Plan-lehti 3/2015 - Lehtiluukku.fi

plan 3/2015 ETELÄ-SUDANIN PAKOLAISET ”Tahdomme vain kotiin” nicaragua Teiniäidit haluavat jatkaa koulunkäyntiä togo Tosielämän tuhkimot antavat kasvot lapsiorjuudelle
Minun lakini -kampanja vaatii loppua tyttöjen kohtaamalle kouluväkivallalle Joka päivä 337 000 tyttöä kohtaa väkivaltaa koulussa ja koulumatkalla. Nostamme esiin maailmanlaajuisen ongelman ja vetoamme tyttöjen oikeuksien puolesta kampanjallamme Minun lakini. Kampanja käynnistyi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 20. syyskuuta, jolloin täytimme internetin 337 000 esimerkillä tyttöihin kouluissa kohdistuneesta väkivallasta osoittaaksemme, kuinka monta pahoinpitelyä tapahtuu samanaikaisesti. – Otamme käyttöön lujat tehokeinot saadaksemme ihmiset vetoamaan tyttöjen turvallisen koulunkäynnin puolesta. Internet antaa meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tuoda esiin kouluväkivallan laajuuden ja rajuuden, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Käyttämämme kuvat ovat lavastettuja, mutta kertovat karusta todellisuudesta. – Väkivalta tapahtuu melkein aina piilossa ja jää rankaisematta. Usein se on seksuaalista ja aiheuttaa uhrissaan häpeää, Heinänen kertoo. Tahdomme saada liikkeelle maailman hyvät voimat. Verkkosivuilla minunlakini.fi voit sitoutua Minun lakini -kampanjan tavoitteisiin painamalla virtuaalista nappia. Painalluksella ilmaiset puolustavasi tyttöjen oikeuksia ja tuet maailmanlaajuista vaatimusta, että päättäjät takaavat tytöille turvallisen koulutuksen. Tavoitteemme on saada mukaan miljoonia ihmisiä. – Vaadimme, että kaikissa maissa noudatetaan kouluväkivallan kieltävää lainsäädäntöä, jotta tytöt saavat oppia turvallisessa ympäristössä. Näin tytöt voivat käydä koulunsa loppuun ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen, Heinänen sanoo. PEFC/02-31-170 ajankohtaista Tule mukaan vaatimaan tytöille turvallista koulutusta. Tee Minun lakini -sitoumus ja levitä sanaa osoitteessa minunlakini.fi. Plan 3/15 ? syyskuu 2015 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan /Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy. Painosmäärä: 23 000 kpl Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2015. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kolmen kappaleen paketin uutta design-heijastintamme, Tähtityttöä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 2/15 lukijakysymyksen arvonnan ja Jenni Pääskysaaren kirjan Tyttö sinä olet voitti Birgitta Rosenqvist Espoosta. Äänestyksen voitti rohkeista etiopialaistytöistä kertova juttu En suostunut silvottavaksi. Onnea ja kiitos vastaajille! 4041 0089 2
pääkirjoitus Heikompien tukeminen on osa suomalaisuutta Olen ylpeä suomalaisuudestani. Laulan täysillä Maamme-laulua 30 000 muun Huuhkaja-kannattajan kanssa Olympiastadionilla. Arvostan sitä, mitä isovanhempamme joutuivat tekemään sodissa. Ylpeilen maailmalla Pisa-tuloksilla ja Angry Birdsillä. Suomi on lasteni koti. Minulle tärkeä osa suomalaisuutta on myös se, että olemme huolehtineet toisistamme ja osallistuneet maailman heikoimpien tukemiseen. Se on ollut Suomen kilpailuvaltti maailmalla ja kansan onnellisuuden pohja. Nyt olen huolissani siitä, mihin tämä maa on matkalla. Käsittämättömän kovat leikkaukset kehitysyhteistyön rahoituksesta ja turvapaikanhakijoihin kohdistuva viha ihmetyttävät ja kauhistuttavat. Milloin meistä tuli näin nurkkakuntaisia ja itsekkäitä? Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöjärjestöiltä 49 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 43 prosenttia järjestöjen valtiontuesta. Siksi 180 000 lasta voi pudota Planin avun ulkopuolelle. Samaan aikaan kehitysmaissa toimivia yrityksiä rahoittava Finnfund saa 130 miljoonaa euroa pääomaa – 90 miljoonaa euroa enemmän, kuin mitä se on edes pyytänyt. Milloin vienninedistämisestä tuli kehitysyhteistyön ykköskysymys ihmisoikeuksien sijaan? Vain muutamia vuosikymmeniä sitten olimme itse autettavia. Kymmeniä tuhansia suomalaislapsia lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Suomi sai viimeisen lainansa kehittyvien maiden talouksia tukevalta Maailmanpankilta vuonna 1975. Näinkö lyhyt muistimme on? Moni vastaa, että ensin pitää hoitaa omat asiat kuntoon ja vasta sitten voi auttaa muita. Milloin kotimaan asiat sitten olisivat kunnossa? Kun Suomessa yksikään nuori ei masennu tai mies lyö vaimoaan? Kun kuulumme maailman rikkaimpaan promilleen emmekä ”vain” maailman rikkaimpaan prosenttiin? Kun kaikilla on varaa kahteen autoon? Tietenkin Suomen talous pitää saada kuntoon ja suomalaisten hyvinvoinnista pitää huolehtia. Esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat ja naisten kohtaama väkivalta ovat aitoja ongelmia, jotka on ratkaistava. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että hoidamme samalla oman osuutemme maailman ongelmista ja kannamme oman globaalin vastuumme. Planin lastenhallituksen puheenjohtaja Nora Nevalainen kiteyttää asian erinomaisesti Facebookissa: ”Se, että puhun maahanmuuttajien puolesta, ei tarkoita että kantasuomalaisten hyvinvointi ei kiinnostaisi mua. Toisten puolustaminen ei ole sinulta pois… Meillä on vastuu yhteisestä maailmasta ja ihmisarvo kuuluu kaikille.” Työmme maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi jatkuu kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksista huolimatta. Hoidamme työmme edelleen ammattitaitoisesti ja sitoutuneesti, jotta lasten oikeudet voisivat toteutua kaikkialla. Nyt jos koskaan on ensiarvoisen tärkeää, että saamme tukea kaikilta niiltä suomalaisilta, jotka pitävät työtämme tärkeänä. Kiitos teille, kummit ja muut tukijat, että teette Planin työn mahdolliseksi! Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 Pakolaisleirin tytöt haluavat takaisin kotiin 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Tuhkimotarinoita Togosta 15 Teiniäitien maa 18 Maanjäristyksen lapset 22 Vapaaehtoiset 23 Kingston, slummin jalkapallotähti 24 Kummi-info 25 Yritysuutiset 26 Plan-palat 28 Svenska sidan 30 Junior-Plan 4 15 12 18 3
Teksti ja kuvat KALLE HEINO PAKOLAISLEIRIN TYTÖT HALUAVAT TAKAISIN KOTIIN Sadattuhannet eteläsudanilaiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaastaan jo toista vuotta jatkuneiden levottomuuksien takia. Etiopiassa Kulen pakolaisleirillä asuu lähes 50 000 pakolaista EteläSudanista. Plan tukee leirillä lasten koulutusta, varhaiskasvatusta ja suojelua. Työ keskittyy erityisesti tyttöihin, joita uhkaavat muun muassa seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. – Elämä täällä leirillä on vaikeaa, koska isä ja äiti ovat poissa. Minä tulin tänne, ja he joutuivat pakenemaan Keniaan, 14-vuotias Nyabhan kertoo. Eteläsudanilainen Nyabhan elää Kulen pakolaisleirillä Etiopiassa yhdessä lähes 50 000 muun pakolaisen kanssa. Leirillä asuvat ovat paenneet Etelä-Sudanin poliittista konfliktia, ja monet heistä ovat asuneet leirillä jo yli vuoden. – Haluamme vain palata takaisin kotiin, Nyabhanin kaveri Nyachol sanoo. Nyachol elää leirillä vanhempiensa kanssa, mutta hän kertoo, että elämä leirillä on taloudellisesti hankalaa. Planin ansiosta sekä Nyachol että Nyabhan pääsevät kuitenkin kouluun. Kulen pakolaisleiri on yksi Etiopiassa Gambellan alueella sijaitsevista leireistä, jotka on perustettu Etelä-Sudanista tulevien pakolaisten tueksi. Joulukuussa 2013 Etelä-Sudanissa puhjenneita levottomuuksia on paennut Etiopiaan jo yli 200 000 ihmistä. Gambellan alueen pakolaisleireillä Plan tukee lasten koulutusta, varhaiskasvatusta ja suojelua. Lisäksi järjestö tekee nuorisotyötä. Planin ansiosta esimerkiksi Kulen leirillä lähes 11 000 lasta on päässyt kouluun ja 1 500 lasta esikouluun. – Olemme jo siinä vaiheessa, että voimme rakentaa pysyviä koulurakennuksia tilapäiskoulujen tilalle, Plan Etiopian katastrofityön asiantuntija Hiwotie Simachew kertoo. Tärkeä osa työtä on lastensuojelu. Monet konfliktia paenneet perheet ovat hajonneet pakomatkalla Etelä-Sudanista. Monissa perheissä perheenjäsenillä ei ole ollut aikaa miettiä sekuntiakaan, mitä tehdä, kun väkivaltaisuuksia on pitänyt paeta hetkessä. Perheenjäsenet saattavat päätyä eri leireille tai jopa eri maihin. Etelä-Sudanin pakolaisia on Etiopian lisäksi esimerkiksi Ugandassa ja Keniassa. Plan tekeekin työtä yksin jääneiden lasten auttamiseksi ja eroon joutuneiden perheenjäsenten yhdistämiseksi. Valoisampi tulevaisuus Tyttöihin kohdistuva väkivalta on pakolaisleirillä iso ongelma. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö ovat monelle tytölle raadollista todellisuutta, ja useat tytöistä ja naisista ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa myös kotimaassaan Etelä-Sudanissa tai pakomatkallaan pois konfliktin alta. Sarah*, 17, on asunut isoäitinsä kanssa Kulen pakolaisleirillä reilun vuoden. – Tilanne Etelä-Sudanissa oli kamala. Ihmisiä tapettiin, raiskattiin ja kidnapattiin. Se oli hirvein kokemus, jonka olen kohdannut. Jätin perheeni, veljeni ja siskoni. Jätin kotikyläni. Olen edelleen huolissani siitä, missä sisarukseni ovat, Sarah kertoo. Sarahin pitkä pakomatka isoäidin kanssa toi hänet Etiopiaan. Hän pääsi pakolaisleirille, mutta sielläkään uusi elämä ei alkanut hyvin. Tuntematon mies raiskasi Sarahin leirissä. – Se oli todella rankkaa. En voinut tehdä mitään tilanteessa, koska olen vammainen. Sarah tuli raskaaksi ja synnytti vauvan. Nyt hän hoitaa vauvaa. Planin työ on kuitenkin ollut 4
Kulen pakolaisleirillä Etiopiassa asuu lähes 50 000 eteläsudanilaista. Heistä miltei 70 prosenttia on lapsia. Nyabhan (vas.) ja Nyachol käyvät Planin koulua. 5
pelastus Sarahille. Planin ansiosta Sarah on saanut psykososiaalista tukea ja pääsee pian aloittamaan koulunkäynnin. – En ole koskaan aiemmin ollut koulussa. Nyt minulla on toivo siitä, että tulevaisuuteni on valoisa, Sarah sanoo. Psykososiaalisen tuen lisäksi Plan on tarjonnut Sarahille ja hänen vauvalleen perustarvikkeita, kuten peittoja, patjoja ja hygieniapakkauksia. Plan tekee leirillä tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Sen ansiosta Sarah on myös saanut tukea omaan ja vauvansa ravitsemukseen. – Planin työntekijät käyvät luonamme säännöllisesti ja katsovat, miten voimme. Plan tekee todella hyviä asioita leirissä, hän kertoo. Sosiaalityöntekijä tuntee perheet Tärkeässä roolissa lastensuojelutyössä ovat Planin sosiaalityöntekijät, joista monet ovat itsekin leirillä asuvia pakolaisia. He tuntevat leirillä asuvat perheet ja yhteisöt hyvin ja käyvät näiden luona säännöllisesti. Etelä-Sudanissa Borin kaupungissa asunut ja sieltä konfliktia paennut Peter on yksi heistä. – Teen työtä lastensuojelun parissa. Väkivalta on suurin ongelma – sekä tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta että lapsiin kohdistuva väkivalta kotona, Peter sanoo. – Raiskatuksi tuleminen tarkoittaa tytöille häpeää. Siksi monet eivät uskalla kertoa, mitä on tapahtunut. Se tekee tapauksiin puuttumisesta hankalaa. Mutta olemme yhdessä saaneet leireillä asuvat yhteisöt muuttamaan asenteita ja havaitsemaan epäoikeudenmukaisuutta, ja nyt he osaavat puuttua julmuuksiin ja kertoa niistä meille. Sen jälkeen voimme antaa psykososiaalista tukea, ja tekijät on mahdollista saada oikeudelliseen vastuuseen. Peter on tutustunut työssään muun muassa 23-vuotiaaseen Nyadiagiin ja hänen neljään lapseensa. Kun Etelä-Sudanin levottomuudet alkoivat, Nyadiagin mies surmattiin ampumalla. Häntä itseään ammuttiin jalkaan. Nyadiag aloitti pitkän pakomatkan lastensa kanssa, ja lopulta perhe päätyi Etiopiaan Kulen pakolaisleirille. Myös Nyadiag on joutunut kohtaamaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvat uhat. – Menehtyneen mieheni veli tuli myös samalle leirille. Hän yritti raiskata minut, Nyadiag kertoo. Nyadiag, 23, menetti miehensä Etelä-Sudanin konfliktissa ja kasvattaa nyt neljää lastaan Kulen pakolaisleirillä Etiopiassa. Peter pakeni Etelä-Sudanin konfliktia yksin Etiopiaan. Hänen lapsensa ovat Keniassa. Nyt Peter työskentelee Planin sosiaalityöntekijänä ja kiertelee säännöllisillä vierailuilla leirillä asuvien perheiden luona. Planin ansiosta Kulen pakolaisleirillä kouluun pääsee lähes 11 000 lasta. Kahdessa varhaiskasvatuskeskuksessa lapsia on 1 500. Sarah elää pakolaisleirillä vauvansa ja isoäitinsä kanssa. Sarah raiskattiin leirillä, mutta Planin tuen avulla hän on toipumassa tapauksesta ja aloittaa pian koulun. 6
Etelä-Sudanin pakolaiset Etiopiassa Etelä-Sudanin levottomuudet alkoivat joulukuussa 2013, kun Etelä-Sudanin presidenttiä tukevat joukot sekä kapinalliset aloittivat yhteenoton. Tähän mennessä yli kaksi miljoonaa eteläsudanilaista on joutunut jättämään kotinsa. Heistä yli 750 000 on paennut naapurimaihin, kuten Etiopiaan, Keniaan, Sudaniin ja Ugandaan. Etiopiassa eteläsudanilaisia pakolaisia on yli 200 000. Heistä suurin osa on pakolaisleireillä Gambellan alueella lähellä Etelä-Sudanin rajaa. Planin työ Gambellan alueen pakolaisleireillä keskittyy koulutukseen, varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun sekä nuorten työllisyyteen. Donor Countries Programme Countries Programme and Donor Countries ZIMBABWE ZAMBIA VIETNAM UNITED STATES UNITED KINGDOM UGANDA TOGO SWITZERLAND SWEDEN SUDAN SPAIN SIERRA LEONE SENEGAL PHILIPPINES PERU PARAGUAY NORWAY NICARAGUA NETHERLANDS NEPAL MOZAMBIQUE MALI LIBERIA LAOS SOUTH KOREA KENiA JAPAN IRELAND INDONESIA HONDURAS GUINEA GUINEA-BISSAU GUATEMALA GHANA GERMANY FRANCE ITALY FINLAND ETIOPIA EL SALVADOR ECUADOR TIMOR-LESTE DENMARK COLOMBIA CHINA CANADA CAMEROON BURKINA FASO BRAZIL BOLIVIA BENIN BELGIUM AUSTRALIA HAITI DOMINICAN REPUBLIC CAMBODIA HONG KONG etelä-SUDAN MYANMAR gambella Toiveissa rauha ja paluu Planin ja yhteisöjen yhteistyön tulos oli pelastus Nyadiagille. Naapurit huomasivat raiskausyrityksen, puuttuivat siihen ja keskeyttivät tilanteen. Nyadiagin vaikeudet kuitenkin jatkuivat. – Sen jälkeen mieheni veli yritti viedä lapset minulta. Nyt Nyadiagin miehen veli on kuitenkin paennut leiriltä, ja Nyadiag kokee elämänsä turvalliseksi. Neljän lapsen kasvattaminen yksin on silti vaikeaa, varsinkin kun Nyadiagin jalka on amputoitu. Planin ansiosta Nyadiagin lapset pääsevät kuitenkin leirillä kouluun. Nyadiag on tyytyväinen, että lapset saavat mahdollisuuden hyvään elämään. – Eniten kuitenkin toivon rauhaa Etelä-Sudaniin. Haluan palata kotiin. Kun ihmiset Kulen pakolaisleirillä puhuvat tulevaisuudenhaaveistaan, niissä on poikkeuksetta yksi yhdistävä tekijä. Kaikki haluavat takaisin kotimaahansa. Samaa sanoo 13-vuotias Nyadholi, joka käy Planin koulua pakolaisleirillä. – Sota on tuhoisaa. Haluan rauhaa, ja haluan tulevaisuudessa takaisin Etelä-Sudaniin. Äitini on leirillä, mutta isäni on edelleen kotimaassamme, Nyadholi sanoo. Hänen lempiaineensa koulussa on uskonto. – Haluan tulevaisuudessa olla hyvä ihminen. Haluan kertoa ihmisille hyviä asioita, Nyadholi hymyilee. *Sarahin nimi on muutettu lastensuojelusyistä. Nyadholi, 13, iloitsee ystävistään leirillä. ”Saimme juuri koulutodistukset, ja oli mahtavaa vertailla niitä yhdessä.” 7
uutisia maailmalta Tanskalainen Anne-Birgitte Albrectsen Planin uudeksi pääjohtajaksi Plan Internationalin uudeksi pääjohtajaksi on valittu tanskalainen AnneBirgitte Albrectsen. Hän seuraa tehtävässä britannialaista BBC:n entistä johtajaa Nigel Chapmania. Albrectsen aloitti uudessa tehtävässään syyskuun alussa. Albrectsen, 47, on työskennellyt ihmisoikeuksien ja kansainvälisten kehityskysymysten parissa yli 25 vuotta. Hän on toiminut johtotehtävissä YK:n kehitysohjelma UNDP:ssä ja Tanskan ulkoministeriössä. Viimeksi hän työskenteli YK:n väestörahastossa UNFPA:ssa. Plan Suomen hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Gunvor Kronman on innostunut Albrectsenin valinnasta Plan Internationalin johtoon. – On hienoa saada pohjoismaista osaamista maailmanlaajuisen lastenoikeusjärjestömme johtopaikalle. Uskon, että Albrectsenin valinta vahvistaa edelleen ponnistelujamme tyttöjen ja poikien yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamiseksi maailmanlaajuisesti, Kronman sanoo. Gunvor Kronman valittiin keväällä Plan Internationalin hallituksen varapuheenjohtajaksi. Plan auttaa pakolaisia Burundin pahenevassa kriisissä Jo lähes kaksisataa tuhatta ihmistä on paennut Burundin levottomuuksia Ruandaan, Tansaniaan ja Kongoon. Tuemme pakolaisia leireillä ja vastaanottokeskuksissa sekä Ruandassa että Tansaniassa. Harelimana, 17, tuli Burundista Kigoman pakolaisleirille Tansaniaan äitinsä ja neljän veljensä kanssa. – En ymmärrä poliittista konfliktia kotimaassani, mutta tiedän, ettei siellä ole turvallista olla, koska elimme kuolemanpelossa. Siksi on parempi olla täällä, missä turvallisuutemme on taattu, Harelimana sanoo. Työmme keskittyy erityisesti lastensuojeluun sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan estämiseen vastaanottokeskuksissa ja pakolaisleireillä. Lisäksi olemme jakaneet ruokatarvikkeita keskuksiin ja leireille saapuville lapsille sekä hygieniatarvikkeita naisille ja tytöille. – Kriisi riistää lapsilta mahdollisuuden koulunkäyntiin ja lisää suojelun ja psykososiaalisen tuen tarvetta – varsinkin, jos he joutuvat eroon perheistään tai liikkuvat yksin, Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija Maritta NiskanenTamiru sanoo. Olemme perustaneet yhteistyökumppaneidemme kanssa turvallisia leikkija oppitiloja Tansaniaan paenneille burundilaisille. Sosiaalityöntekijämme myös rohkaisevat lapsia keskustelemaan vaikeuksista, joita nämä perheineen kokevat, ja pyrkivät tunnistamaan lasten erityistarpeita ja mahdollisia hyväksikäyttötapauksia. 8
Nickelodeon ja Plan innostavat lapsia parantamaan maailmaa Lastenkanava Nickelodeon ja Plan International ovat käynnistäneet yhteistyössä Together For Good (Yhdessä hyvää) -kampanjan. Sen tarkoitus on innostaa, juhlia ja palkita ympäri maailmaa asuvia lapsia, jotka ovat muutoksentekijöitä omissa yhteisöissään. Kampanjaan kuuluu verkkopalvelu, jossa lapset voivat lukea innostavia tarinoita muista yhteisöjensä elämää parantavista lapsista. Palvelussa voi myös itse osallistua kampanjaan. Elokuussa 6–17-vuotiaat lapset saivat lähettää verkkopalveluun omia kuviaan ja videoitaan, joissa kertovat, kuinka he toimivat muutoksentekijöinä. Syksyn aikana Nickelodeon ja Plan valitsevat kuvista ja videoista parhaat kultakin alueelta ympäri maailmaa. Niistä puolestaan kävijät saavat äänestää omat suosikkinsa. Kampanja kulminoituu loppuvuodesta juhlaan, jossa parhaat muutoksentekijät palkitaan. Kampanjan verkkopalvelu: good.nickelodeon.tv Koulubussi tulee Intian työssäkäyvien lasten luokse Jos lapset eivät pääse kouluun, koulu tulee lasten luokse. Hankkeessamme School on Wheels (Koulu pyörillä) koulubussi kulkee Intiassa ympäri Mumbaita tarjoten työssäkäyville lapsille mahdollisuuden koulunkäyntiin. Planin ja Door Step School -järjestön yhteisen projektin ansiosta jo 3 000 lasta pääsee vuosittain kouluun. Intian vauhdikas talousja väestönkasvu ovat johtaneet nopeaan kaupungistumiseen, ja tuhannet ihmiset muuttavat kaupunkeihin paremman elämän toivossa. Viimeisimpien arvioiden mukaan yli 40 prosenttia Mumbain kotitalouksista on slummihuoneistoja ja huomattava osa ihmisistä asuu köyhyydessä. Monien lasten on pakko jättää koulu kesken ja mennä töihin ansaitakseen tuloja perheelleen. Yli 1,7 miljoonaa peruskouluikäistä intialaislasta ei käy koulussa. Tuhannet lapset kärsineet Pakistanin tulvista Tuemme tuhansia lapsia, jotka kärsivät Pakistanin rajuista tulvista. Rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat pakottaneet monet perheet jättämään kotinsa ja muuttamaan täysille leireille ilman riittävää suojaa. Olemme tukeneet pelastusja evakuaatiotoimintaa sekä toimittaneet perheille hätäapua. Työmme on keskittynyt ennen kaikkea väliaikaissuojiin, veteen ja sanitaatioon sekä lastensuojeluun. – Lastensuojelu on yksi ykköshuolenaiheistamme. Rakennamme lapsille turvallisia tiloja, Plan International Pakistanin maajohtaja Rashid Javed sanoo. Tytöt ja naiset ovat katastrofeissa alttiita seksuaaliselle väkivallalle. Yksi syy tähän ovat leirien puutteelliset wcja sanitaatiotilat, minkä vuoksi tytöt ja naiset joutuvat käymään tarpeillaan syrjäisissä paikoissa. Työskentelemme leireillä sanitaation parantamiseksi. Kaiken kaikkiaan tulvista on kärsinyt jo yli miljoona pakistanilaista. – Monet tulvista kärsineistä yhteisöistä elävät äärimmäisessä köyhyydessä. On tärkeää, että varmistamme yhteisöille tuen ja suojan, Javed toteaa. 9
uutisia suomesta Yli 41 000 suomalaista vastusti rajuja kehitysyhteistyöleikkauksia Yli 41 000 suomalaista allekirjoitti kesän ja alkusyksyn aikana vetoomuksen Pelastetaan kehitysyhteistyö. Vetoomuksen viesti oli: ”Vastustamme hallituksen kaavailemia rajuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Suunnitellut leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin ovat kohtuuttoman rajut ja uhkaavat halvaannuttaa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun.” Suomen hallitus leikkaa noin puolet varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista ensi vuoden alussa. Leikkaukset keskeyttävät lukuisia käynnissä olevia hankkeita ja jättävät sadattuhannet kehitysmaiden ihmiset tyhjän päälle. Esimerkiksi Planissa 43 prosentin leikkaus valtiontuestamme tarkoittaa, että hankkeidemme ulkopuolelle jää arviolta 180 000 lasta. Niin asiantuntijat, eduskunnan oppositio kuin nyt myös kymmenet tuhannet tavalliset kansalaiset vastustavat näin rajuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Plan oli 8. syyskuuta mukana mielenosoituksessa, jossa vetoomus allekirjoituksineen luovutettiin kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakalle. – Halusimme olla mukana järjestöjen yhteisrintamassa ja näyttää, että Suomessa on laaja joukko ihmisiä, jotka tukevat kehitysyhteistyötä. Suomalaisista yli 80 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Miltään muulta sektorilta ei leikata kerralla lähes puolta rahoituksesta, kertoo Planin vaikuttamistyön päällikkö Karoliina Tikka. – Ei ole eettistä, että hallitus leikkaa kaikista köyhimmiltä. Mielenosoitus lähetti viestin, että ihmiset ovat tätä mieltä, sanoo Planin lastenhallituksen jäsen Sofia. Planissa käynnissä yt-neuvottelut Plan International Suomi aloitti elokuussa yhteistoimintaneuvottelut, jotka päättyvät lokakuun alussa. Yt-neuvottelut koskevat järjestön koko henkilöstöä eli noin 50 vakituista työntekijää. Mahdolliset irtisanomiset tarkoittavat enintään 20 henkilötyövuotta. – Hallituksen radikaali leikkaus tarkoittaa Planille vähintään 2,5 miljoonan euron säästötarvetta. Pyrimme yt-neuvotteluissamme löytämään ratkaisuja, joilla voisimme vähentää kehitysmaiden lapsille leikkauksista koituvaa vahinkoa. Toisaalta haluamme myös tehdä kaikkemme, jotta lopullinen henkilöstövähennystarve olisi mahdollisimman pieni, pääsihteeri Ossi Heinänen kertoo. Leikkaukset eivät kohdistu Plan-kummien tukemiin kehitysohjelmiin. – Toimintamme on nyt aiempaakin vahvemmin yksityisten tukijoiden varassa. Jokainen kummi, lahjoittaja, yrityskumppani ja vapaaehtoinen on Planille kullanarvoinen, jotta voimme jatkaa työtämme maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi, Heinänen sanoo. 10
Plan Porissa: tyttöjen silpomista ehkäisevän työn pitää jatkua – Tyttöjen sukuelinten silpominen ja lapsiavioliitot ovat aikamme suurimpia ihmisoikeusloukkauksia, sanoi Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen heinäkuussa Porin Torilavalla. Plan kertoi SuomiAreenaan kuuluvassa tilaisuudessa työstään silpomisen ja lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Heinänen ja Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen esittelivät tuloksia, joita Plan on saavuttanut Etiopiassa kolme ja puoli vuotta jatkuneessa hankkeessa. Toteutamme hanketta Suomen ulkoministeriön rahoituksella. – Planin hankealueilla jo 92 prosenttia tytöistä säästyy silpomiselta, kun taas koko Etiopiassa arviolta 75 prosenttia tytöistä silvotaan. Tämä osoittaa, että muutos on todellakin mahdollinen, Heinänen sanoi ja muistutti, että silpominen on haitallinen kulttuurinen perinne, jolla on vakavia terveysseurauksia ja joka voi johtaa jopa kuolemaan. Etiopian-hanke on kuitenkin uhattuna, koska ulkoministeriön tuki Planille pienenee lähes puolella ensi vuonna. Heinänen vetosi päättäjiin ja yleisöön tärkeän työn turvaamiseksi. Torilavan tilaisuudessa nähtiin myös näyttämötaidetta, kun kolme porilaista näyttelijää Kulttuuritalo Annankatu 6:sta tulkitsi kolme tositarinaan pohjautuvaa monologia Etiopiasta. SuomiAreena on MTV:n ja Porin kaupungin järjestämä keskustelutapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna kymmenettä kertaa. Mukana oli 160 ajankohtaista keskustelua ja noin 800 keskustelijaa. Planilla oli tilaisuuden lisäksi teltta SuomiAreenan kansalaistorilla. Planin uusi varainhankintamuoto näkyy katukuvassa Plan aloittaa Suomessa face to face -varainhankinnan, jotta saamme uusia lahjoittajia tukemaan työtämme lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksien toteutumiseksi. Ojenna kätesi -varainhankintakampanja näkyy syyskuusta alkaen katukuvassa eri puolilla Suomea, muun muassa kauppakeskuksissa ja toreilla, sekä sosiaalisessa mediassa. Pyrimme saamaan mukaan sekä uusia kummeja että kuukausilahjoittajia, jotka haluavat tukea tyttöjen suojelua ja koulutusta sekä kaikkien lasten tasa-arvoisia oikeuksia. Toteutamme face to face -kampanjaa yhdessä Ruotsin ja Norjan Planien kanssa. Planin brändi uudistui Planin brändi on uudistunut. 71 maassa toimivat järjestö käyttää nyt samaa logoa ja ilmettä kaikkialla maailmassa. Logomme on muuttunut hieman aiemmasta, ja käytämme nyt joka maassa nimeä Plan International, joka muistuttaa työmme maailmanlaajuisesta luonteesta. Uudistunut visuaalinen ilmeemme näkyy muun muassa tässä lehdessä, verkkosivuillamme plan.fi sekä Facebook-ryhmissämme. Ossi Heinänen ja Julia Ojanen kertoivat SuomiAreenassa tyttöjen silpomisen vastaisesta työstä, jota Plan tekee Etiopiassa. Meeri K out aniemi 11
Teksti JANE LABOUS Kuvat MARC SCHLOSSMAN TUHKIMOTARINOITA TOGOSTA Ihmiskaupan uhreiksi Länsi-Afrikan Togossa joutuneet lapset antavat kasvot nykypäivän orjuudelle. Orjakauppias on usein oma sukulainen. Lupaus mahdollisuudesta käydä koulua houkutteli Bellan*, 16, lähtemään siskonsa mukana maalta pääkaupunkiin. Bella oli juuri täyttänyt kymmenen. Hänen siskonsa vakuutti, että elämä suuressa kaupungissa olisi kuin satua verrattuna heidän köyhään kotiinsa, jossa yksinhuoltajaäiti joutui ponnistelemaan elättääkseen seitsenhenkistä perhettä myymällä maniokkitahnaa. Muutaman Loméssa vietetyn viikon jälkeen sisko jätti Bellan ensin yhdelle, sitten toiselle työnantajalle. Bellan oli työskenneltävä kuin Tuhkimo. Hän teki kotitöitä joka päivä aamuviidestä yli puolenyön. – Tiskaaminen oli minun vastuullani, kuten myös lattioiden lakaisu, ruoanlaitto ja lapsista huolehtiminen, Bella muistelee. – Työnantajani pahoinpiteli minua. Minun oli polvistuttava, ja hän piiskasi selkääni. Neljä vuotta myöhemmin Bella pakeni siskonsa ystävän avulla. Myötätuntoinen ystävä suostui viemään Bellan takaisin kotikyläänsä. – Palattuani päätin, etten ikinä enää kärsisi sillä tavalla, kertoo Bella, joka opiskelee nykyisin kampaajaksi kotinsa läheisyydessä sijaitsevassa kampaamossa. Vanhemmat ja sukulaiset osallisina ihmiskaupassa Tuhansia Bellan kaltaisia nuoria tyttöjä salakuljetetaan joka vuosi Togon maaseudun kylistä kaupunkeihin työskentelemään kotiapulaisina ilman palkkaa. Ogat, ihmiskauppiaat, ovat usein tyttöjen naispuolisia lähisukulaisia, kuten tätejä tai isosiskoja, ja he salakuljettavat jopa seitsenvuotiaita tyttöjä Loméen tai rajan yli Nigeriaan ja Beniniin. Tyttöjä viekoitellaan puheilla koulunkäynnistä, lomamatkasta, paremmasta elämästä ja ennen kaikkea rahasta. Useimmat heistä lähtevätkin matkaan Bella joutui pakkotyöhön kymmenvuotiaana ja raatoi kotiorjana neljä vuotta. Hän vapautui Planin ansiosta ja opiskelee nyt kampaajaksi. 12
vapaaehtoisesti. Perillä ogat jättävät tytöt työntekijöiksi kotitalouksiin, joissa nämä joutuvat raatamaan pesten pyykkiä, laittaen ruokaa, siivoten ja lapsista huolehtien. Ihmiskauppiaat keräävät tuoton tyttöjen työstä. Oga saattaa tienata vuodessa yli 200 euroa, jos hän on välittänyt orjatyöhön useita tyttöjä. – Lasten salakuljetuksessa ei ole aina kyse siitä, että joku yhteisön ulkopuolinen henkilö tulisi ja veisi lapset, sanoo Plan Togon koulutusasiantuntija Tcha Berei. – Lapset päättävät jättää perheensä ja lähteä seikkailuun parantaakseen elinolojaan. Toiseen kaupunkiin tai maahan lähteminen ei kuitenkaan koskaan ole vain lapsen päätös, vaan taustalla on aina saman yhteisön aikuisia, jotka monissa tapauksissa toimivat lapsen vanhempien suostumuksella. Vanhempien osallisuus ei enää edes yllätä meitä. Uudessa elinympäristössä ogat hallitsevat lasten elämää. Kotiorjiksi salakuljetetut tytöt jäävät ilman koulutusta, ja monet heistä kokevat väkivaltaa, näkevät nälkää tai joutuvat miesten hyväksikäyttämiksi ja raiskaamiksi kodeissa, joissa tekevät työtä. Togolaisia tyttöjä salakuljettavat yleensä naiset, jotka etsivät tytöille työtä kaupungeista, kun taas poikien ihmiskaupasta vastaavat miespuoliset ogat. – Tyttöjen työ on työtä kotitalouksissa. Pojat taas työskentelevät pääsääntöisesti pelloilla tai pienissä tehtaissa, joissa työ vaatii fyysistä voimaa, selvittää Berei. Koulutuksella ihmiskauppaa vastaan Viime vuonna Esther*, 14, salakuljetettiin uneliaasta kotikylästään Pohjois-Togosta Loméen. Estherin täti vakuutti, että kyseessä olisi lomamatka. Loméssa Estherin naispuolinen työnantaja löi ja piti Estheriä nälässä suostumatta päästämään häntä kotiin. – Pesin vaatteita, tiskasin lautasia ja pidin huolta vauvasta, kertoo Esther. – Itkin ja haaveilin pääsystä takaisin kylääni. Lopulta Esther vapautui ja pääsi takaisin kouluun Plan Togon ihmiskaupan vastaisen hankkeen ansiosta. Hanke toimii Sotoubouan ja Sokodén alueilla Togon keskiosissa, ja sen tarkoituksena on auttaa palauttamaan salakuljetetut lapset kouluun. Hankkeeseen kuuluu myös ammatillisen koulutuksen tarjoaminen niille teini-ikäisille, jotka ovat ohittaneet kouluiän. – Tämän hankkeen tarkoituksena on taistella lapkotiorjiksi myydyt tytöt kärsivät yksinäisyydestä ja väkivallasta. Esther kärsi orjuudessa nälästä ja pahoinpitelyistä. Hänen suurin haaveensa oli päästä kotiin. 13
siin kohdistuvaa ihmiskauppaa vastaan peruskoululla ja ammatillisella koulutuksella, kertoo hanketta johtava Ouro Gbeleou Plan Togosta. – Pyrimme auttamaan erityisesti ihmiskaupan uhkaa kokevia tai sen uhriksi joutuneita lapsia pääsemään takaisin kouluun tai hankkimaan ammatin. Vaihtoehtoja myös ihmiskauppiaille Gbeleou ja muut hankkeen johtajat tekevät työtä myös ihmiskauppiaiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Entinen oga Moussilia Attiyédé auttaa nykyisin Planin työntekijöitä Bagon kyläyhteisössä levittääkseen tietoa ihmiskaupan riskeistä. Attiyédé kertoo ryhtyneensä ogaksi, koska joutui itse ihmiskaupan uhriksi yhdeksänvuotiaana. Hän välitti työvoimaksi koteihin 12–18-vuotiaita lapsia. – Lopetin työni ihmiskauppiaana, kun toiseen maahan salakuljettamani tyttö sairastui vakavasti. Onneksi hän selviytyi, koska muuten kantaisin hänen kuolemaansa omallatunnollani. Minulle myös valkeni, että täällä kylässä työskentelevien ystävieni elämä oli parempaa kuin omani. Attiyédén mukaan ainoa tapa katkaista kierre on tarjota nuorille naisille muita työmahdollisuuksia. – Vuonna 2002 perustin oman ateljeen, jossa oli yksi ompelukone. Nykyisin minulla on oppilaina kuusi tyttöä. Olen myös kouluttanut neljä Plan Togon luokseni lähettämää tyttöä ja auttanut heitä läpäisemään räätälin loppukokeensa. Haasteina köyhyys ja vanhat tavat Kyläyhteisön jäsenten mukaan köyhyys sekä syvään juurtuneet sosiaaliset uskomukset ovat suurimmat ihmiskauppaa ylläpitävät tekijät. Plan uskoo, että ihmiskauppaa vastaan voidaan taistella parantamalla perheiden mahdollisuuksia ansaita elantonsa, lisäämällä koulutusta ja työharjoittelumahdollisuuksia sekä vaikuttamalla asenteisiin. – Ai kuinka kauan kestää saada lapsiin kohdistuva ihmiskauppa loppumaan? nauraa Berei. – Tuo on vähän kuin kysyisi, kuinka kauan meidän tulisi syödä elinaikanamme! Köyhyys on kuin nälkä, ja niin kauan kuin näläntunne pysyy ja olemme tilanteessa, jossa perheen talous ei salli nälän tyydyttämistä, lapset tulevat lähtemään näille matkoille, hän selittää. – Togolaisessa yhteiskunnassa lasten oikeudet eivät ole riittävän juurtuneita kulttuuriin, ja toisaalta arkeen kohdistuu jatkuva paine noudattaa perinteitä. Nämä tytöt eivät voi kieltäytyä lähtemästä perheidensä luota, koska se tulkittaisiin lapsen kapinoinniksi vanhempien valtaa vastaan. Plan levittää tietoisuutta lasken oikeuksista. Haluaisimme päästä tilanteeseen, jossa kuka tahansa vanhempi ymmärtää lapsensa oikeudet. Työpaikallaan rauhaisassa, peltikattoisessa kampaamossa mangopuun katveessa Bella kihartaa asiakkaansa hiuksia papiljoteilla. Bella katsahtaa ylös surumielinen katse silmissään. – Toisinaan, kun ajattelen sitä mitä Loméssa tapahtui, tulen todella surulliseksi. Sitten hän hymyilee ja taputtaa asiakkaansa päätä ylpeänä. – Mutta nyt opiskelen ammattiin ja uskon voivani rakentaa itselleni tulevaisuuden. Avaan oman liikkeen ja ansaitsen elantoni. Pidän huolta itsestäni. *Bellan ja Estherin nimet on muutettu lastensuojelusyistä. plan togossa » Plan International on toiminut Togossa vuodesta 1988 lähtien Sotoubouan, Sokodén ja Atakpamén alueilla, jotta lasten oikeudet toteutuisivat. » Plan tukee maaseudun naisia, jotta he voisivat johtaa omia yhteisöjään ja perustaa omia yrityksiä kylissä järjestettyjen lainaja luotto-ohjelmien turvin. » Plan Togon ohjelmien avun piiriin kuuluu 24 684 lasta yhteensä 242 yhteisössä Togossa. » Alueen ihmiskaupasta on niukasti virallista tilastotietoa: edelliset hallituksen julkaisemat tiedot ovat vuodelta 2012, ja niiden mukaan 2 069 lasta salakuljetettiin Togosta Nigeriaan ja Beniniin, ja näistä lapsista 49 prosenttia oli tyttöjä. Togon sisällä ihmiskaupan uhriksi joutui 1 869 lasta, joista tyttöjä oli 67 prosenttia. Todellisuudessa lapsia kaupataan vuosittain tuhansia enemmän. Entinen lapsikauppias Moussilla Attiyédé työskentelee nykyisin lasten oikeuksien puolesta.
Teksti ja kuvat ANGELA SINGH TEINIÄITIEN MAA Köyhyyden ja laajalle levinneen seksuaalisen väkivallan takia Nicaraguassa on enemmän teiniäitejä kuin missään muualla Latinalaisessa Amerikassa. Planin tuella nuoret kouluttavat perheitään ja ystäviään välttämään teiniraskauksia. – Olin juorujen keskipiste, kertoo 16-vuotias Slilma ja tuijottaa kulunutta pulpettia hämärässä luokkahuoneessa Nicaraguan pohjoisrannikolla. – Olin juuri täyttänyt 14, kun tulin raskaaksi. Olin seurustellut 18-vuotiaan poikakaverini kanssa vuoden. Tiesin jotain ehkäisystä, mutta hän ei halunnut käyttää kondomia. Slilman äiti alkoi epäillä raskautta, kun se oli edennyt jo kuudennelle kuulle. Tytär teki raskaustestin, joka vahvisti, että hän odotti vauvaa. – Kun kerroin poikakaverilleni, hän häipyi. En ole kuullut hänestä sen koommin. Slilma jatkoi koulua synnytykseen asti, mutta sitten hänen oli jäätävä kotiin huolehtimaan vauvasta. Myös 18-vuotias Irma joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä – ja ehkä juuri siksi hän tuli raskaaksi jo teini-iässä. – Perheelläni ei ollut varaa koulumaksuihin, joten jätin koulun 16-vuotiaana. Tapasin pojan, ja juttu muuttui vakavaksi. Kun olimme seurustelleet vuoden, hän pyysi vanhemmiltani kättäni. He suostuivat. Olin 17. Nyt olen yhdeksännellä kuulla raskaana. Tämä on ihan normaalia yhteisössämme, Irma kertoo. Irma haluaisi palata kouluun, kun vauva hieman kasvaa, mutta se ei vaikuta todennäköiseltä. – Minulla ja miehelläni ei yksinkertaisesti ole varaa koulumaksuihin. Teiniraskaudet ovat Nicaraguassa yleisempiä kuin missään muualla Latinalaisessa Amerikassa. YK:n väestörahaston mukaan 28 prosenttia nicaragualaisista tytöistä saa lapsen alle 18-vuotiaana. Yksi keskeisimmistä syistä teiniraskauksien yleisyyteen on seksuaalinen väkivalta. Esimerkiksi vuonna 2013 Nicaraguan oikeuslääketieteen instituutti raportoi 6 069 seksuaalisen väkivallan tapausta, joista 88 prosenttia kohdistui nuoriin tyttöihin. – Tytöt, jotka tulevat raskaaksi alaikäisinä, menettävät lapsuutensa ja joutuvat kantamaan aikuisen vastuuta. He eivät kuitenkaan voi nauttia aikuisten etuoiMoni nicaragualainen tyttö menettää mahdollisuuden koulutukseen, koska tulee liian nuorena äidiksi. seksuaalinen väkivalta on yleinen syy teiniraskauksiin. 15
keuksista. Yleensä heidän oikeutensa koulutukseen, terveyteen, suojeluun ja säälliseen elämänlaatuun eivät toteudu, sanoo Matthew Carlson, Plan International Nicaraguan maajohtaja. Turvaan väkivallalta 16-vuotias Jennifer istuu kirkkailla väreillä maalatulla terassilla. Talo on Planin tukema turvakoti, josta Jennifer etsi suojaa synnytyksensä jälkeen. Turvakodissa väkivaltaa pakenevat tytöt ja naiset saavat suojelun lisäksi terveydenhoitoa, ruokaa ja henkistä tukea. Jenniferin kasvot kuvastavat tuskaa, kun hän kertoo katkonaisesti tarinansa. – Tapasin aina koulumatkallani vanhemman miehen. Hän oli 29, minä olin 14. Hän kyseli minua ulos, ja lopulta suostuin. Pian hän halusi seksiä. Olin epävarma, mutta hän painosti minua, kunnes myönnyin. En tiennyt, miten suojautua, joten tulin pian raskaaksi. En tiedä, tekikö mies sen tahallaan. Hänhän oli vanhempi, ja hänen olisi pitänyt tietää ehkäisystä. Jennifer piti raskautensa salassa kuusi kuukautta, kunnes hänen äitinsä sai asian selville. – Äiti tuli niin vihaiseksi, että hakkasi minut ja heitti ulos talosta. Koko raskausajan äiti pahoinpiteli minua. Lapsen isän näin enää kahdesti, ja molemmilla kerroilla hän käyttäytyi uhkaavasti. Plan työskentelee Nicaraguassa yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. Poliisi Carmen Poveda kertoo, että poliisilaitokselle tulee usein jopa 12tai 13-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat raskaana seksuaalisen väkivallan seurauksena. – He ovat ahdistuneita, ja viemme heidät turvataloihin, joissa he voivat synnyttää. Yhdessä Planin kanssa annamme tytöille tietoa, jota he voivat viedä eteenpäin yhteisöönsä. Työskentelemme myös yhteisöjen johtajien kanssa, jotta he tiedottaisivat seksuaalisen väkivallan uhreille, miten voi tehdä rikosilmoituksen. Jennifer ei tiennyt, mitä tehdä, joten hän kääntyi poliisin puoleen. Poliisin avulla Jennifer pääsi Planin turvataloon, jossa asuu nyt pienen poikansa kanssa. – Se oli uskomaton helpotus. Sain apua vauvanhoitoon ja tukea jaksamiseeni, ruokaa, turvapaikan ja terveydenhoitoa, Jennifer kertoo. – Nyt minulle tärkeintä on saada kouluni loppuun, jotta voin huolehtia pojastani. Haluan opiskella poliisiksi, jotta voin auttaa ihmisiä, jotka joutuvat samanlaisiin tilanteisiin kuin minä, ja rikkoa hiljaisuuden tyttöihin kohdistuvan väkivallan ympäriltä. Nuoret opettavat toisiaan Nicaraguan viranomaiset pyrkivät vähentämään teiniraskauksia muun muassa radiolähetyksillä ja tiedotuslehtisillä ja -tilaisuuksilla sekä lähettämällä terveysammattilaisia kaukaisiin kyliin. Plan osallistuu ponnistuksiin tukemalla nuorten ryhmiä, jotka kertovat koulussaan ja yhteisössään teiniraskauksien haitoista. Planin hanke Girl Power Project on pyörinyt Nicaraguassa jo vuodesta 2012. ”haluan rikkoa hiljaisuuden väkivallan ympäriltä” Yllä: Planin turvakodeissa nuoret äidit saavat totutella äitiyteen ilman pelkoa väkivallasta. Oikealla: Poliisi Carmen Poveda taistelee seksuaalista väkivaltaa vastaan. 16
leen seurustelusta, mutta on kiitollinen ystäviltään saamastaan tuesta. Slilma on onnekseen päässyt palaamaan kouluun ja haluaa nyt auttaa muita. – Planin työntekijä kannusti minua koko raskausajan. Hän puhui äidilleni, ettei tämä suuttuisi raskaudestani vaan tukisi minua, ja kehui minua rohkeaksi. Pääsin takaisin kouluun, koska äitini ja tätini suostuivat hoitamaan vauvaani, kun minä käyn oppitunneilla. Nyt Slilma haluaa kääntää omat kokemuksensa toisten hyödyksi. – Haluan kertoa teini-ikäisille raskaudesta ja sen haitoista. Nuorten ei pitäisi tehdä samaa kuin minä, koska teiniäitiys vaikuttaa valtavasti elämääni. Olen iloinen, että tytöt ja pojat juttelevat kanssani omista ongelmistaan. Koska olen itse saanut tukea, voin nyt tukea muita. Haastateltujen nuorten nimet on muutettu lastensuojelusyistä. 16-vuotias äiti Slilma ja turvatalossa asuva Jennifer kuuluvat Planin ryhmään, samoin kuin heidän ystävänsä Karen ja Brandon. – Haluamme saada lisää tietoa seksuaaliterveydestä, ja vanhempiemme pitää rohkaistua puhumaan siitä. Emme halua tuntea häpeää aiheesta, Karen sanoo. Brandon kertoo, että hänellä on tyttöystävä. Hän ei halua kertoa äidilnuoret keskustelevat avoimesti seksistä ja ehkäisystä. Joka viikko teini-ikäiset kokoontuvat keskustelemaan avoimesti seksuaaliterveydestä, ehkäisystä ja teiniraskaudesta yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa. – Jos teiniraskauksiin halutaan puuttua, nuoret on otettava mukaan työhön. Se onnistuu koulutuksen ja osallistamisen avulla, sanoo maajohtaja Matthew Carlson. Yllä: Nuoret käsittelevät Planin ryhmässä seksuaaliterveyttä muun muassa draaman keinoin. Alla: Slilma (keskellä) haluaa auttaa muita teiniäitejä jatkamaan opintojaan. Irma (oik.) haaveilee paluusta kouluun. Kuva on otettu ennen Slilman synnytystä. 17
Teksti SOFIA KLEMMING NORDENSKIÖLD Kuvat PIETER TEN HOOPEN MAANJÄRISTYKSEN LAPSET Kaksi rajua maanjäristystä ravisteli toukokuussa Nepalia. Pahimmin vaurioituneisiin alueisiin kuului Dolakha Keski-Nepalissa. Siellä yhdeksän kymmenestä rakennuksesta romahti ja lähes kaikki menettivät kotinsa. Moni kyläläinen jäi mottiin, koska tiet romahtivat ja yhteisöihin saatiin apua vain jalan tai helikopterilla. Vielä kuukausia maanjäristyksen jälkeen arki jatkuu Nepalin köyhillä syrjäseuduilla äärimmäisen haastavana. Kolme miljoonaa lasta kamppailee edelleen maanjäristyksen seurausten keskellä. Suuri osa lapsista menetti ystäviään ja rakkaitaan sekä kotinsa ja koulunsa. Kansainvälisesti palkittu ruotsalainen valokuvaaja Pieter ten Hoopen tapasi Dolakhassa nuoria selviytyjiä. nakul, 12 ”Olen niin iloinen, että ystäväni ovat turvassa. Palasin juuri väliaikaissuojaan rakennettuun kouluun. Kun koulu oli kiinni, autoin vanhempiani etsimään tavaroita kotimme raunioista. Nyt asumme pressun alla. Olen huolissani siitä, miten pystymme rakentamaan kotimme uudelleen ja onko vanhemmillani varaa kouluttaa minut.” 18
Pabita, 7 ”Levitin isoäitini kanssa pyykkejä ulkona, kun maa alkoi järistä. Juoksin sisälle, mutta isoäiti raahasi minut takaisin ulos. Ensimmäisessä maanjäristyksessä kotimme seinät halkeilivat, toisessa se romahti maahan. Menetimme patjamme, vaatteemme, mattomme ja riisimme.” gita, 15 ”Meillä ei ole kotia, ruokaa eikä puhdasta vettä, koska vesisäiliömmekin vaurioitui maanjäristyksessä. Meitä on nyt kymmenen ihmistä samassa pressuteltassa. Olen iloinen, että pystyin palaamaan kouluun, mutta koulumatkalla ohitan joka päivä paikan, jossa maa repesi. En tunne oloani enää turvalliseksi.” 19
Rajip, 10 ”Korjasin vanhempieni kanssa kattoamme monsuunikautta varten, kun ensimmäinen maanjäristys alkoi. Se tuhosi kotimme. Kun toinen järistys iski, olin keräämässä bambunoksia väliaikaista kotiamme, bambumajaa, varten. Olin ylhäällä puussa. Hyppäsin äkkiä maahan ja katsoin, miten puut heiluivat. Minua pelotti.” namuna, 15 ”Nuorten ihmisten pitäisi saada auttaa enemmän hätäaputyössä maanjäristyksen jälkeen. Teini-ikä on levotonta aikaa, ja me nuoret kaipaamme enemmän vastuuta. Kylämme aikuiset riitelivät, kun saimme ruoka-apulähetyksen. Minä astuin esiin ja käskin kaikkia menemään jonoon. Sanoin, että mitä tahansa saammekin, se pitää jakaa tasan kaikkien kesken. Otan vastuuta myös Planin vapaaehtoisena ja autan aliravittuja lapsia.” 20
Jibisha, 12 ”Minä voin ihan hyvin, mutta vanhempani taitavat tarvita apua. He ovat masentuneita, ja heillä on rahahuolia. Koulumme on vaurioitunut, joten en tiedä, millaisia ongelmia koulutielläni on edessä. Haluaisin opiskella toimittajaksi ja muuttaa pois täältä. En halua vaimoksi tai äidiksi. Naimisissa olevat naiset eivät saa tehdä, mitä haluavat.” Kumar, 12 ”Olin palaamassa kotiin kerättyäni heinää puhveleillemme, kun toinen maanjäristys alkoi. Kun tulin kotiin, näin talomme romahtaneen. Yksi puhveleistamme sai vammoja. Vanhempani ovat köyhiä viljelijöitä, eikä meillä ole tarpeeksi ruokaa tai vaatteita. Minulla on vain kahdet housut.” jamuna, 9 (oik.) ”Aiemmin en tiennyt mitään maanjäristyksistä. Nyt tiedän. Asumme teltassa, koska kotimme tuhoutui. Monsuunisateet huolettavat minua, koska vesi tulee sisään. Tarvitsemme ruokaa, vilttejä ja kunnollisen vessan.” dristi, 12 ”Ensimmäisen maanjäristyksen alkaessa olin pesemässä vaatteitani. Maa alkoi täristä ja juoksin peloissani, koska en tiennyt, mitä tehdä. Ihmisten pitää saada tietoa siitä, mitä maanjäristyksessä kuuluu tehdä. Onneksi kukaan perheestäni ei loukkaantunut.” 21
Helena Kinnunen valittiin Kemin kuningattareksi Pitkään Planin vapaaehtoisena ja vapaaehtoisten Kemin aluevastaavana toiminut Helena Kinnunen on valittu Kemin kuningattareksi. – Tämä on ennen kaikkea kunnianosoitus vapaaehtoistyötä kohtaan. Olen kiitollinen, että vapaaehtoistyötä arvostetaan näin nykypäivänä, kun maailmantilanne on mikä on, Kinnunen sanoo. Kinnunen on ollut mukana Planin toiminnassa 11 vuotta. Viime vuonna Kinnunen veti Kemin Nenäpäivä-kampanjan. – Kemiläiset ovat lähteneet mukaan hienosti. Meillä on ollut paljon tapahtumia, joihin on helppo osallistua. Kemissä vallitsee hyvä yhteishenki. Kemin Kuninkaalliset on riippumaton ja avoimesti toimiva ryhmä, joka valitsee vuosittain yleisöäänestyksen perusteella Kemin kuningasparin. Kuningasparin tehtävät ovat lähinnä edustustehtäviä. Kemin kuninkaalliset kruunattiin Elonkerjuumarkkoinoilla elokuun lopussa. Kemin kuninkaaksi valittiin Risto Koskinen, joka toimii Kemin sarjakuvakeskuksen puheenjohtajana ja Yle Radio Perämeren toimittajana. Kemin kuningattareksi kruunattu Helena Kinnunen on ollut mukana Planin toiminnassa jo 11 vuotta. Näin perustat vapaaehtoisten paikallisryhmän » Haluaisitko toimia aktiivisesti kehitysmaiden lasten hyväksi omalla paikkakunnallasi? Lähde mukaan paikallisryhmätoimintaan! » Jos paikkakunnallasi ei ole paikallisryhmää, autamme mielellämme sellaisen perustamisessa. Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Monika Salmivalliin ( monika.salmivalli@plan.fi, p. 040 455 6926) ja keskustele tarkemmin ryhmän perustamisesta. » Perustajasta tulee aluevastaava, jonka tehtävä on koordinoida ryhmän toimintaa ja innostaa paikkakuntalaisia vapaaehtoisiksi. » Aluevastaavien toivotaan sitoutuvan toimintaan vähintään vuodeksi. Aluevastaavia voi myös olla useita. » Ryhmää perustettaessa järjestetään Planin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tuella uusien ilta, jossa toimintaa lähdetään ideoimaan. Tule mukaan tyttöjen päivän keräykseen! Toteutamme tyttöjen päivänä 11.10. usealla paikkakunnalla lipaskeräyksen, jossa kerätään varoja työhömme kehitysmaiden lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi. Rekisteröidy vapaaehtoiseksemme osoitteessa plan.fi/ryhdy-lipaskeraajaksi ja saat lisätietoa, miten ilmoittautua mukaan. Jos olet jo rekisteröitynyt Planin vapaaehtoiseksi, saat sähköpostia aiheesta. Kuka tahansa voi ryhtyä lipaskerääjäksi. Aiempaa kokemusta ei tarvita, vaan reipas asenne ja iloinen mieli riittävät. Lipaskerääjänä jo parin tunnin apu on merkittävä: apusi ja keräämäsi summa moninkertaistuvat kehitysmaissa. Alakouluikäisten tulee kerätä yhdessä täysi-ikäisen henkilön kanssa. Yläkoululaiset voivat kerätä porukalla. Saat meiltä kaikki materiaalit sekä ohjeet ennakkoon. Lippaan saat keräyspäivänä henkilötodistusta vastaan paikkakuntasi lipaskeräyspisteeltä. Tyttöjen päivän lipaskeräys toteutetaan Tampereella, Oulussa, Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Vaasassa ja pääkaupunkiseudulla perjantaina 9.10. ja lauantaina 10.10. Kerääminen on hauskinta yhdessä. Haasta siis mukaan myös kaverisi! Lue lisää: plan.fi/ryhdy-lipaskeraajaksi vapaaehtoiset Mir a K arhu 22
Teksti SIGNE HOLME Kuvat NIELS BUSCH KINGSTON, SLUMMIN JALKAPALLOTÄHTI Hararen slummissa asuvan Kingstonin arkipäivät ovat täynnä kovaa työtä ja puutetta, mutta myös iloa ja unelmia. Kingston, 12, ei tarvitse herätyskelloa. On mahdotonta nukkua liian pitkään, kun jakaa sängyn ja huoneen äidin ja kuuden sisaruksen kanssa. Kingston asuu Epworthissa, slummissa Zimbabwen pääkaupungin Hararen reunalla. Slummeista puuttuvat monet kaupunkien peruspalvelut. Epworthissa ei ole teitä, sairaaloita eikä klinikoita. Sataa tuhatta asukasta kohden on vain yksi koulu. Vessat ovat harvassa. Kingstonkin tekee tarpeensa kotihökkelinsä taakse kaivettuun reikään. Kingstonin äiti huolehtii yksin seitsemästä lapsestaan. Valtio ei tarjoa hänelle minkäänlaista tukea tai sosiaaliturvaa, ja äiti elättää itsensä ja lapsensa alle kolmella eurolla päivässä. Perhe on kuitenkin mukana Planin kummiohjelmassa, minkä ansiosta lapset pääsevät kouluun. Herättyään Kingston hakee vettä kaivosta ja kaataa sen ämpäreihin, jotta koko perhe voi peseytyä. Äiti valmistaa aamiaiseksi maissipuuroa pienen kaasukeittimen päällä. Samaa ruokaa on myös lounaaksi ja päivälliseksi, koska perheellä ei ole varaa muuhun. Kingston kävelee kouluun neljä kilometriä. Luokassa on 55 oppilasta, vaikka pulpetteja on vain kahdellekymmenelle. Silti Kingston rakastaa koulua. Hänestä on hienoa oppia uusia asioita. Kingston unelmoi, että saisi käydä koulua pitkään, mutta se edellyttää, että hänen äitinsä löytää jostain rahaa koulumaksuun, kirjoihin ja koulupukuun. Haaveena kunnon talo ja oma sänky Koulupäivän jälkeen Kingston kävelee kotiin vilkkaan tien reunaa. Läksyt on tehtävä, kun on vielä valoisaa. Kotona ei ole sähköä, joten pimeällä läksyt pitäisi tehdä kynttilänvalossa, eivätkä kaikki lapset mahdu yhtä aikaa pöydän ääreen. – Aikuisena haluaisin ostaa perheelleni uuden talon. Siinä olisi niin paljon tilaa, että jokainen saisi oman sängynkin, Kingston haaveilee. Läksyjen jälkeen Kingston auttaa äitiään myymällä pähkinöitä ja tomaatteja kojussa tienvarressa. Hän hoitaa myös hökkelin takana olevaa pientä puutarhaa, jossa perhe kasvattaa maissia ja papuja. Kingstonin äiti saa hieman lisätuloja vuokraamalla kolme pientä huonetta. Majatalo Shanty Rene on yksi koko kaupungin halvimmista yöpaikoista, jossa yöpyvät yleensä maalta työnhakuun tulevat köyhät ihmiset. Tehtävien jälkeen on vihdoin aikaa Kingstonin suurimmalle intohimolle: jalkapallolle. Kingston pelaa joka päivä ystäviensä kanssa. Ahtaassa slummissa ei ole yhtään puistoa tai leikkikenttää, joten ystävykset kävelevät takaisin koululle, jonka pihalla pelaavat tuntikausia. – Olen onnellinen, kun pelaan jalkapalloa. Siksi harjoittelen joka päivä. Unelmani on tulla ammattilaiseksi ja pelata yhdessä Zimbabwen isoista jalkapalloseuroista. Sitten voin tehdä sitä, mitä eniten rakastan, ja tienata samalla niin paljon, että pystyn huolehtimaan koko perheestäni, Kingston miettii. Kingston tekee läksyt, kun on vielä valoisaa, koska perheellä ei ole sähköä. Koulun jälkeen Kingston myy pähkinöitä äitinsä avuksi. Päivän paras hetki on, kun Kingston (oik.) pääsee pelaamaan jalkapalloa ystäviensä kanssa. 23
kummi-info Kirjoita kummilapselle sähköinen kirje helposti ja nopeasti Oma Plan -palvelussa. Sähköiset kirjeet toimitetaan eteenpäin viikoittain. Voit myös edelleen lähettää kummilapsellesi perinteisen paperisen kirjeen. Seuraavat kummipostipäivät ovat 21.10.2015 25.11.2015 Näihin päivämääriin mennessä Planille postitetut kirjeet ehtivät saman kuukauden lähetykseen. Huomioithan, että joulukuussa perinteisiä kirjeitä ei lähetetä eteenpäin. Miten leikkaukset kehitysyhteistyön rahoituksesta vaikuttavat kummilapsen elämään? Kehitysyhteistyövarojen leikkaukset eivät vaikuta Planin kummirahoituksella tehtäviin ohjelmiin. Kummitoiminta jatkuu entiseen tapaan, eli työskentelemme Planin strategian mukaisesti kummilasten varhaiskasvatuksen, koulutuksen, terveydenhoidon ja suojelun parantamiseksi. Planin, kummien ja kummilasten välinen yhteydenpito säilyy ennallaan: kirjeet ja viestit kulkevat joko perinteiseen tapaan postin kautta tai sähköisesti Oma Plan -palvelun välityksellä. Pitkäjänteinen kummituella rahoitettava työ antaa lapsille mahdollisimman hyvät eväät pärjätä elämässä ja vahvistaa heidän elinolosuhteitaan omissa yhteisöissään, jotta heillä olisi valoisampi tulevaisuus. Tämän päivän globaalissa maailmassa toisista välittäminen on ensiarvoisen tärkeää, ja nyt jos koskaan suomalaisten Plan-kummien tuki kehitysmaiden lapsille on ensiarvoisen tärkeää. Kirsi Mettälä Markkinoinnin ja yksityisvarainhankinnan johtaja Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että saat lähettämämme viestit. Suosittelemme sähköistä yhteydenpitoa joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse. Näin säästämme kuluja ja jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää kummilasten hyväksi paikan päällä. Yhteystiedot voi päivittää netissä Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse asiakaspalveluun info@plan.fi. KUMMIPOSTIPÄIVÄT USEIN KYSYTTYÄ 24
yritysuutiset KUMMIPOSTIPÄIVÄT Finavia on mukana Minun lakini -kampanjassa Planin pitkäaikainen yritysyhteistyökumppani Finavia osallistuu tyttöjen päivän kampanjaamme Minun lakini, joka kiinnittää huomiota tyttöihin kohdistuvaan väkivaltaan. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on sijoitettu kampanjan ajaksi viisi Minun lakini -nappia, joita painamalla lentomatkustajat voivat ottaa kantaa tyttöjen oikeuksiin ja sanoa ei tyttöihin kohdistuvalle väkivallalle. Napit löytyvät lentoasemalta Planin Pastilli-keräyslippaiden yhteydestä. – Olemme iloisia, että Finavia lähti mukaan kampanjoimaan tyttöjen oikeuksien puolesta. Tämä kampanja on ensisijaisesti pohjoismainen, mutta tyttöjen asia on kansainvälinen. Toivommekin, että mahdollisimman moni lentomatkustaja antaisi tukensa maailman tytöille painamalla nappia, sanoo asiakasvastaava Donata Pennanen Plan International Suomesta. Finavian osallistuminen Minun lakini -kampanjaan on jatkoa Planin ja Finavian vuonna 2008 alkaneelle yhteistyölle, jolloin viisi Pastilli-keräyslipasta sijoitettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Keräyslippaisiin lentomatkustajat ovat voineet lahjoittaa matkalta jääneet kolikkonsa. Myöhemmin lipaskeräys on laajentunut Oulun, Vaasan, Rovaniemen ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille. Kesällä 2015 lahjoituksia oli kertynyt jo 120 000 euroa, ja keräys jatkuu edelleen. Lentomatkustajien lahjoitukset käytetään kaikkein köyhimpien maiden lasten koulutukseen, suojeluun ja varhaiskasvatukseen. Rehtorit sauvakävelivät tyttöjen hyväksi Suomen rehtorit ry järjesti elokuussa Helsingissä sauvakävelytapahtuman osana kansainvälisen rehtorijärjestön ICP:n tapahtumaa. Noin viisikymmentä rehtoria eri puolilta maailmaa osallistui hyväntekeväisyyskävelyyn, jonka tuotto ohjautui Planin työhön kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa jokaisessa käveli mukana Planin työntekijä tai vapaaehtoinen kertoen samalla Planin työstä tyttöjen aseman parantamiseksi. Suomen Rehtorit ry:n järjestösihteeri Toni Lehtisen mukaan kansainvälisen rehtorijärjestön yhtenä tavoitteena on edistää tyttöjen koulutusta. – Plan oli hyvin luonteva valinta tuen kohteeksi, sillä järjestö on ollut esillä tyttöjen koulutuksen osalta. Rehtorit pitivät hyväntekeväisyyskävelyä hienona ja erilaisen ideana. Moni rehtori halusi lahjoittaa tyttöjen hyväksi, vaikka ei päässytkään osallistumaan kävelytapahtumaan. Kaiken kaikkiaan lahjoituksia kertyi 3 350 euroa, Lehtinen kertoo. Käytämme sauvakävelytapahtumasta kertyneet lahjoitukset työhön tyttöjen koulutuksen ja suojelun edistämiseksi Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yritykset sanovat ei tyttöihin kohdistuvalle väkivallalle Koulussa tapahtuva väkivalta on yksi suurimmista esteistä tyttöjen koulutuksen tiellä. Yhä useampi vastuullinen yritys maailmalla ja Suomessa haluaa puuttua epäkohtaan ja on ryhtynyt tukemaan Planin työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen puolesta. Muuan muassa it-alan yritys Dell, nuorten naisten muotivaateketju BikBok, IVG Polar Oy ja Lippupalvelu ovat mukana Minun lakini -kampanjassa puolustamassa tyttöjen oikeutta käydä koulua ilman pelkoa väkivallasta. 25
plan palat Nenäpäivä naurattaa lasten hyväksi Nenäpäivä-kampanja kerää jälleen loka-marraskuussa varoja kehitysmaiden lapsille ja naurattaa samalla suomalaisia. Viihde ja varainhankinta yhdistyvät syksyn aikana lukuisissa paikallistapahtumissa, joita Planin vapaaehtoiset ovat mukana toteuttamassa. Kampanja käynnistyy 22.10. TV1:n televisioimalla UMO:n Nenäpäivä-konsertilla, jossa esiintyvät muun muassa Jonna Tervomaa, Anna Puu, Aino Venna, Jimi Tenor, Jarkko Martikainen ja Paleface. Kampanja huipentuu monituntiseen Nenäpäivä-lähetykseen 6.11. Sketsien ja musiikkiesitysten värittämässä ohjelmassa nähdään muun muassa, kuinka Johanna Kurkela vierailee Planin hankkeissa Itä-Timorissa. Lue lisää: nenapaiva.fi “Tätä työtä ei saa lopettaa! Ei ei ei!” Anna Antunes kommentoi Koska olen tyttö -Facebook-ryhmässä uutista, että raju leikkaus kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoituksesta saattaa lopettaa Planin hankkeen, joka suojelee tyttöjä sukuelinten silpomiselta. SOMESSA Tyttöjen päiväksi 11.10. myyntiin tulee uusi premium-heijastinmalli, Loistotyttö, jota koristavat tytön kasvot ovat suunnittelija Ammi Teirin käsialaa. Heijastinta saa Plan Shopin verkkokaupasta ja tyttöjen päivän alla pop up -pisteestämme Kampin keskuksesta Helsingissä. Terveellistä tempehiä Indonesiasta tuleva tempeh on hieman tofun kaltainen raaka-aine. Käytännössä kyse on fermentoiduista soijapapukakuista, joissa on pähkinäinen maku. Tempehiä voi valmistaa esimerkiksi keittämällä, höyryttämällä tai paistamalla pannussa tai uunissa. Tempehissä on paljon proteiinia, riboflaviinia, kalsiumia ja rautaa. Siinä on vähän kolesterolia ja natriumia, ja siksi tempeh on suosittua etenkin terveyspiireissä. Suomesta tempehiä saa yleensä hyvin varustelluista marketeista sekä erikoisruokakaupoista, ja sitä myydään yleensä maustamattomana, marinoituna tai savustettuna. Tämän tempeh-ruoan juuret ovat Sumatran saarella. Kookosmaidossa ja mausteissa haudutettua tempehiä AINEKSET 5 dl kookosmaitoa 2 neilikkaa 700 g tempehiä kuutioituina 250 g hienonnettua pinaattia ½ tl suolaa 1 kevätsipuli, hienonnettuna 1–2 punaista chiliä, siemenet poistettuna ja paloiteltuna Mausteseos: 1 tl kokonaisia valkopippureita 4 cm pala tuoretta kurkumaa pilkottuna (tai 1 ½ tl kurkumajauhetta) 2 ½ cm pala tuoretta inkivääriä pilkottuna 4 kuorittua valkosipulinkynttä 1 rkl palmusokeria tai ruokosokeria VALMISTUS Valmista mausteseos jauhamalla kaikki ainekset morttelissa tai tehosekoittimessa tasaiseksi tahnaksi. Voit lisätä tarvittaessa sekaan hieman kookosmaitoa. Kiehauta kookosmaito kasarissa. Lisää mausteseos, neilikat, tempeh ja pinaatti ja kiehauta uudelleen. Vähennä lämpöä ja hauduta ilman kantta noin 7–10 minuuttia, kunnes kastike on paksua. Mausta suolalla ja koristele hienonnetulla kevätsipulilla ja chilillä. Tarjoile riisin kanssa. Lähde: Heinz von Holzen & Lother Arsana: Authentic Recipes from Indonesia (2006) PLAN KOKKAA SANOTTUA WIKIMEDIA COMMONS 26
Ekologinen banaanikuituhuivi lämmittää syksyllä Plan Shopin valikoima on täydentynyt uusilla, laadukkailla huiveilla, jotka on valmistettu suomalaisille vielä uudesta materiaalista, banaanikuidusta. Bambua muistuttava banaanikuitu on pehmeää, hengittävää ja kiiltävää. Se on ympäristöystävällinen, biohajoava ja erittäin kestävä materiaali. Käsin kudotut rouheat liinat tulevat Nepalista ja värjätään käsityönä Suomessa. Suomalainen Sirinä-design seuraa raaka-aineen viljelyn ja valmistusprosessin luonnonmukaisuutta ja eettisyyttä. 120 cm pitkä ja 35 cm leveä liina sopii esimerkiksi huiviksi tai pöytäliinaksi. Huivit 38 € Plan Shopista, plan.fi/planshop. Sota rikkoo lapsuuden Nykyisen pakolaiskriisin keskellä kirjallisuus voi muistuttaa, että lasten hätä ja pelko ovat konflikteissa pohjimmiltaan samanlaisia riippumatta kulttuurista tai ajasta. 1940-luvulla eurooppalaiset lapset kokivat samoja asioita kuin syyrialaiset ja somalialaiset tytöt ja pojat nyt. Anthony Doerr kuvaa Pulitzerpalkitussa romaanissaan Kaikki se valo jota emme näe toista maailmansotaa kahden lapsen näkökulmasta. Sokea ranskalaistyttö Marie-Laure pakenee natsien pommituksia Pariisista Saint-Maloon ja kadottaa isänsä. Nerokas saksalainen orpopoika Werner päätyy natsien sadistiseen sisäoppilaitokseen ja alaikäisenä rintamalle paikkaamaan miestappioita. Vaikka molempien arki on selviytymistaistelua, he löytävät myös hämmästyttäviä valonpilkahduksia pimeyden keskeltä. Kaunista, eeppistä romaania on vaikea laskea käsistään. Doerr kuvaa koskettavasti lasten pelkoa, voimattomuutta, toivoa ja rohkeutta historian mullistusten keskellä. Romaani muistuttaa myös, millaisen painolastin kanssa konfliktista selvinneet elävät loppuelämänsä. Iida Riekko Kaikki se valo jota emme näe. Suom. Hanna Tarkka. WSOY 2015. Cumbian kuninkaalliset saapuvat Suomeen Cumbia on Kolumbian rannikkoalueen kulttuurisesta sulatusuunista kotoisin oleva musiikkityyli, joka on viime vuosikymmeninä vallannut koko latinalaisen Amerikan. Cumbia on monin paikoin suositumpaa kuin vaikkapa salsa. Tanssitaidottomalle pohjoismaalaiselle tämä sopii hyvin, sillä cumbian suoraviivaisen rytmin tahdissa askelia osaamatonkin voi helposti hytkyä mukana. Konstailemattomaan cumbian rytmiin on myös helppo yhdistää elementtejä muista musiikkityyleistä, kuten hip hopista ja dancehallista. Chileläinen yhtye Chico Trujillo on pitkällä urallaan miksannut cumbiaan rokkia ja monenlaisia lattarimusiikkityylejä, ja tuloksena on saatu erinomaisen tanssittavaa bilemusiikkia. Uudella levyllä Reina de Todas las Fiestas (Kaikkien juhlien kuningatar) fokus on enemmän mantereen perinteisissä musiikkityyleissä ja soittimissa. Cumbian juhlat saapuvat myös Suomeen, sillä Chico Trujillo esiintyy Helsingissä Kulttuuritalolla 28.10. Fiesta! Perttu Iso-Markku Chico Trujillo: Reina de Todas las Fiestas. Barbes. Avartava sukellus toisiin kulttuureihin Toimittaja-tuottaja Arman Alizadin dokumenttisarja Arman ja viimeinen ristiretki (2013) voitti yleisön puolelleen rohkeudellaan ja vetävällä tv-kerronnallaan. Alizad muutti kymmeneksi päiväksi yhteisöihin eri puolille maailmaa ja perehtyi paikallisen oppaan mukana muun muassa kambodzhalaisten roskankerääjälasten ja brasialaisen huumejengin arkeen, opetteli voodoota Beninissä ja poltti ruumiita Gangesin rannalla. Sarjan toinen tuotantokausi pyörii parhaillaan Jimillä. Uusissa jaksoissa Alizad ja ohjaaja-kuvaaja Tuukka Tiensuu sukeltavat tuttuun tyyliin muun muassa mongolialaisten kotkametsästäjien, bangladeshilaisten laivanpurkajien ja maanjäristyksestä toipuvien nepalilaisten elämään. Sarja vie myös Etiopiaan pakolaisleirille, jolla Plan tukee Etelä-Sudanista paenneita ihmisiä. Alizad ei tyydy tarkkailemaan kulttuureita ulkopuolisena vaan heittäytyy avoimesti kohtaamaan uudet kokemukset, oli kyseessä sitten nestehukkaan johtava raataminen suolakaivoksella tai toisella tavalla ajattelevan ihmisen vilpitön kohtaaminen. IIda Riekko Arman ja viimeinen ristiretki 2 Jimillä maanantaisin klo 21. Ensimmäinen tuotantokausi ja jo nähdyt toisen kauden jaksot voi katsoa ruutu.fi:ssä. PLAN KATSOO PLAN KUUNTELE PLAN LUKEE 27
svenska sidan De vill bara åka hem Hundratusentals sydsudaneser har tvingats fly sitt hemland på grund av politiska oroligheter. Närmare 50 000 flyktingar från Sydsudan bor i ett flyktingläger i Kule i Etiopien. Plans arbete i lägret fokuseras på barnens utbildning, skydd och trygghet samt småbarnsfostran. Speciellt uppmärksammas flickor som är utsatta för utnyttjande och sexuellt våld. – Situationen i Sydsudan var hemsk. Kidnappning, våldtäkt och mord hör till vardagen. Det var det värsta jag varit med om i mitt liv. Jag lämnade mitt hem, mina syskon, min mamma och pappa. Jag har ingen aning om var min familj befinner sig, säger Sarah. Sarah flydde till Etiopien med sin mormor. Hon hamnade på ett flyktingläger men livet där fick en dyster början då en främmande man våldtog henne. Sarah blev gravid och nu sköter hon sitt barn. Via Plan har hon fått psykosocialt stöd och hennes situation har blivit bättre. Snart ska hon börja skolan. – Det var min räddning. Min framtid ser nu ljusare ut. Plans personal besöker oss regelbundet här på lägret för att se hur vi mår, säger Sarah. Också 14-åriga Nyabhan var tvungen att lämna sitt hem. Nu bor hon i flyktinglägret i Kule medan hennes mamma och pappa flydde till Kenya. Många av flyktingarna i lägret som flytt konflikten i Sydsudan har bott i lägret redan över ett år. – Det enda vi vill är att åka hem, säger Nyabhans kompis Nyachol. Långsiktigt arbete ger resultat Plans socialarbetare har en viktig roll i barnskyddsarbetet i lägret. Många av dem bor i lägret och är flyktingar själva. De känner familjer i lägret och besöker dem regelbundet. Peter är en av dem. – Det största problemet här är våld. Sexuellt våld mot flickor och våld mot småbarn. Att bli våldtagen är en skam för en flicka och därför vågar de inte tala om det. Då är det svårt att ingripa. Men vi har diskuterat saken tillsammans med flyktingarna och attityderna håller på att ändras här. Nu kan de själva ingripa mot våld samt berätta för oss om de grymheter som sker här. Därefter kan vi ge psykosocialt stöd och möjligtvis ta fast gärningsmännen. Sydsudaneser på flykt Oroligheterna i Sydsudan började i december 2013 och hittills har över två miljoner sydsudaneser tvingats lämna sina hem. Över 750 000 har flytt till grannländerna, över 200 000 till Etiopien. Största delen av dem befinner sig i flyktinglägret Gambella nära gränsen mellan Etiopien och Sydsudan. Plans arbete i Gambella fokuserar på utbildning, småbarnsfostran, barnskydd och sysselsättande av ungdomar. Delta i kampanjen Minun lakini Våld i skolan är en av de största orsakerna att flickor i u-länderna inte går i skolan. Plans samnordisk kampanj Minun lakini lyfter fram våldet mot flickor i världen i dagsljuset och kräver ändring i saken. Kampanjen pågår som bäst. Du kan delta i kampanjen och säga nej till våld mot flickor genom att trycka på knappen på webbsidan minunlakini.fi. Du får gärna dela information om kampanjen vidare i sociala medier. Nyachol och Nyabhan var tvungna att lämnä sitt hem. Plans socialarbetare Peter skydder barn i lägret. 28
työmme lukuina Syntymätodistus tekee lapsesta näkyvän Maailmassa on syntynyt 230 miljoonaa lasta, joilla ei ole syntymätodistusta. Pienen todistuksen puuttumisen seuraukset ovat lapselle valtavat. Kun lasta ei ole virallisesti olemassa, hän jää monesti vaille perusoikeuksiaan. Lapsi ei välttämättä pääse kouluun tai saa terveyspalveluja. Rekisteröimättömiä lapsia on vaikea jäljittää, mikäli luonnonkatastrofi tai kriisi pakottaa perheen erilleen. Syntymätodistus tekee lapsesta näkyvän valtioille ja viranomaisille. Jopa 100 kehittyvässä valtiossa ei ole toimivaa rekisteröintijärjestelmää. Tämän takia Plan aloitti vuonna 2005 työn syntymärekisteröinnin parantamiseksi. Olemme parantaneet kymmenen maan lainsäädäntöä, minkä seurauksena jopa 153 miljoonaa ihmistä on päässyt syntymärekisterioikeuden piiriin. Monissa maissa paperisien syntymätodistusten saaminen on vaikeaa, joten olemme edistäneet sähköistä rekisteröintiä muun muassa Keniassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. Syntymätodistus on lapsen oikeus tulla näkyväksi ja tunnustetuksi yhteiskunnan jäseneksi kaikkialla maailmassa. Katulapsi Tania sai syntymätodistuksen Tania, 14, oli vain kymmenvuotias, kun hän joutui pakenemaan väkivaltaista isäänsä kadulle. Hän päätyi Bangladeshin pääkaupungin Dhakan rautatieasemalle, jossa monet katulapset nukkuvat. Siellä Tania tutustui kahteen muuhun kadulla asuvaan tyttöön, Shumiin ja Shahidaan. Nämä opastivat tulokkaan katuelämään ja neuvoivat häntä keräämään kierrätyskelpoista roskaa, jota myymällä tytöt saivat ruokaa. Kukaan ei tiennyt, missä ja miten tytöt elivät, eikä heidän olemassaolostaan ollut virallisia todistuksia. Eräänä päivänä vieras mies tuli juttelemaan kolmikon kanssa ja kertoi työskentelevänsä Planin ylläpitämässä katulasten tukikeskuksessa. Tytöt epäröivät seurata miestä, koska tiesivät ihmiskaupan riskistä, mutta muut katulapset todistivat, että mies oli luotettava. Hänen avullaan Tania ystävineen pääsi muuttamaan turvataloon. Siellä Tania on oppinut muun muassa kirjailemaan, painamaan kangasta ja ompelemaan vaatteita. – Haluaisin mestariräätäliksi, jotta voisin elättää perheenikin, hän kertoo. Mikä tärkeintä, Tania on nyt virallisesti olemassa, koska hän sai Planin avulla syntymätodistuksen. Sen ansiosta hän voi käydä koulua ja äänestää aikuisena vaaleissa. Plan on järjestänyt Bangladeshissa syntymätodistuksen jo kolmelletuhannelle katulapselle. 40 miljoonaa lasta on saanut syntymätodistuksen 153 miljoonaa ihmistä on päässyt syntymärekisterioikeuden piiriin maata on parantanut syntymärekisteröinnin lainsäädäntöä TYÖMME TULOKSENA: 10 SYNTYMÄREKISTERÖINTI 29
junior-plan TERVETULOA NEPALIIN! Nepalissa on maailman korkein vuorenhuippu, Himalajan vuoristoon kuuluva Mount Everest. Se kohoaa 8 850 metrin korkeuteen. Moni uskoo, että Nepalin vuorilla asuu lumimies Yeti. Hänen olemassaolostaan ei ole todisteita, mutta vuoristokiipeilijät ovat raportoineet jäljistä ja näköhavainnoista. Nepalilainen ruoka on valloittanut myös Suomen. Aromikkaat kastikkeet, riisi, naan-leipä, tandoori-uunissa paistetut lihat sekä jogurttijuoma lassi kuuluvat Nepalin monipuoliseen keittiöön. Moni nepalilainen ei käytä ruokailuvälineitä, vaan ruoka syödään usein sormin. Kahdeksan kymmenestä nepalilaisesta on hinduja. Hindulaisuus on maailman vanhin uskonto, ja siinä on lukematon määrä jumalia, jotka edustavat eri voimia. Vuoristoseudulla lähellä Tiibetin rajaa buddhalaisuus on tärkeässä asemassa, ja Buddhan silmät tunnetaankin yhtenä Nepalin symboleista. HENNA BEE DE SIGN Henna koristaa kädet Nepalilaiset naiset ja tytöt koristelevat usein kätensä taidokkailla mendhi-maalauksilla tärkeitä juhlia, kuten häitä ja uskonnollisia festivaaleja, varten. Väriaine valmistetaan hennapensaan lehdistä. Maalaukset esittävät monesti kukkia ja kasveja ja symboloivat hyvää onnea sekä terveyttä. Voit piirtää oman kätesi ääriviivat paperille ja suunnitella tussilla, millainen mendhi-koristus sopisi sinun käteesi! 30
NAMASTE! Olen sarvikuono Etelä-Nepalin viidakosta. Nimeni tulee kuonossani olevasta käyrästä sarvesta, jota salametsästäjät valitettavasti himoitsevat. Vielä muutama vuosi sitten meitä oli jäljellä Nepalissa enää 534 yksilöä. Nepal ja luonnonsuojelujärjestöt ovat tehneet kovasti töitä, ettei kotejamme tuhottaisi ja meitä metsästettäisi sukupuuttoon. Hyviä uutisia: nyt meitä on jo hieman enemmän, 645! Olen aika vaikuttava ilmestys. Aikuinen uros painaa yli 2 000 kiloa. Lapset asuvat teltoissa Nepalia ravisteli toukokuussa kaksi vakavaa maanjäristystä, jotka tuhosivat lukemattomien perheiden kodin. Maanjäristys vaikeutti yli kahdeksan miljoonan ihmisen elämää. 2,8 miljoonaa ihmistä tarvitsi maanjäristysten jälkeen humanitaarista apua, kuten ruokaa, puhdasta vettä, hygieniatarvikkeita, vilttejä ja katon päänsä päälle. Kotien, koulujen ja teiden rakentaminen uudelleen vaatii paljon aikaa ja rahaa. Tuhannet lapset asuvat edelleen teltoissa. Samassa teltassa voi nukkua jopa parikymmentä henkeä, joten olot ovat ahtaat. Kuvan sukulaispojat nukkuvat kylki kyljessä Planin lahjoittamien vilttien alla väliaikaisessa telttaleirissä Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa. Leireissä on pulaa muun muassa vessoista ja puhtaasta vedestä sekä koulutiloista. Plan työskentelee taatakseen kotinsa menettäneille lapsille ruuan, terveyden ja koulutuksen. Kokeile nepalilaista kivenheittoa! Toisiin kulttuureihin voi tutustua kokeilemalla erimaalaisia pelejä ja leikkejä. Nepalin maaseudulla asuvat lapset pelaavat usein kivenheittoa, johon tarvitaan vain kaksi pelaajaa ja kasa kiviä. Voit käyttää myös esimerkiksi käpyjä. SÄÄNNÖT Kumpikin pelaaja kerää kasaan yhdeksän pikkukiveä. Vuorossa on yksi pelaaja kerrallaan. Ensimmäinen pelaaja heittää yhden kiven ilmaan, ja ilmalennon aikana hänen täytyy ehtiä poimia maasta käteensä toinen kivi ja napata sitten ilmassa oleva kivi. Jos pelaaja onnistuu, hänen vuoronsa jatkuu. Nyt hänen on ehdittävä poimia maasta kaksi kiveä ennen ilmassa olevan kiven nappaamista. Kolmannella kerralla maasta on napattava kolme kiveä, ja niin edelleen. Jos vuorossa oleva pelaaja epäonnistuu, vuoro siirtyy toiselle pelaajalle. Pelaajat jatkavat aina siitä pisteestä, johon jäivät edellisellä vuorollaan (esimerkiksi jos pelaaja epäonnistui viimeksi poimimaan neljä kiveä yhden kiven ollessa ilmassa, hän yrittää samaa uudelleen). Tavoitteena on lopulta ehtiä poimia maasta kahdeksan kiveä ja ottaa sitten kiinni ilmassa oleva kivi. Tässä ensimmäisenä onnistuva pelaaja voittaa kisan. Sgt Y annick Bédar d 31
Nr. 1 Nr. 2 Nr. 3 Nr. 4 Nr. 5 Nr. 10 Nr. 19 Nr. 28 Nr. 29 Nr. 30 Nr. 31 Nr. 32 Nr. 37 Nr. 38 Nr. 39 Nr. 40 Nr. 41 Nr. 46 Nr. 47 Nr. 48 Nr. 49 Nr. 55 Nr. 64 Nr. 65 Nr. 66 Nr. 67 Nr. 68 Nr. 56 Nr. 57 Nr. 58 Nr. 59 Nr. 50 Lakeja, jotka suojaavat tyttöjä väkivallalta koulussa ja koulumatkalla, rikotaan neljä kertaa sekunnissa. Siksi miljoonat tytöt eivät käy koulua. Minun lakini: Puolustan tyttöjen oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin. Samalla kehotan maailman johtajia tekemään samoin. Osallistu kampanjaan osoitteessa minunlakini.fi minun lakini