauhoittamaan tilannetta. Rauhoitettuaan lapsen vanhempi voi poistua huoneesta ja jättää lapsen nukahtamaan yksikseen. Lue lisää hellyystankkauksesta: Pilttipiiri.fi > jutut > kasvu ja kehitys > Hellyystankkaus osaksi iltarutiineja P ilttipiirillä on oma faniryhmä Facebookissa. Päivitämme sivuille lapsiperheitä kiinnostavia uutisia, vinkkejä, hyötytietoa ja piristäviä paloja. Ryhmässä voi osallistua myös kivoihin kilpailuihin. Käyhän kurkkaamassa! Facebook.com/pilttipiiri MAKUMATKAKALENTERI Uuden veikeän Makumatkakalenterin vuodelle 2011 voit tulostaa kätevästi pilttipiirin nettisivustolta. Pilttipiiri.fi > pilttipiiri > julisteet Pilttipiiri maaliskuu 2011 | 23