Plan-lehti 1/2016 - Lehtiluukku.fi

plan 1/2016 BANGLADESH Tytöt haluavat kouluun, eivät vaimoiksi ETIOPIA Miljoonat lapset tarvitsevat ruoka-apua suomi Koe upea Haaveille siivet -konsertti
Apua ruokakriisistä kärsiville etiopialaisille Sääilmiö El Niño on aiheuttanut Etiopiassa vakavia kuivuuksia, joiden seurauksena yli kymmenellä miljoonalla ihmisellä on pulaa ruoasta. Jo yli 400 000 lasta on vaikeasti aliravittuja. Etiopian hallitus ja avustusjärjestöt kuten Plan International jakavat parhaillaan ruokaa ja vettä sekä muuta apua etiopialaisperheille. Apua tarvitaan kuitenkin enemmän, sillä monet ovat edelleen täysin ilman ruokaa, vettä ja toimeentuloa. Plan International Suomen humanitaarisen avun asiantuntija Kaisa-Leena Juvonen oli alkuvuodesta Etiopiassa tukemassa avustustyötä. – Etiopia kärsii parhaillaan yhdestä pahimmista kuivuuksista vuosikymmeniin. Erityisesti lapset ovat vaarassa veden ja ruoan puutteen sekä sairauksien leviämisen takia. Monen on pakko jäädä pois koulusta, ja heidän henkensä on vaarassa, koska he eivät saa riittävästi ravintoa, Juvonen sanoo. Plan International Suomella on käynnissä katastrofikeräys, joka tukee ruokakriisistä kärsiviä etiopialaisia perheitä. Avulla on kiire. – Jos emme toimi nopeasti, meillä on käsissämme valtava humanitaarinen kriisi, Juvonen sanoo. Lue lisää ruokakriisistä tämän lehden sivuilta 12–13. PEFC/02-31-170 ajankohtaista Plan 1/16 ? maaliskuu 2015 Julkaisija Plan International Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy. Painosmäärä: 23 000 kpl Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2016. Plan International Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastanneiden kesken arvomme hopeasormuksen, jossa on päällystetystä manta-kankaasta tehty koriste. Manta-kangas edustaa Andien perinteistä käsityötaitoa. Palkinnon arvo on 45 euroa. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan. fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/15 lukijakysymyksen arvonnan voitt i Terhi Lehto Somerolta. Äänestyksen voitti juttu Pyysin silpomista anteeksi tyttäreltäni. Onnea ja kiitos vastaajille! 4041 0089 Lahjoita keräykseen sivuillamme: plan.fi/etiopian-ruokakriisi. Voit lahjoittaa myös 20 euroa lähettämällä tekstiviestin ”PLAN20” numeroon 16499. 2
pääkirjoitus Tyttöjen pitää saada kasvaa turvassa Pari vuotta sitten 17-vuotias intialainen Twinkle ei uskaltanut astua yksin ulos ovesta. Delhin slummissa ahdistelu, huutelu, väkivalta ja jopa raiskaukset ovat niin yleisiä, että tytöt ja naiset joutuvat varomaan kaikkialla. Arvioiden mukaan intialainen tyttö tai nainen joutuu raiskatuksi joka 29. minuutti ja kaksi kolmesta tytöstä ja naisesta kohtaa elämänsä aikana perheväkivaltaa. Twinkle ei kuitenkaan enää pelkää. Hän liittyi kaksi vuotta sitten Planin tyttöryhmään. Toiminta on osa Safer Cities -hanketta, joka tekee suurkaupungeista turvallisempia tytöille. Ryhmässä Twinkle on oppinut itsepuolustusta ja ymmärtänyt oikeutensa koskemattomuuteen. Yhdessä muiden tyttöjen kanssa hän on valokuvannut naapurustonsa vaaranpaikkoja ja merkinnyt niitä julkiseen karttaan. Ryhmäläiset myös raportoivat poliisille poikajoukosta, joka ahdisteli tyttöjä koulun portilla. Sen ansiosta portilla partioi nyt joka iltapäivä poliisi. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta ja ahdistelu puhuttavat myös Suomessa. Kahden tytön isänä kannan huolta lasteni turvallisuudesta, kuten isät ja äidit kaikkialla. Vaikka väkivalta ei ole täällä yhtä arkipäiväistä kuin Delhin slummissa, täälläkin tytöt joutuvat opettelemaan varuillaan oloa. Myös parisuhdeväkivalta koskettaa liian monia suomalaisnaisia. Ratkaisu ei ole tyttöjen liikkumisvapauden tai pukeutumisen hallitseminen. Ongelman ytimessä on ajatus siitä, etteivät tytöt ja naiset ole yhtä arvokkaita kuin pojat ja miehet. Siksi sukupuolittuneen väkivallan voi kitkeä vain muuttamalla ajattelua: kaikki on saatava ymmärtämään, ettei kellään ole oikeutta vahingoittaa tai häiritä toista ihmistä. Me Planissa emme hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Edistämme tietoa tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta sekä vahvistamme tyttöjen itseluottamusta ja selviytymistaitoja. Samaan aikaan vaikutamme päättäjiin, jotta kaikenlainen väkivalta ja ahdistelu kriminalisoidaan ja jotta lakeja noudatetaan. Muutos onnistuu parhaiten, kun sekä päättäjät että yhteisöt sitoutuvat edistämään yhdessä tyttöjen turvallisuutta. Tulevaisuudessa on paljon toivoa, kun kuuntelee Twinklen kaltaisia nuoria tyttöjä. Hän kertoi tammikuussa Planin kuvausryhmälle: – Haluan muuttaa yhteisöäni ja maatani ja parantaa tyttöjen turvallisuutta. Intia kehittyy, kun tyttöjä ei nähdä taakkana vaan voimavarana. P.S. Suomalaiset taiteilijat ovat yhdistäneet voimansa tyttöjen suojelun puolesta Wings to Fly -hankkeessa, jonka upea päätöskonsertti kuullaan naistenpäivänä 8.3. Savoy-teatterissa ja 9.3. TV1:llä. Konsertissa nähdään myös tarinoita rohkeista intialaisista tytöistä. Lue lisää sivuilta 18–20 ja tule mukaan! Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 ”Varhaisavioliitossa olin kuin vanki” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Lapset kärsivät ruokapulasta Etiopian kuivuuksissa 14 Klovnit saavat pakolaislapset hymyilemään 16 Plan Internationalin tuloksia 2015 18 Taiteella parempi maailma tytöille 21 Kokkikoulutus muutti Lenin elämän 22 Vapaaehtoiset 23 Yritysuutiset 24 Testamentti maailman lasten hyväksi 25 Kummi-info 26 Plan-palat 28 Svenska sidan 30 Junior-Plan 4 12 14 18 3
4 Teksti JESSICA LAWSON Kuvat PLAN INTERNATIONAL ”VARHAISAVIOLIITOSSA OLIN KUIN VANKI” Bangladeshilaisen Niliman isä halusi tyttärensä avioituvan teini-ikäisenä, mutta Nilima kapinoi vastaan. Moushumi päätyi naimisiin ja avioeroon nuorella iällä. Nyt molemmat työskentelevät lapsiavioliittojen lopettamiseksi.
Bangladeshissa kolme neljästä tytöstä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. 5 lapsiavioliittoja hyväksyttävinä. Nämä ovat tuloksia Plan Internationalin tuoreesta tutkimuksesta, johon on haastateltu tuhansia lapsia, vanhempia ja julkisen sektorin edustajia Bangladeshin, Pakistanin ja Indonesian maaseudulla. Luvut ovat hälyttäviä erityisesti Bangladeshissa, jossa jopa 73 prosenttia tytöistä joutuu naimisiin ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä ja lähes joka kolmas jo 12–14 vuoden iässä. Puolisot ovat poikkeuksetta tyttöjä vanhempia. Miehistä avioliiton solmii lapsena 2,8 prosenttia. – Minun pitää valita itseäni nuorempi morsian, jotta voin kontrolloida häntä. Lisäksi nuori tyttö pystyy tyydyttämään tarpeeni. Jos menen naimisiin vanhemman naisen kanssa, hän saattaa yrittää hallita minua, eikä hän ehkä pysty tyydyttämään minua seksuaalisesti, tutkimukseen osallistunut 17-vuotias bangladeshilainen poika kommentoi. Lapsiavioliitot ovat sidoksissa epätasa-arvoon Indonesiassa tutkituilla alueilla 38 prosenttia tytöistä joutuu naimisiin alaikäisinä, Pakistanissa 34,8 prosenttia. Pakistanilaistytöistä 15,2 prosenttia joutuu avioon jo alle 15-vuotiaana. Myös alaikäisten poikien avioliitot ovat Pakistanissa yleisiä: alle 18-vuotiaana avioituu 13 prosenttia pojista. Tutkimus osoittaa, että merkittävimmät syyt lapsiavioliitojen korkeaan määrään ovat heikko koulutustaso, puutteellinen terveydenhuolto, köyhyys ja oikeusturvan ja -tuen puute. Lisäksi tutkituilla alueilla naisten ja miesten epätasa-arvo on äärimmäistä, ja miesten harjoittamaa seksuaalista väkivaltaa pidetään yleisesti oikeutettuna. Bangladeshilainen 17-vuotias tyttö sanoo: – Jos tyttö ei mene naimisiin, ihmiset alkavat juoruta hänestä. Hänen maineensa menee, ja ihmiset alkavat ajatella, että hänellä on suhteita miehiin. – Kaupungissa ihmiset saattavat ajatella lastensa koulutusta ja uraa. Täällä maaseudulla ei ole mitään mahdollisuuksia, joten on parempi saada lapset avioitumaan mahdollisimman nuorina, arvioi pakistanilainen mies. Köyhästä perheestä varhaisavioliittoon Bangladeshilainen Moushumi, 20, on aktiivinen harrastajanäyttelijä. Hän on mukana Plan Internationalin tukemassa teatteriryhmässä, jonka esitykset varoittavat muun muassa varhaisavioliittojen O mpelukoneen neula puhkoo kangasta vinhaa vauhtia, kun bangladeshilainen Nilima, 19, ompelee keskittyneesti tunikan saumaa. Nuoresta iästään huolimatta Nilima pyörittää omaa yritystä, jolla rahoittaa yliopisto-opintonsa. Niliman perhe on hyvin köyhä, eikä vanhemmilla ollut mahdollisuutta kouluttaa tytärtään. Kun Nilima oli 14-vuotias, taloudelliset vaikeudet ajoivat hänen isänsä tekemään ratkaisun: tyttären pitäisi mennä naimisiin. – En hyväksynyt isäni päätöstä. Ajoin pääni kaljuksi, koska tiesin, ettei kukaan menisi naimisiin kaljun tytön kanssa, Nilima kertoo. Häät peruttiin sillä kertaa, mutta riski joutua nuorena avioon säilyi. Vastuu omasta elämästä Nilima sai lopulta ylipuhuttua vanhempansa: hänen ei tarvitsisi mennä naimisiin, jos hän vastaisi itse kaikista kuluistaan. Hän alkoi työskennellä siivoojana yksityiskodeissa ja sai siten maksettua koulumaksunsa. – En saanut tukea mistään, mutta silti arvosanani olivat aina hyviä. Isäni oli pettynyt, sillä hän oli uskonut, etten menestyisi ja että hän voisi painostaa minut naimisiin. Hyvien arvosanojensa ansiosta Nilima pääsi jatkamaan opintojaan ja opiskelee nyt opettajaksi. Hän aloittaa päivänsä kukonlaulun aikaan. Aamuviidestä kahdeksaan hän antaa yksityistunteja ala-asteikäisille oppilaille, ja lopun aamua hän valmistaa mekkoja ja laukkuja omassa ompeluyrityksessään. Koulutuksen ompelijan työhön sekä ompelukoneen Nilima sai Plan Internationalilta. Iltapäivisin Nilima pitää pientä tupakkakauppaa, ja iltaisin hän keskittyy opintoihin ja valmistautuu tentteihin. – Elämäni on hyvin kiireistä, mutta jos minulla on joskus pieni vapaahetki, kirjoitan runoja tai kuuntelen musiikkia, Nilima kertoo. Hän kuuluu myös Planin tukemaan nuorten naisten verkostoon, joka levittää tietoa muun muassa lapsiavioliittojen haitoista. Nilima kuuluu myös naisten säästöja lainaryhmään. Hänen tavoitteenaan on kerätä niin paljon rahaa, että vuoteen 2017 mennessä hän voi ostaa veljilleen oman riksan. – Siten he voivat työskennellä ja tukea perheen toimeentuloa paremmin, Nilima selittää. Uskomukset ylläpitävät haitallisia perinteitä Nilimalle oli vähällä käydä samoin kuin miljoonille pakistanilaistytöille. Jos hän olisi joutunut 14-vuotiaana avioon, yliopisto-opinnot ja oikeus päättää omasta elämästä olisivat jääneet todennäköisesti vain haaveiksi. Syvään juurtuneet perinteet ja uskomukset pakottavat lapsia, erityisesti tyttöjä, avioliittoon. Yhteisöt, vanhemmat ja usein lapset itsekin pitävät
Merkittävimmät syyt lapsiavioliitojen korkeaan määrään ovat heikko koulutustaso, puutteellinen terveydenhuolto, köyhyys ja oikeusturvan ja -tuen puute. Nilima opiskelee opettajaksi. Jos hän olisi joutunut naimisiin teiniikäisenä, opinnot olisivat jääneet haaveeksi. 6 haitoista. Aihe on lähellä Moushumin sydäntä, sillä hänellä on siitä omakohtaista kokemusta. Moushumin äiti on miehensä kolmas vaimo, ja köyhyys on aina varjostanut perheen elämää. Tyttö kykeni huolehtimaan koulumaksuistaan vain tekemällä osa-aikatöitä lapsuudesta lähtien. Kolme vuotta sitten Moushumi soitti vahingossa väärään numeroon. Puheluun vastasi Altaf, lähikylässä asuva nuori mies, jonka kanssa Moushumilla oli heti paljon puhuttavaa. Nuoret jatkoivat yhteydenpitoa, ja pian Altaf kutsui Moushumin kylään. Jo ensitapaamisella Altaf pyysi Moushumia vaimokseen. – En ollut varautunut. Minulla ei ollut aikomusta mennä naimisiin, mutta olin ihastunut ja kokematon, joten hän suostutteli minut. Pari avioitui jo seuraavana päivänä. – Ajattelin, että avioliiton jälkeen vanhemmillani olisi vähemmän huolehdittavaa eikä heidän tarvitse enää maksaa elämisestäni. Kohtalo oli kuitenkin suunnitellut asiat toisin, Moushumi sanoo. Irti onnettomasta liitosta Altafin vanhemmat eivät hyväksyneet pika-avioliittoa. Appivanhemmat solvasivat Moushumia siitä, että tämä oli luikerrellut avioon ilman myötäjäisiä, jotka morsiamen vanhemmat perinteisesti ovat maksaneet sulhasen vanhemmille. Lopulta henkinen paine ajoi nuorenparin Moushumin vanhempien luo, ja koko perhe vajosi entistä syvempään köyhyyteen. Moushumi löysi työpaikan kansalaisjärjestöstä ja kannusti myös miestään etsimään töitä, mutta Altaf ei halunnut työskennellä eikä tahtonut myöskään vaimonsa käyvän töissä. Hän alkoi haukkua vaimoaan, jos tämä oli töissä myöhään. Pian käytös muuttui väkivaltaiseksi. Samaan aikaan Altafin vanhemmat vaativat yhä myötäjäisiä, joihin Moushumin perheellä ei ollut rahaa. Lopulta Altaf vaati avioeroa. Moushumi päätti suostua, vaikka moni yhteisössä pitää avioeroa häpeällisenä. – Mieheni oli häiden jälkeen eri ihminen, eikä mikään liitossa ollut kohdallaan. Yritin saada suhteemme toimimaan kolmen vuoden ajan, mutta lopulta luovutin. Nyt avioliittoni tuntuu painajaisunelta. Olin varhaisavioliitossa kuin vanki, mutta kokosin itseni, ja toivon nyt parempaa tulevaisuutta.
Moushumi esittelee hääkuvaansa. Nyt hän on eronnut ja päättää omasta elämästään. 7 Moushumi asuu nykyisin äitinsä, veljensä ja kahden siskonsa kanssa, ja perhe sinnittelee pienillä tuloilla. Moushumi haluaa jatkaa opintojaan ja saada hyvän ammatin, jotta voisi auttaa äitiään ja sisaruksiaan. – Haluaisin myös uudelleen naimisiin miehen kanssa, joka kunnioittaisi päätöksiäni ja mielipiteitäni, hän kertoo. Koulutus kitkee haitallisia perinteitä Vaikka lapsiavioliitot ovat vielä arkipäivää Niliman ja Moushumin kaltaisille tytöille, jo lähitulevaisuudessa tilanne voi parantua, jos lapsiavioliittojen syihin onnistutaan puuttumaan. Planin tutkimus osoittaa, että asenteisiin pystytään vaikuttamaan merkittävästi. Jos perheen tulotai koulutustasoa, ansaintamahdollisuuksia tai pääsyä terveydenhuollon piiriin kyetään parantamaan, perheenjäsenten suhtautuminen lapsiavioliittoihin muuttuu vähemmän hyväksyväksi. Parannus jo yhdelläkin näistä alueista vaikuttaa asenteisiin. Järjestöjen jatkuvalla, pitkäaikaisella työllä on huomattava vaikutus siihen, miten yleisiä ja hyväksyttyjä lapsiavioliitot ovat. Plan International on saanut aikaan merkittäviä asennemuutoksia alueilla, joilla työskentelee. – Järjestöjen työ ei yksin riitä. Valtioiden, yritysten ja kansainvälisen yhteisön on investoitava välittömästi koulutukseen, terveydenhoitoon sekä lainvalvonnan parantamiseen, jotta tämä ihmisoikeuksia polkeva käytäntö saadaan loppumaan, sanoo Plan International Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen. – Me Planissa uskomme vahvasti, että niin tyttöjen kuin poikien täytyy saada käydä koulunsa loppuun ja valita itse, milloin ja kenen kanssa haluavat naimisiin. Kenenkään ei kuulu joutua alaikäisenä avioon, Ojanen sanoo. Lapsiavioliitot syventävät köyhyyttä » Joka vuosi arviolta 15 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. » Lapsiavioliitot ovat ihmisoikeusrikkomuksia, jotka kohdistuvat erityisesti tyttöihin. Tavallisesti ne ovat myös pakkoavioliittoja, sillä useimmiten alaikäiset lapset ja nuoret eivät avioidu vapaasta tahdostaan. » Usein lapsiavioliitot solmitaan laittomasti, sillä valtaosassa maailman maista alle 18-vuotiaiden avioliitot on kielletty lailla. Bangladeshissa, Indonesiassa ja Pakistanissa avioliiton alaikäraja on 16 vuotta. » Lapsiavioliitto katkaisee tavallisesti tytön koulutien ja vievät siten tältä mahdollisuuden päättää omasta elämästään ja tienata omaa rahaa. Vaikutukset kertautuvat seuraaviin sukupolviin, sillä kouluttamattomien nuorten äitien tyttärillä on kohonnut riski köyhyyteen ja lapsiavioliittoon. » Lapsiavioliitot altistavat muun muassa kaltoinkohtelulle, väkivallalle sekä vaikeille synnytyksille ja raskauksille. » Plan International tiedottaa lapsiavioliittojen haitoista, tukee tyttöjen koulutusta ja tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa lapsiavioliittojen kitkemiseksi.
uutisia maailmalta Zimbabwe ja Guatemala kielsivät lapsiavioliitot Zimbabwen oikeuslaitos teki tammikuussa historiallisen päätöksen, jonka mukaan avioliiton ikäraja on 18 ja lapsiavioliittojen kaikki muodot ovat vastoin maan perustuslakia. Olemme kampanjoineet vuosia yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa lapsiavioliittojen poistamiseksi alueen maissa. Myös Afrikan Unioni tekee parhaillaan työtä haitallisen perinteen poistamiseksi. Viime vuonna esimerkiksi Malawi ja Tsad nostivat avioliittoiän 18 vuoteen. Aiemmin ikäraja Zimbabwessa oli tytöille 16 vuotta, pojille 18 vuotta. Perustuslakituomioistuimen päätös syntyi kahden alaikäisenä avioituneen naisen aloittamassa oikeuskäsittelyssä. Naisten mukaan lapsiavioliitto katkaisi heidän koulutiensä ja tuomitsi heidät elinikäiseen köyhyyteen. Plan Internationalilla on itäisen ja eteläisen Afrikan alueella 18+ Ending Child Marriages -kampanja. Vaadimme hallituksia toimimaan lastensuojelun parantamiseksi ja poistamaan esteet, jotka ovat koulunkäynnin tiellä. Myös Väli-Amerikassa Guatemalan kongressi hyväksyi viime vuoden lopulla lain, joka määrittää avioliiton solmimisen vähimmäisiäksi 18 vuotta sekä miehille että naisille. Plan International teki kolme vuotta vaikuttamistyötä sen eteen, että lakia muutettaisiin. – Olemme hyvin innoissamme uudesta laista. Se suojelee tyttöjä seksuaaliselta hyväksikäytöltä, teiniraskauksilta, ihmiskaupalta sekä fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta. Nyt tytöt pystyvät jatkamaan opiskelua ja kehittämään itseään, sanoo Plan International Guatemalan maajohtaja Débora Cóbar. Vanha laki salli guatemalalaisten tyttöjen mennä naimisiin 14-vuotiaina ja poikien 16-vuotiaina. Vuosien 2009 ja 2013 välillä maassa yli 80 000 tyttöä meni naimisiin alle 18-vuotiaana, valtaosa heitä kolme kertaa vanhempien miesten kanssa. Aurinkoenergiasta kolminkertaiset hyödyt Keniaan Aloitamme yhteistyön aurinkoenergiayhtiö SkyPowerin kanssa ja alamme viedä aurinkoenergiaa köyhille kotitalouksille, kouluille ja terveysasemille Kenian maaseudulla. Viisi vuotta kestävän hankkeen aikana toimitamme Keniaan kaksi miljoonaa Sky Power-aurinkoenergiapakettia. Hanke hyödyttää lapsia ja yhteisöjä parantamalla koulutusta, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta. – Tämä ei voisi tapahtua sopivampaan aikaan, kun nyt ollaan ottamassa tärkeitä askeleita kohti ilmastonmuutoksen pysäyttämistä, sanoo Plan Internationalin pääjohtaja Anne-Birgite Albrectsen. Keniassa vain joka neljännellä terveysasemalla on käytössään luotettava energianlähde. Terveysasemat joutuvatkin sulkemaan yöksi. Sen vuoksi noin 56 prosenttia synnytyksistä tapahtuu kotona, kerosiinilampun tai kännykän näytön haaleassa valossa. Tämä lisää riskejä äideille ja vauvoille. SkyPowerin aurinkoenergiaa viedään kouluihin, joista tällä hetkellä puuttuu sähkö. Kotitalouksille aurinkoenergia merkitsee sitä, että lapset voivat tehdä kotitehtävänsä ja jatkaa opiskelua auringonlaskun jälkeen ja että opettajat voivat valmistautua seuraavan päivän oppitunteihin. Kun kylät saavat aurinkoenergiavaloja, ne voivat valaista keskeiset paikat, kuten vesipisteet ja yleiset vessat. Se parantaa yhteisön jäsenten, erityisesti naisten ja tyttöjen, turvallisuutta. 8
Yrityskumppanuus vie Ugandan kouluyhteistyön digiaikaan Ugandan maaseutualueen koulut ovat tehneet yhteistyötä suomalaiskoulujen kanssa jo kolme vuotta Planin avulla. Edistämme hankkeessa lasten osallisuutta kouluhallintoon. Paikallisen hanketyön lisäksi suomalaisopettajat ja -oppilaat ovat vaihtaneet ajatuksia siitä, millaiset mallit lasten päätöksenteossa ja esimerkiksi kiistojen vertaissovittelussa toimivat parhaiten. Toistaiseksi yhteydenpito koulujen välillä on tapahtunut pääosin kirjeenvaihdon ja kiertävän oppimispäiväkirjan avulla. Planin uusi yrityskumppanuus suomalaisen opetusalan ajatushautomo Scoolin kanssa vie kouluyhteistyön nyt uudelle aikakaudelle. – Kommunikointi perinteisin menetelmin on ollut antoisaa mutta hidasta. Sen vuoksi lähdimme pohtimaan mahdollisuutta verkkopohjaiseen viestintään, kertoo Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö Eeva Ervamaa. Ajatuksena on liittää kaikki hankkeen ystävyyskoulut samalle, verkossa toimivalle Dreamdo Schools -oppimisalustalle. Alustan kautta kukin koulu voi keskustella omista ja toistensa oppimisprojekteista reaaliajassa. Suomalaiset kumppanikoulut ovat jo päässeet rakentamaan omia projektejaan verkkoon. Ugandassa askel kohti digiystävyyttä vaatii enemmän pohjatyötä, mutta valmistelut ovat käynnissä ja ugandalaiskoulut pyrkivät ottamaan oppimisalustan käyttöön kevään kuluessa. – Haluamme olla mukana edistämässä tietojen ja taitojen leviämistä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Olemme erittäin iloisia voidessamme edistää vuorovaikutusta ja oppimista eri maiden ja kulttuurien välillä, kertoo Dreamdo Schools -palvelun projektipäällikkö Tuulia Kuismin Scool Oy:stä. Uudet vessat tuovat turvallisuutta pakolaisleirille Kamerunissa Olemme rakentaneet 142 käsienpesupisteellä varustettua vessaa ja kylpyhuonetta Minawaon pakolaisleirille Kameruniin. Ruotsin kehitysyhteistyövirasto Sida ja Euroopan komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluosasto ECHO tukivat vessojen rakennusta. Minawao on Kamerunin suurin pakolaisleiri. Leirillä on yli 33 000 nigerialaispakolaista. Väkivaltaiset yhteenotot Nigeriassa ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti vuoden 2013 jälkeen, ja maahan on julistettu poikkeustila. Vessat ovat parantaneet leirin hygieniaa ja tarjoavat leirin asukkaille yksityisyyttä. – Vuonna 2014 menetimme paljon henkiä leirin huonon hygienian aiheuttaman koleran vuoksi. Viime vuonna yhtään koleratapausta ei havaittu. Se on Plan Internationalin ja muiden järjestöjen rakentamien vessojen ansiota, kertoo Luka Isaac, Minawaon leirin nigerialaispakolaisten johtaja. Lapset varautuvat katastrofeihin Kaakkois-Aasiassa Mitä tehdä, kun vaikkapa tulva, maanjäristys tai hirmumyrsky iskee? Olemme mukana Kaakkois-Aasian maiden ASEAN-järjestön kouluturvallisuutta parantavassa hankkeessa, josta hyötyy kaiken kaikkiaan yli 11 500 kaakkoisaasialaista lasta. Meidän ja yhteistyökumppaniemme kanssa oppilaat muun muassa 15 kambodzhalaiskoulussa ovat opetelleet eri tavoin varautumaan luonnonmullistuksiin. Lapset ovat harjoitelleet esimerkiksi evakuointia, toimintaa maanjäristystilanteessa ja tulvissa sekä ensiaputaitoja. 18-vuotias Salimatou iloitsee pakolaisleirin uusista vessoista. Ku va : Fa uz an Ija za h 9
uutisia suomesta Planin raportointi avoimen tiedon järjestelmään Olemme siirtyneet raportoimaan ohjelmatyöstämme avoimen tiedon IATI-standardilla. Plan on ensimmäinen suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, joka on listannut kehitysyhteistyöhankkeensa julkiseen tietokantaan. IATI (International Aid Transparency Initiative) on kansainvälinen standardi kehitysyhteistyön läpinäkyvään raportointiin. Standardin avulla kansalaiset ja yhteistyökumppanit saavat tarkkaa ja läpinäkyvää tietoa kehitysyhteistyöhankkeista. Tällä hetkellä IATI-järjestelmästä löytyvät hankkeemme, joita rahoittavat Suomen ulkoministeriö, Euroopan unioni ja UN Women. Järjestelmässä on jokaisen hankkeen taustatiedot, suunnitelma, kohderyhmä, kestävyys, tavoitteet, kumppanit ja rahoitus. Ensi vuonna järjestelmään tulee hankekohtainen tulosraportointi. – Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön raportoinnin läpinäkyvyyteen. Erityisesti tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa keskusteluilmapiirissä haluamme järjestönä raportoida työstämme ja sen tuloksista mahdollisimman läpinäkyvästi ja avoimesti, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Kapuajat keräsivät lähes 95 000 euroa kehitysmaiden tytöille ja naisille Kapua 2015 Bolivia -kampanjassa seitsemäntoista suomalaista keräsi vuoden aikana 94 436 euroa Kynnys ry:n, Plan International Suomen, Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton kehitysyhteistyöhön kehitysmaiden tyttöjen ja naisten tukemiseksi. Syksyllä kapuajat matkustivat Boliviaan ja kiipesivät Huayna Potosi -vuoren huipulle. – On hieno tunne auttaa kehitysmaiden lapsia ja naisia kouluttautumaan paremman tulevaisuuden puolesta. Kapuaa ei voi sanoin kuvata, se pitää elää ja kokea, kapuaja Marja-Leena Elomäki muistelee viime vuotta. Kapuajat järjestivät vuoden mittaan varainhankintatapahtumia ympäri Suomea teatterista koirankoulutukseen ja jumpista lastentapahtumiin. Kapua 2015 Bolivia -kampanjassa kerätyillä varoilla Kynnys ry vahvistaa vammaisten naisten oikeuksia Etiopiassa ja Keski-Aasiassa. Plan tarjoaa tuhansille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta Boliviassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Taksvärkki ry tukee katulasten ja -nuorten koulutusta ja turvallista arkea Sambiassa ja Keniassa. Väestöliitto tukee nuorten seksuaaliterveyttä Nepalissa ja Malawissa. Osana Bolivian-matkaa kapuajat tutustuivat Planin varhaiskasvatustyöhön Altiplanon ylängöillä. Vierailun aikana ryhmän jäsenet maalasivat seinätauluja varhaiskasvatuskeskuksiin sekä leikkivät ja ruokailivat yhdessä paikallisten lasten kanssa. Vuodesta 2006 on kapuamalla kerätty jo 600 000 euroa. Tämän vuoden keräystulos on Kapuan historian toiseksi suurin potti. 10
Matkalla-hankkeen nuoret etsivät kesätöitä Plan International Suomen Matkalla-hankkeen 14–17-vuotiaat maahanmuuttajanuoret etsivät ensi kesäksi työharjoittelupaikkoja. Matkalla-hanke tukee maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä sopeutumista suomalaiseen arkeen. Vuosittain mukana on noin 50–70 nuorta, jotka edustavat 20 kansallisuutta. Viime kesänä hankkeen nuoret hankkivat kokemusta työelämästä kahden viikon harjoittelujaksoilla muun muassa kaupassa, kasvitarhalla, kahvilassa, autopesulassa, varastossa ja leireillä. Työnantajat olivat erittäin tyytyväisiä nuorten työpanokseen. – Yrityksessämme työskennelleet nuoret suhtautuivat työhönsä vastuuntuntoisesti ja tunnollisesti. On todella tärkeää että nuorille tarjotaan jo kouluaikana mahdollisuuksia tutustua erilaisiin työpaikkoihin ja töihin. Kesätyökokemukset ovat niitä askeleita, joilla nuori voi alkaa suunnitella tulevaisuutensa suuntaa, toteaa Weiste Oy:n toimitusjohtaja Antti Weiste. Matkalla-hanke etsii ensi kesäksi myös uusia kesätyöpaikkoja. Ennen kesätyöjaksoa nuoret saavat opastusta suomalaisen työelämän peruskysymyksistä. Tarjoamme myös kiinnostuneille työnantajille mahdollisuuden keskustella ennakkoon maahanmuuttajien työllistämisen erityiskysymyksistä ja nuorten osaamisesta. Jos olet kiinnostunut tarjoamaan nuorelle kesätyöpaikan, ota yhteys projektipäällikkö Hanna Nurmeen ( hanna.nurmi@plan.fi, p. 045 675 5655). Tuula Kalliosta Plan International Suomen hallituksen uusi puheenjohtaja Suomen suurimman mediatoimisto Dagmar Oy:n toimitusjohtaja Tuula Kallio on valittu Plan International Suomen hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hänet tunnetaan innovatiivisena, vastuullisuutta ja tuloksellisuutta korostavana sekä omaa toimialaansa kehittävänä johtajana. Kallio tuntee Plan Internationalin toiminnan hyvin, sillä hän on toiminut Plan International Suomen hallituksen jäsenenä vuodesta 2011 asti. – Suomalaisilla on suuri halu auttaa, jotta lasten oikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa. Planin avulla voimme vaikuttaa miljoonien lasten elämään, onpa kyse pakolaislapsista tai tyttöjen turvallisesta koulunkäynnistä. Planin toimintamalli yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa tuottaa pysyviä parannuksia lasten elämään ja innostaa meitä kaikkia Planin toiminnassa mukana olevia, Kallio sanoo. Kallio aloitti puheenjohtajana joulukuun alussa, jolloin hallituksen edellinen puheenjohtaja Gunvor Kronman lopetti tehtävässä. Kronman jatkaa kansainvälisen Planin varapuheenjohtajana. Plan International Suomi ja Lahti 2017 yhteistyöhön Olemme vuoden 2017 pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen virallinen kumppani. Salpausselän MM-esikisat 19.–21.2. käynnistivät Plan International Suomen ja Lahti 2017:n yhteistyön maailman tyttöjen hyväksi. Perjantaina 19.2. hypättiin naisten ja tyttöjen hyväksi ja tempaistiin hyvän asian puolesta. Jokaisen pääsylipun hinnasta kisajärjestäjät lahjoittivat 5 euroa työhömme kehitysmaiden tyttöjen hyväksi ja 5 euroa suomalaisen naismäkihypyn kehittämiseen. – Plan parantaa pysyvästi kehitysmaiden lasten, erityisesti tyttöjen, elämää. Uskomme tyttöjen unelmiin ja heidän mahdollisuuksiinsa toteuttaa kykyjään yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Naishuippu-urheilijat muistuttavat meitä näistä mahdollisuuksista ja kannustavat meitä tavoittelemaan maailmaa, jossa kaikkien mahdollisuudet voivat toteutua, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. 11
Teksti ANGELA SINGH Kuvat PLAN INTERNATIONAL LAPSET KÄRSIVÄT RUOKAPULASTA ETIOPIAN KUIVUUKSISSA Sääilmiö El Niñon aiheuttamien kuivuuksien seurauksena yli kymmenellä miljoonalla etiopialaisella on pulaa ruoasta ja jopa 400 000 etiopialaista lasta on vaikeasti aliravittuja. – Oromia oli ennen erinomainen alue maanviljelyyn. Yleensä satoaika on tammikuussa, mutta tänä vuonna asiat ovat toisin. Sateita ei ole lainakaan, ja ihmiset, mukaan lukien lapset ja naiset, kärsivät vakavasti kuivuudesta, kertoo Alfia Mussa, 25-vuotias terveystyöntekijä Etiopiasta Oromiasta. Oromia on asukasluvultaan Etiopian suurin osavaltio. Jatkuvasti voimistuvan sääilmiö El Niñon vaikutukset näkyvät siellä tällä hetkellä kaikkein pahiten. Sääilmiö aiheuttaa poikkeuksellisia säätiloja trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. YK:n ja Etiopian hallituksen mukaan pelkästään Etiopiassa ruoka-apua tarvitsee yli 10 miljoonaa ihmistä. Arvioiden mukaan 1,7 miljoonaa lasta ja imettävää äitiä tarvitsee lisäravintoa tämän vuoden aikana. Noin 400 000 aliravittua lasta tarvitsee puolestaan hengenpelastavaa hoitoa, jos he eivät saa pian ruokaa. Oromian 19 piirikunnasta erityisesti 12 on kärsinyt pahasti. Sateiden harvuus on johtanut pitkittyneeseen kuivaan kauteen. Sen seurauksena voimakkaat kuivuudet ovat vieneet sadot. Alfia Mussa on todistanut El Niñon vaikutuksia kotikylässään Babilessa, joka sijaitsee 560 kilometrin päässä Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta. Mussa hoitaa työkseen yhteisönsä terveyspalveluita. Hän esimerkiksi seuraa kuivuuksien seurauksista kärsineiden lasten ja naisten kuntoa. – Vähän aikaa sitten tarkastuksessani oli kahdeksankuinen vauva, joka oli erittäin pahasti aliravittu ja sairastunut, Mussa kertoo. Hänen työmääränsä kasvaa joka päivä. – Pelkästään yhden viikon aikana totesimme 18 lasta ja 32 äitiä aliravituiksi. Nämä luvut kasvavat koko ajan, koska alueella ei ole ruokaa eikä sateita. Paikallishallinnon mukaan melkein jokainen alueella asuva on kärsinyt kuivuudesta. Monet lapset ovat joutuneet jäämään pois koulusta. Perheet ja erityisesti raskaana olevat ja imettävät äidit altistuvat pahoille terveysriskeille, kun taudit leviävät puhtaan veden puutteen ja puutteellisen hygienian takia. Kymmenen lapsen isä Tesfaye Wonje asuu Setamossa, Daran piirikunnassa, joka sijaitsee Eteläisten kansojen alueella (SNNPR). – Lasteni on mahdotonta päästä kouluun. Heillä on liian vähän syötävää, mikä särkee sydämeni. Minulla on yli 12 aaria maata. Viljelisin sillä maissia, tefheinää, sokeriruokoa ja banaania, jos voisin, mutta peltoni eivät ole tuottaneet nyt lainkaan satoa. Joudun ostamaan ruokaa, jotta perheeni saa edes jotain syötävää, Wonje kertoo. Myös Daran piirikunnassa asuvat Legasse Daarsa on samassa tilanteessa. – Minulla on kuusi lasta. Kaksi heistä oli koulussa. Nyt kumpikaan heistä ei voi kuivuuksien takia mennä kouluun. Heidän täytyy pysyä kotona, koska syötävää ei ole. Lapseni kärsivät tilanteesta pahasti. He ovat sairastumassa. etiopiassa on jo 400 000 vakavasti aliravittua lasta. Plan International varmistaa, että aliravitut lapset ja raskaana olevat naiset saavat lisäravintoa ja terveydenhoitoa. 12
mikä El Niño? Merivirtojen muuttuminen aiheuttaa Tyynenmeren pintaveden lämpenemistä aina muutaman vuoden välein. Sen seurauksena syntyy äärimmäisiä sääoloja trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Sääilmiö aiheuttaa muun muassa tulvia, kuivuutta, rajuja lämpötilanvaihteluita sekä voimakasta auringon säteilyä. El Niñon seuraukset tuntuvat yleensä erityisesti Etelä-Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Australian säissä, mutta sääilmiö vaikuttaa myös Afrikkaan. Ilmastonmuutos voimistaa El Niñon vaikutuksia. Plan jakaa lisäravintoa lapsille ja äideille Olemme käynnistäneet keräyksen etiopialaislasten ja heidän vanhempiensa suojelemiseksi El Niñon aiheuttamien kuivuuksien seurauksilta. Varmistamme, että aliravitut lapset ja raskaana olevat naiset saavat lisäravintoa ja terveydenhoitoa. Jaamme terveys-, hygieniaja ravitsemustietoa pienten lasten vanhemmille ja odottaville äideille. Lisäksi koulutamme terveysalan ammattilaisia, jotka työskentelevät aliravittujen lasten kanssa, ja valmistelemme yhteiskeittiöiden rakentamista Sehalaan ja Dehanaan. Valmistelemme myös puhtaan veden kuljettamista ja vesilähteiden kunnostamista. Työstämme hyötyy 500 000 etiopialaista, joista 363 500 on lapsia. Mitä saamme aikaan lahjoituksellasi? 10 € vettä kuukaudeksi yhdelle perheelle 16 € lääkkeet yhdelle lapselle 24 € lisäravintoa neljälle aliravitulle lapselle kolmeksi kuukaudeksi 47 € viljan ja vihannesten siemeniä yhden perheen viljelytarpeisiin 60 € lisäravintoa kymmenelle aliravitulle odottavalle tai imettävälle äidille kolmeksi kuukaudeksi 70 € koulutarvikkeet kymmenelle oppilaalle Pelkästään Etiopiassa ruoka-apua tarvitsee yli 10 miljoonaa ihmistä. Alfia Mussa toimii terveystyöntekijänä kotikylässään Babilessa, jossa hän seuraa kuivuudesta kärsivien lasten ja naisten kuntoa. Mussan työmäärä kasvaa joka päivä. Moni lapsi on joutunut jäämään pois koulusta ruoan, ravinnon ja veden puutteen takia. Lahjoita: plan.fi/etiopian-ruokakriisi
Teksti ANGELA SINGH Kuvat CRISTOPHE RAYNAUD DE LAGE KLOVNIT SAAVAT PAKOLAISLAPSET HYMYILEMÄÄN Klovnit toivat Burundista Tansaniaan paenneille lapsille naurua ja pakohetken arjesta. Leikki ja hauskanpito parantavat pakolaislasten itsetuntoa ja -ilmaisua. Sadat lapset seuraavat henkeään pidätellen, kun punanenäinen tyttö keikkuu ilmassa klovnipojan käsien varassa. Kun lehmäksi pukeutunut pelle kävelee soittaen haitaria, naurava lapsijoukko seuraa ja osoittelee häntä. Tilanne on poikkeuksellinen niin klovneille kuin yleisöllekin, sillä esiintymispaikka on Nyarugusunin pakolaisleiri Tansaniassa. Leiri on täyttynyt äärirajoilleen. Asukkaat elävät epätoivoisissa ja ahtaissa olosuhteissa. Tartuntatautien ja väkivallan uhka on arkipäivää. Huhtikuusta 2015 lähtien Tansaniaan on saapunut tuhansia Burundin väkivaltaisuuksia paenneita ihmisiä. Uusia pakolaisia tulee jatkuvasti, ja viime lokakuussa Ndutaan perustettiin uusi pakolaisleiri. Suuri osa leirillä elävistä lapsista on joutunut erilleen vanhemmistaan ja kohtaamaan äärimmäistä väkivaltaa. Turvaa leikistä ja naurusta Nyarugusun ja Ndutan leireillä elää yli 180 000 pakolaista. Valtaosa heistä on naisia ja lapsia. Viime kuukausien aikana leirien johtajat ovat raportoineet, että alkoholin ja huumeiden käyttö aiheuttaa yhä enemmän perheväkivaltaa. Naiset ja lapset, erityisesti nuoret tytöt, ovat suuressa riskissä kohdata väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Plan International on perustanut pakolaisleireille leikkipaikkoja, joissa lapset voivat oppia ja leikkiä turvassa. Juhlapyhien aikaan järjestö yhdisti voimansa ranskalaisen Klovnit ilman rajoja -järjestön (Clowns Sans Frontières Francen) kanssa tarjotakseen lapsille tukea ja keinoja käsitellä traumaattisia kokemuksia naurun, leikin ja teatterin keinoin. Kahdeksan klovnin ryhmä vieraili Tansaniassa viime vuoden lopussa. He toteuttivat Nyarugusun ja Ndutan pakolaisleireillä kymmenen esitystä ja kaksi paraatia. Jokaisen esityksen näki noin 2 000 pakolaista. Taide parantaa Klovnien tehtävä on tarjota lapsille onnen ja ilon hetkiä sekä mahdollisuus palata hetkeksi lapsuuden viattomaan aikaan. – Musiikki, teatteri, tanssi, taide ja urheilu ovat läheisesti yhteydessä lapsen tapaan hahmottaa maailmaa. Siten ne Klovnit välittävät yleisölleen tärkeitä viestejä, kuten: “Puhdas vesi on ripulin tärkein ehkäisijä”. 14
Tukea Burundista paenneille lapsille » Yli 200 000 ihmistä on paennut Burundin levottomuuksia Tansaniaan ja Ruandaan. Plan Internationalin työ pakolaisleireillä keskittyy erityisesti lastensuojeluun sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan estämiseen. Lisäksi Plan on jakanut ruokatarvikkeita leireille saapuville lapsille ja hygieniatarvikkeita naisille ja tytöille sekä perustanut turvallisia leikkija oppimispaikkoja. » Klovnit ilman rajoja on kansainvälinen, itsenäinen järjestö, jolla on toimintaryhmiä 12 maassa. Ryhmät järjestävät taiteellisia ja humanitaarisia projekteja yhdessä kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yli 40 maassa. » Plan Internationalin ja Klovnit ilman rajoja -järjestön yhteishanke keskittyy lasten voimaannuttamiseen, taiteeseen ja teatteriin kehitysmaissa ja kriisialueilla. voivat auttaa lasta ilmaisemaan itseään ja osallistumaan merkityksellisellä tavalla, sanoo Unni Krishnan, Plan Internationalin katastrofivalmiusyksikön johtaja. Lapset, jotka ovat kohdanneet menetyksiä, suuria muutoksia ja stressiä, tarvitsevat tukea, positiivisia sosiaalisia suhteita ja toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Pakolaisleirillä vallitsevissa olosuhteissa lapset joutuvat kasvamaan liian nopeasti. Jos lasten henkiset tarpeet jätetään huomiotta, heidän kehityksensä voi hidastua ja heille voi aiheutua mielenterveysongelmia. – Klovnien esitykset yhdessä leikin kanssa tarjoavat välitöntä helpotusta naurun ja ilon kautta. Lisäksi ne parantavat lapsen itsetuntoa, tunteiden ilmaisua ja sosiaalista kehitystä, Krishnan kertoo. Klovnien värikkäissä esityksissä nähdään niin konfettisadetta kuin hi-jinx-stunttinumeroita. Luovat aktiviteetit ja esitykset tuovat lapset yhteen ja murtavat kulttuurien, uskontojen ja sukupuolten välisiä muureja ja ennakkoluuloja. Sen lisäksi, että klovnit viihdyttävät ja naurattavat, he myös välittävät yleisölleen tärkeitä viestejä esimerkiksi hygienian tärkeydestä. – Esitykset tuovat yhteisöjä yhteen ja saavat sekä aikuiset että lapset hymyilemään ja unohtamaan hetkeksi stressaavat kokemuksensa, sanoo kansainvälisen Klovnit ilman rajoja -järjestön johtaja Alexander Strauss. Yleisö pidättelee hengitystään, kun klovni esittää uhkarohkean stunttitempun. Esitykset on suunniteltu kiinnittämään katsojien huomion niin, että he saavat nauraa ja unohtaa jokapäiväisen stressin. 15
PLAN INTERNATIONALIN TULOKSIA 2015 Kiitos tuestasi! Teit mahdolliseksi muun muassa nämä tulokset. Työskentelimme 85 280 yhteisön kanssa. Alueilla, joilla teimme kehitysyhteistyötä, asui 214,3 miljoonaa ihmistä. Heistä 100,5 miljoonaa oli lapsia. 16 Lahjottajamaat Ohjelmamaat Lahjoittajamaat / Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat Teimme yhteistyötä 39 748 järjestön ja instituution kanssa Tilikaudella 2015 (heinäkuusta 2014 heinäkuuhun 2015) Plan International työskenteli 71 maassa. Toteutimme kehitysyhteistyöohjelmia 52 maassa ja keräsimme varoja 21 maassa. Intia ja Kolumbia olivat sekä ohjelmaettä varainhankintamaita. Toteutimme 216 kehitysyhteistyöohjelmaa ja 4 153 hanketta
Työmme kohokohtia 2015 Plan International Suomen vuosikertomus ilmestyy sähköisenä verkkosivuillamme maaliskuun alussa. Tutustu tuloksiimme, toimintaamme ja talouteemme osoitteessa plan.fi/toiminta2015. Autoimme Syyriasta Egyptiin paenneita lapsia jatkamaan opintojaan, saamaan psykososiaalista tukea ja palaamaan normaaliin arkeen. Sierra Leone julistettiin marraskuussa vapaaksi ebolasta. Epidemian aikana autoimme ebolan koettelemia perheitä, levitimme tietoa sairaudesta ja tuimme terveysklinikoita . Juhlistimme ympäri maailmaa kansainvälistä tyttöjen päivää 11. lokakuuta ja vaadimme kaikkien tyttöjen oikeuksien toteutumista. Autoimme tehokkaasti, kun maanjäristykset koettelivat Nepalia toukokuussa 2015. Ensimmäisen puolen vuoden aikana tuimme yli 255 000 ihmistä, joiden elämään maanjäristykset olivat vaikuttaneet. Heistä yli sata tuhatta oli lapsia. Vaikuttamistyömme takasi osaltaan, että lapset ja nuoret ovat merkittävässä roolissa YK:n uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Koulutimme 225 774 terveysalan ammattilaista ja vapaaehtoista 112 489 opettajaa sekä koulutusalan ammattilaista ja vapaaehtoista 81 043 viljelijää 76 352 ihmistä sai tietoa taloudenhoidosta ja vahvistusta ammattiosaamiselleen Tuimme 1 129 pienlainaryhmää Rakensimme tai kunnostimme 10 760 terveysja varhaiskasvatuskeskusta 2 390 koulua 2 600 vesipistettä 752 997 käymälää Plan international Suomen kulut 15,2 miljoonaa euroa Plan international Suomen tuotot 16,2 miljoonaa euroa Kummien lahjoitukset 38,9 % Ulkoministeriön tuki 30,7 % Muut lahjoitukset ja avustukset 22,3 % EU-rahoitus 6,2 % Yritysyhteistyö 1,9 % Muut kulut 26 % Ohjelmatyö 74 %
Katriina Honkanen tutustui Etiopiassa Planin työhön tyttöjen sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja vastaan. 18 Teksti JUKKA NORTIO KUVAT ANNA KÖNÖNEN JA MIKKO TOIVONEN TAITEELLA PAREMPI MAAILMA TYTÖILLE Taiteilijahanke Wings to Flyn pääkoordinaattori Katriina Honkanen tarttuu elämässään ennenkokemattomiin haasteisiin. T ammikuun viides päivä vuonna 2014 muutti teatterintekijä ja muusikko Katriina Honkasen elämän. Helsingin Sanomien sivuilta vyöryivät valokuvaaja Meeri Koutaniemen ottamat hätkähdyttävät valokuvat. Ne käänsivät leppoisan sunnuntaiaamuun tunnelman päälaelleen. Mielen valtasivat epäusko ja toivottomuus. Sitten nousi raivo. – Kuvasarjassa on kuva suoraan kohti katsovasta nuoresta tytöstä juuri ennen hänen silpomistaan ja teksti: ”Hetki ennen tuskaa”. Se sai minut päättämän, ettei näin voi jatkua vaan minun on tehtävä jotain, Honkanen sanoo. Taiteilijat tyttöjen puolesta Nyt ei riittänyt pelkkä rahalahjoitus avustusjärjestölle. Oli toimittava itse. Oman ammatin ja osaamisen likoon laittaminen tuntui Honkasesta oikealta tavalta. Esikuva löytyi muutaman vuosikymmenen takaa. – Useita hyväntekeväisyysprojekteja vetänyt Bob Geldof väijyi taustalla, kun lähdin miettimään, emmekö me suomalaistaiteilijat voisi tehdä jotain vastaavaa. Ajattelin, että eri alojen taiteilijat lähtevät luomaan omia teoksiaan, jotka jollakin tavalla liittyvät tähän aiheeseen. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja epätasa-arvo ilmenevät jo tyttöjen osaamisen vähättelynä ja epätasa-arvona työpaikkojen täyttämisessä. Pahimmillaan se on raakaa psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa ja tappamista. Taustalla ovat usein kulttuuriset asenteet. Väkivalta ja alistaminen ovat arkea niin Suomessa kuin Keniassa. Muodot ovat osin erilaisia, mutta tekojen takana olevat rakenteet ja asenteet ovat samat. Perimmältään kyse on halusta ja tarpeesta alistaa ja kontrolloida tyttöjä ja naisia. – Suomessa perheväkivalta rehottaa, ja meillä on esimerkiksi uskonnollisia yhteisöjä, joissa vanhat naiset ylläpitävät vahingollisia traditioita. Haluan tehdä nämäkin asiat näkyviksi, Honkanen sanoo. Taitelijat eturintamassa Havahtumisensa jälkeen Honkanen alkoi etsiä projektiinsa eri alojen taiteilijoita. Hän halusi ihmisten kokevan eri taidemuotojen herättämät kokemukset samalla tavalla, kuin hän oli muusikkona ja teatterintekijänä kokenut valokuvan vahvan vaikutuksen omaan elämäänsä. Taiteilijaverkoston kokoamisen rinnalla Honkanen otti yhteyden kansalaisjärjestöihin, joista Plan ilmoitti heti, että tämä aihe on sen ydinaluetta ja halusi lähteä mukaan toteuttamaan Honkasen koordinoimaa Wings to Fly -projektia. – Päätimme jo varhain, että tämä on ennen kaikkea taiteilijaprojekti, jossa Plan on tukiverkkomme ja tar
Katriina Honkanen keskustelee Etiopian Sidamassa Uncut Girls’ Clubiin kuuluvien tyttöjen kanssa. Tytöt vastustavat silpomista. 19 joaa verkostonsa sekä osaamisensa käyttöömme. Taiteilijoita on saatettu projektin pariin koordinaattoriryhmän avulla. Siihen kuuluu edustajia muun muassa sirkuksesta, kuvataiteista ja teatterista. Koordinaattorit välittävät viestiä projektista ja keräävät verkostoistaan ideoita uusiksi Wings to Fly -teoksiksi. – Monilla mukaan tulleista taiteilijoista oli jo valmiina tähän sopivia teoksia. Vastaavasti monet ryhmät intoutuivat ideoimaan varta vasten tähän liittyviä uusia töitään. On ollut hienoa nähdä, miten köyhistä köyhimmät taiteilijat haluavat lahjottaa projektiin osan tai jopa kaikki esitystensä lipputulot. Wings to Fly -projektin varat ohjautuvat Planin työhön tyttöjen hyväksi. Planilla on kansainvälinen kampanja Koska olen tyttö, joka keskittyy kehitysmaissa olevien tyttöjen suojeluun ja heidän koulutuksensa edistämiseen. Wings to Fly käynnistyi virallisesti naistenpäivänä viime keväänä, kestää vuoden ja huipentuu naistenpäivänä 2016 Helsingin Savoy-teatterissa pidettävään Haaveille siivet -konserttiin. Maailma paremmaksi Koutaniemen kuvat olivat Honkaselle viimeinen pisara, jotta hän alkoi toimia. Viime vuosina esillä olleet lukuisat naisten ja lasten raa’at pahoinpitelyt ja kidutuskertomukset olivat nostaneet halun toimia jo aiemmin pintaan. Musiikintekijänä Honkanen on osallistunut lukuisiin hyväntekeväisyysprojekteihin. Esimerkiksi viime talvena hän organisoi konserttitapahtuman, jonka tuotto meni kokonaisuudessaan Vailla vakituista asuntoa ry:n hyväksi. Myös musiikin sisällössä, sen tarinoissa, pitää olla muuta kuin ruusuisia pilvilinnoja ja vaaleanpunaisia ihmissuhteita. – Yleisinhimilliset tarinat koskettavat jokaista. Olen tehnyt vuosien varrella lauluja nuorien tyttöjen vaikeistakin asioista. Siljan talossa, Judith ja Roosa kertovat eristyneestä tai pakkotilanteessa olevista tytöistä. Sano kyllä Seikkailijan elämänasenne on ohjannut Honkasen polkua. Pelkäämättömyys ja halu nähdä uutta ovat antaneet paljon. ”Kun sanon kyllä, pääsen ottamaan selvää uusista asioista ja opettelemaan uutta. Niin on käynyt myös tämän projektin kanssa.”
Katriina Honkanen sai inspiraation Wings to Fly -hankkeeseen Meeri Koutaniemen (oik.) valokuvista. 20 – Monet opettelevat sanomaan ei. Minä olen oppinut sanomaan kyllä asioille, joita en ole ennen tehnyt ja joita en osaa. Kun sanon kyllä, pääsen ottamaan selvää uusista asioista ja opettelemaan uutta. Niin on käynyt myös tämän projektin kanssa. Uuden tekeminen, näkeminen ja kokeminen ovat Honkaselle sekä arkea että suurin unelma. Hänen ei tarvitse miettiä kauaa suurinta haavettaan. – Maailman näkeminen ja matkustaminen ovat minulle tärkeitä. Haluaisin sukeltaa sellaiseen maailmaan, jota tavallinen turisti ei näe. Siksi tämän projektin aikana tekemämme Etiopian matka Planin hankkeisiin oli ainutlaatuinen kokemus. Siinä oli samanlainen tunne kuin ensimmäisellä interraililla. Se on Mika Waltarin kirjoista tuttu absoluuttisen vapauden illuusio ja tunne olla kaikesta irti. Tyttöjen toivo Honkanen tutustui Etiopiassa Meeri Koutaniemen ja Planin työryhmän kanssa Sidaman alueen hankkeisiin, jotka poistavat sukuelinten silpomisen ja lapsiavioliittojen kaltaisia haitallisia perinteitä. Nähty ja koettu vahvistivat määrätietoisuutta toimia. – Suurimman vaikutuksen teki nuorten tyttöjen toivo ja voimautuminen. He olivat saaneet luvan puhua ja olla toiveikkaita omasta tulevaisuudesta. Tulevaisuus ei enää olutkaan sitä, että ensin silvotaan, sitten joutuu naimisiin ja äidiksi todella nuorena, Honkanen sanoo. Mahdollisuus opiskella, saada ammatti ja luoda oma tulevaisuus heijastui kymmenien tyttöjen silmistä. Muutos näkyi myös vanhojen tapojen ja rakenteiden murtumisena ja uusina toimintatapoina. Keskustelukulttuuri ja yhteisistä asioista päättäminen ovat muuttuneet totaalisesti monissa Planin avustamissa kylissä. Kulttuuri, jossa naisilla ei ole ollut puhevaltaa, on muuttunut niin, että kaikki kylän asukkaat ovat tasavertaisina päättämässä asioista. – Kyläkomiteoiden työtä johtavat sekä mies että nainen. Ihmiset tuovat keskusteluihin hyvin käytännönläheisiä asioita. Oli häkellyttävää nähdä, miten avoimesti he puhuivat ympärileikkauksen aiheuttamista ongelmista ja lapsiavioliitoista. Samaan hengenvetoon keskusteltiin kasvimaiden perustamisesta, ruuan monipuolisuudesta ja wc-hygienian parantamisesta. Kyläkokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä. – Lapsen syntymän yhteydessä riemuittiin ennen kiljumalla vain silloin, kun lapsi oli poika. Nyt kyläkokous päätti, että samalla tavalla kiljutaan, kun lapsi on tyttö, Honkanen iloitsee. Huippumuusikot esiintyvät tyttöjen hyväksi Haaveille siivet -konsertissa Plan International Suomen ja taiteilijahanke Wings to Flyn yhteistyö huipentuu naistenpäivän hyväntekeväisyyskonserttiin 8.3. Savoy-teatterissa. Osa konsertista nähdään TV1:llä 9.3. Haaveille siivet -konsertti tuo Savoy-teatterin lavalle joukon suomalaisten rakastamia muusikoita, jotka esiintyvät ilman korvausta tyttöjen ja naisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan. Konsertin tuotto ohjautuu Plan Internationalin kautta kehitysmaiden tyttöjen suojeluun ja koulutukseen. Konsertissa esiintyvät muun muassa Katriina Honkanen, Anssi Kela, Olavi Uusivirta, Maija Vilkkumaa, Irina, Jussu Pöyhönen, Yona sekä Philomela-kuoro ja Wings to Fly Orchestra. Tapahtuman juontaa Arman Alizad, ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi nähdään poikkeuksellisesti tanssijana Reija Wäreen koreografiassa. Yle televisioi konsertin, jonka ensimmäinen puoliaika nähdään TV1:llä seuraavana iltana. Koko konsertin voi katsoa Yle Areenasta. Konsertissa ja ohjelmissa nähdään myös lyhyitä tositarinoita Planin työstä Intiassa tyttöjen koulutuksen ja suojelun edistämiseksi. Konsertin ja ohjelmien aikana kerätään lahjoituksia Planin työhön. Haaveille siivet -konsertti ti 8.3.2016 klo 19 Savoyteatterissa, Kasarmikatu 46, Helsinki. Liput 32,50/16 € Lippupalvelusta tai osoitteesta plan.fi/haaveillesiivet. Haaveille siivet -konsertti Yle TV1:llä ke 9.3.2016 klo 22–23 sekä 8.3. lähtien Yle Areenassa. ”etiopiassa suurimman vaikutuksen teki nuorten tyttöjen toivo ja voimaantuminen”
Teksti ISABEL DUSTAN Kuvat RICHARD WAINWRIGHT KOKKIKOULUTUS MUUTTI LENIN ELÄMÄN Plan auttaa kambodzhalaisia nuoria työelämään ja irti köyhyydestä. 19-vuotias Len liikkuu keittiössä nopeasti, siivuttaa porkkanat, paistaa kanan ja asettelee annoksen lautaselle kuin ammattilainen. Ja sitä hän onkin. On vaikea kuvitella, että vain muutama kuukausi sitten Len eli äitinsä ja väkivaltaisen, alkoholisoituneen isänsä kanssa äärimmäisessä köyhyydessä. – Kokkikoulutus muutti elämäni. Kaikki on nyt paremmin, Len kertoo. Hän on yksi tuhansista nuorista kambodzhalaisnaisista, jotka joutuvat jättämään koulun hyvin nuorina ja aloittamaan työt. Vieläkin useampi nuori nainen päätyy naimisiin ja jää työelämän ulkopuolelle, aviomiehestä riippuvaiseksi. Plan Internationalin tuella nuoret, erityisesti naiset, saavat koulutusta, oppivat taitoja ja pääsevät palkallisiin työharjoittelupaikkoihin ja siten työuran alkuun. Köyhä ja turvaton arki Len jäi 14-vuotiaana pois koulusta ja aloitti raskaan työn riisipellolla auttaakseen perhettään. Hän heräsi viideltä aamulla ja raatoi 12-tuntisia työpäiviä. Palkkaa hän sai noin euron päivässä. Lenin kasvaessa elämä muuttui yhä vaikeammaksi, ja isä alkoi juoda entistä enemmän. Tyttö pelkäsi isäänsä ja piiloutui usein naapureiden luokse odottamaan tämän selviämistä. – Perheellämme oli hyvin vähän rahaa, eikä ruokaa ollut tarpeeksi. Isä joi paljon, huusi ja riehui kotona. Se oli kamalaa. Lopulta Lenin oli etsittävä turvaa muualta. – Elämä on vaikeampaa naiselle. Nainen joutuu helpommin väkivallan kohteeksi. Kohti itsenäisyyttä Plan Internationalin hankkeen ansiosta Len pääsi kokkikoulutukseen. Koulutuksen jälkeen hän sai kahden kuukauden mittaisen, palkallisen harjoittelupaikan viiden tähden hotellin keittiöstä Siem Reapista. Työharjoittelusta poiki kokoaikainen työsopimus. Nyt Len ansaitsee rahaa ja saa syödä työpaikalla aamiaisen ja lounaan. Työntekijät saavat 10–20 prosentin palkankorotuksen joka vuosi. – Tunnen itseni onnekkaaksi, kun saan työskennellä isossa hotellissa ja voin ansaita rahaa, Len kertoo. Hän on saanut työpaikaltaan ystäviä, joiden kanssa on muuttanut asumaan. Kämppäkaverukset jakavat kotityöt ja kustannukset ja viettävät yhdessä aikaa viikonloppuisin. Vapaapäivinään Len palaa usein kotiin perheensä luokse. Välit isään ovat korjaantuneet, ja Len on ylpeä siitä, että on pystynyt parantamaan perheensä tilannetta merkittävästi. Lenin lähettämien rahojen turvin vanhemmat ovat aloittaneet menestyksekkään porsaankasvatusbisneksen. – Tulevaisuudessa haluaisin avata oman turisiten suosiman nuudelija riisiravintolan, Len haaveilee. Tyttömyys vaivaa nuoria naisia Maapallon asukkaista lähes puolet, yli 2,9 miljardia, on alle 25-vuotiaita. Heistä 90 prosenttia asuu kehitysmaissa. Kehitysmaissa noin 500 miljoonaa nuorta on työttömiä tai alityöllistettyjä. Työttömyydestä kärsivät erityisesti tytöt ja naiset. Plan International tukee nuorten koulutusta Kambodzhan lisäksi yli 40 maassa. Koulutuksen avulla sadat tuhannet nuoret ovat menestyneet elämässä ja pystyneet katkaisemaan köyhyyden kierteen. Len on ylpeä työpaikastaan hotellin keittiössä. Hänen tavoitteenaan on oman nuudelija riisiravintolan avaaminen. 21
vapaaehtoiset Turun paikallisryhmästä ja Dellistä Vuoden Plan-vapaaehtoiset Palkitsimme aktiivisesta vapaaehtoistoiminnasta kaksi yhteisöä: Turun vapaaehtoistoiminnan ja it-yritys Dellin. Plan International Suomi on palkinnut vuodesta 2010 lähtien YK:n kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä Vuoden Plan-vapaaehtoisen. Kunniakirjalla haluamme nostaa esiin ihmisiä ja ryhmiä, jotka edistävät lasten oikeuksia. Vuoden 2015 Plan-vapaaehtoisiksi valitsimme Turun vapaaehtoisten paikallisryhmän ja it-yritys Dellin. Turun alueella toimii eri-ikäisiä Planin aktiiveja, jotka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhdessä monipuolisia tapahtumia. Vapaaehtoispohjalta Turussa toimivat Turun paikallisryhmä, Planin lastenhallitus ja nuorten aikuisten Mitä-verkosto. – On ollut innostavaa nähdä, miten hyvin Planin eri ryhmät yhdessä toimivat Turussa. Parin viime vuoden aikana he ovat muun muassa järjestäneet kampanjoita, tempauksia ja keskustelutilaisuuksia, jotka ovat saaneet paljon huomiota Turun seudulla ja innostaneet uusia jäseniä mukaan, kertoo Plan International Suomen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Monika Salmivalli. – Vapaaehtoistyö Planissa on minulle tärkeää, koska Plan on osoittanut saavansa tuloksia aikaan kehitysmaissa. Plan myös tahtoo pitää kulut kurissa, jolloin suurin osa lahjoituksista menee lasten olosuhteiden parantamiseen. Osallistuminen Planin vapaaehtoistyöhön on minulle yksi keino helpottaa lasten elämää, kertoo Planin vapaaehtoinen Mika Suojanen Turusta. It-yritys Dellin henkilöstö on osallistunut kahden vuoden ajan aktiivisesti vapaaehtoistyöhömme. Dell on ensimmäinen yritys, joka on sitoutunut pitkäjänteisesti ja varainhankinnallisesti vapaaehtoistoimintaamme. Dellin naisverkosto on muun muassa jakanut tietoa kehitysmaiden tyttöjen asemasta ja järjestänyt lipaskeräyksiä. Yhteistyö on näkynyt myös Dellin asiakastilaisuuksissa. – Dell on tietoinen yhteiskuntavastustaan ja kannustaa työntekijöitään tekemään vapaaehtoistyötä. Henkilökohtaisella tasolla haluaisin, että kaikilla maailmassa, ja varsinkin lapsilla, olisi yhtäläiset lähtökohdat elämässään. Vaikka syy vapaaehtoistyön tekemiseen on vakava, on meillä ollut hauskaa järjestäessämme tempauksia Planin hyväksi, kertoo Dellin aktiivi ja Planin pitkäaikainen vapaaehtoinen Sari Heikkilä. Nuoret veivät ilmastoviestin ministerille Ilmastopoliittinen Askel eteenpäin -kampanja huipentui tammikuussa, kun Planin lastenhallitus ja nuorten Mitä-verkosto pääsivät tapaamaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen. Pariisin ilmastokokouksen alle ajoitettu kampanja vetosi Suomen hallitukseen vahvemman ilmastopolitiikan puolesta ja vaati, että lasten ääni otetaan päätöksenteossa paremmin huomioon. Lastenhallituksen ja Mitä-verkoston lisäksi kampanjassa olivat mukana Kepa ja Ilmastovanhemmat. Vetoomusten lisäksi kampanja kokosi Instagramiin kuvia jaloista, jotka symbolisesti ottivat askelia eteenpäin: vähemmän puhetta ja enemmän tekoja, oli nuorten keskeinen viesti. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 80 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamista sairastumisista ja kuolemista koituu kehitysmaiden lapsille. Ministeri Tiilikainen olikin lasten kanssa samaa mieltä, ettei ilmastonmuutos ole vain ympäristökysymys vaan myös tärkeä lastenoikeuskysymys. – Ministeri kommentoi perusteellisesti vetoomustamme. Uskon että tapaamisen ansiosta asia tuli syvemmin käytyä läpi – ja iso toive toki on, että vaatimukset näkyisivät käytännön politiikassa, sanoo Mitä-verkoston Maria Kasdaglis. Turun vapaaehtoisia keräämässä lahjoituksia Planin työhön tyttöjen päivän alla. Planin nuoret tapasivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen. 22
yritysuutiset Kesko ja Plan parantavat yhdessä siirtotyöläisten perheiden oloja Thaimaan kalateollisuudessa Kaupan alan pörssiyhtiö Kesko ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi jatkavat yhteistyötä Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Olemme sopineet yhteistyöstä vuosiksi 2015–2018. Keskon ja Planin yhteistyö alkoi viime keväänä tutkimushankkeella, joka kartoitti kambodzhalaisten siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oloja Thaimaan kalateollisuudessa. Yhteisen hankkeen avulla parannamme kambodzhalaisten siirtotyöläisten työoloja sekä heidän lastensa koulutusta ja suojelua Thaimaassa. Yhteistyön on myös tarkoitus parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Pyrimme saamaan mukaan laajan joukon kalateollisuusyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Myös Thaimaan valtiolla on merkittävä rooli lasten ja siirtotyöläisten oikeuksien toteutumiseksi. Köyhyys ajaa kokonaisia perheitä naapurimaista paperittomiksi siirtotyöläisiksi Thaimaahan. Arviolta jopa 20 000 kambodzhalaista 10–15-vuotiasta lasta työskentelee Thaimaan kalateollisuudessa, jonka työntekijöistä peräti 90 prosenttia on matalapalkkaisia siirtotyöläisiä. Hankkeen aikana tarkoituksemme on muun muassa tutkia kalateollisuuden epävirallisen sektorin toimintaa, kartoittaa keinoja siirtotyöläisten ja heidän lastensa hyväksikäytön ja syrjinnän ehkäisemiseksi sekä kouluttaa toimitusketjun toimijoita läpinäkyvyydestä ja työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta. – Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli lasten oikeuksien toteutumisessa. Yhteistyömme on hyvä osoitus uudenlaisista kumppanuuksista, jotka ovat linjassa uusien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Plan voi saavuttaa yhteistyössä Keskon ja muiden yritysten kanssa paljon laajempia vaikutuksia kuin yksin, arvioi Niina Mikolanniemi, Plan International Suomen yritysyhteistyöstä vastaava päällikkö. – On hienoa, että Keskon kaltaiset yritykset näkevät tärkeänä lasten oikeuksien tukemisen pitkällä aikajänteellä, Mikolanniemi sanoo. Yhteistyö Planin kanssa antaa Keskolle Thaimaassa aiempaa paremmat mahdollisuudet ulottaa vaikutuksensa toimitusketjussa ensimmäistä porrasta eli valmistajaa pidemmälle. – Näemme velvollisuudeksemme kantaa vastuuta tuotteidemme hankintaketjun ihmisoikeuksista. Yhteistyö Planin kanssa tukee ponnistelujamme toimitusketjun kehittämiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi, sanoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo. Toteutamme hankkeen yhteistyössä Plan Ruotsin kanssa, ja se on osa Ruotsin kehitysyhteistyöviraston SIDA:n rahoittamaa laajempaa hanketta Thaimaassa ja Kambodzhassa. Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö ja maailman viidenneksi vastuullisin yritys (The Global Most Sustainable Corporations in the World). KIITOS YRITYKSILLE JOULULAHJOITUKSISTA Kiitämme lämpimästi kaikkia yrityksiä, jotka muistivat työtämme joululahjoituksilla. Käytämme lahjoitusvarat tehokkaasti ja tuloksekkaasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, aseman parantamiseen. Saimme yrityksille suunnatun planlahja.fi-sivuston kautta joulu lahjoituksia 82 yritykseltä. Lisäksi Nokia kohdensi osan joululahjoituksestaan nuorten, erityisesti nuorten naisten, työllistymisen tukemiseksi Indonesiassa. Planlahja.fi-sivuston kautta lahjoittaneita yrityksiä oli 30 prosenttia enemmän kuin edellisjouluna. Yritysten joululahjoitusten kokonaissumma oli 115 000 euroa. 23
Teksti PÄIVI NEPOLA Kuva ANNIKKI RUOHOMÄEN KOTIALBUMI TESTAMENTTI MAAILMAN LASTEN HYVÄKSI Eläkkeelle siirtynyt opinto-ohjaaja Annikki Ruohomäki, 65, Harjavallasta päätti hiljattain testamentata omaisuutensa Planille. Hän on ollut Plan-kummi vuodesta 2002. Ensimmäinen kummilapsi oli Guatemalasta. Toisen kummilapsensa Ruohomäki sai Guineasta, ja tämän tultua täysi-ikäiseksi hän sai jatkaa kummilapsensa kaksivuotiaan pikkusiskon Plan-kummina. Nykyisin hänellä on Plan-kummilapset Guineassa, Egyptissä ja Kambodzhassa. – Kummilapset ovat minulle hyvin tärkeitä, ja olen kertonut heistä oppilailleni ja myös monille muille. Kaikki ihmiset ympäri maailman ovat samanlaisia ja yhtä hyviä kuin mekin, Ruohomäki sanoo. Kummivuosinaan hän on vakuuttunut Planin luotettavuudesta, työn tuloksista ja siitä, että rahat menevät tehokkaasti perille. – Koulutus on minulle erittäin tärkeää ja ainoa tie, jolla kansakunta nousee. Haluaisin, että lapset pääsevät kouluun ja saavat hyvän ammatin ja voisivat vaikuttaa jopa maan politiikkaan. Olen nähnyt, kuinka määrätietoisesti Plan painottaa koulutuksen tärkeyttä. Haluan, että varallisuuteni käytetään lasten koulutukseen siellä, missä sitä eniten tarvitaan, Ruohomäki kertoo. Hän on tutustunut Planin työhön myös paikan päällä Egyptissä vuonna 2008 ja Guineassa vuonna 2009. Hän vieraili muun muassa kouluissa, terveysasemalla sekä kummilastensa luona. Suunnitteilla on myös matka Kambodzhaan, jahka kaksivuotias kummipoika hieman varttuu. – Minua on ilahduttanut tapa, jolla minut on otettu vastaan kummivierailuilla, ja rakkaus ja arvostus, joita perheet ja yhteisöt osoittivat meitä kohtaan. Vaikka ei olekaan yhteistä kieltä, on suuremoista nähdä kummilasta ja hänen perhettään ja samalla tutustua myös hänen kotimaahansa. Kiinnostaako testamentin laatiminen hyvään tarkoitukseen? Lisätietoa aiheesta saa Plan International Suomen ja 14 muun järjestön Hyvä testamentti -sivustolta osoitteesta hyvatestamentti.fi sekä osoitteesta plan.fi/testamenttilahjoitus. ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t 24
kummi-info Kummi, tiesitkö tämän lastensuojelusta? Lastensuojelu on Plan Internationalille kunnia-asia. Teemme kaikkemme varmistaaksemme, ettei yksikään lapsi joudu toiminnassamme kaltoinkohdelluksi. Niinpä noudatamme järjestelmällistä ohjeistusta lasten suojelemiseksi myös kummitoiminnassa. Kummikirjeenvaihto tapahtuu aina Planin kautta. Luemme viestit varmistaaksemme, että ne ovat lastensuojeluohjeistuksemme mukaisia. Kummivierailuista on sovittava kanssamme viimeistään kaksi kuukautta ennen toivottua tapaamispäivää. Paikallinen työntekijämme on aina mukana kummivierailulla. Olemme sitoutuneet paikallisen yhteisön ja ihmisten suojeluun, ja ilman etukäteisvalmistelua vierailu voi vaarantaa luottamuksen meidän ja paikallisten ihmisten tai joskus viranomaisten välillä. Sosiaalinen media on yleistynyt viime aikoina kovasti myös kehitysmaissa. Jos kummilapsesi tai hänen perheensä ottaa sinuun yhteyttä sosiaalisen median kautta, ethän hyväksy heitä Facebook-kavereiksesi tai muiksi sosiaalisen median kontakteiksi. Jos saat kummilapseltasi ystävätai seurauspyynnön, ilmoitathan asiasta meille. Ethän pyydä kummilapseltasi suoraan yhteystietoja tai välitä hänelle omia yhteystietojasi missään sosiaalisen median palvelussa. Näin ehkäisemme väärinymmärryksiä ja tilanteita, jotka voivat olla ikäviä niin lapselle kuin kummillekin. Lastensuojeluohjeistuksemme löydät osoitteesta plan.fi/lastensuojeluohjeet. Sampo Villanen Lastensuojeluyhdyshenkilö, Plan International Suomi Milloin ja miten saan kummilapseni vuosiraportin? Lähetämme vuosittain kummeille kuvallisen raportin kummilapsesta ja hänen yhteisöstään. Koska olemme toteuttaneet viime vuonna Planissa suuren tietojärjestelmämuutoksen, osalla kummeista raporttien postitus on valitettavasti viivästynyt. Jos olet rekisteröitynyt sähköisen Oma Plan -palvelun käyttäjäksi, raportit ovat luettavissa sieltä. Muussa tapauksessa postitamme raportin sinulle kotiin. Kaikki Oma Planiin rekisteröityneet saavat jatkossa kummimateriaalin vain sähköisesti, mikäli eivät erikseen ilmoita haluavansa paperiversioita. Näin säästämme rahaa ja luonnonvaroja. Mira Paakkolanvaara Lahjoittajapalvelu USEIN KYSYTTYÄ Kirjoita kummilapselle sähköinen kirje helposti ja nopeasti Oma Plan -palvelussa. Sähköiset kirjeet toimitetaan eteenpäin viikoittain. Voit myös edelleen lähettää kummilapsellesi perinteisen paperisen kirjeen. Seuraavat kummipostipäivät ovat: 31.3.2016 29.4.2016 31.5.2016 Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt perinteiset kirjeet ehtivät saman kuun postitukseen. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että saat lähettämämme viestit. Suosittelemme sähköistä yhteydenpitoa joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse. Näin säästämme kuluja ja jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää kummilasten hyväksi paikan päällä. Yhteystiedot voi päivittää netissä Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/oma-plan tai sähköpostitse asiakaspalveluun info@plan.fi. KUMMIPOSTIPÄIVÄT 25
plan palat Helsingissä soi afrojazz Afrojazz Club tarjoaa Helsingin legendaarisessa Storyvillessä suomalais-afrikkalaisten bändien parhaimmistoa kevään 2016 aikana. Monikulttuurinen ja -taiteellinen ohjelmisto yhdistää afrojazziin kuvaja videotaidetta, tanssia ja lavastusta. Seuraavana lavalla nähdään Sila Fato ja Dj Ibou, jotka esiintyvät 10.3. Afrojazz Clubin kevätohjelman päättää 19.5. kansainvälistä mainetta niittänyt suomalais-beniniläis-tansanialainen Helsinki-Cotonou Ensemble, joka aloittaa kesän Euroopan-kiertueensa Afrojazz Clubilla. Afrojazz Club joka toinen torstai klo 22 Storyvillessä, Museokatu 8, Helsinki. Liput 8 € ovelta ja Tiketistä. Lisätietoa: storyville.fi. Aivan mahtavaa työtä. Mitä ajattelisimme, jos meidän lapsemme olisivat kyseessä? Kaisa Näreahon viesti Plan Suomi -Facebook-ryhmässä SOMESSA Maapähkinästä makua kasviksille Maapähkinäkastike maistuu usein afrikkalaisessa keittiössä. Lehtivihanneksia maapähkinäkastikkeessa on ruokalaji, joka yhdistää vihannekset tähän samettiseen ja helposti valmistettavaan kastikkeeseen. Lehtivihannekset toimivat hyvin sekä lisukkeena että omana kevyenä aterianaan, vaikkapa iltapalana. Ruoasta löytyy monia erilaisia muunnelmia keskeisen ja eteläisen Afrikan alueella. Varsinkin vanhoja afrikkalaisia keittokirjoja selailemalla törmää mitä erilaisimpiin versioihin tästä yksinkertaisesta makupalasta. Lehtivihanneksia maapähkinäkastikkeessa AINEKSET ½–1 kg lehtivihanneksia (lehtikaalia, pinaattia tms.) 1 kypsä tomaatti pilkottuna 1 sipuli hienonnettuna 3,5 dl maapähkinöitä suolaa pippuria tuoretta chiliä maun mukaan VALMISTUS Paahda pähkinöitä hetki uunissa. Poista pähkinöiden kuoret. Ne irtoavat helposti paahtamisen jälkeen. Laita pähkinät kattilaan ja lisää muutama ruokalusikallinen vettä niin, että pähkinät peittyvät osittain. Kiehauta sekoittaen koko ajan. Survo pähkinät esimerkiksi käsisurvimella tai tehosekoittimella. Poista vihanneksista varret. Suikaloi vihannekset tai murskaa ne morttelissa. Kiehauta 5 dl vettä isossa kattilassa. Laita vihannekset veteen ja anna kiehua 10 minuuttia. Sekoita välillä. Vähennä lämpöä ja kaada suurin osa vedestä pois, mutta ota osa siitä talteen erilliseen astiaan. Lisää kattilaan tomaatit ja sipulit. Sekoita ja anna hautua vähintään 10 minuuttia. Sekoita survottuihin maapähkinöihin talteen ottamaasi keitinvettä sen verran, että seoksesta tulee pehmeää ja tahnamaista. Lisää maapähkinätahna kattilaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää chiliä maun mukaan. Hauduta hetki pienellä lämmöllä. Tarjoile. Lähde: The Congo Cookbook, www.thecongocookbook.com PLAN KOKKAA SANOTTUA Sila Fato Helsinki-Cotonou Ensemble 26
Trendipaita tukee tyttöjen koulutusta BikBok-myymälöissä on tarjolla pohjoismaalaisten huippubloggaajien suunnittelemia t-paitoja, joiden tuotto menee BikBokin tukemaan kouluhankkeeseemme Vietnamissa. Paidat symboloivat ystävyyttä ja välittämistä. Tuotteita on valmistettu rajallinen määrä, joten ne ovat myynnissä niin kauan, kuin tuotteita riittää. Pojan roolissa Afganistan on yksi maailman vaarallisimmista paikoista syntyä tytöksi. Pojan syntymää juhlitaan, tytön tulo on perheelle surun ja häpeän aihe. Tytön arvokkain tehtävä on synnyttää uusia poikia tulevalle miehelleen. Pulitzer-palkittu ruotsalaistoimittaja Jenny Nordberg perehtyi vuosia Afganistanin tyttöjen ja naisten asemaan. Hän törmäsi ilmiöön, josta ei puhuttu julkisesti eikä löytynyt tutkimustietoa: moni afgaanityttö kasvaa pojan roolissa teini-ikään asti. Syyt vaihtelevat lapsen vapauden lisäämisestä siihen, että pojaksi pukeutuneen tytön uskotaan tuovan perheeseen oikean pojan. Nordbergin perusteellista tutkimusta ja taidokasta journalismia yhdistävä kirja valottaa ilmiötä seuraamalla useiden tyttöjen elämää. Avartavaa tietokirjaa lukee kuin koukuttavaa romaania. Jenny Nordberg: Kabulin tyttöjen salaisuus – Vaietun vastarinnan jäljillä Afganistanissa. WSOY 2015. Moderni soul-nainen Ruotsalaisen laulaja-lauluntekijä Seinabo Seyn tähti on nousukiidossa, vaikka laulaja julkaisi esikoisalbuminsa Pretend vasta viime vuoden lopussa. 25-vuotias Sey on herättänyt ihastusta kansainvälisissä musiikkilehdissä ja -blogeissa. Jo Seinabo Seyn esikoissinglet Younger ja Hard Time antoivat esimakua syvä-äänisestä, vahvasta tulkitsijasta, joka yhdistää poppia ja elektrosoundeja soulja R&B-perinteeseen. Pretend-albumin tunnelma on menevä ja rytmit tarttuvia, omiaan klubikeikoille. Jo muutamaan otteeseen Helsingin Tavastialla kuultu ja viime kesän Flow’ssa yleisön hurmannut Sey saapuu ensi keväänä Pori Jazziin ja Ruisrockiin. Seinabo Sey: Pretend, 2015. Malala, isän tyttö Malala Yousafzai on maailman kuuluisin teini-ikäinen, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja ja vahva ihmisoikeustaistelija. Samalla hän on tavallinen tyttö, joka naljailee veljelleen ja tuskailee koetuloksia. Davis Guggenheimin ohjaama Malala (He Named Me Malala, 2015) on intiimi ja koskettava lähikuva pakistanilaisesta tytöstä, jota talebanit ampuivat koulubussissa, kun tämä oli uskaltanut puolustaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Dokumentti seuraa Malalan arkea Isossa-Britanniassa ja valottaa hänen taustaansa valokuvien, animaatioiden ja haastatteluiden avulla. Toiseksi päähenkilöksi nousee Malalan opettajaisä Ziauddin Yousaf zai, joka on kannustanut tytärtään kamppailemaan ihmisoikeuksien puolesta. Dokumentti kertoo osaltaan, miten merkittävästi rakastava ja kannustava isä vaikuttaa tytön elämään. Malala Foxja National Geographic -kanavilla su 6.3. PLAN KATSOO PLAN LUKEE PLAN KUUNTELE 27
svenska sidan Drömmen om att bli lärare Första klass i slummen i Senegal är det lika många flickor som pojkar i klassen. Trots en konstant rädsla för att behöva sluta skolan ser sjuåriga Alima ljust på framtiden. Tack vare samarbetet mellan lokalsamhället och Plan finns det bra åtgärder för att flickor ska kunna studera så länge som möjligt. Det är rast i skolan Sahf Ndongo B i slumområdet Pikine utanför Dakar, huvudstaden i Senegal. Barnen leker på en enkel gård med finkornig sand. Flickorna skrattar, pratar och hoppar rep. Skolklockan ringer in och det är dags för en ny lektion. Barnen lämnar skolgården och sätter sig ivrigt i bänkarna. Sjuåriga Alima Sy sitter på sin plats tillsammans med de andra barnen i första klass. Den lilla flickan har precis börjat i skolan och hon drömmer om att bli lärare när hon blir stor. – Jag tycker om att bläddra i böcker och lära mig bokstäverna. När jag blir stor vill jag bli lärare. Jag hade en bok hemma, men den har jag tittat så mycket i att den har gått sönder. Jag har inga leksaker som är mina, men det är inte så viktigt. Men jag skulle gärna vilja ha en ny bok, berättar Alima. I Alimas klass går lika många pojkar och flickor. Precis som i resten av världen har arbetet för att få flickor att börja i grundskolan varit en framgång. I dag är det lika vanligt att flickor och pojkar börjar i första klass, men dessvärre är det färre flickor än pojkar som fullföljer utbildningen. 62 miljoner flickor världen över fullföljer inte sin grundskoleutbildning, och många slutar skolan innan de har gått ut lågstadiet. Alima känner flickor i sin egen ålder som redan har slutat skolan för att arbeta hemma eller tjäna pengar genom att sälja saker på den lokala marknaden. Som många andra familjer har Alimas familj begränsade tillgångar. Oförutsedda utgifter som en översvämning i huset eller ett läkarbesök är ofta tillräckligt för att familjen inte ska ha råd att betala för barnens skolgång. När pengarna inte räcker är det flickorna som får sluta först. Alima hoppas att hon får gå i skolan så länge att drömmen om att bli lärare blir verklighet. Åtgärder för att hjälpa de fattigaste Abdoulaye Diagne är rektor för skolan där Alima går. Han har ansvaret för de 1 260 barnen som går i skolan. För att få plats med alla måste rektorn dela in eleverna i två grupper så att hälften av barnen går i skolan från morgonen fram till klockan ett, och den andra hälften har eftermiddagsskola från klockan två. Skolan får stöd från Plan i form av material och utbildning av lärare. Det är stort fokus på att få flickor att fortsätta gå i skolan, och man arbetar med att få fattiga flickor att börja skolan. Det här är något skolan har lyckats bra med, trots att den ligger i ett av de fattigaste områdena i Dakar. Men våldtäkten av Boundaw är ändå ett allvarligt bakslag i kampen för att få flickor att stanna i skolan. I första klass i skolan Sahf Ndongo B håller Alima och hennes klass på att avsluta en lektion om alfabetet. Det är dags för en ny rast med bekymmerlös lek och skratt. Men bakom leendena finns samtidigt allvarliga barnansikten. Verkligheten de lever i är tuff. Risken för att Alima eller någon av hennes kompisar upplever våld i anknytning till skolan är konstant närvarande. Dessutom hotar fattigdom deras möjligheter att fullfölja den utbildning de just har påbörjat. Sjuåringen ser ändå ljust på framtiden: – Jag ser fram emot att lära mig läsa ordentligt, och jag vill gärna fortsätta till högstadiet. Det är mitt hopp för framtiden, avslutar Alima. 28
työmme lukuina Plan International Suomi saavutti vuosina 2012–2014 ulkoministeriön ja teidän suomalaisten lahjoittajien rahoittamalla kumppanuusohjelmalla merkittäviä tuloksia. Toteutimme Toteutimme kumppanuusohjelman hankkeita 15 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Työmme tavoitti yli 600 000 lasta. 54 286 lasta osallistui globaalikasvatustoimintaamme. 420 466 lasta ja aikuista osallistui lastensuojelutoimintaamme. 96 890 tyttöä ja 82 467 poikaa hyötyi suoraan tukemistamme peruskoulutuksen parannuksista. Pakistanissa 84,5 prosenttia nuorten työllisyysohjelmaamme osallistuneista nuorista löysi työpaikan tai perusti yrityksen. Heistä valtaosa oli nuoria naisia. Etiopiassa yhteisöissä, joissa ehkäisemme tyttöjen sukuelinten silpomista, 92 prosenttia syntyvistä tytöistä säästyy silpomiselta. 29
junior-plan JUNIOR-PLAN MATKUSTAA KAMERUNIIN Kamerunia kutsutaan Afrikaksi pienoiskoossa, koska se on luonnoltaan ja väestöltään niin monipuolinen. Maassa puhutaan ranskan ja englannin lisäksi yli 230 afrikkalaista kieltä. Luonto vaihtelee ylängöstä sademetsään, joka peittää lähes puolet maan pinta-alasta. Kamerunissa asuu baka-vähemmistökansa, joka on perinteisesti saanut elantonsa sademetsästä. Hakkuut ja syrjintä uhkaavat bakojen perinteistä elämäntapaa. Plan tukee baka-lapsia käymään koulua äidinkielellään. Kamerunin suosituin urheilulaji on jalkapallo, ja maajoukkue on menestynyt arvokisoissa. Se on voittanut neljä Afrikan mestaruutta sekä kultamitalin vuoden 2000 olympialaisissa. Maan perinteisiä suosikkilajeja ovat kanoottimelonta sekä paini. BONJOUR! Olen gorilla, Afrikassa päiväntasaajan alueella elävä ihmisapina. Olen hyvin läheistä sukua ihmisille: geeniperimämme on yli 98-prosenttisesti sama. Osaan ilmaista iloa ja surua, ja sosiaaliset suhteet ovat minulle tärkeitä. Valitettavasti elinympäristön tuhoutuminen ja salametsästys uhkaavat meitä gorilloja, joten olemme uhanalainen laji. Onneksi meillä on toivoa tehokkaan suojelun vuoksi. ISTOCKPHO TO Suomalaisella tuottajalla Arman Alizadilla on Kamerunissa Plan-kummityttö, jota hän kävi tapaamassa. Katso vauhdikas ja kiehtova ohjelma Arman ja Kamerunin kummilapset ruutu.fi:ssä. 30
Pue Esther koulupukuun ja kotiasuun Kamerunissa koululaiset käyttävät koulupukua. Kotiin tullessaan he vaihtavat päälleen kotiasun, jossa leikkivät, tekevät läksyjä ja auttavat perhettään kotitöissä. Leikkaa Esther-paperinukke ja hänen vaatteensa saksilla irti paperista. Voit pukea 8-vuotiaan Estherin koulupukuunsa ja kukkamekkoon, jossa hän viihtyy vapaa-ajallaan. Piirrä itse Estherille lisää vaatteita! Kuvitus IDA KORTELAINEN 31
Haaveille siivet -konsertti 8.3. klo 19 Savoy-teatterissa (Kasarmikatu 46, Helsinki) Lavalla mm. Anssi Kela, Olavi Uusivirta, Maija Vilkkumaa, Irina, Katriina Honkanen, Jussu Pöyhönen, Yona, Arman Alizad ja Meeri Koutaniemi Liput 32,50/16 € Lippupalvelusta, lippupalvelu.fi Koe upea musiikkielämys ja tue kehitysmaiden tyttöjä