LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE
K E S Ä K U U 2 0 1 0 > PILTTIPIIRI.FI
Päivitä tietosi proteiineista
{6}
Kuka teillä määrää?
{10}
Auktoriteetti pitää ansaita
Perusta arvoille syntyy jo lapsena
ARVOKAS KULTA
{16}
TURVAA KALSIUMIN SAANTI {5} MISTÄ SYNTYVÄT PARHAAT LAPSUUSMUISTOT? {14} NÄKÖ KEHITTYY VUOROVAIKUTUKSESSA {19} VALMISTA KOTIRUOKAA VAUVALLE {20}
Sisältö
NRO 2 | KESÄKUU 2010
palstat
03 04 05 09 20 22 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat
Pilttipiirin luki Jari Saarentaus, 4- ja 1-vuotiaiden tyttöjen isä
ravitsemus
06 Tuiki tärkeä proteiini
Proteiini on pienelle lapselle välttämätön ravintoaine. Pieni annos kuitenkin riittää.
Lukijan kommentti
Auktoriteettiasiat ovat olleet meillä viime aikoina pinnalla. Minun on vaikea hyväksyä sitä, että lapsi ei tottele. Joskus menee huutamiseksi ja silloin peli on lopullisesti menetetty. Tulee riittämättömyyden tunne, kun keinot loppuvat. Ja harmittaa, jos malttinsa menettää, vaikka muuten olen niin rauhallinen luonne. Luin jutun, mutta ei kai tähän ole olemassa mitään poppakonstia joka tepsisi. Moraaliasioita käsittelevässä jutussa tuli esiin se, kuinka tärkeää lapsille on aikuisten esimerkki. Jutussa mainittiin tosi hyvä tapa: se että vanhemmat voivat pyytää anteeksi toisiltaan lasten nähden. Muuten mielestäni arvoasioista ei kannata liikaa stressata: kun arjessa toimii niin kuin itse kokee hyväksi ja huomioi lapsia riittävästi, ei moraalia tarvitse erikseen opettaa. Lapsuusmuistoista kertova juttu toi esiin mielestäni hyvin sen, ettei lapsille tarvitse aina järjestää tekemällä tehtyjä elämyksiä. Parhaat muistot syntyvät usein yksinkertaisista asioista. Minäkin muistan leiponeeni äidin kanssa kakkua. Vanhemman läsnäolo on tärkeintä.
kasvatus
10
10 Kuka teillä määrää?
Äidin ja isän tehtävä on olla perheessä johtajia, muuten varjojohtaja nousee esiin.
16
20
perheen parissa
14 Parhaat lapsuusmuistot
Arjen pienet yhteiset hetket jäävät lasten muistoihin. Valtavia elämyksiä ei tarvita.
kasvu & kehitys
16 Perusta arvoille syntyy lapsena
Ihalaisten perheessä moraali ja arvot ovat kaiken toiminnan perusta.
terveys
19 Näkö kehittyy vuorovaikutuksessa
Katsekontakti kertoo näöstä paljon. Poikkeava näkö voi vaikeuttaa kommunikaatiota.
Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Else Turunen / Otavamedia Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka.
Toimitus: Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510. Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: Jos olet rekisteröitynyt www.pilttipiiri.fi sivulle, kirjaudu sisään ja valitse "Muokkaa tietojasi" tai laita uusi osoite sähköpostitse: kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Jos et ole vielä kirjautunut www.pilttipiiri.fi-käyttäjäksi, tee se jo tänään! Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.
www.pilttipiiri.fi
2 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI
pienet palat
KOTIRUOKAA VAUVALLE
Uudistettu vauvaperheen suosikkikirja sisältää helppotekoisia ohjeita, jotka kattavat vauvan ruokailut 46 kuukauden iästä noin yksivuotiaaksi asti. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin perustuvien ruokaohjeiden lisäksi mukana on tietoa ensimmäisen ikävuoden ruokavaliosta, ruokien valmistukseen tarvittavista työvälineistä, ruoan pakastamisesta ja ruokavaliosta matkoilla. Tämän kirjan avulla valmistat itsekin vauvalle helposti ruokaa!
EKSYMISEN VARALLE
Suurissa tapahtumissa, ihmisvilinässä tai lomamatkalla voi olla paikallaan laittaa pienelle menijälle inforanneke. Suomen Punaisen Ristin rannekkeeseen merkitset lapsen nimen ja oman puhelinnumerosi vedenpitävällä tussilla. SPR:n verkkosivuilta tilattavassa tuotepussissa on viisi kertakäyttöistä vinyyliranneketta. Hinta 3,90 . www.redcross.fi/verkkokauppa/turvatuotteet/
Kotiruokaa vauvalle, Päivi Enarvi, Jaana Koskenniemi, Otava 2010.
vinkki Eko KOKEILE
KOMPOSTOINTIA!
Kompostoituminen on biojätteen (puutarhajätteet, ruuantähteet) hajoamista hapellisissa olosuhteissa pienelöiden vaikutuksesta. Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa jätehuoltokustannuksissa. Lisäksi saat käyttöösi maanparannusainetta. Keittiöbiojätteen kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu kompostisäiliö. Sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista.
Kompostin on oltava riittävän suuri tarpeisiinne ja sen ilmankierron tulee toimia. Ilmankierto tapahtuu joko korotetun kompostorin pohjan kautta ylöspäin tai sitten ilmareikien kautta. Pohjassa pitää olla jyrsijäeristys, kuten verkko, joka päästää ilman kiertämään. Kompostin pohjalle laitetaan ensin karkeampaa ainesta, kuten oksia. Nämä peitetään lehdillä, ruoholla tai vanhalla kompostilla jonka jälkeen voidaan lisätä kompostoituvaa jätettä. Jäte pitää peittää aina tuonnin jälkeen seosaineella, ja kompostia pitää pöyhiä noin kerran viikossa ja kastella tarvittaessa. Hajoaminen kestää 34 kuukautta. Selvitä kuntasi jätehuollosta, pitääkö kompostoinnista tehdä ilmoitus.
HAUSKASTI VANHEM MUUDESTA
Virkistävä opas tuoreille vanhemmille ja perheenlisäystä suunnitteleville. Sarjakuvatyyliin tehty pokkarityyppinen kirja kuvaa nuoren parin elämää vauvan suunnittelusta synnytykseen ja pienen ihmisen ensiaskeliin. Kirjan tekijöinä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Vierola ja kuvataiteilija Anne Muhonen.
Hapekasta odotusta, Hannu Vierola, Anne Muhonen (kuv.), Arktinen banaani 2010.
LASTEN KANSSA MAATILALLE?
Kaupunkilaisperheelle oiva lomailuvaihtoehto voi olla tutustuminen idylliseen maaseutuun ja maatilan elämään. Tilat tarjoavat lapsille monenlaista katseltavaa, virikettä ja puuhaa. Esimerkiksi Karppilammen tila sijaitsee maalaismaisemassa Paimiossa lähellä Turkua. Meillä on kesäisin piha-alueella kotieläimiä paijattavana, leikkikenttä mökkeineen ja leluineen, trampoliini, keinuja ja liaaneja sekä pihapelejä käytettävissä. Piha-alueella on myös uimalampi, emäntä Maarit Karppi kertoo. Lisätietoja maatilamatkailusta: · www.maatilamajoitus.fi · www.alandsresor.fi · www.karppilampi.com
kuva iStockphoto
KROKOTIILI HIKOAA
Savannilla tömisee ja viidakossa rapisee. Näiden otusten seurassa ei voi murjottaa: yhdellä on korvat kuin kaalinlehdet, toinen on pelkkää kaulaa, joku on raitapaitainen. Entä kuka ei suostu hoppuilemaan? Tämä on hyvän mielen kirja, joka muistaa myös apua tarvitsevia: kirjan tuotolla tuetaan Yhteisvastuukeräystä.
Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja, Jukka Itkonen, Matti Pikkujämsä (kuv.), Kirjapaja 2010.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 3
omin käsin
kuvat Atte Lakinnoro ja iStockphoto
Superhienot
saippuakuplat
unohtaa apteekin aineet ja terästää vesi ainoastaan sokerilla.
teksti ANNE VILENIUS
OHJE:
1 dl astianpesuainetta ½1 dl glyserolia (apteekista) 410 dl vettä (mitä vähemmän vettä, sitä kestävämmät kuplat) 2 tl tomusokeria tai hienoa sokeria
S
4 |
Saippuakuplat kuuluvat ehdottomasti kesään. Muutamalla salaisella aineksella teet saippuakuplista vieläkin hienompia, suurempia ja kestävämpiä.
aippuakuplat tuovat lapsille valtavasti iloa. Kun purkki on kerran ostettu, siihen on helppo tehdä uusi kuplavesi sekoittamalla veteen astianpesuainetta. Pesuainetta tarvitaan yllättävän paljon, yli puoletkin veden määrästä, jotta kuplia saa puhalletuksi. Kestävien pallojen salaisuus on sokeri. Siirapin käyttö on myös mahdollista. Palloista tulee kuitenkin sen verran tahmaisia, että puhaltelu kannattaa siirtää ulos. Parhaan tuloksen saa apteekista myytävällä glyserolilla, joka sitoo kosteutta. Jos on olemassa vaara, että kuplavettä voi joutua pienimpien suuhun, kannattaa
Sekoita aineet varovasti yhteen, mutta älä anna vaahtoutua. Puhallin rautalangasta Isommat kuplat vaativat isommat puhaltimet. Esimerkiksi rautalanka tai muovisuppilo käy tähän tarkoitukseen oikein hyvin. Vanha sulkapallomaila, josta verkko on irronnut, saa uuden käyttötarkoituksen. Rautalangasta voi muotoilla erimuoVINKKI: toisia puhaltimia, kuten perhosia tai Saippuakuplat eivät sydämiä. Jos puhallin on iso, kanvälttämättä ole pelkästään nattaa koko saippuakuplavesi tehdä kesän juttu. Kokeile ämpäriin, jotta puhaltimen voi kerpuhaltaa kuplia kovassa ralla kastaa. pakkasessa. Pienet kiteet Kun palloja tarvitaan todella palsyntyvät kuplan pintaan ja lopulta se jäätyy jon, kannattaa panostaa saippuakupkokonaan. lakoneeseen. Halvimmatkin mallit pystyvät noin 4 000 kuplaan minuutissa. Hinnat lähtevät parista kympistä ylöspäin.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
5 kysymystä:
teksti ELSE TURUNEN | kuvitus PIA HOLM
Mitkä ruoka-aineet ovat vauvalle hyviä kalsiumin lähteitä? Äidinmaito on lapselle parasta ravintoa ja myös kalsiumin lähde aina puolen vuoden ikään saakka ja senkin jälkeen soseiden ja kiinteän ruoan ohella ainakin vuoden ikään asti. Kalsiumia imeväisikäinen voi saada myös esimerkiksi maitoa sisältävistä puuroista ja jogurttisoseista. Kalsiumin määrä niissä vaihtelee tuotekohtaisesti. Maitoa sisältävissä lastenruokasoseissa maidon määrä on vauvan ikävaiheeseen sopiva.
Saako lapseni riittävästi kalsiumia?
Riittävä kalsiumin saanti on kasvuiässä tärkeää, kun luusto vahvistuu ja hampaat kehittyvät. Vanhempien kannattaakin tarkkailla, minkä verran maitovalmisteita lapsi päivässä kuluttaa. Entä milloin kalsiumvalmiste on tarpeen? Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Heli Aldén.
Paljonko maitovalmisteita leikkiikäisen tulisi nauttia? Leikki-ikäisen olisi hyvä nauttia 23 lasillista eli noin 5 dl rasvattomia tai vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita sekä lisäksi haluttaessa pari viipaletta vähärasvaista juustoa päivässä. Jogurttien, viilien ja valmisrahkojen sokeripitoisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Liiallinen maidon juonti heikentää ruokahalua, jolloin muun ruoan saanti voi jäädä vähäiseksi. Liiallinen kalsiumin saanti taas saattaa aiheuttaa ummetusta ja voi mahdollisesti vaikuttaa raudan imeytymiseen.
Miten kalsium imeytyy parhaiten? Kalsiumtasapainoon vaikuttavat monet tekijät: D-vitamiinin puutteessa kalsiumin imeytyminen vähenee ja jos taas D-vitamiinin saanti on riittävää, elimistö sopeutuu vähäiseenkin kalsiumin saantiin tehostamalla imeytymistä. Vanhempien on tärkeää muistaa antaa lapselle D-vitamiinivalmistetta kolmevuotiaaksi saakka. Jos lapsi ei käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, D-vitamiinia suositellaan koko kasvuiän ajan, aina lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Tummaihoisille lapsille valmiste on tarpeen ympäri vuoden. Myös maitovalmisteiden maitosokeri eli laktoosi ja kaseiini-niminen proteiini edistävät kalsiumin imeytymistä. Äidinmaidossa on ominaisuuksia, jotka parantavat kivennäisaineiden hyväksikäyttöä lapsen elimistössä. Lapsi pystyy käyttämään hyväkseen äidinmaidon sisältämät pienet kivennäisainemäärät.
Milloin kalsiumlisä on tarpeen? Jos maitovalmisteiden käyttömäärä jää jatkuvasti alle suositusmäärien, asiasta kannattaa puhua neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Suositeltava määrä ravinnosta saatavaa kalsiumia on kuuden kuukauden ikäisistä lapsista alkaen noin 600 milligrammaa päivässä. Jos lapsella on maitoallergia, hänelle annetaan maitoa korvaavan erityisvalmisteen lisäksi kalsiumvalmistetta yksivuotiaasta alkaen.
Miten lehmänmaitoon kannattaa totutella? Tavanomaisiin maitovalmisteisiin siirrytään vähitellen 1012 kuukauden iästä alkaen. Kannattaa aloittaa pienistä makuannoksista ja kokeilla ensin hapanmaitovalmisteita. Maidon käytön voi aluksi rajata vain ruuanvalmistukseen. Juotavaksi voi tarjota sekoitusta, jossa on äidinmaitoa ja lehmänmaitoa. Joillakin lapsilla voi totutteluvaiheessa mennä vatsa löysälle, mutta tilanne korjaantuu useimmiten itsestään eikä siitä ole yleensä haittaa.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 5
6 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
teksti STIINA HONKAMAA | kuvat KARI HAUTALA
P
joten kypsennettyä ruokaa tarvitaan päivittäin vain 12 teelusikallista riittävän proteiininsaannin varmistamiseksi. Lapsi tottuu lihaan, kalaan ja munaan hyvän makuisen ruuan mukana. Tottuminen voi vaatia useita maistamiskertoja, mutta totuttelu ei yleensä tuota ongelmia. Uudet ruoka-aineethan omalta osaltaan tuovat makua ruokaan. Normaalisti proteiiniin tottuminen ei aiheuta ongelmia. Jos lapsi kuitenkin jatkuvasti kieltäytyy lihasta, sen voi korvata soijalla, tofulla, kananmunalla tai maitoproteiinilla, Paganus vinkkaa. Proteiini on pienelle lapselle Jotkut proteiineja sisältävät ruoka-aineet saatvälttämätön ravintoaine. tavat joillain lapsilla aiheuttaa allergioita. Eniten reaktioita aiheuttavat lehmänmaito, kananmuna Päivittäin sitä tulisi tarjota ja vehnä. Myös soija-allergia on melko tavalliskuitenkin vain vähän. ta. Iän mukana taas yleistyy pähkinäallergia. Jos ruoka-aineallergiaa epäillään, se on hyvä toderoteiini on koostunut aminohapois- ta lääkärin tutkimuksissa, jonka jälkeen päästään ta, joista osaa ihminen ei pysty itse muokkaamaan mahdollista erikoisruokavaliota. rakentamaan, ja siksi niitä kutsu Toisin kuin usein kuvitellaan nakit, leikketaankin välttämättömiksi. Ihmisen leet ja sisäelimet eivät ole sen allergisoivampia tarvitsemia välttämättömiä amino- kuin perusraaka-aine eli kyseessä olevan eläihappoja on eniten maidossa, munas- men liha. Nakeissa ja lihaleikkeleissä on kuitensa, lihassa ja kalassa. Huomattavia kin suolaa ja lisäaineita, ja sisäelimääriä proteiinia on myös joismistä maksassa paljon A-vitamii"PIENEN sain kasvikunnan tuotteissa, kuten nia. Suolaisia ruokia ei alle 1-vuopähkinöissä, manteleissa, siemenis- LAPSEN RUOKA- tiaille suositella, ja maksaruokien VALIOSSA EI sä ja palkokasveissa sekä viljavalkäytölle on viranomaisten toimesVÄLTTÄMÄTTÄ ta annettu rajoituksia. Maksaruomisteissa. Proteiinia tarvitaan pienen lapkia tulisi tarjota alle kouluikäisilTARVITSE sen kasvuun ja kudosten uudisle vain harvakseltaan, Aila PagaOLLA LIHAA." tumiseen. Aminohapot toimivat nus kertoo. tuiki tarpeellisina rakennusaineina kudos- ja entsyymiproteiineissa sekä monis- Onko liha tarpeen? sa hormoneissa ja välittäjäaineissa. Välttämättö- Monia vanhempia askarruttava kysymys on, miä aminohappoja tarvitaan lihasten, sisäelimi- paljonko lihaa pienen lapsen ruokavaliossa pien, veren ja muiden ruumiinnesteiden muodos- tää olla. Proteiiniahan saa kuitenkin monesta tamiseen ja uusiutumiseen. muustakin ruoka-aineesta. On tärkeää turvata lapselle monipuolinen Pienen lapsen ruokavaliossa ei välttämättä ruokavalio, joka sisältää kasvuun ja kudoksien tarvitse olla lihaa ollenkaan. Lihan voi korvata uusiutumiseen tarvittavia proteiineja, ravitse- kananmunalla, kalalla tai palkokasveilla. Maassa musterapeutti Aila Paganus kertoo. maan tavalla, syödään sitä mitä kulttuuriin kuuluu, Paganus valottaa. Pieni annos riittää Voiko runsaasta lihansyönnistä sitten olla joPienelle alle 1-vuotiaalle lapselle tärkein ja paras tain haittaa? proteiinin lähde on rintamaito.Yli puolen vuo Jos pieni lapsi intoutuu joskus syömään palden iässä lapsi alkaa syödä lihaa, kalaa ja kanan- jon lihapullia tai kokonaisen pihvin, siitä ei ole munaa. Niitä riittää kuitenkin pieni annos.Yksi mitään haittaa. Mutta jos lapsi syö paljon lihaa ruokalusikallinen päivässä on tarpeeksi. On hyvä hyvin usein, se saattaa rasittaa aineenvaihduntaa. myös ottaa huomioon, että kotikokkaamisessa Tarpeettoman suuret jatkuvat proteiiniannokset tuoreen lihan, kalan tai kanan määrä pienenee, voivat altistaa lasta myös lihomiselle. >>
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 7
Tarkkana kasviruokavalion kanssa
Kasvissyöjävanhempia kiinnostaa tietenkin, pärjääkö pieni lapsi pelkällä kasvisruoalla. Kasvikunnan tuotteista runsaasti proteiinia sisältävät soija, palkokasvit, tofu ja linssit. Mikään kasvikunnan tuote ei kuitenkaan yksin sisällä riittävästi kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja, joten puhtaassa kasvisruokavaliossa tulee yhdistellä ruoka-aineita järkevästi. Esimerkiksi palkokasvit ja vilja ovat toimiva yhdistelmä. Monipuolinen kasvissyöjän ruokavalio on yleensä jo riittävä leikki-ikäiselle. Mielellään koko kasvuiän ajan lapselle pitäisi kuitenkin tarjota maitoa ja maitovalmisteita, kananmunaa ja kalaa kasvisruokavalion osana, Paganus painottaa. Entä sitten eettisistä syistä hyvin rajoitettua kasvisruokavaliota noudattavat vanhemmat, jotka haluavat lapsensa syövän samaa ruokaa koko perheen kanssa? Puhdas vegaaniruokavalio vaatii todella syvällistä perehtymistä, asiantuntemusta ja lapsen kasvun ja kehityksen tavallistakin tarkempaa seuraamista. Rajoitetuissa ruokavalioissa, oli kyseessä sitten kasvis- tai allergiaruokavalio, tärkeintä on huolehtia riittävästä energiansaannista. Sen jälkeen on tarkistettava riittävä proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Monivitamiinihivenainevalmiste on usein tarpeellinen ruokavalion tukena.
M
Maitojuoma on mainio
aidon sisältämä proteiini on aminohappokoostumukseltaan yksi parhaista proteiinin lähteistä. Alussa vauvan proteiinintarpeen riittää tyydyttämään äidinmaito, jossa on paljon vähemmän proteiineja kuin tavallisessa maidossa. Tavalliseen maitoon totutellaan 1012 kuukauden ikäisestä vähitellen. Sitä ennen laimentamattomat maidot ja maitovalmisteet sisältävät vauvan aineenvaihdunnan kannalta liikaa proteiineja ja suoloja. Vauvanruokien ainesosana, esimerkiksi 5 kuukauden ikäisille tarkoitetuissa tuotteissa, maitoa on hyvin vähän. Se on myös laimennettua, ja täten sopivaa pienillekin vauvoille. Muuten 1012 kuukauden iästä varsinaisiin maitotuotteisiin totuttelu alkaa hapanmaitotuotteista ja esimerkiksi ruoanlaitossa käytettävästä maidosta. Hapanmaidosta tehtyjä tuotteita, kuten jogurttia ja viiliä, voi antaa tämän ikäiselle vauvalle kuitenkin vasta pieninä makuannoksina. Esimerkiksi kokonainen viilipurkillinen on liikaa. On myös hyvä varmistaa, että tuotteiden sokeripitoisuus on kohtuullinen. Yli 1-vuotiaalle suositellaan juomaksi tavallista rasvatonta maitoa. Rasvaton tai vähärasvainen maito sisältää hyvälaatuista proteiinia, runsaasti kalsiumia ja vitamiineja, joten se on erinomainen ruokaaine kaikenikäisille. Suomalaisille maito on myös paras kalsiumin lähde, joten se kannattaa sisällyttää ruokavalioon. Myös tavalliseen maitoon totuttelu kannattaa aloittaa pienistä annoksista. Ensin on hyvä vain lisätä pieniä makuannoksia ruokaan. Tilapäisesti lapsen suolisto voi oireilla hieman, mutta yleensä tilanne tasoittuu nopeasti. Maitoon totutteluvaiheessa voi maitohappobakteerivalmisteesta olla hyötyä. Jos lapsi voi muuten hyvin, ei ole syytä huoleen. Jos ilmenee vesiripulia tai kipuja, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Maitoallergiassa allergisen reaktion aiheuttavat maidon sisältämät proteiinit. Allergia ilmenee erilaisina iho-, suolistotai hengitystieoireina, jotka voivat ilmetä muutaman tunnin tai vasta päivienkin kuluttua. Maitoallergiassa maitotuotteiden välttäminen on ainoa vaihtoehto. Lasten maitoallergia yleensä paranee iän myötä. Pienillä lapsilla äärimmäisen harvinaisessa laktoosi-intoleranssissa oireita aiheuttaa laktoosi eli maitosokeri, joka ei imeydy elimistöön laktaasientsyymin puutteen tai vähyyden vuoksi. Imeytymätön laktoosi aiheuttaa paksusuolessa käymistä, mistä aiheutuu turvotusta, ilmavaivoja, vatsakipuja ja ripulia. Laktoosi-intoleranssi alkaa yleensä aikaisintaan kouluiässä, ja sitä esiintyy viidesosalla suomalaisista.
8 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA.
tästä elämästä:
teksti ja kuva MINNA VÄHÄTALO
Haloo, onko papa?
M
io, 1,5 v, tykkää soitella isälle eli papalle Intiaan. Viimeisimmän Intian-matkan jälkeen poika on saanut jutella Intiaan vielä jääneen papan kanssa lähes päivittäin. "Juttelu" on tosin äiti-Minnan mukaan ollut lähinnä sitä, että Mio kuuntelee ja isä puhuu. "Papa, papa", Mio toistelee herkästi ja moiskauttaa välillä luuriin mojovan pusun. Joskus pojalle iskee puheripuli, ja silloin hän pulputtaa omaa eläväistä kieltään,
jossa sekoittuvat tutut suomenkieliset sanat sekä muutamat englanninkieliset sanat höpöhöpö-kielen lomassa. Mio on ollut puhelimista innoissaan jo ihan pienestä asti. Etenkin kuvien katselu ja musiikin kuuntelu kännykästä on mieluisaa puuhaa. Yksi puhelin on päätynyt Mion toimesta kaatopaikalle saatuaan koirankuppikylvyn. Välillä Mio kantaa äidin puhelimen äidille turvaan.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 9
teksti ESSI JUVAKKA | kuvitus ATTE LAKINNORO
A
Aikuiset on pomoja.
uktoriteetti pitää ansaita. Sitä ei anneta kenellekään ilmaiseksi. Äidillä ja isällä tulee olla perheessä vaikutusvaltaa, jonka yli lapset eivät kävele. Auktoriteetti ei ole kirosana tai autoritäärinen hirmuhallitsija, vaan onnistunut pomo, jota on helppo kunnioittaa ja arvostaa. Huutava hermoraunio tai aina vain uhkauksia heittelevä aikuinen kadottaa asemansa varsin nopeasti. Uhkailulla, kiristyksellä ja syyttelyllä ei pitkälle päästä. Isosiskolle riittää yksi kehotus ja hän tottelee, mutta pikkuneiti pippuri ei kuuntele ensimmäisiä komentoja ollenkaan. Kiellot eivät mene kai perille ollenkaan. Raivostuttavaa, kun hänen kuulonsa ei taltioi sanaa EI tai hän ei ainakaan halua kuulla. Olenkohan menettänyt auktoriteettini lopullisesti, kun huudan joka päivä? (Kahden lapsen äiti.) Vaikka lapsi saattaa joskus vaikuttaa siltä, että hän haluaisi olla perheen pomo, se ei pidä paikkaansa.Vain aikuinen voi olla perheessä auktoriteetti tietojensa, asemansa ja persoonansa takia kunnioitettu, arvostettu ja käskyvaltainen henkilö, jota uskotaan. Lapsi tarvitsee auktoriteetin, sillä pomon saappaissa yhdenkään pienen ihmisen ei ole hyvä elää. Rooli luo lapselle liikaa paineita, jotka ovat pienille hartioille liian suuria kantaa. Jokainen lapsi haluaa rajoja ja tietoa siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, vaikkei siltä lapsi-
perheissä todellakaan aina näytä saati kuulosta. Äidinmaidossa ei siirry tieto oikeasta ja väärästä. Ne on lapselle kerrottava ja jaksettava toistaa samoja asioita jopa satoja kertoja.Vasta silloin on toistanut riittävästi, kun aikuiselta alkaa tulla savua korvista.
Asuuko kotonanne varjojohtaja?
Moni äiti ja isä haluaa edetä urallaan ja toimia esimies- tai johtotehtävissä. Johtajuus ei ole kuitenkaan kenellekään helppoa, sillä siitä ei juuri kukaan saa kiitosta. Kotona tämä pesti on vielä paljon haastavampaa kuin suuressa kansainvälisessä yrityksessä, vaikka kyseessä on niinkin pieni yksikkö kuin perhe. Lapset ovat haastavia alaisia, joiden kanssa joutuu käyttämään kaiken osaamisensa ja silti kokee olevansa korkeintaan kelvollinen. Maailman vaativimmilta alaisilta äiti ja isä saavat niin välitöntä palautetta, ettei kukaan esimies saa vastaavaa omilta aikuisilta alaisiltaan. Hyvän vanhemman on siis ennen kaikkea siedettävä myös pettymyksiä ja riittämättömyyden tunteita. Elleivät johtajat hoida työpaikalla hommiaan, varjojohtaja nousee riveistä varsin nopeasti. Perheessäkin tapahtuu sama ilmiö muutamassa päivässä. On kuitenkin lastakin kohtaan väärin jättää aikuisten pesti lapsen vastuulle. Jokaisen äidin ja isän on uskallettava olla auktoriteetti, joka tekee välillä myös lasten mielestä ikäviä päätöksiä. >>
Kuka teillä
Äidin ja isän tehtävä on olla perheessä johtajia ja turvallisia auktoriteetteja, jotka osaavat toimia silloinkin kun tilanne on totaalisen solmussa ja kiukun kipinät sinkoilevat. Johtajuus on otettava, halusivatpa aikuiset sitä tai eivät.
10 |
määr
Pilttipiiri kesäkuu 2010
Olen prinsessa. Alistukaa tahtooni.
ää?
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 11
Pitäisiköhän totella vanhempia?
Kapina on kestettävä
Lapset tarvitsevat rajoja, jotta kaikki perheenjäsenet, äidit, isät ja lapset voivat hyvin. Asioista pitää toki keskustella, ja joistakin asioista lapset voivat itsekin päättää vanhempien sallimissa rajoissa, mutta viimeinen päätösvalta on aina aikuisella. Aina ei uskoisi, mutta lapset myös jopa janoavat rajoja. Siksi ei tulekaan hermostua ja tulla epävarmaksi auktoriteetiksi, vaikka omiin korviin kantautuu välillä myös kovaäänistä itkua, raivoa ja vastarintaa. Sekin hyvän auktoriteetin on kestettävä. Olisi outoa ja jopa epänormaalia, jos lapset eivät koskaan kapinoisi rajoja vastaan. Silloin he olisivat ehkä niin alistettuja, etteivät edes uskaltaisi kyseenalaistaa rajojaan. On siis tärkeää, että vanhemmat asettavat rajat ja myös valvovat niiden noudattamista. Itkulla ja kiukulla ei saa tahtoaan yhtään paremmin läpi. Mahdollisuudet vain heikkenevät. Pitää vain yrittää jaksaa, vaikka välillä perheen aikuisia pyöritetään kuin pesukoneessa. Märkää rättiä tulee kasvoille päivittäin. Hyvä auktoriteetti kuitenkin tajuaa, että tärkeintä on yrittää parhaansa. Ei tarvitse olla täydellinen. Kukaan aikuinen kun ei siihen kykene. Kun auktoriteettiasiat ovat perheessä kunnossa, aikuinen on hyvä esimerkki lapsilleen, EI on EI eikä EHKÄ ja jokaisen perheenjäsenen fyysinen koskemattomuus on itsestäänselvyys. Tällöin aikuinen on aina aikuinen ja lapsi lapsi. Molemmilla on hyvällä tavalla oikeus omaan rooliinsa.
Rutiinit tuovat turvaa
Töissä olen jämäkkä, menestyvä ja arvostettu esimies yli sadalle ihmiselle ympäri maailmaa. Kotona koen toivottomuutta ja epäonnistumista joka päivä. Riittämättömyys on kai jokaisen isän osa. On kovin vaikeaa tasapainotella oikeudenmukaisten rajojen kanssa, kun illalla on jo väsynyt. Olisi niin paljon helpompaa ostaa kauppareissulla aina karkkia, vaikka tiedän, että teen oikein, kun en osta. Eivät poikanikaan varmasti pidä itse isänä lapsilleen joka päivä karkkipäivää." (Kahden lapsen isä.) Työmaailmastakaan ei tulisi mitään, jos kaikki tekisivät oman mielensä mukaan ja tanssisivat vapaasti omaa tanssiaan. Sääntöjä on toteltava töissä ja kotona, jotta homma toimii. Kotona siihen tarvitaan jämäkkiä aikuisia, jotka luovat rutiineilla turvaa ja jaksavat väsymykseen asti kerrata asioita. Jokainen lapsi kokeilee rajojaan. Se on luonnollista. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että äidin asettama EI on myös isän EI, sillä muuten lapsi oppii nopeasti pelaamaan lepsumman vanhemman kanssa. Fiksu auktoriteetti tajuaa, etteivät rajat ja EI ole kehumisen ja kannustuksen vastakohtia. Molempia tarvitaan. Kehumalla kasvaa itsetuntoisia ihmisiä. Fiksu auktoriteetti osaa myös arvostaa arkea, toistuvia ruoka-aikoja, iltapaloja, iltapesuja, iltasatuja ja iltapusuja iltahaleineen. Sitä ihanaa arkea, josta lapset jos ketkä nauttivat. Tutut asiat tutussa järjestyksessä luovat lapsen elämään toivottua ennakoitavuutta ja vahvistavat äidin ja isän positiivista auktoriteettia.
Näin vahvistat auktoriteettiasi:
12 |
Vanhemmat ovat pomoja
1
Aseta rajat ja vahdi niiden noudattamista. Lapsen tulee olla tietoinen, mitä häneltä odotetaan.
2
Keskustele lapsesi kanssa. Ruokapöytä on hyvä paikka jakaa kaikkien perheenjäsenten kuulumisia.
3
Kuuntele ja ole läsnä. Tiedä, mitä lapsellesi kuuluu. Näin sinuakin arvostetaan helpommin.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
Toivottavasti tämä toimii.
monenlaista valtaa
Perheissä vallalla
K
asvatustieteen tohtori Eevastiina Gjerstad Helsingin yliopistosta on tutkinut väitöskirjaansa varten vallankäyttöä perheissä. Tutkimuksessa on selvinnyt, että valtaa käytetään perheissä monin eri tavoin. Kaikki tavat eivät tue lapsen henkistä kasvua ja kehitystä. Liiallinen vain tottelevaisuutta tavoitteleva vallankäyttö on Gjerstadin mukaan pahasta, samoin kuin vallankäytön minimointi ja liiallinen lapsen halujen myötäily. Gjerstadista valta näyttäytyy perheissä parhaimmillaan dialogisena suhteena. Esimerkiksi kun tulee kinaa television katselusta, niin vanhempi voi miettiä, millainen vallankäyttö edistäisi parhaiten lapsen kehitystä. Parasta on, jos vanhempi huomioi lapsen näkökulman tämän ikäkauden mukaisesti, mutta viime kädessä tekee päätöksen. Paras toimintatapa kasvatuksessa ei ole autoritaarinen, eikä vapaan kasvatuksen mukainen, vaan vanhemman arvostus, kunnioitus ja rakkaus lasta kohtaan. Kasvatussuhde on parhaimmillaan vuorovaikutteinen, ja kodissa vallitsee lämmin välittämisen ilmapiiri, Eevastiina Gjerstad summaa. Kun lapset ovat pieniä, vallankäyttö on hyvin konkreettista ja selkeää, usein suojelevaa valtaa.
Lasta esimerkiksi estetään menemästä vaarallisiin paikkoihin. Murrosikäisen kanssa vallankäyttö on taas jo neuvottelevaa ja vastavuoroisempaa. Silti jo pienten lasten vanhemmat joutuvat välillä miettimään, missä määrin voisi antaa lapsen itse päättää joistakin asioista ja ottaa huomioon tämän persoonaa. Pienikin lapsi voi jo päättää esimerkiksi siitä, haluaako punaiset vaiko vihreät sukat. Negatiivista vallankäyttöä ovat sellaiset toimet, joita on vaikea kasvatuksellisesti perustella, esimerkiksi ruumiillinen rankaiseminen. Kurikasvatuksessa tottelevaisuus on ylin hyve. Tällöin mennään metsään. Dialogikasvatuksessa tottelevaisuus on vain hyvä väline, mutta päämääränä on, että lapsi sisäistää hyviä ja inhimillisiä arvoja, Gjerstad korostaa. Esimerkiksi jos lapsi näpistelee, hänelle tulisi selittää, mikä on oikein ja väärin ja miksi näin on, eikä vain pyrkiä rangaistuksilla estämään varastelua. Jälkimmäisessä tapauksessa on vaarana, että lapsi oppii peittelemään toimintaansa. Avoimessa vallankäytössä lapsi pystyy hahmottamaan sen, että aikuinen määrää. Kyse voi olla fyysisestä rajoittamisesta tai myös sanallisesta kieltämisestä. Manipulatiivisessa vallankäytössä vanhempi ei suoraan kiellä mutta yrittää puheellaan vaikuttaa lapseen niin, että tämä ajattelisi samoin kuin hän. Tämä ei ole Gjerstadin mukaan hyvästä: lapsen identiteetti muokkautuu samansuuntaiseksi kuin aikuisen, ilman että hän sitä itse huomaa ja oppii itse miettimään asioita. Valta on myös yleensä kaksisuuntaista. Jo pienetkin lapset oppivat vaikuttamaan vanhempiinsa, jos haluavat jotakin. Neuvottelevan vallankäytön oppiminen on Gjerstadista lapselle hyvä asia.
ELSE TURUNEN
a lapsesiat tottelem a pilttipii an? ri.fi
GALLUP Miten s
4
Pysy rauhallisena ja aikuisena tiukoissakin tilanteissa. Provosoituminen ei kannata.
5
Opasta lasta hyvään käytökseen ja anna palautetta sekä hyvästä että korjattavasta käytöksestä.
6
Uskalla olla aikuinen isolla A:lla. Ota vastaan myös kritiikki. Pomon roolin ei kuulu olla helppo.
7
Luo perheenne säännöt, joiden noudattamista aikuiset vahtivat.
8
Kannusta ja kehu. Sillä kasvatat lapsen itseluottamusta.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 13
teksti TIMO NYKÄNEN | kuvat ISTOCKPHOTO ja TOIMITUKSEN KOTIALBUMIT
Yhdessäolo tärkeintä
Lapsuuden tähtihetket
Lapsia ei tarvitse yrittää väkisin viihdyttää valtavilla elämyksillä. Arjen pienet hetket ja huomioonottaminen jättävät positiivisimmat muistijäljet.
iireisen työn vaatimukset perheelämälle aiheuttavat usein vanhemmille huonoa omaatuntoa, jota yritetään paikata järjestämällä lapsille elämyksiä, mahdollisimman huimia tapahtumia ja täyteen pakattua laatuaikaa. Tutkija Mikko Innasen mukaan äärielämyksiä korostavana nykyaikana monet kasvamisen kannalta tärkeät kokemukset ja muistot liittyvät kuitenkin rutiininomaiseen ja ehkä aikuisten näkökulmasta tylsäänkin arkeen. Innanen pyysi vuonna 2001 julkaistua liikuntapedagogiikan väitöskirjaansa varten 150 lukiolaisnuorta kirjoittamaan omaelämäkerrallisen aineen rakkaimmista vanhempiinsa liittyvistä lapsuusmuistoistaan. Tutkimuksen keskeiset löydökset ovat nykyelämänmenossa entistäkin ajankohtaisempia. Tutkimassani aineistossa hyviä lapsuusmuistoja yhdistävä tekijä oli ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden kokemus, joka voi syntyä missä tilanteessa tahansa, vaikka kauppareissulla tai ruokaa tehdessä. Nuorten kertomuksissa oltiin usein yhteisen tekemisen äärellä, mutta siten että se ei vienyt kaikkea huomiota yhdessäololta, Innanen sanoo.
14 |
Jakamatonta huomiota
Tutkijan mukaan vanhempien tulisi pyrkiä tekemään kodista "kiireettömyyden foorumi", jossa päinvastoin kuin tehokkuutta ihannoivassa työelämässä, pysähtyminen ja suoranainen tekemättömyys ovat hyveitä. Näin luodaan otollisia tilanteita hyville lapsuuden kokemuksille ja muistoille. Merkittävää on, että lapsi kokee tulleensa kohdatuksi ja tuntee olevansa merkityksellinen vanhemmilleen. Useampilapsisissa perheissä on myös tärkeää saada joskus olla jakamattoman huomion kohteena isän tai äidin kanssa kahden. Nykyisin konsulttiyhtiö Perfecton toimitusjohtajana työskentelevä Innanen vitsailee jatkaneensa tutkimusaiheensa parissa "käytännön toimenpiteellä" eli hankkimalla pari lasta. En väitä, etteikö erityisillä elämyksillä olisi oma tärkeä osansa lapsuusmuistojen joukossa. Itse pyrin myös siihen, että matkustamme paljon ja olemme muuallakin kuin kotona. Järjestetyt tapahtumat eivät kuitenkaan pysty korvaamaan arkista yhdessäoloa, jos se puoli jää kokonaan pois, hän muistuttaa.
K
Erilaisia äiti- ja isämuistoja
Nuorten muistoissa äiti esiintyi isää useammin arkiaskareiden äärellä ja isä tavallisemmin kodin ulkopuolella tapahtuvassa puuhailussa. Äitiä koskevat muistot olivat usein yleisiä kuvauksia kodin seinien sisäpuolelta, kun taas isistä kerrottiin tarkempia episodimaisia
muistoja, jotka liittyivät tiettyyn tekemiseen. Tässä vaikuttavat varmastikin perinteiset sukupuoliroolit, joiden mukaan yhdessäolo tekemisen kautta on tyypillisempää miehille. Äitimuistot olivat myös keskimäärin positiivisempia kuin isiin liittyvät muistikuvat. Jonkinlainen äitimyytti vaikuttaa siihen, että äidistä on vaikeampaa kertoa kriittisessä sävyssä. Äiti oli kertomuksissa kuitenkin lopulta aina se hyvä tyyppi, mutta isästä uskallettiin kertoa myös negatiivisia muistoja.
Kehittyvä mieli
Tutkijat eivät ole mitenkään yksimielisiä pienen lapsen muistin kehitystä koskevista teorioista. Normaalisti aivan ensimmäiset muistomme ovat noin kolmen ikävuoden tienoilta, vaikka vauvakin toki tallentaa
Pilttipiiri kesäkuu 2010
aivoihinsa muistikuvia. Se, että aikuinen ei muista mitään vauva-ajasta, johtunee aivo- myös kertomuksia, joista näki selvästi, että jen eri tahtiin kehittyvistä osista. Pysyväm- valokuvien katsomisesta oli syntynyt muispien muistijälkien muodostuminen kun vaa- toja, jotka oli ikään kuin rakennettu jälkikäteen. tii useampien osien yhteistyötä. Varhaisimmat muistot myös Yhteenkuuluvuus kasvaa muokkautuvat matkan varrella "JÄRJESTETYT Varhaisella vuorovaikutuksella ja saattavat joskus todellisuudesTAPAHTUMAT on joka tapauksessa tutkimussa perustua vaikkapa tapahtumista näkemiimme valokuviin EIVÄT KORVAA ten mukaan suuri merkitys lapsen psykologiselle kehitykselle. tai kuulemiimme tarinoihin. ARKISTA Ihmisen muisti toimii tut- YHDESSÄOLOA." Lapsuuskokemukset ovat keskeisessä roolissa identiteetin rakimusten mukaan niin, että se kentuessa. muokkaa jatkuvasti uudelleen Vaikka varhaislapsuuden tapahtumia ei kokemaansa. Luomme tavallaan mielessämme tarinaa siitä, miten olemme tulleet tähän tarkkaan muistakaan, on lapsuudessa koetulla elämänvaiheeseen. Omassa aineistossani oli turvallisuudentunteella ja myönteisillä koke-
muksilla luonnollisesti merkitystä. Innasen mielestä vanhemman rooliin kuuluu, että eläytyy lapsen asemaan ja tekee lapselle tärkeitä asioita yhdessä.Toisaalta lapsi on hyvä tutustuttaa myös vanhemmalle merkityksellisiin asioihin. Itse pyrin ottamaan lapset omiin menoihini mukaan aina kun se on mahdollista ja päästämään heidät tavallaan isän maailmaan sisään. Tutkimustyön peruja on myös se, että kysyn lapsiltani joka ilta, mikä heistä oli päivässä kivointa. Silloin huomaan, miten mukava muisto voi syntyä mistä vain vaikka sohvan selkämykselle kuvitellusta pikkuauton hyppyristä.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 15
KAIKKEIN
Lapsi omaksuu jo pienenä arvoja ja toimintatapoja. Ihalaisille moraali ja arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Heillä ei heristetä vain sormea, vaan selitetään, ohjataan, jutellaan ja kannustetaan.
ARVOKKAIN
16 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
teksti ELSE TURUNEN | kuvat TOMMI TUOMI
N
elihenkisen perheen rivitaloasunnossa yhdistyvät lapset ja luovuus. Salma, 1 v 8 kk, ja Ola, 7 kk, saavat muun muassa ihailla kreikkalaistyylistä torsoveistosta, joka paljastuu lähemmin tarkasteltuna styroksiseksi. Salman vauhdikas temmellys esineiden välissä ei siis haittaa. Se on hyvää viihdettä pikkuveljelle: Olavauva tarkkailee menoa olohuoneen keskelle kiinnitetystä vauvakeinustaan. Kaisa, 34 v, ja Jaakko, 33 v, ottavat lasten kasvatuksessa huomioon paitsi luovuuden ja lasten luontaisen uteliaisuuden myös empatian ja moraaliasiat yleisestikin. Moraaliasiat eivät kuitenkaan ole vain yksittäisiä tekoja tai tekemättä jättämisiä. Perheemme arvomaailma on perusta, jolle kaikki toimintamme rakentuu. Näemme moraalikasvatuksen siis enemmän itselle tärkeiden arvojen ja toimintatapojen vaalimisena, kuin yksittäisten ja erillisten asioiden opettamisena, Kaisa muotoilee. Arvot välittyvät lapsille kaikessa arjen toiminnassa. Uskomme, että ennen kuin lapselta voi odottaa toivottua käytöstä, on pohdittava ja mahdollisesti muutettava sitä miten itse toimii. Pyynnöt eivät voi olla ristiriidassa oman käyttäytymisen kanssa, Jaakko miettii.
Mitä mieltä olet moraalikasvatukse Jaa kokemuksta? vinkkejäsi to sia ja iste pilttipiiriläiste n n kanssa: pilttipiiri.fi
Salma on iässä, jossa monet asiat kiinnostavat. Jos jokin esine menee vahingossa rikki, vanhemmat harmittelevat tilannetta, mutta eivät toru lasta. Lapsen kanssa korjataan rikki mennyt esine yhdessä.
Arki oppeja täynnä
Ihalaisista tärkein taito arjessa on anteeksipyytämisen ja -antamisen taito. Lapset oppivat tätäkin aikuisten esimerkin kautta. Jos riitelemme lasten kuullen, yritämme huolehtia myös siitä, että lapset näkevät kun riita sovitaan. Tärkeää on sekin, että aikuinen osaa pyytää lapselta anteeksi omaa huonoa käytöstään, Kaisa miettii. Muita tärkeitä arvoja Ihalaisille ovat toisten ihmisten kunnioittaminen, rehellisyys ja hyvät käytöstavat. Arjessa monet käytännöt syntyvät itsestään. Jos Salma esimerkiksi piirtää muualle kuin sovittuun paikkaan, kynä otetaan pois. Toinen käytäntö perheessä on, ettei saa ottaa lelua toisen kädestä, ennen kuin toinen tiputtaa lelun tai antaa sen vapaaehtoisesti. Oli jännä huomata, miten äkkiä lapsi oppii soveltamaan tilannetta. Salma oivalsi jo muutaman kiellon jälkeen, että itseä kiin-
nostava lelu tippuu kätevästi tarjolle, kun antaa Olalle käteen uuden lelun, Kaisa nauraa. Periksi ei ihan heti anneta. Kaisa uskoo, että jos sovituista asioista yrittää pitää kiinni, niin lopulta lapsi oppii. Työläimmältä tuntuu opettaa leikkiikäistä palauttamaan tavaroita paikoilleen, kun pienen tutkijan elämäntyö keskittyy nimenomaan tavaroiden levittelemiseen, hän huokaa. Toinen paljon jaksamista vaativa asia on tottelevaisuuden vaaliminen. Ihalaiset yrittävät huolehtia, että lapselta pyydetyt tehtävät suoritetaan haluttuun lopputulokseen, vaikka sitten äidin tai isän avustuksella. Periaate pakottaa miettimään, mikä pyyntö tai kielto on oleellinen ja toteutettavissa. Ylimalkainen toiveiden, varoitusten ja käskyjen viljeleminen kuurouttaa lapsen yllättävän nopeasti aikuisten puheelle, Jaakko sanoo.
Miltä toisesta tuntuu?
Empatia on myös hyvä apuväline moraalikasvatuksessa. Ihalaiset pyrkivät selittämään lapsille, miksi jollakin tavalla ei saa tehdä. Jos Salma esimerkiksi vetää minua tahallaan tukasta, yritän saada hänet pelkän
kiellon sijaan ymmärtämään, että äitiä sattuu. Myös vanhemmat saavat oppia lapsilta. Minulle opettavainen esimerkki oli, kun yritin saada Salmaa sanomaan ruuan jälkeen pelkän kiitoksen sijaan imartelevasti "kiitos, äiti" Ajattelin, että hän oppii toistamaan, jos . sanon sen aina itse ensin. Salmapa vastasikin siihen yhtä itsekkäästi "kiitos, Salma". Vasta kun tajusin sanoa "kiitos, Salma", hän kiitti ystävällisesti myös äitiä. Käytäntö osoitti konkreettisimmillaan, että toista täytyy tosiaan kohdella eikä pyytää kohtelemaan niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Empatian kyky näkyy jo Salman toimissa: jos pikkuveli saa leikeissä kolhun, tyttö osaa tarjota lohdutukseksi itseäänkin lohduttavia keinoja. Hän halaa, silittää ja puhaltaa kipeää kohtaa. Salman empatia konkretisoituu liikuttavalla tavalla myös silloin, kun isä tai äiti satuttaa itsensä: myös Salmalle tulee samaan paikkaan pipi, jota sattuu, Kaisa kertoo.
Sisaruus kasvattaa
Pieni ikäero lasten välillä on Kaisasta ollut hyvä asia myös lasten kehityksen kannalta. Arjessa oikean ja väärän ero tulee useasti esiin samoja asioita jakavien sisarusten >>
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 17
Salma ja Ola oppivat vuorovaikutustaitoja toistensa kanssa. Joskus toinen on tiellä tai sotkee leikit, mikä harmittaa. Toisinaan taas halaillaan ja suukotellaan.
välillä kuin lapsen suhteessa vanhempiinsa. Sisarusten on esimerkiksi pakko oppia so pimaan ja jakamaan asioita sekä odottamaan vuoroaan. He oppivat myös huomioimaan toista, Kaisa miettii. Ennen Olan syntymää vanhemmat jän nittivät, kuinka aika riittäisi kummankin pie nen lapsen huomioon ottamiseen. Käytännössä on ollut ihana huomata, että sisarussuhde onkin tuonut tuplasti iloa ja aivan uusia vuorovaikutustaitoja lasten elämään.Yleensä me joudummekin katsele maan sivusta, kun aamulla ensimmäiset pu sut annetaan pikkuveljelle tai isosiskolle, he iloitsevat.
Ajatuksena on, ettei lapsi kokisi syyllisyyttä uteliaisuudestaan vaan oppisi käsittelemään tavaraa varovaisemmin, Kaisa sanoo. Kun lapsi on oppinut ymmärtämään te kojensa vaikutukset, mutta toimii tahallaan väärin, vanhemmat toruvat häntä. Välillä käy dään jäähyllä eteisessä. Ajattelemme, että lapsen pitää oppia sie tämään pettymyksiä, kunhan hän tietää, mis sä hän on toiminut väärin ja miten tilantees ta selviää yli, Jaakko linjaa.
Hyvä yritys riittää
Entä miten perheessä jaksetaan pitää näistä kaikista hienoista arvoista kiinni? Eikö pik kulapsiarki vie voimia? Meidän on ollut pakko arvottaa sitä, mikä itselle on todella tärkeää. Ennen esi merkiksi urheilimme todella paljon. Nyt harrastuksia on päivitetty niin, että lapset voivat lähteä äidin mukaan nyrkkeilysalin ta tamille tai kuntosalille lapsiparkkiin ja minä täydennän tarvittaessa urheilukassia vaipoil la ja leluilla, Jaakko toteaa. Kummatkin vanhemmat myöntävät, että arkitodellisuus on monesti aivan muuta kuin ne kauniit ihanteet, joita perheessä halutaan vaalia. Ajattelemme kuitenkin, että kun on jo tain mitä kohti pyrkiä, niin joskus voi jokin tavoite onnistuakin. Kun yrittää tehdä par haansa, niin ei tarvitse tuntea turhaa syylli syyttä, silloin kun kaikki ei menekään aivan toiveiden mukaan.
Lue moraalin kehityksestä: pilttipiiri.fi/jutut/perhe-ja-vapaa-aika/ oikein-vai-vaarin
Ajateltavaa aikuisillekin
Lapsen ja vanhemman suhde on aikuisille kasvattavaa. Usein sitä ajattelee, että aikuinen opet taa lapselle ja siirtää tälle arvojaan. On ollut kuitenkin pysäyttävää huomata, että lapsissa on valmiina monia hienoja ominaisuuksia, joita me vanhemmat voimme ajattelematto muuksissamme hävittää.Toivomme itse osaa vamme tukea lasten spontaania innostusta, pohjatonta uteliaisuutta ja pienistä asioista iloitsemisen taitoa, Kaisa ja Jaakko juttelevat. Ihalaiset yrittävät muistaa kannustaa lapsia ja antaa heille mahdollisimman paljon posi tiivista palautetta.
18 |
Arkirutiinien olisi kuitenkin hyvä sujua ilman porkkanoita tai vuolaita kehuja, niin että lapset tottelisivat aikuisia myös perheen ulkopuolella, Jaakko huomauttaa. Kaisa ja Jaakko pyrkivät siihen, että turhat pelot eivät rakentuisi esteiksi luovuudelle. Jaakko on yrittänyt muistuttaa minua, etten herkkänä luonteena välittäisi omia en nakkoluulojani tai turhia pelkojani lapsille. Jo ihan yksinkertaisimmat arjen pelot, kuten "hui, miten pimeää!" pääsevät suusta ihan huomaamatta, jos asiaa ei tule ajatelleeksi.
Väärinteosta seurauksia
Ihalaisilla saa tutkimusmatkailla ja tutustua eri esineisiin. Todella arvokkaat esineet on raivattu pois pikku käsien ulottuvilta.Vahin koja harmitellaan, mutta lasta ei toruta.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
teksti ANNE VILENIUS | kuva ISTOCKPHOTO
V
astasyntyneen vauvan edellytetään pystyvän kääntämään katseensa ikkunoihin ja muihin isoihin valonlähteisiin. Osa pirteistä vastasyntyneistä kopioi aikuisen ilmeitä ja saa katsekontaktin, joka kehittyy yleensä viimeistään 6-8 viikon iässä. Jos vauvaan ei saada katsekontaktia, tilanne pitää aina selvittää ensin silmälääkärin toimesta ja jos näöstä ei löydy vikaa, lastenneurologi jatkaa tutkimuksia. Käsien huitominen muuttuu tavoitteelliseksi, kun kädet löytävät toisensa ja niistä tulee näön tärkein kehittäjä. Esineisiin tarttuminen ja niiden tutkiminen suulla ja käsillä antaa nähdyille esineille konkreettisen muodon, silmälääkäri Lea Hyvärinen kertoo. Normaalisti kehittyvä vauva alkaa noin 8 kuukauden ikäisenä tunnistaa perheenjäsentensä kasvot ja tarkkailee keskittyneesti vanhempiensa käytöstä kuin oppiakseen suhtautumista muihin ihmisiin. Kasvojen tunnistamistoiminto kehittyy näihin aikoihin, ja vauva tunnistaa perheen jäsenet jo matkan päästä. Jos vauva reagoi vasta, kun tutut henkilöt sanovat jotain, on syytä selvittää, onko vauvan näkö kunnossa. Syynä voi olla se, että lapsen näkemä kuva on epätarkka tai kasvojen tunnistaminen ei ole kehittynyt, Hyvärinen muistuttaa.
kehityksessä, että poikkeavuudet näön käytössä pitää aina selvittää. Katsekontaktin ja kommunikaation poikkeavuudet häiritsevät lapsen ja vanhempien vuorovaikutusta. Niiden syyt on selvitettävä, jotta perheelle saadaan oikeat tukitoimet kommunikaation kehittymiseksi. Jos lähelle tarkentamisen heikkous on syynä siihen, että vauva tuntuu katsovan aikuisen läpi, tilanne korjaantuu "lukulaseilla". Tämä heikkous on tavallinen vauvoilla, joilla on liikuntavamma tai Downin oireyhtymä, mutta esiintyy joskus myös täysin tavanomaisesti kehittyvillä vauvoilla, Hyvärinen selvittää. Tavallisimpia näköongelmia ovat toiminnallinen heikkonäköisyys eli "laiska silmä" ja karsastus. Karsastus tarkoittaa sitä, että silmät eivät katso samaan kohteeseen.Varhaisella hoidolla voidaan usein silmälasien avulla oikaista karsastus ja samalla varmistaa yhteisnäön kehittyminen.
Jos näön kehittymisessä toinen silmä alkaa dominoida ja toinen "laiskistuu", silmien näöntarkkuuksien tarkka mittaaminen kuviotesteillä on tärkeää mahdollisimman varhain. Kuvioita voidaan harjoitella esimerkiksi kehittämälläni LEA-palapelillä jo ennen ensimmäistä syntymäpäivää. Kun kuviot ovat tutut, voidaan näöntarkkuutta alkaa mitata jo puolentoista vuoden iässä. Heikkonäköisiä lapsia saatetaan vahingossa pitää autistisina tai kehitysvammaisina, jos poikkeava näkö vaikeuttaa kommunikaatiota ja ymmärtämistä. Silmäsairaudet, kuten kaihi tai kasvaimet, ovat onneksi harvinaisia, ja neuvolat pitävät niitä erityisesti silmällä. Myös vaikeat näkövammat ovat harvinaisia, joten niitä ei aina osata ajatella lapsen poikkeavan käytöksen syyksi, Hyvärinen sanoo. Neuvoloiden uusiin ohjeisiin on tullut lisäyksiä näkötoimintojen seuraamisesta ensimmäisen ikävuoden aikana. Aina, jos vanhemmilla on huoli lapsen näöstä, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan, josta ohjataan jatkotutkimuksiin, Lea Hyvärinen korostaa. Asiantuntijana haastateltu silmälääkäri Lea Hyväristä, joka on myös kehitysneuropsykologian dosentti ja kuntoutustieteiden professori. Lue lisää: www.lea-test.fi
Näköongelmat harvinaisia
Näköongelmat eivät ole kovin yleisiä, mutta niillä on sen verran tärkeä merkitys lapsen
Näkö
kehittyy vuorovaikutuksessa
Pieni vauva kasvaa ja kehittyy vauhdilla ensimmäisen vuoden aikana. Samalla myös lapsen näön kehityksessä tapahtuu monia asioita. Katsekontakti kertoo näöstä paljon.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 19
kokataan kotona
Marttaliiton uusi dvd opastaa vanhempia tekemään itse ruokaa vauvalle. Kokeile näitä Marttojen käytännönläheisiä perusohjeita.
kuvat ToMMi TuoMi | teksti MarTTaliiTTo
V
auva tottuu kotiruuan makuun, jos eh dit välillä valmistaa hänelle itsekin soseita. Peruskasviksista on hyvä aloittaa: perunaa, porkkanaa, bataattia, parsaa, kukkakaalia, kesäkurpitsaa tai maissia, esimerkiksi. Nitriitti pitoisia kasviksia, kuten lanttua, sekä palkokasve ja, sieniä ja ituja tulisi välttää. Soseet kannattaa pakastaa pieninä annoksina, esimerkiksi jääpalarasiassa tai desin pakastepus seissa. Ota huomioon, että perunaa ei kannata pa kastaa, koska se vetistyy. Peruna myös sitkostuu, jos soseutat sitä liian voimakkaasti.
Kotiruokaa
vauvalle
20 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
TUOREKIISSELI
46 kk -ikäisille ja vanhemmille, ohjeesta 5 dl kiisseliä, 45 annosta.
PERUSKASVISOSE VAUVALLE
46 kk -ikäisille ja vanhemmille, ohjeesta valmista sosetta 45 dl.
3 dl 2 rkl 2 dl
250 g 2 ½ dl
puhdistettuja, kuorittuja kasviksia vettä
vettä perunajauhoja soseutettua marjaa tai hedelmää 13 rkl hedelmäsokeria tai tavallista sokeria marjojen happamuuden mukaan
Sekoita kattilassa kylmä vesi ja perunajauhot. Kuumenna neste koko ajan sekoittaen. Anna pulpahtaa ja nosta kattila liedeltä. Lisää vähän jäähtyneeseen kiisselipohjaan soseutetut marjat tai hedelmät. Makeuta sokerilla tarvittaessa. Tarjoa välipalana.
Pese ja kuori kasvikset. Leikkaa ne suuriksi paloiksi. Jos teet soseen, jossa on erilaisia kasviksia, laita kasvikset kiehuvaan veteen kypsymisjärjestyksessä, esimerkiksi ensin porkkana sitten peruna ja lopuksi kukkakaali. Katso, että kattilassa on vettä vain sen verran, että kasvikset juuri peittyvät. Kypsennä kasviksia miedolla lämmöllä kannen alla. Kasvikset ovat sopivan kypsiä, kun ne pysyvät vielä koossa. Varo ylikypsentämästä. Soseuta kasvikset keitinveteen. Jos soseutat liian pitkään, soseeseen joutuu ilmaa ja vauva saattaa saada ilmavaivoja. Ota soseesta makuannos vauvalle. Jäähdytä ja pakasta loppu sose annoksina esimerkiksi jääpalarasiassa.
Kun lapsi on tottunut erilaisiin makuihin, voit yhdistellä soseista aterioita vauvalle. VINKKI: Kasvisoseesta syntyy näppärästi myös kasvissosekeittoateria muulle perheelle. Kun soseesta on otettu vauvan annos erikseen, mausta keitto mieleisillä mausteilla ja lisää nestettä. Tuhdimman keiton tai soseen saat lisäämällä aikuisten tai yli puolivuotiaan ruokaan esimerkiksi lihaa tai kalaa. Soseuta kala tai liha vauvaa varten. Pari ruokalusikallista riittää.
Ruokaseikkailu alkaa! Näin valmistat soseruokia vauvalle on Marttaliiton uutuus-dvd, joka opastaa vanhempia tekemään itse vauvalle soseita, tuorekiisseliä ja puuroa. Dvd:n hinta on 25 + postituskulut ja sen voi tilata Marttaliiton nettisivuilta: www.martat.fi
56 kk -ikäisille ja vanhemmille, ohjeesta 46 annosta.
1l 1 ¾ dl 23 dl (n. ½ dl)
vettä kauramannasuurimoita marjoja soseutettuna sokeria, jos käytät happamia marjoja
>> www.pilttipiiri.fi
MARJA KAURA MANNAPUURO
Kuumenna vesi kiehuvaksi ja vatkaa mannasuurimot veteen. Anna kypsyä 10 minuuttia hiljaa hautuen kannen alla välillä sekoittaen. Soseuta kokonaiset marjat esimerkiksi sauvasekoittimella. Lisää sose kypsään puuroon. Lisää tarvittaessa sokeria. Vatkaa puuro kevyesti jäähtyneenä. Älä vatkaa liikaa, ettei tule turhaan ilmavaivoja. Puuro maistuu koko perheelle välipalaksi, joten sitä voi valmistaa kerralla koko annoksen.
Reseptit myös vauvalle
Pilttipiirin sivulta RESEPTIT löydät runsaasti lisää ruokaohjeita. Nyt vauvalle sopivat reseptit on listattu erikseen.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 21
Piltin parhaat palat:
kuva Arto Wiikari
Kesäiset marjastuskuvat kiinnostivat messuvieraita. Mekin käymme marjassa mäyräkoiramme kanssa. Tämä näyttely on hieno idea. Pidän kuvista, joissa tapahtuu jotakin, kommentoi Marion Käyhty. Mukana rattaissa 1 v 3 kk -ikäinen Iiris.
Katja Pimimöisellä oli mukanaan 3-vuotias Ronja ja vasta kolmiviikkoinen vauva. Ihania valokuvia, Katja huudahti. Ensi kesänä Ronja pääsee taas marjaan isovanhempiensa kanssa.
MARJAMUISTOJA LAPSIMESSUILLA
V
ilinää ja vilskettä, naurun helinää ja hihkuntaa. Lapsi 2010 -messut olivat touhua täynnä. Piltin ja Marttojen yhteisellä osastolla oli esillä MLL:n, Marttojen ja Piltin Koko perheen marjaretki -kampanjan kuvia ja tarinoita. Tänä kesänä kampanja saa jatkoa Pilttipiirin verkkosivuilla. Messuilla kävijät saivat äänestää mieleisiään kuvia. Eniten ääniä sai Timo Kokon kuva (250 ääntä). Toiseksi tuli Heidi Somerville (160 ääntä). Äänestykseen osallistui yhteensä 1 142 messukävijää. Osallistu marjaretkelle! Onneksi kohta ei enää tarvitse vain muistella menneitä marjaretkiä. Marjat kypsyvät tuota pikaa ja houkuttelevat metsään. Tutustuminen metsän ääniin, tuoksuihin ja eläinten jälkiin on jännittävä kokemus perheen pienimmille. Tällaiset kokemukset kannattaa ikuistaa kameralla. Koko perheen marjaretki -kampanjaan voit osallistua lähettämällä Pilttipiirisivujen kautta kuvan perheenne retkestä. Kurkkaa verkkosivuilta myös parhaat marjastusvinkit. Oman kuvan lähettäneiden kesken arvotaan viisi kappaletta Kuukauden Piltit -tuotepalkintoja. Lue lisää osoitteesta: www.pilttipiiri.fi
Messuvieraat äänestivät näyttelyn parhaaksi kuvaksi Timo Kokon lähettämän kuvan.
22 |
Pilttipiiri kesäkuu 2010
OSALLISTU PILTIN KIRJOITUS KILPAILUUN!
Pidätkö kirjoittamisesta? Tapahtuuko perheessänne kivoja tai jänniä arkisia asioita, joista olisi mukava kertoa muillekin? Osallistu kirjoituskilpailuun!
J
ulkaisemme parhaita tekstejä Pilttipiirin verkkosivuilla teemalla kirjoituksia pilttipiiriläisten arjesta. Kirjoita lyhyehkö, noin A4-paperin pituinen kertomus arjestanne. Jaa arjen iloja, suruja, ihmetyksen aiheita ja kommervenkkejä! Aihe on vapaa. Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla osoitteeseen pilttipiiri kynamies.fi Kirjoituksia voi lähettää 1.8. saakka. Liitä mukaan yhteystietosi. Viisi parasta kirjoittajaa palkitaan kuukauden Pilteillä kotiin kannettuna. Valita voi joko 100 Piltti-purkkia tai 8 puuroa ja 80 purkkia. Palkinnon arvo on noin 85125 euroa tuotevalinnoista riippuen. Toimitus valitsee parhaat kirjoitukset. Kilpailun voittajat julkaisemme alkusyksystä Pilttipiiri 3/2010 lehdessä.
kia, ja lopputuloksena kehitimme kaksi eri ikäisille suunnattua tuotetta, jotka toivottavasti helpottavat monen allergisen lapsen ruokavalintoja, toivoo tuotekehittäjä Teija Kenkkilä Nestlé lastenruokien Turun tehtaalta. Sirpa on tyytyväinen parannuksista, sillä oma Helmi-tyttö on allerginen monelle ruokaaineelle. Meillä suomalaisilla on ruoka-ajattelu edelleen aika perunakeskeistä. Yllättävän monelle se ei kuitenkaan sovi. Bataatti on hyvä vaihtoehto perunalle. Helmi-tytön lempiyhdistelmä on ollut parsakaali ja bataatti.
N
KULUTTAJAPALAUTE KANNATTAA
oin vuosi sitten pilttipiiriläinen Sirpa Hietaranta lähetti kuluttajapalveluun kysymyksen: "Onko markkinoille tulossa tai harkittu allergisille lapsille suunnattuja purkkiruokia?" hän tiedusteli. Kerroin, että minusta olisi hyvä, jos yhdessä purkissa ei olisi niin paljon erilaisia ainesosia. Näin jokaiselle löytyisi helpommin sopiva ruoka. Myös maito- ja vilja-allergisia voisi paremmin huomioida tuotekehityksessä. Lastenruokien kehittäminen on vaativaa työtä, jossa on huomioitava monta asiaa. Kuluttajapalautetta kuunnellaan herkällä korvalla. Sirpan antama palaute johti uutuusmakujen kehittelyyn. Bataattia valikoimaan Kaikissa Piltti-soseissa selleri on nyt korvattu bataatilla ja fenkolilla. Myös Bona on tuonut markkinoille bataattia sisältäviä lastenruokauutuuksia. Yllättävän moni lapsi ei pysty syömään perunapohjaisia ruokia. Kuluttajan palaute innosti meitä kokeilemaan bataattipohjaisia lastenruo-
Eväät kassiin ja retkelle! ergiata ulukos voit he Sirpa päätti antaa pata lp mitä ain osti nähdä, lautetta, vaikka arveliesosia tuottee kin, ettei itse ehdi mahsisältä t vät. dollisista uusista tuotteista hyötyä. Halusin tehdä palveluksen muille allergiavauvojen äideille, koska tiedän, miten rankkaa arki allergioiden kanssa on. Piltti ja Bona pystyivät kuitenkin toteuttamaan tuoteuudistuksia nopeassa aikataulussa. Tosi hienolta tuntuu ja olin yllättynyt, että palaute oli otettu vakavasti ja asia oli edennyt valmiiksi tuotteiksi asti, hän iloitsee. Kesää on hieman helpompi viettää, kun eväsretkille voi allergisellekin lapselle pakata valmista ruokaa mukaan. Eväsretket ovat parasta mitä Helmi tietää. Eniten tyttö odottaa pyöräilyretkiä lampaita katsomaan. Ilolla otamme käyttöön bataattipohjaiset uutuudet täydentämään muuta evästä.
i.fi >T > Allerguotteet iataulu kko Piltin a ll
Pilttipi
ir
kuva iStockphoto
Sirpa Hietaranta ja Helmi ovat iloisia, kun kaupasta voi ostaa bataattia sisältäviä tuotteita.
Liity Pilttipiiriin!
Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin uusilla nettisivuillamme www.pilttipiiri.fi, muokkaa tietojasi -kohdassa, tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 436 kuukauden ikäinen.
Pilttipiiri kesäkuu 2010
| 23