plan 2/2021 Kummivierailu näytti työn tulokset ETELÄ-SUDAN Apua ruokakriisin keskelle Uganda Nuoret miehet puolustavat tasa-arvoa Vietnam
Uusi testamenttioppaamme auttaa testamentin laatimisessa PLANIN TESTAMENTTIOPAS Plan_Testamentti_2021.indd 1 Plan_Testamentti_2021.indd 1 15.4.2021 10.32 15.4.2021 10.32 Uusi testamenttioppaamme on nyt tukijoidemme tilattavissa. Opas auttaa sinua elämäsi tärkeiden asiakirjojen suunnittelussa. Testamentin laatiminen on mahdollisuus pohtia omia arvoja ja harkita itselle tärkeiden lahjoituskohteiden muistamista. Testamentin laadinnassa kannattaa olla tarkkana. Testamentti on hyvin muotosidonnainen asiakirja, ja sen pitää täyttää tietyt lain mukaiset edellytykset. Testamentti oppaassa kerromme erilaisista testamentin tekemiseen liittyvistä käytännön asioista sekä Planin työstä, jota testamenttilahjoituksella voi tukea. Käytämme testamentatut varat työhömme erityisesti kehit tyvissä maissa asuvien tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Testamentin voi osoittaa myös humanitaariseen työhömme viime vuonna perustetun hätäapurahastomme kautta. Testamenttilahjoitus ohjautuu kokonaisuudessaan työhömme maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten ja tyttöjen hyväksi, sillä yleishyödyllisenä yhteisönä Plan ei maksa perintöveroa. Planin testamenttiopas on hyvä tapa tutustua testamentin tekemiseen. Oppaan tilaaminen ei velvoita sinua mitenkään. Tilaa opas lähettämällä sähköpostia: nora.huhta@plan.fi PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/21 ?kesäkuu 2021 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 30 200 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2021. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Cristina Gomez Saari, Gunvor Kronman, Mika Aaltola, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastaajien kesken arvomme tuotepaketin, jossa on kaksi Efva Attlingin Planille suunnittelemaa hopeista Friend-korua ja kaksi Tyttöjen puolella -kangasmerkkiä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/21 kiinnostavimmaksi jutuksi kuvareportaasin Kiberan slummissa elävistä tytöistä. Lukijapalkinnon voitti Karoliina Suoniemi Tampereelta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Mikä yhdistää Etelä-Sudanin pakolaisja ruokakriisiä, Tšadjärven konfliktia ja Pohjois-Mosambikin levottomuuksia? Ne kaikki ovat pitkään kyteneitä monisyisiä kriisejä, jotka luovat pelkoa ja puutetta siviilien elämään. Ne ovat myös niin kutsuttuja unohdettuja kriisejä, jotka eivät näy kansainvälisten uutisten pääotsikoissa tai synnytä viraaleja sosiaalisen median kampanjoita. Tälläkin hetkellä on käynnissä liian monta kriisiä ja konfliktia, jotka eivät saavuta muun maailman huomiota. Uutiskriteereillä maantieteellisesti ja kulttuurisesti kaukana tapahtuva, hitaasti kehittyvä tragedia ei nouse yhtä korkealle kuin äkillinen katastrofi tai lähellä sattuva suuronnettomuus. Sosiaali sen median vaikuttajien on helpompi tarttua aiheisiin, jotka ovat lähellä omaa ja seuraajien arkea. Kaukana olevat ruokapulat ja levottomuudet jäävät helposti etäisiksi myös tunnetasolla. Miksi tällä on väliä? Siksi, että jos kansainvälinen yhteisö ja suuri yleisö eivät saa tietoa tai kiinnostu hiljaisista kriiseistä ja ihmisten arjesta niiden keskellä, maailma ei herää avun tarpeelle. Laaja kansainvälinen huomio johtaa parhaimmillaan paineeseen ja ponnistuksiin kriisien ratkaisemiseksi. Se kannustaa ihmisiä lahjoittamaan ja tuo suojelua sekä hätäapua siviileille. Plan työskentelee ympäri maailmaa hiljaisissa ja unohdetuissa kriiseissä ja katastrofeissa. Olemme läsnä myös Etelä-Sudanissa, Mosambikissa ja Tšadjärven alueella. Humanitaarisen työmme tavoite on turvata heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuus, terveys ja koulutus kriisien keskellä. Tähän työhön haastavissa oloissa ja pienillä resursseilla tarvitsemme lahjoittajien ja instituutioiden tukea. Tässä lehdessä nostamme esiin ihmisten tarinoita Etelä-Sudanista. Elämästään kertovat muun muassa äidit, jotka ovat menettäneet elantonsa ja kotinsa, sekä paikalliset vapaaehtoiset ja ammattilaiset, jotka ponnistelevat toisten auttamiseksi. Nämä painavat tarinat ansaitsevat sen, että me kaikki kuuntelemme ja välitämme. Unohdettujen kriisien keskellä elävät ihmiset ansaitsevat huomiomme Anna Könönen viestintäjohtaja pääkirjoitus 4 Apua Etelä-Sudanin ruokakriisin keskelle 12 Uutisia maailmalta 14 Uutisia Suomesta 16 Nuoret miehet luovat turvallisempaa Kampalaa 20 Tasa-arvotyömme tuotti tulosta koronapandemiasta huolimatta 22 ”Siskoni eristettiin muusta perheestä kuukautisten aikana” 22 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Yritysuutiset 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 16 Vietämme elokuussa humanitaarisen työn kuukautta. Maailman humanitaarisuuden päivänä 19.8. nostamme yhdessä muiden järjestöjen kanssa esiin työtämme kriiseissä ja katastrofeissa. Olemme myös mukana järjestämässä Helena Ranta Forumia 30. elokuuta. Humanitaarisiin kysymyksiin ja rauhantyöhön keskittyvän seminaarin teemana on tänä vuonna muistaminen ja unohtaminen. Kerromme lisää sosiaalisen median kanavissamme kesän aikana – pysy kuulolla! 3
Teksti: KC SHREERAM JA IIDA RIEKKO Kuvat : KC SHREERAM Apua Etelä-Sudanin ruokakriisin keskelle Ruokapula, taistelut, tulvat ja koronapandemia koettelevat Etelä-Sudania. Aliravittujen lasten määrä kasvaa hälyttävää vauhtia. Plan tukee lapsia sekä odottavia ja imettäviä äitejä selviytymään kriisistä. 4
Apua Etelä-Sudanin ruokakriisin keskelle KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 5
K un 18-vuotias Kaka huomasi kaksospoikiensa sairastuneen, hän ei tiennyt mitä tehdä. Vuoden ikäiset lapset söivät tuskin mitään ja vaikuttivat apaattisilta. “Olin huolissani, kun en nähnyt heidän syövän tai leikkivän”, Kaka kertoo. Hän istuu hiekkakentällä aaltopellistä rakennetun pienen klinikan pihassa, varjossa suojassa tropiikin auringolta. Planin tukeman klinikan edustalla odottaa monta muutakin äitiä, joilla on pieni lapsi sylissä tai kantoliinassa. Useimmilla lapsilla, kuten Kakan pojillakin, on laihat kaulat ja käsivarret. Odottaessaan vuoroaan Kaka ehtii kertoa tarinansa. Hänen koulutiensä katkesi aikaisin, koska hänen kotikylässään ei ole toisen asteen kouluja. Kaka joutui naimisiin 16-vuotiaana ja tuli pian raskaaksi, samoin kuin useimmat tytöt Etelä-Sudanissa. “En voinut kieltäytyä avioliitosta, vaan tein niin kuin muutkin samanikäiset tytöt.” Kakalla ei ollut tietoa lasten aliravitsemuksesta tai sen hoidosta, joten kun hänen poikansa alkoivat heikentyä, hän ei tiennyt, mistä oli kyse. Kaka kuuli kuitenkin Planin vapaaehtoiselta terveysklinikasta, joka hoitaa aliravittuja lapsia. “Olin jo menettänyt toivoni, kun pääsin klinikalle”, Kaka kertoo. Nyt kaksoset ovat käyneet klinikalla hoidossa kuukauden ajan, ja Kaka on saanut sieltä mukaansa ruokaa. Pojat Kaka, 18, on tuonut aliravitsemuksesta toipuvan poikansa Planin tukemalle klinikalle. voivat jo paremmin kuin hoidon alussa. “Nyt lapset ovat iloisia ja leikkivät yhdessä. Kun näen heidän hymyilevän, se tekee minut onnelliseksi.” Monisyinen kriisi koettelee Etelä-Sudania Kaka on yksi lukemattomista ihmisistä, jotka kantavat Etelä-Sudanissa huolta lastensa terveydestä ja ravitsemuksesta. Ennusteiden mukaan 7,2 miljoonaa etelä sudanilaista – noin 60 prosenttia maan 12 miljoonasta asukkaasta – kokee tämän vuoden aikana akuuttia ruokapulaa. Heidän joukossaan on 1,4 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta ja lähes puoli miljoonaa odottavaa tai imettävää äitiä. 6
Kolmevuotias Yabbah on vahvistunut saamansa lisäravinnon ansiosta. Hänen äitinsä Juditha kertoo, että pojan kehitys on viivästynyt perheen kokemien vaikeuksien ja ruokapulan takia. “Toisinaan olemme koko päivän ilman ruokaa. Menetimme kaiken taisteluissa.” ”Kaksi ateriaa päivässä on mahdottomuus” Mittanauha tiivistyy kolmevuotiaan Yabbahin käsivarren ympärille. Ympärysmitta kertoo luotettavasti, kärsiikö lapsi aliravitsemuksesta. Pojan käsivarsi on juuri ja juuri terveen mitoissa – toisin kuin vielä pari viikkoa sitten. Yabbahin on vaikea kävellä. Hänen äitinsä Juditha uskoo, että pojan motorinen kehitys on viivästynyt perheen kohtaamien vaikeuksien takia. Piborin aluetta piinaavien taisteluiden vuoksi perheen on ollut vaikea kasvattaa ruokaa, joten Yabbah on jäänyt heikoksi ja sairastelee jatkuvasti. “Elämme hyvin epävakaalla alueella. Meitä pelottaa mennä kauas kotoa etsimään ruokaa, ja siksi meidän on vaikea saada tarpeeksi ravintoa lapsillemme”, Juditha kuvailee yhteisönsä tilannetta. Kun hän toi Yabbahin klinikalle, pojalla todettiin keskivaikea aliravitsemustila. Nyt Yabbah käy seurantatarkastuksissa kahden viikon välein. Piborissa ruokavalio perustuu durralle, maissille ja maapähkinöille. Myös vihannekset, kuten pinaatti, ovat yleistä ravintoa. Sadot ovat epäonnistuneet tänä vuonna tulvien takia. Lisäksi levottomuudet estävät maanviljelijöitä ja asiakkaita matkustamasta markkinoille. “Ennen konfliktin alkua pystyimme syömään kahdesti päivässä. Nyt ruokaa ei enää ole saatavilla, joten kaksi ateriaa päivässä on mahdottomuus,” Juditha kertoo. Välillä hänen perheensä etsii savannilta tokopuita ja syö niiden kitkeriä lehtiä ja hedelmiä, joita ei tavallisesti kelpuuteta ravinnoksi. Saamansa hoidon ansiosta Yabbah on alkanut vahvistua. Klinikalla poika saa pähkinöistä tehtyä energiapitoista tahnaa, joka on yleinen hoito lasten aliravitsemukseen. “Viime käyntimme jälkeen olen huomannut Yabbahin ruokahalun ja painon kasvaneen”, Juditha iloitsee. Etelä-Sudan on luonnonvaroiltaan rikas maa: maaperässä on niin öljyä kuin mineraalejakin. Niiden hyödyt eivät kuitenkaan jakaudu kansalaisille, joista 82 prosenttia elää Maailmanpankin mukaan köyhyydessä. Koronaviruspandemia on heikentänyt jo ennestään olemattomia palveluita maassa, joka kuuluu maailman köyhimpiin ja hauraimpiin valtioihin. Pitkittynyt konflikti ja raskaat tulvat ovat pakottaneet perheitä maan sisäisiksi pakolaisiksi. Etelä-Sudanissa puhkesi verinen sisällissota vuonna 2013, vain kaksi vuotta maan itsenäistymisen jälkeen. Taisteluiden loppua ei ole vieläkään näkyvissä useista rauhanyrityksistä huolimatta. 7
Planin vapaaehtoinen Ngachower uskoo, että paras keino selvitä kriisistä on tukea toisia ja tehdä yhteistyötä. ”Teen kaikkeni, jotta voin auttaa lapsia välttämään aliravitsemuksen.” 8
Apua Piborin perheille Kakan ja Judithan kotiseutu, Piborin maakunta, on kaikista vaikeimmassa tilanteessa Etelä-Sudanin kriisissä. Moni piborilainen on kertonut Planin työntekijöille, että tämä vuosi on vakavin nälkävuosi, jonka he ovat kokeneet. Plan ja Maailman ruokaohjelma WFP ovat perustaneet yhdessä Piboriin 21 klinikkaa, joissa aliravitut lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit saavat ravintoa ja hoitoa. Klinikat toimivat läheisessä yhteistyössä viranomaisten ja yhteisöjen johtajien kanssa. Viime vuonna 8 329 lasta ja 6 391 naista sai hoitoa Planin tukemilla klinikoilla. Tänä vuonna avun tarve on kasvanut merkittävästi, mikä tarkoittaa asiakasmäärien jyrkkää kasvua. Klinikat on sijoitettu neljän kilometrin välein maaseudulle, jotta kukaan ei joutuisi kävelemään yli tuntia saadakseen hoitoa. Lisäksi Plan on perustanut vapaaehtoisten vetämiä äitiryhmiä, joissa äidit voivat oppia toisiltaan esimerkiksi ravitsemukseen ja hygieniaan liittyviä tietoja ja tukea toisiaan vaikean ajan läpi. “Estämme laajassa mittakaavassa lapsia päätymästä vakavaan aliravitsemustilaan, mutta voisimme tehdä klinikoilla myös paljon enemmän aliravitsemuksen ja nälän torjumiseksi. Se vaatisi, että meillä olisi resursseja tehdä yhteisöissä ennaltaehkäisevää ja tiedottamistyötä sekä vahvistaa terveyspalveluita, sanitaatiota ja elinkeinoja”, kertoo Etelä-Sudanin Planin ravitsemusasiantuntija Mekonnen Get. Toistaiseksi Planin ja muiden järjestöjen resurssit ovat riittämättömät vastaamaan huutavaan tarpeeseen. Vapaaehtoiset tuovat apua ja tietoa kyliin Ngachower, 56, kiertää klinikan pihassa mittaamassa lasten käsivarsia. Hän on yksi Planin paikallisista vapaaehtoisista, jotka työskentelevät aliravittujen lasten ja äitien hyväksi. Ngachower ja 71 muuta Planin vapaaehtoista tekevät työtään klinikoilla ja kylissä ympäri Piboria. He auttavat hoitotoimissa ja ruuan jakamisessa sekä levittävät tietoa ravitsemuksesta ja hygienian tärkeydestä. Kun he näkevät sairaita lapsia, he ohjaavat perheet klinikoille. “Voimme selviytyä vain tukemalla toinen toistamme. Kylät ovat hyvin eristyksissä keskellä savannia”, Ngachower kertoo. ”Yhteisölläni ei ole muuta ruokaa kuin se, mitä saamme Planilta. Aseelliset joukot veivät karjamme ja tulvat huuhtoivat omaisuutemme, joten meillä on vain toisemme.” Ngachower kiinnostui vapaaehtoistyöstä, kun Plan järjesti hänen kylässään yleisötilaisuuden ravitsemuksesta. Koska Ngachower ei ole koskaan käynyt koulua, hän epäili aluksi kykyjään toimia vastuullisessa vapaaehtoistyössä. Hän pääsi kuitenkin mukaan Planin koulutuksiin, joissa oppi tarvittavat taidot ja sai itsevarmuutta. ”Kun kyläämme perustettiin klinikka, se toi toivoa monille äideille. Ilman näitä klinikoita lapset nääntyisivät ja jopa kuolisivat. Teen kaikkeni, jotta voin auttaa lapsia välttämään aliravitsemuksen.” Klinikka saa aikaan muutosta Judisa on työskennellyt Planin yhteisötyöntekijänä kahden vuoden ajan ja erikoistunut hoitamaan aliravitsemusta. Hän kertoo, että aliravitsemus on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat ruuan heikko saatavuus, ravitsemustiedon puute, tartuntatautien yleisyys, sanitaation ja hygienian huono taso sekä pula terveysja ravitsemuspalveluista. Konflikti, tulvat ja koronaviruspandemia ovat vain syventäneet ongelmia, joilla on pitkät juuret. Judisa kävelee joka päivä kolme tuntia töihin ja takaisin. Kun hän saapuu aamulla ravitsemuskeskuksen pihaan, sen edessä on usein jo jonoa. “Minua satuttaa, kun näen lasten kasvot. He ovat nälissään. Teen työtäni, koska haluan tukea heitä”, Judisa kertoo. Hän opettaa äideille terveellisen ruokavalion perusteita, imettämisen tärkeyttä ja muita vanhemmuustaitoja. Hän myös seuraa säännöllisesti klinikalla käyvien lasten ja äitien terveyttä. Judisa on ylpeä nähdessään muutoksen, jonka klinikka saa aikaan. “Jos naiset saavat tilaisuuden, he voivat muuttaa asioita. Haluan näyttää tämän omalla esimerkilläni.” Pakolaisperhe elää ruoka-avun varassa Klinikat eivät ulotu palvelemaan kaikkia, jotka tarvitsisivat apua. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat maan sisäiset pakolaiset, joista moni Planin ravitsemustyöntekijä Judisa haluaa olla inspiroiva esimerkki muille naisille. 9
Mary, 22, elää neljän lapsensa kanssa maan sisäisenä pakolaisena. Perheen ravitsemus on ruoka-avun varassa. on menettänyt kaiken omaisuutensa. YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli neljä miljoonaa eteläsudanilaista on joutunut pakenemaan kodeistaan. Arviolta 2,3 miljoonaa on pakolaisina ja turvapaikanhakijoina, lähinnä naapurimaissa, ja loput maan sisäisinä pakolaisina. Yksi heistä on 22-vuotias Mary, neljän lapsen äiti. Hänen arkeaan on säännöstellä pieni ruokamäärä mahdollisimman monelle päivälle. Taistelut ja tulvat ovat pakottaneet hänen perheensä muuttamaan monta kertaa kuluneen vuoden aikana. Moni pakomatka on vaatinut päivien kävelyn ja taivasalla nukkumisen. “Emme voineet kantaa mukanamme mitään arvokasta, kuten ruokaa. Tulvat olivat huuhtoneet pois lähes koko satomme. Vähäisen loppusadon veivät taistelijat, kun he hyökkäsivät kyläämme ensimmäisen kerran. Vein lapseni turvaan, joten en pystynyt pelastamaan ruokiamme”, Mary kertoo. Nyt Mary ja hänen lapsensa elävät Gumurukin kylässä Piborin maakunnassa sukulaistensa luona ja selviytyvät muiden lahjoittaman ruuan avulla. Mary lapsineen rekisteröityi hiljattain Planin ruoka-apuohjelmaan. Se tarjoaa heille 45 kiloa durraa. Juuri nyt durraa ei ole kuitenkaan saatavilla riittävästi, joten perhe on saanut Planilta CSB++-ravintolisää. Se on proteiinija rasvapitoista jauhetta, joka sopii hyvin lasten painon kasvattamiseen. Mary sai CSB++:aa toiseksi vanhinta lastaan varten, koska tämä kärsii aliravitsemuksesta. Perheellä on kuitenkin niin vähän ruokaa, että Mary on jakanut ravintolisän kaikille lapsilleen ja jatkanut sitä puurolla. “Meillä on ruokavarastossamme vain puolitoista kiloa durraa. Aion käyttää puoli kiloa päivässä, jotta se riittää usealle päivälle”, Mary suunnittelee. “Tai ehkä sen pitää riittää koko viikoksi. Teen sitäkin pienempiä annoksia.” Myötäjäisrahat toivat perheelle ruokaa Ruokakriisillä on muitakin vakavia seurauksia kuin aliravitsemus. Planin työntekijät ovat huolissaan tyttöihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten, kuten nuorten tyttöjen pakkoavioliittojen, lisääntymisestä. 18-vuotias Adeng kertoo elämästään odottaessaan vuoroaan Planin ruokajakelussa. Vähän matkan päässä Planin vapaaehtoiset ojentavat viljasäkkejä lava-autosta. Helle saa jakajat ja jonottajat hikoilemaan. Adeng joutui naimisiin vuosi sitten, pian sen jälkeen, kun hänen perheensä oli joutunut pakenemaan kodistaan. Ennen pakolaiseksi joutumista hän auttoi iäkästä äitiään etsimään luonnosta ruokaa. Kun perhe pakeni taisteluita viime vuoden kesäkuussa, vanhemmat päättivät naittaa Adengin, koska tarvitsivat myötäjäisrahoja Joyce, 12, haaveilee paluusta kouluun. Nyt hän on vastuussa pikkusisarustensa hoitamisesta ja kotitöistä. 10
“Jos naiset saavat tilaisuuden, he voivat muuttaa asioita. Haluan näyttää tämän omalla esimerkilläni.” ruokaa varten. “Tiesin, että menisin lopulta naimisiin. Mutta jos emme olisi joutuneet pakolaisiksi, olisin sinnitellyt pidempään, koska minulle oli tärkeää tukea pikkusisarusteni koulunkäyntiä”, Adeng kertoo. “Aluksi olin onneton, koska mieheni oli minulle täysin vieras. Mutta minun oli pakko sopeutua, avioliitostani oli jo sovittu.” Adeng asuu nyt epävirallisessa hökkelikylässä miehensä ja neljän sukulaisensa kanssa. Hän odottaa esikoistaan. Ruokakriisin syveneminen on vaikeuttanut perheen elämää entisestään viime kuukausina. “Toisinaan olemme koko päivän ilman ruokaa. Menetimme kaiken taisteluissa.” Adeng tekee kolmen kuukauden välein 11 tunnin matkan Lukwangolen kaupunkiin hakemaan Planilta ruoka-annoksen. Tällä välin Adengin mies matkustaa yli 13 tuntia Piborin kaupunkiin etsimään hanttihommia, joiden avulla perhe voi ostaa välttämättömiä tarvikkeita, kuten saippuaa, öljyä ja tulitikkuja. Adeng haaveilee, että voisi palata kotikyläänsä ja kouluttaa lapsensa. ”Toivon, että tämä sota loppuu ja että voimme palata normaaliin elämään. Haluan kotiin.” Tyttöjen koulutus on uhattuna Kriisi vaikuttaa myös koulutukseen: levottomuuksien, pandemian, tulvien ja ruokapulan takia monen lapsen opinnot ovat keskeytyneet. Erityisesti tyttöjen koulutus on uhattuna. Vaikeissa oloissa vanhemmat ottavat usein tyttärensä pois koulusta auttamaan nuorempien sisarusten hoidossa ja ravinnon etsimisessä. 12-vuotias piborilainen Joyce ei ole päässyt kouluun sitten vuoden 2019. Joycen oli jäätävä pois koulusta, kun tulvat veivät hänen perheensä elannon. Äiti meni töihin läheiselle torille, missä työskentelee joka päivä myöhään iltaan saadakseen ruokaa lapsilleen. Joycen tehtäväksi jäi hankkia vettä ja polttopuita sekä huolehtia kuudesta nuoremmasta sisaruksestaan. Joycen 10-vuotias veli on saanut jatkaa koulunkäyntiä, mutta pandemian vuoksi koulu on ollut pitkiä jaksoja kiinni. Joyce kertoo kaipaavansa koulua. ”Ikävöin ystäviäni ja opettajiani. Yhtä ystävääni en näe varmaan enää koskaan, koska aseelliset joukot veivät hänet kylästämme viime vuonna”, Joyce kertoo. Perheen äiti arvostaa koulutusta, joten Joycella on vielä toivoa. Jos rauha palaa, ruokapula päättyy ja perheen ahdinko helpottaa, Joyce voi taas opiskella ja tavoitella omia haaveitaan. Adengin oli suostuttava naimisiin, koska hänen perheensä tarvitsi myötäjäisrahoja selvitäkseen ruokakriisistä ja pakolaisuudesta. 11
uutisia maailmalta K oronapandemia on ajanut tänä keväänä Intian terveydenhuollon vakavaan kriisiin ja aiheuttanut laajaa inhimillistä kärsimystä. Sairaaloissa on pulaa vuodepaikoista, henkilökunnasta ja hapesta. Moni perhe on menettänyt elinkeinonsa, mikä heijastuu suoraan lasten hyvinvointiin. Käynnistimme huhti-toukokuun vaihteessa hankkeen #HelpIndiaHeal, jonka tavoitteena on tukea lähes 200 000 koronatartunnasta kärsivää perhettä touko-heinäkuun aikana. Tuemme lisäksi noin miljoonaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa perhettä viruksen ennaltaehkäisyssä tarjoamalla heille muun muassa tietoa koronarokotuksista sekä ruoka turvaa. Työn painopiste on tytöissä ja nuorissa naisissa. ”Tytöt ja lapset kuuluvat niihin ihmisryhmiin, joihin pandemia vaikuttaa eniten. Heitä ei koettele ainoastaan terveyskriisi vaan myös pandemian vaikutukset koulutukseen sekä lapsiavioliiton, perheväkivallan, lapsityön ja elannon menetyksen riskit”, sanoo Plan International Intian maajohtaja Mohammed Asif. Koronavirus on levinnyt hallitsemattomasti etenkin kaupunki alueilla. Tartuntojen lisääntyminen ei ole vaikuttanut merkittävästi Planin kummilasten ja heidän perheidensä terveyden tilaan, koska kummiyhteisömme sijaitsevat pääTukea Intian koronakriisin koettelemille perheille asiassa maaseudulla. Sen sijaan kaupunkihankkeemme, kuten Safer Cities -projekti Delhissä, ovat hyvin alttiita kriisin vaikutuksille. Olemme lisänneet tukemme piiriin 48 000 intialaista perhettä, jotka saavat käteistä toimeentulon vahvistamiseksi ja ravitsemustarpeiden tyydyttämiseksi. Jaamme kuukauden tarpeisiin riittäviä ruokakoreja 100 000 perheelle, joissa on todettu koronatartunta. Tuemme myös perheitä, jotka ovat kärsineet toimeentulon menetyksistä koronarajoitusten vuoksi. Tarjoamme terveydenhuoltohenkilöstölle ja virusta vastaan kamppaileville viranomaisille suojavarusteita, jotta he voivat jatkaa työtään myös koronavirukseen sairastuneiden parissa. Järjestämme joukkotiedotuskampanjoita 1 800 yhteisössä. Torjumme viruksen leviämistä ja hälvennämme epäluuloja koronarokotetta kohtaan. Toimitamme happilaitteita 500 terveyskeskukseen, joissa hoidetaan koronapotilaita. Lisäksi olemme perustaneet 20 väliaikaista koronahoitokeskusta, joissa kussakin on tilaa 100 koronapotilaalle kolmen kuukauden ajaksi. Näin voimme tukea köyhimpien yhteisöjen haavoittuvassa asemassa olevia sairastuneita hoidon ja ravinnon saamisessa. 12
T eemme aktiivista vaikuttamistyötä YK:n Generation Equality -kampanjassa. Kyseessä on UN Womenin koordinoima viisivuotinen hanke, joka edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia ympäri maailmaa. Kampanja käynnistyi vuonna 2020, kun Pekingin naisten oikeuksien toimintaohjelman hyväksymisestä oli kulunut 25 vuotta. Tavoitteena on vauhdittaa erityisesti niitä Pekingin julistuksessa ja toimintaohjelmassa määriteltyjä tasa-arvotavoitteita, jotka eivät 25 vuoden kuluessa ole edistyneet riittävästi ja joihin tarvitaan lisää panostusta. ”Generation Equality on uudenlainen tapa edistää tasa-arvoa sekä naisten ja tyttöjen oikeuksia yhteiskunnan eri osa-alueilta tulevien toimijoiden kesken. Se tuo yhteen valtioita, yrityksiä, YK-järjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, säätiöitä ja nuorten edustajia”, kertoo vaikuttamistyön asiantuntijamme Hanna Wendelin. Kampanja edistää sukupuolten tasa-arvoa konkreettisilla toimenpiteillä ja sitoumuksilla. Generation Equalityn alla toimii kuusi temaattista toimintaryhmää. Ne keskittyvät sukupuolittuneeseen väkivaltaan, taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen, seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, ilmastooikeuden mukaisuuteen, tasa-arvoon teknologiassa sekä feministisiin liikkeisiin. ”Teinityttöjen huomioiminen ja heidän kuulemisensa on ollut Planin ykköstavoite. Jokainen toimintakoalitio on sitoutunut suuntaamaan yhden tavoitteen erityisesti teinitytöille”, Wendelin kertoo. Edistämme nuorten päätösvaltaa ja tasa-arvoista teknologiaa Generation Equalityssa Suomen valtiolla on johtorooli ryhmässä, joka keskittyy teknologiaan ja innovaatioihin tasa-arvon tukena. Teknologia ja innovaatiot -koalition toimenpideohjelma, jota Suomenkin Plan kommentoi, julkaistiin Mexico Cityssa alkukeväästä. ”Olemme erityisen iloisia siitä, että tyttöjen verkkohäirinnän kitkeminen on päätynyt Teknologia ja innovaatiot -koalition toiminta tavoitteisiin. Työtä riittää silti. Näkemyksemme mukaan tyttöjen johtajuudelle voisi olla enemmän tilaa suunnitelluissa tavoitteissa. Toivoisimme Suomen vievän eteenpäin erityisesti teinitytöille kohdistettavan tavoitteen toteutumista”, Wendelin summaa. ”Teknologia voidaan valjastaa tasa-arvon edistämiseksi, mutta mikään tasa-arvotavoite ei toteudu itsestään. On huolehdittava, että tytöt pääsevät mukaan teknologian kehittäjiksi, että teknologia on tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla ja että sitä on turvallista käyttää. ” Olemme perustamassa nuorille vaikuttajille Generation Equality -ryhmää, jota ulkoministeriö voisi konsultoida Suomen kansallisiin tavoitteisiin liittyen. Kerromme pian lisää sosiaalisen median kanavissamme. 13
-haasteen voittaja haluaa tehdä näkymättömän vallankäytön näkyväksi P lanin #eihymyilytä-kuvahaasteeseen osallistui maaliskuussa 700 ihmistä, jotka jakoivat hymyttömän kuvansa sosiaalisessa mediassa. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi valitsi voittajaksi hyvinkääläisen artistin, muusikon ja säveltäjä-sanoittajan Vilma Talvitien kuvan ja tekstin. Kuvassa mustiin vaatteisiin pukeutuneen Talvitien keholla on neljä kättä. Hänen omien käsiensä lisäksi rinnan ja alavatsan päällä näkyvät toiset kädet. Koskettaja on muuten piilossa. Koutaniemi kuvaili voittajakuvaa vahvaksi ja suoraksi. "Henkilön takaa tulevat kädet luovat kuvaan jännitteen, joka kertoo samalla tyttöjen ja naisten päivittäin kokemasta väkivallasta," hän arvioi. ”Ajattelin kuvaa ottaessani näkymätöntä vallankäyttöä. Etuoikeutettujen ihmisten käyttämä valta on usein juuri sellaista, piilossa katseilta. Meidän on opittava tekemään se näkyväksi ja sanoittamaan sitä, muuten on vaikea muuttaa mitään”, Talvitie sanoo. Talvitien feministinen ajattelu on voimistunut maailmalla vietettyjen vuosien aikana. ”Suomessakin miehillä ja naisilla on erilaisia piilo-oikeuksia, mutta vasta maailmalla olen nähnyt, miten syvälle juurtunutta naisviha on kaikkialla maailmassa. Naisiin kohdistuvat väkivallan muodot vain vaihtelevat. Brasiliassa olen nähnyt väkivaltaa kaduilla. Suomessa suora väkivalta piiloutuu usein seinien sisäpuolelle.” Talvitie kertoo itsekin kokevansa sukupuolittuneen puristusotteen niin muusikon työssään kuin vapaa-ajalla. ”Kilttinä tyttönä olen oppinut hymyilemään vaikka väkisin, miellyttämään muita ja pitämään tytöiltä kielletyt tunteet sisälläni. Tukahdutetut tunteet ja raivo uutisia suomesta alkoivat oireilla aikuisena kroonistuvana kipuna, ahdistuksena, masennuksena, uupumuksena ja raivokohtauksina.” Talvitie alkoi opetella omia rajojaan terapiassa. Hän käsittelee sukupuolittunutta tasa-arvoa myös musiikissaan. Talvitie työstää parhaillaan ensimmäistä sooloalbumiaan sekä 100 songs around the world -projektia, jossa hän esittää folkja kansanmusiikkia eri puolilta maailmaa. ”Odotan edelleen koko musiikkialalle #metoo’ta. Naiset ovat aliedustettuina monissa musiikkialan tehtävissä ja artisteina musiikkifestivaaleilla, musiikkialan seksuaalisesta häirinnästä ja rasismista puhumattakaan.” Planiin Talvitie tutustui jo alakouluikäisenä, kun Planin edustaja tuli hänen kouluunsa kertomaan järjestön toiminnasta. ”Se oli ensimmäisiä hetkiä, kun aloin tiedostaa, että omilla valinnoillani ja #eihymyilytä Teksti: LAURA RANTANEN 14
M aahanmuuttajatyöhömme kuuluva Asennetta vapaaehtoisuuteen -hanke järjesti kevään aikana kursseja, jotka olivat osa nuorten koulupäiviä. Kurssit saavat jatkoa syksyllä. Hanketta rahoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ne käsittelevät vapaaehtoistoimintaa yhtenä yhteiskuntaan osallistumisen ja vaikuttamisen tapana. Nuoret kokeilevat kurssin aikana vapaaehtoistoimintaa jossain yhteistyöjärjestössä. Vapaaehtoistyö liittyy johonkin nuorten valitsemaan yhteiskunnalliseen teemaan. Korona-aikana toteutimme kurssit etänä. Myös vapaaehtoistyö onnistui etämuodossa. Kevään kursseille nuoret valitsivat teemoiksi lasten ja nuorten digioikeudet, ilmastonmuutoksen ja ympäristön sekä eettisen kuluttamisen. Teimme yhteistyötä muun muassa WWF-nuorten, Luontoliiton ja Pelastakaa Lapset -järjestön verkkonuorisotyön kanssa. ”Ilmastonmuutos on ollut hankkeen puolitoistavuotisen kauden aikana nuoria eniten kiinnostava teema. Nuoret ovat selvästi kiinnostuneita omasta ympäristöstään ja huolissaan ilmastonmuutoksesta”, kertoo hankkeesta vastaava koordinaattori Susanna Salmijärvi. Ilmastonmuutos puhutti nuoria Asennetta vapaaehtoisuuteen -hankkeessa Ku va : A in o M ät tö Nuoret tekivät vapaaehtosityönä kevätseurantaa Luontoliitolle. Kyseessä on Luontoliiton 1950-luvulta saakka toteuttama kampanja, jossa seurataan keväisten lajien ilmestymistä. Lajit ja ilmestymisajankohta raportoidaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle. Verkkosivumme uudistuvat Kotisivumme osoitteessa plan.fi uudistuvat kesän aikana. Sivut saavat uuden, selkeytetyn rakenteen ja ilmeen. Olemme huomioineet sivujen uudistustyössä erityisesti käyttäjälähtöisyyden sekä saavutettavuuden. Samalla Plan-lehden digiversio uudistuu täysin nykyaikaiseen formaattiin. Yksittäisiä artikkeleita voi esimerkiksi jakaa sosiaalisen median kanavissa. Löydät Planlehden jatkossa myös verkkosivuiltamme. Tutustu Vilma Talvitien musiikkiin: vilmatalvitie.com avustusjärjestöissä voi konkreettisesti vaikuttaa maailmaan. Se oli kuin aurinko olisi alkanut paistaa pääni sisällä.” Talvitiellä on ollut Plan-kummilapsi. Sen jälkeen hän on vaihtelevien tulojensa vuosi siirtynyt kertalahjoituksiin. ”Maailma näyttäisi ihan toisenlaiselta, jos kaikki, jotka voivat auttaisivat omien mahdollisuuksiensa mukaan.” 15
Nuoret miehet luovat turvallisempaa Kampalaa 16
U gandan pääkaupunki Kampala on yksi maailman vaarallisimmista kaupungeista tytöille. Ahdistelu, kouriminen, huutelu ja seksuaalinen väkivalta ovat arkea. Syy tyttöjen kokemaan uhkaan on useiden poikien ja miesten käytös. Sitä pitää yllä haitallinen macho-kulttuuri. Muutos on kuitenkin käynnissä. Jo sadat pojat ja nuoret miehet ovat tulleet mukaan Planin työhön luomaan turvallisempaa Kampalaa tytöille – ja kaikille. Planin Safer Cities -hankkeessa turvattomien alueiden asukkaat, erityisesti tytöt ja nuoret naiset, tunnistavat vaarallisia paikkoja ja miettivät ratkaisuja yhteisönsä turvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi katuja liikennevalojen lisääminen vaarallisiksi koettuihin paikkoihin on parantanut tilannetta Nuoret miehet luovat Kampalan slummialueilla. Tärkeässä roolissa ovat myös koulutukset ja keskustelut yhteisön jäsenten kanssa. Tavoitteena on haastaa ja muuttaa haitallisia normeja, jotka pitävät elossa vanhanaikaisia ja vaarallisia käsityksiä sukupuolirooleista. Moni poika ja mies on ajatellut aiemmin, että tyttöjen ahdistelu ja väkivallan käyttö ovat osa miehekästä käytöstä, mutta Planin koulutukset ja keskustelut ovat muuttaneet heidän asenteitaan. Safer Cities -hanke alkoi Kampalassa vuonna 2014 ja on tuottanut hyviä tuloksia. Niiden alueiden asukkaat, joilla Plan työskentelee, arvioivat tyttöjen turvallisuuden parantuneen selvästi. Myös asenneilma piiri on muuttunut asukkaiden mielestä tasa-arvoisemmaksi. ”Pidin naisia arvottomina seksiobjekteina enkä tiedostanut, että se oli väärin.” KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ turvallisempaa Kampalaa 17
Eric oli 15-vuotias, kun hän sai lapsen 13-vuotiaan tyttöystävänsä kanssa. Eric keskeytti koulunsa ja alkoi elättää perhettään mopokuskina, joita Ugandassa kutsutaan boda boda -kuskeiksi. Nyt hän on 24-vuotias. “Asumme slummissa, jossa tapahtuu paljon rikoksia ja jengiväkivaltaa. Alue on turvaton kaikille”, Eric kertoo. Hän kuuli Safer Cities -hankkeesta, kun Planin työntekijä tuli kutsumaan boda boda -kuskeja mukaan koulutukseen. “Aluksi en ollut kiinnostunut, mutta sitten oivalsin, että turvallisuusasiat eivät kosketa ainoastaan tyttöjä vaan meitä kaikkia”, Eric sanoo. “Aiemmin ahdistelin tyttöjä paljon esimerkiksi huutelemalla ja koskettelemalla. Se on boda boda -kuskien yleinen tapa. Pidin naisia arvottomina seksi objekteina enkä tiedostanut, että se oli väärin.” Koulutuksissa ja keskusteluissa Eric ja muut nuoret miehet oppivat empatiaa. He alkoivat tarkastella ympäristöään siskojensa, tyttäriensä ja äitiensä näkökulmasta. “Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta hiljalleen aloimme nähdä tytöt ja nuoret naiset toisin ja ajattelumme muuttui. Saimme intoa puolustaa sukupuolten tasa-arvoa.” Eric on innostanut muitakin boda boda -kuskeja mukaan hankkeeseen. Moni ajaa nyt liivissä, jossa lukee: “Tyttöjen turvallisuus on minun turvallisuuttani.” Eric valitsee myös ajoreittinsä toisin kuin ennen, jotta matka olisi mahdollisimman turvallinen asiakkaalle. “Nykyisin muut boda boda -kuskit eivät kehtaa ahdistella tyttöjä minun nähteni. Minusta on tullut roolimalli”, Eric kertoo. Umar , 18, joutui keskeyttämään koulun 16-vuotiaana, koska hänen yksinhuoltajaäitinsä ei pystynyt maksamaan kolmen lapsensa koulutusta. Nykyisin Umar auttaa äitiään, joka myy katukauppiaana perunoita ja jamsseja. Välillä Umar tekee myös muita hanttihommia epävirallisella sektorilla. “Pikkusiskoni innosti minut liittymään Safer Cities -hankkeeseen. Haluan, että kaikkia tyttöjä, myös häntä, kohdellaan tasa-arvoisesti”, Umar kertoo. “Vaikken ole koskaan häiriköinyt ketään, asenteessani tyttöjä kohtaan oli silti paljon korjattavaa. Ajattelin, ettei heistä ole juuri mihinkään. Nyt näen heidät toisin. Olen muuttunut. Haluan kamppailla heidän vapautensa puolesta omassa yhteisössäni.” Umar puhuu myös muille pojille ja nuorille miehille tyttöjen ja naisten kunnioittamisesta ja tasa -arvosta. Hän uskoo, että tasa-arvo on hyväksi kaikille. “Tyttöjä ahdistelevat miehet ovat raukkoja. Heidän pitäisi miettiä, miltä tuntuisi, jos kyseessä olisi heidän äitinsä, siskonsa tai tyttöystävänsä, ja lopettaa sellainen käytös. Me olemme kaikki ihmisiä.” Muzafar , 21, on kasvanut perheessä, jossa on neljä poikaa ja neljä tyttöä. Hän johtaa Planin tukemaa poikien turvallisuuskerhoa. Kerho kokoontuu joka sunnuntai puhumaan tasa-arvosta ja harrastamaan urheilua. Jäsenet pelaavat usein jalkapalloa yhdessä tyttöjen kanssa. “Seksuaalinen häirintä alkaa kotoa. Tytöt opetetaan kunnioittamaan miehiä ja poikia, ja pojat oppivat ajattelemaan, että he ovat ylivertaisia. Koulussa opimme, että tytöistä kasvaa vaimoja ja pojista lääkäreitä. Pojat kasvavat ajattelemaan, että heillä on oikeus koskea tyttöjen rintoja ja takamuksia ja että tytöt ovat olemassa vain saadakseen lapsia. Tytötkin pitävät tätä ajattelua normaalina, elleivät he saa oppia omista oikeuksistaan”, Muzafar sanoo. Hän kertoo itsekin häiriköineensä tyttöjä, mutta Planin hankkeessa hänen ajattelunsa on muuttunut täysin. Ericistä (vas.) on tullut mielipidevaikuttaja, joka on saanut monet ystävänsä kannattamaan sukupuolten tasa-arvoa. 18
“Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta hiljalleen aloimme nähdä tytöt ja nuoret naiset toisin. Saimme intoa puolustaa sukupuolten tasa-arvoa.” Nathan (vas.), Eric, Umar ja Muzafar ovat Safer Cities -hankkeen aktiivisia jäseniä. 19
Tyttösponsorien ja Suomen ulkoministeriön tukema ohjelmamme edisti tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia viidessä ohjelmamaassa ja globaalikasvatusta Suomessa. Koronapandemia kiritti meidät löytämään luovia, tehokkaita ja digitaalisia ratkaisuja. Tasa-arvotyömme tuotti tulosta koronapandemiasta huolimatta Teksti: ELISA HARA JA MINNA MANNERT Kuva: JARI KIVELÄ voi käyttää kuukautissuojia. 84 % tytöistä ottaa kantaa ja toimii tasa-arvon puolesta. 69 % nuorista K ehitysohjelmamme ”My Body. My Future.” kolmas toiminta vuosi vahvisti jo aiemmin alkanutta, tasa-arvoa edistävää asennemuutosta Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa. Ohjelmamme tavoitti ennätys määrän ihmisiä, kun kehitimme yhdessä kumppaneidemme kanssa uuden laisia toimintatapoja koronasulkujen takia. Tasa-arvosta sekä seksuaalija lisääntymis terveydestä ja -oikeuksista (SRHR) myönteisesti ajattelevien nuorten osuus kasvoi vuoden aikana, mikä näkyi myös käytännössä. Toiminnassamme mukana olevat nuoret uskaltavat puhua sekä toimia herkkienkin seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvien teemojen ja oikeuksiensa puolesta. Vaikka fyysisiä kohtaamisia ja tapahtumia rajoitettiin, nuoret ottivat kantaa ja jakoivat tietoa toisilleen ja yhteisöilleen esimerkiksi paikallis radioiden välityksellä. Koulujen ollessa kiinni tehostimme yhdessä nuorten kanssa toimintaa yhteisöissä ja toimme tietoa sinne, missä nuoret yhä kävivät, kuten Ugandassa kylien vesipisteille. Nuoret järjestivät keskusteluja, joissa he käsittekokee, että heidän vanhempansa eivät pakota , heitä avioliittoon. 78 % tytöistä livät ja haastoivat sukupuolinormeja. Nuoret myös käyttivät seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita aiempaa enemmän. Taustalla on nuorten asennemuutoksen lisäksi se, että palveluja on kehitetty aiempaa nuorisoystävällisimmiksi ja yhteisöt suhtautuvat myönteisesti niiden käyttöön. Koulutimme myös palveluiden tarjoajia nuorten seksuaalija lisääntymisterveydestä. Korona ei murentanut tasa-arvon kunnioitusta Vanhemmat sekä yhteisöjen uskonnolliset ja perinteiset johtajat tunnistavat roolinsa tasa-arvon edistämisessä. Uskonnollisten tilaisuuksien tarjoa mia mahdollisuuksia ja arvovaltaa käytettiin haitallisten käytäntöjen, kuten tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen, kitkemiseksi. Ugandassa seurakunnat kielsivät perinteisten avioliittoseremonioiden paraatit toiminnassaan, koska ne alentavat tyttöjä. Vanhemmat ovat omaksuneet tasa-arvoa edistävää tietoa, asenteita ja käytäntöjä. Esimerkiksi lapsiavioliittojen hyväksyntä on vähentynyt. Vanhemmat tukevat nuorten pääsyä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluihin sekä kyseenalaistavat sukupuolittunutta kotitöiden jakoa aiempaa vahvemmin. He myös tunnistavat paremmin vammaisten lasten ja nuorten oikeuden seksuaalija lisääntymisterveystietoon ja -palveluihin. 62 paikallista kumppaniamme edisti kanssamme tasa-arvoa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja sidosryhmiemme sitoutuneisuus näkyi esimerkiksi uusina innovatiivisina toimintatapoina. SRHR-tietoa jaettiin koronatiedotuksen ja -toimien yhteydessä. Koronarajoitusten tiukasti sulkemassa Mosambikissa kumppanimme kouluttivat opettajia etäopetusmenetelmistä, mikä edisti kymmenien tuhansien oppilaiden mahdollisuutta käydä koulua. Lapsen oikeudet tutuiksi myös diginä Suomessa koronapandemia mahdollisti digiloikan lasten oikeuksien, tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Etäyhteyksien avulla tavoitimme kouluja 27 paikka kunnalla. Vierailun tilanneista opettajista 91 prosenttia oli tyytyväisiä 20
tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ oppitunteihin. Globaalikoulun verkko-oppimateriaalit olivat kysyttyjä: kouluille suunnatuilla sivuillamme oli 30 prosenttia enemmän kävijöitä kuin edellisvuonna. Tavoitimme myös kasvatusalan ammattilaisia yli tuplasti tavoitteemme verran, kun siirsimme koulutuksemme etäversioiksi. Osallistujat kiittivät koulutuksiamme innostaviksi, monipuolisiksi ja vuorovaikutteisiksi. 62 paikallista kumppaniamme edisti tasa-arvoa kanssamme. Työmme tavoitti 260 000 ihmistä viidessä maassa. Lapsen oikeuksien lähettiläät vierailivat kouluissa yhteensä 27 paikkakunnalla. 21
VAPAAEHTOISET Tanskan Planin nuoret käsittelivät omassa teknologiaprojektissaan pelimaailman häirintää. C ephas on 13-vuotias ghanalainen koulupoika. Vielä pari vuotta sitten hän pilkkasi yhdessä kavereidensa kanssa tyttöjä, joilla oli kuukautiset. Hänelle oli opetettu, että tytöt ovat kuukautisten aikana epäpuhtaita ja että heitä on parasta vältellä vuotopäivinä. Koska pojat eivät tienneet, milloin tytöillä oli kuukautiset, he karttelivat varmuuden vuoksi kaikkia puberteettiikäisiä tyttöjä. Ennen Cephas vältteli myös kolmea siskoaan heidän kuukautistensa aikana. Siskot joutuivat pysyttelemään erillään muusta perheestä vuotopäivinä. “Yhteisössämme elää kuukautisiin liittyviä myyttejä, ja se vaikuttaa tyttöjen ja naisten kohteluun. Heitä kohdellaan ”Siskoni eristettiin muusta perheestä kuukautisten aikana” Planin kerhon aktiivijäsen Cephas haluaa lopettaa kuukautisiin liittyvän häpeän ja syrjinnän kulttuurin. kuukautisten aikana kuin hylkiöitä. He eivät saa kokata perheelleen tai koskea yhteisiin tavaroihin, koska he ovat muka likaisia”, Cephas kertoo. Häpeän ja syrjinnän takia moni tyttö jää pois koulusta kuukautisten aikana. Joidenkin opinnot katkeavat kokonaan, kun heidän kuukautisensa alkavat. Puuttuakseen ongelmaan Plan perusti Cephasin kouluun terveyskerhon, jossa tytöt ja pojat keskustelevat yhdessä muun muassa kuukautisista. Aluksi pojat olivat haluttomia liittymään mukaan, mutta yksi pojista innostui käymään kokouksissa ja houkutteli myös Cephasin mukaan. Nyt Cephas on ollut kerhon aktiivinen jäsen jo kahden vuoden ajan. Hän kertoo ymmärtäneensä, miten monet taikauskoiset käsitykset pitävät yllä syrjintää hänen yhteisössään ja koulussaan. Asennemuutos muutti siskojen kohtelun Cephas pyrkii muuttamaan asioita jakamalla kuukautissiteitä ja keskustelemalla muiden kanssa kuukautisiin liittyvistä harhaluuloista. “Haaveeni on, että pojat ja miehet ymmärtävät, että kuukautiset ovat tyttöjen ja naisten elämään kuuluva luonnollinen asia eivätkä mitään epäpuhdasta. Opittuani asioista minua harmittaa, miten aiemmin kohtelin siskojani”, hän kertoo. Cephasin mielestä hänen paras saavutuksensa toistaiseksi on isänsä asenteiden muuttaminen. “Nykyisin siskoni saavat nukkua sisällä talossa kuukautistensa aikana. Isäni on alkanut ymmärtää, ettei kotimme päälle lankea mitään pahuutta, vaikka siskoni osallistuvat perhe-elämään myös kuukautisten aikana.” Tasa-arvoa 22
VAPAAEHTOISET teknologiaan Nuoret 15 eri paikkakunnalta kokoontuivat kahden kuukauden ajan virtuaalisissa mentorointiryhmissä neljän eri teeman ympärille: kyberturvallisuus, kaupunkidata, finanssiteknologia sekä pelija teknologia-alan tuottajuus Nuoret kokivat keskustelun muiden samanhenkisten kanssa inspiroivaksi, ja mentoreilta he saivat hyviä vinkkejä. He pääsivät hyödyntämään opittuja taitoja heti omaan teemaansa liittyvän vaikuttamisteon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyberturvallisuusryhmä tutki digitaalisen jalanjäljen muodostumista ja toteutti avointen lähteiden tiedustelun kolmelle vapaaehtoiselle. Ryhmän tavoite oli lisätä tietoa digitaalisesta jalanjäljestä ja siitä, mitä tietoa meistä päätyy verkkoon. Finanssiteknologiaryhmä toteutti blogipostauksen siitä, miten finanssiteknologian avulla voitaisiin edistää tasa-arvoa, esimerkiksi seuraamalla tuotteiden toimitusketjujen eettisyyttä tai tarjoamalla mikrolainoja kehittyvissä maissa asuville ihmisille. Pelija teknologia-alan tuottajuusryhmä keskittyi verkkohäirinnän vastaisiin ulostuloihin. Kaupunkidataryhmä perehtyi siihen, miten kaupunkidata ja teknologia kohtaavat ihmiset. Ryhmäläiset toteuttivat Girls in ICT -päivänä yläkoululaisille webinaareja, joissa perehdyttiin aiheeseen innostavien vieraiden, arkipäivän esimerkkien sekä visailun avulla. Kyberturvallisuus-ryhmän mentori Julia Vainio on innoissaan ryhmänsä aikaansaannoksista. “Verkkomaailmassa saa ja pitää toimia, mutta on hyvä nähdä ‘metsää puilta’, kun sinne lisää tietoa itsestään ja lähimmäisistään. On ollut mieleenpainuvaa, kuinka hyvin nuoret pystyvät johtamaan omaa työtään ja sparrailemaan ideoita keskenään, kun heille annetaan siitä vastuu ja tilaa toimia yhdessä.” Päätöstapaamisessa osallistujat pääsivät tutustumaan toistensa tempauksiin ja jakamaan kokemuksiaan. Yhdellä osallistujista oli herännyt ajatus, miten hän voisi tutkia kandityössään kaupunkidataa feministisestä näkökulmasta ja perehtyä fyysisten paikkojen saavutettavuuteen. “Tämä avarsi maailmankuvaani tasa-arvosta yleisesti, mutta erityisesti teknologia-alalla. Koin paljon oivalluksia ja pääsin oikeasti vaikuttamaan! kertoi yksi osallistujista palautteessaan.” J ärjestimme yhdessä työelämäverkosto Future Femalen kanssa ensimmäistä kertaa Nuoret teknologiavaikuttajat -mentorointiohjelman. Se huipentui Girls in ICT -päivänä 22. huhtikuuta. Ohjelman tavoite oli lisätä nuorten tietoja teknologia-alan mahdollisuuksista ja tasa-arvotilanteesta sekä taitoja vaikuttaa tasa-arvon puolesta teknologian avulla. Nuoret teknologia vaikuttajat -ohjelmamme pureutui tekno logia-alan haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tasa-arvoa Teksti: PÄIVI KORPELA JA MAIJU TUOMAINEN Kuvituskuva: VIDA / CHRISTIAN KIRKEBY 23
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsorit Y litorniolaiset Rolf Eskelinen ja Eija Kauma vierailivat viime vuoden keväänä kummilapsensa Xiemin luona Ha Giangin maakunnassa Pohjois -Vietnamissa. He ovat olleet Xiemin kummeja viiden vuoden ajan. “Plan-lehdestä olin lukenut kertomuksia, kuinka kummit olivat tavanneet kummi lapsiaan. Siitä se ajatus sitten lähti”, Eskelinen kertoo. Kun Eskelinen ja Kauma olivat saapuneet Vietnamin Da Nangiin, he saivat huolestuttavia uutisia koronatilanteesta. “Näytti pahasti siltä, että koko vierailu joudutaan perumaan. Annoimme päätös vallan Plan International Vietnamille, koska heillähän se paras tieto tilanteesta oli. Vain vähän ennen H-hetkeä saimme tiedon, että vierailu toteutuu.” Eskelinen ja Kauma lensivät Da Nangista Hanoihin, josta matka jatkui Planin työntekijän kanssa. He saivat mukaansa ”Oli upeaa nähdä, että lahjoituksillamme on merkitystä” nipun kirjeitä toimitettavaksi syrjäisellä vuoristoseudulla asuville kummilapsille. Xiemin kotialueella asui vierailun aikaan 550 kummilasta, joista moni sai nyt postia kummeiltaan. Matka Xiemin luo kesti kahdeksan tuntia, aluksi riisipeltojen halki ja sitten vuoristoteitä huikaisevien maisemien keskellä. Tukea vuoriston kouluille Xiemin tapaaminen oli järjestetty koululle, jossa ei pandemian vuoksi ollut lainkaan oppilaita. ”Alussa tunnelma oli virallinen ja jäykkä”, Eskelinen kertoo. Paikalla olivat kahdeksanvuotiaan kummitytön lisäksi koulun rehtori, koulutoimen johtaja, opettajia, Planin työntekijöitä sekä Xiemin perheenjäseniä. Työnsä puolesta paikalla olevat esittelivät itsensä ja toimenkuvansa. Perheen äiti kertoi arjestaan maanviljelijänä ja isoisä piti puheen, jossa kiitti Planin kummitoimintaa. ”Tunnelma vapautui, kun päästiin tuliaisten jakamiseen. Ne tuntuivat olevan mieleisiä koko perheelle”, Eskelinen kertoo. ”Xiem on siinä suhteessa onnekas, että koulu sijaitsee lähellä hänen kotiaan. Moni muu lapsi joutuu tulemaan hyvinkin kaukaa, usein vielä jalkaisin.” Plan oli rakennuttanut Xiemin kouluun muun muassa wc:t, vesisäiliön sekä muurin. Koulun piha oli myös laatoitettu, mikä helpottaa välituntileikkejä varsinkin sadekaudella. Matka jätti ikävän Vietnamiin Eskelinen ja Kauma vierailivat myös koulussa hmong-vähemmistökansan alueelRolf Eskelinen ja Eija Kauma vierailivat kummilapsensa Xiemin luona Vietnamissa juuri ennen koronapandemian leviämistä. Matka vahvisti heidän käsitystään Planin työn vaikutuksista. 24
Mari Marjakuusi on aina pitänyt Planin toiminnasta. Tyttärensä syntymän jälkeen kaksi ja puoli vuotta sitten hän ryhtyi tyttösponsoriksemme. “Kuukausilahjoittajana oleminen on kätevä tapa auttaa. Itse valitsin kohteeksi juuri tytöt, koska olen maailmalla nähnyt, kuinka tärkeää paikallisiin tilanteisiin vaikuttaminen on. Muutoksen saaminen aikaan globaalisti on pitkän linjan työtä ja vie aikaa, mutta on mahdollista”, Marjakuusi sanoo. Hän on lääketieteellisen infor matiikan diplomi-insinööri, joka tekee töitä suomalaisen terveydenhuollon parissa. Marjakuusi matkusteli lapsena paljon perheensä kanssa maailmalla. Nuorena hän oli vaihto-oppilaana, Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettä mämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/ omaplan tai sähköpostitse lahjoittaja palveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi la. Plan oli rakentanut kouluun keittiön, josta lapset saivat lounasta. Keittiö toimi myös makuusalina, jossa pienimmät lapset voivat nukkua päiväunet. ”Tutustuimme myös molempien koulujen läheisyydessä sijaitseviin kyliin ja paikallisiin asuinolosuhteisiin. Kaikki olivat iloisia ja ystävällisiä meitä kohtaan. Plania selvästikin arvostettiin kylissä”, Eskelinen kertoo. Päivän lopussa suuri seurue jakoi illallisen iloisen tunnelman vallitessa. ”Harvoin jää näin ikävä jotain paikkaa ja sen ihmisiä kohtaan. Oli upeaa nähdä, että Plan tosiaankin toimii ja auttaa lapsia niin monin eri tavoin ja että meidänkin lahjoituksillamme on merkitystä”, Eskelinen sanoo matkaa muistellessaan. ”Suosittelen kaikille kummeille tutustumista kummilastenne arkeen, mikäli vain mahdollisuus ilmaantuu. En usko, että petytte.” ja aikuisena hän on työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa ja Saudi-Arabiassa. Hän uskoo, että ulkomailla eläminen on saanut hänet näkemään selkeämmin ihmisten välisen epätasa-arvon ja laadukkaan koulutuksen merkityksen. “Meillä on Suomessa hyvä koulutusjärjestelmä, joka luo yhteiskuntarauhaa, mutta näin hyvä tilanne on maailmalla harvinainen. Yleissivistävän koulutuksen puute vaikuttaa voimakkaasti lasten ja nuorten elämään.” Kun Marjakuusi asui Saudi-Arabiassa, tyttöjen ja naisten epätasa-arvoinen asema tuli hänelle näkyväksi. Hän oli mukana rekrytoimassa ihmisiä työpaikkansa paikallisessa toimistossa. Marjakuusen rekrytoimista ihmisistä 60 prosenttia oli naisia. “Se oli todella motivoivaa. Saan olla yrityksessämme muutenkin mukana tehtävissä, joissa kiinnitetään huomiota epätasa-arvoon ja pyritään korjaamaan sitä”, Marjakuusi kertoo. “On hyvä muistaa, että muutos parempaan tapahtuu pienin askelin. Kannattaa siis osallistua ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat itselle tärkeitä. Olen tyytyväinen siitä, että Planin kautta pystyn tukemaan tyttöjä myös Suomen ulkopuolella, jotta heilläkin olisi mahdollisuus tasa-arvoisempaan maailmaan esimerkiksi koulutuksen myötä.” Koulutuksella kohti tasa-arvoa Ku va : M ik ko To iv on en Koronatilanteesta johtuen kummivierailuja ei järjestetä toistaiseksi. Tiedotamme kummeille tilanteen kehittymisestä. 25
Aalto-yliopisto Tutkimusten mukaan perhetausta vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin. Jotta tasa-arvo toteutuisi paremmin, Aalto-yliopisto sitoutui #GirlsTakeoverissa tavoittamaan tyttöjä ja naisia, joilla ei ole kosketusta akateemiseen elämään eikä teknologia-alaan. ”Tytöt ja teknologia -teema on ollut Aallossa ja Aalto-yliopisto Juniorissa toteutuksen tasolla jo useamman vuoden. #GirlsTakeover antoi mahdollisuuden viestiä siitä ja tuoda se tiiviiksi osaksi Futurice Ohjelmointiyritys Futurice lupasi #GirlsTakeover-sitoumuksenaan edistää monimuotoisuuden huomioimista kehittämissään ratkaisuissa. Idea syntyi valtauspäivänä järjestetyssä pitchauskilpailussa. Sen voitti ehdotus työkalusta, joka parantaa monimuotoisuuden huomiointia digitaalisia palveluja kehitettäessä. Jatkokehittelyssä viimeistelty työkalu julkaistaan pian. "Monimuotoisuusja inklusiivisuustyömme on syventynyt ja tullut kiinteäksi osaksi Futuricen DNA:ta ja strategiaa. Sen sijaan, että se olisi erillinen HR-projekti, se on läsnä kaikissa organisaation osissa ja toiminnoissa. Olemme myös pyrkineet toiminnallamme rohkaisemaan muitakin yrityksiä rakentamaan monimuotoisempaa ja inklusiivisempaa työelämää”, kertoo Heidi Pech, Futuricen Head of Diversity, Equity & Inclusion. Futuricen valtaaja Jessica Komulainen sai valtauksesta esiintymisvarmuutta, erityisesti englanniksi esiintymiseen. ”Sain myös uusia ajatuksia yritysmaailmasta. Futurice oli hyvä esimerkki siitä, miten voidaan saada aikaan esimerkiksi reilusti parempi ja viihtyisämpi työilmapiiri. Opin myös konkreettisesti, miten yrityksessä tehdään päätöksiä. Tunsin, että Futuricella uusista ideoista ollaan hyvin avoimia ja jokainen työyhteisössä voi vaikuttaa esimerkiksi tasa-arvoon”, hän sanoo. ”#GirlsTakeoverin jälkeen olen osannut kiinnittää enemmän huomiota tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen ja ymmärtänyt paremmin niiden merkityksen eri tasoilla. Osaan myös hyödyntää oppimaani ihan konkreettisesti arkielämässä, esimerkiksi erilaisissa ryhmätöissä.” YRITYSUUTISET #GirlsTakeover – pysyviä muutoksia ja mullistuksia #GirlsTakeoverin tavoitteena on saada aikaan muutoksia osallistuvien tahojen toiminnassa ja laajemmin yhteiskunnassa. Kysyimme viime lokakuussa vallatuilta Futuricelta, Aalto-yliopistolta ja MTV Uutisilta, millaisia muutoksia tempaus sai aikaan. Osalle nuorista #GirlsTakeover muutti tulevaisuuden suunnan. 26
strategiaa myös tulevaisuudessa. Olemme jatkaneet yhteistyötä Tyttöjen talon kanssa nyt keväällä, ja pidimme heidän kanssaan monialaisen virtuaalityöpajan. Syksyllä Aalto järjesti lukiolaistytöille ja -naisille Shaking up tech-tapahtuman”, kertoo Veli-Matti Ikävalko Aalto Juniorista, joka järjestää lapsille ja nuorille toimintaa tieteen, taiteen, teknologian ja talouden parissa. ”Olemme pyrkineet tavoittamaan nuoria yliopiston ulkopuolelta erilaisten yleisötapahtumien ja yhteistyön muodossa. Näissä olemme huomioineet monimuotoisuutta tukevan viestinnän ja pitäneet huolta siitä, ettemme vahvista stereotypioita. Aalto-yliopisto Junior julistautui keväällä syrjinnästä vapaaksi alueeksi.” Valtaaja Asa-Marie Kultima kertoo oppineensa Aallon valtauksesta paitsi itsestään myös yhteiskunnasta. ”Pääsin tutustumaan itselleni osittain tuntemattomaan sektoriin ja toimijaan, mikä selvensi hieman myös tulevaisuuttani. Oli hienoa huomata, millaista työtä Aallossa jo tehdään esimerkiksi tasa-arvon eteen. Nämä asiat alkoivat kiinnostaa enemmän, ja aloin harkita opiskelua yhteiskunnallisten aiheiden parissa. Valtaus ja erityisesti englanniksi esiintyminen sekä puheiden pitäminen kasvattivat myös itseluottamustani.” MTV Uutiset MTV Uutisissa valtaus sai koko uutistoimituksen pohtimaan tyttöjen asemaa. Vauhdikkaan valtauspäivän aikana valtaaja Ada Koskinen puhui tyttöjen asemasta Uutisaamussa, Viiden jälkeen -ohjelmassa ja Kymmenen uutisissa. Hän pääsi myös johtamaan uutistoimituksen kokousta, vastaanottamaan pääministeri Sanna Marinin haastatteluun ja julkaisemaan kirjoittamansa kolumnin tytöistä tulevaisuuden johtajina. ”#GirlsTakeover-päivä sai koko uutistoimituksen pohtimaan tyttöjen ja myös naisten asemaa työmarkkinoilla. Monet asiat ja varsinkin epäkohdat ovat toki tiedossa, mutta tällainen päivä herätti ajattelemaan, mitä asioille voisi oikeasti tehdä. Meillä isona uutismediana on myös iso vastuu näiden asioiden esille nostamisessa ja keskustelun herättämisessä”, sanoo paikkansa päiväksi luovuttanut MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen. Ada Koskiselle tempaus ja erityisesti viime vuoden teema, tytöt ja teknologia, oli suorastaan mullistava. ”Aiemmin halusin opiskella yhteiskuntatieteitä. Kuitenkin sitä mukaa, kun valmistauduin valtaukseen ja opin lisää tyttöjen ja naisten roolista teknologian suunnittelussa, alkoi aihe kiinnostaa minua koko ajan enemmän. Samalla tajusin, että minäkin voisin olla osa muutosta kohti tasa-arvoisempaa teknologiaa. Hain tämän kevään yhteishaussa opiskelemaan yliopistoon tietojärjestelmätieteitä. Lisäksi sain paljon esiintymiskokemusta ja lisää rohkeutta tuoda omia mielipiteitä esiin”, hän kertoo. ”On mahtavaa, että vaikka #GirlsTakeover onkin suurimmaksi osaksi symbolinen valtaus, voi sillä saada aikaan muutoksia. Tomi Einosen sanoissa nousee hyvin esiin epäkohtien tiedostaminen, vastuun tunnistaminen sekä pyrkimys edistää tasa-arvoa. Suurena mediana MTV Uutisilla on hyvät lähtökohdat vaikuttaa tyttöjen ja naisten asemaan liittyvien epäkohtien esille nostamiseen ja keskustelun herättämiseen niistä.” 27
Cevichen resepti on levinnyt Etelä-Amerikasta ympäri maailmaa. Kylmänä tarjoiltavan annoksen kala raakakypsennetään limen avulla, ja maun kruunaavat chili ja korianteri. Raikkaan kirpeä ceviche sopii erinomaisesti kesäpöytään. Valmistukseen voi käyttää niin valkoista kuin punaista kalaa, esimerkiksi lohta tai siikaa. On tärkeää, että kala on tuoretta ja laadukasta. Älä kuitenkaan käytä pakastamatonta järvikalaa, joka ei sovellu syötäväksi raakana loisriskin takia. AINEKSET (NELJÄLLE): 400 g kalaa 1 dl limemehua 1 punasipuli 1 dl korianterisilppua ½ tuore punainen chilipalko ½ dl laadukasta oliiviöljyä 1 tl suolaa VALMISTUS: Paloittele kala kuutioiksi. Sekoita joukkoon 1/2 dl limemehua ja anna marinoitua kylmässä muutama tunti. Leikkaa sipuli ohuiksi suikaleiksi ja hienonna chili ja korianteri. Sekoita niiden joukkoon öljy, suola ja loput limemehusta. Valuta kalakuutiot siivilässä ja lisää ne kasvisten joukkoon. Anna maustua vielä hetki viileässä. Tarjoa esimerkiksi avokadon ja nachojen kanssa. Raikas ceviche kruunaa kesäpöydän PLAN KOKKAA K esä on juhlien aikaa. Aineeton lahja on helppo mutta merkityksellinen tapa muistaa juhlapäivää viettävää läheistä. Aineeton lahja on suosittu lahjaidea, joka on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten juhlissa. Poikkeuksellisina aikoina se on myös helppo toimittaa sähköisesti, mikäli juhlia vietetään etänä. Aineeton lahja ilahduttaa lahjan vastaanottajaa ja edistää samalla lasten oikeuksia ja tasa-arvoa. Kun annat aineettoman lahjan liitytte lahjan saajan kanssa yhdessä osaksi suurempaa yhteisöä ja teette hyvää. Yhdessä auttaminen vahvistaa tutkitusti merkityksellisyyden tunnetta ja onnellisuutta. Vastuullinen ja kestävä aineeton lahja on helppo yhdistää osaksi esimerkiksi häätai valmistujaislahjaa. Planin lahjakaupasta löydät erihintaisia lahjoja, joilla voit tukea lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksia. plan palat Ku va : Ad ob eS to ck Ilahduta kesän juhlissa aineettomalla lahjalla Tutustu aineettomiin lahjoihin osoitteessa plan.fi/lahja 28
PLAN KATSOO PLAN LUKEE Feministinen minisarja tempaa mukaansa Kun intialaisen ohjaajan Alankrita Shrivastavan kuusiosainen draama sarja Bombay Begums (2021) ilmestyi Netflixiin, siltä saattoi odottaa sekä kiinnostavaa sisältöä että sen ympärille muodostuvaa kohua. Shrivastavan räväkän feministinen elokuva Lipstick Under My Burkha (2016) kiellettiin ilmestyessään Intiassa. Moni perinteisiä arvoja edistävä taho on pyrkinyt estämään myös Bombay Begumsin esittämisen, koska se käsittelee kaihtelematta tabuaiheita, kuten seksuaalista väkivaltaa, keskenmenoja sekä homoja biseksuaalisuutta. Onneksi sarja on yhä nähtävillämme, sillä se tarjoaa koukuttavaa, koskettavaa draamaa ja terävää analyysia naisten ahtaasta asemasta nyky-Intiassa. Bobay Begums sijoittuu Mumbain pankkimaailmaan. Se kertoo viiden eri ikäisen ja eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvan tytön ja naisen tarinan pankinjohtajasta prostituoituun. Jokainen päähenkilö kasvaa ja syventyy sarjan aikana, eikä näiden epätäydellisten, moniulotteisten ihmisten kohtaloista voi olla välittämättä. Näyttelijätyö on kautta linjan vakuuttavaa. Sarja tarjoaa myös värikylläisen nojatuolimatkan Mumbain metropoliin. Hämyistä jazzia rankasta aiheesta Eteläafrikkalaisen jazz-kollektiivin Spazan levy Uprize! ilmestyi viimein viime syksynä. Kyse on soundtrackista vuonna 2017 ilmestyneeseen samannimiseen dokumenttielokuvaan, joka kertoo eteläafrikkalaisten opiskelijoiden mielenosoituksista apartheid-hallintoa ja sortavia kieliopetuskysymyksiä vastaan Sowetossa Johannesburgissa vuonna 1976. Mielenosoituksia seurasivat poliisin väkivaltaisuudet ja esimerkiksi 13-vuotiaan Hector Pietersonin kuolema poliisin ampumaan luotiin. Uprize! on äänitetty kolmen päivän improvisaatiosessioissa, joissa bändi katseli filminpätkiä olohuoneen seinälle heijastettuna ja kehitti musiikin jamipohjalta. Maalaileva ja hämyinen mutta moderni jazz vangitsee monenlaisia fiiliksiä aiheesta elävästi ilman, että edes itse katsoo elokuvaa. Laulaja Nonku Phirin eteerinen ääni kuljettaa levyä huumaavasti, ja tunnelman harkittu ristiriita rankan aiheen kanssa toimii pysäyttävästi. Uprize! ja sen teemat osuvat kylmäävästi ajan hermoon, kun kysymykset rasismista ja eriarvoisuudesta ovat tälläkin hetkellä valitettavan ajankohtaisia. Ravisteleva katsaus rakenteelliseen rasismiin Reni Eddo-Lodgen kirjan nimi Miksi en enää puhu valkoisille rasismista on kärjistys. Teos on suunnattu vahvasti myös valkoisille lukijoille, jotka haluavat aidosti ymmärtää rakenteellista rasismia. Eddo-Lodgen mukaan valkoisten on lakattava odottamasta, että rodullistetut ihmiset selittävät heille jatkuvasti, mikä on rasistista. Valkoisten on otettava aktiivinen rooli rasismin ymmärtämisessä ja purkamisessa sekä tunnistettava, että toiset hyötyvät ja toiset kärsivät ihmisryhmien arvottamisesta etnisyyden perusteella. Kirja ilmestyi Britanniassa jo vuonna 2017, mutta #BlackLivesMatter-liikkeen nousu toi sille uutta nostetta. Tänä keväänä teos julkaistiin suomeksi. Yhteiskuntamme rasismia paljon käsitellyt Maryam Albulkarim on kirjoittanut siihen ansiokkaan esipuheen. Eddo-Lodge pureutuu brittiläisen rasismin historiaan ja nykyisyyteen lukuisin esimerkein. Kirja on vaikuttava katsaus paitsi rasismin ulottuvuuksiin myös kolonialismin jälkiin. Kirjan sävy on anteeksipyytelemätön, provosoivakin. Se ei ole kevyttä kesälukemista, mutta sitäkin tärkeämpi puheenvuoro. PLAN KUUNTELEE Iida Riekko Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Suom. Saana Rusi. Gummerus 2021. Iida Riekko Bombay Begums Netflixissä Kalle Heino Spaza: Uprize! Mushroom Hour Half Hour 2020. 29
Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Filippiineille Junior-Planin matkassa! Filippiinit on saarivaltio Aasiassa. Sen alueeseen kuuluu 7 641 saarta. Maa on hyvin altis luonnonmullistuksille, kuten maanjäristyksille ja trooppisille hirmumyrskyille. Filippiineillä on myös 20 toimivaa tulivuorta. Plan auttaa ihmisiä varautumaan ennalta katastrofeihin ja toimimaan oikein niiden aikana. Riisi on Filippiineillä tärkeä kasvi: sitä viljelee suuri osa väestöstä, ja se on maan ruokavalion perusta. Noin kolmasosa filippiiniläisistä työskentelee maanviljelyksen parissa. Filippiiniläiset viljelevät ja syövät runsaasti myös hedelmiä, kuten kookospähkinöitä ja banaaneita. Plan on työskennellyt Filippiineillä vuodesta 1961, siis jo 60 vuotta. Parannamme maassa muun muassa lasten suojelua ja koulutusta sekä tuemme perheitä saamaan ravintoa, koska neljäsosa filippiiniläisistä elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Kumusta! Olen maailman suurimman kalalajin ylpeä edustaja, merten lempeä jättiläinen valashai. Yleensä me valashait kasvamme noin 12-metrisiksi ja painamme 15 tonnia, mutta suurimmat meistä yltävät jopa 18 metrin mittaan. Kylkiäni koristavat upeat valkoiset laikut. Näyttävän olemukseni vuoksi monet Filippiineille matkaavat sukellusturistit haluavat bongata juuri minut. Koostani huolimatta en saalista suuria eläimiä vaan siivilöin ruuakseni planktonia ja muita pieniä eliöitä ja kaloja. Viihdyn Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren lämpimissä vesissä, mutta valitettavasti lajini on käynyt erittäin uhanalaiseksi. Erityisesti salakalastus on meille suuri uhka. Onkin tärkeää, että meitä suojellaan lajimme säilymiseksi. 30
Hygieniatarvikkeet parantavat Gelynin arkea koronapandemian keskellä O letko koskaan miettinyt, millaista olisi, jos et pystyisi vaihtamaan hammasharjaasi pitkään aikaan tai pesemään käsiäsi saippualla? Monelle filippiiniläiselle lapselle puute tavallisista hygieniatarvikkeista on arkea. Joillain ei ole varaa tarvikkeisiin, ja jotkut elävät eristyksissä kaukana terveysklinikoilta ja toreilta. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta. 13-vuotias Gelyn asuu kalakauppiaana työskentelevän isoäitinsä kanssa. “Pandemian takia isoäitini täytyi jäädä kotiin. Meidän piti jäädä sisälle ja odottaa avustustarvikkeita, joita jaettiin koteihin”, Gelyn kertoo. Gelynin perheellä on monien muiden tavoin puutetta hygieniatarvikkeista, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi sairauksien leviämistä. Plan on puuttunut ongelmaan jakamalla hygieniapakkauksia, jotka sisältävät hammasharjoja ja -tahnaa, shampoota, käsidesiä, kuukautissiteitä ja alusvaatteita. Samalla perheet saavat terveysneuvontaa. “Hammasharjani oli jo tosi vanha. Nyt voin vihdoin vaihtaa sen”, Gelyn sanoo. “Pandemiasta huolimatta haluan pysyä toiveikkaana. Tiedän, että asiat muuttuvat paremmiksi.” Mitä poika ja nalle sanovat? Täytä puhekuplat. Voit lähettää ehdotuksesi lehden toimitukseen osoitteeseen toimitus@plan.fi. 31
Mikä on sinun tahtosi? Tilaa Planin uusi testamenttiopas plan.fi/testamentti Jokaisella pitää olla mahdollisuus koulunkäyntiin