• Lehti suom a L a isiLLe va nhemmiLLe sy yskuu 2008 Vitamiineja talven varalle myös perheen pienimmille Syksyn marjat talteen! {6} PMMP:n Mira ja Paula ovat aktiivisia äitejä Pikkuiset mukana keikkareissuilla {16} JIhaa! Metsä on pienelle suuri seikkailu {10} tehokkaat tahranpoisto-ohjeet {5} kotipesästä päiväkotiin ­ lempeä lasku päivähoitoon {14} syysflunssa kuriin {19} nyt kokataan syksyn antimin {20}
• Sisältö nro 3 | Sy ySkuu 2008 06 14 palstat 03 05 09 20 22 pienet palat 5 kysymystä tästä elämästä kokataan kotona piltin parhaat palat {päätoimittajalta} Kaksi mummoa meni marjaan, mutta toinen ei mahtunut Marjastus on valitettavasti vähentynyt, vaikka on vaikea keksiä harrastusta, jossa olisi yhtä paljon hyviä puolia kuin marjastuksessa. Marjametsä tarjoaa luontoelämyksiä, ulkoilmaa ja liikuntaa. Ja kun lähdet metsään koko perheen kanssa, se on myös mainiota yhdessäoloa. Marjat maistuvat kaikkein parhailta suoraan varvusta. Oma tyttöni oli vasta 1-vuotias, kun hän istui mustikkamättäällä tunnin ja riipi marjoja suuhunsa hyvällä ruokahalulla. Sotkukaan ei harmittanut, kun pikkuinen oli niin onnessaan. Suomessa on todellinen haaste lasten liian vähäisen liikunnan ja siitä seuraavien terveysongelmien kanssa. Lapsia on vaikea saada kävelemään lyhyttäkään matkaa suoraa asfalttitietä, mutta metsäpolulla matka taittuu, kun katseltavaa ja ihmeteltävää riittää. Marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu toistaiseksi melko vähän, mutta perinne- ja kokemusperäistä tietoa meillä suomalaisilla on paljon. Vatsa- ja silmävaivoja on hoidettu mustikalla ja virtsatientulehdusta karpalolla. Monet marjoistamme ovat parempia vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä kuin kaukaa tuodut hedelmät. Marjastusta ei kannata jättää vain isovanhempien sukupolvelle, vaan ottaa se myös koko perheen hauskaksi ja terveelliseksi tavaksi. Runsasta puolukkasatoa ja iloisia marjaretkiä toivoen anna karri ravitsemus 06 marjat talteen Runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja sisältävät marjat ovat terveellistä naposteltavaa. pilttielämää 10 metsäretki lapsen kanssa Metsä on suuri seikkailu pienokaiselle. Aikuinenkin näkee asiat ihan uudesta perspektiivistä. kasvu&kehitys 14 pehmeä lasku päiväkotiin 19 ISSN 1238-8432 16 Miten päiväkotiin menoa voi helpottaa? Voiko lasta valmistaa? Entä jos eroahdistus iskeekin aikuiseen? perhe&vapaa-aika 16 pmmp:n aktiiviset äidit PMMP-yhtyeen Mira ja Paula eivät ole malttaneet jättää musiikintekemistä edes äitiyslomalla. terveys 19 flunssan kotihoito Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.piltti.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi/Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja toimitussihteeri Stiina Honkamaa/Kynämies Toimitus: Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka osoitteenmuutokset: www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.piltti.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. www.piltti.fi | Pilttipiiri syyskuu 2008
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTI.FI pienet palat uusia LastenLevyjä Syksy tuo taas tullessaan uusia lastenlevyjä. Syyskuun alussa ilmestynyt Paukkumaissin uusi levy Popkornitorni ja syyskuun lopussa markkinoille tuleva Satu Sopasen ja Huvituttiorkesterin Tuttirallaa-levy ovat molemmat reipasta ja hauskaa sekä leikittävää ja laulettavaa lastenmusiikkia. Sopanen on lisäksi jo monen vuoden ajalta Pikku Kakkosesta tuttu lasten suosikki. Ipanapa II -levy tulee ulos lokakuun lopussa ja sillä esiintyy useita nimekkäitä suomalaisia artisteja. Paukkumaissi: Popkornitorni, Satu Sopanen ja huvitutti-orkesteri: Tuttirallaa, EMI Music Finland. kestosuosikkeja nukketeatterissa kestosuosikki, tuttuakin tutumpi satu kolmesta karhusta ja Kultakutrista nähdään nyt uusittuna, vuorovaikutteisena esityksenä. Kolme karhua muuttaa uuteen taloon. Mökki on sisustettava viihtyisäksi ja siinä puuhassa saa yleisö auttaa karhuperhettä. Esityksen myötä kuljetaan synkässä metsässä, eksytään polulta ja jäädään jopa sadekuuron yllättämiksi. Tämä sydämellinen seikkailu sopii kaikenikäisille. Esitys pohjautuu Martti Haavion riimittelemään kansansatuun. Käsikirjoitus, ohjaus, nuket: Maija Baric. FLora Löytää ystävän Flora etsii unessa näkemäänsä ihanaa paikkaa ja löytää vielä enemmän ­ystävän. Lyyrisen kaunis, syvällinen satukirja on arvostetun ruotsalaiskuvittajan upea taidonnäyte, kaikenikäisten luonnonystävien lukuaarre. nukketeatteri Sampo, klaavuntie 11, helsinki. www.ntsampo.fi Floran talo, kristina Digman, karisto. iki-ihana pieni tuLitikkutyttö Joulun alla valmistuu herkkä ja ajatuksia herättävä Pieni tulitikkutyttö nukkesatuna. Eläytyminen köyhän, kylmissään olevan tytön tunteisiin ja unelmiin muistuttaa siitä, että ihmisarvo ei ole kiinni omaisuudesta tai asemasta. Pieneen tulitikkutyttöön tekee nuket nukketeatterin läänintaiteilija Hannu Räisä yhdessä putouslaisten kanssa. Esitykseen liittyy musiikkia ja lauluja, jotka säveltää Petri Keinonen ja sanoittaa Taina Sihvonen. Näytelmän ohjaa näyttelijä Liisa Peltonen. nappe seikkaiLee ensiLumessa Eräänä päivänä, kun pieni Nappe-koira menee ulos, maailma on muuttunut ihan ihmeelliseksi. Kaikkialla on kylmää ja valoista. On satanut ensilumi! Lumessa on ihanaa leikkiä... kunnes pihaan ryntää iso, vieras koira. Nappe pelästyy ja pinkoo pakoon minkä tassuistaan pääsee. Kun Nappe vihdoin pysähtyy, se huomaa olevansa oudossa paikassa. Kuinka sieltä löytää takaisin kotiin? Pieni tulitikkutyttö ­ h.C. andersen, ensi-ilta 15.11.2008 arX-talon keinusalissa ja kiertue. www.teatteriryhmaputous.net Linda Jennings, nappe ja ensilumi, karisto. Pilttipiiri syyskuu 2008 |
• kuva Mikael Ahlfors >> www.piltti.fi piLtin suosikkimakugaLLupin tuLokset Pilttipiirin nettisivuilla oli kesällä suosikkimakugallup, jonka voittajaksi selviytyi Piltti Lasagnette 96 äänellä. Toiseksi 1­3 v ruokien sarjassa tuli Piltti Karjalanpaisti, joka oli lempiruokaa 65 piiriläisen kodissa. Uusista isommille lapsille tarkoitetuista ISO Piltti -aterioista suosituimmat olivat Merimiespata ja Spagetti Bolognese, kumpikin tasan 70 äänellä. Pienempien lasten makusuosikeiksi nousivat mm. Piltti Spagettia ja jauhelihakastiketta, Piltti Mangoa ja jogurttia sekä Piltti Aurinkoinen. Paukkumaissi keikalla! Suosikkimakugallupin voittaja: Piltti Lasagnette! Lastensunnuntait tavastiaLLa Lasten sunnuntaisin Tavastian ovet avataan klo 14 ja konsertit alkavat klo 15, poikkeuksena Paukkumaissi. Viime keväänä konserttisarja myi loppuun lähes jokaisena kertana ja liput kannattaakin hankkia ennakkoon Tiketistä, www.tiketti.fi. Tavastia-klubi, urho kekkosen katu 4­6, 00100 helsinki, www.tavastiaklubi.fi LaSTEn SunnunTaIT SykSyLLÄ 2008: su 14.09. Paukkumaissi (ovet auki klo 12, konsertti klo 13) su 14.09. Paukkumaissi (ovet auki 15, konsertti klo 16) su 28.09. Pellekaija Pum su 19.10. Tohtori Orff & Herra Dalcroze su 02.11. Kengurumeininki su 16.11. Herra Heinämäen Lato-orkesteri su 23.11. Jytäjyrsijät niko ­ Lentäjän poika nyt myös kirjana Suomalainen kokoillan animaatioelokuva Niko ­ Lentäjän poika ilmestyy lokakuussa myös Gummeruksen kustantamana koko perheen kuvakirjana. Niko ­ Lentäjän poika kertoo poropoika Nikosta, joka uskoo isänsä olevan yksi Joulupukin Lentojoukkojen maailmankuuluista sankareista. Oikeasti Niko ei ole koskaan isäänsä tavannut. Nikon suurin haave on oppia lentämään ihailemansa isänsä lailla. Muut kotilaumassa eivät hyväksy Nikon haavetta, eivätkä toiset lapset edes usko hänen isänsä kuuluvan Lentojoukkoihin. Ainoa, joka tukee ja auttaa Nikoa on kömpelö liito-orava Julius, jolle Niko on aina ollut kuin oma poika. Kirja sopii koko perheelle ja se ilmestyy lokakuussa. niko ­ Lentäjän poika, Gummerrus. huom! Sivulle 22 on listattu vuoden 2007 ostetuimmat lastenruokapurkit. 4 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• 5 kysymystä: teksti stiina honkamaa | kuvitus terhi ekeBom Banaani Pese banaanitahra tuoreena kylmällä vedellä ja käsiastianpesuaineella. Esikäsittele nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Pese tekstiili entsyymipitoisella valkopesuaineella korkeimmassa hoito-ohjeen sallimassa pesulämpötilassa. Jos valkaiset, tee se tekstiilin hoito-ohjeen mukaan. Mustikka Mustikkatahra lähtee tuoreena kuumalla vedellä ja käsiastianpesuaineella. Vanhat marjatahrat voi esikäsitellä ennen pesua nestemäisellä pyykinpesuaineella. Pese lopuksi valkaisuainepitoisella pesuaineella hoito-ohjeen mukaan korkeimmassa lämpötilassa. Jos tuotteen hoito-ohje sallii kloorivalkaisun, tekstiilin voi valkaista kloorivalkaisuaineella. Veri Veritahra lähtee tuoreena kylmällä vedellä. Vanhaa tahraa kannattaa esikäsitellä tahranpoistoaineella tai nestemäisellä pyykinpesuaineella. Pese lopuksi entsyymipitoisella pesuaineella. Mikäli tahra ei lähde pois, voit kokeilla lämmintä oksaalihappoliuosta, (1 tl oksaalihappoa ja 1 dl haaleaa vettä). Käsittele tahrat liuoksella, anna vaikuttaa hetki ja huuhtele. Pese lopuksi hoito-ohjeen mukaan. kyytiä vaikeille tahroille! Pikkuvesselien kanssa tulee aina likapyykkiä. Jotkut tahrat tuntuvat kuitenkin jämähtävän toisia tiukemmin. Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku kertoo, miten perinteisesti hankalaksi koetut tahrat lähtevät. Purukumi Jäähdytä purukumi jääpalalla tai pakastimessa. Raaputa se sitten varovasti pois. Mikäli tahra ei lähde, käsittele esim. lakkabensiinillä ja nestemäisellä pyykinpesuaineella ja huuhtele. Pese hoito-ohjeen mukaan lopuksi. Ennen lakkabensiinin käyttöä kokeile huomaamattomaan paikkaan. ruohotahra Pese ruohotahra entsyymipitoisella valkopesuaineella. Tahran voi esikäsitellä nestemäisellä pyykinpesuaineella tai tahranpoistoaineella. Jos tahra ei lähtenyt pesussa pois, käsittele tahrakohta denaturoidulla spriillä (mm. Sinol), hiero päälle nestemäistä pyykinpesuainetta ja huuhtele vedellä. Pese tekstiili vielä entsyymipitoisella valkopesuaineella. Kokeile ennen denaturoidun spriin käyttöä huomaamattomaan kohtaan, että tekstiili kestää käsittelyn. Jos kloorivalkaisu on sallittu, voit valkaista tuotteen. Pilttipiiri syyskuu 2008 |
• teksti marjo hentunen | kuvat Lehtikuva ja atte Lakinnoro MArjojen maailmaan terveelliset marjat ovat suurta herkkua myös taaperoille. koska lapset saattavat vierastaa kirpeitä makuja, kannattaa makumatka aloittaa miedon makuisista marjoista, kuten mustikoista. Matka S uomen luonto on todellinen aar- kyysreaktioita mansikasta, harvat tavallisista metrearkku, sillä metsissämme kasvaa sämarjoista. 37 erilaista syötävää marjaa. ­ Poimituimpia ja satoisimpia Liika sokeri peittää aidot maut marjoja ovat puolukka, mustik- ­ Usein lapset aistivat puolukan tai pihlajanmarka, variksenmarja, lakka, vadelma, jan liian happamana, mutta yksilölliset erot ovat suuria; jotkut saattavat jopa tykätä pihlajanmarja sekä karpalo, tyrni ja kirpeistä mauista, kuten pihlajanjuolukka. Puutarhamarjoista suomarjakurpitsahyytelöstä. Marjojen malaiset syövät eniten mansikoi"toiSin KUin makua voi pehmentää sekoittata, vadelmia sekä musta-, puna- ja MoniLLe malla niitä vaikkapa jogurttiin, viivalkoviinimarjoja, kertoo ArktihedeLMiLLe, liin tai rahkaan. Aavistuksen voi liset Aromit ry:n toiminnanjohtaja hArvA sätä sokeriakin. Liika sokeri sen siSimo Moisio. LAPSi on jaan peittää marjojen aidot maut, Pienikin tepsuttelija kannattaa ALLerginen Moisio kertoo. ottaa mukaan metsäretkille tutusMArjoiLLe." tumaan luonnon antimiin. mielenkiintoiset ­ Marjastaminen on siinä iäsflavonoidit sä vielä sivuseikka, mutta pääasia on, että lapset saavat nauttia kesästä ja Kevyitä ja vähärasvaisia marjoja kannattaa popsia mielin määrin niin lapsen kuin aikuisenkin. mutustella eväitä. ­ Lukuisiin tuontihedelmiin verrattuna luontoisin kuin monille hedelmille, harvempi nonmarjat sisältävät tuplasti suojaravintoaineita lapsi on allerginen eli vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Marjoja on hyvä napostella mahdollisimman marjoille. ­ jotkut lapset vähän käsiteltyinä, jotta suojaravintoaineet eivät voivat saada yliherk- tuhoutuisi, toteaa Moisio. >> 6 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• Sinistä ja punaista K oska leikki-ikäinen saattaa irvistellä kirpeille mauille, kannattaa tutustuminen aloittaa lempeän makuisista marjoista, kuten mustikoista ja vadelmista. Monet lapset pitävät myös mustikkamaidosta. Pikkuihmistä houkuttelee marjojen pariin myös niiden värit; on sinistä, punaista ja oranssia. Esimerkiksi aamupuuro saattaa tuntua vähän tylsältä, mutta eriväriset marjat puuron joukossa antavat pirteää potkua päivään. Jo sylivauva voi maistella marjoja soseina. Pilttipiiri syyskuu 2008 |
• hieman kirpeämmät viinimarjat voivat olla haasteellisempia makututtavuuksia aivan pienimmille. Marjojen tärkeimmät flavonoidit ovat antosyaaneja ja flavonoleja. eniten antosyaaneja kätkeytyy tummansinisiin marjoihin, kuten mustikoihin, juolukoihin, variksenmarjoihin ja mustaviinimarjoihin. ellagitanniini estää haitallisten suolistobakteerien, esimerkiksi salmonellan sekä stafylokokki- ja kampylobakteerien kasvua. runsaimmin ellagitanniinia saa lakoista, vadelmista ja mesimarjoista. kuitua ja vitamiineja Kaiken muun hyvän ohella marjat sisältävät runsaasti ravintokuitua, erityisesti liukoista kuitua, joka tasoittaa pienenkin ihmisen verensokeria, voimistaa kylläisyyden tunnetta ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta. Liukenematon kuitu sen sijaan pehmentää ja lisää ulostemassaa ja ehkäisee usein taaperoitakin koettelevaa ummetusta. Lakka ja tyrnimarja ovat marjoistamme kuitupitoisimpia. Marjojen vitamiineista tärkein lienee C-vitamiini. varsinaisia C-vitamiinipommeja ovat tyrnimarja, lakka ja mustaherukka. C-vitamiinia tarvitaan lapsen kasvuun, haavojen paranemiseen, raudan imeytymiseen sekä luuston ja hampaiden kehittymiseen. Lisäksi se toimii antioksidanttina. erityisesti tyrnimarjan, mustaherukan ja lakan siemenöljyt sisältävät evitamiinia, joka suojaa elimistöä ja solukalvoja hapettumiselta. A-vitamiinin esiastetta karoteenia on muun muassa mustikassa. A-vitamiini on välttämätöntä solujen kasvulle ja erilaistumiselle sekä aistien ja luuston kehittymiselle. tutkijat ovat tällä hetkellä kovin kiinnostuneita marjojen fenolisista yhdisteistä, joita on eniten marjojen kuoriosissa. Paitsi, että ne antavat marjoille värin ja suojaavat niitä muun muassa tuhohyönteisiltä, niillä on lukuisia terveysvaikutuksia. elimistön toiminnassa syntyy joka hetki kudoksia vaurioittavia vapaita happiradikaaleja, mutta flavonoidit "iskevät takaisin" ja ehkäisevät näitä hapetusreaktioita. ne toimivat antioksidantteina ja ehkäisevät osaltaan muun muassa sydän- ja verisuonitautien syntyä. Itsepoimitut marjat maistuvat parhailta. Vanhan kansan V | viisauksia anha kansa on lääkinnyt marjoilla monia vaivoja. Moni muistaa sairasvuoteelta mummon vahvan makuisen mustaviinimarjamehun ja esimerkiksi karpalomehun voimaan on vannottu pitkään erityisesti Pohjois-Amerikan kansanlääkinnässä. Kun tehokkaat antibiootit tulivat markkinoille, karpalo unohdettiin hetkeksi. Tällä vuosituhannella, kun joistakin bakteereista on tullut entistä viekkaampia antibioottien vastustajia, on tämän syvänpunaisen marjan tehosta virtsatietulehdusten vastustajana kiinnostuttu jälleen. Virtsatietulehdus piinaa eniten alle vuoden ikäisiä vauvoja, mutta imeväisiän jälkeen se on pääasiassa naisten riesa. Liki 90 pro- senttia tulehduksista johtuu Escherichia coli -bakteerista. Nykytietämyksen mukaan karpalo estää näiden bakteerien kiinnittymistä virtsateiden limakalvolle. Myös puolukalla on virtsatietulehdusta torjuva vaikutus. Äkilliseen virtsatietulehdukseen tepsivät kuitenkin vain antibiootit. Pilttipiiri syyskuu 2008
• suurta ja pientä, arkea ja juhLaa. LapseLLe kaikki on uutta. tästä elämästä: kuva arto Wiikari Jännä, ihmeellinen luonto n ella on aina innoissaan, kun otetaan rinkka esiin. Jalat vispaavat, kun vastaan tulee koiria tai muita eläimiä. Jos koiria ei näy, keskitytään muihin pikkueläimiin. Katsellaan lintuja ja leppäkerttuja, joista Nella haluaa ottaa otteen. Äidin kädessä leppäkertut eivät ole niin mielenkiintoisia. Äidistä on hienoa, kuinka innostunut Nella on eläimistä ja luon- nosta, koska perhe liikkuu säännöllisesti metsässä ja luonnossa. Isä onkin maalaillut jo ensi syksylle suunnitelmia, että Nella pääsee mukaan hirvijahtiin rinkan selässä. Kaikenlaisia eläinten ääniä opetellaan jo, ja koiran ja sorsan äänet ovat jo hallussa. Hauskinta Nellasta on nyhtää ruohoa ja kukkia ja tutkia niitä ja paloitella sormin ja välillä maistaa. Pilttipiiri syyskuu 2008 | 9
• teksti minna von WeissenBerg | kuvat jorma marstio ja atte Lakinnoro mennään yhdessä lähimetsään pikkuretkelle. kuunnellaan tuulen suhinaa ja ihmetellään puolukanvarpuja - ja pienen pieniä muurahaisia. Metsässä on itä pienempi lapsi, sitä pienemmät retket. Lapsi tutustuu luontoon ensin omalla kotipihallaan. jo pienissä kivissä riittää tutkimista, lastentarhanopettaja Helena Rantanen kertoo. Lintulauta tai lintujen kylpyallas kotipihalla houkuttelee livertäjiä lähemmäs. hiekkakakkuja voi koristella pihapuun lehdillä. isä ja äiti voivat opastaa lasta myös käpylehmän tekoon. Pienelle lapselle kannattaa opettaa, että jokainen elämä on arvokas. Sisälle eksyneen ampiaisenkin voi viedä purkissa ulos. rantanen rohkaisee perheitä helppoon retkeilyyn ilman paineita. Aktiivisena Luonnonsuojeluliiton ympäristökasvatusvaliokunnan jäsenenä hän on ollut kehittämässä perheleireille ohjelmaa. - Pienimmäinen voi hyvin kontata ja isompi kerätä keppejä. Luontoretkellä ei tarvitse bongata "punarintasatakieliä". Se on aikuisten hommaa, rantanen nauraa. mukav m Leppoisasti - kaikessa rauhassa Kotipihalta pienen lapsen retki suuntautuu lähipuistoon. Kiire, kiukku ja iso marjaämpäri 10 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• Metsästä löytyy vaikka mitä mielenkiintoista. Eväshetki on kuitenkin aina retken kohokohtia. Lapsen kanssa metsäretkeLLe? · Mitä pienempi lapsi, sen helpompi retkikohde. Aloita retkeily omalta pihalta tai lähipuistosta, johon pääsee rattailla. · Unohda uuvuttava patikointi. Tunnissakin ehtii paljon. · Kantoliinassa kannat pienen lapsen mukavasti. Harjoittele ajoissa kuinka jaksat kantaa. · Tukeva kantorinkka sopii hieman pidemmille retkille. Usein isä kantaa ja äiti nostaa lapsen rinkkaan. · Istuinalustaksi käy vaikkapa muovipussin sisään taiteltu sanomalehti. · Pienet, kätevät eväät ovat retken kohokohta! · Saappaat ja peittävä vaatetus suojaavat hyönteisiltä ja naarmuilta. · Unohda kiire ja kiukku. Leppoisassa tunnelmassa syntyy mukavia luontomuistoja! avaa! kannattaa jättää kotiin. Mukavalle retkelle haluaa sitten lähteä toistekin. jo pienelle lapselle voi opettaa luonnon kunnioittamista. Metsässä ei kannata kovin paljon huudella, jotta linnunpoikaset eivät säikähdä. välillä voi istua puun juurelle hetkeksi ja olla hiiren hiljaa. - Metsässä voi kuunnella lehtien suhinaa ja tuulen puhinaa - tai lintujen laulua ja askelten rahinaa, rantanen tunnelmoi. jo puolitoistavuotias tykkää kävellä epätasaisessa maastossa. hän voi harjoitella tasapainoa puunjuurien ja pienten kumpareiden avulla. Lapsen voi antaa kiivetä aikuisen seurassa kiven päälle tai jopa puuhun. - Aikuinen ei voi varjella lasta kaikelta. Pieni naarmukin on oppimiskokemus, rantanen kertoo. jos retkikohdetta ei valitse jyrkänteen reunalta, ei aikuisenkaan tarvitse saada "hepulikohtausta" vähän väliä.turhat kiellot kannattaa unohtaa ja jättää tositilanteisiin. Mitä siitä vaikka syksyisissä lätäkköleikeissä kastuisi! jospa sallisimme lapsille kuraleikkien riemua ainakin ulkoilun päätteeksi. ihmetellään yhdessä Lapselle ei välttämättä tarvitse keksiä tekemistä, hän löytää kiinnostavaa tutkailtavaa luonnosta ihan itsekin. Luontokasvatus on tiedon lisäksi myös tunnetta. - ei aikuisen tarvitse tietää lintujen latinankielisiä nimiä. riittää, että ihmettelee yhdessä lapsen kanssa luonnon ihmeitä: auringonpaistetta ja tuulessa heiluvia puita, rantanen opastaa. jos intoa riittää, voi myöhemmin katsoa luontokirjasta, mikä tuo ilmestys mahtoikaan olla. jo 1-2-vuotias haluaa syödä mustikoita suoraan varvusta. Siksi aikuisen tulisi varmistaa, että pihapiirissä ei kasva myrkyllisiä marjapensaita. iloisenpunaiset kärpässienet pienikin lapsi hoksaa nopeasti. Lapselle on hyvä opettaa, että hän ei poimi sieniä - ellei aikuinen anna siihen lupaa. - Sientä voi ihailla muuten vain, se voi olla pienen muurahaisen koti, rantanen kertoo. >> Pilttipiiri syyskuu 2008 | 11
• koti löytyy kiven alta. he voivat myös tutkia viikkojen kuluessa miten käy, kun samma- Metsämörri on satuhahmo, joka puhuu leen alle piilotetaan banaaninkuori ja muoeläinten kieltä. hän auttaa lapsia ymmärtä- vipussi. mään, arvostamaan ja suojelemaan luontoa Lapset ymmärtävät luonnon arvon pasekä elämää, puheenjohtaja Eva-Maija remmin, kun kasvit ja eläimet inhimilliKuosmanen Metsämörriohjaajat ry:stä ker- sestään: "Missähän muurahaisen äiti mahtoo. taa olla?" Metsämörriretki tehdään Lapsista on mukava seuaina samaan paikkaan, tuttua rata millaista mörripaikal"vAAhtoreittiä. Pienimpien retket kesla on sateella ja eri vuodenSAMMUttiMen tävät tunnin verran, isommilla aikoina. talvella ihmetellään KoKoinen parisen tuntia. Kiirettä ei kanjäniksenjälkiä, keväällä hiiLAPSi KULKee nata pitää, jo matkalla tehdään renkorvia. näin lapset opMAtALALLA havaintoja. pivat tunnistamaan ja hahjA Löytää - vaahtosammuttimen komottamaan metsää. retkiMitä vAin." koinen lapsi kulkee matalalla paikasta tulee lapsille tärkeä ja löytää mitä vain. Keijukija sinne viedään omat vanvistä ja oravapuusta tulee laphemmatkin. selle tuttuja ja turvallisia maamerkkejä. Mörripaikalla on tarkat, näkymättömät oikea Metsämörri vierailee joka kevät rajat, jotka lapset tuntevat hyvin. näin vältyisompien lasten luona. Pienemmät voisivat tään turhilta kielloilta ja komennoilta. rajat tuovat myös turvaa. Leikeissä usein otusta vielä säikähtää. Lapset utelevat Mörriltä vaikkapa tämän aseiksi muuttuvat kepit laitetaan kotimatkan ystävästä Lohi-valtterista, joka tuntee kalat ajaksi talteen "asekaappiin". ja vesikasvit. eväshetki on retken kohokohta. Lapset ja tunturi-tiinan luo Mörri kuulem- oppivat jo varhain, että jokainen tuo omat ma matkustaa linnun selässä - ei lentoko- roskansa metsästä pois. Muuten Metsämörri neella! joutuu lakaisemaan metsää hännällään. Kouluiässä lapset jo tietävät, että Mörri - oma lapsenlapsetaitaakin olla satua. Mutta eihän se haittaa, nikin on huolissaan, metsässä on jo muutenkin niin mukavaa! että Mörrin häntä ei kulu, Kuosmamissähän muurahaisen nen nauraa. metsämörri on luonnon ja lasten kaveri äiti mahtaa olla? Metsämörrituokion kaikki tarvikkeet löytyvät metsästä. Lapset voivat tarkistaa kenen Metsämörrit Pohjolasta maailmalle M etsämörritoiminnan isä on ruotsalainen Gösta Frohm, joka halusi viedä luonnosta vieraantuneet kaupunkilaislapset ulos metsiin ja kallioille. Ensimmäinen Metsämörrikoulu perustettiin vuonna 1957. Suomalainen Metsämörri muutti 1980-luvulla ensin Kauniaisiin. Toimintaa on 1990luvulta lähtien kehittänyt edelleen Suomen Latu. Suomalaiset Metsämörrit toimivat pääosin päivähoidon piirissä. Metsänuppuset ovat alle 3-vuotiaita, Metsämyttyset taas 3-4-vuotiaita. Isommat, 5-8vuotiaat ovat Metsämörrejä. Ruotsalaisten tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että Mörriretkeily kannattaa. Lapset ymmärtävät nyt paremmin luonnon kiertokulkua ja arvoja. Suomessa on tällä hetkellä kuutisentuhatta koulutettua Metsämörriohjaajaa, joiden vetämillä retkillä on käynyt jo noin 70 000 lasta. - Olen ollut mukana touhussa alusta lähtien ja jäin heti koukkuun!, Eva-Maija kuosmanen Metsämörriohjaajat ry:stä kertoo. kuvassa vas. Liljamaria (Lilli), Jesper (Jesse), aada, ohjaaja Inkeri (Inkku), Julius ja edessä Ida. 1 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• "oLen metsänuppunen, iLoisesti LauLeLen..." P erhepäiväkoti Ruskapuskan portilla on pienten reppujen jono. Metsänuppuset ovat lähdössä Nuppusmetsään retkelle. Mutta ensin lauletaan! "Olen Metsänuppunen, iloisesti laulelen. Poimin marjan makoisan, metsässä on hauskaa...!" Liljamaria, 2, eli "Lilli Lapintiira" ottaa Ida "Isokäpylinnun" kädestä kiinni. Myös aada "ampuhaukka", Julius "Jouhisorsa", Jesper "Järripeippo" ja päiväkodin äiti Inkeri eli Inkku "Isokihu" Innanen järjestäytyvät. Pian 40 metrin huikea matka Nuppusmetsään alkaa! Mukana seuraa myös päiväkotikoira Ira. Ei haittaa, vaikka välillä vähän kompastellaan: metsässä tasapaino kehittyy. Puunjuurten yli, puolukanvarpujen läpi ja perillä ollaan! Valoisassa lehdossa lapset syövät ensin eväät. Repuista löytyy ruisleipää ja mehua - ei turhia roskia! - Pupu, Julius sanoo äkkiä. Nuppuset ovatkin nähneet retkillään monta pupua ja oravaa. Pian Lilli ojentaa kättään hämähäkkiä kohti. Sitä ei tarvitse pelätä; pienet ötökätkin ovat Metsänuppusten ystäviä. Missähän tutut muurahaiset ovat nyt? - Tuolla, Ida näyttää kannon alle. Välillä lapset kipuavat Inkerin syliin ja sitten halitaan. Samalla lauletaan "Jänis istuu maassa", Jesperin kepin tahtiin. Kepit ovatkin suosittuja, kuuluvathan ne Oksasten keppiperheeseen. Pian puun takaa kuuluu kumma ääni: Prrrrrrr! Se kuuluu Jesperin porakepistä. Kaatuneessa koivunrungossa on muitakin porausjälkiä. Lienevätkö tikan tai toukan tekemiä? - Heppa, Jesper huudahtaa ja kiipeää rungolle keinumaan. Äkkiä Inkku huomaa korkealla puussa linnunpesän ja alkaa laulaa: "Koivun oksaan korkealle, teki peippo pesän." - Tiriteijaa, Lilli jatkaa ja maistaa puolukan kukkaa. Tunti vierähtää nopeasti ja pienet reppuselät marssivat Ruskapuskaa kohti. Retkeilyn jälkeen päiväunet maistuvat: - Ira rakas. Iran viereen nukkumaan, Lilli sanoo ja taputtaa koiraa hellästi. Pilttipiiri syyskuu 2008 | 1
• teksti eLse turunen | kuvitus janne harju Kotipesästä päiväkotiin päivähoidon aloittaminen sujuu jouhevammin, jos lasta valmistaa uuteen tilanteeseen hyvissä ajoin ja varaa aikaa hoitopaikkaan tutustumiseen. kukin lapsi reagoi tyylillään, ja joillekin sopeutuminen voi olla aluksi rankkaa. 14 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• k un lapsi aloittaa päiväkodissa, hän kohtaa joukon tuntemattomia ihmisiä vieraassa ympäristössä. Pikkuinen joutuu omaksumaan uusia asioita ja törmää sosiaalisiin tilanteisiin. onneksi kaiken ei kuitenkaan tarvitse tapahtua kertarysäyksellä, tilannetta kun voi pohjustaa monin tavoin. Lapsen kanssa voi esimerkiksi lukea päivähoidosta kertovia kirjoja. ­ tulevan hoitopaikan ohi kuljettaessa vanhempi voi jutella, että siellä ne lapset ovat nyt leikkimässä, kun heidän isänsä ja äitinsä ovat töissä. näyttääpä heillä olevan mukavaa, neuvoo lastenhoitaja Jaana Saarinen ryhmäperhepäiväkoti Pikkuhillasta helsingistä. Kotona voi ennalta rytmittää päivää kuten päiväkodissa: aamupalaa ja -leikkejä seuraa ulkoilu, jonka jälkeen usein lorutuokio, lounas ja päiväunet. iltapäivällä taas leikitään, syödään välipalaa ja lopuksi ulkoillaan. Saarinen painottaa, että lapsen olisi tärkeää saada tavata muita lapsia ennen hoitoon tuloa. ­ olisi myös hienoa, jos lapsi voisi käydä leikkimässä päiväkodin pihalla jo ennen tutustumisjaksoa. näin pihasta tulisi lapselle tuttu paikka tehdä hiekkakakkuja tai huristella pikku mopolla. ahdistaa K Ero vanhemmista iintymys- ja vuorovaikutussuhde vanhempiin on lapsen elämässä rakkauskokemuksena erittäin tärkeä. Psykologi Outi Salo Tuusulan terveyskeskuksesta korostaakin, että mitä turvallisempi lapsen ensimmäinen kiintymyssuhde on, sitä turvallisemmin lapsi vähin erin myös itsenäistyy. Eroahdistuksesta puhutaan kun ero vanhemmista on lapselle erityisen vaikeaa. ­ Lapsi alkaa paremmin tiedostaa eronsa vanhemmistaan, kun itsenäistyminen vauhdittuu noin 1,5­2-vuotiaana. Jos äiti tai isä katoaa näköpiiristä, lapsi protestoi voimakkaasti. Tässä vaiheessa hoitoon jääminen ja usein nukkumaanmenokin voi olla erityisen hankalaa, Salo kertoo. Joskus lapsi on kuitenkin jätettävä hoitoon, vaikka eroahdistus olisi pahimmillaan. Silloin on hyvä antaa uuden vuorovaikutussuhteen syntymiselle aikaa ja olisi hyvä, jos lasta hoitaisi sama hoitaja. Koska lapsi usein kiinnittyy ensin voimakkaasti äitiin, isä voi Salon mukaan toimia tärkeänä siltana luottamuksen rakentamisessa vieraaseen hoitajaan. Lapsi voi oireilla suurta muutosta esimerkiksi taantumalla ja unipulmilla. Lapsi voi olla päivähoitopäivän jälkeen väsynyt, pettynyt ja vihainen. ­ Tällöin on tärkeää, että vanhempi ymmärtää lapsen käyttäytymisen johtuvan tämän oman pahan mielen purkamisesta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö lapsi välittäisi vanhemmistaan vaan juuri päinvastoin. Aikuisen on hyvä puhua lapsen ikävästä ääneen, osoittaa hänelle ymmärrystä ja antaa lapselle syliä, läheisyyttä ja aikaa. Lapsen torumisen tai reippausvaatimusten tielle ei kannata lähteä, Salo varoittaa. aikaa tutustumiskäynneille Kun päivähoito alkaa, vanhemman kannattaa varata aikaa tutustua hoitopaikkaan yhdessä lapsensa kanssa.totuttelemisaika on sidoksissa lapsen luonteeseen ja kehitysvaiheeseen.yleensä viikko, pari riittää. ­ hoidon alkupäivinä äidin tai isän on hyvä olla lapsen mukana. Myöhemmin lapsi kannattaa jättää hoitoon yksin koettelemaan siipiään ja pidentää hoitoaikaa pikkuhiljaa, Saarinen opastaa. oma tuttu unilelu on tärkeä kaveri päiväunilla. äidin tai isän tuoksuinen vaate tai huivi tuo lohtua. hoitajille voi kertoa lapselle mieluisan unilaulun. Myös vanhempien kuvista on suuri apu, jos ikävä iskee kesken päivän. ­ on lapsia, jotka eivät sure pariin ensimmäiseen hoitoviikkoon. Mutta kun lapsi lopulta mieltää, "oveLLe ei SAiSi jäädä itKeMään, SiLLä SiLLoin LAPSi voi LUULLA, että hoitoPAiKASSA on jotAin viKAA." että ero on jokapäiväistä, hän kaipaa kotia ja surutyö alkaa. joskus se kestää viikon, joskus jopa kuukauden, Saarinen kertoo. hyvästele reippaasti Lapsi kannattaa aina hyvästellä kunnolla. iloinen hei-hei suukkojen kera on paras tapa, liian pitkät hyvästit usein vaikeuttavat lähtöä. ovelle ei saisi jäädä itkemään, sillä silloin lapsi voi luulla, että hoitopaikassa on jotain vikaa. Psykologi Outi Salo tuusulan neuvolasta painottaakin, että vanhempien luotta- mus hoitajiin sekä tasapainoinen suhtautuminen päivähoidon aloittamiseen heijastuu lapseen ja tukee tämän sopeutumista. jos taas vanhempi livahtaa ulos huomaamatta, lapselle voi tulla pelko, että vanhempi häviää aina kun hänellä silmä välttää. Lapselle kannattaa kertoa, että isä tai äiti tulee häntä hakemaan. Salo kuitenkin muistuttaa, ettei 1­2-vuotias vielä ymmärrä ajankulua vaan elää tässä ja nyt. ikävä ehtii iskeä päivänmittaan. ­ 1­2-vuotiailla kyky mielikuvien varassa tapahtuvaan, turvaa tuottavaan vanhempien muisteluun kehittyy vähitellen ja yli 3vuotias kykenee jo paremmin palauttamaan vanhemmat mieleensä, puhumaan ikävästään ja ymmärtämään myös ajallisesti päivähoitopäivän kulkua. Salon mukaan on tärkeää, että hoitaja hyväksyy lapsen ikäväkokemuksen, sanoittaa sen lapselle ja lohduttaa tätä, eikä vain ohita sitä pikaisesti "illalla isä tulee hakemaan" -lausahduksella. Pilttipiiri syyskuu 2008 | 1
• 16 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• teksti stiina honkamaa | kuvat sony Bmg pienokaiset kulkevat keikkamatkoilla sujuvasti mukana suositun pmmp-yhtyeen mira Luoti, 30 ja paula vesala, 26 ovat aktiivisia äitejä, joilla on molemmilla pienet pojat. muusikon ammatista ei oikein malta pitää äitiyslomaa, mutta toisaalta työ antaa myös mahdollisuuden viettää lasten kanssa keskimääräistä enemmän aikaa. PM MP k aikki sanoivat raskausaikana, että ota nyt omaa aikaa, kun on vielä mahdollisuus, Paula kertoo. työ on kuitenkin kaksikolle intohimo. viimeinen PMMP:n keikka ennen tyttöjen äitiyslomia pidettiin elokuun lopulla 2007.tämän jälkeen molemmat keikkailivat kuitenkin vielä muissa kokoonpanoissa. ­ jos vain voimia riittää, voi hyvin jatkaa hommia. tämä on sellaista työtä, josta ei oikein osaa olla lomalla. on hyvä laulaa raskausaikanakin mahdollisimman pitkään, se pitää äänen kunnossa, Paula sanoo. Bändin pojat suhtautuivat laulajien raskauteen positiivisesti ja auttavaisesti. esiintymisvaatteiden ja muun rekvisiitan kuljettaminenkaan ei ollut ongelma. ­ Meillä on aina laivankokoiset matkalaukut mukana keikkareissuilla, ja pojat auttoivat aina kantamisessa, Mira kehuu bändiläisiään. Miran poika on nyt 8 kk ja Paulan 4 kk. Molemmat sanovat, ettei heidän työnsä sinällään ole muuttunut lasten syntymän myötä. Pikkuiset ovat kulkeneet luontevasti mukana keikkareissuilla, ja molemmilla on turvaistuimet keikkabussissa. Kun tytöt ovat lavalla, joko isä tai joku muu hoitaja pitää pikkuisista huolen. Lapsia ei kuitenkaan koskaan oteta meluisan lavan taakse. Sama koskee bänditreenejä. onko äitiys muuttanut? Mira ja Paula ovat sitä mieltä, ettei äitiys sinänsä ole muuttanut heitä tai heidän työntekoaan kovinkaan paljon. ­ olemme vain onnekkaita, että saamme viettää niin paljon aikaa lastemme kanssa, Mira kertoo. ­ ja äitiys lisää työkykyä. Se on positiivinen lisä elämään, Paula lisää. esiintyvät taiteilijat joutuvat kuitenkin usein arvostelun kohteeksi ja kokevat ulkonäköpaineita. Suhtautuminen tähän on lapsen saannin myötä muuttunut, ja ulkonäköasioista on tullut toisarvoisia. Arvojärjestys elämässä on muutenkin hieman päivittynyt uudelleen. ­ ensimmäisenä tulee lapsi, sitten työ ja vasta kolmantena oma itse, Paula kertoo. Keikkailu on kuitenkin raskasta työtä, varsinkin kun kyseessä on PMMP:n energinen lavashow. Fyysisestä kunnosta on siis pidettävä huolta. Mira ja Paula laskevatkin myös liikunnan harrastamisen osaksi työtään. Pitää urheilla, jotta jaksaa keikkailla. ­ Synnytyksen jälkeen lämmittely ja palautuminen on entistä olennaisempaa, Paula korostaa. ­ Mikään ei kuitenkaan missään vaiheessa ole estänyt laulamista. olin jo kolme viikkoa synnytyksen jälkeen konsertissa laulamassa, Mira kertoo. >> Pilttipiiri syyskuu 2008 | 1
• "MeiLLä on KeiKKArAideriSSA MUUn MUASSA KUUSi PiLttiä jA MAitorAhKAA." piltti tuttu vuosien takaa Piltti on Miralle ja Paulalle tuttu tuote vuosien takaa. tytöt syövät sitä myös itse eväänä. ­ Meillä on keikkaraiderissa muun muassa kuusi Pilttiä ja maitorahkaa, Mira naurahtaa. Keikkaraideri tarkoittaa listaa esimerkiksi ruoista ja juomista, joita artisti haluaa takahuoneeseen. Paula korostaa, että hänelle merkitsee paljon se, että Piltti on valmistettu Suomessa. ­ Minulla on kaksi pikkuveljeä, joille olen pilttejä syötellyt. äiti suosi vihannesja marjapilttejä, ja mustikan kanssa sai aina olla tarkkana vilkkaiden veljien kanssa. erityisesti mieleen on jäänyt se pieni Suomen lippu ja sitten velli- tai puuropakkaus, jossa oli pyöreä, iloinen vauvannaama. Sitä ei taida enää kaupan hyllyltä löytyäkään, Paula muistelee. Pikkuveljien syöttelyn lomassa Paula tuli itsekin maistaneeksi Pilttejä ja ihastui heti. hänen oma suosikkimakunsa on Kuningatar, Miran taas Mango. Pilteissä on kotimaisuuden ja hyvän maun lisäksi myös muitakin etuja. ­ Piltit säilyvät hyvin, ja niitä on kätevä kuljettaa mukana. en ole itse mikään makean ystävä, enkä tykkää esimerkiksi täytekakuista tai muusta äkkimakeasta, Mira kertoo. Paulakin ihmettelee, miksi niin moniin elintarvikkeisiin lisätään liikaa sokeria. Piltit ovat tässä poikkeus ja myös siksi Paulan suosiossa. ­ tykkäsin pienenä ja tykkään edelleen puolukoista, pihlajanmarjoista ja viinimarjoista ja tällaisista mauista. inhosin ja inhoan edelleen täytekakkuja ja etenkin kermavaahtoa. Minulla oli Piltit eväänä vielä lukiossakin ja nyt sitten keikkamatkoilla, hän kertoo. ­ Meillä oli kotiäiti joka teki itse kaiken omin käsin, mutta leivonnassa käytettiin Pilttiä. harrastin myös telinevoimistelua, ja sinne tuli aina evääksi Pilttiä ja karjalanpiirakoita, Mira puolestaan muistelee. nyt Mira itsekin valmistaa paljon ruokaa omalle pienokaiselleen, mutta Piltti toimii hyvin etenkin keikkamatkoilla hyvän säilyvyytensä vuoksi. niitä voi käyttää tarpeen mukaan. ­ vähän niin kuin vertaisi kestovaippoja kertakäyttöisiin, onhan se keikkamatkoilla paljon helpompaa. Pilttejä on silloin helpompi soveltaa, Mira sanoo. ­ ne hienojakoiset Piltin puurot ovat myös hyviä.toisaalta tykkään kyllä siitä kolmen minuutin projektista, kun keittää puuroa, mutta poika kyllä tykkää näistä Piltin puuroista. Miran pojan muut suosikit ovat pehmeät kasvis- ja hedelmäsoseet. Paulan poika on vielä rintaruokinnassa, joten hänen suosikkimakujaan vielä odotellaan. Ahkeraa levytystä ja yhteistyö P Piltin kanssa MMP äänitti Miran ja Paulan raskausaikana lastenlevyn Puuhevonen. Levyllä olevia lastenlauluja oli soitettu jo aiemmin keikoilla. ­ Tuli sellainen fiilis, että ovatko vanhat lastenlaulut häviämässä. Vanhemmat kuulijat saattoivat muistaa jotain lauluja, mutta nuoremmat eivät, Mira sanoo. Tulevaisuuskin pitää tytöt kiireisenä. Syksyllä ilmestyy PMMP kirja ja DVD. Myös uuden levyn nauhoitukset aloitetaan. Levy on aikuisten musiikkia ja ilmestyy keväällä. Nyt PMMP on levyttänyt Pilttipiiriläisille Aatsipoppaa-lastenlaulun, jonka voit kuunnella nettiosoitteesta www.piltti.fi. Kappaletta ei ole saatavilla mistään muualta. Palkkioksi laulusta Mira ja Paula saavat vuoden Piltit. Pilttejä nautitaan siis jatkossakin. 1 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• teksti Liisa joensuu | kuva atte Lakinnoro Lapsen f lunssa n uhakuumeviruksia on satoja. niin kotoa kuin apteekista. SuolaliuostippoLeikki-iässä lapsi voi sairastaa vii- ja voi antaa rajoituksetta kaiken ikäisille. ne destä kymmeneen flunssaa vuo- notkistavat paksua räkää ja vähentävät tukdessa. koisuutta. ­ nuhasta ja yskästä selviää harvoin ­ nenän limakalvoja supistavia nenätipalle viikossa. oireiden tavallinen kesto on poja tai -suihkeita kuten nasolin ja otripari kolme viikkoa, jopa kuukausi, kertoo vin voi tarvittaessa antaa yli kolmen kuulastentautien erikoislääkäri Pentti Ukko- kauden ikäisille lapsille muutaman tunnin nen Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikku- välein, enintään viiden vuorokauden aikana. jätistä. illalla ja yöllä annetut tipat tai Pentti Ukkosen mukaan lääsuihkeet helpottavat nukkumis"joS LAPSi käriin lähtemistä kannattaa alta. Pikkulasten tukkoista nenää jUo, LeiKKii kaa ajatella, jos esimerkiksi alle voi avata myös apteekista saatavilla imulaitteilla, mutta ei liian puolen vuoden ikäisen vauvan jA nUKKUU, innokkaasti! imeminen vähenee selvästi tai häneLLä ei isomman lapsen leikit ja yöoLe vAKAvAA unet häiriintyvät pahasti useaSAirAUttA." yskä paranee yskimällä na vuorokautena. tavallista flunssaan liittyvää ysjopa yli 38 asteen kuumetkää ei Pentti Ukkosen mukaan ta voidaan yleensä seurata kotona kolmes- tarvitse yrittää hoitaa, jos lapsen yleisvointi ta neljään vuorokautta, jos lapsen yleisvointi on melko hyvä. ­ Kurkunpäätulehduksessa haukkuvaan on kohtuullinen eli lapsi juo, leikkii ja nukkuu. Kuumelääkkeitä voidaan käyttää oh- yskään liittyy sisään hengityksen vaikeus.tähän auttaa lapsen pystyyn tai syliin nostajeiden mukaan. ­ Alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi minen ja viileän ilman hengittäminen, esion sen sijaan syytä tuoda lääkäriin jo vuo- merkiksi ikkunassa tai parvekkeella. höyryrokauden kestäneen yli 38 asteen kuumei- hengitys kylpyhuoneessa voi myös helpotlun jälkeen, eikä kuumelääkkeitä tule käyt- taa hengitystä. tää ennen kuin lapsi on tutkittu. jos yskä on lievää ja se on alkanut kenties flunssan jälkeen, sitä voidaan Ukkosen suolaliuostippoja mukaan seurata jopa kuukauden ajan ilman tukkoisuuteen tutkimuksia. Kun lapsi on kovin tukkoinen ja hengittävanhoista kotikonsteista kuten mustaheminen nenän kautta vaivalloista, apua löytyy rukkamehusta ei ainakaan ole haittaa, sil- nuhainen ja yskäinen lapsi herättää helposti huolta, mutta flunssa paranee useimmiten itsestään. Lapsen yleistilaa ja kuumetta kannattaa kuitenkin tarkkailla. hoituu pitkälti kotikonstein lä nesteen nauttimisesta on hyötyä etenkin kuumeiselle lapselle. C-vitamiinin vaikutuksesta flunssan oireisiin ei Pentti Ukkosen mukaan ole yksiselitteistä näyttöä. Mutta mistä tietää, kuinka sairas lapsi oikeastaan on? ­ jos lapsi juo, leikkii ja nukkuu, hänellä ei ole vakavaa sairautta. Flunssaiselle lapselle on annettava aikaa toipua rauhassa, joten hänen kannattaa olla joitakin päiviä poissa päiväkodista ja jättää urheiluharrastukset. näin saatetaan välttää osa jälkitaudeista. jälkitaudit, kuten korvatulehdus, hengityksen ahtaus tai keuhkokuume, lisäävät sairastelun taakkaa, Pentti Ukkonen muistuttaa. kun Lääke ei maistu J oskus flunssan hoidoksi tarvitaan antibiootteja. Jotta lääkkeen antamisesta ei aiheutuisi turhia taisteluita, se kannattaa sekoittaa johonkin maistuvampaan. ­ Pikkulasten antibiootit määrätään yleensä liuoksena, joka annetaan ruiskulla suoraan suuhun. Jos lääke ei maistu sellaisenaan, annoksen sekoittaminen pieneen määrään ruokaa tai juomaa voi helpottaa. Joskus lääke joudutaan vaihtamaan makueron vuoksi toiseksi, Pentti Ukkonen kertoo. Pilttipiiri syyskuu 2008 | 19
• kokataan kotona teksti ja ohjeet heLi kuusipaLo | kuvat tommi tuomi Syksyllä juureksia, marjoja ja hedelmiä uuniomenat tyrnisoseen kanssa ovat vaivaton ja maukas jälkiruoka vaikka koko perheelle. Lasten syksyisessä sunnuntaiateriassa on maa-artisokalla maustettua perunasosetta ja broilerin fileitä kasvisten kera. ohjeet ovat neljälle ja soveltuvat yli 1-vuotiaille, soseutettuina myös nuoremmille. 0 | Pilttipiiri syyskuu 2008
• rosmariiniBroiLeri 4 nahatonta broilerin rintafilettä öljyä pannulla 3 oksaa tuoretta rosmariinia (tai 1 rkl kuivattua) 2 valkosipulin kynttä Laita kuumalle pannulle vähän öljyä. Lisää pannulle yrtit sekä kuoritut ja halkaistut valkosipulinkynnet. Paista broilerinfileitä molemmin puolin noin 7 minuutin ajan kunnes lihaa on muuttunut valkoiseksi. Nosta fileet jäähtymään lautaselle. Leikkaa liha viipaleiksi. haudutetut kasvikset 1 2 1 15 cm munakoiso porkkanaa kesäkurpitsa pala purjoa sillä nykylajikkeet eivät ole kitkeriä. Jos VINKKI! Broilerin haluat poistaa mus- ja kasvisten maustan kuoren, se on- teena kannattaa nistuu helposti kyp- kokeilla Piltin säksi paistuneesta uusia puolukkamunakoisosta. ja karpalopohjaisia Kun kasviskiekot soseita. ovat uunissa, hauduta kuoritut ja pilkotut porkkanat ja purjo teflonpannussa. Lisää lopuksi yrtit ja siirappi ja sekoita hyvin. Voit tarjota kasvikset erikseen tai kuumentaa lopuksi samalla pannulla broileriviipaleiden kanssa. maa-artisokkaa ja perunaa soseena 400 g perunoita (6 keskikokoista perunaa) 2 kpl maa-artisokkaa 1 rkl margariinia 1­1,5 dl kuumaa rasvatonta maitoa Kuori perunat ja maa-artisokat, ja laita ne kiehumaan veteen. Valuta mukulat ja soseuta kuumana. Lisää margariini ja kuuma maito. Vatkaa seos kuohkeaksi. Mausteeksi: 2 tl timjamia ja/tai lipstikkaa 1 rkl vaaleaa siirappia Leikkaa munakoiso ja kesäkurpitsa noin sentin paksuisiksi kiekoiksi ja laita ne uunipellille leivinpaperin päälle. Paista kiekkoja 180-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Toisin kuin vanhoissa ohjeissa neuvotaan, munakoiso ei tarvitse suolauskäsittelyä, >> www.piltti.fi uuniomenat tyrnisoseen kera 4 omenaa 1 rkl siirappia 1 tölkki tyrni-omenasosetta Poista omenoista siemenkodat omenaporalla. Huuhtaise uunivuokaa kylmällä vedellä ja laita omenat vuokaan. Valuta omenoiden päälle vähän siirappia. Paista omenat kypsiksi 200-asteisessa uunissa noin 10 minuutin ajan. Nosta omenat tarjolle jälkiruokalautaselle ja lusikoi tyrnisosetta kastikkeeksi. parhaat reseptit Piltin verkkosivuilta löydät kymmenittäin lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. käy tutustumassa osoitteessa www.piltti.fi/index/ syomaan/reseptit Pilttipiiri syyskuu 2008 | 1 VINKKI! Tyrni-omenasose on Piltin uutuus, kauniin värinen ja hyvän makuinen vitamiinipommi, joka on sellaisenaankin helppo ruoka.
• Piltin parhaat palat: uudet pohjoisen marjat -soseet makutestissä ­ voittajaksi seLviytyi ToP 10 vuoden 2007 ostetuimmat tuotteet Lastenruokapurkkien piLtti tyrniä ja omenaa iltin uudet Pohjoisen Marjat -soseet asetettiin tuoreeltaan tiukan ja asiantuntevan raadin arvioitavaksi. Sokkotestinä toteutetun makutestin kolmen uutuussoseen välillä voitti niukasti Piltti Tyrniä ja ome- purkit aLkaen 4 kk 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Piltti Päärynää Piltti aurinkoinen Piltti kuningatarsose Bona Persikkaa Piltti Mangosose Semper Mangoa soseena Piltti Persikka-banaani Bona Luumua Bona Päärynää ja mangoa Semper Omenaa ja päärynää sose P naa ennen toiseksi tullutta Piltti Puolukkaa ja päärynää -sosetta. Raatilaiset arvioivat ja pisteyttivät uutuudet yhdessä vanhempiensa kanssa maun, rakenteen ja ulkonäön perusteella. purkit aLkaen 5­7 kk 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Piltti kasvis-kinkkuherkku Piltti Perunaa ja lihaa Piltti kasvis-broilerisose Piltti Kasvis-naudanlihasose Muksu Päärynäjogurttisose Piltti Kasviksia ja porsaanlihaa Bona Riisiä ja broileria Piltti Vadelmaa, mustikkaa ja jogurttia Bona Pikkufarmarin herkku Muksu Persikkajogurttisose "Jihaa, ihan naurattaa!", huudahti reipas aleksi (14 kk) Piltti Tyrniä ja omenaa -soseen mausta. Maku "hmmm. Ihanan raikas, makea ja herkullinen, tuumi Isabellaneiti (5 kk) lempisoseestaan Tyrniä ja omenaa." "Ensimaku on pikkuisen kirpeä!", Maisa (8 kk) arvioi Piltti karpaloa ja omenaa -sosetta. aleksi 5 5 5­ Isabella 5 4 3 "hih, hyvää! Tätä olisi syönyt enemmänkin", totesi Vilho (9 kk) Puolukkaa ja päärynää -uutuusmausta. Maisa 5 5 4½ Vilho 4­ 4+ 4­ purkit aLkaen 8 kk 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Piltti Spagettia ja jauhelihakastiketta Piltti Peruna-lihamuhennos Bona Makaroneja ja jauhelihakastiketta Piltti Vihanneksia ja naudanlihaa Piltti Kasvis-kinkkukiusaus Bona Sadonkorjuupata Piltti Kasviksia ja broileria Piltti Kasvis-kalkkunapata Bona Vihannes-broileripata Bona Perunaa ja lohta yrttikastikkeessa Piltti Tyrniä ja omenaa Piltti Puolukkaa ja päärynää Piltti Karpaloa ja omenaa Lasten kommentit perustuvat vanhempien tulkintaan lasten ilmeistä ja eleistä. iso piLtti viLLinLännen pata ­ suoraan stetsonista! V uoden alussa kauppoihin saapuneet Iso Piltti -lastenruoat ovat löytäneet paljon taaperoikäisiä ystäviä. Nyt valikoima laajenee uudella, jännittävällä tulokkaalla, Iso Piltti Villinlännen padalla. Iso Piltti ei ole sosetta, vaan pieneen suuhun sopivaksi mitoitettua, oikeaa ruokaa. Se on helppo ja nopeasti valmistuva ateria, joka on usein eineksiä terveellisempi vaihtoehto 1,5­3-vuotiaille tenaville. Iso Piltti -perheen uusin jäsen, Villinlännen pata on jännittävä sekoitus maissia, riisiä ja lihaa, joita on maustettu Villinlännen tyyliin vähän voimakkaammin. Pikkuisen suuta ei kuitenkaan Villinlännen pataa syödessä ala polttaa, sillä makua on pehmennetty herkkään suuhun sopivaksi muun muassa maitorahkan avulla. Lähde: Nielsen tilastot 2007, myynti kiloissa, koko Suomi purkit 1­3 v. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Piltti kasviksia ja karjalanpaistia Piltti Lasagnette Piltti kasviksia ja palapaistia Piltti Kasviksia ja stroganoffia Bona Juureksia ja karjalanpaistia Piltti Farmarin peruna-broileripata Piltti Kasvis-jauheliharisotto Bona Italianpata Bona Kalastajan pata Piltti Itämainen broileri-risotto | Pilttipiiri syyskuu 2008
• makuja maaiLmaLta osa 3 Lastenruokia amerikan maLLiin ravitsemustottumukset ja -ohjeet vaihtelevat eri kulttuureissa, mutta kaikkialla maailmassa pienille lapsille tarjotaan paikallisesti sopivimpina pidettyjä ruokia. R apakon takana Amerikassa kaikki on suurta, liikalihavuus yleistä ja toisaalta monien elämää hallitsee totaalinen fitness-elämäntapa superterveellisine ravintoineen. Miten tässä vastakohtaisuuksien maassa ruokitaan pieniä lapsia? Marko Manninen asui Amerikassa Washingtonissa perheensä kanssa vuosina 2000­2005. Mukana olivat myös lapset alisa 2,5 ja Milka 5. Alisa oli muutettaessa rattaissa ja juuri pääsemässä vaipoista eroon. Lapset olivat jo Washingtoniin muutettaessa molemmat totutettuja täysruokaan, mutta Manninen on kuitenkin hyvä tietolähde kertomaan Amerikan tavoista. Keskimäärin kiinteää ruokaa aletaan Amerikassa syöttää samoihin aikoihin kuin Suomessakin eli 4­6 kuukauden iässä. Amerikassa on kuitenkin silmiinpistävän paljon tarjolla puolivalmista ruokaa. Amerikkalaiset lapset syövät valmisruokia enemmän kuin meillä Suomessa. Mannisen perhe totutti lapsensa jo ennen Amerikkaan muuttoa kiinteään ruokaan tekemällä itse porkkana-perunaso- kuva Ariel Skell ey/CORBIS/SK OY yhdysvaltojen itsenäisyyspäivänä 4.7. syödään muun muassa vesimeloneita. seita. Mannisen lasten erityistä herkkua oli mangosose. Tässä eivät amerikkalaiset lapset suomalaisesta juuri eroa, vaan sose on heidänkin herkkuaan. Soseiden lisäksi ensimmäinen ruoka Amerikassa on usein vihreitä papuja, herneitä ja porkkanoita ­ ja myös riisimuroja. Selkeä ero on kuitenkin siinä, että useimmat amerikkalaiset ostavat vauvanruoan kaupasta, vain harvat valmistavat sitä itse. Amerikan malliin sopii, että vauvanruokaakin on tarjolla jos jonkinmoista sorttia ja milloin tahansa. Makuja on niin paljon, että joka vauvalle löytyy sopiva. Vauvanruo- kaa saa 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Manninen kertoo, että monien ketjujen marketit ovat kiinni vain sunnuntain ja maanantain välisenä yönä siivouksen vuoksi, muuten aina auki. Ketjujen tarjonta on hyvin runsasta. Lisäksi jokaisessa elintarvikekaupassa on vauvanruokaa sekä vaippoja. Manninen muistelee Alisan pitäneen 3­ 4-vuotiaana graavilohesta, jota pidettiin silloin Amerikassa hyvin outona. Lasten maku on kuitenkin vaihtuva, ja nykyisin tyttö ei voi edes sietää kalaa. Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.piltti.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin osoitteessa www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. Pilttipiiri syyskuu 2008 |
• KOKO PERHEEN MARJARETKI Pohjoisen marjoista saa kuituja, vitamiineja ja virkeyttä pitkin vuotta. Piltti poimi luonnon parhaat antimet ja teki niistä kolme uutta raikasta sosetta, kaikki Suomessa valmistettuja. Kuvaa marjaretki ­ voit voittaa! Vie sinäkin lapsesi marjaretkelle nauttimaan reippaasta liikunnasta ja luonnon antimista. Nappaa retkestä kuva ja lähetä meille. Voit voittaa kätevän kamerakännykän tai lapsellesi veden- ja tuulenpitävän Reimatec-haalarin. Katso ohjeet www.pilttimarjaretki.fi. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN PUOLELLA VUODESTA 1952