• Lehti LapsiperheiLLe s y y s K U U 2 0 1 1 > PilttiPiiri.fi Ma a ala kiv OHtO & VAAri sydän sykkyrällä s.10 s.15 Hui, täi! TärkeäT viTamiiniT & kivennäisaineeT .4 iä s Kotimaista luontonimet voimaruokaa s.6 ovat pop s.18 s.6
• .pilttipiiri.fi ww sivuil verkko aljon tp löydä atietoa ntij asiantu tyen liit lasten pienten n. rkee a www.pilttip >> ttipiirin i Pil ta Sisältö n r o 3 | sy ys K U U 201 1 >> www. .fi pi iri 0610 kannen kuva: Arto Wiikari 16 nimien valinta herätti muistoja vuosia sitten olleista poikien muotinimistä: oli Jonia, Jania, simoa ja samia sekä jokunen Mikakin. nykyään nimet ovat yksilöllisempiä, ja nimi annetaan lapsen mukaan. olen myös huomannut, että toinen tai kolmas nimi on usein suvussa kulkenut perinnenimi. Lahjaksi saatu nimi muistuttaa, että kuulumme Pilttipiirin luki Helsingin kaikki sukupolvien ketjuun. Käpylän kylämummi Voimaruoka oli täyttä asiaa. tuula häkkinen. Vanhakin sen tietää, että monipuolinen ruokavalio on "superfoodia". Kotimaiset marjamme ja sienemme ovat oivia esimerkkejä siitä, että ei tarvitse olla mikään Master Chef, jotta saamme ruokapöytäämme terveellistä syötävää. Lapsen kanssa kannattaa myös lähteä retkelle metsään sekä marjastaa tai sienestää samalla. Ja mikä tärkeintä, opimme sen, että kaikkea ei tarvitse hakea kaupan hyllyltä! lukijan kommentti 2 | Pilttipiiri syyskuu 2011 i.fi ipiir >> w ltt 06 10 15 16 ravitsemus Voimaruokaa Kotimainen ruoka edistää terveyttä. sukupolvienketju Ihanat isovanhemmat Esikoispoika on kaikkien silmäterä. terveys Missä täi luuraa? Täit ovat joka syksyinen vitsaus. kasvu&kehitys Vauva tuli taloon Lemmikin ja vauvan yhteiseloon on monia mahdollisuuksia. perhe&vapaa-aika + 18 Nimen valinta on perinteitä ja luovuutta 2010-luvun suosikkeja ovat luontonimet. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat www.facebook.com/pilttipiiri PilttiPiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4­22 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PilttiPiiri-lehden JulkaisiJa: suomen nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu OsOitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki issn 1238-8432 tOimituskunta: Päätoimittaja Piltin tuotepäällikkö Elsi ojala / suomen nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen /otavamedia oy, Kynämies. PilttiPiiri-lehden tekstit on tarkistanut lastenruokaneuvottelu- www.pilttipiiri.fi kuva: Jorma Marstio kunnan puheenjohtaja olli simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.
• Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi pienet palat taaPero rUoKaa Tarvitsetko vinkkejä alle kolmevuotiaan ruoanlait toon? avuksi käy pienille lapsille tarkoitettu keitto kirja, jossa on helppoja reseptejä eriikäisille taaperoille. kuva: istockphoto Vauvan ja taaperon keittokirja, Karen Ansel, Charity Ferreira, Tammi 2011. Myyrän aUtossa Muistatko tomeran Myyrän? Jo seitsemäs painos Myyrästä kertoo seikkailijan vankkumat tomasta suosiosta lasten keskuudessa. tällä kertaa ihmetellään autoja. Myyrän auto, Zdenek Miler, Eduard Petiska, Tammi 2011. Tilapäistä lastenhoitoapua? Jokainen perhe voi joskus tarvita lyhytaikaista apua lastenhoitoon. Hoitoapua voi saada vaikkapa Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta. Mll:n hoitajavälitys auttaa perhettä löytämään hoitajan kotiin, ja hoitoapua voi saada kaikkina vuorokauden aikoina. Lisätietoja: mll.fi MUUttaMassa UlKoMaIlle? Oletko muuttamassa ulkomaille perheesi kanssa? Jos, niin tarkista Kelan sivuilta, kuulutko edelleen suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. sosiaaliturvajärjestelmään kuulumi nen perustuu maassa asumiseen. Joita kin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuk siin. Kun muutat suomesta ulkomaille tai ulkomailta suomeen, Kela tekee pää töksen siitä, onko sinulla oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Lisätietoja: kela.fi s ss! ss Päristellään ärrällä, suhistellaan ässällä ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän pussiin. ärrän löysin rillikaapista ja ässä oli siinä keskellä. IsoMMalle sIsarUKselle Laululaukku-pelilaukusta löytyy hauskoja laulettavia pelejä hieman isommille sisaruksille. laukun pelit ja leikit innostavat lasta laulamaan ja luomaan uutta laulaen. Pienemmät lapset voivat keskittyä laulujen kuunte luun. laukku on saatavana myös ruotsinkielisenä. www.laululaukku.fi Päästä pärinät ja suhistelut valloilleen r ja slorun matkassa. Hauskan lorun avulla voi vaikka harjoitella toisinaan vaikeasti lausuttavia kirjaimia. ärrrr, suuh! rrr rr! Syysmetsään! Pakkaa eväät koriin ja lähde lasten kanssa syksyiseen metsään retkelle. Maukkaita eväsreseptejä löydät pilttipiiri.fi-sivustolta. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 3
• omin käsin teksti ja kuvat Atte Lakinnoro K Torni okoa yhdessä lasten kanssa erikokoisista kivistä korkeita torneja. Kun korkean kivitornin on saanut jämäkästi tasapainoon, saa hyvän mielen. Varo, etteivät kivet putoa varpaiden päälle! H E LP P O TOS I M H E LP P O! Metsän peikko etsän peikko -ohje Pilttipiirin arkistoista: Tarvitset kaksi kiveä, toisen ison vartaloksi ja pienen kiven pottunenäksi. Liimaa kivet erikoisliimalla ja anna kuivua. Osta askartelukaupasta hauskat silmät ja liimaa hiuksia paperisuikaleista tai langan paloista. Jos peikko on tyttö, liimaa sille vaikkapa rusetti otsaan. TArviKKeeT: kivi pieni kivi nenäksi silmiä liimaa (paperisuikaleita tai langanpaloja hiuksiksi) Kivien maalaus TArviKKeeT: VinKKi! Leikkikää kivien piilotusta, sisällä tai ulkona... AIKAA VIEVÄ kivi (mieluummin sileä) kynä akryylimaaleja (tai peitevärejä) pensseleitä (askartelulakkaa) P ese kivi huolellisesti, jotta maali tarttuu hyvin puhtaaseen pintaan. Luonnostele kuva-aihe kiveen lyijykynällä tai tussilla. Maalaa kivi. Jos käytät useita eri värejä, anna maalipinnan kuivua ennen seuraavaa väriä, ellet nimenomaan halua, että värit sekoittuvat. voit nopeuttaa kuivumista hiustenkuivaajalla. Akryylimaalit ovat vesiohenteisia, mutta kuivuttuaan vedenkestäviä. Jos käsittelet kiven vielä jollain askarteluun sopivalla lakalla, saat maalattuun kiveen vieläkin kestävämmän pinnan! Käytä askarrellessa essua ja alustaa. §§§ Ps. Muistathan, että kiviä ei saa ottaa toisen maalta tai vedestä. Kiviä voi ottaa vähäisessä määrin, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Toisen maata ei saa kuitenkaan kaivaa. lähde: www.ymparisto.fi 4 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• 5 kysymystä teksti Taina Vuokko kuvitus Neea Laakso 1 Mitkä ovat tyypillisimpiä lasten myrkytystapauksia? Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä moninaisempia myrkytys tapaukset ovat. Pienet lapset laitta vat suuhunsa mitä tahansa. Usein tilanteet liittyvät esimerkiksi pesu aineisiin ja wcraikastimiin. Tietoa Myrkytkasveista: ww ystietok w eskus .hus.fi > > kasvit 09 471 97 Myrkyt valtaku ystietokeskuk nnalline s n numeen ro 7 Minkä aineiden kanssa vanhempien tulisi olla valppaina? Valppaana kannattaa olla kaik kien aineiden kanssa. Esimerkiksi reseptilääkkeet osataan monesti säilyttää hyvin, mutta käsikauppalääkkeet, kuten Dvitamiinit, ovat liian suurina annoksina yhtälailla lapsille haitallisia. Parasta on kartoittaa, mitä erilaisia aineita kotona on ja tiedostaa niihin liittyvät riskit. 2 Suojaan kodin myrkyllisiltä aineilta Pienetkin määrät myrkyllisiä aineita voivat aiheuttaa lapsille voimakkaita oireita. Puhelimensa muistiin kannattaa tallentaa Myrkytystietokeskuksen valtakunnallinen numero, sanoo vastaava ylilääkäri Outi Lapatto-Reiniluoto Myrkytystietokeskuksesta. Pitäisikö kodin myrkyllisistä aineista hankkiutua eroon? 4 Koska lapsi ei voi asua lasi kaapissa, parasta on opettaa lapsi pysymään erossa tuntemattomista aineista. Vaikka kotona ei olisikaan haitallisia aineita, voi lapsi joutua niiden kanssa kosketuksiin muualla. Olisi myös hyvä miettiä, ovatko wcraikastimet lapsiperheissä välttämättömiä, koska ne ovat voimakkaasti syövyttäviä. 3 Miten kodin myrkylliset aineet tulisi säilyttää? Pesuaineet on parasta pitää sellaisissa kaapeissa, joihin saa lapsilukot. Jos se ei ole mahdollista, kannattaa ne laittaa mah dollisimman korkealle, jottei lapsi yletä niihin. Jos kotona on erityisen haitallisia, esimerkiksi suun kautta otettuna syövyttäviä pesuaineita, ne on aina säilytettävä huolellisesti ja omissa pakkauksissaan. Mitään kemikaaleja ei ole syytä laittaa esimerkiksi elintarvikkeille tarkoitettuihin astioihin, kuten limsapulloihin. 5 Miten toimia, jos lapsi syö myrkyllistä ainetta? Jos lapsi maistelee jotain ainetta, voidaan selvitä suun huuhtomisella. Myrkytystietokeskuksesta voi tarkistaa tarkemmat toimintaohjeet. Esimerkiksi kasvimäärityksiä keskus ei voi tehdä puhelimessa, joten kannattaa ennen puhelua selvittää, mitä lapsi on syönyt. Lääkehiili kuuluu jokaiseen lapsiperheeseen. Ensiapuna annettavan lääkehiilen voi sekoittaa vaikkapa maukkaaseen soseeseen. Oksettamista ei enää suositella, ja siitä voi joissain tapauksissa olla jopa haittaa. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 5
• teksti Stiina Honkamaa kuvat Atte Lakinnoro Voimaruoka eli niin sanottu superfood on usein hämmennystä aiheuttava muotitermi. Monipuolinen ja terveellinen kotimainen ruoka ajaa kuitenkin saman asian myös perheen pienimmille. E n pidä voimaruoka-termistä. Se, mitä sillä tarkoitetaan, on ihan normaalia terveyttä edistävää ruokaa, kuten esimerkiksi kotimaista täysjyväviljaa, marjoja, kalaa, rypsiöljyä ja rasvatonta maitoa. Joillakin tahoilla lähiruoka-ajattelu liittyy voimaruoka-termiin, dosentti Ursula Schwab ItäSuomen yliopiston kansanterveystieteen ja ravitsemustieteen yksiköstä sanoo. Hän myös toppuuttelee ajattelua, että joissakin ruoissa olisi erityisen paljon vitamiineja ja kivennäisaineita kilokaloria kohden. ­ Ihan vanhan kunnon ruoka-aineympyrän jokainen osa tuo oman tärkeän osansa ruokavalioon. Täysjyväviljassa on kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Näitä on myös todella monipuolisesti marjoissa, jotka sisältävät myös antioksidantteja. Kalan sisältämä valkuainen on erittäin hyvälaatuista ja rasvan laatu hyvää pehmeää rasvaa. Kotimainen voimaruoka koostuu siis esimerkiksi marjoista, täysjyväviljasta, kalasta, maitotuotteista, kasviksista ja rypsiöljystä. Näiden terveysvaikutukset on havaittu useissa tutkimuksissa. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on tietenkin välttämätöntä lapsen hyvälle kehitykselle. Lisäksi varhaislapsuudessa opitut ruokailutavat piintyvät helposti. ­ Kyllä ihmisen elimistö huonollakin ruokavaliolla pärjää. Jos kuitenkin "elää kuin pellossa" monta kymmentä vuotta ja vasta sitten tekee elintapamuutoksen, ei se välttämättä riitä sairauksien ehkäisyssä. Miksei siis totuttaisi lastaan monipuoliseen ja terveelliseen ruokavalioon jo pienenä?, Schwab kysyy. Alle yksivuotiaiden kanssa tarkkana Niin sanottuun voimaruokaan liitetään monia superterveellisinä pidettyjä ruokia, jotka hämmentävät usein vanhempia. Hyvänä esi- 6 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• Terveellinen ruokavalio estää tulehduksia Pinaattia ei saa antaa alle yksivuotiaalle." merkkinä ovat siemenet, jota ei hometoksiinien vuoksi saa antaa alle 1-vuotiaille. Tukehtumisvaaran, "väärään kurkkuun" joutumisen takia siemenet ja pähkinät on syytä pitää poissa pidempään varsinkin peuhaavien ja juoksevien lasten ulottuvilta ainakin esikouluikään saakka. Tavallisessa leivässä ja myslissä siemenet ja pähkinät ovat yleensä siinä muodossa, että tukehtumisvaaraa ei yli yksivuotiailla ole.Vielä taaperoikäisten ruokailussa tarvitaan kuitenkin aina aikuisen valvontaa, etteivät esimerkiksi huonosti pureskellut tomaatinpalat aiheuta kurkkuun tarttuessaan hätätilannetta. >> U seat tutkijat ovat yhä vakuuttuneempia siitä, että tulehdukset ovat monien elintaso sairauksien, kuten tiettyjen sydänongelmien, diabeteksen ja syövän lähteitä. Huono ruokavalio saattaakin aiheuttaa jatkuvan tulehdustilan, joka rasittaa elimistöä. Yhdysvalloissa menestynyt IFDruokavalio eli niin sanottu tulehdusvapaa dieetti ehkäisee elimistön tulehduksia, jotka ovat kehon vastaiskuja esimerkiksi lisäaineita sisältä välle rasvaiselle ja kaloripitoiselle ruokavaliolle. Mitä mieltä dosentti Schwab on tästä? ­ Ei voida suoraan sanoa, että monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ehkäisisi infektio tauteja, mutta kyseistä ruokavaliota noudattavilla ihmisillä matalaasteinen tulehdus voi olla vähäisempää. Jos elimistö voi hyvin, matalaasteisen tulehduksen välittäjäaineet eivät pääse jylläämään. Voi olla, että silloin infektiotauditkaan eivät puhkeaisi niin helposti. Esimerkiksi ylipainoisilla tulehduksen välittäjäaineita on enemmän samoin kuin esimerkiksi diabetesta ja sepelvaltimotautia sairastavilla. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 7
• Hyödynnä syksyn sato! S yksyllä on saatavilla tuoreita kotimaisia marjoja ja kasviksia joka lähtöön. Syksy onkin todellista "voimaruoan hemmotteluaikaa". ­ Marjat ja hedelmät kannattaa lähtökohtaisesti syödä sellaisinaan ja tuoreina. Silloin ravintosisältö on paras, Schwab sanoo. Tuoreita marjoja ei kuitenkaan aina ole saatavilla, mutta siihenkin löytyy terveellisempi ratkaisu. ­ Jos pakastintila loppuu ja jouluun mennessä kaikki tuoreet marjat on syöty, paras vaihtoehto on marjajauheet. Joissakin marjajauheissa on käytetty koko marja: hedelmäliha, kuoret ja siemenet, eikä niihin ole lisätty mitään. Jauhe on helppo laittaa vaikka puuroon, Schwab neuvoo. Monesti myös hampun siemenet liitetään voimaruokiin. ­ Hampun siemenet eivät ole sen erikoisempia ravintoarvoltaan kuin muutkaan siemenet. Kyllä niissä on hyvänlaatuista rasvaa, proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita samalla tavalla kuin muissakin siemenissä, mutta ne eivät ole muita parempia. Kuivatut hedelmät, joita voimaruoaksi monesti kutsutaan, eivät ole lainkaan suositeltavia ­ ainakaan, jos ne ovat nätin värisiä. ­ Värikkäät kuivatut hedelmät sisältävät rikkihapon suoloja, eikä niitä kannata antaa usein lapselle. Moni saattaa antaa lapselle karkkien sijaan kuivattuja hedelmiä. Siinä ei välttämättä ole järkeä. Kyllä joskus voi pitää herkkupäivän ja antaa vaikka karkkia kohtuudella, Schwab sanoo. Soija on proteiinilaadultaan kasvikunnan parhaita, lähes eläinkunnan veroista ja kuuluu ainakin lakto-vegetaristi-perheillä usein lapsenkin ruokavalioon. Soijaakaan Schwab ei silti pidä erityisenä voimaruokana. Pinaatti taas on nitraattia keräävä kasvi, eikä sitä sen takia saa antaa alle yksivuotiaille. ­ Isommalle lapselle pinaattia voi antaa osana muita kasviksia, mutta sitä ei erityisesti tarvitse suosia. Ennen kaikkea monipuolinen kasvisten syönti on tärkeää. Marjat ovat kuitenkin Schwabin mielestä loistavaa voimaruokaa. Ruokaympyrä kunniaan Ursula Schwab uskoo, että jalat kannattaa pitää maassa ja vanha kunnon ruokaympyrä mielessä. ­ Joka osiosta pitää joka päivä syödä jotain. Kannattaa valita maitotuotteista rasvattomat ja vähärasvaiset vaihtoehdot, lihasta kala, vähärasvainen liha tai siipikarja ja jättää makkarat väliin.Viljasta valitaan täysjyvävilja, rasvoista pehmeät rasvat ja lisäksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja monipuolisesti. 8 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä teksti Kaisa Åberg kuva Jorma Marstio I Isosisko osaa enemmän sosiskona olemisessa on parasta se, että aina ei tarvitse olla yksin ja mököttää, kertoo Pandora, 5v. Ikäerosta huolimatta sisarukset viihtyvät yhdessä. Pessi, 4kk, seuraa ihastuneena siskonsa leikkejä. Välillä isosiskon otteet näyttävät liiankin rivakoilta vanhempien silmään, mutta Pessi vain nauraa, kun sisko taputtaa ja kierittää. Joskus Pandora on mustasukkainen ja epäilee, että isi ja äiti hellivät Pessiä enemmän kuin häntä. Silloin auttaa, jos saa olla hetken isin tai äidin kanssa ihan kahdestaan ja muistella, mitä kaikkea isosiskona osaa ja saa jo tehdä. ­ Ehkä parasta sittenkin on se, että minä saan ajaa potkulaudalla, mutta Pessi ei, Pandora tuumaa. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 9
• teksti Noora Lintukangas kuvat Arto Wiikari ISOVAnHeMMAt Ohto Orenius tietää olevansa keskipiste, kun isovanhemmat ovat paikalla. Huomiota Ohto totisesti saakin, sillä kaikki neljä isovanhempaa ovat tiiviisti mukana perheen arjessa. ihanat L oviisalaisten Maaria Mäntysaaren ja Oskari Oreniuksen esikoispoika Ohto liikkuu vilkkaasti ison tuvan lattialla. Reilun vuoden ikäinen poika harjoittelee kävelemistä. Hän on juuri oppinut kapuamaan sohvalle. Vaikka ympärillä on kuusi valvovaa silmäparia, ei kuhmuilta voi kokonaan välttyä. Aamulla Ohto on törmännyt pää edellä verannan rappusiin, vaikka portaiden kiipeäminen jo periaatteessa onnistuukin. Lohduttajia on kuitenkin monta, ja Ohto siirtyy sylistä syliin kunnes hymy kirpoaa pikkumiehen kasvoille. Kaikki Ohton isovanhemmat ovat aktiivisesti mukava taaperoperheen arjessa. ­ Isovanhemmista on aivan suunnaton apu, Maaria toteaa. ­ Ohtolle isovanhempien läsnäolo on arvokasta. Silmät kirkastuvat, kun hän näkee heitä, lisää Oskari. >> 10 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• Famu, vaari, Oskari, Maaria, pappa ja isu vahtivat Ohto Oreniuksen kiipeilyä. Sylejä ja huomiota on tarjolla joka suunnasta. Hymy on herkässä, ja poika nauttii roolistaan keskipisteenä. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 11
• Isovanhemmat tuovat elämään iloa ja riemua, erilaista aktiivisuutta kuin vanhemmat sekä kannustavat oppimaan uusia asioita. ­ Arjen sujuvuuden ja syvyyden kannalta tämä on hyvin merkittävää. Ohton elämässä ei ole vain yhdenlaisia rutiineja vaan monipuolista touhuamista, Oskari sanoo. Maarian äiti on esimerkiksi laulanut pojalle pienestä pitäen ja tartuttanut tähän musikaalisuuden siemenen. Maarian vanhemmille, isoäidille eli pohjalaisittain isulle ja papalle, Ohto on ensimmäinen, kauan odotettu lapsenlapsi. ­ Meidän elämämme tämä on mullistanut kokonaan, Maarian äiti sanoo. Tosin he olivat harjoitelleet isovanhemmuutta päiväkodin mummuna ja pappana ennen Ohton syntymää. Vaikka Maarian vanhemmat asuvat 500 kilometrin päässä Vetelissä, he ovat usein paikalla, jopa pari viikkoa kuukaudesta. Isu ja pappa ajavat tarpeen tullen paitsi kaitsemaan poikaa myös auttamaan remontti- ja pihatöissä. Vaikka välimatkaa on, pitkää eroa ei nykyteknologian vuoksi tule. Skype välittää kuvan ja viestin, eivätkä etäisemmätkään isovanhemmat vieraannu, kun näiden kasvot näkee ja äänen kuulee. ­ Tosin siinä meinaa välillä päästä itku, kun Ohtoliini yrittää tietokoneen ruudun kautta koskettaa, isu kertoo. Oskarin vanhemmilla on lapsenlapsia jo entuudestaan, mutta nämä asuvat kauempana. Ohton kotoa on matkaa famulle ja vaarille vain pari kilometriä. Oskarin äiti on vielä työelämässä. Hän on yrittäjä ja entisöijä eli omas- Sukupolvet kohtaavat perhekahviloissa Oletko kuullut Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummeista ja -vaareista? Tänä vuonna Piltti tukee tätä toimintaa osana viime vuonna alkanutta Lapsiperheiden puolella -hanketta. 12 | M LL:n Kylämummit ja -vaarit ovat koulutettuja vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa heille aikaansa. He eivät ole yksittäisten lasten varamummeja tai -vaareja, vaan toimivat yleisesti esimerkiksi oman alueensa päiväkodeissa, MLL:n perhekahviloissa ja kerhoissa. ­ Toiminnassa korostuu läsnäolo arjessa. Esimerkiksi monille perhekahvilassa vieraileville lapsille ja vanhemmille merkitsee paljon jo se, että kylämummi lukee lapsille sadun ja vanhempi saa hengähtää hetken, MLL:n avoimen lapsiperhetoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo. Avartava kokemus Toiminnan lähtökohtana on, että sukupolvien välinen vuorovaikutus vahvistuu, kun vanhat käytännöt, tarinat ja elämänkokemus välittyvät nuoremmille sukupolville. Yhä useammalla perheellä ei ole omia isovanhempia lähellä, ja tapaamiset ovat kaikille avartava kokemus. ­ Maailma on muuttunut hurjasti. Ennen ei esimerkiksi ollut kännyköitä eikä oletettu, että pitää koko ajan olla tavoitettavissa. Sukupolvien välinen vuorovaikutus ja näiden tilanteiden järjestäminen avaa ikkunoita tulevaan ja menneeseen, SatuliKukkonen jatkaa. Piltti onkin mukana tukemassa kylämummi- ja vaaritoimintaa. Tarkoituksena on rekrytoida uusia vapaaehtoisia ja auttaa perheitä Pilttipiiri syyskuu 2011
• Välillä meinaa päästä itku, kun Ohtoliini yrittää tietokoneen ruudun kautta koskettaa." sakin arjessa riittää puuhaa. Siksi Ohton hoi taminen on sattumanvaraista. ­ Olemme käytössä tarvittaessa, joten Maa ria pääsee toimittamaan asioita, famu sanoo. Voimakkaita tunteita Papan rakentamalla hiekkalaatikolla on hiek kakakkujen hajottamisesta tullut Ohton lem pipuuhaa. Iloinen hihkunta säestää isän teke mien kakkujen murentamista. ­ Lapsenlapset näkee paremmin persooni na kuin omat lapsensa, famu tuumaa. ­ On paljon nautinnollisempaa seurata heidän kasvuaan. Olen myös aina yhtä hämmästynyt lap sen älykkyydestä, hän sanoo. Lapsen saaminen on muutta nut Maarian ja Oskarin suhtautu mista omiin vanhempiinsa. Lähei set suhteet ovat syventyneet enti sestään. ­ Samalla tulee käytyä läpi omaa lapsuuttaan ja itseensä tu tustuu eri tavalla, Maaria miettii. Isovanhempien elämää Ohton tulo on muuttanut ennen kaikkea niin, että poika on "aina ajatuksissa". He ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsen vuoksi saa olla sydän sykky rällä ja murehtiakin hieman. ­ Vanhempana sitä ylipäänsä on varovai sempi, kun itse ei pääse samalla tavalla kiipeä mään perässä puuhun tai kykene samoihin asioihin kuin ennen, famu pohtii. Isun mielestä lapsen pitää hieman kokeil la rajojaan, liian varovainen ei kannata olla. Maarian isästä taas on sukeutunut yllättä vän huolehtiva pappa. ­ Kun lapsi ei vielä oikein puhu, ovat tun teet niin voimakkaat, hän selittää. >> löytämään kylämummien ja -vaarien avoimet sylit. Kylävaarille kerrotaan ilot ja surut Joka tiistai Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Alppimajan päiväkodin aamutoimissa on ihan omanlaisensa säpinänsä. Silloin päiväkodissa vierailee erityinen vieras, MLL:n kylävaari Jouko Korkalainen. Korkalainen on Alppimajan päiväkodin oma vaari. Monelle lapselle ja vanhemmalle on mukavaa, että päiväkotiin tulee aikuinen, joka Kylämummina tai -vaarina toimiminen ei vaadi erityista itoja, oma elämänko kemus riittää. Toiminnan voi myös mito kontakti vanhempiin sukuittaa joustava sti aikataulunsa m polviin voi olla löyhä. Päiväukaan. Oman alueen kylämummi- ja kodin yhteisenä kylävaarina -vaaritoiminna sta voi kysellä MLL voin tarjota lapsille aikaa ja :n paikallisyhdistyksestä, elämänkokemusta, Joukopiirien yhteys tiedot löytyvät vaari kertoo. osoitteesta Korkalainen innostui MLL:n www.mll.fi. kylävaaritoiminnasta tutustuttuaan siihen Vapaaehtoistyön messuilla. ei ohjaa tai kerro, mitä seuraavaksi ­ Vuoden eläkkeellä olon jälkeen tehdään. olin ehtinyt levätä työväsymyksen ­ Vaarin kanssa vaihdetaan pois ja tuntui, että arkeen olisi kuulumisia, leikitään, luetaan satuja mukava saada jotain uutta. Eri sekä kerrotaan iloja ja suruja. Monella vapaaehtoistyön vaihtoehdoista Miten mukaan? Ulkopuuhiin kuuluvat välipalahetki isän ja isun kanssa kuin myös hiekkakakkujen teko papan nikkaroimalla hiekkalaatikolla. kylävaaritoiminnassa kiinnosti juuri erilaisten ja erilaisista perheistä tulevien lasten auttaminen. ­ On ollut mielenkiintoista päästä näkemään läheltä päiväkodin arkea ja sitä tärkeää työtä, jota lastentarhanopettajat tekevät. Parasta on nähdä lasten avoimuus, ilo ja vastausten herättämä aito uteliaisuus. Tässä nuortuu itsekin joka tapaamisen jälkeen. teksti: Saara Nikkanen Lisätietoja: www.pilttipiiri.fi. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 13
• Tällä pappa viittaa niin pojan tunteisiin kuin pojan hänessä herättämiin tunteisiin. Isu nau rahtaa, että papastakin on tullut kova suukot tamaan lasta. Lapsi muuttaa myös isovanhempien kes kinäistä suhdetta ja tekee arjesta suunnitel mallisempaa. Ennen kaikkea lapsesta tulee jatkuva puheenaihe. ­ Jatkuvuuden kannalta tämä on merkittä vää, pappa toteaa. Myös famu on sitä mieltä, että itsensä nä kee linkkinä pitkässä ketjussa. Vuoroin vieraissa Isovanhemmat puuhaavat Ohton kanssa ta vallisia juttuja: leikitään pallolla, luetaan kir jaa tai puuhastellaan arkisia askareita. Poika on yksivuotiaan innolla kiinnostunut kaikes ta ympärillään. Ohto on isovanhempien luona hoidos sa muutaman tunnin silloin tällöin. Maaria on edelleen hoitovapaalla, joten hän on pää asiassa kotona ja mukana puuhastelemassa myös isovanhempien läsnä ollessa. Oskari käy töissä Helsingissä, jonne ajaa noin tun nin. Päivät venyvät välillä pitkiksi. ­ Tuntisin oloni varmasti hyvin yksinäisek si ilman isovanhempien apua, Maaria miettii. ­ Jos esimerkiksi sisaruksia olisi lähellä, heistä voisi kenties saada hieman vastaavan . Lasten ta talon kuistilla elka maalaavat eta, Kati ja H Karri, Kalle, H in. ovanhemmillek lähetetään is ideteoksia Lähellä ja kaukana Myös kauempana asuvat isovanhemmat voivat sukeltaa syvälle lapsiperheen arkeen. K ati Rapian ja Karri Laitisen perheessä isovanhemmilla on oma merkittävä roolinsa, vaikka he asuvatkin kaukana. Loviisalaisperheen kolme lasta Heta, 7, Kalle, 4,5, ja Helka, 2,5, tapaavat mummoa ja ukkia muutaman viikon välein, mutta silloin yhdessäolo on intensiivistä. ­ Kun isovanhemmat tulevat käymään, tulevat he ajan kanssa. He viipyvät useamman päivän ja saapuvat ikään kuin pyörittämään arkea, Kati kertoo. Monesti isovanhemmat kutsutaan paikalle, kun vanhemmilla on menoa, jolloin mummo ja ukki viettävät aikaa lasten kanssa keskenään. Silloin sukelletaan syvälle lapsiperheen arkeen. Karrin vanhemmat, mummo ja ukki, asuvat Varkaudessa. Katin isä, ukki, taas Heinolassa. Katin äiti kuoli kaksi vuotta sitten, jolloin tärkeä osa perheen turvaverkkoa katosi. Mumma on edelleen läsnä lasten puheissa. Kati kertoo hänen isänsä sanoneen, että lastenlasten kautta hän on saanut uuden elämän. ­ Lapset ovat äärimmäisen tärkeitä meidän vanhemmillemme. Katin mukaan on helppo luottaa siihen, että isovanhemmat pärjäävät lasten kanssa. ­ Ja he tulevat kyllä aina pyydettäessä paikalle, Karri sanoo. Joskus mummo tai ukit jopa soittelevat ja kysyvät, eikö apua tarvittaisi sekä suunnittelevat mielellään menonsa lastenlasten ehdoilla. ­ Sukulaisuus on tärkeää. Kun tuntee toistensa rutiinit, on helpompi olla avuksi. Myös sisareni auttoi meitä paljon ennen kuin sai omia lapsia, toteaa Kati. Kaukana asuvia isovanhempia ei usein vaivata parin tunnin menon takia. ­ Lyhytkestoista lastenhoitoapua ei tule isovanhemmilta pyydettyä, kun he asuvat niin kaukana, Karri pohtii. ­ Meistä on tullut aika hyviä ottamaan lapset mukaan joka paikkaan, sanoo Kati. Ohton silmät kirkastuvat, kun hän näkee isovanhempiaan." laista tukea. Mutta kyllä isovanhemmat ovat olleet meille aivan korvaamaton apu. Vaikka isovanhemmat ovat lähellä, Maari alla ja Oskarilla ei ole toistaiseksi ollut kovin paljon yhteistä vapaaaikaa. ­ Kerran kävimme illalla elokuvissa, Os kari sanoo. Neuvoja isovanhemmilta saa kysyttäes sä, mutta joskus aivan kysymättäkin. ­ Mukavaahan se on. Mielellään kuulem me erilaisia näkemyksiä, mutta itse teemme sitten ratkaisumme, Maaria toteaa. Isun ja papan mukaan reissaaminen edes takaisin Pohjanmaan ja ItäUudenmaan vä lillä ei ole raskasta. ­ Ja kyllä me samalla toivomme, että Ohto, Maaria ja Oskari sitten joskus jaksavat ajaa meitä katsomaan ja pitämään huolta, kun meistä ei tähän enää ole. 14 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• P Missä täi luuraa? teksti Taina Vuokko kuva Atte Lakinnoro äätäit ovat lapselle ikäviä kavereita. tojen merkitys on Lounamon mukaan kui- Täistä päästään pesemällä hiukset täishamNiiden sylki aiheuttaa kutinaa, ja tenkin vähäinen, koska täit kuolevat nopeasti poolla tai kampaamalla märät hiukset täikamraapiminen sen kun pahentaa asiaa. ollessaan muualla kuin hiuksissa. malla. Märkiä hiuksia kammatessa myös täin Lapsen terveydelle sinnikkäästä munat irtoavat. Apteekeista on lisäksi saatavilla useita ei-kemiallikuusijalkaisesta, litteästä verenimijästä ei kui- Hus, pois! Täinaaras liimaa munansa hiuktenkaan ole varsinaista terveyshaittaa. sia reseptivapaita aineita täiden ­ Täit vain kutisevat. Ne eivät Suomessa le- seen, ja munista kuoriutuu toukkia tukahduttamiseen. vitä tartuntatauteja, Lahden kaupungin epi- noin viikossa. Toukka muistuttaa Ei syytä suursiivoukselle aikuista täitä, mutta on kooltaan demiologi Kari Lounamo muistuttaa. Täit aiheuttavat usein vanhemmisPäätäit ovat ihmiskunnan sitkeä seuralai- pienempi.Täysi-ikäisyyden touksa huolta ja inhoa. Koteja kuuranen: niitä on ollut aina. Jostain syystä niiden ka saavuttaa kuukaudessa, jonka taan urakalla, jotta niistä päästäiesiintyvyyden on silti arveltu lisääntyneen jälkeen se kuolee. Elämänsä aikana se ehtii munia kymmeniä munia. siin eroon. Päätäit eivät kuitenkaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Täitartunta todetaan käyttäliity likaisuuteen, sillä ne viihtyTäit ovat joka syksyinen vitsaus päiväkovät huonosti muualla kuin ihmideissa ja kouluissa. Niitä esiintyy eniten elo­ mällä täikampaa, jonka voi hankkia apteekista. Kuultavan harsen hiuksissa. lokakuussa ja tammi­helmikuussa. ­ Syksyllä päätäitä on enemmän kuin maat, punaruskeat tai mustat täit irtoavat ­ Päätäiden hoito ei vaadi ylenmääräistä kotimuulloin, koska silloin lapset palaavat lomil- kammalla hiuksista. Kutina voi olla merkkinä siivousta, Lounamo sanoo. Normaali peseminen, pakkanen tai sauna ta päiväkoteihin ja ovat enemmän sisätilois- tartunnasta, mutta jos täitä on vain muutanitistää täit vaatteista ja tekstiileistä. Esimersa. Ulkoleikeissä ei saa helposti tartuntaa, ei- mia, kutinaa ei välttämättä ole. Jos lapselta löytyy täitä, asiasta on syytä il- kiksi lelut tai päähineet voi laittaa yöksi muovätkä päätäit muutenkaan pidä ulkoilmasta. vipussissa pakastimeen, niin täit ovat aamulPäätäi tarttuu ihmiseltä toiselle, kun hiuk- moittaa leikkikavereille ja päiväkotiin. ­ Lapsen eristämiselle päivähoidosta ei ole la kuolleet. Isot vaatteet taas voi viedä tunset koskettavat toisiaan. Joskus tartunta voi tapahtua esimerkiksi kampojen, pyyheliino- aihetta. Hoitoon voi palata seuraavana päivä- niksi saunaan. Jos lapsen päiväkodissa esiintyy täitä, siitä jen tai tyynyliinojen kautta. Välillisten tartun- nä lääkehoidon aloittamisesta. kerrotaan kaikille vanhemmille. Päiväkodin henkilökunta tutkii lasten hiukset, ja ne, joilla tartunta todetaan, voivat aloittaa lääkehoidon. Varmuuden vuoksi toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä, ja turhia lääkehoitoja on syytä välttää. Päätäi tarttuu, kun hiukset koskettavat toisiaan." Päätäi ei ryömi, hypi tai lennä. Se tarttuu kiinni hiukseen tyveen ja imee verta päänahkasta. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 15
• Vauva tuli taloon Miten lemmikki ja pienokainen tulevat toimeen keskenään? teksti Juha Jäppinen ja Hanne Kauppinen kuvat iStockphoto K un perheeseen syntyy vauva, tilan ne saattaa olla kissalle tai koiralle hämmentävä. Moni lemmikki on tottunut olemaan huomion keski pisteenä, mutta lapsi tarvitsee van hemmiltaan hoitoa, aikaa ja energiaa, joten eläin jää helposti takaalalle. Kun lemmikki ei enää olekaan perheen silmäterä, se saattaa stressaantua. Koirasta tai kissasta huomion äkillinen väheneminen voi tuntua ikävältä. Onneksi vanhemmilla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiselon onnistumiseen. ­ Paras tapa auttaa lemmikkiä tottumaan yhteiselämään vauvan kanssa on ennakkoval mistautuminen. Hyvin usein aiheeseen ha vahdutaan vasta, kun vauva on jo tullut ta loon. Helpointa on kuitenkin totuttaa niin koira kuin kissakin vauvan tuloon etukäteen, suosittaa käytösongelmiin erikoistunut eläinkouluttaja Hanna Valkila. Lisää asiaa kissoista ja koirista löydät Reviiri-lehdestä, jonka voit tilata osoitteesta www.purinaklubi.fi. 16 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• K allergiariski? Onko lemmikki un lapsiperheessä harkitaan lemmikin hankkimista, eläimen vaikutukset ihmisen terveyteen mietityttävät. Voivatko lemmikin mikrobit olla vahingollisia, vai voisiko niillä olla suotuisia vaikutuksia ihmislapsen vastustuskykyyn? Viime vuoden lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan proviisori Mikko Lappalaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten mikrobeille altistuminen kotioloissa vaikuttaa lapsen immuunijärjestelmän kehittymiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suuremmille mikrobipitoisuuksille altistuneilla lapsilla immuunivasteet olivat alempia. Näin kävi myös kodeissa, joissa oli koira. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elimistön sietokyky mikrobeja ja viruksia vastaan saattaa kasvaa mikrobialtistuksen ansiosta. Tutkimustuloksista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöstä siitä, että mikrobialtistus vähentäisi automaattisesti sairastelua tai allergioita. Lisäksi kannattaa muistaa, jos jompikumpi vanhemmista saa oireita lemmikistä, ei lemmikkiä ole järkevä hankkia. Lemmikkien kantamia bakteereita on turha pelätä, mutta lemmikkiä ei myöskään kannata hankkia pelkästään allergioiden estämiseksi. Yhteiselo opettaa lapselle positiivista suhtautumista eläimiin." K yhteiseloon Hannan vinkkejä un lemmikki tottuu etukäteen lapsen ääniin, ne eivät tule yllätyksenä. Avuksi tähän käyvät esimerkiksi vauvan ääniä sisältävät, myytävät cd-levyt. Kun vauva tulee taloon, voi koiran nukkuma- tai ruokailupaikat ja koiran muut omiksi kokemat tilat vaihtua. Myös lemmikin rutiinit, kuten ruokailu- tai ulkoiluajat, voivat muuttua, joten muutoksiin on hyvä totutella etukäteen. Kissaa ja vauvaa ei saa jättää yksin samaan tilaan. Lämmintä nukkumatilaa etsivä kissa saattaa mennä vauvan päälle nukkumaan. Pinnasängyn ja vaunujen päälle kannattaa laittaa metallinen suojaverkko, joita myydään lastentarvikeliikkeissä. Kun vauva oppii liikkumaan lattialla, on hyvä huolehtia, että lemmikillä on asunnossa pakopaikkoja. Jos lapsen lähestymisyritykset alkavat pelottaa, eläimet voivat tarpeen tullen livahtaa omaan paikkaansa. Kun lapsi saavuttaa taaperoiän, kiinnostus eläimiä kohtaan lisääntyy. Maassa ryömivä vauva voi hämmentää eläintä. Vanhempien tehtävä on opettaa jälkikasvulleen, että eläintä tulee käsitellä huomaavaisesti. Kun yhteiselämä sujuu menestyksekkäästi, lemmikistä tulee lapselle arvokas ystävä, jonka kanssa lapsi voi muodostaa tärkeän suhteen. Tämä opettaa lapselle positiivista suhtautumista eläimiin ja luontoon. Veikon yhytkarvainen mäyräkoira Veikko kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään vauvan, kun se pääsi tervehtimään omistajiensa lapsenlasta. Seitsemänvuotias Veikko ei ollut lainkaan tottunut lapsiin. ­ Kun Veikko näki vauvan, se meni aivan pähkinöiksi. Se kun ei oikein tiennyt, mistä oli kyse. Koira saattoi jopa luulla, että vauva on lelu, jota voi höykyttää, Veikon "Kun mäyräkoira lähipiiri kuvailee. Veikko kohtasi vauvan" Veikko vaistosi ympärillään olevista jännittyneistä ihmisistä, että käärössä oli jotain ihmeellistä, mutta mitä? Vauva oli koiralle täysi arvoitus. Yksi hankala tekijä oli se, että aina hyväntuulinen Veikko tykkää kovasti ihmisistä ja tervehtii heitä suurella ilolla hyppimällä ja yrittämällä nuolaista naamasta. Koiraan tottuneet ihmiset osaavat tietysti varautua näihin ystävyydenosoituksiin, mutta vauvalla tällaisia kykyjä ei vielä ole. Kun tapaamisia vauvan kanssa tulee lisää, Veikko oppii varmasti olemaan vauvan kanssa rauhallisesti. Sen täytyy vain ensin ymmärtää, että käärö on ihminen eikä lelu. L tapaus Pilttipiiri syyskuu 2011 | 17
• kuvat xxxx teksti Taina Vuokko teksti Taina Vuokko kuvat Atte Lakinnoro Nimen valinta on perinteitä ja luovuutta polven nimet tuntuvat kuluneilta, eivätkä vanhempien nimetkään houkuta. Ritvoja ja Erkkejä on kastettu viime aikoina vain muutamia vuodessa. 2010-luvun suosituimmat nimet olivat viimeksi trendikkäitä 1900-luvun alussa. Silloin suosiossa olivat muun muassa Hilja, Martta, Eino ja Toivo. ­ Usein nimi, joka tulee uudelleen suosituksi, ei ole ollut aivan aikansa kärkinimi. Esimerkiksi Emmoja oli paljon 1900-luvun alussa. Kymmenen suosituimman nimen listalle se ei kuitenkaan tuolloin yltänyt. O 18 | Suomalaiset vanhemmat ovat heittäytyneet luoviksi. 2010-luvulla suosittuja ovat etenkin uudet luontonimet. malle lapselle tahdotaan nyt mahdollisimman erikoinen nimi, nimistöntutkimuksen dosentti Minna SaarelmaPaukkala Helsingin yliopistosta sanoo. Tarharyhmät olivat 1960- ja 1970-luvuilla täynnä Mikkoja ja Maijoja. Sama nimi saattoi olla jopa kymmenellä prosentilla ikäluokasta. Nykyään suosituimpiakin nimiä kantaa syntyneistä lapsista vain muutama prosentti. Vanhemmat hakevat ideoita etenkin omien isovanhempiensa nimistä. Oman ikä- Nimitrendit kulkevat noin sadan vuoden sykleissä. Myrskystä Tyyneen 2010-luvulla vanhemmat ovat heittäytyneet erityisen luoviksi. Varsinkin luontoon liittyvistä sanoista tehdään ahkerasti nimiä. Lap- sen tarharyhmässä voi olla vaikkapa Tilhiä, Kaislaa ja Myrskyä. Ideoita harvinaisiin nimiin löydetään esimerkiksi julkisuuden henkilöiltä, televisio-ohjelmista ja nimikirjoista. ­ Esimerkiksi Minea sai suosiota golf-pelaaja Minea Blomqvistin myötä, ja laulaja-näyttelijä Veeti Kallio sai vanhemmat harkitsemaan lapselleen Veeti-nimeä. Mikä tahansa maailmalta bongattu ei kuitenkaan kelpaa nimeksi Suomessa. Jos kastava pappi tai maistraatti pitää vanhempien toivomaa nimeä hyvän nimikäytännön vastaisena, asia menee oikeusministeriön nimilautakunnan käsittelyyn. ­ Monesti lautakunnassa mietitään heittomerkkejä sekä x- ja z-kirjaimia, jotka eivät Pilttipiiri syyskuu 2011
• Tarkistatko graafista/numeroista, että nuo tiedot ovat oikein + lähde. Lähde: xxx ole suomen kieliasun mukaisia, SaarelmaPaakkala sanoo. Helena 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 ­1899 1900­19 1920­39 Keitetään nimipäiväkahvit Luovuuden lisäksi suomalaista erikoisuutta on myös nimipäivän viettäminen. Niitä juhlitaan vain Suomessa ja Ruotsissa. ­ Nimipäivien alkuperä on katolisessa pyhimyskalenterissa. Esimerkiksi Pyhän Laurin päivänä oli Laureillakin tapana juhlia. Uskonpuhdistuksen myötä pyhimyskulttuuri muuttui maalliseksi nimipäiväkalenteriksi. 1900-luvun alussa nimipäivä oli suuri juhla. Silloin poltettiin nimipäiväkokkoja tai pystytettiin nimipäiväsalkoja. Jos talon emännällä oli nimipäivät, kaikki tiesivät, että oli tervetullut taloon nimipäiväkahveille. Kaupungistumisen myötä vanhaa nimipäiväperinnettä on kadonnut. Joissain suvuissa nimipäivä on silti yhä isompi juttu kuin esimerkiksi syntymäpäivä. Nimipäiväkalenteria uusitaan viiVeeti den vuoden välein. Nimipäiväänsä pääsee viettämään, jos nimeä on annettu ensimmäiseksi etunimeksi 1960-luvulta lähtien vähintään viidellesadalle Suomessa syntyneelle lapselle. ­ Nimipäiväkalenterista ei vielä löydy Muhammedia tai Fatimaa, mutta jossain vaiheessa niidenkin lisääminen voi tulla ajankohtaiseksi. Ruotsin kalenterissa Fatimalle on jo paikka. lähde: Väestötietojärjestelmä Viitteitä naapurin koiralta Kansainvälisesti suomalainen nimikulttuuri on ollut kautta historiansa jopa poikkeuksellisen luovaa. Etunimiä alettiin suomalaistaa 1800-luvun lopulla suomalaisuusaatteen myötä, ja myös silloin keksittiin paljon uusia nimiä. ­ Esimerkiksi Keski-Euroopassa nimenanto on ollut paljon perinteisempää. Suosituimmat nimet ovat vuosikymmenestä toiseen olleet raamatullisia tai katolisten pyhimysten nimiä. Suomessa luovia nimiä on etenkin tyttölapsilla. Poikien nimeksi valitaan jostain syystä monesti perinteikäs nimi, joka on kulkenut omassa suvussa. Ikivihreitä Antteja ja Juhaneita kastetaan lähes aina, mutta varsinaisten muotinimien ennustaminen on vaikeaa. Jotain enteitä voi Saarelma-Paakkalan mukaan kuitenkin etsiä lemmikkien nimistä. ­ Vähitellen lemmikille annettuun erikoiseen nimeen totutaan sen verran, että sen voi antaa lapsellekin. Esimerkiksi Oskari-koiria oli ensin, ennen kuin Oskari yleistyi taas pojan nimenä. Erkki Emma 1940­59 1960­79 1980­99 2000­09 Suurten ikäluokkien nimisuosikki oli Helena, Veetistä innostuttiin 2000-luvulla. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 19
• kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi Sadonkorjuun Uuden sadon herkuista syntyy meheviä ruokia. Kukkakaalista valmistettu pyree, porkkanoista tehdyt pihvit ja välimerellinen kasvispata maistuvat kaiken ikäisille. Jälkiruokana nautitaan marjaisa kaurakierre. Annokset ovat neljälle hengelle ja sopivat myös alle yksivuotiaille. nautintoja Pilttipiiri syyskuu 2011 20 |
• Piltt sivuilta verkko nsaasti ru löydät aohjeita uok lisää r een kuin niin ark nkin. juhlaa eseptit w >r ilttipiiri. fi w.p w ipiirin eseptit w >r KuKKaKaalipyree 2 kukkakaalia 4 dl maitoa (soija, riisi tai kauramaito sopii myös) 1 rkl voita tai margariinia 1 tl merisuolaa (tarvittaessa) leikkaa kukkakaaleista kovat kannat ja lehtiruodit ja laita kiehumaan vähäiseen vesimäärään. Kun kaalit ovat pehmenneet, lisää maito, rasva ja tarvittaessa suola. anna kiehahtaa, ota kattila liedeltä ja soseuta. KauraKierre 4 dl marjoja (esimerkiksi herukoita ja vadelmia) 2 dl rahkaa sokeria maun mukaan 2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta vaahdotettuna 1 dl murskattuja kaura keksejä tai pannulla rypsiöljyssä paahdettuja kaurahiutaleita sekoita marjat, rahka ja halutessasi sokeri. vaahdota vaniljakastike. paahda kaurahiutaleet paistinpannulla, johon olet laittanut vähän rypsiöljyä. sekoittele hiutaleita koko ajan, kunnes ne ovat saaneet vähän väriä. Kokoa ainekset erikseen läpinäkyvään tarjoiluastiaan. porKKanapihvit 2 porkkanaa 2 dl keitettyjä papuja (esimerkiksi kidneypapuja) 2 kananmunaa 1 rkl silputtua ruohosipulia Kuori ja keitä porkkanat kypsiksi. valuta vesi pois pavuista. yhdistä porkkanat ja pavut ja hienonna sauvasekoittimella. sekoita joukkoon kananmunat sekä ruohosipuli ja paista lettupannulla pihveiksi. tarjoa pihvit marjasoseen, esimerkiksi puolukka-karviaissoseen kanssa. .pilttipiiri.f i ww tuoKsuva KasvislisäKe 2 pientä kesäkurpitsaa 1 munakoiso 1 pala purjoa 1 porkkana 2 tomaattia 3 dl tomaattimurskaa 1 dl vettä 1 tl garam masala jauhetta 1 tl kanelia huuhtaise kasvikset vedellä ja pilko kaikki kasvikset isohkoiksi paloiksi. huomaa, että nykyään munakoisoja ei tarvitse suolata, koska ne eivät enää ole kitkeriä. laita kasvikset kattilaan, lisää vesi ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. lisää tomaattimurska ja mausteet ja hauduta vielä noin 20 minuuttia. tarjoa lisäkkeenä kukkakaalipyreen kanssa. soseuta pienen lapsen annos esimerkiksi haarukalla. Pilttipiiri syyskuu 2011 | 21
• Piltin parhaat palat etSiMMe VaNhOja VaLOKuVia Piltti on kulkenut suomalaisten lapsi perheiden rinnalla ensi vuonna 60 vuotta. Osana juhla vuoden tapahtumia keräämme maku muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Löytyykö sinulta niistä valokuvia? kuvat: iStockphoto ja Piltti L öytyykö omasta tai vanhempiesi kuvaalbumista veikeitä mustikkasuita, karjalanpaistin popsijoita tai muita makumuistoja vuosien takaa? Jos löytyy, niin lähetä kuvasi meille ja tule mukaan juhlimaan 60-vuotiasta Pilttiä. Julkaisemme lähetettyjen kuvien parhaimmistoa juhlavuoden aikana Pilttipiiri-lehdessä ja Pilttipiiri.fi-sivustolla. Arvomme kaikkien 15.12.2011 mennessä kuvansa lähettäneiden kesken Kuukauden Piltit -tuotepalkinnon*. Lehdessä julkaistujen kuvien lähettäjät palkitaan lisäksi Piltin tuotekassilla (arvo noin 20 euroa). Muistathan, että kuvan lähettämällä vakuutat, että sinulla on kuvaajan ja kuvissa esiintyvien lupa kuvan julkaisuun. Alaikäisten kohdalla sinulla tulee olla vanhemman tai vanhempien suostumus. *Kuukauden Piltit tuotepalkinto sisältää 96 purkkia tai 6 puuro pakkausta ja 84 purkkia. Palkinnon arvo on noin 30­120 euroa tuotevalinnoista riippuen. Palkinto toimitetaan yhdessä erässä voittajan toivomaan osoitteeseen Suomessa. Ohjeet Voit lähettää kuvasi meille joko sähköisesti tai tarvittaessa paperikuvina. Liitä kuvaan lyhyt kuvaileva kuvateksti sekä yhteystietosi (nimi, osoitetiedot, sähköposti ja puhelinnumero). Digikuvat: Lähetä kuvasi yhteys tietoinesi osoitteeseen: pilttipiiri@ kynamies.fi Paperikuvat: Voit postittaa kuvan yhteystietoinesi osoitteeseen Suomen Nestlé, PL 50, 02151 espoo. Kuoreen merkintä "Piltin vuosi kymmenet". Mainitsethan, jos haluat, että palautamme paperikuvat sinulle takaisin. 22 | Pilttipiiri syyskuu 2011
• r Syödään puuroa! avitseva puuro sopii hyvin pienen lapsen ruokavalioon. Kiinteä rakenteisena puuro käy myös syömisen opetteluun. Vaihtelua puuroaterioihin saa marjoilla ja hedelmillä sekä erilaisilla soseilla. piltin uusituista puuropakkauksista löytyy erilaisia vaihtoehtoja viidestä, kahdeksasta ja 12 kuukaudesta lähtien. Kaikki puurot ovat sokeroimatto mia, ja niihin on lisätty tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten rautaa. pienten lasten onkin hyvä saada elintarvikkeisiin lisättyä rautaa, sillä vauvan synnynnäinen rautavarasto hupenee puoleen ikävuoteen mennessä. riittävä raudan saanti on tärkeää lapsen suorituskyvyn, oppimisen sekä vastustuskyvyn kehitykselle. V ahdilta uutta SyySpöytään iime keväänä osa makuraatilaisista vertaili piltin norjalainen kalapata ateriaa ja uutta kalaruokareseptiä keskenään. uusi resepti vei voiton, ja vanha resepti on nyt korvattu uudella kermaisella ja mausteisemmalla perunaa ja seitiä aterialla. Makua parantavat myös muun muassa persilja, korianteri ja valkopippuri. piltti perunaa ja seitiä ateria sopii 12 kuu kauden iästä alkaen, ja se saapuu kauppoihin syyskuun aikana. Makuraadin vastauksien perusteella kalaruokia syödään lapsiperheissä sään nöllisesti. niitä toivotaan myös purkki valikoimaan. Erityisesti lohi maistuu suo malaisille keittona, uunissa tai laatikkona. Kalaa suositellaankin syötäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa, kalalajeja vaihdellen. Piltti on tukenut Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallista toimintaa vuodesta 2001. Tänä vuonna täydennämme yli 10-vuotista yhteistyötämme tukemalla lisäksi MLL:n paikallista Kylämummi- ja -vaaritoimintaa. Lue lisää osoitteessa piltti.fi Pilttipiiri syyskuu 2011 | 23
• "KUULEPAS, KUN MINÄ IN SINUN IKÄISESI..." OL ETSIMME KYLÄMUMMEJA JA VAAREJA KAUTTA SUOMEN! ten tuntemasi varttuneempi Olisiko sinun isäsi, äitisi tai muu raa pienille lapsille? Voisiko hän henkilö mielestäsi mainiota seu ? -vaarina oman "kylänsä" lapsille toimia MLL:n Kylämummina tai nan on Kylämummi- ja -vaaritoimin Mannerheimin Lastensuojeluliit mummit ja -vaarit toisiinsa. Kylä ideana on yhdistää sukupolvia raa lapsille essäoloa, tarinointia ja leikkiseu tarjoavat yhd MLL:n kerhoissa leikkipuistoissa, päiväkodeissa, ja Perhekahviloissa. mummeja MLL ja Piltti etsivät nyt uusia Kylä ita, sillä ja -vaareja. Erityistaitoja ei tarv , tiedot ja kaikkien elämänkokemus taidot ovat tärkeitä. Lue lisää: www.pilttipiiri.fi WWW.PILTTIPIIRI.FI WWW.PILTTIPIIRI.FI WWW.PILTTIPIIRI.FI WWW.PILTTIPIIRI.FI