plan GUATEMALA Globaali nälkäkriisi uhkaa lasten terveyttä PUOLA Apua ja turvaa Ukrainan sotaa pakeneville perheille ZIMBABWE Nuoret murtavat tabuja videoiden avulla 2/2022
Kuukautiset eivät saa rajoittaa ihmisarvoista elämää Noin puolella maailman väestöstä on kuukautiset. Silti kuukautis syrjintä ja kuukautisköyhyys rajoittavat erityisesti tyttöjen elämää ja koulunkäyntiä ympäri maailmaa. Menstruoiva ihminen vuotaa verta keskimäärin seitsemän vuotta elämästään. Monissa maissa tytöt eivät voi käydä koulua tai osallistua yhteisöjensä arkeen kuukautisten aikana. Monilla tytöillä ei ole varaa kuukautissuojiin, eikä kouluissa ole kunnollisia ja lukollisia vessoja ja peseytymistiloja. Tytöt voivat joutua olemaan kuukautisten takia jopa 20 prosenttia koulupäivistä pois. Koulupudokkuuden lisäksi kuukautiset aiheuttavat häpäisyä, kiusaamista ja poissulkemista. Monissa maissa tämä estää tyttöjen osallistumisen täysipainoisesti yhteisöjensä arkeen. On tavallista, että tytöt sulkeutuvat kuukautisten ajaksi koteihinsa välttääkseen sosiaalisen häpeän ja ahdistelun. Kuukautisterveyden edistäminen ja kuukautissyrjinnän kitkeminen ovat tärkeä osa seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin keskittyvää kehitysohjelmaamme, jota tyttösponssit ja Suomen ulkoministeriö tukevat. Tuellanne tytöt Etiopiassa, Ugandassa, Mosambikissa, Laosissa, Myanmarissa ja Zimbabwessa pääsevät kouluun myös kuukautisten aikana. Kuukautiset eivät lopu kriisien ja konfliktien ajaksi. Kriisialueilla asuvien tai esimerkiksi pakolaisiksi joutuneiden tyttöjen on kuitenkin hyvin vaikeaa saada kuukautissuojia tai huolehtia kuukautis terveydestä. Tyttösponssien tuki auttaa varmistamaan, että tytöt saavat kuukautissiteitä ja voivat peseytyä turvallisesti myös keskellä kriisejä ja katastrofeja. PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/22?kesäkuu 2022 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 30 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2022. Plan International Suomi Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen kirjan Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Voit lukea kirjasta sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/22 kiinnostavimmaksi jutuksi reportaasin Tasa-arvo maaliin, joka kertoi tyttöjen jalkapalloharrastuksesta Brasiliassa. Lukijapalkinnon voitti Leena Määttä Espoosta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Anna Könönen viestintäjohtaja Somalialainen Barwaaqo, 13, joutuu jäämään usein pois koulusta. Hänen tehtävänään on hakea vettä perheelleen. Sitä ei löydy kaivosta tai joesta, koska Barwaaqon perhettä ympäröi kuiva aavikko. Ainoa puhtaan veden lähde on säiliörekka, joka tuo vettä Soolissa sijaitsevan pakolaisleirin asukkaille. Rekka käy leirissä epäsäännöllisesti, joten Barwaaqon täytyy olla vahdissa muovikanistereineen välillä useita päiviä. Tytön perhe joutui muuttamaan maatilaltaan pakolaisleirille, koska pitkittyneen kuivuuden takia satoa ei tullut eikä perheellä ollut vettä tai ruokaa. Somaliassa arviolta 700 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa samasta syystä. Vakavasta ruokaturvattomuudesta kärsii maassa jo 4,6 miljoonaa ihmistä. 1,4 miljoonaa somalialaista lasta tarvitsee hoitoa vakavaan aliravitsemukseen. Kyse ei ole ainoastaan Somaliasta, vaan käynnissä on poikkeuksellisen laaja globaali nälkäkriisi. YK:n arvioiden mukaan 811 miljoonaa ihmistä – siis joka kymmenes ihminen maailmassa – joutuu Globaali nälkäkriisi osuu kovimmin heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kamppailemaan päivittäin saadakseen ruokaa lautaselleen. Tässä lehdessä kerromme, miten nälkäkriisi vaikuttaa Guatemalassa ja Keniassa. Ruokaturvattomuudella on kohtalokkaita seurauksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, kuten jo valmiiksi syrjintää kokeville tytöille. Ruokapula vaikeuttaa monen tytön pääsyä kouluun ja lisää sukupuolittuneen väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riskiä. Useissa Planin toimintayhteisöissä lapsiavioliittojen määrä on kasvanut, koska vanhemmat naittavat tyttäriään helpottaakseen perheen selviytymistä. Tänä keväänä humanitaarista apua tarvitaan surullisen paljon. Globaali nälkäkriisi on sidoksissa toiseen hirvittävään tragediaan, Ukrainan sotaan. Ja koska Ukraina on yksi maailman tärkeimmistä ruoantuottajista, sodan vaikutukset heijastuvat ympäri maailmaa ja vahvistavat ilmastonmuutoksen ja koronapandemian luomia tuhoja. Nämä ristikkäiset vaikutukset ovat tärkeä muistutus siitä, että elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ukrainalaisten siviilien, erityisesti lasten, hätä on herättänyt suomalaisissa poikkeuksellisen auttamishalun. Plankin käynnisti nopealla aikataululla toiminnan Ukrainan rajoilla, ja olemme saaneet hätäapukeräykseemme ennätyksellisen määrän lahjoituksia. Nyt pyydämme lahjoituksia erityisesti globaalin nälkäkriisin lievittämiseen, sillä se vaatii meiltä nopeita ja mittavia ponnistuksia ympäri maailmaa. Lämmin kiitos kaikille hätäapurahastoomme lahjoittaneille – apunne pelastaa ihmishenkiä! pääkirjoitus 4 ”Joinain päivinä emme syö mitään” 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Turvaa ja hätäapua Ukrainan pakolaisille 20 Yhä useampi nuori uskaltaa puolustaa oikeuksiaan 22 “Muutosta ei pidä haikailla, vaan se pitää tehdä itse” 24 Yritysuutiset 25 Vapaaehtoiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 3
Teksti: ANNA MACSWAN Kuvat: NELSON CADENAS Ruokakriisi ja mahdollisuuksien puute ajavat ihmisiä siirtolaisiksi. 4 ”Joinain päivinä emme syö mitään”
5 Vakava ruokakriisi koettelee Guatemalaa. Sen vaikutukset osuvat erityisen kovaa lapsiin sekä raskaana oleviin ja imettäviin naisiin. Plan auttaa perheitä selviytymään kriisistä. ”Joinain päivinä emme syö mitään” KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ M ustuneesta kattilasta kohoava savu täyttää majan, johon ruokoseinät siivilöivät ulkona porottavan auringon valoa. 19-vuotias Francisca hämmentää pataa tyytymättömänä. Ruoaksi on tänäänkin vain laiha keitos oman maan vihanneksista. Francisca odottaa ensimmäistä lastaan ja kantaa huolta vauvansa terveydestä. Hänen kotimaataan, Väli-Amerikassa sijaitsevaa Guatemalaa, koettelee historiallisen ankara ruokakriisi. Myös Franciscan perhe kärsii ruokapulasta. Se tarkoittaa akuuttia terveysriskiä sekä nuorelle äidille että hänen vauvalleen. ”Kun ruokaa ei ole, tunnen oloni nälkäiseksi ja janoiseksi enkä pysty työskentelemään. Erityisesti minua huolestuttaa se, että olen niin voimaton”, Francisca kertoo. Guatemalan alkuperäisväestöön kuuluva Francisca asuu Quichén alueella, jossa yli kaksi kolmesta lapsesta kärsii krooni sesta aliravitsemuksesta. Koko maassa liki puolet lapsista on aliravittuja. Väestöstä viidennes kärsii vakavasta ruokapulasta, mikä tekee Guatemalasta yhden maailman nälkäisimmistä maista.
Koronapandemia syvensi ruokakriisiä Francisca kutoo työkseen perinteisiä kankaita. Hänen aviomiehensä valmistaa tiiliä. Vaikka molemmat tienaavat rahaa, perheen tulot eivät takaa riittävää ravintoa. Ruoan hinta on noussut viime aikoina nopeasti, ja sen jakelussa on vakavia ongelmia. ”Ennen söimme ruokaa, jota saimme kaupasta, mutta nyt syömme sitä, mitä pystymme kasvattamaan itse. Aamiaiseksi on perunoita liemessä, lounaaksi vihanneksia ja illalliseksi papuja”, Francisca kuvailee vähäkalorista ruokavaliotaan. Aliravitsemus on erityisen vaarallista raskaana oleville ja imettäville tytöille ja naisille, koska se lisää kesken menon ja synnytyksessä menehtymisen todennäköisyyttä. Jos äiti on aliravittu, vauvan riski syntyä kuolleena tai kuolla vastasyntyneenä kohoaa. Äidin aliravitsemus on yhteydessä myös vauvan alhaiseen syntymäpainoon ja kehityksen hidastumiseen. Ruokapulasta ja aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä oli Guatemalassa kasvussa jo ennen koronaviruspandemiaa, mutta pandemia heikensi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ruokaturvaa. Heihin kuuluu myös Franciscan perhe. Jyrkät tuloerot köyhimpien ja rikkaimpien välillä ovat leimallisia Latinalaisen Amerikan maille, ja Guatemalassa ne ovat vielä muuta maanosaa suurempia. Maassa vallitsee syvä epätasa-arvo rikkaan valkoisen vähemmistön ja suurelta osin köyhyydessä elävän alkuperäisväestön välillä. Maataloudesta riippuvaiset alkuperäiskansan yhteisöt ovat erityisen haavoittuvia talouden ja politiikan heilahteluille sekä luonnonmullistuksille. ”Pandemia vaikutti meihin, koska olimme lukittautuneita koteihimme emmekä voineet enää mennä ulos ja työskennellä”, Francisca sanoo. Ruokapulaa syventävät myös ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sään ääri-ilmiöt. Kuivuudet, tulvat ja myrskyt ovat pilanneet satoja. ”Lapset eivät ole terveitä, koska eivät saa tarpeeksi ravintoa.” Francisca ansaitsee elantonsa kutomalla kankaita. 6
senä ja auttaa yhteisöäni menemään eteenpäin. Minulla on paljon tavoitteita, ja tiedän, että Plan auttaa minua saavuttamaan ne.” Apua ja uusia mahdollisuuksia köyhimmille perheille Oscar Caal Quej, 35, pyytää quichélaisen kylän lapsia seisomaan mahdollisimman ryhdikkäinä seinää vasten. Sitten hän mittaa, onko kukin kasvanut odotetusti vai onko aliravitsemus pysäyttänyt pituuskasvun. Oscar työskentelee Planin hankkeessa, josta Francisca ja moni muu saavat apua. Hän näkee joka päivä ruokakriisin ankarat vaikutukset. “Maamme talous oli vakavassa jamassa jo ennen pandemiaa, mutta pandemia ja hurrikaanit Eta ja Iota ovat suistaneet köyhimmät perheet todelliseen kriisiin”, hän sanoo. “Nälkä johtuu usein työttömyydestä. Ilman työtä ei ole ruokaa. Pula työpaikoista ajaa miehiä ja naisia itäisestä Guatemalasta esimerkiksi Hondurasiin ja Yhdysvaltoihin etsimään töitä.” Oscar kollegoineen pyrkii luomaan ihmisille työmahdollisuuksia kotiseudullaan. “Tuemme maanviljelijöitä esimerkiksi hankkimaan siemeniä ja tuottamaan broilerinlihaa. Tarjoamme teknistä Tavoitteena oman yrityksen perustaminen Nälkä on yksi pääsyistä siihen, että guatemalalaiset muuttavat suurin joukoin maasta etsimään parempaa elämää ja toimeentuloa. Suosituin kohdemaa on Yhdysvallat. Sinne lähti myös Franciscan käly puoli vuotta sitten. ”Hän halusi auttaa tytärtään, jonka täytyy saada käydä koulua ja kasvaa. Minä en kuitenkaan suunnittele lähtöä, koska pärjäämme täällä mieheni kanssa.” Francisca on päässyt mukaan Planin hankkeeseen, joka tukee naisten yritystoimintaa. Osa ryhmän naisista on saanut esimerkiksi siemeniä viljelyksilleen tai kotieläimiä kasvatettavaksi. Francisca on vasta liittynyt ryhmään, joten oma yritys on vasta suunnitteluvaiheessa. Plan ehkäisee ja vähentää aliravitsemusta tukemalla monin tavoin perheiden toimeentuloa ja lisäämällä yhteisöjen tietoa äitiysterveydestä, lasten terveyden tukemisesta, ravitsemuksesta, hygieniasta sekä väkivallan haitoista. Avun piirissä on noin 6 000 perhettä Guatemalan maaseudulla. Francisca odottaa innostuneena ja jännittyneenä äidiksi tuloa. Hän toivoo, ettei hänen lapsensa joudu kokemaan samanlaisia vaikeuksia kuin hän itse. ”Haaveeni on pärjätä, kehittyä ihmiPlanin työntekijä Oscar seuraa lasten kasvua ja aliravitsemuksen merkkejä. 7
Guatemala on yksi maailman nälkäisimmistä maista. tukea, koulutusta ja muuta apua, jotta ihmiset saavat uusia mahdollisuuksia.” Oscarin tehtävänä on myös löytää perheitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, ja saada heidät mukaan Planin tuen piiriin. Vähävaraisimmat saavat käteisapua, jotta ne voivat ostaa välttämättömiä tarvikkeita. Nälkä ja mahdollisuuksien puute kiihdyttävät siirtolaisuutta Alicia, 50, kävelee vakavana maissipellollaan Quichén rajaseudulla. Okranväriset korret ovat tyhjiä: sato on epäonnistunut täysin. Sateita ei tullut, ja multa halkeilee kuivuuttaan. Korsien seassa juoksee myös kolme pientä lasta. He ovat Alician lapsenlapsia, jotka asuvat isoäitinsä kanssa. ”Tyttäreni lähti, jotta hänen lapsensa saisivat aamiaista, lounasta ja päivällistä”, Alicia sanoo. Alicialla ei ole säännöllisiä tuloja. Ennen pandemiaa hän teki keikkatöitä kotiapulaisena ja maatiloilla, mutta nyt hän saa rahaa vain myymällä kasvattamiaan kanoja. Tytär työskentelee toisessa osassa Guatemalaa, missä hän tienaa noin 90 euroa kuussa. Kun rahaa on tarpeeksi, hän aikoo matkustaa Yhdysvaltoihin. Vaikeimpana pandemia-aikana maasta lähtevien guatemalalaisten määrä laski hetkellisesti, mutta vuonna 2021 siirtolaisuus lisääntyi ennätyksellisen paljon. Moni ylittää rajan ilman passia tai selvää määränpäätä. Guatemalasta, etenkin Quichén kaltaisilta rajaseuduilta, lähtee paljon myös yksin matkustavia lapsia. Ihmiskauppa, seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta ovat heille merkittäviä riskejä. Ruokakriisin lisäksi siirtolaisuutta ruokkii puute laadukkaasta koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä työpaikoista. Väkivalta ja jäykät patriarkaaliset sukupuolinormit ajavat etenkin naisia sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä maasta. Guatemala on toisaalta myös merkittävä läpikulkumaa sekä kohdemaa muualta Latinalaisesta Amerikasta tuleville ihmisille. Plan tukee parhaillaan Guatemalassa noin neljäätuhatta pakolaista, siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Se tarjoaa heille taloudellista tukea ja lastensuojelu palveluita. Plan myös auttaa muualta tulleita lapsia pääsemään kouluun ja sopeutumaan yhteisöönsä. Lasten tulevaisuus vaakalaudalla Alicia annostelee posliinikuppiin velliä ja ojentaa sen tyttärentyttärelleen, joka alkaa särpiä ruokaansa. ”Lapset eivät ole terveitä, koska eivät saa tarpeeksi ravintoa. Joinain päivinä emme syö mitään. Tällä hetkelläkään meillä ei ole syötävää sääolojen takia”, Alicia sanoo. Planin työntekijät ovat havainneet, että Guatemalan perinteisissä yhteisöissä pojat ja miehet syövät ennen tyttöjä ja naisia, jos ruokaa on vähän. Taustalla vaikuttaa patriarkaalinen arvomaailma sekä ajatus siitä, että pojat ja miehet tekevät raskaampaa työtä kuin kotitöistä vastaavat tytöt ja naiset. Alicia ei kuitenkaan erottele sukupuolen mukaan, kuka lapsenlapsista saa syödäkseen. Hän suree, että ruokaa on liian vähän kaikille ja että se on ravintoarvoiltaan köyhää. Usein ateriat koostuvat nuudeleista, joihin isoäiti lisää mahdollisuuksien mukaan vihanneksia. ”Toivon enemmän kuin mitään, että tyttäreni pystyy takaamaan lapsilleen hyvän tulevaisuuden ja koulutuksen. Se on minulle tärkeää, koska en itse saanut koulutusta, jonka avulla olisin pystynyt tekemään jotain elämässäni. En osaa edes kirjoittaa”, Alicia kertoo. ”Minun tehtäväni on nyt huolehtia lapsenlapsistani, kun heidän äitinsä taistelee heidän tulevaisuutensa puolesta.” Alicia haluaa, että hänen lapsenlapsensa saavat koulutuksen. 8
Nälkäkriisi koettelee maailmaa – ja Plan vastaa Guatemalan ruokapula on osa maailmanlaajuista, historiallisen laajaa nälkäkriisiä. Yhteensä 811 miljoonaa ihmistä joutuu joka päivä kamppailemaan saadakseen ruokaa. Maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan 45 miljoonaa ihmistä on nälkiintymisen partaalla tai kokee akuuttia nälkää. Vähintään 45 miljoonaa lasta kärsii näivettymisestä, joka on aliravitsemuksen vakavin muoto. Hoitamattomana se johtaa kuolemaan. Merkittävimmät syyt globaaliin nälkäkriisiin ovat ilmastokriisi, koronaviruspandemia ja konfliktit, nyt erityisesti Ukrainan sota. Ruokakriisi kehittyi jo ennen Ukrainan sotaa, mutta sota on pahentanut ja laajentanut sitä, koska Ukraina ja Venäjä kuuluvat maailman tärkeimpiin ruoan tuottajiin. Plan laajentaa parhaillaan avustusohjelmiaan useissa eri maissa vastatakseen nälkäkriisiin. Järjestämme muun muassa käteisja ostokuponkiapua, ruoanjakelua, kouluaterioita, aliravitsemusseulontaa ja ravitsemustukea. Tarjoamme kouluaterioita monissa maissa Kambodžasta Sierra Leoneen, jotta lapset saadaan pidettyä koulussa. Esimerkiksi Etiopiassa, Guatemalassa ja Keski-Afrikan tasavallassa tuemme toimeentuloa jakamalla siemeniä ja kotieläimiä kuivuudesta kärsiville yhteisöille. Meillä on yhdessä Maailman ruokaohjelman WFP:n kanssa 15 maassa yhteensä 60 nälkää torjuvaa ja vähentävää hanketta, jotka tavoittavat tällä hetkellä suoraan 3,2 miljoonaa ihmistä. Alician maissisato on tuhoutunut kuivuuden takia. 9
uutisia maailmalta Nuoret ovat ilmastotoimien suunnannäyttäjiä P lan Internationalin tuore raportti Rising Tides kokoaa yhteen havaintoja nuorilta tutkijoilta ja nuorisoryhmiltä yhdeksästä maasta, joihin ilmastokriisi vaikuttaa voimakkaasti. ”Ilmastokriisi on aikamme polttavin epäoikeudenmukaisuus, sillä se syventää yhteiskunnassa vallitsevaa eri arvoisuutta. Tytöt ja nuoret naiset kärsivät suhteettoman paljon”, sanoo Ossi Heinänen, Plan International Suomen pääsihteeri. Raportti osoittaa, miten nuorten vetämät ja tukemat ryhmät Fidžistä Zimbabween puolustavat uusiutuvien Plan Internationalin aiemmin toteuttamassa erillisessä kyselytutkimuksessa valtaosa vastaajista (84 %) totesi, että heidän kotimaansa hallituksen pyrkimykset sisällyttää heidät ilmastokriisin hillitsemistä koskeviin politiikkoihin olivat riittämättömiä, kun taas vain 6 prosenttia koki ne jotakuinkin sopiviksi. Kyselyyn vastasi yli 1 800 nuorta 37 maasta. Uusi raportti korostaa, että ilmastokriisissä ei ole kyse vain ilmastosta: siinä on kyse laajemmasta näkemyksestä luontosuhteiden parantamisesta, suhteista identiteettiin ja kehoon sekä epäoikeudenmukaisista suhteista yhteiskunnassa. ”Nuoret, naiset, lapset ja vammaiset henkilöt mainitaan tarkastelluissa politiikoissa osallistujina. Nämä ryhmät ovat kiistattomasti kaikkein heikoimmassa asemassa, ja siksi niiden edustajat ovat juuri oikeat henkilöt kertomaan, millä keinoilla heidän haavoittuvuuttaan voitaisiin parhaiten vähentää”, Patience Sibanda sanoo. Raportin laatineet 12 nuorta tutkijaa tarkastelivat touko–kesäkuussa 2021 kansallisia ilmasto-ohjelmia ja politiikkoja tunnistaakseen nuorisovetoisia tai nuorisosuuntautuneita järjestöjä, ryhmiä ja liikkeitä, jotka pyrkivät edistämään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten lapset ja nuoret kuvataan eri ohjelmissa ja toimissa. ”Vastuullinen ilmastokestävyys voidaan saavuttaa vain nuorten johtajuuden kautta sekä ottamalla kaikki tytöt ja nuoret naiset täysipainoisesti mukaan ilmastotoimiin”, Ossi Heinänen sanoo. energiamuotojen käyttöä, uudelleenmetsitystä, ekosysteemien suojelua, parempaa jätehuoltoa, kestävää infrastruktuuria sekä yhteiskuntajärjestelmiä, jotka huomioivat paremmin kaikkien tarpeet. Nuoret korostavat myös ilmastokestävyyden yhtymäkohtia osallistavaan koulutukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon, seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, turvalliseen asumiseen, sanitaatioon, puhtaaseen veteen sekä välttämättömien palveluiden turvaamiseen kaikille. ”Nuorten tekemä työ ilmastokriisin torjumiseksi on äärimmäisen vaikuttavaa. He eivät jää odottamaan rahoitusta vaan käyttävät mitä tahansa käytössään olevia keinoja levittääkseen ilmastotietoa ikätovereilleen ja yhteisöille. Tällaisella päättäväisyydellä ja toiminnalla vähennämme haavoittuvuuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksille”, kertoo yksi raportin laatijoista, zimbabwelainen Patience Sibanda. 10
Nälkäkriisi uhkaa tyttöjen koulutusta Itä-Afrikassa O petan koulussani luokkaa, jossa ei ole yhtään tyttöä. Kaikki tytöt ovat joko kotona tai menneet naimisiin”, kertoo rehtori Christine Malibe Keniasta. Itäisen Afrikan kuivuudella ja sitä seuranneella nälkä kriisillä on ollut suuri vaikutus tyttöjen koulutukseen myös Kenian Tana Riverin alueella. Rehtori Maliben mukaan koulun aloittavista oppilaista noin puolet on tyttöjä ja puolet poikia. Muutos tapahtuu viidennellä luokalla, kun tytöt ovat 11–13-vuotiaita. Silloin suurin osa heistä lopettaa koulunkäyntinsä auttaakseen vanhempiaan kotitöissä. Perheet eivät saa maksettua koulumaksuja, ja monet tytöt joutuvat alaikäisenä naimisiin. Viime aikoina keskimääräistä enemmän tyttöjä on lopettanut koulunkäyntinsä. ”Nämä tytöt tekevät kaikki kotityöt, joten heidän on vaikea päästä tunneille. Usein he päättävät jättää opiskelun kokonaan”, Christine Malibe sanoo. 13-vuotias kenialainen Dunia herää joka päivä auringonnousun aikaan saadakseen kaikki kotityöt tehtyä ennen koulua. Usein hän lähtee kouluun tyhjällä vatsalla. “Herään neljältä aamulla, lakaisen kodin ja pesen astiat ennen kouluun menoa. Minulla on koko ajan nälkä”, Dunia sanoo. Ankara kuivuus ja nälkäkriisi koettelevat yhteisöjä Afrikan sarven alueella. Naiset, lapset ja vanhukset ovat jääneet kotikyliinsä Keniassa, kun taas miehet matkustavat pitkiä matkoja karjan kanssa etsimässä vettä, ruokaa ja laidunmaata. “Tytöt eivät halua jättää koulua, mutta heidät pakotetaan siihen. Yksi koulumme tytöistä oli lopettamassa koulunkäyntiään, mutta en halunnut päästää häntä, koska hän oli pärjännyt niin hyvin. Tyttö on orpo, joten soitin hänen isoäidilleen ja lupasin huolehtia tytön koulukustannuksista. Ikävä kyllä minulla ei ole mahdollisuutta auttaa kaikkia tyttöjä”, Christine Malibe sanoo. Plan laajentaa parhaillaan nopeasti avustusohjelmiaan useissa eri maissa itäisessä Afrikassa. Järjestämme muun muassa käteisja ostokuponkiapua, ruoanjakelua, koulu aterioita, lastensuojelua, aliravitsemusseulontaa ja ravitsemustukea. ”Tarjoamme ruokaa kouluissa, jotta varmistaisimme lasten pysymisen koulussa ja vähentäisimme nälkäkriisin aiheuttamia seurauksia. Lapsilla ei välttämättä ole ruokaa kotonaan, mutta koulussa he voivat saada ruokaa ja jatkaa opiskeluaan”, kertoo George Galugalu, joka toimii Planin projektikoordinaattorina Tana Riverin alueella. Työskentelemme Keniassa Tana Riverin, Kilifin ja Kwalen alueilla ja järjestämme muun muassa kouluruokailua ja puhdasta vettä. Pyrimme tavoittamaan useampia ruokapulasta kärsiviä tyttöjä ja perheitä ja samalla vahvistamaan yhteisöjen kestävyyttä kriiseissä. “Kuivuudella ja koronapandemialla on ollut tuhoisia seurauksia lapsille ja heidän perheilleen. Olemme saaneet vuosien aikana paljon tuloksia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, mutta koronaviruspandemia, kulkusirkat ja kuivuus ovat tuhonneet saavutuksia”, kertoo Plan International Kenian maajohtaja Kate Maina-Vorley. ”On tärkeää, ettemme nyt unohda tyttöjen ahdinkoa kaikkien näiden humanitaaristen kriisien keskellä.” 13-vuotias Dunia joutuu käymään koulua nälkäisenä. 11
uutisia suomesta 12 M iten nuoret voivat vaikuttaa parempaan keskustelukulttuuriin? Mitä vaikuttaminen ja aktiivinen kansalaisuus tarkoittavat, ja miten ne voivat näkyä nuoren arjessa? Kenen ääni kuuluu keskusteluissa? Järjestimme toukokuun alussa Nuorten timantti -vaikuttamis tapahtuman, joka kannusti nuoria pohtimaan ja vaikuttamaan hyvään keskustelukulttuuriin. Nuorten timantti on osa Ylen Hyvin sanottu -kampanjaa. Nuoret pohtivat hyvän keskustelun merkitystä niin Nuorten timantti kannusti hyvään keskustelu kulttuuriin omassa elämässä kuin yhteiskunnallisesti. Mitä tarkoittaa, jos sananvapaus ei toteudukaan, tai miten suhtautua, jos keskusteluyhteyttä on hankala ylläpitää? Nuorten timantissa keskustelivat muusikko Isaac Sene, ihmisoikeusja ilmasto aktivisti ja toimittaja Zahra Karimy sekä Planin ilmastotsemppari ja Elokapinan aktiivi Aurora Blomberg. Katso Nuorten timantin tallenne: plan.fi/nuortentimantti
Yhdenvertaisuus ja antirasismi vaativat jatkuvaa kehittymistä O limme huhtikuussa mukana valtakunnallisilla nuorisotyön päivillä, Jyväskylässä pidetyssä NUORI22-tapahtumassa. Maahanmuuttajatyön tiimimme järjesti paneelikeskustelun, jonka otsikkona oli Nuoren etninen identiteetti suomalaisessa yhteiskunnassa – kuka on suomalainen? Paneelissa kuultiin nuorten herätteleviä ajatuksia siitä, millaista on kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa, kun kuuluu näkyvään vähemmistöön. ”Etninen taustani on näkyvä, ja sen perusteella tehdään oletuksia mun etni sestä identiteetistä. Se on asia, joka näkyy musta ulospäin ja johon en voi itse vaikuttaa”, keskusteluun osallistunut Idman sanoi. Maahanmuuttajatyön nuoret herättelivät yleisöä NUORI22tapahtumassa Kysyimme nuorilta, kokevatko he itsensä suomalaisiksi ja keitä he ajattelevat suomalaisina. ”Mä näen, että jokainen, joka kokee itsensä suomalaiseksi, on suomalainen. Mutta valtaväestö ei välttämättä hyväksy silti suomalaisena”, toinen keskustelija Nidal sanoi. Nuoret kertoivat kokevansa, että kun valtaväestön edustaja kysyy heiltä, mistä he ovat kotoisin, on usein helpointa antaa sellainen vastaus etnisestä taustasta, jota kysyjä tuntuu odottavan. Usein ei tunnu riittävän, että rodullistettu ihminen määrittelee itse itsensä, vaan valtaväestö tekee sitä jatkuvasti vähemmistöihin kuuluvien puolesta. ”Nuorilla oli meille kaikille tärkeä viesti: jokainen ihminen on yksilö, joka tulee kohdata ilman oletuksia. Tämä asia on ihmisoikeus, sillä jokaisella meistä pitäisi olla oikeus määritellä itse itseään”, Planin demokratiakasvatushankkeen suunnittelija Gelawej Viyan sanoo. 13 Y hdysvalloista alkanut Black Lives Matter -liike on nostanut rakenteellisen rasismin aiempaa vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun myös Suomessa. Yhä useampi tiedostaa, että rasismia on myös yhteiskunnan rakenteissa, ei vain ihmisten välisissä kohtaamisissa. Myös kehitysyhteistyön rakenteet herättävät keskustelua. ”Toteuttaaksemme arvojamme meidän on tärkeää seurata aikaamme. Tahdomme olla edelläkävijä siinä, miten sitoudumme edistämään antirasismia ja yhdenvertaisuutta. Meille Planissa yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat tärkeitä arvoja, joiden eteen teemme jatkuvasti työtä”, sanoo globaalikasvatuksen asiantuntijamme Leena Honkasalo, joka vetää Planin antirasistista kehittämisprojektia. ”Ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa samanaikaisesti moni tekijä – sukupuolen lisäksi myös esimerkiksi etninen tausta, yhteiskuntaluokka, ikä ja toimintakyky. Jotta voimme purkaa esteitä tasa-arvon tieltä, meidän on otettava huomioon nämä risteävät erot, jotka asettavat tietyt ihmiset ja ryhmät haavoittuvaan asemaan. Tämä koskee kaikkea työtämme, oli sitten kyse humanitaarisesta työstä katastrofialueilla tai työstä Suomeen muuttaneiden nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.” Planissa antirasismi tarkoittaa konkreettisia tekoja, jatkuvaa oppimista, kuuntelemista ja oman toiminnan reflektointia. Tarkastelemme kriittisesti työtämme ja organisaatiokulttuuriamme. Pyrimme tunnistamaan rakenteita, jotka asettavat yksilöt ja ryhmät eriarvoiseen asemaan. Tahdomme, että moninaisista taustoista tulevat osaajat kokevat, että he ovat tervetulleita Planille. Siksi meillä on käytössä monimuotoisuuslupaus kaikissa työpaikkailmoituksissamme. Työnhakupalvelu Duunitori lanseerasi monimuotoisuuslupauksen viime syksynä osana Planin #GirlsTakeover-tempausta. Olemme kehittäneet myös viestintää ja varainhankintaa. Tuomme esiin ohjelmissamme mukana olevien tyttöjen omaa aktivismia, voimaa ja ratkaisuja. Ohjaamme yleisöämme ohjelmamaissa asuvien aktivistien tuottaman sisällön pariin. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, ettemme käytä sanoja, jotka voidaan kokea loukkaaviksi tai toiseuttaviksi. ”Jotta voimme olla antirasistinen organisaatio, työntekijöillämme täytyy olla jaettu ymmärrys siitä, mitä se tarkoittaa. Siksi olemme järjestäneet koko henkilöstöllemme koulutusta yhdenvertaisuudesta ja antirasismista. Koulutuksessa pohdimme, miten jokainen voi huomioida nämä asiat omassa työssään ja työyhteisön jäsenenä”, Leena Honkasalo kertoo. ”Me Planissa haluamme kehittyä yhä paremmaksi antirasistiseksi toimijaksi, ja seisomme jokainen sen takana.”
Turvaa ja hätäapua Ukrainan pakolaisille Kun Ukrainan sota alkoi, Planin humani taarista työtä tarvittiin jälleen Euroopassa. Valokuvaajamme Mikko Toivonen taltioi Puolassa pakolaisten hätää ja Planin työtä sotaa paenneiden perheiden auttamiseksi. J o viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan Ukrainasta, suurin osa heistä lapsia ja naisia. Pakolaislapset ovat joutuneet kokemaan järkyttäviä asioita. Räjähdysten äänet, kellareissa nukutut yöt, pitkät matkat turvaan sekä pelko läheisistä ovat sodan jälkiä, jotka vaikuttavat kovimmin lapsiin. Tarjoamme Ukrainan pakolaisille hätäapua Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa. Keskitymme työssämme erityisesti psykososiaaliseen tukeen. Vahvistamme lastensuojelua pakolaiskeskuksissa ja perustamme niihin turvallisia tiloja, joissa lapset saavat olla lapsia, levätä ja leikkiä. Olemme mukana varmistamassa, että pakolaiset saavat suojaa, vettä, ruokaa ja perustarvikkeita. Tuemme Ukrainasta paenneita lapsia jatkamaan koulunkäyntiään. Teksti: PLAN INTERNATIONALIN TYÖRYHMÄ Kuvat: MIKKO TOIVONEN 14
Turvaa ja hätäapua Ukrainan pakolaisille P uolalainen Monika, 40, vastaa työkseen Chelmin rajakaupungin terveysja sosiaalipalveluista. Kun Ukrainan sota alkoi, hän ryhtyi koordinoimaan työtä kaupunkiin saapuvien pakolaisten auttamiseksi. Chelm pystytti nopeasti vastaanottopisteitä, joissa maahan saapuvat pakolaiset voivat ilmoittautua ja saavat ohjausta eteenpäin. Plan tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta humanitaarinen työ on mahdollisimman tehokasta. L ähes kaikki Puolaan saapuvat pako laiset ovat naisia ja lapsia. Valtaosa miehistä on jäänyt Ukrainaan puolustamaan maataan, mihin maan laki myös velvoittaa 18–60-vuotiaat miehet. Chelmin urheiluhallista on tullut väliaikainen majapaikka ja palvelupiste Puolan rajan ylittäville ukrainalaispakolaisille. Hallin kautta kulkee päivittäin noin tuhat ihmistä, ja sinne mahtuu majoittumaan 500 ihmistä. 15 HUMANITAARINEN TYÖ
16 U krainalainen Katarina, 27, odottaa junaa viisivuotiaan veljensä ja äitipuolensa kanssa. Perheen isä kuljetti heidät autolla asemalle ja kääntyi surullisten jäähyväisten jälkeen takaisin Ukrainaan. ”Sotaa on vaikea ymmärtää, ennen kuin on nähnyt sen omin silmin. En pysty vieläkään uskomaan, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu”, Katarina sanoo. ”Kaikki ystäväni ja sukulaiseni ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Minulla on mukanani vain yksi laukku, ja olen koditon.” Katarinan veli on vielä niin pieni, ettei hän ymmärrä, mitä on tapahtumassa. “Haluan sodan loppuvan heti. Tahdon myös kiittää muuta maailmaa. Olemme nähneet, miten paljon on ihmisiä, jotka haluavat auttaa.” ”Kaikki ystäväni ja sukulaiseni ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Minulla on mukanani vain yksi laukku, ja olen koditon.”
17 R uohokaistaleelle Chelmin juna-aseman eteen on noussut katoksia, joista vapaaehtoiset ja humanitaarisen työn tekijät tarjoavat pakolaisille ruokaa, vesipulloja, vaippoja ja muuta tarpeellista. 25-vuotias Justina grillaa tulijoille makkaroita jättigrillissä. ”Asun pikkukylässä ja kuulun maaseudun kotirouvien yhdistykseen. Olen tullut tänne ystävieni kanssa. Meille on todella tärkeää auttaa Ukrainasta tulevia ihmisiä. Tänään valmistamme keittoa ja lämmintä ruokaa sekä makeita herkkuja lapsille”, hän kertoo. Plan tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten järjestöjen ja yhdistysten kanssa.
U krainalainen IT-ammattilainen Yana, 33, majoittuu koiransa Athenan kanssa Chelmin urheiluhallissa matkallaan kohti Krakovaa. Hän pakeni Dniprosta, Kiovan eteläpuolelta. ”Meitä on ollut vastassa mukavia ihmisiä, jotka ovat antaneet meille ruokaa. Meillä on täällä paikka, jossa voimme odottaa matkan jatkumista. Ulkona on kylmä, mutta onneksi kaikki ovat olleet avuliaita.” Yana on tavannut matkan aikana paljon pommituksia paenneita, järkyttyneitä ihmi siä. Hän on huolissaan niistä, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. ”Jopa minulla ja koirallani oli vaikeuksia liikkua junien portaissa ruuhkassa, joten huonokuntoisille ihmisille, lapsille ja liikunta rajoitteisille se olisi vielä vaikeampaa. Olen kiitollinen kaikille ihmisille, jotka ovat auttaneet meitä. Esimerkiksi Plan voi auttaa heikossa asemassa olevia pakolaisia ja lapsia, jotka tarvitsevat eniten tukea.” S odan psykososiaaliset vaikutukset osuvat ankarimmin lapsiin. Heidän kokemansa ja näkemänsä kauhut voivat vaikuttaa heihin koko loppuelämän. Ukrainasta paenneet lapset kärsivät esimerkiksi painajaisista, pelkotiloista ja keskittymisvaikeuksista. Tarjoamme pakolaislapsille ja heidän perheilleen psykososiaalista tukea ja ohjaamme heitä avun piiriin. Tuemme myös lasten pikaista paluuta kouluun, sillä koulunkäynti on yksi parhaista keinoista luoda lapsille jatkuvuutta ja turvaa epävarmuuden keskellä. 18
Chelmiin saapuu joka päivä tuhansia ukrainalaisia junalla ja bussilla. Monet heistä ovat kuormittavan matkan jälkeen uupuneita ja nälkäisiä. Lämmin kiitos kaikille Ukrainan keräykseemme lahjoittaneille! Apua tarvitaan edelleen. Lue lisää: plan.fi/ukraina U krainan sotaa paenneiden lasten avuntarve kasvaa viikko viikolta. Monet Puolaan saapuvista lapsista ja naisista ovat sokkitilassa. He ovat joutuneet jättämään äkillisesti kotinsa, miehensä, poikansa ja isänsä keskelle sotaa. Väliaikaisessa vastaanottokeskuksessa perheet saavat ruokaa, vettä, vaatteita ja tukea matkansa jatkamiseen. Useimmat viipyvät hallissa yön tai kaksi, ennen kuin jatkavat pakomatkaansa muualle Eurooppaan. 19
Vuodenvaihteessa päättynyt nelivuotinen kehitysohjelmamme edisti tuloksekkaasti tasa-arvoa ja rohkaisi nuoria vaatimaan itselleen tärkeitä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Yhä useampi nuori uskaltaa puolustaa oikeuksiaan N yt tiedän, miksi tytöillä ja naisilla on kuukautiset. Tiedän myös, miksi alaikäisenä ei kannata mennä naimisiin.” Näin kertoi laosilainen 12-vuotias Vannisa koulunsa kerhossa, jossa nuoret keskustelevat tasa-arvosta ja tyttöjen oikeuksista. Vannisan yhteisössä monet tytöt joutuvat alaikäisenä naimisiin ja synnyttämään, vaikka heidän kehonsa eivät ole siihen valmiita. Koulujen kerhot ovat yksi osa ulkoministeriön ja tyttösponssien tukemaa My Body. My Future -kehitysohjelmaamme, jonka ensimmäinen nelivuotiskausi päättyi vuodenvaihteessa. Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugandassa toteuttamamme ohjelman päätavoite oli edistää tyttöjen ja nuorten naisten seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Tässä myös onnistuimme, kertoo ohjelmasta teettämämme ulkopuolinen arvio. “Pääsaavutus on ollut nuorten voimaantuminen. Myös nuoret itse kertoivat, että ohjelmalla oli ollut myönteisiä vaikutuksia heidän elämäänsä ja itsetuntoonsa”, arvioinnissa todetaan. Yhä useampi nuori toimii tasa-arvon puolesta Luvut puhuvat puolestaan. Tasa-arvosta ja seksuaalija lisääntymisterveydestä myönteisesti ajattelevien tyttöjen ja poikien osuus kasvoi ohjelmakauden alun 24 prosentista 63 prosenttiin. Arvioinnin mukaan “teini-ikäiset tytöt ja pojat ovat omaksuneet tietoa, asenteita ja toimintatapoja, joita tarvitaan itsenäisten ja terveellisten päätösten tekemiseen.” Myönteiset asenteet konkretisoituivat myös toiminnaksi. Nelivuotiskauden alussa toiminta-alueillamme teettämässämme kyselyssä neljäsosa nuorista kertoi toimivansa seksuaalija lisääntymisoikeuksien puolesta. Neljä vuotta myöhemmin jo 78 prosenttia sanoi toimivansa näin. Nuoret rohkaistuivat puhumaan herkistä seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista jopa julkisesti yhteisökeskusteluissa ja -radioissa. Esimerkiksi suosituissa Champions of Change -ryhmissä nuoret keskustelivat elämäntaidoista ja kuukautisterveydestä ja vahvistivat itseluottamustaan. Nuorten itsensä mielestä suurimpia muutoksia olivat yhteisöjen ja kotien normeissa tapahtuneet muutokset. Ne näkyivät esimerkiksi kotitöiden tasaisempana jakautumisena ja tukena tyttöjen oikeudelle käydä koulua. “Jos ikäiseni poika teki ennen [projektia] kotitöitä, minulla oli tapana pilkata häntä. Nyt ymmärrän, että tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia, ja tuemme veljeni kanssa toisiamme kotitöissä”, ohjelman arviointiin osallistunut etiopialainen teinityttö kertoi. Teksti : INKA KOVANEN Kuvat: PLAN INTERNATIONAL ”Nyt ymmärrän, että tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia, ja tuemme veljeni kanssa toisiamme kotitöissä.” Ta s a ar v o n puole s a toi miv a t nuo r et Se k s ua a l i ja l isä än t ym is e rv e ys a l vel ui t a k äy tt äv ä t nu or e t 20
tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Nuoret vaativat seksuaalija lisääntymispalveluita Lisääntyneen tiedon ansiosta nuoret rohkaistuivat vaatimaan ja käyttämään seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Alkukyselyssä 41 prosenttia toiminta-alueidemme nuorista kertoi hyödyntävänsä palveluita. Kauden lopussa luku oli jo 61 prosenttia. Paikallisten palveluntuottajien ja viranomaisten kanssa tekemämme yhteistyön ja koulutusten ansiosta palvelut olivat myös aiempaa nuorisoystävällisempiä. “Ohjelmamme aikana myös vanhempien ja yhteisöjohtajien suhtautuminen tasa-arvoon ja seksuaalija lisääntymisterveyspalveluihin muuttui myönteisemmäksi, mikä rohkaisi nuoria hakemaan palveluita. Palveluntuottajat taas kertoivat tunnistavansa nuorten tarpeet aiempaa paremmin”, kertoo ohjelmajohtajamme Annukka von Kaufmann. Palveluiden saatavuudessa oli kuitenkin yhä haasteita. Esimerkiksi Mosambikissa ja Laosissa terveysalan työntekijöiden vähäinen määrä vaikeutti palvelujen saamista. Myös koronaviruspandemia rajoitti palveluja. “Kriisit vahvistavat haitallisia normeja ja stereotypioita ja vaikuttavat siksi erityisen raskaasti tyttöihin ja nuoriin naisiin”, von Kaufmann sanoo. “Koronapandemian aikana pääsy seksuaalija lisääntymisterveyspalveluihin vaikeutui entisestään, kun liikkumista rajoitettiin ja terveysalan työntekijöitä siirrettiin pandemian vastaisiin toimiin. Siksi koronatyömme keskittyi pitkälti myös seksuaalija lisääntymisterveyden turvaamiseen ja vahvistamiseen.” Pandemia ei kuitenkaan kääntänyt laskuun niiden tyttöjen määrää, jotka voivat säännöllisesti käyttää kuukautissiteitä. Jo noin 90 prosenttia toiminnassamme mukana olevista tytöistä voi käyttää siteitä. Vahvistimme muun muassa paikallista kestositeiden tuotantoa Ugandassa, Mosambikissa ja Etiopiassa. Tämä toi nuorille samalla lisäansioita. Vaikutimme ruohonjuuritasolta kansalliselle tasolle asti Jotta työmme olisi kestävää, toimimme niin paikallisesti yhteisöissä kuin kansallisen tason toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Laosissa kehitimme terveysministeriön kanssa nuorisoystävällisten palveluiden ohjekirjan, jota käytetään nyt eri puolilla maata. Koronapandemian iskettyä teimme tiivistä yhteistyötä useiden eri maiden terveysviranomaisten kanssa, jotta viruksen leviäminen hidastuisi. Edistimme myös nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua päätöksentekoon. Vaikka pandemian aikana fyysisiä kohtaamisia ja tapahtumia rajoitettiin, nuoret ottivat kantaa ja jakoivat tietoa toisilleen ja yhteisöilleen esimerkiksi paikallisradioiden välityksellä. “Pandemian aikana kansalaisyhteiskunnan toimijat ja paikalliset kumppanimme kehittivät uusia ja innovatiivisia tapoja jakaa tietoa ja tukea lasten opiskelua koulusuluista huolimatta. Samalla ne mahdollistivat tiedon jakamisen entistä laajemmalle, ja se tulee säilymään rajoitusten kadottuakin”, von Kaufmann sanoo. Tammikuussa käynnistyi My Body. My Future. -ohjelman toinen nelivuotiskausi, joka jatkaa seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämistä Suomen ulkoministeriön ja tyttösponssien tuella. N u or e t , joi ll a o n r i itt ä v ä s i t ie t o a k uu kau t is i s a Ty t ö t, j o il l a o n k u uk au t iss i t e et sä ä nn ö lli s e s i sa a t av i l la Ty tt ö j e n k o u l ut u s a e d i s ä vä t va n h em ma t 21
Zimbabwessa ryhmä tyttöjä tekee suorapuheista mediasisältöä tabuaiheista, kuten teinien seksielämästä, sukupuolittuneesta hyväksikäytöstä ja mielenterveysongelmista. Suomen ulkoministeriön tukeman hankkeemme osallistujat kertovat, mikä innostaa heitä aktivisteiksi. Natasha, 19: Nuorten seksielämästä pitää voida puhua avoimesti ”Tyttöjen aseman parantaminen on minulle tärkeää. Olen kiinnostunut naisten kuukautisterveydestä ja haluan gynekologiksi. Kuulin äidiltäni, ettei hänellä ollut nuorena varaa siteisiin. Monet käyttävät pelkkää paperia siteenä, eivätkä he välttämättä silloin käy koulua. Joskus jopa neljännes luokkakavereistani on ollut pois koulusta kuukautisten takia. He pelkäävät, että veri tahrii heidän vaatteensa, mikä olisi noloa. Yhteisöni tytöt kohtaavat monia muitakin haasteita. Poikien koulutukseen panostetaan enemmän. Jos tyttö hakee osa-aikatöitä, hän saa kuulla, että työnantaja palkkaa mieluummin pojan tai miehen. Pojat osaavat käyttää teknologiaa paremmin, koska he ovat paljon tyttöjä enemmän tekemisissä tietokoneiden kanssa. Työpaikoilla pojat käyttävät tietokoneita, kun tytöt tekevät perinteiset paperityöt. Hain vuosi sitten mukaan Planin hankkeeseen Amplifying Girls Voices through Digital Arts. Suureksi ilokseni pääsin mukaan. Jo ennen tätä projektia osallistuin koulussa väittelyihin ja pidin puheita, mutta nyt yleisöt ovat paljon suurempia esimerkiksi YouTuben kautta. Olen päässyt tekemään podcasteja, kirjoittamaan artikkeleita ja jopa näyttelemään pääosaa videossa. Olen myös oppinut kuvaamaan ja nauhoittamaan ääntä haastatteluissa. Meitä ovat opettaneet parhaat mahdolliset toimittajat ja kirjoittajat. Olemme tehneet kaupallisen tason podcasteja, ja minusta tuntuu kuin voisin esiintyä vaikka CNN-kanavalla! Olemme tehneet sisältöjä esimerkiksi kehorauhan häpäisystä, lapsiäideistä sekä teineistä ja seksistä. Nuoret ovat seksuaalisesti aktiivisia, eikä seksistä pidättäytyminen ole välttämättä ratkaisu. Nuoret tapaavat toisiaan ja käyvät juhlissa. Joskus he voivat joutua väärään seuraan ja joutua pakotetuksi seksiin. Koska nuorten seksielämästä ei haluta puhua, he eivät voi kertoa tapahtuneesta edes vanhemmilleen. Tyttöjen hyväksikäyttö on yhteiskunnassamme niin normaalia, ettei siihen edes reagoida. Sekä nuoret että heidän vanhempansa ovat sosiaalisessa mediassa, joten tavoitamme molemmat ryhmät. Kun yritin puhua äitini kanssa ehkäisystä ensimmäistä kertaa, hän kieltäytyi. Sitten hän näki videoitamme ja tuli lopulta itse puhumaan aiheesta kanssani. Olin todella iloinen. Osa vanhemmista pahoittaa mielensä työstämme. Isompi kysymys on, mitä hyväksikäytölle pitäisi tehdä ja miksi nuoret joutuvat piilottelemaan näitä asioita vanhemmiltaan. Jaamme videoita ja podcasteja sosiaalisessa mediassa ja esitämme niitä koulumme kirjastossa. Esitysten jälkeen joku tulee aina sanomaan, ettei tiennyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä somessa tai että seksuaalinen hyväksikäyttö on väärin. “Muutosta ei pidä haikailla, vaan se pitää tehdä itse” Teksti : INKA KOVANEN Kuvat: PLAN INTERNATIONAL ZIMBABWE 22
tyttösponsSiT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Princess, 20: Tyttöjä ei saa jättää yksin mielenterveys ongelmien kanssa ”Valmistuin lukiosta vuonna 2019. En päässyt jatkamaan opintojani koronapandemian takia. Se oli rankkaa aikaa: kaikki ikäiseni olivat yliopistossa, mutta minä olin vain kotona. Vuosi sitten lukioni runokerhon opettaja otti minuun yhteyttä ja ehdotti, että hakisin Planin hankkeeseen. Hän muisti, että olin osallistunut lukiossa väittelyja puhekerhoon ja oppilaskunnan toimintaan sekä edistänyt tyttöjen oikeuksia. En ollut uskoa todeksi, että pääsin mukaan, koska olin todella masentunut ja menettänyt kaiken uskon itseeni. Olen päässyt tekemään lyhytelokuvia ja näytellyt ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen osallistunut useiden podcastien ja verkkolehtien tekoon. Olemme käsitelleet erityisesti sukupuolittunutta väkivaltaa. Näyttelin videossa, joka kertoo siitä, miten helposti yhteiskunta tuomitsee tytöt, joita on hyväksikäytetty juhlissa. Toinen minulle tärkeä teema on mielenterveys. Yhteiskunnassamme mielenterveysongelmista vaietaan tai niitä pidetään paholaisen aikaansaannoksina. Niistä pitäisi pystyä puhumaan avoimesti, eikä ketään saisi jättää yksin. Tiedän tämän kokemuksesta. Suurin muutos tarvitaan suhtautumisessa tyttöihin. Me saamme nykyään kouluttautua aivan kuten pojatkin, mutta ääneen lausumattomien normien takia poikia arvostetaan enemmän. Jotkut vanhemman sukupolven naiset ja miehet pitävät meitä sijoituksena, joka realisoituu, kun olemme kypsiä avioon. Olemme hyödykkeitä, jotka pitää myydä tietyn ajan jälkeen. Normien muuttaminen vie aikaa, mutta olemme päässeet alkuun. Uskontoa pidetään usein muutoksen esteenä, mutta olen nähnyt uskonnollisissa instituutioissa avoimuutta aiheillemme. Kirkon työntekijä kysyi minulta viime viikolla hankkeestamme. Olin varma, että käsittelemämme aiheet olisivat kirkolle liikaa, mutta yllätyksekseni hän ilahtui työstämme. Yhä useampi on alkanut kyseenalaistaa asioita, joita aiemmin pidettiin normaaleina. Koulu on tärkeä muutoksen kannalta. Jokaisella lapsella on huoltaja, jolle hän kertoo koulussa oppimistaan asioista. Aikuiset saattavat ensin vastustaa tai epäillä uusia ajatuksia, mutta kun he törmäävät niihin toistuvasti, he saattavat muuttaa mielipidettään. Nuoret taas ovat vastaanottavaisempia, kun he kuulevat näistä asioista ikäiseltään ihmiseltä, joka saattaa käydä läpi täsmälleen samoja asioita. Me emme tuomitse vaan yritämme aidosti käydä vuoropuhelua. Lyhytelokuvat ovat erinomainen tapa tavoittaa ihmisiä, koska harvalla on nykyään aikaa lukea. Monet katsovat elokuvia puhelimillaan. Viihdyttävä sisältö voi mennä läpi perinteisiä kanavia paremmin ja olla hyvin tehokasta. Tämä hanke on opettanut minulle, että olen itse elämäni suurin voimavara. Olen oppinut luottamaan itseeni. Aiemmin odotin, että ulkopuolinen pelastaja muuttaisi asioita. Oppimieni taitojen ansiosta voin nyt kuvitella ryhtyväni yrittäjäksi. Muutosta ei pidä vain haikailla, se pitää itse tehdä. Olen myös oppinut, ettei minun pidä rajoittaa itseäni vaan voin saavuttaa tavoitteeni. Voin opiskella lääkäriksi, tehdä taiteita ja muuttaa yhteiskuntaamme sellaiseksi, jossa toivoisin lasteni elävän. Haluan auttaa muita tyttöjä samalla tavalla kuin tämä projekti auttoi minua. Ymmärsin, ettei virallinen tutkinto ole kaikki kaikessa tai määritä ihmisarvoa. Ihminen voi tehdä merkittäviä asioita, oli hänellä tutkinto tai ei. Sain itseluottamusta ja identiteetin hetkellä, jona tarvitsin sitä todella paljon.” 23
TEKSTI: HEIDI KLEEMOLA KUVA: JULIA ARKO / DNA yritysuutiset K ielitaito voi aiheuttaa maahanmuuttajanuorelle vaikeuksia työnhaussa, koska työnantajat toivovat sujuvaa suomen kielen taitoa. Suomen kieli on ollut minullekin osittain haastavaa”, kertoo 16-vuotias Amarilda, joka muutti Albaniasta Suomeen puolitoista vuotta sitten. Amarilda on mukana Planin ja DNA:n yhteishankkeessa, joka vahvistaa maahanmuuttajanuorten digija työelämätaitoja. Vuoden loppuun kestävä hanke tarjoaa lyhytkestoista ryhmätoimintaa. Kevään aikana ryhmiin on osallistunut noin 80 iältään 15–20-vuotiasta nuorta, jotka ovat asuneet Suomessa kahdesta neljään vuotta. Suurimmalla osalla nuorista on vähän tai ei lainkaan kokemusta suomalaisesta työelämästä. Telenor Fundin ja DNA tukee maahanmuuttajanuorten pääsyä työelämään DNA:n rahoittaman hankkeen aikana nuoret saavat neuvoja työnhakuun ja pääsevät tutustumaan itseään kiinnostaviin ammatteihin. Job shadowing -kokonaisuudessa nuoret kuulivat itseään kiinnostavista ammateista ja saivat inspiraatiota opintoihinsa. ICT-alan ammattiesittelijät DNA:n eri tehtävistä kertoivat alansa mahdollisuuksista. Amarilda oli mukana DNA-vierailulla, jossa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen kertoi työstään digimaailmassa. Lisäksi Amarilda pääsi muiden nuorten kanssa työhaastatteluharjoitukseen. Digitaidot ja kannustus vauhdittavat työelämään pääsyä Maahanmuuttajanuoret ovat laaja ihmisryhmä, joten myös heidän digitaitonsa vaihtelevat paljon. Kaikilla nuorilla ei ole käytössään tietokonetta tai edes verkkopankkitunnuksia, jolloin mahdollisuudet hoitaa asioita verkossa ovat rajalliset. ”Nuoret kohtaavat nettisivuilla ja lomakkeissa usein haastavaa kieltä. Tämä vaikeuttaa työpaikan ja tukien hakemista”, sanoo Plan International Suomen yhteistyöhankkeen koordinaattori Hanna-Leena Saavalainen. ”Nuoret eivät välttämättä saa tukea myöskään kotona, jos huoltajien digitaidot ovat rajalliset ja huoltajan kotoutumis prosessi on kesken.” Mukana olleet nuoret ovat kertoneet saaneensa itsevarmuutta työhaastatteluihin ja taitoja videohakemusten tekemiseen. Hanke myös purkaa eri aloihin liittyviä sukupuolinormeja. DNA:n työntekijät ovat saaneet koulutusta työelämän monimuotoisuudesta ja päässeet tukemaan nuorten työelämäpolkuja vapaaehtoisina mentoreina. Mentorit ovat kertoneet, että kohtaamiset nuorten kanssa ovat saaneet ajattelemaan tasa-arvoa ja omia ennakkoluuloja. ”Kannustavat kokemukset työelämästä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tukevat nuoren työelämään kiinnittymistä”, Hanna-Leena sanoo. DNA ja Plan tukevat yhteistyössä maahanmuuttajanuorten digitaitoja ja työelämän ensiaskeleita. Tavoitteena on edistää digitaalista yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta. 24
T yöelämäverkosto Future Female ja Plan edistivät jo toista kertaa yhdessä tasa-arvoisempaa teknologiaa. Vuoden alussa alkoi mentorointiohjelma, johon osallistui 25 iältään 15–25-vuotiasta vaikuttajanuorta. Nuoret teknologiavaikuttajat perehtyivät kolmen kuukauden aikana tasa-arvoon ja työstivät ryhmissä mentoreidensa tuella projekteja monimuotoisemman teknologia-alan puolesta. Koulutus huipentui Girls in ICT -päivän ulostuloihin 28.4. ”Minut on yllättänyt se, että Suomessakin on niin paljon kehitettävää tasa-arvossa. Todella moni kokee vieläkin esimerkiksi rasismia työpaikalla, ja myös esteettömyys voi olla ongelma”, sanoo Claudia Johansson, 17. Claudian ryhmä toteutti teknologiayritys Goforen työntekijöille kyselyn yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. ”On ollut antoisaa nähdä, miten monen laisista taustoista teknologia-alalle voi päätyä. Se on laajentanut omia uranäkymiäni ja avannut henkisesti ovia myös teknologia-alalle”, Future Female ja Plan yhdistivät voimansa tasa-arvoisemman teknologian puolesta. Nuoret vaikuttajat edistivät mentoreidensa tuella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta teknologia-alan yrityksissä. Aktivistit ja vapaaehtoiset Nuoret teknologiavaikuttajat luovat tasa-arvoisempaa tulevaisuutta kertoo Kaarina Harkonmäki, 20. Kaarinan ryhmä suunnitteli ohjelmisto yritys Brellalle somestrategiaa, joka huomio tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden työpaikalla. Lisää tyttöjä teknologia-alalle Nuoria yllätti tieto, että maailmassa vain kahdeksan prosenttia sovellusten kehittäjistä on naisia. ”Some on läsnä jokapäiväisessä elämässäni, ja sillä on suuri vaikutus elämään. Voiko somea enää edes erottaa erilliseksi maailmakseen? On huimaa ajatella, että vain niin pienin osuus sovellusten kehittäjistä on naisia. Minua kiinnostaa, kenellä on näissä asioissa valtaa ja kenelle teknologia on suunniteltu”, Kaarina sanoo. Yksi ryhmistä teki podcastin digitaalisen maailman miesvaltaisuudesta. ”Pohdimme, millaista olisi, jos teknologian kehittäminen olisi monimuotoisempaa. Opiskelen itse teknologiaalalla ja haluaisin vaikuttaa siihen, että enemmän tyttöjä lähtisi opiskelemaan alaa”, sanoo Iida Nuortio, 22. TEKSTI JA KUVAT: HEIDI KLEEMOLA Mentorointiohjelman tavoitteena oli lisätä nuorten tietoja teknologia-alasta ja sen tasa-arvokysymyksistä. Samalla se on vahvistanut nuorten itsevarmuutta ja taitoja toimia aktiivisena kansalaisena. ”Sain mentoreista itselleni oikeita esikuvia. Minulla ei ole ennestään korkea koulutettuja naisesikuvia esimerkiksi omassa suvussani. Opin mentoreilta, että mihin tahansa tavoitteeseen voi päästä yrittämällä. Opin myös, miten pitkälle hyvällä yhteishengellä pääsee”, Maiju Virtala, 19, kertoo. Kaarina, Claudia, Iida ja Maiju ovat Planin nuoria teknologiavaikuttajia. 25 Toimintamme eri puolilla Suomea pyrkii muutokseen. Tahdomme oikeudenmukaisemman maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet ja tasa-arvo toteutuvat. Sen takia puhumme yhä vahvemmin aktivismista. Aktivismi on aktiivista toimintaa muutoksen eteen. Kanssamme voit jatkossakin toimia sinulle sopivalla tavalla tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon eteen. Ole osa muutosta kanssamme!
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsSIt T urkulainen Ruth Cumini on tuke nut Planin työtä jo 20 vuotta ja kertonut myös lähipiirilleen kehittyvissä maissa asuvien lasten kohtaamista ongelmista. Hän on tällä hetkellä opintovapaalla IT-projektipäällikön työstään. ”Minulla oli Planin kautta kummilapsi vuosina 2002–2012, ja kävin ex-avomieheni kanssa kummivierailulla Hondurasissa. Lahjoitin Plan-kummiuden myös kahdelle suomalaiselle kummilapselleni vuosiin 2017 ja 2018 asti”, Ruth kertoo. Hän oli aktiivisesti kirjeenvaihdossa oman kummilapsensa kanssa. Planin tutkimuksen mukaan lapset, jotka saavat kannustusta kummeiltaan, menestyvät keskimääräistä paremmin koulussa ja heillä on parempi itsetunto. ”Kummiuden jälkeen mietin, miten jatkaisin Planin toiminnan tukemista. Kun kuulin tyttösponssista, päätös oli selvä. Tyttöjen tasa-arvoinen kohtelu ja mahdollisuudet ovat minulle tärkeitä asioita.” Tällä hetkellä Plan International Suomi edistää tyttösponssien tuella muun muassa lapsiavioliittojen ja teiniraskauksien ennaltaehkäisyä Mosambikissa, Etiopiassa, Ugandassa, Zimbabwessa, Myanmarissa ja Laosissa. Vahvistamme myös tyttöjen pääsyä yläkouluun ja toisen asteen ”Tyttöjen koulutus on tärkeä voimavara” koulutukseen. ”Minua mietityttää, miksi edelleen on yhteisöjä, joissa tyttöjen kouluttautumista ei nähdä tärkeäksi voimavaraksi. On kiinnostavaa seurata, miten tyttösponssilahjoituksilla on mahdollistettu tyttöjen kouluttaminen ja miten koulutuksen saaneet naiset ovat työllistyneet”, Ruth sanoo. ”Koen, että yksittäinen lahjoittaja voi vaikuttaa asioihin antamalla äänensä valitsemalleen lahjoituskohteelle ja tukemalla sen rahoitusta pitkäkestoisesti. Tyttösponssi on helppo osallistumistapa. Jatketaan tyttöjen auttamista!” 26
Onko sinulla tulossa juhlapäivä? Toivoisitko tavaralahjojen sijaan lahjoituksia maailman lasten hyväksi? Avaa oma keräys osoitteessa kerays.plan.fi, jolloin voit seurata reaaliaikaisesti keräyspotin karttumista ja osallistujilta saamiasi tervehdyksiä. Voit perustaa keräyksen myös Planin Facebook-sivulla. Merkkipäiväkeräys lasten hyväksi R uoka ja lääkkeet ovat kallistuneet Mosambikissa koronapandemian vuoksi, mikä on lisännyt pienten lasten vakavaa aliravitsemusta. Olemme jakaneet suoraa taloudellista tukea haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille, jotta ihmiset selviäisivät välttämättömistä hankinnoistaan. 17-vuotias Sara asuu vanhempiensa ja kuuden sisaruksensa kanssa Nampulan maakunnassa, joka kuuluu elintarvikepulan pahiten koettelemiin alueisiin. “Pandemian alkuvaiheessa oli hyvin vaikeaa, koska perheelleni sanottiin, ettemme saa mennä pellolle viljelemään tai etsimään ruokaa sakkojen uhalla. Olimme erittäin nälkäisiä”, Sara kertoo. Aluksi koronavirusta koskevaa tietoa oli saatavilla vain portugaliksi, jota puhutaan pääasiassa kaupungeissa. Maaseudulla asuva väestö käyttää enimmäkseen paikallisia kieliä. Siksi yhteisöt eivät ymmärtäneet uutisia tai pystyneet noudattamaan hallituksen ohjeita. Saran perheellä ei ollut myöskään radiota tai televisiota sähköjen puuttumisen vuoksi, mikä vaikeutti tiedon saamista entisestään. Koronatiedotuksesta tuli tärkein prioriteettimme kummiyhteisöissä. Jaoimme tietoa megafonien, julisteiden ja esitteiden välityksellä. Lähetimme myös viestejä paikallisilla kielillä yhteisöjen omien radioasemien kautta. "Planin vapaaehtoinen tuli kotipihaamme opastamaan, kuinka voimme suojautua virukselta, mikä antoi meille mahdollisuuden jatkaa peltotöitämme. Saimme myös hygieniatarvikkeita sekä ilman sähköä toimivan radion. Siitä lähtien meillä on ollut tarpeeksi ruokaa ja luotettavaa tietoa koronatilanteesta. Sadostamme riittää jopa myytäväksi”, Sara iloitsee. Saran perheellä on jälleen ruokaa Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittaja palveluun: info@plan.fi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi Olethan päivittänyt yhteystietosi? Lahjoittajapalvelu on tukenasi 27
Ayran raikastaa olon PLAN KOKKAA Rytmejä eri puolilta maailmaa Etsitkö hyvää kuunneltavaa kesäpäiviin? Päivitämme Spotifyssa Planin omaa soittolistaa, jolle poimimme parhaita kappaleita Plan-lehdessä esitellyiltä levyiltä sekä muita musiikkisuosituksiamme. Biisit vievät monipuoliselle musiikki matkalle Sahelin alueelta Ecuadoriin, Algeriasta Intiaan. Tunnelmat vaihtelevat nopeatempoisesta tanssimusiikista unenomaiseen tunnelmointiin. Ota soittolista seurantaan tykkäämällä siitä Spotifyssa! Löydät listan osoitteesta plan.fi/plankuuntelee. plan palat Ku va : Ad ob eS to ck Parhaat lukuvinkit kesälomalle Kesäloma tarkoittaa monelle leppoisia päiviä hyvän kirjan kanssa. Vaikka et matkus taisi fyysisesti lähirantaa kauemmas, kirjojen mukana pääset toisiin maailmoihin. Kokosimme loman lukuvinkit teoksista, jotka käsittelevät lasten ja tyttöjen asemaa, ihmisoikeuksia ja kehityskysymyksiä. Lue kirjojen esittelyt uudistuneesta verkko lehdestämme osoitteessa plan.fi/plan-lehti. 28 Ayran on Lähi-idän maissa suosittu jogurttijuoma, joka toimii hellepäivän virkistäjänä, ruoansulatuksen vauhdittajana ja aktiiviliikkujan välipalajuomana. Ayranista on monia muunnelmia. Siinä voi käyttää esimerkiksi hiilihapotettua vettä tai sen voi maustaa mintulla. Ayrania saa myös valmiina Lähi-idän tuotteisiin erikoistuneista ruokakaupoista. AINEKSET (NELJÄLLE): 4 dl turkkilaista jogurttia 4 dl vettä ripaus suolaa maun mukaan tuoretta minttua VALMISTUS: Yhdistä jogurtti ja vesi kulhossa ja vatkaa, kunnes neste vaahtoaa. Mausta ayran maun mukaan suolalla. Kaada juoma laseihin ja koristele halutessasi mintunlehdillä. Tarjoa kylmänä.
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Kuin raivokas mehiläinen Eteläafrikkalainen trio Phelimuncasi kuvailee musiikkiaan kivuliaaksi mehiläisen pistoksi, jolle ei mahda mitään. “Pistos on kuin biisimme – kun kuuntelet niitä, et voi lopettaa.” Bändin kakkosalbumin nimi Ama Gogela tarkoittaakin Etelä-Afrikassa isoa, voimakasta ja raivokasta mehiläistä. Durbanista ponnistava Phelimuncasi on samassa kaupungissa syntyneen gqom-musiikkityylin ytimessä. Kyseessä on elektronisen tanssimusiikin suuntaus, joka perustuu raakaan soundiin ja hypnoottisen toistuviin rytmeihin, jykevällä bassolla ryyditettynä. Phelimuncasin vokalistikolmikko Malathon, Makan Nana ja Khera ilmaisevat musiikillaan omaa aktivismiaan ja nostavat esiin sosiaalisia epäkohtia. Tiukan, pääasiassa isizulun kielisen blastauksen taustalla rytmejä tuottaa monipuolinen DJ-joukko. Levy käynnistyy kuvaavasti I Don’t Feel My Legs -kappaleella, ja jo alkumetreiltä lähtien anteeksiantamattoman tasainen rytmi iskeytyy voimaannuttavasti kuulohermoon ja alleviivaa sanoman, että epäoikeudenmukaisuudelle ei ole syytä kumarrella. Ilmastonmuutos kammottavan kauniina kuvina Ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat erityisen ankarasti niiden elämässä, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa ja jotka ovat vähiten syyllisiä kriisiin. Rahul Jainin vavahduttava dokumenttielokuva Invisible Demons – Tuhon merkit kuvaa arkea Intian pääkaupungissa New Delhissä, joka on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Ilmansaasteet ovat hengenvaarallisella tasolla, ja lämpötila kohoaa usein jo 50 asteeseen. Vauras yläluokka sulkeutuu ilmastoituihin koteihinsa, mutta köyhimmille ei ole pakotietä. Yhdessä ahdistavimmista kohtauksista tv-toimittaja haastattelee kodittoman perheen äitiä, joka kertoo tappavan savusumun ja kuumuuden vaikutuksista omaan ja lastensa terveyteen. Dokumentaarinen kerronta on huikaisevan kaunista, runollistakin. Drone-kamera kuvaa näyttävästi esimerkiksi suunnattomia jätevuoria, kaupungin saartamaa metsäkaistaletta ja jokea, johon vyöryy saastevaahtoa. Kuvakieli luo puhuttelevan ristiriidan aiheen karuuden kanssa. Elokuva voi aiheuttaa ahdistusta herkille katsojille. Ujuni Ahmed on suunnannut esikoiskirjansa vähemmistö ryhmiin kuuluville tytöille, jotka elävät oman yhteisönsä ja valtakulttuurin ristipaineessa. Siihen viittaa myös kirjan nimi Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Teos on tärkeää luettavaa kaikille muillekin, sillä se vaatii ajattelemaan polttavia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Somaliasta pakolaisena tullut Ahmed kuvaa omia kokemuksiaan, kuten jatkuvaa sivuuttamista lähiökoulussa ja patriarkaalista vallankäyttöä koraanikoulussa. Hän kertoo koskettavasti paineista ja normeista, jotka ajoivat hänet teini-iässä karkaamaan kotoa ja majailemaan vaihtuvissa paikoissa. Kirja laajenee yhteiskunnallisten vaikuttamiskeinojen ja identiteettikysymysten pohdinnaksi. Ahmed kysyy, miksei vähemmistöryhmiin kuuluvien tyttöjen kohtaamaan väkivaltaan ja oikeuksien rajoittamiseen puututa yhtä ponnekkaasti kuin valkoisten tyttöjen. Tyttöjen sukuelinten silpominen, raskas kotityötaakka ja vapaa-ajan kontrollointi kuitataan liian usein kulttuurisina kysymyksinä. Ahmed kirjoittaa vastaansanomattomasti, että kyse on universaaleista ihmisoikeuskysymyksistä, joista ei saa vaieta epämukavuuden vuoksi. PLAN KATSOO Iida Riekko Ujuni Ahmed ja Elina Hirvonen: Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. WSOY 2022. Kalle Heino Phelimuncasi: Ama Gogela. Prah Recordings 2022. Iida Riekko Rahul Jain: Invisible Demons – Tuhon merkit, 2020. Yle Areenassa 23.9.2022 asti. Tärkeä puheenvuoro tyttöjen oikeuksista 29
junior-plan Tervetuloa Vietnamiin Junior-Planin matkassa! Kaakkois-Aasiassa sijaitsevassa Vietnamissa asuu lähes sata miljoonaa ihmistä. Vietnam ei kuulu enää maailman köyhimpien maiden joukkoon, vaan sitä pidetään keskitulon maana. Maassa on kuitenkin edelleen paljon köyhyydessä eläviä ihmisiä. Monet heistä kuuluvat syrjittyihin vähemmistöryhmiin, joiden kanssa Plan työskentelee esimerkiksi Pohjois-Vietnamin vuoristossa. Plan on työskennellyt Vietnamissa lasten hyväksi jo vuodesta 1954. Sinä aikana esimerkiksi lasten pääsy kouluun on parantunut huimasti. Nykyisin lähes kaikki lapset käyvät peruskoulun, ja suurin osa jatkaa myös lukioon. Vietnamilaisessa kulttuurissa on perinteisesti arvostettu poikien koulutusta enemmän kuin tyttöjen, mutta nykyisin pojat ja tytöt pääsevät kouluun yhtä usein. Vietnamilainen ruoka tunnetaan ympäri maailmaa herkullisuudestaan ja terveellisyydestään. Ruoissa käytetään paljon tuoreita yrttejä ja vihanneksia. Suosittuja mausteita ovat korianteri, chili, lime ja kalakastike. Suomessakin on useita vietnamilaisia ravintoloita. Xin chào! Olen vesipuhveli, Vietnamin kansalliseläin. Minulla on tärkeä rooli maan kansan tarinoissa. Ja olen kyllä tosi tärkeä myös vietnamilaisten arjessa: autan maatöissä esimerkiksi riisiviljelmillä, koska olen suuri ja vahva eläin ja pystyn vetämään raskaita taakkoja. Painomme vaihtelee 300 kilosta jopa 600 kiloon. Ihmiset kesyttivät meitä jo tuhansia vuosia sitten. Suurin osa vesipuhveleista elää nykyisin kotieläiminä, mutta pieni osa meistä kuuluu villiin ja uhanalaiseen kantaan. Syömme ravinnoksemme ruohoa ja muita maakasveja – ja niitä kuluukin paljon! Vaikka asustamme kuumissa maissa, emme pidä auringonpaahteesta vaan vilvoittelemme mieluusti vedessä ja mudassa. Olemme pitkäikäisiä eläimiä: saatamme elää jopa 30-vuotiaiksi. Vasikoitammekin kannamme pitkään, lähes vuoden. Vesipuhvelinaaraat saavat yleensä yhden vasikan noin kahden vuoden välein keväisin. 30
Apua perheille myrskyjen ja tulvien jälkeen V aikka Chinh on vasta 13-vuotias, hän on joutunut kokemaan jo monia vastoinkäymisiä. Pojan isä sairastui useita vuosia sitten syöpään, ja perhe käytti kaikki säästönsä hoitoihin. Ne eivät kuitenkaan auttaneet, vaan isä menehtyi joitakin kuukausia sitten. Nyt Chinhin äiti käy töissä kaupungissa pitkän matkan takana, ja Chinh on usein yksin kotona. Perhe saa elantonsa viljelemällä maata. Viime aikoina tulvat ja myrskyt ovat pilanneet satoja. Ilmaston muutos on lisännyt Vietnamissa runsaita sateita. ”Kerran vesi tulvi sisään ja nousi melkein kattoon asti”, Chinh kertoo. Tänään Chinh on iloinen, koska hänen perheensä on saanut Planilta avustuspaketin, jossa on muun muassa keittiötarvikkeita, vaatteita ja koulutarvikkeita. Se auttaa perhettä selviytymään myrskyja tulvatuhoista. Kuvissa on tapahtunut muutoksia Etsi kuusi eroavaisuutta. 31
Keräyslupa: RA/2020/313, myönnetty 26.3.2020 Lupa on voimassa 1.7.2020 30.6.2022, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kerätyt varat käytetään Plan International Suomen hätäapurahaston kautta hätäaputyöhön. FI35 1555 3000 1217 40 Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare I Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. Lahjoitan: 200 € Plan International Suomi Hätäapurahasto 100 € Plan International Suomi Hätäapurahasto 50 € Plan International Suomi Hätäapurahasto 25 € Plan International Suomi Hätäapurahasto AUTA LAPSIA NÄLKÄKRIISIN KESKELLÄ Maailmaa koettelee ankarin nälkäkriisi vuosikymmeniin. Yli 800 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa, ja tilanne pahenee päivä päivältä. Eniten siitä kärsivät lapset. Plan tukee lapsia ja heidän perheitään nälkäkriisin keskellä. Annamme käteisapua perheille, järjestämme ruoanjakelua ja tarjoamme kouluaterioita. Myös sinä voit auttaa. Varmistetaan yhdessä, että lapsilla on jatkossakin syitä hymyyn. Tee hätäapulahjoitus. 10766 4491