• # 4/10 UUsi PlanKansalaisuus Kummit vierailulla Nigerissä ja Filippiineillä Syrjäseutujen lapset pääsevät kouluun Laosissa Eettiset ja ainutlaatuiset joululahjat PlanShopista
• Pääkirjoitus Kaikki lapset tarvitsevat samoja asioita Plan on rakentanut koko historiansa ajan lapsille parempaa huomista. Kun Plan perustettiin yli 70 vuotta sitten, järjestön kummit rahoittivat orpokoteja Euroopan sodissa orvoiksi jääneille lapsille. Vuosikymmenten kuluessa toimintaamme on tullut mukaan yhä uusia maita ja kummeja. Nyt meillä on 70 maassa yli kaksi miljoonaa uskollista tukijaa. Plan on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä kansainvälisistä kehitysjärjestöistä. Kummit ovat edelleen työmme kantava voima. Uskomme, että kummilapsitoiminta on kestävä tapa rakentaa parempaa maailmaa ja edistää lasten oikeuksien toteutumista. siksi on hienoa, että moni suomalainen PlanKummi on tukenut työtämme jo yli kymmenen vuotta. Yleisin syy kehitysmaiden lasten kärsimyksiin on köyhyys. Köyhyys luo tietämättömyyttä, voimattomuutta, välinpitämättömyyttä, väkivaltaa ja epätoivoisia tekoja. Lasten ja heidän yhteisöjensä elämää voidaan parantaa parhaiten, kun ihmisiä kuunnellaan ja heidät saadaan ottamaan vastuu omasta kehityksestään. Yhden asian hankkeet luovat harvoin pysyvää parannusta. Planin työn lähtökohta on, että teemme työtä yhteisöjen kanssa pitkään ja monella tasolla. Hankkeet voivat olla käytännöllisiä, esimerkiksi rokotuksia lapsille, kouluvälineitä kouluihin, vesijärjestelmiä kyliin, lainoja äideille tai yrittäjyyskoulutusta nuorille. Mutta ne voivat olla myös pitkäjänteisiä muutoshankkeita kuten vaikuttamista päättäjiin ja lainsäädäntöön. Maapallolla on yli 1,8 miljardia lasta. Lapset kaikkialla maailmassa tarvitsevat samanlaisia asioita: turvallista perhettä, riittävää ravintoa, terveyttä, ihmisarvoista kohtelua, oikeutta leikkiä, käydä koulua ja tulla rakastetuksi sekä uskoa tulevaisuuteen. Ennen kaikkea lapset tarvitsevat aikuisten suojelua. Lapsi ei voi päättää, mihin maahan, kulttuuriin, uskontoon tai olosuhteisiin syntyy. silti jokaisella lapsella on samat oikeudet. Lapsi, joka saa terveen ja turvallisen kasvuympäristön sekä mahdollisuuden oppimiseen, on osaltaan rakentamassa parempaa maailmaa. Jokainen meistä aikuisista voi päättää välittää. Parempi huominen voi toteutua vain, jos riittävän moni uskoo, että pienikin apu on merkityksellinen. Kummi luo toiminnallaan paljon iloa, mutta saa sitä runsaasti itselleenkin. Joskus se kumpuaa hyvinkin pienistä asioista, kuten valokuvasta, piirustuksesta tai pienestä tarinasta. PlanKummit, kiitän teitä lämpimästi arvokkaasta työstänne kaikkien niiden lasten puolesta, joiden yhteisöjä olette tukeneet rakentamaan parempaa elämää. Kutsun kaikki mukaan katsomaan gaalaamme Plan-ilta ­ Koska olen tyttö suorana lähetyksenä MTV3:lta su 12.12. klo 19.30. Rauhallista Joulua! Riitta Weiste Plan suomen pääsihteeri Plan uskoo lapsiin ­ ja tulevaisuuteen Plan 4/10 Julkaisija Plan suomi säätiö | issN 1456-6680 | Kannen kuva: Alf Berg / Plan Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-Leena suvanto | Toimituspäällikkö: Anna Könönen Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Bitte Westerlund Ulkoasu: Mikko Toivonen | Paino: Esa Print Oy | Paperi: Edixion 90 g | Painosmäärä: 34 700 kpl | Marraskuu 2010 seuraavan kerran lehti ilmestyy maaliskuussa 2011. Plan Suomi Säätiö | Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki | Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080, www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma­to klo 10­16, pe klo 9­14 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 Etelä-suomen lääninhallituksen rahankeräyslupa OKU 520 A/15.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.11 (suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 139 K 14/12.6.09, voimassaoloaika 1.7.09­30.6.10 (Ahvenanmaa). 3
• KummivieRA ilu NigeRiiN HANNA KOIVISTO KUVAT PLAN JA HANNA KOIVISTO Ruokakriisi koettelee nigeriläiskyliä Vaikka kummipoikamme Azizin kotikylä on säästynyt nälänhädältä, kuivuus ja ruokapula kasvattavat sairaalajonoja ja tyhjentävät luokkahuoneita. Planin työ lisää kuitenkin toivoa tulevaisuuteen. 4
• YLHääLLä: Azizin kaverit ihmettelevät vieraiden kameroita kylän terveyskeskuksen pihalla. ALARIVI VASEMMALTA: Azizi innostui saamastaan jalkapallosta. Tällainen vadillinen hirssiä maksaa noin euron. Koko kylä seuraa harvinaisia vieraita. äyttää kuin meitä olisi vastassa koko kylä. Kymmenet hymyilevät ja uteliaat kasvot tuijottavat meitä, kun saavumme hiekkatietä kummipoikamme Azizin kotikylään Nigerissä.Täällä vajaan sadan kilometrin päässä alueen suurimmasta kaupungista Dossosta on kyllä käynyt aikaisemminkin valkoisia, mutta ei koskaan kenenkään kyläläisen kummeja, vaikka Plan on toiminut kylässä jo yhdeksän vuotta. Azizin kylällä menee paikallisella mittapuulla hyvin. Yhdeksän viime vuoden aikana noin 3 000 asukkaan kylään on rakennettu Planin tuella muun muassa koulu, terveyskeskus, vessoja, kaivo, aurinkoenergialla toimiva vesipumppu ja vesitorni, viljapankki sekä yhteisötila, jossa muun muassa pidetään kokouksia ja jossa kylän aikuiset opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan. Nigerissä aikuisten lukutaitoprosentti on yksi maailman alhaisimmista. Vain alle puolet aikuisista osaa lukea, ja varsinkaan tytöt eivät useinkaan käy koulua. ­ Äidit tarvitsevat heidän apuaan kotitöissä ja pitävät heidät siksi mieluummin kotona kuin lähettävät kouluun. Lisäksi tytöt naitetaan nuorina. Erään tutkimuksen mukaan naiset menevät Nigerissä naimisiin keskimäärin 16-vuotiaina. Dossossa keskimääräinen naimisiinmeno ikä on vielä alempi, noin 14 vuotta. Miehet ovat naidessaan huomattavasti vanhempia, kertoo Plan Nigerin Dosson alueen johtaja Mahamadou Hassane. Esimerkiksi kummipoikamme Azizin äiti, 21-vuotias Seynabou, ei ole käynyt koulua. Kuten suurin osa nigeriläisnaisista, hän meni naimisiin nuorena. Azizin hän sai 17-vuotiaana, ja nyt seinaboun sylissä on jo toinen lapsi, Azizin muutama kuukausi sitten syntynyt pikkusisko. N tukemissa kylissä vanhempia kannustetaan laittamaan lapsensa kouluun, ja se on tuottanut tulosta. Runsaassa kymmenessä vuodessa, jotka Plan on toiminut Dosson alueella, koulua käyvien ala-asteikäisten lasten osuus on noussut noin 40 prosentista lähes 70 prosenttiin. ­ Monissa Dosson kouluista tyttöjä ja poikia on nyt oppilaina suunnilleen saman verran. Aiemmin 60 oppilaan joukossa saattoi olla vain kuudesta seitsemään tyttöä, kertoo Dosson alueen koulutarkastaja Souley Djibo Yéro. Azizin kylän päällikkö, nuori mies, joka on perinyt päällikön vastuun hiljattain kuolleelta isältään, kertoo ylpeänä, että ainakin kaikki hänen kylänsä lapset käyvät nykyisin koulua. Niille, jotka ovat pudonneet syystä tai toisesta pois koulujärjestelmästä, Plan pitää yhteisökoulua. se kestää neljä vuotta, minkä jälkeen lapset ja nuoret voivat palata takaisin tavalliseen, valtion ylläpitämään kouluun. Ruokakriisi tyhjensi koulut Tänä vuonna niin Azizin kuin monien muidenkin kylien luokissa on ollut tavallista väljempää. Nigeriä koettelee vakava ruokapula. sen takia moni perhe on joutunut lähtemään kylästään muihin kyliin tai kaupunkeihin etsimään töitä tai viemään karjansa vehreämmille laitumille. Lapset otetaan yleensä mukaan, mikä tarkoittaa, että he menettävät viikkoja, joskus jopa kuukausia kouluvuodesta. Koulutarkastajat arvioivat, että kouluvuoden aikana jopa kolmannes oppilaista on kadonnut, mutta todellinen putoajien määrä selviää vasta lokakuisen sadonkorjuun jälkeen, kun lapset yleensä palaavat lomilta kouluun. ­ Tämä on todella paha vuosi. Lähes kaikissa alueen kylissä on ruokakriisi ja kokonaisia perheitä on lähtenyt pois, Yéro sanoo. Moni päätyy pääkaupunkiin Niameyhin tai muihin suuriin kaupunkeihin. Dossossa asuva maataloustarkastaja Hamadou Seybou arvioi, että Myös tytöt yhä useammin kouluun Tyttöjen koulunkäynti on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt koko Nigerissä siihen innostavien kampanjoiden ansiosta. Esimerkiksi Planin 5
• YLäRIVI VASEMMALTA: Kuivuuden piinamassa Nigerissä moni ottaa juomavetensä maahan muodostuneista lammikoista. samalla vedellä pestään vaatteet ja juotetaan eläimet. Momu Nouhou (oik.) pyysi myös ystävättärensä kuvaan. ALHALLAA: Planin työn ansiosta koulua käyvien tyttöjen määrä on kasvanut huimasti Azizin kotikylässä. tilanne on kaupungeissa usein vielä vaikeampi. ­ Vaikka torikojut pursuavat erilaista viljaa, vihanneksia ja hedelmiä, hinnat ovat vieläkin korkeammat kuin maaseudulla. Jollei kaupungissa ole sukulaisia, tulokkaat päätyvät usein kadulle tai hökkelikyliin. Yéro pelkää, että koulusta lähteneet lapset eivät ehkä enää pysty jatkamaan ollenkaan opintojaan. saman luokkatason voi kyllä aloittaa vielä toistamiseen, mutta jos lapsi ei silloinkaan selviä kouluvuoden lopussa olevista kokeista, koulunkäynti valtion koulussa on ohi. purimaista, jotta saisivat edes vähän rahaa ruokaan. Perheet ovat myös joutuneet myymään kotieläimiään, kanoja, lehmiä, vuohia, aaseja tai hevosia, tai mitä tahansa muuta omaisuuttaan. ­ Hinnat ovat ruokakriisin takia todella korkealla, ja lisäksi ruoka pitää käydä ostamassa torilta yli 20 kilometrin päästä, valittaa Nouhoun kanssa samassa kylässä asuva Seyni Yakuba. Viljapankit lievittämään ruokapulaa Nouhoun ja Yakuban kylässä ei ole viljapankkia, josta kylän perheet voisivat ostaa ruokaa. Lisäksi kylän kaivosta on loppunut vesi, minkä takia kyläläisten pitää hakea se muutaman kilometrin päästä toisen kylän Azizin kylään ruokakriisi ei toistaiseksi ole iskenyt kovin pahasti. Kylässä saatiin viime vuonna niin hyvä sato, ettei Nigerin hallituksen tai avustus- kaivosta. Jotkut myös ottavat vettä maahan muodostuneista lammikoista, mikä aiheuttaa vain lisää ongelmia, sillä vesi järjestöjen ole tarvinnut ainakaan vielä jakaa ei ole puhdasta. siellä ruoka-apua. Toisin on monissa muissa Azizin kylässä vedestä ei onneksi ole lähikylissä ja muualla Nigerissä. pulaa, sillä Planin rakentama aurinkoenergialla YK arvioi, että jopa seitsemän miljoonaa Hyviäkin uutisia on: tyttöjen toimiva vesipumppu ja -torni takaavat vedennigeriläistä kärsii tänä vuonna ruokapulasta. koulunkäynti on lisääntynyt saannin. Lisäksi kylässä on viljapankki, josta on Maailman ruokaohjelma, Nigerin hallitus ja ollut monelle perheelle suuri apu. kansalaisjärjestöt, Plan muiden muassa, ovat jakoko Nigerissä. Käytännössä viljapankit toimivat niin, että kaneet tonneittain ruokaa. syynä ruokakriisiin yhteisö ostaa niihin ruoka-aineita syksyllä on ennen kaikkea viime vuoden kuivuus. heti sadonkorjuun jälkeen, jolloin hinnat ovat Pitkälti aavikkoa olevassa Nigerissä on matalalla. Kun hinnat sitten seuraavana kesänä vain yksi sadekausi, joka kestää toukokuusta tai syksynä nousevat ja ihmisten omat varastot on kulutettu loppuun, syyskuuhun ja josta sadon onnistuminen riippuu. Viime vuonna osissa varastot otetaan käyttöön ja kyläläiset voivat ostaa niistä ruokaa torihinmaata satoi niin vähän, etteivät nigeriläisten yleisimmin viljelemät toja halvemmalla. maissi, maniokki, hirssi, pavut ja maapähkinät kasvaneet odotetusti tai ­ Esimerkiksi tuollainen kippo hirssiä maksaa nyt markkinoilla yli ollenkaan eikä ruokaa saatu juuri varastoon. 650 Länsi-Afrikan frangia (noin euron), mutta täältä sen voi ostaa 525 ­ Koko kylästä kukaan ei saanut yhtään papuja tai pähkinöitä. Minäfrangilla, Azizin äiti seynabou selittää viljavaraston ovella. kin yritin viljellä niitä, mutta en onnistunut, kertoo muutaman kymmeYhdestä kipollisesta hirssiä saa hänen mukaansa riittämään ruokaa nen kilometrin päässä Azizin kylästä asuva Momu Nouhou. nelihenkiselle perheelle päiväksi. Hän kertoo, että nyt kylän naiset yrittävät sinnitellä muun muassa Valitettavasti viljapankitkaan eivät ole pelastaneet kaikkia kyliä ruokeräämällä lehtiä ja tekemällä niistä kastiketta. kapulalta. Monet varastot tyhjenivät jo monta kuukautta ennen uuden ­ Lapset itkevät koko ajan, koska heillä on nälkä, Nouhou suree. sadon korjaamista. Miehet taas ovat etsineet työtä lähipelloilta, kaupungeista tai naa- Ruokavarastot jo kauan tyhjinä 6
• EGYPT NigeR ALGERIA LIBYA Lahjoittajamaat Arlit MALI SUDAN Hankemaat Agades Tahoua Maradi Dosso Zinder · Niger on yksi maailman köyhimpiä maita. · 65,9 % elää äärimmäisessä köyhyydessä. · 44 % lapsista on alipainoisia. · Odotettavissa oleva elinikä on 52,6 vuotta. · 71,3 % aikuisista osaa lukea. uk Ao · hrNigerin asukasluku on 15 306 252. Ba LÄHTEET: UNDP 2009 JA CiA FACT BOOK 2010 Ko uko uro Niamey BURKINA FASO Bung a GHANA Nig TOGO Tillabéri NiGER LUKUiNA er CHAD BENIN NIGERIA NIGER Maatoimisto e Ohjelma-alue nu Be Char i Lo go ne g Sana a Lo m Lo ba ye CENTRAL AFRICAN REPUBLIC Ou ui Aliravitut lapset saavat hoitoa Planin tuella EQUATORIAL Terveyskeskuksessa valtion palkkaama sairaanhoitaja Adama Jounkaila kertoo, että viljapankista huolimatta Azizinkin kylässä kymmenet lapset ovat selvästi aliravittuja. ­ Olemme hoitaneet yli neljääkymmentä aliravittua lasta ja myös monet raskaana olevat naiset ovat tarvinneet lisäravintoa, Jounkaila kertoo. Maailman ruokaohjelman ja Planin tuella terveyskeskuksessa onkin alettu antaa ravintoliuosta tarvitseville. Jounkailan vastaanottohuoneen edessä on nytkin jono. suurin osa naisista on tullut vastaanotolle sairaan lapsensa kanssa. sairaanhoitajalla pitää kiirettä. Viidestä pienestä huoneesta koostuvassa terveyskeskuksessa toimii hänen lisäkseen vain muutama vapaaehtoinen. Pelkästään synnytyksiä on noin 15 kuukaudessa. SAO TOME & PRINCIPE GUINEA GABON Sangha ang CONGO Ngoko Oub Black Volta ham Nig er Vina Ko tto u Mbomou Ka Oubangui Congo de i e Uel DEM REPUBLIC OF CONGO Dja Aruwimi Itu r i Edessä valoisampi tulevaisuus? Kun olemme päivän päätteeksi lähdössä Azizin kylästä takaisin kaupunkiin, sylimme ahdetaan täyteen lahjoja. Azizin äiti seynabou antaa kaksi itse punomaansa koria ja niihin kuuluvan kalebassihedelmästä tehdyn vadin, jollaisissa paikalliset kantavat tai säilyttävät maitoa tai muita nesteitä. Lisäksi vanha hymyilevä nainen haluaa lahjoittaa meille oljista tehdyn harjan, jollaisilla paikalliset naiset siivoavat niin talonsa kuin pihansakin. Nopean visiitin perustella vieras ei osaisi ajatella, että täälläkin osa ihmisistä saa syödäkseen liian vähän ja moni perhe taistelee tienatakseen edes jonkin verran rahaa siihen asti, että uusi sato tuo taas ruokaa lautaselle. Onneksi sato näyttää tänä syksynä viime vuotta paremmalta. 7
• ENNA ANGERVUORI KUVAT PLAN PlanKansalaisuus tarjoaa jokaiselle jotakin ­ ja sille voi jokainen tarjota jotakin ivat Planille mmimme anto Näyttelevät ku a kummiudesta istaan kertomall aansa ja osaam aik ten tarinoita hitysmaiden las ja esittämällä ke Kuvassa Juha udun ratikoissa. kka ja pääkaupunkise oth, Sinikka So en, Marcus Gr Kukkon Tiia Louste. Planin vapaaehtoistyö laajenee. Uusi PlanKansalaisuus kokoaa yhteen järjestön laajan vapaaehtoisverkoston. Mukaan toivotaan uusia ideoita ja tekijöitä! aailmanlaajuisesti Planilla on lähes 70 000 vapaaehtoista. Eniten heitä on kehitysmaissa, joissa vapaaehtoisuus on tärkeä tapa osallistua oman yhteisön kehittämiseen. Varsinkin nuorille se on myös mahdollisuus edetä uralla. ­ Oikeudenmukaisuus maailmassa vahvistuu ja kansalaisyhteiskunta rakentuu vapaaehtoisten yhteistyöllä, tapahtuma tapahtumalta ja ihminen ihmiseltä, toteaa Planin kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi. Hän on ylpeä ja tyytyväinen PlanKansalaisistaan, jotka ovat jo nyt tuttu näky monilla paikkakunnilla. ­ Planin kotisivujen ja sosiaalisen mediatyön merkitys kasvaa sen mukaan, mitä enemmän meillä on erilaisia tapahtumia ja mitä useimmilla paikkakunnilla näymme. PlanKansalaiset voivat jakaa ajatuksiaan ja kokemuksia yhteisillä foorumeilla. Planin vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa järjestön toiminnan tukijoina ja uuden ideoijina. He levittävät ympäristössään tietoa kehitysmaiden oloista, sosiaalisista kysymyksistä ja kansalaisvastuusta. m Vapaaehtoiset toimivat ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, toteutumiseksi kaikkialla maailmassa. Plan tarjoaa monipuolisia tilaisuuksia osallistua lastenoikeustyöhön mielekkäillä ja mielenkiintoisilla tavoilla. Vapaaehtoisuus voi olla oman ammatillisen osaamisensa antamista Planin käyttöön, tapahtumissa toimimista, lipaskeräyksiä tai toimistotöitä esimerkiksi kummipostituksessa. Osallistuminen Planin toimintaan on mahdollisuus uuden oppimiseen ja hauskaan yhdessäoloon. samalla vapaaehtoiset ovat järjestön toiminnalle arvokas voimavara. Vapaaehtoistyöntekijät toteuttavat hienosti vastuutaan kansalaisina ja kannattelevat Planin arvomaailmaa. He ovat aktiivisia, ajattelevia ihmisiä, joille tärkeää pitää huolta paitsi lähipiiristä myös kauempana olevista ihmisistä. Vapaaehtoiset seuraavat maailman tapahtumia ja pohtivat, millaisia vaikutuksia heidän toiminnallaan on maailman lasten elämään. siksi Planin vapaaehtoisia kutsutaan nyt PlanKansalaisiksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! 8
• muutAmiA eSittelemme AiSiA: PlANKANSAl Kun auttaa niin saa Lahtelainen Pekka Toom antoi metallinkäsittelytaitonsa Planin käyttöön Mitä asiaa? -kampanjassa. Toom avusti kampanjakiertueella käytetyn vanhan puhelinkopin muokkaamisessa kiertuekuntoon. Paljon vapaaehtoistöitä tekevälle miehelle palvelus tärkeän asian hyväksi oli itsestäänselvyys. ­ Vapaaehtoistyö apua tarvitsevien puolesta kuuluu koko perheen perusarvoihin. Tässä maailmassa ei kukaan pärjää yksin, joten heikompia pitää auttaa aina kun vain voi. Pekka Toomin mukaan kehitysmaiden lasten auttaminen on hyödyllistä kaikille. Kun elintaso kehitysmaissa nousee, se vaikuttaa positiivisesti myös suomalaisiin esimerkiksi kasvavan kansainvälisen kaupan vuoksi. Ei ole siis kenenkään elintasosta pois, jos auttaa muita. Auttamisesta myös saa paljon. ­ Hyvä mieli on tietysti se tärkein vapaaehtoistyöstä saatava asia. Kun tutustuu kehitysmaiden todellisuuteen, oppii myös olemaan valittamatta pienistä vastoinkäymisistä ja arvostamaan niitä asioita, jotka omassa maassa ja elämässä ovat hyvin, toteaa Pekka Toom. innolla saa aikaan paljon Kosmetologi Eva Laanti on erinomainen esimerkki siitä, miten yksi ihminen voi kekseliäisyydellään ja innollaan saada aikaan paljon. Laanti keräsi huikeat 6 500 euroa Planin Koska olen tyttö -kampanjaan. ­ Olen itse saanut toimia kutsumusammatissani jo kolmekymmentä vuotta. Ajattelin, että paras tapa juhlistaa tähänastista kosmetologin taivaltani on auttaa kehitysmaiden tyttöjä toteuttamaan omia ammatillisia unelmiaan. Toivon, että kampanjassa kerätyt varat kohdennetaan nimenomaan tyttöjen koulutukseen, selittää Laanti. Laanti teki yhdeksässä kauneushoitolassa kasvohoitoja, joiden tuotosta puolet ohjattiin Planin työhön. Kampanja polkaistiin näyttävästi käyntiin tiedotustilaisuudella. Hoidot saavuttivat suuren suosion, ja monet tulivat kosmetologille nimenomaan osallistuakseen keräykseen. Laantin tempaus innosti monet asiakkaat keskustemaan tyttöjen asemasta ja teki Planin työtä tunnetuksi. Benecom Oy ja Guinot -salongit ympäri suomea osallistuivat keräykseen tuotemyynnin ja lipaskeräysten avulla. Ammattiopisto Omnia ja suomen Kosmetologien Yhdistysten opisto lahjoittivat puolet asiakaspalvelupäiviensä tuotoista Koska olen tyttö -kampanjaan. sKY-opisto on sittemmin ryhtynyt myös Plankummiksi. Tämän lisäksi Eva Laanti sai mukaan myös itämaisen tanssiseuransa jäsenet ja kevätnäytöksen 900-henkisen yleisön. Plan tuki kampanjaa antamalla Laantin käyttöön materiaaleja, kuten videoita ja tyttöjen tarinoita. Eeva Laanti toivoo, että oikeus omaan ammattiin ja itsenäisyyteen olisi jokaiselle maailman naiselle itsestäänselvyys. Heikompia pitää auttaa aina, kun vain voi. ­ Pekka Toom Julkisuuden henkilöä kuunnellaan Helsingin raitiovaunuissa toteutettiin parina keväänä kampanja, jossa nimekkäistä näyttelijöistä koostunut iskuryhmä luki matkustajille kehitysmaiden lasten elämäntarinoita. Tarinoiden avulla jaettiin tietoa Planin toiminnasta. Yksi näyttelijöistä oli Sinikka Sokka, jolle yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tuttua jo vuosikymmenten takaa. ­ Raitiovaunutapahtuma tuntui luonnolliselta tavalta vaikuttaa. Oli mukava lähteä mukaan tekemään jotain konkreettista, aivan kuten 70-luvulla, kun osoitettiin mieltä rauhan puolesta. samalla tapahtuma oli hyväntuulinen ja raikas. sinikka sokan mielestä julkisuuden henkilöillä on erityinen vastuu nostaa esiin yhteiskunnallisia asioita ja toimia hyvinä esimerkkeinä, sillä heitä kuunnellaan ja heistä otetaan mallia. Jokainen meistä voi hänen mielestään osallistua yhä enemmän vaikuttamistyöhön mediakentän laajentumisen ja vuorovaikutteisuuden ansiosta. Kehitysmaiden lasten elämäntarinoiden kertominen on sokan mukaan konkreettista vaikuttamistyötä. Näyttelijällä on itselläänkin hondurasilainen kummilapsi, jonka kehitystä hän on seurannut jo useita vuosia. Avun merkityksen ymmärtää parhaiten, kun sen kohteella on kasvot. 9
• PlANKANSAl AiSiA Maailmankuva avartuu vapaaehtoistyössä Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta. Plan tarjoaa vapaaehtoisille kehitysmaatietoutta ja tilaisuuden tutustua ammattimaiseen kansalaisjärjestön toimintaan. ­ Planin toimintaan osallistuminen opettaa tarkastelemaan maailmaa laajemmasta perspektiivistä, auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita ja kehitysmaiden todellisuutta. Koulutuksissa ja tapahtumissa tutustuu eri maista, ikäryhmistä ja aloilta tuleviin ihmisiin. Tämä on todellinen rikkaus, hehkuttaa Helena Kinnunen. Kemiläinen Helena Kinnunen on tehnyt vapaaehtoistyötä Planin joukoissa jo viitisen vuotta. Hän on Kemin vapaaehtoistyön aluevastaava. Alueen vapaaehtoiset ovat järjestäneet ahkerasti toimintaa lasten tapahtumiin ja tuoneet syntymärekisteröintikampanjaa esiin muun muassa koiranäyttelyissä. Viime aikoina toimintaan on tullut mukaan runsaasti afrikkalaistaustaisia opiskelijoita. ­ Maahanmuuttajien ja kemiläisten yhteistyö on tehnyt vapaaehtoistyöstä entistä mielenkiintoisempaa. samalla kun on itse päässyt esimerkiksi kehittämään kielitaitoaan, vapaaehtoistyö on auttanut ulkomaalaisia kotiutumaan suomeen ja saamaan ystäviä. Tärkeäksi syyksi Planissa toimimiseen Helena Kinnunen mainitsee rakkautensa lapsiin. ­ Tapahtumissa on ilo nähdä lasten nauttivan yhdessä tekemisestä. samalla tietää vaikuttavansa myönteisesti myös kehitysmaiden lasten hyvinvointiin. Nuorten ääni kuuluu Planissa Plan tarjoaa nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Planin Lastenhallituksessa 12­16-vuotiaat nuoret tiedottavat lasten oikeuksista ja tuovat oman näkökulmansa järjestön työhön. Siiri Tolvanen oli Lastenhallituksen jäsen vuosina 2007­2009. Nyt hän vaikuttaa globaalista kansalaisvastuusta kiinnostuneiden 18­30-vuotiaiden Mitä?verkostossa. ­ Parasta Planissa toimimisessa on ollut yhteisöllisyys ja mahdollisuus vaikuttaa, tuntea itsensä tärkeäksi. Nuorille tällaisia tilaisuuksia tarjoutuu harvoin, sanoo siiri. Lastenhallituksessa siiri osallistui kampanjointiin syntymärekisteröinnin puolesta sekä erilaisiin tapahtumiin, joissa jaettiin tietoa lasten oikeuksista ja Planin työstä. Mitä?verkostossa hän on osallistunut Mitä asiaa? ja Mitä videoo? -kiertueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Verkostolaiset suunnittelevat tällä hetkellä eduskuntavaaleihin liittyvää kampanjaa. siiri Tolvasen mielestä viesti kulkee tehokkaasti nuorilta nuorille heitä kiinnostavilla tavoilla. Nuorten aktiivisuus ja tiedostavuus on herättänyt myös aikuisten huomion. ­ Lastenhallituksessa ja Mitä?-verkostossa on saanut tuntea, että jokaisen rooli yhteiskunnallisessa toiminnassa on tärkeä. Planissa nuorten mielipiteitä kunnioitetaan ja meihin suhtaudutaan tasavertaisina toimijoina. Harrastus palvelee yhteistä hyvää Omat kädentaidot voi valjastaa hyvien asioiden edistämiseen. Vapaaehtoistyön ei tarvitse olla aikaavievää, vaan se voi yhdistyä muuhun harrastustoimintaan. Oululainen Anja Hohtola on askarrellut kortteja kuivakukista jo vuosia. Kukkien prässääminen on kasvitieteilijälle intohimo. Kortteja on kertynyt kotinurkkiin siitä huolimatta, että Anja lahjoittaa niitä ahkerasti läheisille. Hohtola törmäsi Planin internetsivuihin sattumalta etsiessään uusia ideoita korttien tekemiseen. Plan lähettää halukkaille askartelijoille korttipohjia, joille voi liimata prässättyjä kukkia. Kortit myydään Planshopissa kehitysmaiden lasten hyväksi. Hohtolalle tämä oli tervetullut keino saada korteilleen käyttöä. Hän on toimittanut Planille jo noin viisikymmentä korttia. ­ Vapaaehtoistyön on ilman muuta oltava hauskaa. Aktiivinen tekeminen on minulle mielekäs tapa olla mukana. Hohtolan mielestä Planilaiset ovat onnistuneet luomaan tunteen, että vapaaehtoiset kuuluvat joukkoon. Korttien askartelu on muuttunut yksinäisestä puuhailusta miellyttäväksi yhteistyöksi. Hauskaa yhdessäoloa Rauni Karjala osallistui keväällä Planin ja Kemiran yhteisen vesipisteen hoitoon Naisten kympillä. Tapahtumassa kerättiin näkyvyyttä työlle puhtaan juomaveden puolesta. Raunin työnantaja Kemira on tukenut Planin vesihankkeita Kiinassa, Etiopiassa ja Boliviassa. Osallistuminen juoksutapahtumaan oli Raunille mieluisaa sunnuntai-päivän ajanvietettä. Kemiralta mukaan lähti kymmenkunta henkilöä. ­ Päivän aikana tuli käveltyä varmasti kymmenen kilometriä. Vapaaehtoistyö on hyvää vastapainoa palkkatyölle. samalla voi tuntea tekevänsä jotain arvokasta. Useat vapaaehtoiset ovat kiitelleet sitä, että työhön ei ole pakko sitoutua pitkäksi aikaa. Plan-vapaaehtoisuuteen voi hypätä mukaan silloin, kun itselle sopii, ja sellaisiin tapahtumiin ja tehtäviin, jotka itseä kiinnostavat. 10
• PlanKansalaiset rakentavat oikeudenmukaisempaa maailmaa. Oma ammattitaito käyttöön hyvän tekemiseen Planin toimintaa kehitetään jatkuvasti yhä ammattitaitoisemmaksi ja tehokkaammaksi. siksi vapaaehtoistyöhön otetaan mielellään mukaan eri alojen asiantuntijoita. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian vt. johtaja Tuija Laurén Kotkan alueyksiköstä ja valmentaja Peppi Härme HRM Partners -yrityksestä ovat antaneet erityisosaamisensa Planin käyttöön. Järjestö oli molemmille tuttu Plan-kummiuden kautta. Tuija Laurén valmensi Planin yksiköitä toiminnan arvioinnissa ja työprosessien ajantasaistamisessa. ­ Vapaaehtoistyö tarjosi mielekkään kanavan käyttää vuosien kokemustani ja kiinnostustani kehitysyhteistyöhön. samalla se oli hieno tilaisuus tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Planin vapaaehtoistyömuotojen moninaisuus takaa sen, että ne istuvat vapaaehtoisten kiinnostuksenkohteisiin ja elämäntilanteisiin. Laurénin mielestä vapaaehtoisilla on suuri merkitys, sillä he laittavat omalla esimerkillään hyvän kiertämään. Vapaaehtoistyöllä on myös suuri taloudellinen merkitys järjestöjen toiminnassa. HRM Partnersin työntekijät saavat valita joka vuosi vapaaehtoiskohteen, jolle tarjoavat osaamistaan ilmaiseksi. Peppi Härme päätti antaa kolmen kuukauden ajan yksilöohjausta jollekulle Planin esimiehistä, sillä johtamisen kehittäminen on hänen erityisalaansa. ­ Lasten hyväksi toimiminen on arvokasta. Ajattelin, että Planille on eniten hyötyä siitä, mitä osaan ammatillisesti tehdä. Äkkiseltään voisi ajatella, että Peppi Härmeen ja Tuija Laurénin työpanoksista hyötyy vain Planin suomen-toimisto, mutta niin ei ole. Kun Planin työntekijät saavat uusia tietoja ja taitoja, he tekevät työtään paremmin ja tehokkaammin ­ josta lopulta hyötyvät aina köyhien maiden lapset. Valmentaja Peppi Härme HRM Partners -yrityksestä antoi erityisosaamistaan Planille. Työharjoittelu kehittää osaamista Maarit Kettunen aloitti työharjoittelun Planin toimistolla talvella 2010. Hän viimeistelee yhteisöpedagogiikan ja tapahtumatuottamisen opintojaan Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kettunen osallistui Mitä asiaa? -kampanjakiertueeseen, jossa ihmiset kertoivat ympäri suomea kiertävässä puhelinkopissa, miten maailmasta voisi tehdä paremman paikan. Työskentely Planilla on tuonut eteen monia haasteita ja uuden oppimista. ­ Olin yllättynyt siitä, kuinka paljon minulle annettiin vastuuta. sen lisäksi, että kiersimme lukuisissa kaupungeissa koko kevään ja kesän ajan, vastasin kiertueen budjetoinnista ja vapaaehtoisten innostamisesta mukaan tapahtumiin. sain vaikuttaa vahvasti tapahtumien sisältöön ja pääsin näyttämään mihin kykenen. Toisaalta Planilta sai myös tarvittaessa tukea, eikä päätöksiä tarvinnut tehdä yksin. Kettusen mielestä työharjoittelu on kehittänyt ammattitaidon lisäksi sosiaalisten kysymysten tuntemusta. Järjestökenttä ja globaaliin vastuuseen liittyvät kysymykset eivät olleet hänelle ennestään tuttuja. ­ Parasta työssä ovat olleet kohtaamiset ihmisten kanssa. Jouduin kiertueella välillä haastaviinkin keskusteluihin ohikulkijoiden kanssa. ihmiset puhelinkoppiin jättämät mielipiteet synnyttivät minussa ahaa-elämyksiä, Kettunen pohtii. ­ Globaalivastuusta on tullut minulle arkipäiväinen asia. samalla olen oppinut olemaan stressaamatta haastavissakin tilanteissa. Kampanjoinnista on tullut rakas ja tunteita herättävä työ. TULE VAPAAEHTOISEK SI kertomaan Planin toiminnasta ja PlanKansala isuudesta esimerkiksi Educa-messuille Helsingin messukeskukseen 22.1. ja i love Aerobic -liikuntata pahtumaan Mäkelänrinteen uintikeskukseen Helsinkiin 22.1. Voit myös ideoida oman Plan-tapahtumasi! Kaikki ideat ovat tervetulle ita. Mene nettiin ja rekisteröidy. Tutustu nettisi vuilla olevaan vapaaehtoistyön toimintamuotoihin . Lisätietoja: Donata Pennan en, donata.pennanen@plan.fi, puh. (09) 6869 8087. Kaikkien taidot ovat tervetulleita! Tällä hetkellä PlanKansalaisiksi kaivataan esimerkiksi: · Tulkkeja ja kielenopettajia sekä kääntäjiä · Paikallistiedottajia ja bloggaajia · Esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kouluttajaa Planin henkilöstölle · Kouluttajia kehitysyhteistyöhön ja ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista · Kirjanpitäjiä · Kokeneita iT-ammattilaisia ja verkon ja sosiaalisen median asiantuntijoita 11
• Maria Simanga kulkee pyörällään kuva amassa Planin kummilapsia ja keräämäss ä heidän tietojaan. ­ Haluan tehdä kylästämme onnellisem man paikan, Jose Antonio Correño Morales perustelee vapaaehtoisuuttaan. Rankkoja hetkiä ja suurta ylpeyttä Planin työssä on mukana lähes 70 000 vapaaehtoista eri puolilla maailmaa. Zimbabwelainen Maria ja ecuadorilainen Jose kertovat, miksi käyttävät suuren osan vapaa-ajastaan lasten hyväksi. "Vapaaehtoisuus on tapani lisätä ympäristöni hyvinvointia" auttaa osaltaan Plania keräämään varoja yhteisömme tukemiseen, hän uskoo. ­ On myönnettävä, että vapaaehtoistyö on välillä rankkaa. Tunnen kuitenkin suurta ylpeyttä siitä, että saan olla mukana tuomassa positiivista "Kummilapsena oleminen voi olla lapselle tärkeä kehitystä lasten, heidän perheidensä ja koko yhteisömme elämään, kokemus" sanoo zimbabwelainen Maria Simanga, 45. Aurinko porottaa Quebrada de Alajuelan kylään Ecuadorissa, lähellä Mvundlanan kylässä Tsholotshon alueella asuva Maria on ollut Planin päivän tasaajaa. Jose Antonio Correño Morales, 24, pyyhkii hikeä vapaaehtoinen 13 vuotta. Hänen arkensa ei ole helppoa: Maria jäi yhotsaltaan ja kaataa mehua kolmeenkymmeneen muovimukiin. Juojia deksän vuotta sitten leskeksi ja huolehtii nyt yksin viidestä lapsestaan. riittää, sillä käynnissä on Planin työpaja, jossa yhteisön lapset harjoitsilti hän ei ole luopunut vapaaehtoistyöstä kotikylänsä lasten hyväksi. televat ilmaisutaitoa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret oppivat ­ se on minun tapani lisätä ympäristöni kertomaan ja perustelemaan mielipiteensä. hyvinvointia. Lisäksi he pohtivat, mitkä luonnonkatastrofit Maria huolehtii yhteydenpidosta eri puolilla uhkaavat heidän kyläänsä ja miten niiltä voi maailmaa asuvien PlanKummien ja kylänsä parhaiten suojautua. Maria saa uutta intoa Planin kummilasten välillä. Maria muun muassa etsii ­ Avustan Plania kylässäni koulutusten ja työn näkyvistä tulkoksista. haavoittuvassa asemassa olevia lapsia Planin kerhojen järjestämisessä aina, kun töiltäni ehkummiohjelmaan, jakaa perheille kummien din. Haluan tehdä kylästämme onnellisemman kirjeitä, auttaa lapsia vastaamaan kummeilleen paikan, mies kertoo. sekä kerää lasten tietoja ja valokuvaa heitä Hän ansaitsee leipänsä viljelemällä maata ja Planin raportteja varten. Apunaan hänellä on vanha, musta miestenpyökasvattamalla hedelmiä, kuten suurin osa köyhän kylän asukkaista. Plan rä, jolla hän kiertää ovelta ovelle. on työskennellyt Quebrada de Alajuelassa 13 vuotta ja rakennuttanut Maria saa intoa vapaaehtoistyöhönsä Planin työn näkyvistä sinne muun muassa lastentarhan sekä vessan joka kodin pihaan. tuloksista. Jose on osallistunut vapaaehtoisena Planin työhön siitä pitäen, kun ­ Plan tarjoaa Mvundlanan lapsille koulutusta ja oppimateriaaleja täytti 18. Hänen tärkein tehtävänsä on järjestää koulutuksia yhdessä ja antaa heikoimmassa oleville lapsille koulustipendejä. Plan on myös Planin työntekijöiden kanssa. Lisäksi hän kerää zimbabwelaisen Maria kouluttanut maanviljelijöitä, jotta he voivat tienata aiempaa paremsimangan tavoin tietoja ja valokuvia Quebrada de Alajuelan 63 Planmin. Lisäksi järjestö antaa terveyskeskuksille lääkkeitä ja vammaisille Kummilapsesta, jotta kummit saavat tietää näiden kuulumiset. Lisäksi lapsille apuvälineitä sekä kouluttaa terveydenhoitohenkilökuntaa, Maria hän auttaa lapsia kirjoittamaan henkilökohtaisia viestejä kummeilleen. luettelee. ­ Olen itse entinen PlanKummilapsi ja tiedän, että se voi olla lapselle ­ se, että kummit voivat pitää yhteyttä kylämme kummilapsiin, ja nuorelle tärkeä kokemus. 12
• uutisiamaailmalta Plan kerää varoja Haitin koleraepidemian uhreille Plan on aloittanut laajat toimet koleran pysäyttämiseksi Haitissa. seitsemän ja puoli miljoonaa ihmistä on vaarassa sairastua koleraan. Tauti uhkaa etenkin syrjäisillä seuduilla ilman terveyspalveluita asuvia haitilaisia. Nopealla toiminnalla on mahdollista säästää tuhansia ihmishenkiä, arvioi Planin Haitin maajohtaja Jim Emerson. ­ Plan keskittyy laajoihin valistuskampanjoihin, jotka opettavat ihmisiä välttämään sairastumisen, hän sanoo. Plan on levittänyt tietoa hygienian ja puhtaan juomaveden tärkeydestä yli sadassa maaseutuyhteisössä ja 260 koulussa. Yhteisöjä koulutetaan tunnistamaan koleran oireet ja toimimaan oikein taudin iskiessä. Plan on myös pystyttänyt hätäterveyskeskuksia ja jakanut perheille hygieniapakkauksia. Kolera on suolistotauti, joka tarttuu likaisen veden tai ruoan kautta. sen aiheuttama nopea nestehukka vaarantaa erityisesti lasten hengen. Kolera on silti normaaliolosuhteissa helposti ehkäistävä ja hoidettava tauti. Osallistu katastrofikeräykseen Haitin koleran taltuttamiseksi osoitteessa plan.fi. Voit lahjoittaa myös suoraan keräystilille 157230-408203. Merkitse viitteeksi 1011 72565 tai viesti "Haiti Kolera". Tulvat pahenevat Beninissä Beninissä neljä kuukautta jatkuneet rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia, jotka vaikeuttavat yli 680 000 ihmisen elämää. Heistä 64 500 on alle 5-vuotiaita. Plan keskittää hätäapunsa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille. Tulvat haittaavat myös kymmenientuhansien lasten koulunkäyntiä, sillä satoja kouluja on jouduttu sulkemaan tulvavaurioiden takia. säästyneitä kouluja on muutettu väliaikaisiksi suojiksi 150 000 ihmisen jäätyä kodittomiksi. Plan - ilta Katso suora lähetys 12.12.2010 kello 19.30 MTV3:lta NiKLAs MELTiO
• MARJA-LEENA SUVANTO KUVAT PLAN JA MINNA KUMPULAINEN minusta tulee isona... Vielä vuosi sitten laosilaiset serkkupojat somsith, sangope ja Lae uskoivat, että heistä tulee maanviljelijöitä ja isiä. sivilay-tyttö arveli tulevansa äidiksi. Nyt lapset istuvat kouluasuntolansa vuoteella ja haaveilevat urasta lääkärinä, virkamiehenä tai opettajana. 14
• aosissa, Vientianesta pohjoiseen sijaitsevassa Bokeon maakunnassa, lasten koulunkäynti on haaste. suhteellisen pienessä maakunnassa elää useita vähemmistöjä. Alueella on lähes 300 kylää, joissa kussakin saattaa elää kourallinen ihmisiä. Maakunnassa puhutaan 15 eri kieltä, joten yhteistä kieltä on usein vaikea löytää. Somsith, 16, Sangope, 14, Sivilay, 12, ja Lae, 11, ovat serkuksia. Heidän arkipäivänsä kuluvat nopeasti koulutöiden ja kotiaskareiden parissa. Viikonloppuisin he palaavat kotikyläänsä auttamaan vanhempiaan karjanhoidossa ja maanviljelyssä. serkukset ovat käyneet reilun vuoden Planin tukemaa koulua. Elämä on auennut lapsille uudella tavalla ­ uudenlaisena tulevaisuutena. Kotikylä sijaitsee viiden kilometrin tiettömän tien päässä: päivittäinen koulumatka sinne ja takaisin on mahdottomuus. Maasto on vaikeakulkuista, kivikkoista ja mäkistä. Pimeä tulee Bokeossa nopeasti, eikä lasten ole turvallista kulkea metsäpolkuja yksin. Planin tarjoama asuntolakoulu oli näille lapsille ainoa mahdollisuus päästä kouluun. l Vithanya Noonan on ylpeä kehittämistään kouluasuntoloista, joiden ansiosta syrjäisten kylien lapset voivat käydä koulua. Vithanyan ainutlaatuinen idea serkusten kaltaisia lapsia on Bokeon maakunnassa tuhansia. Köyhimmissä kylissä ei ole kouluja lainkaan, hieman vauraammissa saattaa olla vain kolme ensimmäistä luokkaa. Vaikka vanhemmilla riittäisikin hyvää tahtoa tarjota lapsilleen koulutusta, olosuhteet ovat usein käytännössä Teitä luvassa myös syrjäisimmille seuduille liian vaikeat. Vain puolet vähemmistökansojen tytöistä käy koulua. Laos on maailman köyhimpiä maita. Pääkaupungin kaduilla on jo mootHeistäkin moni lopettaa muutaman vuoden jälkeen. toriliikennettä, mutta pikkukylien asukkaat liikkuvat jalan tai polkupyöPlan Laosin koulutuksesta vastaava työntekijä Vithanya Noonan rällä. Edes moottoripyörät eivät ole syrjäseudulla kovin yleisiä. Autot ratkaisi koulunkäynnin esteet periaatteella "jos Muhammed ei tule kulkevat hiljakseen, tiet ovat kuoppaisia ja kapeita ja sateella upottavia. vuoren luo, niin vuori tulee Muhammedin luo". Hän avasi alueen kasvuLaosilainen perhekulttuuri on kiinteä: lapset palaavat yliopistoista keskuksiin lapsille tarkoitettuja asuntoloita. Koulua käyvien lasten määrä koulutettuina koteihinsa hoitamaan vanhempiaan. siksi koulutus palaa on kasvanut vuosittain viidenneksen, ja sen odotetaan yhä kasvavan. täällä maaseudulle, sanoo phaoudomilainen virkamies Sounthone Vithanyan idea on Laosissa ainutlaatuinen. se on suitsutusta niin kyläläi- Vangsavang, joka tuntee alueen kouluasiat perin pohjin. Hän on synsiltä kuin viranomaisilta. tynyt, kasvanut ja käynyt koulunsa Bokeossa. Vithanya on itsekin ylpeä keksinnöstään. Hän kertoo, että vasta reilu vuosi sitten kulkuHänelle tärkeintä on antaa vähemmistökansoyhteydet alkoivat toimia, kun hallitus rakensi Koulua käyvien lasten määrä jen lapsille mahdollisuus kouluun. Mekong-jokea myötäilevän tien Pha Oudomiin. ­ Koulutus on niin monen asian ydin. BokeHänen mukaansa hallitus on luvannut teitä on kasvanut vuosittain ossa ruuan puute on pikkulasten keskuudessa jopa kaikkein syrjäisimpiin kyliin. viidenneksellä. ongelma. Todellisuudessa täällä ei ole ruokapuLaos on maailman pommitetuin maa. laa, mutta äidit eivät osaa ruokkia sylivauvoja Kommunistihallinto johtaa sitä tiukoin ottein. oikein. He ovat kiireisiä, ja heidän odotetaan ihmiset eivät tunnu haluavan puhua politiikkaa palaavan maanviljelyaskareisiin mahdollisimman pian synnytyksen tai juurikaan puuttua yhteiskunnallisiin asioihin. Laosilaiset kuvailejälkeen. Äidit alkavat antaa vauvoille riisiä ja vuohenmaitoa, mistä pievat toisiaan rauhaarakastaviksi ja tyyniksi ihmisiksi, jotka tietoisesti nokaiset eivät saa tarpeeksi ravintoaineita, Vithanya murehtii. välttävät ristiriitoja. He ovat perhe- ja sukurakkaita ja kantavat vastuun Hän muistuttaa, että kouluissa opitaan paljon muutakin kuin lukeläheisistään. Perheväkivallasta, tyttöjen hyväksikäytöstä, lapsikaupasta, mista ja laskemista. Oppitunneilla saa taitoja elämää varten, esimerkiksi korruptiosta tai menneistä ei mielellään puhuta. tietoa siitä, mitä ravinto merkitsee lapsen kasvulle ja kehitykselle. Virkamieskään ei kaipaa mennyttä. Mutta tulevaisuutta hän odottaa. ­ Kun luvatut tiet saadaan rakennettua syrjäkyliinkin, lapset pääsevät kouluun ja kauppa piristyy. ihmisten hyvinvointi paranee. Läksyjä ja tulevaisuuden suunnittelua Laosin hallitus ymmärtää koulutuksen merkityksen ja on ponnistellut serkusten asunto on vajaan kymmenen neliön maja, jonka pinta-alasta sen edistämiseksi. Taloudellisten haasteiden lisäksi ongelmia on yhä yli puolet peittää puinen laveri. Laveri toimii vuoteena, vaatekaappina paljon. suurin niistä on opettajien koulutuksen huono taso. Palkat ovat ja läksyjenlukupaikkana. Laverilla lasten vieressä on kirjoja ja vihkoja. pieniä ja työolot haastavia. Opettajan ammatilla ei ole nuorten kesLapset pyörittelevät kyniä käsissään ja kertovat, että koulun jälkeen kuudessa vetoa. Erityisesti koulutukseen kaivataan naisia. Koko maata he tekevät yhdessä läksyjä, neuvovat toinen toistaan ja suunnittelevat ajatellen laosilainen koulutus on mallillaan: ensi asteen koulutuksen tulevaisuutta. aloittaa jopa 84 prosenttia lapsista. Majan nurkassa porisee riisikattila pienellä tulella, sen vieressä on Bokeo siis tarvitsee lääkäreitä ja opettajia. serkusten työpaikat ovat vihanneksia, maissia, öljyä ja suolaa. ilta-ateria on juuri valmistumassa. tulevaisuudessa turvatut. Majan edessä olevalla pyykkinarulla roikkuu paitoja ja housuja kuivamassa ja niiden takana näkyy pieni kasvimaa, jossa lapset kasvattavat vihanneksia. Viikonloppuisin, kun lapset palaavat kotoa kouluun, heillä LASTEN NIMET ON MUUTETTU LASTENSUOJELUSYISTä. on mukanaan riisi ja muut ruokaan tarvittavat raaka-aineet. Vanhemmat eivät ehdi kotitöiltään lasten mukaan, mutta he tukevat koulunkäyntiä muuten. Vithanyan mukaan Bokeossa on myös asuntoloita, joissa vanhemmat ovat itse vuoroviikkoina läsnä. somsith, lapsista vanhin, on isätön ja äiditön. Ennen koulun aloittamista hän asui sukulaisten luona. Kouluun hän pääsi vasta, kun Plan tarjosi hänelle opiskelustipendin, joka takaa hänelle perustoimeentulon koulun ajaksi. Plan Laos jakaa stipendejä sosiaalisin perustein juuri somsithin kaltaisille lapsille, joiden kotiolot ovat vaikeat tai joilla ei ole kotia lainkaan. Viime vuonna stipendin sai reilut 250 koululaista. 15
• PuuhASivut - JuniorPlan Ghana ­ jokien ja yli 700 lintulajin maa "Olemme todella onnellisia kouluruokailusta, koska nyt voimme olla pidempään koulussa ja opiskella. Emme enää ajattele ruokaa emmekä lähde päivän aikana etsimään hedelmiä ympäristöstä." Haruna, 10 vuotta Etsi Ghanan muoto Kartassa on väritetty oranssilla Ghanan alue. Etsi alla olevista maista Ghana. Ghana on valtio Afrikassa. siellä asuu 23 miljoonaa ihmistä eli kaikki suomalaiset yli 4 kertaan. Ghanan pääkaupunki on Accra. 16
• Kamu-naamari Lasten oikeuksien päivää vietettiin 20.11. Kamun kaverit juhlistivat hetkeä tekemällä hänestä naamarin. Kamu-naamari sopii kaikkiin muihinkin hauskoihin ja tärkeisiin juhliin, kuten syntymäpäiville ja uudenvuoden valvojaisiin. Leikkaa naamari ensin irti ääriviivoja myöten ja sen jälkeen silmien kohdalle aukot. Tee reiät valkoisiin merkkeihin naamarin laidoilla, pujota niihin kuminauha ja solmi kuminauhan kumpaankin päähän solmu. Voit myös piirtää oman naamarin ja lähettää sen meille. Onko naamarissasi koulutyttö Kiinasta? Tai ehkä pikkupoika Keniasta? Julkaisemme huimimpia ja värikkäimpiä töitä tulevissa lehdissä. Väritä lippu Ghanan lipussa on kolmea väriä: punaista, keltaista ja vihreää. Väritä lippu näillä väreillä. P tarkoittaa, että alue tulee punaiseksi, ja K, että alue tulee keltaiseksi. V:llä merkitty alue väritetään vihreäksi. Joulukuun lapsen oikeus Opetuksen pitää kehittää lasten taitoja ja suvaitsevaisuutta. Artikla 29 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on 54 artiklaa. Mitä sinulle tulee mieleen tästä 29. artiklasta? Lähetä omat ajatuksesi tai vaikkapa piirustus aiheesta sähköpostilla osoitteeseen toimitus@plan.fi. 17
• Malawilaistytöt haluavat saada tietoa ja osallistua. ENNA ANGERVUORI KUVA MINNA KUMPULAINEN malawin tytöt haluavat puheaikaa Nuorten malawilaistyttöjen taloudellinen riippuvaisuus miehistä asettaa heidät riskitilanteisiin sukupuolisessa kanssakäymisessä. Malawilaiset tytöt altistuvat syrjinnän vuoksi hiville ja muille sukupuolitaudeille. Koulutusta vaille jäävät tytöt joutuvat hakemaan taloudellista turvaa miehiltä, eikä heillä usein ole valtaa neuvotella ehkäisystä. ­ suhteet nuorten tyttöjen ja vanhempien, naimisissa olevien varakkaiden miesten välillä ovat Malawissa valitettavan yleisiä. suhteet perustuvat molemminpuoliselle hyödylle. Tytön osana on tarjota miehelle seksuaalista nautintoa, kertoo Seodi White, Women and Law in southern Africa Research and Educational Trust (WLsA-Malawi) -järjestön johtaja. Malawilaisista tytöistä vain neljännes jatkaa yläasteelle. suurimpina syinä ovat köyhyys ja alhainen avioliittoikä. Malawilaistytöt voivat mennä naimisiin 15-vuotiaina, ja heitä aletaan usein valmistella avioliittoa varten jo kymmenvuotiaina. Tyttöihin investoiminen ei perheiden mielestä usein kannata, sillä tyttöjen osana on kodin hoitaminen, ensin tyttären ja sitten vaimon roolissa. on tyttöjen keskuudessa kuumaa valuuttaa. Tytöt yrittävät myös ottaa mallia television ja elokuvien tähdistä, mutta huomaavat pian, että heidän elämänsä on täynnä rajoituksia. WLsA on saanut läpi naisten asemaan vaikuttavia lakimuutoksia Malawissa. Esimerkiksi vuonna 2006 voimaan tullut perhevaltaa ehkäisevä laki teki kodin seinien sisäpuolella tapahtuvista väkivallanteoista rangaistavia. Tällä hetkellä järjestö pyrkii vaikuttamaan avioliittoiän nostamiseen kahdeksaantoista ikävuoihmisten elämään, eikä heidän ole helppo irtautua yhteisönsä arvomaailmasta. Jos keksimme lakeja, joiden merkitystä ihmiset eivät ymmärrä, lakeja ei noudateta, White toteaa. WLsA Malawi pyrkiikin aktiivisesti sitouttamaan uskonnollisia johtajia ja kyläpäälliköitä lakimuutosten käytännön soveltamiseen yhteisöissä. Teoria ei ulotu käytäntöön Useat lainmuutokset ovatkin Malawissa toteutuneet vasta teoriassa, mutta eivät käytännössä. Perheväkivalta on maassa yleistä ja siihen puuttumiset viranomaisten taholta ovat yhä vähäisiä. Polygamia on virallisesti kielletty, mutta yksi viidestä naisesta elää moniavioisissa perheissä. Malawin perustuslaki tunnustaa naisten ja miesten yhtäläisen oikeuden omistukseen, yhteiskunnallisen osallistumiseen ja liikkumisvapauteen. Käytännössä kontrolli on kuitenkin vielä miehillä, jotka päättävät, kuinka paljon naiset saavat käyttää oikeuksiaan. Virallinen lainsäädäntö ei vielä puutu tyttöjen ympärileikkauksiin tai initiaatioriitteihin, jotka mahdollistavat seksuaalisen hyväksikäytön ja nöyryytyksen. initiaatioriiteissä tytöt opastetaan palvelemaan tulevia miehiään seksuaalisesti. seodi White korostaa, että tyttöjen koulutus ja taloudellinen voimauttaminen edistävät koko yhteiskunnan tasapainoa ja taloudellista kehitystä. ­ Köyhät tytöt eivät voi suojella itseään, mutta eivät myöskään toimia maansa hyväksi. Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen on pitkä prosessi. teen sekä perintöoikeuden tasapuolistamiseen siten, että naiset saisivat puolet omaisuudesta puolison kuollessa tai avioerossa. Tyttöjen ja naisten oikeuksien toteutuminen on kuitenkin pitkä prosessi, jossa lainmuutosten lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan syvemmin yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja asenteisiin. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa naisten aseman muutokset koetaan tunkeutumisena yksityiselämän piiriin. Afrikassa valtioiden heikkous johtaa siihen, että viralliset lait eivät ole ainoita ohjenuoria, joiden mukaan eletään. Yhteisöjen ja uskonnollisten ryhmien sisällä vallitsevat säännöt elävät rinnakkain tai jopa kilpaillen valtiollisten lakien kanssa. ­ Monet ristikkäiset voimat vaikuttavat Lakimuutoksia naisten asemaan Planin Koska olen tyttö -kampanjan seminaarissa Helsingissä syyskuussa puhunut seodi White huomauttaa, että tytöt näkevät ympärillään olevat mahdollisuudet ja koettavat tarttua niihin keinoilla millä hyvänsä. ­ Malawilaiset tytöt haluavat olla aktiivisia ja sosiaalisia, he haluavat saada tietoa ja osallistua. Monelle kuitenkin esimerkiksi matkapuhelimen käyttö on liian kallista. Onkin yleistä, että miesystävän tarjoama puheaika 18
• Kummiinfo Lämpimät terveiset Guinea-Bissausta! Olemme ryhmä lapsia GuineaBissausta ja toimimme metsien säilyttämisen puolesta. Näin kirjoittavat nuoret ikkuna maailmaamme -tervehdyksessään kummeille. ­ Aikuiset eivät tiedä, että tarpeeton puunhakkuu ja viljelymaan kaskeaminen tuhoavat metsät kokonaan, toteaa 15-vuotias Djara. ­ Meidän on suojeltava metsän eläimiä ja puita, tai muuten tuhoudumme niiden mukana. ­ isoveljeni ja vanhempani kaatavat puita. Käytämme hiiltä aterioiden keittämiseen ja vaatteiden silittämiseen. Puuta käytämme talojemme rakennusaineena. Ylimääräisen puuaineksen myymme, kertoo 15-vuotias Bascar. ­ Karjankasvatus on yksi Bafatan ja Gabun alueiden suurimmista elinkeinoista. isäni polttaa metsää ja antaa karjansa laiduntaa uudella ruoholla, 12-vuotias Adama puolestaan sanoo. Lapset ovat kertoneet paikallisille kaskeamisen haitoista ja perustaneet metsänpolton valvontaryhmiä Planin tuella. He ovat myös istuttaneet puita. Vahvaan juurtuneiden perinteiden muuttaminen vie kuitenkin aikaa. ­ Ainoa tie muutokseen on vaikuttaa johtajiemme ajattelutapaan. Mitä pikemmin tämä haitallinen toiminta lopetetaan, sitä paremmin voimme elää, summaa 14-vuotias Sona. LISää LASTEN AJATUKSIA VOIT LUKEA IKKUNA MAAILMAAMME -KERTOMUKSISTA, JOTKA LöYTYVäT MAAESITTELYISTä OSOITTEESTA WWW.PLAN.FI/TOIMINTA. Kummiasiaa OmaPlanissa www.plan.fi/omaplan · Teemakummius nyt: Lapset Filippiinien vuoristossa pääsevät kouluun · Vältäthän kummilapsen Facebook-kaverikutsuja · Lähetä kummilapsellesi vaivaton sähköinen kirje Ecuadorin lapset toivovat kuvia kummin perheestä ja kotimaasta Kun suomalainen PlanKummi kysyy, mitä hänen Etelä-Amerikan Ecuadorissa asuvalle kummilapselleen kuuluu, tiedustelu päätyy usein suomen toimistolta Fernanda Monteron, 31, tai Marcos Núñezin, 43, sähköpostiin. Fernanda ja Marcos huolehtivat siitä, että tieto kulkee kummien ja ecuadorilaisten kummilasten välillä. Fernanda vastaa yhteydenpidosta eri puolilla Ecuadoria sijaitsevien Planin toimistojen sekä kummivaroja keräävien maiden välillä. Marcos taas keskittyy pääkaupunki Quiton ja Cotopaxin maakunnan kummilapsiin. Mies järjestää muun muassa kummivierailuja yhteisöihin ja varmistaa, että kummeille lähtevät kirjeet ovat ymmärrettäviä ja asiallisia. ­ Kummit haluavat yleensä tietää perheen terveydentilasta ja että lapsi käy koulua. Lapsia kiinnostavat etenkin kuvat kummien perheestä ja kotimaasta, Marcos kertoo. Kaksikko työskentelee Plan Ecuadorin keskustoimistossa Quitossa, kolmen kilometrin korkeudessa Andeilla. Muutaman kerran kuussa kumpikin matkustaa eri puolille maata katsomaan, mitä Plan tekee ruohonjuuritasolla ja mitä lapsille kuuluu. Plan työskentelee Ecuadorissa sekä vehmaalla, trooppisella rannikkoseudulla että viileämmässä vuoristossa, jossa asuu paljon alkuperäiskansojen edustajia. ­ Rannikolla lapset ovat avoimia ja puheliaita, vuoristossa taas ujompia. Rannikon lapset pitävät kirjoittamisesta, mutta alkuperäiskansojen lapsille piirtäminen on usein luontevampi viestintäkeino. Eristyneissä vuoristoyhteisöissä on upeaa käydä, vaikka alkuperäiskansojen edustajat tarjoavatkin usein marsunlihaa, josta en pidä, Fernanda selittää maan sisäisiä eroja. ­ Antoisinta on tavata alkuperäiskansojen lapsia, koska he elävät usein karuissa oloissa ja tarvitsevat eniten rakkautta. Heidän tummat silmänsä kertovat paljon. Teen tätä työtä, koska rakastan lapsia, neljän lapsen isä Marcos sanoo. FERNANDA ON TYöSKENNELLYT PLAN ECUADORISSA 11 JA MARCOS 20 VUOTTA. PLAN ON TYöSKENNELLYT ECUADORISSA VUODESTA 1963. MAASSA ON LäHES 56 000 PLANIN KUMMILASTA, JOISTA NOIN 1 700:LLA ON SUOMALAINEN KUMMI. ikille PlanKum Toivotamme ka vuotta. onnellista uutta joulun aikaa ja smin, Anne, Anu, Ja Asiakaspalvelun , Päivi ja Sari Johanna, Mira A hyvää Joulu ttA! JA uuttA vuo meille hyvää 19
• ANNA-KAISA HILTUNEN KUVAT PLAN / ALF BERG JA KUVASTO Kriisikuvat avaavat ymmärrystä lasten oikeuksiin Miksi sanomalehtien sotakuvien lapset näyttävät toimettomilta uhreilta? Miksi suomen taiteen kulta-ajan teosten rähjäiset lapset tekevät aikuisten töitä, ja mitä kuvat kertovat lasten oikeuksista? Tällaisia kysymyksiä kysyy Planin uunituore media- ja taidekasvatusopas Lapset kriisien kuvissa. Vastaukset riippuvat katsojista. aksi takkutukkaista lasta katsoo kuvasta kohti. Heidät on rajattu keskelle kuvaa. siinä he seisovat resuisissa vaatteissa ja näyttävät etsivän silmillään kuvan katsojaa. ilmeet ovat huolestuneet; aikuisia ei näy missään. Kuulostaako tutulta? Todennäköisesti, jos miettii nykytiedotusvälineiden kuvia lapsista maailman kriiseissä. Mutta tämä kuva on erilainen: sen nimi on sotalapset , se on Kari Jylhän maalaus vuodelta 1968 ­ ja sen lapset ovat suomalaisia. Kuva sisältyy Lapset kriisien kuvissa -media- ja taidekasvatusoppaaseen, jonka Plan suomi julkaisi 17. marraskuuta. Oppaassa käsitellään sitä, kuinka lapset ja nuoret voivat oppia oikeuksistaan media- ja taidekuvien avulla ja kuinka kuvia ylipäätään voi oppia lukemaan. Opas on osa Planin mediakasvatushanketta, jossa lasten oikeuksia on käsitelty media- ja taidekuvin myös koulu- ja museovierailuilla. Hanke ja julkaisu on suunnattu sekä toisen asteen opiskelijoille että museotyöntekijöille. ­ Kouluvierailuilla nuoret innostuivat ennen kaikkea siitä, että saivat tilaisuuden katsoa ja pohtia kuvia pitkään. se ei nykyisessä kuvatulvassa ole itsestään selvää, sanoo Lapset kriisien kuvissa -hankkeen projektisihteeri Rauna Rahja Planista. Rahja pohti mediakuvia neljän lukion ja yhden ammattiopiston opiskelijaryhmän kanssa, minkä jälkeen kukin ryhmä vieraili oman kaupunkinsa museossa tutustumassa taidekuviin. Mukana oli kouluja ja museoita Helsingistä, Espoosta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta. ­ Teroitimme opiskelijoille sitä, ettei mikään kuva ole sattumalta sellainen kuin on. Kaikkien kuvien ottajilla ja tekijöillä on ollut tietty näkemys, ja kuvissa näkyvät asiat on valittu tietoisesti, Rahja sanoo. K Oma kokemus avaa kuvan tulkinnoille Otetaan esimerkiksi alussa esitelty sotalapset: siihen on tietoisesti va- 20
• 001 001 LAPSeT KRIISIeN KuVISSA Media- ja taidekasvatusopas Kari Jylhä: sotalapset, 1968, akryyli, 125 x 105 cm, Helsingin taidemuseo. Kuva: Helsingin taidemuseo. ©Kuvasto 2010. littu kaksi resuista lasta, ja kuva on tietoisesti maalattu violetin sävyillä, ehkä etäännyttämään kuva suomalaisten konkreettisista sotamuistoista. Kuinka kuvaa voi lukea lasten oikeuksien kannalta? ­ Puutteesta kärsivien lasten kuvien yhteydessä voidaan puhua esimerkiksi lasten oikeudesta riittävään ravintoon ja huolenpitoon. Lisäksi pohdimme nuorten kanssa sitä, miten kuvissa esitettyjen lasten oikeudet näyttävät toteutuvan, Rahja kertoo. sotalapset muistuttaa katsojaansa myös siitä, että sota ja kriisi ovat koetelleet lapsia suomessakin, eivätkä edes niin kovin kauan sitten. Oivallus voi auttaa katsomaan kehitysmaiden kriiseissä elävien lasten kuvia toisin kuin ennen, näkemään kaukaisessa läheistä. Rahjan mukaan hankkeeseen osallistuneet nuoret peilasivatkin kuvien lasten oikeuksia omaan tilanteeseensa ja siihen, kuinka nuoret kokivat omien oikeuksiensa toteutuvan. samalla he kuitenkin miettivät, kertovatko lasten kuvat "totuuden" kriiseistä ja voivatko kuvien lapset esimerkiksi vaikuttaa siihen, että tulevat kuvatuiksi. · Media- ja taidekasvatusopas antaa eväitä media- ja taidekuvien tulkintaan lasten oikeuksien kannalta. · Opas koostuu kuvien ammattilaisten artikkeleista ja tehtäväosiosta, joka sisältää käytännön työkaluja esimerkiksi kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä yhteiskuntaopin opetukseen. · Plan on toteuttanut hankkeen yhdessä Valtion taidemuseon, Museopedagoginen yhdistys Pedaalin ja Hyvinkään Lasten ja nuorten taidekeskuksen kanssa. · Julkaisun voi tilata postimaksua vastaan osoitteesta kotimaa@plan.fi, ja artikkeleita voi lukea myös verkossa osoitteessa www.plan.fi. LAPSeT KRIISIeN KuVISSA Satu Itkonen ja Tiina Salmio (toim.) Hannah Kaihovirta-Rosvik Sami Kero Päivi Matala Anssi Männistö Hanna Nurmi Kirsti Palonen Anna-Kaisa Rastenberger Janne Seppänen Päivi Venäläinen Lapset kriisien kuvissa Tulkinnat kasvattavat aktiiviseen toimijuuteen Nimenomaan oma kokemus on kuvien tulkinnan kannalta tärkeää, kirjoittaa Lapset kriisien kuvissa -oppaassa taidekasvattaja ja museopedagogi Päivi Venäläinen. Hän pohti hankkeessa sitä, kuinka museot voisivat toimia opetuksen ja oppimisen tukena entistä paremmin. Venäläisen mukaan "taiteen kokija joutuu aina laittamaan itsensä, omat tunteensa ja kokemuksensa, asenteensa ja arvomaailmansa likoon" kuvia tulkitessaan. Juuri itsensä altistamisesta, tutkivasta ja avoimesta asenteesta voi syntyä aitoa uuden oppimista. ­ Mediakuviin verrattuna taidekuvat voivat kuitenkin olla siten helpompia katsottavia, että taidekuvilla ei ole suoria vastineita todellisuudessa. Taiteeseen sisältyy tietty fiktiivisyys, minkä vuoksi sen herättämiä tunteita voi olla helpompi käsitellä, Venäläinen sanoo. Hankkeen kokemusten perusteella itsensä likoon laittamista tarvi- taan nuorten lisäksi myös kuvien ammattilaisilta. Venäläisen mukaan Lapset kriisien kuvissa herätteli museotyöntekijöitä katsomaan itselleen tuttuja teoksia rohkeasti, totutun kaanonin ulkopuolelta, ei vain taiteena vaan myös asennekasvatuksen välineenä. Mutta oli kuvan tulkitsijana kuka tahansa, varmaa on, etteivät kuvat tarjoa oikeita tai vääriä vastauksia. sen sijaan ne antavat tilaisuuden omalle ajattelulle ­ ja avaavat siten oven aktiiviseen toimijuuteen. Aktiiviseen toimijuuteen kasvaminen puolestaan auttaa lapsia ja nuoria hahmottamaan omia oikeuksiaan, kuten oikeutta omiin mielipiteisiin ja niiden ilmaisemiseen. ­ Kuvia kannattaa katsoa avoimin mielin ja rohkeasti. Taidekuvia kannattaa mennä katsomaan nimenomaan museoon, sillä siellä voi sulkea arkipäivän ulos, keskittyä ja heittäytyä eri lailla kuin luokassa, Venäläinen kannustaa. 21
• PlanPalat silkkitien salaisuudet internetiin Kansainvälinen Dunhuang Project on eurooppalaisten, japanilaisten ja kiinalaisten kulttuuri-instituutioiden uraauurtava yhteistyöhanke. se tuo internetiin tietoa ja kuvia kuuluisasta silkkitiestä opetus- ja tutkimuskäyttöön, mutta myös kaikkien historiannälkäisten iloksi. Dunhuang Project tuottaa tietoa muun muassa käsikirjoituksista, maalauksista, tekstiileistä ja esineistä, joita arkeologit ovat löytäneet silkkitien varrelta. silkkitie on kauppareittien verkosto, joka yhdisti Euroopan Aasiaan. sen käyttö alkoi Aleksanteri Suuren valloitusretkistä 300-luvulla eaa. Karavaanit kuljettivat silkkitietä pitkin paitsi silkkiä myös mausteita, norsunluuta, kultaa ja jalokiviä. Karavaanit koostuivat silkkitien varrella asuvista kansoista, jotka toimivat välittäjinä kiinalaisten ja roomalaisten välillä. silkkitien kukoistuskausi oli Tang-dynastian aikana, 600­ 700jaa. Reitin käyttö hiipui vasta 1400-luvulla, kun merireitit Kiinan ja Euroopan välillä löytyivät. Kierrätettyä kenkämuotia Akala-sandaalit ovat olleet Kenian kansallisaarre jo yli kymmenen vuotta. Ne on valmistettu kierrätyskumista, esimerkiksi autonrenkaista. sandaalien sanotaan elävän pidempään kuin omistajansa, sillä kumipohja ei kulu kovassakaan käytössä. Jokainen pari tehdään käsin. Kuoseja ja koristeluja riittää moneen makuun. Nairobin kaduilta omannäköisensä sandaalit saa noin tunnissa, ja sandaaleiden valmistusta voi seurata vierestä. Akala-sandaalit eivät ole pelkkä muoti-ilmiö vaan yksi tuottavimmista elinkeinoista Nairobin slummeissa. Kumisandaalit ovat kenialainen keksintö, mutta kansainvälisen maineen niille toi yhdysvaltalainen lakimies Matthew Meyer, joka vieraili Keniassa 1992 ja tutustui innovatiiviseen kengänvalmistustapaan. Hän brändäsi sandaalit Akala-ekosandaaleiksi ja kehitti maailmanlaajuisen verkkomyynnin. Ecosandals.comin sandaalintekijä Roselyne Egosangwa kertoo Wired Magazinen haastattelussa työstään: ­ Olen oppinut tekemään sandaaleita ja käyttämään internetiä. samalla tienaan tarpeeksi rahaa elättääkseni viisi lastani. Tavallinen päivätyöläinen tienaa Keniassa keskimäärin dollarin päivässä, mutta ekosandaalien tekijä jopa monikymmenkertaisesti. Akala-ekosandaaleita voi tilata nettikaupasta osoitteesta ecosandals.com. 22
• ilon ja aistien puutarha Moni muistaa Chimamanda Ngozi Adichien romaanin Puolikas keltaista aurinkoa (2006), joka voitti arvostetun Orange-palkinnon. Nyt Otava on suomentanut nigerialaistaustaisen kirjailijan esikoisteoksen, Purppuranpunaisen hibiskuksen , joka ilmestyi jo 2003. se kertoo 15-vuotiaan Kambili-tytön itsenäistymisestä rikkonaisessa Nigeriassa. Kambili elää keskiluokkaisessa perheessä, jota hallitsee rautaisella otteella isä, katolinen pappi ja arvostettu vapaustaistelija. Kotiväkivalta on Kambilille tuttua. Tytölle avautuu kuitenkin uusi ilon ja aistien maailma, kun yliopistossa opettava vapaamielinen ifeoma-täti kutsuu Kambilin ja tämän veljen luokseen toiseen kaupunkiin. Tädin puutarhassa kukkivat aistilliset, purppuranpunaiset hibiskukset. Kirjailija valmistui hiljattain Yalen yliopistosta. Hän asuu pääosin Yhdysvallissa ja keskittyy kirjoittamiseen ja opettamiseen. Adichien tuorein teos on toistaiseksi suomentamaton novellikokoelma The Thing Around Your Neck (2009). Hevospoolo on kuninkaiden peli Hevospoolo tunnetaan parhaiten Englannin kuningasperheen harrastuksena, mutta lajin juuret ulottuvat Persian (nyk. iran) ylängöille aina 400-luvulle eaa. Poolon tarkoituksena oli alun perin harjaannuttaa kuninkaan vartijoiden ja sotilaseliitin taistelutaitoja. Poolosta tuli iranin kansallisurheilulaji, jota pelasivat myös naiset. Myöhemmin poolo levisi Persiasta muualle Aasiaa. Keskiajalla lajia harrastettiin jo Konstantinopolissa asti nimellä "kuninkaiden peli". Eurooppalaiset tutustuivat pooloon valloitusretkillään. Ensimmäisen virallisen pooloklubin, Calcutta Polo Clubin, perustivat brittisotilaat Stewart ja Shearer. He tutustuttivat maanmiehensä lajiin. Poolon leviäminen ei päättynyt Eurooppaan, vaan brittien mukana laji kulkeutui Argentiinan pampalle. Kun hevospoolo kuului vielä 1900-luvun alussa olympialaisten lajiluetteloon, oli Argentiinan joukkue voittamaton. sittemmin Argentiinasta onkin tullut lajin mekka. se on yksi harvoista maista, joissa pooloa pelataan ammattimaisesti vielä nykypäivänä. Poolon maailmanmestaruudesta kamppaillaan joka kolmas vuosi. © istockphoto Ainekset (neljälle ) intialainen linssimuhennos ruokkii kehoa ja aisteja Linsseistä valmistettu mausteinen dal-muhennos kuuluu intialaiseen ruokapöytään siinä missä ruisleipä suomalaiseen. se on kevyttä, ravitsevaa ja edullista valmistaa. Eri kylissä dalista valmistetaan erilaisia versioita, ja monella perheellä on oma, salainen dal-reseptinsä. Dalia syödään intian lisäksi Bangladeshissa, Nepalissa, Pakistanissa ja sri Lankassa. 250 g punaisia tai ke linssejä ltaisia Valmistus Kuutioi sipuli, tomaatti ja inkivääri ja murskaa valkosipulinkynnet ja chilipalko. Kuullota niitä öljyssä yhdessä currytahnan kanssa. Lisää litra vettä ja kaada joukkoon huuhdotut linssit sekä kurkumajauhe. Anna hautua hiljaisella lämmöllä noin 35 min. sekoita lopuksi kunnolla, jotta rakenteesta tulee sileä. Hienonna joukkoon tuore korianteri ja lisää suolaa maun mukaan. Tarjoile riisin kanssa. 3 valkosipulinkynttä 1 sipuli 2 isoa tomaattia 1 kuivattu chilipalk o muutaman sentin pa la tuoretta inkivääriä ripaus kurkumajau hetta 1 rkl currytahnaa 1 l vettä suolaa öljyä paistamiseen a korianteria kourallinen tuorett 23
• uutisiaSuomesta Plan mukana koko kansan luistelukiertueella "54 lasten oikeutta on. / Niitä tänään juhlitaan / mukaan kaikki kutsutaan!" Planin lastenlaulu Nyt kuuntele mua! kaikuu pian ympäri suomea osana suomen Luisteluliiton koululaiskiertuetta, ice skating Touria. ­ ice skating Tour sai alkunsa maailmanparantajan ajatuksesta, että " tarttis tehrä jotain" lasten ja koko perheen yhteisen liikunnan edistämiseksi ­ suomalaisella tavalla, kertoo Luisteluliiton kiertuepäällikkö Lauri Paalasmaa, joka on järjestänyt tapahtumaa kouluille ja lapsiperheille vuodesta 1998. Tänä talvena ice skating Tour alkaa 16.11. Lohjalta ja päättyy sotkamoon 4.3. Tapahtumia on 60 päivänä 57 paikkakunnalla. Koululaiset oppivat Nyt kuuntele mua! -biisin kertosäkeeseen vauhdikkaan koreografian, jonka on tehnyt Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Marko Keränen. ­ Planin sanoma ja sisältö istuvat kiertueen yhteyteen. Foorumi on oikea, ilmapiiri otollinen ja toiminnan henki ihmisiä kunnioittava ja eteenpäin pyrkivä, Lauri Paalasmaa iloitsee. Lisätietoa: www.iceskatingtour.fi © istockphoto Reko Manninen Äänestä Plania! suomalainen tietoliikennekonserni DNA jatkaa tänä jouluna hyväntekeväisyysperinnettään teemalla "Joulu on lasten". DNA lahjoittaa kolmelle lapsiin liittyvälle hyväntekeväisyyskohteelle yhteensä 30 000 euroa. Yhdeksi kohteeksi on valittu Plan ja Minun polkuni -hanke, joka tukee kehitysmaista tulevia maahanmuuttajanuoria, jotta he sopeutuvat entistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan, löytävät itselleen sopivia opiskelu- ja työpaikkoja ja osallistuvat aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Hankkeen tarkoituksena on myös estää nuorten koulupudokkuutta. DNA jakaa summan hyväntekeväisyyskohteiden kesken yleisöäänestyksen perusteella. DNA:n Joulu on lasten -sivustolla voi äänestää mieleistään kohdetta. sivuilta voi myös lähettää joulukortteja ystäville ja vinkata äänestyksestä tutuille. Joulu on lasten -teema näkyy myös DNA:n asiakaslehdessä ja Facebook-sivuilla. Joulu on lasten -sivusto www.dna.fi/jouluonlasten avataan viikolla 48. Lue lisää Minun polkuni -hankkeesta: www.plan.fi/kasvattajille/minun-polkuni-tyolamahanke Poleeni ja Plan yhteistyöhön Pieksämäen kulttuurikeskus Poleeni on ryhtynyt yhteistyöhön Planin kanssa. Poleeni tukee lipputuloillaan Koska olen tyttö -kampanjaa ja afrikkalaisten nuorten taide- ja mediahanketta YETAM:ia. se myös tarjoaa Planille näkyvyyttä. ­ Minusta on hyvä, että muistutamme kuntalaisille, että on olemassa muu maailma, jossa ongelmat ovat ihan toisenlaisia kuin meillä. se on kansainvälisyyskasvatusta, sanoo Mari Aholainen, Pieksämäen vapaa-aikatoimen johtaja. Aholaisen mielestä kulttuurilla on erittäin tärkeä osa lasten ja nuorten kehityksessä ja arjen avartamisessa. ­ Mitä varhaisemmin kulttuuriin tutustumisen aloittaa, sen parempi. Maria Lund & The Aristocrats 8.12. klo 19 Poleenissa, savontie 13, Pieksämäki. Liput 25/20 , joka lipusta 5 Planin työhön. 24
• sarita skagnesin kirja puhuttaa suomalaisia ­ Olen iloinen ja ylpeä siitä, että kertomalla oman tarinani voin tukea kehitysmaiden tyttöjä, sanoo Norjassa asuva intialaistaustainen kirjailija Sarita Skagnes. Hänen omaelämäkerrallinen teoksensa Vain tytär (Tammi) ilmestyi suomeksi syyskuussa. sarita lahjoittaa teoksensa tekijänoikeustulot Planin kampanjaan Koska olen tyttö, joka edistää heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulunkäyntiä ja suojelua. sarita vieraili lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuilla puhumassa teoksestaan, joka kertoo hänen kasvutarinansa ei-toivotusta, kaltoin kohdellusta tytöstä vahvaksi ihmisoikeuksien puolustajaksi. Kirja loppui sekä Tammen että suomalaisen Kirjakaupan messuosastoilta, kun sarita jakoi nimikirjoituksia asiakkaille. suomalaislukijat ovat ottaneet teoksen muutenkin omakseen: kirjan ensimmäinen painos myi loppuun kahdessa viikossa. Marraskuun lopulla markkinoille tulee jo kolmas painos. Jos-ryhmä aloitti maailman muuttamisen Planin nuorten aikuisten Mitä?-verkosto sai syyskuun lopussa uuden Johto- ja suunnitteluryhmän, Jos-ryhmän. se ideoi, kehittää ja koordinoi verkoston toimintaa yhdessä Planin työntekijöiden kanssa. Mitä?verkosto on vaikuttamiskanava 18­30-vuotiaille globaalin vastuun kysymyksistä kiinnostuneille nuorille. ­ Jos-ryhmän ajatus on, että toiminnan omistajuus olisi oikeasti nuorilla itsellään eli nuorten aikuisten verkostoa johtavat nuoret aikuiset itse, kertoo Mitä?-verkoston koordinaattori Anna Peltoniemi. Ensimmäiseen Jos-ryhmään valittiin 15 nuorta aikuista eri puolilta suomea. He tapaavat parin kuukauden välein. seuraavan kerran ryhmään voi hakea ensi syksynä. Helsinkiläinen sosiaalipolitiikan opiskelija Anu Paajanen, 21, on yksi tuoreista Jos-ryhmäläisistä. ­ Olen kroonisesti huolissani maailman tilasta ja kaipasin vertaistukea sekä mahdollisuuden purkaa ahdistustani konkreettiseen toimintaan. Onneksi lähdin mukaan, Mitä?-verkostossa on huippu ilmapiiri, fiksuja tyyppejä ja toiminnan rajana vain luovuus, Anu kertoo. Minkä asian hän tahtoisi maailmassa muuttaa? ­ En sen enempää kuin kulttuurin! Haluaisin saada ihmiset ajattelemaan vakavasti omien valintojensa seurauksia, vaihtamaan rantalomat luoviin maakuntamatkoihin ja ylipäänsä hylkäämään kulutuksen keskeisimpänä elämänsisältönään. Toisin sanoen haluaisin saada ihmiset kantamaan globaalin vastuunsa. 25
• ANNA-KAISA HILTUNEN KUVAT PLAN Kehityksen hyvät uutiset ovat pieniä askelia parempaan Hukkaan heitettyä rahaa, sanovat yhdet. Välttämätöntä työtä maailman köyhien elinolojen parantamiseksi, toteavat toiset. Mitä ovat kehitysyhteistyön hyvät uutiset, ja mitä avulta ylipäänsä voidaan odottaa? A avulla edennyt paikallisten viestinten toimittajiksi. Nyt he vahtivat maitsiantuntijat sanovat, että kehitysyhteistyöllä on kahdenlaisia tensa vallankäyttäjiä ja viitoittavat siten valtioiden kehitystä. saavutuksia: lyhytaikaisia, esimerkiksi yksittäisten hankkeiden tuloksia, ja pitkäaikaisia, yhteiskunnallisia vaikutuksia. Aikaansaannoksia tavoittelevat monenlaiset kehitysyhteistyön Apu voi vähentää mutta tuskin poistaa köyhyyttä tekijät, esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja valtiot. siksi kehitysyhteistyön Entä mitä suomen valtion kahdenvälinen kehitysyhteistyö on saanut ansioista puhuttaessa on ensin tiedettävä, millaisista ja kenen aikaansaa- aikaan kumppanimaissa? Kysytään Helsingin yliopiston kehitysmaamista seurauksista on kyse. tutkimuksen professorilta Juhani Koposelta, joka on tutkinut asiaa Aloitetaan siis kehityksen hyvien uutisten etsintä suomalaisjärjestyökseen. töjen kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksista. Ne tuntee esimerkiksi Koposen mukaan koko yhteiskunnan kehitys- tai modernisaatioproKehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja sessi on suomen kumppanimaista käynnistymässä Vietnamissa, missä Mika Railo. talouskasvun hedelmiä on jaettu myös köyhimRailo nostaa järjestöyhteistyön hyväksi mille. Apua on osattu käyttää oikein. uutiseksi esimerkiksi vammaisten aseman Muissa kumppanimaissa kehitysyhteistyö on parantumisen Mosambikissa, missä monet parantanut pienempien väestönosien elinoloja. Planin ja muiden järjestöjen suomalaisjärjestöt ovat työskennelleet 1990-luvammaisten oikeuksia edistävät Esimerkiksi Tansania on kehitysyhteistyön vulta lähtien. avulla saanut lähes kaikki lapset aloittamaan hankkeet ovat esimerkkejä Railon mukaan vammaisten oikeudet peruskoulun, Koponen sanoo. hyvistä uutisista. ovat kehitysyhteistyön tuella toteutuneet Professori puhuukin kehitysyhteistyön paremmin: suomalaisjärjestöt ovat esimerkiksi tuloksista köyhyyden vähenemisenä. sen sijaan kannustaneet vammaisia nuoria kouluttautuvuosituhattavoitteissa, jotka ohjaavat kaikkea maan ammattiin sekä kouluttaneet mosambikinykyistä kehitysyhteistyötä, puhutaan köyhyylaisopettajia käyttämään viittomakieltä, jotta myös kuurot lapset voivat den poistamisesta. Tätä Koponen pitää liioitteluna. käydä koulua. ­ Kehitysyhteistyö on väline, jota käytetään, kun haetaan ratkaisusamalla järjestöt ovat onnistuneet nostamaan nuorten itsetuntoa ja ja eriarvoisuuden poistamiseen. se ei yksin ole ratkaisu köyhyyteen, valamaan heihin uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ­ siis kehityskielellä professori sanoo. "voimauttamaan heitä toimimaan omien oikeuksiensa toteutumiseksi". siksi kehitysyhteistyön hyviä uutisia ovat tulevaisuudessakin tarinat Köyhyydestä kärsivien voimauttaminen on myös kansainvälisen työstä, joka huolehtii peruspalveluita köyhimpien ulottuville, edistää ihPlanin pääjohtajan Nigel Chapmanin mukaan yksi järjestöjen kehitysmisoikeuksien toteutumista ja auttaa käynnistämään köyhien valtioiden yhteistyön suurimmista saavutuksista. omia kehitysprosesseja. Esimerkiksi Länsi-Afrikan nuorten mediahankkeet ovat antaneet Ne ovat tarinoita, joissa kehitysmaiden lapset pääsevät tasavertaisesnuorille uskoa oman elämänsä mahdollisuuksiin, Chapman totesi ti kouluun ja nuoret rohkaistuvat ottamaan vastuun omasta ja maansa taannoisella suomen-vierailullaan. Usko omiin kykyihin on edellytys kehityksestä. Kun niitä on tarpeeksi, niistä voi kasvaa pitkäaikaisia kokonaisten maiden ja mantereiden tulevaisuuden kehitykselle ­ sille, vaikutuksia, yhteiskuntien laajuisia kehitysprosesseja. että nuoret uskaltavat ottaa kehityksen ohjat omiin käsiinsä. LUE LISää PLANIN KEHITYSYHTEISTYöN TULOKSISTA OSOITTEESSA WWW.PLAN.FI/ Chapmanin mukaan esimerkiksi osa aiemmin köyhyydessä eläneistä OHJELMATYO. VOIT VALITA AASIASSA, AFRIKASSA TAI LATINALAISESSA AMERIKASSA länsiafrikkalaisista nuorista on Planin mediahankkeiden ja koulutuksen TEHTäVäN TYöN SIVUN VASEMMANPUOLEISESTA VALIKOSTA. 26
• U jat siinH-Jlah sko lap A AT PLAN. FI/L Lapsenlapsel le Oikeus le ikkiin 5 erheelle Omalle p ivä 40 Perhepä Plan-lehden joulukori n hop PlaN.FSSHOP I/ PLA Takanreunalle Plan-sukat 12 ävälle kaukoyst deksalle Kah rtti 8 jouluko korvakorut 39 Ystävälle perulaiset Joulukuuseen käsintehdy t joulupallot, 6 kpl 35 teri 15 Työkaverille kalen iltalukemiseksi Maukka ja Väykkä -kokoelma 17 hopin myös Plans P.s. Muista palvelu 4 paketointi Maailma voi muuttua ja lapset ovat keskeisessä asemassa tässä muutoksessa. www.plan.fi/shop
• Janet ja hänen äitinsä hyvästelivät Minnan. TEKsTi JA KUVAT MINNA PALMUNEN Matka Janetin kouluun taittui veneellä. "tervetuloa Palmusen perhe" Matka kummilapsen luo Filippiineille toi hyvän mielen kolmen sukupolven naisille. ummi, tyttäreni ja minä kävimme vierailulla 14-vuotiaan kummityttömme Janetin luona Filippiineillä. Paikka, johon olimme menossa, sijaitsi reilun kahden tunnin ajomatkan päässä Planin Masbatenpaikallistoimistosta. Masbate on Planin suurin ohjelma-alue Filippiineillä: siellä on 11 000 kummilasta. Päällystetty tie lopahti tunnin ajomatkan jälkeen. Joiltain kohdin tie oli siinä kunnossa, etten olisi uskaltanut sitä omalla autolla ajaa. Lisäksi tiellä kuivattiin riisinjyviä, ja niitä piti väistää. Vihdoin saavuimme perille keskipäivän helteessä. Kuljimme kujaa viidakon keskellä. Meitä odotti luokallinen koululaisia ja heidän kaksi opettajaansa. Kummityttömme Janet tuli äitinsä kanssa meitä vastaan kantaen kylttiä, jossa luki "Welcome family Palmunen". m Kiittelimme ruoasta ja siirryimme rantaan, joka oli noin kymmenen metrin päässä talosta. Meiltä kysyttiin, haluaisimmeko nähdä yläasteen, jota Janet käy. se oli vastarannalla, jonne piti mennä bambuveneellä. Bensatankin virkaa hoiti pullo. Putputus oli hirveä! ja pyrkii saamaan lapset kouluun. sinne meidänkin kuukausimaksumme siis menevät ­ tarpeeseen. Lopuksi hyvästelimme kummilapsemme ja hänen äitinsä sekä kiitimme kovasti mahdollisuudesta tulla heitä tapaamaan. Janetin äiti on yksinhuoltaja "Jatkamme kummiutta lentosuukkoja lähetellen!" Kahdeksan tunnin koulupäivät Vastarannalla kävelimme kilometrin verran koululle, jota käy yli 600 oppilasta. Yläaste kestää neljä vuotta, ja koulupäivät ovat pitkiä. Mummi oli läkähtyä kävelymatkalle, vaikka meitä yritettiin kaikin konstein viilentää. Menimme Janetin luokkaan. Luokkahuone oli aika karu ­ pulpetteina olivat puutuolit, joissa oli pieni kirjoitusalusta oikeassa käsinojassa. Janet esitteli luokkakaverinsa, ja minä kerroin hieman suomesta. Koska mummi oli todellakin läkähtyä kuumuuteen, opettaja vei hänet moottoripyörän kyydissä takaisin veneelle. Kävimme vielä katsomassa terveysasemaa ja esikoulua. Plan tukee niiden toimintaa Koti meren rannalla Meidät saateltiin meren rantaan perheen kaislakattoiseen taloon. seinät olivat hyvin harvaa bambua. Talossa emme todellakaan olleet keskenämme, vaan paikalla oli myös kaksi Janetin veljeä, sisko ja varmasti 20 muuta ihmistä. Perheenäiti oli laittanut ruokapöydän täydeltä ruokaa, ja meidän odotettiin syövän ensin kaikkien katsellessa. Oli kalaa, kanaa, vihannesseosta, sipuliseosta, kastikkeita, spagettia, bataattia ja riisiä. saimme myös hedelmäsalaattia, jossa oli kookoslihaa ja -maitoa. se oli ihanaa! Paluumatkalla kuulimme lisää kummilapsemme perheestä. Äiti elättää perheensä kalastuksella, sillä isä kuoli taifuunissa pari vuotta sitten. Viime taifuuni vei Janetin perheeltä myös katon. Muutenkin kaislakatto on uusittava vuosittain. sähköä Janetin perheellä ei ole, vaan he käyttävät kaasua ruoan laittoon ja öljylamppua valonlähteenä. Kuulimme, että ihmiset nukkuvat tavallisesti samassa huoneessa, jonka lattialle levitetään ensin bambumatto ja sen päälle banaaninlehtiä. Alueella on paljon maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjäkin keskimäärin muutaman kerran vuodessa. Kerroin Planin työntekijöille, että arvostamme suuresti tätä mahdollisuutta päästä tutustumaan kummilapsemme kotiin. Köyhyydestä huolimatta meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia, ja tapaamisesta jäi erittäin hyvä mieli. Vierailu oli ikimuistoinen. saimme monta syytä jatkaa kummimaksun maksamista. Teemme sen ilomielin ja lentosuukkoja lähetellen! Lue lisää vierailusta osoitteesta www.plan.fi/omaplan 28
• Planlastenhallitus iS toiSeN KeNg TANJA KOHVAKKA Sä Hei, hei ystäväni! Televisio on ollut osa arkeani leikkivästä taaperosta tähän päivään saakka. Jo varhaisessa iässä television katselu on ollut minulle sosiaalinen tapahtuma. siskojeni kanssa katsoimme miltei jokaisen Disney-klassikon, joiden vaikutuksesta kotimme paperilaput täyttyivät Arielin ja Pocahontasin hahmoista. Nykypäivänä tv-tuttujani ovat Wisteria Lanen täydelliset kotirouvat, Tyra Banksin toinen toistaan kauniimmat mallikokelaat sekä tietenkin Pihlajakadun väki salattujen elämien takaa. Kun suunnittelimme uutta juttusarjaamme Toisen kengissä , tiesin heti mistä luopuminen olisi minulle haasteellisinta: televisio. Pelkkä ajatuskin televisiosta luopumisesta sai tuskanhien nousemaan. Mutta rohkea rokan syö. Kotimatkalla junassa ajattelin tämän olevan ihan simppeli homma. Kaksi viikkoa menisi nopeasti, ja sitä paitsi talviolympialaiset olivat juuri alkaneet, mikä ei kiinnostanut minua enempää kuin vanha villasukka. Kotona televisiosta luopuminen ei enää ollutkaan niin helppoa. Vaikka olinkin lukkiutunut huoneeseeni, ovien läpi kantautuivat tv-juontajien selostukset ja suosikkisarjojeni tunnusmusiikit. Purren hammasta laitoin napit korville ja syvennyin geometrian elämääkin tärkeämpiin lauseisiin. Tv-lakkoni ei ollut kuitenkaan täysin puhdas. Kun sattumalta näin tv-ruutuun rävähtävän vanhan Cadillacin Elviksen musiikki taustalla, en voinut itselleni mitään vaan hurahdin elokuvaan. sain kuitenkin ansioni mukaan, koska elokuva osoittautuikin tylsäksi massatuotannoksi ja sain niskasäryn huonosta asennostani. Tämän jälkeen päätin olla visusti katsomatta edes sammutettuun televisioon. Toinen viikko sujui edellistä viikkoa paremmin, enkä enää edes kaivannut vanhoja suosikkisarjojani. Tv-lakko osoittautui hyödylliseksi, koska sain aikaa kaikkeen muuhun tärkeään, kuten kavereiden kanssa juoruiluun ja blogien lukemiseen (ja kenties myös läksyihin). Televisio on vakiinnuttanut paikkansa meidän länsimaalaisten arjessa. Vaikka televisiossa onkin hurjasti hyviä puolia, voisimme hieman irtaantua siitä. Kun laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, television ei pitäisi olla ensimmäisenä listalla. Kun unohdin television, ei ollutkaan enää niin tärkeää, mitä Täydellisten naisten Gabrielle solis oli juonitellut sukulaistyttönsä pään menoksi. sitä vastoin oman elämäni juonenkäänteet nousivat paljon tärkeämmiksi. en jäLastenhallituks isen kengissä KirjoitJuttusarjassa To nuoren arkea. t kehitysmaan senet kokeileva taan tai tavois a mukavuuksis luopuvat omist tajat kon ajaksi. taan kahden vii JOONAs MUsTONEN Uutena Lastenhallituksessa "Mikä tää LH on?" tuumasin, kun luin Helmireissuvihkoni viestin, jossa luki jotain mahdollisuudesta liittyä tähän toimintaan. Tietysti menin heti Planin nettisivuille, selvitin asiaa, lähetin hakemuksen ja tässä sitä nyt ollaan. Nyt minä, Joonas Mustonen (15 v.), olen päässyt Lastenhallituksen jäseneksi. Halusin lähteä LH:n toimintaan mukaan, koska pidän tämän tyyppisestä vaikuttamisesta. Olen ollut nimittäin muutaman vuoden oppilaskunnan puheenjohtajana. Yhteensä olen ollut mukana oppilaskuntatoiminnassa noin neljä vuotta. Ennen ensimmäistä kokousta jännitti aivan tolkuttomasti. Toivoin, etten munaisi itseäni täysin. Tiesin, että LH:lta saattoi odottaa ihan mitä vain. Monta kertaa mietin jopa peruvani koko jutun, mutta jo uteliaisuuteni puolesta minun oli pakko käydä edes siinä ensimmäisessä kokouksessa. Kun paljon puhuttu ensimmäinen kokous sitten koitti, jännitys vaihtuikin aivan yllättäen pieneen pakokauhun ja hölmistymiseen. se tiedon määrä, mikä tuli, tuntui ylitsepääsemättömältä. sain kaikenlaista pientä faktatietoa mutten sellaista "yleistä kokonaiskuvaa", niin kuin puhutaan. En kuitenkaan tahtonut luovuttaa, sillä tämän tasoinen vaikuttaminen on sen suuruinen mahdollisuus ja haaste, että oikein kaipasin sitä. Kun haudoin ajatuksia, tuntemuksia ja saamaani tietoa päässäni, kaikki alkoi hiljalleen muotoutua. Minusta tuntuu, että sisälle itse asiaan pääsin vasta viikonloppukokouksessa, jossa uskalsin täysin vapaasti kommentoida muiden mielipiteitä ja esittää jopa omianikin. Lisäksi niitä pääsääntöisesti kuunneltiin. Loppujen lopuksi voin sanoa, että LH ylitti kaikki odotukseni. Lastenhallituksen jäsenet ovat kaikki erittäin mukavia, voimakastahtoisia, mielipiderikkaita ja älykkäitä nuoria, joilla on tahtoa ja taitoa vaikuttaa. Lisäksi ohjaajamme auttavat kaikessa, missä pitääkin. Nyt kun olen liittynyt muutamaan työryhmään, LH:n konkreettinen tapa toimia on myös selkiintynyt. siis se, kuinka ne kokouksessa tuodut asiat toteutetaan käytännössä. Kivointa on ollut ryhmähenki. Ainoa negatiivinen asia, joka tulee mieleeni, on se, että meitä poikia on niin vähän, ettemme saa ääntämme kaikissa asioissa kunnolla kuuluviin, mutta en pidä sitäkään suurena ongelmana. suuret kiitokset koko Lastenhallitukselle ja sitä tukeville ihmisille! 29
• SvenskaSidor Livsmedelskrisen drabbar Nigers byar Det känns som om vi skulle mötas av hela byn. Tiotals leendeochnyfiknaansiktenföljerossnärvikommer till vår fadderson Azizis hemby i Niger, knappt 100 km från Dosso, den största staden i området.. Med lokala mått mätt går det bra i byn, som har ca 3 000 invånare. Under de senaste nio åren har det i byn med stöd av Plan byggts bl.a. en skola, en hälsocentral, toaletter, en brunn, en vattenpump och ett vattentorn som fungerar med solenergi, en spannmålsbank samt en samlingslokal där man håller möten och där skolans vuxna lär sig läsa och skriva. Läskunnigheten bland vuxna i Niger är en av de lägsta i världen. Bara mindre än hälften av de vuxna kan läsa och speciellt flickorna går ofta inte i skolan. ­ Mammorna behöver deras hjälp i hushållet och håller dem därför hemma hellre än de skickar dem till skolan. Dessutom gifts de bort i ung ålder. Enligt en undersökning gifter sig kvinnorna i Niger i genomsnitt som 16-åringar, men i Dosso redan som 14-åringar. Männen är betydligt äldre när de gifter sig, berättar Mahamadou Hassane, som leder Plan Nigers verksamhet i Dosso. Flickornas skolgång har dock de senaste åren blivit allmännare i hela Niger efter flera kampanjer. i byar som Plan stöder har föräldrar uppmuntrats att låta barnen gå i skola, och det har gett resultat. Under de drygt tio år Plan verkat i Dosso-området har andelen av barnen som går i skolornas lågstadier stigit från ca 40 procent till nära 70 procent. ­ i många skolor i Dosso går det numera ungefär lika många flickor som pojkar. Tidigare kunde det bland 60 elever vara 6­7 flickor, berättar Souley Djibo Yéro, skolinspektör i Dosso-området. inspektören Hamadou Seybou i Dosso säger att situationen ofta är ännu svårare i städerna. ­ Också om torgstånden dignar av spannmål, grönsaker och frukter är priserna ännu högre än på landsbygden och om de inte har släktingar i staden hamnar de nyinflyttade ofta på gatan eller i primitiva kåkar som de bygger i utkanten av staden. Många byar i Dosso-området och på andra håll i Niger har drabbats av livsmedelskrisen. FN uppskattar att t.o.m. sju miljoner nigerier i år berörs av livsmedelsbristen och Världens livsmedelsprogram, Nigers regering och medborgarorganisationer, bland dem Plan, har delat ut många ton livsmedel. i Niger, som till stor del består av öken, har man bara en regnperiod, från maj till september, och skörden är beroende av den. Förra året regnade det i delar av landet så lite, att de vanligaste odlingsväxterna majs, maniok, hirs, bönor och jordnötter inte växte normalt eller så inte alls och det blev just ingenting över för lagring. Livsmedelskrisen tömde skolorna i år har skolorna i området varit tommare än vanligt. Niger har drabbats av en allvarlig livsmedelskris och därför har många familjer tvingats lämna sina hem och söka sig till andra byar eller städer för att söka arbete eller hitta bättre betesmarker för sin boskap. Vanligen tar man med sig barnen, vilket betyder att de förlorar veckor eller månader av sitt skolår. Många hamnar i huvudstaden Niamey eller någon annan större stad, men lantbruks- PlANShoPeN Från PlanShopen kan du köpa julklappar och julkort. Du kan t ex glädja någon av dina vänner med i indien handgjorda och målade vackra jylpynt i presentask eller så kan du hänga dem i din egen gran. Om du inte vill köpa saker kan du ge dina vänner våra etiska Tro på barnen- gåvor. På julen har man Rätt att leka och med denna gåva stöder du samtidigt Plans verksamhet tillsammans med rörelsen för Afrikas barnarbetare. 30
• PlanMedborgarskap erbjuder något för var och en ­ och var och en kan erbjuda något Plans frivilligarbete utvidgas. PlanMedborgarskap är en ny form som samlar organisationens omfattande nätverk av frivilliga. Plan har över 60 000 frivilliga i olika delar av världen. De flesta av dem finns i utvecklingsländerna, där frivilligt arbete är ett viktigt sätt att delta i utvecklandet av det egna lokalsamfundet. ­ Världen blir rättvisare och medborgarsamhället byggs upp genom frivilligas samarbete, konstaterar Hanna Nurmi, ledare för Plans arbete i hemlandet. Hon är stolt och nöjd över sina PlanMedborgare, som redan nu är en bekant syn på många orter. Plans frivilliga spelar en viktig roll genom att stöda organisationens verksamhet och komma med nya idéer för den. De sprider i sin omgivning information om förhållandena i uländerna, sociala frågor och medborgaransvar. De frivilliga verkar för respekt för mänskliga rättigheter, speciellt barnens rättigheter, överallt i världen. Plan erbjuder tillfällen att delta i arbetet för barnens rättigheter på ett meningsfullt och intressant sätt, genom att utnyttja sitt yrkeskunnande för Plans sak, medverka i olika aktioner, insamling i bössor eller medverkan i kansliarbeten som postning till faddrar. Det ger tillfälle att lära sig nytt och till stimulerande samvaro. . De frivilliga är aktiva, tänkande människor som tar ansvar inte bara för sina närmaste utan också för människor på längre håll. De följer med vad som händer i världen och funderar på hur de kan inverka på sämre lottade barns förhållanden. Därför kallas Plans frivilliga nu PlanMedborgare. Alla är välkomna med. AR NågRA vi PReSeNteR gARe: PlANmedboR När man hjälper får man Pekka Toom i Lahtis ställde sitt kunnande när det gäller behandling av metaller till Plans förfogande genom att hjälpa till att sätta en telefonkiosk i skick för en kampanjturné. För en man som ofta deltar i frivilligt arbete var det självklart att ställa upp för en viktig sak. ­ Frivilliga insatser för dem som behöver hjälp hör till hela familjens grundvärden. i den här världen klarar sig ingen på egen hand, så man måste hjälpa de svagare när man bara kan, säger Toom. Enligt Toom är det nyttigt för alla att hjälpa barnen i u-länderna. När levnadsstandarden där stiger har det positiva effekter också för finländarna t.ex. genom växande internationell handel. Det sänker alltså ingens levnadsstandard om man hjälper andra. Att hjälpa ger också mycket. ­ Det känns bra när man kan hjälpa, och det är förstås det viktigaste. När man bekantar sig med utvecklingsländernas verklighet lär man sig också att inte klaga över små motgångar och uppskatta det som är bra i det egna landet och livet, konstaterar Pekka Toom. för att stöda insamlingen. Kampanjen gav ofta upphov till diskussioner om flickornas ställning och gjorde Plans arbete känt. De ungas röst hörs Plan erbjuder unga möjligheter att påverka och delta. i Plans barnstyrelse informerar unga om barns rättigheter och Siiri Tolvanen verkade där åren 2007­09. Numera verkar hon i nätverket Mitä? för ungdomar mellan 18 och 30 intresserade av globalt medborgaransvar. ­ Det bästa i Plans verksamhet är gemenskapen och möjligheten att påverka, känna sig betydelsefull. Det är inte ofta unga får sådana tillfällen, säger siiri. i barnstyrelsen deltog siiri Tolvanen i kampanjen för födelseregistrering och i olika aktioner där man informerade om barns rättigheter och Plans arbete. i Mitä?-nätet planerar man nu en kampanj inför riksdagsvalet. Hon har upplevt att man inom Plan lyssnar också till de unga, uppskattar deras synpunkter och respekterar dem som jämbördiga. Entusiasm för långt Kosmetolog Eva Laanti är ett gott exempel på hur en människa genom sin uppfinningsrikedom och entusiasm kan åstadkomma mycket. Laanti samlade in hela 6 500 euro för Plans För att jag är flicka-kampanj. ­ Jag har själv fått verka redan i 30 år i det yrke jag känt som mitt kall. Det kändes som det bästa sättet att fira detta var att hjälpa också flickor i u-länder att förverkliga sina egna yrkesdrömmar. Jag hoppas att de pengar som samlas in genom kampanjen går just till flickors utbildning, förklarar Laanti. Hon utförde ansiktsvård i nio skönhetssalonger och hälften av intäkterna från detta gick till Plan. Många kom till kosmetologen Världsbilden vidgas i frivilligarbetet Frivilligarbetet erbjuder möjligheter att lära sig nytt. Plan erbjuder frivilliga insikter om uländernas verklighet och tillfällen att bekanta sig med en professionell medborgarorganisations verksamhet. ­ Att delta i Plans verksamhet lär en att se på världen ur ett vidare perspektiv, hjälper att förstå främmande kulturer och utvecklingsländernas verklighet. Man träffar människor från olika länder och branscher och i olika åldrar, säger Helena Kinnunen i Kemi. Välkommen att bli PlanMedborgare! Vi berättar gärna mera, tel. (09) 6869 800, www.plan.fi 31