• LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE S Y Y S K U U 2 0 1 0 > PILTTIPIIRI.FI Kannusta luovuuteen! {16} Piirroshahmot Tatu ja Patu luovuuden lähteillä Soitetaanko klassista? {14} Musiikki kehittää lapsen tarkkaavaisuutta ja auttaa tunteiden ilmaisussa SUUHUN SOPIVAA? Allergiaperheessä ruokailut vaativat suunnittelua {10} VIISI KYSYMYSTÄ UHMAIÄSTÄ {5} RUOKATOTTUMUKSET ENNEN JA NYT {6} LAPSEN KIPUA PITÄÄ HOITAA {23} RESEPTEJÄ ALLERGISILLE {24} PILTTI TUKEE PERHEITÄ {26}
• Sisältö NRO 3 | SYYSKUU 2010 palstat 03 04 05 09 24 26 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat 10 ravitsemus 06 14 06 Ruokatottumukset ennen ja nyt Pilttipiirin luki terveydenhoitaja Pirjo Orrela ja kollegansa Pauliina Mäkilä ja Hannele Kokkola Naantalin lastenneuvolasta. Perheen yhteiset ruokahetket ovat vähentyneet ja samalla ruokavalio on muuttunut vähärasvaisemmaksi mutta sokerisemmaksi. Lukijan kommentti Musiikin taika -artikkeli oli taitava yhteenveto musiikin monipuolisuudesta lasten kehityksen tukijana. Tuskin mikään muu harrastus on niin edullisesti kaikkien ulottuvilla ikään ja sukupuoleen katsomatta. Välillä on myös tärkeää hiljentyä kuuntelemaan "luonnon musiikkia". Allergiadieetistä huolehtiminen on työlästä, varsinkin jos lapsi on allerginen perusruoka-aineille kuten maidolle ja kotimaisille viljoille. Jos ihottumaan liittyy hankalaa kutinaa tai suolisto-oireita, yöunetkin ovat usein hyvin katkonaisia. Allergia-ja astmayhdistyksistä saa tietoa allergioista sekä tapahtumista, joissa voi kohdata muita samassa tilanteessa olevia perheitä ja saada tukea. Syömään-artikkeli antoi hyvän kuvan ruokailutapojen ja ateriasisältöjen muutoksesta aikojen kuluessa. Meillä lastenneuvolassa on puhuttu paljon perheen yhteisestä päivittäisestä ateriahetkestä, joka on tärkeä sosiaalinen tilanne. Kehotammekin nauttimaan edes yhteisen iltapalan, jolloin voidaan käydä päivän tapahtumia läpi ja ehkä jo valmistautua seuraavaan päivään. allergia 10 Suuhun sopivaa? Prinssin perheessä eletään allergian ehdoilla. "Ei tämä ole ollut valinta", toteaa Veera Prinssi, kolmen allergisen lapsen äiti. perheen parissa 14 Soitetaanko klassista? Musiikin vaikutuksia lapsen älykkyyteen ja kehitykseen on tutkittu paljon. kasvu & kehitys 16 Luovuuden lähteillä Tutustumme Tatu ja Patu -kirjojen tekijöihin ja selvitämme, miten luovat ideat syntyvät. terveys 16 Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Else Turunen / Otavamedia Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. 23 Kipu kuriin Lapsen kipua ja pelkotiloja kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Toimitus: Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510. Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: Jos olet rekisteröitynyt www.pilttipiiri.fi sivulle, kirjaudu sisään ja valitse "Muokkaa tietojasi" tai laita uusi osoite sähköpostitse: kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Jos et ole vielä kirjautunut www.pilttipiiri.fi-käyttäjäksi, tee se jo tänään! Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. www.pilttipiiri.fi 2 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI pienet palat ENTTEN, TENTTEN TEELIKA MENTTEN! Yhteensä 40 perinteistä ulkoja sisäleikkiämme nyt samoissa kansissa: Laiva on lastattu, Sukkaviesti, Kellonvetäjä, Peili, Munitus, Larppaus... Arpokaa leikin tai pelin aloittaja perinteisellä lorulla: entten, tentten... Entten, tentten! Rakkaimmat pihaja sisäleikit, Mika Wickström ja Mervi Lindman, WSOY 2010 Arjessa askarruttaviin kysymyksiin löydät vastauksia Marttojen neuvontapalvelusta. Esimerkiksi kuulakärkikynän tai tussin jälkiä voit yrittää poistaa tavallisella hiuslakalla. Suihkauta lakkaa tahraan, pyyhi esimerkiksi froteepyyhkeellä, huuhtele haalealla vedellä. Pese vaate lopuksi hoito-ohjeen mukaan. Voit kokeilla myös tahranpostoainetta tai asetonia tai raskasbensiiniä. Huuhtele vedellä. Hiero vielä tahran päälle hieman nestemäistä pyykinpesuainetta ja huuhtele taas vedellä. Lopuksi pese tekstiili hoitoohjeen mukaan. Neuvontapuhelin: 0600 14 882 (ma­pe klo 12­15, 1,70 /min + ppm) tai www.martat.fi/neuvot_arkeen/ MITEN TAHRAN SAISI POIS? Ekovink ki OIKUKAS MIKKO MALLIKAS Lasten kestosuosikki Mikko Mallikas ei halua ruveta nukkumaan. Milloin hänellä on jano, milloin nälkä tai pissahätä. Isä saa vastailla omituisiin kysymyksiin. Lue lapselle ja jutelkaa, kuinka hassua tällainen uuvutustaistelu onkaan! Autoa tarvitseva ympäristönystävä voi helposti minimoida autoilun aiheuttamat päästöt. Auton käyttöä voi vähentää yhdistämällä useita asioita yhdelle ajokerralle ja yrittämällä järjestää kimppakyytejä. Jos harkitsette uutta autoa, vähäpäästöinen auto on järkevä valinta. Lisäksi taloudellisella ajotavalla voi polttoaineenkulutusta vähentää helposti vähintään 10 prosenttia, ja samalla päästöt vähenevät. Tässä muutama niksi: · Älä pidä mukana ylimääräistä tavaraa, ylimääräinen ilmanvastus ja paino lisäävät kulutusta. · Vältä ruuhkaisia reittejä, jos pystyt. · Huolehdi, että autosi on kunnossa ja tarkista rengaspaineet säännöllisesti. · Käytä moottorinlämmitintä, kun lämpötila on alle + 5 °C. Kylmänä käynnistetty auto kuluttaa enemmän polttoainetta. · Kiihdytä reippaasti ja vaihda nopeasti isommalle vaihteelle. · Aja suurimmalla vaihteella, jolla moottori vetää tasaisesti. · Muista, että vauhti lisää kulutusta. · Käytä moottorijarrutusta, kun mahdollista. · Pyri ennakoimaan ajamista. Lähteet: Ajoneuvohallintokeskus AKE ja Motiva, kuva iStockphoto AUTOILE VÄHÄPÄÄSTÖISESTI Mikko Mallikas on oikukas, Gunilla Bergström, Kaija Pakkanen (suom.), Tammi 2010 SUOMI TUTUKSI Katinkontti-ohjelmasta tuttu reissukissa Katti Matikainen on pestattu Mummun humppakerhon kiertuemaskotiksi. Rillumareissujen kiertue vie kissan ja lukijat eri puolille Suomea tutustumaan monenlaisiin ammatteihin ja elämänilmiöihin. Katti Matikainen ja mau-ahtava Suomi, Silja Sillanpää, Timo Kästämä (kuv.), Otava 2010 AVAIMET TALLESSA SPR:n Bumerang-avainlaatta on yksilöllisesti numeroitu avaimenperä. Jos hukkaat avaimesi, niiden löytäjä voi palauttaa avaimet avainlaatassa olevan ohjeen mukaisesti pudottamalla ne lähimpään postilaatikkoon. SPR:n avain- rekisteri palauttaa avaimen omistajalle postin kautta. Avainturvan vuosimaksu on 7,50 . Myös Sulkuturvan turva-avaimenperässä on omistajan nimiin rekisteröity tunnistenumero sekä ohjeet avainten löytäjälle. Löytäjä saa Sulkuturvalta löytöpalkkion. Kustannus: 8 . www.redcross.fi >> verkkokauppa >> turvatuotteet www.sulkuturva.fi >> muut palvelut >> turva-avaimenperä Pilttipiiri syyskuu 2010 | 3
• omin käsin teksti ANNE VILENIUS | kuva JORMA MARSTIO Veikeät naamarit Naamarit tuovat vaihtelua lasten leikkeihin, ja niiden askartelu sopii myös lastenkutsujen ohjelmanumeroksi. Perheen pienimmätkin voivat osallistua askarteluhetkeen, kun sopivat palat on leikattu valmiiksi. TARVIKKEET: · kartonkia tai pahvia · sakset · liimaa · kuminauhaa · nitoja · haluamiasi koristeita. N aamareiden askartelussa voit käyttää hyväksi kaikkea kotoa löytyvää tarviketta. Vanhasta napista saat nenän tai voit uusiokäyttää vanhan vappunenän. Kananmunakennoista saat hienot silmälasit. Auki leikatuista maitotölkeistä ja paperikasseista saat myös hyvää pohjamateriaalia naamareiden tekoon. Myös kertakäyttölautaset kannattaa säästää. Niihin jokainen lapsi voi maalata oman naamarinsa. Koristeluun voi käyttää foliota tai silkkipaperia. Askartelua varten kannattaa ottaa talteen myös jo kertaalleen käytetyt pääsiäissulat. Kotoa löytyy myös usein nauhoja ja kangastilkkuja. Kankaasta voi ommella esimerkiksi pupunkorvat. Pienemmille lapsille kannattaa kiinnittää tikkuihin valmiiksi silmien ympärille tulevat naamarit. Lapset voivat sitten koristella ne mielensä mukaan esimerkiksi glitterillä. Silmien ympärille tulevan naamarin pohjan saa myös, kun taittelee auki kahden limsapullon pakkauksissa olevan pahvin. Silmänreiät ovat jo valmiiksi paikallaan. Olutpakkauksesta voi leikata irti karhunaamarin. Viimeistele naamari kuminauhalla, jonka voit kiinnittää esimerkiksi nitojalla. Jos sadepäivä yllättää, etkä ole ehtinyt valmistautua askarteluhetkeen, voit myös tulostaa netistä valmiita naamareita, jotka lapset voivat värittää. Tulosta naamareita verkosta! Voit myös tulostaa naamaripohjia osoitteesta www.pilttipiiri.fi/jutut/perhe-ja-vapaa-aika/veikeitanaamareita. Somistelkaa ne yhdessä ja niitatkaa tai sitokaa vain kuminauhat. Hauskoja leikkejä! 4 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• 5 kysymystä: teksti INKA TÖYRYLÄ | kuvitus PIA HOLM Miksi uhmaikä tulee? Uhmaikä liittyy lapsen oman tahdon kehittymiseen. Moni asia menee lapsen mielessä överiksi, kun hän ei vielä hallitse tahtoaan. On hyvin yksilöllistä, miten voimakas ja pitkä uhmaikä on. Uhman ei tarvitse olla klassista minä-en-tahdo-mitäänstereotypiauhmaa, vaan se voi tulla hyvin lievänäkin. Jos lapsi ei kuitenkaan missään vaiheessa ala osoittaa merkkejä oman tahdon kehittymisestä, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa. Uhmaikä on raskas mutta tarpeellinen Uhmaikäinen elää myllerryksessä, jossa vanhemman tehtävä on ohjata lapsi oikealle uralle, opettaa sietämään rajoituksia ja tukea oman tahdon kehittymistä. Porvoon perheneuvolan psykologi Marja Leena Kupiainen muistuttaa, että selkeät rajat ja rutiinit ovat A ja O. Kuinka pitäisi toimia, kun joka asiaan vastaus on EI? Lapselle on hyvä antaa pieniä mahdollisuuksia tehdä valintoja ja opetella omaa tahtomistaan. Hän voi valita itse kahdesta paidasta tai ottaako tumman vai vaalean leivän. Kiukkua voi myös helpottaa, kun asiat kerrotaan hyvissä ajoin: "Saat tehdä vielä kaksi hiekkakakkua, sitten lähdetään". Joskus lasta auttaa se, että aikuinen muuttaa hieman omaa toimintaansa, vaikka se sotisikin totuttua tapaa vastaan. Kaikessa ei tarvitse olla täysin ehdoton, vaikka rutiinit ja rajat ovatkin tärkeitä ja auttavat lasta vaikeassa iässä. Mitä pitäisi tehdä, kun lapsi saa kaupassa itkupotkuraivarin ja kaikki kääntyvät katsomaan? Suurin osa tuijottajista on ollut itse joskus samassa tilanteessa. Laske rauhassa kymmeneen ja koppaa lapsi kainaloon. Raivoava lapsi on parempi ottaa syliin kuin nostaa kärryyn, jossa lapsi pääsee riehumaan helpommin ja saattaa satuttaakin itsensä. Ostokset voi yrittää hoitaa rauhassa loppuun, vaikka lapsi raivoaisi kainalossa. Joskus kauppareissu on jätettävä kesken ja lapsi kannetaan rauhassa pois. Uhmakohtauksissa on tärkeää toimia ennen kuin itsekin raivostuu. Oma suuttumus välittyy lapseen, ja tilanne muuttuu vain pahemmaksi. Miten lapsen kanssa pitäisi käsitellä uhmakohtauksia tai keskustella niistä? Uhmaikäinen ei vielä osaa käsitellä asiaa. Aikuisen on sen sijaan käsiteltävä tilanne itsensä kanssa ja opetettava lasta sietämään rajoituksia. On tärkeää säilyttää malttinsa. Vanhempi saa tosin suuttua ja lapselle pitää kertoa, mikä suututtaa. Robottivanhemmuus, jossa aikuinen ei koskaan näytä tunteitaan lapselle, antaa lapselle oudon käsityksen itsestään. Hän luulee olevansa ainoa ihminen maailmassa, jolla on niin kummallisia ja kokonaisvaltaisia tunteita kuin kiukku. Kun tilanne on ohi, sylittely ja jutustelu auttavat lasta ymmärtämään, että lapsi on edelleen vanhemmalle rakas. Entä kun tuntuu, ettei enää osaa, jaksa eikä pysty? Onko epänormaalia tuntea lähes vihaa omaa uhmakastaan kohtaan? Uhmaikäisen kanssa eläminen on hirvittävän voimia vievää, varsinkin jos vanhempi on yksin. Kun meneillään on viides kuukausi EI!:tä, on vaikea muistaa, että tämä todella menee ohi. Vanhempi voi pelästyä tunteitaan, mutta ajatus, josta ei seuraa tekoa, on normaali. Jos ajattelee, että kohta ei ole muuta keinoa kuin lapsen käsittely väkisin ja voimakeinoin, niin pitää ymmärtää mennä itse jäähylle tai keittää kuppi kahvia sen sijaan, että todella pahoinpitelisi lasta. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Jos pinna on todella tiukalla, voi asiasta puhua neuvolassa. Pilttipiiri syyskuu 2010 | 5
• teksti TIMO NYKÄNEN | kuvat SKOY/CORBIS ja ISTOCKPHOTO Ruokatottumukset ennen ja nyt Perheen yhteiset ruokahetket ja ruuanlaittoon käytetty aika ovat viime vuosikymmeninä jatkuvasti vähentyneet. Ruuan tekeminen yhdessä on yhä useammalle lapselle erityinen elämys. P erheen ajankäytöstä kilpailevat nykyisin niin monet asiat, että ruuanlaitto jää usein hyvin nopeaksi suoritukseksi.Valmisruokien suosio onkin lisääntynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien. ­ Vielä 70-luvulla yli puolet perheistä leipoi sämpylät, pitsat, kakut ja piiraat itse, joten tilastollisesti keittiössä vietetty aika kokonaisuudessaan on pudonnut selvästi, sanoo Kaisa Torkkeli Helsingin yliopiston kotitaloustieteen laitokselta. Hän tekee väitöskirjaa arjen ruuanvalmistusprosesseista. Muutos maaseutukulttuurista kaupungistuneeksi yhteiskunnaksi on ollut Suomessa hyvin nopea. Monen omakohtainen yhteys maaseutuun ja ruuan alkutuotantoon näkyi Torkkelin mukaan varsinkin 80-luvulla poikkeuksellisen kriittisenä suhtautumisena valmisruokiin. Nykyisinkin itse tehty kotiruoka ja sen kiireetön nauttiminen yhdessä on ihanne, jos vain elämäntilanne sen sallii. ­ Panostaminen yhteisiin ruokahetkiin on nyt enemmänkin elämäntapaan liittyvä valintakysymys, kun se ennen liittyi myös esimerkiksi yhteiskuntaluokkaan. Aiemmin ruokapöydässä viihtymistä pitkän kaavan mukaan pidettiin tyypillisesti porvarillisena käytöksenä, Torkkeli sanoo. saattaa omien menojensa mukaan lämmittää itselleen annoksen eri aikaan ja nauttia sen television ääressä tai kirjan parissa. Ruokailu on ollut Suomessa aina varsin tehokas toimenpide verrattuna esimerkiksi KeskiEurooppaan. ­ Tähän on vaikuttanut myös se käytännön kulttuuriero, että meillä syödään illallinen aikaisin. Vielä 70-luvulla oli tyypillistä, että iltaruoka syötiin kello 16. Ruokailu viiden aikaan oli jo aika myöhään. Tässäkin näkyy nykyelämänmenon kiire ja äitien työssäkäynti siten, että nykyinen tavallinen illallisaika on siirtynyt ainakin tunnilla eteenpäin, Torkkeli huomauttaa. Lapsi mukaan kokkaamaan Kotitalous-lehden päätoimittajan, kotitalousopettajien liiton puheenjohtajana toimivan Riitta Cederbergin mukaan perheen yhteisen ruuanlaiton vähentyminen näkyy myös opetustyössä. ­ Nykyisin menee paljon enemmän aikaa ihan perustaitojen opettamiseen. On vähän surullistakin huomata, että ruuan tekeminen itse on muuttunut monilla harvinaiseksi elämykseksi, Cederberg sanoo. Hänen mukaansa olisi hyvä tutustuttaa lasta pienestä pitäen ruuanvalmistukseen, vaikka puuha olisikin vähän sotkuisempaa. Näin lapsen kynnys maistella uusia makuja ei nousisi ehkä niin korkeaksi. >> Tehokasta toimintaa Itse ruokailutilanne on muuttunut vuosien saatossa sallivammaksi. Muun muassa sotavuosien jälkeisestä pulasta syntynyt ruuan voimakas kunnioitus näkyi pitkään muodollisen ruokatapakasvatuksen korostumisena. Puhuminen pöydässä oli jopa kokonaan kielletty, ja lautanen pakotettiin tyhjentämään. Nykyään jokainen perheenjäsen 6 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• "ENNEN LAPSEN PITI AINA TYHJENTÄÄ LAUTANEN. TURHA HÖPÖTTELY OLI KIELLETTYÄ." Pilttipiiri syyskuu 2010 | 7
• Suomalaislasten ruokavalio on muuttunut vähärasvaisemmaksi mutta sokeripitoisemmaksi viimeisten 30 vuoden aikana. R asvan määrän ja laadun muutokset johtuvat pääosin voin korvautumisesta margariinilla ja maidon rasvapitoisuuden vähitellen tapahtuneesta laskusta, sanoo yliopistonlehtori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta. Vaikka rasvan saanti on kokonaisuudessaan laskenut, on sen laadussa Erkkolan mukaan parantamisen varaa. Lapset saavat suosituksiin nähden yhä liikaa tyydyttyneitä ja liian vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja. Sokerin saannin suositukset puolestaan ylittyvät nykyruokavaliossa jo ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Nykyajalle tyypillinen arjen kiire voi altistaa välipalatyyppiselle aterioinnille. ­ Yksi keskeisimmistä askeleista lasten terveempään tulevaisuuteen olisikin perheen yhteisten aterioiden lisääminen. Lapsiperheiden ruokapöydissä opitaan hyvän aterian malli, maistellaan uusia makuja ja rakennetaan perheen arjen rytmiä, Erkkola huomauttaa. Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus on myös lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Lapsuusiän lihavuus on yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin jo lapsuudessa. Lapsen lihavuus johtaa usein aikuisiän lihavuuteen, joka on riskitekijä useille kansantaudeille. ­ Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä pehmeämpien rasvojen osuuden lisääminen ovat konkreettisia tapoja lapsen ruokavalion laadun kohentamiseksi. Kalaa tulisi syödä lajeja vaihdellen vähintään kerran viikossa sen sisältämien hyvien rasvojen sekä D-vitamiinin vuoksi, Erkkola neuvoo. ­ Lapsella pitäisi olla oikeus päästä keittiöön. Jos näkee ruuan aina ensimmäistä kertaa vasta omalla lautasella, jää koko prosessi vieraaksi, eikä välttämättä arvostakaan ruokaa samalla tavalla. Cederberg näkee lapsen ruuan ravintoarvon nousseen nykyisin jopa liiankin määräävän asemaan. Usein unohdetaan, että myös lapsi nauttii ruuan esteettisestä puolesta ja kauniista kattauksesta. Lihakastiketta vaiko currya? Suomalaisten suosikkiruokien listalla näkyy ennen kaikkea helppouden ja nopean valmistumisajan merkitys. - Pastaruuat makaronilaatikkoa lukuun ottamatta kuuluivat aiemmin enemmänkin juhlatilanteisiin eikä spagetti ollut suinkaan arkiruokaa. Ennen teh"RUOKAtiin useammin erilaisia lihakasTRENDEJÄ tikkeita ja keittoja, Cederberg OVAT pohtii. Hän huomauttaa myös, että EKOLOGISUUS, eksoottisiin makuihin tutustu- LÄHIRUOKA JA minen on tänä päivänä tehty EETTISYYS." aiempaa helpommaksi: marketeissa on kerätty kaikki etniseen ruuanlaittoon tarvittava omille hyllyilleen. Vaikka perheen yhteiset ruokahetket eivät aivan niin yleisiä enää olisikaan, osaavat lapset ja nuoret silti Cederbergin mukaan käyttäytyä pöydässä tilanteen vaatimalla tavalla. ­ Päiväkodista lähtien tehdään tapakasvatuksessa hyvää työtä, ja pöytätavat kyllä tunnetaan. Kotitaloustunneilla saattaa vain joskus korostua murrosikäisten kapina tai hällä väliä -asenne muodollisuuksia kohtaan. 8 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: teksti ELSE TURUNEN | kuva ALIISA PIIRLA Isoveikan ihmeellinen maailma H elmin, 7 kk, mielestä isoveli-Eero on ihan paras. Tyttö on seurannut veikkaa siitä lähtien, kun oppi kääntämään päätään. Eeron touhut saavat Helmin usein nauramaan. ÄitiLillin mukaan välillä riittää vain se, että isoveli kulkee Helmin ohi. Helmi liikkuu pyörimällä napansa ympäri. Hän osaa myös peruuttaa käsillään työntämällä. Tyttö pääsee nopeasti keskelle isoveljen leikkejä. Eeroa Helmin kiinnostus yleensä haittaa: eihän se ole kivaa, että vauva tulee ja sotkee leikit ja vielä syö junaradan palikoita. Vanhempien sovittelusta löytyy usein ratkaisu, ja yleensä Eero suostuu antamaan Helmille yhden junanvaunun tai kiskojen palan lähempään tarkasteluun. Pilttipiiri syyskuu 2010 | 9
• Allergian ehdo teksti STIINA HONKAMAA | kuvat VESA MATTI VÄÄRÄ Pienten lasten ruoka-aineallergiat ovat yleisiä ja moni imettävä äiti pähkäilee, pitäisikö omaa ruokavaliota rajoittaa. Veera Prinssin kaikki kolme lasta ovat olleet allergisia. 10 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• V illa eera Prinssin perheessä allergiat eivät päästäneet perhettä helpolla: lapset Kaapo, 5, Niilo, 3 ja Aino, 10 kk, ovat kaikki olleet pikkulapsiaikanaan allergisia ja noudattaneet hyvin rajoitettua ruokavaliota. Nuorimmainen kärsii laajasta ruoka-aineallergiasta edelleen. Allergiat ilmenivät pojilla iho- ja vatsaoireina ja Ainolla heikkona kasvuna. Kun Veera havaitsi allergiset oireet, hän meni lasten kanssa neuvolaan, josta heidät ohjattiin allergialääkärille. Kaikilta lapsilta on pitänyt karsia ruokavaliosta pois esimerkiksi maito, kotimaiset viljat, kananmuna, kala ja naudanliha. Lisäksi ruokavaliosta on jou- duttu poistamaan joukko monia yleisesti valmisruuissa käytettyjä aineita, kuten porkkana, herne ja tomaatti. Veera imetti vielä kaikkia lapsia, kun allergiat ilmenivät. ­ Ensimmäisen lapsen kohdalla noudatin imetysaikana maidotonta ruokavaliota neuvolan ohjeen mukaan. Se ei ollut kovin mukavaa, kun oma ruokavalio meni niin suppeaksi. Eikä ole varmaa tietoa, oliko siitä hyötyä. Kun lopetin imetyksen, siirryin käyttämään äidinmaidon erityiskorvikkeita, hän kertoo. Keskimmäistä lastaan Veera imetti 9 kuukautta, eikä omasta päätöksestään noudattanut minkään- >> Pilttipiiri syyskuu 2010 | 11
• laista imetysdieettiä. Nuorimmaistaan hän imetti 4,5 kuukautta. Tässä vaiheessa lääkäri sanoi, että vauva on niin pieni ja huonosti kasvava, että on syytä siirtyä suoraan erityiskorvikemaitoihin. ­ Kun lapsi kasvoi huonosti, osasin jo epäillä ruoka-aineallergiaa ja olla itse aktiivinen hoitoon päästäksemme,Veera muistelee. vuoden päiväkodissa. Niilo noudatti tuolloin hyvin rajoitettua ruokavaliota, joka piti ottaa huomioon päivittäisessä ruokailussa. ­ Päiväkodin henkilökunta suhtautui hyvin, ja he olivat tarkkoja dieetin noudattamisen suhteen. Tarjottu ruoka ei kuitenkaan ollut kovin monipuolista. Omat eväät mukaan Suunnittelu auttaa pitkälle Molemmat pojat olivat 2,5-vuotiaita, kun ruokaLasten ruoka-aineallergiat ovat vaikuttaneet per- aineallergia helpotti itsestään. Aino kärsii kuitenkin heen arjen käytäntöihin monella tavalla. Ensimmäi- yhä allergiasta, joten tiukat ruoka-ainerajoitukset nen tehtävä oli löytää allergiselle lapselle syötävää vaikuttavat osaltaan koko perheen arkeen vieläkin. jokaisesta ruoka-aineryhmästä. ­ Käytännössä aina pitää miettiä kaikki asiat elä­ Nuorimmaisen Ainon tilanne on jo nyt aika mässä eteenpäin ja vähän paremmin,Veera sanoo. hyvä. Ruoka-aineryhmien sisältä on mahdollista Aikaa ja rahaa menee myös enemmän. Kun laplöytää jo vaihtelua. Esimerkiksi vilsi 1-vuotiaana voi jo normaalisti syöjoista käytössä ovat riisi, maissi ja hirsdä samaa ruokaa muun perheen kanssa, "RASKAINTA allergiselle ruuat pitää valmistaa eriksi. Jos jotain hyvääkin tästä tilanteesta, ON SILLOIN, seen.Valmiit erityisruuat taas ovat kalniin olen ainakin oppinut käyttämään ruuanlaitossa myös vähän itselleni vie- KUN SOPIVIA liimpia kuin perusruuat, ja myös säänraampia aineita,Veera sanoo. nölliset lääkärikäynnit maksavat. Kela RUOKIA Mitä isommaksi vauva kasvaa, sitä kuitenkin korvaa osan aiheutuneista EI MEINAA vähemmän on tarjolla allergikoille sokuluista. LÖYTYÄ." pivia valmiita purkkiruokia. Allergiselle ­ Jaksaminen on välillä kovilla, mutlapselle pitääkin usein valmistaa ruuat ta vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole. Ei erikseen. Retkille ja pidemmille ostosreissuille pi- tämä ole ollut valinta,Veera toteaa. tää aina olla omat eväät matkassa. Yksin ei kuitenkaan tarvitse kamppailla. Tukea Erityisesti perheen lomamatkat ovat tuoneet ja neuvoja on onneksi allergisten lasten vanhemomat haasteensa. Ulkomailla kun ei aina voi luot- mille tarjolla. taa siihen, että kaupasta löytyy jotakin allergiselle ­ Meidän pojilla on ollut taitava ja mukava allapselle sopivaa. lergialääkäri ja hyvä ravitsemusterapeutti, joka on ­ Niilon kanssa olimme etelässä lomalla, kun hän antanut valtavan määrän oikeita vastauksia ja tietoa oli 8 kuukauden ikäinen. Kannoimme mukana ko- syömisestä,Veera kiittelee. konaisen matkalaukullisen kotimaista lastenruokaa. Veeralla on lisäksi maanläheinen suhtautuminen Ruotsin lomalla onneksi löytyi kaupastakin ihan lasten allergioihin. hyvin sopivaa ruokaa, mutta suurin osa kannettiin ­ Kyllä sitä hirmuisen nopeasti oppi, että lukee silti mukana,Veera muistelee. aina ruuista tuoteselosteen.Ylipäätään olen yrittänyt Lapset ovat olleet elää niin, etteivät allergiat vaikuttaisi elämään liipääasiassa kotihoikaa. Meidän lapset eivät kuitenkaan saa mitään hendossa. Pojat olivat genvaarallisia reaktioita. En viitsi hysteerisesti kytäkuitenkin tä, vaikka nuorempi poimisi lattialta jotain, minkä isompi on sinne syödessään pudottanut. Se on sellaista luontaista siedätystä. Veera Prinssin lapset ovat kaikki olleet allergisia. Eväsretkelle Veera pakkaa kaikille sopivia herkkuja. Pikkuallergikot kaikkiruokaisiksi Uusimmissa allergiasuosituksissa kehotetaan ruoka-aineiden välttämisen sijaan keskittymään sietokyvyn parantamiseen. 12 | A llergiat ilmenevät useimmiten iho-oireina tai vatsavaivoina. Yleisimmät oireiden aiheuttajat ovat maito, kananmuna ja kotimaiset viljatuotteet. Pienistä allergisista reaktioista ei kannata kuitenkaan huolestua. ­ Nykyisin ymmärretään aika hyvin, että allergiat ovat yleisiä ja useimmiten lieviä. Toki joillakin allergia on vaikea, lasten allergologi, dosentti Erkka Valovirta sanoo. Lievissä allergisissa reaktioissa ei ole syytä rajoittaa lapsen ruokavaliota. ­ Lapset ovat uteliaita maistamaan ja tarvitsevat monipuolista ravintoa. Jos allergiset reaktiot ovat vakavia, tarvitaan tietenkin lääkärikäynti, mutta lievissä tapauksissa rohkeasti vain kokeilemaan kaikkea ruokaa, Valovirta kehottaa. Suurin osa ruoka-aineallergioista häipyy itsestään 2­4 ikävuoden tienoilla, eivätkä kaikki allergiaoireet suinkaan vaadi lääketieteellistä tutkimista ja hoitoa. Valovirta toivookin, että asenne allergiatestejä kohtaan muuttuisi. ­ Oireiden mukaan voidaan suoraan päätellä paljon. Jos esimerkiksi allergisen lapsen äiti näkee, että lapselle tulee porkkanasta ihottumaa, ei sitä tarvitse tutkia testeillä. Ihopisto- Pilttipiiri syyskuu 2010
• J KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA oka kolmas suomalainen kärsii allergiasta ja usein allergiat alkavat jo lapsena. Vuonna 2008 sosiaalija terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistivät kansallisen allergiaohjelman. Sen eräs pääviesti on, että allergian hoitamisesta tulisi siirtyä sen ennaltaehkäisyyn, välttämisestä sietokyvyn parantamiseen. Kymmenvuotinen ohjelma rakentuu tieteelliselle pohjalle: Tutkimukset ovat osoittaneet, että allergiassa ei ole pohjimmiltaan kyse perinnöllisestä ongelmasta, vaan elintapojen ja elinympäristön vaikutuksesta terveyteen. Suojatekijät ovat vähentyneet. Luontaisen vastustuskyvyn heikkous tai vahvuus riippuu siitä, kuinka läheisessä yhteydessä elämme maaperän mikroorganismien kanssa. Yhteys luontoon pitäisi siis säilyttää. Allergiaohjelmalla lasten allergiatapaukset pyritään vähentämään kymmenessä vuodessa puoleen nykyisestä. Ohjelman avulla vahvistetaan myös ihmisten uskoa siihen, ettei pienistä oireista kannata säikähtää, sillä ne menevät useimmiten ohi itsestään. Allergioihin on asennoiduttava uudella tavalla. Allergeenien välttäminen on edelleenkin tärkeää, mutta välttämiselle on oltava oikeat perusteet. www.allergia.fi >> Ajankohtaista >> Allergiaohjelma kokeen positiivisuus ei tee ihmisestä allergista eikä allerginen herkistyminen puolestaan aina näy ihopistokokeissa, hän sanoo. Aiemmin suositeltiin, että allergiaa pitäisi hoitaa välttämällä tiettyjä ruoka-aineita sekä lapsen että äidin ruokavaliossa. Moni imettävä äiti miettii tätä vieläkin. ­ Imettävän äidin ei missään tapauksessa pidä mennä karsimaan ja säännöstelemään omaa ruokavaliotaan ilman lääkärin ohjeistusta, Valovirta painottaa. ­ Rajoitetun ruokavalion noudattaminen on usein todella hankalaa, ja äiti saattaa tietä- mättään aiheuttaa itselleen jopa ravitsemushäiriön. Tervettä järkeä saa kuitenkin jokainen noudattaa tässäkin asiassa. ­ Tietenkin jos imettävä äiti syö paljon suklaata ja näkee, että vauvan iho tämän jälkeen aina punottaa, on luonnollisesti syytä vähentää suklaan syöntiä. Allergiaa ei myöskään voi estää välttämällä ruoka-aineita. ­ Lasta kannattaa ennemminkin altistaa erilaisille ruuille, se voi jopa auttaa vähentämään allergiaa. Keskitytään sietokyvyn parantamiseen, Valovirta rohkaisee. Lasta selkeästi allergisoivien ruokaaineiden välttäminen ruokavaliossa on siis edelleenkin tärkeää, mutta ruoka-aineita ei kannata välttää turhan takia. Ruoka-allergiaa? Erimenu-verkkopalvelusta löydät tietoa elintarvikkeiden sopivuudesta ja niiden saatavuudesta. Lisäksi sivuilla on allergisille ja keliaakikoille sopivia reseptejä. www.erimenu.fi kuvat iStockphoto Pilttipiiri syyskuu 2010 | 13
• teksti MAIJA KAJANTO | kuvitus JANNE HARJU Musiikkia pienille korville Tuleeko lapsesta fiksumpi, jos raskausaikana kuuntelee säännöllisesti Mozartia? Tutkija Minna Huotilainen oikoo vääriä käsityksiä ja kannustaa nauttimaan musiikista. M usiikin vaikutusta lapsen älykkyyteen ja kehittymiseen on tutkittu paljon.Tutkija Minna Huotilainen työskentelee Helsingin yliopiston musiikintutkimuksen huippuyksikössä. Hän tietää, että musiikki ei sinällään vaikuta älykkyyteen, mutta keskittymiskykyyn sillä on iso merkitys. ­ Tarkkaavaisuus on yksi portti taitoihin, se on mielen perustyökalu. Musiikkiharrastuksen on osoitettu kehittävän lapsen tarkkaavaisuustaitoja, Huotilainen kiteyttää. Musiikki vaikuttaa aivoihin kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä on kyse lyhytkestoisesta vaikutuksesta: musiikki aiheuttaa dopamiinitason nousua. ­ Dopamiini on aivojen välittäjäaine, ja kun ihminen kuulee miellyttävää musiikkia, aivot alkavat tuottaa lisää dopamiinia. Dopamiini tuo rauhallista tunnetta: tilanteessa, jossa nyt olen, ei mikään äkkinäinen vaara uhkaa ja voin keskittyä. Toinen puoli musiikissa ovat sen pitkäaikaisvaikutukset. ­ Jos kuuntelee paljon musiikkia, aivot alkavat muovautua niin, että niissä on tilaa musiikin käsittelylle. Tämä muovautuminen vaikuttaa kuulemiseen ja motoriseen toimintaan. Ala-asteikäisillä tämä vaikuttaa esimerkiksi melussa kuulemiseen ja vieraiden kielten havaitsemiseen. Musiiki saattaa vaikuttaa matemaattisiin taitoihin. ­ Kun on otettu musiikkikerhotoimintaan lapsia, jotka eivät muuten harrasta musiikkia, heidän matemaattiset taitonsa kehittyvät musiikkiharrastuksen aikana nopeammin.Tässä on kuitenkin myös yksilöllistä vaihtelua. 14 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• Meidän perheen musiikkikulttuuri "MUSIIKILLA VOI OLLA VAIKUTUSTA MATEMAATTISIIN TAITOIHIN." Lapsilta musiikin kuuntelu ja sen mukana tekeminen käy luonnostaan: lapsi tanssii tai laulaa mukana, osallistuu aktiivisesti musiikin tuottamiseen ja haluaa kaikki mukaan musiikin tekemiseen. Musiikin käyttötapoja tulokas oppii vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan. ­ Jos vanhemmat tulevat töistä väsyneinä ja ensimmäiseksi ottavat kupin kahvia, laittavat musiikkia soimaan ja istuvat hetkeksi alas, lapsi oppii siitä yhden tavan käyttää musiikkia, Huotilainen vinkkaa. Musiikki välittää lapselle viestiä myös perheen kulttuurista. ­ Jo raskaus- ja vauva-aikana on hyvä tuoda vauvalle viestejä, jotka kertovat, millainen meidän perheemme on: kun laitan ruokaa, meillä tuoksuu valkosipuli ja taustalla soi tällaista musiikkia. Perhekulttuuri on hyvä jakaa vauvan kanssa jo hyvin aikaisin, ja musiikki on tärkeä osa sitä kulttuuria. Tunteiden temmellyskenttä Ihminen pystyy musiikin avulla säätelemään mielialaa. Musiikki on myös erinomainen tapa löytää kanavia ilmaisuille ­ sekä räväköille tunnepuuskille että rauhoittumiselle. ­ Musiikissa tunteet ovat sallittuja eri tavalla kuin monessa muussa harrastuksessa. Esimerkiksi kerrostalossa asuvalle 8-vuotiaalle pojalle voi välillä olla hankalaa löytää hyvää tapaa ilmaista aggressiota. Musiikista löytyy temmellyskenttää, jossa voi pistää aggressiota peliin, olla voimakas ja sähäkkä, laulaa välillä vaikka Lordia! Tärkeää on kuitenkin muistaa myös tietty "unihygienia" ­ pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa on aika vaihtaa reipas musiikki rauhallisempaan. Sitä, millainen musiikki rauhoittaa, voi myös opetella lapsen kanssa yhdessä. ­ Lasta voi pyytää laittamaan käden sydämen päälle ja kysyä, miltä tuntuu, kun laitan tällaista musiikkia. Saako tämä hyppimään lisää vai rupeavatko sisuskalut nukkumaan? Silloin lapsi voi itsekin miettiä, mikä kehossa vaikuttaa ja miten, Huotilainen vinkkaa. Ja silloin tällöin täytyy muistaa myös painaa stop-nappulaa ja nauttia hiljaisuudesta. ­ Kodeissa saisi laittaa pois sellaisen taustamusiikin, jolla ei ole merkitystä. Se antaa väärää kuvaa musiikin olemuksesta ja merkityksestä. Kotona voi olla inspiroivaa musiikkia vaikka piirtämisen tai ruuanlaiton taustalla, mutta puuromainen musiikki, joka vain soi taustalla, ei ole hyvä juttu. Harrasta musiikkia lapsen kanssa Kokeile musiikkileikkikoulua! Tämä on hyvä suomalainen sosiaalinen innovaatio, jossa lapsella on mahdollisuus hyvin monipuolisella tavalla olla tekemisissä musiikin kanssa. Tee bändi. Lapselle jokainen esine on soitin. Perinteinen kattilarumpupatteristo on aina suosikki, kerrostaloystävällisemmän version saat aikaan muoviämpäreistä. Kuuntele lastenmusiikkia. Suomalaiset lastenmusiikkibändit tekevät laadukasta musiikkia ja heillä on hienoja musiikkivideoita, joita voi katsella yhdessä lapsen kanssa. Kokoa iltalevy. Valitkaa lapsen kanssa rauhoittavia lauluja, joista lapsi pitää ja tehkää niistä levy. Tätä levyä voidaan soittaa illalla, kun on aika rauhoittua. Laula rohkeasti. Laulutaidoilla ei ole mitään merkitystä. Lapselle on tärkeintä, että ääni kuuluu omalle vanhemmalle. Opi lapselta. Lapsi on aikuista taitavampi havaitsemaan tunteita vieraan kulttuurin musiikista. Lapsi ei myöskään tarvitse tiettyjä sointuja tai kertosäkeitä ja hän on hyvin ennakkoluuloton eri äänten ja uusien soundien kuuntelija. Pilttipiiri syyskuu 2010 | 15
• : EHTÄVÄ ST SELVIT Y Hei, Aino ja Sami! Mitä ihmettä te nyt suunnittelette? luovuus? teksti ELSE TURUNEN | kuvat MARJAANA MALKAMÄKI Miten syntyy 16 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• S Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat luoneet hauskat Tatu ja Patu -hahmot. Taiteilijapariskunnan mukaan lasten luovuus syntyy sopivasta määrästä tekoja ja tylsäilyä. astamalan kunnassa sijaitsee Nuupalan idyllinen puutaloalue. Tänne Raision homepäiväkotiongelmiin kyllästyneet Aino Havukainen ja Sami Toivanen tulivat tapaamaan ystäväänsä Mauri Kunnasta. Mauri esitteli heille entisen kotitalonsa. Nyt se olisi myynnissä. Ja niinpä kävi, että pariskunta ja perheen kaksi tytärtä, Anna, 8 v, ja Miina, 6 v, muuttivat taloon kaksi ja puoli vuotta sitten. ­ Olemme viihtyneet hyvin. Meille on tärkeää, että asuinpaikalla on jokin tarina. On jännä ajatus jatkaa lastenkirjallisuuden perinnettä tässä samassa talossa. Alueella on muutenkin asunut paljon käsityöläisiä, Sami ja Aino kertovat. Perheen koti henkii elämää ja tarinoita. Lasten piirroksia löytyy kehystettyinä seiniltä. Maalaisromantiikka sekoittuu kiinalaisiin tauluihin, ja ikkunoista tulvii valoa avariin huoneisiin. ­ Totta kai hyvinvointi näkyy tekemisessämme. On ihanaa, että ikkunasta näkyy jotakin vihreää, Sami sanoo. Lasten tekemä taide löytää paikkansa kirjailijaperheen kodissa. Aake-koira (vas.) on asetettu kunniapaikalle, sillä perheessä vietettiin vastikään pehmolelun syntymäpäiviä. ­ Vaikka voisimme me asua esimerkiksi Helsingin Kalliossa, sielläkin on tarinoita, Aino lisää. Vanhempien työhuone löytyy talon siivestä: avarassa huoneessa mahtuvat myös lapset leikkimään, jos ikävä yllättää. Oiva ratkaisu on askartelupöytä, johon vanhemmat aina välillä jättävät tarvikkeita tai piirustusvälineitä houkuttimeksi.Viimeksi lapset rakensivat jäätelötikuista hienoja taloja. ­ Jos askartelut jäävät kesken, tarvikkeet voi myös jättää pöydälle, eikä ensimmäiseksi tarvitse ajatella, mitenköhän jäljet jaksaisi siivota, Sami sanoo. ­ Automaattista lähestymistapaa meillä ei ole. Paitsi vaatimus, että kirjoissa asioita katsotaan eri näkökulmista kuin normaalisti. Esimerkiksi Tatun ja Patun Suomi -kirjassa tieteellinen lähestymistapa yhdistyy tv-sarjoihin, kirjailijat paljastavat. Tärkeä työskentelyn muoto on aivoriihi, jossa taitelijat ideoivat yhdessä ja kyseenalaistavat toistensa ideoita. Ensimmäinen idea on harvoin se paras. ­ Vanhan version hylkääminen on tyypillistä Ainoa, Sami sanoo ja kertoo, ettei suutu. Tärkeintä on hyvä lopputulos. Kahvia ja istumalihaksia Aino ja Sami ruokkivat luovuuttaan seuraamalla aikaansa ja monenlaista kulttuuria, lähinnä populaarikulttuuria. ­ Koetamme tarkkailla kaikkea uutta, mistä saisi tuoreita ajatuksia: tv-sarjoja, kirjoja, ihmisten näkemyksiä, Aino kiteyttää. ­ Päässämme on eräänlainen kirjasto, josta ammennamme kaikesta siitä, mitä olemme vuosien varrella nähneet ja kokeneet, Sami lisää. Käytännössä kirjat syntyvät kahvin ja peppulihasten avulla. Aluksi tarvitaan hyvä idea, jonka päälle kirja eri vivahteineen alkaa rakentua. Nasevia sananparsia Havukaisen­Toivosen perheessä viljellään huumoria ja välillä lasten kaverit ovat huulet pyöreinä perheen sanailua kuunnellessaan. Lasten kanssa myös keskustellaan: ihan aikuisten aiheistakin, kuten dopingista. ­ Viljelemme myös ajatuskikkoja ja assosiaatioketjuja: "Entäs jos... Sitä teemme töis" säkin, Sami hoksaa. Sanat ovat perheessä muutenkin tärkeitä. Niitä väännellään ja varsinkin Miina-tyttö lyhentelee niistä omanlaisiaan. Ilmassa leijailee "höpöpuhetta". Perheen sisäinen huumori ja naseva sanankäyttö on tarttunut lapsiin: ­ Kun Anna oli 3- tai 4-vuotias, olimme aamiaisella. Ystävämme oli mukana ja kaikki rupesimme nauramaan, kun tiedustelin Annalta, olisiko hän ollut janoinen. >> Luovuutta ilmassa? Asioista on otettava selkoa! Pilttipiiri syyskuu 2010 | 17
• L Ruoki luovuutta Lue, miten Aino ja Sami tekevät töitä!.fi ri w w w.pilttipii perTatu&Patu su esty y m sankareina il a Otavalt sy yskuussa. uovuus on kykyä löytää uusia ja odottamattomia yhteyksiä asioiden välille ja taitoa luoda uutta. Luovuuskouluttaja Jim Solatie tutki luovuutta lasten näkökulmasta ja kirjoitti kirjan Luova lapsi. Hän havahtui ymmärtämään, että luovuuden ja ongelmien käsittelykyvyn avulla on ratkaistavissa monia ongelmia. ­ Tulevaisuudessa lapsemme kohtaavat haasteita, joihin kukaan tänä päivänä ei osaa vielä varautua. Kun ihmisellä on mielikuvitusta, hän ei myöskään joudu pulaan, vaikka alkuperäinen suunnitelma ei toteutuisikaan, Solatie ajattelee. Kannusta lasta luovuuteen: Lastenkirjojen teko on kovaa ja arkista työtä, tietävät Sami ja Aino. Aikaa on kuitenkin aina huumorille ja lasten ideoista innostumiselle. · Vahvista itsetuntoa, kehu aina kun on aihetta, mutta älä opeta lasta elämään vain kiitoksilla. · Kannusta sopivissa väleissä. · Vahvista synnynnäisiä lahjoja. · Opeta kyseenalaistamaan ennakkooletuksia, ja muista, että asioita voi tehdä monin tavoin. · Rohkaise lasta ilmaisemaan omia tunteitaan ja mielipiteitään. · Salli virheet ja rohkaise yrittämään. Virheistä lapsi oppii. Älä nuhtele virheistä. · Älä kanna lapsen kuullen huolta tämän pärjäämisestä ja menestyksestä. · Anna lapsen joskus olla vapaasti luova, vaikka siitä tulisi sotkua. · Kannusta unelmoimaan. · Jos lapsi innostuu, älä latista häntä. · Painota moraalisia arvoja ja kerro, miksi jollakin tavalla ei saa tehdä. Älä luo liian ahdasta sääntöjen ja rutiinien ilmapiiriä. · Muista kertoa lapselle, mitä hän osaa. · Koeta löytää sellainen tapa oppia jokin uusi asia, joka herättää lapsen luontaisen kiinnostuksen. · Pelleilkää ja vitsailkaa. Itselle nauraminen opettaa, ettei virheiden tekeminen ole vaarallista. Tyttö lohkaisi: "Olenhan minä, mutta en voinut sanoa, kun suuta kuivasi niin!" Aino ja Sami nauravat. Lukeminen on tässä perheessä ykkösjuttuja. Välillä vanhemmat myös saduttavat lapsia eli kirjaavat lasten kertomuksia ylös. Mahdollisuuksia luovuuteen Aino ja Sami eivät halua kuulostaa erityisiltä. Nämä luovaa työtä tekevät vanhemmat eivät elä mitenkään boheemisti. ­ Me ollaan ihan tavallisia ja halutaankin olla. Rakastan perusarkea, Aino painottaa. Luovia ideoita tästä perheestä tosin kyllä löytyy. ­ Luovuus tarkoittaa meillä pieniä arjen asioita. Sitä, että koetamme olla hereillä luovien mahdollisuuksien suhteen emmekä aina heti tyrmää lasten ideoita vaikka itseä väsyttäisi. Vuosien varrelta on jäänyt mieleen joitakin kivaksi havaittuja tempauksia: lapset ovat saaneet piirtää liiduilla taideteoksiaan maalausta odottavaan seinään, ja he ovat itse maalanneet lastenhuoneen kaapin ovet. Tähän Aino vinkkaa, että aikuisen kannattaa ensin maalata pinnan pohja yksiväriseksi jollakin iloisella värillä. Sukulaiset saavat ihailla perhettä kotivideoilla, joita on tehty lahjaksi. Videoilla lapset pääsevät näyttelemään ja pukeutumaan rooliasuihin. ­ Yritämme antaa lapsille välineitä ja puitteita toteuttaa itseään, myös aikuisten esimerkki on tärkeää, Sami sanoo. Joku vuosi sitten perhe vuorasi koko suihkuhuoneen paperilla ja lapset saivat käsiinsä sormivärit.Vanhemmat muistavat, kuinka kaikki pinnat ja molemmat tytöt muuntuivat pika pikaa riemunkirjaviksi. Hassutteluun innostumisesta kertoo myös se, että perheessä on juhlittu muun muassa Miina-tytön rakkaan unikaverin Aaken synttäreitä. "SE ON LUOVUUDEN EDELLYTYS, ETTÄ ON MYÖS AIKAA TYLSISTYÄ JA KEKSIÄ UUTTA." ­ Miina vain päätti, että nyt Aakella on synttärit ja teki nallukalle kortin. No, me sitten teimme myös kakun ja naapurinkin lapset tulivat laulamaan Aakelle, Aino ja Sami selvittävät. Koko ajan ei perheessä kuitenkaan puuhata. Parasta kaikista ovat ne hetket, kun viikonloppuna ei ole mitään ohjelmaa. Silloin on aikaa käpertyä sohvalle viltin alle ja katsoa vaikka hyvää le aa. ­ Lapsillamme on yksi ohjattu harrastus viikossa, Annalla kuvataidekerho ja Miinalla tanssitunti. Kaiken harrastamisen ei meistä tarvitse olla ulkoistettua, Aino tiivistää. 18 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• Luovuusleikit Lapsen luovuus kehittyy hauskasti leikkiessä. Irrota vinkit talteen ja kokeilkaa luovuusleikkejä teille sopivina hetkinä. Pyydä lasta kertomaan, millainen olisi tämän fantasiapäivä. Mitä kaikkea hauskaa silloin tapahtuisi? Harjoituksen avulla lapsi voi kuvitella muuttuneita tilanteita. Mitä jos eläimet osaisivat lentää? Mitä jos asuisimme kuussa? Koeta päivän ajan keskittyä pelkästään positiiviseen palautteeseen: Hei, annoit hienosti harjata hampaasi! Tämä auttaa lasta unelmien käsittelyssä: lapsi oppii hahmottamaan mitä haluaa ja miten voi tavoitella haluamaansa. Mitkä asiat toivat tänään hyvän mielen? Auta lasta keskittymään vain hyviin asioihin. Jutelkaa, mikä lapsesta on itsessä hyvää. Piirtäkää, liimatkaa kuvia ja kirjoita lapsen ajatuksia ylös julisteeksi. Vinkit Jim Solatien kirjasta Luova lapsi, kuva Atte Lakinnoro Tarina. Voitte kertoa toisillenne tarinoita, vaikkapa pilviä katsellessanne. Mitä tulee mieleen?
• omin käsin Leikkaa naamari talteen ja liimaa ohuelle kartongille. Lue sivulta 4 lisää vinkkejä naamareiden tekoon. Tee silmänreikä katkoviivoja pitkin. Ja tänne myös. 22 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• teksti TITTA VILPPA | kuva ISTOCKPHOTO Kipu kuriin K Kipu on yksi elämän suurimmista stressitekijöistä. Pieni lapsi ei vielä käsitä, mistä kipu johtuu. Lapsen kipuun ja siihen liittyvään pelkoon suhtautuminen onkin usein haastavaa. aikenikäiset lapset tuntevat kipua, vaikka heillä ei vielä olisi sanoja tai selviä keinoja ilmaista sitä. Kivut voivat johtua lääketieteellisistä toimenpiteistä, sairauksista tai olla onnettomuuden seurauksia. Ne vaikuttavat kivun kokijaan paitsi fyysisesti, myös tunnetasolla. Oululaisen Riitta-Liisa Kortesluoman väitöstutkimuksessa kipu nähdään henkilökohtaisena kokemuksena, jonka vain kipua kokeva voi täydellisesti kuvailla. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että lapsi on kykenevä sosiaalinen toimija, jolla on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Lapsi pystyy ilmaisemaan tunteensa ja reaktionsa, jos aikuiset osaavat ottaa lapsen huomioon ja tulkita tätä. Pieni lapsi ei käsitä, mistä kipu johtuu, koska hän ei vielä ymmärrä syy-yhteyttä kivun aiheuttajaan. Lapsi saattaa esimerkiksi kuvitella kivun olevan hänen omaa syytään tai rangaistus jostakin. Kun leikki-ikäinen pystyy jo jonkun verran kertomaan kivustaan, vauva tai taaperoikäinen ilmaisee kipuaan esimerkiksi itkemällä tai muuttumalla ärtyisäksi tai vaisuksi. Lapsen ilmeet, eleet ja toiminta voivat muuttua tai lapsi saattaa aristaa kosketusta. Usein kipu vaikuttaa negatiivisesti myös ruokahaluun tai nukkumiseen. Pientenkin lasten kipu on tärkeää hoitaa, koska hoitamaton kipu saattaa lisätä myöhempiä kipukokemuksia tai opettaa lasta pelkäämään tilanteita, joihin voi liittyä kipua. Kipua voi ja pitää hoitaa lääkkeillä, mutta tärkeä apu löytyy myös lapsen läheltä. Parasta on, että joku lapselle rakas ihminen on läsnä: paijaa, pitää kädestä, silittää tai puhaltaa. taan. Kipu ja pelko kulkevat lapsella käsi kädessä ja niitä on hankala erottaa toisistaan. Usein myös ajatellaan, ettei lapsella ole kipuja, jos hän ei itke tai jos hän leikkii. ­ Leikkimällä lapsi saa kuitenkin ajatukset pois kivusta. Ajatusten muualle suuntaaminen helpottaa, Kortesluoma kertoo. Kortesluoman mukaan lapset pyrkivät paitsi saamaan tietoa tapahtumista lääkärillä, myös kertomaan kivustaan. Lapset toivovat hoitohenkilökunnalta asiantuntemusta, empatiaa ja aikaa. Lapsille tarkoitetut välineet, esimerkiksi pienemmät neulat, koetaan tärkeiksi. Kun lasta siirrellään ja käännellään, hellävaraiset otteet omaava hoitaja jää pienen potilaan mieleen. APUA LÄÄKKEISTÄ Apteekista ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä myös lapsille. Suun kautta annettavat lääkkeet imeytyvät peräpuikkoja tehokkaammin. Lääkkeissä olevia annostusohjeita on noudatettava tarkasti. Lääke kannattaa antaa heti, kun lapsella on kipuja. Pelko voimistaa tuntemuksia Riitta-Liisa Kortesluoman mukaan kipu ei ole ainoastaan fyysinen tuntemus. ­ Lapsen mieli on kuin malja. Jos maljassa on hirveästi pelkoa, ei sinne mahdu enää paljon kipua, kun malja menee yli. Lapselta pitää kysyä kivusta, koska hänellä voi liittyä hirveästi pelkoja jo pelkkään neuvolassa käyntiin tai sairaalassa oloon. Merkityksellistä on, miten lapsi kokee tilanteen ja minkälaisessa yhteydessä kipu koe- Lisätietoja lääkkeiden käytöstä Lääketietokeskuksen sivuilta: www.laaketietokeskus.fi Pilttipiiri syyskuu 2010 | 23
• kokataan kotona ruokaohjeet HELI KUUSIPALO | kuvat MARJO TYNKKYNEN Allergiaperheen menu P Jos perheessä on allergiaa, kannattaa ruuat tehdä sellaisiksi, että kaikki voivat niitä syödä. ienille lapsille soseutetaan kiinteät ruuat äidinmaidon, veden, mehun tai marjasoseen kanssa. Aikuisten ruuat maustetaan suolalla ja pippurilla vasta lautasella, jos niitä edes tarvitaan. Marjasoseet sopivat pää- ja jälkiruokien mausteiksi. VINKKI! Keitä kastikke en kaveriksi täys jyväriisipastaa pa kkauksen ohjeen mukaa n. Siivilöi keitinvesi niin , että tilkka vettä jää katt ilaan. Lisää loraus öljyä. 24 | Pilttipiiri syyskuu 2010
• (Yli 1-vuotiaille) PINAATTILETUT 1l Sekoita kana- tai soijakastike keittämäsi pastan joukkoon. Aikuisen annoksen voit maustaa suolalla, mustapippurilla ja juustoraasteella. soija- tai riisimaitoa (tai kauramaitoa, jos se sopii) 1 dl kikhernejauhoja 2 dl gluteenitonta karkeaa jauhoseosta 200 g tuoretta pinaattia (tai pakastepinaattia) öljyä tai juoksevaa margariinia paistamiseen Silppua pinaatti veitsellä karkeaksi ja sekoita kaikki lettutaikinan ainekset. Anna taikinan turvota puoli tuntia. Paista letut kuumalla pannulla molemmilta puolilta kauniin värisiksi. Tarjoa pinaattilettujen kanssa esimerkiksi Piltti-karpalososetta. Voit tarvittaessa soseuttaa letut haarukalla pehmeämmäksi. (Yli 1-vuotiaille) SOIJAKASTIKE kuivattuja soijakuutioita tuoretta yrttisilppua valkosipulinkynttä viipaloituina kuumaa vettä mustapippuria öljyä paistamiseen juustoraastetta mausteeksi (kovaa soijajuustoa tai kovaa vuohenjuustoa) suolaa maun mukaan 2 dl 1 dl 2 3 dl 1 tl 1 rkl 1 dl (Sopii 6­8 kk:n iästä alkaen, jos ruokaa soseutetaan ja jätetään suola ja pippuri pois) KANAKASTIKE Kaada kuuma vesi soijakuutioiden päälle ja anna turvota noin puoli tuntia. Laita pannulle öljyä ja paista liotettuja kuutioita hetki kuumalla pannulla. Pintaan saa tulla vähän väriä. Lisää yrttisilppu ja valkosipuli pannulle ja kääntele soijakuutioiden kanssa, niin että ne maustuvat. 400 g nahattomia broilerinfileitä 1 dl tuoretta yrttisilppua, esimerkiksi rosmariinia ja rucolaa 2 valkosipulinkynttä viipaloituina 1 tl mustapippuria 1 rkl öljyä paistamiseen 1 dl juustoraastetta mausteeksi (kovaa soijajuustoa tai kovaa vuohenjuustoa) suolaa maun mukaan Leikkaa kana viipaleiksi ja paista kypsäksi kuumalla pannulla. Pintaan saa tulla vähän väriä. Lisää yrttisilppu ja valkosipuli pannulle ja kääntele lihan kanssa, niin että lihanpalat maustuvat. (Yli 1-vuotiaille) MUFFINIT juoksevaa margariinia sokeria kermaviiliä gluteenitonta jauhoseosta leivinjauhetta kardemummaa 1 dl 1 dl 1 dl 2 dl 1,5 tl 1 tl >> www.pilttipiiri.fi PARHAAT RESEPTIT Sekoita rasva ja sokeri sekä kuivat aineet keskenään. Lisää kermaviili kuiva-aineiden joukkoon ja tämä seos rasvan ja sokerin joukkoon. Paista muffinit 200 asteisessa uunissa 20 minuutin ajan. Tarjoa lisänä marjasosetta, esimerkiksi Piltti-kuningatarsosetta ja jäätelöä (tofusta). Pilttipiirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Pilttipiiri syyskuu 2010 | 25
• Piltin parhaat palat: Kuva Mannerheimin Lastensuojeluliitto P PILTTI TUKEE PERHEKAHVILOITA iltin kymmenvuotinen yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa täydentyy tänä syksynä MLL:n paikallisyhdistysten perhekahviloille suunnatuilla stipendeillä. Yhteensä 20 000 euron lahjoitus jaetaan hakemusten perusteella MLL:n perhekahviloille ympäri Suomen. MLL:n perhekahvilat ovat lapsiperheiden kohtamispaikkoja, joissa vaihdetaan kuulumisia ja joissa riittää mukavaa puuhaa sekä vanhemmille että lapsille. Perhekahvilat syntyvät aina paikallisyhdistysten aktiivien omasta aloitteesta ja toiminta suunnitellaan yhteistyössä kahvilassa kävijöiden ja ohjaajan kesken. Kaikki MLL:n paikallisyhdistykset voivat 22.10.2010 asti hakea 100­1 000 euron stipendiä perhekahvilatoimintaan esimerkiksi yhteisen tempauksen toteuttamiseksi, maalaustalkoisiin tai uusiin leluihin. Hae stipendiä www.pilttipiiri.fi-sivuilla. Pilttipiirin verkkosivuilla voi myös jakaa hyviä ideoita lapsiperheiden arjen helpottamiseksi ja ehdottaa Piltille tukikohdetta ensi vuodelle. Missä sinun mielestäsi tarvittaisiin tekoja ja tukea lapsiperheille? Ehdota kohdetta vuodelle 2011 tai jaa hyvä arjen idea sivuilla www.pilttipiiri.fi! Kaikkien idean tai ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan Piltti-tuotepaketteja. O PILTTIPIIRI FACEBOOKISSA letko sinä jo internetin yhteisöpalvelussa Facebookissa? Liity jäseneksi Pilttipiirin faniryhmään. Päivitämme sivuille lapsiperheitä kiinnostavia hyödyllisiä uutisia, hyväksi havaittuja vinkkejä, hyötytietoa ja piristäviä paloja arkeen. Ryhmässä voit myös osallistua Pilttipiirin kivoihin kilpailuihin ja kyselyihin. Luvassa kivoja palkintoja! Ryhmä on perustettu kaikille Facebookia käyttäville pilttipiiriläisille ja lasten asioista kiinnostuneille. Tarkoitus on jakaa ja vaihtaa vanhempia kiinnostavaa tietoa rennossa hengessä. Kesällä esimerkiksi metsästimme hyviä lastenhoitohuoneita. Jaa sinäkin ryhmässä omia kokemuksiasi ja vinkkejäsi! Tiesitkö muuten, että Facebookissa on myös Piltin aikuiskäyttäjien luoma ryhmä? Hedelmäsoseet maistuvat kaikille! www.facebook.com/pilttipiiri VIELÄ EHDIT OSALLISTUA KUVAKISAAN! oko perheen marjaretki -valokuvakilpailu käynnistyi viime kesänä jo toisen kerran. Vielä ehditte metsään puolukkaan tai mustikkaan. Ota kuva perheenne hauskasta retkestä ja osallistu sillä kilpailuun. Kaikkien 5.7.­29.10.2010 aikana marjaretkikuvan lähettäneiden kesken arvotaan 5 kpl Kuukauden Piltit -tuotepalkintoja. Pilttipiirin jäseneksi rekisteröityneet voivat lähettää kuvan rekisteröidyttyään suoraan kilpailulomakkeella www.pilttipiiri.fi-sivuilla. Jos et ole Pilttipiirin jäsen etkä halua liittyä Pilttipiirin, voit lähettää marjaretkikuvasi ja yhteystietosi osoitteeseen pilttipiiri kynamies.fi K 26 | Pilttipiiri syyskuu 2010 Lue Pilttipiirin verkkosivuilt a uusi teemajut tu aamuaskar eiden sujumisesta. Kokeile lasten tarhan ammattilaist en käytännön vinkkejä ja testaa aam upalaresepte jä! Kerro, miten teillä aamut sujuva t! www.pilttipiir i.fi Sujuvoita aamutouhuja !
• P PILTTI KIRJOITUSKILPAILU ON RATKENNUT iltin kesän aikana käynnissä ollut kirjoituskilpailu on ratkennut. Saimme koko joukon elämänmakuisia tekstejä arkisista asioista lapsiperheissä. Teksteistä välittyi onni, lämpö ja välittäminen. Vaikka usein lasten kanssa on rankkaa ja kiireitä riittää, omat lapset ovat kuitenkin näille Piltti-kirjailijoille maailman paras asia. Tuhannet kiitokset kaikille kirjoittaneille! Julkaisemme parhaita tekstejä syksyn aikana Pilttipiirin verkkosivuilla teemalla kirjoituksia pilttipiiriläisten arjesta. Pilttipiirin toimitus valitsi teksteistä viisi parasta. Valintakriteereitä olivat kirjoitustaito ja tekstin mukaansatempaavuus ja tunnelma sekä kirjoituksen idea, se miten lapsiperheen arki välittyi luovasta näkökulmasta tai mielenkiintoisella tavalla. Voittajia ovat: Leena Salonen Riihimäeltä, Heidi Antinkari ja Heta Warto Helsingistä, Marika Aro Matkusta sekä Emmi Kupari Espoosta. Nämä viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi kuukauden Piltit kotiin kannettuna. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea! S PILTTI SPELTTI JA PILTTI PERUNAMUUSIA JA LOHTA uomen lastenruokavalikoima on täydentynyt maukkaalla ja ravitsevalla spelttipuurolla. Piltti Speltti sopii viiden kuukauden iästä alkaen aamupalaksi, välipalaksi tai iltapalaksi ja sen makua voi helposti vaihdella lisäämällä joukkoon marja- tai hedelmäsosetta. Speltti on vanha ja perinteinen vehnälaji. Se on ensimmäisiä ihmisen käyttämiä viljoja. Sitä on viljelty jo 7 000­9 000 vuotta sitten. Speltti sisältää nykyvehnää enemmän proteiinia. Se sisältää myös runsaasti kuitua ja sulaa hyvin vatsassa. Sokeroimattoman Piltti Spelttipuuron pähkinäistä makua on pyöristetty kauralla ja siihen on lisätty tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Piltti Perunamuusia ja lohta sopii tarjottavaksi heti kahdeksan kuukauden iästä alkaen. Siinä yhdistyvät lasten suosikkilisuke perunamuusi ja hyvin maistuva lohi, joka sisältää runsaasti hyvää pehmeää rasvaa ja D-vitamiinia. Lisämakua ateriaan tuo bataatti. Neuvolasuositusten mukaan alle kouluikäisten lasten tulisi syödä kalaa kaksi tai kolme kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Kalaruokiin tutustuttaminen jo varhaisessa vaiheessa edistää kalan osuutta ruokavaliossa myöhemminkin. Kokeilkaa lohta! TERVEELLISIÄ UUTUUSHERKKUJA: Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin uusilla nettisivuillamme www.pilttipiiri.fi, muokkaa tietojasi -kohdassa, tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. Pilttipiiri syyskuu 2010 | 27 Kuva iStockphoto