• Lehti LapsiperheiLLe M a r r a s K U U 2 0 1 1 > PilttiPiiri.fi kartele as Ma llukortit ouaa kiv ja lempeä startti päiväkotiin s.16 Pla tu o onni! Pirpanasta touhottajaksi s.14 LEHTOSEN PERHEEN sa ois.4 s.4 aijä s s.10 Kun korvaan sattuu s.19
• Sisältö 06 ravitsemus n r o 4 | M A r r A S K U U 201 1 Piltti 60 v -kamPanja takakannessa! Lisäaineet tutkitaan tarkkaan Lainsäädäntö määrittää lisäaineiden käytön. tuplaonni 19 16 kannen kuva: Milla von Konow 10 14 16 19 Kaksoselämää "Tuntuu hyvältä, että saimme kaksi lasta kerralla." kasvu&kehitys Pikku pirpanasta touhottajaksi Kannustaminen ja uudet virikkeet tukevat kehitystä. perhe&vapaa-aika Pehmeällä laskulla päiväkotiin Roccon päivähoito alkoi harjoitteluviikoilla. terveys 06 Syntymän jälkeen alkaa oppiminen. Pieni ihminen tarvitsee helliä käsiä, lempeää puhetta, kuten kasvu jutussa kerrottiin. Läheisyys onkin liki samaa kuin äidinmaito. Lapsen etuoikeuksia on olla yötä päivää "silmän alla." olemme Jarmoukin kanssa hoitaneet kuutta lapsenlasta ja kahta lapsenlapsenlasta. Heidän kehitystään on ollut antoisaa seurata: nukkumista, ryömimistä, kävelyharjoituksia. Päiväkotiin tutustuminen on tärkeää, ja perheelle selviää, millainen ympäristö siellä odottaa. omahoitaja on hyvä ratkaisu läheisyyden kaipuuseen. Lapsi haluaa olla "jonkun oma." on myös hyvä luottaa siihen, että toiminta päiväkodissa on valvottua, suunniteltua ja tavoitteellista. Huomiotani herätti päiväkotijutussa se, että kotoa tuotu unilelu tai "rätti" helpottaa vierauden yllättäessä. Se onkin hauska puheenaihe lapsen ja hoitajan kesken! + Kurja korvakipu Pneumokokkirokotus saattaa vähentää korvatulehduksia lähivuosina. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PilttiPiiRi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4­22 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PilttiPiiRi-lehden JulkAiSiJA: Suomen nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu OSOitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki iSSn 12388432 tOimituSkuntA: Päätoimittaja Piltin tuotepäällikkö Elsi ojala / Suomen nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen /otavamedia oy, Kynämies. PilttiPiiRi-lehden tekStit on tarkistanut lastenruokaneuvottelu lukijan kommentti Lukijana isoäiti Aune Räsänen Vehmersalmesta. kunnan puheenjohtaja olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. 2 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi pienet palat EläinSAdUn hEtKi Kansallinen asiantuntijaryhmä on uudistanut lasten kasvua kuvaavat kasvukäyrät ja kasvuseulat. Uusien kasvukäyrien ja -seulojen käyttöä suositellaan neuvoloissa ja terveydenhuollossa. terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan kasvukäyrät otetaan käyttöön vaiheittain tämän vuoden lopulta lähtien. lasten kasvun seurannan tavoitteena on kasvuun vaikuttavien sairauksien ja häiriöiden varhainen toteaminen. Pituuskasvussa tapahtuneiden muutosten vuoksi vanhat käyrät ja seulat eivät enää poimineet jatkotutkimuksiin ja ohjaukseen oikeita lapsia. kuva iStockphoto Uudet kasvukäyrät Ympäri maailmaa kokoontuneet eläimet kertovat tarinaansa uutukaisessa kirjassa Kaiken maailman eläinsadut. Kirjan sivuilla seikkailee niin klassikoita kuin myös aikamme eläinsatuja. Kaiken maailman eläinsadut, toim. Katriina Kauppila, kuvittanut Matti Pikkujämsä, Otava 2011. MAngon MEtSäStyS Suositun Piltti Mango -tuotteen saatavuuden kanssa on ollut tänä syksynä ongelmia. Syynä on ollut pula lastenruokalaatuisesta mangosta, sillä viimeisin sato ei laadultaan vastannut Piltin kriteereitä. nyt etsintä on tuottanut tulosta, ja olemme löytäneet laadukkaan mangolajikkeen soseen raaka-aineeksi. Uuden sadon soseen tunnistaa purkissa olevasta Uusi maku -tarrasta. tASSUt SEKAiSin Kenelle kuuluvat räpylät? Entä sorkat? Millaisilla jaloilla leppäkerttu vipeltää? hassuttele lapsesi kanssa kääntämällä hupsut tassut -kirjan sivuja: aina löytyy ihmeteltävää. Hupsut tassut, Liesbet Slegers, suomeksi riimitellyt Maisa Tonteri, Lasten Keskus 2011. kuva iStockphoto Oletko vieraillut Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilassa? Mll:n kaikille lapsiperheille avoimissa perhekahviloissa vanhemmat voivat saada toisiltaan tukea arkeensa ja lapset uusia leikkikavereita. lähde mukavalle kahvitauolle perhekahvilaan! Kahvilat: www.mll.fi Kahvitauolle! ryt-Mi-KäS-tä! Urpon ja Turpon rytmikkäät sävelet pistävät naperoiden lantiot liikkeelle. Cd:ltä löytyy myös rauhoittumiseen sopivia tunnelmallisia lauluja. toimituksen ehdoton suosikki oli Valokuvia. Urpon ja Turpon lauluja, Soili Perkiö, Hannele Huovi, Tammi 2011. Pilttipiiri marraskuu 2011 | 3
• omin käsin teksti ja kuvat Atte Lakinnoro Pumpulitonttu kartonkia (väri oman maun mukaan) sakset irtosilmiä pumpulia liimaa jouluinen servetti tai punaista kartonkia 1. Leikkaa kartongista sopivan kokoinen kortti, tai käytä valmiita korttipohjia. 2. Liimaa kaksi silmää korttiin. 3. Liimaa pumpulia joulupukin parraksi. 4. Leikkaa servetistä hattu ja liimaa se korttiin. Ponnahtava joulukuusi erivärisiä kartonkeja sakset (ja kuvioreunasakset) liimaa kynä kimalleliimaa 1. Leikkaa kartongista pitkulainen suorakaide. (Esimerkkikuvassa 26 cm X 13 cm) 2. Taita pala neliön muotoon. 3. Leikkaa selkätaitteen puolelle kaksi parin sentin pituista viiltoa. 4. Taivuta suikale kortin sisäpuolelle (kuten kuvassa 6). Piparisabluunat paperia ja kartonkia kynä piparkakkumuotteja sakset pala superlonia tai talouspaperia maalin töpöttelyyn askartelumaaleja 1. Leikkaa kartongista sopivan kokoinen kortti, tai käytä valmiita korttipohjia. 2. Piirrä piparkakkumuottien avulla kuvioita toiselle paperille. 3. Leikkaa piparkakkupaperista sabluunakuviot auki. 4. Laita sabluuna toisen kortin päälle ja töpöttele maalia sabluunan läpi kortille. 5. Anna kuivua ennen mahdollisen seuraavan värikerroksen töpöttämistä. Vinkki: Lataa yksinkertaisia kuvioita pdf-muodossa osoitteesta pilttipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aika > Askarrellaan joulukortteja 1. 2. 4. 5. 3. 6. 5. Leikkaa toisesta kartongista kuusi. Kuusen kannattaa olla matalampi kuin kortti, tai kuusi näkyy suljetun kortin ulkopuolellekin. Vinkki: Voit halutessasi leikata kuusen oksat kuvioreunasaksilla ja koristella kuusen kimalleliimalla. 6. Liimaa kuusi kiinni kortin suikaleeseen. 7. Voit viimeistellä kortin liimaamalla sen ulkopuolelle hieman itse korttia pienemmän kartongin, joka peittää myös 7. saranakohdan.
• 5 kysymystä teksti Taina Vuokko kuvitus Neea Laakso Tarkista ohjeet eri laisten tahrojen poistoon Marttaliiton nett isivuilta: www.ma rtat.fi. Vaikeita tahroja? Minkälaisia pesuaineita olisi hyvä valita? Miten pestä perheen pienimmän pyykit? 1 Lapsen ensimmäisinä ikävuosina pyykkiä voi kertyä lähes viikon jokaiselle päivälle. Pyykkirumban saa kulkemaan selkein sävelin, kun perusaskeleet ovat hallussa, kertoo kotitalousneuvoja Sari Raininko Satakunnan Martoista. Kannattaako vauvan vaatteet pestä erillään muun perheen vaatteista? Vauvan pyykit on hyvä pestä erillään muusta pyykistä, jos käyttää aikuisten pyykkiin eri pesuaineita kuin vauvan pyykkiin. Erikseen pestäessä ei lisäksi ole mitään riskiä siitä, että aikuisten bakteerit saattaisivat siirtyä lapsen vaatteisiin. Koska vauvan vaatteet ovat usein vaaleita, pyykit kannattaa pitää erillään myös värien takia. Näin värikkäät vaatteet eivät pääse värjäämään vauvan vaatteita. 4 Vauvan pyykin kanssa on hyvä käyttää hellävaraisia ja hajusteettomia pesuaineita, koska pesuainejäämät voivat ärsyttää lapsen ihoa. Kaupan hyllyiltä löytyy monia sopivia vaihtoehtoja. Huuhteluaineita ei vauvan vaatteiden kanssa tarvitse käyttää. Jos vaatteet ovat kovia ilman huuhteluaineita, kannattaa harkita niiden silittämistä. 3 Onko vauvan vaatteet syytä silittää? Silittäminen ei ole välttämät tömyys, mutta siitä on etuja. Jos pyykkiä on paljon, kannattaa kuitenkin miettiä omaa jaksamista. Etenkin allergiaperheessä pyykki kannattaa silittää, koska silitetyn tekstiilin pinnasta irtoaa vähemmän pölyä. Myös sähköisyys saadaan silittämisellä poistettua, ja vaatteista tulee vauvan iholle mukavan pehmeitä. Missä lämpötilassa vauvan tekstiilit pestään? Vauvan vaatteet on syytä pestä 60 asteessa. Mitä korkeampi pesulämpötila, sitä paremmin tahrat lähtevät. Koska vauvan pyykki on usein tahraista, kannattaa valita jo ostovaiheessa sellaisia tekstiilejä, jotka kestävät korkeita pesulämpötiloja. Pehmolelut voi monesti pestä käsipesuohjelmalla pesukoneessa. Suuremmat lelut voi esimerkiksi imuroida tai pyyhkiä kostealla liinalla. 2 Miten vähentää pyykin määrää lapsiperheessä? Vauvaikäisten kanssa voi käyttää ruokalapun sijasta isoa essua siinä vaiheessa, kun opetellaan syömään. Ruokalappu ei välttämättä riitä suojaamaan vaatteita, jos kädetkin ovat ruuassa. Tarha ja kouluikäisten kanssa kannattaa opetella käyttämään erikseen kotivaatteita, joissa voi leikkiä ja olla ulkona. Kotivaatteita voi käyttää useampana päivänä putkeen, ja tarha tai kouluvaatteet pysyvät pidempään puhtaina. 5 Pilttipiiri marraskuu 2011 | 5
• teksti Stiina Honkamaa kuvitus Atte Lakinnoro Lisäaineista on viime aikoina ollut paljon puhetta. Erityisesti pienten lasten vanhempia mietityttää, mitä vaaroja niissä mahdollisesti piilee ja missä määrin. tutkitaan tarkkaan LISÄAINEET K uluttaja saa tiedot tuotteeseen käytetyistä valmistus- ja lisäaineista elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä. Valmistus- ja lisäaineet on mainittu ainesosaluettelossa painon mukaan alenevassa järjestyksessä. Mutta mistä lisäaineissa oikein on kysymys? ­ Lisäaineen avulla voidaan esimerkiksi lisätä elintarvikkeen makeutta, parantaa rakennetta sakeuttamalla, palauttaa väriä ja lisätä elintarvikkeen turvallisuutta estämällä haitallisten mikrobien kasvu, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanni nen valottaa. Lainsäädäntö määrittää Erilaisia lisäaineita on yli 300, ja niiden käytöstä elintarvikkeiden valmistuksessa on tarkat määräykset. Aineiden turvallisuutta arvioidaan kansainvälisissä riippumattomissa asiantuntijaryhmissä. ­ Kaikkien lisäaineiden turvallisuus on arvioitu. Lainsäädännössä on tarkat ehdot, mitä saa lisätä, mihin ja minkä verran, Kanninen sanoo. Osalle lisäaineista on asetettu ADI-arvo (Acceptable Daily Intake). Se tarkoittaa hyväksyttyä päivittäistä enimmäissaantia läpi elämän ilman haittaa. Lainsaadännössä ADI-arvoa käytetään työkaluna, jolla varmistetaan, ettei keskivertokuluttaja altistu liiallisille lisäainemäärille. >> 6 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• Sana s t t enr uo a Lisäaine lisätään elintarvikkeeseen teknologista tarkoitusta varten. Lisäaineen avulla voidaan esimerkiksi lisätä elintarvikkeen makeutta, palauttaa väriä sekä parantaa rakennetta ja säilyvyyttä. Luontainen aine löytyy luonnosta. Se voi olla esimerkiksi sitruunahappo, joka voidaan eristää sitruunasta. Säilöntäaineet ovat yksi lisäaineiden ryhmä. Säilöntäaine pidentää elintarvikkeiden säilyvyyttä suojaamalla mikro-organismien aiheuttamalta pilaantumiselta. ei säilöntätai väriaineita s sa Sallitut lisäaineet ovat niitä lisäaineita, jotka on hyväksytty EU:ssa. Ne ovat turvallisuusarvioissa ja lainsäädännössä hyväksytty turvallisiksi. Turun lastenruokatehtaalla valmistettavissa Piltti- ja Bona-lastenruoissa käytetään vain luontaisia lisäaineita. Näitä ovat pektiini, sitruuna- ja maitohappo, kalsiumsitraatti sekä C-vitamiini. Pektiiniä, jota esiintyy esimerkiksi sitrushedelmien kuorissa, käytetään lusikoitavan rakenteen aikaansaamiseksi. Sitruuna- ja maitohappoa sekä kalsiumsitraattia (sitruunahapon kalsiumsuolaa) puolestaan käytetään happamuuden säätelyyn, koska marjojen ja hedelmien happamuustaso luonnossa vaihtelee. Tarvittaessa tuotteisiin lisätään myös C-vitamiinia, jota esiintyy luontaisesti useimmissa tuoreissa hedelmissä ja vihanneksissa. oa TIESITKÖ, ETTÄ Piltti Perunamuusia ja nakkia sekä Bona Risotto Nauravat Nakit -lastenruokien sisältämä nakki ei sisällä nitriittiä? La s Pilttipiiri marraskuu 2011 | 7
• (Acceptable Daily Intake) ADIarvo = Lisäaineita on monenlaisia, ja osa niistä on ihan luonnollisiakin. ­ Kaikki lisäaineet ovat turvallisia niinä määrinä, mitä niitä saa käyttää. Suurina määrinä osa, kuten atsovärit, saattavat olla haitallisia terveydelle. Turvallisuus- ja saantitutkimusten perusteella joillekin lisäaineille on annettu ADI-arvo (Acceptable Daily Intake). Se tarkoittaa hyväksyttyä päivittäistä enimmäissaantia, jolle ihminen voi altistua periaatteessa koko ikänsä ilman terveydellisiä haittavaikutuksia. ADI-arvo ilmoitetaan milligrammoina henkilön painokiloa kohden. Tavanomaisissa elintarvikkeissa sallittujen säilöntä-, väri- ja makeutusaineiden sekä aromivahventeiden käyttö ei ole sallittua lastenruoissa. Kiellettyjä ovat esimerkiksi natriumglutamaatti, aspartaami ja atsovärit. Kohtuudella lapsille Kun ADI-arvo lasketaan painokilokohtaisesti, lapsilla arvo ylittyy huomattavasti helpommin kuin aikuisilla. ­ Yksittäisistä kerroista tuskin on mitään haittaa, mutta jos koko ruokavalio on jatkuvasti vinksallaan ja lisäainepitoisten elintarvikkeiden osuus kokonaisruokavaliosta suuri, haittoja voi esiintyä. Esimerkiksi tavanomaisissa nakeissa ja makkaroissa olevan nitriitin kanssa kannattaa olla tarkkana. Jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluvana nitriitti voi heikentää kudosten hapensaantia, Kanninen muistuttaa. Lastenruuissakin voi olla lisäaineita. Lastenruoat ovat kuitenkin erityisruokavaliovalmisteita, joita koskeva lainsäädäntö on huomattavasti tiukempi kuin aikuisille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Ainesosien soveltuvuus imeväisten ja pikkulasten ravinnoksi on varmistettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen aineiston perusteella. Lastenruokia koskeva lainsäädäntö on huomattavasti tiukempi kuin muissa elintarvikkeissa." Toisinaan lisäaineiden haitallisuudesta liikkuu väittämiä ja uskomuksia. Välillä keskustelussa tapahtuu selkeitä ylilyöntejä, ja maltti voisi olla paikallaan. ­ On kuitenkin hyvä, että asioista puhutaan ja että vanhemmat lukevat pakkausten ainesosaluettelot. Jos haluaa varmuuden vuoksi tarjota lapselleen mahdollisimman lisäaineetonta ravintoa, kannattaa silloin valmistaa kaikki ruoka itse ihan perusruoka-aineista, kuten lihasta, kananmunista ja kasviksista, Kanninen neuvoo. www.evira.fi 8 | Tietoa lisäaineista Pilttipiiri marraskuu 2011
• Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä D Maailma matkassa aniel, 7 kk, on kokenut matkailija. Poika valvoi Amerikan-matkallaan Baywatchhengen mukaisesti rantaa Kaliforniassa, Venice Beachillä. Vaikka ikätovereita ei rannalla näkynyt, Daniel viihtyi aamun hetkessä surffareita katsellen ja niille pärisyttäen. Daniel omaksui helposti amerikkalaisen letkeän asenteen. Matkoilla koko perheen pitää olla valmis kohtaamaan vieraita, sillä vastaantulevat kommentoivat herkästi ja ihastelevat pikkuvauvaa. Se on kovin viehättävää ja oikeastaan aika hellyttävääkin. Itse päätähti nautti huomiosta täysin ja suorastaan kummasteli, jos joku sattui jöröttämään vain vierellä ilman minkäänlaista lepertelyaikomusta. teksti ja kuva Sirpa Levonperä Pilttipiiri marraskuu 2011 | 9
• KAKSOS- Ä ELÄMÄÄ teksti Inna-Pirjetta Lahti kuvat Milla von Konow itiiii, täyttää iloinen huudahdus Pajalahden päiväkodin pihan Helsingin Lauttasaaressa, kun Paavo tervehtii äitiään ja hyppää syliin. Pian Anu Lehtosen, 39, syli on täynnä, kun myös Kalle huomaa äitinsä ja ryntää halaamaan. Lilat pyöräilykypärät sujahtavat sukkelasti kolmivuotiaiden poikien päähän, ja lyhyt kotimatka sujuu reippaasti apupyörien avulla pyöräillen. Kun perheeseen tulee kerralla kaksi vastasyntynyttä, voi arki keikahtaa tuplasti raiteiltaan. Vastassa voi kuitenkin olla myös tuplaonni. 10 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• Kotipihalla poikia jo odottaa isä Pete Leh- asennoitumiselle. Anu muistelee lähes huvit tonen, 45, joka ulkoiluttaa perheen kissoja tuneena alkuraskauden ultran jälkeistä puhe Roota ja Piitä. Pojat alkavat heti tehdä isän luaan Petelle, joka oli juuri saapunut maaliin sä kanssa viikonloppusuunnitelmia. Toivei purjehduskisoissa Tanskassa. siin kuuluu ulkoilua, nikkarointia ja kokkaus ­ Okei, voidaanko soitella myöhemmin, Pe ta, kenties yhdessä ystävien ja sukulaistenkin te totesi aivan kuin uutinen olisi ollut odotet kanssa. tavissa. Anu ja Pete ovat suhtautuneet kaksoselä Vaikkei lähisuvussa ole muita kaksosia, mään alusta asti kylmän rauhallisesti. Ehkä suurempaa shokkia ei tullut kummallekaan. pä Anun työ sairaanhoitajana ja Peten työ lää kärinä ovat luoneet pohjan järjestelmälliselle Tehtävää molemmille vanhemmille Muutaman keskenmenon aikaisemmin koke nut Anu oli raskauden aikana erityisen varo vainen kaksosraskauden kohonneen kesken menoriskin vuoksi. Synnytys käynnistettiin kohonneen verenpaineen takia kolme viik koa ennen laskettua aikaa tammikuussa 2008. Onnistuneen alatiesynnytyksen jälkeen Anu pääsi osastolle kaksi nyyttiä sylissään. ­ Olo oli aivan käsittämätön. Minusta oli tul lut kertaheitolla kahden lapsen äiti! Viikon sairaalaseurannan jälkeen perhe saapui kotiin, missä myös isä pääsi täysi painoisesti osallistumaan vauvojen hoitoon. Koti tuntui olevan täynnä vauvatavaraa, kun sänkyjä, babysittereitä, syöttötuoleja ja turva kaukaloita oli kaksin verroin. Kun vastasyn tyneitä oli kerralla useampi, oli luontevaa, että myös isä oli kaikissa hoitotoimenpiteissä mukana alusta alkaen. ­ Varmaan sitä jotenkin ymmärsi, ettei edes voinut yrittää selviytyä kaikesta yksin. Siksi en kokenut olleeni missään vaiheessa aivan uupunut, Anu muistelee. Arki täyttyi vauvojen hoidon opettelus ta, joka tuntui alussa aivan liukuhihnatyöltä. Tarkan vuorokausirytmin ansiosta arki alkoi hyvin pian sujua rutiinilla. >> Toisilleen läheiset veljekset eivät ole identtiset kaksoset, mutta yhdennäköisyyttä riittää. Pilttipiiri marraskuu 2011 | 11
• Ensimmäisen kuukauden aikana Anu ei joutunut olemaan pitkiä aikoja yksin lasten kanssa, kun ensin Pete piti kolmen viikon isyysloman, ja sitten tuore mummo tuli apuun pariksi viikoksi. Myöhemminkin Anu on saanut apua Suomussalmella asuvilta vanhemmiltaan, joiden luona Anu vietti ensimmäisenä kesänä kokonaisen kuukauden, kun Pete oli purjehduskilpailuissa. Myös liittyminen monikkoperheiden yhdistykseen sekä arjen jakaminen ystävien kanssa niin Facebookin Tuplaonni-sivuilla kuin erilaisissa tapaamisissakin on ollut Anulle tärkeää. ­ Kaksosäitinä joutuu kuitenkin hyväksymään sen, ettei samalla tavalla voi istua kahviloissa ja hengailla kaupungilla kuin yhden vauvan kanssa. ­ Tiedän, että olemme olleet onnekkaita, kun pojat ovat olleet niin terveitä, mutta uskon kyllä, että rytmin muodostumisessa oli paljon kyse myös ennakoinnista ja tietoisista valinnoistamme. ­ Vauvojen kanssa matkustaminen oli helppoa verrattuna siihen vaiheeseen, kun molemmat juoksivat eri suuntiin. Onneksi ohjeet menevät jo paremmin perille, mutta aikamoista rumbaahan se matkustaminen kahden pienen pojan kanssa on, Pete myhäilee. Kaksosten saaminen on ollut ainoastaan positiivinen sattuma." Molemmat isovanhemmat olivat alusta asti mukana hoitoringissä. Jo muutaman kuukauden ikäisinä pojat jäivät illaksi Anun äidin hoiviin, kun vanhemmat lähtivät kahdestaan Bob Dylanin konserttiin. ­ Lähetin tekstareita hermostuneena koko illan, mutta mummo pärjäsi hienosti. Sittemmin Anu ja Pete ovat olleet kahdestaan reissuilla pidempiäkin aikoja. Yhdessä perhe on matkannut Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Ruotsissa. Matkoista on selvitty positiivisin muistoin, vaikka välillä hulinaa on ollut yli oman tarpeen. Eriluonteiset veljekset Päiväkotiin pojat menivät vuoden ja seitsemän kuukauden iässä Anun palatessa työelämään. Parin vuoden aikana vaivihkaa kertynyt väsymys purkautui hänellä vasta siinä vaiheessa. Ensimmäisen työvuoden aikana Anu oli jatkuvasti sairaana. ­ Samaan aikaan meillä oli kotona putkiremontti, ja asuimme väliaikaisessa kaksiossa. Silloin olin kyllä aivan kuitti, Anu muistelee. Eniten jaksamisessa auttoi, kun vanhemmat ymmärsivät siivota tarpeettomat asiat pois elämästään ja lopettaa turhan omien asioiden tekemisen. ­ Nyt omia juttuja voi jo suunnitella, kun tietää, että toinen pärjää poikien kanssa ilman mitään selviytymistaistelua. Toisilleen todella läheiset Paavo ja Kalle eivät ole identtiset, mutta yhdennäköisyyttä pojissa on niin paljon, että päiväkodissa piti Päivärytmi mahdollisti myös yöunet Tarkka päivärytmi toi mukanaan myös vapauksia. Anu pääsi lenkille ja urheilemaan itsekseen, ja samoin öisin oli helppo jakaa syöttövastuuta Peten kanssa. Rutiinit ja päivärytmi olivat täysin samat jokaisena päivänä. Anu heräsi herätyskellon soittoon, eikä kotona ollessaan yhtenäkään aamuna jättänyt väliin aamusuihkua, aamukahvia tai lehden lukemista. 12 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• Omat menot P hyllylle arasta on pitää asiat yksinkertaisina ja jättää huimat tavoitteet tuonnemmaksi, toteaa Pete. Poikien syntymän jälkeen Pete on asettanut perhe-elämän työn ja rakkaan purjehdusharrastuksensa edelle. Molemmat vanhemmat tekevät toistaiseksi lyhennettyä työviikkoa ja ovat ratkaisuunsa erittäin tyytyväisiä. Arki rytmittyy poikien harrastusten ympärille eikä suuria tavoitteita muulle tekemiselle aseteta. Anu korostaa, että pojille tärkeintä on syli ja läsnäolo sekä tietysti säännöllinen päivärytmi. Vaikka kaksosten kanssa on välillä ollut hulinaa keskimääräistä enemmän, Anu ja Pete kokevat, että kaksosten saaminen on ollut heidän tapauksessaan ainoastaan positiivinen sattuma. ­ Nyt tuntuu todella hyvältä, että saimme kaksi lasta kerralla. Heidän kauttaan saamme jatkuvasti huomata hauskoja juttuja, joiden olemassaoloa emme ole aikaisemmin edes huomanneet, vanhemmat toteavat yhteen ääneen. www.piltt ipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aik Suomen a> Monikko tukea ja to perheestä imintaa Tietoa monikko asioista - alussa pitää tossuis sa tunnusväriä. Paa von tossut olivat punaiset ja Kallen keltaiset. Jonkin kerran myös äidiltä ovat menneet tuttisuiset nakupellet sekaisin suihkun jäl keen. Hyvin tasatahtiin kasvaneiden poi kien luonteet eroavat kuitenkin selkeästi toisistaan. Anun mielestä Paavo on tunteikas ja so siaalisempi, kun taas Kalle viihtyy pa remmin itsekseen ja seuraa uusia tilan teita mieluummin sivusta. Insinööri tyyppinen Kalle tykkää näperrellä, kun taiteellinen Paavo keskittyy musiikkiin. Toistaiseksi poikien harrastukset ovat kuitenkin käytännön syistä olleet yhtei siä. Viikkoa rytmittävät temppujumppa ja uimakoulu, joista molemmat ovat yhtä innoissaan. Kauniiden asioiden ystävänä Anulle on tärkeää pukea pojat samantyylisesti, mut tei tarkoituksellisesti samanlaisiin vaattei siin. Osa vaatteista on ollut yhteisiä ja osa selvästi omia. Poikien kasvaessa ovat miel tymykset käyneet selvemmiksi: Kallen mieliväriksi on noussut vihreä, Paavon sininen ja punainen. Pilttipiiri marraskuu 2011 | 13
• J okainen äiti ja isä toivoo, että oma lapsi kehittyisi kuten pitääkin. Toi sinaan lasta saatetaan verrataan ikä tovereihin, jotka jo konttaavat, kun oma pienokainen vasta ryömii. Täysin terveidenkin lasten uudet taidot voivat kuitenkin ilmaantua hyvinkin persoonallista kehitysaikataulua noudat taen. Yleisesti ottaen lapsi oppii uusia tai toja, kun on niihin kypsä. Jos kehitysaika taulun poikkeamat ovat kuitenkin selviä tai niitä on runsaasti, tilanne on hyvä tarkastaa neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Lapsi tarvitsee turvallisen vuorovaiku tussuhteen, joka tukee hänen kokonaisval taista kasvuaan ja kehitystään. Pienelle lap Pikku pirpanasta Runsaassa vuodessa vastasyntyneestä kasvaa pieni ihminen, joka opettelee juttelemaan, liikkumaan ja leikkimään. teksti Minna Huuhka kuvat iStockphoto selle ei voi opettaa taitoja, mutta oppimaan ilmeillä ja eleillä sekä ääntelemällä. Hän kannustaminen ja uusien virikkeiden tar ymmärtää sanoja ja viestejä, vaikka ei vie joaminen tukevat kehitystä. Myöhemmin lä itse puhukaan. Siksi kaikenikäisille lap myös kieltäminen ja rajojen asettaminen sille kannattaa jutella ja lukea. Kun lapselle tulevat tarpeeseen. Kasvaminen ja uusien nimeää asioita, tunnetiloja ja esineitä, hän asioiden oppiminen vaatiikin aikaa. oppii yhdistämään niihin sanoja. Lapsi tarvitsee myös läheisyyttä kehit Kymmenkuinen ymmärtää jo jonkun tyäkseen. Läheiset hetket edistävät fyysistä verran puhetta ja saattaa alkaa hapuilla sa kasvua, psyykkistä kehitystä, liikunnallisia noja. "Äti" voi kuitenkin tarkoittaa yhtä taitoja, puheen kehitystä, oman ruumiinku lailla äitiä, nälkää tai syliä. Ensimmäiset oi van muodostumista ja myönteistä itsetuntoa. keat sanansa lapsi sanoo useimmiten reilun vuoden vanhana. Sanat jäävät mieleen ­ Jos tuntuu siltä, että puolitoistavuotias Vaikka lapsella ei vielä olisi sanoja, hänel ei oikein ymmärrä, mitä hänelle sanotaan, läkin on asiaa. Aluksi hän viestii perustar kannattaa asiasta mainita esimerkiksi neu peitaan muun muassa itkemällä, kasvojen volassa. Nykyisin puheterapia aloitetaan, jos lapsi ei kaksivuotiaana ymmärrä kun nolla puhetta, käytä sanoja tai parin sanan lauseita, terveydenhoitaja Marja Tieva Pi täjänmäen neuvolasta sanoo. touhottajaksi Ylös ja liikkeelle Vaikka lapsi olisi pieni ja viihtyisi vain sy lissä, hän oppii liikkumaan paremmin lat tialla. Muutaman kuukauden ikäinen tukee itseään käsillä ja kannattelee päätään tuke vasti. Puolivuotias saattaa pyrkiä istumaan 14 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• Lapsi oppii uusia taitoja, kun on niihin kypsä." TOP 3 1 2 Nukkuminen Elämän perustaidot Pieni vauva nukkuu paljon. Herääminen 2­3 tunnin välein on normaalia, myös öisin. Monissa perheissä kunnon yöunia saadaan odotella pitkään. Uusien taitojen oppiminen ja muutokset arjessa saattavat herättää taaperoikäisen uniltaan. itse, ja häntä voi istuttaa sylissä.Vasta kun lapsi istuu itse suorassa, häntä voi pitää syöttötuolissa. 4­7 kuukauden ikäisenä vauva oppii kierähtämään kyljelleen. Paria kuukautta myöhemmin hän alkaa ryömiä. Hiljalleen hän nousee konttaamaan. ­ Kaikki oppivat ryömimään mutteivät välttämättä konttaa. Noin 20­30 prosenttia lapsista siirtyy suoraan ryöminnästä kävelyyn, Tieva kertoo. Yleensä lapset oppivat kävelemään yksivuotissyntymäpäiviensä jälkeen, jotkut aikaisemmin. Kävelemään lähdön ajankohta on useimmiten perinnöllinen. Juuri kävelemään oppinut lapsi saattaa teloa itseään herkästi. Siksi liikkumaan opettelevaa lasta ei kannata jättää yksin, ja mahdollisuuksien mukaan kannattaa huolehtia siitä, että ympäristö on hänelle turvallinen. Liikkumista ei kuitenkaan pidä liikaa rajoittaa. ­ Lapsen pitää antaa harjoitella uusia taitoja. Hän oppii kantapään kautta, suojakypäröitä ei välttämättä tarvita, Tieva sanoo. Syöminen ja juominen Pieni vauva osaa luonnostaan imeä, mutta imetyksen sujuminen ei ole itsestäänselvyys. Lapsen kasvaessa häntä kannattaa kannustaa syömään sormin tai omalla lusikalla. Minä itse Voi sitä uutuuden riemua, kun vauva löytää kätensä! Aikansa sormia maisteltuaan hän oppii tarttumaan niillä esineisiin ja päästämään irti. 8­10-kuukauden iässä lapsi oppii pinsettiotteen, ja esineisiin tarttuminen sujuu entistä tyylikkäämmin. Käsien näppäryyttä ja itsenäisiä kykyjä voi harjoitella antamalla lapselle sormiruokaa: reilun kokoisia paloja pehmeitä vihanneksia tai hedelmiä. Itsenäisen syömisen juju ja sorminäppäryyden harjoittelu tulevat tutuiksi samalla kertaa. 3 Vessahommat Kaikilla vauvoilla on silloin tällöin vatsavaivoja, koska ruoansulatuselimistö on vielä kehittymätön. Imettävän äidin ruokavalio ja myöhemmin lapselle annettavat uudet ruokalajit voivat tuottaa yllätyksiä. Vähän alle parivuotiaana on hyvä aloittaa pottaharjoitukset. Kuivaksi oppiminen käy vähitellen. Pilttipiiri marraskuu 2011 | 15
• i väpä O T ii N K Pehmeällä laskulla 16 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• teksti Anita Järvisalo kuvat Pekka Holmström Kun pienokainen siirtyy kodin huomasta päiväkotiryhmän toisenlaiseen arkeen, tarvitaan päivähoidon ammattilaisilta herkkiä tuntosarvia. helppo: vaikka päiväkodissa on huomattavas ti isompi ryhmä, siellä on myös enemmän sil mä ja käsipareja. Jotenkin uskon, että hoita jien joukosta löytyy aina joku, joka varmas ti ymmärtää lapseni päälle. Tärkeäksi koen myös sen, että toiminta on valvottua, suun niteltua ja tavoitteellista. Lounasmeren perheessä on uskottu myös pehmeään laskuun. Vaikka äiti palasi töihin heti vanhempainloman päätyttyä, ennen päi väkotia Roccon päivähoitajina olivat vieressä asuvat, eläkkeellä olevat isovanhemmat. Erilaisia päivähoitovaihtoehtoja Perhepäivähoidossa lapsi on hoidossa perhepäivähoitajan omassa kodissa. Ryhmässä voi kaiken kaikkiaan olla neljä alle kouluikäistä lasta. Perheen kanssa laaditaan kirjallinen hoito- ja kasvatussopimus. Jokaiselle lapselle nimetään myös varahoitaja oman hoitajan sairastuessa tai lomaillessa. P Riittävästi aikaa tutustua Tiivis sukuyhteys on ollut avainasemassa mo lempien poikien päivähoitokuvioissa. Päivä kotiin tutustumisviikkoina äidin lisäksi myös veljesten täti osallistui harjoittelujaksoon. Äi ti itse pitää näitä yhteisiä harjoitteluviikkoja äärimmäisen tärkeinä. ­ Samalla kun lapsi sai turvallisen alun kanssamme, minulle äitinä syntyi selkeä kä sitys siitä, mitä päiväkodin arki pitää sisällään. Tutustuin myös hoitajiin ja heidän käytän töihinsä. Minulle oli tärkeää oppia ryhmän muut lapset nimiltä ja tietää ke nen kanssa lapseni leikkii. Uskon, että myös hoitajat saivat tärkeää tietoa omasta suhteestani lapsiini. Perheelle oli niin ikään selvää, ettei Roccon tarhapäivästä sai si tulla liian pitkä. Päivä melskei sessä lapsiryhmässä kysyy voimia myös puuhakkaalta taaperolta. ­ Alkuun Roccon päivä kesti kahdeksasta kolmeen, myöhem min neljään. Tässäkin asiassa saamme kiittää tätiä ja isovanhempia, jotka ovat pystyneet hakemaan pojat neljään men nessä, kun meidän työpäivämme ovat toisi naan venyneet. uolitoistavuotias Rocco Lounasmeri on sulaa aurinkoa vii pottaessaan pitkin käytävää es poolaisen Aamunkoiton päivä kodissa. ­ Mistä näitä jalkoja oikein riittää, puuskut taa Roccon perässä kiiruhtava, lähihoitajaksi opiskeleva Linda Maijanen. Linda yrittää estää, ettei vauhtiveikko kar kaisi avoimeksi jääneestä väliovesta pois oman Vaapukkaisten osaston alueelta. Juuri liikunnallinen vilkkaus oli seikka, joka hieman mietitytti Roc con äitiä, Tarja Lounasmerta päivähoidon alkumetreillä. ­ Sitä niin toivon, että hoitajat jaksavat ymmärtää Roccon energi syyden ja liikunnallisuuden päälle. Tämä kaveri ei kerta kaikkiaan is tu paikallaan samalla tavalla kuin veljensä Rudy teki samassa iässä, Lounasmeri kertoo. ­ Kyllä se ymmärretään, vakuuttaa iso veljeä hoitanut Saara Suomaa-Yildirim ja nauraa: ­ Mutta myönnetään, että Rocco pi tää liikkeellä! Ryhmäperhepäivähoidossa kolme perhepäivähoitajaa hoitaa yhdessä 12 lasta kunnan osoittamassa tilassa. Päiväkodissa alle 3-vuotiaiden ryhmässä voi yhtä aikuista kohden olla neljä lasta. Useimmiten lapsia on kaksitoista ja hoitajia kolme. Useimmissa päiväkodeissa nimetään lapselle omahoitaja. Joissakin päiväkodeissa on myös sisarusryhmiä, joissa on myös yli 3-vuotiaita. Yhteiset harjoitteluviikot ovat tärkeitä." Hoitaja kotona Vanhemmat voivat palkata lapsilleen hoitajan kotiin ja saada yksityisen hoidon tukea. Tällöin perhe on työnantaja ja tekee työsopimuksen valitsemansa hoitajan kanssa. Myös perheet yhdessä voivat palkata hoitajan. Asteittain alkuun Kun Rocco aloitti päiväkodissa kolmisen kuukautta sitten, hän oli vuoden ja kahden kuukauden ikäinen. Roccon äiti kuvaa aloi tusta melko luontevaksi, koska kolmevuotias isoveli Rudy oli samassa ryhmässä ja tasoit ti pikkuveljensä alkutaivalta. Isoimmat napa nuoran katkaisemiseen liittyvät tunteet oli käyty jo kertaalleen läpi Rudyn aikaan. ­ Toki perhepäivähoitokin kävi mielessä, mutta valinta päiväkodin puoleen oli melko Omahoitaja auttoi alkuun Kun Rocco aloitti päiväkodissa, Lounasmeren perhe jo tiesi, että poika saisi omahoitajakseen Min na Ademin. Ratkaisu oli luonteva, sillä Ademi oli ollut omahoitaja na myös isoveljelle ja tunsi hyvin perheen. >> Omahoitaja Minna Ademin syli on tuki ja turva Roccolle. 2011 | 17
• Ademi kiittelee Roccon ja Rudyn alkutaivalta ideaaliksi ammattilaisen näkökulmasta: ­ Ihan varmasti Roccon ja Rudyn aloitus sujui niin hienosti juuri siksi, että parin viikon harjoittelujakso oli riittävän pitkä, eikä päiväkään venynyt pituudeltaan raskaaksi. Lapsen kannalta tällainen on kaikkein turvallisinta. Minna Ademi tähdentää tutustumisjakson merkitystä. Sen aikana voidaan luontevasti käydä läpi tärkeitä asioita hoitosuhteen aloittamiseen liittyen. Esimerkiksi perheelle kerrotaan, että kotoa tuotu unilelu tai -rätti helpottaa alkua. Yhtä lailla mukaan kannattaa pakata valokuvia perheestä, joita voidaan katsella, kun ikävä yllättää. ­ Juuri tällaiset tärkeät pienet niksit olivat erittäin tervetulleita. Kiitollinen olin myös erohetkeen liittyvästä neuvosta: itkevä lapsi kannattaa antaa omasta sylistä hoitajan syliin ja hyvästellä selvästi. Luotan siihen, että pitkän kokemuksensa turvin hoitajat tuntevat parhaat käytännöt. En esimerkiksi ikimaailmassa olisi uskonut, että he saavat Roccon päiväunille ilman minua, mutta niin vain kävi, Tarja Lounasmeri nauraa. ­ Kaikesta tällaisesta olisi hyvä saada vaikka kirjallinen vinkkilista jo ennen hoitosuhteen alkamista, Lounasmeri ehdottaa. Paljon puhetta! Tarja Lounasmeri kertoo arvostavansa päiväkodissa erikseen järjestettyä keskustelua, jonka yhteydessä laaditaan yhdessä kirjallinen hoito- ja kasvatussuunnitelma. ­ Yhteinen sopimus on ilman muuta tärkeää, samoin kuin muutkin lomakkeet, joihin voin kirjata ylös omia käsityksiäni lapsestani. Mutta kaikkein tärkeimpänä pidän tulo- ja hakutilanteisiin liittyviä säännöllisiä "pihakeskusteluja", joissa saan tärkeää tietoa lapseni päivästä. En pahastuisi, jos saisin sellaisesta päivästä tiedon, kun lapsi on syystä tai toisesta jäänyt itkevänä hoitoon, että kaikIsoveli Rudy on ki on kunnossa. Se keventäijo kokenut si kummasti äidinkin sydäntä päiväkotilainen. työpäivän aikana. Lue tajaomahoiksesta kokemu dissa k päiväipiio.fi > jutut > tt ri www.pil a> vapaa-aik perhe ja itaja Omaho turva on tuki ja Tarja Lounasmeren syli täyttyy iloisista vesseleistä, kun on aika lähteä kotiin. 18 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• parin päivän välein. Järjestely on usein käy tännössä vaikea toteuttaa. Jos toistuvat korvatulehdukset jatkuvat enemmän kuin pari kuukautta, päädytään usein tärykalvojen putkitukseen. Myös niin sanotun liimakorvan kehittyminen korvatu lehdusten seurauksena antaa aiheen putki tukselle. Liimakorvassa korvaan kertyy mär käeritteen sijasta limaista nestettä, joka alen taa lapsen kuuloa. Putkituksessa muovi tai titaaniputket kiinnitetään tärykalvoon siten, että ne takaa vat suoran yhteyden välikorvasta ulkoilmaan. Näin tulehduksen aiheuttama märkä pääsee valumaan ulos korvasta, eikä korva ole kipeä. ­ Korvien putkitus ei kuitenkaan ole niin hyödyllinen hoitokeino kuin aikaisemmin on luultu. Toistuvissa korvatulehduksissa tärykalvojen putkitusta käytetään entiseen tapaan, mutta liimakorvatapauksissa putki tusta ei tehdä yhtä paljon kuin aikaisemmin, koska useissa tapauksissa paraneminen ta pahtuu itsestään, Jauhola kertoo. Kurja korvakipu Pikkulapsille annettava pneumokokkirokotus saattaa vähentää lähivuosina korvatulehdusten määrää. ­ Jos flunssainen pikkulapsi rauhoittuu ko hoasennossa, esimerkiksi sylissä, mutta alkaa itkeä makuuasennossa, on syytä epäillä kor vatulehdusta, lastentautien ylilääkäri Raimo Jauhola Lapin keskussairaalasta sanoo. Myös toistuvat nuhataudit voi teksti Taina Vuokko kuva Photo Researchers, SKOY vat olla merkki korvatulehduksesta. Apua rokotuksesta Kaikki kesäkuussa 2010 tai sen jälkeen synty neet pikkulapset voivat saada pneumokokki rokotuksen ilmaiseksi neuvolasta. Ensimmäi sen kerran rokotuksen voi saada, kun lapsi on kolmen kuukauden ikäinen. Rokotukset vähentävät ratkaisevasti las ten vakavien pneumokokkiinfektioiden ku ten aivokalvontulehdusten ja verenmyrky tysten esiintymistä. Myös bakteeriperäisen keuhkokuumeen ja pikkulasten korvatulehdusten määrien odo tetaan kääntyvän laskuun. ­ Suomessa pikkulapsille an nettava pneumokokkirokotus on ollut vasta vuoden käytössä, jo ten tarkkoja lukuja korvatuleh dusten vähenemisestä ei ole käy tössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa käytössä oleva pneumokokki rokote on todettu turvalliseksi. Mahdolliset haittavaikutukset, kuten kuume tai ärtyneisyys, ovat useimmiten lieviä ja menevät nopeasti ohitse. A kuutti välikorvatulehdus ilmaan tuu useimmiten ylähengitystei den virusinfektion aikana tai heti sen jälkeen. Korvatulehdus syn tyy, kun limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea. Näin nenänielun bakteerit saavat tilaisuuden aiheuttaa tuleh duksen välikorvassa. Selkein merkki korvatulehduksesta on hengitystieinfektion yhteydessä esiintyvä korvakipu. Aina kipu ei kuitenkaan viittaa korvatulehdukseen, vaan joskus sen syynä voi olla limaisuuden aiheuttama alipaine kor vassa. Kotona kipulääkettä Äkillisen välikorvatulehduksen hoi dossa keskeistä on kivun hoito. Mi käli kotona annettu kipulääke auttaa, lääkäriin ei Raimo Jauholan mukaan ole tarpeen mennä yöaikaan. Jos korvakivun aiheuttajaksi osoittautuu tutkimuksissa korva tulehdus, lääkärin vastaanotolta poistutaan useimmiten antibioot tireseptin kanssa. ­ Lieväoireisia tauteja voidaan seurata myös ilman antibioottihoitoa, mutta lapsen vointia ja korvalöydöstä on seurattava Korva tulehdus on yleisimpiä syitä lasten lääkäri käynteihin. " Pilttipiiri marraskuu 2011 | 19
• kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi VÄRIÄ pikkujoulupöytään Valmista pikkujouluun värikkäitä juureskiekkoja ja punajuuri-ohrapaistosta. Tarjoa ne vaikka riistapaistin tai poronkäristyksen kanssa. Jälkiruoaksi nautitaan punaherukkahyytelöä ja panna cottaa. HUOM! Alle yksivuotia ille juureskiekot jä tetään maustamatta , kypsennetään uunissa ja soseutetaan haarukalla. 20 | Pilttipiiri marraskuu 2011
• ruoat sopivat yli yksivuotiaille. annokset neljälle hengelle. KasvisKieKKoja lehtiKaalin Kera 2 kurpitsaa tai kesäkurpitsaa 2 bataattia rypsiöljyä (1 tl maustepippuria tai inkiväärijauhetta) 6 lehtikaalin lehteä karpaloita leikkaa kasvisten kannat ja pese lehtikaali. viipaloi kurpitsoista ja bataateista noin sentin paksuisia kiekkoja ja laita ne leivinpaperin päälle uunipellille. sivele kiekot rypsiöljyllä ja ripottele pinnalle maustepippuria tai inkivääriä. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes pinta on hiukan ruskistunut tai kiekko pehmennyt. Keitä pieni määrä vettä ja laita lehtikaalin lehdet noin minuutiksi suolalla maustettuun kiehuvaan veteen. laita lehdet lävikköön ja leikkaa lehtiruodit pois. viipaloi tai revi lehdet. laita kaali ja kiekot tarjolle vatiin ja lisää kokonaisia karpaloita pinnalle. ohraPunajuuri PaistoKset 4 punajuurta 2 dl pakaste- tai tölkkiherneitä 1 kananmuna 1 dl ruokakermaa 2 tl timjamia 3 dl ohrasuurimoita 5 dl vettä laita ohrasuurimot kiehuvaan veteen ja keitä kypsiksi noin 20 minuuttia. huuhdo kypsät suurimot kylmällä vedellä. Kuori ja raasta punajuuret. laita raaste kulhoon herneiden, kananmunan, ruokakerman ja timjamin kanssa. lisää myös ohrasuurimot ja sekoita hyvin. nosta taikinasta uunipannulle kekoja. Paista puoli tuntia 180 asteisessa uunissa tai kypsennä juuresohrapaistokset lettu pannulla pihvien mallisiksi. Piltti verkko piirin löydät sivuilta lisää r runsaasti uo niin ar kaohjeita kee juhlaa n kuin nkin. w.pilttip ii ww resept fi > it ri. PunaheruKKa hyytelöä glögimausteilla 4 dl punaherukoita 7 dl vettä 2 tl glögimausteita 1 dl sokeria 5 rkl perunajauhoja 1 dl kylmää vettä laita marjat, vesi, sokeri ja mausteet kattilaan. Keitä seosta viisi minuuttia ja nosta kattila levyltä. sekoita perunajauhot kylmään veteen, ja kaada seos ohuena nauhana kattilaan samalla sekoittaen. nosta kattila kuumalle levylle ja anna kiisselin kuplahtaa muuta man kerran, ja nosta pois hellalta. Kaada tarjoiluastiaan jäähtymään. Panna cotta 4 dl kermaa 1 dl hyytelösokeria vaniljatanko sekoita kerma ja hyytelösokeri kattilaan. halkaise vaniljatanko ja rapsuta siemenet pois. laita vaniljatanko kerman joukkoon, kiehauta kerma, mutta älä keitä. Poista vaniljatanko, ja anna jäähtyä annoskulhoissa. VINKKI! voit tarjota hyytelö marjat ja panna cottan samasta kulhosta, jos nostelet ne jäähty neinä ja vähän jähmettyneinä samaan astiaan kuten kuvassa. Pilttipiiri marraskuu 2011 w.pilttip ww ii res fi > eptit ri. | 21
• Tehty suomalaisella ammattitaidolla, korkealaatuisista raaka-aineista, suomalaisen lapsen suuhun sopivaksi.
• Ripaus iloa ja hyppynen hymyä Martti-ukki & lapsenlapsi Milja Kun Milja hieman kasvaa, pääsemme yhdessä paistamaan Iloisia lettuja, joita oma äitini aina laittoi lauantaisaunan jälkeen. Ja joskus myös arkisin, kun tarvittiin pientä piristystä päivään. Lettuohjeeseen kuuluu, että taikinaan heitetään mukaan "ripaus iloa ja hyppynen hymyä". Niin kuin tyttäreni, siis Miljan äiti, sanoi pienenä, että "heitetää ilosia jettuu". Ja valmiisiin lettuihin jokainen sai sitten itse valita erilaisista täytteistä, joko itse tehdyistä hilloista tai valmiista marja- tai hedelmäsoseista. Alkuperäinen ohje on äidin käsin kirjoittamana lapulla, ja aion kehystää sen Miljalle tauluksi. Ja toivon tietysti, että hän joskus vielä pääsee omien lastensa kanssa heittelemään iloa ja hymyä lettutaikinaan. Piltti täyttää 60 vuotta! Haluaisimme myös sinut mukaan juhlimaan. Lue lisää tämän lehden takakannesta ja osoitteesta www.pilttipiiri.fi.
• Piltti on ollut mukana suomalaisessa ruokapöydässä jo 60 vuotta. Yhteiset ruokahetket ja ruokailuun liittyvät perinteet ovat erityisen arvokkaita myös perheen pienimmille. Haluamme edistää näitä lapsiperheiden yhteisiä ruokahetkiä, ja siksi kutsumme kaikki suomalaiset mukaan kertomaan ruoka-aiheisia muistoja ja tarinoita. Juhlavuoden kunniaksi käynnistämme koko vuoden kestävän kampanjan, jonka pääosassa voi olla sinun perheesi! Osallistu... Kerro oma muistosi! Onko Piltti ollut mukana ruokapöydässänne jo useamman sukupolven ajan? Ovatko mummin vanhat reseptit yhä käytössä? Miten juhlia perinteisesti vietetään tai onko yhteinen perhepäivällinen arjessa tärkeä hetki kaikille? Mitä ruokaperinteitä teillä vaalitaan ja siirretään jälkipolville ­ ja onko Piltti näissä hetkissä mukana? ...ja voita ihana palkinto! Julkaisemme ruokahetkiin liittyviä tarinoita lehdissä ja internetissä koko juhlavuoden ajan. Jos tarinasi valitaan lehti-ilmoitukseen, saat käyttöösi ammattikuvaajan ottamaan valokuvan perheestäsi! Lue tarkemmat ohjeet ja osallistu 9.12.2011 mennessä osoitteessa www.pilttipiiri.fi.