Plan-lehti 02/2023 - Lehtiluukku.fi

plan 2/2023 HAITI Tytöt tahtovat jatkaa koulunkäyntiä ruokakriisin ja kaaoksen keskellä BANGLADESH Pienyritykset tuovat perheille tuloja ja torjuvat lapsiavioliittoja VIETNAM Nuoret äidit ja isät oppivat, miten voivat tarjota hyvän varhaislapsuuden
Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä ai heesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Gelawej Viyanin keitto kirjan Ripaus kurkumaa, josta voit lukea lisää sivulta 28. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/23 kiinnostavimmiksi jutuiksi repor taasin sambialaisten teiniäitien koulutuksesta sekä lapsiavioliittoon joutuneen etiopialaistytön tarinan. Lukijapalkinnon voitti Ellen Koskela Seinäjoelta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vas tauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Kuukautisköyhyys on Suomessa mer kittävä ongelma, osoittaa Planin tuore kyselytutkimus. Kuukautis köyhyys koettelee erityisesti opiskelijoita sekä työelämän ulkopuolella olevia naisia, joilla on muutenkin toimeentulo haasteita. Kantar Public in toteutta maan kyselyyn vastasi 1 007 Suomessa asuvaa 15–60vuotiasta tyttöä ja naista. ”Kuukautisköyhyys on globaali ongelma, ja halusimme selvittää, miten se ilmenee Suomessa. Se on yksi niistä ongelmista, joita tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa kohtaavat suhteet toman usein ikänsä, sukupuolensa ja toimeentulohaasteidensa vuoksi”, Plan International Suomen viestintäjohtaja Anna Könönen sanoo. Vastaajista 14 % ilmoittaa, että heillä on ollut silloin tällöin tai usein vaikeuk sia saada rahat riittämään kuukautis suojiin. 15–24vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on korkeampi, 22 %. Lähes kolmannes (32 %) vastaajista on käyttänyt kuukautissuojia niiden hinnan takia suositusaikaa pidempään silloin tällöin tai usein. Lähes joka neljäs (23 %) arvioi näin tapahtuneen joskus. 30 % vastaajista on joutunut valitse maan silloin tällöin tai usein itselleen huonommin sopivia kuukautissuojia hinnan takia. 15–24vuotiasta näin on joutunut tekemään 42 %. Kyselytutkimuksen vastaajat koke vat kuukautissuojien hinnan korkeaksi. Vain yksi sadasta pitää kuukautissuojia erittäin edullisina. Harvempi kuin joka viides (17 %) pitää niitä melko edullisi na. Melko kalliina suojia pitää 39 % ja erittäin kalliina 5 %. Suuri enemmistö vastaajista (80 %) on sitä meiltä, että kouluissa pitäisi olla ilmaiseksi saatavilla kuukautissuojia. Vastaajat puoltavat lähes yksimielisesti myös kuukautis suojien arvonlisäveron laskua. Enemmistö (56 %) on sitä miel tä, että kuukautissuojien arvonlisävero pitäisi laskea apteekissa myytävien terveystuotteiden tasolle. Hieman yli kolmannes (36 %) arvioi, että ALV pitäisi poistaa kokonaan. ”Vaikka kuukautisköyhyys ei katkai se Suomessa tyttöjen koulutusta, ku ten matalan tulotason maissa yhä usein käy, se on täälläkin merkittävä, liian pitkään sivuutettu ongelma. Kuukautis köyhyyteen on puututtava poliittisilla ratkaisuilla”, Anna Könönen sanoo. PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/23?kesäkuu 2023 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 14566680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 28 400 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2023. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista 2 Kuukautisköyhyys on tasaarvoongelma – myös Suomessa
pääkirjoitus Kehitysyhteistyö on siitä harvinainen ala, että tavoitteemme on tehdä itses tämme tarpeettomia. Plan vahvistaa yhteisöjen osaamista, muuttaa haitallisia kulttuurisia käsi tyksiä ja lisää viranomaisten tietoja ja taitoja, jotta työtämme ei enää tarvit taisi. Vaikka työn päättyminen jollakin alueella on haikeaa, se on myös syy iloi ta siitä, että elinolot ovat parantuneet ja yhteisöt pystyvät itse jatkamaan hyvää kehitystä. Toisinaan työmme katkeaa surul lisesta syystä. Tällä hetkellä toimin tamme on keskeytynyt väliaikaisesti esimerkiksi Sudanissa, jossa aseelli nen konflikti asettaa työntekijämme hengenvaaraan. Lisäksi on maita ja alueita, joissa työmme ei etene suoraviivaisesti tai tavoitteiden mukaisesti, koska yhteis kunnat ovat niin epävakaita ja olot vaa rallisia. Yksi haastavimmista toiminta maistamme on Haiti, joka on ajautunut syöksykierteeseen muun muassa jengiväkivallan, laukkaavan inflaation ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämien sään ääriilmiöiden vuoksi. Myös esi merkiksi EteläSudanissa, KeskiAfrikan Hauraimmissa yhteiskunnissa työtämme tarvitaan eniten tasavallassa ja Somaliassa työolot ovat epävarmat ja vaaralliset. Toisinaan meiltä kysytään, onko kehitysyhteistyön tekeminen hauraissa tai romahtaneissa yhteiskunnissa vai van arvoista, kun seuraava kuivuus tai väkivallan aalto voi tuhota saavutukset. Me vastaamme, että olemme sitoutu neet tukemaan kaikista haavoittuvim massa asemassa olevia ihmisiä. Siksi Planin tulee poistua menestyksekkäiltä ohjelmaalueiltaan ja jatkaa sinnikkääs ti hauraimmilla ohjelmaalueillaan niin kauan kuin työ on mahdollista. Järjestönä erityinen vahvuutemme on, että työntekijämme ovat pääosin paikallisia ja tuntevat yhteisöjen tarpeet. Pystymme toimimaan nopeasti ja ole maan ihmisten tukena, kun arki järkkyy. Tässä lehdessä kerromme haiti laisista tytöistä, joiden elämää, ehkä tulevaisuuttakin, Planin työ on muut tanut. 13vuotias Barbara voi tavoitella unelmaansa ompelijan ammatista, kos ka pystyy jatkamaan koulun käyntiään. 15vuotias Dialissa on oppinut tyttöjen oikeuksista ja innostunut samalla yhteiskunnan muuttamisesta. Heistä ja muista lapsista ja nuorista löydäm Anna Könönen viestintäjohtaja Plan International Suomi me motivaatiomme jatkaa työtä myös silloin, kun se on vaikeinta. Hauraat valtiot eivät vakaudu itses tään, vaan vakaus on rakennettava. Siihen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan lisäksi myös kansainvälisiä järjestöjä ja yhteistyötä. Vaikka yhteiskunnal liset mullistukset toisilla mantereilla voivat tuntua Suomessa kaukaisilta, on tärkeää muistaa, etteivät vakaatkaan yhteiskunnat säily sellaisina, mikäli muu maailma järkkyy. Esimerkiksi suuret muuttoliikkeet sekä talous ja raakaainekriisit tuntuvat myös täällä Suomessa. Siksi meidän on paitsi oikein myös viisasta huolehtia osaltamme siitä, etteivät yhteiskunnat ja ihmisten elämät romahda. Vielä toistaiseksi kehitysyhteistyötä tarvitaan valitetta van kipeästi. Kiitos, että olet mukana tukemassa sitä. 4 Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Oppitunteja vanhemmuuteen 18 Koulutus ja yritystoiminta luovat toivoa 22 Ukrainalaisen äidin kirje 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponssit 28 Planpalat 30 JuniorPlan SISÄLLYS 4 18 14 3
Teksti ja kuvat: PLAN INTERNATIONAL / NELSON PACHECO, HEIDI KLEEMOLA Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa Lapset kohtaavat maailmanlaajuisen nälkäkriisin raskaimmat seuraukset Haitissa. Ruokapula ja turvattomuus rajoittavat etenkin tyttöjen elämää. C hedeline, 12, istuu koulunsa pihalla Haitin kaakkoisosassa. Hän ei ole syönyt tänä aamuna mitään. “Nälkäisenä en pysty opiskelemaan. Toivon, että saisin vielä tänään riisiä”, Chedeline sanoo. Koulu on rakennettu puulankuista, joiden välistä vesi vuotaa kovalla sateella sisään. Kouluun ei tule puhdasta juomavettä, joten lasten täytyy hakea vettä joesta, joka on kuivumassa. Koulun lähistöltä kantautuu houkuttelevia tuoksuja. Kaksi naista valmistaa ja myy teltoissaan kakkuja ja leivonnaisia, mutta Chedeline ei pysty ostamaan niitä, kuten ei suurin osa muistakaan lapsista. Vaikka Chedeline opiskelee ahkerasti, hänen arvosanansa ovat laskeneet. ”Arvelen, että jos saisin enemmän ruokaa, koulu menisi paremmin. Haluaisin opiskella sairaan hoitajaksi, jotta voisin olla avuksi ihmisille.” Päästäkseen kouluun Chedelinen täytyy kävellä pikkusiskonsa kanssa hylättyjä, huonokuntoisia teitä. Lähellä koulua he ylittävät kuivuneen joen. 4
Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Ulkona liikkuminen on Chedelinelle vaarallista, koska väkivaltaisuudet ovat levinneet Haitissa. Samaan aikaan maa on tuhoisan nälkäkriisin kourissa. 5
Chedeline asuu äitinsä, isoäitinsä ja sisarensa kanssa pienessä puutalossa, jossa on vain yksi ikkuna. Perheen isä on kuollut vuosia sitten. Kanat kuop suttavat pienessä puutarhassa, joka on sekin kuivunut vähäisten sateiden takia. Chedelinen äiti ja isoäiti myyvät työkseen paikallisia hedelmiä ja käyt tävät pienet tulonsa perheen ruokaan. Usein kuluu päiviä ilman kunnollista ruokaa. ”En koskaan syö kolmesti päivässä, koska se on perheelleni mahdotonta. Syön useimmiten vähän riisiä, maissia tai hirssiä. Meillä on vain harvoin lihaa.” Huono ravitsemus on tehnyt Che delinesta heikkokuntoisen. Hän tuntee olonsa usein huonovointiseksi ja on liian väsynyt tekemään mitään. ”Muilla lapsilla on sama tilanne kuin minulla tai jopa pahempikin. Monet perheet eivät saa minkäänlaista apua.” Koulupäivä ilman ruokaa Tunnin kävelymatka kouluun on käynyt 10vuotiaalle Lettycialle yhä vaikeam maksi. Hän näyttää väsyneeltä. ”Tunnen itseni usein matkalla sairaaksi ja heikoksi ja olen vähällä lyyhistyä, koska olen niin nälkäinen. Kun palaan takaisin kotiin, löydän sieltä joskus ruokaa, joskus taas en.” Lettycia asuu pienessä kodissa tätinsä, setänsä ja kahden serk kunsa kanssa Haitin kaakkoisosassa. Perheel lä ei enää ole tarpeeksi rahaa terveel liseen ravintoon, sillä elin tarvikkeiden hinnat ovat nousseet Haitissa raketin lailla. ”Syömättömyydellä on ollut jo vaikutusta koulutyöhöni. Nälkäisenä en pysty opiskelemaan ja nukahdan helposti”, Lettycia sanoo. ”Moni asia on muuttunut. Aiemmin perheeni pystyi syömään kahdesti tai kolmesti päivässä, mutta nyt olen jos kus koko päivän syömättä. Silloin tätini lainaa rahaa, jotta saamme ruokaa.” Maailmanpankin mukaan Haiti on niiden kymmenen maan joukossa, joi hin ruoan hinnan nousu on vaikuttanut voimakkaimmin. Haiti oli jo ennestään yksi maailman köyhimmistä valtioista. Inflaatiota ovat syventäneet lukui sat kriisit, kuten kuivuudet, jengien aseelliset yhteenotot, polttoainepula ja laajalle levinneet levottomuudet. Maail man ruoka ohjelman WFP:n mukaan 4,9 miljoonaa ihmistä, lähes puolet 6
10vuotias Lettycia (keskellä) lukee läksykirjaa yhdessä tätinsä ja serkkunsa kanssa. Ruokapula vaikeuttaa Lettycian oppimista, koska nälkäisenä on vaikea keskittyä. Haitin väestöstä, joutuu kamppailemaan selviytyäkseen arjestaan. Lettycian äiti asuu naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa ja lähet tää siskolleen rahaa perheen ruokaan. ”Tätini joutuu käyttämään rahan lainan maksuun siitä ruoasta, jonka olemme jo syöneet.” Pitkän koulumatkansa lisäksi Letty cian täytyy kävellä päivittäin tunnin mat ka hakemaan vettä perheelleen. Tytöillä on kävelymatkoilla kohonnut riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Letty cia on tästä hyvin tietoinen. ”Uskon, että tytöt ovat haavoittuvim massa asemassa tässä kriisissä.” Käteisapu pelastaa henkiä Lettycian perhe on saanut Planilta käteis apua nälkäkriisin aikana. Plan tu kee perheitä ja yhteisöjä Haitin koillis ja kaakkoisosissa. Jo yli 3 700 perhettä on saanut käteisapua ja ruokakuponkeja. Lisäksi 4 500 vapaaehtoista jakaa yhteisöissä tietoa ravitsemuksesta ja lastensuojelusta. Heikkojen vesi ja sanitaatioolojen vuoksi Plan jakaa myös hygieniapakkauksia, jotta koleran leviäminen pysähtyisi. Lisäksi järjestö edistää lastensuojelua ja sukupuolten tasaarvoa kriisin keskellä. Lettycian serkku Claire työskentelee torikauppiaana ja sai Planilta käteisapua elokuussa 2022. Silloin maa oli keskellä koronapandemiaa ja alueella oli paljon levottomuuksia. ”Tilanne oli hyvin vaikea, ja hinnat olivat nousseet äärimmäisen korkeiksi. Ostin saamallani rahalla ruokaa muuta maksi viikoksi”, Claire kertoo. Claire on osallistunut myös Planin työpajoihin, joissa hän on oppinut seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Hänet valittiin mukaan puolen vuoden koulutukseen, jonka jälkeen hän on tukenut raskaana olevia tyttöjä kotiseudullaan. ”Olen nähnyt, kuinka apu on tuonut hymyn niiden ihmisten kasvoille, joihin kriisi on vaikuttanut kovimmin. Se kan nustaa heitä olemaan luovuttamatta”, Claire sanoo. Väkivalta sulkee kouluja ”Olen menettänyt monia asioita, joita en saa enää takaisin”, 15vuotias Dialissa kertoo. Hän asuu isoäitinsä, kahden enonsa ja serkkunsa kanssa Haitin kaakkois 7
osassa. Jengit ovat laajentaneet toimintaansa maan pääkaupungista PortauPrincesta ympäröiville alueil le. Myös Dialissa joutuu pelkäämään jengiväkivaltaa. “Minua pelottaa kävellä yksin kotiin. Mietin koko ajan, että minulle sattuu jo tain. En voi koskaan liikkua turvallisesti iltaisin”, Dialissa sanoo. ”Tunnen naapurustossani asuvan ty tön, joka raiskattiin illalla kotimatkalla. Perhe vei tytön sairaalaan, jossa selvisi, että hän oli saanut hivtartunnan. Kun raiskaus raportoitiin poliisille, tekijä oli jo paennut seudulta. Alueellamme on paljon tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja raiskauksia.” Dialissa nauttii koulunkäynnistä, ja ranskan kieli on hänen lempiaineensa. Hän joutui kuitenkin olemaan viime syksynä poissa koulusta yli kaksi kuukautta. Kansalaiset vaativat silloin suurlakolla hallitukselta ratkaisuja talouskriisiin. Väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien takia myös kouluja suljettiin. Dialissa on palannut kouluun, mutta nälkä vaikeuttaa keskittymistä. Vaikka arki on selviytymistaistelua, hän haluaa auttaa perheineen myös ystäviään ja naapureitaan, jotka kärsivät nälästä. ”Yksi 15vuotias ystäväni saattaa olla päiviä syömättä mitään”, Dialissa kertoo. Dialissan perhe on saanut Planilta taloudellista apua, jotta tytön koulun käynti voi jatkua. Lisäksi Dialissa on osallistunut Planin järjestämään koulutukseen, jossa hän on oppinut seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Tulevaisuudessa hän haluaa vaikuttaa maansa asioihin. ”Jos olisin Haitin presidentti, haluai sin yrittää ratkaista väkivaltaisuudet ja turvattomuuden. Tahtoisin varmistaa, etteivät viattomat ihmiset joudu kärsi mään jengien väkivallasta.” Väkivallan ja nälän seuraukset Ruoan tuoksu kantautuu puisesta katoksesta, joka toimii 13vuotiaan Barbaran* ja hänen isänsä keittiönä. Tänään pienellä perheellä on ruokaa. Väkivaltaisuudet vaikuttavat ruoan saatavuuteen, koska jengit pysäyttävät tukkukauppiaita ja vaativat heiltä rahaa ennen kaupunkeihin pääsyä. Jakelu vaikeudet ovat nostaneet tuotteiden hintoja. Joinain päivinä Barbara ei saa mitään syödäkseen. ”Minulla on usein vatsa kipeä, mutta silloin yritän keskittyä esimerkiksi opis keluun. Sillä tavalla pystyn unohtamaan nälän.” Barbaralle väkivallan pelko on arkipäivää. ”Minua pelottaa eniten se, mitä on meneillään pääkaupungissamme. En haluaisi nähdä jengien välisiä yhteen ottoja kotiseudullani. Aseistetut joukot eivät kunnioita tavallisten ihmisten elämää.” Tänä vuonna pelkästään maaliskuu hun mennessä 530 ihmisen raportoi tiin kuolleen Haitissa jengiväkivallan seurauksena. Samassa ajassa yli 300 ihmistä loukkaantui väkivaltaisuuk sissa ja 277 ihmistä joutui jengien sieppaamaksi. Suurin osa levottomuuksista keskit tyy pääkaupungin ympäristöön. Monet ihmiset ovat paenneet väkivaltaisuuk sia lähtemällä kaupungista syrjäseu duille. Tämä tuo lisähaasteita alueille, joilla ruoka on jo ennestään vähissä. ”On hankalaa olla miettimättä sitä, mitä maassamme tapahtuu. Tällä kin hetkellä lapsia hyväksikäytetään ja raiskataan ja heitä kuolee väki valtaisuuksissa”, Barbara sanoo. Jatkuvalla nälällä ja väkivallan pelolla on vakavat seuraukset. Niiden takia kouluja on suljettu ja oppi tunteja peruttu. Myös Barbaran koulu oli kiinni kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Turvattomuuden takia edes 8
* Barbaran nimi on muutettu turvallisuussyistä. Barbaran perhe joutui kokemaan jengiväkivallan seuraukset, kun aseistautunut jengi sieppasi tytön kaksi velipuolta. Perheen helpotukseksi heidät vapautettiin. ”Se oli hyvin raskasta aikaa, mutta yritimme jatkaa elämäämme”, Barbara kertoo. Barbaran isä on tukenut tyttärensä koulunkäyntiä hankkimalla koulukirjoja. Koulumaksujen maksaminen oli kui tenkin mahdotonta, kunnes perhe sai taloudellista tukea Planilta. Nyt isä voi rahoittaa Barbaran koulutuksen, jotta tämä saisi paremman tulevaisuuden. Päivittäisistä vaikeuksista huolimat ta Barbara uskoo, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. ”Suurin unelmani on käydä kouluni kouluun käveleminen ei ole tytölle itsestäänselvyys. Valoa tulevaisuudessa Barbara asuu isänsä kanssa rannalla hökkelissä, johon he muuttivat vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Vaati maton rakennus on tarjonnut katon heidän päänsä päälle jo 13 vuoden ajan. Barbaran isä kuitenkin pelkää, ettei koti kestä tulevia hurrikaanikausia. Kerran tytär ja isä joutuivat jättämään kotinsa, koska meri uhkasi nousta sisälle. ”Olin juuri nukkumassa. Kiiruhdin etsi mään isäni, ja keräsimme tärkeim mät tavarat mukaamme siltä varalta, että merenpinta nousisi lisää.” loppuun ja oppia sitten ompelemaan työkseni, koska rakastan sitä.” Barbara istuu vihkonsa kanssa puun varjossa ja luonnostelee kuvia me koista. Piirtäminen voi olla askel kohti unelman toteutumista. Apua nälkäkriisin keskelle 345 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kokee akuuttia nälkää. Luku on yli kaksinkertaistunut vuoden 2019 jälkeen. Ruokakriisi vaikuttaa tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin eri tavalla. Kun ruoasta on pulaa, tytöt syövät usein vähiten ja viimeisinä. Naisten ja tyttö jen osuus maailman nälkää näkevistä on 70 prosenttia. Plan International auttaa monissa maailmanlaajuisen nälkäkriisin koette lemissa maissa Haitista EteläSudaniin. Plan työskentelee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa yhtei söissä ja laajentaa jatkuvasti avustusohjelmiaan, jotka auttavat nälkäkriisin koettelemia perheitä. Plan jakaa perheille ruokaa, järjestää kouluaterioita, tarjoaa käteis apua ja parantaa lastensuojelua. Dialissan perheen oli lähes mahdotonta saada tytön koulumaksut ja koulutarvikkeet maksettua. Planin tuella Dialissa on päässyt jatkamaan koulunkäyntiään. 9
10 Nuoret luovuttivat vetoomuksen hallitusneuvottelijoille S uomi tyttöjen puolelle”, julistivat Planin nuorten kyltit toukokuun 12. päivä Säätytalon portailla. Planin lasten hallitus ja toiminnassa mukana olevat nuoret luovuttivat lähes 5 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen tulevalle hallitukselle. Vetoomus vaatii tulevaa hallitusta ja kansanedustajia toimimaan maailman tyttöjen puolella. Vetoomuksen kävivät vastaanottamassa muun muassa hallitusneuvotteluiden puolueiden puheenjohtajat: kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Riikka Purra, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Anna-Maja Henrikson. Tempauksessa nuoret marssivat eduskuntatalolta Sääty talolle kantaen kylttejä, joiden viestit kertoivat syrjinnästä ja epäkohdista, joita tytöt maailmalla kokevat. “Suomen on oltava suunnannäyttäjä kohti maailmaa, jossa jokainen voi toteuttaa mahdollisuuksiaan sukupuoles ta riippumatta”, sanoo tempauksessa mukana ollut lasten hallituksen puheenjohtaja Anton Syväluoma. Plan kampanjoi vaalikeväänä maailman tyttöjen oikeuk sien ja tasaarvon puolesta. Yksi keinoista oli vetoomus, joka vaatii tulevaa hallitusta ja valittuja kansanedustajia esimer kiksi edistämään tyttöjen oikeuksia kansainvälisessä yhteis työssä ja sitoutumaan sukupuolten tasaarvoa edistävään ulkopolitiikkaan. Vetoomuksen allekirjoitti 4 778 henkilöä, ja sen ensimmäi set allekirjoittajat olivat presidentti Tarja Halonen, oikeus hammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja ja ihmisoikeus aktivisti Zahra Karimy sekä jalkapallovalmentaja Tim Sparv. Ku va aj a: A ar o Ke ip i
11 P lan järjesti jo kolmatta kertaa suuren suosion saavuttaneen digitaalisen nuorten tapahtu man, Nuorten timantin. Vuo den 2023 Nuorten timantin teema oli demokratia. Tapahtumassa panelistit ja nuoret pohtivat yhdessä demokratian globaaleja ja arkipäiväisiä kysymyksiä. Tapahtuma koostui tunnin keskustelus ta sekä syventävästä oppimateriaalista ja työpajoista. Keskustelussa Demo Finlandin viestintä ja ohjelmasuunnittelija Anna Juhola, artisti ja laulunteki jä Hassan Maikal, nuori vaikuttaja ja kevään eduskuntavaaliehdokas P lan on mukana Suomen suu rimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa SuomiAreenas sa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät kesäkuun lopussa. DNA:n ja Planin yhteisessä lava keskustelussa pohditaan avaimia monimuotoiseen työelämään. Pla nin työssä mukana olevat, hiljattain maahan muuttaneet nuoret kertovat ajatuksiaan digitalisaatiosta ja työelä mästä. Mukana keskustelussa ovat myös kansanedustaja Nasima Razmyar, August Kiattrakoolchai ja Tampe reen kau pun gin valtuutettu, vihreiden vara puheenjohtaja ja entinen kansan edustaja Iiris Suomela vastasivat nuor ten esittämiin kysymyksiin demokra tiasta ja kansalaisvaikuttamisesta. Nuoret tietävät tällä hetkellä demok raattisesta toiminnasta enemmän kuin aiemmin mutta äänestävät yhä harvem min. Panelistit pohtivat, että pelkkä nuorten kuuleminen ei riitä. Nuorten on saatava myös vaikuttaa itseään ja omaa ympäristöään koskeviin päätöksiin. Helsingin Tiivistämössä järjestettyä tapahtumaa seurasi paikan päällä 70 hengen liveyleisö ja etänä 1 500 oppilas ta yhdessä opettajiensa kanssa. “Aivan loistava tilaisuus, striima simme täältä Turusta! Kiitos! Lisää tällaista, niin tärkeä aihe”, kommentoi palautteessaan opettaja Laura Veijola Turun Luolavuoren koulusta. Nuorten timantin suunnitteli ja toteutti 17 Planin toiminnassa mukana olevaa nuorta. Tapahtumassa esitetyt videot Plan ja nuoret tekivät yhteis työssä Suomen itsenäisyyden juhla rahasto Sitran kanssa. Katso tapahtuman tallenne: plan.fi/nuortentimantti nuoriso tutkija Päivi Honkatukia, DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen sekä Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Maria Wikberg. Keskustelun juontaa DNA:n yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin. Plan on mukana myös rauhan rakennukseen keskittyvän Helena Ranta Forumin lavaohjelmassa, joka kysyy, miten Ukrainaan voidaan saada kestävä rauha. Keskustelun vetää Planin viestintäjohtaja Anna Könönen, joka toimii myös Helena Ranta Forumin Nuorten timantti -tapahtuma innosti nuoria vaikuttamaan Plan tuo SuomiAreenaan nuorten ääntä ja rauhanrakennusta puheenjohtajana. Paneeliin osallistuvat kansanedustaja Pekka Haavisto, sota rikostutkija Matti Raatikainen, profes sori Helena Ranta sekä MonikaNaisten liiton puheenjohtaja Olga Silfver. Molemmat keskustelut kuullaan Po rissa perjantaiiltapäivänä 30.6. ja strii mataan SuomiAreenan verkkosivuille. Plan järjestää SuomiAreenassa myös sidosryhmätilaisuuden ja tuo nuoria aktivisteja tapaamaan päättäjiä. Lue lisää: suomiareena.fi
S omaliassa vallitseva äärimmäinen kuivuus uhkaa terveyttä ja elämää. Puhtaan veden löytäminen vaikeutuu päivä päivältä, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita tytöille ja naisille. Tuhannet perheet ovat menettäneet toimeentulonsa ja joutuneet muuttamaan pakolaisleireille. Kuivuus, köyhyys ja puutteellinen terveydenhuolto merkitsevät sitä, että tytöt ja nuoret naiset eivät pääse tarvitsemiinsa terveyspalveluihin eivätkä pysty huolehtimaan kuukautisterveydestä. ”Kuivuus ja köyhyys vaikuttavat kaikkeen, koska ihmiset joutuvat kamppailemaan perus tarpeiden kanssa. Kuivuus vaikuttaa myös hygieniaan. Kun ihmisillä ei ole käytettävissään vettä, he eivät voi huolehtia hygieniastaan”, kertoo Mulki, 26, joka työskentelee Planin yhteisövapaaehtoisena pakolaisten kanssa Togdheerin alueella Somalimaassa. Mulki kohtaa työssään nuoria pakolaisia, jakaa heille tietoa ja auttaa heitä parantamaan elämäänsä sekä toimeen tuloaan. Mulki ja muut yhteisövapaaehtoiset kouluttavat myös äitejä ja kannustavat heitä keskustelemaan avoimesti tyttäriensä kanssa, jotta nuorilla olisi tietoa kuukautisista. Huonosta hygieniasta johtuvat sairaudet ja infektiot voivat vaikuttaa tytön koko elämään. Kuukautis suojien puute tai sairastuminen voivat johtaa myös koulunkäynnin keskeytymiseen. Myös Mulki on tavannut monia tyttöjä, jotka ovat joutuneet keskeyttämään koulun. ”Mitä enemmän kuukautisista on saatavilla tietoa, sitä normaalimpana asiana ne nähdään, ja tytöt pysyvät todennäköisemmin koulussa kuukautisten aikana. On niin tärkeää, että jo kainen tyttö ymmärtää, mitä hänen kehossaan tapahtuu.” Yhdessä Mulkin ja muiden yhteisövapaa ehtoisten kanssa Plan lisää tietoa kuukautis terveydestä ja jakaa hygienia pakkauksia, jotta tytöt voisivat elää normaalia elämää ja käydä koulua myös kuivuuden keskellä. ”Haluaisin ihmisten tietävän kotimaani tilanteesta. Kuivuus on pitkittynyt ja tilanne on vakava. Haluaisin, että kaikki, jotka voivat, auttaisivat kuivuudesta kärsiviä yhteisöjä kaikin mahdollisin tavoin”, Mulki sanoo. Kuivuus heikentää kuukautisterveyttä Somaliassa 12 uutisia maailmalta Seksuaalikasvatusta nuorille siirtolaisille Myanmarissa P lan järjestää Myanmarissa erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluville, virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella oleville nuorille seksuaalikasvatusta. Kayinin osavaltiossa Myanmarissa lähellä Thaimaan rajaa monet lapset ja nuoret kuuluvat etnisiin vähemmistöihin, eivätkä he ole virallisessa koulujärjestelmässä vaan käyvät koulua siirtolaiskeskuksissa. Etenkin tytöt kokevat syrjintää sukupuolensa takia, ja sosiaaliset normit rajoittavat kaikkien sukupuolirooleja. Plan edistää alueella nuorten seksuaalikasvatusta yhdessä tyttösponssien, YK:n väestörahasto UNFPA:n sekä paikallisen kumppanijärjestön ja sen laajan verkoston kanssa. Kohde ryhmänä ovat erityisesti virallisen koulun ulkopuolella olevat 13–17vuotiaat nuoret. Työ Kayinissa on nyt tuloksekkaasti päättymässä, mutta Plan laajentaa toimintaa parhaillaan kahdelle uudelle alueelle Myanmarissa. “Nuoret ymmärtävät nyt paremmin henkilökohtaiset rajat sekä suostumuksen ja keskinäisen kunnioituksen käsitteet. Seksuaalisuus ja seksuaalinen monimuotoisuus ovat heille uusia aiheita, ja heitä kiinnostaa saada tietoa esimerkiksi teiniraskauksista ja sukupuolitaudeista”, Planin seksuaali kasvatusasiantuntija Han Tun Khaing kertoo hankkeen tulok sista Kayinissa. Kayinin alueen lähihistoriaa ovat hallinneet useat konfliktit. Siksi koulutuksen lisäksi mahdollisuudet myös terveys palveluihin ovat alueella rajoitettuja. Tilanne on pahentunut vuoden 2021 vallan kaappauksen jälkeen. Vaikka tietoa seksuaali ja lisääntymistervey destä olisikin tarjolla, haasteita aiheuttavat muun muassa lukutaidottomuus, yhteiskunnan konservatiivisuus sekä heikot kulku yhteydet terveyspalveluihin. Varsinkin siirtolaistytöt ja naiset kohtaavat seksuaalista väkivaltaa ja syrjintää. Planin tavoitteena Myanmarissa on saada kattava seksuaali kasvatus kaikille nuorille sekä vahvistaa vanhempien, huoltajien ja opettajien ymmärrystä aiheesta. Plan lisää nuorten tietoja omista oikeuksis taan, murtaa seksuaalisuuteen liittyviä myytte jä ja käsittelee yhteisymmärrykseen perustuvia suhteita, positiivista maskuliinisuutta sekä lähisuhdeväkivallan kitkemistä. Järjestö myös kouluttaa työpajojen vetäjiä, lisää vanhempien tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja tekee vaikuttamistyötä, jotta seksuaali kasvatus saataisiin kiinteäksi osaksi kaikkia siirtolaiskeskuksia.
13 TESTAMENTTILAHJOITUS LASTEN TULEVAISUUDELLE Kaipaatko neuvoja testamentin laadinnassa ja testamenttilahjoittamista koskevissa kysymyksissä? Planin uuden verkkopalvelun avulla voit laatia testamenttisi helposti ja turvallisesti. Lakiasiantuntija on tukenasi tarkkuutta vaativan asiakirjan laadinnassa. Palvelu on ilmainen ja luottamuksellinen eikä velvoita sinua testamenttilahjoitukseen. Tutustu: plan.fi/testamentti Uusi testamenttipalvelu on nyt avattu!
Hang sai poikansa 18vuotiaana, eikä hänellä ollut kokemusta lasten kasvattamisesta tai hoitamisesta. Planin kurssilla hän oppii tärkeitä vanhemmuustaitoja. R yhmä nuoria naisia ja miehiä on kokoontunut kylätilaan Huong Hoan alueella Pohjois Vietnamissa. He ovat tulleet Plan Internationalin kurssille, jolla he keskustelevat ja oppivat vanhemmuudesta sekä ositiivi sesta kasvatuksesta, jossa vanhemman käytös perustuu lapsen etuun autoritaa risen kasvatustyylin sijaan. Joukossa on kaksi uutta osallistujaa, 20vuotias A Nhem ja 19vuotias Hang. Molemmilla on vuoden ikäinen poika. Kuten moni samaan vähemmistö kansaan kuuluva tyttö, myös A Nhem ja Hang avioituivat alle 18vuotiaina. Koska he saivat lapsensa hyvin nuo rina, kummallakaan ei ollut aiempaa ko kemusta lasten kasvattamisesta. Moni ryhmäkeskustelussa esiin nouseva asia on heille uusi. “Tänään opin, kuinka voin valmis taa lapsille ravitsevaa ruokaa. Aion noudattaa näitä reseptejä, kun kokkaan lapselleni”, A Nhem kertoo. Hänen miehensä on suorittamassa kaksivuotista pakollista asepalvelusta. Ilman puolison palkkatuloja perhe on tiukilla. A Nhem saa hieman tuloja kas savan kasvattamisesta ja myynnistä. Planin kurssilla nuoret vanhemmat keskustelevat ja tekevät erilaisia tehtäviä, jotka auttavat heitä kasvattamaan lapsiaan positiivisilla menetelmillä. Planin kurssilla Vietnamissa nuoret äidit ja isät oppivat, miten voivat tukea lastensa terveyttä ja hyvinvointia. Oppitunteja vanhemmuuteen 14
A Nhemin poika jää isoäitinsä hoiviin, kun äiti on päivät peltotöissä. Käytäntö on yleinen Pohjois Vietnamin vähemmistökansojen keskuudessa. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
Toivon, ettei lasteni elämästä tule vaikeaa. Isien roolia on tärkeää vahvistaa Huong Hoan alueella on tavallista, että tytöt joutuvat jättämään jo varhain kou lun kesken auttaakseen vanhempiaan peltotöissä. Pian sen jälkeen heidät nai tetaan, ja moni saa lapsia jo teiniiässä. Erityisesti köyhimpien perheiden tytöt joutuvat naimisiin alaikäisinä. Yhteisön perinteisiin kuuluu, että nuoret äidit palaavat peltotöihin pian synnytyksen jälkeen ja heidän anop pinsa huolehtivat vauvoista. Tämän käytännön vuoksi nuorten äitien vanhemmuustaidot jäävät usein vajavaisiksi. “Anoppini kannustaa minua käymään tämän kurssin ja huolehtii lapsestani, kun käyn tapaamisissa”, Hang kertoo. Plan järjestää Huong Hoassa ja muualla Quang Trin provinssissa koulu tuksia, joiden tavoitteena on tarjota vanhemmille riittävät taidot lastensa fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin varmistamiseen. Nuoret vanhemmat oppivat esi merkiksi ehkäisemään lasten aliravit semusta terveellisen ja monipuolisen ravinnon avulla, ennakoimaan riskejä ja onnettomuuksia, antamaan ensi apua ja hoitamaan oikein yleisimpiä lastentauteja. Plan rohkaisee isiä ottamaan vahvan roolin lastenkasvatuksessa ja edistää tasaarvoista vanhemmuutta. “Kun mieheni palaa kotiin, pyydän häntä mukaan ryhmään. Toivon, ettei lasteni elämästä tule niin vaikeaa kuin omastani”, Hang sanoo. Vanhemmuuskurssien lisäksi Plan tukee alueen yhteisöjä monin tavoin. Järjestö esimerkiksi tukee tyttöjä jatka maan koulunkäyntiä ja edistää nuorten työllisyyttä. Koulutuksen ja ammatti taitojen vahvistaminen on parhaita keinoja vähentää köyhyyttä ja ehkäistä liian varhaisia avioliittoja. Hang pesee poikansa kanssa vihanneksia ennen ruoanlaittoa. Nuori äiti on oppinut Planin kurssilla, millainen ruokavalio tukee lasten terveyttä ja kasvua. 16
Hangin pikkusisko Thach haluaa käydä koulun loppuun ennen naimisiin menoa ja äidiksi tuloa. Plan kannustaa isiä aktiiviseen vanhemmuuteen. Kursseilla isät osallistuvat tasaarvoisesti esimerkiksi ruoanlaittoon. 17
18 Koulutus ja yrittäjyys parantavat yhteisöjen elämää Bangladeshissa. Haavoittuvassa asemassa olevat perheet ovat saaneet Planilta tukea pienyritysten perustamiseen ja lasten koulunkäyntiin. Kun perheiden tulot kasvavat, lapsiavioliitot vähenevät. Teksti ja kuvat: WAHIDA ZAMAN SHITHI, BIPLOBY ROY JA MUSHFIQUL ALAM / PLAN INTERNATIONAL, HEIDI KLEEMOLA 17 vuotiaalla Marzialla on suuria toiveita tulevai suutensa varalle. Hän opiskelee parhaillaan madrasassa, islamilaisessa koulussa, ja on luokkansa parhaita oppilaita. Marzian tavoitteena on käydä koulun sa loppuun, etsiä hyvä työpaikka ja itsenäistyä. ”Silloin minun ei tarvitse olla riippu vainen muista. Voin etsiä puolisokseni ihmisen, joka on minulle sopiva. Jos tyttö ei pärjää koulussa, vanhemmat saattavat järjestää hänet nuorena naimisiin. Olen liian nuori menemään naimisiin. Jos en vielä pysty huolehti maan kunnolla itsestäni, kuinka voisin huolehtia perheestä?” Marzia sanoo istuessaan isoäitinsä pihalla Bargunan alueella eteläisessä Bangladeshissa. Marzia oli vasta yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä menehtyi synnytyk sessä. Tämä lisäsi tytön riskiä joutua varhain naimisiin. Marzian onneksi perheen isä oli päättänyt, että tyttären täytyy saada jatkaa koulua. ”Isälläni on ollut taloudellisia vaikeuksia, joten koulutukseni maksa minen ei ole ollut hänelle helppoa. Siitä huolimatta hän ei ole halunnut luovuttaa.” Koronapandemian aikana Marzian opiskeluun tuli katkoksia koulun Koulutus ja yritystoiminta luovat toivoa sulkemisen ja perheen taloushuolien takia. Pandemian ja koulujen sulkemisen seuraukse na varhaiset avioliitot lisääntyivät, ja moni tyttö lopetti kokonaan koulunkäyntinsä. Plan on tukenut haa voittuvassa asemassa olevia tyttöjä pääsemään kiinni opiskeluun oppimiskeskusten avulla. Marzia on saa nut oppimiskeskuksessa lisä opetusta tiedeaineissa, matematiikassa ja eng lannin kielessä. ”Olin onnellinen, kun pääsin tunneille ilmaiseksi. Hyväkin oppi las voi joutua lopettamaan koulun kokonaan, jos on liian pitkään pois. Oppimiskeskuksen ansiosta minulle ei käynyt niin.” Lisätunneille osallistuminen on auttanut Marziaa pärjäämään paremmin kokeissa. Viime vuonna hänestä tuli luokkansa paras oppilas. Marzia toivoo koulumenestystä myös kahdelle pikkusiskolleen. ”Teen kaikkeni auttaakseni siskojani. Haluan myös inspiroida yhteisöni tyttöjä hankkimaan hyvän koulutuksen. Koulussa menestyminen on antanut minulle
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 19 itseluottamusta. Tiedän, että minussa on potentiaalia ja minusta voi tulla jotain. Minulle tulee toiveikas olo, kun ajattelen tulevaisuuttani.” TULOJEN KASVU VÄHENTÄÄ LAPSIAVIOLIITTOJA Lauma ankkoja kerääntyy Jesminin, 26, ympärille, kun hän tarjoilee niille ruokaa. Nämä linnut ovat muuttaneet nuoren äidin elämän. Juuri ennen koronapandemian alkua Jesminin aviomies avasi kaupan perheen kotikylään Kurigramin alueelle Bangladeshin pohjoisosaan. Pande mian aiheuttamien rajoitusten takia kauppa oli suljettava. Pian sen jälkeen diabeteksen aiheuttamat komplikaa tiot veivät miehen terveyden. Jesmi nistä tuli perheensä ainoa työkykyinen aikuinen, mutta ilman koulutusta tai erityistaitoja hänen oli lähes mahdoton löytää työpaikkaa. Perhe joutui ottamaan korkea korkoista lainaa selviytyäkseen arjes taan. 12vuotias tytär Anamica joutui lopettamaan koulunkäyntinsä, koska vanhemmilla ei ollut enää varaa maksaa koulumaksuja. Perhe eli köyhyydessä, kunnes marraskuussa 2022 Jesmin pääsi mukaan koulutukseen, jossa hän oppi kasvattamaan siipikarjaa. Koulutus oli osa Planin nelivuotista The Child, Not Bride hanketta, joka tukee pienyritysten perustamista ja perheiden elantoa sekä lisää tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Planin tavoitteena on vähentää varhaisia ja pakotettuja avioliittoja ja tarjota koulutusta, jonka avulla perheet voivat nousta köyhyy destä. Tukea saavat etenkin haavoittu vassa asemassa olevat perheet, joissa on tyttäriä, sillä näillä tytöillä on suuri riski joutua alaikäisenä naimisiin. Jesmin sai koulutuksen aikana tietoa yrittäjyydestä, kirjanpidosta ja säännöllisten tulojen hankkimisesta. Koulutuksen jälkeen Jesmin sai muiden osallistujien tavoin pienen alkupää oman yritystoimintansa aloittamiseen ja kehittämiseen. ”Ostin kuusi ankkaa. Onnistuin hauduttamaan niiden munista ankanpoikia.” Tulojen avulla Jesminin mies pystyi avaamaan uudestaan perheen kaupan, kun pandemian aiheuttamat rajoitukset poistuivat. Anamicatytär on voinut palata kouluun. ”Olen luottavainen, että yritykseni menestyy. Unelmamme ovat toteu tuneet. Aion tukea tyttäreni koulun käyntiä hänen opintojensa loppuun asti”, itse jo teiniikäisenä äidiksi tullut Jesmin sanoo. PIENI APU MUUTTI ELÄMÄN Samalla alueella asuva Tara ruokkii vuohia miehensä Buderon ja perheen kahden tyttären kanssa. Korona pandemian alussa perhe joutui pulaan, kun Torit olivat suljettuina ja Budero menetti työpaikkansa maatilalla. ”Ajat olivat hankalia jo ennen pande miaa. Ansaitsin hädin tuskin riittävästi perheemme elantoon”, Budero kertoo. Tara ja Budero kuulivat Planin ”Opiskelen tosissani ja olen aina ollut luokkani parhaita oppilaita”, Marzia kertoo. Anamican ei tarvitse enää pelätä, että hän joutuisi alaikäisenä naimisiin. Äitinsä yrityksen ansiosta hän on voinut palata takaisin kouluun.
20 ”Aiemmin pystyin vain haaveilemaan yrittäjäksi ryhtymisestä”, Kaniz kertoo sylissään yksi vastasyntyneistä vuohistaan. Planin tuen ansiosta hän perusti yrityksen, josta hän saa jo hieman tuottoa.
21 kummitoiminnasta yhteisön vapaa ehtoistyöntekijältä. He ilmoittivat nuoremman tyttärensä Lipin mukaan, ja Lipistä tuli Planin kummilapsi vuonna 2021. Plan tuki koronapandemian koet telemia kummilasten perheitä pienellä rahaavustuksella. Tara päätti sijoittaa saamansa rahan vuoheen. Vuohi tarjosi maidon lisäksi Taralle mahdollisuuden ansaita rahaa ja oppia karjankasvatusta. Kun perheeseen syntyi ensimmäinen kili, Tara myi sen voitolla. ”Vuohien markkinahinta on noussut, joten jokaisen kilin ansiosta perheem me taloudellinen tilanne on parantu nut”, Tara kertoo. Tytär Lipi käy nykyään Planin varhais kasvatuskeskuksessa. Tara kertoo huomanneensa merkittävän kehityksen tyttäressään. “Hän on saanut itseluottamusta ja leikkii rohkeammin muiden kanssa. Plan on myös auttanut meitä täyttä mään verkossa syntymärekisteröinti lomakkeet, joten voimme nyt ilmoittaa lapsemme kouluun.” Tara ja Budero ovat osallistuneet Planin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa vanhemmat ovat saaneet tietoa lasten kasvatuksesta sekä tyttöjen ja poikien tasaarvoisen koulutuksen tärkeydes tä. Budero kertoo, että koulutus on muuttanut heidän tapaansa kasvattaa tyttäriään. ”Nykyään hankin tyttärilleni myös jalkapalloja ja leluautoja, en pelkkiä nukkeja. Ajatukseni ovat muuttuneet täysin. Olemme ylpeitä kahdesta tyttärestämme.” YRITTÄJYYS AUTTAA ULOS KÖYHYYDESTÄ Vuohet ovat muuttaneet myös 24vuo tiaan Kanizin elämää. Hänen kasvonsa alkavat loistaa, kun hän puhuu vuohis taan. Viiden lapsen äiti pitelee sylissään vastasyntynyttä kiliä. ”Nautin vuohien kasvattamisesta, koska työtä on helppo tehdä kotona. Minulle jää aikaa huolehtia vammaises ta lapsestani, jolla on erityistarpeita.” Kaniz asuu perheineen Cox’s Bazarin alueella maan kaakkoisosassa. Kaniz menetti vanhempansa jo lapsena ja jou tui siksi lopettamaan koulunkäyntinsä varhain. Hän meni nuorena naimisiin ja tuli raskaaksi. Nuoripari joutui kamppai lemaan selviytyäkseen arjen kuluista. ”Ennen vuohien kasvattamista mi nulla ei ollut keinoa ansaita rahaa. Tein kotityöt, valmistin ruoat ja huolehdin lapsista.” Kanizin elämä sai uuden suunnan, kun hän osallistui Planin projektiin, joka tukee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten yrittäjyyttä. Osallis tujat ovat alkaneet kasvattaa muun muassa siipikarjaa ja vuohia sekä perustaneet kauppoja, puutarhoja ja matkapuhelinkorjaamoja. Myös Kaniz sai alkupääoman yritys toiminnan käynnistämiseen. ”Ostin heti kolme vuohta. Jäljelle jääneellä rahalla mieheni hankki kalas tusverkon. Yksi vuohistani on poikinut kahdesti, joten nyt minulla on jo viisi vuohta. Lisäksi kaksi kiliä syntyy pian. Yrityksestä on myös kuluja, sillä minun täytyy pitää vuohiani toisen omista malla maalla. Maksan tuloillani myös eläinten ruoan ja rokotukset.” Kaniz iloitsee, että on onnistunut jo saamaan pientä voittoa. Myös hänen miehensä saa tuloja kalastuksella. ”Pidän osan tuloistani säästössä pankissa ja loput käytän perheemme kuluihin. Olen suunnitellut, että tulevai suudessa myyn vuohia, ostan lehmän ja saan maitoa myymällä lisätuloja.” Nyt lapset voivat käydä koulua, eikä perheen tarvitse enää tinkiä ruoasta. “Ennen minulla oli harvoin rahaa, mutta nyt voin hankkia lapsille myös vaatteita ja ruokkia heidät parem min. Perheemme on onnellinen. Moni asia on muuttunut, kun olen saanut koulutusta ja omaa rahaa. Kaikki tämä on parantanut itseluottamustani. Aiemmin olin usein huolissani asioista, mutta nyt huomaan, että huoleni ovat kadonneet.” Kun Tara (oik.) hankki Planin tuella vuohen, hänen perheensä elämä muuttui. Plan tukee pienyritysten perustamista etenkin perheissä, joissa on tyttäriä. Parempi toimeentulo vähentää varhaisia avioliittoja.
parani, kun he pääsivät jatkamaan koulunkäyntiä ja elämään normaalia lasten arkea. Hlib käy nyt tanssitunneilla, isoveljet harrastavat taistelulajeja ja tietokonekerhoa. Mutta sota, jatkuvat ilmahyökkäykset ja sähkökatkokset pimentävät taivaamme varjon lailla. Sota on varastanut ukrainalaislapsilta ison osan heidän lapsuuttaan. Poikani ovat joutuneet kypsymään liian nopeasti. Kaksi vanhinta yrittää ottaa vastuuta ja huolehtia myös minusta, nuorimmainen taas haluaisi saada koko ajan huomioni. He ovat menettäneet kotinsa pysyvästi. Mykolajev on raunioina, ja ihmiset hakevat pesuvettä sangoilla. Pom mitukset jatkuvat yhä. Ennen kuin kotikaupunkimme on jälleenraken nettu, poikieni lapsuus on ohi. Aloitin työt Planin koulutusasian tuntijana marraskuussa. Olen kiitol linen, että saan käyttää osaamistani Ukrainan hyväksi. Tuen lapsia oppimaan sodan keskellä ja rakennan koulutus sektoriamme sitä päivää varten, kun koulu jatkuu normaalisti. Elämäni olisi helpompaa, jos pakeni simme ulkomaille, mutta minua tarvitaan täällä. Uskon, että koulutus voi muuttaa maailman. Jos Venäjällä olisi hyvä koulutusjärjestelmä, tämä sota ei olisi syttynyt. Tiedon puute ruokkii tyranniaa ja väkivaltaa. Suurin pelkoni on, että sota jatkuu vielä viiden vuoden päästä. Silloin esikoiseni joutuu rintamalle. Hän olisi aivan liian nuori sotaan. Lapseni eivät ole vielä saaneet kokea tätä elämää ja sen kaik kia ilonaiheita. Ennen sotaa suunnittelim me tulevaisuuttamme, vaikka pa kesäretkeä Mustanmeren rannalle. Nyt selviydymme yhden päivän kerrallaan. Unelmoin tavallisesta arkipäivästä. Että meillä olisi oma turvallinen koti, jossa söisimme yhdessä illallis ta poikien tultua koulusta. Haluan, että lapseni unohtavat pelkonsa mutta eivät koskaan tätä historian oppituntia tai urheut ta, jota meiltä nyt vaaditaan. Toivon, että tarinani saa sinut pohtimaan, mitä asioita ja arvoja olet valmis puolustamaan. Minun tärkein arvoni on vapaus. Se on meidän kaikkien ukrainalaisten sydämessä. Mitkä ovat sinun tärkeimmät arvosi ja suurimmat pelkosi? Natalia Baitemirova Plan International Ukrainan koulutusasiantuntija ja kolmen lapsen äiti Natalia Baitemirova kirjoitti avoimen kirjeen suomalaisille, koska halusi lisätä ymmärrystä ukrainalaisten perheiden elämästä ja kamppailusta sodan keskellä. Hei lukijani, Emme tunne toisiamme, mutta haluan kertoa sinulle minun ja lasteni tarinan. Olen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti ja koulu tuksen asiantuntija Mykolajevista, EteläUkrainasta. Minulla on kolme upeaa poikaa, 13vuotias Adrian, 12vuotias Herman ja 8vuotias Hlib. Ennen sodan kärjistymistä työskentelin Ukrainan opetus ja tiedeministeriössä. Olin töissä Kiovassa, kun sota maassamme laajeni viime helmikuussa. Venäjä alkoi heti pommittaa Mykolajevia, joka on strategisesti tärkeä kaupunki. Poikani olivat siellä isän sä luona. Tiesin, että minun on haettava lapseni turvaan. Junayhteydet olivat katkenneet, joten ajoin kollegojeni kanssa 700 kilometriä LänsiUkrainaan, mistä kulki vielä junia etelään. Pääsin junalla Odessaan ja sieltä autokyydeillä lasteni luo. Olin kulkenut maan halki 1 200 kilometriä, kun sain pojat syliini. Muistan ikuisesti, kuinka pommit moukaroivat kotikaupunkiani ja räjähdykset saivat lapseni painautumaan seiniä vasten ja varomaan ikkunoita. Pakenimme länteen sisareni autolla. Matka kesti kaksi päivää. Lapset olivat peloissaan ja nahistelivat. Kun se kaikki tapahtui, tunsin olevani sisältä aivan kylmä. En pysähtynyt miettimään, mitä meille voisi tapahtua. Pääs säni takoi vain, että minun on pelastettava lapseni. Vasta pakomatkan jälkeen kaikki pelko, suru ja toivo nousi pintaan. Löysimme vuokraasunnon Kolomyjasta, LänsiUkrainasta. Kuopukseni Hlib heräili pitkään öisin varmistamaan, että olen hänen lähellään. Pojillani on edelleen vaikeuksia nukahtaa. Sodan alettua lapseni kääntyivät sisäänpäin. Tilanne 22
Lahjoittajien tuella me: • autamme lapsia jatkamaan koulunkäyntiä. Jaamme koulutarvikkeita ja tuemme turvallista etäopiskelua sodan jatkuessa. • rakennamme turvallisia tiloja, joissa lapset voivat oppia, leikkiä ja toipua järkyttävistä kokemuksista. • jaamme perheille hätäapua, kuten ruokaa, lämpimiä vaatteita, lämmityslaitteita ja hygieniapaketteja. • vahvistamme lastensuojelua ja varmistamme, että sodan koettelemat lapset ovat turvassa väkivallalta ja hyväksikäytöltä. Apua sodan koettelemille perheille Lahjoittaminen Ukrainan lasten ja heidän perheidensä hyväksi on yhä tärkeää suomalaisille. Sodan vuosipäivän yhteydessä hätäapu keräykseemme lahjoitettiin yli 160 000 euroa. Lisäksi Planin, Pelastakaa Lasten, World Visionin ja Ylen maaliskuussa järjestämä tukikonsertti keräsi lahjoituksia yli kaksi miljoonaa euroa. Planin apu on tavoittanut lähes 300 000 ihmistä Ukrainassa ja lähialueilla. tyttösponssit ja planin hätäapurahasto tukevat tätä työtä 23
vapaaehtoiset Planin lastenhallituksen puheenjohtaja Anton Syväluoma haluaa, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin. Hänestä myös poikien on tärkeää puhua tyttöjen oikeuksista. M inulle on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat vaikuttaa, joko suoraan tai järjestö toiminnan kautta. Vaikutta misen mahdollisuus pitää olla kaikilla”, sanoo Planin lastenhallituksen puheen johtaja Anton Syväluoma. 16vuotias Anton työskentelee kotikaupungissaan Teuvalla alakoulun koulunkäynninohjaajana ja opiskelee oppisopimuksella nuoriso ja yhteisö ohjaajaksi. Hän on mukana Planin lasten hallituksessa toista vuotta ja toimii tänä vuonna puheenjohtajana. ”Näin alun perin TikTokissa Planin lastenhallituksen tekemän videon, jos sa haettiin uusia jäseniä. Toiminta vai kutti kiinnostavalta, joten hain mukaan. On tosi kiva, kun minuun luotettiin niin paljon, että pääsin puheenjohtajaksi.” Anton on ollut jo pitkään kiinnostu nut vaikuttamisesta ja politiikasta. ”Lastenhallitus tuntui tähän hetkeen sopivalta vaikuttamiskeinolta, johon pystyn osallistumaan myös ikäni puo lesta. Haluaisin pystyä vaikuttamaan asioihin myös tulevaisuudessa: mitä enemmän, sen parempi.” PÄÄTTÄJIEN TAPAAMINEN JÄÄ MIELEEN Antonille mieleenpainuvin kokemus on ollut, kun lastenhallitus vieraili syksyllä eduskunnassa esittelemässä tulevaisuusseinää. Kansanedustajat saivat jättää seinälle pohdintojaan ilmastokriisistä. ”Puhuimme päättäjien kanssa ilmastosta ja siitä, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen. Oli kiva huomata, että kansanedustajat olivat kiinnostuneita osallistumaan nuorten toimintaan. Poliitikkojen ja päättäjien tapaamisessa on aina mukana tietynlaista jännitystä. Mutta kun tilanteeseen pääsee, alku jännitys häviää.” Antonin kiinnostus kehityskysymyk siin heräsi jo alakoulussa, kun uganda lainen koulu toimi hänen koulunsa ystä vyyskouluna. Sen ansiosta Anton pääsi seuraamaan ugandalaisten lasten arkea. ”Plan on sillä asialla, jolla minäkin haluan olla. Se on minulle hyvä syy olla toiminnassa mukana.” TASA-ARVON ASIALLA SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTA Anton kertoo oppineensa lasten hallituksessa paljon tasaarvosta ja sen edistämisestä. ”Joskus kuulee kommentteja, että kyllähän tytöillä on ihan hyvin asiat. Suo messa se voi näyttääkin siltä verrattuna kehittyviin maihin. Mutta kun perehtyy syvällisesti asiaan, meillä Suomessakin on kehitettävää tasaarvossa.” Anton kokee, että maailman tyttö jen oikeuksien edistäminen on hänelle poika na luontevaa. ”On tärkeää, että kaikki ovat sillä asialla. Ihan yhtä hyvin tytötkin voivat edistää poikien asioita. Mielestäni sukupuoli ei määritä sitä, kuka voi olla viemässä asioita eteenpäin tai vaikut tamassa siihen, että huominen olisi parempi.” Pojat puolustamaan tyttöjen oikeuksia 24
yritysuutiset Vastuullisuus on tärkeää suomalaisille yrityksille Pohjoismaiden suurimman yritysvastuuverkoston FIBSin tutkimus osoittaa, että yritysvastuu on vakiintunut osaksi yritysten toimintaa. Kriisit ovat korostaneet vastuullisuuden merkitystä. Y ritysvastuu on muun muassa ympäristöön ja ilmastoon liitty vää vastuullisuutta, tasaarvon ja ihmisoikeuksien edistämistä, monimuotoisuuden ja osallisuuden tukemista sekä omaan toimintaan liittyvien riskien arvioimista. Vastuullisuus on yrityksille tärkeää. FIBSin tutkimuksen mukaan jopa 98 prosenttia yrityksistä arvioi vas tuullisuuden erittäin olennaiseksi tai jokseenkin olennaiseksi. Tutkimukseen vastanneista yrityksistä yli 70 prosent tia näkee Ukrainan sodan ja korona pandemian vahvistaneen vastuullisuus tavoitteisiin sitoutumista. Kansalaisjärjestöjen asiantuntemus tukee vastuullisuustyötä Sitoumukset ja tavoitteet eivät kuiten kaan toteudu itsestään. Vastuullisuus vaatii myös konkreettisia toimenpiteitä. FIBSin tutkimuksen mukaan monilta yrityksiltä uupuvat vielä käytän nön suunnitelmat vastuullisuuden saavuttamiseksi. Yritykset tekevät vastuullisuuden saralla yllättävän vähän yhteistyötä järjestöjen kanssa. Harvempi kuin joka neljäs tutki mukseen osallistuneista yrityksistä tekee yhteistyötä kansalais järjestöjen kanssa vastuullisuuden ja kestävyyden edistämiseksi, kun taas muiden sidosryhmien kanssa yhteistyö on aktiivisempaa. “Edessämme on paljon työtä. Yritykset ja kansalaisjärjestöt voivat työskennellä yhdessä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansalaisjärjestöillä on erityistä osaa mista ja tietoa, joista voi olla hyötyä yrityksille, jotka haluavat edistää yhteiskuntavastuuta. Yritysten ja jär jestöjen yhteistyö maksimoi molempien osapuolten osaamisen ja asiantunte muksen yhteisen tavoitteen saavutta miseksi”, sanoo Planin yritysyhteistyön vastaava Baharak Bashmani. Tekstissä on käytetty lähteenä FIBSin Yritysvastuu 2023 -tutkimusta. 25 Yhteistyö Planin kanssa sitouttaa vastuullisuuteen Yhteistyössä kanssamme yrityksenne voi edistää konkreettisilla teoilla kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Yhdessä yritysten ja muiden tukijoidemme kanssa lisäämme tasa-arvoa, vähennämme köyhyyttä ja parannamme miljoonien lasten elämää vuosittain. YRITYSLAHJOITUS Yksittäinen yrityslahjoitus on helppo tapa tehdä hyvää. Lahjoituksen voi kohdistaa myös Planin hätäapu työhön esimerkiksi ukrainalaisten tai nälkäkriisin koskettamien perheiden auttamiseksi. TYTTÖSPONSSI = KUMPPANUUS TASA-ARVON PUOLESTA Yrityksen tyttösponssi on kevyt kump panuus yrityksille. Tyttösponssi sopii yrityksille, jotka haluavat sitoutua tasaarvotyöhön. Tyttösponssikump paniksi liitytään vuodeksi kerrallaan. KUMPPANUUS PLANIN KANSSA Planin kumppanina voitte ideoida yh dessä kanssamme juuri teille sopivan kumppanuuden. Kumppanuus sopii yritykselle, joka haluaa tehdä pitkä jänteistä työtä tasaarvon ja lasten oikeuksien edistämiseksi. Lue lisää ja ota yhteyttä: plan.fi/yritykset
Kummit ja tyttösponsSIt D on Welshille, 81, on tärkeää olla lasten ja nuorten puolella. Eng lannissa kasvanut ja sittemmin Suomeen asettunut Don on tehnyt työuran englanninopettajana. Vapaa ajallaan hän on tukenut lapsia ja nuoria lahjoittajana ja vapaaehtoisena urheiluvalmentajana. Aikaa on riittänyt myös puiden istut tamiseen ja maahanmuuttajaperheiden kieliopetukseen sekä tansanialaisen tuttavaperheen lasten koulunkäyn nin tukemiseen. Don ottaa viikoittain kotoaan Joensuusta etäyhteyden eri puolille Suomea kielenopetusta varten, välillä myös Tansaniaan saakka. Kummius on luonteva tapa auttaa Don Welsh liittyi Plankummiksi pian Suomen Planin perustamisen jälkeen, 1990luvun lopussa. “Ei se nyt niin pitkä pätkä ole”, Welsh kommentoi neljälle vuosikymmelle ulottuvaa kummiuttaan. Koska Donin tulot riittivät hänen omaan arkeensa, hänelle oli itsestään selvää auttaa muita. Donin mieles tä auttamisesta ei tarvitse tehdä sankaritarinaa. Donin yhteydenpito kummilasten kanssa ei ole edennyt kovin henkilö kohtaiselle tasolle, mutta kirjeitä on vaihdettu esimerkiksi kummilasten syn tymäpäivien aikaan. Don toteaa, että sekä hän että kummilapsi perheineen elävät sellaista elämää, josta ei ole tar peen raportoida jatkuvasti. Muutama kirje vuodessa on ollut sopiva tahti. “Yleensä lähetän esimerkiksi kesäisen tai talvisen kuvan omalta pihaltani ja muutaman rivin terveisiä. Kirjeenvaihdon ei tarvitse olla sen kummempaa.” Lasten ja nuorten tukeminen jatkuu myös testamentissa Tällä hetkellä Don Welsh on laatimassa testamenttia. Ajatus testamentista vi risi pankin tarjotessa ilmaista lakiapua testamentin tekemiseen. Testamentin edunsaajiksi hän on valinnut sukulais lasten lisäksi erilaisia järjestöjä. Don haluaa rahoittaa esimerkiksi lasten oikeuksia, puiden kasvattamista ja ammattikoululaisten stipendejä. Plan on yksi edunsaajista. Järjes tön valinta mukaan tuntui sopivalta kummiuden vuoksi. Donille on tärkeää, että lapset ja nuoret saavat tukea vielä hänen kuolemansa jälkeenkin. “Olen saanut elantoni työskentele mällä lasten kanssa. On hienoa, että pystyn auttamaan ja antamaan jotain takaisin.” lasten ja nuorten tukena – myös testamentissa * Sukunimi on jätetty pois turvallisuussyistä. Tyttöjen puolella kriiseissä E distämme tyttösponssien tuella tyttöjen koulutusta sekä torjumme lapsiavioliittoja, liian varhaisia raskauksia ja tyttöjen suku elinten silpomista muun muas sa Etiopiassa, Ugandassa, Mosam bikissa, Myanmarissa ja Laosissa. Tyttösponssien ansiosta voimme myös auttaa nopeasti kriiseissä ja konflikteissa, esimerkiksi Ukrainas sa ja lähialueilla. Tuemme Harkovan seudulla uk rainalaisen yhteistyökumppanim me kanssa sodasta kärsiviä lapsia ja heidän perheitään. 32vuotias lastenpsykologi Anna* työskente lee päivätukikeskuksessa, jossa lapset voivat leikkiä ja saada psyko sosiaalista tukea. “Keskuksessamme käy pieniä lapsia, nuoria ja heidän vanhem piaan. Perheet voivat tavata toisiaan, rentoutua ja käsitellä tun teitaan. On tärkeää saada vanhem mat mukaan lasten psykologiseen tukeen, koska lasten hyvinvointi riippuu vanhempien mielentilasta”, Anna kertoo. Tyttösponssit tukevat työtämme myös ruokakriiseissä, luonnon katastrofeissa sekä muissa kriiseis sä ympäri maailmaa. 26
Usein kysyttyä Miksi Plankummilapsi voi vaihtua? K ummilapsesta tulee monelle kummille läheinen, joten yh teydenpidon katkeaminen ja kummilapsen vaihtuminen voivat tuntua haikeilta. Plankummius päättyy kuitenkin useimmiten myönteisistä syistä. Kummisuhde päättyy viimeistään kummilapsen täyttä essä 18 vuotta. Täysiikäisenäkin hän voi edelleen osallistua yhteisössään toimiviin kehityshankkeisiimme. Tarjoamme nuorille aikuisille esimerkiksi ammatillista koulutusta ja yrittäjyysopintoja. Usein kummisuhde päättyy, kun yhteisön tilanne paran tuu. Työskentelymme yhteisöissä kestää keskimäärin 15–20 vuotta. Paikalliset osallistuvat alusta saakka hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen, sillä he tuntevat parhaiten alueensa kehitystarpeet. Näin myös tiedot ja taidot pää sevät karttumaan. Kun kummilapsen yhteisö ja paikalliset yhteistyö kumppanit pystyvät viemään kehitystä itsenäi sesti eteenpäin, Planin läsnäololle ei ole enää tarvetta. Tällöin voimme siirtyä uusille, enemmän tukea tarvitseville toimintaalueille. Kummisuhde voi katketa myös siksi, että kummilapsen perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle vanhempien työn perässä tai kummilapsi muuttaa esimerkiksi sukulaisten luo jatkaakseen koulunkäyntiään. Muuttopäätös voi syntyä hy vinkin nopeasti, emmekä saa aina etukäteen tietoa muutto aikeista tai perheen uudesta asuinpaikasta. Teemme paljon töitä, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä kotiseudultaan. Silti esimerkiksi ilmastonmuutos tuhoaa ja pienentää viljelysatoja ja lisää siten muuttoliikettä. Tuemme yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutokseen muun muassa kehittämällä uusia toimeentulomahdollisuuksia. Olemme aina yhteydessä kummiin, kun saamme paikallis toimistostamme tiedon kummisuhteen katkeamisesta. Toimintayhteisöissämme on edelleen paljon lapsia, joiden elämään kummit voivat vaikuttaa positiivisesti. Toivommekin, että kummi jatkaisi kummisuhteen päättymisen jälkeen uuden kummilapsen ja tämän yhteisön tukemista. Jokaisen kummin panos on äärimmäisen tärkeä, jotta voimme rakentaa parem paa tulevaisuutta haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. 27
plan palat LÄHI-IDÄN KASVISHERKUT TUTUIKSI PLAN KOKKAA Monikäyttöinen oliivitahna toimii esimerkiksi levitteenä tai dippinä ja tuo Välimeren maut kotikeittiöön. AINEKSET: 2 valkosipulinkynttä 200 g kivettömiä oliiveja ½ tl timjamia 1 rkl sitruunamehua 2 rkl oliiviöljyä ripaus suolaa ripaus mustapippuria (1/2 tl sumakkia) KORISTELUUN: oliiviöljyä ja chilihiutaleita VALMISTUS: Kuori ja hienonna valkosipulit. Valuta oliivit. Siirrä kaikki ainekset kulhoon ja soseuta tahnaksi sauvasekoittimella. Koristele oliiviöljyllä ja chilihiutaleilla. Oliivitahnan resepti löytyy myös Ripaus kurkumaa -kirjasta. Huomasithan kirja-arvonnan sivulla 2? Oliivitahna G elawej Viyan tunnetaan ruokablogistaan Ripaus kurkumaa, joka johdattaa Lähiidän ruokakulttuuriin maukkaiden kasvis reseptien ja väri kylläisten valokuvien avulla. Tänä keväänä Gelawej’lta ilmestyi saman niminen keittokirja Liken kustantamana. Kirja tarjoaa yltäkylläisen kattauksen välimerellisiä reseptejä mezeistä keittoihin ja brunssiherkuista pataruokiin. Päivätyökseen Gelawej suunnittelee ja ohjaa Planissa hankkeita, jotka vahvistavat hiljattain maahan muuttaneiden nuorten osallisuutta ja aktiivi suutta yhteis kunnassa. Yhden vertaisuuden edistäminen on Gela wej’lle sydämenasia. Kurditaustainen Gelawej on ammentanut keittokirjaansa inspiraa tiota muun muassa Kurdistanista, Iranista ja Turkista, joissa on kas vanut. Fuusio keittiön ja kokeiluiden ystävänä hän on tuonut moneen perinteiseen reseptiin oman modernin kädenjälkensä. Suuri osa ohjeista on vegaanisia. ”Ruoka yhdistää meitä ihmisiä poikkeuksellisella tavalla. Rakkaille ihmiselle kokkaaminen on minulle tapaa näyttää tunteita ja osoittaa kiitollisuutta. Toivon, että kirjani avulla pystyn välittämään ruokaan liittyvää yhteisöl lisyyttä ja kiitollisuutta”, Gelawej sanoo. Välimeren ruokakulttuurista hän haluaa tuoda Suomeen erityisesti yhteisöllisyyttä ja ruoan äärelle pysähtymistä. ”Toivottavasti reseptini madaltavat kynnystä kysyä ystäviä ja rakkaita kylään saman pöydän ääreen. Ne saavat muistuttaa siitä, että elämä on lahja ja juhla, joten arkiruoka saa olla myös juhlallinen.” 28
Äidit ja tyttäret murentavat mafiaa Yksi maailman patriarkaalisim mista, tyttöjen ja naisten oikeuk sia voimakkaimmin rajoittavista kulttuureista löytyy Euroopasta. EteläItalian varjoyhteiskunnas sa, järjestäytyneen rikollisuuden piirissä, tyttären tehtävä on mennä naimisiin nuorena, synnyttää lapsia perheen palvelukseen, vaalia suvun kunniaa vaikenemisella ja odottaa uskol lisesti, mikäli puoliso joutuu vuosikymmeniksi vankilaan. Julian Jarroldin ohjaama, mini sarja The Good Mothers kuvaa vavahduttavasti naisten ja tyttö jen asemaa Calabrian mafiassa, ’Ndranghetassa. Sarja kertoo todelli sista ihmisistä ja tapahtumista. Järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan taisteleva syyttäjä Anna Colace (Barbara Chichiarelli) keksii, että mafiasukujen salaisuudet on mahdollista murtaa äitien ja tyt tärien avulla. Kovapintainen kuriiri Giuseppina Pesce (Valentina Bellè), kotiinsa vangittu Maria Concetta Cacciola (Simona Distefano) ja murhattua äitiään kaipaava Denise Cosco (Gaia Girace) pohtivat kukin uskottavasti ja koskettavasti, kenel le he tahtovat olla lojaaleja. Katsomiskokemusta voi syven tää lukemalla Alex Perryn hienon journalistisen kirjan Mafian tyttäret (2022), johon sarja perustuu. Yhdysvaltalainen Celeste Ng on hurmannut kansainvälisen lukijakunnan romaaneillaan Tulenarkoja asioita (2019) ja Olisi jotain kerrottavaa (2020), jotka yhdistävät hienovireisen perhe suhteiden kuvauksen tiheään juoneen. Ngin uusin romaani Kadon neet sydämemme näyttää kirjailijasta uuden puolen. Se on dystopia lähitulevaisuuden Yhdysvalloista, jossa yhteis kunnan romahduksesta toipuva valtio on alkanut syrjiä ja vainota aasialaistaustaisia ihmisiä. Valtio tarkkailee aasialaisamerikkalais ten ”epäisänmaallista” toimintaa ja pakkosijoittaa näiden lapsia toisiin perheisiin. 12vuotias Birdpoika on me nettänyt kiinalaisamerikkalaisen runoilijaäitinsä jo vuosia sitten. Erikoiset tapahtumat saavat pojan lähtemään epävarmalle matkalle etsimään äitiään, jonka säkeet innoittavat ihmisiä vasta rintaan sortokoneistoa vastaan. Kerronta ja juonen kuljetus kumartavat kansansatujen sekä myyttien suuntaan. Unen omainen, viipyilevä tunnelma luo kiinnostavan jännitteen vahvalle yhteiskuntakritiikille. Romaanin sydän on äidin ja lapsen välisen rakkauden vivahteikas kuvaus. Iida Riekko Celeste Ng: Kadonneet sydämemme. Suom. Taina Helkamo. Gummerus 2023. Iida Riekko The Good Mothers. Disney+ 2023. Heidi Kleemola Felukah: The Love Serum. 2022. Runojen vallankumouksellinen voima Runollista hiphopia egyptiläisten naisten kokemuksista Hiphopk ulttuuri on ollut Egyptissä miesten hallitsemaa. Kairossa kas vanut Felukah on yksi egyptiläisen räpin nousevista tähdistä. Felukah, oikealta nimeltään Sara El Messiry, keksi taiteilijanimensä katselles saan perinteisiä egyptiläisiä feluk kaveneitä lipumassa Niilillä. Felukah muutti 18vuotiaana New Yorkiin opiskelemaan luovaa kirjoittamista. Hän on pohtinut oma kohtaisesti, millaista on elää arabi naisena Amerikassa tai länsimais tuneena egyptiläisenä Kairossa. Nyt hän haluaa antaa äänen ympäri maailmaa asuville arabinaisille. Felukah on toivonut voivansa määritellä uudelleen, miten egypti läinen nainen voi ilmaista itseään taiteilijana. Hän laulaa uudella levyl lään sekä englanniksi että arabiaksi. Kappaleessa Desert Woman hän tuo esiin naisten voimaa, ja musiikki videossa esiintyy taiteilijan omia perheenjäseniä. Maagisen runollisessa musiikis sa kuuluu laulajan rakkaus kirjal lisuuteen. Tämä levy jää soimaan mieleen runojen tavoin. PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE PLAN KATSOO 29
Ku va : A do be St oc k Tervetuloa Itä-Timoriin Junior-Planin matkassa! ItäTimor sijaitsee Kaakkois Aasiassa, Timorin saaren itä osassa. Pääkaupunki on Dili, ja raja naapurina on Indonesia. ItäTimorissa on noin 1,26 miljoo naa asukasta. Viralliset kielet ovat tetum ja portugali, sillä ItäTimor oli pitkään Portugalin siirtomaa. Maaseudulla iso osa perheistä elää pienviljelijöinä. ItäTimor on vuoristoinen ja luonnonkaunis maa. Ilmasto on trooppinen: päivälämpötila on usein 25–35 astetta. Rannikolla on upeita koralliriuttoja, ja moni matkailija saapuu tänne koskemat toman luonnon takia. ItäTimor on usein trooppisten hirmumyrsky jen reitillä. Ilmastonmuutos lisää kuivuuden, tulvien ja maanvyöryjen riskiä. Rankkasateiden ja tulvien takia perheet ovat menettäneet kotiensa lisäksi viljelyksiään. ItäTimor on Aasian köyhimpiä maita. Plan työskentelee siellä epä tasaarvoisuuden vähentämiseksi ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Olemme rakentaneet kouluihin vessoja ja pesupaikkoja tuhansien koululaisten käyttöön. Olemme myös tehneet koululaisten kanssa suunnitelmia esimerkiksi hirmu myrskyjen varalle. Elo! Olen krokotiili, Itä Timorin kansalliseläin. Me suisto krokotiilit viihdymme tropiikissa suolaisessa vedes sä. Koska olemme lisääntyneet nopeasti, ihmiset joutuvat hieman varomaan meitä. Liikumme joissa ja rannoilla, jolloin ihmisten täytyy varoa tullessaan uimaan tai hakemaan vettä. Me krokotiilit olemme kuin eläviä fossiileja emme kä ole juurikaan muuttuneet 200 miljoonan vuoden aikana. Voimme kasvaa viiden metrin pituisiksi ja pai namme yleensä 400–500 kiloa. Urokset voivat kasvaa jopa seitsemänmetrisiksi. Vahvoissa leuoissamme on 64–68 hammasta. Saalistamme vaanimalla paikoil lamme vedessä niin, että vain silmät ja sieraimet näkyvät pinnalla. Vanhojen tarinoiden mukaan ItäTimor syntyi jättiläismäisestä krokotiilista. Jos katsot karttaa, huomaat, että maamme on krokotiilin muotoinen. Monet itätimorilaiset ajattelevat, että olemme heidän esiisiään. Monissa kylissä meitä suojellaan ja kun niaksemme järjestetään jopa juhlia. junior-plan 30
Santina haluaa pääministeriksi 11vuotias Santina rakastaa uusien asioiden oppimista. Se on tärkeä ominaisuus, sillä hän haluaa tulla jonain päivänä maan sa pääministeriksi. Santina on jo päässyt tapaamaan maan nykyisen pääministerin Taur Matan Ruakin Planin järjestä mässä kansain välisen tyttöjen päivän tempauksessa. ”Minua jännitti kovasti tavata pääministeri. Kysyin häneltä, mitä minun pitäisi tehdä, jotta voisin olla hänen paikallaan jonain päivänä. Hän kehotti minua opiskelemaan ahkerasti ja lukemaan paljon kirjoja.” Santina asuu syrjäisellä Aileun alueella, jossa etenkin tytöt kohtaavat paljon haasteita. Moni tyttö joutuu naimisiin alaikäisenä eikä pysty käymään kouluaan loppuun. ”Koulussani monet 10–12vuotiaat ystäväni ovat jo menos sa naimisiin. Haluaisin pystyä vaikuttamaan asioihin ja estää tyttöjä joutumasta naimisiin liian varhain.” Santina on mukana Planin hankkeessa, joka rohkaisee tyttöjä vaikuttamaan asioihin. Hänen mielestään tyttöjä täytyy kannustaa tulemaan päätöksentekijöiksi ja vaikkapa yhteisöjensä johtajiksi. ”Tavatessani pääministerin tunsin itseni tärkeäksi ja vah vaksi. Toivoisin, että myös muut tytöt voisivat tuntea niin.” 31 Selvitä, mikä itätimorilaisista eläimistä syö hyönteisiä. Melonipäävalas (Peponocephala electra) Täpläkuskus (Spilocuscus maculatus) Tokeegekko (Gekko gecko) Suistokrokotiili (Crocodylus porosus)
AINEETON LAHJA ILAHDUTTAA KESÄN JUHLISSA Kesä on juhlien ja yhteisten kokoontumisten aikaa. Planin aineeton lahja on helppo ja vastuullinen vaihtoehto, joka sopii monenlaisiin juhliin. Anna kesän juhlijalle lahja, joka tekee hyvää. Tutustu lahjakauppaamme: plan.fi/lahja