• LEHTI SUOMAL AISILLE VANHEMMILLE MARRASKUU 2008 Hoitovapaa houkuttelee Lapsen kehitystä on ilo seurata, mutta taloudelle se tekee tiukkaa. {16 } Itsetunto kehittyy rutiineissa Turvallinen ympäristö on avaintekijä. {14 } RATI RITI RALLAA Musiikki on elämän mittainen aarre {10} ALLERGIA ON YLEINEN RUOKAHARMI {6} MARJAT OVAT VITAMIINIPOMMEJA {18} JOULUNAJAN JUHLARUOKIA {20} MARJARETKI-VALOKUVAKILPAILUN SATOA {23}
• Sisältö NRO 4 | MARRASKUU 2008 palstat 03 05 09 20 22 Pienet palat 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat {Päätoimittajalta} Ilonaiheita Syys-lokakuussa lukuisat perheet osallistuivat Piltin Marjaretki -kisaan ja lähettivät valokuvia omista marjaretkistään. Pieni otos kilpailun annista on nähtävissä tämän lehden viimeisellä aukeamalla ja kaikki kuvat osoitteessa www.pilttimarjaretki.fi. Lasten kasvoilta sädehtivä ilo ja tarmo, jolla pienet marjastajat hommaan ryhtyvät, lisäävät uskoa siihen, että tulevaisuudenkin suomalaiset poimivat terveellisiä ja maistuvia marjoja. Kontaten tai kävellen, sanko käteen ja menoksi! Toinen tämän lehden käsittelemä ilonaihe on musiikki. Vanhempien ja muiden läheisten oma ääni on vauvan korville mannaa, vaikkei se olisi koulun laulunopettajaa tai ketään muuta koskaan miellyttänytkään. Lorut ja rytmin rummuttaminen onnistuvat ilman nuotissa pysymistäkin. Toki välillä musiikkia voi kuunnella myös levyiltä. Loppukesällä PMMP levytti pilttipiiriläisille Atsipoppaa-lastenlaulun, joka 9000 nopeimman on nyt mahdollista saada singlenä omakseen (katso sivu 22). 10 06 18 ravitsemus 6 Yleinen ruokaharmi ­ allergia Pienten lasten ruokahaluttomuus ja vatsankipristelyt voivat johtua ruoka-aineallergiasta. Asian kanssa voi kuitenkin hyvin elää. pilttielämää 10 Musiikki ja lapsi Lapselle kannattaa laulaa ja rohkaista tätä laulamaan. Musiikista on sekä hyötyä että iloa. kehittyvä lapsi 14 Itsetunto kehittyy varhain Pienen lapsen itsetunnon hyvä kehitys perustuu turvallisuuden tunteeseen. perhe&vapaa-aika 16 Hoitovapaa houkuttelee Hoitovapaa antaa henkisesti paljon, mutta taloudellisesti se voi tehdä tiukkaa. terveys 22 ISSN 1238-8432 18 Voimaa marjoista Marjat ovat terveellisiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Puolukanpunaista joulua ja onnellista uutta vuotta! Anna Karri Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.piltti.fi Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi/Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja toimitussihteeri Stiina Honkamaa/Kynämies Toimitus: Kynämies Oy, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510 Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka Osoitteenmuutokset: www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.piltti.fi. Pääset etujen piiriin heti, kun lapsesi on täyttänyt 4 kuukautta. Postia lähetämme sinulle aina siihen asti, kunnes lapsesi täyttää kolme vuotta. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. www.piltti.fi 2 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTI.FI pienet palat LUMISATEESSA SATTUU JA TAPAHTUU Hannamari Ruohosen kuvittamassa kirjassa eläinhahmot seikkailevat mitä erilaisimmissa paikoissa. Teksti ei ole pääosassa, vaan mahtavat isot kuvat, joissa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Kuvissa riittää ihmeteltävää ja keskusteltavaa sekä lapsille että vanhemmille. Kirja toimii hyvin pohjana omien tarinoiden luomiseen. Eläinten kaupungissa sataa lunta, Hannamari Ruohonen, Wsoy. VIIRUN JA PESOSEN JOULUPUUHAT Tarina joulusta, jona siivous jäi tekemättä ja kuusi hakematta, tiet auraamatta ja lahjatoivomuslista tekemättä ­ taikinakin oli mennyt pipariksi. Kerromme myös, kuinka samaisesta joulusta kuitenkin tuli ikimuistoisen lämmin ja hauska. Sopii perheen pienimmille. Ohjaus Esko Aarre-Ahtio. Esitykset: 31.10.­19.12. Kesto: 1 h 10 min. Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku, puh. (02) 262 0300. HERMANNI HIIRI SEIKKAILEE Viia Järvisen suomentamassa ja Marco Campanellan kuvittamassa vastustamattomassa kirjassa seikkailee kiltti pieni hiiri Hermanni. Tämä kuitenkin kiukuttelee joskus, kuten hiirilapset yleensä. Loppujen lopuksi Hermanni kuitenkin huomaa, että kiltteys kannattaa. Hermanni Hiiri huijaa, Viia Järvinen (suom.), Wsoy. PILTTIPIIRI DIGILEHDESSÄ Tämä Pilttipiiri ja myös vanhemmat numerot löytyvät verkosta. Haku-toiminnolla voit hakea tietoa kaikkien numeroiden artikkeleista. Mukavia lukuhetkiä! www.digipaper.fi/ pilttipiiri TANSSI SMURFFIEN KANSSA! Tutut sinivalkoiset hahmot ovat taas täällä! Smurffien uusi levy tulee kauppoihin keskiviikkona 26.11. Smurffien tahtiin tanssii moni pikkuinen ­ samalla lähtee aikuisenkin jalka vipattamaan. Tanssii smurffien kanssa, EMI Finland. Pilttipiiri marraskuu 2008 | 3
• pienet palat TÄYSOSUMA! Rapatessa roiskuu ja syödessä myös. Kaikille vanhemmille tuttu haaste saada lapsi syömään edes suht koht siististi ­ tai ylipäätään syömään. Syömisleikkien rekvisiitaksi on nyt tarjolla hauskoja ruokalappuja Atypykilta. Täysosuma suuhun! www.atypyk.com Mikko Heikkinen/Luonnontieteellinen keskusmuseo ELOKUVIA KAIKILLE LAPSENMIELISILLE! Elokuvatettari Lasten Cinema esittää mahtavia uutuuksia ja tuttuja toivottuja elokuvia lapsille ja lapsenmielisille. Viikkokohtaiset esitykset löytyvät osoitteesta www.lastencinema.fi. Yrjönkatu 8­10, Helsinki, puh. (09) 6123 622. SEIKKAILUA LUONNON IHMEELLISESSÄ MAAILMASSA Uusi remontoitu luonnontieteellinen museo on ollut nyt viisi kuukautta avoinna, ja taloon on ehtinyt tutustua jo huimat 150 000 kävijää. Museosta löytyy jännittäviä asioita koko perheelle. Dinosaurukset ovat sekä isän että pojan suosikkeja. Aukioloajat: ma: suljettu, ti­ke 9­16, to: 9­18, pe: 9­16, la­su: 10­16. Sisäänpääsy: 5/2,50 euroa. Pohjoinen Rautatienkatu 13, Helsinki. TONTUT SUUTAREINA KOTITEKOISIA JOULUTERVEHDYKSIÄ Itsetehdyt joulukortit lämmittävät varmasti mummun mieltä! Ja mikä parasta, korttien tekeminen yhdessä perheen kanssa tuo varmasti yhtä hyvän mielen tekijöilleen kuin kuin korttien saajillekin. Valmistusvälineiksi sopivat esimerkiksi kartonki ja myrkyttömät sormivärit. Postin kautta kotimaan joulutervehdyksien viimeinen postituspäivä on maanantaina 15.12. Parhaina päivinään suutaripariskunta oli tehnyt paljon kenkiä. Ne olivat kävelleet kaikkialla maailmassa ja tanssineet illasta aamunkoittoon. Mutta nyt? Käsillä on enää viimeinen kenkänahan palanen ja ahertaminen väsyttää. Onneksi tontut tulevat avuksi. Grimmin kansansaduista tuttu kertomus on syntynyt Helsingin Kaupunginteatterissa näytelmäksi perheen pienimmille. Ohjaus Milko Lehto. Esitykset: 21.11.­18.12. Kesto: 40 min. Helsingin Kaupunginteatteri, Ensi linja 2, 00530 Helsinki, puh. (09) 39 401. 4 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• 5 kysymystä: Teksti STIINA HONKAMAA | Kuvitus TERHI EKEBOM Mikä on leikkimisen tarkoitus lapsen kehityksen kannalta? Leikki tukee taitojen omaksumista sekä motoriikan, puheen, sosiaalisten taitojen, vuorovaikutuksellisuuden, luovuuden ja mielikuvituksen kehitystä. Leikki auttaa myös ikävaiheisiin liittyvien asioiden työstämisessä sekä ahdistavien, pelottavien tai hämmentävien tunteiden ja asioiden käsittelyssä. Leikin avulla lapsi harjoittelee elämää sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. Millaiset lelut edistävät yhdessä leikkimistä? Pallo on tärkeä yhteinen lelu kaikissa ikävaiheissa. Erilaiset rakennuspalikat, joista voidaan tehdä jotain, ovat hyviä sekä yhdessä että yksin leikkimiseen. Materiaalin ei tarvitse olla monimutkaista, sillä lapset keksivät yksinkertaisistakin asioista leikkiin sopivia aineksia. Joku on "leikisti" jotain. Tämä on monesti parempikin kuin liian valmis lelu. Kirjat ovat mainio yhdessäolon muoto varsinkin lapsen ja aikuisen välillä. Lapsen kasvaessa erilaiset pelit ovat tärkeitä sekä toisten lasten että aikuisten kanssa. Kehittävät lelut kehiin! Leikki on lasten työtä ja parhaimmillaan hyvin kehittävää sellaista. Mehiläisen lastenpsykologi Marja-Liisa Sipilä valaisee, mikä on leikin tarkoitus ja millainen on kehittävä lelu. Millainen on lelu on kehittävä? Ns. kehittävä lelu ei ole liian "valmis", vaan se sopii monenlaiseen tekemiseen, aktivoi aloitteellisuuteen ja toimintaan ja muuntuu niin, että lapsi voi keksiä uusia tapoja sen käyttämiseen. Lelun on oltava myös lapsen ikäkauden mukainen eli lapsella pitää olla valmiudet sen käyttöön. Lelun kanssa askartelu kehittää silmän ja käden yhteistyötä. Hyvä lelu edistää myös vuorovaikutuksellisuutta. Kehityksen kannalta huono lelu on sellainen, joka ei vastaa lapsen ikävaihetta, on liian valmis, eikä stimuloi luovuutta. Yleensä lapset hylkäävätkin tällaisen lelun nopeasti. Myös jotkut muotinukeista ovat jotenkin "provosoivia", olemus ja vaatetus viittaavat seksuaalisuuteen, joka ei kuulu pienen lapsen maailmaan. Myös selkeän väkivaltaiset piirteet leluissa ovat ongelmallisia. Toisaalta poikien maailmaan kuuluu taistelu; hyvikset ja pahikset ovat tärkeitä ja näiden avulla harjoitellaan sosiaalisia rooleja. Poikien pyssyleikit sinänsä kuuluvat kehitykseen: niillä työstetään pystyvyyteen ja taitavuuteen liittyviä asioita, ei niinkään aikuisten ajattelun mukaan tappamista. Millaisia leluja vanhemmat yleensä hankkivat lapsilleen? Käsitykseni mukaan vanhemmat yleensä pyrkivät ostamaan kehittäviä ja hyviä leluja pienille lapsille. Lapsen kasvaessa paine sen hetken muotileluihin kasvaa, kun muillakin on juuri sellainen. Tässäkään ei ole hyvä, että lapselta kielletään liian paljon sellaista, mitä muilla on. Silloin hän jää helposti muun lapsijoukon ulkopuolelle. Vanhempien tervettä harkintaa tarvitaan. Millaiset lelut ovat kestosuosikkeja? Kestosuosikkileluja ovat pallot, legot, muunneltavat palikat ja pehmolelut, joihin voi sijoittaa monenlaisia tunteita, ja eläinhahmot, joihin voi samaistua. Nuket ja niiden rekvisiitta kotileikeissä ovat suosittuja vuodesta toiseen, samoin pikkuautot, joihin (yleensä) pojat sijoittavat myös inhimillisiä piirteitä. Kirjat, kynät, paperi ja lautapelit ovat myös kestosuosikkeja. Nämä ovat leluja, joita lapsi voi käyttää luovasti, eri ikäkausina eri tavalla. Lapset yleensä unohtavat lelut, joilla ei ole monipuolista käyttöä tai jotka ovat liian valmiita tai monimutkaisia. Pilttipiiri marraskuu 2008 | 5
• Pientä vatsaa kipristää ruokailun jälkeen, ja iho lehahtelee. Unikaan ei tahdo illalla tulla. Syynä saattaa olla ruoka-aineallergia. Huomattavasti harvinaisempia vaivoja ovat keliakia ja laktoosi-intoleranssi. Allergia on RU 6 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• R uoka-aineallergia on lasten ensimmäinen allergiamuoto. Alle kaksivuotiaista noin viisi prosenttia on allerginen jollekin ruoka-aineelle. ­ Yleisin allergian aiheuttaja on maito. Maitoallergiaa on noin 2­3 prosentilla lapsista. Kananmunalle ja viljoille allergisia on 1­3 prosenttia kaksivuotiaista, laskeskelee lääketieteen tohtori, lastenallergologi Mikael Kuitunen Helsingin Iho- ja allergiasairaalasta. Muita herkästi allergisoivia ruoka-aineita ovat pähkinät, soija, kala, mansikka, sitrushedelmät, tomaatti, herne, selleri ja suklaa. Allergioiden yleistymisen syytä ei varmuudella tiedetä, mutta suurimmat epäilyt kohdistuvat liian puhtaaseen ympäristöön. ­ Silloin kun ruuassa oli enemmän bakteereita, käytettiin likaisempaa vettä ja pastöroimatonta maitoa, ruoka todennäköisesti ärsytti elimistön puolustusjärjestelmää suotuisalla tavalla eli ruokaan ei reagoitu allergisesti.Toisaalta silloin kärsittiin likaiseen ruokaan liittyvistä vakavistakin suolistosairauksista, joista sittemmin on päästy kokonaan eroon, Kuitunen sanoo. ­ Jos imeväisikäinen saa oireita maidosta, on kyseessä lähes takuuvarmasti maitoallergia. Laktoosi-intoleranssi on alle kaksivuotiailla äärimmäisen harvinainen ja vielä alle kouluikäisilläkin todella harvinainen. Suomessa syntyy vuosittain yksi tai kaksi vauvaa, joilla on laktoosi-intoleranssi syntyessään, Kuitunen sanoo. Maitoallergia häviää useimmilta viimeistään kouluikään mennessä. Sen sijaan laktoosi-intoleranssi on pysyvä riesa. ­ Maidon tärkein funktio on auttaa vauvaa kasvamaan. Äidinmaidossa on runsaasti laktoosia. Kun maitoa ei enää tarvita kasvuun, alkaa maitosokeria pilkkova entsyymi joissakin tapauksissa hävitä ohutsuolen limakalvolta iän myötä. Suomessa näin on käynyt aikuisväestöstä 17 prosentille, Kuitunen kertoo. Keliakia on harvinainen Jos lapsen vatsanpuruihin ei tunnu löytyvän syytä, saattavat vanhemmat epäillä syypääksi keliakiaa. Sekin on mahdollinen, mutta pienellä lapsella hyvin harvinainen sairaus. ­ Suomessa on noin 1 500 alle 16-vuotiasta keliaakikkoa, kun aikuisia on diagnosoitu yli 25 000. Keliakiaa alkaa esiintyä lapsilla runsaan vuoden iästä alkaen, mutta monilla se puhkeaa vasta kouluiässä tai aikuisena, sanoo Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Sanna Arnala. Maitoallergia vai laktoosi-intoleranssi? Maitoallerginen lapsi on yliherkkä maidon sisältämälle valkuaisosalle, laktoosi-intolerantikko puolestaan ei siedä maitosokeria eli laktoosia. Keliakia voi olla niin lapsilla kuin aikuisillakin oireeton tai lähes oireeton. Ensimmäisiä oireita lapsella voivat olla pitkään jatkuva ripuli sekä kasvun hidastuminen. Hoitamattomana keliakia voi hidastaa lapsen kehitystä ja saada aikaan muun muassa hampaiden kiillevaurioita. Ravintoaineet eivät imeydy kunnolla, jos suoliston limakalvo on vaurioitunut. ­ Joillain keliakiaa sairastavilla erityispiirre pienillä lapsilla on pullottava vatsa, joka johtuu laajentuneista suoliston mutkista ja vatsanpeitteiden löysyydestä, Arnala kertoo. Myös poikkeuksellisen usein suuhun ilmestyvät aftat eli kipeät rakkulat saattavat juoruta keliakiasta. Keliakian mahdollisuus selvitetään verikokeella. Diagnoosi varmistetaan suoliston tähystyksellä ja limakalvon näytepalojen otolla. Keliaakikon on vältettävä koko elämänsä ajan ruista, ohraa ja vehnää sisältäviä tuotteita. Kotimaisista viljoista kaura sopii kuitenkin useimmille keliaakikoille, kunhan muita viljoja ei ole sekoittunut tuotteisiin mukaan. Ruoka-aineallergiat paranevat Toisin kuin keliakia ja laktoosi-intoleranssi, pienten lasten ruoka-aineallergiat yleensä paranevat. >> OKAHARMI Pilttipiiri marraskuu 2008 | 7 yleisin pikkulasten teksti INKA TÖYRYLÄ | kuvat RIIKKA HURRI
• ­ Esimerkiksi maitoallergia todetaan yleensä keskimäärin 7­8 kuukauden ikäisenä. Puolet maitoallergisista lapsista on toipunut kaksivuotiaana ja kolme neljäsosaa kolmevuotiaana, Mikael Kuitunen sanoo. Sama pätee myös muihin ruoka-aineisiin, joihin pieni elimistö ylireagoi. Sen sijaan esimerkiksi juures- ja hedelmäallergiat, jotka puhkeavat yleensä lähellä kouluikää siitepölyallergioiden myötä, ovat usein elinikäisiä. Atopia ei ole allergiaa Ruoka-aineallergiasta saattavat kertoa allerginen ihottuma, nokkosrokko, suolistooireet tai astmaoireet. Kuitunen painottaa, että oireet on pyrittävä arvioimaan tarkasti, ennen kuin jättää ruoka-aineita pois lapsen ruokavaliosta. ­ Täytyy tarkkailla, tulevatko oireet nopeasti ja joka kerta sen jälkeen, kun lapsi on nauttinut tiettyä ruoka-ainetta. Ruoka-allergia sotketaan herkästi esimerkiksi atooppiseen ihottumaan, joka on kuitenkin täysin eri sairaus, Kuitunen toteaa. Atooppinen ihottuma aaltoilee taudin luonteen mukaisesti välillä rauhoittuen, välillä ärhäköityen. ­ Aina kun ihottuma pahenee, aletaan herkästi katsoa mitä lapsi on syönyt, vaikka atopialla ei tarvitse olla mitään tekemistä allergian kanssa. Jos vanhemmat epäilevät tietyn ruoka-aineen aiheuttavan allergiaa, voi sen jättää pois ruokavaliosta noin kahdeksi viikoksi ja katsoa, mitä tapahtuu. ­ Jos oireet eivät häviä, ei kyseessä ole allergia. Jos oireet häviävät nätisti, ruoka-ainetta kokeillaan uudestaan. Jos oireet nyt palaavat, lähdetään selvittämään allergian mahdollisuutta erilaisin testein, Kuitunen neuvoo. Ensimmäiseksi kannattaa keskustella asiasta oman neuvolalääkärin kanssa, joka opastaa eteenpäin. Allergiatestit ovat parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Lopullinen diagnoosi pyritään aina tekemään altistuskokeella. Omatoimista siedätystä Tähän saakka pienten lasten ruoka-aineallergiaa on hoidettu välttämällä oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta. ­ Puolen vuoden tai vuoden välein on kokeiltu, onko lapsi kasvanut ulos allergiastaan. Elleivät oireet ole hävinneet, on välttämistä jatkettu, Kuitunen selittää. Tänä vuonna käynnistyneen allergiaohjelman mukaan välttämistä ei enää pidetä ehdottomana. ­ Päinvastoin. Jos lapsen oireet eivät ole Lasten yleisin allergiamuoto on allerginen nuha. Seuraavina tulevat järjestyksessä atooppinen ekseema eli ihottuma, ruoka-aineallergiat sekä astma. Alle vuoden ikäisillä lapsilla sekä ekseema että ruoka-allergia ovat yleisiä. Kun ruoka-allergia vähenee iän myötä, atooppinen ekseema lisääntyy. kovin voimakkaat, ihottumaa tulee vain vähän tai mahaa kipristää pikkuisen, pyritään säilyttämään oireita aiheuttava ruoka-aine pienenä osana ruokavaliota. Pienillä määrillä lapsen sietokykyä voidaan pikkuhiljaa kasvattaa, ja hyöty on haittaa suurempi, Kuitunen sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että jos allergia oireilee voimakkaasti, ei omin päin siedättämiseen pidä ryhtyä. ­ Ja jos sairaalassa tehdyn altistuskokeen mukaan lapsi on voimakkaasti allerginen, niin sitten ruoka-ainetta on vältettävä huolellisesti seuraavaan altistuskokeeseen saakka, hän huomauttaa. tiettyjen ruoka-aineiden välttäminen? Usein kuulee väitteen: Jos vältät raskauden ja imetyksen aikana tiettyjä ruokia, lapsi välttyy allergioilta. Onko tässä väitteessä perää, Nestlen allergiaspesialisti Jenny Van Odijk? Ei ole todisteita, että tiettyjen ruoka-aineiden, kuten kananmuna ja maito, välttäminen raskauden tai imetyksen aikana suojaisi lasta allergioilta. Tutkimukset eivät ole pystyneet osoittamaan, että odottavan tai imettävän äidin ruokavaliolla olisi vaikutusta lapsen allergioiden syntyyn. Auttaako Entä jos molemmat vanhemmat ovat allergisia, jolloin lapsi on ns. "riskilapsi", onko vauvan ruokavaliossa syytä välttää helposti allergisoivia ruoka-aineita? Ei ole todisteita siitä, että tiettyjen ruokien välttäminen suojelisi allergioilta korkeariskistenkään vauvojen tapauksessa. Jotkut amerikkalaiset tutkimukset ovat osoittaneet korkeamman riskin sairastua ruoka-aineallergiaan siinä tapauksessa, että vauvalle annetaan kiinteää ruokaa tai lehmän maitoa ennen 4­6 kuukauden ikää. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma Pohjoismaissa, koska meillä suositellaan yksinomaista rintaruokintaa siihen asti, kunnes vauva on kuuden kuukauden ikäinen. Tällä hetkellä ei ole todisteita siitä, että korkeasti allergisoivien ruokien, kuten lehmän maito, kala ja pähkinät, välttäminen lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana auttaisi välttämään ruoka-aineallergioita myöhemmin. Onko vanhempien tupakoinnilla ja lapsen allergioilla yhteys toisiinsa? Näyttöä on siitä, että äidin tupakanpoltto raskauden aikana ja silloin kun lapsi on pieni, lisää lapsella astman ja allergioiden kehityksen riskiä. Ruotsalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että odottavan äidin tupakointi, kosteat talot ja home lisäsivät riskiä, että lapsesta tulee astmaattinen. Nikotiini ja muut savukkeen ainesosat siirtyvät vauvaan istukan ja rintamaidon kautta. Suojaako rintaruokinta lasta allergioilta? Eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia, jotka voivat riip- pua erilaista tekijöistä kuten perimästä, erilaisesta tutkimusasetelmasta, äidin tupakoinnista ja iästä sekä vauvan altistumisesta muille allergisoiville aineille. Joskus isommat tutkimukset ja analyysit ovat löytäneet todisteita, joiden mukaan rintaruokinta voi suojella joitain atooppisia sairauksia ja lapsuuden astmaa vastaan lapsen ensimmäisten vuosien aikana. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka kauan tämä suoja kestää. Yksinomainen rintaruokinta ja lehmänmaidon välttäminen ennen neljän kuukauden ikää saattaa myös suojella maitoallergialta. Ei siis ole voitu osoittaa, että rintaruokinta selvästi estäisi allergioita. Rintaruokinta voi kuitenkin yhdessä muiden positiivisten tekijöiden kanssa tarjota osittaisen suojan allergioita vastaan. 8 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: teksti ja kuva TANJA TERVONEN Elämysten värikylpy K osketa, kosketa vaan... Maalaa, Sini-Helmi maalaa... Yhdessä, yhdessä maalataan. Äiti ja SiniHelmi maalaavat. Pensseli uppoaa maalipurkkiin. Maalista syntyvä jälki paperiseinällä tuo suuren tunteen. Naurun, joka kuplii. Vapauden, luovuuden tunteen. Maalataan, äitikin maalaa. Keskittyminen. Oivallus. Pensselin kasteleminen maaliin, ja hallittu käden liike. Uudestaan. Uudestaan. Nauretaan, nauretaan yhdessä. Hyvä, Sini-Helmi, tulipa hieno jälki. On vain tämä hetki. Värikylpy on viikon kohokohta. Tärisyttää. Tuijottaa hetken liikkumatta, keho jännittyneenä, virnistys äidille, vinhaa vauhtia kohti paperia. Kädellä, maalataan kädellä. Tuntuu mukavalta. Katsotaan toisiamme, hymyilyttää. Onnistuminen. Osaamisen leveä hymy. Lisää väriä, lisää väriä, maali loppui. Ja taas maalataan suuria elämyksiä. Pilttipiiri marraskuu 2008 | 9
• 10 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• teksti ANITA JÄRVISALO | kuvat ELVI RISTA ja ATTE LAKINNORO Laula laulu lapsellesi sen jälkeenkin. Jos äidillä tulee hyvä olo laulamisesta, se välittyy kohtuun asti, Perkiö kertoo. Myös äänet kuuluvat kohtuun erittäin hyvin.Vauva aistii herkästi äänenvärit ja dynamiikan. Taustalla soi myös kohdun oma sambakarnevaali: sydämen äänen rummutus ja verenkierron suhina. ­ Kaikki tämä yhdessä tuo turvaa. Joskus on esitetty, että juuri tämä kohdun aikainen vahva äänimaailma ja voimakas syke ovat aivan sitä samaa, mitä murrosikäinenkin musiikkivalinnoissaan uudelleen hakee, kun erkaantuminen kodista alkaa, Perkiö avaa. Musiikki on balsamia lapsen aivojen, motoriikan ja tunne-elämän kehittymiselle. L aulavan aikuisen kasvot lumoavat lapsen. Samalla syntyy aivan erityinen tunnesilta. Sekä aikuisen että lapsen oikea aivopuolisko eli tunneaivot aktivoituvat. Ei siis ihme, että Sibelius-Akatemiassa musiikin opettajia kouluttavan Soili Perkiön mukaan laulu on tunteiden kieltä siinä missä äidinkielikin. Soili Perkiö on säveltäjä-pedagogi, jonka lastenmusiikkia lauletaan ja soitetaan ympäri Suomea niin musiikkileikkikouluissa, päiväkodeissa, kouluissa kuin kodeissakin. Perkiön ydinviesti on kirkas; laula, vaikka nuottikorvassa olisi notkojakin, unohda arvostelut ja anna laulun viedä. ­ Kun vanhemmalla itsellään on hyvä olo laulaessa, se luo konkreettisesti hyvää tunnelmaa kotiin. Tämä välittyy myös lapselle, Perkiö sanoo. ­ Kyllähän se on elämän mittainen aarre lapselle, jos tämä voi lauluista ja musiikista oppia löytämään iloa ja lohtua elämäänsä. Laula lapsesi uneen Pieni vauva on hyvin viisas. Se tietää, mitä kaipaa ja rauhoittuu parhaiten tuutulaulujen avulla.Tämä on tiedetty kautta aikojen. Kehtolaulut eivät ajan hampaissa tai vauvojen korvissa kulu. Tuutulaulujen suhteen Perkiö luottaa oman hoitajan ääneen. ­ Mikään äänite ei korvaa live-ääntä, on se sitten soittoa tai laulua. Äänitteet ja tekniset laitteet eivät pysty akustisesti toistamaan kaikkia vivahteita, mitä ihmisen äänessä ja akustisessa musiikissa väreilee. Ääni on tärkeä elementti, joka aivan konkreettisesti kehittää hermostoa ja hermoyhteyksiä, Perkiö tähdentää. >> Turvaisat kohtukarnevaalit Laulun ja musiikin tenho ulottuu jo aikaan ennen lapsen syntymää. ­ Vauvan ja äidin tunne-elämä on yksi yhteen jo kohdussa ­ jopa jonkin aikaa vielä synnytyk- Pilttipiiri marraskuu 2008 | 11
• Sofia Lange (vas.), Fanny Särkkä, Eva Turkia ja Katja Veselova matkalla musiikin maailmassa. ­ Kaikkein intensiivisimmin herkässä nythetkessä eletään, kun vanhempi uskaltaa heittäytyä laulamaan lapselleen ihan omin sanoin ja sävelin. Körötellen kieleen kiinni Köröttelyä polven päällä, lorun lurittelua, laulun tahtiin heijaamista ­ kaikkea tätä Perkiö peräänkuuluttaa. Tämä kaikki kantaa mukanaan arvokasta kansanperinnettä ja sisältää hiljaista viisautta siitä, mitä kehittyvä lapsi tarvitsee: liikkeen ja äänen. Nykytutkimus on samoilla linjoilla. Musisoidessa aivoissa aktivoituu suuri alue, jolla on suora yhteys keskittymiskyvyn kehittymiseen ja oppimisvalmiuksiin. ­ Laululeikkien ja lorujen rytminen liike on aivan oleellinen motoriikan, koordinaation ja kehonkuvan kehittymisessä, Perkiö kertoo. Rytmi on myös avain lapsen sanaiseen arkkuun. ­ Kielellinen hahmottaminen edellyttää rytmittämistaitoa, jonka musiikki tarjoaa. Jo siinä vaiheessa, kun lapsi nousee pystyyn ja alkaa hytkytellä itseään rytmisesti, avautuvat kanavat puheen kehittymiselle. Sama yh12 | teys ulottuu aina luku- ja kirjoitustaitoon Joissakin tapauksissa musiikki voi tehdä karsaakka. hunpalveluksen lapselle. Perkiö siteeraa aiVauvan kielentajua ei Perkiön mukaan votutkija Matti Bergströmiä: "Vahingoltule vähätellä. Tämän hän on itse havainnut lista musiikki on silloin, kun se liian voivauvoille kirjailija Hannele Huovin kanssa makasta, sitä on liian paljon tai se hyvin järjestämissään runomatineoissa. metallisävyistä." Kodin äänimaailmaan on­ On huimaa nähdä, miten jo 3­9 kuukin hyvä kiinnittää huomiota. Onko yhtä kautiset vauvat nauttivat kielen aikaa auki useita äänilähteitä? rikkaudesta. Runot ovat heille Onko ympäristössä soiva musilkkaa musiikkia ­ puhumatta- "MUSKARISSA siikki täynnä vain nopeita ja kovia ääniä? Myös jatkuva musiikkaan älystä ja huumorista, joka MYÖS ki passivoi lasta. loruleikkeihin vääjäämättä kuuERILAISET luu. Yksikään vauva ei jätä läm­ Lapsen herkkä hermosSOITTIMET penemättä leikissä, jossa äiti piito aktivoituu nopeatempoisesTULEVAT loutuu käsien taakse ja tulee taas TUTUIKSI." ta musiikista. Sen sijaan rauhalesiin: kukkuu! linen, pitkiä ääniä sisältävä musiikki rauhoittaa ­ tosin tähän Äänellä on väliä tarvitaan pidempi aika. Esimerkiksi vauvaSoili Perkiö rohkaisee vanhempia tarjoamuskareissa tunnit rakennetaan niin, että maan lapsilleen hyvin erityyppistä musiiknopeatempoista musiikkia on suhteessa väkia. hemmän kuin hitaampaa. ­ Lapsen korvat ovat auki erilaisille säMutta myös hiljaisuus on mannaa lapvelasteikoille duurin ja mollin lisäksi. Usein selle. lastenlauluissa on turhan samanlainen tem­ Aikuisen olisi uskallettava pitää taukoja seurustellessaan vauvan kanssa. Kun mupo, ja ne ovat hyvin pop-tyyppisiä. Se ei sisiikki tai loru on aktivoinut vauvan, tarvinänsä ole paha, mutta lisäksi tarvitaan muutaan tauko, että vauva ehtii vastata, heilauttakin. Pilttipiiri marraskuu 2008
• taa varvasta, ehkä äännähtää. Hiljaisuudessa lapsi pääsee kokeilemaan myös omaa ääntään. Mistä on hyvä lastenlaulu tehty? ­ Tekstistä, vastaa lauluntekijä Perkiö oitis ja jatkaa: ­ Laulu on puhumista pitkillä sanoilla.Ydin on aina sanoissa. Melodian tulee puolestaan olla yhtä tekstin tunnelman kanssa. Se tuo tekstiin oman tasonsa ja on siten yhteydessä tunnepuoleen. Lapset rakastavat myös huumoria ja toistoa. ­ Itse laulua tehdessäni yritän aina jättää tilaa myös lapsen leikille ja liikkeelle. Lastenlaulu ei koskaan saa olla liian täyteen sovitettua ja paksua. Hienoinen ongelma Perkiön mukaan on se, ettei lapsiperheiden ole helppoa saada tietoa laadukkaan lastenmusiikin tarjonnasta. Tällä haavaa avainasemassa ovat lähinnä muskarit ja päiväkodit. ­ Lastenmusiikki ja musiikintekijät tarvitsevat lisää näkyvyyttä ja arvostusta. Sen tulisi näkyä lehtien musiikkiarvioinneissa, radiossa, kauppojen tarjonnassa. Myös vuosittaiselle lasten musiikin palkinnolle olisi oma paikkansa. Muskarista musaeväitä Jostain suomalaiset voivat kuitenkin olla erityisen ylpeitä. ­ Vauvamuskarien osalta Suomi on ehdottomasti edelläkävijämaa, kaikkia maanosia lastenmusiikin merkeissä kiertänyt Perkiö kehuu. Musiikkileikkikoulu on Perkiön mukaan luonteva tie musiikin maailmaan. Jo vauvat antautuvat musiikille koko kropallaan. Oma keho onkin soittimista ensimmäinen. Seuraavat rytmit syntyvät lusikan koputtelusta, palikan paukuttelusta. Usein vauvamuskari herättelee myös vanhempien omia tunnemuistoja. Harvinaisia ei nykyään ole myöskään odottavien äitien muskariryhmät. Perkiön mukaan musiikkileikkikoulun ydinajatus on tehdä musiikista elämänmittainen kumppani. ­ Musiikissa on aina säilyttävä ilo. Jos vanhemmat ovat innostuneita musiikista, innostus tarttuu myös lapseen, Perkiö uskoo. Hyvä muskariopettaja tuntee lapsen kehitysvaiheet ja suunnittelee toiminnan sen mukaan. Muskarissa myös erilaiset soittimet tulevat tutuiksi. Jos ja kun lapselle päätetään valita oma instrumentti, on tärkeää, että lapsi pitää soittimen äänenväristä ja kokee soittimen omakseen. Synnytyslaulu saattelee vauvan maailmaan V aikka äkkiseltään synnytyslaulu voi kuulostaa tyystin uudelta asialta, se ei ole sitä. Tämän ikivanhan tavan juuret johtavat moniin eri kulttuureihin, muun muassa Fidzi-saarelaisten ja Amerikan intiaanien keskuuteen. Enää synnytyslaulu ei ole uppo-outo tämän päivän synnytyssairaaloissakaan. ­ Se on yksi luonnonmukainen kivunlievityskeino muiden joukossa, summaa HilkkaLiisa Vuori, musiikkipedagogi, joka on opettanut synnytyslaulua odottaville äideille, isille ja muille synnytykseen osallistuville tukihenkilöille jo useiden vuosien ajan. Vuoren mukaan synnytyslaulun avulla nainen rentouttaa itseään synnytyksen aikana. Keskittyneesti lauletut pitkät vokaalit, soivat konsonantit, joskus kokonaiset sanatkin, vaikuttavat synnyttäjään kolmella taval- la: ne rentouttavat kehoa taistelemasta supistusta vastaan, rauhoittavat mielen ja syventävät hengitystä. Äänen käyttö synnytyksessä on fysiologisesti perusteltavissa, sillä poskien ja lantion alueen hermotukset ovat yhteydessä toisiinsa. ­ Esimerkiksi a:ta laulettaessa suu leuka ja posket ovat rentoina. Näin rentoutuvat myös lantio ja kohdunsuu. Sen sijaan hallitsemattomassa huutamisessa lihakset ovat jännittyneitä ja kipukin suurempi. Vauva kuulee laulavan äidin äänen jo kohtuun ja rauhoittuu siitä. Jo raskausaikana alkaa rakentua äänisilta äidin ja lapsen välille. ­ Tässä mielessä synnytyslaulu on varhaisinta musiikkikasvatusta mitä voi olla, Vuori toteaa. Pilttipiiri marraskuu 2008 | 13
• Teksti MINNA KATAJA | Kuvitus SAMULI ja MARIA Itsetunto kehittyy Lapsen luottamus ympäristöönsä lisääntyy sitä mukaa kuin asiat saavat merkityksiä turvallisissa puitteissa. Lapsen itsetunnon hyvä kehitys perustuu luottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen. lempeissä rutiineissa nnakointi on persoonallisuuden kehityksen yksi kulmakivi. Lapsen pitäisi oppia luottamaan, että elämä on ennakoitavissa, kertoo psykologian lisensiaatti Anne Lukkarila. Pieni lapsi ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti äänistä, äänen voimakkuuksista, eleistä ja ilmeistä ja reagoi, onko joku läsnä tai poissa. Vuorovaikutus suhteessa toisiin ihmisiin ja oman arvokkuuden tunne kehittyvät ensimmäisten vuosien aikana. Lapsi oppii, millaista on olla toisen kanssa, mitä hänestä ajatellaan, miten hänestä pidetään huolta ja kuinka arvokas ja ihana hän on. ­ Lapsen turvallisuuden tunnetta ja kykyä ennakoida asioita lisää, että lapselle puhutaan paljon päivän tapahtumista kotona. Hänelle esimerkiksi kerrotaan, että äiti menee nyt jumppaan mutta tulee takaisin sieltä. Pieni lapsi oppii tunnistamaan päivittäiset asiat ja muutokset: äiti puhuu lähtevänsä jumppaan, lähtee kengät kopisten, ovi kolahtaa, mutta pian ovi kolahtaa uudelleen ja äiti tulee takaisin. Lapsen muisti kehittyy samana toistuvista asioista. E Erilaisia temperamentteja Vanhemmat toisinaan miettivät, onko lapsen vilkkaus tai arkuus normaalia. Julkisuudessa puhutaan paljon, onko lapsi ylivilkas. ­ Olennaista on tutustua lapseen ja hänen tapaansa reagoida ympäristön ärsykkeisiin.Vilkas lapsi tarvitsee enemmän tukea ja ohjausta kuin rauhallinen lapsi. Lapsi voi myös lämmetä hitaasti uusille asioille ja ihmisille, jolloin hän tarvitsee paljon aikaa tutustuakseen uusiin tilanteisiin. ­ Kun lapsi esimerkiksi lähtee ryömimään ja katselee, minne voi mennä ja mitä saa tehdä, pitää toisia lapsia kieltää kaksi kertaa ja toisia huomattavasti enemmän. Toisinaan vanhemmat kääntyvät temperamenttisen, ylivilkkaan tai ärsyke- tai tunneherkän lapsen vuoksi psykologin puoleen. Silloin keskustellaan muun muassa lapsen ja vanhempien temperamenttien yhteensopivuudesta. 14 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• ­ Jos vilkasta lasta koko ajan kielletään ja arvostellaan, voi lapsen minäkuva muovautua kielteiseksi. Lukkarilan mukaan lapsi oppii jo varhain, mitä häneltä odotetaan: esimerkiksi hyviä tapoja, tervehtimistä ja anteeksipyytämistä. Asioiden opettaminen vaatii vanhempia pysähtymään lapsen kanssa näihin tilanteisiin ja miettimään niitä. ­ Turvallisuutta tuo, että kokeneempi aikuinen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin.Vapaa kasvatus voi olla lähellä välinpitämättömyyttä, mikä saattaa olla lapsen kehitykselle haitallista. Toisinaan aikuiset lähtevät jopa liikaa neuvottelemaan pienten lasten kanssa. He saattavat kysyä päiväkodissa lapselta, että lähtisitkö kotiin, johon lapsi "JOS VILKASTA voi vastata, että en lähde. Joissakin LASTA tilanteissa napakkuus on hyväksi: KOKO AJAN nyt lähdetään kotiin! Yleensä suositellaan kultaista KIELLETÄÄN, keskitietä, ohjaavaa ja neuvovaa VOI LAPSEN kasvatusta. Turvalliset rajat auttaMINÄKUVA vat lasta kehittämään omaa säätelyMUOVAUTUA järjestelmäänsä. KIELTEISEKSI." Lapsen paikka ja arvo Monilapsisissa perheissä voi olla luonteiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Usein sanotaan, että esikoinen vie kaiken huomion, perheen pienintä suojellaan ja keskimmäinen voi jäädä vähälle huomiolle. ­ Jokainen lapsi perheessä on erityinen, eikä vain sisarussarjan jatke. Lapsen pitäisi tuntea, että hänellä on oma paikkansa ja arvonsa suhteessa vanhempiinsa, Lukkarila kertoo. Vanhemmuus on jokaisen lapsen kohdalla erilaista. Ensimmäisen lapsen syntyessä vanhemmat ovat usein epävarmoja. Isoissa perheissä odotukset sisarusparven vanhimmille lapsille voivat olla suuria; pitää oppia pian reippaaksi, ahkeraksi ja omatoimiseksi, eikä saa olla pieni tai avuton. ­ Jotkut äidit ovat esikoisensa syntyessä huolissaan ja osaavat ehkä nauttia toisesta lapsestaan enemmän, kun kokemustakin on jo karttunut, miettii Lukkarila. Vaativa tilanne voi olla nuoressa perheessä, jossa on uhmaikäinen kaksivuotias ja vauva. Silloin äidit tarvitsevat läheistensä apua ja tukea. ­ Siinä vaiheessa äidin uni voi jäädä vähäiseksi vauvan yösyöttöjen takia ja 2­3-vuotias voi myös heräillä öisin. Tilanteesta kannattaa keskustella lähiystävien, omaisten ja tarvittaessa neuvolaväen ja muiden ammattiauttajien kanssa ja miettiä, voiko joku tulla avuksi. ­ Lapsen kehityksen näkökulmasta päiväkotiin on hyvä mennä 2­3-vuotiaana. Pieni lapsi ei tarvitse isoa ryhmää ympärilleen vaan pienemmät puitteet. 8­9 kuukauden ikä on lapsen eroahdistuksen kannalta hankalin, koska kiintymyssuhde on voimakkaimmillaan. Lukkarila painottaa, että hoidon aloitus on lapselle iso asia. Siksi kannattaa rauhassa tutustua oman asuinalueen ja ympäristön hoitovaihtoehtoihin ja tunnelmaan hoitopaikassa. ­ Vanhempien tulisi antaa lapselle tilaa myös itseilmaisuun uusissa tilanteissa. Levottomuus, univaikeudet tai kiukuttelu kuuluvat elämän muutostilanteisiin. Lapsihan tuntee kiukkua, koska vanhemmat ovat "jättäneet" hänet jonnekin. Uupumus, kiire tai verkostojen puute ovat syitä, joiden vuoksi perheiden kannattaa kysyä neuvoa esimerkiksi neuvolasta.Vantaan kaupungin lastenpsykologina toimiva Anne Lukkarila toivoo, että kynnys hakea apua olisi mahdollisimman matala. ­ Työssäni näkyy, että monilta naisilta puuttuu naisverkosto, eikä ole esimerkiksi isovanhempia lähellä. On rikkaus, jos lapsen ympärillä on isovanhempia ja sukulaisia auttamassa. Silloin ei äitiys tai isyys muutu velvoittavaksi ja uuvuttavaksi. Verkostot auttavat Moni äiti miettii, missä vaiheessa palaisi työelämään ja milloin lapsen olisi hyvä mennä päiväkotiin. Pilttipiiri marraskuu 2008 | 15
• teksti LIISA JOENSUU | kuva YRJÖ TUUNANEN Lapsen kasvamista ja kehittymistä on ilo seurata, ja pientä voi olla sääli viedä hoitoon. Hoitovapaa houkuttelee, sillä se antaa henkisesti paljon. Samalla se tietää tiukkaa taloudenpitoa. Hoitovapaa apsi on pieni vain kerran. Useimmat vanhemmat haluavat seurata lapsen ensimmäisiä vuosia läheltä ja rakentaa kiinteää suhdetta olemalla läsnä. Myös hengähdystauko työelämästä saattaa olla tervetullut. Moni haluaa kokea ainutlaatuisen ajan ja jää alle kolmivuotiaansa kanssa hoitovapaalle siitäkin huolimatta, että kokemus käy kukkarolle. Hoitovapaalle on mahdollista jäädä vanhempainloman jälkeen. Hoitovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta kotiin jäävällä vanhemmalla on oikeus kotihoidon tukeen, kertoo erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Stakesista. Kotihoidon tukea maksetaan KELAn tilastojen mukaan yli 80 prosentille perheistä, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Kaikki kotihoidon tuen saajat eivät kuitenkaan ole välttämättä hoitovapaalla, jos heillä ei ole ollut työsuhdetta ennen lapsen syntymää, Kotihoidon tuki on huomattavasti palkkatuloja pienempi, joten hoitovapaa mer- houkuttelee ja huolestuttaa kitsee tavallista niukempaa budjettia tai turvautumista mahdollisiin säästöihin. Taloudellinen uhraus onkin huolenaiheista päällimmäisin, kun vanhemmat pohtivat lapsen hoitamisen järjestelyjä. ­ Vanhempia askarruttaa perheen talous varsinkin silloin, kun pohditaan isän mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle. Hoitovapaan rinnalla voidaan pohtia osittaisen hoitovapaan mahdollisuutta. Ennen hoitovapaalle jäämistä on syytä keskustella myös töissä esimiehen kanssa työtilanteesta ja sijaisuuksista. tovapaaseen kestää lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Osittainen hoitovapaa edellyttää, että vanhempi on työskennellyt saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeisimmän vuoden aikana. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Osittaisen hoitovapaan aikana vanhempi pysyy kiinni työelämässä, ja lapsen päivähoitopäivät ovat tavallista lyhyempiä. Osittainen hoitoraha ei kuitenkaan korvaa lähestulkoonkaan menetettyjä ansiota, joita kokopäivätyössä saisi vastaavana aikana. ­ Jotkut tietävät jo ennen lapsen syntymää, että jäävät hoitovapaalle, ja parhaassa tapauksessa sijaisen kanssa on sovittu jakson pituus tarkkaan etukäteen. Toisinaan ajatus hoitovapaan pitämisestä tai pitkittämisestä tulee mieleen vasta töihin paluun lähestyessä, Johanna Lammi-Taskula sanoo. Jos esimerkiksi vauva sairastaa paljon tai päivähoitopaikka ei löydykään ajoissa, toinen vanhemmista saattaa jäädä kotiin.Yllättäen tuleva järjestely tuottaa tietysti päänvaivaa työpaikalla. L Työsuhde veitsenterällä Taloudellisten seikkojen rinnalla monet miettivät työhön palaamisen hankaluuksia: hiipuuko oma ammattitaito, siirrytäänkö töissä järjestelmiin ja järjestelyihin, joihin on vaikea sopeutua, ja miten pitkältä vapaalta tulija otetaan takaisin työyhteisöön. Pahimmassa tapauksessa työpaikkaa ei enää ole. ­ Lain mukaan työsuhde ei voi katketa hoitovapaan takia, Johanna Lammi-Taskula muistuttaa. Työelämässä tapahtuu kuitenkin nykyään nopeita muutoksia. On mahdollista, ettei sa- Osittaiselta hoitovapaalta pehmeä lasku työelämään ­ Osittainen hoitovapaa tarkoittaa vanhemman oikeutta lyhentää työpäiväänsä kuuteen tuntiin. Järjestely voi olla pehmeä lasku takaisin työpaikalle. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen keskimäärin 30 tuntiin viikossa, ja oikeus osittaiseen hoi- Leikki on lapsen työtä. 16 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• Hoitovapaa pähkinänkuoressa · Hoitovapaata voi pitää jompi kumpi vanhemmista vanhempainvapaan jälkeen lapsen ollessa noin 9 kk­ 3 vuotta. · Lyhin hoitovapaajakso on kuukausi. Vanhemmalla on lain mukaan mahdollisuus pitää enintään kaksi hoitovapaajaksoa. · Jos lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa, vanhempi saa kotihoidon tukea. Kotihoidon tuki on veronalaista tuloa. · Kotihoidon tukena saatavaan summaan vaikuttavat tulosidonnaiset lisät, sisarkorotukset ja kuntalisät. · Hoitovapaan ajalta kertyy eläkettä ikään kuin henkilö saisi reilun 500 euron kuukausipalkkaa. · Osittainen hoitovapaa tarkoittaa työpäivien lyhentämistä kuuteen tuntiin. Alle 3-vuotiaan tai koulunsa aloittavan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitorahaa. maa työtehtävää, samaa yksikköä tai jopa organisaatiota ole olemassa enää hoitovapaan päättyessä. Silloin työntekijä kyllä palaa työsuhteeseen, mutta pian sen jälkeen voi ilmetä tuotannollis-taloudellisia perusteita lomautukseen tai irtisanomiseen. Iloinen perhetapahtuma ei välttämättä ilahduta esimiestä.Työnantajan näkökulmasta vanhempainvapaa ja sen jälkeinen hoitovapaa ovat usein huomattava rasite niin esimiestyötä tekeville kuin koko yrityksellekin. Hoitovapaa voi merkitä monia asioita työnantajalle. Joskus se merkitsee säästöä, jos on supistamisen tarvetta; palkkahan ei juokse hoitovapaan ajalta. Jos töitä on paljon tehtävänä, pitää olla sijainen. Sijaisen löytäminen voi olla hankalaa, ja sijaista pitää usein kouluttaa. Töitä joudutaan ehkä organisoimaan uudelleen myös muiden työtovereiden kesken. Tämä työllistää erityisesti lähiesimiestä. Hoitovapaan aikana työntekijän ammattitaidon voidaan ajatella heikkenevän, varsinkin jos poissaolo on kovin pitkä ja lapsia saadaan useita peräkkäin. ­ Toisaalta työkyky myös uudistuu, ja työntekijä saattaa palata työelämään entistä motivoituneempana ja vastuullisempana, Johanna Lammi-Taskula muistuttaa. Onnistunut töihinpaluu ilahdutti O uti Tavi-Miettinen on positiivinen esimerkki siitä, ettei hoitovapaalle jääminen aina tee töihin palaamisesta hankalaa. Suuressa pankki- ja vakuutuskonsernissa lakimiehen tehtävissä toiminut Outi sai ensimmäisen lapsensa 29-vuotiaana ja toisen 31-vuotiaana. Helsingin Kumpulassa perheineen asuva Outi täytti juuri 34 vuotta. ­ Sofia syntyi syksyllä 2003, jolloin olin kotona vuoden ja neljä kuukautta eli palasin töihin vuoden 2005 alusta. En halunnut viedä alle yksivuotiasta hoitoon vaan halusin, että lapsi ainakin kävelee sitä ennen. Olivia syntyi juhannuksena 2005. Toisella kerralla päätin olla pitempään kotona eli palasin töihin vasta syksyllä 2007. Toisella kerralla tiesin, kuinka järisyttävä ikävä minulla olisi pientä lasta. Lisäksi tiesin, kuinka raskasta on käydä täysipainoisesti vaativassa työssä ja hoitaa illat ja yöt pientä lasta. Hoitovapaa oli Outista ihanaa aikaa. Hän tunsi itsensä etuoikeutetuksi, kun sai nähdä lastensa kasvun vauvasta leikki-ikäiseksi. Perheen isä oli kotona täydet isyyslomat ja ylimääräisen isäkuukauden. Outin palattua töihin puoliso oli hoitovapaalla kuukauden ja hoiti lasten totutuksen päivähoitoon. Tämän jälkeen isä teki lyhennettyä päivää. ­ Taloudellisesti oli tiukkaa. Meillä on iso asuntolaina, mutta päätimme, että kotiin jääminen on järjestelykysymys ja pankin kanssa voi neuvotella. Otimme lyhennysvapaata ja maksoimme vain korkoja. Outi palasi töihin samaan yritykseen, jossa oli työskennellyt ennen lasten tuloa. Töihin palaaminen sujui mutkattomasti, ja hän huomasi, ettei ammattitaito kadonnut mihinkään. ­ Viimeisimmät muutokset piti tietysti päivittää itselleen, mutta lapset opettavat paljon ihmisenä olosta. Kotona ollessa pinna kasvaa! Pilttipiiri marraskuu 2008 | 17
• Marjojen suojaava Marjat ovat melkoisia pakkauksia täynnä kuituja ja suojaravintoaineita. Mutta mihin kaikkeen ne vaikuttavat? Vähentävätkö marjat sairauksia tai parantavatko ne muistia? teksti MINNA KATAJA | kuvat ATTE LAKINNORO voima 18 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• K un lapset pääsevät jännälle metsäretkelle, he oppivat tunnistamaan marjoja ja kiinnostuvat syömään niitä. Marjoista tulee silloin luonnollinen osa päivittäistä ruokavaliota. Dosentti Riitta Törrösen mukaan metsämarjoista on hyötyä terveydelle ­ aivan valtavasti. ­ Marjojen terveellisyys perustuu niiden ravintosisältöön. Ne ovat hyviä suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden, fl avonoidien ja kuitujen lähteitä. Ihmisen elimistö tarvitsee suojaravintoaineita toimiakseen normaalisti, kertoo Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa työskentelevä Törrönen. Hän korostaa, että marjat ovat terveellisiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Tärkeää on kuitenkin myös opettaa lapsille, että osa luonnosta löytyvistä marjoista on myrkyllisiä eikä niitä saa laittaa suuhun. ­ Eri tutkimukset puolustavat näkemystä, että lasten olisi hyvä syödä marjavälipaloja pikaruoan asemesta ja nauttia marjajuomaa limsan tilalla. Marja säilyy hyvin akastaminen on hyvä tapa säilöä marjoja, sillä pakastuksessa suurin osa marjojen vitamiineista ja tärkeistä aineista säilyy tallella. Marjojen sulatusvaihe on kriittisin, ja nopea sulatus mikrossa onkin paras. Vitamiinit häviävät, jos sulatettu marja jää pitkäksi aikaa jääkaappiin. ­ Jäisiä marjoja voi sekoittaa puuroon, tai mustikat voi laittaa lämmitettyyn maitoon, jolloin ne P nopeasti sulavat. Yleensä marja säilyy parhaiten kokonaisena, se on hyvä pakkaus sellaisenaan. Jos marja rikotaan, pääsee siihen happea ja vitamiineja katoaa. Siksi marja kannattaa rikkoa vasta ruokaa valmistettaessa, Riitta Törrönen neuvoo. ­ Kun kotona tehdään marjaruokia, olisi hyvä käyttää marja kokonaan. Kuoressa ja siemenissä on arvokasta ainesta enemmän kuin mehuosassa. "MARJAT OVAT TERVEELLISIÄ NIIN LAPSILLE KUIN AIKUISILLEKIN." hua nauttivat naiset, joilla on ollut taipumus saada toistuvasti virtsatieinfektio. Puolen vuoden aikana mehua juoneilla naisilla oli vähemmän virtsatieinfektioita kuin vertailuryhmän naisilla. Karpalossa infektioita vähentävät polyfenoleihin kuuluvat yhdisteet. ­ Samanlaisia yhdisteitä on myös puolukassa ja voisi olettaa, että puolukalla on samanlaisia vaikutuksia, mutta tieteellinen näyttö puuttuu, kertoo Törrönen. Sydän voi hyvin Marjojen syönti edistää sydämen ja verisuoniston hyvinvointia, havaittiin tuoreessa Kansanterveyslaitoksen tutkimuksessa. Marjojen ja marjavalmisteiden nauttiminen laskee muun muassa verenpainetta. Tutkittava ryhmä söi metsä- ja puutarhamarjoja ­ mustikkaa, puolukkaa, mustaherukkaa, vadelmaa ja aroniaa ­ 160 grammaa päivässä eri muodoissa kahden kuukauden aikana. ­ Tutkittavien verenpaine hieman aleni ja hyvä kolesteroli eli HDL-kolesteroli veressä hieman nousi. Marjoilla on suotuisa vaikutus myös verihiutaleiden toimintaan niin, että marjat saattavat ehkäistä veritulppien syntymistä,Törrönen kertoo. Karpalon on erilaisten tutkimusten mukaan todettu vähentävän virtsatieinfektioita. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa karpalo-puolukkame- ja vaikuttavat silmän toimintaan niin, että silmät väsyvät vähemmän. ­ Monet tekevät työtään näyttöpäätteen äärellä päivät pitkät, ja jos ongelmia voi todella lievittää helposti marjojen avulla, on tämä hyvin mielenkiintoista. Koululaisille, jotka istuvat tuntikausia näyttöpäätteen ääressä, on marjavälipala paikallaan, Törrönen ehdottaa. Suuntaa antavia kokeita Eläinkokeet voivat antaa viitteitä marjojen terveysvaikutuksista ihmiselläkin, vaikka vaikuttavuudesta ei ihmisellä voida olla varmoja. Törrönen kertoo, että Yhdysvalloissa on tutkittu ikääntymiseen liittyviä muisti- ja oppimisongelmia koe-eläimillä. Näissä rotille tehdyissä kokeissa mustikan on selvästi todettu vähentävän ikääntyvien muisti- ja oppimisongelmia. Helsingin yliopistossa on eläinkokeiden avulla tutkittu marjojen vaikutusta suolistosyövän kehittymiseen. ­ Suolistokasvaimia aiheuttaa yleensä runsasrasvainen, huono länsimainen ruokavalio. Kokeissa hiirien ravintoon laitettiin mukaan marjoja, ja näin mustikan, puolukan ja lakan todettiin vähentävän hiirien suolistokasvaimia. Apua tietokonetyöläisille Tekniikan edistysmaassa Japanissa on tutkittu marjojen vaikutuksia näyttöpääteja näppäintyöskentelyyn. Tietokoneella työskennellessä hartiat voivat kipeytyä ja silmät väsyä. Japanilaisen tutkimuksen mukaan marjavalmisteilla, etenkin mustaherukalla, on saatu vähennetyksi tällaisia vaivoja. Marjat parantavat verenkiertoa lihaksissa Pilttipiiri marraskuu 2008 | 19
• kokataan kotona teksti HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI Perinteinen lanttulaatikko on muunnettu lempeän maukkaaksi bataatti-lanttulaatikoksi. Kinkun sijaan katetaan pöytään hedelmillä maustettu possunfilee. Jälkiruokana herkutellaan unelmaisen kuohkealla omenariisillä, jota terästetään marjasoseella. Joulunajan 20 | juhlaruokia Ohjeet sopivat yli 1-vuotiaille ja niistä riittää kolmelle aikuiselle ja kolmelle lapselle. Ohjeet ovat luontaisesti gluteenittomia, maidottomia ja munattomia. Pilttipiiri marraskuu 2008
• VINKKI! Siirapin sijasta voit maustaa laatikkoa esimerkiksi Pilttimangososeella. RIISI-HEDELMÄVAAHTO MARJASOSEEN KANSSA 3 dl 2 dl 4 dl 1 tl 1 tl keitettyä riisiä (1 dl kuivana) vaahtoutuvaa vaniljakastiketta tai kaura- tai soijakermaa omenasosetta tai muuta sopivaa vaaleaa hedelmäsosetta kanelia vanilliinisokeria Keitä puuroriisi vedessä kypsäksi paketin ohjeen mukaan. Vaahdota kauravaahto ja mausta se vanilliinisokerilla. Sekoita hedelmäsose ja mausteet riisipuuron joukkoon. Jos haluat tehdä jälkiruoasta hyytelön, toimi seuraavasti. Lisää joukkoon samalla sekoittaen kuumennettuun mehuun liuotettu liivatejauhe ohuena nauhana. Nostele lopuksi vaniljavaahto hedelmäriisin joukkoon varovasti sekoittaen. BATAATTILANTTULAATIKKO 1,5 kg bataattia 0,5 kg lanttua 1 tl suolaa keitinveteen 2 dl kaura- tai soijakermaa 1 dl juuresten keitinvettä 3 rkl perunajauhoja 2 rkl siirappia 1 tl inkiväärijauhetta 1 tl kanelijauhetta 1 tl kuivattua oreganoa pinnalle muutama nokare margariinia Kuori ja lohko juurekset paloiksi. Voit käyttää laatikkoon myös pelkkää bataattia. Laita lantut kiehuvaan veteen puoleksi tunniksi. Lisää joukkoon bataattilohkot ja keitä vielä 15 minuuttia. Kaada keitinvesi lävikön läpi toiseen astiaan. Soseuta juurekset karkeaksi soseeksi. Sekoita joukkoon muut ainekset. Siivilöi perunajauhot joukkoon. Kaada seos kylmällä vedellä huuhtaistuun uunivuokaan. Lisää laatikon pinnalle margariininokareet. Paista 150 asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia. Marjasose: 2 tölkkiä Piltti-marjasosetta 4 dl pakastettuja vadelmia (2 rkl sokeria) Sulata pakastevadelmat ja survo niitä haarukalla. Lisää tarvittaessa sokeria joukkoon. Sekoita kaksi tölkillistä Piltti-marjasosetta vadelmien kanssa. Tarjoa riisivaahto marjasoseen kanssa. >> www.piltti.fi HEDELMÄINEN POSSUNFILEE N. 1 kg possun ulkofilettä tilkka öljyä paistamiseen 2 dl hedelmämehua (esim. mango-, omena- tai appelsiinimehua) 1 sitruuna (tai 1 rkl viinietikkaa) 1 tl kardemummaa 1 rkl tuoretta raastettua inkivääriä (tai 1 tl inkiväärijauhetta) 1 tl suolaa 2 tl kuivattua timjamia ja basilikaa 1 tl neilikkaa 4 dl kuivattuja hedelmiä (aprikoosia, luumua, taatelia, viikunaa) 1 tlk Bona-luumusosetta Laita tilkka öljyä paksupohjaisen kattilan tai padan pohjalle. Paista filettä molemmilta puolilta niin, että pinta ruskistuu. Nosta sitten liha folion päälle ja ripottele pinnalle 1 tl suolaa. Kääri liha folioon. Lisää kattilaan tai pataan hedelmämehu, kuorittu ja pilkottu sitruuna tai viinietikka sekä mausteet. Kun mausteinen hedelmämehu on kiehahtanut, avaa possunfileekäärö ja laita se kypsymään 15 minuutiksi mehuun. Nosta kypsä filee uudelleen folioon ja kääri rulla kiinni. Siivilöi mausteliemi pieneen kattilaan. Lisää joukkoon luumusose ja kuivatut hedelmät ja keitä kokoon matalalla lämmöllä noin 15 minuuttia. Viipaloi liha ja kaada päälle kuuma hedelmäkastike. Silppua koristeeksi ja mausteeksi tuoretta yrttiä, esimerkiksi persiljaa. PARHAAT RESEPTIT Piltin verkkosivuilta löydät kymmenittäin lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Käy tutustumassa osoitteessa www.piltti.fi/index/ syomaan/reseptit Pilttipiiri marraskuu 2008 | 21
• Piltin parhaat palat: Atsipoppaa-singlen voi saada omakseen rekisteröitymällä 15.1.09 mennessä sivulla www.atsipoppaa.fi. Singlejä on rajoitetusti, joten kukin pilttipiiriläinen voi saada vain yhden, ja voimme luvata levyn vain 9 000 nopeimmalle. Rekisteröitymisessä tarvitaan Pilttipiirin jäsennumero, jonka löydät lehden takakannen yläosasta. Luke Lahtinen, Oulu PILTTIPIIRILÄISILLÄ NYT MAHDOLLISUUS SAADA PMMP:N PILTTIPIIRILÄISILLE LEVYTTÄMÄ ATSIPOPPAA-SINGLE! P MMP käväisi keikkataukonsa aikana studiossa lastenlaulujen merkeissä. Lopputuloksena syntyi hauska, PMMP:n oloinen versio vanhasta lastenlaulusuosikista Atsipoppaa. Kyse ei ole aivan tavallisesta levytyksestä, sillä Atsipoppaa pantiin purkkiin yksinoikeudella lastenruoka Piltille. Laulu on toki kaikkien kuunneltavissa netissä, mutta levyjä painettiin rajoitettu erä Piltin kanta-asiakkaille. PMMP on varmasti monen Pilttiä syövän perheen lasten ja aikuisten suosikki. Halusimme antaa kanta-asiakkaillemme eli pilttipiiriläisille jotakin erityistä, sellaista, mitä muualta ei saa. Ties vaikka tästä hauskasta Atsipoppaa-singlestä tulisi vielä keräilykappale! PMMP:lle Piltti on niin ikään mieluinen yhteistyökumppani. Piltti-soseet ovat osoittau- tuneet hyväksi välipalaksi keikkamatkoilla. ­ Meillä on keikkaraiderissa muun muassa kuusi Pilttiä ja maitorahkaa, PMMP:n Mira Luoti naurahtaa. Molemmilla artisteilla on myös oma vankka Piltti-suosikkinsa. Miran suosikkimaku on Mango, kollegansa Paula Vesala puolestaan pitää eniten Kuningatar-soseesta. Piltti maistuu rokkareille jatkossakin. Palkkioksi Atsipoppaa-laulusta Mira ja Paula saavat nimittäin vuoden Piltit. PMMP:n Atsipoppaa-laulun voi kuunnella netissä osoitteessa www.atsipoppaa.fi. NYT nopeimmilla pilttipiiriläisillä, ja vain pilttipiiriläisillä, on mahdollisuus saada Atsipoppaa-single omakseen. Uudella singlellä on Atsipoppaa-laulun lisäksi PMMP:n Puuhevonen lastenlevyllä julkaistut Täti Monikaja Magdalena -musiikkivideot. Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.piltti.fi. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin osoitteessa www.piltti.fi/palaute tai sähköpostitse kuluttajapalvelu@fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. 22 | Pilttipiiri marraskuu 2008
• Heidi Åberg, He lsinki Ilpo Kannal a, Martin niemi SUOMALAISET MENIVÄT METSÄÄN! Mikko Aal tonen, Es poo Elise Kalaniem O nki an, Helsi ona Lom Anna-Kaisa Pitkäjärvi, Tampere Katja Saarin en, Ylämaa i, Keuruu P iltti järjesti Pohjoisen marjat -kuvakilpailun, jossa kannustettiin suomalaisia perheitä menemään metsään ja kuvaamaan unohtumattomia metsäisiä hetkiä. Kilpailun satona tuli runsaasti upeita kuvia, joita kannattaa käydä katsomassa netissä www.pilttimarjaretki.fi! Innostuimme kuvakilpailun sadosta, ja päätimme julkaista joukon hienoja kuvia Pilttipiirissä. Tällä aukeamalla julkaistujen kuvien lähettäjät tulevat saamaan yllätyspalkintoina Piltti Lorupussit. Kuvakilpailun varsinaiset voittajat julkaistaan kampanjasivustolla 15.11.08. Kuten kuvista voi nähdä, marjastuksessa yhdistyvät mukavalla tavalla yhdessäolo, liikunta ja ulkoilu. Lisäksi retkeilyn ohella saa kauden marjasadosta riippuen terveellistä syötävää! Marjat sisältävät runsaasti muun muassa vitamiineja ja flavonoideja. Lue lisää kotimaisten marjojen terveysvaikutuksista netistä www.pilttimarjaretki.fi. Mikko Timlin, Vantaa Eine Koivuha rju, Sodank ylä Sanna Lahti, Lahti Maarit Satomaa, Liminka Juho Pahkal a, Ii Pilttipiiri marraskuu 2008 | 23
• alk. 4 kk Mitä enemmän hampaita suussa, sitä isompia paloja purkissa. alk. 8 kk Uusi ISO PILTTI on tehty varta vasten isommalle lapselle. Uutuus sisältää isompia paloja, enemmän makua ja on turvallinen vaihtoehto kasvavan lapsen tarpeisiin. ISON PILTIN rasvakoostumus on tasapainoinen. Se on myös vähäsuolainen, säilöntä- ja väriaineeton.Valikoimassa on kuusi herkullista makua pikku lasten suosikkiresepteistä, kaikki Suomessa valmistettuja. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. 15 kk - 3 v 24 | Pilttipiiri marraskuu 2008