Plan-lehti 02/2018 - Lehtiluukku.fi

UGANDA Koskettava kummimatka näytti tuen merkityksen UGANDA Koskettava kummimatka näytti tuen merkityksen UGANDA Koskettava kummimatka näytti tuen merkityksen MOSAMBIK Turvallinen alku vauvoille ja äideille ETIOPIA Puhdas vesi auttaa lapsia ruokakriisissä plan 2/2018
ajankohtaista PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/18 ?kesäkuu 2018 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 30 300 kpl. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2018. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Kati Ihamäki, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Laura Marjamäki (Mitä-verkosto). Lahjoittajapalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa todellisen Planin retrokorun, hopeisen Aurinkolintu-solmioneulan. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Lehden 1/18 lukijakysymyksen voitti Anu Lindberg Helsingistä. Lukijoiden äänet jakautuivat tasan: eniten kiinnostivat Bangladeshin pakolaiskriisin näkymättömät lapset ja se, miten kuukautissiteet pitävät tyttöjä koulussa Ugandassa. Onnea ja kiitos vastaajille! Haluamme tarjota teille tukijoillemme ja kumppaneillemme mahdollisimman läpinäkyvää ja selkeää tietoa siitä, miten käsittelemme tietojanne. Sivulta plan.fi/tietosuoja löydät rekisteriselosteet, tieto suojaperiaatteemme ja sivujemme käyttöehdot. Kun liityt mukaan toimintaamme esimerkiksi kummina, lahjoittajana tai vapaaehtoisena, tai kun tilaat meiltä sähköpostiisi sisältöjämme, tallennamme tietosi järjestelmäämme. Pidämme tietosi turvassa. Käytämme suojattua nettiyhteyttä ja palomuuria. Henkilötietojasi voivat järjestelmässä katsoa vain ne henkilöt, joilla on siihen oikeus. Käytämme henkilötietojasi viestinnässä, asiakaspalvelussa, palveluiden toimittamisessa ja markkinoinnin sekä mainonnan kohdentamiseen. Saatamme jakaa henkilötietosi meille palveluita suorittaville kolmansille osapuolille, mutta emme salli kyseisten osapuolten käyttää tietojasi mihinkään muuhun kuin sovitun palvelun tarjoamiseen. Sinulla on oikeuksia henkilötietojasi koskien. Voit aina esimerkiksi pyytää korjaamaan, muuttamaan tai poistamaan tietosi. Yhteydenottopyynnöt näitä koskien voit lähettää osoitteeseen tietosuoja@plan.fi. Voit aina tarkistaa omat tietosi Oma Planissa. Lahjoittaja palvelumme auttaa sinua mielellään osoitteessa info@plan.fi. Yksityisyytesi on meille tärkeä Aineeton lahja kesän juhliin Mitä lahjaksi kesähäihin, rippijuhliin tai läheiselle, jolla on jo kaikkea? Planin aineeton lahja ilahduttaa lahjan saajaa ja auttaa lapsia ja yhteisöjä toimintamaissamme. Tutustu aineettomiin lahjoihimme: plan.fi/aineettomat-lahjat 2
pääkirjoitus 4 Huomenna on paremmin 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Turvallinen alku elämälle 18 Kaivon kunnostus toi helpotuksen arkeen 20 Sukupuolten tasa -arvo ei toteudu ilman tyttöjä teknologian kehittäjinä 22 Opiskelijat saivat välineitä vihapuhetta vastaan 23 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Yritysuutiset 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 Anna Könönen Viestintäjohtaja Plan International Suomi anna.kononen@plan.fi Paikalliset asiantuntijat ovat avainroolissa nykyajan kehitysyhteistyössä Kun mosambikilainen Octavia Leo nardo oli 15-vuotias yläkoululainen, hän huomasi olevansa raskaana. Isovanhemmat, joiden luona Octavia asui, suuttuivat ja lähettivät tytön lapsen isän luo. Octavia joutui epäviralliseen varhaisavioliittoon poikaystävänsä kanssa, ja hänen koulutiensä katkesi. Octavia joutui hoitamaan paitsi pientä poikaansa myös kaikki mahdolliset kotityöt appivanhempiensa ankaran kurin alla. Tutustuin Octaviaan huhtikuussa, kun perehdyin kuukausilahjoittajien ja ulkoministeriön tukemaan työhömme Jangamon alueella Mosambikissa. Hänen kokemansa varhainen äitiys ja avioliitto olisivat voineet johtaa koulutuksen puutteeseen, köyhyyteen ja oikeuksien toteutumattomuuteen, kuten monelle tytölle Mosambikissa käy. Octavian pelastukseksi koitui kannustava äiti, joka otti Octavian takaisin luokseen, kun varhaisavioliitto kävi kahden vuoden jälkeen sietämättömäksi. Octavia myi torilla vaatteita rahoittaakseen koulunkäyntinsä ja tukeakseen hiv -positiivista äitiään. Hän jatkoi opintojaan korkea koulussa, ja nyt hän työskentelee Planin yhteisötyöntekijänä. – Omien kokemusteni takia tyttöjen oikeudet ovat minulle intohimo, ja ymmärrän tyttöjen tilannetta, Octavia kertoi, kun vierailimme 14-vuotiaana äidiksi tulleen tytön kotona. Oli vaikuttavaa nähdä, kuinka Octavian taustan, vankan ammattitaidon sekä inhimillisen lämmön yhdistelmä voitti puolelleen niin nuoret tytöt kuin näiden yhteisöt. Octavian syvä asiantuntemus saa arvostusta myös työpaikalla. Hänet on kutsuttu myös kansainvälisiin kokouksiin kertomaan sukupuolten tasa-arvon edistämisestä yhteisötasolla. Octavia on vain yksi esimerkki tuhansista vaikuttavista työntekijöistä, joita Planilla on yli 50 ohjelmamaassa. Koko Plan Internationalin periaat teena on, että kehitysyhteistyön suunnittelevat ja toteuttavat paikalliset asiantuntijat, joilla on paras tuntemus omasta yhteiskunnastaan ja yhteisöstään. Ohjelmatyöntekijämme Suomen Planissa toimivat heille yhteistyökumppaneina ja tukijoina. Toisinaan kuulen näkemyksiä, että kehitysyhteistyössä länsimaalaiset toimivat ”valkoisina pelastajina”, jotka ohjailevat työtä omista arvoistaan ja näkemyksistään käsin ymmärtämättä kunnolla paikallisia tarpeita ja sosiaalisia rakenteita. Olen ylpeä siitä, että Planin toiminta on kaukana tällaisesta menneen maailman mallista. Octavian, muiden asiantuntijoidemme ja aidolle kumppanuudelle perustuvan yhteistyön ansiosta saamme aikaan tuloksia, jotka vastaavat todella tukemiemme yhteisöjen tarpeisiin. 3
Huomenna Teksti: SATU RÄMÖ Kuvat: MIKKO TOIVONEN on paremmin Tulevaisuus riippuu siitä, miten pienimpiä kohdellaan, bloggaaja Satu Rämö ajatteli tavattuaan Plankummilapsensa Immaculaten. Kummimatka Ugandaan näytti pitkäjänteisen avustustyön tärkeyden. Tulevaisuus riippuu siitä, miten pienimpiä kohdellaan, bloggaaja Satu Rämö ajatteli tavattuaan Plankummilapsensa Immaculaten. Kummimatka Ugandaan näytti pitkäjänteisen avustustyön tärkeyden. 4
5
”Plan on auttanut Ugandassa jo viittä miljoonaa lasta – siis melkein yhden kokonaisen Suomen verran.” kaveruksella on ollut jo jonkin aikaa kummilapset saman alueen kylissä. Nyt olimme menossa tapaamaan minun kummilastani. Plan on toiminut Ugandassa pitkään. Järjestön työ maassa alkoi 1990-luvulla, kun se ryhtyi auttamaan maan sissisodassa kärsiviä lapsia. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana Plan on auttanut Ugandassa jo viittä miljoonaa lasta – siis melkein yhden kokonaisen Suomen verran. Kahden maailman kohtaaminen Lopulta kuoppainen matkamme tuli tiensä päähän. Planin vaaleanpunainen lava-auto ajoi hitaasti pienen savimajan eteen ja pysähtyi. Olimme perillä. Pihalla laidunsi yksi äänekäs, liekaan sidottu vuohi ja yksi lehmä. Muutama vilkas kana säntäili savimajan edustalla siementen perässä. Pienen ja ikkunattoman talon sisältä astui pihamaalle siniseen, resuiseen mekkoon pukeutunut M aisema oli hetken aikaa vaaleanoranssi. Pari tuntia sitten nousseen auringon valo siivilöityi ohuen pilviharson läpi. Auringonsäteet osuivat kuoppaisella tiellä oleviin vesilätäköihin, ja valo sai punertavanruskean, märän maan kimaltelemaan. Auton ikkunasta avautui satukirjamaisema. Olimme ajaneet Ugandan Planin nelivetojeepillä jo toista tuntia, ja matkaa oli jäljellä vielä ainakin reilu tunti. Tie oli kuoppainen, mutkainen ja hidaskulkuinen. Olimme pääväylällä Kamulin alueelle eteläiseen Ugandaan. Maaliskuun alussa minä ja bloggaajakollegani Hanne Kettunen ja Laura Satamo olimme Plan International Suomen henkilökunnan kanssa kenttämatkalla Ugandassa. Matkamme tarkoituksena oli tutustua Planin toimintaan alueella, tehdä hyväntekeväisyystyötä ja tavata kummilapsiamme. Meillä kolmella Satu Rämön kummilapsi Immaculate asuu isovanhempiensa luona. 6
Hanne Kettunen, Satu Rämö ja Laura Satamo tapasivat omat kummilapsensa Ugandassa. Satu Rämö vieraili Immaculaten koulussa. Kummien tuella Plan on muun muassa kouluttanut opettajia, parantanut koulu rakennuksia ja kehittänyt varhaiskasvatusta. ”Tyttöjen kouluttaminen on tutkitusti tehokkain ja pysyvin tapa torjua köyhyyttä.” tyttö ja hänen iäkkäät isovanhempansa. Siinä hän oli, yhdeksänvuotias kummilapseni Immaculate. Katselimme toisiamme pihan poikki vienosti hymyillen, eikä meistä kumpikaan rynnännyt heti halaamaan. Hän luultavasti katseli ihmeissään minun puuvillakassiani, värikkäitä kenkiäni ja otsalle nostettuja aurinkolasejani. Minä taas katselin perhettä ja pyyhin katseellani heidän kotipihaansa. Halusin tietää, millainen koti heillä on, mutten halunnut tungetella ja tuijottaa liian pitkään. Kummilapseni isoisä viittoi vieraat istumaan pihalle kyhätylle kapealle penkille. Mukana oleva Planin työntekijä toimi keskustelumme tulkkina. Näytin perheelle valokuvia omasta perheestäni. Kerroin Suomen kylmästä talvesta. Kerroin siitä, kuinka meillä päin puutarhassa ei kasva mangoja, banaaneja tai edes appelsiineja. – Mistä ihmeestä te sitten saatte ruokaa? Immaculaten isoisä kysyi. Niinpä me aloimme vertailla arjen pieniä asioita. Kerroin ruokakaupoista, lyhyestä kesästä ja siitä, kuinka talvella pitää ulos mennessä pukeutua lämpimästi, ettei tule kylmä. Perhe kertoi meille arkipäivästään, puutarhastaan ja Planin rakentamasta kaivosta, josta koko kylä saa nykyään juomavettä. Haaveena sairaanhoitajan ammatti Miksi sinä haluaisit tulla isona, kysyin penkillä hiljaa istuvalta kummitytöltäni. Tyttö loi ujostellen katseen käsiinsä ja vastasi hyvin hiljaa: – Sairaanhoitajaksi. Minä haluaisin sairaanhoitajaksi. – Se on oikein hyvä ammatti. Sairaanhoitajilla on aina töitä, ja sinusta tulisi varmasti oikein hyvä sairaanhoitaja, vastasin rohkaisevasti. Immaculaten kasvoille nousi iloinen hymy. Kummien ansiosta ugandalaislapset ja heidän perheensä saavat puhdasta juomavettä. 7 Matkusta Ugandaan bloggaajien kanssa S alamatkustaja-blogia pitävä Satu Rämö, Valeäiti-blogia kirjoittava Hanne Kettunen ja Mam ma rimpuilee -blogia pitävä Laura Satamo kokivat koskettavia hetkiä ja merkittäviä oivalluksia matkallaan Ugandaan. Lue ajatuksia matkasta ja katso videoita reissusta: plan.fi/tyttojen-oikeuksien-tukijat
Kun kävimme toisessa peruskoulussa, jonka kanssa Plan on tehnyt yhteistyöstä jo useamman vuoden, en ollut uskoa silmiäni. Ero koulujen välillä oli hurja. Opettajia oli enemmän. Opetustiloissa oli enemmän opetusvälineitä. Koululaiset olivat reippaampia ja itse varmempia. Tytöt puhuivat äänekkäämmin ja katsoivat jutellessa silmiin. Lapsista huokui tekemisen energia ja ylpeys omasta olemisesta. Opetuksen kehittämisen lisäksi Plan on panostanut asennekasvatukseen. Kuukautistietoisuus on tästä hyvä esimerkki. Aikaisemmin tytöt eivät uskaltaneet mennä kuukautisten aikaan kouluun, koska heillä ei ollut kuukautissuojia ja heitä saatettiin kiusata kuukautisista. Koulun keskeyttäminen oli teini-ikäisten Planin työ näkyy Seuraavana päivänä kävimme vierailulla kahdessa Planin tukemassa koulussa. Immaculaten koulu Kamulin kylässä oli hyvin vaatimaton. Koulussa oli pari tuhatta lasta päiväkoti-ikäisistä teineihin mutta vain kourallinen opetushenkilökuntaa. Yhdessä luokassa saattoi istua satakin oppilasta ja luokan edessä seistä vain yksi opettaja. Plan on toiminut tässä koulussa vasta noin vuoden ajan, eli työ on vielä alkuvaiheessa. Vuoden aikana Plan on ehtinyt aloittaa opetushenkilökunnan kouluttamisen, rakentaa koulualueelle ovellisen vessan, edistää vedenjakelua rakentamalle kaivon ja hankkia matot pienimpien lasten opetustiloihin, jotta oppilaiden ei tarvitse istua hiekalla. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Kummitytölläni ei ole arjessaan kovin montaa ihmistä, jotka ehtisivät keskittyä juuri häneen. Isovanhemmat tekevät paljon töitä pellolla ja kotona. Koulussa on kaksituhatta oppilasta, mutta vain kourallinen opettajia. Kannustaako kukaan Immaculatea säännöllisesti kertomalla, että sinusta voi tulla ihan mitä vain, jos vain saamme pidettyä sinut koulussa? Että sinusta voi tulla sairaanhoitaja, vaikka se tuntuukin aika kaukaiselta ajatukselta. Että käy tyttö koulussa ja usko siihen, että se kannattaa. Joku päivä sinusta tulee erinomainen sairaanhoitaja. Rohkaisun sanat ja itsetunnon valaminen ovat tärkeitä ihan kaikille lapsille ja etenkin heille, joiden lähtökohdat ovat tavallista heikommat. Planin työllä on valtava vaikutus yksittäisten ihmisten arkeen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan. Plan toiminnan keskiössä kaikkialla – myös Ugandassa – on tyttöjen koulutuksen lisääminen. Tyttöjen kouluttaminen on tutkitusti tehokkain ja pysyvin tapa torjua äärimmäistä köyhyyttä ja parantaa koko yhteisön hyvinvointia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Plan kouluttaa opettajia, kunnostaa kouluja, rakentaa kouluihin toimivia saniteettitiloja, rakentaa kyliin kaivoja, parantaa kyläläisten terveydenhuoltoa ja kouluttaa sekä lapsia että aikuisia väkivallattomasta kasvatuksesta, tyttöjen oikeudesta tasavertaiseen kohteluun ja kaikkien lasten oikeudesta käydä koulua. Kuukautisterveyskerhossa tytöt ja pojat valmistavat kuukautissiteitä, jotta tytöt voivat käydä koulua kuukautisista huolimatta. Kummien tuella yhä useampi lapsi Kamulissa käy koulua ja lasten oppimistulokset ovat parantuneet. Koulutuksen lisäksi Plan edistää Ugandassa muun muassa lasten suojelua, terveyttä ja tasa-arvoa. ”Ugandassa opin, kuinka tärkeää pitkäkestoinen ja suunnitelmal linen avustustyö on.” 8
tyttöjen keskuudessa yleistä. Planin tuella koululle rakennettiin vessat, joissa kankaasta valmistetun kuukautissiteen voi vaihtaa ja pestä ja kertakäyttösiteet polttaa. Kun koulussa alettiin levittää kuukautistietoisuutta, tapahtui suuria asioita. Tyttöjen terveys parani, pojat alkoivat suhtautua tyttöihin positiivisemmin ja perheet alkoivat puhua avoimemmin tyttöjen terveysasioista. Tämän seurauksena teinitytöt pysyvät koulussa aiempaa paremmin. Näin suuria asennemuutoksia ja tapahtuma ketjuja ei saa aikaan hetkessä. Isoinkaan rahalahjoitus ei yksinään riitä, vaan tarvitaan tietoa ja koulutusta. Pitää olla suunnitelma siitä, mitä halutaan, millä keinoilla, miten se toteutetaan ja miten tavoitteisiin pääsyä valvotaan. Ugandassa opin, kuinka tärkeää pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen avustustyö on. Pienillä, oikein valituilla asioilla saattaa olla isojakin seurauksia. Yhteiskunta on siitä jännittävä toimintojen ja ihmisten kokonaisuus, että kun siinä muuttaa yhtä pientä asiaa, tulee vaikuttaneeksi hyvin moneen muuhunkin asiaan. Kummius on osa hyvien tekojen ketjua Palataan vielä hetkeksi kummilapseni kodin pihamaalle. Olimme vaihtaneet kuulumisia ja kertoneet harrastuksistamme ja ystävistämme. Olimme kiertäneet katsomassa perheen puutarhan ja ottaneet yhteiskuvia. Syliini lykättiin kotiin vietäväksi suuri pussillinen herkullisia maapähkinöitä perheen omasta puutarhasta. Minullakin oli Immaculatelle pieni henkilökohtainen lahja. Suuret lahjat ovat Planin kummitoiminnassa kiellettyjä, sillä ne saattavat herättää kateutta ja harmistusta yhteisön muissa asukkaissa. Kummilahjoitusten tarkoituksena on tukea kummilapsen lisäksi koko hänen yhteisöään. Yhden lahjan olin kuitenkin saanut tuoda mukanani. Olin ostanut tytölle paikallisesta supermarketista koulurepun ja sadeviitan tulevan sadekauden varalta. Kun lahjat oli annettu, en tiedä, kumpi meistä hymyili leveämmin. Planin tekemä työn vaikutus näkyy suoraan tuhansien lasten, myös minun kummilapseni elämässä. Jos Planin toiminta jatkuu yhtä aktiivisena kuin tähän asti, hänenkin koulustaan tulee edistyneemmän koulun kaltainen vielä kummilapseni omina kouluvuosina. Kun koulussa on parempi oppimisympäristö ja parempaa opetusta, sen arvostus paikallisten silmissä nousee. Kun koulun arvostus nousee, se houkuttelee opintielle enemmän lapsia ja enemmän ja parempia opettajia. Silloin on todennäköisempää, että lapset eivät keskeytä koulunkäyntiä vaan jatkavat peruskoulunsa loppuun. Opiskelun avulla kummilapsenikin saa ammatin. Ammatin avulla hän saa työpaikan ja toimeentulon, ja riski tulla äidiksi liian nuorena laskee. Kummina minä voin olla mukana tässä työssä. Omien tekojen merkityksellisyys tuntuu sanoinkuvaamattoman hyvältä. Huomenna Immaculaten elämässä kaikki voi olla paljon paremmin. Kirjoittaja on Islannissa asuva toimittaja, bloggaaja ja kirjailija. Seuraa Satu Rämön Salamatkustaja-blogia: salamatkustaja.com 9
Kahdeksanvuotias Chanceline pitää koulunkäynnistä, vaikka toisinaan se tuntuu vaikealta. – Haluan saada ensimmäisen todistukseni, Chanceline sanoo. Hän osallistuu koulun oppilaskerhoon, jossa oppilaat tukevat toisiaan pysymään koulussa. Chanceline kuuluu Kamerunin baka-alkuperäiskansaan. Perinteisesti bakat ovat eläneet metsistä saatavan elannon turvin ja muuttaneet vuodenaikojen mukaan. Vaeltava elämäntapa on tehnyt lasten koulunkäynnistä hankalaa. Perinteinen elämäntapa on kuitenkin muuttunut laajojen metsähakkuiden ja modernisaation myötä. Työskentelimme Kamerunissa bakalasten aseman, koulunkäynnin ja suojelun parantamiseksi ulkoministeriön ja kuukausilahjoittajien tuella vuosina 2015–2017. Työmme ansiosta bakalasten koulunkäynti nousi jopa odotuksia enemmän. Tyttöjen koulunkäynti kasvoi 31 prosentista 74 prosenttiin, poikien 45 prosentista 67 prosenttiin. Kun aiemmin yksikään lapsi ei osallistunut esiopetukseen Merkittäviä tuloksia bakalasten koulutuksessa ennen koulunaloitusta, työmme ansiosta joka neljäs tyttö ja joka viides poika kävi esiopetuksessa. Työstämme hyötyi kaikkiaan yli 12 000 baka-aikuista ja -lasta. Hyvien tulosten taustalla on pitkäjänteinen työ. Olemme työskennelleet Kamerunissa lasten koulunkäynnin edistämiseksi vuodesta 2003 asti. Seitsemän viime vuotta olemme keskittyneet tukemaan bakalasten opetusta heidän äidinkielellään. Lasten koulun käyntiä on vaikeuttanut, että opetus ja oppimateriaalit ovat olleet aiemmin vain ranskanja englanninkielisiä. Hallituksen tuella loimme bakan kieliset oppimateriaalit alakoulun luokille. Kun lapset oppivat lukemaan äidinkielellään, heidän on helpompi oppia lukemaan myös maan virallisilla kielillä. Lisäksi koulutimme opettajia opettamaan bakaksi, sillä äidinkielenään bakaa puhuvia opettajia on vasta vähän. Tuimme myös vanhempien osallistumista koulun hallintoon. Aiemmin vain 12 prosenttia vanhemmista oli mukana koulun asioissa, työmme ansiosta luku nousi yli 81 prosenttiin. uutisia maailmalta 10
– Minusta on mukavaa, että koulussa on nykyään erilaista, hauskaa toimintaa. Olen nauttinut piirtämisestä ja maalaamisesta sekä kasvien istuttamisesta puutarhaan, Souk, 10, kertoo. Koulun puutarha tarjoaa oppia maanviljelystä ja monipuolista ravintoa. Souk asuu Laosin pohjoisosissa vähemmistökansojen alueella, missä monen tytön koulutie jäi aiemmin kesken. Laos on yksi Kaakkois-Aasian köyhimmistä maista. Etnisten vähem mistöjen alueilla välimatkat ovat usein pitkiä ja vaikeita. Myös köyhyys estää monen lapsen, erityisesti tyttöjen, koulunkäynnin. Jopa kolmasosa etnisten vähemmistöjen lapsista ei käy alakoulua loppuun. Työskentelimme Bokeon ja Pha Oudomin alueilla vuosina 2015–2017 Suomen ulkoministeriön ja kuukausilahjoittajien Uudet opetusmenetelmät parantavat Laosissa lasten oppimista tuella vähemmistöihin kuuluvien lasten aseman, oikeuksien ja koulunkäynnin tukemiseksi. Työskentelyalueillamme noin 95 prosenttia tytöistä käy nyt koulussa. Lisäksi yli 3 100 oppilasta hyötyi koulujen rakentamisesta tai peruskorjauksesta. Aloitimme työmme vähemmistöihin kuuluvien lasten tukemiseksi jo vuonna 2008 ulkoministeriön tuella. Vuosina 2010–2012 työtämme Laosissa tuki Euroopan unioni. Siphone Souliseng opettaa Bokeossa alakoulussa. – Ongelma opetuksessa on aiemmin ollut kommunikointi etnisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kanssa. Olen opetellut oppilaitteni kieltä, mikä on helpottanut opettamista laoksi, Souliseng sanoo. Opettajan mukaan uuden opetustavan myötä oppilaiden luku taito on noussut merkittävästi ja koulupudokkuus vähentynyt. Laosissa virallinen opetuskieli on lao. Monet etnisiin vähemmistöihin kuuluvista lapsista eivät osaa kieltä. Olemme tukeneet opettajia auttamaan oppilaita koulunaloituksessa laon kielellä. Lisäksi yli 7 000 oppilasta osallistui laon opetukseen kielitai kesäkurssilla ennen koulun alkua. Kun lapset osaavat laon alkeet ennen koulun aloitusta, oppimistulokset paranevat ja koulu pudokkuus vähenee. 11 Järjestimme huhtikuussa Azraqin pakolais leirillä Jordaniassa urheilutapahtuman osana ulkoministeriön rahoittamaa varhais kasvatus työtämme. Urheilun ja leikin avulla edistämme lasten tasavertaisia mahdollisuuksia. – Oli uskomatonta nähdä, miten hienosti leirin muut lapset ottivat vammaiset lapset mukaan leikkeihin ja miten he kaikki nauttivat leikkimisestä ja yhdessäolosta, kertoo urheilutapahtumaa järjestänyt vammaistyön neuvonantajamme Frank Velthuizen. Vammaiset lapset eristetään usein yhteisöistään, ja erityisesti vammaiset tytöt ovat alttiita fyysiselle, henkiselle Urheilu yhdistää pakolaisleirin lapset sitä, mitä vammaisuudella tarkoitetaan ja miten osallistujat ja yhteisö suhtautuvat vammaisuuteen. Sen jälkeen harjoittelemme sitä, miten vammaisia lapsia voi osallistaa ryhmässä ja yksilöinä. Osallistujat oppivat myös soveltamaan leikkien ja urheilulajien sääntöjä, välineitä, ympäristöä ja opetustapaa myös vammaisille lapsille sopiviksi. Emme opeta uusia lajeja, vaan sovellamme mallia paikallisiin leikkeihin ja peleihin. Koko yhteisön sosiaaliseen muutokseen perustuvaa malliamme on kokeiltu menestyksekkäästi Etiopiassa ja Togossa, ja nyt laajennamme sitä muihinkin maihin. Malli sopii hyvin myös pakolaisleireille. – Urheilu ja leikki näyttävät vammaisten lasten mahdollisuudet sen sijaan, että keskit tyisimme siihen, mitä he eivät voi tehdä, Velthuizen sanoo. Lopuksi koulutukseen osallistuneet järjestivät lapsille yhteisen urheilutapahtuman. Jordaniassa urheilutapahtumaan osallistui peräti 150 lasta. – Aluksi vapaaehtoiset olivat peloissaan ja jännittyneitä, miten vammaiset lapset pääsisivät mukaan leikkeihin. Kun leikki alkoi, kaikki pelko katosi ja vapaaehtoiset ymmärsivät, kuinka helposti lapset alkoivat leikkiä yhdessä, eikä siihen tarvita isoja instituutioita ja asiantuntijoita, Velthuizen iloitsee. ja seksuaaliselle hyväksikäytölle. Näin on myös Azraqin pakolaisleirillä, jossa vammaiset lapset eivät pääse tasavertaisesti osallistumaan ja leikkimään toisten lasten kanssa. – Eräs isä jännitti aluksi valtavasti lapsensa päästämistä leikkimään muiden lasten kanssa. Tapahtuman jälkeen hän kysyi, voisiko tapahtuman järjestää joka viikko tai edes kerran kuussa, Velthuizen kertoo. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasivat hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset, jotka osallistuivat yhdessä Unescon kanssa kehittämäämme koulutukseen. – Koulutuksessa käsittelemme aluksi
uutisia suomesta Olimme mukana Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin Kaisaniemessä toukokuun viimeisenä viikonloppuna. Teltassamme vierailijat saivat pyörittää Maailmanpyörää, joka tutustutti eri puolilla maailmaa asuvien tyttöjen unelmiin, sekä katsoa valokuvanäyttelyn syyrialaisten pakolaistyttöjen unelmista. Lastenhallitus keräsi festivaalikansan haaveita Unelmaseinälle. – On mahtavaa nähdä, miten erilaisia unelmia ihmisillä on. Liikuttavin taitaa olla neljävuotiaan pojan unelma elää aina yhdessä äitinsä kanssa, lastenhallituslainen Helmi Pykäläinen kertoi. – On hieno ajatus käydä läpi unelmia eri puolilta maailmaa. Omien unelmien miettiminen auttoi lähestymään teemaa vielä uudella tavalla, festivaalivieras Jan Frilander arvioi kierrettyään telttamme. Planin vapaaehtoinen Laura Mäki-Reinikka kuvasi tapahtumaa upeaksi. – Sairaan hyvä meininki ja tiimi! Ihmiset ovat tulleet juttelemaan avoimesti ja ystävällisesti. Planin edustajia oli mukana myös festivaalien paneelikeskusteluissa, jotka käsittelivät monipuolisesti kehityskysymyksiä. Pääsihteeri Ossi Heinänen ja genderneuvonantaja Leena Mubarak pohtivat tyttöjen asemaa kehityspolitiikassa, ja globaalin digikehityksen koordinaattori Nora Lindström toi esiin tyttöjen roolia teknologiassa. – Esimerkiksi koulutien katkeaminen, lapsiavioliitot ja sukuelinten silpominen ovat ongelmia, jotka koskettavat erityisesti tyttöjä. Tytöt tulee nähdä kehityspolitiikassa omana ryhmänään, koska heidän kohtaamansa haasteet ovat osittain erilaisia kuin aikuisten naisten, Ossi Heinänen sanoi Tytöt esiin – Kehityspolitiikan näkymättömät näkyviin -paneelissa, jonka järjestimme yhdessä Suomen UN Womenin kanssa. Unelmat innostivat Maailma kylässä -festivaaleilla Ku va t: M IK KO TO IV O N EN 12
Kerromme SuomiAreenassa seksuaalioikeuksista Plan näkyy ja kuuluu SuomiAreenassa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät 16.–20.7. Meillä on viikon ajan teltta Kansalaistorilla. Kerromme työstämme seksuaalija lisääntymisterveyden sekä -oikeuksien edistämiseksi. Kävijät voivat tutustua virtuaalilasien avulla sierraleonelaisen tytön tarinaan. Keskiviikkona 18.7. klo 15.30 kerromme Torivartti-tilaisuudessa Porin torin lavalla ehkäisyn merkityksestä, ja näyttelijät tulkitsevat ehkäisytarinoita Suomesta ja maailmalta. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen tapahtuma. Viime kesänä se keräsi huikeat 74 000 kävijää. Tänä vuonna tapahtuman teemat ovat turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Lisätietoa: suomiareena.fi Voimanaisia-hanke luo tukiverkostoja äideille ja tyttärille Uusi Voimanaisiahankkeemme kokoaa maahanmuuttaja taustaisia äitejä ja tyttäriä jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan uusia tietoja ja taitoja. Kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 12–15-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset tytöt ja heidän äitinsä. Tavoitteemme on tukea heidän osallisuuttaan kannustuksella ja tuella myös uudessa kotimaassa. Tapaamisissa äidit saavat kontakteja suomalaiseen yhteiskuntaan, tietoa oikeuksistaan, uusia taitoja sekä tukea vanhemmuuteen. Tytöt saavat vertaistukea, löytävät omia vahvuuksiaan ja saavat apua tulevaisuutensa suunnitteluun. Asiantuntijaluennot syventävät ymmärrystä yhteiskunnasta, ja asiantuntijoilta voi kysyä neuvoa ja tukea. Vapaaehtoisten rooli on keskeinen. Hankkeeseen osallistuvat vapaaehtoiset tulevat monenlaisista taustoista ja toimivat äitien ja tyttärien tukena. Voimanaisia-projektin suunnitteluun osallistuneet Ambika ja Brinda Bhandari uskovat, että yhteinen aika lisää luottamusta. – Kun tuntee toisten hyvät ja heikommat puolet, on helpompi jakaa myös yksityisiä asioita, sanoo Ambika Bhandari. – Tapaamisissa tyttäret voivat myös opettaa äidilleen asioita, joita nämä eivät itse osaa, kuten Snapchatin, Instagramin tai Wordin käyttöä, tytär Brinda Bhandari sanoo. Aktiivisimmat äidit ja tyttäret koulutamme vertaisvapaaehtoisiksi uusille ryhmille. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tukema hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun asti. Feissarimme kertovat tyttöjen oikeuksista Kesä on tuonut reippaat feissarimme pääkaupunkiseudun katukuvaan. He keskustelevat mielellään työstämme ja tyttöjen asemasta myös jo Planin toiminnassa mukana olevien kanssa, joten tervetuloa jututtamaan feissareita! Osoitteessa plan.fi/feissariksi voit testata, olisiko sinussa ainesta Planin feissariksi. Jos innostut, voit jättää työhakemuksen tai vinkata mukavasta ja eettisestä kesätyöpaikasta eteenpäin. yhteiskunnassa sekä vahvistaa sukupolvisuhteita. – Tapaamisissa äidit ja tyttäret saavat muilta osallistujilta tukea ja tietoa siitä, miten muut ovat selvinneet kiperissä tilanteissa. Se tukee hyvinvointia, ja samalla heidän verkostonsa kasvavat, kertoo hankkeen vetäjä Lotta Jäättelä. – Yhteistyössä äitien ja heidän tyttäriensä kanssa haluamme varmistaa, että kaikilla tytöillä olisi mahdollisuus kasvaa vahvoiksi ja itsenäisiksi aikuisiksi äitiensä 13 Voimanaisia-hankkeen suunnitteluun osallistuneet Brinda Bhandari (vas.) ja hänen äitinsä Ambika Bhandari uskovat, että yhdessä vietetty aika lisää luottamusta äitien ja tyttärien välillä.
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: MIKKO TOIVONEN Turvallinen alku elämälle Raskausaika ja ensimmäiset kuukaudet ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen terveydelle ja kehitykselle. Isoäiti Aida João, 50, on seitsemän lapsen yksinhuoltaja. Hän on lukutaidoton ja elättää perhettään viljelemällä pientä maatilaa. Aida hoitaa usein pojantytärtään Mairaa, jonka 17-vuotias äiti on muuttanut perheeseen. ”Rakastan miniääni ja vauvaa, mutta minusta on surullista, että teinitytön koulutie katkeaa äitiyteen”, Aida kertoo. M osambikin maaseudulla teiniraskaudet, turvattomat synnytykset ja pikku lasten kuolemat ovat mittava ongelma. Tuemme Jangamon maaseudulla yhteisöjä, klinikoita ja perheitä, jotta äidit ja lapset saavat tarvitsemaansa terveyden hoitoa ja tukea. Tarjoamme myös tietoa huolenpidon, ravinnon ja hygienian merkityksestä vauvan kehitykselle. Plan International Suomi keskittyy ulko ministeriön ja kuukausilahjoittajien tuella erityisesti teini -ikäisten tyttö jen seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Lisäämme tietoa tyttöjen oikeudesta päättää omasta kehostaan, tarjoamme terveys palveluita, tuemme raskaana olevia tyttöjä pysymään koulussa ja autamme nuorena äidiksi tulleita tyttöjä palaamaan opintielle. Sairaanhoitaja Francisca Matteus (oik.) mittaa seitsemännellä kuulla raskaana olevan Maria Chavierin verenpainetta Plan Internationalin tukemalla klinikalla. Arvot ovat kunnossa. 14
Punnitseminen on tärkeimpiä keinoja seurata vauvan kasvua ja terveyttä. Kun perheet tuovat lapset punnittaviksi, jokaisella on henkilökohtainen punnitusliivi hygienian takaamiseksi. Sairaanhoitaja Vania Da Lurdes punnitsee Planin tukemalla klinikalla vauvaa, joka on onneksi potrassa kunnossa. 15
Planin terveysvapaaehtoinen Cerafina Bernardo kutsuu kovaäänisen avulla ihmisiä keskustelemaan perhesuunnittelusta. Aihe on monessa perheessä vaiettu, mutta Plan edistää avointa puhetta perhesuunnittelusta ja ehkäisystä. Tämän jutun valokuvia nähdään Mosambikin äitiysterveystyöstä kertovassa näyttelyssä, joka valmistuu ensi syksyksi ja jota vapaa ehtoisemme voivat tilata omalle paikka kunnalleen. Näyttelyn, samoin kuin muita nykyisiä ja tulevia näyttelyitä, voi jo varata osoitteesta kotimaa@plan.fi. Tutustu näyttelyihimme osoitteessa plan.fi/valokuvanayttelyt. Vanhemmat jonottavat lastensa kanssa rokotukseen. Plan levittää yhdessä klinikoiden kanssa vanhemmille tietoa rokotusten merkityksestä. Kaikkiin yleisiin sairauksiin ei ole kuitenkaan rokotusta. Esimerkiksi malaria on Mosambikin maaseudulla pikkulasten yleinen kuolinsyy, ja sitä vastaan voi kamppailla vain hyttysverkoilla ja ajoissa aloitetulla lääkehoidolla. 16
Provincia de Inhambane: ; Chibassa; Magaiça; ; Marrima; Marrengo; Chitata; Binhane; Ravene Mogovolas communities: Notha; Napila; Monela Sede; Muririmue; Mualancare; 4 Caminho » Yksi viidestä teini-ikäisestä tytöstä jatkaa toisen asteen koulutukseen. 6 % tytöistä etenee korkeakouluun. Yli 15-vuotiaista naisista 55 % on lukutaidottomia. » 48 % tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, 14 % alle 15-vuotiaana. » 40 % tytöistä tulee raskaaksi alle 18-vuotiaana. Keskimääräinen lapsiluku on viisi. » 489 naista sadastatuhannesta kuolee synnytyksessä. 57 lasta tuhannesta kuolee ennen kuin täyttää vuoden. » Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. Arviolta 16 miljoonaa tyttöä saa lapsen 15–19-vuotiaana ja kaksi miljoonaa alle 15-vuotiaana. Mosambikin tyttöjen tilanne Stella De Esperanca työskentelee siivoojana Cumbanan terveyskeskuksen lapsivuodeosastolla. Hän on synnyttänyt kaikki neljä lastaan samassa sairaalassa ja käyttänyt heitä siellä terveystarkastuksissa. ”Onneksi synnytykset sujuivat ongelmitta ja lapseni ovat terveitä”, hän kertoo. 15-vuotias Silvia on tuonut seitsenkuisen tyttärensä Yuminan klinikalle, koska vauva kuumeilee ja tämän korva rähmii. Yumina saa antibiootit korvatulehdukseen. Glekss Morais on nestetiputuksessa lapsivuodeosastolla. Erikoissairaanhoitoa on vaikea saada maaseudun klinikoilla, ja esimerkiksi keisarileikkausta vaativat synnytykset ohjataan Inhambanen keskussairaalaan. Cumbanan terveyskeskukseen on aina jonoa. Mosam bikin maaseudulla on pulaa koulutetusta henkilö kunnasta, erityisesti lääkäreistä ja erikoissairaanhoitajista. 17
Atalo Demissie, 32, nojaa eteenpäin ja pitelee 25 litran keltaista kanisteria kaksin käsin paikoillaan. Hänen edessään kuusivuotias Wedaju Derib pumppaa kanisteriin rivakasti puhdasta vettä kaivosta. Homma sujuu kaksikolta tottuneesti, ja kanisteri on pian täynnä. Demissie vaihtaa lennossa toisen kanisterin, ja Wedaju alkaa taas pumpata. Toista se oli ennen. Paikassa, jossa on nyt tuliterä pumppu kaivo, oli aiemmin kitulias lähde. Siitä kylän naiset ja tytöt hakivat käyttäKaivon kunnostus toi helpotuksen arkeen Kaivojen ehtyminen on pakottanut naiset ja tytöt raskaille vedenhakumatkoille Etiopian Bugnassa. Tuellamme kunnostettu kaivo toi monta tuntia lisää Atalo Demissien arkeen. Teksti: INKA KOVANEN Kuvat: ANNA KÖNÖNEN mänsä talousveden. Yhden kanisterin tä yttämiseen saattoi mennä jopa kolme tuntia. Usein oli odotettava, että paikalle aiemmin tulleet saivat liruteltua kanisterinsa täyteen. Sitten pääsi aloittelemaan omansa tuskallisen hidasta täyttöä. – Lisäksi vesi oli likaista, koska lähdettä ei ollut suojattu mitenkään. Moni kyläläinen peseytyi siinä, ja myös eläimet joivat lammesta, kolmen lapsen äiti Demissie kertoo. Kyläläisillä oli usein vatsakipua ja ripulia. Erityisesti lapset sairastelivat. – Planin ja paikallishallinnon yhteisessä koulutuksessa kuulimme, että likainen vesi todennäköisesti aiheutti sairastelun. Ruoka-apua yhä useammalle Sään ääri-ilmiöt ovat koetelleet Etiopiaa yhtäjaksoisesti jo yli kolme vuotta. On toistuvia kuivuuksia, välillä taas kovia rankkasateita ja epäsäännöllisiä sateita. Viiteenkymmeneen vuoteen pahin El Niño -sääilmiö kuritti Etiopiaa Uusi kaivo lyhensi Atalo Demissien (oik.) päivittäistä vedenhakumatkaa useilla tunneilla. 18
Provincia de Inhambane: ; Chibassa; Magaiça; ; Marrima; Marrengo; Chitata; Binhane; Ravene Mogovolas communities: Notha; Napila; Monela Sede; Muririmue; Mualancare; 4 Caminho vuosina 2015–2016, ja vuotta myöhemmin iski uusi kuivuus. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Etiopian sääoloissa, ja sään ääriilmiöiden arvioidaan vain lisääntyvän. Useiden perättäisten satojen epäonnistuminen on pakottanut yhä useammat ihmiset turvautumaan viran omaisten tai järjestöjen hätäapuun. Etiopian hallituksen arvion mukaan noin 8,7 miljoo naa ihmistä tarvitsee tänä vuonna ruoka-apua. Puhtaan veden puutteesta kärsii kuusi miljoonaa ihmistä. Erityisen vakava tilanne on maan itäja eteläosissa, mutta Etiopian hallitus on julistanut myös muita alueita eniten apua tarvitseviksi hotspot 1 -alueiksi. Sellaisia ovat esimerkiksi Amharan osavaltiossa sijaitsevat Bugna ja Telemt, joissa lievitämme kuivuuden seurauksia Suomen ulkoministeriön tuella. Vesi auttaa jaksamaan koulussa Bugnassa on meneillään kylvökausi. Härät kyntävät umpikivikkoisia peltoja paahtavassa auringon paisteessa. Kuivuneet joen uomat halkovat silmänkantamattomiin jatkuvia vuoria kuin jättimäiset käärmeet. Sadekauden pitäisi pian alkaa, mutta kukaan ei tiedä, mitä taivaalta tulee, jos mitään. Sateiden vähäisyys on ehdyttänyt suuren osan kaivoista ja muista vesilähteistä. Osa kaivoista on myös epäkunnossa. Siksi monet alueen asukkaat ovat joutuneet hankkimaan juomavetensä avovesistä, joista myös eläimet juovat. Likainen vesi on altistanut heidät taudeille. Parantaaksemme yhteisöjen ruokaturHoitoa jo yli 15 600 lapselle ja raskaana olevalle tai imettävälle äidille » Aloitimme Etiopiassa keväällä 2017 vuoden kestävän humanitaarisen hankkeen Suomen ulkoministeriön tuella. Maailman ruokaohjelma WFP on tukenut ohjelmaa ruokajakeluilla. » Vähennämme aliravitsemusta sekä parannamme kuivuudesta kärsivien yhteisöjen ruokaturvaa, vesihuoltoa ja lastensuojelua Bugnassa ja Telemtissä Amharan osavaltiossa. » Vuoden aikana yli 15 600 aliravittua alle viisivuotiasta lasta sekä raskaana olevaa tai imettävää naista on saanut hoitoa. » Olemme tukeneet kaivojen kunnostusta ja vedenkeruujärjestelmien rakentamista sekä perustaneet vesija sanitaatiokomiteoita huolehtimaan niistä. » Ruokaturvaa parantaaksemme olemme jakaneet perheille kuivuutta kestäviä siemenlajikkeita sekä vuohia. » Maailman ruokaohjelma WFP on tukenut ohjelmaa ruokajakeluilla. » Uuden rahoituksen turvin jatkamme työtämme vielä vuoden verran toukokuuhun 2019 saakka. Toisinaan he kertoivat joutuneensa seksuaalisen ahdistelun ja jopa väki vallan kohteeksi, Migusi kertoo. Työmme on sysännyt yhteisössä liikkeelle ainakin pienen muutoksen sukupuolten välisisessä työnjaossa. Osansa voi olla silläkin, että komitean yhdeksästä jäsenestä neljä on naisia. – Kulttuurissamme tytöt ja naiset ovat perinteisesti hakeneet veden ja miehet ovat huolehtineet peltotöistä. Nyt pientä muutosta on näkyvillä, ja osa miehistä on alkanut kantaa vettä, kertoo yksi komitean naisjäsenistä, Tesfa Gelaw. Muutos on hidasta. Se on kuitenkin käynnissä. On iso asia, että kaivon ansiosta vuorokaudesta on vapautunut useita tunteja muuhun kuin veden kantamiseen. – Nyt vedenhakuun menee matkoineen enää noin tunnin verran, iloitsee Demissie. ”Koululaiset jaksavat opiskella paremmin, kun he saavat puhdasta vettä juodakseen.” vaa ja sanitaatiota olemme tukeneet yhteisöjä kaivojen kunnostuksessa ja vedenkeruujärjestelmien rakentamisessa. Kouluihin ja terveyskeskuksiin olemme rakentaneet vedenkeruujärjestelmiä, joiden avulla sadevesi voidaan kerätä talteen. – Koululaiset jaksavat opiskella paremmin, kun he saavat päivän aikana puhdasta vettä juodakseen. Terveyskeskuksissa taas kunnolliset veden keruujärjestelmät parantavat hygieniaa, mikä auttaa varmistamaan laadukkaat terveyspalvelut, Etiopian Planin ravitsemus asiantuntija Tamirat Ketema kertoo. Lisäksi olemme kouluttaneet paikallis viranomaisia ja kylien asukkaita sanitaatiosta ja hygieniasta. Tuellamme perustetut yhteisöjen vesija sani taatiokomiteat huolehtivat kaivojen ja muiden vesipisteiden ylläpidosta ja kunnostuksesta. Komiteat keräävät asukkailta pientä kuukausimaksua, joka sitouttaa kyläläisiä huolehtimaan vesipisteestään. Muutoksia työnjaossa Atalo Demissien yhteisön vesija sanitaatio komiteassa on yhdeksän jäsentä. Komiteaan kuuluvan Derib Migusin, 62, mukaan maaliskuussa valmistunut uusi kaivo on tuonut helpotusta erityisesti tytöille ja naisille. Aiemmin osa tytöistä joutui käyttämään päivittäin jopa kolme tuntia veden hakuun lähikylästä. – Välttääkseen kuumassa auringon paisteessa kävelyä tytöt hakivat veden usein pimeän aikaan. Vedenhaku on perinteisesti ollut naisten tehtävä, mutta viime aikoina myös osa kylän miehistä on osallistunut vedenhakuun, kertoo vesija sanitaatiokomiteaan kuuluva Tesfa Gelaw. 19
J os Alexa tai Siri osaisivat, he luultavasti sanoisivat ” me too”, minä myös. Niitä ei kuitenkaan ole ohjelmoitu siten. Sen sijaan nämä Applen ja Amazonin henkilökohtaiset avustajat todennäköisesti välttelisivät aihetta tai saattaisivat jopa reagoida myönteisesti seksuaaliseen ahdisteluun. Vaikka sekä Siri että Alexa ovat virallisesti sukupuolettomia, niillä on naiselliset nimet ja oletusäänet. Siksi on vaikeaa olla pitämättä niiden välttelevää suhtautumistapaa naisten seksuaalisen häirinnän suvaitsemisena. Tietenkään Siri tai Alexa eivät osaa ajatella itse. Ne on ohjelmoitu vastaamaan kehotuksiin tavalla tai toisella. Yhdysvaltalainen Quartz-digijulkaisu testasi viime vuonna Sirin reaktoita seksuaaliseen ahdisteluun. Tokaisuun ”Olet lutka ” Siri vastasi kainosti: ”Punastuisin, jos pystyisin.” Joku oli ohjelmoinut sen siten. Tuo ohjelmoija on varmaankin ollut mies: kolme neljästä teknisissä yrityksissä työskentelevistä on. Tyttöjen näkökulmaa tarvitaan teknologian kehittämiseen Sukupuolten välinen digikuilu on erityisen suuri, kun katsotaan tyttöjen ja naisten osuutta teknologian kehittäjinä. Keinoälyn yleistyessä ongelma kasvaa yhä suuremmaksi: ilman tyttöjen ja naisten näkökulmaa olemme vaarassa luoda työkaluja, ratkaisuja ja järjestelmiä, jotka toistavat ja syventävät suku puolten välistä epätasa-arvoa. Samalla vain tyttöjen ja naisten kohtaamat ongelmat ja haasteet jäävät huomiotta. Riski ei ole pelkästään hypoteettinen. Maailmalla on kehitetty ”kattavia” terveyssovelluksia, joissa ei ole ollut kuukau tisten seurantaa, koska sovellusten kehittäjät eivät ole pitäneet kuukautisia seurannan arvoisena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että teko älyyn perustuva kasvojen tunnistustekniikka on erityisen huono tunnistamaan tummaihoisten naisten kasvoja. Useissa konekäännöksissä esimerkiksi sairaanhoitaja oletetaan aina naiseksi. Tämä on ongelma. Maapallon väestöstä puolet on naisia ja tyttöjä. Jos emme ole mukana luomassa yhteistä digitaalista tulevaisuutta, se luodaan meille meidän puolestamme. Kuvat: PLAN INTERNATIONAL 20 Sukupuolten tasa arvo ei toteudu ilman tyttöjä teknologian kehittäjinä Tytöt ja naiset on saatava mukaan kehittämään teknologiaa, ja teknologian on huomioitava nykyistä paremmin tyttöjen ja naisten erityistarpeet. Vain näin voimme turvata tasaarvon hurjaa vauhtia digitalisoituvassa maailmassa.
NORA LINDSTRÖM Kirjoittaja on lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin globaalin digikehityksen koordinaattori. Teknologisia ratkaisuja arjen tarpeisiin Tyttöjen oikeuksien puolustajana Plan International tekee töitä, jotta tytöt voisivat itse käyttää ja luoda teknologiaa. Mielestämme on tärkeää, että kehitysmaiden tytöillä – myös niillä, joilla ei ole pääsyä koulutukseen – on mahdollisuus luoda teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja, jotka vastaavat nimenomaan heidän tarpeisiinsa. Piilaaksossa työskentelevä miespuolinen ohjelmoija ei todennäköisesti ymmärrä, miten ecuadorilainen teinityttö voi hyötyä teknologiasta. Ugandassa ja Etiopiassa olemme perustaneet SmartUp Factory -innovaatiokeskuksia, joissa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret – yhtä lailla tytöt kuin pojat – voivat kokeilla digitaalisia työkaluja ja teknologioita. Tuemme tyttöjä kehit tämään ratkaisuja oman yhteisönsä ongelmiin esimerkiksi ihmiskeskeisen suunnittelun avulla. Itä-Timorissa olemme kehittäneet tyttöjen ja nuorten naisten kanssa maan ensimmäistä seksuaalija lisääntymisterveys sovellusta. Sen tarkoituksena on tarjota nuorille luotettavaa tietoa aiheista, joista he eivät usein voi kysyä keneltäkään. Kiinassa olemme työskennelleet opettajien kanssa vahvistaaksemme heidän näkemystään siitä, että tytöt soveltuvat IT-alalle siinä missä pojatkin. Teknologia voi edistää tasa-arvoa Tämä työ on tärkeää. Jos emme halua, että verkossa töitä etsivät naiset näkevät todennäköisesti ilmoituksia huonommin palkatuista töistä kuin miehet ja että keinoäly todennäköisemmin luokittelee valokuvissa ruokaa laittavat ja siivoavat henkilöt naisiksi ja urheilua ja ampumista harrastavat miehiksi, meidän on saatava enemmän naisia mukaan luomaan teknologiaa. Teknologiasta on tehtävä liittolaisemme. Meidän on luotava digi taalisia työ kaluja ja ratkaisuja, jotka vastaavat tyttöjen ja naisten tarpeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sovellukset, jotka parantavat katujen turvallisuutta tai yhdistävät nykyiset ja tulevat äidit. Meidän on kehitettävä tasa-arvoa edistävää teknologiaa, joka murtaa suku puolten epätasa-arvoiset erikielisiä versioita. Tulevaisuus on digitaalinen. Jos enemmistö ihmisistä ei ole mukana luomassa tätä tulevaisuutta, olemme pulassa. valtasuhteet ja haastaa nykytilanteen. Esimerkki tällaisesta teknologiasta on viime syksynä julkaistu Sheboard, joka on Plan Internationalin Suomessa kehittämä ennakoiva tekstinsyöttösovellus. Puhelimeen ladattava näppäimistö ehdottaa tytöistä ja naisista puhuttaessa monipuolisia sanoja ja vaihtaa stereotyyppisiä ilmaisuja vahvempiin. Sheboard on toistaiseksi saatavilla vain englanninkielisenä, mutta tavoitteenamme on tehdä siitä useita Kirjoitus on julkaistu alun perin Aamulehdessä. 21
Samuli Hiltunen esittää bussikuskia tilanteessa, jossa Suomeen adoptoitu lapsi on jätetty toistuvasti bussipysäkille. Opiskelijat näyttävät, että kanssamatkustaja voi pyytää kuskia pysähtymään. Opiskelijat saivat välineitä vihapuhetta vastaan Mitä vihapuhe on? Miten siihen voi puuttua? Näitä kysymyksiä pohtivat tulevat luokanopettajat Oulussa järjestämässämme koulutuksessa. Teksti: JAANA HAAPALUOMA Kuvat: VESA RANTA K olme opiskelijaa esiintyy luokan edessä. Yksi heistä istuu kädet ojentuneena, kuin pitelisi auton rattia. Toinen seisoo tämän vieressä ja katsoo kysyvästi. Kolmas viittilöi kädellään kauempana. Mitä tapahtuu? Katsojista yksi tietää vastauksen: – Bussikuski ei ole pysähtynyt, kun etnisen ryhmän edustaja on seisonut pysä killä. Joku kanssamatkustajista sanoo kuskille, että pitäisi pysähtyä. Kyllä, oikein meni. Kuskia esittänyt opiskelija Samuli Hiltunen laskee kätensä ja selittää tarkemmin: – Esitimme tilannetta, jossa 11 -vuo tias Suomeen adoptoitu poika oli jätetty toistuvasti bussipysäkille. Meneillään on Planin Globaali kouluohjelmaan kuuluva vihapuhetyöpaja Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Noin 20 luokanopettajaopiskelijaa tekee harjoituksia, jotka auttavat heitä ymmärtämään paremmin, mitä vihapuhe on. Harjoitukset antavat myös välineitä ja itsevarmuutta puuttua vihapuheeseen. Samuli Hiltunen kertoo jälkikäteen, että työpaja herätti todella ajattelemaan. – On hyvä saada tietoon, miten yleistä vihapuhe on lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvatuksen kautta pystyy vaikuttamaan, Hiltunen sanoo. Myös luokanopettajaopiskelija Elina Korpi pitää työpajaa hyödyllisenä. – On hyvä, että saa vihapuheen määritelmän ja konkreettisia harjoituksia, joita voi soveltaa lasten ja nuorten kanssa, hän sanoo. Opettajien on tärkeää tunnistaa vihapuhe Kuka tahansa voi kohdata vihapuhetta. Suomessa se rajoittaa varsinkin vähemmisOhjaaja Salla Kuuluvainen on vetänyt Planin vihapuhekoulutuksen jo 300 kasvatusalan ammattilaiselle tai sellaiseksi opiskelevalle. töjen ja tyttöjen oikeutta olla sitä, mitä ovat. Plan tekee joka puolella maailmaa työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien puolesta. Suomessa Plan pyrkii vaikuttamaan asenteisiin globaali kasvatuksella, jota myös vihapuhekoulutus on. Plan on vetänyt Vihapuheesta dialogiin -täydennys koulutuksia jo yli 300 kasvatusalan ammattilaiselle tai sellaiseksi opiskelevalle. Vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. Opettajaksi opiskelevien vastuuopettaja Johanna Lampinen halusi vihapuhekoulutuksen Ouluun, koska koki sen olevan luonteva osa opiskelijoiden Interkulttuurinen kasvatus -kurssia. – Haluan, että tulevat opettajat tunnis tavat toiseuttamisen tapoja ja osaavat ja uskaltavat vaikuttaa niihin. Planin työpaja tarjoaa erinomaisia esimerkkejä, miten näitä asioita voi lasten kanssa purkaa, Lampinen sanoo. Opettajaksi opiskeleva Elina Korpi aikoo soveltaa työpajan harjoituksia lasten ja nuorten kanssa. 22
”Olisinko ollut 17-vuotias kun kävin ensimmäisen kerran ostamassa kondomeja lähikioskista. Yllätyksekseni, ja ehkä häpeäksenikin, myyjä kysyi papereita ja kortsut jäivät ostamatta.” Mies, 21 ”Toisen lapsen jälkeen meillä oli lapsiluku täysi ja olin menossa sterilisaation esitarkastukseen. Gynekologi ehdotti kuitenkin hormonikierukkaa, koska ikää on jo sen verran että hormonaaliset muutokset alkaisivat pian vaikuttaa kiertoon ja huoltoihin. Monesti tuota moititaan, että lääkäri yrittää saada luopumaan sterilisaatiosta, mutta mun täytyy myöntää että parempaa päätöstä en olisi voinut tehdä. Kierukka aiheutti aluksi ihon rasvoittumista ja näppylöitä, mikä oli ärsyttävää, mutta kuukautisten poisjäänti on tehnyt elämän helpoksi – varsinkin kun työssä joudun Mitäverkosto kampanjoi ehkäisyn puolesta VAPAAEHTOIset usein viettämään viikkoja leiriolosuhteissa, jossa riittävän hygienian ylläpitäminen kuukautisten aikaan on hankalaa.” Nainen, 43 ”Minua kiinnostaa tietää, miten (hetero) parit jakavat ehkäisykustannukset. Pitäisi käydä enemmän keskustelua siitä, joutuvatko naiset maksamaan ehkäisystä kumppaneitaan enemmän. Esimerkiksi e-pillerit tulevat todella kalliiksi, ja mielestäni on törkeää, jos kumppani ei suostu oma-aloitteisesti osallistumaan kustannuksiin. On myönnettävä, että omassakin parisuhteessani kulut eivät aina ole jakautuneet tasaisesti. Ei ole reilua, että kustannukset kasautuvat toiselle osapuolelle, vaikka tämä olisikin parisuhteessa se, johon raskauden välittömät vaikutukset kohdistuisivat.” Nainen, 21 E hkäisy on ihmisoikeus, joka ei ole kuitenkaan tällä hetkellä kaikkien saatavilla. Me koemme, että se on tärkeä yksilön ihmisoikeuksien kannalta, ja sen lisäksi ehkäisy on myös globaali kestävän kehityksen kysymys. Ehkäisyn saatavuus vaikuttaa väestönkasvuun, joka linkittyy muun muassa ilmastonmuutokseen, Mitä-verkoston aktiivi Karoliina Korpilahti summaa syitä, joiden vuoksi verkosto päätti aloittaa Ehkäisytalkoot-kampanjan. Mitä-verkosto kerää kokemuksia ehkäisystä ja lisää samalla tietoa ehkäisyn merkityksestä. – Haluamme nostaa ehkäisyä keskusteluun kansallisella ja globaalilla tasolla. Meille on myös tärkeää, että kaikki saavat äänensä kuuluviin taustastaan riippumatta. Pyrimme vaikuttamaan Suomen Agenda 2030 -toimintasuunnitelmaan ja nostamaan teemaa myös päättäjien tietoisuuteen, verkostolainen Toni Kuoremäki kertoo. Tarinoissa nousevat esiin muun muassa erimielisyydet kumppanin kanssa, vanhempien asenteet, kaupassa tai terveydenhuollossa – Nuorten aikuisten ryhmämme Mitä-verkosto kerää tarinoita ehkäisykokemuksista ja muistuttaa, että ehkäisy on universaali oikeus. asiointiin liittyvät tunteet, koulun seksuaali valistuskokemukset sekä ehkäisymenetelmien sopivuus itselle. Verkostolaiset kannustavat Plan-lehden lukijoita jakamaan nimettömästi kokemuksensa kampanjasivulla sekä keskustelemaan ehkäisystä avoimesti lähipiirin kanssa. – Näin voimme purkaa tabuja ja nostaa ehkäisyä arkipäiväisemmäksi keskustelun aiheeksi, Korpilahti sanoo. Osallistu osoitteessa ehkaisytalkoot.mitaverkosto.fi. Ehkäisytarinoita Kuvat: PLAN INTERNATIONAL 23
Parannamme kuukausilahjoittajien ja ulkoministeriön tuella tyttöjen elämää ja oikeuksien toteutumista Etiopiassa, Ugandassa, Mosambikissa ja Laosissa. Teksti: IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI Kuvat: PLAN INTERNATIONAL Uusi ohjelmamme parantaa tyttöjen asemaa neljässä maassa O lemme aloittaneet nelivuotisen ohjelman, joka edistää tyttöjen ja poikien seksuaalija lisääntymis terveyttä. Yhteen teemaan ja neljään maah an keskittyminen varmistaa ohjelman tehokkaan ja vaikuttavan toteutuksen. Ohjelma keskittyy kaikissa neljässä ohjelmamaassa lapsiavioliittojen, teini-ikäisten tyttöjen raskauksien sekä sukupuolittuneen väkivallan torjuntaan. Sukupuolirooleihin liittyvät asenteet vaikuttavat erityisesti tyttöjen asemaan, ja niiden muuttaminen on hidasta. Tämän vuoksi teemme pitkäjänteistä työtä yhteiskunnan eri tasoilla perheistä päätöksentekijöihin. Ohjelman rahoittavat kuukausilahjoittajamme sekä Suomen ulkoministeriö. Maissa on myös Planin kummilapsitoimintaa. KUMMIT ja lahjoittajat Kummiposti Kirjeenvaihto kummilapsen kanssa Olethan huomannut, että nykyisin kaikki kummiposti kulkee sähköisesti ohjelmamaihimme? Ilahduta kummilastasi lähettämällä sähköinen tervehdys Oma Plan -palvelussa! Kummien toiveesta olemme lisänneet valikoimaan uusia kirjemallipohjia, jotta sinun olisi mahdollisimman vaivatonta muistaa kummilastasi hänen iästään riippumatta. Oma Plan löytyy osoitteesta plan.fi/omaplan. Mikäli et halua ottaa käyttöösi Oma Plania, voit edelleen lähet tää kummikirjeitä perinteisellä postilla. Tällöin skannaamme kirjeet liitteineen, jotta voimme lähettää ne sähköisesti eteenpäin. Teknisistä syistä kirjeen maksimikoko on kaksi sivua sisältäen tekstiosuuden ja kuvia tai piirroksia. Jotta skannausjälki olisi riittävän selkeä, kirjepaperin tulee olla mahdol lisimman vaaleaa, mieluiten valkoista. Musta teksti näkyy skannattuna parhaiten. LAOS Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Laosissa erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen ja vammaisten lasten asema on heikko. Vaikka alle 18-vuotiaiden naimisiin meno on seitsemän miljoonan asukkaan maassa lailla kielletty, on lapsi avioliittojen ja teini-ikäisten tyttöjen raskauksien määrä silti suuri. Joka kolmas tyttö joutuu naimisiin alaikäisenä. Laosissa autamme erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ja vammaisia tyttöjä oppimaan oikeuksistaan. Samalla tuemme yhteisöjen kehitystä siten, että tyttöjen seksuaalija lisääntymisoikeudet toteutuvat paremmin. 24
Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan-palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi. Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin: 09 6869 8030 (ma–pe kello 10–13) Sähköposti: info@plan.fi USEIN KYSYTTYÄ Mitä jos en pysty maksamaan tukea ajallaan? Hienoa, että olet mukana työssämme kehitysmaiden lasten hyväksi! Tukesi avulla pystymme menestyksekkäästi toteuttamaan kehityshankkeita ohjelmamaissamme. Edistämme muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravitsemusta, myös katastrofitilanteissa. Olemme sitoutuneet toimittamaan tukisumman kenttätyöhön säännöllisesti, vaikka kummi tai kuukausilahjoittaja ei pystyisi sitä suorittamaan. Mikäli huomaamme, että maksuissa on ollut taukoa vähintään kaksi kuukautta, otamme sinuun yhteyttä tekstiviestillä, sähköpostilla tai kirjeellä. Lahjoittaminen on vapaaehtoista. Toivomme, että otat yhteyttä lahjoittajapalveluumme, jos haluat tehdä muutoksia lahjoitukseesi tai lahjoittaminen ei ole enää sinulle ajankohtaista. Autamme mielellämme kaikissa kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyvissä asioissa. Maria Keinänen Lahjoittajapalvelu ETIOPIA Itä-Afrikassa sijaitseva Etiopia on maanosan toiseksi väki rikkain valtio, jonka 102 miljoonasta asukkaasta lähes puolet on alle 15-vuotiaita. Vahvat sukupuolinormit ja -stereotypiat ylläpitävät sukupuolittunutta väki valtaa ja haitallisia perinteitä, joista kärsivät erityisesti tytöt. Yksi haitallisista perinteistä on tyttöjen sukuelinten silpominen. Arviolta 65 prosenttia etiopialaisista tytöistä ja naisista on silvottu. Jatkamme Etiopiassa pitkäaikaista, tuloksekasta työtämme silpomisen lopettamiseksi. MOSAMBIK Lapsiavioliitot ovat suuri haaste myös 28 miljoonan asukkaan Mosambikissa, jossa liki puolet maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Lähes puolet tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaina, ja erityisesti nuoret naiset joutuvat usein parisuhdeväkivallan uhreiksi. Pyrimme poistamaan sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja haital lisia sukupuolinormeja sekä voimaannuttamaan nuoria. Tarjoamme tytöil le ja pojille tietoa ja koulutusta seksuaalija lisääntymisterveydestä. UGANDA 41 miljoonan asukkaan Ugandassa lapsiavioliittojen määrä on yksi maailman suurimmista, ja noin puolet maan 20-49-vuotiaista naisista on mennyt naimisiin alle 18-vuotiaina. Etenkin maan pohjoisosissa tyttöjen vaikeaan asemaan vaikuttaa 20 vuotta kestänyt sisällissota, jonka seuraukset näkyvät yhä tyttöjen heikossa koulutuksessa sekä lapsiavioliittojen suuressa määrässä. Ugandassa ehkäisemme erityisesti lapsiavioliittoja ja teini-ikäisten raskauksia. Voimaan nutamme ja koulutamme lapsia ja nuoria niin, että he osaavat myös itse vaatia heille kuuluvien seksuaalija lisääntymisoikeuksien toteutumista. 25
Ku va : PL A N IN TE RN AT IO N A L YK :n kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään 11. lokakuuta. Se on juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen kokeman syrjinnän, mutta myös voiman ja mahdollisuudet. Tänä vuonna tyttöjen päivän teemamme on ”Jokainen tyttö voi muuttaa maailmaa”. Yrityksille tyttöjen päivä tarjoaa tilaisuuden edistää konkreettisin teoin sosiaalista vastuutaan ja vahvistaa sekä brändiään että työnantajamielikuvaansa. Tarjoamme yrityksille monia vaihto ehtoja osallistua tyttöjen päivän juhlintaan. Voitte järjestää hinnanpyörityskampanjan tai lahjoittaa tietyn eurotai prosenttiosuuden tyttöjen päivän myynnistä työhömme. Kampanjatuotteen ja kampanjan keston voitte valita vapaasti 10.9.–30.10.2018. Voitte myös edistää tyttöjen oikeuksia sosiaalisessa medias sa jakamalla some kanaviemme julkaisuja tai esimerkiksi kannustamalla henkilöstöä järjestämään oman tyttöjen päivän some tempauksen. Myös yrityslahjoitus on helppo tapa olla mukana tukemassa työtämme. Yrityslahjoituksen voitte tehdä osoitteessa plan.fi/yrityslahjoitus. Tyttöjen päivä lähestyy – juhli kanssamme! Ilmoittautukaa mukaan tyttöjen päivän juhlintaan lähettämällä yhteys tietonne ja yrityksen logo sähkö postilla osoitteeseen tyttöjenpuolella@plan.fi. Toimitamme mukana oleville yrityksille valmiit ladattavat ja printattavat kampanjamateriaalit elokuun puolivälissä. Lisätietoja: asiakasvastaava Donata Pennanen, donata.pennanen@plan.fi, puh. 040 456 0261 yritysuutiset 26 M arimekko kampanjoi kanssamme tänä keväänä ja tulevana syksynä tasa-arvon ja tyttöjen koulutuksen puolesta. Annika Rimalan suunnittelema Marimekon Tasaraitakuvio on ollut tasa-arvon symboli jo vuodesta 1968. Kuvion 50 -vuotisjuhlan kunniaksi Marimekko lahjoittaa kampanjaaikana ostetuista Tasaraita-paidoista euron Plan Internationalin työhön tasa-arvon puolesta. Huhtija toukokuussa kampanja näkyi sekä Marimekon nettikaupassa että kivijalkamyymälöissä ympäri maailmaa. Kampanja jatkuu jälleen lokakuussa ja kestää joulukuun loppuun asti. Plan ja Marimekko kampanjoivat tasaarvon puolesta
J uhlistimme Accenturen kanssa kansainvälistä tytöt ja teknologia -päivää 26.4. nostamalla esille tyttöjen roolia teknologian kehittäjinä. Järjestimme yhdessä työpajan, jossa 14–20 -vuotiaat tytöt tutustuivat teknologian kehittämiseen koodaamisen avulla. Työpaja tarjosi esimerkkejä uravaihto ehdoista, joita tytöt eivät välttämättä muuten pitäisi mahdollisina. Tytöt koodasivat lego-robotteja liikkumaan, pyörimään ja nappaamaan esineitä helpon ja hauskan EV3-ohjelmointisovelluksen avulla. He pääsivät myös testaamaan VRja AR-laseja. K aupan alan pörssiyhtiö Kesko on tehnyt kanssamme yhteistyötä vuodesta 2015 Seas of Change -hankkeessa. Yhteistyön tavoite on parantaa kalateollisuuden vastuullisuutta sekä siirtotyöläisten ja heidän perheidensä asemaa. Keskon vastuullisuusasiantuntija Sohvi Vähämaa vieraili maaliskuussa Thaimaassa ja Kambodzhassa tutustumassa hankkeen etenemiseen. – Oli upeaa nähdä yhteistyömme tulokset omin silmin ja tavata yhteistyön mahdollistavia ihmisiä, Vähämaa kertoo. Yksi hankkeen tavoitteista on parantaa siirtotyöläisten lasten koulutusta ja suojelua. Perustimme Itä-Thaimaahan vuonna 2015 kaksi oppimiskeskusta, jotka tarjoavat esikouluopetusta lapsille, jotka eivät ole vielä valmiita pyrkimään Thaimaan julkisiin kouluihin. – Matkalla kaikista vaikuttavinta oli päästä seuraamaan opetushetkiä. Vierailimme Planin perustamissa oppimiskeskuksissa Thaimaan Tratissa ja Rayongissa. Kambodzhassa Prey Vengin kylässä Vähämaa pääsi keskustelemaan paikallisen kylävaltuuston kanssa siirtotyöläisyyteen liittyvistä kysymyksistä ja kuuli erityisesti koulutushaasteista. Hän vieraili alueella myös aiemmin siirtotyöläisenä olleiden perheiden kodeissa. – Olen erittäin otettu, että he kertoivat meille henkilökohtaisen tarinansa. Matkan keskustelut ja kohtaamiset eri ihmisten kanssa ovat pyörineet mielessä vielä kotiinpaluun jälkeenkin. Matka tarjosi Vähämaalle uusia näkökulmia vastuullisuustyöhön. – Työskentelen vastuullisen hankinnan parissa, ja siirtotyöläisten työoikeudet ovat usein esillä hankintaketjun työoloista puhuttaessa. Matka antoi minulle syvempää ja konkreettisempaa ymmärrystä siirtotyöläisten tilanteesta ja heidän kohtaamistaan haasteista. Seas of Change -hanke jatkuu tämän vuoden loppuun asti. – Oli hienoa kuulla, että vaikka käynnissä viimeinen vuosi, yhteistyön aikana alkuun laitetulle työlle suunnitellaan jatkoa. Olemme erittäin kiitollisia tästä yhteistyöstä ja vakuuttuneita sen tuloksista, Vähämaa kertoo. Keskon vastuullisuus asiantuntija yhteistyöstä Planin kanssa: ”Upeaa nähdä tulokset omin silmin” Tytöt innostuivat koodaustyöpajassa teknologiasta Teknologian kehittäminen innosti kaikkia työpajaan osallistuneita tyttöjä. He toivoivat, että koodausta opetettaisiin myös kouluissa. – Oletetaan, ettei tyttöjä kiinnosta teknologia, mutta ongelma on siinä, että poikia kannustetaan enemmän, yksi osallistujista kertoi. – Nuorten innostus ja ilo oli tarttuvaa, ja tapahtuma mahdollisti accenturelaisille hauskan ja inspiroivan tavan tehdä hyvää. Oli hienoa nähdä, kuinka nuoret toimivat tiimissä, ratkaisivat haasteita ja auttoivat toisiaan, sanoi Anna Kärkkäinen, yksi Accenturen tapahtuman järjestäjistä. 27
plan palat PLAN KOKKAA 28 Aloita päivä terveellisellä voimavanukkaalla Etelä-Amerikasta kotoisin olevat chia-siemenet kuuluvat minttukasvien sukuun ja sisältävät paljon terveellisiä ainesosia, kuten kuitua, proteiinia ja magnesiumia. Sana ”chia” tarkoittaa mayaojen kielellä voimaa. Nesteessä siemenet turpoavat hyytelöksi. Siksi niitä käytetään usein esimerkiksi hillojen tekoon tai jopa kananmunan korvikkeena. Chia-siemenistä syntyy kätevästi myös terveellinen vanukas, jonka voit tehdä valmiiksi aamiaispöytään jo edellisenä päivänä. AINEKSET: 2 dl kauramaitoa 2–4 rkl chia-siemeniä 1–2 jäistä banaania 1–2 dl mangotai mustikkasosetta 1 tl vaniljasokeria VALMISTUS: Sekoita kauramaito, vaniljasokeri ja chia-siemenet kulhossa ja jaa seos tarjoiluastioihin. Anna seoksen jähmettyä jääkaapissa kaksi tuntia tai yön yli. Pilko banaanit lohkoiksi, laita ne ilmatiiviiseen rasiaan ja jäädytä pakastimessa. Tämä kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä, jotta banaanit ehtivät jäätyä kunnolla. Laita jäiset banaanit ja mangotai mustikkasose tehosekoittimeen ja anna sekoittua sileäksi seokseksi. Ota jähmettyneet chia-vanukkaat jääkaapista ja kaada mango-banaaniseos tasaisesti vanukkaiden päälle. Koristele pähkinöillä, marjoilla tai siemenillä. PLANIN KESÄTÄRPIT Ku va : C H RI S ST RO N G Maailmanluokan rytmimusiikkia Porissa Heinäkuussa kannattaa suunnata Poriin, sillä maailmankuulut artistit nousevat Pori Jazzin lavoille. 14.–22. heinäkuuta järjestettävillä festivaaleilla nautitaan useiden jazzin, soulin, folkin ja elektronisen musiikin esittäjien taidonnäytteistä. Mukana ohjelmassa on ensimmäistä kertaa jazzeille tulevia artisteja sekä festivaaliesiintyjiä kymmenien vuosien takaa. Mukana ovat muun muassa tarttuvista ja kantaaottavista kappaleistaan tunnettu Somi, globaalin jätti menestyksen saavuttaneet Alanis Morrisette ja James Blunt, nykyjazzin kovimmat uudet nimet Yazz Ahmed ja Gogo Penguin sekä kaikkien aikojen soul-legendoihin kuuluva Mavis Staples. porijazz.fi Helsinki Pride – kesän värikkäin tapahtuma Kesäkuun viimeisellä viikolla järjestettävä Helsinki Pride juhlii seksuaalija sukupuoli-identiteettien moninaisuutta ja tekee tilaa äänille, jotka jäävät usein yhteiskunnassa kuulematta. Tänä vuonna tapahtuman teemana onkin ääni, mikä näkyy esimerkiksi ohjelman uusissa Lab ja Pride talks -konsepteissa. Niissä asiantuntijat, artistivieraat ja muut osallistujat pureutuvat haastaviin aiheisiin. Helsinki Pride huipentuu Senaatintorilta alkavaan kulku eeseen ja puistojuhlaan. Helsinki Priden lisäksi HeSeta järjestää Nuorten Pride -viikon. helsinkipride.fi Oulun torille salsaamaan Menevä musiikki ja tanssi valtaavat Oulun, kun viime vuonna syntynyt kolmepäiväinen salsafestivaali saa jatkoa. 10.–12. elokuuta järjestettävä tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa yksilöja parisalsasta kiinnostuneille. Lauan taina 11.8. luvassa on ilmaista torisalsaa, jossa opetellaan parisalsan ja reggaetonin alkeita. elocuba.com 28
PLAN KUUNTELEE Monipuolista afropopia kesään 2000-luvun alussa perustetulla eteläafrikkalaisella Freshlygroundilla riittää virtaa. Yhtyeen huhtikuussa julkaistu seitsemäs albumi Can’t Stop vie bändin afropop-soundia askeleen uuteen suuntaan. Freshlygroundin tavaramerkki on lukuisten vaikutteiden yhdistäminen sulavaksi ja tarttuvaksi kokonaisuudeksi, mutta kuitenkin niin, että musiikissa riittää useampia ulottuvuuksia ja tasoja. Freshlygroundin jäsenet ovat kotoisin Etelä-Afrikan lisäksi Mosambikista ja Zimbabwesta. Bändi sulattaa taidokkaasti mosambikilaista ja zimbabwelaista musiikkiperinnettä niin jazziin, popiin, bluesiin kuin indierockiinkin. Can’t Stop -albumilla Freshlyground on saanut käännettyä soundiinsa vielä hieman lisää särmikästä rockja funk-ruuvia. Groovea on maustettu tyylikkäillä synamaalailuilla, ja laulaja Zolani Maholan koskettavat ja parhaimmillaan kantaaottavat lyriikat luovat teräviin rytmeihin mainion punaisen langan. Loistavaa kesämusiikkia siis. Kalle Heino Freshlyground: Can’t Stop. Freeground Records 2018. PLAN LUKEE Koskettava kuvakirja pakomatkasta Toimiva tarina ei aina tarvitse tekstiä. Sanna Pelliccionin kuvakirja Meidän piti lähteä etenee kuvien varassa ja jättää tarinan sanoittamisen ”lukijalle”. Kuvien avulla aikuisen ja lapsen on helppo keskustella ikätasoisesti pakolaisuudesta. Lapsen omille kysymyksille ja tulkinnoille jää tilaa. Kirjan alussa pieni tyttö syö äitinsä ja isänsä kanssa harmonisessa puutarhassa. Sitten taivas muuttuu verenpunaiseksi, lentokoneet pudottavat pommeja ja tytön poski on kyynelissä. Pysäyttävimmällä aukeamalla kumivene keikkuu myrskyävällä merellä. Aikuisen mieleen nousevat Välimereen hukkuneet ihmiset, mutta viisivuotias koelukija pohtii, että veneretki voi olla hauska seikkailu. Kuvat vievät pakolaisleirille, jolta löytyy leikkikavereita, ja lopulta uuteen kotimaahan lumisateeseen. Lopussa tyttö rakentaa lumiukkoa pikkupojan kanssa ja hymyilee. – Se oli ihana kirja, vähän surullinenkin kyllä, mutta lopussa iloinen, koelukija summaa. Iida Riekko Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä. S&S 2018. PLAN KATSOO Lämmin tarina perheen merkityksestä Pixar on tehnyt monia kokeilevia ja yllättäviä animaatiota, ja Coco nousee niiden kärkikaartiin. Värikylläinen, visuaalisilla yksityiskohdilla ja kontrasteilla leikittelevä kuvamaailma vie Meksikoon kuolleiden päivän viettoon. Vaikka kuolleiden päivä ei olisi lapsikatsojalle tuttu, elokuvan logiikkaan on helppo sukeltaa. Elokuvan päähenkilö Miguel rakastaa kitaransoittoa, mutta hänen suutariperheensä karttaa musiikkia, koska pojan muusikkoisoisä on jättänyt perheen. Poika kamppailee rakastavan perheen odotusten ja oman intohimonsa ristipaineessa. Kuolleiden päivänä poika tempautuu kuolleiden maailmaan, jossa tapaa paitsi ihailemansa muusikkolegendan myös vainajia, jotka ovat vaarassa painua ikuiseen unohdukseen, koska kukaan ei muista heitä elävien maailmassa. Coco on jännittävä seikkailu – perheen pienimmille kenties turhankin jännittävä –, mutta myös koskettava ja syvällinen kertomus oman intohimon, perheen ja muista misen merkityksestä. Iida Riekko Coco. Pixar 2018. 29
Ku va : Th in kS to ck juniorplan TERVETULOA EL SALVADORIIN JUNIORPLANIN MATKASSA! El Salvador on Keski-Amerikan pienin ja tiheimmin asuttu valtio. Maassa asuu yli kuusi miljoonaa ihmistä, ja sen rajanaapureita ovat vain Honduras ja Guatemala. Espanjalaiset valloittajat nimesivät maan kristinuskon Jeesuksen mukaan: el salvador on espanjaa ja tarkoittaa pelastajaa. El Salvador tunnetaan tulivuorten maana, koska maassa sijaitsee yli 20 tulivuorta. Yksi aktiivisimmista tulivuorista on Chaparrastique, joka on purkautunut jopa 26 kertaa kolmen sadan viime vuoden aikana. El Salvadorin perinteisin ruokalaji on pupusa, maissista valmistettu paksu, paistettu tortillalevy, joka täytetään usein lihalla, juustolla ja pavuilla. Pupusa syödään tavallisesti kasvisten ja tulisen tomaattikastikkeen kanssa. Minä olen merinahkakilpikonna, yksi El Salvadorin rannoilla elävistä suurista merikilpikonnista. En olekaan mikä tahansa kilpikonna, vaan maailman ainoa kilvetön kilpikonna. Selkääni peittää kilven sijasta vain paksu, kumimainen nahka, jonka mukaan minut on nimettykin. Olen lahjakas sukeltaja ja pystyn tarvittaessa sukeltamaan jopa tuhannen metrin syvyyteen. Mikään muu matelija laji ei pysty samaan! Pitkät raajani helpottavat sukeltamista ja tekevät minusta myös varsin taitavan uimarin. Lempiruokaani ovat meduusat, ja ruokahaluni on valtava. Kasvuiässä saatan syödä jopa oman painoni verran meduusoja päivässä. Ja se jos jokin on paljon, sillä saatan painaa jopa 900 kiloa! ! Hola! 30
Luokalle jäänyt Adriana sai ikätoverinsa kiinni Adriana on 10-vuotias elsalvadorilainen tyttö, joka jäi koulussa jälkeen luokkatovereistaan. Kun muut lapset jatkoivat koulutaivaltaan ylemmille luokille, Adriana joutui kertaamaan kokonaiset kaksi vuotta peruskoulua. Opettajat huomasivat Adrianan olevan huomattavasti muita luokkalaisia vanhempi ja ehdottivat hänelle Planin ja El Salvadorin opetusministeriön kehittämää ohjelmaa. Sen tarkoituksena on auttaa Adrianan kaltaisia lapsia saamaan kiinni opinnot, joissa nämä ovat jääneet jälkeen. Ohjelmaan osallistuvat lapset käyvät päivittäin tukiopetustunneilla, joilla he oppivat tiiviisti asiat, jotka heidän täytyy osata siirtyäkseen takaisin tavalliseen rytmiin. Heille tarjotaan opetuksen lisäksi myös psykologista tukea, jonka tarkoituksena on parantaa lasten itseluottamusta ja löytää syitä siihen, miksi näiden koulunkäynti on alun perin jäänyt liian vähälle huomiolle. Nyt ohjelmaan osallistunut Adriana on saanut ikätoverinsa kiinni ja toivoo aloittavansa viidennen luokan yhdessä ikäisten kanssa. – Opiskelu on minulle nyt kaikista tärkeintä. Auta merikilpikonnaa välttämään muoviroskat Vaikka suuri koko suojelee merinahkakilpikonnia monelta saalistajalta, ovat ne silti erittäin uhanalaisia. Yksi syy siihen on, että merinahkakilpikonnat erehtyvät helposti syömään mereen eksynyttä muoviroskaa meduusojen sijaan. Auta merinahkakilpikonnaa välttämään muovipusseja ja löytämään ruuaksi sopivia meduusoja Tyynestämerestä! 31