Plan-lehti 02/2024 - Lehtiluukku.fi

Plan 2024 2 Planin nuoret marssivat kuukautissyrjinnän lopettamiseksi 5 x maailmaa avartava kesäkirja IRENE NAAKAN KOLUMNI: ”Sektiosynnyttäjät ovat Suomessa halveksittuja ja väheksyttyjä” ”Luulin homouttani kiroukseksi” – sateenkaarinuorten kasvutarinat Mosambikista ja Suomesta
Plan 2/24?kesäkuu 2024 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489aettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Ossi Heinänen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 29 000 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2024. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Gunvor Kronman, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja lastenhallituksen edustaja Pauliina Mannerhovi. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 PÄÄKIRJOITUS Nolla oppituntia sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta – tämän on muututtava Miksen ole samanlainen kuin muut? Voinko hyväksyä itseni, ja hyväksyvätkö muut minut omana itsenäni? Custodio ja Aaro kasvoivat homoseksuaaleiksi nuo riksi miehiksi samaan aikaan eri puolilla maailmaa, Custodio Mosambikissa ja Aaro Suomessa. Vaikka heidän elinpiirinsä poikkesivat monin tavoin, he joutuivat käymään läpi samanlaisia sisäisiä kamppailuja. Molempien erillisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukseen vaikutti paljon se, ettei kumpikaan saanut koulussa lainkaan seksuaalikasvatusta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Kun Custodio ja Aaro löysivät kaipaamaansa tietoa ja yhteisön tukea, molemmista tuli rohkeita sateenkaariaktivisteja. Nyt he haluavat toimia esikuvina myös muille. Voit lukea heidän tarinansa tästä lehdestä, jossa käsittelemme Pride-kuukauden kunniaksi monipuolisesti sateenkaariteemoja. Avoin, salliva ja utelias seksuaalikasvatus varhaislapsuudesta lähtien on avainasemassa siinä, että jokainen lapsi saa kasvaa omaksi itsekseen. On korvaamattoman tärkeää saada tuntea, ettei ole yksin ja vääränlainen. Saada tuntea olevansa hyväksytty ja rakastettu sukupuolesta tai seksu aalisuudesta riippumatta. Plan tekee ympäri maailmaa työtä, jotta kaikilla olisi tietoa seksuaalija lisääntymisterveyteen liittyvistä kysymyksistä sekä pääsy seksuaaliterveyspalveluihin. Tähän kuuluu myös avoin puhe seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta. Valitettavasti tämä työ on monessa maassa ja yhteisössä rajoitettua, jopa mahdotonta. Maailmassa on tällä hetkellä 42 maata, joissa erilaisiin sateenkaarivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ilmaisunvapautta on rajoitettu lailla. Sateenkaaril apset ja -nuoret kokevat paljon väkivaltaa ja hyväksi käyttöä kouluissaan, yhteisöissään ja perheissään. Tätä me haluamme muuttaa niin vaikuttamistyöllä kuin normeja muuttavalla ohjelmatyöllämme. Kohtaamistaan haasteista huolimatta sateenkaarilapset ja -nuoret osoittavat joka päivä voimaa, sinnikkyyttä ja kykyä muuttaa yhteisöjään ja maailmaa. Plan on ylpeä voidessaan olla näiden lasten ja nuorten tukena. Anna Könönen, viestintäjohtaja Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät uudistuneesta lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi P.S. Pidät käsissäsi uudistunutta Planlehteä. Toivottavasti viihdyt sen sivuilla! Tuoreen visuaalisen ilmeen lisäksi mukana on uusia palstoja ja juttutyyppejä. Olemme uudistaneet myös digilehteä, jossa sisältöjä syventävät muun muassa videot ja kuvagalleriat. Käy tutustumassa digilehteen: plan.fi/plan-lehti 2
4 ”Luulin homouttani kiroukseksi, jonka yritin häätää rukoilemalla” 10 Me sateenkaarinuoret tarvitsemme esikuvia ja laadukasta seksuaalikasvatusta 12 Uutisia maailmalta 14 Uutisia Suomesta 16 Lapsimorsian ja teiniäiti Useaking haluaa pelastaa tyttärensä omalta kohtaloltaan AJANKOHTAISTA Sateenkaarivähemmistöjen kokema syrjintä ja väkivalta historiaan SISÄLTÖ Plan International puolustaa kaikkialla maailmassa lasten ja nuorten oikeuksia heidän kaikessa moninaisuudessaan. Olemme julkaisseet kantamme sateenkaarioikeuksiin tehdäksemme selväksi ja näkyväksi tukemme seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville lapsille ja nuorille. Kantapaperin analyysit ja suositukset perustuvat maailmanlaajuiseen näyttöön, laajaan vähemmistöjen ja järjestöjen kuulemiseen sekä Plan Internationalin sukupuolinormeja muuttavaan ohjelmatyöhön. KESKEISET KANNAT: » Kaikkia sukupuolia ja seksuaalisia suuntautumisia edustavien ihmisten tulee voida elää ilman syrjintää, pakottamista, väkivaltaa ja leimaamista ja toteuttaa oikeuksiaan täysimääräisesti. » Lainsäädännön ja politiikan uudistamisella on ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että seksuaalija 20 Kolumni 22 Suomi tutuksi hämähäkin ja kotkan avulla 24 Normikeholla ei ole kuukautisia – kuukautishäpeä rehottaa edelleen Suomessa 26 Vapaaehtoiset ja aktivistit 28 Kummit ja tyttösponssit 30 Plan-palat 10 26 16 sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret voivat nauttia ihmisoikeuksistaan ja saada yhteiskunnan tukea. » Sateenkaarivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä johtuvat usein haitallisista sukupuolija sosiaalisista normeista. Siksi on ratkaisevan tärkeää puuttua haitallisiin normeihin, jotka edistävät eriarvoisuutta ja syrjintää, ja niiden perimmäisiin syihin. » Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sateenkaarioikeudet kulkevat käsi kädessä. Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat usein moniperusteista syrjintää, ja syrjinnän syyt risteävät keskenään. » Sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset oikeudet ja tasa-arvo ovat olennaisia näkökulmia matkalla kohti kaikkien ihmisoikeuksien toteutumista. On välttämätöntä katkaista köyhyyden kierre, joka tyypillisesti syventää sateenkaarivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten syrjintää. Lue lisää. 3
K un mosambikilainen Custodio oli teini-ikäinen, hän rukoili Jumalalta yhä uudelleen yhtä asiaa: että häntä piinaava paha henki vapauttaisi hänet kirouksesta. Silloin hän ei ehkä enää tuntisi vetoa muihin poikiin. ”Mutta tunteet eivät lähteneet mihinkään. Homoseksuaalisuus on osa minua”, nyt 22-vuotias Custodio sanoo. Maxixen kaupungissa Inhambanen maakunnassa asuva Custodio huomasi 13-vuotiaana, että hän ihastui muihin poikiin toisin kuin koulukaverinsa. Kotona tai koulussa ei puhuttu seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta. Custodio tiesi vain, että pastorit ja perinteiset noitatohtorit manasivat pahoja voimia ”luonnottomissa” suhteissa elävistä ihmisistä. ”Olin yksin ja todella hukassa.” Ennen kuin mosambikilaisesta Custodiosta tuli sateenkaarioikeuksien puolustaja, hänen piti voittaa omat pelkonsa ja perheensä ennakkoluulot. Nyt Custodio purkaa yhdessä Planin kanssa syrjiviä asenteita. Luulin homouttani kiroukseksi, jonka yritin häätää rukoilemalla 4
Teksti: IIDA RIEKKO | Kuvat: MIKKO TOIVONEN Sateenkaariaktivisti Custodio haluaa rakentaa maailmaa, jossa kaikkien ihmisoikeudet toteutuvat – sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta. 5
Custodio etsi pitkään tietoa, jonka avulla ymmärtäisi itseään. Lopulta hän löysi internetistä LAMBDA-järjestön, joka tukee Mosambikin seksuaalija sukupuolivähemmistöjä ja tekee vaikuttamistyötä sateenkaarioikeuksien puolesta. Custodio rohkaistui mukaan LAMBDA:n kokoukseen ja tapasi muita bija homoseksuaaleja nuoria. ”He selittivät, etten ollut outo vaan että tunteeni olivat luonnollisia ja että minunlaisiani oli muitakin. LAMBDA:n avulla opin lopulta hyväksymään itseni. Minusta tuli aktivisti, koska halusin auttaa muita samassa tilanteessa olevia.” Syrjivät asenteet vaikeuttavat seksuaalivähemmistöjen elämää Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeudet toteutuvat Mosambikissa vielä heikosti, kertoo Planin gender-neuvonantaja Nina Yengo. Mosambikin seksuaalija sukupuolivähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on yksi Afrikan edistyksellisimmistä, ja hallitus turvaa vähemmistöryhmien pääsyn terveyspalveluihin. Yhteisöjen asenteet ovat kuitenkin usein syrjiviä. Syrjintä on voimakkainta maaseudulla, mutta sitä ilmenee myös kaupungeissa. ”Ennakkoluulot liittyvät pitkälti uskontoon. Raamattu tuomitsee Sodoman, joten uskonnolliset ihmiset pitävät homoseksuaalisuutta syntinä. Se nähdään usein myös ulkopuolelta tulevana kulttuurisena ilmiönä, joka ei kuulu Mosambikin tapoihin”, Yengo kertoo. Ratkaisuna hän pitää sosiaalisten normien muuttamista keskusteluiden ja koulutuksen avulla. Plan tekee Mosambikissa tiivistä yhteistyötä LAMBDA:n kanssa. Järjestöjen yhteis työ on tuloksekasta, mutta siihen liittyy myös haasteita, koska Mosambikin hallitus ei ole vielä hyväksynyt LAMBDA:n virallista rekisteröintiä. Olen onnekas. Tunnen toisia homoja, jotka ovat joutuneet perheensä hylkäämiksi. 6
Kärsin masennusja ahdistusoireista”, Custodio kertoo. Koronapandemian aikana koko perheen oli pysyteltävä yhdessä kotona. Silloin Custodio rohkaistui kertomaan, että on homoseksuaali. Aluksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa vastasivat tietoon täydellä hiljaisuudella. He eristivät pojan muusta perheestä. Custodio tunsi jälleen olevansa yksin ja tuuliajolla. Nyt jokin oli kuitenkin muuttunut: hän hyväksyi itsensä ja tiesi ansaitsevansa ymmärrystä ja rakkautta. Siksi hän jatkoi sinnikkäästi puhumista sateenkaarioikeuksista. Kahden kuukauden mykkäkoulun jälkeen Custodion vanhemmat totesivat, etteivät halua hylätä poikaansa. ”Olen onnekas. Tunnen toisia homoja, jotka ovat joutuneet perheensä hylkäämiksi.” Normit muuttuvat hitaasti Damiao Mungoi johtaa Inhambanen maakunnassa Planin My Body, My Future -kehitysohjelmaan kuuluvaa Mandziku-hanketta, jota Tyttösponssi-lahjoittajat ja Suomen ulkoministeriö tukevat. Työ purkaa haitallisia sosiaalisia normeja ja edistää nuorten seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. ”Seksuaalija sukupuolivähemmistöistä puhuminen on yhteisöissä vielä suuri haaste. Monet uskovat, että homoseksuaalisuus on itse valittu elämäntapa. Eräs yhteisöjohtaja sanoi hiljattain homoutta pandemiaksi”, Mungoi kertoo. Custodio keskustelee Planin gender-asiantuntijan Octavia Leonardon kanssa. LAMBDA ja Plan tekevät Inhambanessa tiivistä yhteistyötä haitallisten normien purkamiseksi. Olinda, 20, tukee Custodio-veljensä aktivismia. Kun Custodio kertoi homoudestaan, perhe vastasi aluksi mykkäkoululla, mutta nyt perheenjäsenten välit ovat lämpimät. ”Ilmassa on ollut huolta siitä, ottaako Mosambikin valtio vaikutteita esimerkiksi Ugandan ja Etiopian jyrkemmästä politiikasta. En kuitenkaan usko siihen, sillä Mosambikin ilmapiiri ja hallituksen tahtotila ovat hyvin erilaiset, vaikka demok ratia ja sananvapaus ovat ottaneet täälläkin takapakkia”, Yengo sanoo. Perhe vastasi kaapista tuloon mykkäkoululla Trooppinen sade rummuttaa peltikatosta, jonka alla Custodio kertoo tarinaansa. Pikkusisko Olinda leikkaa muutaman metrin päässä kookospähkinöitä ja kommentoi välillä veljensä puheita. Sisarusten isä piipahtaa tervehtimässä lapsiaan. Kaikesta näkee, että perheen välit ovat luontevat ja lämpimät. Näin ei ole aina ollut. ”Kun opettelin hyväksymään seksuaalista suuntautumistani, en uskaltanut pitkään aikaan avautua perheelleni. 7
Plan ja LAMBDA pyrkivät avartamaan uskonnollisten ja yhteisöjohtajien, poliisien, terveydenhuollon työntekijöiden ja opettajien käsityksiä sateenkaarioikeuksista. Custodio ja muut aktivistit ovat avainroolissa: he keskustelevat johtajien ja viranhaltijoiden kanssa kokemuksistaan sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Plan ja LAMBDA aikovat seuraavaksi jalkauttaa keskustelut nuorten pariin. ”Sosiaalisten normien muuttaminen on hidasta. Se vaatii aikaa, puhumista ja uusiin ajatuksiin tottumista”, Mungoi sanoo. Apua hiv-testaukseen ja terveyspalveluihin Custodio levittää muovipöydälle esitteitä hivistä, terveyspalveluista ja homoseksuaalisuudesta. Avoterassi Custodion pihapiirissä on tärkeä paikka Maxixen sateenkaari-ihmisille. He tietävät, että täällä voi tehdä turvallisesti hiv-testin sekä saada terveysneuvoja ja ilmaisia kondomeja. Custodion vanhemmat eivät ole ainoastaan hyväksyneet hiljaisesti poikansa identiteettiä. He ovat avanneet kotinsa sateenkaari-ihmisille. Hiv-tartunnat ovat Inhambanen seksuaalija sukupuoliTyttösponssit edistävät sateenkaarioikeuksia P lanin kehitysohjelma My Body, My Future toimii kuudessa maassa: Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa. Tyttösponssien ja ulkoministeriön rahoittama ohjelma edistää nuorten seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Se tarjoaa nuorille myös koulutusta ja työmahdollisuuksia. ”Sateenkaarioikeuksien edistäminen on osa gendertransformatiivista työtämme, jolla haluamme rikkoa rajoittavia sukupuolirooleja ja mahdollistaa kaikkien ihmisten oikeuksien toteutumisen. Jokaisen on päästävä turvallisesti terveyspalveluihin, ja seksuaalikasvatuksen tulee käsitellä moninaisuutta hyväksyvästi”, sanoo Leena Mubarak, Plan International Suomen SRHR-asiantuntija. Sukupuolija seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet Planin työssä tärkeitä arvoja jo pitkään, mutta toimintaympäristöjen haasteiden vuoksi työ on edennyt asteittain. My Body, My Future -ohjelmassa Plan keskittyy rakentamaan kumppanuuksia ohjelmamaissa toimivien sateenkaarijärjestöjen kanssa sekä kouluttamaan henkilö kuntaa ja kumppaneitaan aihepiiristä. Plan tekee Mosambikissa, Laosissa ja Myanmarissa tiivistä yhteistyötä sateenkaarijärjestöjen kanssa. Zimbabwen kumppani Sexual Rights Center toimii myös sukupuolija seksuaalivähemmistöjen kanssa. ”Paras tapa edistää vähemmistöjen oikeuksia on tukea paikallisia sateenkaaritoimijoita. Opimme kumppaneina toinen toisiltamme. Lähtökohtana on oltava sateenkaaritoimijoiden ja -yhteisöjen tarpeet ja toiveet, ja meidän on vahvistettava heidän toimintakykyään”, Mubarak sanoo. Homouden kieltävät lait ovat eurooppalaista tuontitavaraa Ugandassa ja Etiopiassa sateenkaarioikeuksien edistäminen ei ole lain mukaan mahdollista: lainsäädäntö kieltää homoseksuaaliset teot ja homoseksuaalisuutta normalisoivan viestinnän. Sukupuolten tasa-arvoa vastustava anti-gender-liike on kaventanut sateenkaarioikeuksia ympäri maailmaa. Se on saanut useissa Afrikan maissa vipuvoimaa länsimaisen vaikutusvallan vastustamisesta. Mubarak huomauttaa, että homoseksuaalisuuden tuomitsevat kristinuskon normit ja lainsäädäntö ovat kuitenkin pitkälti eurooppalaista tuontitavaraa. ”Suurimmassa osassa Afrikan maita on voimassa entisten siirtomaaisäntien homoseksuaalisuuden kieltävä lainsäädäntö. Ennen kolonisaatiota Afrikassa on ollut paljon erilaisia tapoja ilmaista sukupuoli-identiteettiä ja muodostaa perheitä. Länsimaissa saatetaan ajatella, että me viemme täältä avoimuutta, mutta on hyvä muistaa, että eurooppalaiset ovat tuhonneet paljon paikallista moninaisuutta.” Mubarakin mukaan Planin sateenkaarityölle on selvää kysyntää. Esimerkiksi äidit ja isät ovat kertoneet useissa maissa, että he haluavat tukea sateenkaarinuortensa kohtaamiseen mutta eivät ole löytäneet aiemmin turvallisia tiloja puhua aiheesta. ”Pohjimmiltaan sateenkaarioikeudet ovat ihmisoikeusja lastensuojelukysymys. Kaikkien lasten ja nuorten on voitava olla turvassa yhteisöissään ja meidän toiminnassamme. Heidän pitää tulla kohdatuiksi ja saatava äänensä kuuluviin omana itsenään.” . vähemmistöihin kuuluvilla selvästi yleisempiä kuin muulla väestöllä, mutta syrjinnän takia he jäävät usein ilman terveydenhoitoa. Custodio arvioi, että kaksi kymmenestä hänen testaamastaan ihmisestä osoittautuu hiv-positiiviseksi. Custodio rohkaisee sateenkaari-ihmisiä julkiseen terveydenhuoltoon ja lähtee tarvittaessa mukaan henkiseksi tueksi. ”Useat testiin tulevat ihmiset ovat seksityöntekijöitä, ja terveydenhuollosta puuttuu vielä tietoa, miten vähemmistöihin kuuluvat seksityöntekijät kohdataan sensitiivisesti. Moni ajattelee, että he ovat ansainneet hiv-tartunnan.” Planin tukema klinikka odottaa sateenkaariasiakkaita Maxixen lähellä sijaitsevassa Jangamon sairaalassa toimii nuorisoneuvola, joka aloitti toimintansa Planin tuella vuonna 2022. Neuvolan ovesta astuessa silmiin osuu ensimmäiseksi valtava pöytä, joka on täynnä ehkäisyvälineitä, kirjavia lehtisiä ja muovisia sukuelimiä. Tänään klinikalle jonottaa kymmenkunta raskaana olevaa teinityttöä ja nuorta naista. Sairaanhoitaja Felicia Julio Boane Lopes kertoo, että valtaosa klinikan asiakkaista on odottavia nuoria äitejä tai tyttöjä, jotka haluavat välttää raskauden. 8
Sateenkaarioikeudet ovat ihmisoikeusja lastensuojelukysymys. Katso digilehdestä video, jolla Custodio kertoo tarinansa, sekä lisää valokuvia. Felicia Julio Boane Lopes kertoo, ettei Jangamon nuorisoneuvola ole vielä tavoittanut sateenkaariasiakkaita. Syynä on luultavasti syrjinnän pelko. Elämäntehtävä: vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen Custodio on huomannut, että asenteet eri sateenkaarivähemmistöjä kohtaan vaihtelevat Inhambanessa. ”Moni ajattelee, että biseksuaalit vain seikkailevat ja lesbon pitää vain löytää oikea mies. Homomiehet ja transihmiset kohtaavat eniten syrjintää ja kiusaamista, koska identiteetti näkyy usein ulospäin.” Custodio kertoo ylpeänä, että on muuttanut rauhallisen keskustelun avulla jo monen ihmisen käsityksiä homoudesta. Ihmisoikeustyönsä ohella Custodio opiskelee kirjanpitäjäksi ja tekee hääkoristeita. Hän ei seurustele, mutta kertoo olevansa hyvissä väleissä aiempien poikaystäviensä kanssa. Custodion pitkän tähtäimen tavoite on tulla oikeusavustajaksi, joka puolustaa vähemmistöjen ihmisoikeuksia. Kun Custodio puhuu aktivismistaan, hän katsoo levollisesti silmiin ja hymyilee usein. “Tunnen oloni hyväksi, koska tiedän tekeväni oikein. Olen varma, että jakamani tieto muuttaa lopulta ihmisten ajattelua.” . ”Perinteisesti ajatteleville vanhemmille on vaikeaa puhua lastensa kanssa seksistä ja seksuaalisuudesta, kuukautisista tai ehkäisystä. Jaamme täällä nuorille ilmaiseksi ehkäisyvälineitä ja tietoa niistä. Kerromme heille myös heidän oikeuksistaan”, Lopes sanoo. Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita on kirjattu klinikalle vasta yksi, vaikka Lopes kollegoineen on saanut Planilta koulutusta heidän kohtaamiseensa. Lopes kertoo odottavansa innolla, että voi tarjota tietoa ja hoitoa sateenkaariasiakkaille. ”Kokemukset syrjinnästä vaikuttavat siihen, etteivät vähemmistöt luota saavansa meiltä palvelua. Emme voi vain odottaa, että ihmiset uskaltautuvat tänne. Meidän terveydenhuollon ammattilaisten pitää mennä vähemmistöjen omiin yhteisöihin ja rikkoa rajoja ja syrjintää.” 9
Teksti: AARO SEVÓN Me sateenkaarinuoret tarvitsemme esikuvia ja laadukasta seksuaalikasvatusta Teinivuoteni näyttäisivät hyvin erilaiselta, jos minua olisi opetettu seksuaalisuuden monimuotoisuudesta tai jos olisin saanut jo varhain sateenkaariesikuvia. Tietämättömyys ja ulkopuolisuus veivät minulta monia tavallisia nuoruuden kokemuksia, Aaro Sevón kirjoittaa. T einivuodet ovat monelle vaikeita mutta samalla jännittäviä ja seikkailuntäyteisiä aikoja. Niihin kuuluu juhlimista, ensimmäisiä ihastuksia ja tiiviitä kaveruussuhteita. Teini-ikä on usein erilainen ja erityisen haastava kokemus niille nuorille, jotka joutuvat kamppailemaan oman identiteettinsä kanssa. Olen itse ollut sellainen nuori. Nykyään sateenkaariasiat ovat lähempänä yhteiskuntamme normeja kuin koskaan aiemmin. Monissa sarjoissa, elokuvissa ja nuortenkirjoissa on vähintään yksi sukupuolija/tai seksuaalivähemmistöön kuuluva hahmo. Nuoret oppivat yhä aiemmin erilaisista parisuhteista, ihmisistä ja kulttuureista. Mutta jos käännämme kelloa ajassa taaksepäin vain noin kahdeksan vuotta, oli ilmapiiri erilainen. Olin silloin viidennellä luokalla ja aloin kamppailla seksuaalisen suuntautumiseni kanssa. Miksi en voi ihastua tyttöihin? Nolla. Niin monta oppituntia tai opetustuokiota sain peruskouluni aikana sateenkaariasioista. Olen onnekas, sillä olen kasvanut perheessä, jossa minulle on annettu tilaa olla omanlaiseni ja toteuttaa itseäni. Siitä huolimatta kamppailin pitkään hämmentävien tunteiden ja ajatusten kanssa, sillä en osannut käsitellä niitä. Muistan elävästi yhden yön, jona pohdin itsekseni, miksi en saa itseäni kiinnostumaan tytöistä. Tunsin olevani outo, kun melkein kaikki luokkani pojat puhuivat tytöistä ja minä taas en kokenut samaistuvani mihinkään heidän sanomisiinsa. En miettinyt pussaamista tai tyttöjen härnäämistä enkä ollut ihastunut luokkani tyttöihin. En kerta kaikkiaan pystynyt luomaan yhtäkään romanttisen sävyistä ajatusta. Sivuutin ajatukseni kuudennen luokan ajaksi. Siirtyessäni yläasteelle identiteettikysymykset palasivat mieleeni. Kouluympäristö muuttui erilaiseksi, ja paineet kasvoivat. Olin päätynyt kunnolla murrosiän ja teiniyden aikakauteen. En pysty ”Jos kukaan ei ole sanonut sinulle tätä, niin minä sanon: Et ole vääränlainen, outo tai erilainen. Olet upea tyyppi juuri tuollaisena kuin olet!” 10
”Kirjojen ystäville queer-iloa on löytää queer-kirjoja. Ja mikä olisi upeampaa kuin löytää afrikkalaisia queer-kirjoja (itse afrikkalaisena). Tsekkaa tämä!” muistamaan tiettyä hetkeä, jolloin opin ensimmäistä kertaa homosuhteista, mutta oivallus identiteetistäni tapahtui kuin itsestään. Mielessäni oli laaja kirjo kysymyksiä ja hämmentäviä ajatuksia, mutta sain ainakin sanaston tuekseni oman itseni etsimiseen. Cheerleading-yhteisö oli turvapaikka Olen välttynyt kiusaamiselta, suurimmaksi osaksi. Nimittelyä ja ennakkoluuloisia letkautuksia sain kyllä kuulla. Jäin myös paitsi monesta asiasta. Minulle ei ollut mahdollista ihastua avoimesti, puhua tunteistani tai varsinkaan olla oma itseni. Monella sateenkaari-ihmisellä on varmasti samanlaisia kokemuksia. Minulle tärkein kannatteleva asia oli harrastukseni cheerleading. Olin harrastuksessa eräänlainen musta lammas, sillä lajin piirissä on edelleenkin äärimmäisen vähän poikia, mutta tunsin kerrankin kuuluvani johonkin. Sain harrastuksesta pakoreitin vaikeista tunteistani. Laji oli ja on edelleen minulle todella rakas. Kävin treeneissä kolme tai neljä kertaa viikossa, katsoin vapaa-ajalla joukkueiden kisasuorituksia ja kirjaimellisesti elin cheerleadingia. Vaikka olenkin todella kiitollinen siitä, että olen saanut kasvaa lajin avulla, jouduin samalla jättämään itseni löytämisen taustalle. Siirsin romanttiset ajatukset ja tunteeni lukolliseen laatikkoon, jonka suostuin avaamaan vasta paljon myöhemmin. Muiden polku helpommaksi Syvällä sisimmässäni tiesin jo 13-vuotiaana, että olen homo. Myönsin sen täysin itselleni vasta vuosia myöhemmin. Minua pelotti ajatus siitä, että joutuisin kokemaan syrjimistä tai lokeroimista. Polkuni näyttäisi hyvin erilaiselta, jos minua olisi opetettu seksuaalisuuden monimuotoisuudesta tai jos olisin saanut jo varhain sateenkaariesikuvia. Tietämättömyys ja ulkopuolisuuden tunne veivät minulta monia tavallisia nuoruuden kokemuksia. Nykyisin olen tyytyväinen itseeni ja olen päässyt vaalimaan omaa identiteettiäni nuorena homoseksuaalina miehenä ja cheerleading-valmentajana. Vaikeista tuntemuksista huolimatta olen ylpeästi oma itseni ja parhaassa tapauksessa voin tehdä jonkun muun sateenkaarinuoren polun helpommaksi. Toivon, että nykyään kenenkään nuoren ei tarvitsisi enää kamppailla tietämättömyyden vuoksi. Riittävällä opetuksella ja hyväksyvällä ilmapiirillä on keskeinen rooli ongelman ratkaisussa. Ihan kaikilla on oikeus olla oma itsensä – sen on oltava itsestään selvää! Miten nuoren voidaan olettaa kasvavan, oppivan ja sitoutuvan osaksi yhteiskuntaa, jos hän taistelee pelon, epäselvyyden, ahdistuksen ja suvaitsemattomuuden kanssa? Jos kukaan ei ole sanonut sinulle tätä, niin minä sanon: Et ole vääränlainen, outo tai erilainen. Olet upea tyyppi juuri tuollaisena kuin olet! . Kirjoittaja suorittaa siviilipalvelusta Plan International Suomessa. Queer-ilo on vapautta ja taistelua P lanin tavoite on maailma, jossa kaikkien ihmisoikeudet toteutuvat ja jokainen saa päättää omasta elämästään ja kehostaan. Haluamme, että jokainen voi olla avoimesti oma itsensä ja valita, ketä rakastaa. Toukokuun 17. päivänä vietettiin homofobian, transfobian ja bifobian vastaista päivää. Päivän kunniaksi Planin sateenkaariyhteisöihin kuuluvat työntekijät ja kumppanit ympäri maailmaa jakoivat tarinoitaan queer-ilosta. Syntyi kaunis, raaka ja rehellinen kokoelma ääniä, jotka kertovat rakkaudesta, myötätunnosta, tuskasta, haavoittuvuudesta, toivosta ja vapautumisesta. Jaamme lukijoillemme niistä muutamia. ”Queer-ilo on sitä, että voin olla kokonainen, kaunis itseni, missä tahansa olenkin. Ei piilottelua, ei kieltämistä, ei teeskentelyä. Kunhan vain olen minä.” ”Queer-ilo on minulle sitä, että opettelen rakastamaan itseäni. Joinain päivinä se on helpompaa ja joinain päivinä vaikeampaa. Mutta samalla tiedän, että olen matkalla hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.” ”Queer-ilo on tietoa siitä, että me jatkamme eteenpäin kaikesta huolimatta, koska me olemme tulevaisuus, vaikka huudot ja vastaiskut meitä vastaan vahvistuisivat.” ”Toisen sateenkaari-ihmisen tunnistaminen huoneessa, puhelimessa, kadun toisella puolella... Tietää, etten ole yksin. Se on kaikki kaikessa.” ”Queer-ilon löytäminen tarkoittaa omaksi aidoksi itsekseen tulemista, yhteiskunnan normien uhmaamista, todellisten tunteidensa mukaista toimintaa, rakkauden, ilon ja hauskanpidon levittämistä työpaikalla ja solidaarisuuden osoittamista toisillemme.” ”Tulevaisuus on queer (ja niin on myös nykyisyys ja menneisyys).” 11
KU VA : SA LL A M ER IK U KK A UUTISIA MAAILMALTA ”M inua pidettiin epänormaalina ja arvottomana. Vammaisena kasvaminen ei ole helppoa, etenkään kotimaassani”, kertoo ugandalainen aktivisti Racheal, 26, joka purkaa yhdessä Planin kanssa vammaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. ”Minua kiusattiin, koska kävelin eri tavalla kuin muut. En uskaltanut nousta koulussa ylös tuoliltani, koska pelkäsin, että muut lapset matkivat liikkumistani.” Rachealin vanhemmat halusivat suojella tytärtään eivätkä ottaneet tätä mukaan esimerkiksi kylän tapahtumiin. ”Ihmiset sanoivat aina vanhemmilleni, että heitä rangaistaan jostain, koska ovat saaneet vammaisen lapsen.” Vammaiset tytöt ja nuoret naiset kokevat usein häirintää Ugandassa. Sen lisäksi heillä on suuri riski joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi. ”Esimerkiksi liikuntavammaisena on vaikeampi paeta, jos joku hyökkää kimppuun. Vammaisuus tekee tytöistä haavoittuvaisia ja helppoja kohteita väkivallalle”, Racheal sanoo. ”Yhteisöissä on myös pitkään uskottu, että mies voi rikastua, jos harrastaa seksiä vammaisen tytön kanssa. Parantajina pidetyt ihmiset välittävät tällaisia uskomuksia ja neuvoja. Lähes kaikkien vammaisten tyttöjen raskauden syynä on raiskaus.” Monet seksuaalisen väkivallan uhrit eivät kerro tapahtuneesta, koska se voi johtaa tytön ja perheen syyllistämiseen. Rachealin elämän käännekohta oli, kun hän näki yhteisössään kyltin vammaisten tyttöjen ja naisten järjestämästä tapahtumasta. ”Aiemmin olin vältellyt muita kaltaisiani, koska pelkäsin, että minut nähdään vain osana vammaisten porukkaa. Nyt tapasin tyttöjä ja naisia, jotka eivät antaneet vammansa määritellä heitä. Oli uskomattoman helpottavaa jakaa kokemuksia muiden kanssa.” Racheal pääsi mukaan Planin koulutuksiin, joissa tytöt saivat tietoa oikeuksistaan ja siitä, kuinka ennakkoluuloihin voi vaikuttaa. ”Aiemmin yritin tehdä itseni pieneksi ja huomaamattomaksi. Ryhmän tuella opin saamaan ääneni kuuluviin. Nyt käyn yhteisöissä opettamassa tytöille itsevarmuutta. Olen puhunut kouluissa, jotta kouluihin saataisiin esteettömiä vessoja ja kaikille sopivia opiskelumateriaaleja.” Rachealille kohokohta oli, kun hän pääsi Planin aktivistina puhumaan YK:n tilaisuudessa Genevessä vammaisten tyttöjen kokemasta syrjinnästä. ”Olen onnellinen, että voin edustaa heitä ja toimia heidän äänenään. Vuosien ajan en hyväksynyt omaa vammaisuuttani. Kun opin hyväksymään itseni, maailmani avautui.” . Seksi vammaisen tytön kanssa johtaa rikastumiseen – tällaisia vaarallisia uskomuksia Plan purkaa Vilu mulle virttä virkkoi, sae saatteli runoja. Virttä toista tuulet toivat, meren aaltoset ajoivat. Linnut liitteli sanoja, puien latvat lausehia. 12
E nemmistö nuorista (75 %) uskoo, että sukupuolten tasa -arvo saavutetaan heidän elinaikanaan, jos vallanpitäjät kuuntelevat nuoria ja ryhtyvät toimiin nyt, kertoo Planin tuore kyselytutkimus Our Voices for our Tomorrow. Aikaa on kuitenkin vähän. Nykyarvioiden mukaan sukupuolten välisen tasa-arvokuilun kurominen umpeen kestää 131 vuotta, mikäli edistys ei nopeudu. Monessa maassa edistys jopa taantuu konfliktien, ilmastokriisin ja konservatiivisten liikkeiden nousun vuoksi. Tästä huolimatta 78 prosenttia kyselytutkimukseen osallistuneista yli sadasta nuoresta ympäri maailmaa uskoo, että maailma on jo 30 vuoden päästä tasa-arvoisempi kuin nyt. Lähes kaikki (90 %) uskovat, että nuoret ovat edistyksen liikkeellepaneva voima. Syitä nuorten optimismiin ovat edistysaskeleet tyttöjen Nuoret uskovat, että sukupuolten tasa-arvo voi toteutua heidän elinaikanaan Lue lisää. 1. Toimitamme hätäapua. Toimitamme Gazaan hätäapua yhdessä paikallisten kumppaneidemme kanssa. Egyptin Plan on toimittanut Gazaan yhdeksän rekallista hätäapua, kuten ruokaja ensiapupaketteja sekä vettä, yhdessä Egyptin Punaisen Puolikuun kanssa. Jordanian Plan toimitti huhtikuussa 11 000 lämmintä ateriaa Rafahiin paenneille perheille. Avun toimittaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja turvatonta. Tätä kirjoitettaessa kymmenen rekallista hätäaputarvikkeita odotti pääsyä Egyptin ja Gazan vastaisella rajalla. Humanitaarisen avun kulku tärkeän Rafahin rajanylityspaikan kautta keskeytyi, kun Israel aloitti sotatoimet Rafahissa. Plan auttaa konfliktin koettelemia ihmisiä myös Libanonissa. Yli 90 000 ihmistä on paennut Israelin vastaisella rajalla kiihtyneitä väkivaltaisuuksia. Tarjoamme perheille hätäapua, kuten ruokaa, suojaa, hygieniatarvikkeita, peittoja ja patjoja sekä vauvoille tarvikepaketteja. Plan tukee myös Jordaniassa olevia palestiinalaispakolaisia, joista monilla on sukua Gazassa. Gazan sota numeroina Viime vuoden lokakuun 7. päivän jälkeen eskaloituneessa konfliktissa on… Kuollut arviolta 35 300 palestiinalaista ja loukkaantunut arviolta 79 300 palestiinalaista. Kuollut arviolta 1 200 israelilaista ja loukkaantunut arviolta 5 400 israelilaista. Tuhoutunut yli 70 000 rakennusta Gazassa. 1,7 miljoonaa gazalaista on joutunut jättämään kotinsa. YK:n ihmisoikeusjohtaja Volker Türkin mukaan Gazassa kuolee tai loukkaantuu lapsi joka 10. minuutti . Lähteet: YK, OCHA (lainattu 21.5.2024) koulutuksessa ja poliittisessa johtajuudessa sekä tasa arvokampanjoiden ja -ohjelmien vahvistuminen. Vuodesta 2015 lähtien koulunkäynnin aloittaneiden tyttöjen määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti 50 miljoonalla. Naisia on nyt valtiontai hallitusten päämiehinä 31 maassa. Ennen syyskuussa 2024 pidettävää YK:n tulevaisuushuippu kokousta Plan muistuttaa, että käsillä on ratkaiseva hetki sukupuolten tasa-arvon turvaamiseksi tuleville sukupolville. Plan kehottaa poliittisia päättäjiä ottamaan nuoret mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Investointeja nuorten seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin sekä tyttöjen koulutukseen on vahvistettava. . 2. Vaikutamme kansainvälisesti. Plan International on osallistunut useisiin kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen vetoomuksiin, jotka ovat vaatineet välitöntä ja kestävää tulitaukoa sekä humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä Gazaan. Plan on nostanut esiin lasten hätää ja avun tarvetta myös omilla kannanotoilla ja tiedotteilla. 3. Vaikutamme Suomessa. Olemme vedonneet päättäjiin myös Suomessa. Toukokuussa julkaisimme kannanoton yhdessä Lääkärit ilman rajoja -järjestön ja Amnesty Internationalin kanssa. Siinä vaadimme pääministeri Petteri Orpoa ja ulkoministeri Elina Valtosta ryhtymään sanoista tekoihin: ”Nyt on korkea aika konkreettisille teoille. Siviilien tappamiselle, terveydenhuollon ja infrastruktuurin laajamittaiselle tuhoamiselle ja humanitaarisen avun estämiselle on saatava loppu.” . LUKUJEN KERTOMAA Plan toimittaa hätäapua Gazaan ja vaatii välitöntä tulitaukoa Lasten hätä yltyy Gazassa. Plan International on vastannut kriisiin alusta asti. 13
UUTISIA SUOMESTA P lanin tyttöpalkinnosta on tullut yleisömenestys jo ensimmäisenä vuonnaan: uuden palkinnon ehdokkaiksi on asetettu jo yli sata tyttöjen oikeuksien puolustajaa. Ehdokasasettelu on auki elokuun loppuun asti Planin verkkosivuilla. Jokainen voi ehdottaa Planin tyttöpalkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Toiminta voi liittyä esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan, hyväksikäytön tai tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseen, monimuotoisuuden edistämiseen koulutuksessa ja työelämässä tai sellaisten ihmisten äänen vahvistamiseen, jotka eivät muuten tule kuulluiksi yhteiskunnassamme. Työ voi keskittyä vain kotimaahan tai sillä voi olla myös kansainvälistä vaikutusta. ”Tasa-arvo ei toteudu vielä missään maailman maassa, ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan kohtaavat edelleen ihmisoikeusloukkauksia. Planin tyttöpalkinnolla haluamme vauhdittaa Suomen tasa-arvokehitystä ja samalla tehdä näkyväksi sitä, että tyttöjen kohtaamat haasteet ovat globaaleja – ne vain ilmenevät eri tavoin eri yhteiskunnissa”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Plan julkistaa voittajan kansainvälisen tyttöjen päivän aikaan lokakuussa. Voittajan valitsee tuomaristo, jota johtaa vuonna 2024 kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.). Tuomaristoon kuuluvat Hoiwan toimitusjohtaja Fadumo Ali, S-ryhmän mediajohtaja Päivi Anttikoski, yrittäjä Sointu Borg, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.), somevaikuttaja Joonas Pesonen, professori Helena Ranta, aktivisti Katariina Räikkönen, toimittaja-kirjailija Rauli Virtanen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Lue lisää: plan.fi/tyttopalkinto Muuta lasten elämää testamentillasi Tutustu, varaa aika lakiasiantuntijalle ja laadi testamenttisi veloituksetta verkossa: plan.fi/testamentti Planin tyttöpalkinnon saajaksi jo yli 100 ehdokasta 14
P lanin nuoret aktiivit ja asiantuntijat tekevät vaikuttamistyötä Suomen suurimmassa yhteiskunnal lisessa tapahtumassa SuomiAreenassa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät kesäkuun lopussa. SuomiAreenaan kokoontuu runsaasti poliitikkoja sekä muita päättäjiä ja vaikuttajia. Plan julkaisee SuomiAreenassa kyselytutkimuksen, joka paljastaa uutta tietoa Suomeen muuttaneiden nuorten osallisuudesta ja hyvinvoinnista yhteiskunnassamme. Kyselytutkimuksen on toteuttanut Verian. Planin lavakeskustelussa hiljattain Suomeen muuttaneet nuoret Joudi Chikho, Mohammed Qadar Abdi Isse ja Razieh Mitä nuorille kuuluu? – Plan tuo SuomiAreenaan nuoria aktivisteja ja tietoa Suomeen muuttaneiden nuorten arjesta Giggeli-kynttilät palavat tasa-arvon hyväksi D esign-kynttilöitä valmistavalla yrityksellä Giggelillä on missio: kehopositiivisuuden edistäminen kikkelituotteiden avulla. Yrittäjät Isaac Jyväsjärvi ja Aaro Angerpuro haluavat purkaa monimuotoisten peniksenmuotoisten kynttilöidensä avulla tabuja ja epävarmuuksia, jotka liittyvät sukuelimiin. Tänä keväänä Giggeli on ryhtynyt yhteistyöhön Planin kanssa ja valmistanut sarjan uniikkeja, taivaansinisiä kynttilöitä. Puolet myyntituloista käytetään Planin työhön seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi. “Jokaisella olisi oltava oikeus ja mahdollisuus keskustella kehoonsa liittyvistä teemoista ilman pelkoa tai häpeää. Avoimuus kehonkuvassa ja seksuaaliterveydessä rakentaa hyvinvointia, parantaa mielenterveyttä ja tekee yhteiskunnallisesti vaikeista aiheista helpommin lähestyttäviä”, Aaro Angerpuro ja Isaac Jyväsjärvi kirjoittavat Planin blogissa. Tutustu Plan x Giggeli -kokoelmaan: giggeli.com TILANNEANALYYSI: Suomalaisten tyttöjen pahoinvointi lisääntyy nopeasti T yttöjen oikeuksissa on yhä puolustettavaa myös Suomessa. Planin tuoreesta tyttöjen oikeuksien tilanneanalyysista selviää, että lähes puolet Suomessa asuvista tytöistä ei koe olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Analyysia varten Plan kävi läpi tärkeimmät viimeaikaiset tutkimukset ja keräsi tietoa nuorilta, asiantuntijoilta ja poliittisilta vaikuttajilta. Plan purki tulokset työpajoissa lähes sadan tyttöjen oikeuksista kiinnostuneen henkilön kanssa. Tyttöjen pahoinvointi on kasvanut Suomessa, ja siihen on useita syitä. Tytöt kokevat esimerkiksi fyysistä, henkistä ja digitaalista väkivaltaa huomattavasti poikia enemmän. Esimerkiksi 45 prosenttia yläkoulua käyvistä tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua kuluneen vuoden aikana. 68 prosenttia 16–17-vuotiaista suomalaisista tytöistä on kokenut ainakin kerran elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Tyttöjen ahdistuneisuus, uupumus ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet nopeasti. Kouluterveyskyselyssä joka kolmas tyttö kertoi olevansa ahdistunut. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja odotukset kasaavat paineita ja rajoittavat edelleen tyttöjen mahdollisuuksia tavoitella itselleen tärkeitä asioita. 81 prosenttia tytöistä toivoo, että heillä olisi parempi itsetunto. Samaan aikaan tasa-arvoa vastustava anti-gender-liikehdintä on yrittänyt pakottaa tyttöjä ja naisia takaisin perinteisiin ja alisteisiin rooleihin. Miten sitten voisimme parantaa tyttöjen tilannetta? Tytöt tarvitsevat tukea ja tietoa. Kun he tunnistavat esimerkiksi väkivallan muotoja ja tietävät oikeutensa, he osaavat toimia. Aikuiset voivat näyttää esimerkkiä puuttumalla epäasialliseen käytökseen ja puhumalla vaikeistakin asioista. Rezaei ja keskustelevat tutkimuksen tuloksista yhdessä kansan edustaja Bella Forsgrénin, nuorisotutkija Marja Peltolan ja Planin maahan muuttajatyön päällikön Maria Wikbergin kanssa. Keskustelun juontaa toimittaja Zahra Karimy. Keskustelut kuullaan Porissa tiistaina 25.6. klo 16 ja striimataan MTV Katsomoon, mistä keskustelun voi katsoa maksutta myös jälkikäteen. Plan järjestää SuomiAreenassa myös sidosryhmätilaisuuden, jossa keskustellaan tasa-arvosta ja kehitysyhteistyöstä. Lue lisää: suomiareena.fi Planin tyttöpalkinnon saajaksi jo yli 100 ehdokasta Lue lisää. 15
Useaking nauttii käsitöiden tekemisestä. Hän haaveilee oman ompelimon avaamisesta. Teksti: SHARMIN JAHAN | Kuvat: PLAN INTERNATIONAL Lapsimorsian ja teiniäiti Useaking haluaa pelastaa tyttärensä omalta kohtaloltaan 16
Bangladeshilainen Useaking avioitui 15-vuotiaana ja menetti päätösvallan omasta tulevaisuudestaan. Hän kamppailee Planin vapaaehtoisena saadakseen tyttärelleen – ja kaikille tytöille – hyvän koulutuksen. 21 -vuotias Useaking on jo kahden leikki-ikäisen lapsen äiti. Bangladeshin Cox’s Bazarissa asuva Useaking osaa nimetä tarkalleen tapahtuman, joka muutti hänen elämänsä: kuukautisten alkaminen. ”Minun oli jäätävä kotiin päiviksi, kun minulla oli kuukautiset”, sanoo Useaking, jonka ainoat tiedot kuukautisista olivat peräisin myyteistä. ”En osannut edes käyttää rättejä saati terveyssiteitä, joten en voinut mennä ulos, koska ihmiset olisivat nähneet veriset vaatteeni.” Kotiin jäämisen vuoksi Useaking jäi jälkeen opinnoissaan. Samalla hänen mahdollisuutensa jatkokoulutukseen heikkenivät. 6 faktaa lapsiavioliitoista Bangladeshissa » Lapsiavioliitot ovat Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Bangladeshissa laittomia. Silti maassa elää 38 miljoonaa tyttöä ja naista, jotka ovat joutuneet naimisiin lapsena. Heistä 13 miljoonaa on avioitunut ennen 15 vuoden ikää. » Jotkut perheet naittavat tyttärensä alaikäisinä taloudellisten paineiden vuoksi. Vanhemmat saattavat uskoa, että lapsiavioliitto suojaa tyttöjä häirinnältä ja seksuaaliselta väkivallalta. Toisille perinne on tapa kontrolloida tyttöjen seksuaalisuutta, liikkumista, tiedonsaantia ja mahdollisuuksia päättää elämästään. » Vaikka myötäjäiset ovat Bangladeshissa laittomia, käytäntö elää vahvana. Morsiamen perheen maksamien myötäjäisten suuruus kasvaa tytön ikääntyessä. » Naimisissa olevat tytöt jäävät neljä kertaa muita todennäköisemmin vaille koulutusta. He kärsivät muita todennäköisemmin komplikaatioista raskauden ja synnytyksen aikana, koska heidän kehonsa ei ole valmis raskauteen. » Avioituminen ennen 18 vuoden ikää on naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan merkittävä riskitekijä. Bangladeshissa on maailman valtioista eniten perheväkivaltaa ja hyvin varhaisia avioliittoja (alle 15-vuotiaana solmittuja liittoja). » Lapsija pakkoavioliitot ovat vähenemässä Bangladeshissa. Vuonna 1970 yli 90 prosenttia tytöistä solmi avioliiton alle 18-vuotiaana, nykyisin osuus on hieman yli 50 prosenttia. 17
15-vuotiaana vaimoksi, 16-vuotiaana äidiksi Useaking oli 15-vuotias, kun hän jätti koulun kesken vastoin vanhempiensa tahtoa ja meni naimisiin sangraissa, perinteisessä vesijuhlassa, tapaamansa pojan kanssa. Hän uskoi, että avioliitto toisi hänelle vapauden, jota hän kaipasi. Tarina ei ole tavaton, sillä Bangladeshissa 22 prosenttia tytöistä menee naimisiin ennen 15 vuoden ikää. Pian avioitumisen jälkeen Useaking tuli raskaaksi. Hän tunsi itsensä yksinäiseksi miehensä yhteisössä. Useaking sai esikoisensa 16-vuotiaana ja toisen lapsensa vain 14 kuukautta myöhemmin. ”Tuolloin en tiennyt, että voisin käyttää julkisia terveyspalveluja. Kukaan ei kertonut minulle niistä tai opastanut minua.” Useakingin tytär (keskellä) käy koulua Cox’s Bazarissa. Äiti toivoo, että tyttären opinnot jatkuvat mahdollisimman pitkälle. 18
Useaking hoitaa perheen lemmikkilintua yhdessä viisivuotiaan poikansa kanssa. Useakin sai poikansa vain 16-vuotiaana. Loppu köyhyyden ja teiniäitiyden periytymiselle Useakingin elämä mullistui jälleen, kun hän löysi Planin tukiryhmän nuorille naimisissa oleville naisille. Hän oppi asioita seksuaalija lisääntymisterveydestä, mielenterveydestä ja sukupuolistuneesta väkivallasta. Mitä enemmän hän oppi oikeuksistaan ja perhesuunnittelusta, sitä itsevarmemmaksi – ja äänekkäämmäksi – hän tuli. Useaking oli päättänyt jakaa tietonsa kaikille tytöille, jotka suostuvat kuuntelemaan, myös pikkusiskolleen. Hän puhuu lapsija pakkoavioliittoja vastaan käyttäen omaa elämäänsä esimerkkinä. ”Tytöt, jotka opiskelevat ja käyvät töissä, voivat elää vapaasti ja mennä minne haluavat. Mutta minä en voi. Jos olisin tiennyt tämän kaiken, olisin ehkä tehnyt erilaisia valintoja.” Teiniäitien tyttärillä on kohonnut riski tulla itse nuoriksi äideiksi, mutta Useaking tahtoo katkaista omassa kodissaan köyhyyden periytymisen. ”Haluan, että tyttäreni saavuttaa täyden potentiaalinsa ja nauttii vapaudestaan. Hänen pitää saada koulutus ja mahdollisuus tavoitella unelmiaan.” . 19
KOLUMNI M iesten luomassa maailmassa naisten keho ja mieli ovat olleet sukupuolen sorron ensisijainen taistelukenttä, sanoo Elinor Cleghorn ansiokkaassa tietokirjassaan Sairas ja viallinen – Naiset lääke tieteen historiassa (2021). Olen saanut itse tuta terveydenhuollossa vellovan naisvihan erityisesti silloin, kun olen odottanut ja synnyttänyt kahta lastani. Kärsin molemmissa raskauksissani hyperemeesistä, poikkeuksellisen voimakkaasta raskaus pahoinvoinnista. Hyperemeesi on edelleen mysteeri monelle terveydenhuollon ammattilaisellekin, sillä se, kuten moni muukin naistyypillinen sairaus, on jäänyt kautta historian vaille tutkijoiden ja tutkimusten rahoittajien huomiota. Olen kokenut paitsi hyperemeesin ja sen vähättelyn, myös raskauden aikaisen anemian, johon en saanut apua neuvolassa. Olen myös sektiosynnyttäjä: minulle on tehty suuri leikkaus, jonka jälkeen en saanut minkäänlaista kuntoutusta. Polvileikkauksesta toipuvat saavat fysioterapiaa, sektiolla synnyttäneet jätetään yksin. Kärsi, nainen, tuntuu olevan patriarkaalisen yhteiskuntamme iskulause. Raskaana oleva ja synnyttänyt ihminen on monesti terveyden huollossa epäkiinnostava. Kunhan vauva voi jotakuinkin hyvin, se riittää. Äitien ja muiden odottajien vaivat, huolet ja jopa hätä sivuutetaan liian usein. Siksi me, joita on sukupuolemme vuoksi väheksytty ja sorrettu, olemme kautta aikojen joutuneet keksimään epäkonventionaalisia keinoja, jotta saisimme oikeuksia. En ole saanut yhdeltäkään terveydenhuollon ammattilaiselta niin paljon apua, tukea ja tietoa hyperemeesistä kuin sairaudesta kärsiville ja heidän läheisilleen tarkoitetusta Facebook-tukiryhmästä. Siellä hyperemeesistä selviytyneet nimeävät niitä harvoja lääkäreitä, jotka suostuvat auttamaan kuukausia oksentamisesta kuivuneita odottajia. Jakavat tietoa uusista tutkimuksista ja lääkkeistä. Toivottavat rakkautta ja voimia niillekin, joilla ei voimia enää ole ja jotka joutuvat tekemään sydäntä repivän päätöksen kärsimyksen lopettamisesta: hyperemeesiraskauden keskeyttämisestä. Koska kukaan niistä ihmisistä, alan ammattilaisista, joilla olisi velvollisuus ja mahdollisuus auttaa, ei ole auttanut. Niin ikään sektiosynnyttäjät joutuvat usein tukeutumaan toisiinsa, niin halveksittuja ja väheksyttyjä usein olemme. Päätös omasta synnytystavasta ei ole Suomessa ilmoitusasia. Sektion valintaan tarvitaan lääkärin diagnoosi, joka on monelle synnytyspelko. Synnyttäjiä saatetaan kuitenkin painostaa alatiesynnytykseen. Tätä vaaraa vastaan sektiosynnyttäjät ovat perustaneet Facebook-tukiryhmän, jonka kautta voi pyytää lääkärin vastaanotolle mukaansa tukihenkilön. Tukihenkilö auttaa varmistamaan, että synnyttäjän tahto synnytystavasta toteutuu eikä synnyttäjää painosteta päätökseen, joka ei ole hänen omansa. Viimeisimmästä raskaudestani jääneet henkiset arvet aukeavat edelleen, kun todistan vertaisteni kärsimystä hyperemeesitukiryhmän julkaisuissa. Luen silti jokaisen aloituksen ja autan parhaani mukaan. Sektioryhmässä muistutan epävarmoja synnyttäjiä, että jokaisen on saatava tehtävä omaa kehoaan koskevia päätöksiä. Kehotan jokaista vertaistani pysymään lujana, vaatimaan omia oikeuksiaan. Tarjoan tukea, tietoa ja jopa apua valitusten kirjoittamisessa, sillä niin me toimimme. Me, jotka tiedämme, että ilman toistemme apua, toistemme rinnalla seisomista, emme olisi nyt tässä. Sydämessäni on erityinen paikka niille naisille, jotka auttavat toisia naisia. . IRENE NAAKKA Kirjoittaja on toimittaja, kirjailija ja somevaikuttaja. Tässä kolumnisarjassa Planin tukijat kertovat tilanteesta, jossa ovat saaneet apua ja tukea. Sektiosynnyttäjät ja hyperemeesiraskaudesta kärsivät naiset joutuvat usein tukeutumaan vain toisiinsa, koska patriarkaalinen yhteiskunta ei tarjoa apua. Sydämessäni on erityinen paikka niille naisille, jotka auttavat toisia naisia, Irene Naakka kirjoittaa. 20 Hyperemeesi ja sektiosynnytys näyttivät minulle naisverkostojen voiman
18 -vuotias Alliance on kasvanut pakolaisperheessä Ruandassa. Hän kiinnostui karatesta kymmenvuotiaana isoveljensä innostamana. ”Karate on minulle itsesuojelumuoto ja keino uhmata yhteisöni stereotypioita. Se on auttanut minua löytämään itseluottamusta, kurinalaisuutta ja keskittymistä elämääni”, hän sanoo. Alliance on käynyt jo kahdeksan vuotta pakolaisyhteisönsä karateseurassa. Moni on kyseenalaistanut hänen lajivalintaansa. ”Kuulen usein, että miksi tuhlata aikaa, se on poikien laji. Mutta sellaiset kommentit vain ruokkivat päättäväisyyttäni jatkaa”, Alliance sanoo. Maailman pakolaispäivää vietetään 20.6. HETKI MAAILMALTA 21
Suomi tutuksi hämähäkin ja kotkan avulla Teksti ja kuvat: HEIDI KLEEMOLA Linnut, ötökät, villiyrtit ja metsä auttavat kiinnittymään uuteen kotimaahan. Suomeen muuttaneet opiskelijat tutus tuivat Suomen luontoon Planin linturetkellä. N astaran, 24, kiikaroi merelle. Taivaalla liitelee merikotka pariskunta. Lehmät ja lampaat laiduntavat merenrannassa. Nastaran on aloittanut tammi kuussa suomen kielen opiskelun ja on nyt ryhmänsä kanssa Planin järjestämällä luontoretkellä Helsingin Lammassaaressa, Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella. Nastaran on kotoisin Afganistanista ja muuttanut Suomeen seitsemän kuukautta sitten. ”Tämä retki on minulle tosi mieluinen. Käyn myös mieheni kanssa kävelylenkeillä luonnossa. Tykkään kovasti kiikaroida. Luonto on niin kaunis, ympärillä on lintuja, puita ja puhdasta ilmaa. Luonnossa vähenee stressi”, Nastaran sanoo. Retken teemana on lintujen bongaaminen. Luonto-opas Mari Sahlsten avaa lintukirjan, josta kuuluu siivekkäiden ääniä. Ryhmä kerääntyy ympärille. Miltä kuulostaa harmaahaikaran tai töyhtöhyypän laulu? Näemmekö ehkä haikaroita tällä retkellä? Mari arvuuttelee ryhmältä, laulavatko linnut syksyllä. Joku pohtii, että linnut varmaankin laulavat, kun lähtevät lentämään talveksi lämpimään. Mari selittää, että linnut laulavat vain keväällä ja kesällä etsiessään puolisoa tai kertoessaan reviiristään: tämä on minun puuni, mene pois. Kotka tuo muiston kotimaasta ”Katso, kotka!” huudahtaa Feel, 22, ja viittoo taivaalle. Feel on kotoisin Azerbaidžanista ja asunut Suomessa neljä vuotta. Hän opiskelee suomea, koska haluaa oppia sen kunnolla. ”Puhun useita kieliä, mutta tarvitsen suomen kieltä, koska haluan täällä töihin. Suomen kieli on työn saamisessa tärkeä.” Feel liikkuu myös vapaa-aikanaan luonnossa. ”Tämä on niin kaunis ja kiva retkipaikka. Kun minulla on vapaata, tykkään juosta metsässä, retkeillä kavereideni kanssa ja grillata eväitä.” Suomen luonto on monelle uusi kokemus, mutta siitä voi tulla myös tuttuuden kokemuksia. Voi löytyä jokin sama kasvi tai eläin, jonka on nähnyt myös omassa lähtömaassa. ”Oli mahtavaa nähdä täällä kotka. Olen nähnyt niitä asuessani Azerbaidžanissa. Kotimaassani on erilainen ja hyvin vaihteleva ilmasto, löytyy vuoristoa ja aavikkoa. Nautin Suomen kesästä, kun täällä ei ole liian kuuma eikä liian kylmä.” Hämähäkistä ystävä Mari ohjaa Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille tekemiseen painottuvia retkiä, joilla suomen kielen sanaston vahva osaaminen ei ole tärkeintä. Tälläkin kertaa reitin varrelta löytyy syötäviä villiyrttejä, joita ryhmäläiset maistelevat uteliaasti. ”Tässä on aspiriinin äitikasvi mesiangervo, jota voi käyttää särkylääkkeenä. Siinä on spireahappoa, joka poistaa kipua. Kukissa ja lehdissä on voimakas tuoksu, ja niistä saa myös aika hyvää teetä”, Mari opastaa. Luontoretket ovat osa Planin luontokotoutumishanketta, joka järjestää maksuttomia retkiä lähiluontoon. Joskus ryhmät käyvät luonnossa piknikillä, joskus bongaavat lintuja, maistelevat villiyrttejä tai poimivat marjoja ja sieniä. Nuorilla on hyvin erilaisia luonto suhteita, ja monelle suomalainen luonto on vielä tuntematon. ”Eräässä koululaisryhmässä intialaistaustaiset lapset miettivät, liikkuuko Suomen luonnossa kesällä riikinkukkoja. Heidän lähtömaassaan se on kansallislintu, joten sen näkeminen myös Suomessa oli heidän haaveenaan”, Mari kertoo. Monia osallistujia mietityttävät etenkin luonnossa liikkuvat petoeläimet ja hyönteiset. Niistä on syntynyt retkillä useita hyviä keskusteluja. ”Olemme jutelleet esimerkiksi hämähäkeistä, joita jotkut pelkäävät. Olen sanonut, että hämähäkit ovat ystäviämme, koska ne syövät hyttysiä. Meidän täytyisi oikeastaan vaalia suhdettamme hämähäkkeihin”, Mari sanoo. 22
Yhteiskuntaan kiinnittymisessä luontosuhde voi olla hyvin merkityksellinen. Afganistanista Suomeen muuttanut Arezoo, 27, haluaa nähdä merikotkan. Luonto vahvistaa kiinnittymistä Suomeen Planin luontokotoutumishankkeen tarkoitus on vahvistaa osallistujien luontosuhdetta. Kun oma lähi ympäristö tulee tutuksi, myös kiinnittyminen yhteiskuntaan vahvistuu. ”Samalla lapset ja nuoret saavat tietoa, missä saa liikkua ja mitä luonnossa voi tehdä. Kun luonto tulee tutuksi ja tärkeäksi, siitä haluaa pitää huolta. Retkillä käsittelemme myös luonnon monimuotoisuutta ja ympäristökasvatusta, mutta toiminnallisella tavalla”, Planin luontohankkeiden suunnittelija ja tiimivastaava Anu Järvinen kertoo. Retkillä pyritään herättämään innostus luontoon. Esimerkiksi luontobingon avulla syttyy helposti mielenkiinto tutkimiseen. Myös eri aistit pääsevät käyttöön, koska monet osallistujat ovat asuneet vasta hetken Suomessa eivätkä vielä osaa kieltä. Suomalainen luonto on monelle uusi kokemus. Harvalla on tietämystä esimerkiksi jokaisen oikeuksista luonnossa liikkumiseen. Monelle on yllätys myös se, että Suomen luonnossa on turvallista liikkua. ”Metsässä tulee usein kysymyksiä, onko täällä vaarallisia eläimiä. Osallistujien lähtömaissa on voinut olla eläimiä, joita on joutunut varomaan, ja siksi heidän ei ole tullut lähdettyä luontoon”, Anu kertoo. Plan on järjestänyt Suomeen muuttaneille perheille toimintaa ja luontoretkiä vuodesta 2013 asti. Toiminnalle on ollut paljon kysyntää, ja nyt sitä rahoittavat Partioaitan ympäristöbonus ja Helsingin kaupunki. Plan suunnittelee retkien sisällöt yhdessä ryhmien kanssa. Monet varaavat useamman retken. ”Välillä teemme luonnossa hiljentymisharjoituksia. Laitamme silmät kiinni ja kuuntelemme luonnon ääniä. Ryhmä voi olla menomatkalla levotonkin, mutta luonto rauhoittaa. On hieno nähdä, miten voimakkaasti luonto vaikuttaa ihmisiin”, Anu sanoo. . Afganistanista muuttanut Nastaran, 24, on tottunut käyttämään kiikareita myös vapaa-aikanaan luontopoluilla. ”Oli mahtava päästä ryhmän kanssa hienolla säällä luontoretkelle”, sanovat Feel, 22 (oik.), Azerbaidžanista ja Denis, 22, Kosovosta. 23
”O lin vitosluo kalla, ja minulla oli ollut vasta muutamat kuukautiset. Liikuntatunti – tietysti uintia – sattui juuri kuukautisten aikaan. Äiti kirjoitti reppuvihkoon opettajalle viestin, että jään koululle, koska en voi menkkojen takia uida. Luokan pojat alkoivat tietysti arvailemaan, miksi jäin koululle. Joku pojista naureskeli, että minulla on varmaan kuukau tiset. En tietenkään kertonut syytä, mutta harmitti, että oikeaan osui. Jäin yksin luokkaan tekemään korvaavia tehtäviä, kun kaikki muut oppilaat siirtyi vät bussilla kaupungin uimahallille.” Kuukautishäpeä ja sen taustalla olevat sosiaaliset normit ovat edelleen merkittävä ongelma Suomessa, Planin teettämä kyselytutkimus kertoo. Verian toteutti tutkimuksen, jonka Plan julkisti toukokuussa kansainvälisen kuukautispäivän alla. Kyselyyn vastasi 1 120 Suomessa asuvaa 15–60-vuotiasta tyttöä ja naista. 139 vastaajan äidinkieli tai kotona puhuttu kieli oli muu kuin suomi. Kuukautishäpeä korostuu etenkin nuorten ja englantia äidinkielenään puhuvien keskuudessa. Peräti 74 % tutkimukseen vastanneista arvioi, että kuukautiset ovat joskus aiheuttaneet heille häpeää tai nolouden tai huonommuuden tunnetta. Puolet vastaajista on kokenut negatiivista kommentointia tai häpäisyä tai kuullut kielteistä puhetta kuukautisista. Kokemus on sitä yleisempi, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse. “Aina kun mulla on kuukautiset, pyrin istumaan takin, villapai dan tms. päälle ja vähintäänkin välttelemään kangaspäällys teisiä istuimia, varsinkin vaaleasävyisiä. Ja aina kun nousen Normikeholla ei ole kuukautisia – kuukautishäpeä rehottaa edelleen Suomessa Kolme neljästä kokee häpeää tai huonommuutta kuukautisten vuoksi, osoittaa Plan International Suomen kyselytutkimus. Etenkin nuoret kuulevat kielteistä puhetta kuukautisista. Kolmannekselle vastaajista on sanottu, että kuukautiset tulisi pitää salassa. seisomaan, vilkaisen istuinta, onko siitä huolimatta tullut läpi. Usein on ja mielen valtaa tuttu paniikki, miten saan tahrat pois ilman, että kukaan huomaa. Öisin pakkaan monta sidettä päällekkäin ja pitkit täin, jotta ei tulisi läpivuotoa sänkyyn. Usein tulee silti. Runsaat kuukautiset ovat olleet riesanani jo vuosikymmeniä, nyt onneksi vaihdevuosien lähestyessä menkat ovat lyhentyneet huomattavasti ja pian varmaan jäävät kokonaan pois. Vapaus!” Hieman alle kolmannekselle (32 %) vastaajista on sanottu tai ilmaistu, että kuukautiset ovat asia, jotka tulisi pitää salassa. ”Tuloksissa näkyy, että vaikka ajattelemme kuukautisten olevan meille mutkaton asia, sisältyy niihin vahva huomaamattomuuden normi. Kuukautiset tulee hoitaa niin, että kukaan ei sitä huomaa. Paljastuminen rikkoo sosiaalista käsikirjoitusta, ja sitä vältetään mahdollisimman paljon”, Plan International Suomen seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien asiantuntija Leena Mubarak sanoo. Lähes kaikki vastanneet (84 %) voivat puhua kuukautisista ystävilleen. Hieman harvempi (72 %) voi puhua niistä kumppanilleen ja 55 % perheelleen. Töissä tai koulussa asiasta voi puhua 35 % vastaajista. 5 % ei voi puhua kuukautisista kenenkään kanssa. Kyselyyn vastanneista 31 % ilmoittaa, ettei voi pitää kuukautis suojia näkyvillä, esimerkiksi kaupan kassalla, koulussa tai töissä. Osuus on korkein 15–24-vuotiailla (39 %) sekä akateemisesti koulutetuilla (38 %). “Hormonikierukan asennus aiheutti yllättäen runsaan ja pitkäkestoisen verenvuodon. Olin ystäväni kanssa uimaran nalla, kun tajusin, että jalkaani pitkin valuu vuolaana purona tummanpunaista verta. Häpeän tunne oli hämmentävän 24
Teksti: KALLE HEINO, IIDA RIEKKO | Kuvitus: PEKKA RÄTY / WÖRKS vahva. Koin voimakasta tarvetta piilottaa veren. Naureske lin vaivautuneesti ja kiirehdin mereen. Luulin selättäneeni kuukautishäpeän jo vuosia sitten, mutta julkisella paikalla paljastunut kuukautisveri sai sen taas nostamaan päätään. Osa häpeästä taitaa olla selkäytimessä.” Kyselyssä vastaajat saivat myös kertoa avoimin vastauksin, mikä heidän mielestään aiheuttaa ihmisissä kuukautisiin liittyvää häpeää. Avoimissa vastauksissa toistuivat muun muassa puhumattomuuden perinne kuukautisista, vanhat tavat ja sosiaaliset normit. Vastauksissa häpeään liitettiin myös esimerkiksi käsitys likaisuudesta tai kuukautisten paljastuminen ohivuodoissa. Moni myös mainitsee, ettei kuukautisista ole puhuttu kotona tai että kuukautisista on kiusattu. Kuukautisia myös vähätellään tai niistä vitsaillaan. ”Yksityisyys on tärkeä seksuaalioikeus, mutta jos siitä tulee normi, jättää se ihmiset todella yksin. Kuukautisiin liittyvä kiusaaminen, puhumattomuuden perinne ja kuukautisten mieltäminen kielteiseksi asiaksi luo todellisuuden, jossa kuukautisten huomaamattomuuden varmistaminen käy vaivalloiseksi. Samalla kuukautishäpeään liittyvät ongelmat jäävät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle”, Leena Mubarak sanoo. “Mulla on endometrioosi, joka diagnosoi tiin vasta, kun olin aikuinen. Suututtaa, ettei sitä tunnistettu terveydenhuol lossa, vaan pitkään voimakkaat menkkakivut jäivät ilman selitystä. Oon kokenut syyllistämistä ja päivittelyä siitä, että oon usein jou tunut jäämään kotiin koulusta tai töistä kramppien takia. Sellaista kom mentointia on ollut, että ei ne muut kaan jää kotiin makaamaan pelkkien menkkojen takia. Ja sellaista silmien pyörittelyä, että dramatisoin normaa lia kehon toimintaa. Nyt haluan puhua avoimesti endometrioosista, jotta ihmiset ymmärtäisi parem min, miten rajulla tavalla se voi vaikuttaa elämään.” Kuukautishäpeä ja kuukautissyrjintä ovat globaaleja kysymyksiä. Plan nostaa esiin kuukautissyrjinnän ja -köyhyyden vaikutuksia ja vaatii kaikille tasa-arvoista kohtelua kuun jokaisena päivänä. Joka kuukausi 1,8 miljardilla ihmisellä on kuukautiset. Silti kuukautissyrjintä ja kuukautissuojien puute rajoittavat tyttöjen ja naisten elämää ympäri maailmaa. 500 miljoonaa tyttöä ja naista on ilman kuukautissuojia tai mahdollisuutta huolehtia kuukautishygieniastaan. ”Useimmissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ihmisen normi on edelleen keho, jolla ei ole kuukautisia. Kuukautistabut näyttäytyvät erilaisina eri kulttuurikonteksteissa, mutta niitä esiintyy kaikkialla – myös meillä Suomessa. Lääke niihin on oikea tieto, normalisoiva puhe ja pakottavasta yksityisyyden normista irti päästäminen”, Mubarak toteaa. Plan kitkee kuukautissyrjintää globaalisti jakamalla tytöille uudelleenkäytettäviä kuukautissuojia ja kuukautishygieniatarvikkeita, tukemalla kestositeiden valmistusta, rakentamalla kouluihin tytöille turvallisia vessoja, lisäämällä tietoa kuukautisista ja purkamalla kuukautistabuja ja -stigmoja yhdessä nuorten kanssa. “Olin kateellinen muille, kun itselläni ei vielä menkat ol leet alkaneet. Ne alkoivat vasta 15vuotiaana, ja silloin jo “kaikilla” oli menkat. Ne olivat ikään kuin merkki siitä, että on iso ja aikuinen. Mua taisi hävettää siinä mää rin, etten puhunut siitä kenellekään mitään. Taisin joskus jopa huijata, että minullakin on kuukautiset. Olimme saaneet koulusta näytekappaleina siteitä ja tamponeja. Säilytin niitä yöpöydän laatikossa ihan vaan siltä varalta, jos ”onni” kohta koittaisi. Muistan myös ajatelleeni, että teen ihan mitä vain, jos menkat nyt vaan alkaisivat! Mietin myös, voisinko itse tehdä asialle jotain.” Kursivoidut sitaatit on kerätty menstruoivilta suomalaisilta tätä artikkelia varten. . 84 % 32 % 31 % Lähes kaikki vastanneet voivat puhua kuukautisista ystävilleen. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmannes ilmoittaa, ettei voi pitää kuukautissuojia näkyvillä, esimerkiksi kaupan kassalla, koulussa tai töissä. Hieman alle kolmannekselle vastaajista on sanottu tai ilmaistu, että kuukautiset ovat asia, jotka tulisi pitää salassa. 25
”Kuppi menee nurin” – nuoret osoittivat mieltään kuukautissyrjintää vastaan Planin nuoret aktivistit vaativat avointa puhetta kuukautisista historian ensimmäisellä Menkkamarssilla. ”M enkkahäpeä historiaan, kaikki mukaan marssimaan! Tieto menkoista kuuluu kaikille!” Huudot kajahtavat helteisessä iltapäivässä kauas Eduskuntatalon portailta. Planin nuoret aktiivit ovat kokoontuneet historian ensimmäiseen Menkkamarssiin. He kantavat kylttejä, jotka kuvaavat kiukkuisia tamponeja, kuukautissiteitä ja kuukuppeja. Syinä piirroshahmojen harmiin ovat kuukautissyrjintä ja -köyhyys sekä menkkoihin liittyvä vaikenemisen kulttuuri. ”Me halutaan muuttaa ihmisten ajattelua menkoista”, kertoo 13-vuotias Anniina Kaila Kirkkonummelta. Planin lastenhallitukseen kuuluva Anniina on ollut yksi Menkkamarssin aktiivisimmista järjestäjistä. Tempaus syntyi nuorten ideasta ja aloitteesta. Anniina on saapunut Menkkamarssille valkoisissa housuissa, joiden haaraosassa oli näyttävä punainen tahra. Hän kertoo, että törmää turhauttavan usein negatiiviseen puheeseen kuukautisista sosiaalisessa mediassa ja koulussaan. Esimerkiksi ohivuodot voivat aiheuttaa pilkkaa. ”Meidän tavoite on, ettei menkoille enää naureskeltaisi vaan niitä pidettäisiin ihan normaalina asiana. Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään luonnollista asiaa.” Häpeä ja syrjintä murtuvat avoimella puheella Mielenosoitus houkuttelee paikalle useita kansanedustajia, joiden kanssa nuoret keskustelevat kuukautisiin liittyvistä epäkohdista sekä ratkaisuehdotuksistaan. ”Nuorten viesti on todella tärkeä, ja se pitää saada kuulumaan kaikille kansanedustajille. Kuukautisiin liittyviä kysymyksiä pitää nostaa edelleen VAPAAEHTOISET JA AKTIVISTIT keskusteluun häpeän poistamiseksi”, sanoo kansanedustaja Pihla KetoHuovinen (kok.), joka toimii eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän puheenjohtajana. Ryhmän varapuheenjohtaja Pinja Perholehto (sd.) nostaa esiin, että mainosteollisuus pystyi vasta vuonna 2017 vaihtamaan kuukautissuojamainoksissa käytettävän nesteen sinisestä punaiseksi – niin syvässä tabut nykyäänkin ovat. Planin hallitukseen kuuluva kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.) huikkaa tahtovansa kuvaan kuukupin kanssa, koska hän käyttää sellaista parhaillaan. Nuoret pitävät esillä myös kansainvälistä näkökulmaa. Useissa maissa tytöt joutuvat jäämään esimerkiksi pois koulusta kuukautisten ajaksi, ja kuukautis suojista ja turvallisista vessoista on pulaa. ”Suomi on harvoja maita, jotka rahoittavat kehittyvissä maissa seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, koska aihepiiri on niin suuri tabu. Pidän Kansanedustaja Kike Elomaa (ps.) pysähtyi keskustelemaan nuorten kanssa kuukautisiin liittyvistä ongelmista. 26
todella tärkeänä, että nyt kun Suomi leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta, tästä ei leikattaisi”, kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo. Nuorisoja urheiluministeri Sandra Bergqvist (r.) pitää nuorille kannustuspuheen. ”Tieto lisää ymmärrystä. Meidän on purettava kuukautisiin liittyviä tabuja ja stereotypioita yhteiskunnassamme. Tämä vaatii asennemuutosta ja aktiivista työtä sen eteen, että kuukautiset nähdään normaalina osana elämää, josta voi puhua avoimesti ja ilman häpeää”, ministeri sanoo. Pojat ja miehet mukaan purkamaan kuukautistabuja Menkkamarssi suuntaa eduskuntatalolta Helsingin ydinkeskustaan iskulauseita rytmikkäästi huutaen. Moni ohikulkija kääntyy katsomaan energistä joukkoa ja kylttejä. Osaa naurattaa, toiset huikkaavat kannustuksia. Marssi päättyy Esplanadin puistoon ja yhteiseen piknikkiin. Lastenhallituksen aktiivi Matias Siira, 14, on tyytyväinen tempaukseen, johon hän on saapunut Pohjois-Karjalasta asti. ”Mua innosti se, että poikia ja miesoletettuja ei ole vielä niin paljon tällaisessa toiminnassa mukana. Kotikunnassani Nurmeksessa kuukautiset on vielä isompi tabu kuin Helsingissä. Niistä ei puhuta koulussa avoimesti”, Matias sanoo. Hän kertoo kokeneensa jopa arvostelua ja pilkkaa siitä, että osallistuu Menkkamarssille. ”Olen vastannut, että menkat ovat normaali asia ja jos ei pysty puhumaan menkoista, silloin omissa asenteissa on muokkaamisen varaa.” . Planin lastenhallitus järjesti Menkka marssin Helsingissä 24.5. Kansainvälis tä kuukautispäivää vietettiin 28.5. Anniina Kaila, 13, kertoi, että Menkkamarssin järjestäminen oli jännittävä ja innostava kokemus. ”Olen oppinut tosi paljon!” Matias Siira, 14, pitää tärkeänä, että myös pojat purkavat kuukautisiin liittyviä tabuja puhumalla aiheesta avoimesti. ”Tarvitaan lisää opetusta seksuaalioikeuksista!” Historian ensimmäinen Menkkamarssi valtasi Helsingin keskustan. 27
Kuka olet? Tinna Pehkonen, 41-vuotias nuoriso-ohjaaja, lastenhoitaja ja somevaikuttaja Helsingistä. Minulla on 10-vuotias lapsi. Miten sinusta tuli Plan-kummi? Ryhdyin kummiksi melkein tasan vuosi sitten. Olen aina miettinyt kummiutta ja haaveillut siitä, koska haluan tehdä hyvää muille ihmisille ja olla avuksi etenkin lapsille. Mielestäni on tärkeää, että etenkin tytöt ja naiset, jotka ovat haavoittuvassa asemassa sukupuolensa takia, saavat apua ja tukea. On myös tärkeää tukea koko yhteisöä. Olen tasa-arvon kannattaja. Koen todella tärkeäksi, että myös tytöillä ja naisilla on oikeus hyvään elämään, elämään ilman pelkoa ja väkivaltaa sekä koulutukseen ja työmahdollisuuksiin. Myös niissä maissa, joissa perinteisesti naisen asema on heikompi kuin meillä länsimaissa. Kuka kummilapsesi on? 10-vuotias kummilapseni Gift on Ugandasta kotoisin, samasta maasta kuin oman lapsenikin isä on. Kummilapsi on samanikäinen kuin omani! KUMMIT JA TYTTÖSPONSSIT Olemme vaihtaneet kuulumisia useamman kerran tässä vuoden aikana Oma Planin kautta. On ollut kiva kuulla lapsen ja hänen perheensä elämästä Ugandassa. Olen myös lukenut yhteisöraportteja, joissa on uusimmat uutiset lapsen yhteisöstä. On kiva kuulla, mitä kaikkea hyvää siellä on tehty koko yhteisön eteen. Mikä on paras muistosi kummiudesta? Mielestäni on ollut liikuttavaa ja ihanaa saada kuvia kummilapsesta ja hänen isästään ja kuulla heidän kuulumisiaan. Mitä sanoisit ihmiselle, joka pohtii kummiksi ryhtymistä? Kannattaa ehdottomasti ryhtyä kummiksi! Se on tuonut tosi paljon iloa meille, etenkin lapselleni. Hän on sydämeltään empaattinen auttaja, joka aina haluaa auttaa muita. Mistä saat hyvää mieltä arkeesi? Tanssimisesta, huumorista, musiikista ja lapseni kanssa hengailusta. . Somevaikuttaja Tinna Pehkosen kummilapsi on kotoisin Ugandasta, jossa myös Tinnan omalla lapsella on juuria. Kummius on äidille ja lapselle tapa auttaa muita sekä saada iloa arkeen. ”On liikuttavaa ja ihanaa saada kuvia kummilapsesta” 28
Valokuvat pilkkimisestä ja tuliaisheijastimet kiinnostivat Elina Liehun Plan-kummilasta Bahati-Georgea. Tapaaminen Tansaniassa kruunasi kymmenvuotisen kummisuhteen. H elmikuussa koitti Elina Liehun hartaasti odottama päivä: helsinkiläinen Elina tapasi Tansaniassa Plan-kummilapsensa Bahati-George hieman ennen pojan 18-vuotispäivää. Elina on toiminut Plan-kummina jo vuodesta 2004. Hänellä on ollut kolme kummilasta, joiden kanssa hän on vaihtanut kuulumisia kirjeitse. Kummisuhteet ovat päättyneet, kun lapset ovat tulleet täysi-ikäisiksi. Bahati-George on ollut Elinan kummilapsi viimeiset 10 vuotta. Kummivierailupäivä alkoi Mwanzan paikallistoimistolta, jossa Planin henkilökunta kertoi Elinalle ja tämän 13-vuotiaalle pojalle Valtterille työstä alueen kummilapsiyhteisöissä. Ensimmäinen vierailukohde oli nuorten säästöja lainaryhmä, jota Plan on kouluttanut liiketoiminnasta, markkinoinnista ja taloushallinnosta. Ryhmän 17 jäsentä säästävät yhteiseen pottiin, josta saavat tarvittaessa lainaa esimerkiksi lääkärikäynteihin. ”Erilaisten lähtökohtien ja taloudellisen tilanteen näkeminen oli silmiä avaava kokemus erityisesti suomalaiselle nuorelle”, Elina kertoo. Matka jatkui terveyskeskukseen, johon Plan on hankkinut varusteita. Terveyskeskus palvelee yhteisön ja lähiseutujen asukkaita. Kummilapset ovat saaneet Planilta sairausvakuutus kortteja, joiden avulla he pääsevät veloituksetta terveyspalveluihin. Terveyskeskukset tarjoavat esimerTansanialaisen kummipojan tapaaminen teki kummiudesta entistä merkityksellisempää kiksi neuvontaa perhesuunnittelusta ja hiv-testausta. Elinan ja Valtterin kolmas tutustumiskohde oli peruskoulu, johon Plan on rakentanut luokkahuoneita ja käymälöitä sekä hankkinut kirjoja ja urheiluvälineitä. Lisäksi oppilaat ja opettajat ovat saaneet Planilta tietoa lasten oikeuksista ja suojelusta. Koulua käy 600 alakoululaista. Elinan mieleen jäi merkittävä ero suomalaiseen kouluarkeen: koulun vessaan ei tule vettä, vaan jokainen oppilas tuo kotoaan vettä wc-käyntejä varten. “Tapasimme lukuja kirjakerhon oppilaita, joilla oli paljon kysymyksiä Suomesta. He kysyivät esimerkiksi, mitä luonnonvaroja meillä on. Onko meillä timantteja ja jalometalleja?” Lapset iloitsivat Elinan ja Valtterin viemistä tuliaisista ja katselivat uteliaina kuvia kaukaisesta maasta. Lopulta koitti päivän jännittävin hetki: Bahati-Georgen perheen tapaaminen. “Olin tehnyt pienen esityksen, jonka avulla kerroimme siitä, missä asumme. Kuvat pilkkijästä ja autosta jäätiellä taisivat olla hämmentävimmät. Kuvat auttoivat kertomaan Suomesta”, Elina sanoo. “Tapasimme myös kylän päällikön sekä Planin yhteyshenkilön. Antamamme heijastimet kiinnostivat kaikkia kovasti.” Kummivierailu oli tärkeä kokemus niin Elinalle ja Valtterille kuin kummilapsen perheellekin. Pian matkan jälkeen Bahati-Georgen tuli täysi-ikäiseksi. Nyt Elina tukee jo neljättä Plan-kummilastaan, 11-vuotiasta tansanialaista Samsonia. . 29
Ezme AINEKSET: 3 isoa tomaattia 2–3 tuoretta chilipalkoa 1 iso punainen paprika 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 nippu persiljaa KASTIKE: 1 rkl tomaattipyreetä 3 rkl oliiviöljyä 2–3 rkl sitruunamehua 1 rkl chilitahnaa 1 rkl granaattiomenasosetta 1 tl kuivattua minttua 2 tl paprikajauhetta 1–2 tl aleppopippuria (voi korvata chilirouheella) 1 tl suolaa 1/2 rkl hunajaa (vegaaniseen versioon 1/2 rkl agavesiirappia tai sokeria) Raikkaat tahnat kruunaavat kesäpöydän PLAN-PALAT K esä on kasviskeittiön kulta-aikaa: monet vihannekset ovat parhaimmillaan. Nyt on aika kattaa puutarhatai parvekepöytä koreaksi, grillata sesongin herkkuja ja loihtia pisteeksi i:n päälle maukkaita tahnoja. Grilliruokien kyljessä maistuvat ezmeja muhammara-tahnat, jotka tuovat ateriaan yhtä aikaa raikkautta ja potkua. Lähi-idässä erilaisia tahnoja nautitaan tyypillisesti tuoreen pitaleivän kanssa, mutta ne toimivat upeasti myös kastikkeina tai vaalean juurileivän päällisinä. Ezmeä ja muhammaraa voi tehdä kerralla reilun satsin, sillä ne säilyvät jääkaapissa muutaman päivän. Nämä reseptit ovat ruokavaikuttaja Gelawej Viyanin blogista Ripaus kurkumaa, josta löytyy ohjeita monenlaisiin maukkaisiin tahnoihin ja muihin Lähi-idän herkkuihin. VALMISTUS: Pilko tomaatit, sipuli, persilja, paprika, valkosipulit ja chilit mahdollisimman hienoksi ilman, että ne muuttuvat massaksi, ja lisää ne suureen kulhoon. Voit vaihtoehtoisesti silputa ne monitoimikoneessa ja poistaa ylimääräisen nesteen siivilässä valuttamalla. Sekoita toisessa astiassa kastikkeen ainekset keskenään. Yhdistä kastike pilkottuihin aineksiin ja sekoita hyvin. Muista testata maku. Ezme on heti valmis tarjottavaksi. Muhammara AINEKSET: 400–450 g punaista paprikaa tai suippopaprikaa 1,5 dl (n. 50 g) saksanpähkinöitä 1–2 viipaletta vaaleaa leipää 1 rkl granaattiomenasiirappia 2 rkl oliiviöljyä 1/3 tl juustokuminaa 1/2 tl chilihiutaleita 1/2 tl suolaa 2 rkl sitruunamehua 1 valkosipulinkynsi PINNALLE: Oman maun mukaan oliiviöljyä, persiljaa ja granaattiomenan siemeniä. VALMISTUS: Lämmitä uuni 225-asteiseksi. Halkaise paprikat. Poista siemenet. Aseta ne uunivuokaan kuoriosa ylöspäin. Paahda paprikoita uunissa 15–20 minuuttia välillä kääntäen, kunnes kuoret alkavat mustua. Anna paprikoiden jäähtyä tiiviissä kannellisessa astiassa ja irrota sen jälkeen kuoret. Kun paprikat ovat uunissa, paahda saksanpähkinöitä pannulla noin kaksi minuuttia koko ajan käännellen. Paahda leipäsiivut joko leivänpaahtimessa tai uunissa. Yhdistä kaikki ainekset mortteliin ja hiero tahnaksi. Levitä valmis tahna lautaselle. Tee lusikan avulla keskelle kuoppa ja valuta siihen oliiviöljyä. Koristele muhammara oman makusi mukaan. Tarjoa huoneenlämpöisenä. Ku va tu ot ett u te ko äl yl lä . 30
Suomiheviä ja perhetaustoja Angolassa Miltä tuntuu palata kotimaahansa vuosikymmenten jälkeen? Vaikuttaja, tv-tähti ja laulaja Viki ”Seksikäs-Suklaa” Konssi pakeni Angolan sisällis sotaa 9-vuotiaana Suomeen. Lähiöbotox-dokumenttisarjassa Viki lähtee yhdessä bändinsä, metallia ja räppiä yhdistävän Lähiöbotoxin, kanssa keikkareissulle Angolaan. Hieno, hauska ja koskettava sarja pohdiskelee monia elämän perusteemoja. Viki kohtaa vuosien jälkeen kasvokkain TYTTÖJEN VÄLISESTÄ YSTÄVYYDESTÄ Kamila Shamsia: Ystävistä parhain , suom. Christina Sandu (Gummerus 2023) Kamila Shamsien nimi on takuu terävästä proosasta, joka yhdistää koskettavasti ja yllättävästi yksityisen yleiseen. Ystävistä parhain kuljettaa kahden pakistanilaisen tytön, Maryamin ja Zahran, ystävyyttä 80-luvun Karachista nyky-Lontooseen. Romaanin ytimessä on ”tyttöpelko”, tyttö jen kokema erityislaatuinen kauhu, joka saa niin Maryamin kuin Zahran tekemään kohtalokkaita päätöksiä. VIISAITA SANOJA MAAILMANPOLITIIKASTA Meri Valkama: Perinnönjako: Keskusteluja Tarja Halosen politiikasta (S&S 2024) Kriisit eivät ole maailmanpolitiikassa poikkeus vaan sääntö. Silloinkin, kun maailma palaa, voi valita pyrkimyksen kohti hyvää. Tämä lohdullinen ajatus jää päällimmäiseksi mieleen viisaasta kirjasta, jossa entinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ja kirjailija Meri Valkama keskustelevat maailmanpolitiikan historiasta ja nykypäivästä. Katse tarkentuu etenkin Venäjään, Ukrainaan, Israeliin ja Palestiinaan. RUNOLLISTA POHDINTAA SIIRTYMÄ RIITEISTÄ JA ANTROPOLOGIASTA Riikka Palander: Elefanttien aika (Avain 2023) Tansanialaiseen luguru-kansaan kuuluvan Hiarin kuukautiset alkavat, ja perheen on tehtävä kauaskan5 x inspiroiva kesäkirja PLANIN KULTTUURIVINKIT isänsä ja muuta perhettään ja käy läpi monenlaisia tunteita. Samalla Lähiöbotoxin metallimiehet valmistautuvat keikkoihinsa paikallisilla esiintymislavoilla. Sarjassa pohditaan perheen ja ystävien merkitystä, rivien välissä myös kolonialismia ja miesten sukupuolirooleja. Musiikin kautta syntyy syvin ymmärrys siitä, miten me kaikki ihmiset olemme pohjimmiltamme samanlaisia. Lähiöbotox: African Metal Tour (2024). Katsottavissa Yle Areenasta. KALLE HEINO toinen päätös: eristetäänkö tyttö perinteistä siirtymäriittiä varten vai koittaako uusi aika? Suomalainen Kirsi tutkii antropologian graduaan varten lugurujen rituaaleja ja ajautuu kriisiin niin tieteen alansa kuin Suomessa odottavan miehensä suhteen. Romaanin kieli on herkkää ja havainnot tarkkoja. KOSKETTAVASTI JA RAIKKAASTI SATEENKAARIRAKKAUDESTA Johan Ehn: Hevospojat suom. Sirje Niitepõld (Otava 2024) Sateenkaarihistoriaan sukeltava YAromaani on vaikuttavaa luettavaa myös aikuisille. Tukholmalainen Anton hoitaa vanhusten kotipalvelussa kuoreensa sulkeutunutta Alexanderia. Vanhuksen muistoista avautuu rakkaustarina kahdesta pojasta, jotka löytävät pienen taikapiirinsä sirkusyleisöstä ja Berliinin homoklubeilta 1920–30-luvuilla – kunnes kohtaavat natsit. Romaanin loppu avaa kyynelkanavat. VAUHDIKASTA AFRO AMERIKKALAISTA TAIKUUTTA Angie Thomas: Nic Blake ja ihmeelliset – Ilmentäjien ennustus suom. Ilkka Rekiaro (Otava 2024) Angie Thomasin nuortenromaanit ovat kuvanneet viiltävän realistisesti afro amerikkalaisten teinien arkea ja haasteita. Nyt Thomas vaihtaa genreä lasten fantasiaseikkailuun, mutta vahva yhteiskunnallinen ote kulkee mukana. Nic-tyttö omaa taikavoimia, jotka on suotu vain mustille. Kiihkeän vauhdikkaassa tarinassa vilisee hahmoja afroamerikkalaisesta mytologiasta. Kokosimme lukijoillemme tärpit vaikuttaviin ja koskettaviin kesäkirjoihin, jotka kertovat ihmisoikeuksista ja kamppailusta kohti reilumpaa maailmaa. IIDA RIEKKO 31
Nykytahdilla tasa-arvon saavuttamisessa kestää 131 vuotta. Yhdessä me voimme nopeuttaa tahtia. Kiitos, että tuet työtämme.