LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE
KESÄKUU 2009
Lapsi ja pelko
Peloilla on tarkoituksensa
{10}
Uude nettisivu t t, tule mukaan!
pilttip
iiri.fi
Oikeaa ravintoa
Viimeisimmät ravitsemussuositukset
{6}
JOKO MENNÄÄN?
Lapsen kanssa ulkomaille {16}
MITEN SUOJAUTUA HYÖNTEISTEN PISTOILTA {5} KALENTERIOPAS NEUVOLAAN {14} VESIROKKO KANNATTAA SAIRASTAA PIENENÄ {19} RUOKIA KESÄPIKNIKILLE! {20}
Sisältö
NRO 2 | KESÄKUU 2009
palstat
03 04 05 09 20 22 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat
Pilttipiirin luki lastenhoitaja Erja Hyttinen Lapinmäen päiväkodista.
ravitsemus
06 Uudet ravitsemussuositukset
Lisäruuan aloittamisajankohtaa tärkeämpää on tieto ravinnon suotuisasta koostumuksesta.
Lukijan kommentti
Lasten kanssa matkaamisesta kertova juttu oli itsessään jo seikkailu. Ihailen perheitä jotka uskaltavat lähteä matkaan ihan pienten lasten kanssa vaikka käärmeiden keskelle! Toisaalta samaan aikaan kun luin sitä, oli sikainfluenssapelko maailmalla suurimmillaan ja ihmiset kulkivat maskit suun edessä... Eli upeaa kun ihmiset ovat rohkeita ja lähtevät, ja olenhan itsekin reissannut lasten kanssa, mutta toisaalta vaarat tai riskit voivat olla isoja. Rokotusjutussa nousi esiin, kuinka tarkkaa lasten neuvolatarkastus Suomessa onkaan ja toisaalta aika painottunut tähän mekaaniseen tarkastukseen. Päivähoitoammattilaisena kaipaisin mukaan muutakin, tukea perheille ja arjesta selviämiseen. Sitä perheissä tarvitaan. Juttukin osoittaa, kuinka tarkkaan neuvolassa mitataan, punnitaan, rokotetaan muttei kysytä miten lapsi voi, pelottaako tuleva eskari, miten arki sujuu, miten äiti jaksaa. Eli se tunnepuoli puuttuu, vähän saman tyyliin kuin itse jutussakin! Juttu lasten peloista taas toi esiin sitä tunnepuoltakin hyvin.
16 10
14
ISSN 1238-8432
pilttielämää
10 Pelko kehityksen mittarina
Pelko on lapselle välttämätön tunne ja toimii kehityksen mittarina.
kasvu ja kehitys
14 Näin neuvolassa
Mitä neuvolassa tapahtuu missäkin ikävaiheessa ja miksi?
vapaa-aika
16 Matkalla lasten kanssa
Lomamatka pientenkin lasten kanssa on täysin mahdollinen vaihtoehto. Reissuun kannattaa kuitenkin valmistautua huolella.
hyvinvointi
19 Vesirokko vai rokotesuoja?
Vesirokko kannattaa sairastaa pienenä. Milloin rokotus on paikallaan?
Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Stiina Honkamaa / Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka Toimitus: Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää neljä vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: www.pilttipiiri.fi > palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com
www.pilttipiiri.fi
2 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI
pienet palat
TÖPÖHÄNTÄ TÄYTTÄÄ PYÖREITÄ VUOSIA
Olet varmaan kuullut juttuja Pekka Töpöhännästä? Hänellä ei ole häntää, sellainen pieni töpö vain. Hännän puraisi poikki rotta silloin, kun Pekka oli pikkuinen ja asui maalla. Hännästä viis, Pekka Töpöhäntä on maailman rakastetuin kissa. Ensimmäisen kerran Pekka tassutteli lastenhuoneisiin 70 vuotta sitten, ja yhä uudet sukupolvet lumoutuvat Pekan seikkailuista. Sadunkertoja Gösta Knutssonin radiossa kertomista pienistä tarinoista alkoi Pekan matka maailmanmaineeseen: Pekka Töpöhäntä -kirjoja on käännetty kymmenelle kielelle ja myyty pelkästään Suomessa jo yli miljoona kappaletta.
PILTTIPIIRIN NETTISIVUSTO UUDISTUI
Pilttipiirin uudet verkkosivut on avattu osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Uudistetusta nettipalvelusta löytyy paljon lapsiperheitä koskevaa tietoa, kilpailuja, reseptejä ja muuta mukavaa selailtavaa. Yhteisöllisyyttä korostavilla sivuilla voi kommentoida juttuja ja reseptejä sekä lukea blogeja. Osallistu samalla Piltin ja Marttojen yhteiseen reseptikilpailuun. Hakusanalla voi hakea mitä vain mieltä askarruttavaa lapsiasiaa, johon löytyy vastauksia laajasta juttuarkistosta. Tietoa riittää ruoasta ja ravitsemuksesta, lapsen kehityksestä ja terveydestä sekä perheestä ja vapaa-ajasta. Tuotteet-osiosta löytyy monipuolista tietoa Piltti-tuotteista. Ruokia voi myös hakea eri kriteereillä, kuten lapsen iän sekä tuotteen ominaisuuksien perusteella. Allergiavalintojen avulla saat rajattua pois vaikkapa maitoa sisältävät tuotteet. Kampanjasivuilta saat ilmaisen näytteen Piltti-puuroista. Piipahda siis: www.pilttipiiri.fi!
Maailman paras Pekka Töpöhäntä, Gummerrus. Kirja sisältää yksissä kansissa kuusi Töpöhäntä-seikkailua:
· Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira · Pekka Töpöhäntä ja Maija Maitoparta · Kiri kiri, Pekka Töpöhäntä · Pekka Töpöhäntä pääsee pälkähästä · Pekka Töpöhännän kolmoset · Yliveto Pekka Töpöhäntä
LAULETAAN YHDESSÄ
Legendaarinen Kultainen laulukirja saa rinnalleen lasten oman version. Lastenlaulujen ihana "pikku-jättiläinen" houkuttelee musisoimaan! Noin 250 laulun kokoelma sisältää rakkaimmat, vanhemmille ja isovanhemmillekin tutut sävelmät sekä runsaasti uudempia, päiväkotien ja lastenohjelmien supersuosikkeja. Kaikissa lauluissa on sanat, melodiat ja sointumerkit. Kirja toimii apuna ja innostajana kotimusisoinnissa, päiväkodeissa, muskareissa, kerhoissa ja kouluissa. Viihdyttävän kirjan laulut on jaettu aihepiireittäin, laulutärppejä löytyy kissoista sammakoihin ja muumeista keijuihin.
ENSIASKELEET REINO JA AINO TOHVELEISSA
Reino- ja Aino-tohvelit ovat nousemassa Suomessa kansallisjalkineiksi. Reinojen kotikenkämallisto on saanut uuden tulokkaan Ensiaskel Reinot ja Ainot vauvaikäiset ensitossuiksi, alkaen kokonumerosta 20. Pikkuisten Reinojen ja Ainojen rinnalle on tulossa pikkuvauvoille tarkoitettu vaatemallisto. www.reinokauppa.fi Iskän tohvelit saavat rauhan.
Kultainen lastenlaulukirja melodiat sanat sointumerkit, Kuvitus Pirkko Huttunen, Fazer Musiikki.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 3
omin käsin
KESÄN PÖRRIÄISET LENTÄMÄÄN!
TARVIKKEET:
· terävät sakset (mattoveitsi) · ohutta siimaa tai lankaa · pari ohutta oksaa tai ohutta rimaa, esim. puiset grillitikut käyvät hyvin · reijittäjä
kuva Arto Wiikari
adepilvien vallatessa kesätaivaan kaivetaan askartelutarvikkeet esille ja askarrellaan hauska ja värikäs mobile lasteenhuoneen koristukseksi. Kimalainen, perhonen, sudenkorento ja kärpänen lentelevät mobilessa kevyessäkin ilmavirrassa iloisesti. Pörriäiset löydät liitteenä lehden keskiaukeamalta.
S
TEE NÄIN:
1 Tee viilto kimalaiseen katkoviivalla merkittyyn kohtaan siipiä varten esim. terävillä saksilla tai mattoveitsellä. Tee vastaava viilto myös muihin hahmoihin, jotta saat yhdistettyä vartalon ja siivet. 2 Leikkaa hahmot irti ääriviivoja pitkin. 3 Tee siimaa varten reikä hahmon selkäpuolelle esim. reijittäjällä. Ole tarkkana kohdistuksen kanssa. 4 Pujota kimalaisen siivet vartalon läpi, samoin sudenkorennon, kärpäsen ja perhosen vartalon osa läpi siipien alhaalta päin. Taita siipiä hieman alaspäin keskitaitteesta niin ne lentävät vauhdikkaammin!
Hyvää kesää!
Bzzzzzzzz...
5 Sido tikut ristin muotoon langalla. Solmi riittävän pitkä ripustuslanka ristin keskelle. 6 Solmi ripustussiimat hahmoihin. Kiinnitä ensin kukka riippumaan siimasta ristin keskustasta. Sommittele sitten muut pörriäiset eri korkeuksille kukan ympärille. Saat mobilen tasapainoon siirtämällä painavampien pörriäisten siimoja lähemmäs kukkaa.
4 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
5 kysymystä:
teksti ILPO SALONEN | kuvitus TERHI EKEBOM
Miten suojautua pörriäisiltä? Hyvä tapa on välttää värikkäitä vaatteita sekä makeiden ruokien ja juomien tuomista ulos, sillä nämä houkuttelevat ampiaisia. Kannattaa tarkistaa, ettei lapsen leikkialueella ole ampiaispesää. Jos ampiainen tulee lähelle, pyritään pysymään rauhallisena, sillä äkkinäiset liikkeet voivat saada sen pistämään. Punkkeja vastaan kannattaa pukeutua pitkälahkeisiin housuihin etenkin, jos lapsi liikkuu pitkässä ruohossa alueilla, joissa punkit kantavat paljon borreliabakteeria. Illalla on syytä tarkistaa lapsen iho. Jos iholta löytyy punkki, se poistetaan punkkipihdeillä tai -raudalla ja ollaan yhteydessä lääkäriin. Hirvikärpäsiä vastaan suojaudutaan tiiviillä vaatetuksella.
Millaisia reaktioita voi syntyä? Hyttysen pistot aiheuttavat yleensä lievän ärsytys- tai allergisen reaktion, joka rauhoittuu itsestään nopeasti. Paarma aiheuttaa lievän myrkytysreaktion, joka sekin yleensä rauhoittuu hyvin. Mäkäräiset ja polttiaiset aiheuttavat paikallista ärsytystä, joka rauhoittuu itsestään. Pistoista voi myös ilmaantua viiveellä pistoskohtaan kutinaa, punoitusta ja turvotusta, joka kestää useita päiviä, ja raapimisesta alue voi tulehtua.
Suojaudu pistoksilta
Pörriäiset kuuluvat kesään, ja osa niistä voi pistää. Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Mikael Kuitunen HYKSin Iho- ja allergiasairaalasta neuvoo, miten suojautua pistoksilta ja hoitaa niitä. Miten vaarallisia ampiaisenpistot ovat? Ampiainen ja mehiläinen aiheuttavat voimakkaamman myrkytysreaktion, joka voi joskus johtaa jopa niin sanottuun anafylaksiaan. Siihen liittyy koko kehon punoitusta, nokkospaukamointia, turvotusta, hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, oksentelua ja verenpaineen laskua. Anafylaksia ilmenee muutamassa minuutissa pistoksesta.
Miten hoitaa? Kesällä on hyvä varata mukaan antihistamiinia ja kortisonitabletteja mökille ja retkille. Jos ampiainen tai mehiläinen puree, annetaan antihistamiinia ja kortisonia, kuten prednisolonia (reseptilääke) 2 mg lapsen painokiloa kohden. Esimerkiksi 10 kg painavalle lapselle 20 mg:n tabletti. Tai kyypakkauksesta hydrokortisonia 50 mg 1 tabletti. Apteekista voi kysyä lisää.
Milloin lääkäriin? Jos lapsi saa anafylaktisen reaktion, annetaan ensiapulääkkeet ja hakeudutaan pikaisesti lääkäriin. Lääkäri voi määrätä adrenaliinikynän ensiaputilannetta varten. Kynän käyttöön tarvitaan käyttöopastusta, jotta sitä osaa ja uskaltaa käyttää, mikäli vakava allerginen reaktio ilmenee uudelleen. Lääkärin on syytä arvioida myös mahdollisen siedätyshoidon tarve.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 5
teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat ISTOCKPHOTO
Eurooppalaiset ravitsemussuositukset lähestyvät lisäruuan antamista nyt uudesta näkökulmasta: lisäruuan aloittamisajankohtaa tärkeämpää on oikea koostumus.
lapselle hyvät eväät
Uudet ravitsemussuositukset antavat
6 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
M
illoin kannattaa aloittaa lisäruoka ja mitä sen tulee olla, jotta pienokaiseni välttyisi myöhemmin puhkeavilta allergioilta ja kasvaisi hyvin? Näitä kysymyksiä pohditaan usein vauvalehtien sivuilla, ja tuttuja ne ovat myös maamme neuvoloissa. Eurooppalainen lasten ravitsemuksen asiantuntijaelin ESPGHAN julkaisi alkuvuonna uudet ravitsemussuositukset lisäruokien aloittamisesta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, kertoo lastentautien ja lastenallergioiden erikoislääkäri Mikael Kuitunen. Uudessa ohjeistuksessa todetaan, että pelkkä rintaruokinta on toivottavaa noin kuuden kuukauden ikään asti. Suositus on siis linjassa maailman terveysjärjestön WHO:n maailmanlaajuisten rintaruokintasuositusten kanssa. ESPGHANin suositus ottaa kuitenkin lievemmän kannan siihen, milloin lisäruoan antaminen kannattaa aloittaa eurooppalaisilla lapsilla: lisäruokaa voi antaa lapsen saavutettua 17 viikon iän, ja viimeistään lisäruokinta tulee aloittaa 26 viikon iässä.
On selvää, että kehittyvissä maissa, joissa ripulit ja vakavat infektiotaudit ovat osittain estettävissä rintaruokinnalla, raja vedetään kuuteen kuukauteen saakka, Kuitunen avaa suositusta. Euroopassa taloudellisen hyvinvoinnin myötä tautien ja puutostilojen ehkäisyyn ei tarvitse enää paljon keskittyä. Tärkeämpää on panostaa tasapainoisen proteiini- ja energiansaannin turvaamiseen sekä myöhemmällä iällä ilmaantuvien sairauksien ehkäisyyn. On olemassa viitteitä siitä, että 46 kuukauden välillä aloitettu lisäruokinta saattaa olla jopa parempi vaihtoehto kuin vasta 6 kuukauden jälkeen aloitettu, Kuitunen sanoo.
Ravitsemuksellisesti laadukasta lisäruokaa
ESPGHANin suositus määrittelee, mitä lisäruualla tarkoitetaan: kaikki ruoka ja juoma paitsi rintamaito, äidinmaitokorvike ja vieroitusvalmiste. Suositus antaa myös täsmällisen ohjeen: kun lisäruokaa aletaan antaa, niin rintaruokittujen lasten raudantarpeesta >>
Lehmänmaito on riittämätön raudanlähde
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 7
Kuinka välttää allergioita?
pitäisi enemmän kuin 90 prosenttia täyttää lisäruualla. Lehmänmaito on riittämätön raudanlähde, eikä sitä pitäisi käyttää juomana ennen ensimmäistä ikävuotta vain lisäruuassa se on pieninä määrinä sallittua. Suuntaus on hyvä, toteaa Mikael Kuitunen. Aiemmin keskusteluissa on keskitytty kiinteän ruuan aloittamisajankohdan määrittelyyn. Nyt ymmärretään, että tarvitaan enemmän tietoa siitä, minkälaista ruokaa lapselle on hyvä antaa. Jotkut tiedot viittaavat siihen, että kun lisäruokaa ruvetaan antamaan, myös sen koostumuksella voi olla terveysvaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kuitusen mukaan länsimaissa painitaan jo samojen ongelmien kanssa kuin Amerikassa: Halpaa energiarikasta ruokaa on kaikkialla tarjolla, ja ylipaino alkaa olla epidemia myös lapsilla. Myös krooniset sairaudet, kuten keliakia ja 1-tyypin diabetes, ovat yleistyneet. Jos allergia on puhjetakseen, ei tiettyjen ruoka-aineiden aloittamisen lykkäämisellä ole allergian synnyn kannalta merkitystä. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi kala tai kananmuna, Kuitunen toteaa. Poikkeus vahvistaa kuitenkin säännön. Tämä koskee gluteenin tuomista ruokavalioon. Näyttäisi siltä, että vehnän aloituksen siirtäminen pitkälle yli 6 kuukauden saattaa lisätä vehnäallergian, keliakian ja 1-tyypin diabeteksen puhkeamista. Edullisinta on aloittaa gluteenin antaminen pieninä määrinä rintaruokinnan ohella 46 kuukauden iässä. Ennen neljän kuukauden ikää suolisto on vasta kehittymässä. Toisaalta, liian myöhäinenkään aloitus ei ole hyväksi, Kuitunen tähdentää.
Tarkkana tiedon kanssa
Kasvisruokavaliot lisääntyvät kaiken aikaa. Kuitunen muistuttaa, että kasvisruokavalioon liittyy huomattava riski, mikäli ruokavaliota ei rakenneta oikein.Vegetaarista ravintoa saavien vauvojen ja pikkulasten pitää saada uusien ohjeistusten mukaisesti vähintään 500 millilitraa rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta sekä meijerituotteita päivittäin. Pelkkää vegaaniruokavaliota ei vauvoilla ja pikkulapsilla pidä olla lainkaan. Se tiedetään, että puhdas vegaaniruokavalio on vaarallinen lapsen kasvulle ja jopa aivojen kehittymiselle. Kuitunen peräänkuuluttaakin ravitsemusasioissa luotettavaa tietoa. Neuvoloiden ohjeistuksia kannattaa noudattaa. Jos lisätietoa haluaa etsiä vaikkapa internetin kautta esimerkiksi kasvisruokavalioihin, on syytä lukea tietoa kriittisesti ja varmistaa, että lähde on luotettava.Yksi hyvin luotettava lähde on Duodecimin Terveyskirjasto, joka pohjautuu lääkäreiden laatimaan tutkittuun tietoon.
www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/ tk.koti
Huomio vehnän aloittamiseen
Käsitykset ja jopa uskomukset siitä, kuinka välttää allergioita, ovat aiheuttaneet päänvaivaa äideille jo pitkään. Uudet ravitsemussuositukset saattavat olla monelle äidille jopa helpotus.
8 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA.
tästä elämästä:
teksti SIRKKU LAINE | kuva SEPPO SAARENTOLA
Hih, harjataan hampaita!
I
sä tuli kotiin iloisena hammaslääkäristä kummallisen muovisen tikun kanssa, jonka päässä oli harjakset. Kun se pieni harja laitettiin suuhuni ja sitä alettiin liikutella, minä keksin puristaa ikeneni tiukasti yhteen, jolloin kuului aivan hupsua nitinää. Kaikki oli minulle uutta, vähän outoa ja hassuakin. Harjakset olivat hurjan pehmeitä, ja puuha tuntui ta-
vattoman mukavalta ikenissäni. Minua alkoi naurattaa mahdottomasti koko touhu. Kikatusta tuli vain, enkä voinut lopettaa. En kyllä halunnutkaan. Äitiä ja isääkin nauratti kovasti. Peilistä näkyi kolme hekottavaa naamaa. Yksi oli isän ja toinen äidin näköinen. Kolmas oli pirteä pikkuinen, jonka ikenet kimmelsivät suun ollessa riemusta sepposen selällään. Sitä kolmatta en tunnistanut.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 9
teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat JORMA MARSTIO ja ISTOCKPHOTO
tiikeri säng
10 |
Kuinka
Pilttipiiri kesäkuu 2009
U
ni ei tahdo tulla silmään. Hämärässä huoneessa verho liikahtaa pahaenteisesti.Tuolin selkänojalle laskostetut vaatteet ottavat tiikerin hahmon ja alkavat elää...äitiii, isäää! Lapselle, jonka kehitykseen runsas mielikuvitusmaailma vielä kuuluu, tämä tiikeri on todennäköisesti totta, muistuttaa johtava psykologi ja perheterapeutti Eva Bützow-Uoti Helsingin etelä läntisen alueyksikön perheneuvolasta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aikuisen tulisi lähteä liikaa mukaan lapsen kuvitelmiin ja ryhtyä pyydystämään vaanivaa pe-
toa ja muita mörköjä komeroista. Näin toimittaessa tehdään jopa karhunpalvelus: lapselle ikään kuin myönnetään, että pelot ovat aiheellisia. Bützow-Uoti neuvookin aikuista olemaan rauhallinen, jämäkkä ja johdonmukainen. Yhdessä voidaan tarkistaa tilanne ja rauhoittaa lasta keskustelemalla asiasta. Lapsen siirtämistä vanhempien sänkyyn Bützow-Uoti ei suosittele: se voi sinänsä helpottaa lasta, mutta ei auta tätä käsittelemään pelkoaan. Sen sijaan lapsen huoneeseen voi jättää pienen valon ja ovikin on hyvä jättää raolleen, jotta lapsi kuulee kodin turvalliset äänet. Useimmiten tällaista siedätyshoitoa täytyy toistaa monestikin. Se maksaa kuitenkin vaivan. Lapsi tarvitsee aikansa käsitelläkseen pelkonsa turvallisesti. Sen tehtyään hän on valmis ponnistamaan seuraavaan kehitysvaiheeseen.
Peloille paikkansa
Lasten pelot eivät ole mikään yhdentekevä asia, vaan niillä on oma tarkoituksensa. Pelko on lapselle suorastaan välttämätön tunne ja toimii kehityksen mittarina. Sen sijaan huolestumiseen saattaa olla syytä silloin, kun lapselta syystä tai toisesta jäävät nämä tärkeät kehitysvaiheet läpikäymättä, Bützow-Uoti tähdentää. >>
yn alla
kesytetään?
Erilaiset pelot ovat luonnollinen osa lapsen kehitystä. Lapsen auttaminen ulos ahdistuksestaan kysyy aikuiselta johdonmukaisuutta, jämäkkyyttä, läsnäoloa ja aikaa.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 11
Pelko on myös
E
temperamenttikysymys
ri lapset pelkäävät eri asioita ja eri tavoin. Siinä missä rämäpäinen viisivuotias Sonja kavahtaa vain vähän ukkosta, samanikäinen Ville on suunniltaan kuullessaan ampiaisen surinaa tai nähdessään piirretyssä hattivatteja tai Puuha-Peten lepakon. Lapsen pelkoja ei tule koskaan mitätöidä. Sen sijaan Eva Bütsow-Uoti kehottaa aikuista soinnuttautumaan lapsensa luonteen mukaan: ujoa ja ja arkaa on syytä tarttua kädestä kiinni pelon hetkellä, rämäpäätä rauhoitella hidastamaan tahtia. Sen sijaan varoisin leimaamasta hitaasti lämpiävää lasta suoralta kädeltä araksi. Esimerkiksi uudessa paikassa on turha reipastaa lasta väkisin mukaan muiden lasten leikkeihin. Pahimmillaan se on lapsen nöyryyttämistä. Jos asiasta ei tee mitään pakkojuttua, lapsen luonnollinen uteliaisuus lopulta vetää lastenhuoneen puolelle.
Yksi pelon tehtävistä onkin suoja- län käsitellä niitä. Nuket ja pehmolelut saata lasta maailmassa, jota hän ei voi vat toimia sijaiskärsijöinä, joskus myös oma vielä käsittää. Pelko auttaa löytä- mielikuvituskaveri. Miekkoja ja pyssyjäkään mään selviytymiskeinoja: se kertoo, mi- Bütsow-Uoti ei piilottelisi: oman pelon voi hin omat kyvyt riittävät ja mihin ei taas sijoittaa vaikka hurjaan merirosvotaisteluun kannata ryhtyä. tai rosvojen ajojahtiin. Ensimmäinen elintärkeä pelko liittyy vau Eikä saduissakaan tule pelätä liikaa pavan vierastamisvaiheisiin. Vauvalle selviää se han kohtaamista.Turvallisessa ilmapiirissä ne ahdistava tosiasia, ettei hän olekaan yhtä äi- nimen omaan auttavat lasta järjestämään sitinsä kanssa ja maailma on täynnä outoja ih- säistä maailmaansa. misiä. Siksi kylmiltään tuntemattoman syliin Television kanssa Bütsow-Uoti olisi kuijoutuminen on monelle pieni maailmanlop- tenkin kriittisempi. Jo ennen iltakahdeksaa pu.Tämä tutuista ihmisistä eroon joutumisen tulee sellaisia ohjelmia, joita lapsi ei kykene pelko aktivoituu uudestaan toisella ikävuo- yksin käsittelemään, ainakaan yksin. Salattudella samaan ajankohtaan osuu useimmiten jen elämien ihmissuhdekiemurat eivät palvepäiväkodin aloitus. Äidin kuva repussa voi le lasta edes yhdessä katsottaessa. tuolloin olla suuri lohtu. Sen sijaan, kun ilmapiiri Jo aivan pieni lapsi osaa peon turvallinen ja lapsen kanssa on mahdollista keskustella lätä myös kovia ääniä, kipuja ja putoamista. Äkkinäiset kolinat, katsotusta, en niin säikähtäisi, epämääräiset kahahdukset, ohi jos lapsi sattuu kuulemaan joujeltava ambulanssi tai räksyttain pelottavampaakin. Koutävä koira voi saada reippaimluampumistapausten kaltaiset mankin leikki-ikäisen hamuauutiset eivät kuitenkaan ole maan vanhempiensa syliä. sellaisia. "PELKO Mielikuvituksen kasvaessa SUOJAA LASTA Kaikkea alkaa pimeä usein pelottaa. OuMAAILMASSA, ei tarvitse jakaa dot varjot alkavat tuntua uhkaaJOTA HÄN vilta hirviöiltä. Myös nukahtaEntä se pelottava kuolema, EI VOI VIELÄ minen itsessään herättää outoa kaiken loppu asia, joka ahKÄSITTÄÄ." irtautumisahdistusta. distaa usein aikuisiakin? Eva Lapsi on kuitenkin syytä Bütsow-Uoti ottaa tässä selnukuttaa systemaattisesti omaan keän linjan. sänkyyn, sen lisäksi tarvitaan vanhempien Joskus me aikuiset selitämme ja jaamme myötätuntoa ja kärsivällisyyttä, Bütsow-Uoti lasten kanssa asioita, joita ei tarvitsisi jakaa ja linjaa. jotka voi vielä rohkeasti rajata ulos. Omaa tai vanhempiensa kuolemista pelkäävälle lapselLeikki on lääkettä le voi surutta sanoa, että pienet lapset tai heiLapsi ei aina osaa sanoittaa dän vanhempansa eivät yleensä kuole tai pelkoaan. Siksi leikki tarettä ainakin se on hyvin harvinaista. joaa luontevan väyUsein pelko on myös mallioppimisen tulosta. Lapsi valitettavan usein oppii pelkäämään samoja asioita kuin aikuinenkin. Joskus on kuitenkin reilumpaa sanoa suoraan, että aikuinenkin pelkää, sillä lapsi aistii sen kyllä rivien välistä. Ahdistus, jolle ei ole sanoja on usein paljon pelottavampaa. Milloin pelot yrittävät sen rajan, että on syytä hakea asiantuntijan apua? Vaurioittavia pelot ovat silloin, kun ne eivät pitkänkään ajan kuluessa ota laantuakseen ja ne haittaavat jo lapsen elämää, esimerkiksi jos ei isompanakaan uskalla mennä yökylään tai jännittää kouluun menoa.
12 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
Vanhemmat turvana
pelon saartaessa
amankin perheen lapset saattavat pelätä hyvin erilaisia asioita. Sneitzien perheessä peloista jutellaan, mutta niihin ei jumiuduta. Vantaalaisessa Sneitzien perheessä on jo ehditty selättää monta pelkopeikkoa, mutta uudenlaisiakin mörköjä herää henkiin sitä mukaa kun perheen kolme lasta Lotta,7, Ukko, 3 ja Elmo, 2 kasvavat. Koulunsa elokuussa aloittava Lotta istuu kotisohvalla ja kertoo, ettei uusi vaihe juurikaan pelota. No, ehkä vähäsen jännittää, minkälainen se ope on, mutta toukokuussa mennään tutustumaan ja sitten näkee, hän pohtii. Aikaisemmin Lotta kuitenkin pelkäsi muurahaisia, ampiaisia ja muita pieniä ötököitä vaikkei esimerkiksi ampiainen ollut koskaan pistänyt. Niihin totuteltiin pikkuhiljaa äidin kanssa, ja nyt ei pienet pörisijät pääse enää kesää hankaloittamaan. Sen sijaan hisseissä on jotain hirveän pelottavaa. Laivamatkallakaan ei äiti Jenni Sneitz onnistunut saamaan tytärtään hissiin
S
vaan eri kerroksiin kuljettiin aina portaita. En mä tiedä... jotenkin kun ovet menee kiinni ja se lähtee alas..., Lotta kuvailee tunnettaan. Lasten äiti Jenni uskoo, että hissipelko lähtee samalla reseptillä kuin aiemmatkin: hiljalleen totutellaan ajatukseen, jutellaan ja perheen aikuiset pysyvät itse rauhallisina. Liikaa ei saa mennä mukaan pelkoihin tervettä talonpoikaisjärkeä käytetään.
Eri iässä eri pelot
Yhteen muottiin ei perheen kolmea lasta voi pelkojenkaan osalta laittaa, toteaa Jenni. Hän kertoo, että esimerkiksi vierastamisen voimakkuuden suhteen lapset ovat olleet hyvinkin erilaisia jo vauvoina. Lotalla ja Ukolla vaiheet ovat menneet omalla painollaan, mutta kuopus on jo temperamentiltaankin erilainen. Myös päiväkodin aloittaminen syksyllä on ottanut kak-
sivuotiaalle Elmolle erityisen lujille. Yhä vielä toistamme joka aamu samat rituaalit: käymme läpi, kuka tulee hakemaan ja milloin, vilkuttelemme ja suukottelemme vielä ikkunan lävitse, kuvailee Jenni Sneitz, itsekin päivähoidon ammattilainen. Perheen kolmivuotiaalla Ukolla on parhaillaan päällä "mörkövaihe", joka tahtoo tarttua pikkuveljeenkin. Iltaisin on pakko varmistella, onko huoneessa mörköjä, ja iltasadun jälkeen jätetään vielä pieni valo päälle eikä oveakaan suljeta tiukasti. Ja jännä kyllä kainalossa on turvana pehmolelu: muumeista tuttu mörköhahmo! Se ei pelota enää, kuten ei Mauri Kunnaksen lastenkirjan Kaappikellon kummituksen hahmotkaan, Jenni-äiti hymähtää. Lienevätkö ne selättyneet satujen kautta turvallisiksi? Uhkaaviksi Ukko kokee myös traktorit ja muut isot ajopelit. Päiväkodissa luistelusta ei tullut mitään, kun lumiaura saapui paikalle: luistimet pois ja turvallisesti kentän ulkopuolelle oli päästävä. Kotona totuttelemme ajopeleihin katselemalla niitä turvallisesti ikkunan takaa.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 13
14
vii
k koa
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan > näkö- ja kuulotesti > BCG-rokotus
vi
4
ik k o
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkötesti > arvioidaan lapsen ikätasoinen puhe ja ymmärtäminen > neurologinen kehitysarvio > MPR-rokotus
uka ut
neuvolassa
L
teksti PASI KOSTIAINEN | kuvitus PIA HOLM
Näin
astenneuvolassa seurataan lapsen kehitystä ja annetaan terveysneuvontaa. Lapsiperhe ei jää Suomessa yksin. Lastenneuvola jatkaa äitiysneuvolan aloittamaa työtä ja auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään.Vanhempia tuetaan myös. Tietyt asiat ovat lastenneuvolatoiminnassa jatkuvia. Vanhemmat saavat esimerkiksi lapsen terveysneuvontaa kaikilla neuvolakäynneillä, samoin lapsen puheen kehitystä tarkkaillaan kaikissa kohtaamisissa. Lääkärintarkastuksia on aluksi neljän viikon ikäiselle vauvalle, sitten parin kuukauden välein. Neuvolakäynnit ovat kuin autohuollot: välillä tehdään perusteellisempi tsekkaus, välillä pääsee vähemmällä tässä tapauksessa terveystarkastuksella. Tärkeimmät rokotukset lapsi saa kolmen ja viiden kuukauden sekä vuoden sekä puolentoista vuoden iässä. Neuvolassa voi kysyä apua moniin ongelmiin, koskevat ne sitten imetystä tai ilmavaivoja. Useimmat asiat tulevat kuitenkin vastaan neuvolakäyntien yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan lastenneuvolan määräaikaistarkastuksissa noudatetaan oheista ohjelmaa. Käytännöt vaihtelevat kunta- ja neuvolakohtaisesti jonkin verran.
vu
2
otta
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > arvioidaan lapsen ikätasoinen puhe ja ymmärtäminen > ravitsemusneuvontaa
ta vu
18
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > arvioidaan lapsen ikätasoinen puhe ja ymmärtäminen > näkötesti > neurologinen kehitysarvio
14 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
a
ku
3
otta
a
68
iik ko
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > neurologinen kehitysarvio
uka ut
3
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > DTaP-, IPV- ja Hib-rokotukset
uka ut
4
ta
ku
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > ravitsemusneuvontaa > neurologinen kehitysarvio
ta
uka ut
uka ut
6
ta
uka ut
ta
12
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > arvioidaan lapsen ikätasoinen puhe ja ymmärtäminen > ravitsemusneuvontaa
uka ut
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan
ta
10
uka ut
8
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > ravitsemusneuvontaa > neurologinen kehitysarvio
vu
4
vu
5
6
ta
ROKOTUKSET:
· BCG- eli ns. Calmette-rokote on tuberkuloosia vastaan. · DTaP-IPV-Hib-rokote on yhdistelmärokote jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää, poliota ja hemofilus influenza b -infektioita vastaan. · DTaP-IPV-rokote on yhdistelmärokote jäykkäkouristusta, kurkkumätää, hinkuyskää ja poliota vastaan. · MPR-rokotus on yhdistelmärokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.
vuotta
otta
otta
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > neurologinen kehitysarvio > DTaP-IPV-rokotus
> lääkärintarkastus > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > ravitsemusneuvontaa > neurologinen kehitysarvio > verenpaineenmittaus
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > näkö- ja kuulotesti > neurologinen kehitysarvio > verenpaineen mittaus > MPR-rokotus > viimeinen neuvolakäynti ennen lapsen kouluunmenoa
ta
v
ku
5
> terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > DTaP-, IPV- ja Hib -rokotukset > terveystarkastus, jossa lapsi punnitaan, hänen pituutensa ja päänympäryksensä mitataan > ravitsemusneuvontaa
ku ku
ku
ku
ku
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 15
teksti MARJO HENTUNEN | kuvat TOMMI TUOMI
Lapsetkin nauttivat
Hannaleena Valtanen-Bergqvist ja Esa Bergqvist ovat kiertäneet lapsiensa Siljan ja Elielin kanssa maapalloa ristiin rastiin. Täpäristäkin tilanteista on selvitty, ja kotiin on palannut levännyt perhe.
matkailusta
ienestä iästään huolimatta 2-vuotias Silja ja 6-vuotias Eliel Bergqvist ovat tottuneita reissaajia. Vanhempiensa kanssa he ovat käyneet muun muassa Kiinassa, Pohjois-Vietnamissa, Singaporessa, Malesiassa sekä Arabiemiraateissa ja Egyptissä. Joulukuussa perhe oli kuukauden Thaimaassa. Olimme Pattayalla, Koh Changilla, Malesian Penangissa ja lopuksi Phuketissa. Bangkokin mellakoiden vuoksi vietimme ylimääräisen ajan vesi- ja huvipuistoissa. Bangkok on mahtava lapsikohde, kävimme myös villieläinpuistossa safarilla, jossa lapset näkivät tiikereitä, norsuja ja viehättäviä, pitkäkaulaisia kirahveja, kertoo Hannaleena. Kun Silja ja Eliel olivat vauvoja, Esa ja Hannaleena ottivat ruoat Suomesta mukaan. Joka paikasta saa lastenruokia ja Thaimaasta saa mitä vain. Jos lapsi on allerginen tai ei ole vielä tottunut makuihin, on näppärää, jos murkinat ovat mukana. Jos muutama purkki jää, paikalliset lapset ilahtuvat niistä valtavasti. Kerran jouduimme ostamaan äidinmaidonkorviketta, josta Silja totesi oikopäätä: yäk. Esa lisää, että ruokien loppuminen ei ole katastro , mutta lentokentillä pitkien odotusten aikana hyvin säilyvät ruoat ovat käteviä. Kerran Thaimaassa Eliel oli kuumissaan ja hikinen. Sekoitimme hedelmäsoseeseen vettä ja juotimme nesteen pojalle. Lapsen olo helpotti heti.
P
Keskustelua sosiaaliturvasta
Matkoilla tunnelmaa ei ole haitannut edes se, että perheenjäsenet ovat vuorotellen olleet mahataudin kourissa. Lapsia ovat kiusanneet myös korva- ja silmätulehdukset. Luotamme aasialaisiin lääkäreihin. Olemme aina saaneet apua, iloitsevat hammaslääkäreinä työskentelevät Hannaleena ja Esa. Maitohappobakteereista perheellä on vaihtelevia kokemuksia. Viime matkalla niitä ei syöty eikä kukaan sairastunut. Kerran Egyptissä söimme ja jokaisen mahaa väänsi ja käänsi.Tärkein asia sairauksien ennaltaehkäisyssä on mielestämme hyvä käsihygienia. Käsidesipullo tai käsiä desin oivat liinat kulkevat aina perheen mukana matkoilla. Myös ravintolan valikoiminen auttaa. Jos ravintola näyttää hiljaiselta, emme mene sinne. Toisaalta pienet sairastelut tahtovat matkoilla vähän kuulua KUN RKASI asiaan. SILJA KA a ostoksia Hannaleena ja Esa iloitsevat siitä, että Malesiass Kerran atosi. Aasian maissa ihmiset ottavat lapset avome Silja k sti tehdessäm sylin vastaan, ja usein jopa hoitavat heitä aina tarka lapsia Pidämme iä tyttöä k ravintolassa vanhempien syödessä. utta yhtäk silmällä, m Aloimme Meille on tärkeää, että lapset näkevät, missään. ei näkynyt näimme millaista elämä on muualla.Vaikka olosuhä, kunnes jo hätäänty antavan teet vaihtelevat, ihmiset ovat samoja. Elien naisen k paikallise mme vallin kanssa olemme jo keskustelleet Suomen ssään. Oli Siljaa syli Tyttö oli sosiaaliturvasta ja siitä, miksi ihmiset kerjääottuneita. tavan help n mielenvät. Eliel on jakanut päiväkodissa kokemuktkimaa nyt mennyt tu siaan myös muiden lasten kanssa. >> ua ja eksy ista laukk to
kiin matkalla.
16 |
Pilttipiiri kesäkuu 2009
Joskus laps et ovat sair astuneet aivan kotim atkan kynn yksellä. Kerran Pek ingin lentok entällä Esa hyppyy tti Elieliä sy lissä, jolloin poika oksensi kaar essa itsensä ja is änsä päälle . Olin paka nnut varava atteet mukaan, m utta ne oliv at joutuneet va hingossa ru umaan meneviin la ukkuihin. E liel matkusti si tten Helsink iin pyjamassa, Esa naisten avarakaulaisessa paidassa.
ELIEL PYJAMASS A HELSINKIIN
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 17
Paras aika lentää on yö
Silja ja Eliel ovat kärsivällisiä matkustajia, vaikka he mieluiten matkustaisivatkin ulkomaille metrolla tai junalla. Jokainen kaukomatkailija tietää, että tunnit lentokoneessa, kyynärpäät vierustoverin sylissä istuen eivät jää mieleen matkan huippukokemuksena. Kun lapsi makaa lentokoneessa hikisenä sylissä tai kun olet itse aikaeroissa ja haluaisit vain nukkua, voi mielessä häivähtää, että pitääkö meidän raahata lapsia toiselle puolelle maapalloa. Kuitenkin se, että koko perhe saa olla yhdessä, on todella palkitsevaa. Kun lapsilla on hauskaa, on vanhemmillakin hauskaa, Hannaleena ja Esa vahvistavat. Hannaleenan mielestä paras aika lentää on yö. Hän ostaa lapsille matkaa silmälläpitäen pienen yllätyksen, kuten suklaamunan tai puuha- tai satukirjan. Useimmiten lapset nukkuvat lennoilla. Ennen lensimme vaikka miten, mutta nykyään suosimme suoria lentoja. Nousujen ja laskeutumisten aikana koneen ilmanpaine vaihtelee, ja monen taaperon korviin sattuu. Olemme antaneet lapsille korvakipujen ehkäisemiseksi ksylitoli-purkkaa ja unssan aikana lisäksi antihistamiinia ja särkylääkettä. Pienten ihmisten kanssa matkaillessa sattuu huolellisesta suunnittelusta huolimatta välillä yllätyksiä. Toisinaan puheet vanhempien lähellä pysymisestä kaikuvat kuuroille korville. Joskus lapsi saa jalat alleen nähdessään jotain kiinnostavaa.
Matkoilta saa hyviä muistoja ja kivoja matkamuistoja.
Käärmeitä Koh Changilla
Monessa eksoottisessakin maassa lapset selviävät lähes perusrokotuksilla. Meillä vanhemmilla on kaikki mahdolliset rokotukset, mutta lapsia emme ole vielä halunneet viedä vahvoille malaria- tai keltakuumealueille, Hannaleena ja Esa toteavat. Kurkkumädän, jäykkäkouristuksen, tuhka- ja vihurirokon sekä polion ja sikotaudin lisäksi Silja ja Eliel on rokotettu A-hepatiittia eli tarttuvaa maksatulehdusta vastaan. A-hepatiitti tarttuu yleensä saastuneesta ruoasta tai juomasta. Nykyisten rokotussuositusten mukaan A-hepatiittirokotus ei ole lapsille välttämätön. Jos lapsi sairastaa A-hepatiitin, hän saa elinikäisen suojan. Matkoilla lapset on tärkeää suojata auringolta. Perhe pakkaa aurinkovoiteet jo Suomesta mukaan. Olemme suojanneet lasten ihoa lisäksi vaatteilla eivätkä he ole koskaan palaneet. Kovin korkeakertoimisia voiteita emme
18 |
halua käyttää, sillä lapset saavat niistä herkästi aurinkoihottumaa. Tropiikissa elää monia eksoottisia ja viehättäviä eläimiä, mutta kaikki niistä eivät ole ihan turvallisia tuttavuuksia. Koh Changilla lasten leikkiessä rannalla paikallinen mies huusi lujaa boy, boy, boy! Kävi ilmi, että Elielin vieressä oli loikoillut myrkkykäärme. Kun lähdimme lava-autolla lähisaarelle, Silja nukahti autoon. Säikähdimme, oliko käärme jo ehtinyt puraista tyttöä, mutta onneksi huoli osoittautui turhaksi. Hannaleena ja Esa kehuvat Koh Changin idyllisyyttä. Bungalowin terassilta avautuivat kauniit merinäkymät. Kävimme joka päivä hieronnoissa, lapset taputtelivat hiekkakakkuja rannalla. Saarella oli paljon pieniä, kivoja ravintoloita, iltaisin paikalliset ihmiset lauloivat ja soittivat kitaraa.Vaikka saari oli pieni, siellä oli sen verran kauppoja, että lapsille saattoi ostaa T-paitoja ja pimeässä hehkuvia valoleluja. Matkoilta myös hyviä ystäviä. Filippiiniläiset ja malesialaiset ystävämme ovat kyläilleet myös meidän luonamme Suomessa. Matkailusta innostuneet suunnittelevat aina seuraavaa matkaa. Niin Bergqvistien perhekin. Se on niin ihana suunnitelma, ettei sitä kehtaa edes paljastaa, Hannaleena väläyttää.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
teksti ELSE TURUNEN | kuva ISTOCKPHOTO
Vesirokko vai rokotesuoja?
Vesirokko kannattaa sairastaa lapsena, sillä aikuisena tauti on usein vaikeampi ja jälkitautien riski suurempi. Vapaaehtoinen rokote antaa suojan taudin vaikeimpia muotoja vastaan.
V
esirokko on yleinen pienten lasten tauti, noin 95 prosenttia lapsista sairastaa sen. Virus tarttuu helposti jopa ilman välityksellä, joten perheissä se siirtyy toisille lähes varmasti.Tautiin voi kuitenkin sairastua yleensä vain kerran. Itämisaika on pitkä, 23 viikkoa tartunnasta. Taudin tunnistaa kutisevista näpyistä, joista osa suurenee ja muuttuu nopeasti rakkuloiksi. Pikkuhiljaa rakkulat kuivuvat ja arpeutuvat. Vesirokkopotilaalla on usein myös kuumetta ja yskää. Vesirokko voi tulla hyvin lievänä, jolloin iholla on vain muutama rakkula, jotka häviä- Lapsilla ei yleensä esiinny jälkitauvät viikossa. Pahimmillaan tauti aiheuttaa ti- teja. heän ja kivuliaan ihottuman, ja se voi kestää Yleisin ongelma on raapimiuseamman viikon, kertoo lastentautien eri- sen aiheuttama ihon rikkoontumikoislääkäri Jaana Joensuu Piknen ja tulehtuminen. Ihokujätistä. tulehdukset voivat hankaloiMyös tartuntavaara kestää tua jopa niin, että tarvitaan sai"TAUTI ON pitkään. raalahoitoa, Joensuu varoittaa. TARTTUVA Tauti on tarttuva koko sen Myös korvatulehduksen keKOKO SEN AJAN hittyminen vesirokon yhteyajan kun rakkulat tai ruvet ovat vielä iholla. Jos perheessä on KUN RAKKUdessä on mahdollista. Vaaralliuseampia lapsia, vanhemmille LAT TAI RUVET simmillaan vesirokko voi aiheOVAT VIELÄ voi olla haastavaa järjestää lasuttaa keuhkokuumetta ja jopa IHOLLA." ten hoito kaikkien toipumisen aivokuumetta. ajaksi, Joensuu toteaa.
Jälkitaudit lapsilla harvinaisia
Rakkuloiden aiheuttamaa kutinaa voi helpottaa apteekista saatavalla mentolispriillä tai Atarax-antihistamiinilla.Vaikeissa tapauksissa vesirokkoa voidaan hoitaa asykloviiri-viruslääkkeellä, mikä lievittää oireita.
Rokote hyvin turvallinen
Vesirokkorokotetta ollaan harkitsemassa osaksi yleistä rokoteohjelmaa. Tällöin kaikki saisivat sen neuvolassa ilmaiseksi.Toistaiseksi rokote täytyy hankkia itse. Rokotetta saa apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Annoksen hinta on noin 70 euroa.
Rokotteen voi antaa yli vuoden ikäiselle lapselle, ja sitä suositellaan 13 vuotta täyttäneille, mikäli he eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa. Rokote on turvallinen, se saattaa aiheuttaa ainoastaan pientä ihottumaa tai kuumeilua. Ihoreaktioita esiintyy vajaalla viidellä prosentilla rokotetuista lapsista, Joensuu rauhoittelee. Vesirokon aiheuttaa sama virus kuin vyöruusunkin. Rokotteen antamasta suojatehosta vyöruusua vastaan ei kuitenkaan ole todisteita.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 19
kokataan kotona
teksti HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI
Retkiruoat kulkevat mukana kesäiselle piknikille annoksiksi pakattuina tai valmistusastiassaan vaikka mökille tuliaisina.
20 |
retkiruokia
K
aikkien suosikki makaronilaatikko valmistetaan joko jauhelihasta tai soijarouheesta ilman maitoa, jolloin se säilyy parempana pidempään. Samoin kesän mansikkamaito valmistetaan kaurajuomasta, pilttisoseesta ja tuoreista mansikoista virkistäväksi välipalajuomaksi, joka maistuu koko perheelle. Retkisalaattiin paistetaan ruokaisuutta lisäämään broilerin leitä tai tofua. Ruokareseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille.
Kesäisiä
Pilttipiiri kesäkuu 2009
EVÄSLAATIKON RUOAT
· Paistettua tofua tai nahatonta broilerin fileetä · Kuorittuja ja paloiteltuja porkkanoita, kyssäkaalia ja kesäkurpitsaa · Minitomaatteja · Dippikastike (Piltti-purkkeihin, vaikka jokaiselle oma) 400 g ½ 1 rkl pala öljyä tofua tai 3 nahatonta broilerin fileetä sitruuna tuoretta basilika- tai korianterisilppua tuoretta inkivääriä Eväslaatikkoon voi koota monia erilaisia ruokavaihtoehtoja.
MANSIKKA MUSTIKKAMAITO
5 dl 1 tlk 1 litra 1 rkl kaurajuomaa Piltti-mustikkasosetta tuoreita mansikoita hedelmäsokeria
Survo mansikat soseeksi ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Laita marjamaito termospulloon, niin se säilyy kylmänä ja virkistää mukavasti kuumana päivänä.
Kesän ihanin välipala tai jälkiruoka on marjamaito.
DIPPIKASTIKE VIHANNEKSILLE JA LIHALLE
1 tlk 5 kpl 2 rkl 1 tl Piltti-mangososetta kypsiä tomaatteja tuoretta silputtua timjamia sitruunapippuria
Viipaloi tofu tai broilerinfileet ja laita ne rasiaan. Purista viipaleiden päälle puolikkaan sitruunan mehu, pirskota vähän öljyä ja silppua noin ruokalusikallinen yrttejä. Jos pidät inkivääristä, niin leikkaa tuoreesta inkivääristä ohuita lastuja ja laita nekin viipaleiden päälle. Kääntele viipaleita muutaman kerran, sulje rasia kannella ja laita jääkaappiin maustumaan muutamaksi tunniksi. Laita vähän öljyä pannulle ja paista tofua molemmin puolin kunnes se saa kauniin pinnan. Myös broileri paistetaan kypsäksi.
Leikkaa tomaatit neljään osaan. Sekoita ainekset keskenään ja soseuta sauvasekoittimella. Jaa kastike kannellisiin purkkeihin. Jos haluat maustaa aikuisten kastikkeen voimakkaasti, lisää vajaaseen purkilliseen kastiketta 1 tl chilijauhetta ja ½ tl suolaa.
YRTTIMAKARONI LAATIKKO
5 dl 300 g makaronia jauhelihaa (jauhelihan tilalla 2 dl soijarouhetta) tilkka öljyä paistamiseen 3 kananmunaa 1 tölkki tomaattimurskaa 1 pussi pakastepinaattia 1 sipuli 1 rkl basilikaa 1 rkl oreganoa 1 rkl persiljaa 8 dl kasvislientä 4 rkl raastettua mozzarellajuustoa
Ruskista jauheliha pienessä määrässä öljyä. Jos teet kasvisversion, laita soijarouhe mehustumaan yhdessä tomaattimurskan kanssa. Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi ja hauduta pannulla. Lisää tomaattimurska, sipuli, pinaatti ja mausteet jauhelihan tai tofun joukkoon ja hauduta kannen alla noin 10 minuuttia. Laita uunivuokaan makaronit (ei tarvitse keittää) ja liha- tai soijakastike. Sekoita liemi ja kananmunat sekä puolet juustoraasteesta ja kaada vuokaan. Paista 200 asteisessa uunissa noin tunti. Makaronit voi myös esikeittää pakkauksen ohjeen mukaan, mutta tällöin voit vähentää kasvisliemen määrästä 3 dl. Jos makaroneja ei esikypsytä, pitää ruokaa sekoittaa kypsentämisen puolivälissä. Lisää tällöin loput juustoraasteet vuokaan.
>> www.pilttipiiri.fi
PARHAAT RESEPTIT
Pilttipiirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 21
Piltin parhaat palat:
KOKO PERHE MARJAAN MARS!
Piltti, Martat ja Mannerheimin lastensuojeluliitto haastavat lapsiperheet marjaretkille.
jiin ja pitkät välimatkat vaikeuttavat metsään lähtemistä entisestään. Hyvän marjapaikan löytämiseen on kuitenkin olemassa helppoja niksejä, kampanjasivuille vinkkejä kirjoittanut Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta toteaa. Terveellisen marjasaaliin voi syödä sellaisenaan tai säilöä talven varalle. Metsämarjat sisältävät runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita, kuten C-vitamiinia, kivennäisaineita, kuitua ja flavonoideja. Hyvää tekevästä saaliista huolimatta kampanja painottaa, ettei marjastuksessa suinkaan ole tärkeintä saalis, vaan hyvä mieli ja perheen yhdessäolo. Vaikka saalis jäisi vähäiseksi, niin sen ei pidä antaa lannistaa. Kiireisessä nykyarjessa yhdessä perheen kanssa luonnossa liikkuminen on arvokas kokemus itsessään. Mikä olisi parempi tapa tutustuttaa lapset luonnon ihmeisiin, kuin varustaa koko porukka hyvin varustein ja eväin ja suunnata lämpimänä päivänä kohti marjametsiä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäjohtaja Liisa Partio painottaa. Raportoi saalis, kerro retkestä tai nappaa siitä kuva! Koko Perheen Marjaretki -kampanjan nettisivuilla perheet pääsevät raportoimaan seikkailuistaan tarinoiden ja kuvien avulla. Jokainen marjastaja kerryttää kampanjasatoa ja marjakauden loputtua päästää arvioimaan, kuinka paljon marjoja kerättiin talteen. Osallistuneiden kesken arvotaan kolme 500 euron arvoista luontomatkalahjakorttia sekä valokuvauskilpailun palkintona vielä upouusi kamerakännykkä. Mustikkametsään päästäneen Suomessa heti heinäkuun lopulla ja marjastuskausi jatkuu aina lokakuun alkuun puolukoiden voimin. Marjastuskauden kulkua ja Koko perheen marjaretki -kampanjan etenemistä voi seurata osoitteessa www. pilttimarjaretki.fi.
P
iltti, Martat ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhdistävät tänä kesänä voimansa ja kannustavat perheitä marjaretkille. Koko Perheen Marjaretki -kampanja haluaa tuoda kaikkien suomalaisten tietoon marjastuksen edut koko perheen harrastuksena, jossa yhdistyvät niin luonto kuin liikunta. Kampanjan nettisivut osoitteessa www.pilttimarjaretki.fi tarjoavat vinkkejä ja ohjeita lapsiperheiden marjaretkille. Sivulla voi myös raportoida tehdyn retken saaliin, osallistua valokuvakilpailuun tai kirjoittaa marjaretkitarinoita. Marjastus on mainiota ajanvietettä ihan pienillekin lapsille ja siinä yhdistyvät mukavalla tavalla ulkoilu, yhdessäolo sekä terveelliset elämäntavat, Piltti lastenruoista vastaava markkinointipäällikkö Anna Karri Suomen Nestléltä rohkaisee. Piltille marjakampanja sopii luontevasti, sillä lasten terveellinen ravitsemus on Piltille sydämen asia. Piltti-purkeissa on saatavana mustikkaa, vadelmaa, puolukkaa, karpaloa ja tyrniä pienimmille marjasuille ympäri vuoden. Marjat parhainta suomalaista terveysruokaa Suomen metsiin jää joka vuosi tuhansia kiloja keräämättömiä marjoja. Kampanja haluaakin palauttaa suomalaiset joukolla takaisin luonnon marja-aarteiden äärelle. Vaikka jokamiehen oikeutemme mahdollistavat vapaan marjastuksen pihapiirien ulkopuolella, on kaupungistunut nuorempi polvi osin kadottanut yhteyden marja-apa-
Liity Pilttipiiriin!
22 |
Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin osoitteessa www.pilttipiiri.fi > palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 436 kuukauden ikäinen.
Pilttipiiri kesäkuu 2009
Menkää metsään!
Menkää metsään. Poimikaa marjoja. Nauttikaa yhdessäolosta, luonnossa liikkumisesta ja metsän antimista. Tulkaa sitten osoitteeseen www.pilt timarjaretki.fi. Kertokaa, mitä poimitte. Osallistukaa valokuvakilpailuun ja kirjoittakaa tarin a marjaretkestänne. Ja voittakaa 500 arvoinen Villin Pohj olan eräloma tai Sony Ericssonin upea kamerakänny kkä.
Haaste suomalaisille lapsiperheille
PIENETKIN LAPSET TAHTOVAT NYT PUUROA
Uudistunut Piltti-puuro saa taaperot liikkeelle. Jokaiselle löytyy oma lempimaku kuudesta eri vaihtoehdosta. Hyvän maun lisäksi Piltti-puurossa on runsaasti pienille lapsille elintärkeää rautaa.
U
udet ja ravitsevat Piltti-puurojauheet ovat helppokäyttöisiä ja annoshinnaltaan edullisempia kuin käyttövalmiit puurot. Puurojauheesta saat jokaiselle taaperolle sopivankokoisen ja juuri oikean paksuisen annoksen käden käänteessä. Helpot puurot taipuvat nopeasti niin aamu-, ilta- kuin välipaloiksikin. Uudistuneiden Piltti-puurojen ravitsemus on pienille lapsille juuri kohdallaan. Ne sisältävät tärkeitä vitamiineja sekä kivennäisaineita kuten rautaa. Raudan tehtävä on sitoa ja kuljettaa veren punasolujen hemoglobiinissa happea elimistöön. Riittävä raudan saanti on tärkeää lapsen suorituskyvyn, oppimisen sekä vastustuskyvyn kehitykselle. Tuttujen Kaura- ja Täysjyväpuurojen lisäksi puurosarjassa on neljä hedelmäistä vaihtoehtoa. Miedot kauraa, päärynää ja banaania sisältävä Piltti Hedelmäpuuro sekä vehnää ja omenaa sisältävä Piltti Omenapuuro maistuvat jo 56 kuukauden ikäisille puurovesseleille. 8 kuukauden iästä alkaen tarjottavassa Piltti Monihedelmäpuurossa yhdistyvät päärynän, omenan ja aprikoosin maut. Farmarin hedelmäpuuro houkuttelee 12 kuukauden ikäisiä taaperoita suloisella omenan ja passionhedelmän yhdistelmällä. Kaikki Piltti-puurot ovat sokeroimattomia ja maistuvat herkullisilta sellaisinaan. Vaihtelua makuihin saa lisäämällä joukkoon vaikka marjoja tai hedelmäsosetta. Vaihtelu onkin valttia, sillä lastenpuuroja käyttävien suomalaislasten perheet kertovat tarjoavansa lapselle puuroa noin kahdesti päivässä*.
*Lähde: Piltti.fi sivuilla toteutettu kuluttajatutkimus, 2008
Koko perheen marjaretki on Piltti Laste nruokien, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Marttojen yhteis kampanja, jonka tavoitteena on tutustuttaa suomalaiset lapsiperheet marjastuksen iloihin. Tutustu kampanjaan osoitteessa: www. pilttimarjaretki.fi
Koko perheen marjaretki
Pilttipiiri kesäkuu 2009
| 23