• L e h t i s u o m a L a i s i L L e va n h e m m i L L e k e s ä k u u 2 0 1 1 > PilttiPiiri.fi tee kepp ppa ihe ! s AA HA-H i- liikkuu&kiik eiluu, Hk Utelias kalan nappaa! s.6 s.10 Liikuntareseptejä pienille s.16 .4 ! eikkuu, kuu Vauva kainaloon Vahvuutta ja reissuun vanhemmuuteen s.14
• Sisältö N r O 2 | K E S ä K U U 201 1 06 10 ravitsemus Ahdin antimia Kalaan totutellaan vähitellen. maailmalla 14 10 16 kannen kuva: Milla von Konow Vauvan kanssa matkaan Ronja-tyttönen on reissannut jo pienestä lähtien. kasvu&kehitys 14 16 19 Vahvempi vanhemmuus Perheryhmässä oppii ymmärtämään lastaan paremmin. perhe&vapaa-aika Liikkumaan! Arjen tilanteet tarjoavat hyviä mahdollisuuksia pienten lasten monipuoliseen liikkumiseen. terveys + Kosketus kannattaa Vauvahieronta antaa kokemuksen läheisyydestä ja parantaa lapsen yöunta. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat kala maistuu meidän perheessä. Välillä saatetaan tosin kohteliaasti todeta: "Tämä on ihan äidin makuista ruokaa, mutta syötävää". liikkumaan-juttu liikunnan tarpeesta ja sen puutteen aiheuttamasta levottomuudesta kuulostaa aivan meidän poikien ja äidin tarinalta. Harrastamme liikuntaa monipuolisesti pihapuiston telineillä kiipeilystä ohjattuihin harrastuksiin. hellekausi on tulossa, ja aurinkoisista päivistä olemme Pilttipiirin luki jo nauttineet. Kunpa pikkuUudenmaan Marttojen veljen saisi seuraamaan isokotitalousneuvoja veljen esimerkkiä lippalakin hanna Pikkarainen. ja aurinkolasien käytöstä. Lippistä käytetään saippuakuplien saalistamiseen, ja aurinkolaseja esitellään vastaantulijoille mieluummin kuin pidetään päässä. www.facebook.com/pilttipiiri PilttiPiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään www.pilttipiiri.fi Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4­22 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PilttiPiiri-lehden JulkaisiJa: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu OsOitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki issn 1238-8432 tOimituskunta: Päätoimittaja Piltin tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen /Otavamedia Oy, Kynämies. PilttiPiiri-lehden tekstit on tarkistanut lastenruokaneuvottelu- lukijan kommentti kunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. 2 | Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi pienet palat KasvU vahvaKsi Verkkopalveluita lapsiperheille Lastenhoidon tukeen vaikuttavat muutokset voi nyt ilmoittaa Kelan verkossa. verkossa voi myös lakkauttaa kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan. asiointipalvelussa voi tehdä osoitteenmuutoksen sekä ilmoittaa muuttuneista olosuhteista. palvelu on osoitteessa www.kela.fi/asiointi, ja sinne kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. osoitteessa www.kela.fi/laskurit voi arvioida lastenhoidon tukea. laskurilla voi laskea, paljonko saa lastenhoidon tukea, jos samaan aikaan saa vanhempainpäivärahaa. laskurilla voi myös laskea kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan ja hoitolisän määrän sekä kuntalisän määrän. laskurit eivät vaadi erillistä kirjautumista. verkossa voi hakea vanhempainpäivärahaa, adoptiotukea, äitiysavustusta, lapsilisää, yksityisen ja kotihoidon tukea sekä osittaista hoitorahaa. lisäksi omia tietojaan voi tarkistaa ja seurata, onko hakemus ratkaistu ja milloin tuki maksetaan. Lapsi harjoittelee sosiaalisia taitojaan jo pienestä lähtien. aikuiset voivat monella tapaa tukea tätä kehitystä. vahvaksi rakastetut lapset -kirja antaa paljon vinkkejä kasvatustilanteisiin ja lapsen itsetunnon vahvistamiseen. Kirja kannattaa lukea paloissa mietiskellen. Vahvaksi rakastetut lapset, Mervi Juusola, Otava 2011. pienoiseläMää Suvi-Tuuli Junttilan kirjassa erilaiset esineet matkaavat jännittävässä pienoismaailmassa. oivaltavasti valokuvatut kohtaukset saavat mielikuvituksen liikkeelle, ja seikkailu imaisee mukaansa. Mitenköhän esineiden matka päättyy? Missä, tässä, jossakin... Suvi-Tuuli Junttila, WSOY 2011 ollaan piKKUKaloja Kesään sopii mainiosti pienet kalat -leikki joko ulkona ruohikolla tai sateella sisällä. Yksinkertainen leikki kehittää lapsen fyysistä, henkistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Pienet kalat leikkijöistä valitaan yksi haueksi, muut ovat pikkukaloja. leikkiessä lausutaan runoa: Pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai pienet kalat uivat ai ai eikö tule hauki ei kai. Näin leikitään: pikkukalat uivat runon ajan lattialla mahallaan luikerrellen siihen asti, kunnes runossa kuuluu Kai. sen kuullessaan kalat jähmettyvät paikoilleen. jos joku pikkukala liikahtaa, niin hauki nappaa sen pois pelistä tai siitä tulee apuhauki. lähde: mll.fi hippapotta Potalle opetteluun voi joskus tarvita opastusta. Kissanpissa on oiva apu, kun taaperon potta-aika koittaa. Kissanpissa, Annastiina Syväjärvi, Johanna Venho, WSOY 2011 pienimuotoista tekemistä. Maatilamatkailu ja eläinpuistot ovat hyviä vaihtoehtoja. Myös erilaiset markkinat ja paikkakuntakohtaiset tapahtumat sopivat perheen pienemmille. netistä löytyy eri hakusanoilla monia ideoita loman suunnitteluun. Mitä tehdä kesälomalla? Kesällä taaperoisten kanssa voi suosia lasta eli 550 la sta enemmän kuin edellisenä vuonna. fi t. .sta lähde: www 60 980 syntyi että vuonna 20 10 Tiesitkö, Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 3
• teksti Heljä Hyytiä kuva Atte Lakinnoro omin käsin TArVikkeeT: sukka askarteluvanua paksua puuvillalankaa virkkuukoukku askarteluhuopaa liimaa tukeva puukeppi, pituus noin metri 2 nappia 2 kpl muovi- tai metallirenkaita ohuempaa puuvillalankaa tai ompelulankaa klip lop, k pop! hevonen on Taaperoita ihastuttaa oma heppa. Nyt kesälaitumelle voi kirmata ikioman pollen kanssa. Hepan teko koko perheen voimin on hauskaa yhteistä puuhaa. Tee NäiN: 1. Täytä sukka askarteluvanulla. Laita keppi sukan ja vanun sisään niin, että se pysyy kiinni tukevasti. Sulje sukan suu kieputtamalla kepin varteen puuvillalankaa. 2. Leikkaa huovasta korvat ja ompele ne hepan "päälaelle". 3. Leikkaa huovasta silmät ja liimaa ne sopivalle korkeu delle hevosen pään molemmin puolin. Ompele vielä napit huovan päälle. 4. Virkkaa langasta ketjusilmukoita noin parinkymmenen senttimetrin pituinen pätkä. Ompele se suun koh dalle. Jos haluat, voit laittaa hepalle muutaman etuhampaan huovasta. 5. Solmi noin kahdenkymmenen senttimetrin pituisia langanpätkiä muutaman langan nipuissa hepan harjaksi. 6. Leikkaa huovasta neljä noin kahden sentti metrin levyistä ja sopivan pituista (ks. kuva 6) suikaletta. Liimaa niistä pollelle suitset kuten kuvassa. Voit halutessasi koristella suitset huopakuvioilla. 2 6 A! -HA I-HA 4 | Pilttipiiri kesäkuu 2011
• 5 5 kysymystä kysymystä: teksti Taina Vuokko kuvitus Atte Lakinnoro 1 Millainen on hyvä hellevaatetus? Hyvät hellevaatteet peittävät koko kehon, joten esimerkiksi pitsiset vaatteet eivät ole parhaita. Olennaista on, että vaatteet suojaavat hyvin UV-säteilyltä. Erittäin tärkeää on myös suojata lapsen silmät aurinkolaseilla. Lisäksi leveälierisestä hatusta tai lippalakista saa suojaa hellesäällä. Miten käyttää aurinkovoiteita? Aurinkovoiteita voi ja kannattaa käyttää, jos lapsi on vaarassa palaa. Lapsille on olemassa omia aurinkovoiteita, ja niiden käytössä on hyvä noudattaa valmistajien ohjeita. Vesileikkeihin kannattaa varautua vedenkestävällä suojavoiteella. 2 3 Miten syödä ja juoda helteellä? Helteellä lapsiakin hikoiluttaa, joten nestettä tarvitaan tavallista enemmän. Pelkän veden lisäksi on hyvä juoda myös esimerkiksi tuoremehua, jotta kehon suolatasapaino pysyy tasaisena. Vaikka ruoka maistuisi helteellä huonommin, kannattaa silti syödä säännöllisesti. Silloin on hyvä suosia lapselle muutenkin maistuvia ruokia. Milloin lapsi pitää viedä varjoon? Miten lapsi kannattaa suojata helteeltä? Keskipäivän kuumimpina hetkinä lapsen on parasta olla varjossa, mutta muuten auringosta voi huoletta nauttia muutamia tunteja kerrallaan, lastenlääkäri Milla Ihalainen Mikkelin keskussairaalasta sanoo. Jos lapsi on ollut liian kauan auringossa, hän voi olla väsyneen oloinen, ärtynyt ja pahoinvoiva. Myös iho saattaa punoittaa. Silloin lapsi on vietävä varjoon lepäämään. 5 4 Mitkä lämpösairaudet ovat lapsilla tyypillisimpiä? Pienet lapset ovat alttiita auringonpistoksille. Sen oireita ovat esimerkiksi päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja ärtyneisyys. Lievistä auringonpistoksista selviää kuitenkin kotihoidolla. Lapsi kannattaa tuolloin viedä varjoon tai viileisiin sisätiloihin lepäämään, kunnes oireet helpottuvat. Silloin kun lapsella on selviä yleisoireita, eikä hän esimerkiksi reagoi normaalilla tavalla, hänelle nousee kuume, hän on tokkurainen tai oksentelee, on tärkeää turvautua välittömästi lääkärin apuun. Vakavat lämpösairaudet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Esimerkiksi voimakkaasta hikoilusta ja riittämättömästä nestekorvauksesta johtuva lämpöuupumus kehittyy asteittain. Vanhemmat ovat kuitenkin yleensä sen verran valppaita, että yleisoireisiin osataan suhtautua riittävällä vakavuudella. Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 5
• Tuoreen kalan tuntomerkit · Raikastuoksu atsilmät teatjaulkonev · Kirkkaat,kos · Kirkkaatvärit hiukankiiltävä, · Kauttaaltaan aavan suoj tasaisenohuen ssa erroksenpeito limak n oisaliha,jokao m · Jäykkäjakim lkärangassa lujastikiinnise assa hyvinkiinnilih · Kylkiruodot set isetkiduk · Helakanpuna etvaalean- tynkalankiduks (vereste unaiset) tetynharmaanp punaiset,jäähdy .evira.fi lähde:www Onkimin en on jokamieh en oikeus, jo hon ei tarvitse lu paa, jos syött inä käytetää n matoa tai kalan palaa. Ongelle 6 | Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Ahdin Muikku Coregonus albula Silakka Clupea harengus membras K Kala sisältää paljon terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Sitä onkin hyvä oppia syömään jo pienenä. Kala maistuu yleensä lapsillekin, kunhan siihen totutellaan vähitellen. ia ntim a ja Pro Kala iStockphoto sson /SKOY, lbin vat Niclas A Honkamaa ku teksti Stiina Ahven Perca fluviatilis alan rasvassa on merkittäviä määriä sellaisia rasvahappoja, joilla on todettu olevan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta edullisia vaikutuksia, Sanna Talvia, ETM, ravitsemusasiantuntija Turun yliopistosta sanoo. Kalan sisältämä rasva on parempaa kuin monet muut rasvat. Sillä on tärkeitä tehtäviä pienenkin lapsen ravinnossa. Kalan omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä, ja niitä tarvitaan elimistössä muun muassa hermoston kehitykseen ja toimintaan, näön tarkkuuden ylläpitoon sekä solukalvojen rakennusaineeksi. ­ Lisäksi omega-3-rasvahapoilla on vaikutusta sydän- ja verisuoniterveyteen sekä elimistön immuunijärjestelmään, Talvia valottaa. Kala sisältää myös paljon D-vitamiinia, joka vaikuttaa luuston kuntoon. Proteiinin lähteenä kala on mainio, ja siitä saa myös B12-vitamiinia ja seleeniä. Kala maistuu pienillekin Kalaa voi alkaa tarjota lapselle samassa iässä kuin muutakin lihaa, noin puolivuotiaana. Aluksi riittää teelusikallinen tai vähemmänkin. Alle vuoden ikäiselle sopiva annoskoko on 1­1,5 ruokalusikallista. Määrää voi vähitellen suurentaa lapsen kasvaessa. ­ Kalaa on hyvä tarjota pienellekin 2­3 kertaa viikossa. Kun kalalajeja vaihdellaan, kalaan mahdollisesti kerääntyneet vierasaineet eivät haittaa, Talvia kertoo. Lapsi tarvitsee 12­15 maistamiskertaa tottuakseen uuteen makuun. Jos kala ei heti maistu, vanhempien kannattaa tarjota kalaa lapselle uudestaan esimerkiksi silloin, kun sitä on tarjolla perheen yhteisillä aterioilla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että uusien makujen kanssa kannattaa edetä lapsen omaan tahtiin. Kun lapsen ei ole pakko tykätä uudesta mausta, uteliaisuus usein voittaa. ­ Asiasta ei tarvitse tehdä "numeroa". Perheessä voidaan kuitenkin sopia, että kaikkia ruokia on maistettava, ennen kuin voi sanoa, ettei sillä kertaa syö enempää. Kalan syömisen voi nähdä myös uuden oppimisen taitona, johon lasta kannustetaan ja josta häntä kehutaan, Talvia neuvoo. Hän muistuttaa, että myös saman perheen lapset voivat olla synnynnäisesti erilaisia uuden ruoan maistamishalukkuuden ja ylipäänsä erilaisista ruoista pitämisen suhteen. ­ Toiset tarvitsevat paljon enemmän toistamiskertoja ja pitkäjänteistä treenaamista kuin toiset. Aina edes harjoittelulla ei päästä samoihin tuloksiin kaikkien kohdalla. >> Siika Coregonus lavaretus Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 7
• Oman ongen virittäminen mökillä on mukavaa puuhaa. Kampela Platichthys flesus Paistettua, loimutettua tai savustettua kalaa kannattaa kokeilla tuttujen lisukkeiden, vaikkapa kasvisten tai pastan kera. Muikut ja silakat ovat jännittäviä sormiruokia. Kala kannattaa kypsentää vähärasvaisesti ja jättää paistorasva pannulle. Mikäli on mahdollista, kala pitäisi valmistaa juuri ennen tarjoilua. Kala-allergia paranee usein Kala-allergian oireet ovat samoja kuin muissakin ruoka-allergioissa: nuha, yskä, ihottuma, kutina, oksentaminen, löysät tai pahanhajuiset ulosteet, vatsakivut ja yleinen huonovointisuus. Vaikein, mutta harvinainen allergian muoto on niin sanottu anafylaktinen reaktio, joka ilmenee esimerkiksi hengitysvaikeuksina. Reaktio on hengenvaarallinen ja vaatii ripeää hakeutumista lääkäriin. Kalojen rasvapitoisuudet Vähärasvaiset (n. 1 %) hauki, ahven, särki, säyne, turska ja tonnikala vedessä Hauki Esox lucius Keskirasvaiset (2­4 %) Muikut ja silakat ovat jännittäviä sormiruokia." Kun kala jää allergikolla pois ruokavaliosta, on syytä huolehtia etenkin riittävästä tyydyttymättömien rasvahappojen saannista. Silloin kannattaa käyttää kasviöljyjä, erityisesti rypsiöljyä ja siitä valmistettuja margariineja. D-vitamiinivalmistetta on hyvä käyttää suositusten mukaisesti. ­ Kalaöljyvalmisteen käyttöä voi myös miettiä. Nielaistavat kapselit eivät sovi pienille lapsille. Yleensä vain kalan rasvaa sisältävät valmisteet sopivat kala-allergisille, Talvia neuvoo. 8 | siika, lahna, kuha, silakka, kampela ja muikku Lahna Abramis brama Runsasrasvaiset (n. 10 %) lohi, kirjolohi, ankerias ja silli Kirjolohi Oncorhynchus mykiss lähde: www.prokala.fi Kala-allergian tai minkään muunkaan ruoka-aineallergian puhkeamisen estämiseksi ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa keinoja. Varmuuden vuoksi kalan syöntiä ei kannata välttää. ­ Pienen kalamäärän, esimerkiksi alle teelusikallisen tarjoamisesta lapselle voi olla sietokyvyn kehittymisessä jopa hyötyä. Näin voi toimia, jos siitä seuraavat oireet eivät ole merkittäviä ja lasta selvästi haittaavia. Jos kalan syöminen on aiheuttanut merkittäviä oireita tai anafylaktisen reaktion, kalaa ei tietenkään tule tarjota. Kala-allergia paranee useimmiten iän myötä. ­ Lapsen kasvaessa on hyvä tarkistaa kalan sopivuus säännöllisin väliajoin, jotta välttämisruokavalio ei jää turhaan päälle, Talvia kehottaa. Kalan syönnistä on siis lapselle paljon hyötyä, joten siihen kannattaa liittää positiivisia mielikuvia. Kalaan voi luontevasti yhdistää vaikka mukavaa puuhastelua. Isän tai äidin kanssa voi lähteä kalaan jo pienestä pitäen. Oman ongen virittäminen mökillä on helppoa ja jännittävää puuhaa. Katiskaakin on hauska seurata. Mikäs maistuukaan sitten paremmalta, kuin itse ongittu saalis! Kalankäsittelykursseja: www.martat.fi Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä "Y Rytmin viemää ksi on one , kaksi on two, vanha on old ja uusi on new..." Kun Ipanapa-levyn aloittava Palefacen kappale pyörähtää soimaan, Jaakko, 1v 2 kk, nousee seisomaan pöytää vasten ja alkaa jammailla ankarasti. Peppu heiluu ja toinen käsi viuhtoo ilmassa, kun toinen ottaa tukea pöydästä. Lähes yhtä hauskaa kuin kuunnella musiikkia on musisoida itse. Jaakko soittaa innokkaasti marakassia, kapuloita, leluksylofonia ja uusimpana Guitar Hero -pelin rumpuja. Rakkaat rumpukapulat kulkevatkin kontatessa mukana. Musiikki poistaa myös pojan pahaa mieltä. Kun Jaakko ei malttaisi antaa äidin tai isän valmistaa ruokaa, on vanhemmalla ratkaisu valmiina ­ Paleface soimaan ja johan ruuanlaitto sujuu, kun olohuoneen puolella tanssitaan ja hihkutaan. teksti Kaisa Auvinen kuva Marjo Tynkkynen Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 9
• teksti Inna-Pirjetta Lahti kuvat Marjo Tynkkynen, Inari Fernández ja iStockphoto Mökillä iltapesut hoituivat ämpärissä ja päiväunet raikkaassa ilmassa. Vauvan kanssa matkaan R 10 | Kiireetöntä lokoilua Ronja Fernándezin ensimmäinen elinvuosi on kulunut reissaten ympäri Suomea ja Eurooppaa pääasiassa äitinsä Inari Fernándezin kanssa. Matkaan on lähdetty erityisesti tapaamaan ystäviä ja sukulaisia. onja syntyi viime kesäkuun alussa. Kaiken mentyä hyvin synnytyksessä, perhe uskal tautui lähtemään mökille jo juhannukseksi, vaikka tyttö oli vajaan kolmen viikon ikäinen. ­ Lähdimme ukkini rakentamalle hirsimö kille Leppävirralle pikkuiseen saareen. Neu volassa suositeltiin mökille lähtemistä vain, jos siellä on sähköt ja juokseva vesi. Pikkuisen jännitti, sillä valo oli kiinni auringosta, ja vesi oli juoksevaa, kun sitä kaatoi kauhalla ämpä riin, Inari muistelee. Viiden tunnin ajomatka taittui omalla au tolla ilman kommelluksia, sillä Ronja oli rauhallinen matkustaja. Inari pysähtyi kaksi kertaa imettämään ja oli varmuuden vuoksi pumpannut maitoa pulloon. Vauvalle oli pakattu mukaan mökkilomaa ajatellen ohuita villavaatteita, sillä lattian ra jassa vetää aina jonkin verran. Sairastumi seen oli varauduttu pakkaamalla lääkelauk kuun kuumemittari, niistäjä, keittosuola tippoja ja kuumelääkettä sekä tallettamalla paikallisen terveyskeskuksen puhelinnume ro kännykkään. Mitään näistä ei kuitenkaan tarvittu. Ainoa vastoinkäyminen mökillä oli vaip paihottuma, johon ei tuntunut mikään autta van. Ihottuma kuitenkin parani Inarin sis kolta tuliaiseksi saadulla saksalaisella Pena tenvoiteella. Mahtavat hellekelit kruunasivat leppoisan lo mailun, joka koostui lepäilystä, ruuanlaitosta, riippukeinussa makoilusta, ystävien ja suku laisten tapaamisesta sekä saunomisesta. Ron ja oli alusta saakka hyvä nukkuja, ja vauval le muodostui nopeasti vuorokausirytmi, sillä kaikki lomapäivät olivat samanlaisia. ­ Ehdin jopa lukea kaksi kirjaa, kun vauva nukkui niin hyvin raittiissa ilmassa. Tuoreet vanhemmat huomasivat pian, et tei vauva tarvinnut oikeastaan mitään muita mukavuuksia kuin perheen läsnäolon. Van hemmille oli yllätys, että pieni vauva pärjää missä vain, jos vanhemmat vain uskaltavat lähteä. ­ Ronja kylvetettiin pesuvadissa, ruoka tuli tissistä ja kestovaipat pestiin järvivedellä, voi siko olla helpompaa? Inari ihmettelee. Parasta Inarin mielestä oli se, että sai olla kolme viikkoa vauvan kanssa, ilman painei ta lähteä mihinkään. Edes kävelylenkkejä ei tarvinnut tehdä, sillä saari on niin pieni, ettei vaunuja otettu mukaan. ­ Ihastuin imettämiseen keinutuolissa ilta ruskoa ja aamun sarastusta katsellen niin pal jon, että loman lopuksi otin keinutuolin mu kaan kotiin. >> Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 11
• Ensimmäinen lentomatka Kesän onnistuneiden mökkikokemusten pe rusteella Inari uskaltautui suunnittelemaan ulkomaanmatkoja Ronjan kanssa. Kun Ron ja oli neljän kuukauden vanha, he lähtivät tapaamaan Inarin entisiä opiskelutovereita Saksan Augsburgiin. Ensimmäinen lentomatka jännitti äitiä ko vasti, joten oli tärkeää, että matkalla oli muka na Ronjan kummitäti. Myös kohde oli tuttu: olivathan he opiskelleet vuosia Augsburgissa. ­ Asuimme ystäviemme luona, ja meillä oli oma huone. Silti mietin, miten yöt mah tavat sujua, mutta kaikki meni hyvin. Ronja heräsi kaksi kertaa yössä syö mään ja nukahti heti uudestaan. Ystä vieni äiti ihastui Ronjaan niin kovas ti, että pääsimme jopa yhtenä iltana ulos hänen ollessa lastenvahtina. Oli vapauttava kokemus viettää iltaa il man vauvaa ja palata "kotiin" vas ta ensimmäiselle yösyötölle, Ina ri muistelee. Kymmenen päivän loma tutus sa kaupungissa sujui pääasiassa kahviloissa ja puistoissa istuskellen sekä ystäviä tavaten. Ronja viihtyi hyvin mat karattaissa, jotka oli hankittu reissua silmällä pitäen. Saksalaisissa kahviloissa tai tavaratalois sa ei ole erityisiä lastenhoitohuoneita, joten vaipanvaihto hoitui milloin puistonpenkil lä, milloin wcistuimen kannen päällä. Myös rattailla liikkuminen oli paljon hankalampaa kuin Suomessa. Lapsen kanssa liikkuminen on kuitenkin ensisijaisesti kiinni omas ta asenteesta. Inarin vinkit vauvan kanssa matkustavalle · Kevyisiin matkarattaisiin kannattaa satsata. Sadesuoja on hyvä suoja tuulta ja pölyä vastaan. · Pienelle vauvalle riittää nukkumis paikaksi oma vaunukoppa sekä yöllä että päivällä. · Pyydä lentokoneessa ylimääräistä istuinta. Se helpottaa pienen vauvan kanssa matkustamista. · Lomalennoille voit varata etukäteen myös niin sanotun baby basketin, jossa vauva voi nukkua lentomatkan aikana. · Lentokoneeseen saa vauvalle ja lapselle viedä omia eväitä rajoituksista riippumatta. · Matkavakuutus on ehdoton: se kattaa tarvittavan hoidon ja lääkkeet myös jälkikäteen Suomessa. · Opettele vaihtamaan vaippa omien polviesi päällä. · Maassa maan tavalla. Ronja tapasi äidin opiskelukavereita Augsburgissa, Saksassa. Ronja viihtyi isänsä kotirannalla Espanjassa ja myös serkkujensa sylissä. 12 | V Espanjan mummolassa Pieni potilas iiden kuukauden ikäisenä Ronja tutustui äitinsä ja isänsä Esteban Fernándezin kanssa isänsä koti maahan ja sukuunsa Espanjan Chicla naan. Marraskuinen Suomi jäi taakse, ja Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Vauvakaveri Joelin kanssa kelpasi leikkiä Pariisin puistoissa. Suurkaupunkilomailua Pariisissa Vaikka Inari Saksan-matkan jälkeen osasi antaa arvoa Suomen toimiville hoitohuoneille ja helpolle liikkuvuudelle, rupesi matkakuume pian taas vaivaamaan. Kevään kynnyksellä Ronja matkasi toisen kummitätinsä luo Pariisiin. Ronja oli matkan alkaessa jo yhdeksän kuukautta, joten ravinnoksi ei enää riittänyt äidinmaito. Tytöllä alkoi olla myös omaa näkemystä esimerkiksi liikkumisen suhteen. Suurkaupungin vilinää ja nähtävyyksiä oli mukana ihmettelemässä myös Ronjan vauvakaveri Joel äitinsä kanssa. Tällä kertaa lentomatka sujui käytävää edestakaisin kontaten. Kanssamatkustajien nyrpeät ilmeet vaihtuivat kuitenkin hymyyn, kun Ronja aurinkoisesti kävi heitä vuorotellen tervehtimässä. ­ Pääseminen Pariisin lentokentältä keskustaan oli mielenkiintoinen kokemus. Kaksi rinkkaselkäistä äitiä kaksien lastenrattaiden kanssa saivat onneksi apua metrotunneleiden portaissa, Inari nauraa. Kummitädin yksiössä oli tiivis tunnelma, kun siellä Inarin ja Ronjan lisäksi nukkui toinenkin vauva sekä kolme muuta aikuista. Vauvojen unikoulut menivät harakoille, kun äidit sortuivat syöttämään lapsiaan monta Parasta Pariisissa olivat ystävälliset ihmiset." kertaa yössä muiden aikuisten yöunien suojelemiseksi. Ronja ei enää mahtunut nukkumaan koppaansa, joten Inarilla oli mukana matkasänky. Myös ruokahuolto vaati jo aikaisempaa enemmän asennetta. ­ Jokaisessa ruoassa oli papuja ja pinaattia sekä suolaa, mitkä ovat kaikki Suomessa ei-suositeltavien ruoka-aineiden listalla. Olin kuitenkin tehnyt periaatepäätöksen, etten tuo mitään ruokia mukana. Päivät Pariisissa täyttivät Inarin mielestä täydellisen äitiyslomamatkan tunnusmerkit, kun mistään ei otettu stressiä, ja päivärytmi elettiin lasten ehdoilla. Aikaisen aamuherätyksen jälkeen äidit nauttivat pitkään brunssia lasten nukkuessa aamupäiväunia parvekkeella. Kaupungille he lähtivät vasta lounaan jälkeen, jolloin lapsetkin viihtyivät hyvin rattaissaan ja jaksoivat mukana illalliseen asti. Pariisissa liikkumiseen oli kätevintä käyttää busseja, joilla matkustaminen lastenrattaiden kanssa on ilmaista. Bussiin mahtuu kerralla jopa kolmet rattaat. Samalla voi ihastella kaupungin maisemia. Matkarattaiden lisäksi kannattaa mukana olla kantoreppu, joka on tarvittaessa näppärä apu esimerkiksi nähtävyyksissä, joihin ei pääse rattailla. ­ Parasta Pariisissa olivat ystävälliset ihmiset ja todella huomioiva suhtautuminen lapsiin. Käsitys kiireisistä, stressaantuneista ja sisäänpäin kääntyneistä pariisilaisista jäi minulle aivan vieraaksi, Inari toteaa. Lue, miten lasten kanssa pärjää purjeveneessä: Pilttipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aika > Purjeveneessä lasten ehdoilla Atlantin rannikon lempeä ilmasto otti perheen vastaan. ­ Olimme vuokranneet käyttöömme oman talon. Se oli onni, koska Ronja oli koko ensimmäisen viikon todella itkuinen ja kipeä, Inari kertoo. Perhe kävi tyttärensä kanssa monella eri lääkärillä ja vasta kolmannella kerralla löytyi syy: ärhäkkä korvatulehdus. Espanjassa korvatulehdus on todella harvinainen, joten siksi lääkärit eivät osanneet sitä etsiä, vaikka Inari epäili asiaa koko ajan. ­ Pahinta oli tietysti se, että Ronja oli ensimmäistä kertaa kipeänä. Lisäksi osa espanjalaisten sukulaisten neuvoista poikkesi täysin meillä opetetuista, joten välillä oma uskoni oli koetuksella. Espanjassa esimerkiksi lapsen nukutta mista ulkona pidettiin aivan vastuutto mana, vaikka lämpötila olisi +20 °C. Perheelle jäi hyvä kuva julkisesta terveydenhuollosta, ja se on Espan jassa kaikille ilmaista. Matkavakuutus korvasi kuitenkin käynnin yksityisellä lastenlääkärillä sekä jälkitarkastus käynnit Suomessa. Espanja on kult tuurina todella lapsirakas, ja Ronja olikin jatkuvasti koko suvun silmä teränä. Flamencomekko kenkineen hankittiin Espanjan-matkalla. Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 13
• teksti Stiina Honkamaa kuva Elsa Vihmari-Henttonen Kun esikoinen syntyy perheeseen, elämäntilanne muuttuu. Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen perheryhmissä tuetaan vanhemmuutta ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. vanhemmuus Vahvempi M annerheimin Lasten- si. Ryhmissä luodaan myös suhteita muisuojeluliiton Vahvuutta hin lapsiperheisiin, Viinikka sanoo. vanhemmuuteen -perheryhmät on tarkoitettu Tapaamisissa omat teemat vanhemmille, jotka ovat Perheryhmät kokoontuvat kaksitoista vastikään saaneet ensimmäisen lapsensa. kertaa, ja jokaisella kerralla on oma teePerheryhmät alkavat, kun vauva on 3­4 mansa. Ryhmiin mahtuu 5­7 perhettä vauvoineen. Kokoontumisia on joka toikuukauden ikäinen. Ryhmien tavoitteena on vahvistaa nen viikko, ja ne kestävät puolestatoista vanhempien kykyä havainnoida vauvan kahteen tuntiin. ­ Ohjaajat ovat usein neuvoloiden tarpeita ja tunteita sekä vastata niihin. ­ Kun vanhemmat ymmärtävät pa- terveydenhoitajia tai ihmisiä, jotka ovat remmin oman lapsensa käyttäytymis- muuten tiiviissä yhteistyössä neuvoloitä, lapsen ja vanhempien suhde raken- den kanssa. He voivat olla myös esimertuu entistä tiiviimmäksi. Vanhemmat kiksi perhetyöntekijöitä, lastentarhan saavat myös lisää positiivisia mieliku- opettajia tai psykologeja, Viinikka sanoo. Ryhmien vetäjät eivät varsinaisesti via lapsestaan ja oppivat suhtautumaan häneen yhä herkemmin ja rauhallisem- toimi asiantuntijoina. He eivät myöskään min, Vahvuutta vanhemmuuteen -hank- luennoi tai anna suoria neuvoja.Tärkeinkeen päällikkö Anne Viinikka Manner- tä on kysymysten kautta herättää keskustelua ryhmässä, jotta perheissä keksitään heimin Lastensuojeluliitosta kertoo. Perheryhmien tarkoituksena on itse vastaukset arjen haasteisiin. myös tukea vanhempien parisuhdetta lapsen syntymän jälkeen ja auttaa van- Lisätietoja Vahvuutta vanhemmuuteen hempia tukemaan toisiaan. -perheryhmistä saa MLL:n piiritoimis­ Tavoitteena on edistää tasavertaista tosta. Lisäksi perheryhmistä tiedotetaan vanhemmuutta. Molemmat vanhemmat kumppanuuskuntien neuvoloissa ja ovat paikalla ryhmissä. Isät ovat monesti perhevalmennuksissa. Osallistuminen kokeneet tilaisuudet todella positiivisik- ryhmään on perheelle maksutonta. Anna-Elina ja Kari ovat saaneet ryhmästä eväitä vauvaarkeen. 14 | Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Vertaistuki parasta A ahvuutta vanhemmuuteen -perhery hmät toteutetaan yhteistyössä kumppanuuskuntien kans sa, joita on yli 60 ympäri Suomea. Uusia kumppaneita otetaan mukaan koko hankkeen ajan eli vuoteen 2014 asti. ­ Hanke käynnistyi viime vuonna. Jos kunnissa tehdään päätös viedä hanketta eteenpäin, niin sitä tarjo taan neuvoloissa. Aluksi hanke kohdistetaan ensimmäisen laps ensa saaneille. Myöhemmin koulutusta voidaan soveltaa muissaki n ikäryhmissä, Viinikka kertoo. MLL kehittää toimintamallia yhteistyö ssä Folkhälsanin, Ensi- ja turvakotien liiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hanketta tukee Raha-automaattiyhdis tys. V Lähde mukaan nna-Elina Sipiläisellä ja hänen miehellään Kari Rämöllä on kymmenen kuukautta vanha Oliver-poika. He kuulivat Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmistä neuvolassa ja perhevalmennuksessa. Sipiläinen kokee saaneensa ryhmistä eväitä arkeen vauvan kanssa sekä kykyä analysoida erilaisia tilanteita. ­ Ryhmissä tapaa myös muita lapsiperheitä. Tapaamiset ovat hyvä foorumi jutella ja saada vinkkejä muilta vastaavassa tilanteessa olevilta. ­ Nyt olen oppinut tarkkailemaan ja ymmärtämään vauvaamme paremmin. Myös vauvan luonteella ja temperamentilla on merkitystä. Suurin osa kotitehtävistä koski perusasioita kuten ruokailutilanteita, Sipiläinen kertoo. Vanhemmuus ei aina ole helppoa, ja ryhmissä keskustellaan myös näistä tuntemuksista. ­ Ei se arki aina ole niin auvoista varsinkaan silloin, jos lapsi ei syö tai nuku kunnolla. Ryhmissä keskusteltiin myös negatiivisista tuntemuksista ja siitä, miten itse näitä tuntemuksia käsittelee, Sipiläinen sanoo. Anna-Elina Sipiläisen mukaan myös lapsen isä koki ryhmässä käymisen mukavana. ­ Hän osallistui keskusteluihin mielellään ja piti siitä, että sai jakaa sekä positiivisia että negatiivisia hetkiä ja tuntemuksia vauva-arjesta. Isälle oli mieleen myös se, että tapaamissa tarjottiin osallistujille ruoka ja kahvit. Sillä jaksoi porskuttaa työpäivän jälkeen, Sipiläinen naurahtaa. Sipiläinen kannustaa osallistumaan perheryhmiin. Parasta hänen mielestään ryhmissä oli vertaistuki. ­ Ryhmä oli hyvä paikka vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Olemme saaneet ryhmästä uusia vauvaperhetuttavia ja jopa ystäviäkin. Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 15
• Ala-Oppaiden perheessä on totuttu liikkumaan. Kotikulmien pyöräilytiet, puistot ja urheilukentät ovat tarjonneet monta liikunnallista hetkeä. teksti Anita Järvisalo kuvat Milla von Konow Liikkum J ustus oppi ryömimään neljän ja puolen kuukauden vanhana ja melko pian sen jälkeen konttaamaan. Kun poika tuli kuuden kuukauden ikään, Karoliina ja Jussi AlaOpas laittoivat kodin olohuoneen järjestyksen uuteen uskoon. ­ Ensimmäiseksi nostimme olohuoneen pöytää ylemmäksi. Lisäksi raivasimme tilaa Justuksen kävelytuolille. Aika pian kuvioon tuli potkumopo, kertoo nyt kolme vuotta täyttäneen Justuksen äiti. Vaikka vanhemmat tekivät tietoisesti tilaa poikansa liikkumiselle, rajoituksiakin tarvittiin. ­ Kaksikerroksisessa asunnossa portti oli ihan ehdoton, vaikka Justus oppi aika helposti kulkemaan portaissa. Kauhulla ajattelen, mitä siinä vauhdissa ilman porttia olisi voinut tapahtua. Vanhemmat aavistivat pian Justuksen syntymän jälkeen, että poika taitaa olla tavallista liikunnallisempaa sorttia. ­ Jo vauvana tuli selväksi, ettei Justus viihtynyt pitkään pystyssä olkapäätä vasten. Sitterissäkään köllöttely ei ollut hänen heiniään. Oli helpompaa laittaa poika rintareppuun ja lähteä vaikka kauppakeskukseen hengailemaan. Kotikulmien valtit Karoliina myöntää, että esikoisen jatkuva liikkumisen tarve vie välillä mehut. Poika ei malttaisi ollenkaan kävellä, ja askelten lomassa on ihan pakko ottaa muutama hyppyaskel.Toisaalta ikänsä liikuntaa harrastaneiden vanhempien on helppo ymmärtää energistä pienokaistaan. Sen lisäksi, että Jussiisä on intohimoinen tenniksen pelaaja, hän lenkkeilee ja käy kuntosalilla. 16 | Pilttipiiri kesäkuu 2011
• aan! Alle kolmevuotiaan liikuntaresepti on simppeli: pallot, juokseminen, kiipeily ja keinuminen." Vauva menossa mukana ­ Itse kävin liikuntakeskuksen jumpissa melkein raskauteni loppuun saakka, Karoliina sanoo. Liikkumisesta on tullut perheen yhteinen juttu. Jo taaperona Justus oli mukana tenniskentän laidalla vanhempiensa pelatessa. Viime kesänä perhe pyöräili usein läheisen urheilupuiston nurmikolle. Siellä Justus sai juosta niin paljon kuin jaksoi ja opetella pallon potkimisen alkeita isänsä kanssa. Aika ahkerasti on koluttu myös lähipäiväkodin ja koulujen pihat. Perheen koira takaa sen, että yhteistä hyötyliikuntaa harrastetaan säännöllisesti. Viime kesän lopulla syntynyt Jasmin-sisko mullisti Justuksen perheen päivä- ja ulkoilurytmit. Pikkusisar osoittautui Justusta vaateliaammaksi vauvaksi vatsakipujensa ja yöheräämistensä takia. ­ En tiedä kuinka viime talvesta olisi selvitty, jollei Justus olisi ollut osan viikkoa päiväkodissa. Siellä hän sai purkaa energiaansa ja ulkoilla riittävästi. Jos poika ei saa juosta ulkona riittävästi, se näkyy heti levottomuutena. >> Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 17
• Justus on odottanut innolla päästä pyöräilemään lahjaksi saadulla pyörällään. K Liikkuminen mannaa lapsen hermostolle annusta lastasi liikkumaan, kehottaa fysioterapeutti Elina Vähäaho lapsiperheille liikuntapalveluja tuottavasta Kirppanat-yrityksestä. Hänen viestinsä on selkeä: Mitä monipuolisemmin lapsi käyttää kehoaan, sitä enemmän hänellä syntyy liikkumisen kannalta tärkeitä hermoyhteyksiä, jotka säilyvät läpi elämän. Liikunta on eliksiiriä myös luuston kehitykselle ja sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisylle. Vähäaho tähdentää, ettei alle 3vuotiaan liikunnan tarvitse olla varsinaista ohjattua toimintaa. Arjen tilanteet tarjoavat mitä moninaisimpia mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. ­ Jo alle kaksivuotias voi hyvin kävellä pidemmänkin kauppamatkan. Se itsessään on lapselle tutkimusmatka. Liikkuminen erilaisilla alustoilla, pehmeässä metsässä, jäisellä tiellä tai upottavassa lumessa tarjoavat oivia tilaisuuksia harjoittaa motorisia taitojaan. Jopa muksahdukset ja pienet kaatumiset ovat lapselle tärkeitä, jotta hän oppii omia rajojaan ja kykenee sopeuttamaan liikkumistaan kulloisiinkin olosuhteisiin. Alle kolmevuotiaan liikuntaresepti on simppeli: pallot, hernepussit, pihasähly, juokseminen, kotona tehtävät temppuradat, kiipeily lumikinoksissa, tasapainoilu leikkipuiston telineillä ja keinuminen. Niistä on hyvät leikit tehty. Nyt elämä on rauhoittunut Jasminin yöheräilyjä lukuun ottamatta, ja Justuskin nauttii puolivuotiaasta siskostaan. Kun viikonloppuna lähdetään yhdessä vaikka läheiseen asukaspuistoon, on rutiini selvä. Toinen vanhemmista jää vuorollaan Justuksen kanssa puistoon puuhailemaan, toinen kävelyttää siskoa vaunuissa sillä aikaa lähiympäristössä ja saa tilaisuuden tuulettaa samalla päätään. Yhteistä aikaa äidin ja isän kanssa Perjantaisin ei mennä lainkaan päiväkotiin, vaan nautitaan yhteisistä leikeistä. ­ Ulkoilemme paljon, mutta nykyään yhteiset liikuntaleikit onnistuvat myös sisällä. Kottikärrykävelyä Justus rakastaa yli kaiken. Välillä heitämme palloa tai puhallamme ilmapalloja, joita otetaan kiinni. Fröbelin palikat on ehdoton hitti. Sen laululeikkejä Justus tanssii innoissaan ja rummuttaa mukana. Maanantai on perheessä ihan erityinen päivä. Kun Justus on vielä päiväkodissa, äiti ja Jasmin menevät Espoon työväenopiston vauvajumppaan. Jumpan jälkeen Justus haetaan päiväkodista ja syödään. Ruokailun jäl18 | keen isoveli pääsee vuorostaan Olarin voimistelijoiden järjestämään taaperojumppaan. ­ Parasta on, että molemmissa jumpissa käydään läpi samoja köröttely- ja liikuntaleikkejä, tosin ikää vastaavalla tavalla. Niitä leikkejä jatkamme kotona lasten kanssa. Mutta sunnuntai on isäpäivä. Silloin isä ja Justus suunnistavat läheisen koulun jumppasaliin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on järjestänyt siellä isille ja lapsille mahdollisuuden liikkua yhdessä, kukin haluamallaan tavalla. Silloin vaikka juostaan pallon perässä ja tehdään vähän maalejakin. Nyt kesän kynnyksellä Justus saa käyttöönsä kolmevuotislahjaksi saadun polkupyörän ja potkulaudan. Tätä hetkeä poika on jo odottanut! Lue lisää leikeistä: Pilttipiiri.fi > Jutut > perhe ja vapaa-aika > Körötellen ketteräksi Pilttipiiri kesäkuu 2011
• Vauvahieronta antaa lapselle kokemuksen läheisyydestä ja lohdusta. Samalla lapsen yleinen hyvinvointi lisääntyy. teksti Taina Vuokko kuva iStockphoto H uonosti yönsä nukkuvalle vauvalle kosketus voi tuoda levon. Vauvahieronta syventää lapsen hengitystä ja parantaa yöunta. Tuloksia voi tulla jo muutamassa päivässä, mutta viimeistään kolmen viikon kuluessa vauvan unirytmi alkaa muuttua. Myös hyvin nukkuvat vauvat hyötyvät vauvahieronnasta. Lapsen lihasjännitykset laukeavat, ruuansulatus tehostuu ja yleiskunto paranee. ­ Usein ihmiset ajattelevat, ettei vauvalla voi olla lihasjännityksiä. Kuitenkin esimerkiksi vaikeat synnytykset jättävät jälkensä myös lapsen kehoon, fysioterapeutti ja vauvahieronnan ohjaaja Anu Vallin Turun Hierontaakatemiasta sanoo. Kun lapsi oppii rentoutumaan kosketuksen avulla, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutussuhde lujittuu. Ennen kaikkea hieronta antaa vauvalle kokemuksen läheisyydestä ja turvallisuuden tunteesta. Rauhallisessa paikassa Lasta voi hieroa minkä ikäisenä tahansa. Vastasyntyneiden ja keskosvauvojen kanssa kannattaa kuitenkin olla erityisen hellävarainen. Esimerkiksi sormien ojenteleminen, hengi- puristettuja. Muita välineitä hieromiseen ei tyksen pidättäminen ja nikottelu ovat merk- sitten tarvitakaan. kejä siitä, että vauva kokee tilanteen stresEi yhtä oikeaa tapaa saavana. Nälkäistä tai juuri syönyttä lasta ei kanna- Vauvahieronta on vuosituhansia ta hieroa. Muuten vuorokauden ajalla ei ole vanha hoitomuoto, jonka juuret ovat Intiassa. Suomeen vauvahiehieronnan kannalta juuri merkitystä. ­ Hieronnalle kannattaa varata rauhalli- ronta tuli jo 1960-luvulla. Yhtä oikeaa tekniikkaa vauvanen ympäristö. Televisiot ja kännykät on syytä laittaa pois päältä, jotta voi keskittyä vain hierontaan ei ole olemassa, mutta vauvahieronnasta tehtyjen kirjojen yhdessäoloon. Vallin neuvoo hieromaan lämpimässä ti- kanssa pääsee hyvin alkuun. Aluslassa. Esimerkiksi saunan voi laittaa kuume- sa lasta kannattaa katsoa silmiin ja nemaan ja hieroa vauvaa lämpimässä kylpy- jutella rauhallisesti. Vähitellen edehuoneessa. Sormukset tulee ottaa pois, sillä tään pehmein, leipovin liikkein päästä kohti ne voivat tuntua vauvasta epämiellyttävän jalkoja niin, että koko vauvan keho käydään kylmiltä ja kovilta. Jos käyttää hierontaöljyjä, läpi.Toki voidaan hieroa myös vain jokin tietniiden on parasta olla hajuttomia ja kylmä- ty kehon osa. Tärkeintä on hieroa vauvan ehdoilla". Tärkeintä on hieroa vauvan ehdoilla. Jos lapsi ei pidä kosketuksesta, hieronta kannattaa keskeyttää. Vähitellen aikuinen saa varmuutta vauvan käsittelyyn ja oppii lukemaan vauvan reaktioita. ­ Vauvahieronta antaa hyvän mielen sekä hierottavalle että hierojalle. Erityisesti isät voivat tutustua lapseen hieronnan kautta. Kun lapsi kasvaa, eikä vauvahieronnan menetelmiä voi enää soveltaa, aikuinen voi siirtyä käyttämään perusklassisia hierontatekniikoita. ­ Esimerkiksi teini-ikäisen voi joskus olla helpompi puhua aikuiselle hieronnassa vaikeista asioista, jos häntä on hierottu nuorempana, Vallin sanoo. Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 19
• kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi Jälkiruoassa on lempeän makuista päärynää ja marjarahkaa. helppoa ruokaa Alkukesän helppojen ruokien valmistamiseen sopivat ruoka-aineiksi juurekset, perunat ja kaali. Ennen uutta satokautta kannattaa kurkistaa myös pakastimeen. Reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille. 20 | Alkukesän Pilttipiiri kesäkuu 2011
• almistustapaa vaihtelemalla saat samoista aineksista eri makuisia ja näköisiä ruokia. Peruna-kasviskeitto tehdään tuoreista kasviksista kesäkeittona silloin, kun uusia kasviksia on tarjolla. Kotimaisia marjoja ja omenoita odotellessa kannattaa välipalaksi ostaa marja- ja hedelmäsoseita tai omassa liemessään säilöttyjä hedelmiä. Niitä voi virkistää pakastemarjoilla. V PäärYnämarjarahka 1 tlk päärynöitä omassa liemessään tai 1 prk Piltti-päärynäsosetta 2 dl rahkaa 1 tölkki Piltti-marjasosetta 1 rkl kuivattua ruusunmarjaa tai tyrniä soseuta päärynät haarukalla. älä heitä säilöntälientä pois, vaan sekoita se rahkan joukkoon. Yhdistä kaikki ainekset ja jaa annoskulhoihin. koristele annos halutessasi marjajauheella. Peruna­ kasviskeitto ja Pannu vihanneksia 6 perunaa tai pussillinen peruna-sipuliseosta 1 pussillinen pakastevihanneksia (esimerkiksi kukkakaalia, papuja ja herneitä) 3 dl maitoa 3 dl vettä Pannuvihannekset 2 porkkanaa pieni parsakaali 15 cm:n pala purjoa > reseptit .fi ri kuori perunat, lohko ne ja laita kiehumaan vähäiseen vesimäärään. kuori, puhdista ja pilko sillä välin porkkana, purjo ja parsakaali pannu vihanneksiksi. Laita pannulle vähän öljyä ja hauduta purjoa, porkkanoita ja parsa kaalia samalla kun perunat kiehuvat pehmeiksi, noin 15 minuuttia. kaada kypsistä perunoista keitin vesi pois, mutta ota se talteen. soseuta perunat, lisää pakastevihan nekset ja maito kattilaan ja kiehauta keitto. Lisää tarvit taessa keitinvettä. annostele keitto lautaselle ja lisää Pilttip haudutetut pannuvihannek verkko iirin set aikuisten ja isompien s löydät ivuilta lasten annoksiin. Laita runsaa lisää ru s pöytään suola ja musta okaohj ti eita niin a pippuri itse lisättäväksi. w.pilttip iir ww > reseptit i.fi rkeen juhlaan kuin kin. Uunissa tehty peruna-vihannesvuoka maistuu sellaisenaan tai haudutetun kaalin ja yrttipihvien kera. kuori ja pilko perunat ja laita kiehumaan vähäiseen vesimäärään. Lisää halutessasi kasvisliemikuutio keitinveteen. soseuta kypsät perunat kattilassa, lisää maito, jauhettu muskottipähkinä, kananmuna ja sekoita. valmista pannuvihannekset sillä välin, kun perunat kiehuvat. Laita uunivuokaan perunasosetta, sitten pannuvihannekset ja lopuksi kerros perunasosetta. Paista 180 asteisessa uunissa 15 minuuttia. Muistatko, miten lempeältä perunapohjainen kasviskeitto maistuu? Sosekeittoon voi helposti piilottaa puoli kiloa vihanneksia maun tuojaksi ja koristeeksi. w.pilttip ii ww Peruna­ vihannes vuoka 8 perunaa 4 dl maitoa 1 kananmuna 1/2 tl muskottipähkinää lisäksi pannuvihannekset, katso edellinen ohje kaaLiLisäke pala valkokaalia öljyä kuivattua minttua suolaa Pilko kaali veitsellä ohuiksi suikaleiksi. Laita öljyä paistinpannulle ja hauduta kaalinsuikaleet pehmeiksi. Lisää kuivattua minttua ja suolaa. HUOM! tarjoa kaalilisäkettä jauhe liha tai papupihvien kanssa, ohjeet löydät Pilttipiiri.fisivustolta. Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 21
• Piltin parhaat palat teksti Taina Vuokko kuvitus Atte Lakinnoro Lähteet: Arktiset aromit ry ja Riitta Törrönen (Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus, Kuopion yliopisto) Minä luotan salaperäiseen vetovoimaani... Pikkuprinsessat tykkäävät musta ­ oonhan metsien kuninkaallinen. Puolukka ka Suomessa. svaa yleise Se sisältää nä koko kuitua, E-v enemmän ku itamiinia ja in tavalliset flavonoidej tuontihedel terveysvaiku a mät. Metsi tuksia on ku en herkun itenkin tois hyvin vähän taiseksi tutk . ittu Puolukka a adelm V n lmia o ä vade sa. desiss ariinis ss a nd avat K a h d e y h d e ss ä m a äyttöt . an k kuin rjoihin adelm ran ma e. V an ver n lähd muihin tta! u a sam se tokuid hdistää jop miinia a t a rs o y ä ravin C-vita kuning ös hyv t, ja sen voi ntyy n my Se o iitä sy t to m a n ss a s ki raja ovat li mustikan ka sä Yhdes Oon ihan ter-ter-terveyspommi! 22 | Pilttipiiri kesäkuu 2011 sisält ää ku itu M u st valtti ikk on fla ja, C- ja Evitam a on terve vono kerta idit, j yspom iineja inen oi . Sen määr mi, jo havu ä pen ta luonno ka mets nmus varsinaine sasm ien ka tikas n sup u st i k svi, ja s kaan ersitä k verra a on nelin asvaa yleise ttuna. Mu st sti ko ko ma ikka on a ss a . Must ikka
• Tuhansien marjojen maa Huononakin marjavuonna Suomen metsissä kasvaa sata kiloa luonnonmarjoja jokaista maan asukasta kohden. Tutuimpia lähes viidestäkymmenestä luonnonvaraisesta marjasta ovat puolukka, mustikka ja vadelma. Marjat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja, joten ne ovat erinomaista syötävää koko perheelle. Suomalainen nauttii luonnonmarjoja keskimäärin noin kahdeksan kiloa vuodessa. Luonnonmarjojen yleisimpiä kotipaikkoja ovat kuivat, kuivahkot tai tuoreet kankaat sekä karut rämeet, joilla kasvaa runsaasti mäntyjä tai kuusia. Metsissä viihtyvät etenkin mustikat, puolukat ja vadelmat, kun suon asukeista tutuimpia ovat lakka ja karpalo. Kun asenne ratkaisee, valitse mut! Oon kirpeä mutten suinkaan nyrpeä. Hei, etsä tiedä kuka mä oon? Karpalon kirpeä maku johtuu erila isista luontaisista hapoista: omena-, sitru una- ja bentsoehaposta. Useimpien luonnonmarjojen tapaan se on hyvä C-vitamiinin lähde. Sen virtsatietulehduksilta suoj aavasta vaikutuksesta on saatu tutkimuksissa vahvaa näyt töä. Karpalo Tyrni a arjoist eja, ista m varais itamiin -v non oja. C- ja E n luon ahapp s a a st i Tyrni o iä rasv tyy ää run ält yllis siin . Se sis istölle hyöd kkua e a. ikkain ta her ä elim vintor ra a sek maall vinais an ar okuitu tätä h Ahven ravint isena ella ja onvara koalue Luonn rannik lahden Pohjan Pilttipiiri kesäkuu 2011 | 23