l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta
L o k a KUU 2 0 1 2 > Pilttipiiri.fi
Isyys on
huikea
matka
Näin arki
rullaa! s.16
Tunnista
rokot s.19
s.10
Äänestä
välipala
suosikk iasi!
Lue lisää
s. 3
Malttia
allergiapelkoon s.6
Sisältö
n r o 3 | Lo k a K U U 201 2
06
10
kannen kuva: Riikka Hurri
10
16
14
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä puhuu turvallisen kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen kehitykselle. On tärkeää, että
suomalaisessa kasvatuksessa tämä nostetaan esiin ja myös
se, että lasta ei voi hellitellä liikaa.
lukijan
kommentti
Isän kengissä
Kolmen eri aikakauden isää
pohtii isyyttään.
kasvu & kehitys
Kiintymyssuhde antaa
perustan kasvulle
Varhaislapsuuden kiintymyssuhde
heijastuu lapsen myöhempiin
ihmissuhteisiin.
perhe & vapaa-aika
Arki rullaamaan
Miten Ruotsalaisen perheessä
sujuvat arkiaskareet?
terveys
Rokko on lievä kuumetauti
Tunnista rokot.
03 Pienet palat
04 Omin käsin
05 5 kysymystä
09 Tästä elämästä
20 Kokataan kotona
22 Piltin parhaat palat
Pilttipiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti
4?16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.
Pilttipiiri-lehden Julkaisija: Suomen Nestlé, PL 50,
02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161
paino: Punamusta, Joensuu Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä,
Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581
Helsinki ISSN 1238-8432
Toimituskunta: Päätoimittaja Piltin
tuotepäällikkö Elsi Ojala /?
Suomen Nestlé sekä toimitus
päällikkö Jari Kallio ja tuottaja
Henna Tanskanen?/?Otavamedia Asiakasviestintä.
kuva Ariana Vataja
Pilttipiiri lokakuu 2012
+
aikakausien isät
www.pilttipiiri.fi
www.facebook.com/pilttipiiri
Arki rullaamaan -juttu kertoo,
että rutiinit luovat turvallisuutta
Pilttipiirin luki konsultoiva
lapselle ja helpottavat perheen
erityislastentarhanopettaja
arkea. Näin se vain on. Lapsen
Anita Vataja.
pitääkin saada nukkua riittävästi,
ja psykologi Keijo Tahkokallion
mukaan unille meno pitäisi aloittaa jo ennen kuin lapsi edes
osoittaa väsymisen merkkejä.
2 |
19
Allergioiden ABC
Pienten lasten ruoka-aineallergiat
eivät ole niin yleisiä kuin uskotaan.
palstat
14
Rutiineihin kuuluvat myös yhteiset ruokailuhetket, ja lapset
osallistuvat mielellään ruoan valmistamiseen yhdessä
vanhemman kanssa. Syödessä voi keskustella vaikka päivän
tapahtumista.
16
ravitsemus
Pilttipiiri-lehden tekstit on tarkistanut lasten
ruoka
neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen
keskussairaala, Lasten
klinikka.
Piltti tukee Mannerheimin
Lastensuojeluliiton työtä
lapsiperheiden hyväksi.
Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi
kuva iStockphoto
pienet palat
Hulluttelevat
tädit
Tervetuloa
Vastaanotolle!
Onko teillä univaikeuksia pienokaisen kanssa tai eikö ruoka maistu?
Entä mistä syntyy hyvä olo? Tässä liuta kysymyksiä, jotka askarruttavat toisinaan
pikkulasten vanhempia. Nyt näihin löytyy apua ja vinkkejä Mannerheimin
Lastensuojeluliiton sivustolla.
MLL on avannut nettisivuillensa vastaanoton, joka on suunnattu
0?3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Sivustolla voi myös osallistua keskusteluun
ja jättää kysymyksen asiantuntijalle vastattavaksi keskusteluosion kautta.
Tutustu: mll.fi/vanhempainnetti/vastaanotto
kuva Kela /Annika Söderblom
Tiesitkö, että?
...äitiysavustusta on jaettu jo
1930-luvulta lähtien? Aluksi
avustus oli tarkoitettu vain vähä
varaisille. Vuodesta 1949 lähtien
oikeuden avustukseen saivat
kaikki synnyttävät äidit.
Äänestä
suosikkimakuasi!
Kestovaippoja
moneen menoon
Emilia ja kolme
pikkuista tätiä,
Camilla Mickwitz.
Tammi 2012.
Pauli-prinssi
Pauli-prinssi kutsuu
ystävänsä Kaisa-prinsessan
kylään ja lähtee hänen
kanssaan retkelle. Ihmettele
lapsen kanssa, mihin kaikkiin
seikkailuihin ystävykset
joutuvat ja millaisia aarteita
he löytävät.
Pieni Prinssisatu,
Katri Tapola,
Sanna Pelliccioni.
Tammi 2012.
Tietoa
syntymästä
lähtien
Kotineuvola, terveys
syntymästä kouluikään -kirja
antaa tuoretta terveystietoa
lapsen syntymästä lähtien
kouluikään asti. Kirjasta
saa myös vink
kejä vanhem
muuteen, kasvatukseen
ja lapsen ravitsemukseen.
Monipuolinen kirja on
oiva opas varsinkin uusille
vanhemmille.
Kotineuvola, terveys
syntymästä kouluikään,
Elina Hermanson.
Kustannus Oy
Duodecim
2012.
kuva iStockphoto
Mikä Piltin välipaloista maistuu
parhaimmalle? Mansikka
pilvi,
Persikkapouta vai jokin muu herkku?
Äänestä väli
paloista mieleistäsi
ja voita kiva kangaskassi tai
Kuukauden Piltit!
Äänestys alkaa 1.10.2012
pilttipiiri.fi-sivustolla!
Hassut tädit järjestävät
juhlat lapsille ja tarjoavat
heille puuroa, nalleja ja
hullun
kurisia vaatteita.
Ja lapset tykkäävät! Tästä
kirjasta voit sadun lisäksi
saada vinkkejä vaikka
omiin lastenjuhliin.
Oletko harkinnut kestovaippoja ja haluat tietää niistä lisää?
Linkistä www.jly.fi/vaippaopas10.pdf saat lisätietoja niiden
hankinnasta alkaen.
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 3
omin käsin
Syksyn lehdet
ovat värikkäitä askartelumateriaaleja. Kerää
lasten kanssa ulkoillessasi lehtiä ja muita luonnon
materiaaliaaleja ja anna mielikuvituksesi lentää!
HELPPOA
!
Lehtien
muotoja
paperille
Kerää puiden ja kasvien lehtiä,
joissa on selvästi erottuva
lehtiruoti.
Laita lehti ohuen paperin alle.
Väritä lehden kohdalta varovasti
vahaliidun palasella.
Lehden muodot kopioituvat
kauniisti paperille ja taideteos
on valmis!
Muistipeli
metsän materiaaleista
ILOA
PITKÄK
AIKAA! SI
Kerää eri puulajien lehtiä, kaksi kappaletta
kutakin lajia. Laita lehdet esimerkiksi puhelin
luettelon väliin kuivumaan ja prässäytymään
muutamaksi päiväksi.
Leikkaa kartongista parillinen määrä
samankokoisia, neliön muotoisia kortteja.
Liimaa lehdet kortteihin kiinni, ja muistipeli
on valmis. Voit suojata kortit kontaktimuovilla,
niin ne kestävät paremmin.
Vinkki! Mitä enemmän erilaisia lehtipareja
pelissä on, sitä vaikeammaksi se muuttuu.
T
TAIDE
Lisää
askarte
luohjeita
verkos
sa
pilttipii
ri.
Askarr fi >
ellaan
TA!
Kollaasi
Sekatekniikalla
kuvat Atte Lakinnoro
Liimaa lehdistä ja muista
luonnon
materiaaleista taiteellinen
kokonaisuus paksulle kartongille.
Materiaaleiksi käyvät muun
muassa havunneulaset, oksat ja
lehdet.
Sommittelu voi esittää
vaikkapa metsän puita tai
asukkeja. Voit myös piirtää tai
maalata osan teoksesta.
4 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
5 kysymystä
5 kysymystä:
teksti Taina Vuokko kuvitus Neea Laakso
Mitä hyötyä on lapsen
kantamisesta kantoliinassa?
Kantamisesta voi olla paljonkin
iloa ja hyötyä sekä vanhemmille että
lapselle. Kantaminen kantoliinassa
tarjoaa lapselle turvaa ja rauhaa. Se
tukee lapsen motorista kehitystä ja
saattaa auttaa vanhempien ja lapsen
välisen kiintymyssuhteen kehittymisessä.
Vanhemmat saavat tarvittaessa myös
kätensä vapaiksi ja pääsevät liikkumaan
paikkoihin, joihin esimerkiksi rattailla ei pääse.
Minkä ikäistä lasta
voi kantaa liinalla
tai repulla?
2
Kaikenikäisiä lapsia voi
kantaa: vastasyntyneestä pitkälle
leikki-ikään asti, aina niin pitkään kuin
kantaminen tuntuu molemmista
osapuolista hyvältä.
Monikäyttöinen
kantoliina
Lapsen kantaminen kantoliinassa tai
kantorepussa kiinnostaa yhä useampia.
Kantoliinayhdistyksen puheenjohtaja,
koulutettu kantoliina
ohjaaja Tarja
Suhonen vastaa vanhempia usein
askarruttaviin kysymyksiin.
3
Minkälainen kantoliina olisi hyvä valita
ensimmäiseksi?
Liinan valinta riippuu siitä,
minkä ikäistä ja kokoista lasta haluaa
kantaa. Pienelle vauvalle trikoosta valmistettu pitkä
kantoliina on helppo ja edullinen valinta. Se sidotaan valmiiksi kantajan
päälle ja lapsi asetetaan valmiiseen sidontaan. Isommalle lapselle, noin
6-kiloisesta eteenpäin, kudottu kantoliina on tukevampi ja mukavampi vaihtoehto.
Helppokäyttöisyytensä vuoksi erilaiset ergonomiset kantoreput, kuten
esimerkiksi Manduca, Tula tai Ergo, ovat myös hyviä valintoja ensimmäiseksi
kantovälineeksi. Yleensä standardikokoiset reput sopivat lapselle noin
4?5 kuukauden iästä lähtien.
4
Mitä perusasioita
pitäisi muistaa liinaa
sidottaessa?
Liina tulee sitoa riittävän ylös
siten, että valmiissa sidonnassa
lapsen otsa on suukotusetäisyydellä vanhemman kasvoista ja peppu mielellään
kantajan navan korkeudella
tai ylempänä. Liinan täytyy
tukea lapsen selkä sen koko
pituudelta. Trikooliinaa tulee
aina olla lapsen ympärillä
kolme kerrosta kankaan joustavuuden vuoksi.
Lasta kannetaan aina kasvot
kantajaan päin: joko edessä, lonkalla tai selässä. Lapsen asento
muistuttaa hajareitistä kyykkyasentoa. Selkä on pyöreänä,
polvet reilusti koukussa ja peppu
polvia alempana. Liina levitetään siten, että se tukee lapsen
pepun ja jalat polvitaipeesta
toiseen.
Entä jos
lapsi ei pidä
kantamisesta?
5
On harvinaista, että
lapsi ei pidä kantamisesta, mutta toki se on
mahdollista. Tällöin
voi halutessaan ottaa yhteyttä esimerkiksi
vapaaehtoiseen kantoliina
tuki
henkilöön ja
käydä läpi, voisiko jotakin
kantamiskäytäntöä
muuttaa siten, että kantaminen
tuntuisi mukavammalta.
Lista
tukihenkilöistä löytyy esimerkiksi Kantoliina
yhdistyksen
verkkosivuilta.
Jos kaikesta huolimatta
tuntuu siltä, että lapsi ei
pidä liinassa kantamisesta,
voi
myöhemmin kokeilla
uudelleen.
Kantoliina
n
sidontaoh
jeita:
kan
toliinayhdisty
s.fi
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 5
Allergioiden
N
oin kolmasosalla pienistä lapsista epäillään ruoka-aineallergiaa.
Tutkimukset vahvistavat allergian
kuitenkin vain muutamalla prosentilla lapsista.
Suomessa tavallisimpia pienten lasten ruoka-aineallergioiden aiheuttajia ovat lehmänmaito, kananmuna ja vehnä.
Myös monet kasvikset voivat aiheuttaa
ihon lehahdusreaktioita vauvalla. Sen sijaan
usein esiin tuodut mausteet ja lisäaineet ovat
erittäin harvinaisia allergisten reaktioiden
aiheuttajia lapsilla. Ruoka-aineen kypsyys
aste vaikuttaa myös merkittävästi allergisen
reaktion syntyyn allergisoivillakin ruoilla.
6 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
?
Allergiaoireet alkavat useimmiten muuta
mien päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen
ruoka-aineen lisäämisestä lapsen ruoka
va
lioon, joskus harvoin jo ensimmäisellä syöttökerralla.
Tavallisimpia ruoka-aineallergioiden oireita ovat voimakas ihottuma, oksentelu ja limakalvojen turpoaminen. Ruoka-aineallergiaa
kuitenkin epäillään liian herkästi.
? Meillä on aivan liian herkässä se liipaisin,
että aletaan karsia ruokavaliota. Ruoka-allergiaa epäillään helposti, jos lapsella on pientä ihottumaa ja vauva saattaa vaikuttaa äidin
tai neuvolan hoitajan mielestä levottomalta,
lastentautien ja lasten allergologian erikois
lääkäri, dosentti Mika Mäkelä Hyksin Ihoja allergiasairaalasta sanoo.
Imettävällä äidillä ruoka-aineiden valkuaisten jäämiä kulkeutuu äidinmaitoon vain
vähän. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan siinä määrin, että se aiheuttaisi lapselle oireita.
Selvästä reaktiosta lääkäriin
Jos lapsella ilmenee kuitenkin ruokailun yhteydessä nopeasti selvä ja voimakas reaktio,
kuten nokkosihottuma tai oksentelu, on syytä ottaa yhteys lääkäriin ja selvittää mistä on
kysymys. Lääkäri tekee valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa altistuksia erilaisille ruoka-aineille. Lisäksi selvitetään, onko lapsella
Yleisimpiä
ruoka-allergiaa tai
yliherkkyyttä
aiheuttavia ruokia:
?
?
?
?
?
?
Pienten lasten ruokaaineallergiat eivät ole
niin yleisiä kuin uskotaan.
Pienistä oireista ei kannata
karsia lapsen tai äidin
ruokavaliota ?
varsinkaan omin päin.
teksti Stiina Honkamaa
kuvitus Heljä Hyytiä ja Atte Lakinnoro
Tavallisimpia
ruoka-aineallergioiden oireita
ovat voimakas
ihottuma, oksentelu
ja limakalvojen
turpoaminen.
niin sanottu IgE-luokan herkistäviä vasta-aineita tutkittavalle ruoka-aineelle.
Pieni herkistymä ei vielä välttämättä tarkoita allergiaa. Jos altistuksissa ilmenee voimakkaita reaktioita, ne hoidetaan asianmukaisin lääkkein.
Kun allergiat on selvitetty, lääkäri antaa
selkeät ohjeet, miten toimitaan jatkossa lapsen ruokavalion kanssa. Hoidon kulmakivi
on allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen
välttäminen.
Lehmänmaitoallergiassa siirrytään erityiskorvikkeisiin. Muut ruoka-aineet pyritään
korvaamaan mahdollisimman tavallisella ja
yleisesti käytössä olevalla ruoka-aineella.
maito
kotimaiset viljat
kala
kananmuna
mansikka
sitrushedelmät
?
?
?
?
?
tomaatti
herne
selleri
pähkinät
suklaa
Ristireaktio
Allergikko voi olla allerginen päällisin
puolin aivan erilaisille asioille, jotka
sisältävät samanlaisia ainesosia.
Esimerkiksi siitepölyallergikoille
kehittyy melko herkästi allergia myös
raakajuureksille, eräille hedelmille
(erityisesti kiivi) ja mausteille sekä
pähkinöille. Tavallisinta on, että koivun
siitepölylle allerginen saa oireita
tuoreista omenoista ja porkkanoista
sekä pähkinöistä. Oireet saattavat
ilmaantua vain kevät- ja kesäaikaan,
kun ärsytystä on runsaasti.
?? Esimerkiksi vehnäallergikoista suuri osa
sietää kauraa ongelmitta, eikä siksi ole tarvetta käyttää eksoottisempia lajikkeita kuten
kinoaa. Joissakin tapauksissa kotimaiset viljat voidaan korvata esimerkiksi riisillä ja tattarilla, Mäkelä sanoo.
Muiden ruoka-aineiden käytön lopettaminen ei yleensä aiheuta ravitsemusongelmia. Esimerkiksi kananmuna tai kalatuotteet voidaan poistaa ruokalistalta ilman suuria vaikeuksia.
Tervettä järkeä
Kun lapselle on tehty ensimmäinen objektii
vinen altistus, ruoka-aineita voidaan >>
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 7
Kaksi
kokeilla puolen vuoden
välein kotona. Jos allergiaoireet ovat olleet rankkoja, uusinta-altistukset
tehdään sairaalassa.
Suurin osa pienten lasten ruoka-allergioista menee ohi iän myötä. 80 prosenttia kaikista ruoka-aineallergioista menee ohi ennen
kouluikää.
Mäkelä peräänkuuluttaa malttia allergiaasiassa. Ruokavalioon kajoamisen pitäisi
olla
paljon kovemman kynnyksen takana. Hän
painottaa, että omin päin ei kannata mennä
karsimaan ruokavaliota.
? Imettävä äiti tarvitsee monipuolista ravintoa. Vauvoille taas on tärkeää, että oppii
syömään ja makuaisti kehittyy.
? Ruoka-allergioista tehdään liian suuri
numero. Allergiat pystytään täsmätestaamaan. Monipuolinen ruoka kuuluu elämään,
ja elämänlaatu paranee, kun ei tarvitse vahtia
joka suupalaa, Mäkelä muistuttaa.
pikkuallergikkoa
R
kuva Vesa Koskelainen
uoka-aineallergioita epäillään usein
liian herkästi, mutta silloin, kun on
tosi kyseessä, ruokavalion kanssa
pitää olla hyvin tarkka.
Leena Arolan kahdella pienellä lapsella
on molemmilla voimakas ruoka-aine
allergia. Aatokselle, 4, oireita aiheuttaa
kananmuna ja Salmalle, 3, pähkinä.
Aatos valitsi heti kiinteään ruokaan
siirryttyään hyvin voimakkaasti itse, mitä
söi. Jopa makean suhteen hän oli kranttu.
? Hän haukkasi mielellään palan
suklaakakkua, mutta sitten kakku ei enää
maistunutkaan. Kun hän muutaman
kerran oksensi suklaakakun maistamisen
jälkeen, ajateltiin, että kyseessä on pakko
olla allergia, Arola muistelee.
Lopullinen niitti asiaan tuli, kun pikkusisko Salma täytti kaksi vuotta, ja Aatos oli
mukana leipomassa syntymäpäiväkakkua.
? Hän rikkoi kananmunia, joista roiskahti vähän iholle. Aatos sanoi, että nyt
mahaan koskee. Hänellä oli vesikellon
näköisiä turvonneita kohtia ihossa. Lisäksi
kurkku, huulet ja silmänvalkuaiset
turposivat.
Aatokselle annettiin
antihistamiinia ja
soitettiin ambulanssi.
Tilannetta tarkkailtiin, mutta sairaalaan ei kuitenkaan
tarvinnut lähteä. Allergia varmistettiin
vielä myöhemmin testeillä.
Pikkusiskon Salman allergia huomattiin, kun perhe eräänä iltana söi maa
pähkinöitä. Aiemmin oli syöty cashewpähkinöitä, jotka olivat olleet lapsille aivan
sopivia.
? Nyt kuitenkin suu ja huulet turposivat
ja kasvot punoittivat. Soitettiin ambulanssi, joka vei sairaalaan. Onneksi päästiin säikähdyksellä.
Vyyhti aukeaa
Käytännössä lasten allergiat eivät ole
erityisesti rajoittaneet perheen elämää.
Tuoteselosteet tietenkin luetaan tarkkaan,
ja reissuille otetaan omat eväät mukaan.
Varsinkin jäämiä pähkinöistä voi olla
yllättävissäkin paikoissa kuten jäätelössä,
kekseissä ja suklaassa. Lapset itsekin
muistavat kysyä, mitä ruoat sisältävät.
Arola suosittelee, että lapsen mahdollinen ruoka-aineallergia selvitetään heti
perusteellisesti. Allergia voi vaikuttaa
paljon laajemminkin syömiskokemukseen.
? Kun Aatos meni ensimmäistä kertaa
perhepäivähoitajalle, ei vielä tiedetty
allergiasta. Hän söi kananmunaa sisältäviä
lihapullia ja oksensi. Ikävä kokemus
assosioituu nyt hoitoon menemiseen.
Allergia on hyvä selvittää senkin
vuoksi, että se voi olla osatekijä syömis
ongelmiin.
? Kun saadaan kiinni ongelman
alku, koko vyyhti voi lähteä
aukeamaan, niin kuin
meillä kävi. Nyt
ruoka ei ole enää
pelottava asia,
ja lapsella on
rohkeutta
kokeilla.
Salmalle ruoka-aineallergiaa aiheuttaa
pähkinä ja Aatokselle kananmuna.
8 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.
tästä elämästä
Makuja
läheltä
S
yksyn omenasadon kypsymistä odotellessa
Oona, 6 kk, pääsee tutkimaan ja tunnustelemaan
omena
puuta. Pyöreät omput ihmetyttävät ja
ihastuttavat, mutta pienet kätöset saavat
nopeammin otteen isoista lehdistä, joista yksi sujahtaa
suuhun ennen kuin Laura-äiti huomaakaan.
Oonan maisteluikä on osunut aikaan, jolloin kotimaiset
vihannekset ja marjat ovat parhaimmillaan. Perhe on
suosinut lähiruokaa: mansikoita maalta, perunoita,
porkkanoita ja vadelmia mummolasta sekä mustikoita
mökkisaaresta. Oona on ollut mukana poimimassa,
katsellut soseutuspuuhia ja lopulta saanut maistella.
Jokaisen uuden maun kohtaaminen on ollut varsinainen
näytös. Kohta koittaa omenoiden ensi-ilta.
teksti Laura Sareskoski kuva Sirpa Levonperä
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 9
Isän
kengi
teksti Noora Lintukangas kuvat Riikka Hurri
10 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
Kahden pojan isä yllättyi siitä,
miten haltioissaan lapsen
syntymästä voi olla ja miten
vähän isyys häntä muutti.
Lasten kanssa voi eksyä saman
laisiin seikkailuihin kuin ennenkin.
K
olmevuotias Remo juoksee paljain jaloin hiekassa.
Hän kiipeää merirosvolaivan portaita ja liukuu alas.
Äiti ja isä istuvat penkilläseuraamassa esikoisensa
touhuja. Yhdeksänkuinen Rio nukkuu päiväunia
rattaissa.
Ruskin perhe viettää kesäpäivää puistossa. Vaihteeksi ollaan kui
valla maalla, sillä tänä kesänä he ovat olleet paljon merellä. Heinä
kuun lopulla tehtiin lähes kahden viikon purjehdus tuttavaper
heen kanssa.
? Elämä on tietysti muuttunut lasten syntymän myötä, mutta
rakentuu edelleen samoista tekijöistä kuin ennen, Heikki Ruski,
34, sanoo.
Nykyään matkustaminen, remontti tai purjehtiminen tehdään
lasten ehdoilla.
? Olemme tehneet paljon kompromisseja ja jättäneet jotakin
teke
mättä, mutta paljon pystyy tekemään myös lasten kanssa. Elä
mä ei mene minkään tietyn kaavan mukaan, kun tulee jälkikasvua.
Tapoja on yhtä paljon kuin per
heitäkin, Heikki toteaa.
Lasten tuoma elämänmuu
tos tuntui suuremmalta ennen
esikoisen syntymää.
? Jännitti, mitä syntymä tuo
mukanaan. Moni sanoi, että
kaikki muuttuu.
Toista lasta odottaessa perheessä jännitettiin, miten esikoinen pik
kuveljen ottaa vastaan, mutta sekin jännitys oli turhaa.
gissä
Rio, 9 kk, ja
Remo, 3, touhuavat
mielellään isän
kanssa. Esimerkiksi
isän purjehdus
harrastus on
muuttunut koko
perheen yhteiseksi
puuhaksi.
Perhe syntyy
Heikki oli mukana molempien poikiensa synnytyksissä.
? Uuden elämän vastaanottaminen oli aivan mullistavaa. On sa
noinkuvaamattoman vaikuttavaa tavata ensimmäistä kertaa niin
pieni ihminen, jolla on vielä kaikki edessä. Oli suorastaan yllättä
vää, miten haltioissaan vauvasta voi olla saman tien ja miten paljon
häntä voi rakastaa ihan ensi silmäyksestä lähtien.
Hyvin henkilökohtaisen kokemuksen jakaminen ? niin odotus
ajan kuin synnytyksen ? lujitti myös parisuhdetta.
? Kyllä se varmasti muutti jollakin tapaa käsityksiämme tai ym
märrystä toisistamme, opetti tuntemaan uusia puolia. Näin, miten
vahva nainen vaimoni on. >>
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 11
On hienoa,
kun huoneessa
on useampi sukupolvi
samaan aikaan,
siinä on jotakin tärkeää.?
Esikoispoika Remo oli sellainen helppo vau
va, jonka alkutaival sujui ilman suuria kom
mervenkkejä.
? Etukäteen pelkäsin syökö ja nukkuuko
lapsi, itkeekö hän jatkuvasti ja osaanko pitää
häntä sylissä, mutta nämä asiat olivat lopulta
aivan toissijaisia.
Oman vauvan kanssa oleminen tuli luon
nostaan. Niitä ihanimpia asioita, kun lap
si oppii uuden asian tai suo vanhemmilleen
ensimmäisen hymyn, ei etukäteen osannut
odottaa.
Isyys on
to
Ar
ri
iika
W
huikea S
matka
ku
va
12 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
Perhe vietti esikoisen kanssa ensimmäiset
päivät sairaalan perhehuoneessa. Tämä oli
hyvä kokemus, sillä vauvaan sai tutustua rau
hassa, mutta lähistöllä oli kuitenkin jatkuvas
ti asiantuntija, joka tarvittaessa vastaili kysy
myksiin.
? Aika pian syntymän jälkeen tuntui sil
tä kuin meitä olisi aina ollut kolme, Heikki
kertoo.
Synnytysvalmennuksesta hän ei suuresti
tunne hyötyneensä. Isoimman tuen antoivat
samassa tilanteessa olleet.
? On loistava apu, kun ystävien kanssa
on voinut keskustella erilaisista arjen kysy
myksistä.
Kappale historiaa
Suhde omiin vanhempiin on lasten myötä
muuttunut läheisemmäksi.
? Haluan, että isovanhemmat ja sukulai
set ovat läsnä lasteni elämässä. Remo puhuu
isovanhemmistaan päivittäin, Heikki sanoo.
Perinteiden vaalimiselle ja sukujuhlille on
tullut uusi merkitys. Heikin oma isoäiti on
vielä elossa.
? On hienoa, kun huoneessa on useampi
sukupolvi samaan aikaan, siinä on jotakin tär
keää. Suhde omaan historiaan on niin ikään
muuttunut. Harmittelen vain, miksei suvun
käänteistä tullut juteltua aiemmin, jo edes
menneiden kanssa.
Historia saa jatkoa päivä päivältä. Lasten
kautta Heikki on huomannut ajan kulumi
sen. Vaikka hän itse on tuntenut olevansa ku
takuinkin saman
ikäinen viimeiset kymme
nen vuotta, tulee lapsille lisää vuosia. Lasten
äveltäjä Markus Fagerudd,
51, on kahden tytön isä.
Hän kehottaa iloitsemaan
matkasta lasten kanssa ja keskittymään nykyhetkeen.
? Tulin isäksi 36-vuotiaana.
Vaimoni on tanssija, ja olimme
molemmat eläneet liikkuvaa elämää: paljon keikkoja ja kiertueita.
Esikoisen synnyttyä ymmärsin
hiljalleen, että asiat ovat ottaneet
pysyvästi uuden suunnan. Tämä oli
sensaatiomainen tunne. Isillä sen
tajuaminen kestää ehkä kauemmin.
Molemmat synnytykset olivat
Markukselle huikeita kokemuksia.
Niissä mukana olo antoi vanhemmuuteen yhteislähdön. Ensimmäi-
unelmat asettu
vat vanhempien omien unel
mien edelle, ja kohta he ovat itse kertomassa
menneistä vuosista.
? On jopa kulunutta sanoa, mutta jokainen
hetki on niin ainutlaatuinen, että siitä kan
nattaa pitää kiinni. Yritän taltioida mieliku
via, jotta muistaisin asioita muutenkin kuin
valokuvien kautta. Lapset ovat pieniä todella
vähän aikaa.Varsinkin toisen lapsen kohdalla
hetkellisyyden tajuaa.
Remo kaivaa varpaita hiekkaan,
Rio availee silmiään. Merirosvo
laiva on koluttu, ja on seuraavan
seikkailun aika. Lähdetään
jätskille läheiselle kioskille.
? Asiat vaativat tiettyä
suunnitelmallisuutta, mutta
kyllä me nykyäänkin ex
tempore-asioita teemme,
Heikki sanoo.
Kun antaa tilaisuu
den, kaikki on mahdollista.
set hetket kahden kesken vasta
syntyneen kanssa ovat aivan
ainutkertaisia.
? Alkuun pelotti, ovatko kaikki
minun vikani siirtyneet lapseen.
Pelko hellitti, kun ymmärsin, että
hänhän on aivan oma persoonansa.
Oli mieletöntä tajuta, että olen
mukana tämän lapsen matkassa.
Tällainen mahdollisuus tuo suunnatonta iloa.
Rutiineihin ja lapsen määräämään aikatauluun tottuu nopeasti,
ettei pian edes muista aikaa ennen
syntymää. Fiilistely jäi vähemmälle
ja tilalle tuli tietty tehokkuus.
Nyt 15- ja 13-vuotiaiden tyttöjen
kanssa arki kiertyy aikatauluttami-
sen ympärille. Neuvojen jakelu ei
enää toimi, yhteiselo on dialogia.
Tämän hetken tärkein tehtävä
onkin pitää keskustelukanava auki.
Jos kommunikaatio nyt katkeaa,
voi olla, ettei koskaan enää pääse
kärryille.
? Haluan, että viestini tyttärille
on selvä: teidän täytyy itse rakentaa elämänne ja tehdä asioita,
joista uneksitte. Määrittelette itse,
mihin pystytte. Ei ole olemassa
sellaista jarrua, että ?tytöt ei tee
tollasta?.
? Haastavinta isyydessä oli
ymmärtää, että minulla on oma
alueeni ja vastuuni, mitkä pitää
hoitaa NYT eikä huomenna.
? Elämä on tietysti muuttunut lasten syntymän myötä,
mutta rakentuu edelleen
samoista tekijöistä kuin ennen,
sanoo Heikki Ruski.
K
alevi Ollikainen, 79, on
kolmen tytön isä ja kuuden
lapsenlapsen isoisä.
Esikoinen syntyi vuonna 1960.
Maailma oli silloin erilainen.
? Saavuimme vaimoni kanssa
pakkasessa lauantai-iltana taksilla
Tikkurilasta Helsinkiin Kätilö
opistolle. Miehet ajettiin synnytys
laitokselta pois. Menin kotiin, ja
vaimo jäi synnyttämään. Olihan
se kummallista, kun mitään tietoa
ei saanut.
Viiden vuoden sisällä esikoiselle
syntyi kaksi pikkusiskoa. Äidillä oli
jokaisesta lapsesta äitiyslomaa
kaksi kuukautta. Isyyslomasta
puhuminen olisi tuolloin ollut
erikoista. Vaimo kävi lasten kanssa
neuvolassa, eikä Kaleville tullut
mieleenkään mennä mukaan.
Naisten ja miesten roolit olivat
hyvin erilaiset kuin nykyään.
? Meillä oli lastenhoitaja kotona
ensimmäiset kymmenen vuotta,
kun vaimo kävi töissä. Se ei ollut
aivan tavallista siihen aikaan.
Kunnallista päivähoitoa ei ollut.
Mukavimmat muistot lasten
kanssa liittyvät yhdessä tehtyihin
retkiin: metsässä kävelyyn, urheilemiseen, tavalliseen yhdessäoloon
viikonloppuisin. Suurimmat haasteet liittyivät kasvatukseen. Millä
tapaa lapselle saisi ymmärrettäväksi sen, että elämässä on tiettyjä
sääntöjä?
? Oma tapani oli keskustella ja
kysellä, mitä mieltä lapset olivat ja
miltä maailma heidän silmissänsä
näytti. Pyrin opettamaan, että pitää
olla rehellinen, eikä saa häiriköidä
kovin paljon.
Nykyään puhutaan, että koulun
pitäisi kasvattaa.
ns
enna Ta kanen
aH
kuv
Isyys on keskustelua ja kuuntelua
? Minun mielestäni kasvatuksen
pitäisi tapahtua pääasiassa kotona,
koulussa opitaan. En oikein usko
?vapaaseen kasvatukseen?,
jossa
mitään ei kielletä ja asioista
neuvotellaan. Uskon siihen, että
lapset kyllä oppivat, jos heidän
kanssaan keskustellaan ja asioita
perustellaan.
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 13
teksti Taina Vuokko kuvitus Pia Holm
Lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välille muodostuu
erityinen suhde. Turvallinen kiintymyssuhde antaa tukevan
perustan lapsen myöhemmälle kehitykselle.
Kiintymyssuhde
antaa perustan kasvulle
K
iintymyssuhde on lapsen ja aikuisen välinen erityinen suhde, joka
luo pohjan sille, miten lapsi suhtautuu myöhemmässä elämässään
muihin ihmisiin. Sen kehittyminen jatkuu
koko elämän, mutta perusteet rakennetaan
jo alle 2-vuotiaana, lastenpsykiatri ja kehittä
mispäällikkö Jukka Mäkelä Terveyden ja
hyvinvoinnin laitokselta sanoo.
Kun lapsi kohtaa uuden tilanteen tai ihmisiä, hän saattaa ensin takertua vanhemman lahkeeseen, kunnes uskaltautuu tutkimaan ympäristöään.Vanhemman poistuessa paikalta lapselle
tulee helposti itku, joka kuitenkin
pian laantuu. Lapsen oma synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, miten lapsi reagoi, mutta yleisesti ottaentällainen käytös on merkki
turvallisesta kiintymyssuhteesta.
Turvallisesti kiintynyt lapsi kokee,
että hänen tarpeisiinsa vastataan.
Hän saa tarvittaessa lohtua ja syliä aikuisilta.
? Suomessa on perinteisesti monesti aja
teltu, ettei lasta saa helliä liikaa vaan hänestä
pitää koulia itsenäinen.Tämä on kuitenkin tuhansissa tutkimuksissa osoitettu vääräksi uskomukseksi. Lasta ei voi helliä piloille, vaan
aikuisten tuki päinvastoin auttaa häntä kasvamaan itsenäiseksi.
myönteisten kokemusten syntymistä. Hän
uskaltaa pyytää tukea myös myöhemmin elämässään ja uskaltautuu rohkeasti tutkimaan
ympäröivää maailmaa, koska hän tietää voivansa pelon yllättäessä palata takaisin turvallisten ihmisten luo.
Myönteisten kehien lisäksi kiintymyssuhde voi synnyttää myös kielteisiä kehiä.Turvallisen kiintymyssuhteen ohella välttelevä kiintymystapa on yleinen suomalaisilla lapsilla.
? Välttelevästi kiintynyt lapsi näyttää suhtautuvan välinpitämättömästi ihmissuhteisiin. Hän ei välttämättä
esimerkiksi itke, kun häntä viedään
päivähoitoon ja tahtoisi jäädä päivän päätteeksi sinne vielä leikkimään.
Vaikka tällaista lasta pidetään helppona, hän saattaa kokea sisäistä stressiä, jota hän ei jaa aikuisten kanssa.
Varhaislapsuuden kiintymyssuhde heijastuu myöhemmin myös aikuisuuden parisuhteisiin. Lapsuudessa koettu turvattomuus voi siirtyä uudelleen elettäväksi myös aikuisuuden ihmissuhteissa.
? Kiintymyssuhde on ainoa ei-geneettinen
asia, jonka perusteella voidaan luotettavasti
ennustaa esimerkiksi murrosiän masentuneisuutta jo varhaislapsuudessa, Mäkelä kertoo.
Lasta
ei voi
helliä
piloille.?
Kiintymysmalli seuraa läpi elämän
Kaikki turvalliset aikuiset
ovat tärkeitä
Turvallisesti kiintynyt lapsi pääsee kiinni
myönteiseen kehään, jossa varhaislapsuuden myönteiset kokemukset tukevat uusien
Jukka Mäkelä uskoo, että äitisuhdetta on korostettu jopa liiaksi kasvatusta koskevissa keskusteluissa.
14 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
?
? On suorastaan vaarallista, jos vanhemmuus
jätetään vain äitien vastuulle. Isän kanssa
vietetty aika on lapselle aivan yhtä tärkeää,
ja lapselle on eduksi, että hänen ympärillään
on mahdollisimman monia turvallisia aikuisia. Myös päiväkodin ja koulun kasvattajat
ovat merkittäviä lapsen kehitykselle.
Vaikka joku ympärillä olevista aikuisista
ei pystyisi tarjoamaan lapselle turvaa, peli
ei ole menetetty. Muut suhteet voivat kompensoida yhdessä suhteessa syntyneitä pettymyksiä siten, että lapsi saa hyvän perustan
kasvulleen.
Aikuisenakin on vielä mahdollisuus vaikuttaa lapsuudessa syntyneeseen kiintymysmalliin.
? Välttelevästi kiintynyt lapsi voi opetella
ilmaisemaan tarpeitaan myöhemmin ystävien, puolison tai terapeutin kanssa. Lohdullista on myös se, kuinka vanhemmuuden on osoitettu vaikuttavan aikuiseen. Tutkimuksissa on todistettu, että aikuisen aivot
muuttuvat omaa lasta hoivatessa: antamalla
lapselleen asioita, joita ei itse lapsena saanut, voi muuttaa sitä, miten itse kiintyy muihin ihmisiin.
teksti Anita Järvisalo kuvat Jorma Marstio
Arki
rullaamaan
Tutut rutiinit ja pienet käytännön niksit saavat
arjen sujumaan Ruotsalaisten perheessä.
M
ilaja Ruotsalainen, 4, esittelee ylpeänä muutama
tunti sitten äidin kanssa valmistamaansa kakkua.
? Kaupasta ostettiin tommonen pohja, sitten
vähä kostutettiin ja sitten kermaa läps, läps, ja sitte mansikoita, aika monta mansikkaa!
Milajan äitiä, Katjamaria Ruotsalaista hymyilyttää. Juuri tällä tavalla saadaan arjen keskelle pieni juhlava hetki äkkinäistäkin vierasta varten. Kaupan kakkupohjasta ei kannata ottaa turhia paineita,
sillä se on juuri omiaan tällaisissa tilanteissa, ja lapsetkin on helppo
ottaa mukaan puuhasteluun. Pienempi lapsista, Linnea, 1,5, viihtyy usein myös puuhassa mukana, kun hän tutkii keittiön vetolaatikon kauhoja ja kapustoja.
? Mutta esimerkiksi pullan leipomisen taikinan alustamisesta
alkaen ajoitan mieluiten siihen, kun mies on tullut kotiin, Katjamaria vinkkaa.
16 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
Vink
arkeekejä
n
lukie Aamu
käte ssa an lehteä
en
n
ja ?opala hea lapsell
ma l delm e
ehti? ää
.
Aamutoimia ennakkoon
Selkeä päiväjärjestys ja vanhempien keskenään sopima työnjako ? siinä resepti, jolla
perhe saa arkensa sujumaan. Työnjako on
selvä heti aamukuudelta lasten herättyä.
? Niinä kahtena aamuna, kun Katjamarialle ei ole tulossa hoitolapsia meille kotiin, laitan itseni ja lapset kuntoon, jotta vaimo saa
nukuttua hieman pidempään. Muina aamuina voin sitten minä venyttää aamu-uniani,
kertoo lasten isä Toni Ruotsalainen.
Aamutoimia helpottaa sekin, ettei suihkussa lotraamiseen mene aikaa, sillä koko
perhe käy suihkussa iltaisin. Hoitovapaalla
lapsiaan hoitava Katjamaria ei muistele kaiholla myöskään aikaa ennen kuopuksen syntymää, jolloin molemmat vanhemmat lähtivät aamulla töihin. Silloin rutiinit, jos mitkä,
pelastivat aamut. Esimerkiksi lasten herättämisestä huolehdittiin työvuorojen mukaan.
Omat ja lasten vaatteet oli jo illalla katsottu
valmiiksi pinoihin, ja mies huolehti omien
paitojensa silityksestä. Aamupalansa Milaja
söi vasta päiväkodissa.
? Toki jonkun banaanin puolikkaan tai pienen hedelmän palan annoin tytölle käteen jo
matkalle, ettei ihan nälkää tarvitsisi tuntea.
Keittiöön mahtuu monta kokkia
Kun Toni-isä lähtee töihin, Katjamarialla riittää päivässä pyörittämistä, etenkin kun muutamana päivänä vahvuuteen kuuluu pari hoitolasta.
? Tavakseni on tullut esimerkiksi tarkastaa
valmiiksi seuraavan päivän sää. Sen mukaan
syntyy päätös, lähdemmekö kävelylle kauemmaksi leikkipuistoon vai jäämmekö kotipihaan ja millä varustuksilla.
Lasten ulkovaatteet löytyvät kätevästi
omista nauloista ja koreista. Hoitolapsillekin
on oma nimetty naulakko. Ulkoiluun on kätevää yhdistää myös kaupassa asiointi, vaikka viikon isoimmat ostokset tehdään yhdessä
autolla. Aamu-ulkoilun jälkeen lapset ovat jo
niin naatteja, että ruuan valmistuksen täytyy
käydä sujuvasti. Yleensä Katjamaria on tehnyt ruuan valmiiksi jo edellisenä päivänä tai
valmistaa aterian, joka on helppo toteuttaa
lasten hääriessä jaloissa.
Keittiön alakaapin sivuun on kiinnitetty
iso paperi, johon muksuilla on lupa taiteilla
värikynillä. Lupa on myös kolistella kauhoilla ja kattiloilla ja auttaa ruokakassin tyhjentämisessä. Siinä sivussa tulee usein myös täytettyä keittiössä sijaitseva pyykkikone lasten
avustuksella. >>
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 17
kuva
iStoc
kpho
to
Toni-isä
huolehtii niinä
aamuina lasten
aamutoimista,
kun hoitolapsia
ei ole tulossa
hoitoon. Näin
äiti saa nukkua
hieman
pidempään.
Ka tol
iinan
tai repn
un avu
vauvak lla
voi osal in
siivoukslistua
een.
ruokaa
a
a
k
k
o
K lasti, ja
tup sa toista
o
pakastaä varten.
päivä
teen
ä
k
u
le et auden a.
i
a
p
j
p
k
Sho ulevan ja lahjoettit teita ös n
vaatuista my
a.
p
p
u
M ka
eteiseen
ä
t
s
e
j
Jär kin lapselllele,
kulle ori lapasi le.
pipoil
oma k
a
j
e
l
l
suki
Rutiini
? oiva renki mutta
huono isäntä
Selkeä ruokailuihin ja nukkumisiin
pohjautuva päivärytmi rutiineineen luo
turvaa lapselle. Se ei estä perhettä
matkus
telemastakaan. Matkoilla rutiinit
toteutetaan samanlaisina kuin kotona, vaikka
ympäristö vaihtuu ja kaikkea uutta
jännittävää tapahtuu. Matkaohjelma
suunnitellaan niin, että lounasajasta pidetään kiinni, ja nukkuma-aikaan voi nukahtaa
vaikka rattaisiin tutun unilelun turvin.
Hyvä rutiini on sellainen, joka kestää
pieniä poikkeamiakin. Joskus rutiini voi
kuitenkin muuttua kahlitsevaksi. Jos vanhempi ilta illan jälkeen istuu käsi lapsen
kädessä unta maanitellen tai lapsi ei
nukahda muuta kuin viereen, jatkuvaan
silittelyyn tai sadun lukemiseen, ei se palvele
enää edes lasta. Tavasta on tällöin opeteltava eroon. Parhaiten se käy, kun iltarutiineihin varataan riittävästi aikaa, ja lasta valmistetaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan
menoa, että tänään äiti lukee vain yhden
sadun ja silittelee hetken. Jos lapsi itkee,
ovella voi käydä välillä tyynnyttelemässä,
mutta sängyn laidalle ei enää istuta.
Lapsen iästä riippuen lapsi oppii
nukahtamaan ilman rutiinia jo viikossa tai
muutamassa päivässä. Vanhempien on
vain luotettava siihen, että näin on paras.
Kun kahlitseva rutiini on selätetty, lapsikin
on silmin nähden tyytyväinen, ylpeä ja
iloinen nukkumaan mennessään.
Lähde: Tuulia Matilainen,
Lapsi elää rutiineista, Gummerrus, 2008
18 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
?? Isän ja tyttöjen hommiin kuuluu yleensä
pyykkien levittäminen narulle ja viikkaami
nen omiin pinoihin. Ja jotenkin sitä on per
heenäitinä kummasti oppinut jo vaatteita
ostaessa valitsemaan helposti hoidettavia ja
mahdollisimman vähän silitettäviä materiaa
leja, Katjamaria nauraa.
Satsaa unirituaaleihin
Lastentarhanopettajana Katjamaria tietää,
kuinka tärkeää päiväunet ovat lapsen kes
kushermostolle, siksi niistä ei tingitä. Unille
menoon onkin syntynyt selkeät käytännöt.
? Sillä aikaa, kun ensin nukutan pienem
mät lapset, isommat rauhoittuvat jo valmiik
si sohvalla kirjoja lukien.
Päiväunien aika onkin sitten ikiomaa huili
aikaa.
? Ehdottomasti lepään silloin kun lapset
kin. Ilman taukoa ei jaksa. Juon kahvit, nos
tan jalat pöydälle, ehkä selailen facebookin.
Siivoamaan ja imuroimaan ehtii sitten myö
hemminkin, lastenkin kanssa. Esimerkiksi
pölyhuiskut ovat mainio väline innokkaille
apureille. Jälkiä voi sitten parannella huo
maamatta.
Illalla puuhastellaan lasten kanssa milloin mi
täkin. Kun nukkuma-aika lähestyy, työnjako
on niin selvä, että Milajakin osaa jo valmiik
si laskea, kumpi vanhemmista istuu sängyn
laidalle kirjan kanssa. Vuoroiltoina iltasadun
lukee Milajalle isä, ja sillä aikaa äiti nukuttaa
Linneaa ja päinvastoin. Unituhinan alettua
on vanhemmilla hetki aikaa yhdessä.
Pölyhuiskut
ovat mainio väline
innokkaille apureille.?
?
? Vaikka yleensä siinä ei juurikaan muuta jak
sa kuin katsella telkkaria, pariskunta nauraa.
Omastakin jaksamisesta on pidettävä
huolta. Opintojaan jatkava Katjamaria käy
välillä iltaluennoilla, ja tenttiin hän käy luke
massa kirjastossa. Sen sijaan jumpan lapsi
parkkiin hän voi ottaa lapset kätevästi mu
kaan. Toni puolestaan pitää huolta kunnos
taan sählyn voimin.
teksti Ilpo Salonen kuvitus Elsa Lakinnoro
Rokko
on lievä kuumetauti
Kun pikkulapsi saa iho-oireita ja kuumetta, kyseessä
on usein jokin rokkotaudeistamme.
Se paranee lähes aina itsestään ilman lääkitystä.
T
uhka- ja vihurirokkoa sekä siko
tautia estävä rokote kuuluu kaikille ilmaiseen rokotusohjelmaan, ja nämä taudit ovatkin nykyään hyvin harvinaisia.Vesirokkoonkin on rokote, mutta se ei ainakaan vielä
ole yleisessä rokotusohjelmassa. Sen saa halutessaan lääkärin määräyksellä.
?
?
?
?? Vesirokko ei itsessään ole vaarallinen,
mutta aiheuttaa lapselle lähes viikon mittaisen taudin. Lisäksi lasta ei voi viedä hoitoon
eikä huoltaja pääse töihin, kertoo lasten infektiotautien erikoislääkäri Harri Saxén
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalta.
Rokot ovat virusten aiheuttamia. Poik
keuk
sena on tulirokko, joka on bakteeri
tauti. Se hoidetaan antibiootilla. Oireet on
helppo tunnistaa: kuume, päänsärky, oksentelu, nielutulehdus, kielen punoitus ja turpoaminen sekä punoitus kasvoissa ja vartalolla.
Aiemmin yleinen tuhkarokko on nykyään Suomessa hyvin harvinainen, kiitos
rokotusten. Lähinnä maahanmuuttajilla ja
matkailijoilla sitä esiintyy joitakin tapauksia
vuosittain.
? Tuhkarokon voi saada ulkomaanmatkalla, esimerkiksi Saksasta, jossa sitä on yleisesti.
Tauti voi aiheuttaa pahimmillaan aivotulehduksen tai jopa kuoleman. Jos on saanut
rokotuksen tai jo sairastanut taudin, vaaraa ei
ole, Saxén muistuttaa.
Vihurirokon oireet ovat lievät: kuumeilua, limakalvo-oireita ja hentoa ihottumaa,
joka katoaa päivässä tai parissa. Rokotukset
ovat hävittäneet taudin Suomesta lähes kokonaan, mutta muualla maailmassa sitä esiintyy.
Jos äiti sairastaa taudin raskausaikana, se voi
aiheuttaa sikiölle epämuodostumia.
Vauvarokon sairastavat käytännössä
kaikki lapset noin puolen tai viimeistään kahden vuoden iässä. Oireina ovat korkea kuume
ja punoittava ihottuma koko vartalolla.
? Rokko ei ole vaarallinen, mutta ongelmana on, että oireet sopivat moneen muuhunkin tautiin. Jos lapsi on korkeakuumeinen ja
kovin sairas, kannattaa tarkistuttaa lääkärissä,
ettei kyseessä ole jokin muu vakavampi, kuumetta aiheuttava sairaus, esimerkiksi virtsatietulehdus tai keuhkokuume, Saxén neuvoo.
Parvorokko on lapsilla harmiton virustauti, johon ei ole rokotetta eikä hoitoa. Rokkoa on harvoin alle yksivuotiailla. Oireita ovat
punoittava ihottuma kasvoissa ja raajoissa
sekä kuumeilu. Odottavan äidin sairastama
parvorokko voi olla haitallinen sikiölle, joten
tämän kannattaa ottaa mahdolliset oireensa
puheeksi neuvolassa.
Enterorokkoa on liikkeellä varsinkin
syksyisin. Oireina ovat rakkulat käsissä, jaloissa ja suussa. Kuume voi olla korkea muutaman päivän. Koska syöminen voi olla hankalaa, esimerkiksi viilennetty hedelmäsose on
kelpo ruokaa taudin ajan.
?? Lepo ja tarvittaessa kuumelääke yleensä
riittää hoidoksi rokkoihin. Poikkeuksena on
tulirokko. Vesirokon oireita voidaan myös
helpottaa viruslääkkeellä.
? Lapsen yleisvoinnin arviointi on olennaista: jos kuume on korkea eikä lapsi jaksa
syödä ja on kovin väsynyt, lääkärikäynti on
tarpeen, Saxén neuvoo.
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 19
kokataan kotona
teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi
Leivotaan
leipää
Leivän leipominen on
mukavaa, ja leipoa voi melkein mistä aineksista vain.
Leivät sopivat yli yksivuotiaille.
Gluteeniton vuokaleipä tai täytemuffinit
Focaccia ei kaipaa erillisiä leivänpäällysteitä,
koska ne voi laittaa leivälle jo ennen paistamista.
Focaccia on parhaimmillaan salaattien tai keiton
lisäkkeenä.
0,5 litraa nestettä
(omenamehua tai vettä)
5 keitettyä perunaa
1 tl suolaa
1?2 rkl sokeria tai siirappia
1 rkl timjamia
1 pussi kuivahiivaa
yhteensä noin 1 litra tattari- tai muita
luontaisesti gluteenittomia jauhoja
1/2 dl rypsiöljyä
Keitä perunat kypsiksi ja soseuta. Laita
kädenlämpöinen neste kulhoon. Lisää
suola, sokeri ja timjami ja sekoita hyvin.
Lisää kuivahiiva jauhojen joukkoon, samoin
öljy. Sekoita taikina esimerkiksi puukauhalla tasaiseksi.
Anna taikinan kohota liinan alla noin
kaksinkertaiseksi. Nostele muffinssivuokiin
taikinaa, niin että ne täyttyvät 3/4 saakka.
Saat taikinasta 12 muffinssia tai yhden
vuokaleivän (2 litran vuoka).
Paista kohotetut leivonnaiset 200
asteessa. Vuokaleivän paistoaika on lähes
tunti, muffinssien 25 minuuttia.
Gluteenittomissa vuokaleivissä on sisällä
yllätyksenä liha- tai kasvispyöryköitä.
Ne ovat myös käteviä vaikka retkiruokana.
20 |
Pilttipiiri lokakuu 2012
Vinkki! Voit laittaa muffinssivuokiin
taikinan joukkoon yhden gluteenittoman
lihapullan/muffini.
Focaccia
0,5 litraa vettä
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
1 pussi kuivahiivaa
yhteensä noin 1 litra vehnäjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä
Laita kädenlämpöinen neste kulhoon. Lisää
suola, sokeri ja osa jauhoista, jonka joukkoon on sekoitettu kuivahiiva. Sekoita
hyvin. Alusta taikinaa käsin lisäämällä
joukkoon loput jauhot ja öljy. Kun taikina on
kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista, se on
valmis. Kohota taikina liinan alla noin
kaksinkertaiseksi.
Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja jaa se kahteen tai neljään osaan.
Kaulitse tai taputtele käsin taikinasta kaksi
isompaa tai neljä pienempää ohutta levyä
ja laita ne leivinpapereiden päälle uunipelleille. Kohota 15 minuuttia.
Sivele leipien päälle oliiviöljyä. Leikkaa
päälle esimerkiksi ohuita keittämättömiä
perunan siivuja tai juustohöylällä porkkanan tai kesäkurpitsan siivuja. Pistele
haarukalla reikiä taikinaan, jotta leipä
paistuu tasaiseksi eikä siihen nouse
ilmataskuja.
Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.
Vinkki! Muita vaihtoehtoja leivän päälle
ennen paistamista: oliiviöljyä, rosmariinia,
perunaa, kesäkurpitsaa, sieniä, munakoisoa, rucolaa, tomaattikastiketta, savulohen
siivuja tai juustoraastetta. Paistamisen
jälkeen voit lisätä leipien päälle tuoreita
yrttejä, salaattia tai kylmäsavulohta.
Vinkki! Ripottele leipien
päälle tummia ja vaaleita
seesamsiemeniä ja
aurinkokukkarouhetta.
Leipä- tai sämpylä
taikinan perusohje
Laita kädenlämpöinen neste kulhoon.
Lisää mausteet ja osa jauhoista. Sekoita hyvin.
Lisää kuivahiiva jauhojen joukkoon, samoin öljy.
Alusta taikinaa käsin, kunnes se irtoaa käsistä
ja kulhon reunoista.
Anna taikinan kohota liinan alla noin kaksin
kertaiseksi. Kaada taikina jauho
tetulle leivin
pöydälle ja vaivaa tasaiseksi ja notkeaksi ja leivo
joko kaksi isohkoa limppua tai sämpylöitä.
Kohota sämpylät tai leivät lämpimässä
paikassa liinan alla. Paista leipiä 200
asteessa noin 25 minuuttia ja sämpylöitä
225 asteessa noin 10 minuuttia.
w.pilttipiir
w
i
w Piltti
> reseptit
i
f
.
> reseptit
.fi
piirin
verkkosivuilta
löydät runsaasti
lisää ruokaohjeita
niin arkeen kuin
juhlaankin.
w.pilttipii
ri
ww
0,5 litraa nestettä
(omenamehua,
maitoa tai vettä)
1 tl suolaa
1?2 rkl sokeria tai
siirappia
1 pussi kuivahiivaa
jauhoja yhteensä
1,1?1,3 litraa
1/2 dl rypsiöljyä
Pilttipiiri lokakuu 2012
| 21
Piltin parhaat palat
Piltti-perhe kasvaa
Syksyn saapuessa Piltin purkkiperhe
kasvaa kätevillä kaksoset-pakkauksilla.
Suosituimmat Piltti-ateriat, jogurtit ja
rahkaisat välipalat 5 kuukaudesta alkaen
siirtyvät kuluttajaystävällisiin kaksosetpakkauksiin. Myös 8 kuukauden hedelmäiset välipalavaihtoehdot, Rukiinen
Hedelmämysli ja Herukkaiset palat,
siirtyvät kahden purkin pakkauksiin.
Piltin kuutoset-valikoima kasvaa.
Uusin tulokas on herkullinen Punaposki,
jossa maistuvat vadelma, persikka ja
punaiset puolukat.
Kokeile uusia
pakkauksia ja kerro
mielipiteesi sekä
äänestä jogurttista tai
rahkaista suosikkiasi
? voit voittaa kivan
kangaskassin tai
Kuukauden Piltit!
Kampanja-aika:
1.10.2012 ? 31.1.2013
osoitteessa
pilttipiiri.fi.
Uudet ateriat
Juhlavuoden ateriat syntyivät
yhteistyössä Makuraadin kanssa.
60-vuotisjuhlaansa viettävä Piltti on kehittänyt yhteistyössä suomalaisten lapsiperheiden kanssa makaronilaatikon
ja perunasose-jauhelihalaatikon. Uutuudet sopivat tarjottavaksi 12 kuukauden iästä alkaen.
? Lastenruokien kehitys on tarkkaa puuhaa. Pieni lapsi syö
määrällisesti vähän, jolloin ruoan on oltava ravitsevaa ja
terveellistä. Luonnollisesti ruoan pitää myös maistua hyvältä.
Maun arvioinnissa Piltin pienet makuraatilaiset ovat korvaa
maton apu. Onnistunut lastenruokaresepti yhdistääkin
aikuisten ja lasten intressit ruoan terveellisen tasapainoisesta
koostumuksesta ja maistuvuudesta, kertoo tuoteryhmä
päällikkö Päivi Pätsi Suomen Nestléltä.
Puhtaat ja turvalliset raaka-aineet ovat lastenruokien
valmistuksen lähtökohta. Valtaosa Piltin raaka-aineista tulee
Suomesta tai muista Pohjoismaista. Sopimustilaviljelijät
Suomessa tuottavat muun muassa porkkanaa, hernettä ja
perunaa, jotka kaikki voidaan jäljittää pellolle asti.
Lehden matkassa
Ensimmäinen Pilttipiiri-lehti syntyi vuonna 1995.
Jo tuolloin lehden linja oli, että lukijat saavat asian
tuntija
tietoa lapsen ravitsemuksesta, kehityksestä,
terveydestä ja muista pienten lasten elämään liittyvistä
asioista suoraan kotiinsa.
Lehden aiheet ovat kattaneet muun muassa
ruokailu
pulmia, pienten harrastuksia, parisuhdeasioita,
hellittelyn merkitystä, isyyslomaa, kotikonsteja koliikkiin, päiväkoti
harjoittelua ja monia muita vanhempia
askarruttavia asioita.
Vaikka aika on kulunut, niin pienokaisten ilmeet ja
eleet ovat edelleen yhtä hellyyttäviä: tämän voit nähdä
eri aikakausien lehtien kansikuvista!
22 |
Pilttipiiri lokakuu 2012