• # 2/2014 Benin: ISOÄIDIT PELASTAVAT LAPSIA ALIRAVITSEMUKSELTA 12 16 20 Ludvina, 9, kantaa vettä kolme tuntia päivässä Teinitytöt joutuvat pakolaisleirillä äidin rooliin Miksi vaurastuvan Kiinan lapset tarvitsevat tukea?
• AJANKOHTAISTA Etelä-Sudanin lapset tarvitsevat apua Maailman nuorimmassa valtiossa Etelä-Sudanissa on käynnissä humanitaarinen kriisi, joka on vaarassa muuttua valtavaksi murhenäytelmäksi. Levottomuudet ovat ajaneet miljoona eteläsudanilaista maansisäisiksi pakolaisiksi, ja yli 270 000 ihmistä on paennut naapurimaihin. Väkivaltaisuuksiin on sekoittunut etnistä vainoa. Silti Etelä-Sudanin kriisi on jäänyt mediassa niukalle huomiolle. Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija Maritta Niskanen-Tamiru on huolissaan, että EteläSudanin kriisi muuttuu hiljaiseksi katastrofiksi eikä apu ehdi perille ajoissa tai riittävänä. – Lähikuukausina 4,9 miljoonaa eteläsudanilaista on kansainvälisen humanitaarisen avun varassa. He tarvitsevat välittömästi ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä, suojaa ja suojelua, Niskanen-Tamiru vetoaa. Pakolaislapset ovat joutuneet keskeyttämään koulunkäynnin. Moni kärsii aliravitsemuksesta, ja ruokakriisi pahenee lähikuukausina, sillä pellot jäävät konfliktin vuoksi viljelemättä ja sadekausi katkaisee teitä vaikeuttaen ruokaavun perille pääsyä. Tarttuvien tautien, esimerkiksi koleran, riski kasvaa jatkuvasti puutteellisen hygienian vuoksi. Lapsisotilaita värvätään jatkuvasti lisää. Plan keskittyy erityisesti eteläsudanilaisten lasten koulunkäyntiin, suojeluun ja ravitsemukseen. Plan Suomi lähettää avustustyöntekijä Kaisa-Leena Juvosen kuukaudeksi Ugandaan Planin ja Unicefin yhteiseen lastensuojeluprojektiin. Lahjoita Etelä-Sudanin lapsille: plan.fi/mita-sina-voit-tehda. Voit myös tehdä kertalahjoituksen keräystilille FI90 1279 3000 5131 56, viite 101615006, tai soittaa lahjoitusnumeroon 0600 91910 (10,21 € / puhelu + pvm.). Tytöt ovat katastrofien suurimpia kärsijöitä. Lue sivuilta 16–18, kuinka teinitytöistä tulee pakolaisleireillä vastuunkantajia. VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA Plan 2/14 ? toukokuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ­­? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Adrianne Ohanesian Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy syyskuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Sofia Böling, Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Kaj Erik Kiljander, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2014 (Ahvenanmaa). PEFC/02-31-170 2 Verkko suojaa malarialta Adama ja hänen tyttärensä Sainata ovat saaneet Planilta hyttysverkon. Se on Burkina Fason maaseudulla paras henkivakuutus. Joka viides lapsikuolema maailmassa johtuu malariasta. Hyttysten välityksellä leviävän taudin suurimmassa riskiryhmässä ovat alle 5-vuotiaat lapset ja raskaana olevat naiset. Viimeisten kolmen vuoden aikana Plan on jakanut yli 12 miljoonaa verkkoa Burkina Fasossa ja Kamerunissa.
• PÄÄKIRJOITUS Katkaravut juuttuvat kurkkuun Meidän maailmassamme lapset eivät pääse helpolla. Sahelin ruokakriisi ajoi malilaiset lapset koulusta kultakaivoksiin. Bangladeshin kaduilla 6-vuotias Rafiqul vetää riksaa hennoilla käsivarsillaan, koska perheen ruoka ei riitä ilman hänen työpanostaan. Sierraleonelainen orpo Adama, 14, murskaa käsin kiviä louhoksella. Abdu, 12, viuhtoo viljelyksillä viidakkoveistä, joka on pidempi kuin hänen säärensä. Kivunhuudot ja onnettomuudet ovat näiden lasten arkea. Lapsityöläisiä löytyy yllättävistäkin paikoista. Thaimaa on maailman suurin katkarapujen tuottaja. Hyvänä vuonna thaikatkarapuja lähetetään Amerikkaan, Japaniin ja Eurooppaan yli 200 000 tonnia. Siirtotyöläiset Kambodzhasta, Myanmarista ja Laosista – osa heistä alaikäisiä – kalastavat rapuja työvuoroissa, jotka voivat olla 16-tuntisia. Vartijat päättävät, milloin vuorosta pääsee lepäämään. Katkaravut kulkevat puhdistettaviksi ja pakattaviksi käsittelylaitoksiin, joiden työntekijöistä suuri osa on näppäräsormisia lapsia. Lasten kuorimat ja orjatyöllä kalastetut ravut eivät houkuta. Ne juuttuvat kurkkuun. YK:n työjärjestön ILO:n mukaan maail- man 168 miljoonasta lapsityöläisestä 100 miljoonaa on poikia. Tyttöjen ja poikien lukumäärä on tasan vielä 5–11-vuotiaiden joukossa, mutta sen jälkeen tyttöjä katoaa tilastoista äideiksi tai koti- tai seksiorjiksi. Kodeissa tehty pakkotyö ei näy tilastoissa, ja suljettujen ovien takana koettu väkivaltakin jää usein kertomatta. Tilastoiduista lapsityöläisistä 85 miljoonaa tekee vaarallista tai terveydelle haitallista työtä. Aasiassa on määrällisesti eniten lapsityöläisiä, mutta lapsen riski joutua työvoimaksi on suurin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: siellä joka viides lapsi tekee aikuisten työtä. On selvää, että tavoite saada kaikki lapset pois lapsityön vaarallisimmista muodoista vuoteen 2016 mennessä ei toteudu. Lapsityöstä on kuitenkin myös hyviä uutisia. Vuodesta 2000 lapsityöläisten määrä on vähentynyt lähes kolmanneksen. Vaarallista tai terveydelle haitallista työtä tekevien lasten määrä on puolittunut. Planin lapsityön ja nuorten työllistämisen asiantuntija John Trew vieraili Suomessa toukokuussa. Hänen mukaansa koulutus on paras sijoitus, jonka voimme tehdä lapsityö- läisten ja heidän perheidensä hyväksi. Planin mielestä kaikki lasten tekemä työ ei ole pahasta. Moni perhe ei selviä ilman lasten apua, mutta lasten ei pidä joutua tekemään liian raskasta eikä vaarallista työtä – ja heidän on päästävä kouluun. Kiveä hakkaavan Adaman tulevaisuus näyttää nyt valoisalta. Planin tuella hän pääsi kouluun ja kuuli säästöryhmästä, jolta voi tarvittaessa lainata rahaa. Adama jatkaa kivenhakkaajana, mutta nyt vain aamuisin. Iltapäivisin hän käy koulua ja iltaisin lepää ja tapaa ystäviään. Sinäkin olet mukana auttamassa Adamaa ja lapsia joka puolella maailmaa. Kiitos! Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi Lue verkkosivuiltamme plan.fi, mitä Plan tekee työtä tekevien lasten hyväksi ja miten yritykset voivat kitkeä lapsityötä. SISÄLLYS 4 Isoäidit ravitsevat Beninin lapsia 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Pitkä matka joelle 15 Ashraful palasi kadulta kotiin 16 Pakolaisleiri tekee teinitytöistä vastuunkantajia 19 Yritysuutiset 20 Vapaaehtoiset 22 Porista Peruun 23 Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
• Philomena syöttää maissipuuroa pikkupojalle, jota aliravitsemus ei enää uhkaa. 4
• Isoäidit ravitsevat Beninin lapsia Jo 12 000 beniniläistä isoäitiä on käynyt yhdessä kamppailuun lasten aliravitsemusta vastaan. He opettavat nuorille äideille, kuinka lapsia voi ruokkia terveellisesti ja halvalla. TEKSTI FLORENCE CISSE JA BELLYA SEKPON KUVAT DAVINDER KUMAR Ahoté, 28, kannattelee pientä tyttöä lanteillaan. Hänen kolme vanhempaa lastaan leikkivät muiden lasten kanssa punertavassa hiekassa. Parivuotias kuopus tarkkailee pirteänä muiden touhuja. Toisin oli vielä muutama kuukausi sitten. Silloin tytöllä ei ollut voimia mihinkään. – Tyttö sairasteli jatkuvasti, enkä voinut ymmärtää miksi, Ahoté kertoo. Syy löytyi, kun Planin työntekijät vierailivat Ahotén kotikylässä Lounais-Benissä ja punnitsivat kaikki kylän lapset. Selvisi, että tyttö kärsi vakavasta aliravitsemuksesta. Samalla paljastui, että kylässä eli 80 muutakin aliravittua lasta. Aliravitsemus on Beninissä valtava ongelma, joka vaikuttaa erityisesti lapsiin. Joka kymmenes beniniläinen eli noin 1,1 miljoonaa ihmistä kärsii ruuan puutteesta. Yksi kolmesta alle 5-vuotiaasta lapsesta on aliravittu. Benin on yksi maailman köyhimmistä maista, mutta aliravitsemus ei johdu pelkästään rahan puutteesta. Kyse on myös puutteellisesta tiedosta. Alle kolmannes beniniläisistä naisista osaa lukea, joten moni äiti ei saa riittävästi tietoa siitä, kuinka lapset saa pidettyä terveinä ja ravittuina. Lasten hoito ja ruokkiminen ovat tavallisesti naisten vastuulla. Plan Benin on tarttunut ongelmaan yhdessä maan hallituksen kanssa. Järjestö käynnisti vuonna 2012 ravitsemushankkeen, jonka tavoitteena on opettaa 72 000 äidille, kuinka nämä voivat ravita lapsiaan oikein ja riittävästi – ja halvalla. Plan on löytänyt työlleen oivalliset sanansaattajat: Beninin vahvat isoäidit. Isoäitiejä on kiittäminen myös siitä, että Ahotén kuopustyttö kasvaa ja puuhailee nyt elinvoimaisena. Isoäideillä on sananvaltaa Miksi Plan on kutsunut juuri isoäidit selättämään aliravitsemusta? – Afrikassa isoäidit ovat niitä, jotka välittävät jälkipolville perinteitä, tietoa ja arvoja. Isoäiti on perheen ja yhteisön arvostettu Ahotén nuorin tytär kärsi ennen aliravitsemuksesta, mutta isoäitien neuvojen ansiosta tyttö on nyt vahva ja terve. Philomena (keskellä) hakee yhteisestä kaivosta vettä kylän muiden naisten kanssa. Puhdas vesi on jokaisen aterian perusta.
• saatavilla, Philomena kertoo. Toinen aktiivi-isoäiti Lea mainitsee, että on ollut jo ennen hanketta innokas valistamaan nuoria äitejä lastenhoidossa. – Me mummot puhumme nuoremmille naisille ja jaamme perinteisen tietomme, joka on siirtynyt meille sukupolvien takaa. Kaikki lapsenlapseni ovat terveitä, ja kaikki kylässämme tietävät sen. Kyläläiset kuuntelevat minua, koska he kunnioittavat minua ja tunnustavat viisauteni ja kokemukseni, Lea kertoo antaen samalla elävän esimerkin beniniläisten isoäitien vakuuttavuudesta ja itsevarmuudesta. jäsen, ja hänellä on loistavat mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Isoäiti on myös läsnä perheen arjessa. Pienet lapset jäävät usein isoäidin hoitoon, kun äidit lähtevät töihin, kertoo Paul Sabi Boum, ravitsemushankkeen koordinaattori Plan Beninistä. Ravitsemushankkeessa on mukana jo yli 12 000 isoäitiä, jotka työskentelevät Planin organisoimissa ryhmissä 160 kylässä eri puolilla Beniniä. Jokainen vapaaehtoinen mummo on saanut Planilta perusteellisen koulutuksen tiedotustyöhön. Koulutuksen ansiosta isoäidit tietävät, mitä ravintoaineita lapset tarvitsevat kasvaakseen ja kehittyäkseen ja mistä edullisista, helposti saatavista raaka-aineista syntyy laadukas ja monipuolinen ateria. Yksi innokkaista vapaaehtoisista on Philomena, 45, jolla on viisi lasta ja yksi lapsenlapsi. – Vaikka pojanpoikani asuu toisessa kylässä, voin neuvoa toisten lasten äitejä ravitsemusasioissa. Yhdessä toisten isoäitien kanssa olemme perustaneet ryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti. Opetamme nuorille äideille, kuinka he voivat valmistaa terveellistä ruokaa paikallisista aineksista, Philomena kertoo. – Neuvomme yksinkertaisia ja halpoja reseptejä. Lasten suosikki on moringa oleifera -puun lehdistä ja maissijauhosta valmistettu puuro. Moringa-puut ovat tuttuja jokaiselle Etelä-Beninissä. Harva kuitenkaan tuntee puiden ylivertaisia ominaisuuksia: Moringa kasvaa nopeasti ja selviää kuumassa, kuivassa ilmastossa. Se tuottaa lehtiä jopa kuivana kautena. Puun lehdissä on kalsiumia neljä kertaa enemmän kuin maidossa, neljä kertaa enemmän A-vitamiinia kuin porkkanassa, kolme kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa ja yhtä paljon proteiinia kuin kananmunassa. – Istutamme yhdessä toisten isoäitien Niger kanssa moringa-puita kylämme talojen ympärille, jotta lehdet olisivat helposti kaikkien SPAIN TURKEY Mummojen työllä on pysyvät tulokset ITALY Ahotén vanhemmat asuvat muualla, mutta nuori äiti on saanut apua toisten perheiden mummoilta. – Kyläni isoäidit kutsuivat mukaan kaikki perheet, joiden lapset kärsivät aliravitsemuksesta. Seurasin heidän ohjeitaan, ja kolmessa kuukaudessa nuorin tyttäreni toipui täysin. Hän ei enää sairastele, Ahoté iloitsee. Hänen kotikylässään on enää 13 aliravittua lasta aiemman 80:n sijaan. Ahoté ja kylän muut äidit ovat helpottuneita siitä, etteivät joudu enää kuluttamaan kohtuutonta osuutta vähistä rahoistaan lääkärilaskuihin ja lääkkeisiin, kun lasten sairastelu on vähentynyt. – Isoäidit ovat todella omistautuneita ja sinnikkäitä. He suostuttelevat jopa vastentahtoiset äidit seuraamaan ohjeitaan. He ovat saaneet myös miehet mukaan. Omakin mieheni tarkkailee nykyään lastemme terveyttä ja valvoo, että seuraan isoäitien neuvoja, Ahoté sanoo. Philomena-mummo kertoo, että jos isoäidit saavat tietää lapsen kärsivän aliravitsemuksesta, he syöttävät itse lasta 12 päivän ajan. Tämän jälkeen he luovuttavat lapsen hoidon äidille huolellisen ohjeistuksen jälkeen. – Varmistamme, että äidit seuraavat neuvojamme ja ruokkivat lapsiaan kunnolla. Nig Ou ham Volt a a u uro Cotonou City er uko Nig Porto-Novo Ko NIGERIA Valtio Länsi-Afrikassa. Pinta-ala 112 622 m2. Chari Väkiluku 10 miljoonaa. uk Ao hr Ba Sijoitus inhimillisen kehityksen indeksillä 166 (186 valtiosta). e nu Be Eliniän odote 59 vuotta. Lapsikuolleisuus 89,5/1000 (Suomi 3/1000) Vina Koulun aloittaa 56,4 % kouluikäisistä. 55,2 % miehistä ja 30,3 % naisista on lukutaitoisia. Lo Beninissä elää arviolta 42 afrikkalaista etnistä ryhmää ja ba m ye Lo puhutaan 53 kieltä. Virallinen kieli on ranska. ga a n a Ou S e on Parakou »» »» »» »» »» »» g Lo BENIN Maatoimisto Ohjelma-alue »» BENIN tto Ko CENTRAL AFRICA REPUBLIC CAMEROON Mbomou bangui Uele Ka de i Planin työntekijät kiertävät Beninin kylissä punnitsemassa lapsia aliravitsemuksen selvittämiseksi. DEM REPUBLIC OF CONGO Ayina ui Ngoko SAO TOME & PRINCIPE GABON CONGO ang EQUATORIAL GUINEA Dja 6 Oub Black Volta Wh ite Natitingou Azové CHAD Bung er Kandi TOGO Couffo SUDAN BENIN NIGER BURKINA FASO GHANA EGYPT LIBYA MALI Oti ”Kyläläiset kuuntelevat minua, koska he tunnustavat viisauteni.” Nile ALGERIA Atacora CYPRUS MALTA TUNISIA MOROCCO GREECE Sangha GIBRALTAR Teemme yllätysvierailuja koteihin. Pistokokeilla varmistamme, etteivät lapset joudu uudelleen aliravituiksi. Meillä on myös pieni säästökassa, josta voimme ostaa lapsille ruokaa kovimpina aikoina, Philomena kertoo. Hänen ja muiden isoäitien on helppo löytää motivaatio vapaaehtoistyöhön: mitään lapsenlapsia tärkeämpää on mahdoton keksiä. – Minulle ei makseta työstäni, mutta nautin siitä, että saan työskennellä yhteisöni eteen. Työmme ansiosta kylämme lapset paranevat aliravitsemuksesta ja välttyvät sen vakavilta seurauksilta, esimerkiksi kehityksen viivästymiseltä ja jopa kuolemalta. Minusta se on mahtava saavutus, Philomena sanoo. Congo Aruwimi Itu ri
• Beninin maaseudulla keittiö on usein taivasalla. Ruoka-aineet ovat paikallisia ja yksinkertaisia. Parempi terveys kymmenille tuhansille lapsille Planin ja Beninin hallituksen ravitsemushankkeen saavutukset näkyvät jo koko Beninin tasolla. Hanke on käynnissä vasta toista vuotta, mutta se on tavoittanut jo yli 19 000 nuorta äitiä ja parantanut yli 26 500 lapsen ravitsemusta. Niissä 160 kylässä, joissa isoäitien ryhmät toimivat, 86 prosenttia lievästä aliravitsemuksesta kärsivistä lapsista on parantunut hankkeen alkamisen jälkeen. Planin tavoitteena on tuplata vapaaehtoisten määrä ja saada mukaan yhteensä 24 000 isoäitiä, jotka levittävät tietämyksensä 72 000 perheenäidille. Roch L. Mongbo, Beninin kansallisen ruoka- ja ravitsemusneuvoston valtiosihteeri, pitää tähänastisia saavutuksia vakuuttavina. – Hanke hyödyntää isoäitien kykyä muuttaa ajattelu- ja toimintatapoja. Yhteisöt oppivat auttamaan itse itseään ja pitämään huolta lapsistaan ilman ulkopuolista apua, Mongbo sanoo. – Isoäidit ovat loistavia muutoksen airuita. He auttavat kasvattamaan uuden, terveen sukupolven. He johtavat muutosliikettä, jolla on jo nyt valtava vaikutus Beninin taisteluun aliravitsemusta vastaan, sanoo Paul Sabi Boum Plan Beninistä. Mummojen kokkauskurssilla valmistuu terveellistä muhennosta moringa-puun lehdistä. 7
• UUTISIA MAAILMALTA Ecuadorilaiset tytöt piirsivät kuvia unelma-ammateistaan. Tyttöjen kirjeet ja piirrokset puhuttavat Ecuadorissa Plan Ecuador halusi nostaa tyttöjen äänen kuuluviin, sillä Ecuadorissa tytöt saavat usein vähän sananvaltaa oman elämänsä päätöksissä. Järjestö käynnistä puolitoista vuotta sitten Tyttöjen kirjeet -hankkeen, johon osallistui 1 200 teini-ikäistä tyttöä. Aluksi tyttöjä pyydettiin pohtimaan tulevaisuuttaan. Sitten he kirjoittivat hallitukselle kirjeet, joissa kertovat esteistä unelmiensa tiellä. Tytöt myös piirsivät kuvia tavoitteistaan ja toiveistaan. – Kirjeet ja piirrokset muodostivat yhdessä vahvan viestin siitä, kuinka paljon tytöillä on kunnianhimoa ja mahdollisuuksia, sanoo Elena Ruiz, Plan Ecuadorin viestintäkoordinaattori. Liki puolet kirjeiden kirjoittajista pelkäsi, että joutuu lopettamaan koulun ja aloittamaan työt. Kolme neljästä joutui jäämään välillä pois koulusta kotitöiden takia. Joka toinen oli kokenut tai todistanut väkivaltaa kotona, koulussa tai julkisella paikalla. Tyttöjen kirjeet -hanke on saanut Ecuadorissa laajan huomion. Tyttöjen ja Planin edus- tajat pääsivät tapaamaan paikallishallintojen ja Ecuadorin hallinnon edustajia. Hankkeen oheistapahtumiin on osallistunut yli 50 000 ihmistä, tyttöjen kirjeet ovat olleet esillä mediassa yli 700 kertaa, ja 250 järjestöä on ilmoittautunut tukemaan Plan Ecuadorin työtä tyttöjen hyväksi. – Olemme avanneet monien silmät, mutta kiitos kuuluu tytöille, jotka ovat puhuneet kokemuksistaan avoimesti. Kirjeiden avulla voimme jatkaa Ecuadorin tyttöjen aseman parantamista, Ruiz sanoo. Valistuksella ebolaa vastaan Plan on käynnistänyt mittavan tiedotuskampanjan Länsi-Afrikassa leviävän Ebola-epidemian selättämiseksi. Ebolaan on sairastunut kevään aikana ihmisiä Guineassa ja Liberiassa, ja epäiltyjä tapauksia on ollut myös naapurimaissa. Epidemia on tappanut jo yli sata ihmistä, joista valtaosa oli guinealaisia. Plan on muun muassa tiedottanut televisiossa, radiossa ja kouluissa hygienian tärkeydestä ja kouluttanut terveydenhuollon työntekijöitä. Järjestö on myös levittänyt julisteita ja lentolehtisiä siitä, kuinka tartunnan voi välttää. – Juoksemme kilpaa tappavan viruksen kanssa. Oleellinen ja oikea-aikainen tiedotus voi pelastaa henkiä. Ebolaan ei ole rokotetta eikä lääkettä. Mutta niin yksinkertainen asia kuin käsienpesu voi ehkäistä viruksen leviämisen, sanoo Adama Coulibaly, Planin Länsi- ja Keski-Afrikan aluejohtaja. Äiti opastaa tytärtään käsienpesuun Guinean Macentassa. 8 Planin tyttölähettiläät puhuivat YK:ssa koulutuksesta YK:n tärkein tasa-arvoelin Commission on the Status of Women (CSW) kokoontui maaliskuussa New Yorkissa. Istunnon teemana olivat vuosituhattavoitteiden onnistumiset ja epäonnistumiset naisten ja tyttöjen aseman osalta. Plania edusti kokouksessa neljä tyttöä: pakistanilaiset Humaira, 18, ja Saba, 17, sekä malawilaiset Jacqueline, 15, ja Ackissah, 17. He jakoivat osallistujille kokemuksiaan ja puhuivat koulutuksen tärkeydestä ja varhaisavioliittojen haitoista. Ackissah osallistui myös paneelikeskusteluun sukupuolisidonnaisesta väkivallasta. – Kokemus muutti elämäni, koska opin ymmärtämään, kuinka tärkeitä tytöt ovat. Opin puhumaan julkisesti ja ajamaan tyttöjen asiaa. Olen myös ymmärtänyt, ettei minun pidä koskaan antaa periksi. Löysin CSW:stä monta uutta roolimallia, Ackissah sanoo. Hänellä on myös selkeä tavoite: lapsiavioliittojen kitkeminen Malawista.
• Lapsiavioliitot voidaan lopettaa yhden sukupolven aikana Kansainvälinen Plan, YK:n väestörahasto UNFPA sekä Suomen, Etiopian, Kanadan, Hondurasin, Italian, Alankomaiden, Sierra Leonen, Sveitsin, Uruguayn ja Jemenin hallitukset järjestivät maaliskuussa Genevessä korkean tason keskustelun lapsiavioliittojen lopettamisesta. Joka vuosi 14 miljoonaa alle 18-vuotiasta tyttöä joutuu naimisiin. Esimerkiksi Bangladeshissa ja Nigerissä joka neljäs tyttö naitetaan alle 15-vuotiaana. Lapsiavioliitot johtavat usein koulun keskeytymiseen, köyhyyteen, hyväksikäyttöön ja äidiksi tulemiseen liian nuorella iällä. Paneelikeskusteluun osallistui YK-johtajia, ulkoministereitä, ihmisoikeusaktivisteja ja Planin edustajia. Kansainvälisen Planin puheenjohtaja Ellen Løj jakoi Planin kokemuksia ja korosti tyttöjen laadukkaan koulutuksen tärkeyttä, sillä koulutus on paras keino suojata tyttöjä lapsiavioliitoilta. Paneelin puheenjohtaja, prinsessa Mabel Girls not Brides -liikkeestä, päätti tapahtuman vahvaan muistutukseen: jos toimimme yhdessä, lapsiavioliitot voidaan lopettaa yhden sukupolven aikana. Plan Suomen ohjelmapäällikkö Yodit Mekuria pitää tavoitetta mahdollisena, mutta menestys vaatii monenlaisia toimia. – Lapsiavioliittojen lopettamiseksi valistamme paikallisyhteisöjä perinteen haitallisuudesta sekä autamme luomaan yhteisöihin ja kouluun mekanismeja, joiden avulla tapaukset saadaan tietoon ja ilmoitetuksi poliisille. Lisäksi varmistamme, että yhteisöjen tytöt käyvät kouluja ja menestyvät Stoppi hyväksikäytölle jalkapallon MM-kisoissa Jalkapallon MM-kisat käynnistyvät kesäkuussa Rio de Janeirossa. Urheilujuhlalla on varjopuolensa: suurissa yleisö- ja turistitapahtumissa lasten ja nuorten seksuaalisen hyväksikäytön riski kasvaa. Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Brasiliassa yleinen ongelma, jonka uhreiksi joutuvat erityisesti 10–14-vuotiaat tytöt. Uhrien joukossa on myös poikia. Plan Brasilia pyrkii ehkäisemään kisojen aikaista hyväksikäyttöä ja lapsiprostituutiota tiedottamalla ongelmasta ja tukemalla lapsia ja nuoria, joilla on erityisen suuri riski joutua hyväksikäytetyiksi. Heihin kuuluvat esimerkiksi köyhissä oloissa elävät teiniikäiset, jotka asuvat tai viettävät paljon aikaa kaduilla. Kisakaupunki Recifessä Plan on käynnistänyt jalkapalloryhmän teinitytöille. Joukkueen tytöt saavat urheilun ohella tietoa oikeuksistaan, ryhmätyötaitoja ja rohkaisua. – Minusta on tullut jalkapalloryhmässä iloisempi ja parempi ihminen, sanoo 19-vuotias Beatriz. Plan on myös auttanut 150 nuorta saamaan töitä kisajärjestäjinä. Heistä yli puolet on nuoria tyttöjä, joilla olisi muutoin ollut suuri riski ajautua prostituutioon kisojen aikana. riittävän hyvin, jotta vanhemmat ymmärtävät koulutuksen arvon ja pitävät tytöt koulussa, Mekuria sanoo. Tärkeä rooli on myös lainsäädännöllä ja lakien valvonnalla. Kanadalainen poliitikko Lynne Yelich, lapsena naitettu Mirriam ja Hollannin prinsessa Mabel Van Oranje haluavat lopettaa lapsiavioliitot. MAAILMA LUKUINA 20,9 miljoonaa ihmistä elää nykypäivän orjuudessa eli pakkotyössä, josta maksetaan vain vähän tai ei lainkaan. Heistä suurin osa – 11,7 miljoonaa ihmistä – on velkaorjuudessa. 8,4 miljoonaa lasta on pakkotyössä. Myös lapsiavioliitot ovat orjuuden muoto. Arviolta 11 % maailman 20–24-vuotiaista naisista naitettiin alle 15-vuotiaina. Pakkotyötä tekevistä ihmisistä 55 % on naisia ja tyttöjä ja 45 % miehiä ja poikia. (Lähteet: ILO, UNICEF, Antislavery) KANSAINVÄLISTÄ PÄIVÄÄ ORJAKAUPAN JA SEN POISTAMISEN MUISTOKSI VIETETÄÄN 23. ELOKUUTA. 9
• UUTISIA SUOMESTA Planin nuoret ottivat kantaa nuorisotyöttömyyteen MIKKO TOIVONEN Lasipalatsin aukio Helsingissä muuttui huhtikuun lopussa kehityspoliittiseksi kuusimetsäksi, kun Planin nuorten verkosto otti kantaa globaaliin nuorisotyöttömyyteen ja EU:n kehityspolitiikkaan. Mitä?-verkoston pelimäinen installaatio EU:n takapihalla tutustutti eurovaaliehdokkaita ja äänestäjiä EU:n kehityspoliittisen johdonmukaisuuden sekä globaalin nuorisotyöttömyyden teemoihin. Aukiolle nousseet kuusimetsät havainnollistavat EU:n kehityspolitiikan eri osa-alueita. Installaatioon osallistuessaan yleisö vaikutti kuusimetsien olemukseen. Sää suosi tapahtumaa, jossa vieraili noin 700 ihmistä. – Ihmiset olivat positiivisella mielellä ja kiittelivät tavallisesta poikkeavaa näkökulmaa näihin monimutkaisiin asioihin. EU:n kehityspolitiikka on näiden kuusien avulla tullut sanalla sanoen käsin kosketeltavaksi, Maria Kasdaglis Mitä?-verkostosta kertoi. Lisää tempauksesta ja Mitä?-verkostosta: mitaverkosto.fi. Koska olen tyttö -lounas huipentui musiikkiin Planin vapaaehtoiset järjestivät maaliskuussa Koska olen tyttö -lounaan ravintola Perhossa Helsingissä. Lounasta nautittiin pinkeissä tunnelmissa. Ruokailun lomassa opettaja Laura Laurila kertoi kummimatkastaan Mosambikiin ja Sannu esitti livemusiikkia. – Kertomus kummimatkasta oli mielenkiintoinen ja antoi konkretiaa siitä, mitä Plan tekee ja miten se vaikuttaa yksittäisiin ihmisiin ja heidän yhteisöönsä, järjestämisessä mukana ollut Planin vapaaehtoinen Emilia Rodriguez kertoo. Sannu yhtyeineen esitti muiden kappaleidensa joukossa kampanjalle omistetun kappaleen. Kauniin ja herkän kappaleen ensiesitys oli monelle osallistujalle päivän kohokohta. Lounaan osallistumismaksu oli 35 euroa hengeltä. Jokaisesta lipusta meni Koska olen tyttö -kampanjan hyväksi 12 euroa. Lippuja myytiin lähes 50, ja kehitysmaiden tyttöjen hyväksi saatiin kerättyä 344 euroa. – Olen iloinen, että kokeilimme uudenlaista tapahtumaa. Vapaaehtoistyössä on paljon mahdollisuuksia, ja porukalla saadaan hyviä ideoita aikaan, Rodriguez sanoo. Risteilyllä vihapuhetta vastaan Planin koordinoima ihmisoikeusaktivistien liike Ei vihapuheelle näkyi ja kuului Allianssi-risteilyllä, joka kokosi nuorisoalan vaikuttajat yhteen huhtikuussa. Ei vihapuheelle -aktivistit kiersivät laivalla puhumassa yhdenvertaisuudesta ja ottamassa kannanottokuvia. Planin audiovisuaaliset suunnittelijat Jani Toom ja Mikko Toivonen kuvasivat risteilyllä musiikkivideon Ricky Tick Big Band & Julkinen Sana -yhtyeen kappaleesta Mitä sä pelkäät? Videossa risteilijät näyttävät, miltä vihapuhe tuntuu. Yhtyeen solisti ja ihmisoikeusaktivisti Tommy Lindgren puhui laivalla kielen ja vallankäytön suhteesta. – Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Jos jonkun esittämät rasistiset tai alistavat väitteet synnyttävät vastareaktion, kritiikkiä tai jopa vihaista palautetta, on täysin vastuutonta syyttää myös arvostelijoita ”vihapuheesta”. Rasismin kutsuminen rasismiksi tai nollatoleranssi rasistiselle kielenkäytölle ei ole vihaa, vaan kaikkien oikeuden puolustamista yhdenvertaiseen kohteluun, Lindgren sanoi. AKI SCHADEWITZ Katso Mitä sä pelkäät? -musiikkivideo Layarin kautta tai osoitteessa eivihapuheelle.fi. 10 Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle. Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia. Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi.
• Kummikampanjan etenemistä voi seurata verkossa: plan.fi/1000 MIKKO TOIVONEN Maahanmuuttajanuorten arki näkyy kuvissa ja kuuluu räppibiisissä TV-ohjelmat keräsivät uusia Plan-kummeja Planin kummius nousi tänä keväänä näyttävästi esiin televisiossa Huhtikuussa Jimillä ja Nelosella nähtiin Arman Alizadin ohjelma Arman ja Kamerunin kummilapset, jossa Alizad matkasi Kameruniin kummityttönsä luokse. Samalla Alizad perehtyi siihen, mitä Plan tekee ruohonjuuritasolla ja miten kummirahat käytetään. – Tämä oli huikeimpia matkojani koskaan. Paikan päällä oli paljon ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa lasten oikeuksien parantamiseksi, vaikka haasteita on ihan älytön määrä, Alizad kertoo. Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa nähtiin puolestaan Plan-erikoisjakso, jossa hauskan uutiskäsittelyn lisäksi etsittiin uusia kummeja osana Projekti 1000 kummia -kampanjaa. Livenä Savoy-teatterissa nauhoitetussa jaksossa muun muassa seurattiin, kuinka koomikko Pirjo Heikkilä saapui Planin toimistolle ottamaan kummilasta. Planin Matkalla-hankkeen nuoret ovat tuottaneet kuvanäyttelyn ja räppikappaleen, jotka kertovat heidän elämästään Suomessa. Matkalla-hanke tukee 8.–9.-luokkalaisten maahanmuuttajanuorten sekä heidän vanhempiensa sopeutumista suomalaiseen arkeen. Plan tarjoaa nuorille vertaisryhmä- ja vapaa-ajantoimintaa, johon kuuluu muun muassa valokuvausta, animaatiota, musiikkia ja keskustelua. Pasilan kirjastossa Helsingissä on toukokuussa esillä Mun elämä Suomessa -näyttely, joka koostuu 14–18-vuotiaiden nuorten kuvapajan tuotoksista. Pajassa syntyi 13 omakuvaa piirtäen, maalaten, valokuvaten sekä kollaasitekniikalla. Nuorille järjestettiin myös räppipaja. Siellä syntynyt kappale Nouskaa ylös kuvastaa nuorten tuntoja Suomeen asettumisesta. Räppityöpajan ja Planin edustajat vierailivat toukokuun alussa eduskunnassa ja luovuttivat räpin cd-levyllä kansanedustajille Kimmo Tiilikaiselle ja Annika Saarikolle. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai kappaleen ja maahanmuuttajanuorten saatesanat postitse. Mun elämä Suomessa -näyttely 30.5. asti Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. Kuuntele Nouskaa ylös -räppi ja lue lyriikat sivuillamme plan.fi. Lue Armanin kolumni kummimatkaltaan sivulta 27. TUUKKA TIENSUU Arman ja Kamerunin kummilapset katsottavissa netissä: ruutu.fi/ohjelmat/arman-ja-kamerunin-kummilapset Suomalaiset ovat mukavia ihmisiä. Mä haluan kiittää niitä. Arvaa mitä? Olen tyytyväinen, että asun Suomessa. Täällä saa olla ihan rauhassa. Se vaan, mitä haluan muuttaa ihmisissä, on että ne tuijottaa. Kun mä katselen niitä, ne katsoo mua niin kuin elokuvaa. Ihmiset ovat täällä hiljaa. Ne vois antaa itsestään lisää energiaa. (Katkelma kappaleesta Nouskaa ylös.) 11
• Pitkä matka joelle Ludvina, 9, hakee joka päivä perheelleen vettä pitkän ja vaarallisen matkan takaa. Itä-Timorissa vedenhaku on nuorten tyttöjen velvollisuus. TEKSTI RICHARD WAINWRIGHT KUVAT JAMES PERRYMAN Kun aurinko nousee Itä-Timorissa, Ludvina, 9, astuu kotimökkinsä ovesta. Ludvinalla ja hänen kahdella pikkusisaruksellaan on käsissään tyhjiä kanistereita ja pulloja. On jokapäiväisen vedenhakuretken aika. Sisarukset kiirehtivät tuuhean ja korkean heinikon läpi, ylittävät suon ja laskeutuvat ja nousevat jyrkkää mäkeä. Lopulta he ovat hiekkaisen jyrkänteen reunalla. – Minua pelottaa aina jyrkänteellä, Ludvina tunnustaa. Hänellä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, sillä perhettä lähin puhdas vesi virtaa joessa jyrkänteen juurella – ja veden noutaminen on esikoistyttären velvollisuus. Ludivina, pikkusisko Pasquela, 7, ja pikkuveli Cipriano, 6, heittävät tyhjät säiliöt alas joenvarteen ja katsovat, kuinka ne kimpoavat törmästä. Sitten kolmikko laskeutuu varovasti jyrkännettä. – Ennen kuin täytämme pullot, minun täytyy löytää puhtain kohta, Ludvina sanoo tarkastellessaan niukkaa, ruskeaa virtaa. Sisarukset kyyristyvät rantaan ja täyttävät astiansa. Viiden litran kanisterit painavat raskaina Ludvinan hentoja käsivarsia. Pasquela kantaa yhden viiden litran kanisterin, Cipriano yhden pienemmän pullon. Lapset kapuavat jyrkänteen päälle lastinsa kanssa tasapainoillen. He pysähtyvät tasaamaan hengitystään: kotiin on pitkä ja hidas kävelymatka. – Tämä tuntuu raskaalta, mutta pystyn tähän kyllä, Ludvina sanoo päättäväisesti. Ludvinan vedenhakumatka kestää tunnin. Raskaimpina päivinä hän toistaa sen kolmeen kertaan. Hän maksaa vedenhakumatkoista kalliin hinnan. Koska vedenhaku vie kolme tuntia päivässä, Ludvina ei ehdi leikkiä ystäviensä kanssa, tehdä kunnolla läksyjä tai käydä koulupäivän jälkeen englannin kielen kerhossa. Vedenhaun kallis hinta Ludvina asuu perheensä kanssa Aileussa, Itä-Timorin vuoristoseudulla. Perhe hankkii elantonsa kasvattamalla ja myymällä vihanneksia. Ylimääräistä rahaa ei ole, ja jokainen perheenjäsen joutuu osallistumaan työntekoon. – En haluaisi, että lapseni joutuvat hakemaan vettä. Se väsyttää heitä niin kovasti, Ludvinan isä sanoo. Koti- ja viljelytöitä on kuitenkin paljon, ja vanhempien mielestä vedenhaku luonnistuu lapsilta parhaiten. Naiset käyttävät maailmanlaajuisesti vedenhakuun joka päivä 200 miljoonaa tuntia. – Kun olen käynyt joella, menen kouluun, ja usein olen luokkahuoneessa uninen. Välillä myöhästyn koulusta ja minua harmittaa, Veden puute vaivaa yli miljardia ihmistä Vedenhaku on kaikkialla maailmassa tavallisesti naisten ja nuorten tyttöjen velvollisuus. Arvioidaan, että naiset käyttävät maailmanlaajuisesti vedenhakuun joka päivä 200 miljoonaa tuntia. Planin vesi- ja sanitaatiohankkeiden asiantuntija Hilda Winartasaputra muistuttaa, että suuri osa mailman ihmisistä elää vailla puhdasta vettä, vaikka puhdas vesi ja sanitaatio kuuluvat jokaisen ihmisoikeuksiin. – Vesipumpun kaltaiset yksinkertaiset keksinnöt vapauttavat lapset fyysisesti ja henkisesti raskaasta velvollisuudesta, ja aikaa jää leikkiin ja koulunkäyntiin. Lapsille on paljon hyötyä myös siitä, että voivat juoda puhdasta vettä ja pestä kätensä saippualla vessassa käymisen jälkeen. Hygienia ehkäisee ripulitauteja, Winartasaputra sanoo. YK:n terveysjärjestön WHO:n mukaan 1,1 miljardilla ihmisellä on vaikeuksia saada puhdasta vettä, ja 2,4 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään kunnollista vessaa. Joka päivä noin kaksi miljoonaa ihmistä – heistä suurin osa alle 5-vuotiasta lapsia – kuolee huonosta hygieniasta johtuviin ripulitauteihin. 12
• Ludvinan vedenhakumatka kestää tunnin ja toistuu raskaimpina päivinä kolme kertaa. Ludvina ja hänen pikkusisaruksensa etsivät matalasta joesta puhtaimman näköisen kohdan, josta he täyttävät vesikanisterit. 13
• Ludvina kertoo. Pahimmassa tapauksessa vedenhakumatkat voivat haitata Ludvinan koulunkäyntiä niin paljon, että hän jää jälkeen opinnoista ja lopettaa koulun. Se tarkoittaa, että Ludvinan on vaikea löytää myöhemmin ammattia ja poispääsyä köyhyydestä. Kouluttamattomana hän on myös suuremmassa riskissä joutua liian nuorena naimisiin ja äidiksi. Puhdas vesi on jokaisen ihmisoikeus. Vesipumppu toi aikaa koululle ja leikille Muutamaa kuukautta myöhemmin Ludvinan elämä on mullistunut. Muutoksesta on kiittäminen vesipumppua, jonka Plan on rakentanut Ludvinan kotikylään. Nyt perheellä on puhdasta vettä ruuanlaittoon ja peseytymiseen, ja vettä riittää myös vihannesviljelmille. Tärkeintä on kuitenkin, ettei Ludvinan ja hänen sisarustensa tarvitse enää tehdä raskaita retkiä joelle. – Kun kuulin, ettei minun tarvitse enää hakea vettä, olin valtavan onnellinen. Nyt minulla on aikaa leikkiä ystävieni kanssa, käydä koulussa ja laulaa, Ludvina kertoo. Hänen isänsä loistaa ylpeydestä puhuessaan tyttärestään: – Ludvina on älykäs tyttö ja opiskelee 14 Vesipumpun ansiosta Ludvinan perheen viljelmät saavat kasteluvettä suoraan letkusta. Ludvinasta on tullut yksi koulunsa parhaista englannin puhujista, kun hän on saanut aikaa koulunkäyntiin ja kerhotoimintaan. kovasti. On mukavaa nähdä, että hän käyttää vedenhausta vapautuneen ajan opiskeluun. Haluan, että lapseni käyvät koulua ja menestyvät. Ludvina on vihdoin päässyt osallistumaan englannin kielen kerhoon koulupäivien jälkeen. Hänestä on tullut nopeasti yksi koulunsa parhaista englanninpuhujista. – I am happy because I don t have to go far to collect the water, Ludvina sanoo täydellisellä englannilla ja hymyilee leveästi. Ludvinalla on nykyisin aikaa leikkiä ystäviensä kanssa. Pallopelit ovat kylän lasten suosikkeja.
• Ashraful palasi kadulta kotiin Plan auttaa Dhakan katulapsia pääsemään pois kaduilta. Onnekkaimmilla on perhe, jonka luo palata. TEKSTI JA KUVAT NANDINI SHAHLA CHOWDHURY Kun Ashraful muutti Bangladeshin maaseudulta pääkaupunkiin Dhakaan, hän haaveili hyvästä koulutuksesta ja ammatista. Kotikylän ja perheen jättäminen kirpaisi, mutta Ashraful luotti, että voisi asua kaupungissa isoveljensä luona ja käydä koulua. Veli vaimoineen hääti kuitenkin pojan pian kotoaan, sillä pariskunnalla ei ollut varaa Ashrafulin elinkustannuksiin ja koulumaksuihin. Koska Ashraful ei halunnut palata kotiin ja luopua koulunkäynnistä, hän päätyi 14-vuotiaana asumaan Dhakan kaduille. ”Kukaan ei välitä, saavatko katulapset syödäkseen vai eivät.” – Elämä oli jatkuvaa epävarmuutta. Kaikki yrittivät käyttää minua hyväkseen: poliisit, vanhemmat katulapset, rikolliset – kaikki, Ashraful kertoo. Poika eli kodittomana puolitoista vuotta ja teki päivittäin jopa 12 tuntia hanttihommia rahoittaakseen koulunkäyntinsä. Lopulta Ashrafulin opettaja kuuli Planin tukemasta keskuksesta, joka tarjosi katulapsille turvaa ja nukkumapaikan. Opettajansa neuvosta Ashraful hakeutui keskukseen. Hän jatkoi työskentelyä lehdenmyyjänä mutta pystyi keskittymään aiempaa paremmin koulunkäyntiin ja läksyihin, koska saattoi nukkua yönsä rauhassa. Vasta asuntolassa Ashraful ymmärsi, kuinka vaarallista ja epävarmaa hänen elämänsä kaduilla oli ollut. Halveksunta jätti jäljet Ashraful asui keskuksessa yli vuoden. Planin avustuksella poika pääsi lopulta kotiin. Ashrafulin perhe – isoäiti, vanhemmat, kaksi veljeä ja sisar – muutti maaseudulta Dhakaan, jotta poika saisi jatkaa opintojaan. Plan auttoi perhettä löytämään asunnon. – Meitä asuu seitsemän ihmistä pikkuriikkisessä kahden huoneen asunnossa, mutta ainakaan minun ei tarvitse pelätä väkivaltaa tai hyväksikäyttöä, Ashraful hymyilee. – Kukaan ei toivo katulapsen elämää, mutta minun oli tultava toimeen sen kanssa, jotta voisin käydä koulua. Ihmiset halveksivat katulapsia, ja tunsin itseni hyljeksityksi. Kukaan ei välitä, saavatko katulapset syödäkseen vai eivät, Ashraful kuvailee kokemuksiaan samalla, kun hänen äitinsä kokkaa päivällistä. – Minulla on isä, joka välittää minusta, ja äiti, joka rakastaa minua ehdoitta. Minulla on sisaruksia, jotka halaavat minua, kun olen allapäin. Tunnen oloni turvatuksi ja onnelliseksi. Mutta kaikki lapset eivät ole yhtä onnekkaita. Monet katulapsista eivät edes tiedä, missä heidän perheensä on. Vaikka koti on vaatimaton, Ashraful tuntee olonsa turvatuksi ja onnelliseksi. Enää ei tarvitse nukkua taivasalla. Apua tuhansille Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa elää arviolta 350 000 katulasta. Pojat joutuvat katulapsiksi useammin kuin tytöt, sillä Bangladeshissa poikia kannustetaan varhain itsenäisyyteen, kun taas tyttöjä suojellaan ja rajoitetaan enemmän. Kaduilla elävien tyttöjen asema on kuitenkin kaikista heikoin, sillä heillä on suurin riski joutua hyväksikäytetyiksi ja he kohtaavat eniten syrjintää. Katulasten joukossa on myös paljon vammaisia, joista suuri osa työskentelee kerjäläisinä. UNESCO:n arvion mukaan jopa joka kolmas katulapsi maailmassa on vammainen ja tarvitsisi erityistä tukea. Plan on perustanut Dhakaan keskuksia, joissa katulapset saavat paitsi katon päänsä päälle myös peruskoulutusta, terveydenhuoltoa, tarvitsemaansa erityistukea ja kriisiapua, hygieniapalveluita sekä valistusta esimerkiksi hyväksikäytöstä, lapsityöstä ja ihmiskaupasta. Jo yli 6 000 katulasta on saanut apua Planin keskuksista. 15
• 16
• Pakolaisleiri tekee teinitytöistä vastuunkantajia Ugandan pakolaisleirit ovat täynnä Etelä-Sudanista paenneita lapsia, jotka ovat joutuneet eroon vanhemmistaan. Teinitytöt huolehtivat äärioloissa pienemmistä sisaruksistaan. TEKSTI JANE LABOUS KUVAT KAJSA SJÖLANDER Eteläsudanilainen Emma oli vielä viime talvena tavallinen 17-vuotias koulutyttö, joka haaveili kirjanpitäjän urasta. Sitten Etelä-Sudanin levottomuudet levisivät hänen kotikyläänsä. – Aseet alkoivat paukkua, kun vanhempamme olivat poissa kotoa. Kuulimme ihmisten kirkuvan ja pakenevan, joten keräsimme tavaramme ja lähdimme ennen äidin ja isän paluuta, Emma kertoo. Hän ylitti kolmen pikkusisaruksensa kanssa Ugandan rajan pakolaisjoukon mukana. Nyt sisarukset ovat asuneet kuukauden ajan Baratukun pakolaisleirillä, jonka asukkaille Plan tarjoaa hätäapua. Emma ei tiedä, tapaako hän enää koskaan vanhempiaan. Tytöstä tuntuu, että hänen haaveensa ovat karanneet saavuttamattomiin. – Haluaisin opiskella ja auttaa äitiäni ja kansaani. Mutta leirillä ei voi käydä koulua, enkä tiedä, tuleeko minusta koskaan kirjanpitäjää, Emma murehtii valmistaessaan nuotion päällä illallista. Emmalla on Baratukun leirillä monta kohtalotoveria. Yksi heistä on Kathryn, 17, joka pakeni Ugandaan kolmen veljensä kanssa. – Haluaisin käydä koulua, mutta koska jouduimme eroon äidistämme, minun täytyy olla äiti veljilleni siihen asti, että äiti löytyy, Kathryn sanoo. – Leirillä on vaikea pärjätä ilman vanhempia. Meidän on kamppailtava saadaksemme ruokaa ja vettä. Pakolaiskriisistä kärsivät eniten tytöt Etelä-Sudanista on paennut jo yli 270 000 ihmistä naapurimaihin, Ugandaan, Etiopiaan, Sudaniin ja Keniaan. Adjumanin alueella Pohjois-Ugandassa elää kymmeniä tuhansia pakolaisia Etelä-Sudanista. Pakolaisleirit ovat täpötäysiä, ja ne on pystytetty alavalle maalle, joka on hyvin altista tulville. Asumukset ovat pääosin huteria telttoja. Suuri osa Adjumanin alueen leireillä elävistä perheistä koostuu lapsista, jotka ovat joutuneet eroon vanhemmistaan. Tyypillisesti sisarussarjan vanhin tyttö huolehtii veljistään ja siskoistaan. Planin tutkimuksen mukaan tytöt ovat katastrofeissa kaikista heikoimmassa asemassa. He joutuvat muita todennäköisemmin keskeyttämään koulunkäynnin ja kohtaamaan hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Sarah Aguti, Plan Ugandan vesi- ja sanitaatiohankkeiden koordinaattori, on huolissaan teinitytöistä, jotka huolehtivat äärioloissa sisaruksistaan vailla tietoa tulevaisuudesta. – Heillä ei ole mitään, eivätkä he tiedä, mistä aloittaa. Teinitytöt ovat murtumaisillaan työtaakan alle: he hankkivat ja valmistavat ruoan, keräävät polttopuut ja lähtevät vedenhakuun viideltä aamulla. Vettä on tarjolla niukasti, eikä tytöillä ole yksityisiä vessoja eikä peseytymismahdollisuuksia. He todella kärsivät. Kathrynin suurin haave on, että hän löytää äitinsä. Asiantuntijat ennustavat, että pakolaiset joutuvat odottamaan ainakin kaksi vuotta paluuta Etelä-Sudaniin. Teinityttöjen kannalta tämä tarkoittaa, että mahdollisuus käydä koulua saattaa karata saavuttamattomiin. Pakolaisleirin teinitytöt käyttävät ruuanlaittoon joka päivä tuntikausia. Ruoka on tehtävä taivasalla. Kathryn näkee pakolaisleirillä unia äitinsä löytämisestä. Emma haaveilee kirjanpitäjän urasta, mutta pakolaisleirillä hän ei voi käydä koulua. 17
• Tuhansia kuolonuhreja, yli miljoona pakolaista Lapset jonottavat ruokaa Baratukun pakolaisleirillä. Etelä-Sudanin koulutustilastot ovat muutenkin synkät. Unescon mukaan EteläSudanissa on maailman toiseksi vähiten peruskouluun ilmoittautuvia lapsia suhteessa väestöön. Toisen asteen koulutuksessa EteläSudanin tilanne on maailman heikoin. Plan Ugandan hätäapuhankkeiden johtaja Davies Okoko sanoo, että pakolaisleirien asukkaiden hyväksi on laadittava pitkän aikavälin suunnitelmia. – Pakolaisten tarpeet ovat valtavat. Moni on lähtenyt Etelä-Sudanista ilman mitään. Pakolaislasten täytyy päästä kouluun, mutta paikalliset koulut eivät pysty vastaanottamaan kaikkia pakolaislapsia, Okoko summaa ongelmia. auttaa palauttamaan tunteen normaalista arjesta. Oppiminen ja uusien ystävien saaminen nopeuttavat kriisistä toipumista. Ennen kuin Pohjois-Ugandan leirien lapsille saadaan rakennettua koulut ja hankittua opettajat ja oppimateriaalit, Emman ja Kathrynin päiviä täyttävät vain selviytymistaistelu ja huolehtiminen tulevasta. Tytöt ovat katastrofeissa kaikista heikoimmassa asemassa. Koulu auttaa lapsia toipumaan Plan on jo vastannut pakolaislasten tarpeisiin jakamalla hygienia- ja elintarvikkeita ja rakentamalla leireille tiloja, joissa lapset voivat leikkiä ja kokoontua. Planin katastrofityön johtaja Unni Krishnan muistuttaa, että pakolaislapset ovat haavoittuvia sekä ruumiillisesti että henkisesti. – He ovat kodittomia ja erossa perheestään. Erossaolo perheestä ja ystävistä laukaisee ahdistusta ja stressiä, mutta koulu Tällä hetkellä Kathrynin suurin haave on, että hän tapaa jälleen äitinsä. – Näin unta, että löysin hänet ja olin hyvin onnellinen. Haluaisin olla jossakin, missä minun olisi hyvä olla, ja se ei ole täällä. Emman ja Kathrynin nimet on muutettu lastensuojelusyistä. Etelä-Sudan itsenäistyi 2011. Maailman nuorimman valtion perusta oli heti alussa hauras. Etelä-Sudan on öljyvaroiltaan rikas mutta yhteiskuntarakenteiltaan ja infrastruktuuriltaan kehittymätön maa. Etelä-Sudanin sisäinen sisällissota puhkesi joulukuussa 2013, kun varapresidentti Riek Machar yritti kaapata vallan presidentti Salva Kiiriltä ja heidän seuraajansa alkoivat taistella. Kiiri edustaa dinka-kansaa ja Machar nuer-kansaa, ja ryhmien poliittisiin kiistoihin sekoittuu etnistä väkivaltaa. Sekä dinka- että nuer-taistelijat ovat surmanneet, raiskanneet ja nöyryyttäneet toisen kansan siviileitä. Ihmisiä on surmattu jopa sairaaloissa, kirkoissa ja rauhanturvaajien tukikohdissa. Sisällissodassa on kuollut jo tuhansia ihmisiä. YK arvioi, että konfliktissa taistelee lähes 10 000 lapsisotilasta. Väkivaltaisuudet ovat ajaneet miljoona ihmistä maansisäisiksi pakolaisiksi, ja jo yli 270 000 ihmistä on paennut maan rajojen yli. Lähes 400 000 lasta Etelä-Sudanin alueella on joutunut pois kodeistaan. Tuhannet lapset ovat joutuneet eroon perheistään, mikä altistaa heidät traumoille, hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Lähes kaikkien pakomatkalle joutuneiden lasten koulunkäynti on keskeytynyt. Pakolaislapsia uhkaa myös aliravitsemus, ja sadekauden lähestyessä kolera ja muut tartuntataudit saattavat levitä pakolaisleireillä. Haluatko auttaa Etelä-Sudanin lapsia? Lue Planin tuesta ja eri lahjoitustavoista sivulta 2. 18
• YRITYSUUTISET Haaste: Liikkukaa kehitysmaiden tytöille parempi tulevaisuus! Plan Suomi haastaa suomalaiset yritykset parantamaan työntekijöidensä ja kehitysmaiden tyttöjen hyvinvointia. Yrityksille suunnattu työhyvinvointikampanja kannustaa työntekijöitä liikkumaan hyvän asian puolesta. Kampanjaan lähtevä yritys määrittää hyväntekeväisyyteen lahjoitettavan summan sekä kannustaa henkilökuntaansa liikkumaan kehitysmaiden tytöt mahdollisimman nopeasti kouluun. Liikuntasuoritukset kirjataan netissä HeiaHeiapalveluun, jonka kautta työntekijät voivat seurata, kuinka nopeasti he saavuttavat tavoitteen. – Yrityksistä kysellään meiltä, miten he voisivat paremmin aktivoida henkilöstöään mukaan hyvän tekemiseen. Työnantajat myös miettivät miten parantaa työhyvinvointia. Syntyi idea, että nämä kaksi asiaa kannattaa yhdistää, kiteyttää haasteen asiakasvastaava Donata Pennanen Plan Suomesta. Tällä hetkellä maailmassa on 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Esimerkiksi 20 000 euron potilla saadaan A B A B X C D C D Tietovisa lapsen oikeuksista Plan tarjoaa yrityskumppaneilleen nettitietovisan, johon osallistumalla yrityksen henkilöstö voi hauskalla tavalla testata ja kasvattaa tietämystään lapsen oikeuksista. Tietovisa pohjautuu YK:n kansainväliseen lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on koko Planin työn perusta. Yritykselle tietovisa on oiva työkalu vastuullisuusraportointiin. Samalla työntekijöille selviää, miksi lasten oikeudet ovat niin tärkeitä. Tietovisa on suunniteltu yhteistyössä Prewisen kanssa ja tulee käyttöön ensi syksynä. sata tyttöä kouluun. Työhyvinvointikampanja tukee Planin Koska olen tyttö -kampanjaa, joka parantaa kehitysmaiden tyttöjen koulutusta ja suojelua. Orion mukaan kampanjaan Planin pitkäaikainen yhteistyökumppani Orion tarttui innolla haasteeseen. Henkilöstöpäällikkö Hanna Hovin mukaan työntekijöiden hyvinvointi on yritykselle tärkeä asia, johon panostetaan monipuolisesti. Kuntokisoja yrityksessä on ollut aiemminkin, mutta tällä kertaa liikkuminen saa uudenlaisen merkityksen. Orionin henkilöstöpäällikkö aikoo itsekin osallistua kampanjaan. – Otan haasteen vastaan ja aion herätellä jonkin aikaa uinuneen HeiaHeia-tilini eloon. Lajivalikoimaani kuuluvat ainakin ratsastus, kävely ja kuntosali. HeiaHeian käyttö sopii kaikille, koska myös vaikkapa ikkunanpesun tai puutarhatyöt voi kirjata suoritukseksi. Kannustan kaikkia liikkumaan hyvän asian puolesta, innostaa Hanna Hovi. Työhyvinvointikampanja huipentuu kansainväliseen tyttöjen päivään 11.10. Teidänkin yrityksenne mukaan? Räätälöidään yhdessä teille paras tapa osallistua! Ota yhteyttä Donata Pennaseen, donata.pennanen@plan.fi tai p. 040 456 0261. Planin kansainvälinen yritysyhteistyö tuo paremman tulevaisuuden Sierra Leonen lapsille Plan on aloittanut yhteistyön kansainvälisen kiinteistöalan neuvontapalveluja tarjoavan yrityksen CBRE:n kanssa. Yhteistyön tavoite on parantaa lasten, erityisesti tyttöjen, koulunkäyntimahdollisuuksia maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvassa Sierra Leonessa. Kolmivuotisen hankkeen aikana koulutetaan 135 000 lasta 780 koulussa viidellä eri alueella Sierra Leonessa. – Olemme ylpeitä voidessamme osallistua näin tärkeään hankkeeseen. Tässä on mahdollisuus saada aikaan todellinen muutos. Tyttöjen asemaan pureutuminen on avain, jonka avulla voimme saada miljoonat Afrikan lapset tunnistamaan omat vahvuutensa ja hyödyntämään niitä, sanoo Suomen CBRE:n toimitusjohtaja Joni Koski. 19
• VAPAAEHTOISET TEKSTI HE YING JA YANG MIN Lasten halaukset ovat paras kiitos Kiinalainen maanviljelijä Li Xiaoli on omistanut elämänsä vapaaehtoistyölle lasten hyväksi. Li Xiaolin elämä muuttui vuonna 2007, kun Plan aloitti kummitoiminnan hänen kotikylässään Jiaxianin alueella Kiinan keskiosassa. Nelikymppinen maanviljelijä Xiaoli innostui mukaan Planin työhön. – En saa palkkaa, joten olen kuullut kyläläisiltä monenlaisia kommentteja. Jotkut pitävät minua hölmönä, mutta he eivät tiedä mitään ilosta, jota vapaaehtoistyöstäni saan, Xiaoli sanoo. Hän on yksi niistä 1 500 ihmisestä, jotka ovat mukana Plan Kiinan vapaaehtoistyössä. Xiaolin tärkein tehtävä on jakaa Plankummien kirjeet kylänsä lapsille ja auttaa lapsia vastaamaan. Hän myös tarkkailee lasten hyvinvointia. Aluksi perheet pitivät kirjeenvaihtoa ajanhukkana. Xiaoli kuitenkin selitti kärsivällisesti, että lapset voivat saada yhteydenpidosta hyötyä ja iloa, ja opetti lapsia vastaamaan 20 kirjeisiin – vaikkapa vain piirroksella. Kun Planin aikaansaamat parannukset alkoivat näkyä kylän arjessa, yhä useampi perhe ilmoitti lapsensa mukaan kummitoimintaan. Kummilapsia on jo 138. Plan on muun muassa parantanut kylän sanitaatiota, teitä ja ravinnonsaantia. Erityisen kiireistä Xiaolilla on ennen vuosiraporttien lähettämistä. Silloin hän kiertää vuoristopolkuja aamuvarhaisesta iltaan kyselylomakkeiden ja kameran kanssa, jotta jokainen kummi saa ajankohtaiset tiedot sekä kuvan kummilapsestaan. Rakkautta ja koulutusta Neljä vuotta sitten Plan perusti kylään toimintakeskuksen, jossa lapsiperheet saavat terveydenhoitoa ja tukea lastenhoitoon. Xiaoli järjestää viikoittain keskuksessa vapaaajantoimintaa. Lapset esimerkiksi laulavat, tanssivat, pelaavat joukkuepelejä ja lukevat kirjoja. – Lapset saavat minut tuntemaan itseni nuoremmaksi, Xiaoli sanoo. Jokainen kummilapsi saa Plan Kiinalta oman kirjan, jossa kerrotaan kummitoiminnasta. Hän pitää myös luentoja, joilla vanhemmat kuulevat lastensuojelusta, monipuolisesta ravinnosta ja koulutuksen tärkeydestä. Xiaoli on saanut vain toisen asteen koulutuksen, mutta Plan on tarjonnut hänelle lisäkoulutusta. – Lasten täytyy saada rakkautta, huolenpitoa ja huomiota. Tuntuu hienolta, kun lapset ympäröivät minut ja kutsuvat minua opettajaksi tai ”mamaksi”. Lasten halaukset ovat paras kiitos, Xiaoli iloitsee.
• Planin vapaaehtoiset puhujat aloittivat työnsä Li Xiaoli (keskellä) innostaa lapsia laulamaan, leikkimään ja kertomaan oman mielipiteensä. Plan Suomen Päivi Nepola (oik.) tapasi kiinalaisen vapaaehtoisen Li Xiaolin Jiaxianin vuoristoseudulla. TEKSTI IIDA RIEKKO Kiinan lapset tarvitsevat yhä tukea Vaikka Kiinan talous on kasvanut huimasti viime vuosikymmeninä, vauraus on jakautunut epätasaisesti. Itä- ja etelärannikon rikastuessa Kiinan länsi- ja keskiosat ovat jääneet köyhyyteen. Arvioidaan, että 27 miljoonaa kiinalaista elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,5 dollarilla päivässä. Heistä noin 15 miljoonaa on lapsia. – Kiinan köyhille yhteisöille ulkomaisten järjestöjen ja lahjoittajien apu on korvaamatonta. Kiinassa on lähes mahdoton perustaa kansalaisjärjestöjä tai kerätä lahjoituksia kansalaisilta, joten tuen on tultava ulkomailta, kertoo Päivi Nepola Plan Suomen lahjoittajapalvelusta. Nepola vieraili talvella Jiaxianin alueella, joka on köyhää vuoristoseutua. Hän tutustui muun muassa kouluun, jossa oppilaat värjöttelivät ulkovaatteissaan kylmissä luokissa. Ulkona oli 15 astetta pakkasta. – Karuista oloista huolimatta lapset jaksavat opiskella ja olla innostuneita ja tiedonhaluisia, Nepola sanoo. Osa lapsista asui koulun asuntolassa. He pääsivät pesulle kerran viikossa, kun alueen muut lapset pystyvät tavallisesti peseytymään vain kahdesti kuussa. Koulun oppilaat kertoivat, että saavat syödäkseen vain kahdesti päivässä. Nepolaa koskettivat erityisesti lapset, jotka elävät erossa vanhemmistaan. Kiinassa on noin 58 miljoonaa lasta, joiden vanhemmat ovat muuttaneet työn vuoksi toisaalle. – Miljoonat lapset näkevät vanhempansa vain kerran vuodessa tai parissa. Isovanhemmat, joiden huostaan lapset jätetään, tarjoavat usein ruoan ja katon pään päälle, mutta emotionaaliset tarpeet jäävät usein huomiotta. Nämä lapset eivät toivo mitään muuta enempää, kuin että näkisivät vanhempansa. Kiinassa on noin 30 000 Plan-kummilasta, joista reilulla 400:llä on suomalaiskummi. Plan Suomi on aloittanut uuden vapaaehtoistyön muodon. Ensimmäinen ryhmä ”speakereita” eli vapaaehtoisia puhujia osallistui helmikuussa koulutukseen Planin toimistolla Helsingissä. Kymmenkunta julkisesta puhumisesta innostunutta ihmistä sai ohjausta järjestön henkilökunnalta sekä konsultointi- ja valmennustoimisto Perfecton toimitusjohtajalta Sini Vikkulalta, joka veti koulutusosuutensa pro bonona. Planilta voi nyt tilata maksutta vapaaehtoisia puhujia esimerkiksi oppilaitoksiin, yrityksiin, harrastusporukoihin tai varainhankintatapahtumiin. He osaavat kertoa asiantuntevasti ja innostavasti Planin työstä, erityisesti kummiudesta, Koska olen tyttö -kampanjasta sekä erilaisista osallistumismahdollisuuksista. Koulutukseen osallistunut Olavi Livio kävi huhtikuussa puhumassa Planin työstä Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opistossa, jossa yleisönä oli tyttövaltainen opiskelijajoukko ja opettajia. – Tyttöjä kiinnosti erityisesti Girls Can -keräys. Useampikin nyökytteli, kun kysyin, haluavatko he Plan-kummiksi, kunhan saavat ensin oman elämänsä vakaalle pohjalle. Itse sain kahvia, kokemuksen ja hyvää mieltä, Livio kertoo ensimmäisestä puhujakeikastaan. Katja Kaihua puolestaan kävi kertomassa Koska olen tyttö -kampanjasta tietoturvayritys Gemalton henkilöstölle ja iloitsi kuulijoiden kiinnostuksesta. – Sisältö oli hyvä ja mielenkiintoinen. Henkilökuntamme oli oikein tyytyväinen esitykseen. Esitys antoi meille tarvittavan tiedon Planin toiminnasta ja koska olen tyttö kampanjasta, kiittelee Gemalton HR-asiantuntija Kati Tarusalo-Huovinen. Speakerin voi tilata pääkaupunkiseudulla puhumaan esimerkiksi työporukoille, oppilaitoksiin, harrasteryhmiin tai järjestöjen tapaamisiin. Kysy lisää: kotimaa@plan.fi. Tule tyttöjen päivän lipaskerääjäksi! Plan järjestää tyttöjen päivänä 11.10. valtakunnallisen lipaskeräyksen. Keräys tukee Koska olen tyttö -kampanjaa, joka edistää kehitysmaiden tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. Haluamme innostaa mukaan tuhat kerääjää ympäri Suomen. Olisitko juuri sinä oikea ihminen organisoimaan paikkakuntasi lipaskeräyksen? Ota yhteyttä kampanjakoordinaattori Iida Maria Aaltoon, iidamaria.aalto@plan.fi. 21
• Porista Peruun Plan-kummi Riikka Kuusiniemi kävi Perussa tapaamassa kummityttöään Roxanaa. Koskettava ensitapaaminen jännitti molempia. TEKSTI ALLI ASIKAINEN-LINDEMAN KUVAT RIIKKA KUUSINIEMEN KOTIALBUMI Kun porilainen opettaja Riikka Kuusiniemi ja hänen puolisonsa Henri saapuivat koulun pihalle Perun Andeilla, Riikan kummityttö Roxana ja koko koulun väki odottivat vierailijoita heilutellen itse piirtämiään Suomen ja Perun lippuja. Lasten laulu ja jännittyneet, vienosti hymyilevät kasvot toivottivat vieraat tervetulleiksi. – Kyllä se tilanne sykähdytti, oli aika sanaton olo. Ajattelin, että nyt tässä sitten on se tyttö, jonka kanssa olen kirjoitellut. Siinä konkretisoitui kaikki kirjeissä toisillemme kerrotut asiat, muistelee Riikka ensitapaamistaan kymmenvuotiaan Roxanan kanssa. Roxana arkaili kaukaisia vieraitaan, mutta päivän edetessä ujosta tytöstä kuoriutui reipas, leikkisä lapsi. Riikan mieltä lämmittää vieläkin, ettei Roxana meinannut saada kyllikseen tuliaisilmapallolla leikkimisestä. Riikka pääsi tapaamaan Roxanan perhettä. Kolmihenkinen perhe asui karuissa oloissa vuoren rinteessä. Ympärillä avautuivat jylhät vuoristomaisemat. Juteltavaa riitti Planin paikallisen työntekijän Enriquen tulkatessa. Perhe tarjosi Andeilla tyypillisen marsunlihalounaan, jonka jälkeen vierailijat tutustuivat Planin toimintaan alueella. Joku jossakin ajattelee juuri minua Vierailun jälkeen Riikka on pohdiskellut kummiutta. Hänen mielestään kummi merkitsee lapselle paljon enemmän kuin pelkkää rahallista tukea. Riikka on kirjeissään kannustanut Roxanaa koulunkäyntiin. Hän uskoo, että kummiudella on positiivinen vaikutus kummilapsen elämään. – Uskon, että Roxana kokee olevansa tärkeä, ja nauttii siitä, että maailman toisella puolella on ihminen, jonka kanssa voi kirjoitella 22 ihan arkisista asioista ja joka on kiinnostunut hänen elämästään. Näen Roxanan tulevaisuuden valoisana. Hän pitää koulunkäynnistä, mikä on minulle opettajana todella tärkeää. Vaikka kummitukirahoilla autetaankin koko yhteisöä, Riikka kokee olevansa lähimpänä juuri omaa kummilastaan ja hänen perhettään. – Kirjeissä kuulen niistä pienistä konkreettisista asioista, joita kummius mahdollistaa. Tiedän apuni todella kohtaavan arjen sankarit siellä kaukana. On hienoa olla mukana parantamassa lasten oloja maailmalla. Kummilapsen luo vierailulle Noin 30 suomalaista Plan-kummia vierailee vuosittain kummilapsensa luona. Vierailut järjestetään aina yhteistyössä Planin kanssa. Kummit hoitavat itse lennot, majoituksen, vakuutukset ja rokotukset. Plan Suomi järjestää yhdessä paikallisen Planin toimiston kanssa kummilapsen tapaamiseen liittyvät käytännön järjestelyt. Mikäli suunnittelet kummivierailua, ota yhteyttä Plan Suomen lahjoittajapalvelun Päivi Nepolaan (paivi.nepola@plan.fi, p. 09 6869 8082) viimeistään kahdeksan viikkoa ennen matkaa.
• KUMMI-INFO Projekti 1000 kummia Lasten avuntarve kehitysmaissa kasvaa. Planin kummit ovat avainasemassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elämänlaadun kohentamisessa. Jotta yhä useampi lapsi saisi valoisamman tulevaisuuden, olemme aloittaneet kampanjan, jonka tavoitteena on saada 1000 uutta Plan-kummia. Moni on jo lähtenyt mukaan. Kiitämme kaikkia uusia Plan-kummeja ja toivotamme teidät tervetulleiksi joukkoon! Lisää kummeja tarvitaan vielä. Onko lähipiirissäsi joku, joka voisi ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle? Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Planin lahjoittajapalveluun puhelimitse (09 6869 8030) tai sähköpostilla (info@plan.fi). Kummiksi voi ryhtyä myös verkkosivullamme osoitteessa plan.fi/kummiksi. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että lähettämämme viestit tulevat perille. Yhteystiedot voi päivittää netissä Oma Planin kautta (plan.fi/omaplan) tai sähköpostitse asiakaspalvelun osoitteeseen info@plan.fi. Kesän kummipostipäivät ovat 18.6. (Plan Shop 22.6.) 13.8. (Plan Shop 17.8.) Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. Myös Plan Shopista vielä neljä päivää ko. päivämäärän jälkeen hankitut kirjeet ehtivät mukaan. Huomioithan, että heinäkuussa kummipostia ei lähetetä eteenpäin. Kummikampanjan etenemistä voi seurata verkossa: plan.fi/1000 USEIN KYSYTTYÄ Mistä kirjoittaisin kummilapselle? ”Voit kertoa kirjeessä omasta elämästäsi Suomessa, perheestäsi tai harrastuksistasi. Uskoisin, että maapallon toisella puolella asuvaa koululaista kiinnostaa, minkälainen koulupäivä suomalaisella lapsella on. Sää ja vuodenaikojen vaihtelu, niistähän riittää kertomista. Eikä kirjeiden tarvitse olla ihmeellisiä tai hienoja juttuja, pelkkä postikorttikin riittää. Myös valokuvia voi lähettää. Kerran yksi kummi oli laittanut kummilapsensa valokuvan seinälleen omien lastenlastensa kuvien viereen. Sitten hän oli valokuvannut seinän ja lähetti kuvan kummilapselleen. Mukaan oli vielä liitetty hauska pieni tarina. Haluaisin vielä muistuttaa, että kirjoittaminen kummilapselle on vapaaehtoista. Ei pidä kärsiä huonoa omaatuntoa, jos kummilapselle ei kirjoita. Kukin toimii kummina omalla tavallaan, ja jokainen kummi on yhtä tärkeä ja arvokas.” Anu Järvinen Lahjoittajapalvelu, kummiviestintä 23
• PLAN-PALAT RESEPTI Kalaisaa herkkua Myanmarista MIKKO TOIVONEN Myanmarin epävirallisessa kansallisruoassa mohingassa kiteytyy maan ruokakulttuurin ydin: kala ja merenelävät ovat keskeisessä roolissa. Ruoanlaitossa käytetään paljon esimerkiksi kalakastiketta ja ngapia, hapatettuja mereneläviä. Myanmarilaisessa keittiössä yhdistyvät terävällä tavalla monet eri vaikutteet. Maan keittiössä sekoittuvat kiinalaisen, intialaisen ja thaimaalaisen ruoan vaikutteet. Lisäksi monet pienet etniset ryhmät tuovat oman särmänsä maan herkkuihin. Plan näkyy ja kuuluu festareilla Maailma kylässä Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa 24.–25.5. maailmakylassa.fi SuomiAreena Porissa 15.–19.7. suomiareena.fi Ruisrock Turun Ruissalossa 4.–6.7. ruisrock.fi Mohinga eli myanmarilainen kalakeitto WIKIMEDIA COMMONS Plan tuo keväällä ja kesällä ohjelmaa sinne, missä suomalaisetkin liikkuvat: festivaaleille ja kesätapahtumiin. Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä Plan keskittyy katastrofityöhön. Planin osastolla voi kuvauttaa itsensä erilaisissa katastrofeissa ja samalla selvittää, miten katastrofit vaikuttavat erilaisten lasten elämään ja miten Planin työ tukee lasten selviytymistä. Lisäksi nähtävillä on Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely Nigerin pakolaisleirin tytöistä. Pori Jazzien yhteydessä järjestettävä SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Plan Suomen keskustelussa 17.7. kokeneet sotareportterit ja konfliktien asiantuntijat pohtivat lasten asemaa sodassa ja puhuvat Planin perustajan John LangdonDaviesin dokumenttikirjasta Hyökkäys lumessa. Vasta postuumisti suomennettu teos kuvaa Suomen talvisotaa. Ei vihapuheelle -liike vaikuttaa vihapuheen kitkemiseksi Ruisrockissa Turussa, jonne liikkeen aktivistit jalkautuvat. Ainekset: n. 400 g valkoista kalaa paloiksi leikattuna (esim. tuoretta kuhaa tai sulatettua pakasteseitä) 2 rkl oliiviöljyä 1 punasipuli pilkottuna 3 kevätsipulia pilkottuna 2 sitruunaruohon vartta pilkottuna 1 tl hienonnettua inkivääriä 1 tl kurkumaa 2 punaista chiliä pilkottuna ½ rkl vehnäjauhoja 7,5 dl kalalientä (tai 7 dl vettä ja ½ dl kalakastiketta) 200 g riisinuudelia 2 limeä lohkoiksi leikattuna 4 keitettyä kananmunaa lohkoiksi leikattuna tuoretta korianteria MIKKO TOIVONEN Valmistus: Paista sipulit, sitruunaruoho, inkivääri, kurkuma ja chili kevyesti öljyssä kattilassa, kunnes sipuli pehmenee. Jätä hieman sitruunaruohoa ja chiliä sivuun valmiiden annosten koristelua varten. Lisää kattilaan kala ja vehnäjauhot ja sekoita hyvin. Lisää hetken päästä kalaliemi (tai vesi ja kalakastike). Sekoita ainekset ja keitä hiljalleen 10 minuuttia. Keitä samalla riisinuudelit erikseen paketin ohjeiden mukaan. Sekoita nuudelit keittoon. Tarjoile keitto korianterilla, sitruunanruoholla ja chilillä koristeltuna sekä kananmunat ja limet lisukkeina erillisissä kulhoissa. 24
• Rytmit ja riimit kohtaavat Helsingin juhlaviikoilla Helsingin juhlaviikot 15.–31.8. helsinginjuhlaviikot.fi PLAN LUKEE WIKIMEDIA COMMONS Helsingin juhlaviikot tuovat jälleen Suomeen ajankohtaisia huippuartisteja eripuolilta maailmaa. Elokuisen festivaalin helmiin kuuluu muun muassa etiopialaisen jazzin uusi ääni Ester Rada, jonka melankoliset rytmit myös tanssittavat. Azam Ali & Niyaz puolestaan yhdistävät persialaista runo- ja lauluperinnettä elektronisiin biitteihin. Nigerialais-amerikkalainen runoilija ja muusikko Iyeoka täyttää Huvilateltan soulilla ja runokuvilla, jotka tuovat mieleen New Yorkin poetry slam -klubit. Ester Rada Lyeoka Okoawo PLAN KUUNTELEE PLAN KATSOO Sykähdyttävä kasvutarina slummista Tyylitietoista bossanovaa kesäöihin Tarina ystävyydestä koskettaa NoViolet Bulawayon esikoisromaani Me tarvitaan uudet nimet on julmankaunis, riemastuttava kasvukertomus ja kuvaus elämästä romahtaneessa valtiossa. Kulta on kymmenvuotias zimbabwelaistyttö, jonka elämässä tärkeintä on oma kaverijengi. Aikuiset eivät jaksa välittää, kun lapset juoksevat kotislummistaan guavavarkaisiin tai yrittävät poistaa Chibo-tytön vatsaan joutuneen vauvan, sillä maha haittaa leikkejä. Koulua ei käy kukaan. Kotona on kurja olla, etenkin kun isä palaa Etelä-Afrikasta luurangonlaihana ja oksentelevana. Episodimaisten kohtausten kautta etenevä juoni saa uuden käänteen, kun Kulta muuttaa Yhdysvaltoihin tätinsä luo. Siellä Kulta puhuu väärin, näyttää oudolta ja kantaa noloa nimeä. Ikävä kalvaa vatsaa nälän tavoin, mutta slummi ja vanhat ystävät alkavat silti tuntua vierailta. Romaanin kerronta on vetävää ja raikasta, kielikuvat ja havainnot teräviä ja yllättäviä. Bulawayo ei sorru pateettisuuteen, vaikka kuvaa raskaita teemoja. Romaanin suurin vahvuus on suorasukainen kertoja, josta on pakko välittää ja jonka tarinointi naurattaa silloinkin kun itkettää. Iida Riekko Pitkään kuvioissa mukana olleiden elektronisen musiikin tyylitaitureiden uusi levy vie Brasiliaan. Duon uusi on yllättäen hyvinkin akustinen teos, jossa soivat akustiset kitarat ja jopa jouset. Elektronisia soundeja on mukana vain kevyenä mausteena. Kunniaa osoitetaan nyt Brasilian bossa novan mestareille kuten Antonio Carlos Jobimille ja Gal Costalle. Mukana on iso joukko vierailevia soittajia ja laulajia. Kappaleita esitetään portugalin lisäksi englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja italiaksi. Thievery Corporation oli 2000-luvun alussa vahvasti mukana, kun brasilialaisvaikutteet tulivat elektroniseen musiikkin ja biitit yhdistettiin bossa novaan. Nyt duon sointi on taas hyvinkin klassinen ja laulut kaihoisia ja kauniita. Levyn nimi Saudade on vaikeasti kääntyvä termi, joka viittaa kaipuuseen jotakin menetettyä kohtaan, melankoliaan ja poissaoloon. Levy on lämmin ja helposti kuunneltava, mutta myös tämän kaihon lävistämä. Saudade kannattaakin nostaa levylautaselle vasta kun kesäyön aurinko on laskeutumassa mailleen, vieraat ovat jo lähteneet ja ennen väsähtämistä on vielä hetki aikaa pohtia elämäänsä. Perttu Iso-Markku Intian elokuvateollisuus tunnetaan värikylläisistä, melodramaattisista Bollywood-musikaaleita, mutta maassa syntyy myös hienovaraista draamaelokuvaa, joka koskettaa yli kulttuurirajojen. Siitä muistuttaa kansainväliseksi menestykseksi noussut The Lunchbox, Ritesh Batran esikoisohjaus. Ila (Nimrat Kaur) on yksinäinen kotirouva, jonka päivät kuluvat keittiössä. Hän valmistaa joka päivä miehelleen lounaan, jonka Mumbain legendaariset luonaskuskit dabbawallat kuljettavat miehen työpaikalle. Ila haluaa sytyttää kipinän kylmenneeseen avioliittoon ja valmistaa uudenlaista herkkua. Mutta lounasrasia ei päädykään aviomiehen työpöydälle, vaan sen saa katkeroitunut leskimies Saajan (Irrfan Khan), joka on ahertanut 35 vuotta samassa konttorissa. Kahden yksinäisen sielun välillä alkaa kirjeenvaihto. Aluksi varovaiset, pian suruja ja kaipausta luotaavat viestit kulkevat lounasrasian mukana. Uusi ystävyys synnyttää sekä Ilassa että Saajanissa uudenlaisia tunteita, toivoakin. Vaikka elokuvan tempo on rauhallinen ja värimaailma harmaa kuin Mumbai pilvisenä päivänä, tarina kietoo otteeseensa ja lämmittää mieltä vielä pitkään. Iida Riekko NoViolet Bulawayo: Me Tarvitaan uudet nimet. Thievery Corporation: Suom. Sari Karhulahti. Gummerus 2014. Saudade ESL Music 2014 The Lunchbox elokuvateattereissa. Esitysajat: finnkino.fi. 25
• LASTENHALLITUS Testaa, millainen vaikuttaja olet Planin Lastenhallituksen laatimalla leikkimielisellä testillä voit testata, mikä on sinun tapasi vaikuttaa maailman pieniin ja suuriin epäkohtiin. 1 Keskustelette kaveriporukalla ilmastonmuutoksesta. Kaikki muut ovat eri mieltä kanssasi. Sinä... a. alat myötäillä muiden mieli- 2 3 Mielestäsi opettajasi on antanut sinulle huonomman numeron kuin ansaitsisit. Sinä... a. valitat asiasta suureen piteitä etkä uskalla tuoda omaa mielipidettäsi julki. ääneen luokkakavereillesi, mutta et sano opettajalle siitä sanaakaan. b. hoet omaa mielipidettäsi b. et mene enää yhdellekään etkä edes yritä kuunnella muiden ajatuksia. Tuomitset muiden mielipiteet oitis vääriksi. c. sanot oman mielipiteesi ääneen kerran tai pari, mutta et yritä voimakkaasti vaikuttaa muiden mielipiteisiin. opettajan pitämälle oppitunnille ja teet hänestä valituksen opetusministeriöön. c. menet opettajan puheille ja sanot asiallisesti mielipiteesi. Opettaja kuuntelee sinua ja korottaa hieman numeroasi. Olet huomannut, että eräs tyyppi koulun käytävällä näyttää olevan aina yksin. Omatuntosi sanoo, että jonkun pitäisi ottaa hänet seuraansa. Sinä... a. katselet häntä säälien, mutta et uskalla mene puhumaan hänelle mitään. b. menet puhumaan yksinäiselle ja tutustutat hänet kaikkiin luokkakavereihisi ja tuttuihisi. c. hymyilet hänelle ystävällisesti ja toivot, että toit hänelle hetkeksi hyvän mielen. 4 Katselet televisiosta uutisia, joissa kerrotaan, että luonnonkatastrofin uhrit Keniassa tarvitsevat kipeästi apua ja lahjoituksia ihmisten tilapäisasumuksiin, ruokaan ja lääkkeisiin länsimailta. Sinä... a. tunnet hetkisen omantunnon pistoksen sydämessäsi, mutta seuraavana päivänä olet jo unohtanut asian. b. lahjoitat katastrofin uhreille kaikki säästösi ja pakotat kaikki perheenjäsenesikin lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. c. huomaat seuraavana päivänä, että lähikaupassasi kerätään rahaa lipaskeräyksellä katastrofin uhreille. Ohi mennessäsi pudotat lippaaseen muutaman kolikon. TESTIN TULOKSET: Eniten a-vastauksia: Olet vielä ujo tuomaan julki omia mielipiteitäsi. Uskallusta vain peliin. Varmasti sinulta löytyy jotain fiksua sanottavaa, jota muut mielenkiinnolla kuuntelisivat. Avaa siis suusi äläkä pelkää vaikuttaa asioihin sanojen lisäksi myös teoilla. Usko omiin mahdollisuuksiisi vaikuttaa maapallon asioihin. 26 Eniten b-vastauksia: Olet melkoisen kiivas periaatteissasi. Muista välillä myös kuunnella muita ihmisiä ja heidän erilaisia mielipiteitään. Voit oppia itsekin jotain uutta. Saat parannettua maailmaa tehokkaammin, kun teet erilaisten ihmisten kanssa yhteistyötä. Eniten c-vastauksia: Olet kultaisen keskitien kulkija. Et lyttää muiden mielipiteitä etkä myöskään pelkää sanoa mielipiteitäsi ääneen. Voit itse miettiä, missä sinulla olisi vielä parannettavaa, koska parannettavaa löytyy aina. Saattaa olla, että sanoista tekoihin siirtyminen voi olla sinulle vielä vaikeaa. Harjoitus tekee mestarin!
• PLAN-KOLUMNI Bakojen tulevaisuus on vaakalaudalla Kuukausien järjestelyt ovat takana. Matkamme vie minut ja kuvaajani Tuukka Tiensuun Kameruniin tapaamaan Plan-kummilastani, bakatyttö Assangaa. Bakojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Bakat ovat Kamerunin sademetsissä elävä alkuperäiskansa, jonka metsä- ja kaivosyhtiöt ovat ajaneet pois kotiseuduiltaan. Heidän koulutuksensa ja terveydenhuoltonsa ovat retuperällä. Köyhyys ja syrjintä johtavat bakojen keskuudessa teiniraskauksiin, identiteettikriiseihin, alkoholismiin ja oman kulttuurin menettämiseen. Kun matkaamme pääkaupunki Yaoundésta itään, kohti satojen kilometrien päässä sijaitsevaa Assangan kotikylää, silmiinpistävin näky ovat vastaan ajavat suuryritysten rekat ja niiden kyydissä kulkevat sademetsien valtavat kaadetut puunrungot. Kamerunin tiet ovat loistavassa kunnossa. Kuljettajamme David kertoo, että ne on rakennettu näin hyviksi vain yhtä tarkoitusta varten: jotta rekat saisivat nopeammin ja tehokkaammin kuljetettua puut pois. Matkan varrella pysähdymme pieneen tien varrella sijaitsevaan bakakylään. Bakat vaikuttavat onnettomilta ja heidän lapsensa nälkiintyneiltä. Naisen sylissä oleva vauva huutaa taukoamatta. Hänellä on nälkä, mutta äidin aliravitsemus vaikuttaa maidontuotantoon. Kylässä ei myöskään ole koulua. Turhautumisen astetta on mahdotonta kuvailla, sillä ei ole mitään, mitä voimme tehdä. Pitkän ajomatkan jälkeen saavumme kummityttöni kylään. Tapaan Assangan. Halaan häntä, mutta hän ei halaa takaisin. Hän on äärimmäisen varautunut, kuten muutkin hänen ympärillään. Kylä on silti selvästikin kehittyneempi kuin aiemmin näkemäni. Täällä on koulu. Asukkaat näyttävät onnellisilta ja fyysisesti hyvinvoivilta. Planin ansiosta bakalapsia syntymärekisteröidään ja he voivat käydä koulua ennen kaikkea omalla kielellään. Tämä kaikki auttaa bakoja säilyttämään oman kulttuurinsa ja identiteettinsä sekä sopeutumaan muuttuvaan yhteiskuntaan. Syntymärekisteröinti helpottaa terveydenhuollon saamista. Kehitysyhteistyön hedelmät näkyvät kaikkialla. Ala-asteikäiset lapset opiskelevat kolmella eri kielellä: ranskaksi, englanniksi sekä bakakielellä. Koululaiset oppivat maanviljelystaitoja viljelemällä oman kouluruokansa. Kummitoiminta on tärkeää: se mahdollistaa tämän kaiken. Käyn bakojen kanssa joella kalastamassa sekä viidakossa hakemassa hunajaa. Bakat uskovat metsään, joka on heille kaikki kaikessa. Se on heidän apteekkinsa, heidän kotinsa ja heidän ruoka-aittansa. Vierailuni lopussa Assanga sekä kylän asukkaat ovat jo läheisempiä. Assanga, joka ei ole puhunut minulle sanaakaan vierailuni aikana, ottaa minua kädestä hyvästellessäni heidät. Bakat uskovat metsään. Se on heidän apteekkinsa, kotinsa ja ruoka-aittansa. Tv-juontaja ja -tuottaja Arman Alizadin matka kummilapsensa luo nähtiin huhtikuussa televisiossa Arman ja Kamerunin kummilapset -ohjelmassa. Kylän vanhin kuitenkin kysyy minulta, miksi me kaadamme heidän puunsa. Häpeän enkä osaa vastata. Istun koko paluumatkan hiljaa autossa. Miten valtio voi antaa tällaisen tapahtua omalle kansalleen ja omalle maaperälleen? Monimuotoisuus on lahja, jonka ihminen heittää hukkaan vaurauden alttarilla. Onko ihminen todella näin ahne? Hän riistää planeettamme varoja, ajaa pois kodeistaan alkuperäiskansoja ja rakentaa moottoriteitä omia ryöstöretkiään varten. 27
• SVENSKA SIDOR Momi och famo har avgörande roll för barnens hälsa i Benin Över 12 000 beninska mor- och farmödrar har börjat kämpa mot barnens undernäring. De lär unga mammor ge sina barn näringsrik mat, hälsosamt och billigt. Undernäring är ett enormt problem i Benin och en tredjedel av barn under 5 år är undernärda. Benin är en av världens fattigaste länder men undernäringen beror inte endast på brist på pengar. Det är också fråga om brist på kunskap. Under tredjedel av beninska kvinnor kan läsa och då är det omöjligt att få tillräckligt information om hälsosam näring och om barnens hälsa. Plan Benin har nu tillsammans med landets regering tagit itu i problemet. Organisationen har satt i gång ett näringsprojekt med mål att lära 72 000 mödrar hur de kan mata sina barn på ett hälsosamt sätt och med små kostnader. Plan har hittat rätta personer att föra fram budskapet: de viljestarka far- och mormödrarna i Benin. Tack vare dem leker Ahotés lilla flicka glatt med andra barn på hemgården. Annat var det för några månader sedan. Då hade flickan inga krafter och orkade inte göra någonting. – Flickan var jämt sjuk och jag kunde inte förstå varför, berättar 28-åriga Ahoté. Orsaken hittades då Plans anställda besökte Ahotés hemby i sydvästra Benin och vägde alla barn i byn. Det kom fram att 80 barn var undernärda, inklusive Ahotés dotter. Förmedling av tyst kunskap – I Afrika är mor- och farmödrar de som förmedlar traditioner, värden och kunskap 28 till yngre generationer. De är uppskattade medlemmar i släkten och har en ypperlig möjlighet att påverka saker. De är med i familjens vardag och sköter ofta sina barnbarn då mammor börjar arbeta, förklarar Paul Sabi Boum som är koordinator i Plans näringsprojekt i Benin. Plan har utbildad varenda momi och famo i denna livsviktiga uppgift. De vet vad småbarn behöver för att växa och hålla sig friska samt känner till vilka råvaror är lätt tillgängliga och har det bästa näringsvärden. En av de flitiga frivilliga är Philomena som har fem barn och ett barnbarn. – Vi lär unga mammor att laga mat av lokala produkter, vi ger enkla och lätta recept. Barnens favorit är en gröt lagad av majsmjöl och bladen av trädet moringa, berättar Philomena. Alla i Benin känner till Moringa oleifera -trädet men få vet trädets värdefulla egenskaper. Moringa växer snabbt och procuderar blad även under torra perioden. Bladen har fyra gånger mer kalcium än mjölk, fyra gånger mer A-vitamin än morot och lika mycket protein som ägg. – Tillsammans planterar vi moringaträd runt husen i byn. Då har alla tillgång till de näringsrika bladen. Bättre hälsa för tiotusentals barn Resultaten av Plans och regeringens näringsprojekt syns redan i hela Benin. Projektet har endast pågått i ett år men det har redan nått över 19 000 unga mammor och förbättrat näringen för 26 500 barn. Roch L. Mong- bo, statssekreterare för nationella mat- och näringsrådet i Benin, ser dessa resultat som övertygande. – Projektet utnyttjar mor- och farmödrarnas förmåga att förändra sättet att tänka eller agera. Lokala samhällen lär sig att hjälpa sig själva och ta hand om sina barn utan utomstående hjälp, säger Mongbo. PLAN-FADDER Projekt 1000 faddrar Barnens hjälpbehov växer i u-länderna. Plan-faddrar har en nyckelroll i livsförbättringen för de mest utsatta barnen. För att ännu flera barn skulle få en ljusare framtid har vi startat en kampanj för att få 1000 nya faddrar. Många har redan svarat på utmaningen och vi tackar alla nya faddrar och önskar er välkomna med. Men flera faddrar behövs. Så titta gärna runt omkring dig, finns det någon som skulle kunna vara intresserad av att själv bli fadder? Intresserade kan kontakta Plan på tel. 09 6869 8030 eller info@plan. fi. Man kan också bli fadder via vår webbsida plan.fi/fi-FI/kummiksi/
• Lång resa efter vatten Knappt har solen hunnit stiga upp i Östtimor då 9-åriga Ludvina börjar dagens första resa för att hämta vatten. Ludvina och hennes småsyskon Pasquela och Cipriano är fortfarande sömniga då de traskar längs den höga gräsmattan, trampar över träsket och går över den höga kullen. Tomma flaskor och kanistrar skramlar i de små händerna. Till slut kommer de fram till åbranten. – Jag är alltid rädd här uppe på branten, medger Ludvina. Hon har ändå inget annat alternativ eftersom det här är det närmaste stället för rent vatten och det är äldsta barnets plikt att hämta vatten. Syskonen fyller sina flaskor och kliver upp på branten. Resan hem är lång och tar tid. – Det känns tungt men jag klarar mig, säger Ludvina bestämt. Vattnets dyra pris Ludvina bor med sin familj i Aileu, på bergsområde i Östtimor. Familjen försörjer sig genom att odla och sälja grönsaker. Extra pengar finns inte och alla i familjen måste delta i arbetet. –Jag skulle inte vilja att mina barn behöver hämta vatten, det är för tungt för dem, säger Ludvinas pappa. Ludvina betalar högt pris för vattenupphämtning. Hon hinner inte leka med sina vänner, göra sina läxor eller delta i engelska klubben efter skolan. – Ibland kommer jag sent till skolan och jag är ofta trött i skolan. Det gör mig ledsen, säger Ludvina. Det värsta som kan hända är att hon p.g.a. vattenupphämtningen blir efter i skolan och är tvungen att hoppa av. Vilket betyder att hon inte får något yrke eller arbete i framtiden och är i risk för tidigt äktenskap. Vattenpump ger tid för skola och lek Efter ett par månader har Ludvinas liv fått en ny riktning. Tack vare vattenpumpen som Plan har byggt i hennes hemby. Nu har familjen vatten för matlagning, tvättning och till och med för odlingar. Men det viktigaste är att Ludvina och hennes småsyskon slipper tunga resor till ån. Hon har också haft tid för engelska klubben och har blivit en av de bästa i gruppen. – I am happy because I don`t have to go far to collect the water, säger Ludvina på perfekt engelska och ler brett. Över en miljard människor lider av vattenbrist Vattenupphämtning tar globalt uppskattningsvis över 200 miljoner timmar varje dag. På landsbygden är detta oftast kvinnors och unga flickors uppgift. Plans sakkunniga i vatten- och sanitetfrågor Hilda Winartasaputra påminner att största delen av världens befolkning lever utan rent vatten. – Vattenpump är en enkel lösning för en bättre framtid för barnen, den befriar ju barnen från tungt arbete. Nu kan de också tvätta sina händer och god hygien skyddar dem mot diarré, säger Winartasaputra. Enligt WHO har 1,1 miljard människor svårt att få rent vatten och varje dag dör cirka två miljoner människor i diarrésjukdomar orsakade av dålig hygien. Största delen av dessa är barn under fem år. KILPAILU Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa PlanShopin ja Globe Hopen suunnitteleman Ajatus-kukkaron, joka on valmistettu kierrätetystä armeijan lumipuvusta. Kukkaroon on painettu katkelma Planin perustajan John Langdon-Daviesin kirjasta Hyökkäys lumessa. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Lehden 1/14 lukijakysymyksen arvonnan ja Malala Yousafzain tarinan kertovan Minä olen Malala -kirjan voitti Terttu Markkanen Helsingistä. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi kummidokumenttien synnystä kertovat reportaasin Punertavia hiekkapilviä ja hymyileviä kasvoja. Liki tasoihin nousivat Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja pitkään ja Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
• JUNIOR-PLAN n u u r e P a o l u Tervet Junior-Planin matkassa! LIMA Perussa on yksi maailman arkeologisista ihmeistä, Machu Picchun salaperäinen rauniokaupunki. Inkat rakensivat Machu Picchun 1400-luvulla 2,4 kilometrin korkeuteen Andeille. Vaikka vuoriston asukkaat ovat aina tienneet kaupungista, ulkopuoliselle maailmalle aarre paljastui 1911, kun löytöretkeilijä Hiram Bingham löysi sen. Machu Picchussa käy vuosittain 400 000 turistia. Alkuperäiskansojen kulttuurit ovat Perussa yhä voimissaan. Lähes joka toinen perulainen kuuluu alkuperäiskansoihin. Perussa puhutaan peräti 94 kieltä, joista yleisimmät ovat espanjalaisten valloittajien mukanaan tuoma espanja sekä muinaisen inkavaltakunnan pääkieli ketšua. Alkuperäiskansojen edustajat ovat usein ylpeitä kulttuuristaan ja käyttävät perinteisiä asuja, muun muassa ponchoja. WIKIMEDIA COMMONS Perussa on Etelä-Amerikan suurin järvi Titicaca. Järvessä kelluu Los Uros -saarina tunnettuja suuria lauttoja, jotka on rakennettu kaisloista. Saarten asukkaat käyttävät kaisloja myös kotiensa ja veneidensä sekä jopa teen valmistukseen. Koska vesi mädättää kaisloja saarten pohjasta, asukkaat kasaavat jatkuvasti uusia, tuoreita heiniä saarten päälle. ¡Hola! Olen alpakka. Päätäni ei huimaa, sillä laidunnan Andien vuoristoniityillä 3,5–5 kilometrin korkeudessa. Vihaan yksinoloa, joten meitä tapaa vain laumoissa. Me alpakat olemme olleet kotieläimiä yli 5 000 vuotta. Villastani saa lämpimiä ja pehmeitä vaatteita. Tiesitkö, että anturani ovat niin pehmeät, etten jätä kävellessäni lainkaan jälkiä? ISTOCKPHOTO
• Etsi seitsemän eroa! Löydätkö seitsemän eroavaisuutta kuvista, joissa perulaistyttö patikoi kouluun? Kuvan piirsi 17-vuotias Lusgardo. Maryuri pääsi takaisin kouluun Askartele panhuilu! Kun Perun Andeilla asuva Maryuri oli 13-vuotias, hänen isänsä käski tyttöä lopettamaan koulunkäynnin. Syynä oli, että moni nuori tyttö tapasi koulussa poikaystävän ja meni naimisiin jo 13–14-vuotiaana. Isä ei halunnut, että Maryuri lähtisi vielä kotoa. Maryuri kaipasi kuitenkin kouluun. Kun opettaja tuli kyselemään, miksei häntä näkynyt luokassa, äiti taipui päästämään Maryurin takaisin kouluun. Äidillä ei kuitenkaan ollut rahaa koulukirjoihin. Maryuri pääsi mukaan Planin ryhmään, jossa teiniikäiset koululaiset oppivat yrittäjyystaitoja ja rahan säästämistä. Maryuri päätti perustaa oman kioskin. Herkkuja myyvä kioski nousi pian menestykseksi, jonka tuotoilla Maryuri maksaa nyt koulutarvikkeensa. Rahaa riittää myös perheen ruokaan ja vaatteisiin. Maryurin isäkin näkee nyt tyttärensä opintojen arvon. – Aikuisena haluan opiskella muotisuunnittelijaksi ja tehdä vanhempani ylpeiksi. Haluaisin sanoa kaikilla vanhemmille, että on hölmöä olla kouluttamatta tyttöjä. Ja tyttöjä haluan kannustaa koulunkäyntiin, sillä opittavaa on valtavasti, Maryuri sanoo. Panhuilu on ikivanha soitin, jonka ääni on Andien kansanmusiikin sydän. Voit askarrella helposti oman panhuilun pilleistä tai muista putkista – tosin aidon äänen saamiseksi kannattaa laittaa tietokoneelta soimaan vaikkapa The Instrumental Pan Pipes Bandin musiikkia. Tarvikkeet: »» erivärisiä pillejä »» teippiä »» paperisuikale »» liimaa Valmistusohjeet: 1. Leikkaa pilleistä kymmenen pätkää, aina kaksi samanmittaista. 2. Asettele pillit riviin pituusjärjestykseen. 3. Teippaa pillit siististi yhteen. 4. Peitä teippi valitsemallasi koristepaperilla. Panhuilu on valmis! 31
• LAWA JUNI – UUSI ELÄMÄ Kierrätyshopeinen sormus, joka symboloi uutta suuntaa naisen elämässä. Kaunis ja arvokas valmistujaislahja, jolla on tarina. Lawa Juni on Plan Nepalissa toimiva hanke, jossa vapautetaan tyttöjä kamalariorjuudesta. Kamalarijärjestelmässä köyhät perheet joutuvat myymään tyttärensä palvelijoiksi rikkaisiin perheisiin. Järjestelmä on laiton mutta silti käytössä osassa Nepalia. Planin ansiosta orjuudesta on vapautettu jo tuhansia tyttöjä. Lawa Juni -hankkeessa tytöille annetaan eväät uuteen elämään koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksilla. www.plan.fi/shop