• # 1/11 TuloksellisTa TyöTä ei saavuTeTa vain anTajan ehdoilla Plan ja Otto.-automaatit mullistavat suomalaisen varainkeruun Nuorten työttömyys on uhka. Se voi olla myös mahdollisuus. Helsingin taidemuseon näyttely sävähdyttää
• Ajankohtaista kummius on kova juttu ntkimukseen vasta lähes puolet tu etuimpana ia tunn neista pitää Plan stönä. kummilapsijärje eduskuntavaalit ovat ovella, ja ehdokkaiden ja puolueiden suhtautuminen kehitysyhteistyöhön puhuttaa suomalaisia. Plan suomi, suomen World vision ja ulkoasiainministeriö järjestivät helmikuussa paneelikeskustelun, jossa pääpuolueiden edustajat pohtivat kehityspolitiikkaa ja tuoretta tutkimusta suomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön. Mukana olivat Pertti Salolainen (kok.), Kimmo Tiilikainen (kesk.), Christina Gestrin (RkP), Zahra Abdulla (vihr.), Jesca Muyingo (sdP), Heikki Patomäki (vas.), Markku Vuorinen (kd) ja Simon Elo (Ps). erityisesti kysymys siitä, pitäisikö kehitysyhteistyön tukijoille myöntää verovähennysoikeus, mietitytti keskustelijoita. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 43 prosenttia suomalaisista arvioi, että lisäisi joko ehdottomasti tai todennäköisesti rahan antamista kehitysyhteistyöhön, mikäli avustaminen olisi verovähennyskelpoista. verovähennys toisi lisää auttajia myös niistä ryhmistä, jotka jo nyt avustavat kehitysyhteistyötä esimerkiksi kummitoiminnalla. Taloustutkimuksen toteuttamaan omnibus-tutkimukseen haastateltiin yli tuhatta 15­79-vuotiasta suomalaista 86 paikkakunnalta. sen teettivät ulkoministeriö, Plan suomi ja suomen World vision. Puolueiden edustajien näkemykset verovähennysoikeudesta jakaantuivat. etenkin hallituspuolueiden edustajat näkivät suurimmiksi esteiksi tiukan taloustilanteen ja sen, että jos yksi yleishyödyllinen taho saisi verovähennysoikeuden, sitä vaatisivat muutkin. Plan suomen pääsihteeri Riitta Weiste korostaa, että kyse on ennen kaikkea arvovalinnoista: verovähennysoikeus kehitysyhteistyön tukijoille olisi valtion myönteinen kannanotto ja lisäisi kansalaisjärjestöjen mahdollisuutta edistää suomen kehityspoliittisia päämääriä. se olisi myös vastaus kansalaisten selkeään toiveeseen. Paneelikeskustelijat pohtivat myös kehitysyhteistyön määrärahojen nostamista 0,7 %:iin valtion budjetista. Perussuomalaisten edustajaa lukuun ottamatta kaikki panelistit tukivat voimakkaasti määrärahojen nostamista. niiden korottaminen 0,7 %:iin on ollut kehitysyhteistyöjärjestöjen tavoitteena jo useana vaalikautena. Tutkimus osoitti, että kummitoiminta saa suomalaisten tuen: yhdeksän kymmenestä on kuullut kummitoiminnasta ja heistä 85 prosenttia pitää sitä hyvänä tapana tukea kehitysmaiden lapsia. Tärkeimpänä vastaajat pitävät lasten ja nuorten koulutuksen tukemista, toisena lasten terveyttä ja kolmantena tyttöjen ja Tutkimus luettavissa naisten aseman edistämistä. osoitteessa plan.fi äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa perulaisesta korusarjasta tyttö- ja poikamaskotit. andien äidit kantavat lapsiaan Manta-kankaassa selässään. korusarjassa on käytetty samaa kangasta. lisätietoja koruista ja muista tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/ planshop lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan suomi säätiö, Plan-lehti, Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki. kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. lehden 4/10 lukijakysymyksen ja käsintehtyjä intialaisia kortteja voitti Arja Huttunen juukasta. Parhaan jutun tittelin vei artikkeli "Plankansalaisuus tarjoaa jokaiselle jotakin ­ ja sille voi jokainen tarjota jotakin". onnea ja kiitos kaikille vastaajille! SiSällyS 4 6 Menetetty sukupolvi? Plan ja Maailmanpankki kampeavat kehitysmaiden nuoria töihin 18 20 22 23 24 28 29 30 nykytaide heijastaa intian tyttöjen asemaa PlanPalat "sairaanhoitaja, opettaja, lentokoneen rakentaja..." Filifing auttaa kotikylänsä äitejä ja vauvoja uutisiasuomesta Mitä vaalit? -kampanja pistää arvot puntariin Planlastenhallitus svenskasidor 8 12 13 14 15 16 andeilta maailman ääriin uutisiaMaailmalta kummiinfo vaikuttavia tarinoita Tulosta ei tule vain antajan ehdoilla Puuhasivut - juniorPlan 27 8 21 2
• Pääkirjoitus Kehitysyhteistyön tuloksia ei mitata pelkillä numeroilla suomalaiset tukisivat kummitoimintaa kehitysmaissa enemmän, jos voisivat olla varmoja avun perillemenosta. Tämän paljastaa tuore tutkimus, jonka Plan, World vision ja ulkoministeriö teettivät Taloustutkimuksella. kehitysyhteistyön tulosten mittaaminen on haaste. onnistunut kehitysyhteistyö kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä, eikä lukujen ja numeroiden tilastointi kerro koko totuutta. Moni uskoo, että kehitysyhteistyössä tulosta syntyy, kunhan rahahanat saadaan auki. näin ehkä oli kymmeniä vuosia sitten, mutta ajat muuttuvat. onneksi. nykyisin moderni, tuloksellinen kehitysyhteistyö onnistuu tasa-arvoisen kumppanuuden kautta. Mielikuvia tuloksellisuudesta on aika uudistaa. kuva kehitysyhteistyöstä liittyy vielä vahvasti aikaan, jolloin olematon tiedonvälitys piti syrjäiset kylät eristyksissä ja puuttuvat kulkuyhteydet estivät ihmisten välisen vuorovaikutuksen. kun mielikuvat polkevat paikallaan, on vaikea ymmärtää, että hankemaissa eletään samaa 2000-lukua kuin täällä. siihen kuuluvat puhelimet, televisiot ja monet muut modernin maailman ilmiöt. Tästä huolimatta kehitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnissa ja suojelussa on usein pahasti jäljessä. avun tuloksellisuudelle ei ole kattavia yhteisiä mittareita, vaan tuloksellisuus on aina sidoksissa tilanteeseen. katastrofien jälkeen nopea ja tehokas hätäapu on oikea ratkaisu, mutta pian tulee tarve ihmisten ja yhteiskunnan kestävään suojeluun ja kehitykseen. kehitystä tulee tukea tiukasti yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. vain silloin saadaan sekä apu että sen mittarit kohdalleen. Myös yk:n vuosituhattavoitteet, jotka olemme yhdessä yk:ssa päättäneet, peräänkuuluttavat kehitysyhteistyöhön kumppanuutta. kaikki kahdeksan tavoitetta pitäisi saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä näyttää, että moni niistä jää saavuttamatta. Tavoite ulottaa peruskoulutus kaikille on kuitenkin edennyt ilahduttavasti. kansainvälinen Plan on edistänyt vahvasti tavoitetta. esimerkiksi vuonna 2009 koulutimme 63 561 opettajaa ja rakensimme tai korjasimme 8 152 koulua, minkä ansiosta sadat tuhannet lapset ovat saaneet luku- ja kirjoitustaidon. Tuoreen tutkimuksemme mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää kummilapsitoiminnasta. Plan on tunnettuudessa huikeasti muita järjestöjä edellä: lähes joka toinen suomalainen mainitsee ensimmäisenä Planin kummijärjestöjä kysyttäessä. kummityömme on siis tuloksellista ja näkyvää! se voi olla myös hauskaa. huhtikuussa järjestämme perinteisen Plan jäägaalan (josta kerrotaan sivulla 27). Gaalan huikea esiintyjäjoukko on osoitus työmme tehokkuudesta myös suomessa. Marja-Leena Suvanto Plan suomen viestintäjohtaja Tasa-arvoinen kumppanuus luo tuloksia modernissa kehitysyhteistyössä. Plan ja Automatia Pankkiautomaatit Oy mullistavat suomalaisen varainkeruun lue lisää sivulta 24. Plan 1/11 julkaisija Plan suomi säätiö | issn 1456-6680 | Kannen kuva: Benno neeleman / Plan Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-leena suvanto | Toimituspäällikkö: anna könönen | Toimitus: iida Riekko Hallitus: Gunvor kronman (pj.), eva Biaudet, Pekka haavisto, kati ihamäki, kaj erik kiljander, Tauno kääriä, jesca Muyingo, Bitte Westerlund Ulkoasu: Mikko Toivonen | Paino: esa Print oy | Paperi: edixion 90 g | Painosmäärä: 28 000 kpl | Maaliskuu 2011 seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2011. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 helsinki | vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma­to klo 10­16, pe klo 9­14 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 etelä-suomen lääninhallituksen rahankeräyslupa oku 520 a/15.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.11 (suomi ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 139 k 14/12.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.10 (ahvenanmaa). 3
• JUHA RUDANKO kuvaT PLAN Menetetty sukupolvi? Talouskriisi ajoi nuoria pois työelämästä sekä teollisuus- että kehitysmaissa. joutuuko taas yksi sukupolvi kehitysmaiden nuoria työskentelemään epäinhimillisissä oloissa? iime vuoden lopussa maailmassa oli enemmän nuoria eli 15­24-vuotiaita työttömiä kuin koskaan aikaisemmin. Talouskriisi vaikutti erityisen paljon juuri nuoriin työikäisiin: kahdessa vuodessa työttömien nuorten lukumäärä nousi maailmanlaajuisesti lähes kahdeksalla miljoonalla. Työttömyyden arvioidaan lisääntyvän entisestään tänä vuonna. Tiedot selviävät kansainvälisen työjärjestön ilo:n (The international labour organization) viime kesänä julkaisemasta Global employment Trends for youth -raportista. ­ Työttömyydellä on suuri psykologinen vaikutus yksilöön. kaikista heikoimmassa asemassa olevia tuetaan usein nuoret ovat idealistisia ja haluavat kantaa aivan liian vähän. kortensa kekoon. jos he ovat opiskelleet ja tehneet kaiken oikein, on valtava pettymys, jos heidän on mahdotonta löytää töitä, raportin kirjoittanut ilo:n tutkija Sara Elder sanoo. asiaa on tutkittukin, elder huomauttaa. ihmiset, jotka tulevat laman aikana työmarkkinoille, voivat kohdata ongelmia myöhemminkin. ­ he suhtautuvat usein valtioon epäilevästi mutta samalla odottavat, että valtio pitää heistä huolta, elder kertoo. yksilön turhautumisella voi olla myös yhteiskunnallisia vaikutuksia. ­ on valtava menetetty mahdollisuus, jos nuoret lannistuvat niin pahasti, että he luovuttavat kokonaan työnetsinnän. V nuorten jääminen työmarkkinoiden ulkopuolelle on tietenkin suuri menetys minkä tahansa maan kansantaloudelle. köyhissä maissa elder näkee erityisesti sen vaaran, että ääriliikkeet houkuttelevat työmarkkinoilta syrjäytyneitä nuoria. ­ ääriliikkeet pelaavat epävarmuudella. nuoria voi houkuttaa liittyä mihin tahansa ryhmään, joka tarjoaa heille vähän turvaa. Työllinen mutta köyhä virallinen nuorisotyöttömyys on enemmän teollisuusmaiden kuin kehitysmaiden ongelma. elderin mukaan työttömyys-termi sopii paremmin teollisuusmaiden tarkasteluun, koska niissä on sosiaaliset turvaverkot työttömyyden varalle. Monissa kehitysmaissa köyhyys ajaa nuoria ottamaan vastaan mitä tahansa työtä elääkseen, oli se sitten virallisella tai epävirallisella sektorilla. saharan eteläpuoleinen afrikka on tästä hyvä esimerkki. siellä virallinen nuorisotyöttömyysaste on maailman alhaisimpia ja on viime vuosina vähentynyt entisestään. se ei elderin mukaan ole välttämättä hyvä asia vaan kielii enemmän alueen köyhyydestä kuin nuorten työmahdollisuuksista. ­ Tämä on alue, jolla työtä tekevien köyhyys on suurin ongelma, ei niinkään työttömyys. Talouskriisi pakottaa taas yhden sukupolven kehitysmaiden nuoria työskentelemään epäinhimillisissä oloissa, elder huomauttaa. Raportin mukaan vuonna 2008 yli 150 miljoonaa nuorta köyhissä maissa teki töitä mutta eli silti äärimmäisessä köyhyydessä eli alle 1,25 yhdysval- 4
• tain dollarilla päivässä. Tämä tarkoittaa, että lähes kolmasosa nuorista työntekijöistä ympäri maailmaa elää köyhyydessä. ­ Pelkkä työ ei riitä nostamaan köyhyydestä. siihen tarvitaan myös ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa, Plan suomen viestintäjohtaja MarjaLeena Suvanto muistuttaa. Talouskriisi on vaikuttanut naisten ja miesten työllisyyteen eri tavoin teollisuus- ja kehitysmaissa. elderin mukaan teollisuusmaissa kriisin työllisyysvaikutuksista kärsivät eniten nuoret miehet, kehitysmaissa sen sijaan nuoret naiset. ­ Tämä näkyy erityisesti Pohjois-afrikassa ja lähi-idässä. näillä alueilla on muutenkin paljon nuorten naisten työttömyyttä. kun ilmaantuu vähänkin ongelmia, nuoret naiset kärsivät välittömästi, elder sanoo. nuorisotyöttömyys on lähi-idässä ja Pohjois-afrikassa muutenkin erityisen korkealla tasolla. ­ oman maan kansalaiset eivät halua ottaa kaikkia tarjolla olevia töitä, ja kukaan ei halua palkata nuoria naisia. Monet näistä ovat rikkaita maita, joilla on suojamekanismit työttömille, joten työttömät nuoret eivät kuitenkaan elä köyhyydessä. ­ Myös etelä-aasiassa on paljon nuorten naisten työttömyyttä, joka johtuu kulttuurillisista ennakkoluuloista, elder lisää. Marja-leena suvanto on huolissaan myös laajan nuorisotyöttömyyden vaikutuksista nuorten naisten asemaan. ­ jos nuorten naisten on mahdotonta saada töitä, perheissä voidaan ajatella, että koulutetaanpa vain poika. viime lokakuussa 22 haitilaista teini-ikäistä osallistui Planin projektiin, jossa he kuvasivat arkeaan ja ympäristöään sellaisena, kuin sen näkevät. kuvat vasemmalta oikealle: · epävirallinen sektori työllistää kehitysmaissa suuren osan nuorista. Moni saa elantonsa keräämällä jätemetallia. kuvaaja edens jean-Baptiste. · Pienyrittäjyys tarjoaa työtä monelle kehitysmaan nuorelle. nuori nainen myy hotdogeja haitilaisella torilla. kuvaaja Francklise dumeus · Mies kiillottaa kenkiä haitin jacmelissa. kuvaaja edens jean-Baptiste. ­ niillä ei vain ole kapasiteettia siihen. Tällöin kansalaisjärjestöjen tekemä työ korostuu. ­ nuorisotyöllisyysohjelmien pitää olla kattavia. ei riitä, että järjestetään yrittäjyyteen tähtääviä hankkeita. nuoret saattavat tarvita luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opetusta, elder sanoo. Marja-leena suvanto kertoo, että monesti nekin nuoret, jotka ovat käyneet pakollisen peruskoulun, jäävät sen jälkeen tyhjän päälle. Plan korostaakin sitä, että nuorille pitää tarjota enemmän mahdollisuuksia ammatilliseen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Planilla on ammattikoulutushankkeita esimerkiksi haitissa, ja aihepiiriin panostetaan jatkossa yhä enemmän. Plan on järjestänyt nuorille myös mikrolainoja ja siten mahdollisuuksia oman yrityksen perustamiseen. ­ ihan kuin suomessakin, kehitysmaissa jotkut nuoret pärjäävät paremmin, jotkut Nuoret kärsivät eniten huonommin. kaikista heikoimmassa asemassa nuoret ovat elderin mukaan aina haavoittuvimMaailmassa joka kolmas olevia tuetaan usein aivan liian vähän, suvanto pia taloustaantumissa. nuori työntekijä elää lisää. ­ Tästä on tehty tutkimuksiakin. nuoret köyhyydessä. sara elder muistuttaa, ettei nuoria saa ovat useimmiten niitä, jotka on palkattu viimeijättää yksin työllisyyskoulutuksen jälkeen. sinä, ja he joutuvat myös lähtemään ensimmäi­ heitä pitää auttaa esimerkiksi saamaan sinä. nuorilla ei ole vielä paljon kokemusta. yhteys pankkiin mikrolainaa varten. Toisaalta ei voida luottaa siihen, jos työnantaja ylipäätään palkkaa ketään vaikeassa taloustilanteessa, että jokaisesta kehitysmaan nuoresta tulisi yrittäjä. hän luottaa usein herkemmin vanhempaan, kokeneeseen työntekijään. elderin mukaan monen kehitysmaan ongelma koko yhteiskunnan ilo odottaa maailman työllisyystilanteen elpyvän kriisistä, mutta nuortasolla on talouskasvun puute tai se, että vaikka talous kasvaakin, ten osalta tilanne parantuu hitaasti. työpaikkojen määrä ei lisäänny. Toisaalta suvanto muistuttaa, että Miten kehitysmaiden nuorten työllistymismahdollisuuksia voitaisiin bruttokansantuote ja ostovoima ovat kasvaneet monissa afrikan maissa parantaa? huimaa vauhtia viime vuosina. ­ Monilla kehitysmaiden hallituksilla on nuorisotyöllisyysohjelmia, ­ Paikallinen tuotanto, pienyrittäjyys ja talous ovat mahdollisuuksia mutta ne ovat ensimmäisiä asioita, joista leikataan laman iskiessä. kyse lievittää nuorisotyöttömyyttä, suvanto sanoo. ei ole siitä, etteivät hallitukset haluaisi käydä käsiksi nuorten ongelmiin 5
• Maailman työmarkkinoille on siirtymässä 1,3 miljardia nuorta. Miljardi heistä on jäämässä vaille työtä. Maailmanpankki, Plan ja imaginenations-verkosto ovat luoneet uudenlaisen kumppanuusohjelman, joka vahvistaa tehokkaasti nuorten työllistymistä. ANNA-KAISA HILTUNEN kuvaT MINNA KUMPULAINEN ja PLAN Plan ja Maailmanpankki kampeavat kehitysmaiden nuoria töihin Miljoonia kehitysmaiden nuoria uhkaa työttömyys seuraavan vuosikymmenen aikana. siksi kansainvälinen Plan ja Maailmanpankki ovat aloittaneet nuorten työllisyysohjelman, joka yhdistää nuorten koulutuksen yritysten tarpeisiin. Mikrolainoja unohtamatta. M kansainvälisen Planin ja investointi- ja finanssialan imaginenations-verikä on nykymaailman runsain mutta huonoiten hyödynnetty koston kumppanuusohjelma, ja Patil on yksi sen perustajista. Maailmantaloudellinen resurssi? pankki on yksi maailman suurimmista kehitysyhteistyön rahoittajista. nuoret, sanoo ekonomisti ja nuorisotyöllisyyden asiantuntija Pawan Patil. seuraavan vuosikymmenen aikana maailman työmarkkinoille siirtyy Kolmikantamalli yhdistää työntekijät ja yritykset noin 1,3 miljardia nuorta. heistä suurin osa asuu kehittyvissä maissa. yee-kumppanuusohjelman tarkoituksena on tuoda yhteen yksityinen uusia työpaikkoja kuitenkin syntyy samaan ja julkinen sektori sekä järjestöt ja rahoitusala. aikaan vain noin 300 miljoonaa ­ eli miljardi niiden on yhteistuumin määrä luoda työpaiknuorta jää vaille työtä, ja lukuisten maiden koja ja kouluttaa nuoria niin, että he pääsevät Työllistymisohjelmien yleinen jo ennestään kompuroiva kehitys voi kaatua työpaikkoihin käsiksi. virhe on, että koulutetut nuoret kokonaan. Tänä vuonna käynnistetty yee on viisivuojätetään tyhjän päälle. siksi nuorten taloudellinen resurssi pitää ottinen. alkuvaiheessaan se toimii esimerkiksi taa käyttöön viipymättä. Patilin mukaan tämä haitissa, indonesiassa, sudanissa ja Costa tapahtuu parhaiten "kumppanuuksia luomalla". Ricassa. Patil itse on ollut mukana luomassa yksityisen ja julkisen sektorin yksinkertaistettuna yee toimii kolmikantamallin avulla: ensinnäkin välisiä kumppanuuksia nuorisotyöllisyyden kohentamiseksi youth ohjelma tarjoaa nuorille työmarkkinoiden tarpeisiin räätälöityä koulueconomic empowerment (yee) -ohjelmassa. se on Maailmanpankin, tusta. Toiseksi ohjelmassa sertifioidaan koulutuksesta saadut todistukset 6
• ja varmistetaan siten, että työnantajat tietävät, mitä taitoja minkäkin todistuksen saaneella nuorella on. kolmanneksi ohjelmassa on mukana yrityksiä, jotka tarjoavat nuorille harjoittelu- ja työpaikkoja. Mikä ohjelmasta sitten tekee paremman kuin muista nuorisotyöllisyysohjelmista, joita kehitysmaissa pyörii tälläkin hetkellä lukuisia? ­ ensinnäkin toiminta ylläpitää itse itseään, Patil vastaa. yee ei hänen mukaansa toista sitä monien työllisyysohjelmien virhettä, että nuoret koulutetaan ja opetetaan toimimaan työelämässä ­ ja jätetään sitten ilman työpaikkoja. yee nimenomaan "yhdistää työelämän tarpeista lähtevän koulutuksen ja yritykset, jotka janoavat koulutettua työvoimaa", Patil sanoo. Toiseksi ohjelma tarjoaa rahoitusta kehitysmaiden nuorille yrittäjille. se on Patilin mukaan ohjelman kenties tärkein osa. Plan työskentelee yhdessä Maailmanpankin kanssa · youth economic empowerment (yee) -kumppanuusohjelma yhdistää Maailmanpankin, kansainvälisen Planin ja investointi- ja finanssialan verkoston imaginenationsin voimat. · ohjelman yhden perustajan, ekonomisti Pawan Patilin mukaan ohjelma on "ennennäkemätön", sillä siinä maailmanlaajuinen ja ruohonjuuritason työstään tunnettu kansalaisjärjestö työskentelee yhdessä kehitysyhteistyön suurrahoittajan ja suunnannäyttäjän Maailmanpankin kanssa. · Maailmanpankki hyötyy kumppanuudesta, sillä Planin yhteydet kymmenien kehitysmaiden yhteisöihin mahdollistavat ohjelmien toteuttamisen ruohonjuuritasolla. · Plan puolestaan saa Maailmanpankin kautta sellaisia yhteyksiä kehitysmaiden hallituksiin, joita sillä järjestönä ei ennen ole ollut. Mikrolainoja on myönnettävä nuorille ­ suurin osa kehitysmaiden nuorista on jo yrittäjiä, Patil intoutuu selittämään. heille ei riitä töitä jo olemassa olevissa yrityksissä, julkisella sektorilla tai järjestöissä, joten he pitävät kioskeja, pesevät autoja ja kiillottavat kenkiä. he ovat myös sitä riskiryhmää, josta kansainvälinen työjärjestö ilo varoittaa uusimmassa nuorisotyöllisyysraportissaan. ilon mukaan kehitysmaiden nuoret yrittäjät työskentelevät useimmiten epävirallisella sektorilla ja ovat siksi vaarassa jäädä jumiin köyhyyteen, pienten voittojen, turvattoman ympäristön ja investointimahdollisuuksien puutteen pinteeseen. Patil myöntää riskin mutta vakuuttaa, että se voidaan välttää nimenomaan rahoituksella, ennen kaikkea nuorille myönnettävillä mikrolainoilla. kun mikroyrittäjille tarjotaan lainoja yritystensä laajentamiseen, he käyttävät tilaisuuden hyväkseen ja heistä tulee virallisen sektorin pienyrittäjiä. kun lainoihin vielä yhdistetään koulutusta liiketoiminnan laajentamisesta, yritysten kasvuedellytykset on turvattu. ­ on myytti, ettei mikroyrityksistä voisi kasvaa virallisen sektorin pienyrityksiä. kyse on vain siitä, miten olemassa olevat rakennuspalikat, kuten mikrolainojen myöntämisen ehdot, kasataan uudelleen, Patil sanoo. Tähän saakka suurin osa pankeista on myöntänyt mikrolainoja vain yli 30-vuotiaille ja lainoista alle prosentti on tukenut nuorten liiketoimintaa. nyt rahoitus avataan myös heille. Pawan Patil · intialainen taloustieteilijä Pawan Patil on silatechnimisen sosiaalisen yrityksen pääekonomisti. · Qatarissa toimiva silatech työskentelee arabimaiden nuorisotyöllisyyden kohentamiseksi, ennen kaikkea rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi niin, että nuoret voivat perustaa yrityksiä. nuorisotyöttömyys on erityisen suuri ongelma nimenomaan arabimaissa. · viimeksi kuluneen vuoden aikana silatech on onnistunut esimerkiksi luomaan 10 000 uutta työpaikkaa jemeniin. · silatechin on perustanut Qatarin emiiri, ja päärahoittaja on edelleen maan kuningashuone. ­ on myytti, ettei mikroyrityksistä voisi kasvaa virallisen sektorin pienyrityksiä. kyse on vain siitä, miten olemassa olevat rakennuspalikat kasataan uudelleen, silatechin pääekonomisti Pawan Patil sanoo.
• IIDA RIEKKO kuvaT IIDA RIEKKO, SERGIO RUbIO Andeilta maailman ääriin ecuadorilainen ketsua-poika Raul, 16, haluaa muuttaa töihin ulkomaille, minne tahansa. Moni muu on jo lähtenyt. siirtolaisuus näkyy alkuperäiskansan kylässä hajonneina perheinä ja työvoimapulana. i lmaan pöllähtää tomupilvi, kun Raul Quinde, 16, iskee kuokkansa perunapeltoon. Roteva poika siristelee silmiään, vaikka niitä suojaa lippalakki. yli kolmen kilometrin korkeudessa andeilla auringonsäteet häikäisevät ja ilma on ohutta ja viileää. Muutaman metrin päässä kuokkaa heiluttavat Raulin vanhemmat, Rosa Maria Largo, 52, ja Manuel Quinde, 56. vaatteista näkee, että perhe on tottunut viettämään päivänsä raskaissa ulkotöissä. Raul, Rosa Maria ja Manuel ovat pukeutuneet paksuun villaan, ja kengät ja sukat ovat mutakerroksen peitos- sa. äidin sandaalien remmit ovat hiertyneet poikki. Pojan villapaita kiristää harteista ja on kulunut puhki kyynärpäiden kohdalta. Perhe asuu 350 asukkaan kylässä Cañarin maakunnassa, ecuadorin vaikeakulkuisella vuoristoseudulla. kaikki kylän asukkaat kuuluvat ecuadorin alkuperäisväestöön ketsuoihin, tarkemmin cañari-kansaan. Rosa Marialla on päässään lierihattu, jollaisia cañari-naiset käyttävät pikkutytöstä asti. hatun väri, nauha ja soljet kertovat käyttäjänsä sosiaalisesta asemasta, esimerkiksi siitä, onko nainen naimisissa. kylä levittäytyy jyrkälle vuorenrinteelle. Perunapeltojen ja pensaikkojen välissä on pieniä savesta rakennettuja ja olkikattoisia taloja. joukossa on jokunen tiilitalokin, mutta Raulin perheen koti on tehty polttamattomasta savesta. sen pihassa tepastelee kanoja. Lapset auttavat töissä koulun jälkeen ­ Toivon lapsilleni toisenlaista tulevaisuutta kuin tämä, vaikka elämäni onkin ollut hyvää, Rosa Maria sanoo. hän meni naimisiin Manuelin kanssa 8
• ulkokäymälä. Rosa Maria ja Manuel eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa nimeään enempää. heidän lapsensa 32-vuotiaasta esikoisesta 11-vuotiaaseen kuopukseen sen sijaan lukevat ainakin auttavasti. ­ varsinkin Raul on innostunut koulunkäynnistä. hän on kunnon poika, Rosa Maria sanoo. siirtolaisuus lisää lasten hyväksikäyttöä siirtolaisuus on synnyttänyt ecuadorin alkuperäisväestön yhteisöissä uudenlaisia ongelmia, kertoo Jaime Paguay, Cañarin alueen Planin ohjelmatyön johtaja. koska joku melkein jokaisesta cañariperheestä on lähtenyt siirtolaiseksi ulkomaille, moni lapsi on joutunut muuttamaan sukulaisten tai naapureiden hoiviin. se on lisännyt lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. viimeisten kolmen vuoden aikana viranomaisille raportoidut alaikäisten hyväksikäyttötapaukset ovat lisääntyneet 75 prosenttia. ­ osittain kasvu johtuu siitä, että Plan ja muut järjestöt ovat kannustaneet yhteisöjä puuttumaan hyväksikäyttöön ja kertomaan siitä poliisille, mutta kyllä hyväksikäyttö on aivan kiistatta lisääntynyt, Paguay sanoo. Tyypillisimmässä tapauksessa hyväksikäytön uhri on varhaisteini-ikäinen tyttö ja hyväksikäyttäjä tuttu mies: sukulainen, naapuri tai opettaja. ­ siirtolaisuuden jäljet näkyvät myös siinä, että lasten koulutulokset ovat heikentyneet ja poissaolot lisääntyneet, kun lapsia tarvitaan enemmän koti- ja maataloustöissä parhaan työvoiman muutettua muualle. Plan suomi tekee ulkoministeriön tuella yhteistyötä Plan ecuadorin ja paikallisten viranomaisten kanssa lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi. hyväksikäyttö ja seksuaalinen häirintä ovat yleisiä ongelmia koko maassa, mutta niistä on ollut tapana vaieta. Plan painottaa, että hyväksikäyttöön puuttuminen on kaikkien velvollisuus. Tällä hetkellä järjestö kamppailee ongelmaa vastaan ecuadorin rannikkoseudulla, mutta hanke laajenee lähitulevaisuudessa myös vuoristoon alkuperäisväestön keskuuteen. "Toivon lapsilleni toisenlaista tulevaisuutta kuin tämä." Köyhyys ajaa nuoria siirtotyöläisiksi 16-vuotiaana ­ mikä on cañarien keskuudessa edelleen tavallinen avioitumisikä ­ ja synnytti seitsemän lasta. nyt hän on jo moninkertainen isoäiti. Päivät, viikot ja vuodet ovat seuranneet toisiaan samanlaisina: Rosa Maria herää puoli viideltä aamulla, sytyttää tulen, valmistaa perheelleen aamiaisen ja lähettää poikansa kouluun. sitten hän ahertaa pellolla ja ruokkii kanat sekä marsut, joita perhe kasvattaa lähinnä omaksi ruuakseen. Marsut ovat andeilla suosittua ravintoa, sillä ne lisääntyvät ja kasvavat nopeasti ja niiden liha on proteiinipitoista ja vähärasvaista. ­ yleensä syömme marsua, maissia ja papuja eri muodoissa, Rosa Maria kertoo. lounaan kokkaamisen jälkeen maa- ja kotityöt jatkuvat pimeän tuloon. vielä kotona asuvat pojat Raul ja Javier, 11, auttavat maatöissä ja eläinten hoidossa joka päivä koulun jälkeen. Perhe kokoontuu illalliselle seitsemän aikaan. Pojat lukevat läksyt kaasulampun valossa ja käyvät sitten unille. koko perhe nukkuu samassa huoneessa. Pesulla käydään kylän yhteisellä kaivolla, mutta savitalon takana on perheen yksityinen Raul käy lukiota pikkukaupungissa, johon on kylästä 40 minuutin kävelymatka. välillä koulu jää väliin, kun peltotöissä pitää kiirettä. Raul välttää kuitenkin kotiin jäämistä, sillä hän tahtoo jatkaa opintojaan lukion jälkeenkin. ­ haluan lukea insinööriksi ja perustaa perheen. ja haluaisin töihin ulkomaille, ihan minne tahansa. Minua kiinnostaisi nähdä maailmaa, ja yhdysvalloissa ja espanjassa tienaa kuulemma enemmän kuin täällä. vaikka luulen kyllä, että olisin onnellisin täällä. Raul ei ole yksin muuttohaaveineen: miltei puolet kylän väestä on muuttanut ulkomaille töihin. siirtolaisuus on lisääntynyt huimasti muutaman viime vuoden aikana maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi. 9
• "suurin haaveeni on päästä espanjaan mieheni luo", Maria yolanda Tomaisa sanoo. Mies poimii salaattia paperittomana siirtolaisena. Manuel Quinde (vas.), Rosa Maria largo ja Raul Quinde saavat elantonsa maanviljelystä ja marsujen kasvatuksesta. Raul aikoo opiskella insinööriksi. Tärkein syy lähtöön on yksinkertainen: köyhyys. Tämän kylän asukkaista liki kaikki elävät taloudellisessa puutteessa. osa lapsista on aliravittuja, ja suolistoloiset ovat yleinen terveysongelma. Pihamaat ovat täynnä roskia, sillä harvalla kyläläisellä on varaa maksaa jätehuollosta. etenkin nuoret miehet ovat jättäneet andit ja muuttaneet yhdysvaltoihin ja eurooppaan rakennus- ja maataloustöihin. Työt ovat Cañarin maakunnassa vähissä. alkuperäiskansoihin kuuluvien on vaikeampi työllistyä kuin ecuadorin valtaväestön, mestitsien. Maakunnan perheet ovat keskimäärin seitsenhenkisiä, ja arviolta kaksi henkeä joka perheestä on lähtenyt siirtotyöläiseksi ulkomaille. Nuori perhe kahdella mantereella lähtijöihin kuuluu myös Raulin perheen naapuri Sebastian, 24-vuotiaan Maria Yolanda Tomaisan tuore aviomies. ujon oloinen Maria yolanda katselee maahan kertoessaan, että häistä oli kulunut vasta kaksi kuukautta, kun mies kokosi tuoreen parin jokaisen pennin ja matkusti espanjaan. nyt sebastian poimii etelä-espanjassa salaattia paperittomana siirtolaisena. Maria yolanda kuulee miehestään korkeintaan kahden viikon välein. vaikka molemmilla on kännykät, prepaid-puhelut maksavat liikaa. sebastian on ollut poissa nyt viisi kuukautta, eikä hän todennäköisesti palaa kotiin ainakaan kahteen vuoteen. Maria yolanda asuu appivanhempiensa luona seitsenvuotiaan poikansa Gabrielin kanssa. Tuore miniä vastaa appivanhempiensa kodissa siivouksesta, ruuanlaitosta ja perheen ainoan sian hoidosta. ­ Mieheni vanhemmat ovat hyviä ihmisiä. Mutta kälyni ei ole. hän kohtelee minua ja Gabrielia ikävästi, koska poika ei ole hänen verisukulaisensa. Toivoisin, että Gabriel ja minä voisimme jättää tämän kaiken ja mieheni kutsuisi meidät espanjaan, Maria yolanda huokaa. ­ en välitä, missä elämme, mutta haluan perheen olevan yhdessä. kulttuuriimme kuuluu, että perheet pitävät yhtä ja ihmiset huolehtivat toisistaan. ei ole luonnollista, että aviomies on toisella mantereella kuin vaimo. Maria yolanda ei pidä elämäänsä kovin erilaisena kuin puolet vanhemman Rosa Marian arkea: maa- ja kotityöt täyttävät hänenkin päivänsä, eikä hänkään osaa lukea. ­ kävin koulua vain kaksi luokkaa, koska isäni ei pitänyt tyttöjen koulutusta tärkeänä. Mutta minä ajattelen eri tavalla. Toivottavasti saan vielä lisää lapsia ­ tyttöjä ja poikia. huolehdin, että he kaikki saavat käydä koulua. Toivon, että lapsistani tulee lääkäreitä ja lakimiehiä. luokalle asti. käytännössä kaksikielinen opetus ei kuitenkaan ole ongelmatonta: ketsua oli pitkään vain puhuttu kieli, ja suullinen ilmaisu on edelleen ketsua-yhteisöissä paljon kirjallista viestintää arvostetumpaa. oppilaiden on usein hankala hahmottaa latinalaisilla aakkosilla kirjoitettua ketsuaa. onkin tavallista, että alkuperäiskansoihin kuuluvat ecuadorilaislapset oppivat lukemaan vasta yli kymmenvuotiaina. siksi ketsua-lapset lähettävät Plan-kummeil- "kulttuuriimme kuuluu, että perheet pitävät yhtä ja ihmiset huolehtivat toisistaan." "Aikuisten pitää kuunnella lasten mielipidettä" Maria yolandan poika käy samaa kyläkoulua kuin javier, joka on Plan-kummilapsi isoveljensä Raulin tavoin. koulua käyvien lasten osuus on kasvanut huimasti sen jälkeen, kun Plan aloitti työn kylässä 13 vuotta sitten. järjestö perusti ensi töikseen kylään peruskoulun, johon palkattiin juuri kolmas opettaja. ecuadorin laki takaa, että alkuperäiskansojen lapset saavat opetusta paitsi espanjaksi myös äidinkielellään ketsuaksi yhdeksännelle leen usein mieluummin piirroksia kuin kirjeitä. koulun lisäksi Plan on perustanut kylään opinto- ja harrastusryhmiä, joissa puhutaan muun muassa lasten oikeuksista. ­ kun me olimme nuoria, koulunkäyntiä ei pidetty niin arvossa. eikä ollut puhettakaan lasten oikeuksista tai siitä, että aikuisten pitäisi kuunnella lasten ja nuorten mielipidettä. ajat ovat muuttuneet, Raulin ja javierin isä Manuel sanoo. hän kertoo, että Planin koulutukset ovat rohkaisseet vanhempia ja lapsia keskustelemaan aiempaa enemmän ja kunnioittamaan toistensa mielipiteitä. Puheliaaksi juro maanviljelijä ei ole kuitenkaan muuttunut. esimerkiksi seurusteluasioista hän ei poikiensa kanssa keskustele. ­ Mieheni ilmaisee itseään teoilla, ja minä puhun hänenkin edestään, Rosa Maria nauraa. alaikäisTen niMeT on MuuTeTTu lasTensuojelusyisTä. 10
• Guaviare EquAdor COLOMBIA Quito Manabí Norte Manabí Sur Santa Lucia Santa Elena Progreso Guayaquil Ventanas Quito Cotopaxi Guaranda Chimborazo Guayaquil Urbano Cañar PERU Caqueta Put um ayo Neg BRAZIL ro R Japura Catacocha Cariamanga ECUADOR Maatoimisto Ohjelma-alue Jurua Pu rus Lahjoittajamaat Hankemaat Alt ur oP us ecuadorin alkuperäisväestöä syrjitään edelleen arviolta neljännes ecuadorilaisista kuuluu alkuperäiskansoihin, jotka asuttivat aluetta jo ennen, kuin espanjalaiset valloittajat tulivat etelä-amerikkaan. ecuadorin alkuperäisväestö elää pääosin vuoristoseudulla viljellen maata ja kasvattaen kotieläimiä. lähes kaikkien äidinkieli on ketsua, josta on monia murteita. vaikka ecuadorin perustuslaki takaa alkuperäiskansoille oikeudet tasavertaiseen kohteluun ja oman kulttuurin säilyttämiseen, käytännössä ketsuat kärsivät syrjinnästä. heidän on esimerkiksi vaikeampi saada työ- ja opiskelupaikkoja kuin valtaväestön eli mestitsien. valtaväestö kutsuu ketsuoita usein "intiaaneiksi", mitä alkuperäisväestö pitää loukkaavana nimityksenä. omien tapojen säilyttäminen on ketsuoille tärkeää. Planin työntekijät ovat huomanneet, että alkuperäiskansojen yhteisöissä puheeseen lasten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta suhtaudutaan usein epäillen, koska niitä pidetään länsimaisina, ulkoapäin tulevina ajattelumalleina. ­ jotkut syyttävät ketsuoita macho-ajattelusta, mutta kyse on kulttuurieroista. ketsuat hahmottavat maailmaa kokonaisvaltaisesti. ajatellaan, että esimerkiksi maa on feminiininen, ja siksi vastuu tietyistä maatöistä kuuluu naisille. ketsua-yhteisöissä on myös tapana, että kaikki auttavat töissä niin paljon kuin pystyvät, myös lapset ja vanhukset, selittää Paul Torres, Planin yhteisökehitystyöntekijä. ecuadorin alkuperäisväestön oikeuksia ajaa Pachakutic-puolue, jonka nimi merkitsee auringonnousua ja uutta aikaa. BOLIVIA Riberalta Manu e Mamor Ben i Trinidad Cocha Potosi G CHILE ARGEN 11
• uutisiaMaailmalta yrittäjäkoulutus mullisti naisten toimeentulon etiopialaisnaisten esimerkki osoittaa, että ammatti- ja yrittäjäkoulutuksen tarjoaminen vähentää tehokkaasti köyhyyttä. Plan valitsi 276 äärimmäisissä elämäntilanteissa taistelevaa naista yrittäjäkoulutukseen kolme vuotta sitten. kurssilla opiskeltiin liiketoiminnan aloittamista, kirjanpitoa, asiakaspalvelua ja muita yrittäjyyden taitoja. yksi kurssille valituista naisista oli yksinhuoltaja Aregash, joka myi ennen torilla vihanneksia ja hedelmiä. Työstään hänelle jäi käteen kuukaudessa 1 200 birriä eli noin 52 euroa. jokainen ryhmäläinen osallistui 200 birrillä alkupääoman kartuttamiseen. kootulla summalla naiset perustivat tammikuussa 2010 injeraa eli etiopialaisia pannukakkuja valmistavan yrityksen. naisten tärkeimpiä asiakkaita ovat hotellit. nykyään aregashin tulot ovat nousseet 12 000 birriin eli noin 520 euroon kuukaudessa. aregashille tulojen nousu on merkinnyt paljon. hänen perheensä asuu nykyään slummin sijaan siistissä huoneessa ja syö monipuolisemmin. ­ lisäksi tyttärelläni on nyt mahdollisuus opiskella ammattioppilaitoksessa, aregash iloitsee. syntymärekisteröintiä edistetään vauhdilla liberiassa Plan yhteistyökumppaneineen käynnisti liberiassa viime heinäkuussa atk-pohjaisen syntymärekisteröintiohjelman. kyseessä on ensimmäinen liberiassa käytettävä syntymärekisteröintijärjestelmä. liberiassa vain neljä prosenttia syntyneistä rekisteröidään. Rekisteröimättä jääminen voi evätä vauvalta monia mahdollisuuksia eliniäksi. ohjelman tavoitteena on, että 90 % alle kuusivuotiaista lapsista rekisteröidään. ohjelman ansiosta alle kuusivuotiailla on mahdollisuus saada ilmainen syntymätodistus. aikaisemmin todistuksen saaminen on vaatinut pitkien matkojen kulkemista, mutta Planin kampanjan vaikutuksesta myös lakiin on kirjattu kappale syntymärekisteröinnistä. kansanterveyslaissa mainitaan nyt, että rekisteröinti on tehtävä kahden viikon kuluessa lapsen syntymästä tai sakkoa rapsahtaa 50 yhdysvaltain dollaria. oppimisen iloa Bangladeshissa Planin ja yhteistyökumppaneiden yhdessä toteuttama laadukas peruskoulutus -ohjelma on saavuttanut hyviä tuloksia Gazipurin alueella Bangladeshissa. hankkeen tarkoituksena on parantaa hitaasti oppivien lukutaitoa iloisen oppimistavan avulla. lasten huoltajat ja muut yhteisön jäsenet ovat antaneet oppilaille tukiopetusta kouluajan ulkopuolella. Myös opettajat ovat pitäneet oppilaille ylimääräisiä tunteja, joilla on pyritty kertomaan oppilaille perusterveydenhuollon ja puhtauden merkityksestä. oppilaita on myös kannustettu löytämään kykynsä kulttuuri- ja urheilutoiminnan avulla. hyvät tulokset ovat kannustaneet toteuttamaan ohjelmaa laajasti: hankkeessa on ollut mukana lähes 9 000 oppilasta kuudestakymmenestä eri peruskoulusta. Lue kansainvälisen Planin tuore vuosikertomus verkosta: www.plan-international.org ilmastonmuutos iskee rajuimmin tyttöihin Planin tuoreet tutkimukset osoittavat, että tytöt kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. ­ äärimmäisten sääilmiöiden seurauksena juuri tytöt joutuvat lopettamaan koulunkäynnin ja avustamaan perheitään toimeentulon hankkimisessa, Planin katastrofiriskien vähentämisen asiantuntija Nick Hall kertoo. Tytöt ovat myös erityisen alttiita seksuaaliselle väkivallalle, jos he joutuvat luonnonkatastrofin takia eroon perheistään. Plan vetoaa hallituksiin, jotta ne järjestäisivät koulutusta ilmastonmuutoksen seurausten varalta. lisäksi Plan kehottaa hallituksia tukemaan tyttöjen aktiivisuutta ilmastomuutoskeskusteluissa. el salvadorissa varttuneet nuoret kertovat oman näkökulmansa ilmastonmuutokseen Planin tuella toteutetussa lyhytelokuvassa. Katso video verkosta: http://vimeo.com/17556258 12
• Kummiinfo Maailma on tullut lähemmäksi ­ ilahdun aina siitä, miten paljon kummit saavat iloa vierailusta kummilapsen luona, Planin asiakaspalvelussa työskentelevä Päivi Nepola kertoo hymyillen. nepola vastaa vierailujen järjestämisestä. suomalaiset matkustavat paljon, ja joskus Plankummilla on mahdollisuus yhdistää työ- tai lomamatkaansa vierailu kummilapsen luona. nepolan mukaan myös kummilasten perheet ottavat ilolla vastaan tiedon kaukaisesta vieraasta. ­ kummivierailu on usein lapsen ja hänen perheensä elämän suuri kohokohta, ikimuistoinen juttu. Monesti kummia onkin vastassa perheen ja suvun lisäksi koko kylä. Plan työskentelee syrjäisillä alueilla, ja vierailujärjestelyt vievät aikaa. siksi kummivierailusta on hyvä ilmoittaa viimeistään kaksi kuukautta ennen toivottua vierailua. kun kummi on palauttanut ilmoittautumiskaavakkeen allekirjoitettuna Plan suomeen, nepola ottaa yhteyttä ohjelmamaan toimistoon. sieltä viesti viedään kummilapsen perheelle. kummi matkustaa aina omalla kustannuksellaan. Matkan jälkeisistä palautteista ilmenee, että vierailut auttavat kummeja ymmärtämään paremmin kummilapsen perheen ja kotimaan arkea. he myös näkevät konkreettisesti Planin työn tulokset. kummilapset puolestaan kertovat, että tunne siitä, että he ovat kummeilleen tärkeitä välimatkasta huolimatta, on tärkeä. ­ senhän kummi pystyy välittämään jo säännöllisellä kummituellaan. ja kirjeillä, jos haluaa lisämaustetta, Päivi nepola muistuttaa. Päivi nePola TyöskenTelee Plan suoMen asiakasPalvelussa ja vasTaa asiakkaiden kysyMyksiin PuheliMiTse ja sähköPosTiTse. Mikäli suunniTTeleT kuMMivieRailua, oTa yhTeyTTä PuheliMiTse Tai TäyTä ilMoiTTauTuMisloMake oMaPlanissa WWW.Plan.Fi Plan-lehdet piristävät leikekirjan ilmettä Plankummi Anne-Mari Tiainen kertoi lukevansa ensin Plan-lehdet kannesta kanteen ja sen jälkeen hyödyntävänsä lehdet kierrätyshengessä "skräppäysmateriaalina". Tiainen tekee kummilapsestaan Miriasta leikekirjaa. ­ Plan-lehden sivujen koristereunuksista saa tehtyä skräppäyskirjan sivuille kivoja kehyksiä valokuville, kummilapsen lähettämille kirjeille ja Plan-lehdestä leikatuille kuville ja piirroksille, Tiainen kertoo. ­ Pinkit koska olen tyttö -pitsikuvioreunukset ovat suosikkejani! lehdessä olevista logoista, sloganeista ja korujen kuvista saa pieniä koristeita kirjan sivuille. ­ kuukauden lapsen oikeus -laatikoita olen myös leikkaillut ja liimaillut kirjaani muistoksi. Tiaisen mukaan skräppäys on nyt "in" ja Plan-lehtien käyttö siihen on ekologista ja hauskaa. Plan-lehdistä voi tehdä skräppäämällä myös eettisiä postikorttejakin. ­ kummikirjan tekemisessä tutustuu samalla mukavasti Planin keskeisiin viesteihin, ja ennen kaikkea ajatuksissa on tietenkin oma kummilapsi ja hänen elämänsä. anne-Mari Tiainen on ajatellut jossain vaiheessa lähettää kummilapselleen Miriallekin nähtäväksi sivun kummikirjasta. kummilapsen kirje saa painaa enintään 50 g Plan luopui kummilapsille lähetettävien lahjojen toimittamisesta reilu vuosi sitten, koska se koettiin yhteisöissä eriarvoistavaksi ja lahjojen perille vieminen vei liikaa voimavaroja kehitystyöstä. koska kummipostitukseen tulee edelleen melko paljon lahjoja, Plan haluaa muistuttaa, että painorajan ylimenevät lahjat annamme suomen lähialueiden hyväntekeväisyyteen. kummilapsi ilahtuu kirjeistäsi, valokuvista, postikorteista ja vaikkapa tarroista tai kiiltokuvista. Planshopiin on myös suunniteltu joitakin painorajan sallimia ja litteitä liitteitä, jos kuoreen haluaa sujauttaa jotakin kirjeen lisäksi. Tutustu Planshopin tarjoamiin kummikirjeisiin ja lahjoihin verkossa www.plan.fi/shop kummilapset asuvat usein alueilla, joilla posti kulkee huonosti. siksi on erittäin tärkeää, että merkitset sekä kirjeeseen että kuoreen oman kumminumerosi, kummilapsen numeron ja hänen kotimaansa. kirjeen painoraja on 50 grammaa. kevään postituspäivät, joih in mennessä Planin toim istolle saapuneet kirjeet ehtivät sam an kuun kenttäpostilähet ykseen: 12.1. 20.4. 16.2. 18.5. 16.3. 13
• TIINA KIRKAS kuvaT PLAN Vaikuttavia tarinoita Planin työ on yhä enemmän pitkäjänteistä vaikuttamistyötä lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Tulokset ovat kestäviä mutta kääntyvät vaikeasti tarinoiksi. N igerissä puolet lapsista näkee nälkää ja juo likaista vettä. vain joka neljäs nuori nainen osaa lukea. niger onkin monin tavoin tyypillinen afrikkalainen köyhä valtio, jossa Plan panostaa ennen kaikkea peruspalveluiden tuottamiseen. viime vuonna se esimerkiksi jakoi lapsille lisäravintoa, porautti kaivoja ja järjesti pienimmille päivähoitoa, mikä vapautti isosiskot koulunpenkille. väliamerikkalaisessa nicaraguassa lasten perusasiat ovat sitä vastoin kohtuullisella tolalla. siellä Plan voi keskittyä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja terveen elämän edellytysten luomiseen. Planin tavoitteena on, että nicaraguan päättäjät, viranomaiset, opettajat ja vanhemmat ryhtyvät itse vaalimaan lastensa oikeuksia ja siten hyvinvointia. käytännössä vaikuttamistyö tarkoittaa valistamista, lobbaamista ja kampanjointia, mikä taas vaatii paljon kuuntelua ja keskustelua. viime vuonna Plan esimerkiksi vastusti kouluväkivaltaa, kehitti syntymärekisteröintiä ja kannusti lapsia osallistumaan paikallishallintoon. ovien takana keskustellaan lapsen oikeuksista! Omat kokemukset avuksi nykyään valtaosa kehitysyhteistyöstä on oikeusperustaista. Tilapäisen helpotuksen sijasta se tähtää kestävään muutokseen yhteiskunnan eri tasoilla, myös perheissä ja yksilöissä. Plan suomen pääsihteeri Riitta Weiste kuitenkin myöntää, että työn tulokset eivät helposti näyttäydy maallikoille. hän viittaa muun muassa seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseen. ­ Miten kertoa paikallisviranomaisesta, joka on oivaltanut, että tyttöjä pitää suojella koulussa seksuaaliselta väkivallalta? ei yksikään virkamies kirjaa papereihinsa, että aiemmin tyttöjä hyväksikäyttäneet viisi opettajaa eivät enää tee niin. yleensä viranomaiset eivät edes tunnusta ongelman olemassaoloa. erityisesti seksuaalinen väkivalta on usein yksityistä, eikä siitä tavata puhua muiden kuullen. ­ Monissa maissa lapset ja nuoret eivät saa edes avata suutaan ja sanoa sanottavaansa, Plan suomen ihmisoikeusneuvonantaja Ruth Santisteban lisää. hän uskoo, että samastuminen ja suomalaisten vastaavat kokemukset auttavat ymmärtämään pitkäjänteisen vaikuttamistyön luonnetta ja tulosten viipymistä. ­ lainsäädännöstä huolimatta suomessakin kesti pitkään, ennen kuin lasten ruumiillisesta kurittamisesta tuli yhteiskunnallisesti sopimatonta käytöstä, santisteban sanoo. ­ Toisaalta, jos kehitysyhteistyön perusviesti on selkeä, ei joka asiasta tarvitse aina kaikkea perin juurin ymmärtää, Weiste toteaa. ­ Monille riittää tieto käytännössä siitä, että maailmassa on kymmeniä miljoonia tytvaikuttamistyö töjä, jotka eivät pääse tarkoittaa kouluun ­ ja että valistamista ja asialle voi tehdä kampanjointia. jotain. Vaikuttamistyön tuloksia on vaikeampi näyttää kehitysyhteistyön kielellä Plan tekee nigerissä tarveperustaista työtä. se on konkreettista ruoan, veden ja puhtauden kaltaisten perustarpeiden tyydyttämistä ­ ja siten myös suomalaisten kummien ja muiden lahjoittajien mielestä helposti ymmärrettävää. he voivat esimerkiksi tutustua lukuihin jaetuista rokotteista, kurssitetuista kyläkätilöistä ja rakennetuista kouluista. valokuvatkin puhuvat puolestaan: tässä lapset iloitsevat minun rahoillani hankituista uusista koulukirjoista! nicaraguassa Plan painottaa sen sijaan oikeusperustaista työtä. se pohjaa yk:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja pyrkii vaikuttamaan pysyvästi yhteiskunnan rakenteisiin sekä ihmisten asenteisiin ja käytökseen. Työn tulokset kypsyvät kuitenkin hitaasti, eivätkä ne välttämättä taivu tilastoiksi tai tarinoiksi. siksi kehitysyhteistyöhön vihkiytymättömien on hankala saada selkoa työn tuloksista. vallan kabineteissa ja virastojen uumenissa syntyy myös harvoin vakuuttavia valokuvia: näiden suljettujen 14
• MARJA-LEENA SUVANTO kuva PLAN Tulosta ei tule vain antajan ehdoilla Minkälainen kehitysyhteistyö on tuloksellista? jos kysymme asiaa köyhien maiden asukkailta, vastaus on varma: sellainen, joka muuttaa arjen paremmaksi. i ­ käymme huolellisesti läpi kaikkien tarjolla olevien projektien hmiset ovat oman arkensa asiantuntijoita, ja hankkeita suunnikeinot ja tavoitteet. jos ne eivät sovi laosilaiseen yhteiskuntaan tai Plan teltaessa heitä tulee kuunnella herkällä korvalla. se on kestävän laosin toimintasuunnitelmiin, joudumme sanomaan ei kiitos, toteaa kehityksen perusedellytys. vithanya noonan. Plan suomen hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman vieraili viime syksynä laosissa ja tapasi maan opetusministeriön korkeimpia virkamiehiä. kronman muistaa, kuinka maan varaopetusministeri Rahoittajien valmiit ostoslistat eivät toimi nykyaikana Sengdeuane Lachanthaboun esitti toiveen, että muutaman kymkun kehitysyhteistyötä tarkastellaan yksipuolisesti, on taustalla usein menen vuoden päästä laosilaiset voisivat ylpeillä koulusaavutuksillaan uskomus, että köyhissä kylissä asuu tietämättömiä ihmisiä. Perinteikuten suomalaiset. hän iloitsi Plan suomen kanssa alkaneista koulusessä kehitysapuajattelussa mielletään, että yhteisöt elävät omassa tushankkeista ja toivoi, että Plan suomen ja Plan laosin kouluohjelmia umpiossaan, ja heille laaditaan apuostoslistat. niistä kyläläiset valitsevat hyödynnettäisiin laosissa enemmän. valmiita apupaketteja. ­ suomi, joka on laosin kaltainen pieni ostoslistaratkaisut eivät kuulu nykyaikaimaa, on ihailtavan määrätietoisesti ja sen kehitysyhteistyöjärjestön toimintapekaikki kehityshankkeet yksituumaisesti panostanut koulutukseen, riaatteisiin, joissa yhteisöjen yksilöllisyys eivät saa yhteisöjen tukea. lachanthaboun sanoi. painottuu aiempaa enemmän. yksilöllinen lachanthabounin mukaan Plan on ainoa ongelmanratkaisu on keskeinen osa ihmiskansainvälinen järjestö, joka tukee lasten oikeusperustaista kehitysyhteistyötä, joka koulunkäyntiä laosin köyhimmässä maakunnassa Bokeossa. on Planin toiminnan kulmakivi. laosin koulusektori on kehittymätön. Plan suomelle koulutuksen laosin pohjoisosassa asuu yli 40 etnistä vähemmistöryhmää. he ovat tukeminen on luonteva ja vahva osaamisalue. laosin köyhintä väestöä. näillä ryhmillä on vaikeiden kulkuyhteyksien, Planin työ laosissa alkoi kaksi vuotta sitten. järjestö rakensi hankkieliongelmien ja köyhyyden puristuksessa vahva tunne siitä, etteivät he keita yhteistyössä yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. varsinaisen työn pysty vaikuttamaan omaan elämäänsä. heille Planin lähestymistapa luo käynnistyminen vei kauan vielä senkin jälkeen, kun maan viranomaisten uudenlaisia mahdollisuuksia. kanssa oli päästy yhteisymmärrykseen. Plan laosin ohjelmapäällikkö vähemmistöryhmien kylien saaminen Planin ohjelmiin ei kuitenkaan Vithanya Noonanin mukaan tämä on laosissa tyypillistä. hankkeiden ole ollut ongelmatonta. kun perinteiset keinot kuten neuvottelut ja sopivuus pohditaan tarkkaan ja tapauskohtaisesti. yhteisöjen asukkaivalistustyö eivät riittäneet, tarvittiin luovia ratkaisuja. Työstä alettiin den tulee ymmärtää, mihin he sitoutuvat, ja heillä on oltava mahdollikertoa nukketeatterilla. draama avasi lukutaidottomien kyläläisten suus vaikuttaa hankkeiden lopulliseen sisältöön. silmät koulunkäynnin merkitykselle. nukketeatterin avulla kerrottiin laosissa yhteisöjen ääni on kuulunut muun muassa siinä, että lapsille myös lastensuojelusta, vedestä ja sanitaatiosta sekä ruoan oikeanlaisesta on annettu kankaiset koululaukut, vaikeiden kulkuyhteyksien päästä tusäilyttämisestä. leville koululaisille on järjestetty asuntolapaikkoja ja heikossa asemassa Tärkeintä oli viestiä kyläläisille, että heidän osansa kehityksessä on oleville lapsille tarjotaan opiskelustipendejä. hankkeet ovat parhaimmilkeskeinen ja että yhteistyö Planin kanssa tuottaa tulosta, joka vaikuttaa laan nostaneet koulua käyvien lasten osuutta jopa 40 prosenttia. tulevaisuuteen. ohjelman lopuksi esiintyjät vastailivat vielä yleisön vaikka laos on aasian köyhimpiä maita ja sen lasten elämä haaskysymyksiin varmistaakseen, että esityksen viesti ymmärrettiin. teellista, ei kehitysyhteistyöohjelmien ja hankkeiden käynnistäminen ole onnistuneesta yhteistyöstä kielivät myös Plan-kangaskassit, joissa itsestäänselvyys. kaikki kehityshankkeet eivät saa yhteisöjen tukea. sadat pikkutytöt ja pojat nyt kantavat päivittäin koulutarvikkeitaan. 15
• PuuhASiVuT - JuniorPlan Bolivia Vuoristojen ja sademetsien maaGRENADINES THE BARBADOS GRENADA TRINIDAD & TOBAGO ST VINCENT & P k co u Ca ca VENEZUELA Apure v Orin o co Bran utu ma Caqueta Na yo po Napo yal o aran n Uca etsi Bolivian muoto i Puru Ma kartassa on väritetty oranssilla Bolivian alue. etsi alla olevista maista Bolivia a (neljä eri vaihtoehtoa). Juru Bolivia on valtio etelä-amerikassa. siellä asuu lähes 10 rus Pu miljoonaa asukasta. Bolivian pääkaupunki on sucre. deir a Xin Ama zon zon s gu Ica on Ama Tapajo s Arag Juruena Altiplano Cochabamba Santa Cruz Sucre PARAGUAY BOLIVIA Potosi Tarija CHILE Taquari ARGENTINA Maatoimisto Ohjelma-alue 3 16 Co rum ba La Paz Pa rag ua PERU i Culu Itenes Ri Arag o das uaia Mo Manu Ben i ene rte s BRAZIL Grande 4 Sa o Fra nc is A anuel 1 uaia P lto uru s San M Xing u Apure Meta Cuyu Caroni ni Guaviare oera Uraric Bolivian lipussa on kolmea väriä: vihreää, keltaista ja punaista. FRENCH väritä lippu näillä väreillä. v tarkoittaa, että alue väritetään vihreäksi, k GUIANA että alue väritetään keltaiseksi ja P, että tarkoittaa, SURINAME alue väritetään punaiseksi. väritä lippu Orino co GUYANA Esseq uibo a Gu ini Japura a kotikyläni 11-vuotias Paco Boliviasta on piirtänyt kuvan kotikylästään. Mitä eläimiä tunnistat kuvasta? Mitä kylän asukkaat tekevät päivisin? Trom bet Piirrä kuva omasta kotipiiristäsi n siellä asuvista eläimistä. as mazo ja Neg ro Amaz A Ne gro Tocantins j Tapa os Irir i 2 e Mamor
• omin silmin ­ haitilaisten nuorten valokuvat kertovat tavallisesta arkielämästä Maanjäristyksen raunioittamalla haitilla on myös toisenlaiset kasvot, joita uutiskuvissa ei usein näytetä. joukko 14­19-vuotiaita nuoria sai syksyllä 2010 Planin tuella valokuvauskoulutusta. kahden viikon ajan nuoret ikuistivat arkeaan ja ympäristöään. 17-vuotias Jephte otti valokuvan yhdeksänvuotiaasta Melissasta, joka osallistui Planin taidepajaan Croix des Bouquetsissa, haitissa. vieressä kuva Melissasta, joka ikuisti kädenjälkensä t-paitaan taidepajassa. idea: ikuista kädenjälkesi paperille Tarvitset: · paperia tai kartonkia · sormiväriä · suojapaperia alle > levitä sormiväriä esim. sanomalehden päälle ja kasta kämmenesi siihen. voit myös levittää värin kämmeneesi siveltimellä. > kun kämmenesi on maalissa, paina se paperiin/kartonkiin. > Pese kätesi ja anna maalin kuivua rauhassa. > voit laittaa kuvan kädestäsi seinälle muistoksi tai tehdä siitä vaikka kortin, jonka annat isovanhemmalle tai kaverille. laura ara Maaliskuun lapsen oikeus Lapsella on oikeus mielipiteisiin ja oikeus hankkia tietoa. Artikla 13. yk:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Mitä sinulle tulee mieleen tästä 13. artiklasta? lähetä omat ajatuksesi tai vaikka piirustus aiheesta sähköpostilla osoitteeseen toimitus@plan.fi. 17
• IIDA RIEKKO Nykytaide heijastaa intian tyttöjen asemaa samaan aikaan intiassa -näyttely luotaa intian monimuotoista nykytaidetta ­ ja samalla päivänpolttavia kysymyksiä kehityksestä sekä tyttöjen ja naisten oikeuksista. un astuu Archana Handen tilataideteokseen www.arrangeurownmarriage. com, tempautuu keskelle niitä kysymyksiä, joita tuhannet naimaikäiset intialaisnaiset miettivät. ovatko miehen koulutus ja kasti riittävän korkeat? onko ihoni tarpeeksi vaalea? kannattaako minun muuttaa kaliforniaan rikkaan insinöörin perässä, vaikka mies on ruma ja vanha? Teokseen liittyvät hyllyt ovat täynnä esineitä, jotka lisäävät puolison haluttavuutta: pyöreitä irtotakapuolia, autoja, muhkeita viiksiä... osa teosta on tietokoneohjelma, jolla voi koota itselleen unelmapuolison. handen installaatioon voi nyt sukeltaa helsingin taidemuseon näyttelyssä samaan aikaan intiassa , jossa on teoksia 19 intialaiselta nykytaiteilijalta. ­ ennen järjestetyissä avioliitoissa oli kyse esittelytapaamisten tuskasta ja yrityksestä tehdä vanhemmat ja sukulaiset tyytyväisiksi. nykyisin voi mennä internetiin, chatata ja sopia avioliitosta. silti avioliitto on yhä "järjestetty" ja puoliso useimmiten tuntematon, hande kertoo teoksen taustasta. intialaisen naisen liikkumavara jää luokka- aRChana hande: arrange your own marriage, kulturhuset 2010 K ja kastiyhteiskunnassa usein kapeaksi, vaikka puhemies olisikin verkkosivusto, hande pohtii. vaikka sukulaiset eivät osallistuisikaan avioliiton järjestämiseen, moni verkossa puolisoa etsivä on tarkka uskonnon, kastin, varallisuuden ja etnisyyden suhteen. ­ archana handen teos on hulvattoman ironinen, feministinen kannanotto järjestettyihin avioliittoihin. intialaiset feministit eivät kuitenkaan juuri kyseenalaista avioliitto- ja perheinstituutiota sinänsä, ei archana handekaan, sanoo helsingin taidemuseon amanuenssi Sointu Fritze. Kastittomalla naisella ei ole pääsyä taiteilijaksi sointu Fritze ja näyttelyintendentti Erja Pusa ovat valikoineet helsingissä esittäytyvät taiteilijat. näyttelyyn kuuluu niin installaatioita, video- ja ääniteoksia, valokuvia kuin maalauksiakin. yhtä monimuotoisia ovat ne yhteiskunnalliset kysymykset, joita teokset kommentoivat: syrjittyjen asema, kaupungistuminen ja slummiutuminen, globalisaatio, intian ja Pakistanin rajakiistat, perinteisten ja modernien arvojen törmäys... valtaosa taiteilijoista on voimakkaita ja koulutettuja naisia, jotka kertovat teoksillaan, mitä on olla tyttö ja nainen nopeasti muuttuvassa intiassa. ­ yksi näyttelyn sysäyksistä oli voimakas ihmetys siitä, miten patriarkaalisena tunnetussa intiassa on niin paljon valtavan upeita naistaiteilijoita, Fritze sanoo. helsingin taidemuseo ei lähtenyt rakentamaan "poliittisesti korrektia" näyttelyä, jossa olisi kiintiöt hinduille, muslimeille ja sikheille; miehille ja naisille; ylä- ja alakastisille. näyttelyn taiteilijat valikoituivat yksinomaan töiden tason ja kiinnostavuuden mukaan. Fritze kuitenkin huomauttaa, että valtaosa taiteilijoista on yläkastisia hinduja. ­ se muistuttaa, että etenkin kastittomilla naisilla on olemattomat mahdollisuudet kouluttautua taidealalle. näyttelyssä tyttöjen ja naisten asemaa kommentoivat myös miestaiteilijat. Tyylirajoja rikkova taiteilijakaksikko Thukral & Tagra käsittelee installaatiollaan häipyi!...kun minä olin laittamassa ruokaa sitä, kuinka voimaton 18
• Samaan aikaan Intiassa Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa 29.5. asti. nainen voi olla miehisessä yhteiskunnassa. Teoksen ulkoseinä jäljittelee lentokonetta, jossa istuu sikhimiehiä. kitch-henkistä sisätilaa hallitsee haljennut ruokapöytä. sen keskellä on televisio, jossa naiset kertovat kameralle aviomiehistään: nämä ovat jättäneet heidät kotikyliinsä epävarmuuteen ja häpeään ja luoneet itselleen uuden elämän lännessä. Thukralin ja Tagran kotimaakunnassa Punjabissa on tavallista, että mies solmii avioliiton kotikylänsä tytön kanssa saadakseen myötäjäiset ja pitääkseen vanhempansa tyytyväisinä, vaikka hänellä olisi ulkomailla toinen perhe. Taiteilijat tahtovat vaikuttaa yhteiskuntaan samaan aikaan intiassa on vuosien työn tulosta. erja Pusa ja sointu Fritze kävivät intiassa useita kertoja vuosina 2004­09 ja tutustuivat maan nykytaiteeseen, joka on kansainvälisessä taidemaailmassa kovassa huudossa. he kiinnittivät matkoilla huomiota räikeään jakoon köyhiin ja rikkaisiin, moderneihin toimistotaloihin ja slummeihin, teknologiakeskuksiin ja viidakkokyliin. ­ intian yhteiskunta muuttuu niin valtavalla vauhdilla, että taiteilijoiden on mahdoton olla reagoimatta mullistuksiin. Taiteilijat haluavat ottaa kantaa ja vaikuttaa, mutta on eri asia, onko nykytaiteella vaikutusta suuren yleisön tietoisuuteen, Pusa sanoo. Toisinaan nykytaide tavoittaa yllättävänkin yleisön. helsingin näyttelyssä esittäytyvä Sheba Chhachhi rakensi hiljattain delhin ja jaipurin välille rekkakuskien pysähtymispaikalle vessan, jonka sisällä kaikuivat naisten kertomukset siitä, kuinka vaikeaa ja turvatonta on elää ilman käymälöitä. Teos hämmensi rekkakuskeja, sillä intiassa ei ole tapana puhua ruumiintoiminnoista. Moni mies palasi kuitenkin kuuntelemaan tarinoita. suomalaisyleisö näkee Chhachhilta kuvasarjan naisista, jotka eivät ole sopeutuneet muottiin vaan ovat valinneet elämän askeetikkoina ­ osa henkisistä syistä, osa perheväkivallan tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Tärkeä osa näyttelyä ovat tekstit, jotka taustoittavat teoksia ja kertovat intian nykypäivästä, sen ristiriidoista ja kehityssuunnista. ­ viime vuosina intia on alkanut kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, kun yritykset ovat laajentaneet sinne liiketoimintaansa ja intianmatkailu on lisääntynyt. Toivomme, että näyttely tarjoaa elämysten lisäksi tietoa ja karistaa eksotisoivia kliseitä, erja Pusa sanoo. jiTen ThukRal & suMiR TaGRa: elämän kierto 1, 2010 © Courtesy nature Morte helsingin taidemuseo ja Plan suomi järjestävät su 10.4. tapahtumapäivän, joka pureutuu intian naisten asemaan. klo 13 kuraattori sointu Fritze ja vt. professori Sirpa Tenhunen keskustelevat intiasta ja näyttelystä. klo 15 Planin markkinointijohtaja Kirsi Mettälä kertoo tuoretta tietoa intian tyttöjen asemasta sekä Planin työstä. intiassa syntynyt norjalaiskirjailija Sarita Skagnes puhuu kokemuksistaan kaltoinkohdeltuna tyttärenä, ja näyttelijä jasmin hamid lukee otteita skagnesin teoksesta vain tytär. Lue lisää näyttelystä ja oheistapahtumista! www.hel.fi/taidemuseo Tule kuulemaan intian tyttöjen asemasta! Planin työ näkyy tyttöjen arjessa ­ Tyttöjen aseman parantaminen on yksi Planin työn tärkeimmistä päämääristä intiassa, sanoo Plan suomen ohjelmajohtaja Jussi Palojärvi. intiassa on vain 933 tyttölasta tuhatta poikaa kohden. Moni tyttösikiö abortoidaan, ja etenkin köyhien perheiden tyttäret altistuvat syntymästään asti aliravitsemuksille, sairauksille ja kaltoinkohtelulle. ­ Plan tekee vaikuttamistyötä perheissä, yhteisöissä ja kunnallis- ja valtionhallinnossa, jotta asenteet muuttuisivat tyttöjä arvostaviksi. selkeitä asennemuutoksia onkin tapahtunut yhteisöissä, joissa Plan on työskennellyt pidempään, Palojärvi kertoo. Plan intia tuottaa joka vuosi raportin tyttöjen asemasta. Tuorein raportti kertoo kaupungistumisen vaikutuksesta tyttöihin. Tytöt kärsivät eniten kaupungistumisen haittavaikutuksista kuten slummeista ja turvattomuudesta, mutta kaupungit tarjoavat heille myös mahdollisuuksia parempaan elämään. · Plan on valistanut yli 100 000 intialaista vanhempaa tyttöjen asemasta ja oikeuksista. valistusta saaneissa yhteisöissä tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt ja varhaisavioliitot vähentyneet. · vuosina 2001­07 Plan on tukenut yli tuhatta koulusta pudonnutta tyttöä käymään peruskoulun loppuun delhissä, hyderabadissa ja yaerada Punessa. · vuodesta 2002 yli 1 200 delhiläistä tyttöä on saanut ammattikoulutusta, ja heistä yli 70 % on onnistunut parantamaan perheensä elintasoa uusilla ammattitaidoillaan. · Plan on kouluttanut seitsemän viime vuoden aikana satoja delhiläistyttöjä oman ikäryhmänsä seksuaaliterveysvalistajiksi. heidän ansiostaan tuhannet tytöt ovat saaneet tietoa lisääntymisterveydestä. lukuja Plan intian työstä: 19
• PlanPalat ennenkuulematonta! erez avissar afrobeatista, hiplifestä, afrodiscosta, funkista sekä muista afrikkalaisen musiikin muodoista kiinnostuneille on internetissä tarjolla musiikin aarreaitta nimeltä awesome Tapes From africa. kyseessä on yhdysvaltalaisen brian Shimkovitzin musiikkiblogi, josta on tullut musiikkipiireissä ilmiö ympäri maailman. shimkovitzin kokoelma koostuu afrikkalaisilta kirpputoreilta ostetuista kaseteista, jotka hän on muuntanut sivuillaan kuunneltavaan mp3-muotoon. kokoelmasta tekee erityisen se, että suurinta osaa materiaalista ei ole koskaan kuultu tai julkaistu alkuperämaansa ulkopuolella. Tekijänoikeuskysymyksiin shimkovitz vastaa bloginsa etusivulla, jossa kehottaa kasettien tekijöitä tai oikeuksien omistajia ottamaan häneen yhteyttä, mikäli nämä haluavat musiikkinsa poistettavan blogista. näin ei ole kuitenkaan shimkovitzin mukaan vielä koskaan tapahtunut. harvinaisen afromusiikin epäkaupalliselle julkituomiselle omistautunut shimkovitz tekee myös dj-keikkoja ympäri maailman. hänet nähtiin viimeksi helsingissä marraskuussa, pian Flow-festivaalidebyyttinsä jälkeen. seuraavaa live-esiintymistä odotellessaan voi afrikkalaiseen tunnelmaan virittäytyä vierailemalla blogissa. WWW.aWesoMeTaPesFRoMaFRiCa.BloGsPoT.CoM dan l. Perlman/ecolibrary.org nimsdivine.com ihminen ja brasilianpähkinäpuu etelä-amerikan sademetsien kätköissä kasvavan brasilianpähkinän tuotanto on oiva esimerkki siitä, kuinka luonnon ja ihmisen tasapaino, aito kestävä kehitys, löytyy usein vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Brasilianpähkinäpuuta tavataan etelä-amerikan maista esimerkiksi Brasiliassa, Perussa ja Boliviassa. Brasilianpähkinäpuu erottuu edukseen jopa lajeja kuhisevissa amazonin sademetsissä, sillä se voi kasvaa 45-metriseksi ja elää satoja vuosia. vanhin löydetty yksilö on arviolta 1200-vuotias. Pähkinöitä hyödynnetään esimerkiksi ruoka- ja kosmetiikkateollisuudessa. Pähkinät ovat olleet valtava vientituote erityisesti Brasilialle, mutta tuotanto on kokenut ylä- ja alamäkiä 1900-luvun aikana. 1970-luvun jälkeen Brasilia käytännössä tuhosi oman kaupankäyntivalttinsa ylikeräämällä pähkinöitä ja horjuttamalla ekosysteemiä, minkä seurauksena pähkinöiden tuotanto hiipui lähes kokonaan. Bolivia on kuitenkin ottanut naapurin virheistä opikseen ja aloittanut brasilianpähkinän ekologisesti kestävän tuotannon ja viennin kansainvälisille markkinoille uudella menestyksellä. huolellisesti suunniteltu tuotanto on paitsi vaihtoehto sademetsähakkuille myös merkittävä paikallinen elinkeino. useat yrittäjät ovat saaneet reilun kaupan sertifikaatin ja sitä kautta kohtuullisen hinnan tuotteelleen. Reilun kaupan brasilianpähkinää on saatavilla myös suomesta. hunnun monta nimeä huntu on yksi islaminuskon näkyvimmistä ja tunnetuimmista tunnusmerkeistä. huntujen tyylit ja nimet vaihtelevat kuitenkin muslimiyhteisöittäin. nykytiedon mukaan naisten hunnuttaminen oli alun perin ylempien sosiaaliluokkien tapa Bysantissa, josta se arabien valloitusretkien myötä levisi osaksi muslimikulttuuria. koraanin mukaan islaminuskoisen naisen tulee peittää hiuksensa ja vartalonsa kasvoja, käsiä ja jalkoja lukuun ottamatta. jotkut muslimit pitävät koraanin käskyä normatiivisena, toiset vain vahvana suosituksena. Myös kasvojen peittämisestä on erilaisia tulkintoja. naisen asun, burqan, tulee olla riittävän väljä, jotta se kätkee ruumiin muodot. nainen saa paljastaa kauneutensa ainoastaan aviomiehelleen, isälleen, pojalleen, veljelleen sekä tietyille muille sukulaismiehille. hijab merkitsee islaminuskossa säädyllistä, vaatimatonta pukeutumista. kuitenkin myös kasvot esiin jättävää päähuivia, khimaria , kutsutaan erityisesti euroopassa usein hijabiksi. niqab on erityisesti arabimaissa käytetty kasvohuntu, joka peittää hijabin lisäksi myös kasvot jättäen pelkät silmät näkyviin. joissakin asuissa, kuten afganistanilaisessa chadrissa , myös silmien kohdalle jätetty aukko peitetään verkolla. Muslimisiirtolaisten ansiosta hunnutetuista naisista on tullut tuttu näky myös euroopassa. islamilaisnaisten päähuivit herättävät säännöllisesti poliittista keskustelua naisen asemasta ja kulttuurien kohtaamisesta. 20
• uusi suomennos nobelistilta viimeisimmän nobelin kirjallisuuspalkinnon pokkasi perulainen Mario Vargas Llosa, jonka varhaistuotantoon kuuluva mestariteos vihreä talo on vihdoin saatavissa suomennettuna. llosaa pidetään yhtenä latinalaisen amerikan vaikutusvaltaisimmista intellektuelleista. hänen yhteiskunnallisesti kantaaottavissa romaaneissaan heijastuu hänen kokemuksensa poliitikkona. vargas llosa tuli tunnetuksi kirjailijana jo 1960-luvulla. sittemmin hänen tuotantonsa on kasvanut kymmenillä romaaneilla, näytelmillä ja esseillä, joista useat on myös käännetty suomeksi. Mario vargas llosa omaksui saman tyylilajin kuin kolumbialainen aikalaiskollegansa Gabriel Garcia Marquez, realismin ja fantasian elementtejä yhdistelevän maagisen realismin. vihreä talo käsittelee suuria teemoja, kuten luonnon ja sivilisaation yhteentörmäystä sekä latinalaisamerikkalaisen yhteiskunnan kipupisteitä. Tarinan keskiössä on salaperäisen muukalaisen perustama vihreä talo, joka merkitsee paikallisille kyläläisille joko paratiisia tai helvettiä. yhtä kaikki, talo muuttaa peruuttamattomasti kyläläisten elämän. vihReä Talo (la Casa veRde, 1965). suoM. MaTTi BRoTheRus. TaMMi 2011 Reissaaja ei nirsoile Bamburottapataa, kulkukoiran keuhkoja ja tonnikalan silmämunia ­ muun muassa näitä ruokia Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff ovat syöneet reissatessaan ympäri maailmaa. heidän tv-sarjansa Madventures muistetaan parhaiten Mad Cook -osiosta, jossa Riku ja Tunna maistelevat eksoottisia ­ ja usein etovia ­ ruokalajeja. nyt kaksikko on julkaissut matka- ja ruokakirjan Mad Cook ­ kulinaristinen seikkailukirja (johnny kniga 2010), joka kertoo heidän ruokakokemuksistaan katmandusta kingstoniin. Mondo-lehti palkitsi Mad Cookin vuoden matkakirjana. kirja on uskollinen Madventures-sarjan räväkälle tyylille. samalla se sisältää tiukkaa asiaa. Tekijät muun muassa neuvovat, miten voi syödä luontoystävällisesti vähällä rahalla, ja listaavat yleistajuisesti niin lisäaineiden vaikutuksia kuin nälänhädän syitä. erityisesti kirja johdattaa ruuan kautta maailman moninaisiin kulttuureihin. valtaosaa kirjan resepteistä ei tee mieli kokeilla kotona, mutta esimerkiksi travellereiden suosikkiherkku banaanipannukakku sopii hyvin suomalaiskeittiöön. Tunna ja Riku ovaT Planin TukijoiTa. joulukuisessa Plan-illassa he vasTasivaT uusien PlankuMMien Puheluihin. Banana Pancake Lätyt: · 5 dl vettä · 1 dl kookosjauhoja · 2,5 dl vehnäjauhoja · 2 rkl sokeria · ½ tl suolaa · 2 kananmunaa · 20 g kuivahiivaa · 1 rkl leivinjauhetta · 100 g kookoshiutaleita 1. sekoita huoneenlämpöiseen veteen hiiva ja kookosjauhe, vatkaa sitten joukkoon loput kuivajauheet. lisää kananmunat ja sekoita massa tasaiseksi. 2. Paista pannulla n. 3 mm paksuiksi, kullanvärisiksi letuiksi. i: Suklaasooss kookoskermaa · 1 dl ria · 1 dl soke g voita · 25 maa suklaata · 50 g tum alla oi sokeri kuum 1. karamellis sää voi, nruskeaksi. li pannulla kulla päälle asti ja kaada sekoita nope kookoskerma. . lisää ja siirrä sivuun 2. kiehauta aa koko ennettu sukl joukkoon mur n. ajan sekoittae si. eenlämpöisek ähdytä huon 3. jä paksulta, ikuttaa liian jos kastike va oskermalla. ohenna kook Viimeistely: · banaaneja · suolapähkinöitä · kinuskimassaa Täytä pannukakut ohuilla banaaniviipaleilla, murskaa joukkoon suolapähkinöitä sekä kinuskia. sulje kakut kiinni haluamaasi muotoon ja kuorruta suklaakastikkeella. 21
• haitilaislapset opettelevat laskemaan. Plan rakensi maanjäristyksen jälkeen niin kutsuttuja puolivalmiita kouluja, joiden ansiosta lapset palasivat katastrofin jälkeen nopeasti pulpettiin. AULI LESKINEN kuva PLAN "Sairaanhoitaja, opettaja, lentokoneen rakentaja..." Raskas vuosi ei nujertanut haitin lasten unelmia. ­ Magnifique , suurenmoista, sanoo 11-vuotias Carole ranskaksi, kun kysyn, mitä mieltä hän on koulusta. Carole on juuri syönyt evääksi banaania ja leipää ystävänsä kanssa. Ruokatunnin jälkeen tytöt valmistautuvat iltapäivän koulutunnille. lavoisierin koulun suurella pihalla lämpö kohoaa 40 asteeseen. Tunnelma on raukea. lehmäpaimen taluttaa lehmiä ja vasikoita jonossa koulun portin ohi. Tytöt juoksevat rapsuttamaan vasikkaa. Carolen nykyisessä koulussa on 450 oppilasta. Maanjäristys tuhosi entisen koulurakennuksen täysin vuosi sitten tammikuussa. Planin tuella rakennetussa uudessa koulussa on kahdeksan luokkaa. ensimmäiset luokat saatiin käyttöön kolmessa kuukaudessa maanjäristyksen jälkeen. järistyksen jälkeen tärkeintä oli saada lapset kouluun nopeasti. vaikeissa oloissa koulu on turvapaikka, joka suojaa lasta ihmiskaupalta ja rikollisuudelta. osa lavoisierin uuden koulun oppilaista tuli Croix-des-Bouquetissa olevasta Fleur de Choun koulusta, jonka järistys tuhosi pahoin. Fleur de Choun koululla oli silti onnea onnettomuudessa: kukaan oppilaista tai opettajista ei menehtynyt. järistys iski iltapäivällä ennen tarvitaan enemmän vasta sadekaudella. opetus katosten alla sujui, mutta raskasta se oli, dorestan kertoo. Myöhemmin opetus siirtyi Planin rakentamaan uuteen kouluun, jonne valmistui kymmenen luokkahuonetta. Haitilaiset uskovat koulutukseen koulun avoruokalassa aterioi tyytyväisen näköisiä lapsia, jotka katselevat uteliaina suomalaisia vieraita valkoisten rusettiensa ja rastalettiensä alta. Pihakeinu on paikallaan. se onkin supersuosittu. haitilaisten äidinkieli on kreoli. lapset osaavat nuoresta iästään huolimatta vaihtaa jo kuulumisia ranskaksi. kuten suomessa, lapset varmistavat sormillaan, ymmärränkö oikein heidän ikänsä. kerron olevani toimittaja, siis sellainen joka kirjoittaa juttuja lehtiin. kun kysyn, mitä he aikovat tehdä isona, vastauksia tulee roppakaupalla: sairaanhoitaja, opettaja, lentokoneen rakentaja, pappi, banaanikauppias, kauneussalongin omistaja, mannekiini... Monet haitin ongelmat, kuten pääkaupunki Port-au-Princen slummiutuminen, olivat olemassa jo ennen järistystä. Puolet haitin lapsista ei päässyt peruskouluun, ja vain neljäsosa oli esikouluopetuksen piirissä. hati on haavoittuva yhteiskunta vielä pitkään. Maan uudella hallituksella ja tulevalla presidentillä on edeltäjiään paremmat mahdollisuudet saada maa pysyvästi omille jaloilleen kansainvälisen avun turvin. vaikeissa oloissa koulu suojaa lasta ihmiskaupalta ja rikollisuudelta. viittä, kun kaikki olivat ehtineet lähteä kotiin. aineelliset tuhot olivat kuitenkin mittavat. kahdesta rakennuksesta toinen romahti ja toinen vaurioitui. Molempien rakennusten rauniot purettiin. koulun johtaja Marie Florvie Dorestan maksoi osan romunraivauksesta omasta kukkarostaan. kouluopetus lamaantui järistyksen jälkeen, mutta Plan rakensi mahdollisimman pikaisesti Fleur de Choun kouluun kahdeksan aurinkokatosta. lapset aloittivat tunnit niiden alla 12. huhtikuuta, kolme kuukautta järistyksen jälkeen. ­ aurinko on voimakas ja vaarallinen lasten silmille. katos suojasi heidän silmiään. seiniä Koulu on lapsen turvaverkko Plan tekee tiivistä yhteistyötä haitin opetusministeriön kanssa. järjestö alkoi heti järistyksen jälkeen rakentaa nopeasti valmistuvia kouluja, joita se kutsuu puolivalmiiksi kouluiksi. juuri tällainen on Carolen koulu. siinä on sementtiperusta sekä puiset seinät ja katto, ruokala, ilmastointi, sähköt, valot, käymälät ja käsienpesutila. Plan lahjoitti kouluun myös pulpetit, tuolit, oppimateriaalit ja tietotekniikan. Puolivalmiit koulut kestävät käyttöä 10­15 vuotta. siinä ajassa opetusministeriön on määrä saada valmiiksi pitkän aikavälin opetussuunnitelma, minkä jälkeen kouluista voidaan kunnostaa pysyviä peruskouluja. 22
• Mali lukuina · Mali sijaitsee sisämaass a länsi-afrikassa. · asukkaita on yli 13,5 miljoonaa. · väestöstä lähes puolet on alle 15-vuotiaita. · odotettavissa oleva elin ikä on 52 vuotta. · Malilainen nainen syn nyttää keskimäärin 6,5 last a. PLAN MALI ja HANNE VALTARI kuva PLAN Filifing auttaa kotikylänsä äitejä ja vauvoja ntinen Plan-kummilapsi Filifing Sidibe suuntaa joka aamu innoissaan työpaikalleen terveyskeskukseen, jossa hän työskentelee kätilönä. jo pienenä tyttönä Filifing haaveili kätilön urasta. Planin avulla hänen unelmistaan tuli totta. nyt hän auttaa äitejä ja lapsia kotikylässään dafelassa, länsi-Malissa lähellä kitan kaupunkia. E Koko kylälle paremmat oltavat kun Filifing varttui dafelassa, hänellä ei ollut näkyvissään valoisaa tulevaisuutta. kylässä kuolee paljon lapsia jo ennen, kuin he ehtivät täyttää viisi vuotta. niinpä pelkkä selviytyminen aikuisikään on saavutus. Monia perheitä Joskus elämä on hyttysverkosta vaivaa äärimmäinen köyhyys. kiinni Filifingillä oli onnea, sillä hän sai avustusta Filifing opettaa nykyään myös muita kylän naiPlanilta. avustuksen turvin hän sai peruskousia hoitamaan lapsia. se on tärkeää työtä, sillä lutuksen. kummien Malissa lapsikuolleisuus on tuella myös muut kylän hälyttävän suurta. jokaista lapset saivat paremmat 1 000 syntynyttä lasta laadukas koulutus mahdollisuudet onnelkohden 196 lasta kuolee vähentää tehokkaasti liseen lapsuuteen. Plan ennen viidettä syntymäkäyttää tuet koko kylän päiväänsä. lapsikuolleisuutta. lasten hyväksi. Puhdas länsi-Malissa sijaitsevan vesi, terveydenhuolto kita Cerclen kuolleisuus ja turvallinen kouluymon korkea, kotitalouksipäristö ovat perusasioita, joita suomalaisen en tulot ovat alhaiset ja terveydenhoidosta, lapsen ei yleensä tarvitse murehtia. dafelassa koulutuksesta ja puhtaasta juomavedestä on niiden saaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja. puutetta. Plan pyrkii rakennuttamaan kita Cercleen kunnolliset tilat terveydenhuollolle. lisäksi "Nyt on minun vuoroni olla hyöPlan jakaa kaikille alle viisivuotiaille lapsille ja dyksi muille" raskaana oleville naisille hyttysverkot suojaksi Filifing ja hänen Plan-kumminsa kirjoittelimalariaa levittäviltä moskiitoilta. Malaria ja vat usein toisilleen. kummi oli kiinnostunut hengitystieinfektiot ovat suurimpia syitä lasten tytön koulumenestyksestä ja kannusti häntä menehtymiseen. suuri osa lapsikuolemista olisi jatkamaan opiskelua, jotta Filifing saavuttaisi vältettävissä. Plan tukee lasten rokotusohjelmia unelmansa. hyvän peruskoulutuksen ansiosta syrjäisillä alueilla ja tarjoaa vuosittain laadukasFilifing pystyi käymään vuoden kätilökoulutukta koulutusta terveydenhoitohenkilökunnalle. sen ja palaamaan sen jälkeen kotikyläänsä. ­ Plan-kummini auttoi minua saamaan koulutuksen. hän kannusti minua opiskelemaan kätilöksi, niin että minä voin taas vuorostani auttaa muita, Filifing selittää. ensimmäisen kätilövuotensa aikana Filifing on auttanut maailmaan 22 vauvaa ja hoitanut satoja lapsia. dafelan köyhyys näkyy kylän klinikalla, josta puuttuu edelleen monia perusasioita. Filifing tekee parhaansa saadakseen asiat paremmalle tolalle. yhteisö on ylpeä, että oman kylän tyttö on vastuussa niin suuresta tehtävästä. kuMMien Tuella MeRkiTTäviä saavuTuksia kansainvälisellä Planilla on 1,5 miljoonaa kummilasta maailman köyhimmissä maissa. kummien tuella parannetaan koko yhteisön elinoja. Planin työn painopistealueita ovat oikeus terveeseen ja virikkeelliseen lapsuuteen, suojeluun, koulutukseen, kohtuulliseen toimeentuloon sekä osallistumismahdollisuuksiin. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten ihmisten, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. 23
• uutisiaSuomesta yriTySyhTEiS TyÖuuTiSiA Plan ja automatia Pankkiautomaatit oy mullistavat suomalaisen varainkeruun Plan ja automatia Pankkiautomaatit oy käynnistävät maaliskuun lopussa varainhankintakampanjan, joka vastaa suuren yleisön toiveeseen helposta ja vähillä kustannuksilla tehtävästä lahjoittamisesta ja jonka tuotto ohjataan lyhentämättömänä Planin koska olen tyttö -kampanjalle. huhtikuun ajan pankkiautomaateilla asioivilla on mahdollisuus lahjottaa euro kehitysyhteistyöhön. noston yhteydessä kysytään, haluaako asiakas tukea Planin kampanjaa. jos, niin esimerkiksi 50 euron nosto onkin 51 euroa. automaateilla on selkeä ohjeistus, kuinka toimia, jos haluaa tai ei halua tehdä lahjoitusta. keräys vastaa tutkimustuloksiin, joiden mukaan suomalaiset lahjoittaisivat mielellään rahaa kehitysyhteistyöhön, jos he voivat tehdä lahjoituksen helposti ja jos keräyskulut saadaan pois. ­ kampanjan aikana automaateilla tehdään 15 miljoonaa nostoa. kuvitelkaa, jos jokainen asiakas lahjoittaisi noston yhteydessä euron. Tekisimme Planin keräyshistorian ennätyksen. se olisi myös valtaisa tuki kehitysmaiden tytöille, Planin markkinointijohtaja Kirsi Mettälä miettii innoissaan. ­ koska lahjoitusten kerääminen koko suomesta otto.automaattien kautta vaatii vähemmän työtä ja maksaa vähemmän kuin muut keräystavat, voidaan tavallista suurempi osa kerätyistä euroista käyttää varsinaiseen tarkoitukseensa, kertoo idean isä Jyri Marviala automatia Pankkiautomaatit oy:stä. ­ hyväntekeväisyysalalla tämä on varmasti mullistavin uudistus sitten lotto-pelin lanseerauksen, Mettälä riemuitsee. otto.-kampanja lanseerataan eduskunnassa, joten uudenlaiselle keräystavalle on myös poliittista ymmärrystä. tto Huhtikuussa O on myös Anna. Työpaikan tavaratori oli kaikkien mielestä hyvä juttu ­ saimme ajatuksen torista lounastunnilla, Marimekon työntekijä Suvi Peltoniemi muistelee joulukuista päivää. ­ Puhuimme työtovereiden kanssa niitä näitä maailmanmenosta ja siitä, miten paljon käytämme rahaa kuluttamiseen: vaatteisiin ja tavaroihin. Pohdimme, miksemme laittaisi tavaroita kiertoon ja antaisi niistä saadut rahat hyvään tarkoitukseen. olimme yhtä mieltä siitä, että haluamme tukea Plania ja koska olen tyttö -kampanjaa. vaikka suvi ja hänen kollegansa järjestivät torin yksityishenkilöinä, he halusivat pystyttää torin työpaikkansa Marimekon tiloihin. Työnantaja suhtautui ideaan myönteisesti, ja tilaksi valikoitui ruokalan aula. Tori pystytettiin joulun alla. kukin sai käyttää luovuuttaan tai tuoda kaappien perukoilta vaatteita ja turhaksi jäänyttä tavaraa. käsitöiden ystävät tekivät koriste-esineitä, sukkia, pipoja, joulukoristeita... ­ sisustimme tilan nätiksi ja toimme musiikkia. Tori oli muutettu rahaksi muutamassa tunnissa. Tunnelma oli rento, iloinen ja lämmin, Peltoniemi kertoo. Tulos yllätti kaikki. ­ lahjoitimme Planille tyttöjen mahdollisuuksia edistävään työhön 1 960,31 euroa, Peltoniemi iloitsee. ­ jaoimme tapahtumassa myös tietoa kampanjasta. Monet halusivat maksaa pyydettyä enemmän, kun kuulivat, mihin tuotto ohjataan. jotkut myös ryhtyivät Plan-kummeiksi. TenFour tukee lukutaidon parantamista viestintätoimisto TenFour haluaa levittää sanaa lukutaidon tärkeydestä, jotta jokainen ihminen maailmassa saisi tämän tärkeän taidon. lähes 800 miljoonaa aikuista maailmassa on vailla lukutaitoa. lukutaidon puute estää tiedon saantia mutta myös rajoittaa mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen. TenFour lahjoittaa jokaisesta laskuttamastaan tunnista euron Planin työhön lukutaidon edistämiseksi. yrityksessä toivotaan, että jonakin päivänä kaikilla on mahdollisuus päästä kouluun ­ ja saada kymppi lukutaidosta. 24
• Forex Planin yhteistyökumppaniksi Forex on solminut kaksivuotisen yhteistyösopimuksen Planin kanssa. Forex lajittelee rahat, jotka helsinki-vantaan lentokentän asiakkaat lahjoittavat Planin keräyslippaisiin. lisäksi Forexin asiakkaat voivat tehdä lipaslahjoituksia Planin työhön yhtiön 11 palvelupisteessä eri puolilla suomea. ­ kotimaassa tuemme allianssin kautta suomalaista nuorisotyötä. nyt Planin kautta voimme tukea myös kansainvälistä hyvinvointia, kertoo Forexin markkinoinnin projektipäällikkö Elina Viita. Forex on Planille tervetullut yhteistyökumppani, sillä lentokentän keräyslippaisiin kertyy monia eri valuuttoja. Forex ottaa vastaan lentokentän lipaskeräysrahat kaksi kertaa vuodessa ja lajittelee ne Planille tilitettäviksi varoiksi. Forex ei veloita Planilta valuutanvaihdosta syntyviä maksuja. Työ vastaa arviolta 10 000 euron vuositukea. lisäksi Forex antaa mainostilaa Planille toimipisteidensä sähköisissä mainostauluissa, jotka tavoittavat asiakkaiden lisäksi monet ohikulkijat. ­ yhteistyö Forexin kanssa on meille ensiarvoisen tärkeää. Monet Forexin asiakkaista matkustelevat paljon ja ovat saattaneet nähdä matkoillaan köyhyyttä ja epätasa-arvoa. nyt heidän on helppo antaa tukensa kehitysmaiden lapsille, sanoo Plan suomen yritysyhteistyöstä vastaava varainhankintapäällikkö Susanna Saikkonen. Planin keräyslippaat ovat näkyvä osa Finavian kanssa aiemmin solmittua yhteistyötä. yhteistyöhanke helsinki-vantaan lentoasemalla on tuottanut jo lähes 35 000 euroa. Pla utta U pista Sho n kodin ykkönen juhlisti lasten oikeuksia Plan ja kodin ykkönen järjestivät marraskuun lapsen oikeuksien päivänä koko perheen tapahtuman kodin ykkösen tavarataloissa eri puolilla suomea. Tapahtumat käynnistävät Plan suomen ja kodin ykkösen välisen yhteistyön. lapsille tarkoitettuna tapahtumapäivänä askarreltiin usko lapsiin -paperinukkeja ja katsottiin suomalaislasten tekemiä animaatioita lapsen oikeuksista. kamu-leijona vieraili pääkaupunkiseudun tavarataloissa. Tapahtumassa sai myös osallistua Planin lipaskeräykseen ja ostaa Eero Aarnion suunnitteleman Plan Pastillin, jonka myynnistä saadut varat menevät lyhentämättöminä Planin toimintaan. Planin keräys näkyi kodin ykkösissä juhlan jälkeenkin. kodin ykkösten henkilökunta sai Planilta koulutusta lasten oikeuksista ja Planin työstä. yhteistyö sai henkilökunnalta paljon myönteistä palautetta. Pinkkisävyiset paperihelmet on tehty Plan-lehden ko ska olen tyttö ­artikkele ista keniassa. hinta 35 www.plan.fi/shop
• uutisiaSuomesta Ilmoittaudu PlanKansalaiseksi osoitteessa www.plan.fi helena kinnunen ja heikki ollinkangas ovat historian ensimmäiset vuoden Plankansalaiset Plan suomi on valinnut kemiläisen palvelusihteerin Helena Kinnusen ja helsinkiläisen eläkeläisen Heikki Ollinkankaan vuoden Plankansalaiseksi. järjestö nimesi historian ensimmäiset Plankansalaiset nyt vietettävän vapaaehtoisuuden teemavuoden kunniaksi. kinnunen on osallistunut vuosia aktiivisesti Planin vapaaehtoistoimintaan muun muassa suunnittelemalla ja järjestämällä monenlaisia paikallistapahtumia. hän toimii Planin vapaaehtoistyön kemin aluevastaavana. ­ Planin vapaaehtoisena työskentely on tuonut elämääni rikkautta, avartanut maailmankuvaani ja lämmittänyt sydäntäni. yksin en koskaan olisi saavuttanut tätä tunnustusta, kinnunen sanoi kiitospuheessaan Planin vapaaehtoisuuden juhlassa joulukuussa. ollinkangas on osallistunut Plan suomen perustamisesta ­ vuodesta 1998 ­ lähtien vapaaehtoistyöhön kääntämällä ja postittamalla suomalaisten kummien ja kehitysmaissa asuvien kummilasten kirjeenvaihtoa. ­ Minulla on ollut ilo seurata aitiopaikalta Planin toimintaa. Me elämme täällä hyvinvointivaltiossa, ja tuntuu hienolta tehdä jotakin kehitysmaiden hyväksi, ollinkangas kertoi. Plankansalaisuus on uusi vapaaehtoistoiminnan malli. se tarkoittaa, että Plan tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuksia entistä monimuotoisempaan vapaaehtoistoimintaan: halukkaat voivat lahjoittaa niin aikaansa, ideoitaan kuin ammatillista osaamistaankin. Plankansalaisia ovat kaikki, jotka haluavat antaa panoksensa Planin työhön ­ yksin tai yhdessä muiden kanssa. kuvat: Mikko To ivonen ympäristökysymykset kiinnostavat kati ihamäkeä uudet Planin hallituksen jäsenet esittäytyvät. Tällä kertaa haastateltavana on Finnairin kestävän kehityksen johtaja kati ihamäki. Miksi lähdit mukaan Planin hallitukseen? olen aina ollut kiinnostunut kehityskysymyksistä. ne ovatkin keskeinen osa nykyistä työtäni, jossa vastaan Finnairin ympäristö- ja yhteiskuntavastuusta. haluan olla mukana kehittämässä edelleen Planin hyvää toimintaa, tuoda järjestöön omaa osaamistani ympäristö- ja yhteiskuntavastuun saralta ja toisaalta oppia Planilta paljon. Onko Plan sinulle ennestään tuttu? Perheelläni on Plan-kummilapsi, 11 -vuotias lucas Brasiliasta. 8- ja 6-vuotiaat poikamme ovat innoissaan lucasin kuulumisista. hallitustyön ansiosta olen oivaltanut, kuinka Minna kumpulainen laajaa Planin toiminta on. olen erityisen vaikuttunut Planin kotimaantyöstä ja lastenhallituksen ja Mitä?-verkoston nuorten aktiivisuudesta. Kiehtooko jokin kehityskysymys sinua erityisesti? ympäristökysymykset ovat minulle läheisiä. ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt, vaikuttavat voimakkaimmin kaikkein haavoittuvimpiin: köyhiin ja lapsiin. on tärkeää pohtia, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan minimoida ja miten kehitysmaat voivat sopeutua muutoksiin. 26
• videokisan voittajat kuvaavat dokumentteja globaalista kotimaasta Planin nuorten aikuisten Mitä?-verkoston dokumenttikilpailun voittajat ovat ratkenneet. verkosto kiersi viime kesänä festivaaleja, joilla nuoret saivat kuvauttaa kannanottonsa videoiksi. voittoisan videon tekivät helsinkiläiset Yakup Albekoglu ja Riina Kivilahti, jotka puhuivat kekseliäästi lähiruuan puolesta. he pääsevät kuvaamaan loppukeväästä dokumenttisarjan siitä, kuinka suomessa tehtävät valinnat vaikuttavat koko maailmaan ­ ja päinvastoin. Tarkoitus on kiertää kameran kanssa ympäri suomea. ­ olisi hyvä keksiä jotain yllättävää ja provosoida ihmiset ajattelemaan, sanoo baarimikkona työskentelevä albekoglu, jolla on kokemusta sekä elokuvanteosta että suorasta kansalaistoiminnasta. videosarjan lisäksi kilpailussa oli iskulausesarja, jonka voitti helsinkiläinen pieneläinhoitaja Camilla Salmi lauseella "ole vihree, älä kiree". salmi ja hänen ystävänsä Tiina Oinonen osallistuvat dokumenttisarjan tekoon. voittajavideon sekä kilpailun muuta satoa voi katsoa osoitteessa www.mitaverkosto.fi. jani Toom yakup albekoglu, Tiina oinonen ja Camilla salmi pohtivat globaaleja valintoja. huippuartistit ja -luistelijat kehitysmaiden tyttöjen asialla Plan suomi ja suomen Taitoluisteluliitto yhdistävä jo toista kertaa voimansa upeassa ja tunnelmallisessa gaalassa, kun espoon Barona aroonalla nähdään 13.4. Plan jäägaala. se on ainutlaatuinen koko perheen taitoluistelu- ja musiikkitapahtuma, jossa eturivin artistit ja maan parhaat taitoluistelijat esiintyvät yhdessä kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. illan aikana nähdään yli 150 esiintyjää. huippuluistelijoista mukana ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Marigold IceUnity, Team Unique, Rockettes sekä beata ja bela Papp, artisteista mm. Antti Tuisku, Paula Koivuniemi, Lauri Ylönen, Puhuva Kone, Erin Anttila, Ville Tuomi, Leningrad Cowboys ja Liljan loisto. kansainvälisinä tähtinä nähdään The baseballs ja sierra leonessa syntynyt bai Kamara Jr. lisäksi gaalassa tutustutaan lasten arkeen sierra leonessa. illan juontavat Jenni Pääskysaari ja Lorenz backman. ­ odotan gaalaa jännittynein fiiliksin! show tulee varmasti näyttämään todella hienolta, ja suomalaiset luistelijathan sattuvat olemaan vielä hyvin kauniita, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. on suuri kunnia päästä esiintymään huippuluistelijoiden kanssa, antti Tuisku sanoo. ­ koska itse olen artistina saanut elää omaa unelmaani, koen, että minulla on velvollisuus kantaa korteni kekoon hyvien asioiden eteen. jäägaala kerää varoja ja huomiota Planin kansainväliselle koska olen tyttö -kampanjalle, joka parantaa kehitysmaiden tyttöjen koulutusta, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta. ­ Maailmassa on miljoonia tyttöjä, joilla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa unelmiaan tai päästä edes kouluun. on hienoa olla mukana Plan jäägaalassa ja auttaa siten heitä toteuttamaan omia haaveitaan, kiira korpi pohtii. Plan suomen markkinointijohtaja Kirsi Mettälä on huomannut, että kehitysmaiden tyttöjen aseman parantaminen on lähellä suomalaisten sydäntä. ­ Planin työn tulokset todella näkyvät. koska olen tyttö -kampanja parantaa 413 miljoonan tytön mahdollisuuksia hyvään elämään maailman köyhimmissä maissa, hän kertoo. Plan jäägaala ­ koska olen tyttö ke 13.4. klo 18.30 espoon Barona areenalla. liput lippupalvelusta 35/20 . Perhepaketti (2+2) 100 . Gaala nähdään MTv3-kanavalla pe 15.4. klo 20. Mikko Toivonen 27
• CECILIA bERGSTRÖM ja IIDA RIEKKO kuvaT CECILIA bERGSTRÖM Mitä vaalit? -kampanja pistää arvot puntariin Miten nuoret saataisiin innostumaan politiikasta, tuskaillaan joka vaalien alla. Planin nuorten aikuisten Mitä?-verkosto kannustaa nuoria äänestämään Mitä vaalit? -kampanjalla, joka on kiertänyt alkuvuoden suomea. ­ Mitä vaalit? -kampanjan ideana on rohkaista nuoria pohtimaan omaa arvomaailmaansa ja suhtautumistaan politiikkaan ja globaalin vastuun kysymyksiin. kampanja on puolueeton vaalikampanja, joten minkään tietyn puolueen asiaa ei ajeta, kertoo Mitä?-verkoston koordinaattori Anna Peltoniemi. kampanjaan kuuluu tuunattu vaalikoppi, jossa voi äänestää viiden erilaisen arvomaailman väliltä. lisäksi nuoret voivat tehdä arvotestin, jossa vastaavat kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten kehitysyhteistyömäärärahat tulisi käyttää ja mitä naisten ja tyttöjen oikeudet heille merkitsevät. Testit jäävät Mitä?-verkostolle, ja vastaajat saavat ne takaisin juuri ennen vaaleja ­ ja samalla tietoa kysymyksistä, muiden vastauksista ja nuorista ehdokkaista. Mitä vaalit? -koppi vieraili Helsingissä Ressun lukiossa tammikuun lopussa. Kopissa käyneet oppilaat pohtivat unelmayhteiskuntaansa. Leena Kuusiston, 18, unelmayhteiskunnassa kaikki ovat yhdenvertaisia. "unelmayhteiskunnassa jokaisella olisi mahdollisimman hyvä olla. kaikilla olisi vapaus omaan mielipiteeseen. Turhaa byrokratiaa ei olisi, vaan päätökset tehtäisiin lähellä ihmistä. koulutus olisi avointa kaikille, koska sivistys on tärkeä osa unelmayhteiskuntaa." Markus Korpelan, 18, mielestä ihminen on egosentrinen. "unelmayhteiskuntaan voisi päästä jo nyt: resurssit hyvään elämään kaikille ovat olemassa. ainoa, mikä puuttuu, on tahto. ihmisluonteen pitäisi muuttua, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyvään elämään. ihminen ei kuitenkaan voi itse muuttaa luonnettaan, vaan siihen tarvitaan korkeampien voimien apua." Stella Qin, 17, haluaa yhteiskunnan, jossa on paljon rakkautta. "unelmayhteiskunnassa kaikki olisivat tasa-arvoisia keskenään, onnellisia ja voisivat toteuttaa itseään haluamassaan ammatissa. Päätökset olisivat oikeudenmukaisia, ja yhteiskunnassa vallitsisi solidaarisuus, jolloin heikoimmista pidettäisiin huolta. verotus olisi oikeudenmukaista eli progressiivista. kestävään kehitykseen panostettaisiin ja ympäristöstä pidettäisiin huolta." Vincent Ratalahden, 18, mielestä työ ei ole itseisarvo. "Tekniikan kehitys ja talouskasvun rajoittaminen olisivat unelmayhteiskunnassa vapauttaneet ihmiset ikävistä töistä ja lisänneet vapaa-aikaa. lisääntyneen vapaa-ajan ansiosta ihmiset voisivat filosofoida, opiskella tai vaikka kirjoittaa kirjan." Resurssit hyvään elämään kaikille ovat olemassa. 28
• Planlastenhallitus jani Toom nuorten ääni kuuluviin monin eri tavoin eMMi koukkaRi Paikallisesta tapahtumasta... järjestimme lastenhallituksen kanssa tapahtuman lapsen oikeuksien päivänä. ideana oli, että nuoret voivat tuoda äänensä kuuluviin myös muilla keinoin kuin äänestämällä ­ tällä kertaa tanssimalla ja musiikin kautta. onnistuimme saamaan esiintyjiksi tanssiryhmän 24 h elävää, King of the Sun -yhtyeen, näyttelijä Sanna Stellanin ja Häpeämättömät-ryhmän sekä dance-tanssikilpailun voittajan Sam Vaherlehdon. sam vaherlehdon mielestä olisi tärkeää valvoa lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen. kysyessäni häneltä, mikä sai hänet osallistumaan tapahtumaan, hän vastasi, että hyvän asian puolesta kannattaa aina osallistua. juontajana oli Tv:stä tuttu Axl Smith, joka avasi tapahtuman yhdessä puheenjohtajamme kanssa. sanna stellan haastatteli yhtä meistä, joka kertoi lastenhallituksemme toiminnasta. keräsimme tapahtumassa myös ääniä i have a voice -kampanjaan. äänet luovutettiin lapsiasiavaltuutetulle ihmisoikeuksien päivänä. kaikille jäi tapahtumasta onnistunut fiilis, vaikka suurempi yleisömäärä ei olisi ollut pahitteeksi. haluammekin kiittää kaikkia tapahtumaan osallistuneita! eMilia PaaPPanen ... maailmanlaajuiseen kokoukseen Meille kerrottiin lastenhallituksen kokouksessa, että yhdellä meistä on mahdollisuus päästä osallistumaan yk:n naisten oikeuksia käsittelevään kokoukseen (Commission on the status of Women eli CsW). lähetin oman hakemukseni ja olin hyvin innoissani, kun kuulin, että meitä valittiin kaksi! en malta odottaa! Meille kerrottiin että matkaan liittyy paljon työtä. Minua hiukan jännitti ajatus, että tulisimme pitämään muutamia puheita yk:n kokouksessa. Pian tajusin, että meitä ei todellakaan lähetetä sinne omin avuin vaan meidät valmennetaan sinne hyvin. olemme liittyneet verkossa toimivaan ryhmään, jossa pääsemme keskustelemaan muiden maiden tyttödelegaattien kanssa. eri maiden osallistujille annetaan verkon kautta tehtäviä, joita meidän pitää ennen kokousta miettiä. Pohdimme esimerkiksi, miten tyttöjä kasvatetaan suomessa, miten tyttöjen kasvatus eroaa poikien kasvatuksesta ja minkälainen käsitys suomalaisilla on "hyvästä naisesta". Meitä on myös opastettu, miten hyvä haastattelu syntyy ­ haastattelijan ja haastateltavan näkökulmasta. olemme saaneet paljon taustamateriaalia, johon yritämme perehtyä mahdollisimman hyvn. siinä on paljon tehtävää. Meille on myös järjestetty koulutus, vartavasten CsW:tä varten. Pääsemme tekenään yhteistyötä monien mahtavien ihmisten kanssa, ja new yorkissa saamme tavata monia erilaisia ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Todella jännittävää!! olen todella innoissani, että saan olla osa tätä. uskon, että tästä on todella paljon hyötyä tulavaisuudessa koko lastenhallitukselle. iS ToiSEN KENg sanni loPonen Sä Facebook-lakko muutti yhteydenpitoa kavereihin Facebookista on tullut minulle tärkeä osa päivittäistä elämää. siellä voin puhua ystävilleni ja pitää heihin yhteyttä monella tavalla. Päätin olla kaksi viikkoa ilman Facebookia ja kokeilla elämää ilman sitä. ensimmäisinä päivinä olin unohtaa lupaukseni. samalla, kun menin tarkistamaan sähköpostiani, meinasin väkisinkin kirjautua Facebookkiin. huomasin, kuinka siellä käyminen oli tullut jo rutiiniksi. Tietokoneella istuessani tunsin oloni tyhjäksi ja selailin vain satunnaisia nettisivuja tylsistyneenä. viikon jälkeen olin jo tottunut uuteen elämääni enkä edes kaivannut Facebookkia. Tajusin, että minulle jää paljon enemmän vapaa-aikaa, kun en jää roikkumaan koneelle seurailemaan muiden tilapäivityksiä tai tekemään turhanpäiväisiä testejä. luulen kyllä, että turhanpäiväisiä tekstiviestejä kului paljon enemmän tuolloin, kun en voinut jutella koneen kautta kavereilleni. kokemus oli kaiken kaikkiaan opettava. Tajusin, että voisin elää ilman Facebookkia. en kuitenkaan aio lopettaa sen käyttöä, ainakaan vielä ihan lähioaikoina. en jälastenhallituks isen kengissä juttusarjassa To arkea. kirjoitnuoren t kehitysmaan tavoissenet kokeileva vuuksistaan tai t omista muka tajat luopuva kon ajaksi. taan kahden vii 29
• SvenskaSidor IIDA RIEKKO öveRsäTTninG ISAbELLA ROTHbERG Från anderna till världens ände Raul,16,boriEcuadormenhanvillhelstflyttautomlands.Många förehonomharredanflyttat.Ihembynärsplittradefamiljeroch arbetskraftsbrist tecken på utvandringen. d ammoln yr när Raul Quinde, 16, kör gräftan i potatislandet. Pojken kisar med ögonen. På över tre kilometers höjd i anderna är solstrålarna bländande och luften tunn och kall. några meter längre bort arbetar Rauls föräldrar, Rosa Maria Largo, 52, och Manuel Quinde, 56. Familjen bor i en by med 350 invånare i provinsen Cañar i ecuadors bergstrakter. alla byinvånare tillhör det ecuadorianska ursprungsfolket, quechuafolket, närmare bestämt cañarfolket. ­ jag önskar att mina barns framtid ser annorlunda ut än det här, fast mitt liv också har varit bra, säger mamman Rosa Maria. hon gifte sig med Manuel som sextonåring ­ fortfarande en vanlig äktenskapsålder i cañarsamhället ­ och födde sju barn. dagar, veckor och år har kommit och gått på samma sätt: Rosa Maria lagar familjens måltider, matar husdjuren och knogar på åkern från morgon till kväll. efter skolan hjälper Raul och Javier, 11, till med jordbruket och djurskötseln. På kvällen läser pojkarna läxor i skenet från gaslampan. Föräldrarna kan varken läsa eller skriva mer än sina namn, till skillnad från barnen. ­ speciellt Raul är ivrig över skolgången. han är en ordentlig pojke, säger Rosa Maria. Men när det är bråttom med jordbruket måste Raul ibland skippa skolan. han försöker ändå undvika att stanna hemma, eftersom han vill fortsätta med studierna efter gymnasiet. ­ jag vill utbilda mig till ingenjör och bilda familj. och jag skulle vilja jobba utomlands, precis var som helst. jag skulle vilja se världen, och i usa och spanien lär man tjäna mer än här. Fast jag tror nog att jag vore lyckligast här. Raul är inte ensam med sina drömmar: nästan halva byns befolkning, främst de unga männen, har flyttat utomlands för jobb. orsaken till flyttvågen är fattigdomen. nästan alla i byn lever i fattigdom, en del av barnen är undernärda och inälvsparasiter är ett vanligt hälsoproblem. det finns få arbetsplatser i Cañarprovinsen och det är svårare för ursprungsbefolkningen än för mestiserna, landets majoritetsbefolkning, att få jobb. Familj på två kontinenter en av dem som flyttat är Rauls familjs granne, Sebastian, som nyligen gift sig med 24-åriga Maria Yolanda Tomaisa. Maria yolanda berättar att mannen samlade ihop parets pengar och reste till spanien bara två månader efter att bröllopet hade ägt rum. nu plockar sebastian sallad i södra spanien och är papperslös. Troligen återvänder han inte förrän om två år. Maria yolanda bor hos sina svärföräldrar tillsammans med sin sjuåriga son Gabriel. hennes vardag fylls av jordbruks- och hushållsarbete och inte heller hon kan läsa. ­ jag gick i skola bara i två årskurser, för min pappa tyckte inte att flickors skolgång var så viktig. Men jag tänker annorlunda. Förhoppningsvis får jag ännu fler barn ­ pojkar och flickor. jag kommer att se till att de alla får gå i skola. Maria yolandas pojke går i samma byskola som javier, som likt sin storebror Raul är ett Plan-fadderbarn. andelen barn som går i skola har ökat kraftigt sedan Plan började med sin verksamhet i byn för tretton år sedan. det första organisationen gjorde var att starta en grundskola, som nyligen kunde anställa en tredje lärare. ecuadors lag garanterar att ursprungsfolket får undervisning, förutom på spanska, också på sitt modersmål quechua. Men i praktiken är den tvåspråkiga undervisningen inte problemfri: quechua var länge ett talspråk och muntlig framställning är än i dag mer uppskattad än skriftlig kommunikation. det är vanligt att barnen lär sig läsa först när de är över tio år gamla, och därför skickar de hellre teckningar än brev till sina Plan-faddrar. Förutom skolan har Plan grundat studiecirklar där man diskuterar barnens rättigheter. ­ när vi var unga uppfattade man inte skolgång som något värdefullt. och det var inte tal om barns rättigheter eller att vuxna borde lyssna på barnens och ungdomarnas åsikter. Tiderna har förändrats, säger Rauls och javiers pappa Manuel. DE MINDERåRIGAS NAMN äR FINGERADE På GRUND AV bARNSKYDDSSKäL. 30
• Plan och världsbanken sysselsätter unga i u-länder Internationella Plans och Världsbankens nya sysselsättningsprogram fokuserar på utbildning och mikrolån. unga är den största men sämst utnyttjade ekonomiska resursen i dag, menar Pawan Patil, nationalekonom och expert på ungdomssysselsättning. under det följande decenniet kommer ungefär 1,3 miljarder unga ut på den globala arbetsmarknaden och största delen av dem lever i utvecklingsländer. eftersom nya jobb skapas långsamt kan en miljard unga bli utan arbete. youth economic empowerment, det så kallade yee-programmet, är ett exempel på hur samverkan mellan den privata och offentliga sektorn kan öka sysselsättningen bland unga. Programmet är ett samarbete mellan världsbanken, internationella Plan, investerings- och finansieringsbranschens imaginenations-nätverk, och Patil är en av dess initiativtagare. yee körde igång i år och pågår till en början i haiti, indonesien, sudan och Costa Rica. idén är enkel: utbildningen skräddarsys för arbetsmarknadens behov. slutbetygen certifieras så att arbetsgivaren vet vilka färdigheter en ung med ett visst betyg behärskar. Företag deltar i programmet och erbjuder ungdomarna praktik- och arbetsplatser. Programmet erbjuder också unga företagare i utvecklingsländer finansiering i form av mikrolån. ­ i utvecklingsländer är redan många ungdomar företagare, förklarar Patil. det finns inte tillräckligt med jobb och därför driver ungdomarna kiosker, tvättar bilar och putsar skor. Men enligt internationella arbetsorganisationen, ilo, arbetar de unga företagarna inom den inofficiella sektorn och löper därför risk att fastna i fattigdomen på grund av marginella vinster och avsaknad av investeringsmöjligheter. Risken kan undvikas om man beviljar ungdomarna mikrolån, enligt Patil. Genom lånen kan företagarna expandera sin verksamhet och etablera sig inom den officiella sektorn. anna-kaisa hilTunen Berättelser som påverkar Plans verksamhet fokuserar allt mer på långsiktigt påverkansarbete. Genom upplysning och lobbning ska barnens rättigheter förverkligas. i niger dricker hälften av alla barn smutsigt vatten och svälter, och bara var fjärde ung kvinna kan läsa. där satsar Plan framförallt på behovsbaserat arbete, d.v.s. att producera bastjänster. i nicaragua i latinamerika är barnens basbehov däremot relativt tillfredställda och där kan Plans bistånd beskrivas som rättighetsbaserat arbete. Man strävar efter att permanent påverka samhällsstrukturerna och människors attityder och beteenden. Målsättningen är att de nicaraguanska beslutsfattarna, myndigheterna, lärarna och föräldrarna själva börjar slå vakt om sina barns rättigheter. i dag är merparten av utvecklingssamarbetet rättighetsbaserat, eftersom man i stället för att erbjuda tillfällig lindring siktar på att långsiktigt förändra på alla samhällsnivåer. i praktiken innebär påverkansarbetet upplysning, lobbning och kampanjarbete. Plan Finlands generalsekreterare Riitta Weiste medger emellertid att det inte är lätt att visa påverkansarbetets resultat för en lekman. hon tar arbetet med att förhindra sexuellt våld som ett exempel. ­ hur ska man berätta om en lokal myndighet som insett att flickor måste skyddas mot sexuellt våld i skolan? ingen tjänsteman skriver ner att de fem lärare som förut förgrep sig på flickor inte längre gör det. oftast erkänner inte ens myndigheterna att det existerar sådana problem. speciellt sexuellt våld är privat och inget man pratar om inför andra. ­ i många länder får barn och unga inte ens öppna munnen och säga sin sak, säger Ruth santisteban, Plan Finlands rådgivare i mänskliga rättigheter. exempel ur den finländska samhällsutvecklingen kan också förklara varför resultaten ibland dröjer. ­ Trots att det fanns en lagstiftning tog det ändå lång tid innan det finländska samhället ansåg det oacceptabelt att aga barn, säger santisteban. Tiina kiRkas 31
• KIIRA KORPI ANTTI TUISKU LAURA LEPISTÖ THE BASEBALLS · MARIGOLD ICEUNITY · TEAM UNIQUE · ROCKETTES · BEATA & BELA PAPP · PAULA KOIVUNIEMI · LAURI YLÖNEN · PUHUVA KONE · ERIN ANTTILA VILLE TUOMI · LENINGRAD COWBOYS · LILJAN LOISTO · BAI KAMARA JR. Koska olen tyttö kuva Kari Kuukka Espoonja Barona hyvällä asialla ainutlaatuisessa Plan Jäägaalassa. Illan juontavat Jenni Pääskysaari ja Lorenz Backman. Areenalla 13.4.11 klo 18.30 Suomen kuumimmat tähdet valovoimaisimmat luistelijat Lippujen hinnat: aikuiset 35 , lapset 20 , perhepaketti (2+2) 100 . Lipun hintaan lisätään Lippupalvelun järjestelmämaksu alk. 2,50 . Ostamalla liput Jäägaalaan, sijoitat tyttöihin. Plan Jäägaalan tuotto käytetään kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen, terveydenhuollon ja turvallisuuden parantamiseen. Plan Jäägaala on toteutettu yhdessä Suomen Taitoluisteluliiton kanssa. plan.fi/gaala kuva Jouni Harala