• LEHTI SUOM A L A ISILLE VA NHEMMILLE M A R R A S K U U 2 0 1 0 > PILTTIPIIRI.FI {10} Perhekahvilasta tukea ja tuttavia! Riittävästi kuituja? Lue yllättävistä terveyshyödyistä {06} OLLAAN KAVEREITA? Lapsiperheen sosiaalinen elämä {16} VINKKEJÄ NUKUTTAMISHETKIIN {5} ONKO NAHISTELU PAHASTA? {14} APUA FLUNSSAN HOITOON {19} UJUTA KUITUJA RUOKIIN {20} VIERAILU PILTTI SOPIMUSTILALLA {22}
• Sisältö NRO 4 | MARRASKUU 2010 palstat 03 04 05 09 20 22 Pienet palat Omin käsin 5 kysymystä Tästä elämästä Kokataan kotona Piltin parhaat palat 06 10 xx ravitsemus 06 Vauhtia kuiduista! Kuitupitoinen ruoka pitää pienokaisen kylläisenä, edistää terveyttä ja ehkäisee sairauksia. Myös suoli toimii vauhdikkaammin. Pilttipiirin luki 2-vuotiaan pojan äiti, tuottaja Anna Haikarainen. vertaistuki 10 Perhekahvilasta hyvää mieltä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloissa jaetaan arjen ilot ja surut, tutustutaan toisiin vanhempiin ja löydetään lapsille leikkiseuraa. Lukijan kommentti Koko perheen kahvila -artikkeli toi elävästi mieleen oman vauvavuoden. Miten ihanaa ja lämpöistä aikaa se olikaan! MLL:n perhekahvilat ovat todella tärkeitä kohtaamispaikkoja monelle vanhemmalle. Hatunnosto kaikille vapaaehtoisille, jotka tätä toimintaa pyörittävät! Piltti-ruokien raaka-aineiden viljelystä kertova juttu oli mielenkiintoista luettavaa. Usein ruuan alkuperä jää kuluttajalle hämäräksi ­ tuotteet tuntuvat vain putkahtavan jostain ruokatehtaan uumenista kauppojen hyllylle. On mukava tietää, millaisissa olosuhteissa lastenruokien raaka-aineita viljellään. Ruuantuottaja saa jutussa kasvot. Lapsiperheen kaverisuhteista kertova juttu tuntui hyvin omakohtaiselta. Vanhoja kavereita ehtii tavata nykyään vain satunnaisesti, yhteys säilyy lähinnä puhelimen ja netin välityksellä. Ja se reppureissaus: vielä joskus minäkin taas hyppään rinkan kanssa seikkailemaan tuntemattomiin maailman kolkkiin... kasvu & kehitys 14 Onko nahistelu pahasta? Nujuaminen on vain leikkiä, eikä siitä pidä huolestua ­ ellei se muutu tappeluksi. 16 19 Pilttipiiri-lehteä julkaisee Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, puh. 010 395 11, faksi 010 3951 955, www.pilttipiiri.fi ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Anna Karri, (Piltin markkinointipäällikkö) ja tuotepäällikkö Päivi Pätsi / Suomen Nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Else Turunen / Otavamedia Oy, Kynämies. Pilttipiiri-lehden tekstit ovat lastenruokaneuvottelukunnan tarkistamia. Puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. perheen parissa 16 Lapsiperheen kaverisuhteet Miten hoitaa sosiaalisia suhteita, kun perheessä on pieniä lapsia? terveys 19 Yllättikö syysflunssa? Mielenkiintoista tietoa maitohappobakteereista ja D-vitamiinista. Toimitus: Otavamedia Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510. Hyppää mukaan: Pilttipiirin jäsenyys on sinulle maksutonta. Voit liittyä jäseneksi osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Liittymislahjaksi saat värikkään ruokailualustan. Osoitteenmuutokset: Jos olet rekisteröitynyt www.pilttipiiri.fi sivulle, kirjaudu sisään ja valitse "Muokkaa tietojasi" tai laita uusi osoite sähköpostitse: kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Jos et ole vielä kirjautunut www.pilttipiiri.fi-käyttäjäksi, tee se jo tänään! Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. www.pilttipiiri.fi 2 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• IHMISET, UUTISET, TAPAHTUMAT. LISÄÄ ASIAA LAPSIPERHEILLE OSOITTEESSA WWW.PILTTIPIIRI.FI pienet palat YSTÄVYYDEN YLISTYS Henkselirouvan keltainen talo tuntuu tyhjältä ­ kunnes sinne putkahtelee erilaisia ystäviä. Kummallisin kaikista on lehmä Kissle, joka on löytänyt kissan vaistot. Kun Kissle yrittää ammua, kuuluu naukaisu. Henkselirouva ystävineen alkaa tutkia saalistavan lehmän tapausta. Hilpeän lempeä kertomus ystävyydestä ja vieraanvaraisuudesta. ÄIDIN KSYLITOLIN KÄYTTÖ HYVÄKSI LAPSELLE Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lapsen maitohampaat saadaan säilymään pitkään täysin ehjinä, kun vaikutetaan äidiltä pikkulapselle siirtyvän bakteerikannan koostumukseen. Suun bakteereista erityisesti mutanssreptokokit lisäävät lapsen riskiä saada reikiä hampaisiinsa. Lapsilla, joiden äideillä on syljessään runsaasti mutansstreptokokkibakteereja, on korkea riski saada reikiä hampaisiinsa. Jos näiden lasten äidit syövät ksylitolia lapsen ollessa alle kahden vuoden ikäinen, esiintyy lapsilla vähemmän kariesta vielä kymmenvuotiaana. Tutkija Marja-Liisa Laitala selvitti myös, että "ksylitoli-lapsilla" ensimmäinen reikä tuli kolme vuotta myöhemmin kuin vertailuryhmän lapsilla ja he tarvitsivat vähemmän paikkaushoitoa. Syljen mikrobit voivat siirtyä lapsille myös isältä. Kummankin vanhemman olisikin hyvä syödä säännöllisesti ksylitolia. Marja-Liisa Laitala: Mutansstreptokokkitartunnan ehkäisemisen pitkäaikaisvaikutukset maitohampaiden terveyteen. Turun yliopisto 24.9.2010. Kuva iStockphoto Henkselirouva ja hänen koiransa korkki, Heidi Köngäs, Liisa Kallio (kuv.), Lasten Keskus 2010. i Ekovinkk SOPISIKO TEILLE LÄMPÖPUMPPU? Lämpöpumppujen avulla siirretään maahan, kallioon tai veteen auringosta varastoitunutta lämpöenergiaa, jota käytetään rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Poistoilmalämpöpumppu taas nappaa talteen talosta poistettavan ilman lämmön. Se lämmittää talon huonetiloja, hoitaa ilmanvaihtoa ja huolehtii lämpimän käyttöveden tuottamisesta. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan myös viilentää sisäilmaa ja poistaa ilmaa talon kosteista tiloista ilmanvaihtolaitteen tavoin. Laite soveltuu Motivan mukaan hyvin pienehköihin omakotitaloihin. Se säästää noin 40 prosenttia ostoenergiasta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. www.sulpu.fi, www.motiva.fi KUMMITUS PÄIVÄN SANKARINA Pikku kummitus Lapasen isä täyttää 384 vuotta. Lapanen piirtää isälle lahjaksi muotokuvan. Lahjasta tulee hieman erikoinen, kun Lapanen närkästyy... Kirjan mukana tulee kestävä leluhahmo. MIETITKÖ LAHJAIDEOITA? Auta lapsia shoppailemalla verkossa. Voit etsiä lahjan, josta sinä ja lahjan saaja saatte hyvän mielen. Vaatteita, koruja, pelejä, leluja, kirjoja ­ ja lehmiä. MLL: kauppa.mll.fi Plan: www.plan.fi/fi-FI/planshop Pelastakaa lapset: www.pelastakaalapset.fi/kauppa Unicef: www.unicefshop.fi Lastenklinikoiden kummit: kauppa.kummit.fi Worldvision: www.lahjaksilehma.fi Kirkon ulkomaanapu: www.toisenlainenlahja.fi, www.kotimaakauppa.fi SPR: www.redcross.fi/verkkokauppa Pikku kummitus Lapanen, Isä päivänsankarina, Inger Sandberg, Tittamari Marttinen (suom.), Tammi 2010. VANHEMMUUS NAURATTAA Ikihauskat Baby Blues -sarjakuvat ovat saaneet jatkoa. Herkkuperhekirjassa kurkistetaan jälleen Ullan ja Paulin arkeen: koetetaan ylläpitää järjestystä ja opetellaan muun muassa asiallisia ruokailutapoja. Kysymys kuuluu: Tapakasvatus vaiko tapa kasvatus? Baby Blues: Herkkuperhe, Rick Kirkman & Jerry Scott, Vesa Anttonen (suom.), Arktinen banaani 2010. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 3
• omin käsin teksti ANNE VILENIUS | kuvat JANI GRÖNBERG, ATTE LAKINNORO ja ISTOCKPHOTO Tunnelman tuoja P Omannäköisen jäälyhdyn voi kasata myös jääpalikoista. Jäädytä vettä esimerkiksi maitotölkeissä. Pimeinä talvi-iltoina pihalle saa tunnelmallista valoa sytyttämällä kynttilöitä erilaisiin jäälyhtyihin. erheen pienimmät osallistuvat mielellään jäälyhdyn tekoon, ja lyhdyn valmistumista on jännittävä odottaa. Aluksi tarvitaan ämpäri, joka täytetään vedellä. Kynttilälle saa hyvän paikan, kun veteen laittaa esimerkiksi säilyketölkin, jossa on kiviä painona. Kun vesi on jäätynyt, peltipurkki irrotetaan kaatamalla siihen kuumaa vettä. Ämpärin poistaminen kannattaa tehdä esimerkiksi saunassa, mutta anna jään sulaa tarpeeksi, jotta ämpäri ei vahingoitu. Jäädyttämiseen 10 asteen pakkasessa menee noin vuorokausi. Jäästä tulee kirkkaampaa, kun veden ensin keittää. Mikäli ei halua käyttää ämpäriä, voi vettä jäädyttää myös maitotölkeissä. Jääharkot ladotaan lyhdyn muotoon ja kynttilä asetetaan keskelle. Valo heijastelee kauniisti jääpalojen välistä. Jäälyhdyn voi helposti valmistaa myös pyöreässä kuivakakkuvuoassa. Jään keskelle jää kätevä paikka kynttilälle, mutta varmista aina, että alusta on palamaton. Jäälyhdystä saa persoonallisen koristelemalla. Veteen voi asetella ennen jäädyttämistä esimerkiksi kukkia tai havuja. Asettelu voi olla hieman haastavaa, sillä kukkaosa laitetaan veteen pohjapuolelle, jotta se ämpärin kumottua olisi ylöspäin. Upeita lyhtyjä saa jäädyttämällä ruusuja ja tulppaaneja. VINKKI: Värikkäät jäälyhdyt syntyvät, kun veteen sekoittaa esimerkiksi karamelliväriä tai mehua! 4 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• 5 kysymystä: teksti ANNA HAIKARAINEN | kuvitus PIA HOLM Miten päivärutiinit ja iltatoimet kannattaa suunnitella? Hyvän unen perusta on selkeä ero päivän ja yön välillä. Illalla hiljennetään tahtia, valaistusta ja virikkeitä. Säännölliset, tutussa järjestyksessä tapahtuvat iltatoimet helpottavat lapsen nukkumaan valmistautumista. Vauvaa voi auttaa erottamaan päivän ja yön toisistaan nukuttamalla häntä päivisin valoisassa ympäristössä niin, että hän voi kuulla tavallisiin arjen askareisiin liittyviä ääniä. Yönukkumisen olisi hyvä tapahtua pimeässä ja hiljaisessa. Ei siis seurustelua yöaikaan. Vauvan ei kannata antaa nukkua yli kolmen tunnin päiväunia. Pitääkö vauvan itkuun reagoida heti? Vauvojen unijaksot ovat lyhyempiä ja niitä on yön aikana enemmän kuin aikuisilla. Luonnollisessa heräämisvaiheessa epämukavuuttaan itkeskelevä vauva vaipuu yleensä takaisin uneen lievällä tuella tai ilmankin tukea. Itkuaan jatkavan vauvan luo on tärkeää mennä, ennen kuin itku voimistuu paniikkihuudoksi. Lasta voi tyynnyttää pehmeällä hyräilevällä äänellä. Tasainen, vakaa kosketus selkään ja takamukselle rauhoittaa takaisin uneen. Lapsen nostaminen ja katsekontaktin ottaminen taas havahduttaa häntä hereille. Tule uni kultainen Nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat lapsilla tavallisia ja niiden syyt voivat olla monitahoisia. Pienen lapsen uniongelmia helpottaa yleensä säännöllinen päivärytmi. ­ Eniten unihäiriöitä lapsella aiheuttaa eroahdistus, toteaa Tampereen kaupungin neuvolapsykologi Elsi Liuksiala. Miten taaperon saisi pysymään omassa sängyssään koko yön? Kannattaa pyrkiä siihen, että lapsi nukahtaa omaan sänkyynsä. Jos lapsella on vaikeuksia saada unta, viereen on hyvä jäädä odottamaan nukahtamista. Vuoteen vieressä istumista voi vähentää asteittain. Jos lapsi karkailee sängystä, hänet kannattaa ohjata lempeästi mutta määrätietoisesti takaisin omaan sänkyynsä. Lapsi voi kokeilla rajoja erilaisin pyynnöin: "juotavaa", "vielä yksi satu". Kerro lapselle, että nyt on yö ja yöllä nukutaan. Mitkä asiat aiheuttavat unihäiriöitä lapsille? Eroahdistus on yksi suurimmista syistä. Muutokset, kuten äidin palaaminen työelämään ja päivähoidon aloitus, voivat näkyä lapsen levottomuutena sekä tarpeena tankata läheisyyttä yöaikaan. Jos vauva tankkaa maitoa yöllä, ei ruoka maistu päivisin ja kierre on valmis. Lapsen uniongelmista voi pitää unipäiväkirjaa. Sen avulla saadaan tietoa nukahtamisajasta, missä ja miten, milloin ja kuinka pitkään lapsi nukkuu. Päiväkirjaan merkitään myös päiväunet. Univaikeuksiin voi kysyä apua neuvolasta. Mitä tehdä, jos lapsi vain riehuu ja raivoaa, kun pitäisi nukkua? Lapselle on hyvä antaa aikaa valmistautua nukkumaan menoon. Jos leikit ovat kesken, kerro hänelle ajoissa, että yöunien aika lähestyy. Auta lasta tunnistamaan itsessään väsymyksen merkit: liikkeiden hidastuminen, korvien ja silmien hierominen, itkuisuus ja kompastelu. Näin hän oivaltaa, että väsymiseen auttaa uni. Vältä jännittäviä satuja tai tv-ohjelmia illalla. Toimi rauhallisesti ja kärsivällisesti. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 5
• teksti STIINA HONKAMAA | kuvitus ATTE LAKINNORO Kuitupitoinen ruoka pitää pienokaisen kylläisenä, edistää vatsantoimintaa ja ehkäisee sairauksia. Kun lapsi oppii pienenä syömään kuituja, hän syö niitä mielellään isonakin. K Vauhtia uidun syönti kannattaa pienestä pitäen. Kuitu pitää kylläisenä ja huolehtii suoliston bakteerikannan tasapainosta. Kuitu ehkäisee myös ummetusta, vaikuttaa edullisesti veren rasvoihin ja sokeripitoisuuteen ja ehkäisee näin sydän- ja verisuonitauteja sekä tyypin 2 diabetesta ja lihavuutta. Lisäksi kuidulla saattaa olla edullisia vaikutuksia joidenkin suolistosairauksien ehkäisyssä. ­ Kuidut parantavat koko suoliston terveyttä ja niillä on myös monia muita tärkeitä terveysvaikutuksia. Kuidun riittävään saantiin kannattaakin kiinnittää huomiota, koska etenkin lapsilla sen saannista on usein puutetta, ravitsemusterapeutti Aino-Maija Eloranta Itä-Suomen yliopistosta kiteyttää. >> kuiduista! saskuituinen ruokavalio auttaa ennaltaehkäisemään sekä ummetusta että ylipainon syntymistä, ravitsemusterapeutti Sanna Kiiskinen Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Ummetukselle on monia syitä. Vähän kuitua ja nestettä sisältävä ruokavalio altistaa ummetukselle. Jos ulostamisesta on jäänyt vastenmielinen kokemus, voi kehittyä "pottakammo". Ummetukseen paras hoito on ennaltaehkäisy. Jos lapsella on taipu- L Ehkäise ummetusta apsen ulostamistiheys on varsin vaihteleva. Osa lapsista ulostaa useasti päivässä ja toiset kerran 3­6 päivässä. Rintamaitolapsen ulostamisväli voi olla viikonkin, ilman että kyseessä olisi ummetus. Ummetuksesta puhutaan silloin, kun ulostaminen on kivuliasta. Tähän liittyy harvat ulostuskerrat, kovat ulosteet, ulostamisen välttely ja joskus peräaukon limakalvorikkouma. ­ Ummetus voi aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä ja ruokahaluttomuutta. Ummetus itsessään ei vaikuta ylipainon kehittymiseen, mutta run- 6 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• musta ummetukseen, on ruokavalioon hyvä lisätä ulostemassaa kasvattavia ainesosia. ­ Ummetusta helpottavat ja ehkäisevät usein runsaskuituinen ruokavalio, runsas juominen, säännölliset ruokailuajat, riittävä liikunta ja WC-käyntien säännöllisyys ja kiireettömyys. Leikki- ja kouluikäisille lapsille on syytä antaa kuitupitoisia ruokia, kuten ruisleipää, vihanneksia ja hedelmiä, Kiiskinen neuvoo. Ummetuksesta kärsivälle imeväiselle (noin 4 kk alkaen) voidaan äidinmaitoon lisätä mallasuutetta (esim. teelusikallinen desilitraan). Yli nelikuiselle voidaan antaa luumusosetta ja -mehua sekä porkkana- ja päärynäraastetta. Yli viiden kuukauden ikäisille on hyvä antaa täysjyväviljasta valmistettuja vellejä ja puuroja ja tarvittaessa voidaan ruokaan lisätä leseitä (1­2 rkl päivässä aloittaen kuitenkin pienemmällä annoksella). Ummetuksesta voi ajan myötä tulla vaikea, lasta ja perhettä rasittava ongelma. Tällöin on paras kääntyä lääkärin puoleen. ­ Lääkehoito on mahdollinen, jos ruokavalio- ja elämäntapamuutokset eivät paranna ti- lannetta. Ennen lääkehoidon aloittamista tulee kuitenkin aina keskustella lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa, Kiiskinen tähdentää. Lääkehoidon tarkoituksena on tehdä ulostemassasta niin pehmeää, että lapsi oppii kokemuksen kautta, ettei ulostaminen tuota kipua. Peräruiskeiden ja ummetuslääkkeiden käyttö tulisi tapahtua lääkärin ohjauksessa ja valvonnassa. ­ Joskus ummetuksen taustalla voi olla ärtyvän suolen oireyhtymä, joka voi olla perinnöllistä. Harvoin ummetus voi johtua myös ruoka-aineallergiasta, keliakiasta, synnynnäisestä suolen toimintahäiriöstä tai elimellisestä sairaudesta, Kiiskinen sanoo. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 7
• Runsaskuituinen, kasviksia ja viljatuotteita sisältävä ruokavalio parantaa myös ruuan ravintotiheyttä, eli siinä on runsaasti suojaravintoaineita verrattuna sen sisältämään energiamäärään. Suojaravintoaineita ovat muun muassa vitamiinit ja kivennäisaineet. Jos ravintotiheys on pieni, ravinnossa on paljon niin kutsuttua tyhjää energiaa, eli paljon esimerkiksi sokerista tai rasvasta saatavaa energiaa mutta vain vähän suoja-aineita. Täysjyväviljaa ja kasviksia ­ Ensisijaisia kuidunlähteitä lapsen ruokavaliossa ovat aluksi hiutalepuurot, kasvikset ja hedelmät ja myöhemmin lisäksi leipä ja muut viljatuotteet, AinoMaija Eloranta sanoo. Kasvisten, hedelmien, marjojen ja kauran kuitu on pääosin liukenevaa kuitua kun muiden viljojen kuitu on liukenematonta. Nämä kuitutyypit käyttäytyvätkin elimistössä eri tavoin, siksi onkin tärkeää syödä sekä kasviksia että täysjyväviljatuotteita. Kuinka paljon kuitua tarvitaan? Sopivasti kuituja saa nauttimalla aterioiden osana esimerkiksi täysjyväleipää, etenkin ruisleipää, täysjyväpuuroa, hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Kuidun saantisuositus yli 3-vuotiaille on 3 g/MJ, mikä tarkoittaa 3-vuotiaan keskimääräisellä energiansaannilla noin 15 g kuitua päivässä. Esimerkiksi yksi ruisleipäviipale tai pieni annos puuroa sisältää 3 g kuitua. Kuidun saannista ei ole erityistä suositusta alle 3-vuotiaille. Kuitenkin myös pienillä lapsilla kuidun saanti on tärkeää, ja sitä lisätään vähitellen kohti 3-vuotiaan suositusta. ­ Äkillinen ruokavalion kuidun määrän lisääminen voi myös aiheuttaa ummetusta, kun kuitu sitoo nestettä suolesta. Hyvin harvoin liian runsaskuituinen ruoka voi aiheuttaa myös ripulia ensimmäisen elinvuoden aikana, Eloranta kertoo. ­ Ruokavalioon kannattaa lisätä kuitua vähitellen, jotta suolisto ehtii tottua kuidun määrän muutokseen. Lisäksi on syytä muistaa riittävä juominen.Tällöin kuitua ei voi saada liikaa. Kuidun saanti on lapselle tärkeää, mutta ei pidä unohtaa myöskään äitiä. Kuitu on hyväksi esimerkiksi raskauden kerryttämien kilojen karistamisessa ja mahdollisten peräpukamien hoidossa. ­ Kuitu pienentää ruokavalion energiatiheyttä. Kuitupitoinen ruoka pitää yllä kylläisyydentunnetta ja vaatii pureskelua ja hidastaa siten syömisen tahtia. Kuitu ehkäisee ummetusta ja siten myös peräpukamien syntyä, myös raskauden aikana. Kuitu pehmentää ulostemassa ja helpottaa ulostamista, jos peräpukamia on tullut, Eloranta muistuttaa. "KOHTUUDELLA NAUTITTU YKSITTÄINEN RUOKA-AINE EI HIDASTA VATSAN TOIMINTAA." ­ Liukeneva kuitu pitää yllä verensokeritasapainoa ja auttaa pitämään veren LDL-kolesterolitason terveydelle edullisena. Liukenematon kuitu puolestaan vaikuttaa eniten suolen toimintaan ja ehkäisee ummetusta. Runsaskuituisessa ruuassa on myös runsaasti muita tärkeitä kivennäisaineita ja vitamiineja, joita lapsi tarvitsee normaaliin kasvuun, Eloranta kertoo. Leivät, puurot, murot, myslit, pastat ja riisit kannattaa valita runsaskuituisina.Viljatuotteet ovat runsaskuituisia, jos niissä on kuitua vähintään 6 prosenttia. ­ Kun päivittäisessä käytössä on sekä viljatuotteita että kasviksia, erityisiä kuituvalmisteita ei tarvita. Hiutalepuuron kuitupitoisuutta voi tarvittaessa lisätä pienellä määrällä leseitä. Siemeniä alle 1-vuotiaan ruokavalioon ei suositella, Eloranta neuvoo. 8 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• SUURTA JA PIENTÄ, ARKEA JA JUHLAA. LAPSELLE KAIKKI ON UUTTA. tästä elämästä: teksti HELENA MANTERE | kuva ARTO WIIKARI Brrrummm brrrummm! M oottoripyörän ääni kuuluu kaukaa ja valpastunut katse odottaa, milloin pyörä ajaa näkyviin. Kerran kolmevuotias down-lapsi Aapo pääsi pappatunturin kyytiin ja se vasta olikin riemuisaa. Moottoripyörän viittominen oli hitti ainakin viime kesänä. Kutkuttavan jännittäviä ovat myös hetket ennen laskua liukumäestä. Kotona Aapon lempipuuhia ovat kirjojen lukeminen ahkerasti viittoen, tiskaaminen, kodinkoneiden käynnistäminen ja junaradalla ajeleminen. Kosketusnäytöltä videoiden katselu sujuu jo ihan itse ja tunnusmusiikin mukana on hauska opetella rallattelua. Maailma on täynnä kiinnostavia nappuloita, kuvia ja ääniä! Pilttipiiri marraskuu 2010 | 9
• << Kahvittelun lomassa on mukava vaihtaa kuulumisia ja verrata kokemuksia. Anna Ranta ja lapsensa Aino parkkeerasivat vaunut siististi riviin. < Sisällä kahvilassa he tapasivat Laura Lehtisen ja pikku Adan. > Sanni, 1 v, tutkii kahvilan tiloja iloisesti kontaten. teksti ANNE VILENIUS | kuvat MILLA VON KONOW P 10 | Valvotut yöt, rokotukset, raivarit. Perhekahvilassa jaetaan arjen ilot ja surut, tutustutaan muihin vanhempiin, saadaan vertaistukea ja löydetään leikkikavereita. ihlajamäen perhekahvilassa on vilskettä ja vipinää. Lelut ovat ympäri lattiaa huiskin haiskin, lapset leikkivät keskenään ja äidit istuvat kahviensa ääressä. Pienimmät lapset ovat vielä sylivauvoja. Nuorisoasiainkeskuksen nuorisotalo muuntuu kodikkaaksi perhekahvilaksi keskiviikkoaamupäivisin. Muutamassa tunnissa ehtii tapahtua. Välillä raikuu nauru, välillä taas joku aloittaa itkukuoron, johon muut liittyvät enimmäkseen myötätunnosta. Sitten taas mennään. Lapset intoutuvat leikkimään paloautoa, ja "piipaa"-huudot täyttävät huoneen. Nuorisotalon seinät on maalattu hauskasti sinisellä ja liilalla. Ikkunasta näkyy pihalla pitkä rivi lastenvaunuja. Pihlajamäen perhekahvilassa käy yleensä noin 20 aikuista, joista monella on useampi kuin yksi lapsi.Yhteensä lapsia ja aikuisia on helposti yli 40. sa. Anna Ranta ja Laura Lehtinen tapaavat istua perhekahvilassa lapsineen ennen muskaria. Lehtinen kertoo kuulleensa perhekahvilasta jutellessaan ohimennen bussissa jonkun tuntemattoman äidin kanssa. - Ja tämähän oli ihan jättipotti suorastaan. Kannattaa tulla, vaikkei tuntisikaan ketään ennestään, Lehtinen suosittelee. KAHVILA "OHJELMASSA VOI OLLA VAIKKA TIETOISKU HAMPAIDEN HOIDOSTA TAI KENKIEN OSTOSTA." Rannan ja Lehtisen ystävyys alkoi muskarissa. Molempien äitien huomion kiinnitti kaksi samantyylistä lasta: Aino Rannalla ja Ada Lehtisellä on vain noin kuukauden ikäero, ja äidit ovat huomanneet kohtaavansa samoja ongelmia. - On ollut mielenkiintoista huomata, miten kaksi tyttöä, jotka ovat kasvaneet eri ympäristöissä, ovat niin samanlaisia ja heillä on samanlaiset jutut, Ranta kertoo. - Monesti vertailemme jostain asiasta, että "onks toi ihan normaalia" tai onko teilläkin jo raivareita, Lehtinen naurahtaa. Molemmat äidit ovat iloisia siitä, että perhekahvilasta on löytynyt hyviä ystäviä ja vanhemmat ovat verkostoituneet. - On mukavaa tavata muita vanhempia. Kun on kahdestaan pienen lapsen kanssa kotona, sitä oppii kummasti arvostamaan, että joku osaa sanoa muutakin kun "däädää", Lehtinen toteaa. vän ie e Lapsille oman ikäistä seuraa Perhekahvilan kävijät ovat suurimmaksi osaksi äitejä, mutta yleensä joukkoon mahtuu ainakin yksi isä. Tällä kertaa paikalla on jopa neljä isää. Isät vakuuttavat käyvänsä mielellään perhekahvilassa silloin, kun eivät ole töissä. Leo Koto taas vierailee kahvilassa mumminsa Outi Kostetin kanssa. >> Oikea jättipotti Monille Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila on tullut tutuksi, kun lapsi on käynyt samoissa tiloissa toimivassa muskaris- Pilttipiiri marraskuu 2010
• M ovat suosittuja annerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat lasten ja aikuisten kohtaamispaikkoja, joissa jaetaan arkipäivän asioita. Ympäri Suomen on 427 perhekahvilaa. Perhekahviloita järjestetään yleensä aamupäivisin parin tunnin ajan, mutta joissakin kaupungeissa on myös iltaperhekahviloita. Perhekahviloiden tiloina toimivat esimerkiksi kerhotilat, neuvolat ja päiväkodit. Ensimmäiset perhekahvilat perustettiin 1980-luvun lopulla perhekeskuskokeiluna. Perhekahviloissa on paljon kävijöitä. Vuonna 2009 perhekahviloissa kokoontumiskertoja oli 12 434 ja käyntejä 258 736 kappaletta, kun lasketaan yhteen sekä lapset että aikuiset. Perhekahvila on vanhemmille paikka, jossa on helppo tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, saada tukea ja tietoa. Samalla lapset löytävät uusia kavereita. Toiminta pyörii suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. ­ Välillä vapaaehtoisia voi olla vaikea löytää, mutta kyllä yleensä toiminta nähdään niin tärkeäksi, että joku hommaan ryhtyy, perhekahvilavastaava ja lasten ja lapsiperheiden avoimen toiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo. Vapaan yhdessäolon lisäksi perhekahvilaan voidaan järjestää asiantuntija-alustuksia tai muita vierailijoita. Perhekahviloita ja perhekahvilan tyyppistä toimintaa järjestävät Mannerheimin lastensuojeluliiton lisäksi esimerkiksi eräät muutkin järjestöt, seurakunnat, yhdistykset ja kunnat. Lähimmän MLL:n perhekahvilan löydät paikallisyhdistyksesi sivuilta. Perhekahvilat Pilttipiiri marraskuu 2010 | 11
• > Outi Kostet on vuorotteluvapaalla oleva mummi, joka hoitaa Leo Kotoa jouluun saakka, kun pojan äiti on töissä. >> Johannes Tähtelä syöttää poikaansa Mio Koivuhovia. He ovat käyneet perhekahvilassa viime syksystä saakka. > Meeri Jokelan vauvalle Mona Sindalle tuli nälkä kesken seurustelun. MLL:n kahvilassa on luontevaa rauhoittua imettämään. < Marianna Järvinen on perhekahvilan vapaaehtoinen. Kun Marianna järjestelee paikkoja, Leevi 1,5 v (kuvassa) ja Kaapo 4,5 leikkivät vieressä muiden lasten kanssa. Outi on vuorotteluvapaalla ja hoitaa poikaa jouluun saakka, kun pikku veijarin äiti on töissä. Koivulan perhe on asunut alueella vasta vähän aikaa ja perhekahvila on ollut hyvä paikka tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. - Tällä hetkellä asumme putkiremontin takia evakossa hieman kauempana, mutta käymme silti perhekahvilassa, jotta sidos oman alueen ihmisiin säilyisi, isä Antti Koivula kertoo. Poikkeuksetta vanhemmat mainitsevat vertaistuen tärkeyden syyksi käydä kahvilassa.Yhdessä mietitään niin rokotuksia kuin unettomia öitäkin.Yksi äideistä kokee itsensä hirveäksi julmuriksi, kun toinen lapsista on laitettu päiväkotiin. - Poika olisi varmaan tosi vihainen, jos tietäisi, että me ollaan täällä ihanassa perhekahvilassa! Joka-aamuinen huutokohtaus päiväkodissa harmittaa äitiä, mutta tuttava lohduttaa heti: - Meilläkin meni kaksi kuukautta totutteluun. Vapaaehtoisia tarvitaan Lue lisää in Mannerheim astensuojelu L liiton perhe- sta: na kahvilatoimin.fi/ w w w.mll perheille/ t perhekahvila Marianna Järvinen hyörii talon keittiössä ja laittaa kahvia ja voileipiä tarjolle. Toiminnan ei ole tarkoitus tuottaa, vaan tarjottavat myydään omakustannehintaan. Järvisellä on mukana kaksi poikaa. Muiden leikkiessä kauempana Kaapo 4,5 v soittaa lattialla ksylofonia ja toteaa: - Äiti, kuuleksä kuinka hienosti mä soitan? Kahvilaa pyöritetään neljän vapaaehtoisen voimin. Kaksi vapaaehtoista on vetovuorossa vuoroviikoin. Järvinen aloitti vapaaehtoisena, kun entiset vetäjät olivat kaikki lähdössä työelämään, ja toiminnan säilyttäminen tuntui tärkeältä. Järjestö oli tuttu jo opiskeluajoilta, jolloin Järvinen oli MLL:n lapsenvahti. Nyt hän kuuluu myös paikallisyhdistyksen hallitukseen. - Koin että toiminta on tärkeää varsinkin kotihoidossa oleville lapsille, jotka saavat oman ikäistä seuraa muista lapsista, Järvinen kertoo. Jonkin verran aikaa perhekahvilan järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta vastuuhenki-
• P tukee lapsiperheitä Piltti iltti uskoo pieniin tekoihin, jotka voivat kasvaa isoiksi. Erityisen tärkeää on yhdessä tekeminen. Merkittävä osa työstä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään järjestöissä ja yhteisöissä vapaaehtoisvoimin. Piltti haluaakin yhdessä suomalaisten kanssa tukea toimintaa, joka parantaa lapsiperheiden arkea. Tänä syksynä Piltti jakaa 20 000 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden toimintaan hakemusten perusteella. Haku on nyt päättynyt, ja hakemuksia saimme huimat 220. Voittajista lisää sivulla 23. Ensi vuoden tukikohdetta ei ole vielä valittu. Sopivaa kohdetta saivat ehdottaa kaikki, ja hyviä ehdotuksia tuli lukuisia. Osana hanketta ihmiset ovat myös saaneet laittaa hyvät ideat kiertämään ja jakaa ideoita lapsiperheen arjen helpottamiseksi. Voit tutustua ideoihin www.pilttipiiri.fi-sivuilla. Ehdotukset polveilevat vanhempien oman ajan lisäämisestä keittiöpuuhien helpottamiseen ja hiekkalaatikon rakentamiseen rakennustyömaalle. Monia hyviä arjen vinkkejä. Kiitos niistä! löiltä: on käytävä kaupassa, huolehdittava valmisteluista ja loppusiivouksesta sekä suunniteltava tulevaa ohjelmaa. - Nykyään on niin helppoa, kun on Facebook ja sähköposti. Koen vaivan pieneksi, kun kuitenkin olen kotona, eikä muita velvollisuuksia niin kauheasti ole. Eikä tätä tekisi, jollei tämä oikeasti olisi kivaa, Järvinen vakuuttaa. Toinen kahvilan vetäjä, Tiina Pyykkö on käynyt perhekahvilassa jo viiden vuoden ajan. Hänellä on kolme tytärtä. - Sosiaaliset piirit ovat huomattavasti laajentuneet, sitä huomaa tuntevansa puoli Pihlajanmäkeä, kun on täällä vuosikaupalla istunut, Pyykkö nauraa. Myös aviomies Jukka Pyykkö käy kahvilassa muutamia kertoja vuodessa silloin, kun töistä on lomaa. > Antti Koivula saapui kahvilaan touhukkaan Liekki Koivulan kanssa. Ohjelmaa ja vapaata keskustelua Usein ohjelmassa on vapaan seurustelun lisäksi jotakin järjestettyä. Tällä kertaa paikalla on leluesittelijä, jonka tuotteisiin vanhemmat voivat tutustua kahvittelun lomassa. Ohjelmassa voi myös olla vaikka tietoisku hampaiden hoidosta, sopivien kenkien ostosta tai jokin tuote-esittely. Vuodenajan mukaan askarrellaan myös esimerkiksi isänpäivä- ja joulukortteja. Lasten kanssa aina sattuu ja tapahtuu, eikä pieniltä kuhmuilta ja kolhuilta voi välttyä. Pihlajamäessä on ajateltu järjestää ensiapukurssi vanhemmille. Pihlajamäen perhekahvila on hakenut avustusta ensiapukurssiin Piltiltä, sillä kurssit ovat aika kalliita, mutta sellainen haluttaisiin tarjota kohtuuhinnalla. Piltillä on käynnissä hanke, jonka puitteissa on tänä vuonna jaossa 20 000 euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden toimintaan. - Tarkoitus on käsitellä juuri lasten ensiapuun liittyviä asioita. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita osallistumaan kurssille, mikäli sellainen järjestetään, Marianna Järvinen tietää. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 13
• teksti ELSE TURUNEN | kuva ATTE LAKINNORO S opuisa ja leikkisä nahistelu ei haittaa ketään. Se on lapsille ja varsinkin pojille luontaista toimintaa, jolle on biologinen perusta. Nahistelua esiintyy myös apinoilla ja monilla muilla kehittyneemmillä eläinlajeilla. ­ Pojalla, joka peuhaa ja nujuaa kavereiden kanssa hiki päässä ja on leikin päättyessä väsynyt mutta hyväntuulinen, ovat monet asiat hyvässä kuosissa, kiteyttää lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Sinkkonen on perehtynyt aiheeseen jo kirjoittaessaan kirjaa Pienistä pojista kunnon miehiä (WSOY 1990). Kirjassaan Elämäni poikana (WSOY 2005) hän käsittelee aihetta edelleen ja viittaa lukuisiin tutkimuksiin: ­ Pienten poikien nahistelu on tervettä ja luontaista eikä muutu toisia vahingoittavaksi väkivaltaisuudeksi. Kaikki lapset tai pojat eivät nahistele. Lapsilla on erilaisia temperamentteja, ja he ovat yksilöitä myös nahistelutaipumuksissaan. Jos lapsi on kovin vilkas, vanhemmat voivat ohjata hänet purkamaan energiaa liikkumalla. Sinkkosen mukaan liikkuminen ei kuitenkaan korvaa nahisteluleikkejä. Ne ovat eri asioita. Myös nujuamisen kieltäminen olisi hölmöä. ­ Kyllähän lapsi siihen sopeutuisi, mutta jotain oleellista poikuuteen liittyvää häneltä jäisi kokematta. Leikki on mielikuvitusta Leikit ovat osoitus hyvästä mielikuvituksesta. Leikissä mielikuvitukselle ei ole rajoja. Köyhä mielikuvamaailma sen sijaan on yhteydessä aggressiivisuuteen. On tutkittu, että jos lapsi ei voi kesyttää aggressiota ja muokata sitä mielikuvien avulla, se purkautuu toimintana. ­ Leikin paheksuminen väkivallan esiasteena osoittaa puutteellista ymmärtämystä lapsen mielen maailman kehityksestä, Sinkkonen painottaa. Rajukin leikki ja väkivalta ovat siis täysin eri asioita. Joskus tosin leikki voi muuttua tappeluksi.Tällöin vanhempien on puututtava siihen ja rauhoitettava tilanne. Myös toisten lasten huomioon ottamista kannattaa opettaa jo pienestä pitäen, jotta myöhemmin lapsikaverusten yhteiset leikit sujuvat sopuisammin. Pienet pojat rynnistelevät ja painivat kuin leijonan pennut. Nujuaminen on kuitenkin vain leikkiä, eikä siitä pidä huolestua ­ ellei se muutu tappeluksi. poikia? Pojat ovat 14 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• Erilaisia kuvitteluleikkejä lapsi alkaa leikkiä noin parivuotiaana: hän saattaa esimerkiksi syöttää leikkiautoaan. Pieni poika saattaa leikkiä, että ulkoa poimittu risu onkin miekka. Sinkkonen kuvailee, kuinka pieni lapsi elää omien yllykkeidensä ja ulkomaailman asettamien rajoitusten välisessä ristipaineessa. ­ Neljän­viiden vuoden iässä pojan suuri huolenaihe on oman ruumiin kelpaaminen, sen pieni koko ja voimien vähäisyys. Kompensoiva leikkifantasia voi olla supersankari. Miten erottaa nahistelu Pyssyleikit vaarattomia Pyssyleikitkin ovat vain lasten teatteria. ­ Roolileikeissä taistelut ovat symbolisia eikä ketään satuteta. Toiminta perustuu yhdessä sovittuihin sääntöihin ja osajakoon. Väkivaltaa vain esitetään, ei toteuteta, Sinkkonen kiteyttää. Vanhemmilla ei ole siis syytä huoleen, vaikka olohuoneessa heiluisi oma pieni pyssysankari. ­ Poikien sähellys muovimiekkojen ja lelupyssyjen kanssa ei ole vaarallista. Miten sankari voisi tulla toimeen ilman asetta, jolla nujertaa viholliset? Miten urhoollinen poliisi voisi ampua rosvon, jos hänellä ei ole lupa osoittaa aseella? Jos leluaseet eivät mahdu vanhempien maailmankatsomukseen esimerkiksi uskonnollisen vakaumuksen tai ideologian vuoksi, lapsen on tärkeää tietää, että asekielto perustuu vanhempien päätökseen. Sinkkonen kannustaa selittämään lapselle, että hän ei itse ole paha tai että hänen aiemmat leikkinsä eivät olleet sinänsä vääriä. tappelusta? Joskus leikkinä alkanut toiminta voi muuttua tappeluksi. Vanhemmat huomaavat yleensä, milloin leikkijöillä ei enää ole kivaa. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen listaa muutamia selkeitä tappelun nahistelusta erottavia tekijöitä. · Tappelijan otsa on kurtussa ja naama irveessä, nahistellessa lasten kasvot ovat hymyssä tai he nauravat. · Tappelu erottaa osapuolet, nahistelu yhdistää heidät. Nahistelijat ovat keskenään parempia kavereita kuin sattuma edellyttäisi. · Tapellessa ollaan tosissaan. Isompi kaveri ei ainakaan anna voittaa itseään. · Nahistelussa mahdolliset iskut ja tönäisyt ovat kevyitä ja leikkisiä, niiden tarkoitus ei ole vahingoittaa kaveria. · Nahistelussa vaihdetaan rooleja: takaa-ajetusta voi tulla takaa-ajaja. · Nahisteluleikissä voi olla useampi osanottaja, tappelussa yleensä vain kaksi. · Oikea tappelu kiinnittää toisten lasten huomion, nahistelu ei kiinnosta muita. Lapset osaavat yleensä tulkita käyttäytymisen vaistonvaraisesti oikein. Lähde: Sinkkonen, Jari: Elämäni poikana, WSOY 2005. "LEIKIN PAHEKSUMINEN VÄKIVALLAN ESIASTEENA OSOITTAA PUUTTEELLISTA YMMÄRRYSTÄ." ­ Leikeissä lapsi luo kulloistenkin tarpeidensa mukaisen kompensoivan fantasian, jonka avulla ahdistus tulee siedettäväksi. Pienuuden ja haavoittuvuuden kokemusta voi kompensoida vaikkapa vaihtamalla passiivisen roolin aktiiviseen. Jos lasta esimerkiksi on pelottanut jokin tilanne, hän saattaa kääntää leikissä roolit toisinpäin ja leikkiä tilanteen vaikka nallen kanssa. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 15
• Päivi Karvinen ja Helmilotta ovat kavereita. Yhdessä on kiva tehdä vaikka hiekkakakkuja. 16 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• teksti ELSE TURUNEN | kuvat ARTO WIIKARI Lapset vievät aikaa vanhempien omilta kaverisuhteilta, mutta lasten avulla syntyy myös uusia tuttavuuksia. Lasten käynnistämistä tuttavuuksista voi kehittyä tärkeitä pysyviä ystävyyssuhteita. Näin kävi Hannelelle ja Lasselle. Myös perheen esikoinen, Helmilotta, on löytänyt oman aikuiskaverin. UUDET KUVIOT H annele Häyhä, 32 v, seuraa sivusta, kun Helmilotta, 2 v, tekee hiekkakakkuja. Perheen naapuri ja ystävä Päivi Karvinen on ennättänyt mukaan hiekkaleikkeihin.Tai oikeastaan Päivi on Helmilotan ystävä, ja kaveruussuhde on erityinen: kun Päivi hakee Helmilotan leikkimään samaan rappuun parin oven päähän, tyttö vilkuttaa iloisesti vanhemmilleen. Päivin luona on ihan omat leikit ja "tyttöjen" jutut. ­ Kun odotin Aadalmiinaa, nyt 8 kk, Päivi tuli kerran juttelemaan, että hän on miettinyt, miten Helmilotan käy, kun te menette synnyttämään, Hannele muistelee. Päivi nyökkää ja kertoo ehdottaneensa, että Helmilotta voisi tulla synnytyksen ajaksi heille. ­ Aloimme tutustua Helmilotan kanssa toisiimme pikkuhiljaa. Meistä tuli oikein hyvät kaverit! hän iloitsee. ­ Päivi käy meillä nykyisin noin kerran viikossa leikkimässä Helmilotan kanssa ja on aivan helmi, todella tärkeä ihmissuhde koko perheelle, Hannele kiittelee. pussamme on poikkeuksellisen hyvä yhteishenki, Hannele hämmästelee. ­ Emme ole tavanneet missään vastaavaa, ja olemme asuneet ulkomaillakin, Lasse lisää. Oveen pimputtelijoista perhe on saanut uusia tuttavia. ­ Rapussa on peräti neljä perhettä, joiden kanssa ollaan tekemisissä ja jotka ihanasti välittävät meidän tytöistä. Hassuinta on se, että nämä kaikki perheet ovat ihan eri elämäntilanteessa kuin me, lapset jo lukioiässä tai muuttaneet pois kotoa. Hannelen ja Lassen vanhemmat asuvat kaukana, joten perheelle ei ole kaupungissa tarjolla juurikaan lastenhoitoapua. Naapuruston ihmiset toimivat tytöille myös eräänlaisina isovanhempien korvikkeina. Kaupallisia lastenhoitajia he eivät ole kokeilleet, mutta aikovat kyllä vielä. >> Kuten monessa muussakin perheessä, myös Lassella ja Hannelella on niukasti yhteistä aikaa. ­ Teemme paljon asioita yhdessä. Nyt on kiva keskittyä kotiin ja tyttöihin: Helmilottaan ja Aadalmiinaan, he vakuuttavat. Lapsiperheen Ovikello alkoi soida Hannele ja miehensä Lasse Leskelä, 35 v, ovat iloinneet uuden naapuruston yhteisöllisyydestä. Kun pariskunta muutti Helsingin Pikku Huopalahteen keväällä 2008, heitä hieman huolestutti, miten naapurit suhtautuisivat tulossa olevaan vauvaan ja väistämättömään ajoittaiseen mekkalaan. Hämmästys oli suurta, kun ovikello alkoi soida. ­ Naapureita tuli toivottamaan meitä tervetulleiksi muun muassa kukkien kera. Mietin hyvin ilahtuneena, että tämä ei voi olla totta. Ra- Pilttipiiri marraskuu 2010 | 17
• ­ Me olimme sellaisia reppureissaajia. Saatoimme lähteä ulkomaille nopeallakin varoitusajalla, Lasse sanoo ja myöntää hieman kaipaavansa liikkumisen vapautta. ­ Kävimme ennen paljon sinkkuystäviemme kanssa ulkona: konserteissa, syömässä ja erilaisissa kulttuuririennoissa. Se oli sellaista huoletonta kaupunkielämää, Hannele lisää. Sydänystävä vauvakerhosta Nyt kun perheessä on pieniä, menot ja matkat ovat tyrehtyneet, mutta tilalle on tullut uudenlaista sosiaalista elämää. MLL:n vauvakerhossa Hannele tutustui ihmisiin, joista tuli hänelle läheisiä ystäviä. ­ Vauvakerho on suunnattu ensimmäisen lapsensa saanneille. Meille syntyi siellä neljän äidin kanssa tiivis kaveripiiri.Tapasimme myös leikkipuistotre eillä ja kyläilimme. Nyt kaksi äitiä on jo muuttanut pois, mutta Hannan ja parivuotiaan Iiron kanssa olemme edelleen hyvin läheisiä ja näemme viikoittain. Oman kerrostalokodin piha on viihtyisä.Tytöille riittää tutkittavaa ja ihmeteltävää. Helmilotta pitää keinumisesta ja liukumäestä. Aadalmiinakin nauttii vauvakeinun vauhdista. Tyttö ­ Tosin vaikka isovanhemmat asuvat meillä kau- on muutenkin kova liikkumaan. Äiti ei voi takana, he ovat tärkeitä sekä meille vanhemmille että rinoida pitkiä aikoja leppoisasti puhelimessa illapsille: heidän kanssaan puhutaan puhelimessa ja man että samalla seuraisi, minne tyttö ryömii tai he auttavat valtavasti silloin kun käyvät kylässä, mitä Helmilotta puuhailee. noin parin kuukauden välein, HanInternet ja erityisesti Facebook nele kiittelee. on Hannelelle tärkeä väline sosiaa"SINKKUlisten suhteiden kannalta. Sosiaalinen elämä uusiksi YSTÄVÄMME ­ Se on sellainen henkireikä ja KERTOVAT Kotona nyt yli pari vuotta ollut vertaistuen välittäjä. Ehdin olla koHannele ei ole kokenut itseään ykSEIKKAILUIS- neella enemmän Helmilotan ollessa sinäiseksi. Sympaattisella naisella on pieni vauva, nyt en enää joka päivä. TAAN. SE paljon kavereita ja uusiakin on tulFacebookissa on hyvää se, että kuuIRROTTAA lut lisää. Arjessa hän tapaa aikuistutlen heti kotoa käsin, mitä tutuille ARJESTA." tavia naapuruston lisäksi leikkipuiskuuluu ja voimme jakaa lastenhoitossa, Mannerheimin Lastensuojetoonkin liittyviä asioita. luliiton kerhossa ja Facebookissa. Lisäksi tutkijan töitä tekevä Lasse viettää välillä etäpäiviä, jolloin Hallituspaikka tutustutti ihmisiin työaikaa voi siirtää vaikka iltaan. Lasse on harrastanut jalkapalloa pitkään.ViikoitHannele on aikuiskouluttaja nanssialalla. tainen harrastus on säilynyt, ja treeneissä Lasse Työhön liittyvästä sosiaalisesta elämästä hän kai- näkee samalla myös hyviä kavereitaan. paa eniten iltapäiväkahveja. Tuttavia naapurustosta hän sai liittymällä ta­ Meillä oli aina aikaa istahtaa hetkeksi ru- loyhtiön hallitukseen. pattelemaan kahvikupin äärelle. Nyt saattaa ­ Liityin heti hallitukseen, kun muutimme mennä päivä enkä ole ehtinyt keittää kahvia ol- tänne ja oli valintakokous. Se on minusta helppo lenkaan, hän huokaa. ja hyvä tapa tutustua naapureihin. Samalla pääsin Lapsia pariskunta sai kaveripiirinsä ensim- selville talon tilanteesta ja historiasta. mäisinä. Viimeaikoina vauvauutisia on kuitenPerheen tavoitteena on ollut koko ajan, että kin alkanut kuulua. sosiaalinen elämä säilyy ja että lastenkin kanssa ­ Vanhoja sinkkuystäviä tulee nähtyä harvem- voi tehdä kaikenlaista, iän ja mahdollisuuksien min kuin ennen perhettä. Kyläilemme enem- mukaan. Kenties jonakin päivänä Häyhä-Leskemän lapsiperhetuttavien kesken. Mutta on myös län perhe pakkaa reppunsa ja suuntaa seikkaileihanaa, jos jotkut lapsettomat ystävämme tule- maan ennennäkemättömille mannuille. vat kylään ja juttelemme ihan eri aiheista kuin perheellisten tuttavien kanssa, Hannele pohtii. Mitä isät miettivät, kun he perheellistyvät? Pariskunta matkaili ennen paljon. Kaksin oli www.pilttipiiri.fi/jutut/perhe-ja-vapaa-aika/ isille-perhe-ykkosasia helppo lähteä reissuun ja valita kohde. Kaipaatko aikuisystäviä? Sosiaalista verkostoaan voi kasvattaa esimerkiksi seuraavissa paikoissa: · leikkipuistot ja kirjastojen lastentapahtumat · neuvolan perhevalmennusryhmät · avoimet päiväkodit · perhetalot ja -keskukset · seurakunnan perhekerhot · MLL:n perhekahvilat · erilaiset musiikki- ja liikuntaryhmät, kuten vauvauinti-, värikylpy- ja muskariryhmät tai äiti­vauvajumpat. Lastenhoitoapua saat muun muassa täältä: · Mannerheimin lastensuojeluliitto: www.mll.fi/perheille/ lastenhoito · Väestöliitto: www.vaestoliitto.fi/ vanhemmuus/palvelut/ lastenhoito 18 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• teksti ILPO SALONEN | kuva ATTE LAKINNORO Kotikonstein flunssaa vastaan Lasten hengitystie- merkki, samoin kouristelu ja toistuvasti yli asteeseen nouseva kuume. tulehdukset paranevat yleensä 40 ­ 39 astetta ei pienellä lapsella vielä ole itsestään 1­2 viikossa. huolestuttavaa, ellei se jatku päiväkausia. Flunssien ehkäisyssä auttavat Kuumelääkkeeksi sopii parhaiten parasetamoli. käsihygienia, maitohappobakteerit ja D-vitamiini. Lämmintä juomaa lunssayskä voi kestää pari kolme viikkoa, mutta yli kuukauden jatkunut yskä kannattaa tutkituttaa lääkärissä. Pitkittyneen yskän syynä voi olla astma, joka vaatii oman lääkityksensä. Äkillinen välikorvatulehdus on hyvin yleinen: kahden vuoden ikään mennessä seitsemän lasta kymmenestä on sairastanut sen vähintään kerran. Osa korvatulehduksista on viruksen, osa bakteerien aiheuttamia. Asian selvittäminen voi vaatia muutaman päivän seurantaa ­ antibiootti kannattaa määrä"PIENEN LAPSEN tä vasta, kun välikorvatu39 ASTEEN KUUME lehdus vaikuttaa lääkärin EI VIELÄ OLE mielestä varmalta. ­ Antibiootteja määHUOLESTUTTAVAA, rätään edelleen liian herELLEI SE JATKU kästi ja ikään kuin varPÄIVÄKAUSIA." muuden vuoksi.Vanhempien pitäisi aina varmistaa lääkäriltä, onko antibiootti todella välttämätön, muistuttaa lastenlääkäri, professori Olli Ruuskanen Turun yliopistosta. F Flunssapotilaan tulisi juoda paljon. Lämmin, mieto mehu on parasta unssalääkettä niin aikuiselle kuin lapsellekin. ­ Flunssia on vaikea ehkäistä, mutta hyvä käsihygienia voi jonkin verran auttaa. Lisäksi on todettu, että maitohappobakteereja sisältävän tuotteen käyttö aamuin illoin vähentää sairastumisen todennäköisyyttä. Myös D-vitamiinin hyödyistä vastustuskyvyn vahvistajana on näyttöä, Ruuskanen mainitsee. Yrityksistä huolimatta unssaan ei ole löydetty lääkettä. Lääketieteellinen tutkimustyö kuitenkin auttaa selvittämään infektioiden syntyä ja luonnetta. ­ Viime vuosina on löydetty paljon uusia viruksia, ja niiden osuudesta esimerkiksi astman synnyssä on saatu uutta tietoa, Ruuskanen mainitsee. Lääkäriin, jos oireet vakavia Antibiootit rasittavat elimistöä ja lisäävät riskiä, että bakteerit tulevat niille vastustuskykyisiksi. Kehon oma puolustusjärjestelmä yleensä hoitaa taudinaiheuttajat luonnollisella tavalla. Toisaalta lääkäriin on syytä lähteä, jos lapsi on voimaton tai unelias tai hengitys on tiheää tai työlästä. Myös ihonvärin muuttuminen harmahtavaksi tai sinertäväksi on vaaran NIKSEJÄ FLUNSSAN HOITOON · Höyryhengitys: laske suihkusta lämmintä vettä ja ota lapsi sylissäsi kylpyhuoneeseen. · Kohoasennosta on hyötyä syödessä ja nukkuessa. · Makuutila on hyvä tuulettaa hyvin useamman kerran päivässä. · Räkää voi imeä nenästä apteekista saatavalla niistimellä. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 19
• kokataan kotona ruokaohjeet HELI KUUSIPALO | kuvat TOMMI TUOMI Kuituja kaikille Vanhempien kannattaa muistaa, että kuitu ei häviä kypsentämällä, vaan ruokiin voi mainiosti kätkeä kasviksia ja saada koko perheen kuitumäärät lähemmäs suosituksia. Oheiset reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille. ¹ Lasten ruokavalio ennen kouluikää. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 32/2008. TIESITKÖ? saanti Lasten kuidun n he romahtaa, ku llisestä nö siirtyvät sään stä muun puuronsyönni .1 ruokavalioon perheen Lisää kuituja ! osaksi ruokia 20 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• VINKKI! Voit myös paistaa broilerinleikkeestä pihvit ja jättää juustokiekot pois. PUOLUKKA TUOREPUURO 3 dl 2 dl 2 rkl 1 dl puolukoita kaurahiutaleita sokeria vaniljakastiketta vettä maun mukaan JUURESTORNIT 2 bataattia 6 punajuurta 2 mozzarellajuustoa (tai soijajuustoa) öljyä, timjamia, (hunajaa, suolaa) Keitä eri kattiloissa punajuuret kuorineen ja bataatit. Keittoaika on noin 20­30 minuuttia. Leikkaa vähän jäähtyneet juurekset noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja laita siivut uuninpellille leivinpaperin päälle. Sivele siivujen yläpinta öljyllä ja ripottele päälle timjamia. Jos haluat, valuta osalle kiekkoja hunajaa. Paista 220-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Leikkaa juustosta siivuja ja kokoa lautasille kerroksittain bataattia, punajuurta ja juustoa. Laita suola pöytään, jos joku haluaa sitä lisätä. Täyttävät bataatti-punajuuritornit ovat uudenlainen tapa nauttia tutuista juureksista. Tuorepuurot tuovat vaihtelua perinteisiin puuroihin. Ne voi laittaa "valmistumaan" jo illalla jääkaappiin. Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tasaiseksi. Anna seistä maustumassa vähintään puoli tuntia, mutta mieluummin yön yli. Tarkista puuron paksuus ennen tarjoilua. VINKKI! Mustikoista tulee pehmeän makuinen puuro myös ilman vaniljakastiketta. Lisää halutessasi vehnänleseitä tai -alkioita joukkoon. Makua voi säätää ilman sokerilisäystä myös Piltti-soseilla. 200 g täysjyvälasagnelevyjä 3 dl juustoraastetta Pinaattimuhennokseen: 2 pss pakastepinaattia 4 dl maitoa 4 rkl jauhoja (vehnä- tai maissisuurusta) 1 tl muskottipähkinää Tomaattikastikkeeseen: 2 tlk tomaattimurskaa 2 porkkanaa 1 pieni sipuli 1 rkl kuivattua lipstikkaa 1 tl sokeria pari valkosipulinkynttä Valmista ensin kastikkeet: Raasta porkkanat ja pilko sipuli. Laita kattilaan vähän öljyä ja kuumenna siinä sipulit ja porkkanaraaste. Lisää joukkoon tomaattimurska ja tarvittaessa puoli tölkillistä vettä, jos murska on kovin paksua. Lisää mausteet ja sokeri ja anna kiehua hiljalleen noin puoli tuntia. Laita kattilanpohjalle hiukan öljyä ja sekoittele pinaatti joukkoon. Sekoita jauhot osaan kylmää maitoa ja lisää suurus ja loppu maito kattilaan. Anna seoksen kiehahtaa, lisää muskottiraaste ja desilitra juustoraastetta. Laita uunivuokaan kerroksittain ensin lasagnelevyt, sitten tomaattikastiketta, pinaattikastiketta ja vähän juustoraastetta. Sirottele päällimmäiseksi vähän reilumpi kerros juustoraastetta. Paista 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia. VINKKI! Paista halutessasi tomaattikastikkeen joukkoon 300 grammaa jauhe- tai broilerinlihaa tai lisää soijarouhetta. >> www.pilttipiiri.fi KASVISLASAGNE PARHAAT RESEPTIT Pilttipiirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 21
• Piltin parhaat palat: teksti ELSE TURUNEN | kuva JUSSI PARTANEN HUOLELLA VILJELTYÄ I lkka Mattilan maatila Ulvilassa huokuu perinteitä. Isäntä on päättänyt kunnostaa vanhoja rakennuksia entiseen loistoonsa, ja Sunniemen kartanomiljöötä ympäröivät laakeat pellot metsänreunuksineen. Miten sympaattinen paikka onkaan lastenruokien raaka-aineiden viljelyyn! Käytännössä maanviljely on kuitenkin kovaa työtä ja usein pitkiä päiviä. Sopimusviljelijät sitoutuvat tiukkoihin viljelyehtoihin. Suomessa vain noin kymmenkunta maatilaa tuottaa raaka-aineita lastenruokiin. Ulvilassa isäntä Ilkka Mattila on viljellyt lastenruokiin sopivaa porkkanaa jo noin 10 vuotta. ­ Olin utelias kokeilemaan jotakin uutta, Ilkka kertoo päätöksestään siirtyä sopimusviljelijäksi. Sopimuksen Ilkka on tehnyt Apetit Pakasteen kanssa, joka käsittelee ja pakastaa porkkanat toimitettavaksi Piltti-ruokia valmistavalle Turun-tehtaalle. ­ Lastenruokien raaka-aineiden viljely on vaativaa. Kyllä sitä on pitänyt harjoitella. Paljon on tehty käsitöitä, isäntä paljastaa. Käsitöillä hän tarkoittaa rikkaruohojen kitkemistä. Sopimusviljely on kuitenkin kasvattanut Ilkan viljelytaitoa, ja hän on tarkentanut torjunta-aineiden käyttöä muillakin peltolohkoilla, joilla hän viljelee porkkanaa Apetitin perusvaatimusten mukaisesti. Tiukat laatuvaatimukset Porkkanan päätyminen pellosta Piltti-ateriaan ja lapsiperheen ruokapöytään sisältää monta vaihetta. Jokaisen lastenruokapurkin korkin perusteella voidaan määrittää, millä tilalla ruuan raaka-aineet on tuotettu. Lastenruuille ja niissä käytettäville raakaaineille on olemassa tiukat laatu- ja tuotantovaatimukset. Lastenruokiin käytettävistä vihanneksista ei saa löytyä torjunta-aineiden jäämiä, nitraatteja, hometoksiineja tai raskasmetalleja tiukkoja raja-arvoja enempää. Raaka-aineista tutkitaan noin 400 vierasainetta. Jos kasvinsuojeluainejäämiä löy- tyy, raaka-aine ei kelpaa lastenruuaksi, mutta eineksiin se todennäköisesti kelpaa. Noin prosentti maailmalla tuotetuista raaka-aineista täyttäisi lastenruokien vaatimukset. ­ Valmiin lastenruuan jäämäraja on asetettu havaitsemisrajalle eli äärimmäisen tiukalle tasolle, mikä vastaa gramman voinapin levittämistä tasaisesti viiden rekka-auton lastiin tai senttimetriä matkaa Hangosta Utsjoelle. Pyrimme kuitenkin siihen, ettei raaka-aineistakaan löytyisi lainkaan jäämiä, Piltin raaka-aineasiantuntija Jussi Hautala painottaa. Kotimaista, miksei luomua? Piltin markkinointipäällikön Anna Karrin mukaan lastenruokien raaka-aineet pyritään ostamaan Suomesta, jos se vain suinkin on mahdollista. Nyt kotimaisuusaste on yli puolet, ja Piltille on myönnetty Avainlippu-tunnus. Luomuna tuottaminen ei Jussin ja Ilkan mielestä ole järkevää, koska sadon laatuvaihtelut olisivat tällöin niin isoja. Käytännössä luomun tuottaminen on kalliimpaa, ja satoa syntyy vähemmän. Eikä luomukaan välttämättä täytä lastenruokien laatuvaatimuksia. ­ Ravinteet vapautuvat eloperäisistä lannoitteista kasvukauden myöhäisessä vaiheessa. Tämän johdosta lopputuotteen nitraattipitoisuudet ovat helposti korkeita. Lastenruokien viljelyssä käytetään normaalia vähemmän typpeä, jotta vihannesten nitraattipitoisuus pysyisi matalana, Jussi Hautala perustelee. Ilkka Mattila iloitsee hyvästä porkkanasadosta. Lastenruokaporkkanasta ei saa löytyä jäämiä kasvinsuojeluaineista. 22 | Pilttipiiri marraskuu 2010
• PELLOLTA PILTIN LAUTASELLE · Piltin raaka-aineita viljellään sopimustiloilla, joita Suomessa Piltillä on noin 10. · Piltti ja Bona lastenruokia valmistetaan Turussa. Tehtaalta valmistuu 55­65 miljoonaa purkkia vuodessa. · Piltti-ruokien kotimaisuusaste on korkea. Avainlippu Piltille myönnettiin 2007. · Vauvoja Suomessa syntyy noin 60 000 vuodessa. Pilttiä taas myydään 25 milj. purkkia vuosittain. · Lastenruokien valmistuksessa tärkein huomioitava tekijä on tiukka erityislainsäädäntö. Tämän jälkeen Piltti-ruokia kehitetään ravitsemussuositusten ja laatutavoitteiden mukaisesti ja huomioidaan ruuan maistuvuus vauvoille. · Piltti-ruuista tekee terveellisiä paitsi torjunta-ainejäämistä vapaa raaka-aine, myös hyvä rasvakoostumus ja vähäsuolaisuus. Säilöntä- tai väriaineita ei käytetä. Miten Piltti-ruokia valmistetaa Turun-tehtaa n lla? Lue: pilttipiiri > Maan helm .fi ast ruokapöy tää a n P ARPAONNEA MARJARETKIKISASSA? iltin Marjaretki -kuvakisa on päättynyt. Kiitokset osallistuneille. Saimme jälleen iloisia ja elämänmakuisia kuvia perheiden metsäretkiltä. Käy katsomassa: pilttipiiri.fi/pilttipiiri/kilpailut-ja-gallupit/koko-perheen-marjaretki/ Kaikkien 5.7.­29.10.2010 aikana marjaretkikuvan lähettäneiden kesken arvottiin viisi Kuukauden Piltit -tuotepalkintoa. Voittajia ovat Saana Lahti Lahdesta, Heidi Tang Helsingistä, Helena Erkkilä Turusta, Päivi Ylisuvanto Kuivaniemeltä ja Marika Kataja Porista. Kuva Saana La hti Liity Pilttipiiriin! Etkö vielä ole Pilttipiirin jäsen? Liity osoitteessa www.pilttipiiri.fi. Saat kotiisi ilmaisen lehden ja värikkään ruokailualustan. Tai oletko muuttanut? Osoitteenmuutoksen teet kätevimmin uusilla nettisivuillamme www.pilttipiiri.fi, muokkaa tietojasi -kohdassa, tai sähköpostitse kuluttajapalvelu fi.nestle.com. Pilttipiiri on tarkoitettu vanhemmille, joiden nuorin lapsi on 4­36 kuukauden ikäinen. Pilttipiiri marraskuu 2010 | 23 Kuva Mannerheimin Lastensuojeluliitto P LAPSIPERHEIDEN PUOLELLA iltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistysten perhekahvilatoimintaa tänä vuonna 20 000 eurolla. Yhdistykset ovat syksyn aikana hakeneet 100­ 1 000 euron arvoisia stipendejä, joilla on tarkoitus rahoittaa erilaisia toimintoja tai tehdä tarpeellisia hankintoja. Yhteensä Piltti sai 220 hakemusta. Avustusta toivottiin muun muassa ensiapu- tai kokkauskurssin järjestämiseen, virkistysretkeen, tilavuokraan, leluihin tai uuteen sisustukseen. Tänä vuonna stipendin saivat muun muassa perhekahvila Giisannurkka Utsjoelta liikkuvaan matkalaukkukahvilaan ja Kyöstin ja Pereen perhekahvila Pirkkalasta yhteiseen retkeen. Remonttia varten avustusta saavat perhekahvilat Lastenkamari Seinäjoelta, Vekaravintti Marttilasta ja Jokelan ja Toijalan perhekahvilat. Lisäksi Leivonmälki Joutsasta saa avustusta leikkipuistoremonttiin ja Mellankaira Ylitorniosta pihan kunnostukseen. Perhekeskus Hippula Mynämäeltä käyttää avustuksen iltaperhekahvilan lautapeleihin. Potkuri Saarijärveltä taas järjestää neljänä kertana teematyöpajan. Kampanjan osana ihmiset saivat ehdottaa tukikohdetta ensi vuodelle. Hyviä ehdotuksia löytyy www.pilttipiiri.fi-sivuilta lukuisia. Voittajaa ei ole vielä valittu. Lue lisää perhekahvilatoiminnasta ja Piltin kampanjasta lehden sivuilta 10­13!