Plan-lehti 01/2019 - Lehtiluukku.fi

NEPAL: Vammaiset lapset löytävät iloa ja toivoa SUOMI: Tytöt valtaavat päättäjien paikat Girls Takeoverissa 11.10. NEPAL: Vammaiset lapset löytävät iloa ja toivoa SUOMI: Tytöt valtaavat päättäjien paikat Girls Takeoverissa 11.10. ETIOPIAN KUIVUUS ECUADOR: Kätilöt tuovat turvaa teiniäideille ja vauvoille Ruoka-apu pitää lapsia elossa ETIOPIAN UGANDA: Tytöt löysivät unelmauran koodaamisesta plan 1/2019
Osallistu kampanjaamme #eihymyilytä ja lähde mukaan luomaan monipuolisempaa kuvastoa tytöistä ja naisista sekä nostamaan esiin epäkohtia tasa-arvon näkökulmasta. – Kuvat luovat kulttuuria. Mies voi olla hymyilemättä, mutta kun nainen ei hymyile, se huomataan. Monesti hymyyn kiteytyvät naisiin ja tyttöihin liittyvät stereotypiat ja alisteisuus, seksuaalinen häirintä sekä heikommat mahdollisuudet työelämässä ja poliittisessa vaikuttamisessa. Näitä ongelmia kohtaavat erityisesti maailman heikoimmassa asemassa olevat tytöt, sanoo markkinoinnin asiantuntijamme Pinja Hirvilammi. Kampanjaan voit osallistua ottamalla hymyttömän omakuvan ja julkaisemalla sen sosiaalisessa mediassa hashtagilla #eihymyilytä. Kerro postauksessa, mikä epätasa-arvoon liittyvä asia ei hymyilytä sinua. Kampanjaan osallistuneista kuvista valitsemme yhden vaikuttavan otoksen, jonka kuvaaja pääsee Meeri Koutaniemen kameran eteen. Kampanjassa ovat Koutaniemen lisäksi mukana muun muassa presi dentti Tarja Halonen, muusikko Arja Koriseva, malli Lola Odusoga ja valo kuvaajat Janita Autio ja Nana Simelius. Lue lisää: plan.fi/eihymyilytä Osallistu #eihymyilytä-kampanjaan ja muuta maailmaa kuvalla PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/19 ?maaliskuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Anna Könönen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 27 300 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2019. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Paula Salovaara, Tommi Tervanen, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Laura Marjamäki (Mitä-verkosto). Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa hopeisen Aurinkolintu-korun. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 4/18 kiinnostavimmaksi jutuksi tyttöjen turvallisuudesta kertovan jutun ”Meillä on oikeus kävellä turvassa kouluun”. Lukijapalkinnon voitti Ilkka Sarkia Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Autossa huomaan, että minua jännittää. Tie muuttuu koko ajan kapeammaksi ja huonokuntoisemmaksi. Onneksi Plan International Guatemalan autonkuljettaja on ajanut tällaisia reittejä satoja kertoja, eikä matkanteko muutenkaan ole tilanteessa jännittävintä. Vaikka olen vieraillut Planin tukemissa yhteisöissä kymmeniä kertoja, edessä on nyt erityinen vierailu. Saan tavata oman kummilapseni Claudian. Tunnistankohan hänet, koska edellisestä kirjeestä on jo aikaa? Mitä, jos häntä – tai minua – ujostuttaa kovasti? Saavumme vuorenrinteelle kaktusten ympäröimän koulun viereen. Minua ryntää halaamaan pieni poika, ja pahin jännitys sulaa pois. Tällaista vastaanottoa en ole aiemmin saanut. Koulun sisäpihalla odottaa parisataa koululaista ilmapallot käsissään. Ne paukautetaan rikki, kuten paikalliseen perinteeseen kuuluu. Tapaan Claudian ja hänen perheensä. Claudian isä työskentelee pääkaupungissa vartijana, mutta on tullut yöllä viiden tunnin matkan vain tavatakseen minut. Ehdin vaihtaa Claudian kanssa muutaman lauseen, sitten meidät jo ohjataan seuraamaan ohjelmaa. Mieleeni tulevat lasteni alakoulun juhlat: laulua, tanssia, musiikkia ja puheita. Claudia on mukana tanssiesityksessä. Pojat eivät meinaa oikein pysyä rytmissä, mutta Claudia on selvästi harjoitellut ja näyttää muille mallia. Saan niin paljon kiitoksia, että melkein nolottaa. Olen vain yksi yhteisöä tukevista kummeista enkä kuvittele olevani hyväntekijä. Varsinaisen työn tekee tietenkin Planin väki Guatemalassa. Toisaalta ymmärrän, että kummien vierailut ovat yhteisölle merkittäviä. Juhlan lopuksi oppilaat pienemmistä isompiin tulevat halaamaan. En voi lakata hymyilemästä. Kun juttelen Claudian perheen kanssa, korostan koulun merkitystä. Guatemalassa tytöt joutuvat usein lopettamaan koulun esimerkiksi siksi, että he joutuvat avioon, tulevat raskaaksi tai heitä tarvitaan apuna kotona. Kuulostaa kuitenkin siltä, että tässä perheessä tytöt saavat käydä koulunsa loppuun. Claudian opettajilta olen jo kuullut, että hän pärjää koulussa. Kun kysyn hänen toiveammattiaan, tulee vastaus nopeasti: juristi! Pilke silmäkulmassa Claudia lupaa opiskella ahkerasti erityisesti siksi, että minä niin sanon. Claudian kaksivuotias pikkusisko on jo ehtinyt avata lahjaksi tuomani Fazerin suklaapatukan, minkä huomaa hänen kasvoistaan. Claudia ojentaa minulle nimikoidun kankaan, jonka on ommellut äitinsä kanssa kangaspuilla. Siihen on kirjailtu onnentoivotus ja terveiset perheeltä. Kankaan tekeminen on vienyt kaksi päivää. Liikutukseni kasvaa. Lähdön hetkellä oloni on haikea mutta onnellinen. Uskon, että tapaaminen on ollut jollakin lailla tärkeä Claudialle ja hänen perheelleen. Minulle se on ollut unohtumaton elämys, ehkä hienoin koko Plan-urallani. Jotain erityistä tässä kummiudessa on. Kummilapseni kohtaaminen jännitti ja liikutti Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi pääkirjoitus 4 ”Pelkäsin, että lapseni kuolee” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Paransimme miljoonien lasten elämää vuonna 2018 14 Andien kätilöt pelastavat henkiä 18 Maailman parhaita koodareita 22 Juhlat tyttöjen vapaudelle 23 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Yritysuutiset 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
K eskipäivän aurinko paahtaa tiilirakennuksen pihaa Etiopian Bugnassa. Joukko naisia istuu pienten lastensa kanssa, osa puun varjossa ja osa sateenvarjojen alla. Vaatimaton rakennus on Planin tukema terveyspiste, jossa hoidetaan aliravitsemuk sesta kärsiviä alle viisivuotiaita lapsia ja raskaana olevia tai imettäviä naisia. Hoitohuoneessa pieni lapsi kauhoo kaksin käsin äitinsä rintaa suuhunsa ja imee ahnaasti. Maitoa ei kuitenkaan tule. Lopulta lapsi nukahtaa tyhjä rinta suussaan, ääntäkään päästämättä. – Tulin tänne, kun lapselle nousi kova kuume ja ripuli, eikä ruoka enää maistunut hänelle, äiti kertoo ja silittää sylissään nukkuvaa lasta. Kotona hänellä on seitsemän muuta lasta, joista kaksi muutakin kärsii aliravitsemuksesta. ”Pelkäsin, että lapseni kuolee” Ilmastonmuutoksen koettelemassa Pohjois-Etiopiassa monen perheen elämä on hätäavun varassa. Aliravitut lapset saavat hoitoa Planin tukemilla terveyspisteillä ja klinikoilla. Teksti INKA KOVANEN Kuvat: ANNA KÖNÖNEN Terveyskeskuksen johtaja Asageru Mekonen ja hoitaja Meseret Kumie (vas.) auttoivat Tamralech Ayenewnin (oik.) lasta toipumaan vakavasta aliravitsemuksesta. 4 Imetys auttaa suojaamaan lapsia aliravitsemukselta.
Tuhansille apua ulko ministeriön ja lahjoittajiemme tuella: 13 400 alle viisivuotiasta lasta ja 9 500 imettävää ja raskaana olevaa äitiä sai hoitoa Suomen ulkoministeriön ja tyttösponsoreiden tukemassa humanitaarisessa hankkeessamme. Viime vuonna päättyneen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa: » tuimme yhteisöjä kaivojen ja vesipisteiden rakentamisessa » jaoimme perheille kuivuutta kestäviä siemen lajikkeita sekä siemeniä hedelmien ja vihannesten viljelyyn » rokotimme tauteja vastaan 126 000 kotieläintä, kuten sikoja, lehmiä ja kanoja » tavoitimme yhteensä 51 000 avunsaajaa. Jatkamme aliravittujen lasten ja äitien hoitamista ulkoministeriön ja lahjoittajiemme tuella kesäkuuhun 2019 asti. Kuivuus ja eroosio vievät sadot Äitien kertomuksissa toistuvat samat elementit: kuivuudet ovat tuhonneet jo kolme perättäistä satoa, eikä ruokaa riitä kaikille. Äidit hakeutuvat Suomen ulkoministeriön ja kuukausilahjoittajiemme tuke malle terveyspisteelle, kun ripulin, kuumeen ja aliravitsemuksen tappava yhdistelmä on näännyttänyt lapsen. Etiopian hallitus on luokitellut molemmat toiminta-alueemme Pohjois-Etiopiassa, Bugnan ja Tselemtin, niin sanotuiksi hotspotalueiksi, jotka tarvitsevat kiireellistä humanitaarista apua. Luokittelu on helppo ymmärtää, kun ajaa jyrkillä ja mutkittelevilla vuoristoteillä. Välillä kävelyvauhtia etenevän ajon aikana ehtii hämmästellä paitsi silmänkantamattomiin leviävien vuorten ikiaikaista kauneutta myös seudun ankaruutta. Rinteisiin raivatut pellot puskevat nyrkinkokoista kiveä. Hedelmällistä maaperää niissä ei ole nimeksikään, koska se on huuhtoutunut pois eroosion vuoksi. Kylvöaika on vasta alkamassa, mutta on vaikea kuvitella, miten näissä pelloissa voisi jotain kasvaa. – Ihmiset tarvitsevat polttopuita ruoan valmistukseen, ja heidän vaihtoehtonsa ovat vähissä, kertoo Etiopian Planin hätäapukoordinaattori Binyam Menylu. Eroosion lisäksi aluetta koettelevat sään ääri-ilmiöt, jotka ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi. 5 "Kuivuudet ovat tuhonneet jo kolme perättäistä satoa, eikä ruokaa riitä kaikille." Terveyspisteelle on usein pitkä jono. Pieni hedelmä -ja vihannesviljelmä auttaa Tiruye Wondimun perhettä selviytymään. Pumppukaivo toi puhtaan veden yhteisöön, jonka mailla oli ennen vain kitulias lähde.
Ravintoseos pelastaa henkiä Terveyspisteellä hoitajat punnitsevat ja mittaavat lapset ennen ruokajakelua. Lapsen ravitsemustilasta kertoo muun muassa olkavarren ympärysmitta: alle 11 senttiä viittaa vakavaan aliravitsemukseen, 11–12,5 senttiä merkitsee keski vakavaa aliravitsemusta. Aliravitsemusta selvitetään lisäksi testaamalla lapsen ruokahalua. Jos ruoka ei enää maita, on jo kiire. Vakavasti aliravitut lapset ohjataan alueen terveyskeskukseen. Bugnan terveyspisteellä apua saavat lievemmin aliravitut lapset, jotka voivat vielä asua kotona. Hoito alkaa aliravitsemukseen kehitetyllä soija-maissijauhoseoksella, johon on lisätty vitamiineja ja mineraaleja. – Opastamme äitejä valmistamaan seoksesta puuroa. Lisäksi kannustamme äitejä jatkamaan imetystä, jonka moni lopettaa liian aikaisin, terveyspisteen työntekijä Tigest Melkamu kertoo. Äidit saavat neuvontaa myös monipuolisen ruoan valmistukseen. Työntekijät ja vapaaehtoiset seuraavat lasten vointia myös kotikäynneillä. Joskus äidit jakavat aliravittujen lasten hoitoon tarkoitettua ravintoseosta perheen muillekin lapsille. – Yritämme selittää äideille, että vaikeasti aliravitut lapset tarvitset apua kipeimmin. Mutta on vaikea sanoa, ettei sitä saisi antaa muille, kun kaikilla on nälkä. ”Hän ei voinut enää syödä tai kävellä” Vartin automatkan päässä on terveyskeskus, jossa hoidetaan vakavasti aliravitut lapset. Keskuksen hoitohuoneessa istuu Tamralech Ayenew, 25, kahden lapsensa kanssa. Kolmiviikkoinen vauva nukkuu äidin selässä. Kaksivuotias isosisko puuhaa tarmokkaasti äitinsä helmoissa. Vielä muutama kuukausi sitten tilanne oli toinen. Tytön käsivarren ympärys oli vain 11,3 senttiä, mikä viittaa vakavaan aliravitsemukseen. – Hän ei voinut enää syödä tai kävellä, ja hänellä oli ripuli. Tiesin, että hän on vakavasti sairas, ja pelkäsin, että hän kuolee, äiti kertoo. Tyttö sai aluksi antibiootteja ripuliin sekä seosta, joka tasapainottaa elimistön aineenvaihduntaa. Hoidon toisessa vaiheessa lisättiin ravinnon kaloripitoisuutta. Lapsen paino alkoi nousta. Kahden viikon jälkeen tyttö pääsi ”Nyt tiedämme, miten aliravittuja lapsia hoidetaan. Saamme Planilta lääkkeet ja ravintoseokset.” 6 Icia voluptur magnatur aut lam ea vendel mossimus exeritem vel imolupt ationse Ravinteikas puuro auttaa lapsia toipumaan aliravitsemuksesta.
kotihoitoon. Nyt kriittinen olkavarren mitta on jo 13,2 senttiä, mikä saa äidin hymyilemään. Keittiö auttaa pitämään lapset hoidossa Terveyskeskuksen johtaja Asageru Mekonen kertoo, että vakavasti aliravittuja lapsia hoidettiin aiemmin ilman kunnollista koulutusta. – Nyt tiedämme, miten aliravittuja lapsia hoidetaan. Saamme hoitoon tarvittavat lääkkeet ja ravintoseokset Planilta. Mekonenin mukaan moni äiti keskeytti aiemmin aliravitun lapsensa hoidon, eikä keskuksella ollut keinoja seurata lasten vointia. Syykin selvisi: äidit joutuivat päivittäin kävelemään jopa monen tunnin matkan kotiin ja takaisin keskukseen, koska heille ei ollut yöpymispaikkoja tai keittiötä. He eivät halunneet jättää lapsiaan yksin. – Planin tuella rakensimme tilat yöpymiseen sekä keittiön, jossa äidit voivat valmistaa ruokaa. Sen jälkeen hoitojen onnistumisprosentti on noussut huomattavasti. Sateet ratkaisevat tulevaisuuden Viljelyksestä riippuvaisessa yhteisössä tulevaisuus riippuu sateista. Terveyskeskuksessa kohtaamamme Tamralech Ayenew ja hänen miehensä viljelevät muun muassa papuja, teffeä, durraa ja vehnää. – Jos sataa, saamme paremman sadon ja lapset voivat käydä koulua. Jos sateita ei tule, olemme täysin riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. Kolme viime vuotta ovat olleet vaikeita, Tamralech Ayenew sanoo. Yksi toive hänellä on: että perhe saisi jostain kuivuutta kestäviä siemeniä. Samanlaisia, joita Etiopian Plan heille jo aiemmin jakoi. 7 Olkavarren mitta kertoo lapsen ravitsemustilasta. Terveyspisteellä lapset punnitaan ja mitataan. Aliravitsemuksesta kärsivät lapset saavat ravintoa, ja vanhemmat saavat tietoa aliravitsemuksen hoidosta ja sen torjumisesta.
Plan International Suomi on tarjonnut Suomen ulko ministeriön tuella alle 5-vuotiaille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta Jordaniassa vuosina 2016–2018. Varhaiskasvatuskeskukset toimivat Azraqin pakolaisleirillä ja jordanialaisessa yhteisössä Itä-Ammanissa. Kahden vuoden aikana tarjosimme mahdollisuuden turvalliseen leikkiin ja oppimiseen yli 3 500 syyrialaiselle ja jordanialaiselle pikkulapselle. Perustimme neljä varhaiskasvatuskeskusta ja kaksi leikkikenttää. Koulutimme keskusten työntekijät ja hankimme keskuksiin leluja, kirjoja, soittimia ja oppimisvälineitä. Keskukset toimivat turvallisina paikkoina, joissa lapset saivat leikkiä ja oppia rauhassa. Kehitimme oman varhaiskasvatustyökalusettimme, jonka avulla 3–5-vuotiaat oppivat muun muassa numeroita, kirjaimia ja lyhyitä sanoja sekä käsittelivät sääoloja, tunteita ja värejä. Lisäksi he askartelivat, lauloivat ja leikkivät tuttujen ja turvallisten ohjaajien kanssa. Hankkeiden lopussa tekemiemme kyselytutkimusten perusteella lapset olivat hyötyneet suuresti toiminnasta ja heidän kehityksensä oli selvästi edistynyt. Iltapäivisin tarjosimme keskuksissamme kerhotoimintaa yhteensä 1 400 syyrialaiselle 6–17-vuotiaalle. Kerhoissa käsiteltiin lastensuojeluun ja psykososiaaliseen tukeen liittyviä asioita askartelun, piirtämisen, musiikin, leikin ja lukupiirien avulla. Kyselyiden perusteella iltapäiväkerhotoiminta paransi lasten ja teinien itsetuntemusta ja selviytymistaitoja. Lisäksi tarjosimme 3 800 vanhemmalle tukiryhmiä ja oppimistuokioita samoista aiheista, joita lapset käsittelivät varhais kasvatuksessa ja iltapäiväkerhoissa. Rohkaisimme vanhempia jakamaan omia kokemuksiaan. Monelle isälle tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän keskusteli vaimonsa kanssa lasten kasvatukseen ja suojeluun liittyvistä asioista. Pakolaisleirissä lapset ovat tavallista suuremmassa vaarassa joutua väkivallan uhriksi ja tytöt naitetaan usein nuorina, jolloin heidän koulunkäyntinsä keskeytyy. Ryhmissä moni vanhempi sai tukea omien ajatustensa selkiyttämiseen ja halusi alkaa panostaa enemmän lastensa oikeuksiin ja turvallisuuteen. Kaikki lapsille ja vanhemmille tarjoamamme aktiviteetit suunni teltiin niin, että myös vammaiset henkilöt pystyivät osallistumaan niihin. Ulkoministeriön rahoituksen loputtua työmme Jordaniassa jatkuu EU:n humanitaarisen avun toimiston sekä Planin suomalaisten, espanjalaisten ja japanilaisten lahjoittajien tuella. Turvallista leikkiä ja oppimista syyrialaisille ja jordanialaisille lapsille uutisia maailmalta 8 "Kahden vuoden aikana tarjosimme mahdollisuuden turvalliseen leikkiin ja oppimiseen yli 3 500 syyrialaiselle ja jordanialaiselle pikkulapselle."
Norjalainen näyttelijä Iman Meskini vieraili loppuvuodesta Intian pääkaupungissa Delhissä tutustumassa Planin työhön ja tyttöjen asemaan. Hänet tunnetaan roolistaan Skam-sarjan Sanana sekä rohkeana mielipidevaikuttajana. Delhi on yksi maailman vaarallisimmista paikoista tytöille. Matkan jälkeen Meskini puhui tyttöjen turvallisuuden ja oikeuksien puolesta sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. – Tutustuin kahteen upeaan tyttöön, joita en unohda koskaan. Itkimme, nauroimme, lauloimme ja tanssimme yhdessä. Pienet asiat voivat merkitä niin paljon. Minun oli tärkeää kokea se, koska niin monet meistä asuvat materialistisissa paikoissa, Iman Meskini kirjoitti Instagram-tilillään. – Meidän täytyy uskaltautua pois tavalliselta polultamme ja tehdä jotakin erilaista. Kun teemme jotain uudenlaista, näemme maailman uudella tavalla ja ymmärrämme, miten voimme tehdä siitä paremman, Meskini kannusti some-seuraajiaan. Skam-tähti Iman Meskini tutustui tyttöjen arkeen Delhissä Emojivalikoimaa säätelevä Unicode Consortium on hyväksynyt veripisaraa esittävän emojin, jota Plan International ehdotti viime syksynä kuvaamaan kuukautisia. Yli 55 000 ihmistä allekirjoitti Planin kampanjavetoomuksen kuukautisia kuvaavan emojin saamiseksi älypuhelinten valikoimaan. Emoji tulee käyttöön kevään aikana. – Joka kuukausi sadoilla miljoonilla tytöillä ja naisilla Kuukautiset saavat oman emojin on kuukautiset, joten kyseessä pitäisi olla mitä tavanomaisin ilmiö eikä vaikenemisen ja häpeän aihe. Oma emoji on iso askel kohti kuukautisten normalisoimista ja stigman purkamista, vaikkei se ratkaisekaan koko ongelmaa, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Suurelle osalle maailman tytöistä ja naisista on epämukavaa puhua kuukautisista. Britannian Planin kyselytutkimus kertoo, että puolet 18–34-vuotiaista brittinaisista kokisi kuukautisista kertomisen helpommaksi, jos käytössä olisi kuukautisemoji. Koska emoji on aiemmin puuttunut, tytöt ja naiset ovat joutuneet käyttämään esimerkiksi purkautuvaa tulivuorta tai punaista kukkaa esittävää emojia. – Emojit ovat oma digitaalinen kielensä, ja kielessä on oltava ilmaisuja asioille, jotka ovat merkittäviä käyttäjien elämässä, sanoo Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntija Nora Lindström. Plan International esitti jo viime vuonna kuukautisemojiksi kuvaa, jossa alushousuissa on veripisara. Unicode Consortium ei kuitenkaan hyväksynyt symbolia. Plan ei luovuttanut vaan esitti uutta vaihtoehtoa, yksinkertaista veripisaraa. Toivomme, että uusi emoji kannustaa tyttöjä kommunikoimaan avoimesti kuukautisiin liittyvistä asioista. Työskentelemme maailmanlaajuisesti tyttöjen oikeuksien toteutumiseksi ja muun muassa kuukautisiin liittyvän kiusaamisen, syrjinnän ja koulupudokkuuden poistamiseksi. 9
Tyttöjen oikeudet esillä eduskuntavaaleissa E duskuntavaalit lähestyvät, ja vaalikamppailu tiivistyy huhtikuun vaalipäivään. Olemme tehneet syksystä lähtien aktiivista vaikuttamistyötä yhdessä Solidaarisuuden, UN Womenin, World Visionin ja Väestöliiton kanssa nostaaksemme naiset ja tytöt Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi. Kampanjamme pureutuu Suomen kehityspolitiikan ytimeen: Pidämme Suomea yleensä tasa-arvon edistämisen mallimaana, mutta miten asian laita todella on? Sukupuolten välinen tasaarvo on ollut Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaava tavoite ja yksi painopis teistä tällä hallituskaudella, mutta tavoitteet eivät ole toteutuneet käytännön työssä parhaalla mahdollisella tavalla. Kampanjoimme sen puolesta, että naiset ja tytöt säilyvät Suomen kehitys yhteistyön paino pisteenä myös tulevalla hallituskaudella. Painopisteen toteuttamiselle tulee osoittaa riittävät resurssit ja laatia selkeä ja tavoitteel linen suunnitelma. Toivomme, että Suomi edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tyttöjen ja naisten oikeuksia maailmalla vaikuttamalla globaaleissa foorumeissa. Kokonaiset yhteisöt ja yhteiskunnat hyötyvät naisten ja tyttöjen aseman parantumisesta, ja kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää sukupuolten tasaarvoa. Suomella on tulevalla hallituskaudella hieno mahdollisuus nousta kokoaan suuremmaksi toimijaksi ja tasaarvon edistämisen mallimaaksi. Vaaliteemamme ja -tavoitteemme löydät osoitteesta plan.fi/eduskuntavaalit. Miten voin osallistua? » Osallistu keskusteluun sosiaalisessa medias sa aihetunnisteella #myytistämallimaaksi. Seuraa Planin sosiaalisen median kanavia ja jaa viestejämme eteenpäin. » Käy tutustumassa kampanjan tavoitteisiin osoitteessa plan.fi/eduskuntavaalit ja keskustele aiheesta ehdokkaasi kanssa. Nolo totuus -kampanja kirittää Suomea nostamaan kehitysapurahoitusta S uomi on sitoutunut ohjaamaan 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun YK:n sitoumuksen mukaisesti. Tavoitteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana, vaikka kehitysapu on todettu tehokkaaksi keinoksi tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja peräti 88 prosenttia suomalaisista pitää kehitysapua tärkeänä. Suomen kehitysyhteistyön määrä rahat vastaavat nyt noin 0,38 prosenttia BKTL:stä. Nyt vaalien alla haluamme kannustaa Suomea pitämään lupauksensa. Siksi olemme mukana kehitysyhteistyö järjestöjen kattojärjestön Fingon luotsaamassa kampanjassa, jonka tavoitteena on saada Suomen kehitysapurahoitus sovitulle tasolle kahden seuraavan vaalikauden aikana. Maaliskuussa alkavan kampanjan tunnuksena on #nolototuus, joka viittaa Suomen huomattavasti suosituksia alhaisempaan kehitysrahoitukseen. Se viittaa myös omaan viiteryhmäämme Ruotsiin ja Norjaan, jotka molemmat ovat päässeet tavoitteeseen ja ylikin. Kampanjan pyrkii nostamaan positii visella ja humoristisellakin otteella kehitysapurahoituksen tason julkiseen keskusteluun ja kannustaa seuraavaa hallitusta tositoimiin. Miten voin osallistua? » Seuraa ja jaa Fingon someviestejä ja kampanjasivua nolototuus.fi. » Selvitä oman eduskuntavaali ehdokkaasi kanta kehitysrahoitukseen ja kannusta häntä liittymään kampanjan tukijaksi. Kampanjasivuilta saat näppärästi selville, ketkä ovat jo sitoutuneet kehitysrahoituksen nostamiseen. Plan on mukana kannustamassa Suomea yritysvastuun #ykkösketjuun I hmisoikeudet ovat liian tärkeitä jätettäviksi pelkästään yritysten vapaaehtoisuuden varaan. Siksi Plan vaatii yhdessä yli sadan yrityksen, kansalaisjärjestön ja ammattiliiton kanssa kirjausta ihmis oikeuksia koskevasta yritysvastuulaista seuraavaan hallitusohjelmaan. Laki velvoittaisi yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmis oikeusvaikutuksia, joista muun muassa halpatuotannossa mukana olevat tytöt kärsivät. Miten voin osallistua? » Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #ykkösketjuun. Planin sosiaalisen median kanavista löydät eteenpäin jaettavaa materiaalia. » Käy allekirjoittamassa vetoomus osoitteessa ykkosketjuun.fi. uutisia suomesta 10
Kehitämme jatkuvasti lastensuojeluamme Plan Internationalin lastensuojelun johtaja Mariama Deschamps koulutti tammikuussa Plan International Suomen henkilöstöä. Lasten turvallisuudesta huolehtiminen on työmme ytimessä, joten panostamme jatkuvasti henkilöstömme lastensuojeluosaamiseen. – Olen ylpeä siitä, että Plania voi pitää sektorin johtajana lastensuojelukysymyksissä. Meillä on kattavat lastensuojeluohjeet ja nollatoleranssi väärinkäytöksille, Deschamps arvioi. Hän pakeni lapsena Sierra Leonen sisällissotaa Britanniaan ja on tehnyt uransa kansalaisjärjestöissä lastensuojelun parissa. Deschamps on työskennellyt Planin päämajassa 11 vuotta. Hän järjestää koulutuksia ja tarkastuksia ympäri maailmaa. Plan-uransa aikana Deschamps on vaikuttanut esimerkiksi siihen, että kummilasten yksityisyyttä suojataan aiempaa tehokkaammin ja että työn kaikille osa-alueille on tarkat lastensuojeluohjeet. Koulutuksissaan Deschamps painottaa omien ja yhteisössä vallitsevien asenteiden tunnistamisen tärkeyttä, sillä moni saattaa syrjiä huomaamattaan esimerkiksi sukupuolitai seksuaalivähemmistöön tai toiseen etniseen ryhmään kuuluvia ihmisiä. Omien ennakkoluulojen haastaminen mahdollistaa muutoksen. – Jos joku pyrkii käyttämään työmme kautta haavoittuvassa asemassa olevia lapsia hyväkseen tai vahingoittamaan heitä, haluaisin sanoa hänelle, että me emme lepää, ennen kuin olemme selvittäneet jokaisen väärinkäytöksen, Deschamps sanoi koulutuksessa. Ilmastonmuutos ja tytöt Girls Takeoverin teemaksi J ärjestämme kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. jo kolmatta kertaa Girls Takeover -tempauksen, jossa tytöt valtaavat yhteiskunnan johtajien paikkoja. Girls Takeoverin teema on ensi syksynä ilmastonmuutos ja sen vaikutus tyttöihin. Haluamme kannustaa valtauksilla suomalaisia yrityksiä ja instituutioita tehokkaampiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Aiemmin valtaajina ovat toimineet lastenhallituksemme tytöt, mutta tänä vuonna etsimme vaikuttamisesta innostuneita valtaajia avoimella haulla. Haku on auki vielä 10.3. asti kaikille 14–18-vuotiaille tytöille ja tytöksi itsensä identifioiville. Lisätietoa: plan.fi/girls-takeover 11 Ku va : Le ht ik uv a
V uonna 2018 tuimme ympäri maailmaa miljoonia lapsia, nuoria ja heidän yhteisöjään poistamaan lasten syrjäytymisen ja haavoittuvuuden syitä sekä kitkemään tyttöjen syrjintää. Saimme aikaan kauaskantoisia muutoksia sekä arjen käytännöissä että poliittisessa päätöksenteossa paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhdessä kansainvälisen kattojärjestömme, tukijoittemme ja kumppaneittemme kanssa tuimme hankkeissamme yli 18:aa miljoonaa tyttöä ja yli 16:ta miljoonaa poikaa, paransimme yli kahden miljoonan tytön seksuaalija lisääntymisterveyttä, tuotimme uutta tutkimustietoa tyttöjen asemasta katastrofeissa ja perustimme Girls’ Rights Platformin, mittavan tietokannan tyttöjen oikeuksista. Vahvistimme myös lasten ja yhteisöjen kykyä valmistautua ja sopeutua kriiseihin ja katastrofeihin ja autoimme luonnonmullistuksista ja kriiseistä kärsiviä lapsia ja heidän perheitään. Lue vuosikertomus osoitteessa plan.? /toiminta2018 PLANIN VUOSI 2018 Paransimme miljoonien lasten elämää vuonna 2018 Globaalia toimintaamme ohjaa viisivuotisstrategia, jonka tavoitteena on saada vuosina 2017–2022 100 miljoonaa tyttöä saamaan laadukasta koulutusta, osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon, päättämään omasta elämästään ja kehostaan sekä kasvamaan turvassa. Strategiamme tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. 4,5 % EU-rahoitus 38,9 % kummien lahjoitukset 26,1 % ulkoministeriön tuki 16 % muut lahjoitukset ja avustukset 11,6 % yksityislahjoitukset 2,9 % yritysyhteistyö TUOTOT 2018 16,3 miljoonaa € * 27 % muut kulut 73 % ohjelmatyön osuus 2018 KULURAKENNE * Vuonna 2018 käytimme tuotoistamme ohjelmatyöhön 73 % ja loput 27 % ohjelmatyön mahdollistaviin toimintoihin eli varainhankintaan, järjestöviestintään, hallintoon ja tietojärjestelmiin. Suurista investoinneista huolimatta pääsimme lähes tavoitteeseemme, joka on 75 %. 12
Lapsen oikeuksien lähettiläät sekä vihapuheen vastaiset kouluvierailijat tekivät yli 850 lähettiläsvierailua. Maahanmuuttajatyömme tavoitti yli 1 400 henkilöä yli 30 kansallisuudesta. Planin vapaaehtoiset tavoittivat runsaat 12 000 ihmistä 175 eri tapahtumassa lisäten ihmisten tietoisuutta tyttöjen oikeuksista ja tilanteesta. Näyimme mediassa useammin kuin kerran päivässä. TYÖMME SUOMESSA * Työssämme oli mukana 18 140 482 tyttöä ja 16 085 741 poikaa. PLANIN VUOSI 2018 * Teimme yhteistyötä 51 581 järjestön ja kumppanitahon kanssa. Toimimme 76 maassa. Plan-kummit tukivat 1,2 miljoonaa lasta. Keräsimme rahoitusta 833 miljoonaa euroa ja investoimme siitä kehitysyhteistyöhön 800 miljoonaa euroa. * *Luvut ovat tilikaudelta FY18 (heinäkuu 2017 – kesäkuu 2018) NÄIN PARANSIMME TYTTÖJEN ASEMAA VUODEN AIKANA * 13
Andien kätilöt pelastavat henkiä Lääkärit ja perinteiset lapsenpäästäjät tekevät yhteistyötä Ecuadorin vuoristossa. Alkuperäis kansaan kuuluvat kätilöt auttavat teini-ikäisiä odottajia saamaan terveydenhuoltoa. Teksti: SUSANNAH BIRKWOOD Kuvat: FABRICIO MORALES K orkealla Ecuadorin Andeilla, Chimborazo-vuoren varjossa, moni teini-ikäinen tyttö kantaa raskasta salaisuutta. Useat alkuperäiskansaan kuuluvat tytöt pitävät raskautensa piilossa niin kauan kuin voivat. Chimborazon provinssin 500 000 asukkaasta valtaosa kuuluu alkuperäiskansa ketšuoihin. Kaksi kolmasosaa alueen väestöstä elää köyhyydessä. – Usein teiniraskaudet jäävät kokonaan terveydenhuollon ulottumattomiin salailun takia. Se johtuu monesti häpeästä, joka liittyy avioliiton ulkopuolisiin raskauksiin. Yhteisöjen lapset ja vanhemmat eivät ole myöskään tottuneet keskustelemaan avoimesti, sanoo Veronica Zambrano, Ecuadorin Planin strategiapäällikkö. – Vaarana on, että kun raskaus tulee tietoon, voi olla liian myöhäistä saada äidin ja vauvan tarvitsemaa lääketieteellistä apua 14
"Usein raskaudet jäävät salailun takia terveydenhuollon ulottumattomiin." 15 Jenny, 20, synnytti kotona äitinsä Olgan avustuksella. Hän ei uskaltanut kertoa raskaudestaan eikä päässyt neuvolaan. Terveyskeskusten työntekijät tekevät yhteistyötä perinteisten kätilöiden kanssa. Chimborazossa suuri osa lapsista elää köyhyydessä.
Lourdes, 19, sai ensimmäisen lapsensa 16-vuotiaana. Poikavauva menehtyi vain kahden viikon iässä. – Luulen, että hän sai flunssan. Olin hyvin surullinen ja itkin paljon, Lourdes sanoo. Raskaus on riski myös teini-ikäisille tytöille itselleen. Raskauteen ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot ovat maailmanlaajuisesti yksi 15–19-vuotiaiden tyttöjen johtavista kuolinsyistä. "Teini-ikäisten äitien vauvoilla on muita korkeampi riski kuolla synnytyksen tai ensimmäisten elinviikkojensa aikana." 16
Rosa, 47, on Lourdesin anoppi ja alkuperäiskansaan kuuluva lapsen päästäjä. Hän on auttanut jo vuosikymmeniä yhteisönsä raskaana olevia tyttöjä ja naisia perinteisillä keinoilla, joihin kuuluvat lääkeyrtit, rukoukset ja synnyttäjien kannattelu pystyasennossa. Nykyisin Rosa tekee 46 muun perinteisen kätilön kanssa tiivistä yhteistyötä Plan Internationalin ja terveyskeskuksen kanssa. Rosa auttaa järjestön työntekijöitä ja lääkäreitä löytämään tyttöjä, jotka ovat raskaana mutteivat uskalla kertoa asiasta. Lapsenpäästäjät ovat yhteisönsä luotettuja jäseniä, joten tyttöjen on usein helpompi kertoa raskaudesta heille kuin esimerkiksi viranomaisille. Rosa asuu maalattiaisessa kodissa, jollaisissa lähes kaikki seudun perheet elävät. Ruoka valmistuu ja koti lämpiää avotulella. Tytöt ja naiset synnyttävät tavallisesti kotona. Jos synnytyksessä tulee vakavia komplikaatioita, Rosan on vaikea auttaa äitiä ja vauvaa. Hän on oppinut tunnistamaan Planin koulutuksessa hälytys merkit, joiden ilmetessä synnyttäjä on syytä siirtää terveyskeskukseen. Siellä esimerkiksi keisarileikkaus on mahdollinen. Terveyskeskuksessa synnyttäjät saavat myös opastusta vauvan hoidosta ja ravitsemuksesta. Myös Rosa on oppinut jakamaan tietoa näistä aiheista äideille, jotka ovat virallisen terveydenhuollon ulottumattomissa. Lourdes synnytti toisen lapsensa kaksi kuukautta sitten. Rosa-anoppi kannusti häntä käymään neuvola tarkastuksissa ja rokotuksissa. Pieni Jessica-tytär on terveyden perikuva. Niin Planin työntekijät kuin perinteiset lapsenpäästäjätkin toivovat, että teiniraskauksien määrä saadaan vähenemään alueella. Sillä välin Rosa ja muut kätilöt tekevät kaikkensa varmistaakseen, ettei yksikään äiti ja vauva jää vaille hoitoa. 17 Provincia de Inhambane: ; Chibassa; Magaiça; ; Marrima; Marrengo; Chitata; Binhane; Ravene Mogovolas communities: Notha; Napila; Monela Sede; Muririmue; Mualancare; 4 Caminho
Maailman parhaita koodareita Tytöt uhkaavat jäädä jälkeen globaalista kehityksestä, sillä he pääsevät poikia harvemmin internetiin. Plan tukee Ugandassa tytt öjä käytt ämään teknologiaa ja koulutt autumaan sovelluskehitt äjiksi. H aaveile suurista asioista! Kova työ palkitsee! Portaikkoon on liimattu kannustuksia värikkäillä kylteillä. Alakerrassa nuoret keskustelevat kiivaasti tietokoneiden ääressä. Monella on kädessään kahvitai teekuppi. – Olemme nimenneet paikan turbo huoneeksi, koska täällä nuoret voivat juoda kahvia ja saada energiaa uusia ideoita varten, Jocelyn Kusiima sanoo. Kusiima esittelee Ugandan pää kaupungissa Kampalassa sijaitsevan Smartup Factorya, jossa hän työskentelee nuorten mentorina. Smartup Factory on Plan Internationalin hanke, joka auttaa työttömiä Teksti: MINTTU-MAARIA PARTANEN Kuvat: RYAN ATKINSON Smartup Factoryssa nuoret oppivat toisilta nuorilta. Jocelyn Kusiima (kesk.) kommentoi Edwardin (vas.) työstämää nettiprojektia. 18
Maailman parhaita koodareita ja koulupudokkaita nuoria oppimaan tekno logiaa, yrittäjyyttä ja elämäntaitoja. – Voi olla, että nuorilla on paljon vaikeuksia kotona, mutta täällä he voivat keskittyä vain tulevaisuuden ideoihin, Kusiima sanoo. Raha estää tyttöjä pääsemästä nettiin Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia, mutta teknologinen kehitys ei jakaudu tasaisesti. Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu näyttää päinvastoin kasvavan. Digikuilulla tarkoitetaan teknologiaan pääsevien miesten ja poikien osuutta verrattuna naisten ja tyttöjen osuuteen. Viime vuonna internetin käytössä kuilu oli 11,6 prosenttia eli kaikkialla maailmassa pojat ja miehet pääsivät käyttämään internetia tyttöjä ja naisia enemmän. Kehitysmaissa kuilu on erityisen syvä, 31 prosenttia. Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntijan Nora Lindströmin mukaan kehittyvissä maissa tytöt kohtaavat erityisen paljon esteitä päästäkseen käyttämään tietotekniikkaa. – Raha on erityisen suuri este tytöille ja naisille, koska heillä ei usein ole varaa hankkia älypuhelinta tai internetyhteyttä siihen, Lindström sanoo. Jos perheellä on varaa yhteen älypuhelimeen, se annetaan yleensä perheen miehelle. Koululuokan muutamaa tietokonetta käyttävät helposti vain pojat. Kaikille sopiviksi ajatellut tilat eivät välttämättä sovi tytöille. – Esimerkiksi tytöt eivät välttämättä koe internetkahvilaa turvalliseksi paikaksi käyttää nettiä. Meidän pitää varmistaa, että tytöille on saatavissa helppoja ja turvallisia paikkoja käyttää sitä, Lindström toteaa. Rakkaus koodaamiseen syttyi koulutuksessa 19-vuotias Sharome avaa tietokoneelta välilehden nimeltä interface.html. Hän alkaa kirjoittaa koodia: meta.name=”view port”. Sharome koodaa Smartup Factoryssa ryhmänsä ideoimaa alustaa, joka mahdollistaa vertaisoppimisen nuorten kesken. – Koodaan parhaillani kirjautumissivuja ja tietolomakepohjia nettisivulle, jonka avulla nuoret voivat opetella työnhakua ja jakaa tietoa, Sharome kertoo. Hän joutui jättämään yläkoulun kesken, koska perheellä ei ollut varaa maksaa koulu maksuja. Sharome oli siskonsa kanssa kotona, laittoi ruokaa ja tiskasi. Kaveri kertoi Kampalassa sijaitsevasta Smart upista Sharomelle, joka kuvitteli paikan opettavan taiteita. – Kun kuulin, että täällä opetetaankin tietotekniikkaa, ajattelin ensin lähteä saman tien kotiin. Osasin aiemmin vain soittaa kännykästä musiikkia ja katsoa videoita. En osannut luoda edes Word-dokumenttia. Kaikki tuntui aluksi mahdottomalta. Mutta opetuksesta vastasivat aiemmin koulutuksen käyneet nuoret naiset, jotka rohkaisivat ja vahvistivat oppilaidensa itsetuntoa. – Minulle oli helpompaa oppia toisilta nuorilta naisilta, koska he ovat ystävällisiä. Virheet eivät haitanneet, Sharome kertoo. Opettelua ei helpottanut, että Sharomen isä ja veli pitivät mahdottomana, että hän oppisi tietokoneista mitään. Veli opiskelee yliopistossa tietotekniikkaa. Sharon (oik.) ja Cinderella (kesk.) opettelevat yhdessä koodaamaan liikennevaloja Arduino-ohjelmalla. 19
– Kysyin veljeltäni, mitä hän opiskelee. Hän vastasi, ettei voi selittää, koska en kuitenkaan ymmärtäisi niin vaikeista asioista mitään. Sharome on opetellut koodaamaan muun muassa Javaja Python-koodikielillä sekä Smartupissa että itsenäisesti älypuhelimeen ladattavilla ohjelmilla. – Olen nyt veljeäni parempi koodaamaan. Rakastan koodaamista! Isäkin on ryhtynyt pyytämään tyttäreltään apua aina, kun kännykän kanssa ilmenee ongelmia. Ugandan digikuilu Tyttöjen teknologian käyttöä estävät rahan lisäksi haitalliset asenteet sekä kehitysmaissa että länsimaissa. – Usein ajatellaan, että teknologia on tarkoitettu vain pojille, Planin Nora Lindström sanoo. Vanhemmat pelkäävät helposti, että internetiin pääsy altistaa tytön vaaroille ja arveluttavalle sisällölle. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että puhelinta käyttävät tytöt kokevat olevansa muita enemmän turvassa, sillä he pystyvät hankkimaan elämäänsä koskevaa tietoa. Toisaalta naiset ja tytöt altistuvat poikia useammin nettihäiriköinnille, vihapuheelle ja seksuaaliselle häirinnälle. – Meidän pitäisi miettiä laajemminkin, miten internetistä tehdään nykyistä tasa-arvoisempi ja turvallisempi paikka naisille ja tytöille, Lindström huomauttaa. Ugandassa sukupuolten välinen digikuilu on erityisen syvä. World Wide Web Foundationin selvityksen mukaan vuonna 2016 vain kuudella prosentilla ugandalaisista naisista oli pääsy verkkoon. Vain Digikuilu syvin kehitysmaissa Lähde: Plan, 2018 11,6 % sukupuolten välinen digikuilu maailmassa 2017 31 % sukupuolten välinen digikuilu kehitysmaissa 2017 26 % naiset omistavat vähemmän kännyköitä Etelä-Aasiassa Tytöt valitsevat teknologia uran viisi kertaa epätoden näköisemmin kuin pojat 6 % sovelluskehittäjistä on naisia maailmassa Fiona (kesk.) nauttii siitä, että voi jakaa osaamistaan muille nuorille opettamalla koodaamista ja robotiikkaa Smartupissa. Nuorten naisten kynnystä aloittaa koodaaminen helpottaa, että heidän opettajinaan toimii Smartupin koulutusohjelman läpikäyneitä naisia. 20
21 prosenttia naisista oli koskaan käyttänyt internetiä, kun miehistä sitä oli käyttänyt 61 prosenttia. Tyttöjen muita väestöryhmiä heikompi taloudellinen ja oikeudellinen asema heijastuu ja kertautuu teknologian käytössä. – Tytöillä ei ole samanlaista pääsyä koulutukseen eikä teknologisten laitteiden käyttöön kuin pojilla, sanoo Plan Ugandan nuorisokoordinaattori Dennis Omalla. Tyttöjen pääsy teknologiaan olisi tärkeää myös Ugandan taloudellisen kehittymisen kannalta. – Smartup Factoryn idea perustuu siihen, että nuoret tutkivat yhteisöissään ilmeneviä ongelmia ja luovat niihin ratkaisuja teknologian avulla, Omalla kertoo. Sähköttömästä kodista koodaajaksi Nuoret asettuvat kahden pöydän ja tietokoneiden ympärille. 19-vuotias Fiona kaivaa esiin kaksi Arduino-laatikkoa. Perjantaisin Pohjois-Ugandassa sijaitsevassa Gulun Smartup Factoryssa on robotiikkapäivä. Arduino-settejä käytetään ympäri maailmaa opettamaan lapsille ja nuorille, kuinka sähkövirta ja -tekniikka toimivat. – Kuka osaa kertoa, miten liikennevalot toimivat? Fiona kysyy. Nuoret viittaavat. Fiona alkaa piirtää taululle valoihin tarvittavan sähkön toimintaperiaatetta. Nuorten pitää koodata tietokoneella eriväriset valot syttymään FAKTA Smartup Factory kaventaa digikuilua Ugandassa » Smartup Factory on Planin hanke, joka keskittyy parantamaan nuorten elämää ja toimeentuloa. Työ tapahtuu innovaatiokeskuksissa, joissa nuoret oppivat teknologia-, yrittäjyysja elämäntaitoja. » Neljä kuukautta kestävä koulutus on tarkoitettu vähintään 17 vuotta täyttäneille koulupudokkaille, nuorille äideille ja työttömille nuorille. » Ugandassa toimintaa on viidellä alueella: pääkaupunki Kampalassa, Gulussa, Torerossa, Alebtongissa ja Kamulissa. » 3,5 vuoden aikana 3 800 ugandalaisnuorta on hyötynyt työstä. » Hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö Planin muiden tukijoiden ohella. eri aikoihin. Tietokoneen ääressä istuva Sharon kurtistaa kulmiaan ja näppäilee valon frekvenssin sisään koodiin. Fiona kumartuu korjaamaan koodista välilyönnin ja valot syttyvät. – Rakastan opettaa ja jakaa tietoani eteenpäin. Haluan, että nuoret oikeasti ymmärtävät tunnin lopuksi, miten teknologia toimii, Fiona kertoo. Fiona on esimerkki siitä, kuinka Smartup avaa nuorten naisten mahdollisuudet teknologiaan. Hän asuu yksinhuoltajaäitinsä kanssa noin kymmenen kilometrin päässä lähimmästä kaupungista. Maatilalla ei ole sähköjä, joten Fiona lataa älypuhelimensa kaupungissa. – Olen aina ollut kiinnostunut teknologiasta. Pojat sanoivat minulle aina, olenko muka koskaan kuullut kenestäkään teknologiauralla menestyneestä naisesta. Jopa Facebookin kehittäjä oli mies! Vähättely ei lannistanut Fionaa. Aina kun hän pääsi internettiin, hän latasi tietoa tietokoneista ja ohjelmoinnista. Fiona pääsi mukaan Smartupin koulutusohjelmaan ja on nyt koodannut kaksi sovellusta. Toinen keskittyy tarjoamaan turvallisia moottoripyörätaksikyytejä, toinen parantaa kotien turvallisuutta sytyttämällä valot sensoreiden avulla. – Haluan olla maailman paras koodari! Haluan, että ihmiset tulevat luokseni kysymään neuvoa. Tyttöjä tarvitaan kehittämää teknologiaa Smartup Factoryn idea ulottuu teknologian käyttöä syvemmälle. Ei riitä, että tytöt vain käyttävät tietotekniikkaa. Tytöt ja naiset pitää saada luomaan sovelluksia, järjestelmiä ja sisältöjä internetiin. Ongelma on maailmanlaajuinen, sillä vain kuusi prosenttia kaikista sovelluskehittäjistä on naisia. Maailman teknologiakeskittymässä, Yhdysvaltojen Piilaaksossa toimivien teknologiayritysten johtajista vain 11 prosenttia on naisia. – Luomme parhaillamme digitaalista tulevaisuutta. Jos naiset ja tytöt jätetään teknologisen kehityksen ulkopuolelle, on vaara, että yhteiskunnan eriarvoisuus siirtyy sellaisenaan digitaaliseen maailmaan, Nora Lindström sanoo. Hänen mukaansa maailman ongelmia on mahdotonta ratkoa parhaalla mahdollisella tavalla, jos tyttöjä ja naisia ei oteta mukaan. – Tarvitsemme mahdollisimman monipuolisesti kaikenlaisia ihmisiä ratkomaan tulevaisuuden ongelmia. Emme voi jättää tyttöjä ja naisia tämän ulkopuolelle. Plan tukee eri puolilla maailmaa tyttöjä ottamaan osaa teknologiseen kehitykseen. Ohjelmia on Afrikan maiden lisäksi Aasiassa. Esimerkiksi Itä-Timorissa joukko nuoria naisia kehitti sovelluksen, jossa nuoret voivat saada tietoa äidinkielellään seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Ne ovat maassa voimakas tabu, joten tyttöjen on vaikea löytää luotettavaa tietoa. – Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka tytöt ja nuoret naiset ratkaisevat itse elämässään olevia ongelmia, kunhan he vain saavat mahdollisuuden, Lindström sanoo. Fiona asuu sähköttömällä maatilalla. Hän lataa kännykkänsä usein Smartup Factoryssa tai nettikahvilassa. 21
Kirjailija Maaretta Tukiainen juhlisti 50-vuotispäiviään tukemalla maailman tyttöjä. Hän haluaa, että jokainen tyttö saa käydä koulua ja valita oman polkunsa. Teksti IIDA RIEKKO Kuva MEERI UTTI K irjailija ja valmentaja Maaretta Tukiaisella oli joulun alla monta syytä juhlaan: 50-vuotispäivä lähestyi, ja tuoreimpien teosten karonkat olivat vielä pitämättä. Tukiainen päätti järjestää lähipiirilleen juhlat, joissa myisi kirjojaan hyvään tarkoitukseen. – Selvitin perusteellisesti lahjoituskohteita, ja kun löysin Planin työn tyttöjen hyväksi, tiesin heti, että tässä se on. ”Tyttöjen puolella” oli minua puhutteleva viesti. Minulle oli myös tärkeää, että keräyskohde oli tunnettu ja luotettu, Tukiainen kertoo. TYTTÖJEN OIKEUDET KOSKETTIVAT JUHLAVÄKEÄ Maaretta Tukiainen perusti verkossa oman keräyksen Planin tyttötyön tukemiseksi ja jakoi tietoa jo ennakkoon juhliensa tapahtumasivulla Facebookissa. Juhlailtana noin 200 ihmistä kokoontui fantasia-asuissa ”50 in Wonderland” -teemajuhlaan, jonka tarkoitus oli muistuttaa elämän ainutkertaisesta kauneudesta ja jokaisen sisällä asuvasta lapsesta. Tukiainen kertoi vierailleen, miksi tyttöjen oikeudet ovat hänelle tärkeitä, ja näytti videon, jossa tytöt eri puolilta maailmaa lukevat ihmisoikeusaktivisti Malala Yousafzain puhetta. Liikutus nosti kyyneleet monen silmiin. – Juhlan merkitys kohosi uudelle tasolle. Emme juhlineet sitä, että yksi suomalaisnainen täyttää 50 vuotta, vaan sitä, että jokainen tyttö ansaitsee hyvän elämän. Kirjamyynti ja verkkokeräys tuottivat merkittävän keräyssumman, 5 000 euroa, tyttöjen aseman parantamiseksi. JOKAISELLA OLTAVA VAPAUS OMAAN ELÄMÄÄN Maaretta Tukiainen tunnetaan erityisesti henkiseen hyvinvointiin ja inspiraatioon liittyvistä kirjoistaan ja valmennuksistaan. Häntä puhuttelee erityisesti tyttöjen oikeus koulutukseen. Tukiainen pitää yhtenä äitinsä tärkeimmistä opeista, että tytön on hankittava koulutus ja ammatti, jotta tämä ei ole riippuvainen muista. Hän kiittää isäänsä tämän antamasta esimerkistä, jonka perusteella hän oppi, että ihmisellä on oikeus toteuttaa itseään ja luoda uutta. – Olen vakuuttunut tutkimuksista, joiden mukaan naisten koulutus ja sen kautta vaurauden lisääntyminen on parhaita tapoja saada hyvinvointi leviämään, koska naiset käyttävät tulonsa koko perheensä ja lähipiirinsä hyväksi. Tyttöjen kohtaamista ihmisoikeusloukkauksista Tuki aista koskettavat erityisesti vapauden riistoon liittyvät ongelmat. – On hirvittävää, että on niin paljon tyttöjä, jotka naitetaan alaikäisenä tai jotka joutuvat hoitamaan kotona sisaruksiaan eivätkä pääse kouluun. Jokaisella tytöllä on oltava vapaus elää omaa elämäänsä ja kasvaa omaan potentiaaliinsa, sellaiseksi naiseksi kuin itse haluaa. Tutustu Maaretta Tukiaisen työhön: maaretta.com Perusta oma keräys: kerays.plan.fi Maaretta Tukiaisen viesti tytöille: Katso sisällesi. Siellä on valtavasti voimaa. Katso ympärillesi. Siellä on paljon tukea. Katso esikuvia. Sieltä löydät inspiraatiota. Ei ole ketään toista sellaista kuin sinä. Olet ainutlaatuinen ja tärkeä. Juhlat tyttöjen vapaudelle 22
Ilmastovaikuttaminen ja tyttöjen oikeudet innostivat inspiraatiopäivillä Vapaaehtoisemme, lähettiläämme ja lastenhallituslaisemme oppivat uutta, ideoivat tulevaa ja pitivät yhdessä hauskaa inspiraatiopäivillä. VAPAAEHTOIset S atapäinen joukko vapaaehtoisia, lapsen oikeuksien lähettiläitä ja Planin lastenhallituslaisia kokoontui helmikuussa Nuuksioon virkistäytymään ja suunnittelemaan toimintaa. Kaksipäiväiset inspiraatiopäivät tarjosivat yhdessäoloa ja koulutuksia ajankohtaisista aiheista. 18-vuotias Esmatollah Ehsni oli mukana ensimmäistä kertaa. Hän on päätynyt maahanmuuttajatyön Nuoret toimijat -koulutuksen kautta kehittämään Planin vapaaehtoistoimintaa ja mentoroimaan opiskelupaikkaa hakevia nuoria. Inspiraatiopäivien tunnelma oli Ehsnin mielestä avoin ja sosiaalinen. – Kun tulin tänne, inspiroiduin! Nämä päivät ovat antaneet minulle vahvuutta ja itseluottamusta toimia ja vaikuttaa. Tytöt joutuvat kärsimään kaikista eniten konflikteista ja ilmastonmuutoksesta. Koen, että minun täytyy auttaa niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tukea ja intoa toisilta Jyväskyläläiset lapsen oikeuksien lähettiläät Amani Al-mehsen ja Eevi Happonen olivat myös ensimmäistä kertaa inspiraatiopäivillä. Teksti: NETTA VAHTERI Kuvat: AKSELI AHTIAINEN ja NETTA VAHTERI – Viikonloppu on ollut intensiivinen, mutta samaan aikaan todella opettavainen. Hyvä, että täällä on nostettu esiin tärkeitä asioita, kuten mediakasvatusta ja ilmastonmuutosta. On ollut myös kiva verkostoitua muiden lähettiläiden ja vapaaehtoisten kanssa, Al-mehsen sanoi. Viikonlopun aikana moni osallistuja kertoi, että ponnistuslautana vapaaehtoistoimintaan toimi parhaiten kaverin suositus. 12-vuotias Taimi Huovinen vinkkasi 11-vuotiaalle Aatos Kylävainiolle lastenhallituksesta Kuopion lastenparlamentissa. Kylävainio toivoo edistävänsä heikommassa asemassa olevien oikeuksia. – Jos me kaikki tällä maapallolla vaan mietittäisiin itseämme, niin mitä siitä tulisi? Haluan edistää tyttöjen oikeuksia, koska se ei ole reilua, että vaan pojat käy koulua. Siinä missataan ihan hirveä määrä potentiaalia! Puolet niistä ihmisistä, jotka voisivat keksiä maailmaa mullistavia juttuja – niiden osaaminen jää kokonaan käyttämättä, hän sanoi. Huovinen on ollut mukana lastenhallituksessa vuoden. Inspiraatiopäivillä hän oli toista kertaa. – Olen oppinut paljon ilmastonmuutoksesta ja tämänhetkisestä maapallon tilanteesta. Minua mietityttää, että mitä tälle Lapsen oikeuksien lähettiläät Amani Al-mehsen ja Eevi Happonen saivat uutta tietoa mediakasvatuksesta ja ilmastonmuutoksesta. Taimi Huovinen ja Aatos Kylävainio toivovat, että jokainen vaikuttaisi omalta osaltaan ilmastonmuutokseen. maapallolle tulee tapahtumaan. Lastenhallituksen kanssa meidän on vaikutettava enemmän päättäjiin. Itse aion tehdä enemmän pieniä ilmastotekoja, kuten käyttää kestokasseja ja syödä vähemmän lihaa ja muistaa sammuttaa valot, hän sanoi. Rento yhdessäolo ja usko yhteiseen tekemiseen valoivat osallistujiin toivoa. – Yhteiset projektit ja yhdessäolo lastenhallituksen ja vapaaehtoisten kanssa olivat kivoja. Ja tietysti uiminen! Kun pääsee juttelemaan näin hienojen ihmisten kanssa, niin pystyy uskomaan parempaan tulevaisuuteen, Taimi Huovinen tiivisti. Haluatko mukaan? www.plan.fi/tulemukaan 23
KUMMIT ja lahjoittajat Tuloksia maailmalta Kiitos ja onnittelut, tyttösponsorit – tukenne tuottaa tulosta! Edistämme nuorten seksuaalija lisääntymis terveyttä tyttösponsoreiden ja ulkoministeriön tuella Etiopiassa vuosina 2018–2021. Plan on tukenut tyttöjen kuukautisterveyttä Sidaman alueella Etiopiassa jo runsaan kahden vuoden ajan. Plan-kummi Satu Järviselle palkitsevinta kummiudessa on mahdollisuus auttaa. 64-vuotias helsinkiläinen Satu Järvinen on ollut Plan -kummi jo usean vuoden ajan. Alun perin ajatus kummiksi ryhtymisestä tuli ystävältä, jolla oli kummilapsi. – Olen ollut kiinnostunut Keskija Etelä-Amerikan alku peräiskansoista jo pitkään. Siksi halusinkin kummilapsen juuri sieltä päin maailmaa, Järvinen kertoo. – Minulla oli useampi lyhytaikaisempi kummilapsi ennen nykyistä kummilastani, mutta olen tukenut tämänhetkistä kummilastanikin jo useamman vuoden. Vaikuttava kummivierailu Järvisen kummilapsi on 17-vuotias guatemalalainen Silvia, jonka luona Järvinen vieraili viime vuoden tammikuussa. – Kummivierailuun valmistautuminen oli jännittävää, koska olosuhteista ei ollut etukäteen kovin tarkkaa tietoa. Vierailu oli kuitenkin hyvin järjestetty, ja kaikki sujui hyvin, hän kertoo. Ennen kummiperheen luona vierailua Järvinen matkakumppaneineen tutustui Planin paikalliseen toimintaan aluetoimistolla. – Varsinainen vierailu kummilapsen luona kesti pari Energiaa auttamisesta TABUT RIKKI Etiopiassa, kuten monissa muissakin kehittyvissä maissa, kuukautiset ovat monin paikoin vielä tabu. Tytöt eivät usein uskalla kertoa opettajilleen tai edes vanhemmilleen kuukautisistaan. Usein pojat kiusaavat tyttöjä, jos näiden vaatteiden läpi näkyy veritahroja. Planin kouluttamat tytöt ja pojat ovat perustaneet kuukautis kerhoja ja alkaneet pala palalta murtaa kuukautisiin liittyviä tabuja. He ovat kertoneet kuukautisista ja niiden tärkeydestä muille koulun oppilaille sekä omille vanhemmilleen, jotka puolestaan ovat vieneet sanaa eteenpäin yhteisössään. Planin kouluttamat opettajat puolestaan nostavat aihetta esiin muiden opettajien keskuudessa. Näin kuukautisiin liittyvät tabut murtuvat hitaasti mutta varmasti, yksi ihminen kerrallaan. KUUKAUTISSITEET PITÄVÄT TYTÖT KOULUSSA Kuukautisiin liitetyn häpeän ja kuukautissuojien korkean hinnan vuoksi moni tyttö Etiopiassa jää kotiin kuukautisten ajaksi. Banaanipuun kuidut ja vanhat rätit, joita monet tytöt käyttävät siteinä, ovat epähygieenisiä eivätkä pidä vuotoa kurissa. Poissaolot kasautuvat helposti ja saattavat johtaa jopa koulutien katkeamiseen. Sidaman alueella Planin tukemaan nuorten säästö yhmään kuuluvat nuoret naiset ja miehet valmistavat käsityönä laadukkaita kestositeitä, joita koululaisten vanhemmat voivat ostaa edulliseen hintaan. Näin tyttöjen ei enää tarvitse jäädä kotiin kuukautisten ajaksi. kolme tuntia, ja vastaanotto siellä oli oikein sydämellinen. Perhe juhli vierailumme aikaan Silvian syntymäpäivää, joten vietimme perheen ja muiden kyläläisten kanssa syntymäpäivä juhlaa kirkossa, Järvinen kertoo. – Tilaisuuden jälkeen menimme perheen kotiin lounaalle. Keskustelu kummilapsen perheen kanssa kahden tulkin välityksellä oli hidasta, mutta pääsimme kuitenkin kyselemään perheen kuulumisia ja keskustelemaan Silvian koulunkäynnistä sekä perheen maanviljelystä. Kokonaisuudessaan Järvinen piti kummivierailua erittäin onnistuneena. – Olen ollut kauan Planin lahjoittaja, joten oli kiva nähdä mihin rahat menevät ja minkälaista kummilapsen elämä oikein onkaan. Palkitsevinta on konkreettinen apu Järvinen suosittelee kummiutta ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta ja joille lahjoittaminen on mahdollista. Järvisen mielestä pitkäaikaiseen kummilapseen muodostuu erityinen suhde. – Suhde kummilapseen on enemmän kuin vaan rahan lähettämistä. Palkitsevinta on se, että voi auttaa jotain toista ihmistä niin konkreettisesti. Kun auttaa jotain toista, siitä tulee itsellekin takaisin energiaa. Se on molemminpuolista, Järvinen kertoo. Planin työssä Järvinen arvostaa erityisesti tyttöjen auttamista, sillä se on erityisen lähellä hänen sydäntään. 24
Olethan päivittänyt yhteystietosi Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko OmaPlan-palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu OmaPlanin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Haluamme, että tytöt ja pojat voivat toteuttaa itseään tasa-arvoisesti ja tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä. Sekä tytöt että pojat kokevat sukupuoleensa kohdistuvaa syrjintää. Sukupuoliin liittyy paljon erilaisia odotuksia ja käsityksiä, jotka ovat erilaisia tytöille ja pojille. Jotta maailmassa saavutetaan tasa-arvo, on sukupuoliroolien muututtava. Kun tyttöjen yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet ja koulutien katkeaminen, pojille asetetaan usein elättäjän vastuu eikä heidän osallistumistaan lastenkasvatukseen tueta. Monissa maissa poikia kannustetaan riskikäyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa väkivaltaisen maskuliinisen kulttuurin suosimista tai painostamista liittymään jengeihin. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa 15–29-vuotias mies joutuu henkirikoksen uhriksi 28 kertaa naisia todennäköisemmin. Tyttöjen aseman parantaminen hyödyttää myös poikia. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunnat vaurastuvat ja voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Myös perheiden hyvin vointi lisääntyy. Työskentelemme sen eteen, että tytöt ja pojat saavat itse valita tulevaisuutensa sekä elää terveellisesti ja turvallisesti ilman sukupuolirooleille asetettuja haitallisia käsityksiä. Usein kysyttyä Mira Paakkolanvaara lahjoittajapalvelu Miten pojat hyötyvät tyttöjen aseman parantamisesta? Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin: p. 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13), info@plan.fi 25
yritysuutiset Pluto Finland Rockadillo Records Malin, Calle & Ellen Pettersson Tilityö Olari Oy Oy Kavaleff Consulting Ab Schoeller Allibert Oy Eneron Oy The Work Lagoon Oy Tilitoimisto Sukkela Oy Maio Exteriors Oy Oppila Oy Sonemar Oy Bonfide Oy Morrall Group Oy Arkkitehtitoimisto Merja Eskola Khidea Oy Lääkärisanomat Kotkan Kodinkonehuolto Someco Oy Ins.tsto Mittatyö Timo Holopainen Ky Finnish Property Partners Oy Suomen Humanistinen Ammatti korkeakoulu Oy Byggnadsekonomi Oy Planimex Oy Harmonia Life Oy Mediaosakeyhtiö Frantic Juuriharja Consulting Group Oy Forea innSofia/Paula Kirjavainen Oy Kotipizza Group Oyj Elina Kivioja Duuri Oy Mercuri International Oy Prosip Beverage Partners Finland Oy HelsinkiNYC International Oy Roadscanners Oy Hammaslaboratorio Väinö Alapelto PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Markkinointitoimisto Farkas Oy Putkiwuorio Oy Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy Mainostoimisto Sisu Oy Sähköpiiri Oy EVRY Finland Oy Siuron Metallirakenne Oy Easydoing Oy / Salli Systems Korpikorpi Oy Nissan Nordic Europe Oy AP Solutions Oy Ritva Falla Oy Lämmin kiitos lahjoituksistanne. Yhdessä edistämme tyttöjen tasa-arvoa ja koulutusta. 26
Työ, jossa pääsee vaikuttamaan P lan on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille laadukkaita ja vastuullisia työpaikkoja. Aiemmin olemme olleet mukana etsimässä työnantajia maahanmuuttajanuorille, tänä vuonna olemme mukana myös työnantajana. – Tarjoamme 18 vuotta täyttäneille nuorille merkityksellistä työtä katuvarainhankinnassamme Plan-feissareina. Katuvarainhankinta on keskeisin ja tehokkain tapamme saada uusia lahjoittajia mukaan puolustamaan kanssamme tyttöjen oikeuksia, kertoo feissauskoordinaattorimme Jenni Väisänen. Ympärivuotinen ja joustava työ sopii erityisen hyvin opiskelijoille ja välivuotta viettäville nuorille aikuisille. Tarjoamme feissareillemme kannustavan tuntipalkan ja ainutlaatuisen työyhteisön. Hyvinkääläinen Amanda Kallio haki Plan-feissariksi, koska hän on kiinnostunut lasten oikeuksista ja haluaa tulevaisuudessa työskennellä lastensuojelun parissa. – Feissarina Planilla pääsee vaikuttamaan ja tekemään tärkeää työtä. Lisäksi meillä on joustavat työajat ja mahtavat työkaverit, Kallio kertoo. Feissarina hän on oppinut keskustelemaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. – Ennakkoluulot ovat karisseet. Feissarina pääsee tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja ajatusmaailmoihin. Siitä on varmasti S tartup-yritys TinyApp lähti viime kesänä mukaan hankkeeseemme, joka tukee maahanmuuttajanuoria saamaan kesätöitä. Varhaiskasvattajille pedagogisen työkalun kehittänyt yhtiö oli jo pidemmän aikaa etsinyt tapaa olla hyödyksi, ja Planin malli sopi kriteereihin, kertoo toimitusjohtaja Taina Mikkola. – Mukaan lähteminen oli helppoa, prosessi oli selkeä ja koin, että siitä oli hyötyä molemmille osapuolille. Kesätyöläiseksi yritykseen valikoitui 17-vuotias Mahdi, jonka tehtävä oli tuottaa visuaalista materiaalia yrityksen käyttöön. – Meillä meni tosi kivasti. Mahdi on aivan huipputyyppi, hän pääsi nopeasti kiinni töihin ja toi myös mukavaa piristystä kesäviikkoihin. Kesätyön saaminen on vaikeaa lähes kaikille. Erityisen hyötyä tulevaisuudessa työelämässä ja myös vapaa-ajalla. Tarjoamme töitä ympäri vuoden, tällä hetkellä haemme erityisesti kesätyöntekijöitä. Lisätietoa: plan.fi/feissariksi Hae paikkaa: plan.fi/feissarirekry vaikeaa se on maahanmuuttajanuorille ja varsinkin Suomeen vasta teini-iässä saapuneille nuorille. – Heillä on usein esimerkiksi puutteellinen kielitaito, mikä vaikeuttaa peruskoulun päättämistä. Nuorilta ja heidän vanhemmillaan puuttuvat verkostot, jotka tukisivat heitä esimerkiksi kesätyön saamisessa, sanoo maahanmuuttajatyömme päällikkö Hanna Nurmi. Helppo prosessi ja hyötyä molemmille Ensimmäisellä kesätyöllä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Se tukee kotoutumista, kasvattaa verkostoja ja auttaa kiinnittymään opintoihin. Yhdeksän viime vuoden aikana kauttamme kesätyötä on löytänyt jo yli 500 nuorta. Ensi kesäksi etsimme työnantajaa noin 70 nuorelle. – Etsimme jatkuvasti yrityksiä ja järjestöjä, jotka haluavat toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja palkata maahanmuuttajanuoren kahdeksi viikoksi töihin. Mukaan lähteminen on helppoa, ja meiltä saa tukea sekä etukäteen että kesätyön aikana, Nurmi kertoo. Nuoria opastamme työhakemuksessa, lisäksi harjoittelemme työhaastatteluihin valmistautumista ja pohdimme yhdessä työelämän odotuksia ja sääntöjä. Mahdin ensimmäinen kesätyö TinyApp-yrityksessä sujui niin hyvin, että se on jatkunut näihin päiviin asti. – Meillä oli konkreettinen tarve tekijälle, ja tiesimme, mitä haluamme. Mahdilla taas oli tarvitsemaamme osaamista ja tekemisen palo, Mikkola kiittää. Mikkolan mielestä Planin malli sopii hyvin pienille yrityksille. Tarjoa nuorelle mahdollisuus kesätyöhön 27
28 Marokkolainen appelsiinisalaatti tuo raikkautta ruokapöytään Appelsiini ja muut sitrukset ovat nyt parhaimmillaan. Raikkaista ja vitamiinipitoisista appelsiineista syntyy helposti ja nopeasti marokkolainen klassikkosalaatti. AINEKSET (4 ANNOSTA) 3–4 mehukasta appelsiinia 10–15 kpl kalamata-oliiveja 1 punasipuli kourallinen mintunlehtiä 2–3 rkl oliiviölyä Ripaus chiliä ja cayenne-pippuria VALMISTUS Kuori appelsiinit, leikkaa ne pyöreiksi viipaleiksi ja lado viipaleet matalaan ja leveään astiaan tai valmiiksi lautasille. Leikkaa sipulit hyvin oihuiksi renkaiksi ja laita ne appelsiinien päälle. Sekoita chili ja cayenne-pippuri oliiviöljyyn. Lisää oliivit ja mintunlehdet sekä oliviiöljymausteseos appelsiinisalaatin päälle. Tarjoile heti. Tule mukaan juoksemaan tyttöjen puolesta Haastamme tukijamme juoksemaan Naisten Kympissä ja Helsinki City Running Day’ssa ja keräämään samalla varoja tyttöjen hyväksi. Helsinki City Running Dayssa 18.5. voi valita itselleen sopivan juoksumatkan viidestä kilometristä maratoniin. Naisten Kymppi on maan suurin naisten lenkkeilyja hyvinvointitapahtuma, joka järjestetään 25.5. Helsingissä. Ilmoittaudu mukaan ja valitse Plan hyväntekeväisyyskohteeksesi. Perusta oma juoksukeräys tyttöjen hyväksi ja kutsu tuttujasi kannustamaan ja lahjoittamaan. Lue lisää: plan.fi/hyväntekeväisyysjuoksu Olli ja Lauri Oja perustivat oman juoksukeräyksen. He kertovat: ”Keräyksen perustaminen Helsinki City Running Dayn yhteydessä oli todella vaivatonta. Kun tajusimme, että voimme tehdä juoksemalla edes vähän hyvää toisillekin, oli keräyksen perustaminen itsestäänselvyys. Tavoitteemme harjoitteluun ja itse kilpailuun ovat ehkä tiukat, mutta tähän keräyshaasteeseen lähdimme maltillisin mielin. Toivomme toki keräävämme mahdollisimman suuren lahjoituspotin, mutta lähtökohtamme on, että jokainen kehitysmaiden tyttöjen oikeuksien puolesta lahjoitettu euro on tärkeä. Meille itsellemme tämä keräys tuo hyvän mielen ja lisämotivaatiota lenkkipoluille lähtemiseen.” Ku va : Ad ob eS to ck Tietoa testamentin laatimisesta Olemme mukana Hyvä testamentti -kampanjassa, joka näkyy Vero2019-tapahtumassa. Tarjolla on mielenkiintoisia puheenvuoroja, esimerkiksi kampanjamme lakiasiantuntijan, varainhoidon lakimies Piia Jeremejeffin esitys ”Miten testamentilla voi vaikuttaa perintöverotukseen? Asiaa testamenttilahjoittamisesta ja perintöverosta vapaista tahoista”. Vero2019-tapahtuma Marina Congress Centerissä Helsingissä 12.–13. maaliskuuta 2019. Lisätietoa: veronmaksajat.fi Tasaraita tukee tyttöjä Raikas raitapaita päivittää vaatekaapin kevääseen. Marimekko lahjoittaa jokaisesta vuoden aikana ostetusta Tasaraitapaidasta euron työhömme lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien toteuttamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Kampanja toteutetaan Marimekon myymälöissä. – Vuonna 2018 aloittamamme yhteistyö Planin kanssa oli meille merkityksellinen ja antoisa, ja olemme iloisia siitä, että yhteistyömme saa jatkoa myös vuonna 2019. Tasaarvoinen ajattelu on aina ollut osa Marimekon kulttuuria ja uskomme siihen, että kaikilla tulisi olisi yhdenvertaiset oikeudet tehdä päätöksiä omasta elämästään. Tukemalla Plania haluamme tukea tasa-arvon toteutumista eri puolilla maailmaa, sanoo Marimekon viestintäjohtaja Piia Kumpulainen. Marimekon Tasaraita-kuvio on ollut tasa-arvon symboli jo vuodesta 1968. Annika Rimalan suunnitteleman klassikko kuvion kantama viesti tasa-arvosta on erittäin ajankohtainen myös tänään. plan palat PLAN KOKKAA 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Nigerialainen koomikkotyttö naurattaa YouTubessa Kahdeksanvuotias nigerialainen koomikko Emmanuella Samuel naurattaa miljoonia katsojia YouTube-kanavallaan. Hänet tunnetaan YouTubessa nimellä Little Emmanuella. Hän saa suorasanaisuudellaan ja älykkäillä, joskus näsäviisaillakin, kommenteillaan katsojan häkeltymään ja nauramaan vedet silmissä. Perjantaisin julkaistavia videoita seuraa 10 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa. Videot tuottaa Emmanuellan sedän perustama yhtiö Mark Angel Comedy, jonka YouTube-kanavalla on yli kolme ja puoli miljoonaa tilaajaa. YouTube-videot rikkovat sukupuolistereotypioita. Emmanuella ja hänen ystävänsä Succes näyttävät videoissa esimerkillään, että tytön rooli voi olla moninainen. Videoissa Emmanuella ja Success ovat räväköitä, nokkelia, sanavalmiita, ovelia ja joskus jopa epäkohteliaita. Videoissa kuuluu lapsen ääni. Emmanuella ja hänen perheensä onnistuvat kuvaamaan erinomaisen hyvin arkeaan ja lisäämään siihen koomista yllätyksellisyyttä. Netta Vahteri Little Emmanuella, YouTube. Oivalluksia häirinnästä kaupungeissa Voiko kadun nimi tai yrityksen nimi olla seksistinen? Mitä tapahtui 1960-luvulla julkisella alalla työskentelevälle naiselle, kun hän päätti mennä naimisiin? Minkälaista häirintää naiset kokemaan kriisitilanteissa? Journalisti Jen Franin luotsaama ja Plan International Australian tuottama podcast-sarja Sexism in the city pureutuu tyttöjen ja naisten kokemaan seksismiin ja häirintään kaupungeissa. Seitsemänosainen podcast-sarja käsittelee vaikeaa aihetta ymmärrettävästi ja selkeästi esimerkkitilanteiden kautta. Podcastissa rohkeat naiset tuovat esiin omia kokemuksiaan arkielämän tilanteista. Joka otsikon alta paljastuu mukaansatempaava ja moninulotteinen tilanneanalyysi, joka herättelee kuulijan miettimään asiaa pintaa syvempää. Lisämaustetta sarjaan tuovat inspiroivat ja innostavat vierailijat. Vieraiden ja Franin välinen keskustelu tempaisee mukaansa ja koukuttaa kuuntelijan klikkaamaan jakson loputtua seuraavaan. Netta Vahteri Sexism in the city osoitteessa plan.org.au. Koulutus mullistaa tytön elämän Tara Westoverin omaelämäkerta Opintiellä on noussut ilmiöksi ympäri maailmaa, eikä syyttä. Westover kasvoi mormoniyhteisössä Yhdysvaltojen Idahossa. Hänen vanhempansa valmistautuivat lopun aikoihin. Koululaitosta ja sairaaloita he pitivät liittovaltion salajuonina, joten lapset saivat kotona sattumanvaraista opetusta ja terveydenhoitoa. Westover oppi, että naisen paikka on kotona ja paljastavia vaatteita käyttävä tyttö on ”portto”. Hän pääsi kouluun 17-vuotiaana rohkeutensa ja tiedonjanonsa ansiosta. Westover ei tiennyt, mitä holokausti tarkoittaa tai kuka Napoleon oli, mutta hän selvitti tiensä historian tohtoriksi. Opintiellä kuvaa riipaisevasti kamppailua, jota Westover kävi isänsä oppien ja koulutuksen avartamien ajatustensa välillä. Vielä palkittuna opiskelijana hän koki olevansa arvoton ja syntinen. Lopulta Opintiellä on voimauttava tarina siitä, miten koulutus voi mullistaa tytön elämän ja ajattelun. Iida Riekko Tara Westover: Opintiellä. Tammi 2019. Suom. Tero Valkonen PLAN KATSOO 29
Mhoro! Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan TERVETULOA LAOSIIN JUNIOR-PLANIN MATKASSA! Laos on Kaakkois-Aasian valtio, jossa asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Se sijaitsee vuoristoisella alueella, ja sen rajalla ja läpi virtaa maalle tärkeä Mekong-joki. Joki varsien alangot sopivat hyvin riisinviljelyyn ja ovat tärkeitä maataloudelle. Suurin osa Laosista on kuitenkin trooppisten sademetsien peitossa. Laos on yksi KaakkoisAasian köyhimmistä valtioista. Buddhalaisuus on vaikuttanut voimakkaasti sekä Laosin kulttuuriin että ihmisten jokapäiväiseen elämään. Monet aloittavat päivänsä antamalla almuja munkeille ja suuntaamalla markkinoille ostamaan ruokaa. Jokaisessa laokylässä on myös oma temppelinsä, joka toimii erilaisten juhlien ja rituaalien keskuksena. Laosissa, kuten muissakin KaakkoisAasian valtioissa, ilmastoon vaikuttavat suuresti monsuuni sateet. Sadekausi kestää toukokuusta marraskuuhun. Sen aikana tuulet puhaltavat valtamereltä tuoden mukanaan rankkoja sateita. Kuiva kausi kestää marraskuusta toukokuuhun, ja sen aikana tuulet puhaltavat mantereelta tuoden mukanaan viileää vuoristoilmaa. 30 Sabaidee! Minä olen aasiannorsu ja edustan yhtä maailman kolmesta norsulajista. Me aasiannorsut olemme hieman Afrikassa asuvia norsuja pienempiä, mutta olemme silti Aasiassa asuvista nisäkkäistä kaikkein suurimpia. Jopa poikasemme saattavat painaa syntyessään noin sadan kilon verran. Koska olemme niin suuria, meidän täytyy tietysti myös syödä paljon. Lempiruokaani ovat erilaiset marjat, hedelmät ja juuret, ja saatankin syödä jopa 250 kiloa ruokaa päivässä. Suurin osa ajastani kuluukin ruoan etsimiseen ja syömiseen. Rakastan myös pulahtaa virkistävään veteen hellepäivänä ja suihkuttaa vettä päälleni pitkällä kärsälläni. Meillä norsuilla on suuri rooli Laosin kulttuurissa. Tiesitkö, että Laosin alueella sijainnutta muinaista kuningaskuntaa kutsuttiin ”miljoonan elefantin kuningaskunnaksi”? Nykyään olemme uhanalaisia, koska metsähakkuut ja ihmisten rakennusprojektit pienentävät elintilaamme jatkuvasti. Elämmekin usein erilaisilla luonnonsuojelualueilla. Toivottavasti kotimetsämme saavat tulevaisuudessa olla rauhassa metsähakkuilta.
Yhdeksänvuotias Lamboud kuuluu Laosin vuoristoisilla alueilla elävään khmu-kansaan. Lamboud ei puhu äidinkielenään maan virallista kieltä laoa. Lapset joutuvat kuitenkin käymään koulua laoksi, mikä aiheuttaa heille usein hankaluuksia. Plan International pitää Lamboudin koulussa lukukerhoa, jossa khmu-lapsien laon kielen oppimista tuetaan leikkimällä, pelaamalla ja lukemalla laonkielisiä tarinoita. – Olen käynyt lukukerhossa viime vuodesta asti. Kerhossa tehdään paljon kivoja juttuja. Olen oppinut pelejä, lauluja ja uusia asioita tarinakirjoista, Lamboud kertoo. Haaveissa opettajan ammatti Kun Lamboud aloitti lukukerhossa, olivat kerhon tytöt ujoja ottamaan osaa peleihin ja leikkeihin. Pojat olivat usein heitä innokkaampia liittymään mukaan aktiviteetteihin. Lukukerhoa johtaa Plan Internationalin kouluttama vapaaehtoinen, joka keskittyy erityisesti rohkaisemaan kaikkia Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L osallistumaan toimintaan. Lamboud on oppinut kerhossa paljon. – Nyt olen paljon itsevarmempi. Olen oppinut, että tytöt voivat tehdä aivan samoja asioita kuin pojat, jos meille vain annetaan mahdollisuus siihen, hän kertoo. Tulevaisuudessa Lamboud haaveilee auttavansa myös muita khmu-lapsia oppimaan laoa. – Rakastan laon kieltä ja toivon, että voin saavuttaa unelmani opettajan ammatista. Aion käydä ensin koulun loppuun ja sitten palata kotikylääni opettajana. Lukukerhot lasten tukena 31 Ku va : Ad ob eS to ck Mitä kuvan ihmiset ja norsu tuumivat? Keksi kupliin tekstit.