Plan-lehti 04/2024 - Lehtiluukku.fi

Plan Mimmit koodaa -ohjelma voitti Planin tyttöpalkinnon – “Koodari voi näyttää muultakin kuin nuorelta hakkerimieheltä” Kirjavinkit ja aineettomat lahjat jouluun TUIJA PEHKONEN: ”Minun oli potkittava naiseuden ahdasta boksia isommaksi” Nuoret tarttuvat aseen sijaan viuluun Kolumbiassa ”Häitä alettiin järjestää heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen” 2024 4 ISOÄIDIT KERTOVAT:
Plan 4/24?marraskuu 2024 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489aettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Ossi Heinänen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 29 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2025. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Fatim Diarra, Gunvor Kronman, Satu Laakso, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja Pauliina Mannerhovi (Planin lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 PÄÄKIRJOITUS Kriisit ja konfliktit tekevät työstämme tärkeämpää kuin koskaan Me Planissa uskomme, että kaikilla lapsilla tulee olla turvallinen lapsuus. Konfliktit, kriisit ja luonnonmullistukset haittaavat lasten arkea ja estävät heidän unelmiensa toteutumisen. Ilmastonmuutos kylvää luonnonkatastrofeja, kuivuutta ja nälkää esimerkiksi Afrikan sarvessa. Pitkittyneet aseelliset kriisit jatkuvat muun muassa Syyriassa, Afganistanissa, Myanmarissa ja Ukrainassa. Viime aikoina konfliktit ovat eskaloituneet entisestään esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, puhumattakaan Gazan valtavasta humanitaarisesta kriisistä. Sudanissa sisällissota on luonut uuden tuhoisan kriisin. Tällä hetkellä yli 117 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tällä vuosisadalla. Yli puolet jää maansisäisiksi pakolaisiksi. Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella tai on paennut sellaiselta. Plan International auttaa näitä lapsia. Me toimimme yli 80 maassa ja olemme usein paikalla jo ennen kriisiä. Vuonna 2023 autoimme 88 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarinen työmme tavoitti yli 22 miljoonaa lasta ja aikuista. Tytöt ja nuoret naiset ovat sukupuolensa ja ikänsä takia usein haavoittuvimmassa asemassa yhteisössään. Kriisija konfliktialueilla tytöt kohtaavat seksuaalista väkivaltaa, heitä siepataan pakkoavioliittoihin ja he ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi. Tytöt eivät myöskään saa tarvitsemiaan seksuaalija lisääntymispalveluita. Plan varmistaa, että tytöt ja heidän erityistarpeensa huomioidaan myös kriiseissä ja konflikteissa. Suojelemme tyttöjä sukupuolistuneelta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja pakkoavioliitoilta. Parannamme tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksia käyttää turvallisia vessoja sekä vesipisteitä ja jaamme kuukautistarvikkeita. Turvaamme myös koulutuksen ja varhaiskasvatuksen jatkumisen. Kriisit lisäävät niin humanitaarisen avun kuin kehitysyhteistyön tarvetta kaikkialla maailmassa. Kansalaisjärjestöjen työ on tärkeämpää kuin koskaan. Työmme ei olisi mahdollista ilman rahoittajien ja lahjoittajien tukea. EU:n ja YK:n lisäksi Suomen ulkoministeriön tuella on suora vaikutus työhömme. Toivon, että Suomi tunnistaa sekä tehtävänsä globaalin solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjänä että kansalaisjärjestöjen merkityksen. Olen erittäin huolissani nykyisen hallituksen valtavista leikkauksista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen rahoitukseen. Tämän vaalikauden 1,2 miljardin euron leikkausten jälkeen kehitysyhteistyön rahoituksen taso on vain puolet kymmenen vuoden takaisesta. Meidän on täysin mahdollista hoitaa omat asiamme kuntoon tinkimättä maailman köyhimpien lasten auttamisesta. Se on inhimillinen velvollisuutemme. Lisäksi se on Suomen kannalta järkevää, koska maailman kriisit vaikuttavat myös meidän turvallisuuteemme ja hyvinvointiimme. . Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät uudistuneesta lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi Ossi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi 2
4 ”Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini” 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen” 18 Kolumni 20 Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle AJANKOHTAISTA Lahjaksi turvaa ja toivoa – osallistu joulukeräykseen SISÄLTÖ K oulutus on mahdollisuus vapaaseen ja turvalliseen elämään. Miljoonille tytöille se on tänä jouluna vain unelma. Konfliktit lisäävät lapsiavioliittoja ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan uhka ja perheiden halu suojella tyttöjä sulkevat tytöt koteihinsa sekä estävät heitä jatkamasta koulunkäyntiä. Joutuessaan pakenemaan sotaa lapset menettävät turva verkkonsa ja joutuvat usein eroon vanhemmistaan. Kun tytöt joutuvat eroon perheistään, he ovat suurimmassa vaarassa joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi. Koulutien katkeaminen, lapsiavioliitto tai äidiksi tuleminen liian varhain vaikuttavat kohtalokkaasti tyttöjen 22 ”Tein ruokaa sängylläni, koska lattia oli veden vallassa” 24 Joulun merkityksellisin lahja tuo turvaa ja toivoa 26 Vapaaehtoiset ja aktivistit 28 Kummit ja Tyttösponssi-lahjoittajat 30 Plan-palat 4 14 loppuelämään. Jokaisella tytöllä on oikeus käydä koulua ja päättää itse tulevaisuudestaan. Konfliktit uhkaavat riistää tytöiltä nämä oikeudet. Yhdessä toimimalla ja tekemällä hyvää voimme rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta siellä, missä elämä horjuu perustuksiaan myöten. Anna tänä jouluna lahjaksi turvaa ja toivoa. Tekstaa TUE numeroon 16155 ja lahjoitat 20 € Lahjoita MobilePaylla numeroon 80676 Tee tilisiirto: FI90 1279 3000 5131 56 3
Teksti: JANE LABOUS ja HEIDI KLEEMOLA | Kuvat: IZLA BETHDAVID ja ISSO EMMANUEL BATIONO Miljoonat tytöt joutuvat yhä piilottelemaan kuukautisiaan. Togon, Burkina Fason ja Beninin teinitytöt eivät halua enää salailla luonnollista asiaa. Liittolaisiksi he ovat saaneet omat isoäitinsä, joille kuukautiset tarkoittivat aikanaan eristämistä ja lapsiavioliittoa. K uukautisten aikana ei saa peseytyä joessa eikä pestä hiuksia. Ei saa mennä töihin pellolle. Ei voi syödä vesimelonia, tomaattia, kalaa, kananmunaa tai sitruunaa. Eikä missään nimessä saa erehtyä kokkaamaan tai tarjoilemaan ruokaa omille veljilleen tai isälleen. Kuukautisiin liittyy haitallisia uskomuksia eri puolilla maailmaa. Monelle tytölle kuukautiset ovat koko elämän pituinen salaisuus. Oma äiti on hiljaa, isältä asia piilotetaan. Kun kuukautiset alkavat, niiden kanssa täytyy selviytyä ilman kuukautis suojia. Vaikka rahaa olisi, suojien ostaminen nolottaa. Jos onnistuu saamaan suojia, ne täytyy pakata huolella koulureppuun ja niitä pitää varjella tarkoin, jotta pojat eivät löydä niitä repusta ja ala tehdä kiusaa. Monesta koulusta puuttuu vessapaperi tai mahdollisuus peseytymiseen. Länsi-Afrikan Togossa asuva Denise, 16, istuu perheen vaatimattoman kotitalon edustalla isoäitinsä Innan, 72, ja äitinsä Estherin, 36, kanssa. Nykyään heidän on luontevaa puhua kuukautisista ja niihin liittyvistä uskomuksista, mutta Inna muistaa, miten joutui itse nuorena salailemaan kuukautisiaan. ”Miesten tai edes omien veljien ei kuulunut nähdä kuukautissuojia. Ne piilotettiin huolellisesti. Se oli suuri taakka ja rasite. Äiti ja siskot auttoivat pitämään salaisuuden”, Inna kertoo. Kun kuukautiset alkoivat, asiaa oli enää hankala salata, koska tyttö ei saanut mennä vuodon aikana sisälle kotiinsa. Salaisuudesta tuli julkinen, sillä kuukautisten ympärille oli syntynyt suuri määrä yhteisöllisiä rituaaleja. Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini 4
Perheen täytyi etsiä tytölle majapaikka, jossa tämä asui kuukautistensa ajan. Kyläläiset toivat ruokaa, ja iltaisin muut nuoret saivat tulla viettämään aikaa tytön kanssa. Kun tyttö vapautui eristyksestä, hän keräsi alustat, joiden päällä oli levännyt, ja pesi ne ulkona. Perhe tiedotti kylällä, että tyttären kuukautiset olivat loppumassa. Silloin muut nuoret saivat liittyä mukaan seremonialliseen peseytymiseen joessa. Olennainen osa rituaalia oli sirotella koko kehoon valkoista talkkijauhetta, minkä jälkeen tyttö sai palata kotiin. Jokainen vastaantulija tiesi, mitä riemukas seurue juhli. Kun vuoto oli loppunut täysin, tyttö sai koristautua perinteisillä vaatteilla ja kauniilla helmillä. Hän kiersi ovelta ovelle kiittämässä juhlallisuuksiin osallistumisesta. Sama toistui joka kuukausi. Pojat mukaan muutokseen ja kestositeiden hinta alas Denise osallistuu aktiivisesti Planin toimintaan, joka keskittyy erityisesti seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Nuoret ja kouluissa työskentelevät aikuiset kehittävät Planin tuella muun muassa parempia vessoja, jotta tytöt pärjäävät koulussa kuukautisten aikana. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että kuukautisista puhutaan. ”Haluaisin kannustaa tyttöjä ympäri maailman lopettamaan kuukautisten nolostelun. Kyse on oikeuksistamme. Toivoisin, etteivät tytöt joutuisi enää häpeämään kuukautisia tai sitä, jos vaatteet vahingossa tahriintuvat. Sen sijaan pitäisi iloita, koska kuukautisten alettua voi kasvaa naiseksi”, Denise sanoo. ”Kannustan kaikkia tyttöjä lopettamaan kuukautistensa häpeämisen”, 16-vuotias togolainen Denise sanoo. Hänen äitinsä Esther ja isoäitinsä Inna ovat samaa mieltä. 5
Planin pitkäkestoisella terveystyöllä on merkittävä rooli siinä, että yhteisössä puhutaan avoimesti kuukautisista. Yhä useammasta yhteisöstä löytyy kunnollisia hygieniatuotteita ja saniteettitiloja. Tämä vaatii sukupolvien yhteistyötä sekä poikien ja miesten ottamista mukaan muutokseen. Denise toivoo, että yhä useammassa koulussa olisi saatavilla kuukautissuojia, jotta tytöt eivät olisi pulassa kuukautisten alkaessa yllättäen. Hän kaipaa myös edullisia kuukautissuojia. ”Olen hankkinut muutaman kestokuukautissuojan, joita pesen ja kuivatan auringossa. Ne kestävät kauan mutta ovat monelle meistä aivan liian kalliita.” Plan on pureutunut yhteisöjen suurimpiin haasteisiin, kuten tasaarvoon, tyttöjen oikeuksiin ja varhaisiin avioliittoihin. Denise on huomannut, että ymmärrys tyttöjen koulutuksen tärkeydestä ja tyttöjen oikeuksista on lisääntynyt. “Aiemmin koulunkäynnistä innostunut tyttö saattoi kuulla, että hänen tehtävänsä on mennä naimisiin. Myös kotitöitä pidettiin tyttöjen juttuna. Nyt käyn itse koulua ja jaan kotitöitä pikku veljieni kanssa. Uskon viimein, että tyttö voi menestyä elämässään.” Sanomalehdet ja ruohotukot kuukautissuojina Joka päivä noin kolmellasadalla miljoonalla ihmisellä on kuukautiset. Samaan aikaan joka neljänneltä puuttuu kuukautissuojia tai mahdollisuus käyttää kunnollista ja siistiä vessaa. Vaikka moni asia on mennyt eteenpäin, teinitytöt kaipaavat vieläkin edullisia kuukautissuojia ja joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja. Tyttöjen ja naisten täytyy käyttää edelleen kuukautissuojina vanhoja sanomalehtiä, riepuja, hiekkaa, tuhkaa, ruohoa, maata tai kasvien lehtiä. Moni tyttö joutuu jäämään pois koulusta eikä voi osallistua sosiaaliseen elämään. Beninissä asuva Blanche, 18, on ripustanut isoäitinsä Angelin, 80, kanssa pyykit narulle ja laittanut ruokakattilan porisemaan tulelle. Angel muistaa, miten hänen nuoruudessaan tyttöjen oli 6
kielletty tehdä ruokaa perheen miehille kuukautisten aikana. ”Meitä ohjeistettiin myös välttämään liikaa rasvaa ja sokeria sekä kuumia paikkoja, kuten tulisijoja, jotta kuukautiset eivät olisi liian runsaat”, Angel muistaa. Kun Angelin kuukautiset alkoivat, äiti antoi suojaksi vanhoja vaatetilkkuja, jotka sidottiin helminauhalla vyötärölle. Samalla äiti muistutti, että kuukautiset ovat vaaralliset. Olisi varottava poikia, koska kuukautisten alettua tyttö altistuu varhaisille raskauksille. Yhteisön miehet valmistivat amuletteja perheidensä suojaksi, mutta taika-amulettien uskottiin menettävän voimansa, jos ne joutuivat kosketukseen menstruoivan naisen kanssa. Kuukautiset ovat olleet salamyhkäinen asia myöhemminkin. Tyttärentytär Blanche muistaa, miten ennen kuukautisten alkua vanhemmat kiikuttivat hänet terveysasemalle kovien kipujen takia. Siellä terveydenhoitaja tutki tytön ja opasti vanhempia ostamaan kuukautissuojia. Nyt Blanche on mukana Planin Champions of Change -kerhossa, jossa on saanut tietoa seksuaalioikeuksista, kuukautiskierrosta ja raskauden ehkäisystä. Plan on rakentanut osana seksuaaliterveystyötään kunnollisia vessoja, joissa tytöt voivat myös peseytyä. Lisäksi Plan on jakanut yhteisöjen johtajille ja vanhemmille tietoa haitallisista perinteistä ja sosiaalisista normeista, kuten varhaisista avioliitoista. Aiemmin Blanchen oli hankala käydä koulua kuukautisten aikana, koska hän pelkäsi koulupukunsa tahriintuvan. Koulussa ei ollut vielä silloin kunnollisia vessoja tytöille. ”Minun täytyi rientää aina kotiin puhdistamaan itseäni kuukautisten aikana, joten minulta jäi usein tunteja väliin. Nyt saan ostettua tasku rahoillani kuukautissuojia. Olen oppinut Planin kerhossa, että tietyssä iässä tytölle kuuluukin tulla kuukautiset”, Blanche sanoo. Isoäiti Angel pohtii lapsenlapsensa Blanchen ja tyttärensä Pierretten kanssa kuukautisiin liittyviä uskomuksia. Heistä tuntuu nykyisin naurettavalta, ettei menstruoiva nainen saisi laittaa ruokaa. 7
Naimakauppa ensimmäisen vuodon jälkeen Nauru kuuluu suuren puun katveesta, kun Nassiratou, 18, valmistaa isoäitinsä Marien, 76, ja äitinsä Aminatan, 60, kanssa Burkina Fason perinteistä soumbala-maustetta. Heillä ei ole enää aiheita, joista ei kehtaisi puhua. Isoäidin nuoruudessa tytöt karkotettiin kuukautisten ajaksi pois kotoa. ”Kuukautiset olivat likainen ja vastenmielinen asia. Itkin, kun ne alkoivat. Sain äidiltäni lahjaksi lampaannahan, koska en saanut nukkua samoilla alustoilla muun perheen kanssa. Nukuin hiostavan ja kutittavan lampaannahan päällä, kunnes vuoto loppui. Pesin alustani joka päivä”, Marie kertoo. Marien lapsuudessa tytöt käyttivät kuukautisten aikana perinteistä paksua faso danfani -puuvillakangasta, joka hankasi reisien ihoa. Vapaa-aika kului kädet kipeinä kankaita pestessä. Tytöt eivät saaneet osallistua kuukautisten aikana uskonnollisiin tapahtumiin tai yhteisön juhliin. He eivät myöskään saaneet koskea mihinkään perinteisiin ja uskonnollisiin esineisiin. Kuukautisten alkaminen merkitsi tytölle naimisiinmenoa. Avioliiton järjestelyt aloitettiin joskus heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen. Naimattoman tytön kuukautiset toivat uskomuksen mukaan perheelle huonoa onnea. ”Tytöt ja naiset eristettiin muutenkin, koska kunnollisia kuukautissuojia ei ollut. He eivät voineet edes peseytyä kunnolla. Veritahroja oli käsissä ja eri puolilla vartaloa, mikä aiheutti epämiellyttävää hajua”, Marie muistaa. Kuukautisista on ollut pitkään lähes mahdoton puhua Naimattoman tytön kuukautisten uskottiin tuovan perheelle huonoa onnea. 8
ääneen yhteisössä. Tyttärentytär Nassiratou sai tietoa kuukautisista ystävältään, jonka mekko oli eräänä päivänä tahriintunut koulussa. ”Kysyin häneltä asiasta, ja hän näytti minulle, miten kuukautisten aikana toimitaan. Koska tiesin mitä tehdä, en kertonut äidilleni, kun omat kuukautiseni alkoivat.” Äiti sai tietää asiasta vasta myöhemmin. Nassiratou muistaa, miten hämmentävää oli yrittää puhua kuukautisista äidin kanssa ja miten paljon molempia nolotti. Veljien tai isän kanssa kuukautisista ei ole puhuttu. Elämä yhteisössä on yhä perinteistä, mutta teinitytöillä on hyvin erilainen tietämys kuukautisista kuin äideillään ja isoäideillään. Edelleenkään nainen ei saa mennä vuodon aikana moskeijaan tai osallistua uskonnollisiin tapahtumiin. Planin työn ansiosta kuukautisista on nyt hivenen helpompi puhua. Plan on kehittänyt yhteisöjen ja koulujen käymälöitä ja peseytymismahdollisuuksia, jotta tyttöjen elämä olisi helpompaa. Nassiratou on mukana Planin kuukautisterveyshankkeessa, jonka tarkoitus on murtaa tabuja ja edistää hygieniaa 50 kylässä Kokologhon alueella Burkina Fasossa. Perhe on saanut myös oman vessan. Yksi hankkeen tavoitteista on, että jokaisen alueen perheen käytössä on vessa, suihku ja likavesikaivo. Plan kouluttaa ihmisiä valmistamaan kestokuukautissuojia ja edistää naisten ansaitsemismahdollisuuksia ja taloustaitoja, jotta näillä olisi varaa hygieniatuotteisiin. ”Kuukautisia ei enää pidetä sairautena yhteisössäni. Kun tyttö pystyy valmistautumaan kuukautisiin, hän voi tehdä milloin tahansa mitä haluaa”, Nassiratou sanoo. . Nassiratou tietää kuukautisterveydestä paljon enemmän kuin isoäitinsä Marie ja äitinsä Aminata. Perheen uuden käymälän ansiosta Nassiratou pystyy huolehtimaan hygieniasta kuukautisten aikana. 9
P lan International haastatteli suurtutkimukseen Silti me unelmoimme konfliktien keskellä eläviä lapsia ja nuoria ja sai yksityiskohtaista ja järkyttävääkin tietoa väkivallan keskellä kasvamisesta. Tutkimukseen osallistui 10 000 iältään 13–24-vuotiaista lasta ja nuorta aikuista Ukrainassa, Kolumbiassa, Sudanissa, Nigeriassa, Etiopiassa, Kamerunissa, Filippiineillä, Libanonissa ja Mosambikissa. Yhden tutkimuksessa mukana olevan maan nimeä ei voi mainita maassa tehtävän humanitaarisen työn turvaamiseksi. Maasta kerätty aineisto on kuitenkin mukana tutkimuksessa. Vastaajista noin puolet oli tyttöjä ja nuoria naisia ja puolet poikia ja nuoria miehiä. Tutkimuksen 104 syvähaastattelua tehtiin viime keväänä Etiopiassa, Kamerunissa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. Raportti kertoo, millaista seksuaalista väkivaltaa lapsiin ja nuoriin kohdistetaan ja miten heitä houkutellaan aseellisten ryhmien jäseniksi. Etiopiassa haastatellut tytöt ja nuoret naiset kertoivat sekä kokeneensa että todistaneensa äärimmäisen julmaa seksuaalista väkivaltaa. He korostivat tarvitsevansa kiireellistä apua myös mielenterveytensä hoitamiseen. ”Monien tyttöjen kimppuun hyökättiin sodan aikana, kuten minun, ja jopa äitejä raiskattiin lastensa ja aviomiehensä nähden”, etiopialainen Shire, 21, kertoo. Tutkimukseen osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista 27 prosenttia ilmoitti, että seksuaalinen väkivalta on SUURTUTKIMUS: Lapset kokevat konflikteissa seksuaalista väkivaltaa ja lapsisotilaaksi värväämistä UUTISIA MAAILMALTA heille jokapäiväinen riski. 17 prosenttia pojista ja nuorista miehistä ilmoitti samoin. 22 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pojista ja nuorista miehistä on joutunut värväysyrityksen kohteeksi aseellisiin ryhmiin tai joukkoihin, tytöistä 14 prosenttia. Etiopiassa haastatellut lapset ja nuoret kertoivat todistaneensa lukuisten ihmisten kuolemaa. ”Monet nuoret kuolivat, myös monet ystäväni. Raskas tykistö tulitti heitä, ja droonit ja lentokoneet pudottivat heidän päälleen pommeja. Monet nuoret liittyivät aseellisiin joukkoihin, koska heillä ei ollut jäljellä mitään muutakaan vaihtoehtoa. Ja sen päätöksen seurauksena suurin osa heistä kuoli”, 15-vuotias etiopialainen Arbeti kertoo. 10
SUURTUTKIMUS: Lapset kokevat konflikteissa seksuaalista väkivaltaa ja lapsisotilaaksi värväämistä ”M eidän oli jätettävä kotimme ja kylämme vanhempieni, veljieni, setieni ja serkkujeni kanssa. Tie oli pelottava, täynnä pommeja ja ilmaiskuja. Se oli hyvin väsyttävä ja pitkä matka”, kahdeksanvuotias Eleen kertoo. Hän asuu tällä hetkellä vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa vastaanotto keskuksessa Mount Libanonissa. Perhe joutui pakenemaan Israelin ilmaiskuja kotoaan Qalawanin kylästä Libanonin etelärajalta. Eleen ja hänen perheensä jakavat luokkahuoneen entisessä koulussa 14 muun ihmisen kanssa. Aikoinaan se oli oppimispaikka, nyt se on maansisäisten pakolaisten turvapaikka. Kolmatta luokkaa käyvä Eleen rakasIlmaiskuja paennut Eleen haluaa käyttää taas lempikynäänsä Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Maapallon keskilämpötila saattaa ylittää tuon rajan jo vuonna 2024. EU:n Copernicus-ilmastopalvelu Mikäli maailman valtiot toteuttavat nykyiset lupauksensa, maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 2,6–2,8 astetta. Jos nykyinen päästötahti jatkuu, olemme matkalla kohti 3,1 asteen lämpenemistä. YK:n ympäristöohjelma UNEP Kehittyvien maiden tarve ilmastorahoitukselle on vähintään 1 biljoona dollaria vuodessa. Like-Minded Developing Countries Group (LMDC) LUKUJEN KERTOMAA » 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista kertoi olevansa jatkuvasti huolissaan, pojista ja nuorista miehistä 49 prosenttia. » 41 prosentilla kaikista vastaajista oli käytössään rajoitetusti tai ei lainkaan vettä. » Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista aikuisista on elänyt konfliktin keskellä keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, Kolumbiassa ja Filippiineillä yli 15 vuotta. Tutkimus on osa Plan Internationalin Maailman tyttöjen tila (The State of the World’s Girls) -raporttisarjaa. . taa koulua. Hän odottaa paluuta pulpettiin. ”Pyysin äitiäni ottamaan uuden koululaukkuni, vihot ja kynäkotelon sekä suosikkini: monivärisen kynän, jossa on kaikki värit, vaaleanpunainen, sininen ja musta. Mutta toin ne turhaan, en käytä niitä.” Eleen on yksi niistä miljoonasta libanonilaisesta lapsesta, jotka eivät pääse kouluun konfliktin vuoksi. Libanonin koulut ovat olleet suljettuina syyskuun lopulta asti, eikä niiden avautumisesta ole merkkejä, sillä yli puolet julkisista kouluista on hätämajoituskäytössä. Plan International on tukenut Eleeniä ja hänen perhettään jakamalla ruokaa, hygieniatarvikkeita ja kuukautissuojia, jotka vastaavat perheen tarpeisiin seuraavien muutaman viikon ajan. . Uusiutuvista energianlähteistä syntyvän energian määrä kasvoi 50 % vuonna 2023. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan uusiutuvien energianlähteiden kapasiteetti tulee kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä määrän arvioidaan kasvavan 2,5-kertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä – kirittävää siis vielä riittää. World Economic Forum Maailmassa on 7 maata, jotka tuottavat sähkönsä jo täysin uusiutuvalla energialla: Albania, Bhutan, Etiopia, Islanti, Nepal, Paraguay ja Kongon demokraattinen tasavalta. Euronews 11
S uomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Palkinnon voitti Mimmit koodaa -ohjelma, jonka on ideoinut, kehittänyt ja perustanut Milja Köpsi (lue lisää sivuilta 20–21). Voittajan on kilpailun sääntöjen mukaan oltava merkittävä tyttöjen oikeuksien puolustaja Suomessa, ja palkinnon tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät suku puolten tasa-arvoa. Kuka tahansa sai ehdottaa kesän aikana palkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ehdotuksia tuli 137 ja eri ehdokkaita 59. Plan valitsi viisi finalistia, jotka olivat Mimmit koodaa -ohjelman lisäksi Suomeen muuttaneita naisia tukeva DaisyLadies ry, valokuvaaja ja journa listi Meeri Koutaniemi, sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome sekä Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoskokonaisuus Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Voittajan valitsi tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten UUTISIA SUOMESTA Planin tyttöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa – historiallinen juhla kokosi tasaarvon puolustajat yhteen tasa-arvoa. Tuomaristoa johti kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.), joka on Planin hallituksen jäsen. “Voittaja on tehnyt vaikuttavaa ja lukuisia tyttöjä mukaan ottavaa työtä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi hyvin miesvaltaisella alalla. Suomessa on yhdet Euroopan eriytyneimmistä työmarkkinoista, ja voittajan työ on pioneerityötä tämän tilanteen parantamiseksi. Se, joka luo teknologiaa, rakentaa myös todellisuutta. Jos mukana on vain yhdenlaisia ihmisiä ja yksi sukupuoli on ulossuljettuna, lopputulos on auttamatta vääristynyt”, Diarra perusteli tuomariston päätöstä. Planin tyttöpalkinnon juhlassa jaettiin myös kunniamaininta DaisyLadies ry:lle. Turun seudulla toimiva yhdistys tekee merkittävää ruohonjuuritason työtä tukemalla erityisesti Suomeen muuttaneita perheenäitejä. Koskettavassa juhlassa esiintyivät muun muassa runoilija Ranja Omena ja jemeniläis-ruotsalainen laulaja AmenA. Juhlan juonsi vaikuttaja-kirjailija Tuija Pehkonen (lue lisää sivuilta 26–27). Planin tyttöpalkintoa sponsoroivat Huhtamäki, Radisson Blu Seaside, Roschier, SOK ja Solita. . Katso tallenne palkintojuhlasta. Ku va : A ar o Ke ip i Ku va : A ar o Ke ip i DaisyLadies ry sai kunniamaininnan. Milja Köpsi pokkasi Planin tyttöpalkinnon. 12
Ensimmäinen kesätyökokemus kantaa pitkälle P lanin Matkalla-toiminta tukee Suomeen hiljattain muuttaneita 15–17-vuotiaita, jotka ovat aikuistumisen kynnyksellä. Suomeen muuttaneiden nuorten on valtaväestöä hankalampaa työllistyä, minkä vuoksi Plan pyrkii antamaan heille hyvän pohjan työelämään kesätyön avulla. Toiminnan rahoittaa STEA (Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus). ”Vuosittain noin 50 nuorta löytää kauttamme kesätyön ja saa arvokkaan ensikosketuksen suomalaiseen työ elämään. Haemmekin nyt työnantajia, jotka ovat haluk kaita työllistämään motivoituneita ja innostuneita nuoriamme”, tiimivastaava Anu Järvinen sanoo. Työnantaja voi halutessaan tarjota kesätyön yhdelle Karjalanpiirakat ja radikaalit ristipistotyöt innostivat pohtimaan kulttuuriperintöä S uomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille Suomessa asuville. Siksi Plan kutsui kymmeniä maahanmuuttajatyön perheitä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriperintöön osana Museoviraston rahoittamaa hanketta. “Tavoitteena oli, että osallistujat pääsevät samalla itse uudistamaan ja rikastuttamaan kulttuuriperintöä keskustelun ja toiminnan avulla”, hankkeen suunnittelija Melisa Yasev kertoo. Työpajat järjestettiin eri kulttuuriperintökohteissa pääkaupunkiseudulla. Talomuseo Glimsissä Espoossa tutustuttiin vanhaan maalaiselämään sekä juhannusperinteisiin. Saaristolais luonto ja saaristoelämästä inspiroitunut taide oli teemana Harakan saarella. Majvikin tilalla opittiin luonnonmukaisesta viljelystä ja leivottiin karjalanpiirakoita. Radikaalit ristipistot -työpajassa korostui sosiaalinen tapa tehdä oman näköisiä käsitöitä. Suomenlinnan miljöössä haastettiin suomalaisten onnellisuuden myyttiä. Vaikka työpajat keskittyivät suomalaisiin perinteisiin kulttuurisesti merkittävissä paikoissa, niiden kantavana ideana oli kannustaa osallistujia kyseenalaistamaan perinteinen näkemys kulttuuriperinnöstä muuttumattomana, vain valtaväestölle kuuluvana yhden kulttuurin historiana. “Palautteen mukaan hanke herätteli osallistujissa mielenkiintoa suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan ja antoi monipuolisemman näkökulman suomalaisesta kulttuurista, havaintoja perinteiden samankaltaisuuksista sekä muiden kulttuurien vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriperintöön”, Melisa Yasav sanoo. Hankkeen pohjalta Plan tuotti Kulttuuriperintö kuuluu kaikille -oppaan, jota voi soveltaa vastaavien tapahtumien järjestämisessä. “Toiveenamme on, että yhä useampi Suomeen muuttanut kokee, että suomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille”, Yasav sanoo. . tai useammalle nuorelle. Aiempien työnantajien palaute nuorista on ollut positiivista, ja nuoret ovat olleet iloisia ensimmäisestä kesätyöstään. Kesätyöjaksot ovat ensisijaisesti kahden viikon mittaisia, mutta nuoren voi työllistää pidemmäksikin aikaa. Aiempina vuosina nuoret ovat olleet kesätöissä muun muassa leireillä apuohjaajina, kaupoissa sekä ulkotöissä esimerkiksi puutarhoissa. Jokainen kesätyötä hakeva nuori on ollut mukana Matkalla-toiminnassa yli puolen vuoden ajan ennen kesätyön alkua. Plan tekee heidän kanssaan CV:t ja työhakemukset sekä käy läpi työelämän pelisääntöjä. ”Nuoren työllistäminen kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja antaa nuorelle hyvän pohjan työelämään”, Järvinen sanoo. . Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: anu.jarvinen@plan.fi Tutustu oppaaseen. Lara tutustui Glimsissä juhannusperinteisiin, kuten kukkaseppeleen solmimiseen. Ku va : A ar o Ke ip i Ku va : A ar o Ke ip i 13
Teksti: RILIAN AGUNOS Kuvat: NELSON PACHECO Kolumbiassa tyttöjä katoaa koulumatkalla ja seksuaalinen väkivalta on päivittäinen uhka. Tytöt ja nuoret naiset eivät tunne muuta todellisuutta kuin sisällissodan, mutta he haluavat lopun väkivallalle. Planin tarjoama taideharrastus luo heille toivoa rauhasta. K olumbian konfliktialueilla asuville tytöille väkivallan uhka on arkipäivää. Konflik tista on tullut normaalitila: maan sisällis sota on kestänyt jo kuusi vuosikymmentä. Sodan osapuolia ovat Kolumbian armeija, vasemmistolaiset sissiliikkeet, puolisotilaalliset ryhmät ja Yhdysvallat. Väkivaltaisuuksiin osallistuvat myös huumekartellit. ”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen” Pohjois-Caucassa. Musiikkija draamaharrastuksissa lapset ja nuoret voivat ilmaista itseään ja kehittää sosiaalisia taitojaan. Samalla he saavat voimaa puolustaa oikeuksiaan. Sara Erazo on työskennellyt Plan Internationalin palveluksessa 21 vuotta ja johtaa nyt Empower Art for Peace -hanketta. ”Valitsimme taiteen välineeksi, koska sen avulla ihmiset voivat käsitellä kielteisiä kokemuksia ja muuttaa ne mielekkäiksi teoiksi. Taide tarjoaa myös turvallisen tilan ilmaisulle, erityisesti tilanteissa, joissa tiettyjen ajatusten sanallistaminen voi olla vaarallista”, hän sanoo. ”Nuori sukupolvi omaksuu hankkeessa perinteisen musiikin ja rytmit ja on yhteydessä kulttuuri-identiteettiinsä ja yhteisöihinsä. Tämä yhteys on olennaisen tärkeä, jotta kulttuuri voi rakentaa rauhaa.” Aseellisten ryhmien väliset jatkuvat taistelut ovat johtaneet laajamittaiseen epävakauteen, mikä on häirinnyt lasten koulutusta ja peruspalvelujen saatavuutta. Monet perheet esimerkiksi Caucan alueella ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan väkivallan vuoksi. Useat maan sisäiset pakolaiset asuvat ahtaissa oloissa ja kamppailevat saadakseen koulutusta ja terveydenhuoltoa. Epävakaus synnyttää pitkäkestoisia traumoja ja vaikuttaa syvästi lasten ja nuorten mielenterveyteen. Tytöt ovat väkivallan kierteen ja macho-kulttuurin vuoksi erityisen alttiita sukupuoleen perustuvalle väkivallalle. Plan International käynnisti vuonna 2019 Empower Art for Peace -hankkeen, joka edistää sovintoa ja rauhanrakennusta Kolumbian aseellisesta konfliktista pahoin kärsivillä alueilla, kuten Valery 14
Valery, 18 ”Minulle rauha on unelma – unelma, jonka toivon toteutuvan pian. Toivon, että tulevaisuudessa minun lisäkseni myös nuoremmat lapset voivat elää rauhallista elämää ilman pelkoa. Että he voivat leikkiä ulkona iltaisin ilman, että heidän vanhempiensa tarvitsee vahtia heitä, ilman pelkoa siitä, että joku heistä katoaa pelin aikana. Rauha on minulle tila, jossa kaikki voivat hyvin. Olen viulisti ja rumpali. Minut kutsutaan usein esiintymään tapahtumiin musiikkiryhmäni kanssa. Musiikki on ollut minulle elinehto. Siitä hetkestä lähtien, kun aloitin harrastukseni, tiesin, että tätä haluan tehdä. Planin työn ansiosta monet tytöt ja pojat näkevät nyt musiikin tapana viettää vapaa-aikaansa ja keinona rakentaa rauhaa. Meidät nuoret on kutsuttu muuttamaan asioita, joita esi-isämme tekivät ja jotka eivät edistäneet rauhan rakentamista. Sen sijaan, että tartumme aseeseen, voimme tarttua soittimeen tai kirjaan tai alkaa tehdä taidetta tai runoutta. Meidän on jätettävä väkivalta ja tutkittava uusia mahdollisuuksia.” Nicol, 18 ”Yhteiskunnallinen tilanne estää meitä tyttöjä ja naisia hyväksymästä itseämme. Joskus toivomme, että olisimme syntyneet miehiksi, jotta voisimme välttää jokapäiväisen seksuaalisen häirinnän. Ongelmamme saavat meidät tuntemaan itsemme heikoiksi. Joskus vältämme tiettyjen vaatteiden käyttämistä tai jopa ulos menemistä, jotta emme kokisi uhkaavia tilanteita. Käytän musiikkia ilmaistakseni yhteisöni tuskaa ja kestävyyttä. Liikutuin syvästi, kun näin uutisissa taistelussa kuolleen sotilaan itkevän äidin. Kirjoitin kappaleen Un Minuto de Silencio (Hiljainen minuutti). Laulu on hiljainen hetki niille nuorille, jotka jättivät meidät, hallitukselle, joka keskittyy vain tilastoihin, ja äideille, jotka eivät voi lakata itkemästä. Rauha tarkoittaa sitä, että hyväksymme yhteisömme sellaisena, kuin se on, ja ymmärrämme, että kamppailumme ovat erilaisia. Rauha tarkoittaa myös sitoutumista myönteiseen muutokseen ja edistyksen puolustamiseen, ei vain tämän päivän vaan myös tulevaisuuden perivien lasten hyväksi. Ilman ajatusta rauhasta olisin hukassa.” Joskus toivomme, että olisimme syntyneet miehiksi, jotta voisimme välttää jokapäiväisen seksuaalisen häirinnän. Yadis, 23 ”Olen entinen Plan-kummilapsi ja työskentelen nyt yhteisöni hyväksi juristina ja lasten oikeuksien puolustajana. Teen tiivistä yhteistyötä Planin kanssa. Meillä [tytöillä ja nuorilla naisilla] on monia ongelmia, mutta väkivalta vaikuttaa elämäämme eniten. Se johtaa koulunkäynnin keskeyttämiseen. Väkivalta on myös vaikuttanut vakavasti turvallisuuteemme, rajoittanut liikkumisvapauttamme ja asettanut rajoituksia jokapäiväiseen elämäämme. Rauha toisi harmoniaa, seesteisyyttä, turvallisuutta ja luottamusta siihen, että oikeutemme toteutuvat ja olemme turvassa väkivallalta.” Yadis Nicol 15
Diani, 20 ”Plan Internationalin työntekijät ovat olleet meille ystävällisiä ja opastaneet meitä, jotta voimme kulkea omia polkujamme. He tukevat meitä paitsi taloudellisesti myös neuvomalla, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten voimme saavuttaa tavoitteemme. Meidän on rakennettava rauhaa itse, omissa yhteisöissämme. Rauha ei ole iso sana, vain muutama kirjain, mutta sillä on hyvin suuri merkitys. ” Taiteen avulla ihmiset voivat käsitellä kielteisiä kokemuksia ja muuttaa ne mielekkäiksi teoiksi. Ada Luz, 15 ”Taide ja musiikki ovat tehokkaita välineitä, joiden avulla lapset ja nuoret voivat käsitellä kokemuksiaan. Rauhaa edistävät laulut motivoivat ihmisiä jättämään aseelliset konfliktit taakseen ja keskittymään nykyhetkeen ja siihen, mitä kaikkea on edessä. Ei pidä märehtiä niitä huonoja asioita, joita omassa yhteisössä on tapahtunut, vaan keskittyä tulevaan ja kaikkeen siihen, minkä vuoksi voimme elää ja mikä on kaunista. Yhteisössämme on musiikkija draamakoulu, jossa elvytämme ja säilytämme esi-isiemme perinteitä taiteen avulla. Haluamme muuttaa aseellisen konfliktin aiheuttaman tuskan joksikin kevyemmäksi, vitseiksi ja nauruksi, jotta kaikki tämä kärsimys jäisi menneisyyteen ja unohtuisi. Musiikki voi poistaa tuskan tai ristiriitaiset tunteet. Toisin sanoen se auttaa päästämään irti. Tykkään laulaa, tehdä teatteria ja ilmaista itseäni muiden ihmisten edessä ja kertoa heille kaikesta, mitä olen kokenut.” Diani 16
Haluamme muuttaa aseellisen konfliktin aiheuttaman tuskan joksikin kevyemmäksi, jotta kaikki tämä kärsimys jäisi menneisyyteen. Laubry, 16 ”Olemme menettäneet joitakin tyttöjä [konfliktin vuoksi]. Lapset lähtevät kouluun eivätkä enää palaa kotiin. Ihmiset tulevat pakettiautoilla ja vievät heidät pois. Emme tiedä tarkalleen, keitä sieppaajat ovat. Turvallisuutemme pitäisi olla parempi kuten kaupungeissa, joissa poliiseja on kaikkialla. Minusta meidän pitäisi auttaa toisiamme enemmän. Jos näemme jotain tapahtuvan, kuten tytön olevan vaarassa, poliisin pitäisi puuttua asiaan estääkseen vääryydet.” . Ada Luz Laubry 17
KOLUMNI K oulunkäynti oli minulle lapsena ja nuorena suurimmaksi osaksi hyvin mieluisaa. Oli mukava lähteä kouluun ja oppia uutta. Iso osa mieluisista muistoista liittyy siihen, että minulla oli monia hyviä ja kannustavia opettajia. Oma myönteinen kokemus koulusta sai minut valitsemaan opettajan ammatin, vaikka muitakin vaihtoehtoja nuorena harkitsin. Urani luokanopettajana vaihtui politiikkaan tultuani valituksi kansanedustajaksi ja myöhemmin ministeriksi ja komissaariksi. Opettajan ammatti on kuitenkin kulkenut mukanani kaikessa, mitä olen politiikassa tehnyt. Uskon, että koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Suomi on siitä erinomainen esimerkki. Maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulupolku jokaiselle lapselle taustasta riippumatta on ollut perusta yhteiskunnan menestykselle. Kansainvälisisistä kumppanuuksista vastaavana EU-komissaarina koulutus on ollut minulle yksi työni painopisteistä. Kun aloitin tehtävässä, asetin tavoitteeksi, että EU käyttää ulkosuhdebudjetistaan vähintään 10 prosenttia koulutukseen aiemman seitsemän prosentin sijaan. Nyt luku on jo 13 prosenttia. Tästä saavutuksesta olen hyvin ylpeä. Maailmassa on edelleen valtava määrä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta päästä kouluun. Olen komissaarina halunnut edistää etenkin tyttöjen koulunkäyntiä ja purkaa moninaisia esteitä kouluun pääsyyn tieltä. Yksi syy koulutuksen puutteelle on puute pätevistä opettajista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestö kasvaa ripeästi, mikä tarkoittaa myös valtavaa lisätarvetta koulutukselle joka ikinen vuosi. Alueella tarvitaan arviolta 15 miljoonaa uutta opettajaa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unioni onkin käynnistänyt yhteistyössä Afrikan unionin kanssa 100 miljoonan euron investointihankkeen opettajien kouluttamiseksi. Myös Suomi on hankkeessa mukana. Tuemme kumppani maitamme opettajankoulutuksen kehittämisessä ja opettajan ammatin houkuttelevuuden lisäämisessä. Tällä hetkellä jopa kolmannekselta opettajista puuttuu pätevyys Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Laadukas koulutus edellyttää päteviä opettajia. Vierailin syksyllä Senegalissa, jossa väes töstä 75 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Joka vuosi työmarkkinoille tulee valtava määrä nuoria, mutta uusia työpaikkoja ei synny lähellekään samassa suhteessa. Tulevaisuudenuskoa on vaikea löytää, jos ei ole näkymää työstä ja toimeentulosta. Kävin vierailullani tutustumassa logistiikka-alan ammatilliseen koulutukseen, jota EU tukee. Oli hienoa kuulla, että jopa 85 prosenttia koulutuksen käyneistä työllistyy valmistumisen jälkeen. Opiskelijat olivat motivoituneita ja toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Koulutuksella onkin valtava merkitys siinä, millainen tulevaisuus Afrikan historiallisen suurella nuorella sukupolvella on edessään. Jokaisella lapsella on oikeus koulunkäyntiin ja oppimiseen. Koulutus tasoittaa yhteiskunnallisia eroja ja avaa ovia parempaan elämään. Minulle hyvät opettajat olivat iso motivaatiotekijä koulunkäynnissä. Mutta monelle lapselle opettaja voi olla jopa ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin. Pätevä ja kannustava opettaja voi muuttaa ihmiselämän – yhtä lailla Suomessa kuin Afrikassa. . Kirjoittaja on toiminut Euroopan unionin kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina 2019–2024 Tässä kolumnisarjassa Planin tukijat kertovat tilanteesta, jossa ovat saaneet apua ja tukea. Koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Monelle lapselle opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin, Jutta Urpilainen kirjoittaa. Kuva: AKSELI MURAJA 18 Opettaja voi työllään muuttaa maailmaa
Etiopia kamppailee toipuakseen yhdestä lähihistorian pahimmista kuivuuskausista. Miljoonat ihmiset kärsivät akuutista nälästä. Lapsiavioliittojen määrä on kasvanut maassa merkittävästi, kun perheet etsivät myötäjäisiä ja toivovat, että vauraammat perheet huolehtisivat heidän tyttäristään. Abena oli 13-vuotias, kun hänet naitettiin yli kaksi kertaa häntä vanhemman miehen kanssa. ”Kuukauden kuluttua mieheni liittyi kuivuuden vuoksi armeijaan ja jätti minut”, Abena kertoo. Abena oli ehtinyt tulla raskaaksi. Koska hänellä ei ollut keinoa elättää itseään ja lastaan, hän muutti maansisäisten pakolaisten leirille. Plan työskentelee leirillä tukeakseen pakolaislasten koulutusta ja varhaiskasvatusta. Abena ei ole koskaan käynyt koulua, mutta nyt hän näkee mahdollisuuden koulutukseen. ”Haluan muuttaa elämäni.” HETKI MAAILMALTA 19
Suomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Helsingissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi Mimmit koodaa -ohjelman. Soitimme onnittelupuhelun ohjelman vetäjälle Milja Köpsille. Teksti: MIIA SAARI | Kuva: AARO KEIPI O nneksi olkoon, Mimmit koodaa -ohjelma! Onko siellä puhelimen päässä nyt joku mimmi, joka koodaa? ”No ei, täällä ei ole koodaavaa mimmiä vaan minä, Milja Köpsi. Mutta Mimmit koodaa -ohjelma on minun ideoimani, perustamani ja kehittämäni. Olen minäkin kokeillut koodaamista ja osaan tehdä jotain pieniä juttuja, mutta minun roolini on tuoda esiin tekno logiaalalla työskentelevien naisten osaamista ja luoda heistä esikuvia sekä tytöille että alan vaihtoa suunnittele ville aikuisille naisille.” Jos saisit muuttaa yhden asian, joka parantaisi työelämän tasa-arvoa, mikä se olisi? ”Kyllä minä kaiken sukupuolittuneisuuden muuttaisin, mitä tahansa se sitten tarkoittaakaan. Eiväthän kaikki miehetkään ole vain ja ainoastaan sellaisia punttisalilla käyviä, öljyisistä moottorivälineistä kiinnostuneita tyyppejä. He ovat myös esimerkiksi taiteesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita isejä. Kun naiset typistetään tietynlaisiksi, typistämme samalla koko yhteiskunnan. Odotukset siitä, millainen jonkun pitäisi olla, rajoittavat kaikkia ihmisiä. Jos ihminen olisi odotusten suhteen tyhjä canvas, hän voi päätyä tekemään juuri sellaisia asioita, missä hän on oikeasti hyvä.” Mitä Mimmit koodaa -ohjelma käytännössä tekee tyttöjen ja tasa-arvon hyväksi? ”Software Finland ry:n Mimmit koodaa -ohjelman tarkoitus on saada naiset kiinnostumaan teknologiasta ja lisätä tasa-arvoa alan sisällä. Tarjoamme naisille matalan kynnyksen tapahtumia, koulutuksia sekä aktiivisen yhteisön. Olemme saaneet yli tuhat naista siirtymään uusiin tehtäviin tekno logia-alalla. Muille ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta sekä tunnistaa omia vahvuuksiaan.” Millainen tyttö itse olit? ”Elin kouluaikani unelmissa. Pääsin koulusta läpi keski verrosti tai sitä huonommin. Jos olisin tehnyt jotain, mikä kiinnostaa minua, olisin saanut jo silloin hyviä asioita aikaan. Jossain vaiheessa kapinoin kovasti vanhempiani vastaan. Mutta koen, että minulle kävi ihan hyvin. Kun on elettyä elämää takana, ymmärrän myös hukassa olevia nuoria ja eksyneitä aikuisia.” Mistä sait idean ohjelmaan? ”Tulin Software Finland ry:hyn töihin yhdeksän vuotta sitten. Yhdistyksen jäsenenä on yli 600 yritystä, ja mukana on yrittäjien lisäksi myös ohjelmakehityksen parissa työskenteleviä johtajia. Tuolloin teknologia-alojen osaajavajetta ja työvoimapulaa yritettiin paikata korkeilla palkoilla ja hienoilla titteleillä. Yksi iso osa ongelmaa on toimialan sukupuolittuneisuus. Ryhdyin miettimään, miten saisin entistä useamman naisen kiinnostumaan teknologia-alan työpaikoista. Idea ohjelmasta syntyi, kun yhdistyksemme sai sähköpostin naiselta, joka halusi tulla pienen Facebook-ryhmänsä kanssa tutustumaan ohjelmistoalan yrityksiin. Olin itsekin käynyt tutustumassa monessa alan yrityksessä, ja niissähän on ihan kiva käydä. Mutta koska olen käytännön ihminen, ajattelin, että vierailuiden järjestämisen sijaan voisin alkaa järjestää työpajoja, joissa naiset pääsisivät itse kokeilemaan, millaisia töitä teknologia-alalla on tarjolla. Yhdistyksemme toimitusjohtaja Rasmus Roiha sai kahdeksan jäsenyhdistystämme mukaan ja totesi, että olisipa kiva, jos saisimme sata naista osallistumaan niihin. Työpajat täyttyivät heti ilman maksettua mainontaa, ja yhteen tuli heti 800 naisen jono.” Kuka palkkasi maksaa? “Aloitin ohjelman vuonna 2018 ja hankin sille itse rahoituksen. Yritykset tukevat taloudellisesti toimintaamme. Ensimmäiset neljä vuotta olin tässä yksin, EU-hankkeen ansiosta sain palkattua työkaverin. Vedämme tätä kahdestaan.” Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle 20
Linda Liukas on sanonut, että poikkitieteellisen opintojensa ansiosta hän alkoi ymmärtää, ettei tietotekniikalla ratkota tietokoneiden ongelmia vaan tietokoneiden avulla ratkotaan maailman ongelmia. Se motivoi häntä ja se motivoi minua.” Juuri kun olette saaneet naiset innostumaan IT-alasta, niin tekoäly tulee ja vie kaikkien työt. Onko tällainen vaara olemassa? “Kyllä tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei se mitään tee ilman ihmistä. Juuri nyt on tärkeää, että tekoälyä kehitetään datalla, jolla ei ole ennakkoasenteita naisia ja vähemmistöjä kohtaan. Tarvitaan siis kaikkia maailman ihmisiä kunnioittavaa ja turvallista dataa, jotta koko maailma ei vääristy entisestään. Teknologia-alalle tarvitaan kipeästi ihmisiä, jotka ymmärtävät ja kunnioittavat naisten ja tyttöjen oikeuksia ja kaikkien ihmisten tasa-arvoisuutta. Mitä sanoisit tytölle, joka empii teknologia-alalle lähtemistä huonon taloustilanteen vuoksi? ”Teknologia ei poistu maailmasta, se on aina hyvä ura valinta. Kannattaa ainakin seurata, miten teknologia kehittyy. Sitä tarvitaan jokaisessa työssä jollain tavalla. Tietoturvan ymmärtäminen on jo yksi tärkeä taito. Mieti, minne annat tietojasi ja millaisilla välineillä työskentelet.” Miten teknologia on vaikuttanut omaan elämääsi? “Teknologia helpottaa jokapäiväistä työntekoani, ja sen avulla pidän yhteyttä tärkeisiin ihmisiin. Teknologiasta innostumalla olen voinut työskennellä nykyisessä roolissani ja olla auttamassa muita omalla urallaan. Ja löysin aviomieheni Tinderistä.” . Keitä Mimmit koodaa on auttanut eniten? “Keskitymme ennen kaikkea aikuisiin naisiin, koska kukaan muu ei tunnu huomioivan heitä ja heidän tarpeitaan riittävästi. Se on tosi kurjaa ja outoa, koska aikuisilla naisilla on uskomaton määrä työelämän osaamista eri aloilta. He osaavat kertoa eri alojen ongelmista ja ideoida niihin ratkaisuja. Ajattelen myös, että jos minä hyvinkin aikuisena naisena pystyn tuomaan tähän yhteiskuntaan ja teknologia-alaan hyvää ja oppimaan vaivatta uutta, niin kaikki muutkin naiset pystyvät. Entisiä ammatteja ja elämänkokemusta pystyy hyvin hyödyntämään. Ja kun me aikuiset naiset olemme oppineet, että meitä tarvitaan teknologia-alalla, voimme ehdottaa alaa tytöille ja nuorille naisille. Voimme sanoa, että teknologia-ala voisi sopia heillekin ja vakuuttaa, että he voisivat olla siinä tosi hyviä.” Ehkä ohjelmasi ansiosta joskus nähdään elokuva, jossa maailman pelastava hakkeri on reilusti yli viisikymppinen, siististi pukeutunut täti-ihminen. “Toivottavasti. Koodarit on pitkään kuvattu elokuvissa keskivartalolihaviksi ja vähän epäsiisteiksi nuoriksi miehiksi, jotka hakkeroivat tarvittaessa koko kaupungin pimeäksi muutamassa minuutissa. Ja onhan teknologia-ala paljon muutakin kuin koodausta. Naisia tarvitaan siellä kaikkiin rooleihin. Heitä tarvitaan tuomaan osaamista ja ymmärrystä muilta toimialoilta ja ratkaisemaan haasteita teknologian avulla.” Miksi tämä on tärkeää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon kannalta? “Maailma muuttuu kaikille turvallisemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi, kun teknisiä ratkaisuja kehittävät muutkin kuin nuoret miehet. Kehitystyössä tarvitaan kaikkia sukupuolia ja kaikenikäisiä ihmisiä. MILJA KÖPSI Syntynyt: 1976 Helsinki Asuinpaikka: Joensuu ja Vantaa Perhe: kaksi aikuista poikaa, kaksi teinityttöä, puoliso, kääpiö snautseri Nipa Ammatti: Software Finland ry:n ohjelman Mimmit koodaa koordinaattori ja hankepäällikkö Koulutus: matkavirkailijan ammattitutkinto, erinäisiä kursseja ja sertifiointeja Ura: varastotöitä, siivousta, asiakaspalvelua, mainos-, tvja elokuvatuotantoa, viimeiset yhdeksän vuotta Software Finland ry:n palveluksessa Harrastukset: legot, videopelit, pötköttely, vapaaehtoistyöt, oppiminen Motto: Making things happen. 21
Sumi Fenci Bibi Aysa 22
B angladeshin Cox’s Bazarissa asuva Sumi, 20, oli kotonaan äitinsä, kahden sisarensa ja tyttä rensä Nusratin kanssa, kun tulvavesi alkoi nousta elokuisten rankkasateiden seurauksena. ”Oli satanut kovaa 10 tai 12 päivää. Vettä oli lopulta polviani myöten. En tiennyt, mitä tehdä. Leikkasin banaanin lehtiä ja tein niistä kanootin. Itkin pelosta miettiessäni, mitä vauvalleni tapahtuisi”, Sumi kertoo. Perhe oli yksi niistä 1,2 miljoonasta perheestä, jotka jäivät tulvan saartamiksi. Tulvat vaikuttivat yli 18 miljoonan bangladeshilaisen elämään. Koska Sumi ei päässyt torille ostamaan ruokaa, hänen vointinsa heikkeni. ”Pystyin imettämään vauvaani vain niukasti. Pienellä lapsellani oli kuumetta ja ihottumaa, mutta emme voineet mennä klinikalle. Olen edelleen huolissani hänen terveydestään, mutta olen iloinen, että vesi on laskenut.” Sumi kertoo, että hänen miehensä jätti hänet juuri ennen Nusratin syntymää. Nuori äiti ei ole kuullut miehestä sen jälkeen. Sumi meni naimisiin 18-vuotiaana ja on nyt tyttärensä yksinhuoltaja. ”En pysty ajattelemaan tulevaisuutta. Ainoa asia, jota ajattelen, on tyttäreni. Olen ollut huolissani tulevaisuudesta siitä asti, kun mieheni jätti meidät.” Tulva sulki koulun Myös 12-vuotias Aysa kertoo olleensa peloissaan tulvan aikana. ” Tein ruokaa sängylläni, koska lattia oli veden vallassa Ilmastokriisille altis Bangladesh koki elokuussa yhden lähihistorian pahimmista tulvista. Tapasimme Cox’s Bazarissa nuoria naisia ja tyttöjä, joiden elämän katastrofi mullisti. Tulva katkaisi koulutien ja pääsyn torille ja lääkäriin, mutta Planin hätäapu helpotti arkea. Teksti: ANNA NILSSON | Kuva: IZLA BETHDAVID ”En ole koskaan kokenut mitään sellaista. En voinut mennä ulos, koska vettä oli kaikkialla. Sisälläkin oli vettä. Äitini onnistui keittämään ruokaa toisessa talossa ja tuomaan sitä meille”, Aysa kertoo. Bangladesh on yksi ilmastokriisin pahimmin koettelemista maista. Bangladeshilaiset joutuvat kohtaamaan yhä enemmän tulvia, hirmumyrskyjä ja vaarallisen kuumia hellejaksoja. Sään ääri-ilmiöt heikentävät erityisesti köyhyydessä elävien perheiden toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia. ”Kouluni suljettiin tulvan takia. Yritin jatkaa opintojani, mutta se oli hyvin vaikeaa. Nyt koulu on alkanut taas, ja olen siitä innoissani. Nautin koulumatkan kulkemisesta ja olen iloinen nähdessäni taas ystäväni. Lempiaineeni on arabian kieli”, Aysa kertoo. Aysa tietää, että hänen koulutuksensa on vaakalaudalla, sillä hänen perheensä on talousvaikeuksissa. Tulvat syvensivät ahdinkoa. Jos Aysa joutuu keskeyttämään opinnot ja jäämään kotiin, hän todennäköisesti päätyy varhain naimisiin ja saa lapsen nuorena. Aysa ei kuitenkaan halua luopua haaveestaan. ”Unelmoin, että minusta tulee koulutettu nainen.” 20 päivää hätämajoituksessa 24-vuotias Fenci ja hänen seitsemänvuotias tyttärensä Rahi joutuivat jättämään kotinsa, kun vesi valtasi talon. ”Kun näin veden nousevan polviini asti, meidän oli pakko paeta. Tyttäreni on vammainen eikä pysty kävelemään. Menimme suojaan kouluun, mutta se oli meille hyvin vaikeaa. Pienessä luokkahuoneessa oli kuusi perhettä. Tyttäreni tarvitsee erityisruokaa, enkä pystynyt tekemään sitä hänelle”, Fenci kertoo. Kului 20 päivää, ennen kuin tulvavesi laski. Fencin kotitalo vaurioitui tulvassa ja odottaa nyt korjaamista. ”Elämä on niin vaikeaa, erityisesti tyttäreni kannalta. Minun on kannettava häntä kaikkialle”, Fenci sanoo. Hätäapua tulvan keskelle Bibi, 23, oli vähällä menettää tulvalle kolmevuotiaan kuopuksensa, kun ei pystynyt pitämään lasta otteessaan virtauksen keskellä. ”Kamppailin poikani kanssa. Hän putosi veteen kahdesti ja melkein hukkui. Olin niin peloissani”, Bibi kuvaa järkyttäviä hetkiä. Puu kaatui myrskyssä perheen kodin päälle ja vahingoitti taloa. Tulvaveden ollessa korkealla Bibi onnistui tekemään ruokaa sängyllään, koska se oli korkeammalla kuin veden valtaama lattia. Hän ei kuitenkaan päässyt torille ostamaan vihanneksia ja muita elintarvikkeita. Perhe ei myöskään päässyt klinikalle, vaikka Bibin tyttärellä oli kuumetta. Bibi meni naimisiin 18-vuotiaana. Hänen miehensä työskentelee kaukana kotoa mopotaksin kuljettajana ja pystyy käymään perheensä luona vain kahdesti kuukaudessa. Tulvien aikana mies ei voinut työskennellä, joten perhe menetti tuloja. ”Meillä oli ennen kaloja talomme vieressä olevassa lammessa, mutta kun lampi tulvi, menetimme kaikki kalat. Myös käymälämme on nyt rikki, joten meillä ei ole vessaa”, Bibi kertoo. Plan International käynnisti Cox’s Bazarissa hätäavun ja toimitti tulvan saartamille perheille välttämättömiä tarvikkeita, kuten kuukautishygieniapakkauksia, saippuaa, kanistereita turvallisen juomaveden keräämiseksi, pressuja, taskulamppuja ja desinfiointiainetta. ”Olemme niin kiitollisia tuesta, joka auttoi meitä paljon. Kun vesi laski, käytimme pressua keittopaikan tekemiseen”, Bibi kertoo. . 23
Teksti: TEIJA ALARAAPPANA ja EMMI TISSARI | Kuvat: PLAN INTERNATIONAL J oka kuudes lapsi maailmassa elää tänä jouluna keskellä konfliktia. Planin lahjakaupassa voit valita lahjan, joka tuo turvaa ja toivoa kriisin keskelle. Joululahjoitusten avulla Plan turvaa konflikteissa lasten perustarpeet, kuten ruoan, suojan, puhtaan veden ja sanitaation. Lahjoittajien tuella edistämme lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäynnin jatkumista mahdollisimman pian kriisin jälkeen, myös pakolaisleireillä ja pakolaisyhteisöissä. Parannamme lastensuojelua ja suojelemme tyttöjä erityisesti heihin kohdistuvilta riskeiltä. Huolehdimme siitä, että tyttöjen ääni tulee kuulluksi heitä koskevassa päätöksenteossa eikä tyttöjä sivuuteta. Antamalla aineettoman lahjan tuet kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia. Aineeton lahja lasten oikeuksien edistämiseksi on sydäntä lämmittävä lahjaidea läheiselle. Tänä jouluna Planin aineeton lahja auttaa siellä, missä konfliktit ja sodat uhkaavat lasten elämää. Joulun merkityksellisin lahja tuo turvaa ja toivoa 24
Joulun lahjasuosikit “Lapset ovat joutuneet keskelle Venäjän hyökkäys sodan painajaista Ukrainassa. Se, että aineettomalla lahjalla voi tuoda tilanteen keskelle yhdellekin lapselle hymyn kasvoille, toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja konkreettista tekemistä, on vähintä mitä voi itse tehdä.” Joonas Saartamo, näyttelijä “Tyttöjen koulutuksen tukeminen nostaa koko yhteisön hyvinvointia. Se on aineeton lahja, jonka vaikutukset näky vät pitkään.” Satu Rämö, kirjailija Satuhetki auttaa kriisin keskellä eläviä lapsia unohtamaan pelkonsa ja ymmärtämään paremmin tunteitaan. Kun kotinsa jättäneet perheet saapuvat pakolaisleireille, harvalla on mukanaan leluja tai kirjoja. Anna lahjaksi lastenkirjoja lapsille pakolaisleireillä. Useilla alueilla Ukrainassa rakennukset ovat pahoin vaurioituneet tai tuhoutuneet kokonaan. Talven tullen tarve lämpimille vaatteille kasvaa. Lahjoituksellasi ukrainalainen lapsi voi saada esimerkiksi takin, lapaset ja hatun tai lämmittäviä yöasuja. Konflikteissa ja luonnonkatastrofien aikana tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Tuellasi turvaamme kriisin sattuessa tyttöjen perustarpeet, järjestämme heille turvallisia tilo ja sekä lisäämme tietoa tyttöihin ja nuoriin naisiin kohdistuvista riskeistä. HÄTÄAPUA TYTÖILLE 35 € TYTTÖJEN KOULUTUS 40 € KOULUTARVIKKEET UKRAINAAN 25 € TALVIVAATTEITA UKRAINALAISELLE LAPSELLE 50 € SATUHETKI LAPSELLE 15 € 3 X vaikuttava ja lämmittävä joululahja Lisää lahjaideoita: plan.fi/kauppa 25
”Minun oli potkittava naiseuden ahdasta boksia isommaksi” Tuija Pehkonen: K un määrittelemme tytöt tietynlaisiksi, samalla määrittelemme kaikkia muitakin. Kuitenkin tasa-arvo on kaikkien ihmisten etu”, sanoo juontaja ja toimittaja Tuija Pehkonen. Tuija aloitti vuosia sitten yhteistyön Planin kanssa, koska kaikkien lasten ja etenkin tyttöjen oikeudet ovat hänelle erityisen tärkeitä. ”Olen kahden pojan äiti, mutta olen kasvanut tyttönä ja elänyt naisena. Minulle tyttöjen oikeudet tarkoittavat kaikkien oikeuksia.” Tuija on tehnyt Planille vaikuttajatyötä sosiaalisessa mediassa ja osallistunut kampanjoihin. Tänä syksynä hän juonsi juhlan, jossa julkistettiin Planin tyttöpalkinnon ensimmäinen voittaja. Tapahtuman juontaminen ja palkinnon jakaminen oli Tuijalle tärkeä asia. ”Planin tekemä työ on koskettanut minua. Olen viime vuosina kokenut entistä tärkeämmäksi sen, että tekemäni työt ja asiat tuntuvat merkityksellisiltä. Haluan silti tehdä myös viihdettä ja tuoda hyvää mieltä.” Ahdas laatikko isommaksi Tuija havahtui tyttöjen ja naisten kohtaamiin epäkohtiin sen jälkeen, kun hän Kiltin tytön oppitunti Tuija käsittelee uudessa kirjassaan Ei enää kiltti tyttö – Oppitunteja tottelemattomuudesta (Gummerus 2024) tasa-arvoa ja epäkohtia omien kokemustensa kautta. Siinä Tuija kulkee lapsuutensa Iisalmesta mediamaailman ytimeen. Kirja on ollut hänen pitkäaikainen haaveensa ja pohjautuu podcast-sarjaan Kiltin tytön tottelemattomuuskoulu, jota Tuija on tehnyt kolme kautta Ylelle. Uusimman podcast-kauden aikana Tuija on pohtinut muun muassa Maria Veitolan kanssa naisen paikkaa mediassa ja Tarja Halosen kanssa sitä, onko nainen aina vääränlainen. Pihla Viitala ja Pamela Tola ovat keskustelleet siitä, onko elokuva-ala muuttunut sen jälkeen, kun Me Too -kampanja rohkaisi jakamaan kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Podcast pyöri alun perin Tuijan mielessä kirjana, mutta kirjan vuoro tuli lopulta tänä syksynä. Tuija toivoo, että lukija voisi kirjaa lukies saan samastua hänen kokemaansa ja tunnistaa tilanteita omasta elämästään. Hänen lisäkseen ajatuksiaan ovat jakaneet myös muut näkyvät naiset, kuten Sointu Borg, Kiira Korpi, Alma ja Jannika B. ”Omat kokemukseni ovat vain yhden ihmisen kokemus. Niillä ei ole niinkään VAPAAEHTOISET JA AKTIVISTIT Toimittaja ja juontaja Tuija Pehkonen haluaa murtaa tytöille ja naisille asetettuja rajoja. Ei tarvitse olla sievä, kiltti ja hiljaa. tuli raskaaksi. Hän joutui ensimmäistä kertaa asemaan, jossa koki syrjintää ja ulkopuolelle jäämistä. ”Syrjivät rakenteet ja sukupuolten epätasa-arvo lähtevät hyvin vahvasti jo lapsuudesta. Emme elä tasa-arvoisessa maailmassa, johon ongelmat ilmestyvät vasta aikuisuudessa. Kokemusteni ansiosta aloin huomata ja tuntea luissani muidenkin kokemaa syrjintää.” Tuija alkoi pohtia tyttönä olemista ja sitä, millaiseksi tytöksi hänet oli kasvatettu. Hän mietti perinteisen kiltin tytön muottia, johon häntä monien muiden tavoin on ohjattu. Pitäisi olla sievä, nöyrä ja hiljaa. Ei saisi pitää itsestään meteliä. Tämän päälle tulevat ulkonäköpaineet ja äitiyteen liittyvät odotukset. ”Nyt ajattelen, että nämä kaikki ovat meille ulkopuolelta annettuja normeja ja paineita.” Tuija on miettinyt paljon omaa paikkaansa maailmassa ja mediassa. Mikä on hänen roolinsa? Miten hänen herttainen, energinen ja iloinen julkisuuskuvansa vastaa todellisuutta? ”Tokihan sekin vastaa minua, mutta se on aika kapea osa. Havahduin, että minun täytyy itse potkia tuota boksia isommaksi. Minun täytyi tehdä tilaa sille, että minussa on paljon muitakin sävyjä: minulla on mielipiteitä ja haluan nostaa esiin myös epäkohtia.” 26
merkitystä. Sen sijaan toivoisin, että pystyisin sanoittamaan sitä ahdasta lokeroa, jonka niin moni nainen tunnistaa. Me voimme olla monenlaisia ja erilaisia. Meidän ei tarvitse asettautua niihin muotteihin, joita yhteiskunta ja media meille tarjoavat.” Tuija on käsitellyt podcastissaan ja kirjassaan myös tasa-arvoista vanhemmuutta. ”Ennen lasten saamista ajattelin, että minä sitten kasvatan lapsistani Teksti: HEIDI KLEEMOLA Olen löytänyt rohkeuden siihen, että uskallan sanoa, kun näen vääryyttä tai kohtaan sellaista itse. sellaisia kuin haluan, sehän on vain minusta kiinni. Olen joutunut kohtaamaan vajavaisuuteni, koska lapsilla on oma persoona ja tahto. Kasvatustehtävä on vetänyt nöyräksi.” Tuija uskoo, että vanhemmat voivat näyttää lapsille esimerkkiä omalla toiminnallaan. Tämä tarkoittaa Tuijan perheessä esimerkiksi sitä, että hän on tehnyt miehensä kanssa tasavertaisesti töitä. ”Meidän molempien työt ovat olleet yhtä tärkeitä riippumatta siitä, onko meillä pieniä lapsia vai ei. Sanoitamme lapsillemme näitä asioita. Uskon, että sitäkin merkityksellisempää on se, mitä teemme. Samoin se, miten esimerkiksi puhumme kotona tytöistä ja naisista.” Saan puolustaa itseäni ja muita Tuijan mielestä tyttöjen ja naisten oikeuksia ei muuteta pelkästään sillä, että tytöt ja naiset pitävät itse ääntä. Siihen tarvitaan kaikkia ihmisiä. Tuijalle oli iso asia havahtua siihen, että hän voi ja saa puolustaa itseään ja muita. ”Olen löytänyt rohkeuden siihen, että uskallan sanoa, kun näen vääryyttä tai kohtaan sellaista itse. Jokainen voi tehdä asialle jotain. Jos vaikka näkee työyhteisössä tapahtuvan jotakin väärää, olisipa meillä rohkeutta puuttua siihen.” Vaikka yhteiskunnat ja elinolosuhteet ovat erilaisia, tytöt ympäri maailman kohtaavat myös samankaltaisia ongelmia ja ilmiöitä. ”Iso asia on sukupuolten tasaarvo, josta kaikki kumpuaa. Missään päin maailmaa ei olla vielä saavutettu tasa-arvoa, ei edes vuoden 2024 Suomessa.” Tuija on huomannut, että tässä ajassa ihmiset voivat kokea riittämättömyyttä lähes kaikesta, ja sosiaalinen media ruokkii mahdottomia odotuksia. Tuija haluaa tuoda sosiaalisen median sisällöissään esiin inhimillisyyttä ja armollisuutta – myös niitä hetkiä, kun hommat rönsyilevät ja koti täyttyy kasoista. ”Paineiden alla voi tulla loputon riittämättömyyden tunne. Mutta meidän ei ole pakko musertua sen alle. Eniten haluaisin rohkaista tyttöjä ja naisia. Meidän ei tarvitse olla ahtaasti ja pienentää itseämme. Toivoisin voivani tuoda yhteisöllistä tukea ja rohkaisua omilla jaloilla seisomiseen ja omannäköisen polun löytämiseen.” . Ku va : Jo ha nn a Ro nt u 27
Kuka olet? Olen Sinikka Uusimäki, 68-vuotias Oulussa ja Kaustisella asuva eläkeläinen. Opetin 40 vuotta yläkoululaisille kieliä, kaupallisia aineita ja opinto-ohjausta. Miten sinusta tuli Plan-kummi? Jäin leskeksi 37-vuotiaana mieheni kuoltua syöpään. Lapseni olivat tuolloin 7ja 13-vuotiaita. Tiesin, miten rankkaa on kantaa yksin vastuuta arjesta, ja haluni auttaa vielä heikommassa tilanteessa olevia lapsia ja perheitä oli itänyt minussa jo jonkin aikaa. Vuonna 2000 katsoimme kuopukseni, tuolloin 13-vuotiaan tyttäreni, kanssa televisiosta ohjelmaa, jossa Plan etsi uusia kummeja. Tyttäreni pyysi, että ottaisimme kummilapseksi tytön. Hän lupasi huolehtia yhteydenpidosta. Niin meistä tuli kuusivuotiaan etiopialaisen tytön kummeja. Mikä on paras muistosi kummiudesta? Oli ihana seurata tytön kasvua. Yksi kohokohta oli, kun yhteisöön saatiin lahjoitusrahoilla juokseva vesi. Vuonna 2010 perhe poistui Planin toimialueelta, ja menetimme yhteyden tuolloin 15-vuotiaaseen kummityttöömme. Hyvästejä ei ollut mahdollista jättää, koska muutto tuli yllätyksenä eikä Planilla ollut tietoa muuttoaikeista. Myöhemmin saimme kuulla perheen muuttaneen Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan. Perhe voi hyvin, isä on autonkuljettaja, äiti kotirouvana ja lapset opiskelevat. Kummityttömme valmistui sihteeriksi. KUMMIT JA TYTTÖSPONSSI-LAHJOITTAJAT Mitä asioita haluat erityisesti edistää lahjoituksellasi? Nyt olen Tyttösponssi-lahjoittaja ja haluan tukea tyttöjen koulunkäyntiä. Haluan, että tytöt saisivat mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja voisivat valmistua ammattiin. Mitä sanoisit ihmiselle, joka pohtii Planin lahjoittajaksi ryhtymistä? Kummina olo tuottaa iloa pitkään, ja sillä voi vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja perheiden elämään. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Mistä saat hyvää mieltä arkeesi? Rakastin työtäni, mutta nyt rakastan eläkkeellä oloa. Saan tehdä mitä haluan ja milloin haluan. Erityisen hauskaa on olla mummu ja bonusmummu. Minulla on neljä lastenlasta, miehelläni viisi. Olen aika hulvaton mummu ja leikin lasten kanssa heidän leikkejään, paininkin pyynnöstä. Painista innostunut kolmevuotias pojantytär oppi nopeasti kysymään, onko hartiat kentässä. Mieheni kanssa musisoimme usein. Hän soittaa kitaraa, ja laulamme yhdessä. Laulu on minulle todella tärkeää, opin kuulemma hyräilemään ennen kuin opin kävelemään ja puhumaan. Joskus innostun osallistumaan karaokekilpailuihin. Ulkona ja luonnossa liikkuminen ovat minulle tärkeitä. Lappiin on päästävä joka syksy ruskaa ihailemaan. . Oululainen Sinikka Uusimäki ryhtyi Plan-kummiksi, koska tiesi omasta kokemuksesta, miten rankkaa on kantaa yksin vastuu lapsista. Painiva ja laulava mummu on tukenut tyttöjä jo yli 20 vuotta Teksti: MIIA SAARI | Kuva: LAURA MAUNU 28
P lan-kummilapsi Rosaria ja hänen perheensä asuvat Indo nesian Lembatassa, joka on erityisen altis luonnon katastrofeille. Vuosina 2021 ja 2022 pyörremyrskyt ja äkkitulvat runtelivat heidän kotisaartaan surmaten monia ihmisiä. Myös rakennukset ja infrastruktuuri vaurioituivat pahoin, ja tuhannet perheet joutuivat jättämään kotinsa. Katastrofiriskeistä huolimatta Lembatassa ei ole aiemmin pidetty tärkeänä säästää rahaa hätätilanteita tai lasten koulutusta varten. Rosarian perhekään ei ollut varautunut luonnonmullistukseen, vaan he joutuivat lainaamaan rahaa selviytyäkseen väliaikaismajoituksessa. “Meillä ei ollut mitään säästöjä kotona tai pankissa”, Rosaria kertoo. Plan käynnisti alueella Student Emergency Savings -hankkeen, jonka tavoite on opettaa kummilapsille ja heidän perheilleen taloustaitoja. Plan kannusti yhdessä paikallisen rahoitus laitoksen kanssa perheitä säännölliseen säästämiseen, jotta yhteisöjen selviytymiskyky hätätilanteissa paranisi. Koulutukseen osallistui yli 10 000 kummilasta 79 kylästä viidessä Lembatan piirikunnassa. ”Säästän nyt äitini antamat rahat sen sijaan, että tuhlaisin niitä, koska haluan jatkaa opintojani korkeammalle tasolle”, Rosaria sanoo. Jokaiselle hankkeeseen osallistuvalle lapselle perustettiin säästötili, jolla oli 16,50 Yhdysvaltain dollaria. Plan kannusti vanhempia jatkamaan talletuksia tileille sijoituksena lastensa Mimmit sijoittavat koulutukseen – kummilapsi Rosaria säästää hätätilanteita ja opintojaan varten tulevaisuuteen. Rosarian perhe siirtää kolme dollaria kuukaudessa tytön tilille. ”Isäni laittoi rahaa myös säästöpossuuni maissisadon jälkeen. Olen iloinen, että säästöni kasvavat. Kun katastrofi iskee yhteisöömme, perheelläni on rahaa ruokaan ja suojaan”, Rosaria jatkaa. Lähes puolet alueen kummilapsista säästää nyt aktiivisesti tulevaisuuttaan ja hätätilanteita varten. “Ystävänikin laittavat rahaa syrjään jatko-opintoja varten.” . Kuva: PLAN INTERNATIONAL Help the giant panda find a way to the bamboo forest. Help the giant panda find a way to the bamboo forest. Oma Plan on taas käytettävissä U udistunut Oma Plan löytyy nyt osoitteesta oma.plan.fi. Järjestelmämuutoksen myötä palvelun ulkoasuun on tullut uudistuksia. Olemme lisänneet valmiisiin kummikirjepohjiin maanviljelystä kertovan kirjeen ja liitevalikoimaan uusia puuhatehtäviä. Myös luontoaiheisia valokuvia on tulossa. Kirjeenvaihdon lisäksi Oma Planissa voi katsella kummilapsen tietoja ja kuvia, lukea vuosiraportteja sekä päivittää yhteystietoja. . 29
AINEKSET (8 ANNOSTA): 6 dl vettä 2,5 dl pitkäjyväistä valkoista riisiä 2 kanelitankoa ¼ tl suolaa 10 dl täysimaitoa tai täyteläistä kasvimaitoa 2,5 dl raakasokeria Päälle maun mukaan: jauhettua kanelia, hienonnettuja pähkinöitä, rusinoita Etelä-Amerikan maukas versio joulupuurosta PLAN-PALAT A rroz con leche on espanjan kielisessä maailmassa rakastettu joulu jälkiruoka. Tämä meksikolainen versio riisiherkusta on läheistä sukua suomalaiselle joulupuurolle. Täyteläistä jälkiruokaa on helppo valmistaa iso annos kerralla. Arroz con leche säilyy jääkaapissa muutaman päivän ja maistuu niin lämpimänä kuin kylmänä. VALMISTUS: Yhdistä vesi, riisi, kanelitangot ja suola suuressa kattilassa keskilämmöllä. Kiehauta, vähennä lämpöä, peitä kannella ja anna hautua noin 15 minuuttia. Sekoita joukkoon maito ja sokeri. Tässä vaiheessa joukkoon voi lisätä myös rusinoita, jotka kuuluvat monen meksikolaisen kotikokin reseptiin. Kiehauta, vähennä lämpöä ja keitä puoli tuntia usein sekoittaen, kunnes puuro on paksuuntunut. Jos puurosta tulee liian paksua, lisää hieman nestettä. Tarjoile oman maun mukaan joko lämpimänä tai jääkaappikylmänä. Koristele jauhetulla kanelilla, hienonnetuilla pähkinöillä ja/tai rusinoilla. Ku va : A do be St oc k 30
FAKTAN YSTÄVÄLLE: Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo, suom. Mari Janatuinen (Atena 2024) ”Ei, et riitä sellaisena kuin olet”, bestseller-kirjailija ja historioitsija Rutger Bregman täräyttää raikkaalla tavalla moralistisessa kirjassaan. Hän kasaa vankan – ja samalla viihdyttävän – todistusaineiston siitä, miksi meidän pitäisi unohtaa mukavuusalueemme ja egoa hellivät tavoitteet ja keskittyä ratkaisemaan ihmiskunnan suurimpia ongelmia. Valtavat yhteiskunnalliset muutokset ja keksinnöt ovat aina ennenkin alkaneet rohkeista, sisukkaista ja älykkäistä yksilöistä. LUKUROMAANIEN RAKASTAJALLE: Kristin Hannah: Sodan sisaret, suom. Karoliina Timonen (WSOY 2024) Kristin Hannah on koskettavien historiallisten lukuromaanien luottonimi. Tällä kertaa hän kirjoittaa vaietusta aiheesta: amerikkalaisista naisista, jotka palvelivat Vietnamin sodassa. Idealistisen sairaanhoitajan Frankien käsitykset sankaruudesta joutuvat koetukselle napalmin varistessa viidakkoon, ja lopulta sotatraumat haastavat Frankien mielenterveyden. Tarinassa on myös paljon lämpöä, erityisesti naisten välisen ystävyyden kuvauksessa. ASIOITA KYSEENALAISTAVALLE NUORELLE: Maria Mustranta: Te olette liian nuoria (Myllylahti 2024) Kuntapolitiikka ei kenties ole nuortenkirjallisuuden hittiaihe, mutta Maria Mustranta on kirjoittanut siitä vetävän ja hauskan romaanin. 5 x maailmaa muuttava joululahjakirja PLANIN KULTTUURIVINKIT 15-vuotias Joni erehtyy töhrimään väärän aidan, ja sovittaessaan rikkomustaan hän tutustuu puoluepolitiikkaan. Pian Joni tekee jo vaalityötä aktivisti-siskonsa kuntavaalikampanjassa ja selvittää outoa epäkohtaa kunnan budjetissa. Tämä kirja voi hyvinkin kolahtaa lukijaan, jota politiikka ei (vielä) kiinnosta. NYKYISELLE TAI ENTISELLE TYTÖLLE: Fatim Diarra ja Iida Tani: Lupa olla tyttö (Into 2024) Huutelua kadulla. Kähmintää juhlien jatkoilla. Kaksimielisiä kommentteja setämiehiltä. Seksin vonkausta auton ikkunasta. Julkista häpäisyä. Lupa olla tyttö -kirjassa tunnetut suomalaiset naiset kertovat kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä. Tarinat ovat järkyttäviä, mutta samalla kovin arkisia. Moni tyttö ja nainen saa kirjasta varmasti tärkeää vertaistukea ja tahtoa yhteiskunnan muuttamiseen. MAAILMANPOLITIIKAN POHTIJALLE: Irene Zidan: Isäni appelsiininkukkien maasta (WSOY 2024) Toimittajataustaisen Irene Zidanin esikoisromaani on tärkeä puheenvuoro keskusteluun Gazan sodasta. Se on myös älykäs, inhimillinen ja kiinnostava perhetarina. Kertoja Amira on suomalaisen äidin ja palestiinalaisen isän tytär, joka joutuu toimittajan työssään raportoimaan Gazan kriisistä. Samalla pintaan nousevat niin kauniit kuin kivuliaat muistot Palestiinan-matkoista ja siitä, kuinka isän vankilakokemukset heijastuivat perheeseen. Kokosimme tämän vuoden kirjasadosta lahjatärpit erilaisille lukijoille. Koonnut: IIDA RIEKKO Toivo Rauhaa etsimässä – lähde Planin joulukalenterin matkaan J oulukalenterissamme Rauha matkustaa ympäri maailmaa etsimässä hyviä uutisia. Löytyykö niitä Planin työstä? Siitä kuulee ensimmäisenä Toivo. Kaipaatko sinäkin hyviä uutisia? Seuraa joulukalenteria: plan.fi/joulukalenteri Voimanainen maailman katolla N epalilainen Lhakpa Sherpa on maailman ainoa nainen, joka on kiivennyt Mount Everestin huipulle 10 kertaa. Netflixin dokumentti Mount Everestin kuningatar kertoo hänen dramaattisen tarinansa. Sherpa syntyi jakinkasvattajan tyttäreksi ja tunsi jo lapsena vetoa vuorten valloittamiseen. Koska vuorikiipeily nähtiin sherpa-kansan miesten työnä, Lhakpa Sherpa pukeutui pojaksi ja eteni kansainvälisten retkikuntien matkassa huippuosaajaksi. Lopulta lukutaidottomasta naisesta tuli maailmanennätysten rikkoja. Dokumentissa on myös synkkä juonne: Sherpa koki avioliitossaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka on vaikuttanut syvästi niin hänen kuin perheen tytärten elämään. Sherpan sinnikkyys ja energisyys tai Nepalin vuoriston huikaisevat maisemat eivät voi olla koskettamatta katsojaa. Mount Everestin kuningatar Netflixissä Ku va : A do be St oc k 31