• # 4/11 Vallankumouksen jälkeen Egyptissä kaikki on toisin, vai onko? Myös pojat hyötyvät tyttöjen aseman parantamisesta Ihmiskauppa on Kambodzan arkipäivää Entinen kummilapsi hyödyntää koulutustaan lasten hyväksi
• ajankohtaista Plan ottaa kantaa kehityspolitiikkaan Suomi valmistelee parhaillaan uutta kehityspoliittista linjausta tulevalle nelivuotiskaudelle. Kyseessä on kehityspäämäärien kannalta merkittävä ajanjakso, sillä YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu hallituskauden aikana vuonna 2015. Plan yhtenä suurista kehitysyhteistyöjärjestöistä ottaa osaa prosessiin. Järjestö tarjoaa asiantuntemustaan ohjelman valmistelun tueksi ja muistuttaa ohjelman laatijoita ulkoministeriössä lapsen oikeuksien ja koulutuksen sisällyttämisen tärkeydestä. Alkusyksystä kehitysministeri Heidi Hautalalle osoittamassaan kannanotossa Plan ja kolme muuta lapsijärjestöä nostivat esiin YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksen, jonka mukaan Suomen tulisi asettaa lapsen oikeudet kehityspolitiikkansa yhdeksi tavoitteeksi. Hiljattain laatimassaan toisessa kannanotossa järjestöt puolestaan käsittelevät kehityspoliittista johdonmukaisuutta. Järjestöt analysoivat kannanotossaan lasten ottamista huomioon köyhyyden vähentämisen, ilmastonmuutoksen, turvallisuuskysymysten ja yritysvastuun alueilla ja vaativat Suomen kehitysyhteistyöhön lapsivaikutusten arviointia. Lapsen oikeuksia ajavat järjestöt vetosivat syksyn mittaan myös kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisen puolesta yhteisellä mielipidekirjoituksellaan Helsingin Sanomissa. Plan Suomi on omissa kehityspoliittisissa kannanotoissaan painottanut erityisesti tyttöjen koulutuksen merkitystä. Yli 62 miljoonalta kouluikäiseltä tytöltä on tälläkin hetkellä evätty pääsy kouluun, ja toisen asteen koulutukseen tytöistä pääsee vain murto-osa. Ammatillista koulutusta on erityisesti nuorille naisille tarjolla hyvin vähän. Sukupuolten tasa-arvopäämäärien toivotaan ohjaavan kehityspolitiikkaa aiempaa vahvemmin paitsi koulutuksessa myös politiikan muilla osa-alueilla. Planin nuorten Mitä?-verkosto haluaa nostaa myös suomalaisnuorten ääntä kuuluviin uuden linjauksen valmistelussa. Verkosto vaatii erityisesti nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä sekä nuorten globaalin työllisyystilanteen ratkaisemista. Mitä?-verkosto muistuttaa, että tulevan vuosikymmenen aikana yli miljardi nuorta tulee siirtymään työmarkkinoille, ja vaatii, että Suomen kehityspoliittiset linjaukset osaltaan helpottavat nuorten työllistymistä kehitysmaissa. an-arjeSta välähdyS pl SiSällyS 4 7 8 10 11 14 16 18 Vallankumouksen jälkeen Egyptissa kaikki on toisin, vai onko? Juvinal pääse leikkiryhmään Tyttöjen oikeuksia rikotaan räikeästi, mutta entä pojat? Naamio nostaa esille yksilön kärsimykset ja yhteiskunnan epäkohdat Uutisia Suomesta Vapaaehtoistyötä testaamassa JuniorPlan Halpatyö yleistyy myös länsimaissa 19 21 22 24 26 28 28 29 30 Ihmiskauppa on Kambodzan arkipäivää KummiInfo Uutisia maailmalta PlanPalat Miljardista miljardiin Suomalaiskummin tuki mahdollisti koulunkäynnin Itämaisen tanssin kautta kummiksi PlanLastenhallitus SvenskaSidor Perheen illallinen on turvattu 12-vuotias kenialainen Philip kiipesi korkean mukauwopuun latvaan kerätäkseen sen marjoja ruoaksi. Niitä oli vielä jäljellä, sillä muut eivät olleet uskaltaneet kiivetä latvaan saakka. ­ Tämä on juuri riittävästi meille, hän arvioi. Illallinen on turvattu, ja perhe selviää seuraavaan päivään. Lukijakysymys on sivulla 31. Osallistu kilpailuun ja voita! 4 8 10 2
• pääkirjoitus Muistatteko Christianan? Muistatteko Planin dokumentin pikkutytöstä, joka mummonsa kanssa pakkasi saippuaa sierraleonelaisessa slummissa? Joka unelmoi pääsevänsä kouluun ja saavansa nuken? Christiana on nyt koululainen. Tapasin hänet käydessäni viime kuussa Sierra Leonessa. Hän istahti viereeni yllään uusi koulupuku ja sylissään koulureppu, jossa oli hiirenkorvaisia kirjoja ja vihkoja. Tyttö kertoi olevansa viidennellä luokalla ja isoäitinsä olevan onnellinen. Hänen olemuksestaan huokui vahvuus: hän on hentorakenteinen mutta varmakatseinen koululainen. Näin suoraa palautetta saa työstään harvoin. Mutta pitäessäni Christianaa kädestä minussa hulvahti riemu ja ylpeys: viime vuonna Plan koulutti miljoonaa Christianaa, sillä niin monta työssämme mukana olevaa lasta käy koulua. Plan täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Juhlavuotenaan se on yksi vaikutusvaltaisimmista lapsijärjestöistä kehitysmaissa. Tähän emme olisi päässeet ilman kansainvälistä kummiliikettä ja yksittäisten kummien, myös suomalaisten tukea. Kummien tuella on suuri merkitys kehitysmaiden arkeen. Esimerkiksi Sierra Leonessa on vajaa seitsemän miljoonaa asukasta, mutta maan sosiaaliministeriön vuotuinen budjetti on noin 200 000 euroa. Mitä sillä saa aikaan? Kehitysyhteistyö ja köyhyys ovat nyt suurien paineiden alla. Edessä häämöttävä lama iskee varmasti myös Suomeen. Tullessaan se tuo työttömyyttä ja hinnannousua. Joudumme tinkimään paljosta. Ja tekemään valintoja. Christianan kaltaisten lasten ja heidän perheidensä kohdalla laman tuoma tulevaisuus on myös synkkä. Mistä kehitysmaiden perheet pienentävät menojaan, kun ei ole mitään, mistä pienentää, mutta jotain on tehtävä hintojen noustessa? Tutkimusten mukaan ensimmäisenä loppuu tyttöjen koulunkäynti. Heidät otetaan pois koulusta, jotta sekin kulu säästyy ruokaan ja jotta kotiin saadaan lisää työvoimaa lievittämään talousahdinkoa. Me Plan-kummit voimme turvata Christianan ja miljoonien muiden lasten tulevaisuutta kummiuden tai muun tukemisen avulla. Planilla on joulukuussa perinteinen kummigaala TV:ssä. Se on oiva tilaisuus sukeltaa kummityön saloihin ja mahdollisuus tehdä hyvä uuden vuoden päätös jo etuajassa. Marja-Leena Suvanto Plan Suomen viestintäjohtaja Plan 4/11 Julkaisija Plan Suomi Säätiö | ISSN 1456-6680 | Kannen kuva: Plan / Warisara Sornpet Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste | Päätoimittaja: Marja-Leena Suvanto | Toimituspäällikkö: Anna Könönen Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Tuulia Kallio, Anniina Kontinen Ulkoasu: Elisa Bestetti | Paino: Esa Print Oy | Paperi: Edixion 90 g | Painosmäärä: 31 000 kpl | Marraskuu 2011 Seuraavan kerran lehti ilmestyy maaliskuussa 2012. Plan Suomi Säätiö | Kumpulantie 3, 00520 Helsinki | Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 | www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Asiakaspalvelu: ma­to klo 10­16, pe klo 9­14 | Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 800 Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.2011­30.6.2012 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.2011­30.6.2012 (Ahvenanmaa). Osoitteemme muuttuu. Uusi osoitteemme 13.1.2012 alkaen on Kumpulantie 3, 00520 Helsinki. PEFC/02-31-170 3
• PLAN EGYPTI JA ANNA KÖNÖNEN KUVAT ISTOCKPHOTO JA PLAN vallankumouksen jälkeen egyptissä kaikki on toisin, vai onko? Miten kuvata sitä tunnetta, kun oppii vihdoin aikuisena kirjoittamaan nimensä? Entä Egyptin nuoret: mitä he ajattelevat tulevaisuudesta? Mikä maassa on muuttunut, vai onko mikään? uori egyptiläinen äiti, Rasa, hellii sylissään nukkuvia kaksosia. Hän on yksi naisista, jotka muistelevat, miltä ensimmäinen äänestyskerta tuntui. Se tapahtui maan edellisissä parlamenttivaaleissa. Hänkin pääsi vaaliuurnalle. ­ Mutta sitäkin hienommalta tuntui, kun osasin kirjoittaa oman nimeni. Nöyryyttävä sormenjälkien antaminen allekirjoituksen sijaan on historiaa! Rasa iloitsee. Virginia Saiz, Plan Egyptin kummiudesta vastaava työntekijä kertoo, että Egyptissä on yli 16 miljoonaa lukutaidotonta naista. Jos miehet lasketaan mukaan, lukutaidottomien määrä kasvaa 23 miljoonaan. Se on yhtä paljon kuin Australiassa on asukkaita ja lähes neljä kertaa enemmän kuin Suomen väkiluku. ­ Lista, miksi näin on, on pitkä: vanhemmat eivät pysty maksamaan lukukausimaksua, lapsi naitetaan nuorena, opettajat pahoinpitelevät oppilaita ja niin edelleen, Saiz luettelee ja jatkaa kertomalla Manalista. Manal on 30-vuotias nainen, joka on täynnä elämää ja unelmia. Hän ei koskaan kehdannut kertoa unelmistaan, koska ei osannut lukea eikä kirjoittaa, ja sen takia häneltä huijattiin aina rahaa. Manal osallistui Planin Reflect-rinkiin yhdeksän kuukauden ajan, oppi lukemaan ja aukaisi sen jälkeen ruokakaupan. Manal kertoo, että ennen kuin hän osasi lukea, hänen miehensä päätti kaikesta. Jos Manal yritti kertoa mielipiteensä, mies epäsi sen sanomalla, että "ethän sinä osaa edes nimeäsi kirjoittaa". n Naisten asemassa järeästi parantamisen varaa ­ Tytöt ja naiset ovat usein heikommassa asemassa, Saiz sanoo. ­ Työskentelemme, jotta he uskoisivat itseensä ja jotta he ja heidän lapsensa saavat paremmat mahdollisuudet. Jotta heidänkin mielipidettään kysytään ja jotta he myös uskaltavat sanoa sen ääneen pelkäämättä. Tehokkaan Reflect-metodin avulla on voitu jo ensimmäisen vuoden aikana opettaa 5 000 naista lukemaan ja kirjoittamaan. Ja mikä vielä tärkeämpää: lukutaito nostaa itsetuntoa ja -luottamusta. Se myös edistää osallistumista ja kykyä tehdä päätöksiä. Reflectiä kutsutaan arabiaksi "Oppia elämää varten" -metodiksi. Lukutaitoa opetellessa naiset keskustelevatkin kaikenlaisesta: elämästä, ruokaohjeista, lasten kasvatuksesta ja jätehuollosta, joka kirvoittaa kaikilta heti parannusehdotuksia. Välillä keskustellaan maan uudesta järjestyksestä. Kairon mielenosoitusten etulinjassa © ISTOCKPHOTO Tuhannet nuoret menivät kymmenen päivän ajan suoraan töistä osoittamaan mieltään Kairon Tahirin aukiolle maansa valtiovaltaa vastaan. Aseettomalla mielenosoituksella vastustettiin valtaa pitävien korruptoituneisuutta ja elitismiä. 4
• ja pääosassa alkuvuodesta olivat nuoret, mutta naisetkin olivat vahvasti mukana vallankumouksessa. Etenkin maan nuoret naiset ovat olleet vahvasti toiminnassa mukana demokratian edistämisessä, mutta varmaa ei ole, parantaako uusi yhteiskuntajärjestys heidän asemaansa lainkaan. Naiset esimerkiksi puuttuvat tyystin perustuslakikomiteasta. Tuoreessa muistissa myös on, miten mielenosoituksiin osallistuneita naisia pakotettiin neitsyystesteihin ja uhattiin prostituutiosyytteillä. Korkea-arvoinen upseeri puolusteli toimintaa uutistoimisto CNN:lle siten, että näin oli pakko toimia, koska naiset yöpyivät Tahirin aukiolla teltoissa miespuolisten mielenosoittajien kanssa. Armeija ei halunnut, että naiset pystyisivät syyttämään sotilaita raiskauksista pidätyksen aikana. ­ Halusimme osoittaa, etteivät he olleet neitsyitä alun pitäenkään, upseeri selittää. ­ Eikä yksikään ollut. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaati testien välitöntä lakkauttamista ja armeijan toimien perusteellista tutkimista ja tuomitsi upseerin lausunnot täysin absurdeiksi, lainvastaisiksi ja sovinistisiksi. Järjestö painotti, että raiskaus on rikos, oli nainen neitsyt tai ei. Jotkut egyptiläiset tahot ovat kuvanneet vallankumousta myös kapinaksi patriarkaalista yhteiskuntajärjestystä vastaan. Nähtäväksi jää, paraneeko naisten asema vallan vaihduttua vai ei. Nuoret haluavat töihin Tammikuun 25. päivä kansa sai tahtonsa läpi, ja Hosni Mubarak joutui luopumaan asemastaan 11. helmikuuta, mielenosoitusten kestettyä vajaat kolme viikkoa. Hänen kautensa Egyptin presidenttinä kesti lähes 30 vuotta. Vieläkin kairolaisten suosituimmat puheenaiheet ovat vallankumous, nousevat hinnat ja työllisyys. Työttömyys Egyptissä on noussut jo 28 prosenttiin, vaikkakin viralliset tahot sen usein kieltävät. Nuoret, 15­24-vuotiaat, ovat suurin työttömien ryhmä. Heidän on kolme kertaa vaikeampi saada töitä kuin vanhempien. Edes yliopisto-opinnot eivät auta. Työpaikkojen puutteessa koulutettujenkin on tyydyttävä huonosti palkattuihin hanttihommiin. Odottamisesta on tullut pysyvä olotila liian monelle. Osa kyllästyy ja luisuu huumeidenkäyttäjäksi tai päätyy rikolliseksi tai laittomaksi siirtolaiseksi. Noin 2,4 miljoonaa egyptiläistä on siirtotyöläisenä, mutta vallankumouksen jälkeen nuoret eivät enää niin hanakasti halaja ulkomaille. Tämän ovat huomanneet työntekijät Planin työllistymishankkeessa. Ohjelmakoordinaattori Ahmed El Ashmawyn mukaan hanke tarjoaa työllistymismahdollisuuksia 16­28-vuotaille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille, joilla on vain vähän koulutusta. ­ Nuoret oppivat kursseilla myös muita taitoja, kuten sosiaalisia taitoja, terveystietoa, tietojenkäsittelyä sekä englantia. Kuudestasadasta kurssitetusta 70 % on löytänyt vakituisen työpaikan. Kursseja on järjestetty neljällä alueella Kairossa ja Alexandriassa. Toiveita on, että hanke voidaan laajentaa 19 paikkakunnalle. ­ Hankkeen maine on kiirinyt, El Ashmawy kertoo. ­ Mainontaakaan ei enää tarvita, kurssit ovat ylibuukattuja ja työnantajat tulevat tarjoamaan paikkojaan. Sosiaalinen media on edesauttanut tiedon levittämistä. Taitojen lisäksi kursseilla opetetaan vastuullisuutta ja oppilaiden on oltava sitoutuneita toimintaan. Jos työntekijä tunaroi ja menettää työpaikkansa, kolmen kerran jälkeen hän menettää oikeutensa käydä kurssilla. El Ashmawyn mukaan nuoret ovat tulevaisuutensa suhteen toiveikkaampia kuin ennen, mutta maahan tarvitaan nykyistä paljon parempi työsuojelulaki työehtosopimuksineen. Faten Omar, 33 Naimissa, yksi poika Miehellä töitä epäsäännöllisesti Faten oli ennen kotiäiti, nyt opiskelee myyntiä. ­ Tietojenkäsittelykurssi on tosi hyvä. Ennen sitä en edes tiennyt, mikä hiiri on! Työllisyystilanne täällä on erittäin vaikea, mutta uskon silti, että nyt minulla on hyödyllisiä taitoja, eikä mikään pysäytä minua. Vallankumouksen jälkeen kaikki tuntuu myönteisemmältä. Asiat muuttuvat, ja parempaan, ainakin toivon niin. Mohammed Abdel-Hamid, 21 Valmistunut lukiosta, työssäkäyvä veli, kaksi siskoa, joilla ei ole töitä. Opiskelee myyntialaa. ­ Nykyisin on vaikea saada töitä. Usein tarjotut työt eivät olekaan oikeita työpaikkoja. Esimerkiksi televiestintäyritykset irtisanovat työntekijät jo kuuden kuukauden jälkeen. Erityisesti nuorten on vaikea saada töitä. Eräs ystäväni menetti työpaikkansa vuosi sitten. Hän on hakenut töitä siitä lähtien, mutta tuloksetta. Hän on käyttänyt kaikki säästönsä. Silti voin nyt paremmin. Maallani on toivoa. Olen varma, että asiat muuttuvat paremmaksi ja Egyptistä tulee parempi paikka asua. Itsestänikin tuntuu, että olen nyt löytänyt oman tieni. Olen iloinen, että löysin tämän paikan. Unelmoin omasta yrityksestä tai omasta pienestä hankkeesta. Saisin olla oma herrani. Matkailualan kurssiin sisältyy ravintola-alan harjoittelua. Ohjaajat seuraavat taustalla, miten Dina Sharif ja opiskelutoverit selviytyvät tehtävästä. Dina Sharif, 21 Opiskelee matkailualaa. Isä kuollut, veli käy töissä, mutta Dinan palkkaa tarvitaan perheen elättämiseen. ­ Totta. Töitä on vaikea löytää, mutta keskityn nyt opintoihini ja olen varma, että löydän töitä. Oikeastaan haluaisin olla toimittaja, mutta minun pitää olla nyt realisti. Teen parhaani, kun saan hyvän työpaikan. 5
• TEKSTI JA KUVAT EIJA PALOSUO Palvelijasta vallan vahtikoiraksi Nykytilanteessa tärkein roolimme ei enää ole palveluiden tarjoaminen vaan kansalaisyhteiskunnan rakentaminen: kestää pitkään, että ihmiset sisäistävät osallistumisen, äänestämisen ja hyvän hallinnon merkityksen. Aikaisemmin kansa palveli hallitusta, nyt hallituksen tulee palvella kansaa, ja järjestöt voivat viimein ottaa paikkansa vallan vahtikoirana. Millaiset vaikutukset yksinvaltiudella oli lasten oikeuksiin, joita itse työssäsi ajat? Hallinto oli täydellisen välinpitämätön sen suhteen, mitä yhteiskunnassa ruohonjuuritasolla tapahtui: koulutus, terveydenhuolto ja sanitaatio saivat olla kurjassa jamassa, ja Kairossa slummien annettiin surutta kasvaa. Esimerkiksi katulapsiongelmaa tällainen tilanne on pahentanut: lasten asema ja elinolot ovat hyvin suojattomat. Mubarakin vaimo kyllä nosti esiin joitakin aloitteita lasten hyväksi, mutta niiden päätarkoitus näytti olevan hänen henkilönsä glorifioiminen. Myöskään nuoriin, joita on yli 60 prosenttia kansasta ja jotka ovat Egyptin tärkein voimavara, ei panostettu. Nuorisotyöttömyys on valtava ongelma. Kuinka suureksi arvioit järjestöjen vuosikymmeniä jatkuneen kehitys- ja ihmisoikeustyön vaikutuksen siinä, että kansa lopulta vaati oikeuksiaan? Egypti on valtava maa, 80 miljoonaa ihmistä ­ riippumatta kuinka monta järjestöä täällä toimisi, vaikutus tuskin voisi olla ratkaiseva. Merkityksetön niiden rooli ei kuitenkaan ole: niiden tuomat käsitteet herättelivät ihmisiä tiedostamaan tilanteen ja varmasti osaltaan istuttivat muutoksen siemenen. Vallankumouksen panivat alulle nuoret, joiden rintamaan sitten liittyivät muutkin ikäpolvet. He tekivät muutamassa päivässä sen, mitä ei ollut saatu aikaan kolmessa vuosikymmenessä. Edistääkö vallankumous kehitystä? Vallankumous itsessään aiheutti melkoisen taloudellisen notkahduksen, kun kukaan ei ollut työssä vaan kansa seisoi kaduilla. Näen tämän kuitenkin väliaikaisena tilana, jonka jälkeen uusi Egypti on yrityksille mielenkiintoinen paikka ja ihmiset ovat aiempaa aktiivisempia. Tarvitsemme tulevina vuosina ulkomaiden tukea vakiintuaksemme todelliseksi demokratiaksi. Egyptillä on alueella isosiskon rooli, ja se mitä tapahtuu Egyptissä, heijastuu vahvasti kaikkiin arabimaihin. Egyptissä vallankumous vapautti kielletyn ihmisoikeussanaston ja mullisti samalla kertaheitolla kansalaisjärjestöjen toimintaympäristön. Kehitysyhteistyötä tekevä Tarek Ezzat iloitsi toukokuussa Suomen vierailullaan siitä, että kansalaisyhteiskunta voi vihdoin ryhtyä toteuttamaan todellista tehtäväänsä. Millaisia käytännön seurauksia vallankumouksella on työllesi, yli kaksi vuosikymmentä järjestökentällä toiminut johtaja Tarek Ezzat Plan Egyptistä? Käsite "oikeudet" oli Mubarakin valtakaudella erittäin poliittisesti latautunut, ja järjestöjen piti koettaa luoda kiertoilmauksia sen ympärille. Työtä tehtiin tilanteessa, jossa uhkana oli jatkuvasti toiminnan lakkauttaminen tai joutuminen vankilaan tai kidutetuksi. Poliisi kuunteli puhelimia, vakoili ja piti tiedoistamme salaisia arkistoja. Vielä viimeksi, kun teimme uutta toimintasuunnitelmaa, osa väestämme suhtautui pelolla lasten oikeuksien terminologiaan, ja monet varoittelivat: "Ei käy, tämä on liian poliittista, joudumme vakaviin vaikeuksiin". Vasta nyt voimme puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Millä tavalla uskot vallankumouksen heijastuvan kansalaisjärjestöjen rooliin ja tavoitteisiin? Mubarakin hallinnolla oli kansalaisjärjestöihin kaksijakoinen suhde: ne nähtiin hyvässä valossa niin kauan, kuin ne keskittyivät korjaamaan rakennuksia tai tarjoamaan terveydenhuoltoa, mutta uhkana heti, jos alettiin puhua oikeuksista. Byrokratiakoneisto oli kiinnostunut vain johdon pitämisestä tyytyväisenä, ja kansalaisjärjestöt joutuivat hoitamaan valtion tehtävät. 6
• IIDA RIEKKO KUVAT PLAN JA IIDA RIEKKO juvinal pääsee leikkiryhmään Itä-Timorin lasten arki on täynnä haasteita ­ mutta myös toivoa. Planin joulugaala kertoo, millaista pienten lasten elämä on yhdessä maailman köyhimmistä ja nuorimmista maista. Kaksivuotias Juvinal viilettää laudoista ja pellistä rakennetun kotinsa lattialla ja muksahtaa välillä nurin. Se vain naurattaa poikaa. Usein Juvinal ei ole yhtä riehakas, sillä hän on sairastellut vakavasti koko elämänsä. ­ Yskää, kuumetta, malariaa... Välillä hänellä on ripuli, jos hän on juonut likaista vettä, kertoo pojan 18-vuotias äiti Leopoldina. Leopoldina ja Juvinal asuvat Aileun maakunnassa Itä-Timorissa, joka kuuluu maailman köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Aileu näyttää paratiisilta vuoristomaisemineen ja smaragdinvihreine peltoineen, mutta elinolot ovat karut. Kylässä ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä. Talvisin rankkasateet ja myrskyt riepottelevat heikkotekoisia taloja. Kuten lähes kaikki kylän perheet, Leopoldina ja Juvinal saavat elantonsa pellolta. Leopoldinan mies myy vihanneksia pääkaupungissa Dilissä ja käy kotona vain muutaman kuukauden välein. Yhtä harvoin perhe saa lautasilleen kanaa tai lihaa; yleensä he syövät tärkkelyspitoista mutta ravintoarvoiltaan köyhää kassavaa. ­ Tiedän itsekin, että emme syö tarpeeksi emmekä terveellisesti, mutta ei minulla ole varaa muuhun, Leopoldina sanoo. Äiti ja poika asuvat Leopoldinan vanhempien ja sisarusten kanssa, mutta jos lapsia tulee lisää, tarkoitus on rakentaa oma koti. Kylässä ­ ja koko Itä-Timorissa ­ on tavallista, että naiset saavat ensimmäiset lapsensa jo teini-iässä ja yhdessä perheessä voi olla yli kymmenen lasta. Lähes puolet itätimorilaisista onkin alle 15-vuotiaita. rokotuksia. Joka 16. lapsi kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Siksi Plan Itä-Timor keskittyy työssään vahvasti varhaiskasvatushankkeisiin, joita myös Plan Suomi ja Suomen ulkoministeriö tukevat. Leikkiryhmien lisäksi Plan muun muassa kouluttaa yhteisöjä odottavien äitien ja lasten terveydestä, sanitaatiosta, oikeasta ravinnosta ja lasten oikeuksista. Se on myös rakentanut maaseudulle kouluja ja kouluttanut opettajia. Erityisen suuri haaste Planille on saada kaikki Itä-Timorin lapset kouluun, koska koulumatkat ovat usein pitkät, koulupuvut ja -tarvikkeet maksavat paljon ja perheet tarvitsevat lapsia elannon hankinnassa ja kotitöissä. Leopoldina ei ole koskaan käynyt koulua eikä osaa lukea. ­ Haluaisin kyllä kouluun. Olisi mukavaa tavata uusia ihmisiä. Nuorella äidillä on vieläkin suurempi haave: ­ Haluan, että poikani opiskelee. Toivon, että hänestä tulee hyvä mies ja hän saa paremman elämän kuin minä. "Toivon, että pojastani tulee hyvä mies ja hän saa hyvän elämän." Lukutaidoton äiti tahtoo poikansa kouluun Leopoldina iloitsee, että ensi vuonna Juvinal täyttää kolme ja on tarpeeksi vanha aloittamaan leikkiryhmän. Planin työntekijä käy kylässä kahdesti viikossa ja kerää kymmeniä lapsia oppimaan koulua varten tarvittavia taitoja, esimerkiksi yhdessä leikkimistä, laulamista, kirjaimia, värejä ja numeroita. Plan on myös rakentanut kylään kaivoja ja käymälöitä, jotka ovat vähentäneet merkittävästi ripulitapausten määrää. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon: vasta vuonna 2002 itsenäistyneestä Itä-Timorista puuttuvat lähes täysin varhaiskasvatuspalvelut kuten neuvolat ja päiväkodit. Puolet alle 5-vuotiaista on aliravittuja, ja yhtä moni ei ole saanut mitään kotikylästä, Katso tarinoita Juvinalin nin työstä Itä-Timorin arjesta ja Pla MTV3:lla 23.12. klo 20 7
• ANNA KÖNÖNEN KUVAT MIKKO TOIVONEN JA PLAN tyttöjen oikeuksia rikotaan räikeästi, mutta entä pojat? Tyttöjen ja naisten oikeudet eivät toteudu ilman miesten tukea. Tytöt eivät kuitenkaan yksin kärsi haitallisista perinteisistä käytänteistä ja roolimalleista. Niistä kärsivät myös pojat. Onko sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus mahdollista, ja kannattaako sitä tavoitella? Syyskuussa julkaistiin Planin viides Koska olen tyttö -raportti. Raporttisarja käsittelee vuosittain vaihtuvan teeman kautta maailman tyttöjen asemaa, ja sitä julkaistaan vuoteen 2015 asti. Tämän vuoden raportti käsittelee poikien ja miesten roolia tasa-arvotyössä ja sitä, miten myös pojat siitä hyötyvät. Yhdenmukaiset mahdollisuudet terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työmarkkinoilla tekevät tytöistä aktiivisia kansalaisia, ja koulutettuina äidit pystyvät huolehtimaan lapsistaan paremmin. Tytöt ja naiset eivät kuitenkaan yksin voi toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa. Isillä, aviomiehillä, veljillä ja poikaystävillä on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä. Planin raporttia varten haastateltiin 4 000 nuorta ympäri maailmaa. Nuorten mielestä perheet ja koulut siirtävät sukupuolten eriarvoisuutta ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa sukupolvelta toiselle. Tutkimus osoittaa, että 65 prosenttia Intian ja Ruandan nuorista uskoo, että naisen on siedettävä väkivaltaa pitääkseen perheensä koossa. 43 prosenttia ajattelee, että välillä nainen ansaitsee tulla hakatuksi. Käsitys, että naiset ja tytöt ovat lähtökohtaisesti huonompia kuin miehet, lisää miesten väkivaltaista käyttäytymistä naisia kohtaan. Väkivaltaa tukee myös asenne, jonka mukaan "oikeat miehet" ovat kovia ja viha on ainoa tunne, jota heidän on sopivaa ilmaista. Nämä asenteet eivät ole haitallisia vain naisille ja Miehillä on usein valta muuttaa tytön elämä. tytöille vaan satuttavat myös miehiä ja poikia. Perinteiset käsitykset maskuliinisuudesta pakottavat miehet käyttäytymään heille jopa haitallisilla tavoilla. Usein he ihailevat riskialtista käytöstä ja vahingoittavat toisia ­ mo- Planin Koska olen tyttö 2011 -raportin esitteli vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. ­ Syrjintää ei voi poistaa pelkästään tukemalle niitä, jotka ovat syrjinnän kohteena ­ tasa-arvossa on kyse suhteesta ja sukupuolirooleista. Oleellinen hetki vaikuttaa asenteiden ja roolien muotoutumiseen on varhaislapsuus. Raportin julkaisutilaisuudessa puhui vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, GreeneWorksin johtaja Margaret Greene, tv-toimittaja Sami Mahdi, Sovita ry:n toiminnanjohtaja Saba Ayub-Riipinen, ekonomisti Ralf Sund, professori Helena Ranta, Plan Suomen gender-neuvonantaja Alex Munive sekä pääsihteeri Riitta Weiste. Paneelin juonsi tv-toimittaja Nicklas Wancke. Planin Lastenhallituksen jäsenet Joonas Keränen, Helka Kittilä ja Arawela Sovala esittivät puhujille kiperiä kysymyksiä. Nicklas Wancke kysyi, miksei muutos sukupuolten tasa-arvoon jo ole tapahtunut. Hyvä kysymys. Muutoksen hyödyt kaikille osapuolille ovat niin ilmeiset, että niin olisi jo pitänyt käydä. Paneeli antoi siihen pari hyvää selitystä: Hyötyjä ei ole vielä saatu tarpeeksi monen tietoon, emmekä vielä ole työskennelleet tarpeeksi laajasti. Käytänteet on saatava muuttumaan kaikilla tasoilla.
• lue Koska olen tyttö -raportti ja sen suomenkielinen tiivistelmä: plan.fi nesti siksi, että ovat itse joutuneet väkivallan uhreiksi. Elättämisvastuun paineessa miehet voivat jäädä osattomiksi perhe-elämän muista puolista kuten lasten hoitamisesta, leikistä ja lasten kasvun seuraamisesta. Isät ovat perheelle tärkeitä Planin tutkimukseen osallistuneiden nuorten mielestä lapset ovat onnellisempia, jos vanhemmat jakavat kotitöitä ja jos äidit osallistuvat päätöksentekoon ja viettävät myös aikaa kodin ulkopuolella. Isän rooli on ratkaiseva. Tapa, jolla mies kohtelee vaimoaan ja tyttäriään, voi joko rajoittaa tai lisätä näiden kykyjä ja mahdollisuuksia elämässä. Mutta isän rooli vaikuttaa myös poikiin. Isä, joka tekee osansa kotitöistä, arvostaa ja kouluttaa lapsiaan yhdenvertaisesti, osoittaa tasapuolisesti kiintymystään pojilleen ja tyttärilleen ja kohtelee vaimoaan tasa-arvoisena, voi vaikuttaa voimakkaasti siihen, millaiseksi mieheksi hänen poikansa kasvaa ja miten tämä puolestaan kohtelee omaa perhettään. Nyt julkaistu raportti myös osoittaa, että isien läsnäolo ja osallistuminen kasvatukseen on hyväksi sekä isille että lapsille, koska se vähentää sekä nuorten että isien masennusta ja alttiutta itsemurhaan tai väkivaltaan. Se myös vähentää poikien riskialtista seksuaalikäyttäytymistä ja auttaa tyttäriä rakentamaan terveempiä ja vähemmän nöyristeleviä suhteita miehiin. Miehillä on myös tärkeä rooli, kun tyttöjä suojellaan haitallisilta käytänteiltä kuten varhaisavioliitolta ja ympärileikkaukselta. Monessa maassa miehet pystyvät vaikuttamaan yhteisötasolla mielipiteisiin ja käytänteisiin enemmän kuin naiset. ­ Pelkästään naisten ja tyttöjen oman aktiivisuuden tukeminen ei riitä haastamaan vallitsevia yhteiskunnallisia järjestelmiä. Perinteisesti kehitysyhteistyöohjelmat ovat katsoneet kumpaakin sukupuolta erikseen, vaikka pitäisi keskittyä sukupuolten väliseen vuorovaikutukseen ja rooleihin. Jos haluamme muuttaa kokonaista systeemiä, meidän pitää työskennellä sen kaikkien osapuolten kanssa, tilaisuudessa puhunut GreeneWorksin johtaja Margaret Greene painottaa. MILJA KOMULAINEN KUVA PLAN Tyttöjen tila puhutti ympäri maailmaa Planin vuoden 2011 Koska olen tyttö -raportti "Entä pojat?" julkaistiin näkyvästi useissa Planin toimintamaissa syyskuussa. Julkaisutilaisuuksiin osallistui niin korkean profiilin poliitikkoja, kansalaisjärjestöaktiiveja kuin Planin työssä mukana olevia lapsia. Raportti otettiin vastaan onnittelujen kera, ja se herätti huomiota medioissa ympäri maailmaa. Thaimaassa raportin julkaisutilaisuus sai tärkeän vieraan maan ensimmäisestä naispääministeristä Yinglunck Shinawatrasta, joka painotti tasa-arvon merkitystä Thaimaan kehityksessä. Guinea Bissaussa raportin esitteli puolestaan pääministerin puoliso Mariana Mane Sanha yhdessä sosiaaliministeri Valentina Mendesin kanssa. Mendes kertoi Guinea Bissaun hallinnon tukevan Koska olen tyttö -kampanjaa täysin. Plan Pakistanin tilaisuudessa ministeritason puhujat keskustelivat tyttöjen oikeuksista, ja vetosivat maan hallintoon, jotta se edistää tyttöjen koulutusta. Kunniavieraina tapahtumassa oli lapsia Islamabadin ja Chakwalin slummeista. Sierra Leonessa raportin julkistivat Suomen Planin hallituksen puheenjohtaja Gunvor Kronman ja pääsihteeri Riitta Weiste. Raportti sai erinomaisen vastaanoton, ja se herätti paljon huomiota valtakunnallisessa mediassa. Kädenpuristuksia ja onnentoivotuksia paikallisilta keräsi erityisesti tunnin mittainen keskusteluohjelma tasa-arvon edistämisestä, jossa Weiste, Kronman ja Miriam Murray Plan Sierra Leonesta esiintyivät. Plan EU järjesti kokonaisen viikon toimintaa tuoreeseen raporttiin liittyen. Yksi viikon päätapahtumista liittyi Planin kampanjaan tehdä syyskuun 22. päivästä Kansainvälinen tyttöjen päivä. Kansainvälinen tyttöjen päivä -aloite ja Koska olen tyttö -kampanja ovat hiljattain saaneet merkittävää kannatusta Nobel-voittaja Leymah Gboweelta. Liberialainen rauhanaktivisti pitää tyttöjen oikeuksien edistämistä äärimmäisen tärkeänä tavoitteena. ­ Mielestäni kansainvälinen tyttöjen päivä olisi hieno tilaisuus tuoda tyttöjä koskettavat asiat median, hallitusten ja koulutusinstituutioiden tietoisuuteen. Tytöissä on maailman tulevaisuus, ja me tarvitsemme ehdottomasti päivän, joka on omistettu heille, painottaa Gbowee. Pelaa korttisi oikein tyttöjen puolesta Plan EU on kehittänyt Koska olen tyttö -kampanjaan liittyvän verkkopelin. Pelaamalla voit testata tietosi maailman tyttöjen tilanteesta ja osallistua palkintojen arvontaan. Pelin koeajoi suomen kielen opiskelija Aaro Häkkinen. Häkkinen selvisi jo ensimmäisestä pelikerrasta hyvillä pisteillä. Osa vastauksista aiheutti kuitenkin ihmetystä. ­ Seuraan ihmisoikeusasioita ja kehitysyhteistyötä aktiivisesti, mutta yllätyin silti siitä, miten vähän joidenkin kehitysmaiden miehet tietävät ehkäisyn merkityksestä HIviruksen torjunnassa, Häkkinen kertoo. Korttipelillä nostetaan tietoisuutta tyttöjen kohtaamista vastoinkäymisistä. Häkkisen mielestä myös vastausten taustoja valottavat laatikot ja lähdeviitteet olivat mielenkiintoisia. ssa ­ On hienoa, että näistä asioista pyritään Testaa peli osoittee -tytto kertomaan ihmisille, hän toteaa. plan.fi/koska-olen
• Niqab eli Naamio on mullistanut Afganistanin julkisen keskustelun. Naiset puhuvat ongelmistaan turvallisesti naamion takaa. ANNA KÖNÖNEN KUVAT 1TV/KABUL jA MIKKO TOIVONEN Naamio nostaa esille yksilön kärsimykset ja yhteiskunnan epäkohdat Sami Mahdi, 28, mullisti Afganistanin julkisen keskustelun tuomalla televisioon keskusteluohjelman, jossa naiset voivat puhua kohtaamistaan ongelmista, kuten väkivallasta ja alistamisesta, turvallisesti naamion takaa. Aiemmin näistä aiheista on voinut vain vaieta. Niqab eli Naamio luotiin taistelemaan tyttöjen ja naisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan. ­ Koti- ja lähisuhdeväkivalta ovat maassamme yhä vankkoja tabuja. Niistä ei puhuta, kertoo toimittaja ja tv-tuottaja Sami Mahdi. Ohjelmassa kaksivärinen naamio suojaa tyttöjen ja naisten identiteetin. Nimi ja ääni on muutettu tunnistamisen estämiseksi. ­ Naamion valkoinen osa edustaa naisten hyvyyttä ja viattomuutta. Perinteisen burka-asun värinen eli vaaleansininen toinen puoli symboloi ongelmia, vankilaa, jossa monet naiset elävät. Mahdi kertoo ohjelmassa vierailleiden tyttöjen ja naisten tuskaisista tarinoista. Erään nuoren tytön isä oli peliveloissa, joten hän pakotti tyttärensä prostituoiduksi Pakistaniin. Tytär pääsi pakenemaan, mutta isä sai hänet kiinni ja pakotti takaisin. ­ Nyt tytöllä on hiv-tartunta, eikä kukaan tiedä, miten kauan hän elää, Mahdi kertoo. Jotkut tytöt on annettu verirahoiksi toiselle suvulle. Eräs ohjelmassa puhunut 16-vuotias tyttö kertoi olleensa kuudesluokkalainen, kun hänen veljensä tappoi naapurin pojan. Tytär annettiin tapetun pojan perheelle maksuksi surmatyöstä. Siskoa kohdeltiin syyllisenä veljensä rikokseen. Hän joutui asumaan karjasuojassa, ja häntä pahoinpideltiin päivittäin. Lopulta hän pääsi pakenemaan parivuotiaan lapsensa kanssa, mutta isä ei ottanut häntä enää takaisin, koska pelkäsi, että veljet tapettaisiin kostoksi. Nyt tyttö piileskelee turvatalossa ja etsii työtä, mutta yksinäiselle, kouluttamattomalle nuorelle äidille ei töitä löydy. ­ Hänellä on vain yksi toive: päästä kouluun. Se on niin pieni toive, mutta en ole kovin toiveikas, että se koskaan toteutuu, sanoo Mahdi asiallisesti mutta selvästi surullisena. Tunnelma studiossa on usein vahva. Välillä niin asiantuntijat kuin yleisökin itkevät. ­ Jotkut sanovat, etteivät tienneet sellaisia asioita tapahtuvan maassamme. Ohjelma jatkaa vastustuksesta huolimatta Naamion kaltaisen ohjelman aloittaminen ei ollut helppoa. Ensin piti suostutella televisioyhtiö, sitten löytää naiset, jotka uskaltaisivat puhua. Ohjelma pyörii Kabulin 1TV:llä, joka on kaupallinen televisioyhtiö ja Mahdin mukaan maan toiseksi katsotuin kanava. Vaikka Naamio on saanut useiden tahojen kannatuksen, se ei vieläkään ole saanut sponsoreita, eivätkä mitkään tahot uskalla mainostaa sen väliajoilla. Taustatoimittajia vastaan on hyökätty kadulla. Lähes vuoden verran lähetetty ohjelma on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa. ­ Palautteesta päätellen suurin osa afganistanilaisista on kanssamme samaa mieltä. Siksi olen toiveikas ja vakuuttunut siitä, että joidenkin tahojen vastustuksesta huolimatta meidän kannattaa jatkaa ohjelmaa, Mahdi kertoo. ­ En usko, että voimme tehdä paljoakaan studiossa olleiden naisten hyväksi, mutta heille on tärkeää saada kertoa tarinansa ja kuulla paikalla olevilta asiantuntijoilta, että se, mitä he ovat joutuneet kokemaan, ei ole oikein.
• UutisiaSuomesta Naamion ideoinut afganistanilainen toimittaja ja tv-tuottaja Sami Mahdi puhui Planin Koska olen tyttö -seminaarissa syyskuussa. Mahdi työskentelee myös kanavansa Kabulin 1TV:n uutispäällikkönä. Liberiassa 300 lasta pääsee kouluun Planin ja Lindorffin lähes kymmenvuotinen yhteistyö saa jatkoa, kun Liberiaan rakennetaan koulu Lindorffin tuella. Kouluun tulee kuusi luokkahuonetta. Yhteistyöhankkeeseen kuuluu myös opettajien kouluttaminen sekä koulutarvikkeiden hankkiminen oppilaille. Koulu tulee tarpeeseen, sillä sotien jäljiltä Liberiassa kouluja on harvassa. Kouluprojektia varten Lindorff kerää varoja kaikissa toimintamaissaan. ­ Planin työtä tukemalla autamme kaikkein heikoimpia eli lapsia kaikkein köyhimmissä maissa. Liberia on äärimmäisen köyhä, sisällissotien runtelema maa, jonka hallinto pyrkii nyt vastuullisen ja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Siitä yksi osoitus on maan valtionpäämiehelle Ellen Johnson Sirleafille myönnetty rauhanpalkinto. Tämä hanke on sellainen, jota me kaikki pari tuhatta lindorffilaista eri puolilla Eurooppaa voimme tukea ja edistää yhdessä, sanoo viestintäpäällikkö Silja Sarkamo. Lindorff on luottosuhteisiin keskittyvien palvelujen tuottaja. Lindorff huolehtii yritysten laskutuksesta, perinnästä ja maksamiseen liittyvästä asiakaspalvelusta. Yhtiöllä on toimintaa 11 Euroopan maassa. Ohjelman tavoite on jakaa tietoa laajasti. Studioon kutsutaan opiskelijoiden ja ihmisoikeusaktivistien lisäksi lainoppineita ja uskonnollisia johtajia, jotka neuvovat naisia ja keskustelevat epäkohdista. Mahdin mukaan uskonnolliset johtajat on tärkeää saada ohjelmaan mukaan. He kertovat katsojille, että esimerkiksi perheväkivalta ei ole islaminuskossa hyväksyttävää. ­ Uskon, että näiden aiheiden tuominen julkiseen keskusteluun muuttaa vähitellen muiden naisten elämää ja yhteiskunnassamme vallitsevia epäoikeudenmukaisia asenteita. Maahan tarvitaan vahvemmat instituutiot Oman oikeudentajunsa Sami Mahdi oppi perheeltään. Taleban-hallinnon aikaan 1990-luvun lopussa kahdeksanlapsinen perhe asui maanpaossa Tadzikistanissa. Professori-isä julkaisi siellä afgaaniyhteisölle sanomalehteä, ja Mahdi oppi journalistiksi kirjoittamalla lehteen artikkeleita. Myöhemmin hän pääsi opiskelemaan valtio-oppia ja kansainvälistä oikeutta. ­ Oma äitini ei ole joutunut kärsimään väkivaltaa, mutta kärsin itse seuratessani hänen elämäänsä, Mahdi kertoo. ­ Äiti herää aina ensim- Hyvinvointia varhaisvuosiin Itä-Timorin lapsille Lääkealan yritys Orion on nyt Planin tukija. Orion rahoittaa Itä-Timorin saarivaltiossa hanketta, joka tukee lasten varhaiskasvatusta. Hankerahoituksen lisäksi Planille tulee joukko uusia kummeja, kun Orionin eri yksiköt saavat omat kummilapsensa. Toimitusjohtaja Timo Lappalainen pitää tärkeänä, että hanke liittyy Orionin toimintaan. ­ Tämä hanke on osa yhteiskuntavastuutamme. Emme ole mukana vain sponsorina, vaan haluamme olla mukana luomassa Planille toimintamahdollisuuksia haastavissa olosuhteissa tehtävään tärkeään työhön, Lappalainen painottaa. Hankkeessa rakennetaan kestävää varhaiskasvatusjärjestelmää Aileun ja Lautemin alueille. Planin tuella on peruskorjattu esikouluja, perustettu lasten leikkiryhmiä ja koulutettu esikouluopettajia. Orion on innovatiivinen eurooppalainen lääke- ja diagnostiikkayritys. Yrityksellä on toimintaa lähes 30 Euroopan maassa sekä myös Intiassa ja Kiinassa. Koulutus on tehokkain keino vähentää väkivaltaa. mäisenä ja työskentelee raskaimmin. Hänen päivänsä alkaa viideltä, kun me muut vielä nukumme, ja iltaisin hän menee nukkumaan viimeisenä. Silti yhteiskunta ei arvosta häntä eikä hänen työtään. Koko elämäni olen seurannut, miten pojat aina laitetaan kaikessa etusijalle. Afganistanissa vain yksi kymmenestä naisesta osaa lukea. Kaksi kymmenestä saa kätilön tai lääkärin apua synnytyksessä. Pysyviä muutoksia on saatava, sillä turvatalot eivät ole kestävä ratkaisu eikä väkivaltaa pidä hyväksyä. ­ Journalistina ja kansalaisoikeusaktivistina tiedän, että me Afganistanissa haluamme rauhaa, vakautta, koulutusta ja terveydenhoitoa. Haluamme ihmisoikeuksien toteutuvan. Tällä hetkellä se on mahdotonta, koska maamme instituutiot ovat vielä liian heikot. Mutta Mahdi kertoo myös maansa myönteisistä muutoksista. Koulujärjestelmää on kehitetty, ja lapset, myös tytöt, ovat päässeet kouluun useammin kuin ennen. ­ Koulutus on paras ja tehokkain keino saavuttaa oikeudenmukaisuutta, Sami Mahdi sanoo. ­ Seuraavaksi ponnistelen, jotta saamme kouluihin väkivallattomuutta tukevan oppiaineen. Pojat oppivat, ettei kadulla näkyvä väkivalta ole hyväksyttävää saati ihannoitavaa, ja tytöt oppivat, että heilläkin on ihmisoikeuksia, joita pitää kunnioittaa. Omasta perheestään puhuessaan Mahdin vakava ja välillä tuskainenkin olemus rentoutuu. Saman katon alla asuvat vanhempien lisäksi kaikki kahdeksan lasta, kaksi pojista jo vaimoineen, ja lisäksi vielä eno. ­ Jokainen illallinen on meille juhla! 11
• UutisiaSuomesta Nuoret puivat Habbo Hotelissa tasa-arvoa lituksen jäsentä sekä kaksi Plan Suomen työntekijää pääsi Habbo Hoteliin VIP-chatiin keskustelemaan käyttäjien kanssa sukupuolten tasa-arvosta. Habbo Hotelin Pohjoismaiden maajohtaja Anna Holtari kertoo, että Sulakkeella on monen vuoden kokemus yhteistyöstä hyväntekeväisyys- ja koulutusorganisaatioiden kanssa, sillä yhteiskuntavastuu on yritykselle tärkeää. ­ Haluamme, että yhteiskunnalliset toimijat tekevät nuorisotyötä siellä, missä nuoret viettävät aikaa ja keskustelevat asioista, eli Habbo Hotelissa. Habbossa jonotetaan innolla muun muassa siellä toimivaan infobussiin, jotta päästään keskustelemaan asiantuntijan kanssa ja kysymään kysymyksiä ­ vastaavaa ilmiötä on vaikea saada aikaan koulun auditorioissa, Holtari kertoo. ­ Koska Habbossa toimitaan anonyymisti, nuorten on helpompi ilmaista itseään ja keskustella vaikeistakin asioista. Globaalikasvatus saa lisäpotkua verkosta Verkkokoulutusalan yritys Prewise tuottaa Planin käyttöön verkko-oppimisyhteisön. Palvelu tukee kotimaan globaalikasvatustoimintaa ja sen kohderyhmänä ovat 5­6-luokkalaiset ja heidän opettajansa. Käyttövalmiina oppimisyhteisö on ensi vuoden alkupuolella. Prewisella suunnittelutyöhön osallistui lähes koko Suomen organisaatio. Lasten asialle ryhtyminen koettiin mieluisaksi haasteeksi. ­ On mielenkiintoista päästä ideoimaan lapsille suunnattua sisältöä. Saa luvalla heittäytyä hetkeksi lapsen saappaisiin ja miettiä mahdollisimman hauskoja ja kiinnostavia juttuja, tunnustaa projektia vetävä Prewisen asiakkuuspäällikkö Vesa Heiskanen. Prewise tarjoaa verkkokoulutusalan ratkaisuja yrityksille. Yhtiö palvelee yli 100 asiakasyritystä 30 eri maassa. Prewisen toimipisteet sijaitsevat Suomessa, Liettuassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Planin Lastenhallitus järjesti 14.­17.11. Helsingissä työpajan, jossa nuoret käsittelivät sukupuolirooleja ja tasa-arvoa. Työpajan yhteistyökumppanina oli Sulake, joka ylläpitää internetissä Habbo Hotelia. Se on maailman suurin teinien virtuaaliyhteisö ja sosiaalinen peliympäristö. Habbossa vierailee kuukausittain noin 10 miljoonaa kävijää 150 maasta eri puolilta maailmaa. Keskiviikkona 16.11. kolme lastenhal- Kyyhkyn kysymys ihastuttaa Outokummun Teatteri esittää Inkeri Tiitisen ohjaamana näytelmän Kyyhkyn kysymys, joka perustuu kirjailija Esko-Pekka Tiitisen lastenkirjaan. Näytelmä sai ensi-iltansa 22.10. Outokummussa ja sitä esitetään myös Joensuussa sekä vierailuesityksinä Rääkkylässä ja Kontiolahdella. Esitystä voi myös tilata aina toukokuun loppuun saakka. ­ Planin mukana olo nostaa esityksen arvon potenssiin kaksi, Esko-Pekka Tiitinen totesi näytelmän ensi-illassa. ­ Tiitisen kirjan tarinalla on yhteiset tavoitteet Planin työn kanssa. Ensi-ilta oli menestys, ja yleisöä kiinnosti myös Planin työ, Lastenoikeuden lähettiläs ja vapaaehtoisten aluevastaava Jutta Kurki ja hänen lapsensa iloitsivat. Outokummun Teatteri tukee Planin työtä lahjoittamalla Kyyhkyn kysymys -näytelmän myynti- ja sponsorituloista 7 % Afrikan lasten koulunkäynnin edistämiseksi. Lapsen oikeudet edistyvät luistellen Ice Skating Tour on taas täällä! Luisteluliiton tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa yhteistyössä Planin kanssa. Luistelukiertue käy tänä vuonna 51 paikkakunnalla, ja tapahtumiin osallistuu tuhansia koululaisia eri luokka-asteilta ympäri Suomea. Tapahtuma tuo koululaisille liikunnan iloa ja viestiä lasten oikeuksista. Kiertueen taustamusiikkina soi Planin lasten oikeuksista kertovan Nyt kuuntele mua! -kappaleen remix-versio, jonka on tehnyt Santeri Keinänen. Lisää tietoa kiertueesta: luisteluliitto.fi/iceskatingtour/ Kuva: Jutta Kurki 12
• Myyrmäessä juhlittiin lasten oikeuksien päivää 20.11. vietettiin kansainvälistä lasten oikeuksien päivää. Päivää juhlistettiin tänä vuonna myös Uomarinteen koulussa Myyrmäessä, Planin ja Pelastakaa lapset -järjestön vapaaehtoisten toteuttaman tapahtuman merkeissä. Järjestöjen vapaaehtoisten lisäksi mukana tapahtuman suunnittelussa oli Vantaan kaupungin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelu. Tapahtumassa opittiin lasten oikeuksista toiminnallisten työpajojen kautta. Jokaisen työpajan teemana oli yksi oikeuksista ­ esimerkiksi "oikeus leikkiin" -työpajassa tuunattiin kierrätyspalloja, opittiin uusia leikkejä ja jonglöörattiin. "Ota kantaa" -pisteillä koululaiset saivat kirjoittaa mielipiteitään, lupauksiaan ja ajatuksiaan lasten asioihin liittyen. Aikuisille oli varattu tietovisapiste, jossa vastattiin kiperiin kysymyksiin lapsen oikeuksista. Mukana olivat myös artistit Marjatta Meritähti ja Kosti KOMO Kotiranta. Nuoret aikuiset tekevät karttoja kotikaupunkinsa eettisistä paikoista Mistä löytyy kotikaupungin reiluin kahvi ­ tai paikka, jossa ei tarvitse kuluttaa mitään? Mitä?-verkosto järjesti syyskuussa Kunstenniemessä globaalin vastuun leirin, jolla 15 osallistujaa käsitteli kansalaisvaikuttamista, nuorten osallistumista ja globaalia vastuuta. 18­30-vuotiaat leiriläiset eri puolilta Suomea saivat eväitä toteuttaa nk. "Globaalin vastuun kartan" omasta paikkakunnastaan. Karttaan kerätään muun muassa eettisiä yrityksiä, palveluita ja kohtaamispaikkoja. Se kannustaa paikkakuntalaisia tiedostamaan ekologisempia ja eettisempiä tapoja kuluttaa, käyttää aikaa ja parantaa maailmaa. ­ Päädyimme kartantekijöiksi ja globaalin vastuun bootcampille sattumalta. Leiri vakuutti Mitä?-verkoston toiminnan tavoitteellisuudesta ja innosti mukaan projektiin, kertovat jyväskyläläiset Marja Harikkala ja Pauliina Tapio. ­ Kartanteko on kätevä siirtymä kahvipöytäkeskustelusta konkreettiseen vaikuttamiseen. Leiri ja karttahanke ovat osa EU:n Nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin tukemaa hanketta, joka on täysin Mitä?-verkoston nuorten itsensä suunnittelema. Kartat sta: julkaistaan tammikuussa uth in Actioni Lisätietoja Yo n-action 2012 muun muassa Mitä?th-i cimo.fi/you verkoston internetsivuilla DOKKINO ja Plan pohtivat koululaisten kanssa lasten oikeuksia DOKKINO, DocPointdokumenttifestivaalin järjestämä valtakunnallinen elokuvatapahtuma, kiersi loka-marraskuussa Turussa, Vantaalla ja Tampereella. Vuoden 2011 teemana on "Haaveena huominen". Dokumenteissa ihmiset haaveilevat ­ kuka kouluun pääsystä, kuka idolinsa kohtaamisesta. Plan Suomi ja DOKKINO tarjosivat koululuokille mahdollisuuden osallistua teemapajoihin, joissa tutustuttiin lapsen oikeuksiin dokumenttien pohjalta ja pohdittiin oikeuksien toteutumisen haasteita. ­ Kun teemana on "Haaveena huominen", saa nuoria innostettua pohtimaan lasten oikeuksia. Oman ja globaalisti jaetun tulevaisuuden miettiminen koskettaa 15-vuotiasta aivan eri tavalla kuin jos pohtisimme esimerkiksi veden puhtautta tai lapsityötä omasta arjesta irrallisena ja etäisenä asiana, kertoo työpajoja vetävä Lapsen oikeuksien lähettiläs Janica Niironen. ­ Monesti työpajoissa nousee esiin, että nuoret kokevat, ettei heitä kuunnella. Vaikka heitä kuultaisiin, ei se tarkoita, että heitä aidosti kuunneltaisiin, Niironen sanoo. Planin ja DOKKINON yhteistyö on jatkunut jo kaksi vuotta. Seuraava yhteinen Suomen-kierros käynnistyy alkuvuodesta 2012. Uusi JoS-ryhmä aloitti toimintansa Planin nuorten aikuisten Mitä?verkostolle valittiin uusi JoS-ryhmä (Johto- ja suunnitteluryhmä). Siihen kuuluu 20 nuorta eli puolilta Suomea. JoS-ryhmä kokoontui ensimmäiseen peruskoulutukseen 22.­23.10, ja sen jälkeen ryhmä tapaa noin puolentoista kuukauden välein. Ryhmän keskeisiin tavoitteisiin kuuluu uuden vaikuttamistyön kampanjan suunnittelu ja toteutus. Kampanja keskittyy verkoston uuteen vuositeemaan "työ ja osallisuus" ja herättää keskustelua globaalista nuorisotyöllisyydestä. ­ Tavoite on, että yhtä hyvä tekemisen meininki ja into jatkuu tässäkin ryhmässä, sanoo Mitä?verkoston koordinaattori Anna Peltoniemi. Seuraavan kerran JoS-ryhmään voi hakea alkusyksystä 2012. 13
• teStiSSä planKansalaisuus Mikä vapaaehtoistyössä viehättää? Uudessa juttusarjassa Testissä PlanKansalaisuus kokeillaan Plan Suomen tarjoamia vapaaehtoistyön muotoja. Sarjan ensimmäisessä osassa testataan toimistovapaaehtoisuus. NOORA JUSSILA KUVAT MIKKO TOIVONEN vapaaehtoistyötä testaamassa Toimittaja Noora Jussila pestautui Planin toimistolle testaamaan vapaaehtoistyötä. Mitä siitä seurasi? t änä vuonna vietetään Euroopan Unionin vapaaehtoistyön teemavuotta, jonka tavoitteena on nostaa vapaaehtoistyöntekijät esiin, lisätä vapaaehtoistyön arvostusta ja rekrytoida uusia vapaaehtoisia. No, tässäpä olisi yksi käsipari vailla tekemistä. Löytyisikö niille puuhaa vaikka Planin toimistolta? Lähdetäänpä katsomaan. Plan Suomen toimisto sijaitsee Helsingin Pasilassa, joka harmaana sadepäivänä ei näytä erityisen kutsuvalta. Hissin kivutessa toimistotalon toiseen kerrokseen harmaus jää taakse. Valoisa toimisto tuntuu kodikkaalta ja ihmiset ystävällisiltä. Postitushuoneesta kuuluu jo rupattelua. Vapaaehtoiskonkarit Sirkka ja Liisa ovat jo työn touhussa. Kummiviestintäkoordinaattori Anu Järvinen ohjaa minut samaan huoneeseen Täällä vapaaehtoisia tarvitaan. Ilman vapaaehtoisia kummiposti ei kulkisi, joten työ on tärkeää. Kummit lähettävät kuukausittain 500­1 000 kirjettä, jotka kaikki kulkevat Planin toimiston kautta. Lisäksi toimiston kautta kulkevat kummilasten kirjeet kummeille. Niitä käsitellään satoja, joskus tuhansiakin, kuukaudessa. Kaikki kummilapsille lähetettävät kirjeet joitetaan Planin toimistolta edelleen Suomessa luetaan läpi ja katsotaan, ettei niissä puhuta tai lähialueilla tehtävään hyväntekeväisyyteen. liikaa uskonnosta tai politiikasta. Esimerkiksi Silloin asiasta ilmoitetaan myös kummille. Indonesiaan lähteviä kirjeitä säätelee tarkka Käännän suomenkielisen kirjeen englanohjeistus: muslimimaahan lähtevässä postissa niksi, printtaan paperin, liitän sen alkuperäisen ei saa olla mitään kristinuskoon viittaavaa, ei mukaan ja laitan kirjekuoreen. edes joulutervehdystä. Sirkka neuvoo, mihin kymmenistä seinällä ­ Hyvin harvoin tällaisia tapauksia kuitenolevista lokerikoista kuori tulee laittaa. Sirkka kaan tulee, Anu sanoo. onkin konkari. Hän on ollut postituksen vapaaSamalla tarkastetaan, ettei kirjeeseen jää ehtoinen jo kahdeksan vuotta. Toisella puolella kummin yhteystietoja. Täällä myös käännepöytää istuva Liisakin on ollut mukana jo kuusi tään kirjeitä, sillä kummit voivat halutessaan kirjoittaa suomeksi tai ruotsiksi, jolloin ne käännetään englanniksi. Käydäänpä puuhaan. Heti ensimmäinen kirjeeni aiheuttaa päänvaivaa. Kummi on lähettänyt kirjeen mukana kummilapselleen pitsiset lettinauhat ja tarroja. Pari vuotta sitten muuttuneen ohjeistuksen mukaan kummikirjeiden mukana ei saa enää lähettää lahjoja. Toive tuli kohdemaista, sillä siellä koettiin eriarvoistavaksi, että osa lapsista sai lahjoja ja toiset eivät. Pyydän Anun apuun. Hän kertoo, että joskus vielä kirjeiden mukaan Planin toimistolle eksyy jotain, mitä ei voida lähetTestaa itse ja tule 13.12. yötä! tää. Se, mitä kuorista joudutaan kokeilemaan vapaaehtoist n.fi sääntöjen vuoksi poistamaan, lahLisätietoja: kotimaa@pla 14
• vuotta. Molemmat tulivat vapaaehtoisiksi otettuaan kummilapsen Planin kautta. Sirkka avaa suuren kirjekuoren jonka sisältä paljastuu poikkeuksellinen kirje. Yleensä kummit kirjoittavat suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, jolloin vapaaehtoisten on helppo lukea kirjeet, mutta tämä on kiinaksi. Taidan huomaamattani hihkaista. Kerrankin ahkerasta kiinan opiskelusta on hyötyä! Tavaan kirjeen läpi ja totean sen valmiiksi lähtemään Kiinaan. Onpa mukava tunne, kun omasta osaamisesta on hyötyä. Tätä vapaaehtoistyö siis parhaimmillaan on. Sirkkaa ja Liisaa innostaa vapaaehtoistyöhön lisäksi mukava porukka. Postituksessa on käynyt jo vuosia säännöllisesti sama kymme- nen hengen porukka. ­ Tänne on mukava tulla kun on niin kivat työkaverit. Samalla tekee ainakin yhden päivän viikossa jotain hyödyllistä, kun ei ole enää työelämässä, Sirkka sanoo. ­ Jos täällä joskus sattuu olemaan yksin, niin ei tämä ole yhtään niin kivaa, Liisa komppaa. Postit on käsitelty ja on aika jättää toimisto taakse. Hississä mieleeni muistuu postitushuoneen seinällä ollut kortti, jossa luki: "Kaiken kiireen keskellä muistathan myös seurustelun tärkeyden." Sen toimiston vapaaehtoiset onneksi tuntuivat muistavan. Ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi työskentelemisestä tulee hyvä mieli. Juliana Vega: kansainvälisen Planin vuoden vapaaehtoinen Ecuadorilainen Juliana Vega, 27, valittiin kansainvälisen Planin vuoden vapaaehtoiseksi. Plan Ecuadorin aluepäällikkö Vinicio Cifuentesin mukaan Vegan tuki oli ratkaisevassa osassa, kun Plan aloitti työnsä lähes kymmenen vuotta sitten syrjäisellä ohjelma-alueella 4 000 metrin korkeudessa. ­ Ilman Vegan apua emme olisi voineet lainkaan aloittaa työtä Cotopaxin alueella Andien vuoristokylissä, Cifuentes uskoo. Vegan asuinalue Rumichaca Tigua on yksi Ecuadorin köyhimmistä ja syrjäisimmistä alueista, jossa yli 90 % alueen väestöstä elää köyhyydessä. Vega tietää, mitä tarkoittaa olla syrjitty: hän on nainen, köyhä ja kuuluu etniseen vähemmistöryhmään. ­ Vega kuitenkin uskoo yhdenmukaisiin ihmisoikeuksiin ja työskentelee sinnikkäästi niiden toteutumiseksi, Cifuentes kiittää. Kun työ alueella alkoi, monet vastustivat ponnekkaasti uutta toimintaa. Vega kertoo, kuinka monet olivat vahvasti sitä mieltä, että seksuaalikasvatus kasvattaa teiniraskauksien määrää ja että ihmisoikeuksista keskusteleminen pistää nuorten päät sekaisin ja ohjaa heidät väärälle tielle. Vega suostutteli kahdentoista yhteisön johtajat osallistumaan Planin työpajoihin, ja pian myös lapset ja nuoret saivat osallistua toimintaan. Nyt Vega on siellä, missä häntä tarvitaan: työpajoja vetämässä, yhteisöjä motivoimassa tai auttamassa kummilapsia ja heidän yhteisöjään viestimään kummeille. Päivätyökseen hän työskentelee terveysministeriön palveluksessa. Ryhdy PlanKansalaiseksi! Jos lasten oikeudet ja globaalin vastuun kysymykset kiinnostavat, niin sinusta tulisi oiva PlanKansalainen eli Planin vapaaehtoinen. Planin kotimaan työn johtajan Hanna Nurmen mukaan vapaaehtoisuus on Planin toiminnan ytimessä. Kansainvälisesti järjestössä toimii kymmeniätuhansia vapaaehtoisia. Myös Suomessa Plan tarjoaa vapaaehtoisille mielekästä tekemistä. Edellä testattu toimistovapaaehtoisuus on yksi tapa tulla mukaan. Muita vapaaehtoisuuden muotoja ovat Planin Lastenhallitus, nuorten aikuisten Mitä?-verkosto, käännöstyöt, tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen, vaikuttaminen ja verkostojen rakentaminen sekä muun oman ammatillisen osaamisen lahjoittaminen lasten hyväksi tehtävään työhön. ­ Haluamme tarjota vapaaehtoistyötä eri-ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville ihmisille. Se on kaikille avointa ikään, sukupuoleen, uskontoon ynnä muuhun katsomatta, Nurmi sanoo. PlanKansalaisena voi toimia ympäri Suomen. Vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia ja tempauksia jo viidellätoista paikkakunnalla. Vapaaehtoistyö on helposti räätälöitävissä oman elämän aikataulujen mukaan. Osa vapaaehtoisista on toiminut Planissa jo kymmenen vuotta säännöllisesti, kun taas osa auttaa kerran vuodessa esimerkiksi jonkin tapahtuman kanssa. Toimintaan voi tulla myös piipahtamaan silloin, kun itselle sopii. ­ Toimintamme on sellaista, että kelkkaan pystyy hyppäämään ilman mitään erityisosaamista, mutta myös oman ammatillisen osaamisen hyödyntäminen vapaaehtoistyössä onnistuu, Nurmi sanoo. Esimerkiksi kielten kouluttajille, tulkeille ja atk-osaajille on kysyntää. Yhtä kaikki, vapaaehtoistyössä jokaisen panos on yhtä arvokas. Suomen PlanKansala inen valitaan 5.1 2.! Lue lisää v erkosta plan.fi 15
• juniorplan Mitä pelataan? Vastaa kysymyksiin ja selvitä, mikä peli sopii sinulle parhaiten! tykkäätkö juosta? ei Kyllä Urheilussa suosikkijuttusi on... jännitys Kummassa olet taitavampi? hiljaa olemisessa Mekkaloinnissa Käytätkö mielellään pelipaitaa? en oikeastaan yritätkö pysyä kunnossa? joskus Koko ajan! Ottaa rennosti pelin aikana tykkäät eniten... pitää katseesi tiukasti pallossa joo! tiimityöskentely pelaatko mieluummin sisätiloissa? Kyllä ei peleissä tärkeintä on... haasteellisuus hauskanpito pidätkö keräilystä? Kyllä ei MarMOriKUUlat KUUrUpiilO jalKapallO Pidät peleistä, joissa voit esitellä taitojasi. Marmorikuulilla pelaaminen on yksi kenialaisten lasten suosikkiharrastuksista! Piilosta leikkivät kaikki lapset ympäri maailmaa. Tässä pelissä tärkeintä on oveluus, nokkeluus ja nopeus. Piilosta voi leikkiä lähes missä vain! Lapset ympäri maailmaa rakastavat jalkapalloa. Se on jännittävä peli, jossa vaaditaan tiimityöskentelyä, nopeutta ja paljon energiaa! 16
• Kouluruokailut auttavat lapsia kuivuuden keskellä Keniassa on monen kuukauden ajan ollut todella kuivaa. Sateita ei ole tullut, ja ruoan kasvattaminen on siksi ollut erityisen vaikeaa. Tämän takia monet eivät saa tarpeeksi syödäkseen. Nyt Lianin ja Midoinan alakoulujen oppilaat saavat kuitenkin vähintään yhden kunnon aterian päivässä. Plan on alkanut tarjota lapsille kouluruoan. ­ Kouluruoka on auttanut meitä paljon, kertoo 15-vuotias Joseph. Säännöllinen ateria on tärkeää terveyden kannalta, ja se tukee myös koulumenestystä. Kun on nälkä ja vatsa kurnii, on vaikea keskittyä koulunkäyntiin. Monet lapset käyttävätkin aikansa ruoan etsimiseen ja ovat siksi pois koulusta. Koulussa tarjottu ruoka ei auta pelkästään niitä lapsia, jotka käyvät koulua. Kuka tahansa lähiseuduilla asuva lapsi saa tulla koululle syömään. Suklaataatelit maistuvat joulun alla Arvaatko, mikä vihannes tämä on? Haitissa tätä vihreää vihannesta kutsutaan mirlitoniksi ja joskus chayoteksi. Suomeksi sen nimi on kajottikurpitsa. Yhdenlainen kurpitsa siis. Kajottikurpitsaa käytetään Haitissa ruoanlaittoon yhtä usein kuin meillä Suomessa perunaa. Sen voi syödä raakana tai sitä voi käyttää keitoissa, muhennoksissa, kastikkeissa ja melkein missä vain. Suklaa maistuu syksyn pimeissä illoissa joulun alla. Maistuvia herkkuja saat kuorruttamalla taateleita suklaalla. Taateli kasvaa suurina terttuina palmun latvassa. Ruskeat hedelmät ovat puikuloita, noin neljän sentin pituisia, makeita ja vähän ryppyisiä. Hedelmän sisällä on pitkänomainen siemen, jota ei syödä. Kaupoista saatavista kuivatuista taateleista se on yleensä jo poistettu. Taateleita voi syödä välipalaksi tai paloitella hedelmäsalaattiin, viiliin tai vaikkapa salaatteihin. Tässä vinkki, miten voit itse tehdä taatelimakeisia. Tarvitset taateleita, suklaata, leivinpaperia, haarukan ja kattilan sekä pienemmän kulhon, joka kestää kuumuutta. Pyydä aikuista apuun ja sulata suklaata vesihauteessa. Ole varovainen, ettet loukkaa itseäsi kuumaan veteen. Voit nostaa suklaakulhon pois vesihauteesta, jotta sinun on helpompi pudotella taatelit suklaaseen. Pyörittele niitä haarukalla, kunnes suklaata on joka puolella. Nosta haarukan avulla taatelit jähmettymään leivinpaperin päälle. Kun ne ovat jäähtyneet, kerää ne tarjoilulautaselle ja voit vielä laittaa ne hetkeksi itellä suklaassa jääkaappiin jähmettymään. Vinkki: voit pyör , pähkinöitä ja Sitten vain nauttimaan! myös manteleita ita! kuivattuja karpalo 17 © ISTOCKPHOTO
• planKolumni halpatyö yleistyy myös länsimaissa Orjuus kiellettiin 200 vuotta sitten, mutta siihen verrattava ihmiskauppa on nyt kasvussa. Yli 12 miljoonaa ihmistä joutuu vuosittain pakkotyön kaltaisiin oloihin rikollisjengien välittämänä, Maailman työjärjestö ILO arvioi. Naiset altistuvat riistolle useimmiten seksityössä tai kotiapulaisina. Nuoria taas kaapataan jopa varaosakauppaan eli heiltä riistetään elimiä myyntiin. Kiihtyvä ihmiskauppa tyydyttää halvan työvoiman tarvetta muun muassa hotelli- ja ravintola-alalla, maataloudessa ja rakennuksilla. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) varoitti kesällä, että ihmiskauppa on maailmanlaajuista, mutta se kasvaa Euroopassa erityisen nopeasti. Ammattiliitot arvioivat, että maanosassa on satojatuhansia orjuuteen alistettuja työläisiä. yritysten valmistaa ja myydä tuotteitaan ympäri maailmaa. Tuotteet tuotetaan siellä, missä työvoima on halvinta, ja myydään siellä, missä saa parhaan hinnan. Uusi kapitalismi on tehnyt kilpailukyvystä moottorinsa, kun taas työstä ja työvoimasta on tullut kauppatavaraa. Globalisaatio tarjoaa mahtavia mahdollisuuksia pienelle joukolle onnekkaita. Muut alistetaan Euroopassa raakaan kilpailuun, jossa ovat mukana palkkatyöläiset, pienyrittäjät, pienviljelijät ja näiden riistetyt kohtalotoverit muissa maanosissa. Tuloksena on ihmisten polkumyynti planeetan mittakaavassa. Vaikutus työllisyyteen on tuhoisa. Ranskasta on 20 vuoden aikana kadonnut yli kaksi miljoonaa teollisuuden työpaikkaa. Työvoimapulasta kärsivät alat pestaavat laittomia siirtolaisia, mikä ruokkii ihmiskauppaa. Esimerkiksi maatyöläisillä käydystä kaupasta on lukuisasti todisteita. Kansainvälinen laki antaa kosolti välineitä taisteluun näitä ilmiöitä vastaan. Myös poliitikot tuomitsevat ne usein puheissaan, mutta tahtoa niiden suitsimiseen ei silti tunnu löytyvän. Itse asiassa teollisuus-, rakennus- ja maatalousala painostavat jatkuvasti hallituksia sulkemaan silmänsä laittomalta ihmiskaupalta. Teollisuus on aina kannattanut joukkomuuttoa, koska se laskee työvoiman hintaa. Euroopan komissio ja alueen yrittäjäjärjestöt ovat vuosikymmeniä kannustaneet maahanmuuttoa. Ihmiskauppiaat eivät kuitenkaan enää ole ainoita orjatyövoiman riistäjiä. Kehittymässä on "laillinen orjuus". Italiassa Fiat esitti helmikuussa työntekijöilleen uhkavaatimuksen: joko teette enemmän työtä pienemmällä palkalla ja kehnommissa oloissa tai yhtiö siirtää toimintansa itäiseen Eurooppaan. 63 prosenttia työntekijöistä kannatti itseensä kohdistuvan riiston koventamista. Monet muut eurooppalaiset yritykset turvautuvat samaan menettelyyn vedoten talouskriisiin ja sen vaatimiin leikkauksiin. Uusliberaali globalisaatio on antanut niille mahdollisuuden pelotella työntekijöitään kaukaisten maiden halvan työvoiman uhalla. Jos haluamme välttää tuhoisan sosiaalisen taantumisen, on kyseenalaistettava nykyinen globalisaatio ja käynnistettävä sille käänteinen deglobalisaatio. (IPS) Kiihtyvä ihmiskauppa on oman aikamme orjakauppaa. Vaurauden houkuttelemat siirtotyöläiset Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Hollannissa, Britanniassa ja muissa Euroopan unionin maissa päätyvät mafioiden kynsiin ja menneiden vuosisatojen orjuutta muistuttaviin työoloihin. ILO raportoi, että Italiassa Napolin eteläpuolella 1 200 koditonta maatyöläistä raataa 12-tuntisia päiviä kasvihuoneissa surkealla palkalla ja ilman työsopimuksia. Heitä vartioivat pyssymiehet keskitysleiriä muistuttavissa oloissa. Vastaavilla "työleireillä" on tuhansia muitakin paperittomia siirtolaisia eri puolilla Eurooppaa. Ammattiliitojen mukaan liki viidennes Euroopan maataloudesta pyörii pakkotyövoimalla. Ignacio Ramonet Kirjoittaja on Le Monde Diplomatique -lehden espanjankielisen painoksen päätoimittaja. Vastuu ihmiskaupan kasvusta lankeaa hallitsevalle talousmallille. Kolmena viime vuosikymmenenä sokkihoitona läpi ajettu uusliberaali globalisaatio on musertanut yhteiskunnan heikoimmat kerrokset ja aiheuttanut valtavat sosiaaliset kustannukset. Se on luonut raivoisan kilpailun työn ja pääoman välille. Vapaa kauppa sallii suurten ylikansallisten 18
• MARI PALO KUVAT PLAN JA MARI PALO ihmiskauppa on Kambodzan arkipäivää Net, 24, myy itseään Noir Cat -baarissa elättääkseen perheensä ja kaksivuotiaan poikansa. Prostituutio on Kambozassa osa yhteiskunnan arkea, ja ihmiskauppa on jatkuvasti paheneva ongelma. Entisen seksikaupan uhrin Somaly Mamin perustama järjestö tekee kaikkensa, jotta ihmiskauppa loppuisi. ambodza on Aasian uusi turistiparatiisi, jolla on kahdet kasvot. Maa seuraa Vietnamin ja Thaimaan esimerkkiä. Turisteja houkutellaan kauniilla tytöillä ja löyhillä säännöksillä. Vanhemmat myyvät viisivuotiaita tyttäriään naapurimaihin seksiorjiksi. Syy on selvä: Kambodza on Aasian köyhimpiä maita, ja keinot hankkia toimeentulo on raadollista. ­ Paras tilanne on, että asiakas ostaa minut koko lomansa ajaksi. Yleinen käytäntö kuitenkin on, että sovimme päivätaksasta, sillä en voi tietää, milloin hän kyllästyy. Baari veloittaa asiakasta 6 dollaria päivältä. K lailla kielletty. Myös korruptio on yhtä selvää kuin päivittäinen suihku. Maan naisministeriön ja YK:n tilastojen mukaan seksituristit tulevat Euroopasta, Australiasta, Pohjois-Amerikasta, Kiinasta ja Japanista. Suurin ostajaryhmä ovat kuitenkin kambodzalaiset miehet. Moni ei jaksa ilman huumeita Pohjoisessa Kambodzassa syntynyt Net muutti 18-vuotiaana Thaimaahan ­ baarikorkeakouluun, kuten hän asian ilmaisee. Perheessä oli kuusi lasta. Jonkun oli lähdettävä rahan perään. Net uskoi saavansa töitä tekstiilitehtailta. Töitä ei kuitenkaan ollut. Valinnan mahdollisuuksia oli kaksi: baariin töihin tai kadulle kerjäämään. Net valitsi baarin ja Thaimaan. ­ Thaimaa on tämän työn korkeakoulu. Opin mitä miehet odottavat. Meidän on aina hymyiltävä ja kuunneltava, vaikka emme ymmärtäisi sanaakaan puheesta, naurahtaa Net. Nauru kuolee nopeasti, sillä kaikki muistot eivät ole miellyttäviä. Kaksi vuotta Thaimaassa riitti. Hän palasi kotimaahan ­ samaan työhön. Netin keskimääräiset tulot ovat 1 700 euroa kuukaudessa. Summa on huomattava, sillä kambodzalainen ansaitsee keskimäärin 200 euroa kuussa. Netin työ baarissa on myydä drinkkejä asiakkaille ja itselleen. Tyttöjen drinkki on kalliilla hinnalla ostettua mehua, sillä huumeet ja alkoholi ovat työaikana kiellettyjä. Kiellosta huolimatta monet turvautuvat huumeisiin. ­ Moni ei yksinkertaisesti jaksa ilman, sanoo Net. Net tietää, että aina on hymyiltävä ja oltava iloinen. Näin kertoo työstään kambodzalainen prostituoitu, 24-vuotias Net. Hän myy palveluksiaan yhdessä Phnom Penhin lukuisista tyttöbaareista. Netin työpaikka on tavanomainen tyttöbaari Aasiassa: biljardipöytä, vilkkuvia valoja, isompia ja pienempiä pöytäryhmiä. Netin kanssa samassa baarissa töitä paiskii kahdeksan ostettavissa olevaa tyttöä, jonka iät vaihtelevat 18­25 vuoteen. Maan kasvavilla seksimarkkinoilla he ovat yksiä tuhansista seksityöläisistä. Kambodzassa prostituutio on arkinen osa yhteiskuntaa, vaikka se on 19
• Net on yksi Kambodzan baaritytöistä. Hän tietää, että aina on hymyiltävä ja oltava iloinen. Monet tytöt sortuvat huumeisiin, koska eivät jaksa ilman. ActionAidin tilastojen mukaan 170 000 kambodzalaisella on hiv-tartunta ja 40 prosenttia seksityöntekijöistä kantaa virusta. Monet vanhemmat myyvät tyttölapsensa seksiorjiksi naapurimaihin. Hänellä on yksi unelma jäljellä: saada länsimainen mies, joka veisi hänet ja hänen poikansa pois Kambodzasta. ­ Täällä on vaikeaa, vaikka saisi rahaa säästöön. Jokainen baarissa työtä tekevä tyttö on leimattu. Länsimaisen miehen kanssa voisi aloittaa uuden elämän ja saisi olla ihminen ilman historiaa, kertoo Net omaa ja monen muun tytön tarinaa. Auttamisen kova hinta Kaupungin toisella laidalla toimii ihmiskauppaa ja prostituutiota vastustava järjestö AFESIP (Acting for women in distressing situations). Perustaja on kambodzalainen ihmisoikeusaktivisti Somaly Mam. Hän oli 12-vuotias, kun hänen vanhempansa myivät hänet paikalliselle kauppiaalle. Kauppias käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen ja myi Somalya myös muille miehille. Somalyn täyttäessä 15 vuotta kauppias myi hänet vietnamilaiseen bordelliin, josta hän onnistui karkaamaan. Hänellä ei ollut rahaa, joten ainoa mahdollisuus oli baarityö. Baarissa hän tapasi ranskalaisen miehen, joka vei hänet Ranskaan. He solmivat avioliiton ja saivat pienen tyttären. Oma ja toisten tyttöjen kohtalo ei jättänyt Somalya rauhaan. Hän palasi kotimaahansa auttamaan tyttöjä joutumasta saman kohtalon uhriksi. Yritys oli uhkarohkea, koska tyttöjen myyntiä seksiorjiksi pidetään laillisena oikeutena. AFESIP perustettiin 1996, ja sillä on tällä hetkellä seitsemän keskusta Kambodzassa ja keskukset Vietnamissa ja Thaimaassa. Toimintaperiaate on selvä. Järjestö etsii ja ostaa vapaaksi seksityöhön joutuneita tyttöjä. Phnom Penhin keskuksen johtaja Chhoeurthin mukaan poliisit suojelevat ostajia ja myyjiä. Tyttöjä ei suojele kukaan. ­ Somalyn määrätietoisuuden ansiosta olemme estäneet tuhansien tyttöjen myynnin, raiskauksen ja pahoinpitelyn. Somaly on maksanut tästä kovan hinnan. Seksiteollisuutta pyörittävät voimat eivät katso järjestön työtä hyvällä. Somalyn perhe elää jatkuvan uhan alaisena, ja hänen oma tyttärensä ryöstettiin ja raiskattiin, kertoo Chhoeurth. raskaana, sanoo herra Chhoeurth. Kokemukset ovat jättäneet tyttöihin syvät arvet. He eivät luota aikuisiin. Monet heistä ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Keskukset tarjoavat tytöille mahdollisuuden koulunkäyntiin. ­ Tarjoamme peruskoulutuksen sekä mahdollisuuden ammattikoulutukseen. Tärkeintä on, että tytöt saavat edetä omassa tahdissaan. Keskimäärin tytöt ovat keskuksissa kolmesta neljään vuoteen. Chhoeurth tietää, mitä keskuksissa olevat tytöt ovat käyneet lävitse. Hän tietää myös julman totuuden: vain murto-osa myydyistä tytöistä voidaan pelastaa. Keskuksen työntekijät käyvät usein paikallisissa tyttöbaareissa kertomassa uuden elämän aloittamisen mahdollisuudesta. Chhoeurthin mukaan tytöt haluavat muuttaa elämänsä, mutta vain harva tekee sen. Kambodzalaiset perinteet istuvat tiukassa, ja perheen toimeentulo asetetaan etusijalle. Baarissa olevat tytöt elättävät vanhempansa, sisaruksensa ja vanhempien luona asuvan mahdollisen lapsensa tai muun sukulaisen. Perhe ei mahdollisesti tulisi toimeen ilman tyttöjen baarissa tienaamia rahoja. ­ Aasiassa poikia arvostetaan enemmän kuin tyttöjä. Kaikilla on kuitenkin oltava mahdollisuus arvokkaaseen elämään, lopettaa keskuksen johtaja Chhoeurth. Mahdollisuus toisenlaiseen elämään AFESIPin löytämät tytöt ovat usein 10­18-vuotiaita lapsia. ­ Monet heistä ovat olleet seksiorjina usean vuoden ajan. Saapuessaan he ovat huonossa kunnossa, apaattisia ja peloissaan. Jotkut ovat Somaly Mam on perustanut seitsemän AFESIP-keskusta Kambodzaan ja keskukset Thaimaahan ja Vietnamiin. Keskukset rahoitetaan ympäri maailmaa tulevilta lahjoituksilta. Somaly Mam tietää, mitä keskukseen tulevat tytöt ovat kokeneet. Hän oli 12-vuotias, kun hänen vanhempansa myivät hänet seksiorjaksi. 20
• Kummiinfo Hyvää joulua ­ meillä ja muualla joulupukki ei tule. Joulutonttuja Perussa ei tunneta. Joulukuun aikana iltapäivien herkkua on joulupulla panettone ja kuuma kaakao. Jouluaaton messun jälkeen syödään jouluillallinen, jossa pääruokana on täytettyä kalkkunaa tai kanaa. Sitten onkin jo puoliyö ja lahjojen aika. Pienimmät, jo unten mailla olevat lapset saavat lahjansa seuraavana aamuna. Filippiineillä joulunvietto aloitetaan aikaisin, joululaulut soivat kaupoissa jo lokakuussa. Espanjalainen siirtomaamenneisyys näkyy monissa tavoissa ja koristeluissa yhdistyneenä uudempiin amerikkalaisiin piirteisiin. Jouluaaton messuun katoliset filippiiniläiset menevät keskiyöllä, jonka jälkeen perheet kokoontuvat ruokailemaan yhdessä. Joulupöydässä tarjotaan makeaa kinkkua sekä perinteisiä riisiruokia. Joulua ei kuitenkaan vietetä joka puolella maailmaa. Joissakin maissa ja uskonnollisissa yhteisöissä vietetään joulun sijasta muita juhlapäiviä. Juutalaisten suuri juhla on hanukka, joka ajoittuu marraskuun lopun ja joulukuun lopun välille. Kiinassa enemmistölle tärkein juhla on kiinalainen uusivuosi, jota ensi vuonna vietetään 23.1.2012. Muslimit juhlistavat Ramadanin päättymistä Eid al-Fitr -juhlalla ja Venäjällä joulua vietetään loppiaisen aikoihin. Lahjansa venäläiset lapset saavat Pakkasukolta uudenvuodenaattona. Kiitos PlanKummit! Ilahduttavaa on ollut huomata, että PlanKummien keskuudessa on suhtauduttu myönteisesti kummitukimaksun korotukseen. Osa kummeista korotti kummimaksuaan oma-aloitteisesti enemmän kuin ehdotetut kaksi euroa. Planin keskeinen tehtävä on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten elinolojen parantaminen sekä lapsen oikeuksien turvaaminen, ja tässä työssä kummien tuki on äärimmäisen tärkeä. Kiitämme lasten puolesta kaikkia PlanKummeja! Joulu on talven ehdoton kohokohta miljoonille ihmisille. Joulua vietetään kristillisenä juhlana kunkin alueen omien perinteiden mukaisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Australiassa sekä joissakin Afrikan ja Aasian osissa. Meillä Suomessa joulunviettoon kuuluvat haudoilla käynti, joulusauna, joulupukki ja lahjat sekä perinteiset jouluruuat. Joulunviettotavoissa eri puolilla maailmaa on enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Etiopiassa 62 prosenttia väestöstä on kristittyjä ja heidän ajanlaskunsa mukaan joulu, Ganna, on 7. tammikuuta. Heille joulunviettoon kuuluu joulukirkko, johon pukeudutaan valkoisiin, käsintehtyihin vaatteisiin. Ystävien ja sukulaisten luona vieraillaan ahkerasti, ja samalla viedään heille tuliaisiksi vaikkapa leipää tai leivonnaisia. Etiopian jouluruoka on doro wat, mausteinen kanapata. Perulaisten joulupukki on nimeltään Papa Noel. Hänet voi tavata kauppakeskuksissa ja kaduilla, mutta toisin kuin meillä, kotiin MTV3 23.12.2011 Klo 20.00 Plan-ilta lapselle: Joulu-Special on lämminhenkinen jouluohjelma, joka tarjoaa kotimaisten ja ulkomaisten huippuartistien musiikkiesityksiä. Mukana myös PlanKummien kuulumisia sekä kertomuksia Itä-Timorista. Ohjelman aikana voi helposti ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle. Housebandin kapellimestarina toimii Varre Vartiainen. Gaalan juontavat Jenni Pääskysaari ja Lorenz Backman. Ohjelman tuottaa Fremantle Media Finland Oy. Jasmin tuntee kummilasten elinolosuhteet ­ ChildData-tietojärjestelmään tallennetaan kummilapsen perustiedot eli lapsen nimi, ikä, sukupuoli, uskonto, kieli ja asuinpaikka. Siellä esitellään lapsen perhe ja kuvaillaan elinolosuhteita. Jopa niinkin tarkasti, että mainitaan, onko kodissa katto, seinät, rakennettu lattia vai maalattia, selvittää Planin asiakaspalvelukoordinaattori Jasmin Ronkainen. Jasmin on pitkän linjan planilainen. Kuusi vuotta sitten hän tuli töihin Planille, ensin toimistoapulaiseksi, sitten asiakaspalvelun kautta kummipuolelle. Tällä hetkellä hän työskentelee ChildData-tietokoneohjelman pääkäyttäjänä ja vastaa kummilasten tietojen käsittelystä Plan Suomi Säätiössä. Työ Planilla on tutustuttanut vieraisiin kulttuureihin ja avartanut hänen maailmankatsomustaan. Jasminin mielestä työn suola on sen merkityksessä. ­ Kyllä tämä on muuttanut myös ajattelutapaani. Kaikkea sitä, mitä itsellä on, ei pidä enää itsestään selvyytenä, pohdiskelee Jasmin. ChildData-rekisterissä on kansainvälisen töiSSä planiSSa Kevään kummipostipäivät ovat ke 11.1. ke 14.3. ke 16.5. ke 15.2. ke 18.4. Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. Huomioithan, että joulukuussa postia ei lähetetä eteenpäin. Planin kaikkien kummilasten tiedot. Kummilapsia on yli miljoona, kaikkiaan 47 maassa. Perustietojen lisäksi rekisterissä kerrotaan mm. missä lapsen lähin vesipiste on. Joillakin onnekkailla vettä tulee hanasta, toisilla on vesipumppu takapihalla, jotkut taas joutuvat hakemaan vetensä kilometrien päästä. ­ Suomalaiset kummit ovat kiinnostuneita lapsen elinolosuhteista. Eniten halutaan auttaa heitä, jotka ovat vähävaraisimpia ja kaikkein heikoimmassa asemassa, sanoo Jasmin. 21
• UutisiaMaailmalta Plan-viesti vauhdikkaasti esillä formulakisoissa Paluu arkeen on tärkeää pakolaislapsille Liberiassa Planille tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus edistää järjestön viestiä formulakisojen kautta. Planin logo komeili AT&T Williamsin tiimin autojen keulassa Intian ensimmäisissä Grand Prix -kisoissa. Mediajätti Thomson Reuters lahjoitti avokätisesti mainospaikkansa Planin käyttöön 28.­30.9.2011 järjestetyissä kisoissa. Mainospaikka toi näkyvyyttä Planin työlle uudella tavalla. ­ Intia on Kolumbian kanssa Planin ensimmäiset ohjelmamaat, jotka ovat saaneet myös virallisen kansallisen organisaation aseman. Se tarkoittaa, että maassa tehdään ohjelmatyön lisäksi myös omaa varainhankintaa. Muutos vahvistaa kehitysmaiden vastuuta ja niiden entistä itsenäisempää roolia kehitysyhteistyössä, sanoo kansainvälisen Planin pääjohtaja Nigel Chapman. Pakolaislapsia Planin tukemassa keskuksessa Liberiassa (Lars Scholtyssyk). Väestörekisteri antaa suojaa ­ En ole koskaan äänestänyt, mutta tiedän oikeuteni, toteaa 87-vuotias Doña Gregoria. Rouva Gregoria osallistui heinäkuussa järjestettyyn väestörekisteröintitilaisuuteen General Isidoro Resquín -kylässä Paraguayssa. Tapahtuma oli osa Planin Oikeus identiteettiin -ohjelmaa, ja se järjestettiin yhteistyössä Unicefin ja Paraguayn oikeus- ja työmarkkinavirastojen kanssa. Osallistujia tapahtumassa oli 1 600. Syntymärekisteröinti on keskeinen osa Planin työtä useassa ohjelmamaassa. Virallisen rekisteröinnin saaminen on tärkeää monella tapaa. Väestörekisteriin kuuluminen mahdollistaa osaltaan yksilön täysien kansalaisoikeuksien toteutumisen, palveluiden saannin sekä tarjoaa turvaa esimerkiksi ihmiskaupalta. Lisäksi päivitetty väestörekisteri on tärkeää valtioille palveluiden suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Paraguayssa Planin tekemä tutkimus osoitti, että suuri osa vastasyntyneistä jää rekisterin ulkopuolelle: maan virallisesta väestörekisteristä puuttui vielä muutama vuosi sitten noin miljoona ihmistä. Ongelma on kuitenkin helposti ratkaistavissa. Puolitoista vuotta Oikeus identiteettiin -ohjelman alkamisen jälkeen valtio on rekisteröinyt 298 000 uutta kansalaista. Norsunluurannikon marraskuun 2010 presidentinvaalien seurauksena alkaneet väkivaltaisuudet ovat jo laantuneet. Suuri osa Liberiaan lähteneistä pakolaisista ei kuitenkaan uskalla edelleenkään palata kotimaahansa. Liberian rajaseudun kylissä ja pakolaisleireillä on yhä lähes 200 000 norsunluurannikkolaista. Arviolta noin puolet pakolaisista on lapsia, ja sisällissota on vaikuttanut heihin syvästi. Monet lapset ovat nähneet tai kokeneet väkivaltaa, menettäneet perheenjäseniä ja joutuneet vaeltamaan erämaassa kuukausikaupalla päästäkseen turvaan. Lisäksi pakolaislapset ovat poikkeuksellisen haavoittuvaisia seksuaaliselle hyväksikäytölle, ja heitä yritetään usein rekrytoida lapsisotilaiksi. Yksi tapa hakea turvaa arkeen kriisin ja kaaoksen keskellä on jalkapallon pelaaminen. Nuori Ismaël pakeni perheineen Norsunluurannikolta kun hänen kyläänsä hyökättiin. Ismaël on ehtinyt käynyt koulua kotimaassaan jo monta vuotta, ja Plan pyysi tätä opettamaan nuorempia pakolaislapsia järjestön perustamassa keskuksessa. Lisäksi Ismaëlille ehdotettiin keskuksen jalkapallojoukkueeseen liittymistä. ­ Jalkapallo tuo meidät yhteen, se auttaa unohtamaan, Ismaël kertoo. Plan on järjestänyt pakolaislapsille koulutusta ja terapiapalveluita. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille turvaa ja mahdollisimman pikainen paluu normaaliin arkeen. ­ Ihmisellä on tarve elää tavallista elämää. Sitä Plan pyrkii tarjoamaan näille lapsille, toteaa Mohamed Bah, Plan Ismael pelaa jalkapalloa unohtaakseen Liberian maakoordinaattori. sodan murheet 22
• El Salvadorissa työskennellään lapsityövoimaa vastaan YK:n Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan joka viides lapsi maailmassa tekee töitä. Heistä suuri osa on joko pakkotyössä tai lapsille haitallisessa työssä. Varhaisessa iässä aloitettu työ jättää lapsiin pysyvät jäljet. Se vie aikaa pois koulutukselta ja leikiltä ja altistaa lapsen terveyshaitoille, traumoille ja hyväksikäytölle. El Salvadorissa lapsityöläisiä on noin 440 000. Plan on ollut lapsityön vastaisessa toiminnassa mukana monella tapaa. Uusi askel lapsityön poistamista kohti saavutettiin, kun Plan allekirjoitti sopimuksen El Salvadorin hallituksen nuorten työvoiman ja lapsityövoiman vastaisen toiminnan tahojen kanssa. Lapsityön vastainen toiminta tapahtuu usealla tasolla. Uuden suunnitelman myötä paikallistasoille tullaan perustamaan lapsityövoimaa valvovia yksiköitä. Lisäksi Plan pyrkii muuttamaan asenteita. Yhdessä viranomaisten kanssa järjestettävä kampanja levittää tietoa lapsityövoimasta ympäri maan. Toisaalta on tärkeää ottaa huomioon perheiden taloudelliset tarpeet. Lasten työssäkäynti on usein välttämätöntä köyhän perheen selviytymiselle. Plan tukee perheitä mahdollistamalla lasten koulunkäynnin työn lomassa ja varmistamalla, ettei lapsi joudu vaarallisiin tai liian raskaisiin töihin. Lisäksi Plan kouluttaa vanhempia parempia työpaikkoja tai yksityisyrittäjyyttä varten. Näin myös tarve lasten työssäkäynnille vähenee. © UN photo / Christopher Herwig Planille uusi puheenjohtaja Kansainvälisen Planin hallituksen puheenjohtaja Paul Arlmanin toinen kuusivuotinen kausi on päättymässä. Hänen seuraajakseen on valittu Ellen Loj, josta tulee Planin historian ensimmäinen naispuolinen hallituksen puheenjohtaja. Ellen Loj toimii tällä hetkellä YK:n tehtävissä Liberiassa. Hänellä on takanaan merkittävä diplomaattinen ura YK:n ja Tanskan hallituksen toimissa. Loj on muun muassa työskennellyt YK:n turvallisuusneuvoston edustajana Euroopan Unionissa. Ellen Loj aloittaa puheenjohtajan tehtävät helmikuussa 2012, kun hänen tehtävänsä Liberiassa päättyy. Sierra Leonen nuoret demokratiaa ajamassa Nuorilta kysyttiin, mitkä asiat koskettavat heidän ikäluokkaansa maassa ja miten nuorten tulevaisuutta voitaisiin parantaa. Tapaamisessa keskusteltiin monista kysymyksistä, mutta yksi voimakkaasti esille nostetuista teemoista oli nuorten rooli Sierra Leonen demokratian ja hallinnon parantamisessa. Demokratian nähdään olevan tärkeä osa myös kestävää kehitystä ­ esimerkiksi EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus korostaa ihmisoikeuksien ja kansanvallan tärkeyttä. Ilman demokratiaa ei taloudellinen kehityskään ole kestävää. Sierra Leonen vuoden 2012 parlamenttivaalit lähestyvät hyvää vauhtia. Maa on toipumassa verisestä sisällissodasta, ja sen politiikka on jo vuosikymmeniä kärsinyt vallankaappauksista, levottomuuksista ja korruptiosta. Nuorten puheista välittyy selvä halu osallistua voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja valvoa vallanpitäjien päätöksentekoa. He korostivat kuitenkin kansalaiskasvatuksen tarvetta, jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin. ­Me Sierra Leonessa emme ole tottuneet osallistumaan ­ meidän täytyy opetella vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta maamme poliittisista päätöksistä. Kansalaiskasvatuksen uskotaan edistävän nuorten osallistumista paikallishallintoon, ja tämän taas olevan oleellinen osa Sierra Leonen kehitystä. Tulevista vaaleista huolestuneet nuoret ovat myös ottaneet ohjat omiin käsiinsä vaalien oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ­ he ovat ryhtyneet kouluttautumaan vaalivalvonnan tehtävissä. Plan on ollut mukana vuodesta1976 lähtien. Sierra Leonen nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kehittämisessä järjestö on ollut mukana muun muassa "Nuoret paikallishallinnossa" -projektin kautta. Nuoret keskustelevat kehitysyhteistyöstä Sierra Leonessa. Syyskuussa 2011 Plan Suomi Säätiön hallituksen jäseniä ja työntekijöitä matkusti Sierra Leoneen uuden kehitysyhteistyöprojektin tiimoilla. Ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen sierraleonelaisten nuorten Plan vapaaehtoisten- ja työntekijöiden kanssa. 23
• planpalat PEN uskoo sananvapauteen Kansainvälinen PEN (International PEN) on toiminut yhdeksänkymmenen vuoden ajan kirjailijoiden ja toimittajien sananvapautta puolustavana kansainvälisenä järjestönä. PENin työn keskiössä ovat humanitaariset arvot ja tavoitteet. Järjestö pyrkii lisäämään tietoisuutta kirjoittamisen ja lukemisen tärkeydestä sekä edistää yhteistyötä eri kielten ja yhteisöjen välillä kirjallisuuden avulla. PENin historian aikana järjestö on työskennellyt useiden merkittävien, yhteiskunnallisten kirjailijoiden, kuten intialaisen Salman Rushdien ja kiinalaisen toisinajattelija Liu Xiaobon kanssa ja heidän puolestaan. Tarve sananvapauden puolustajille on edelleen akuutti ja ajankohtainen. Toimittajia kuolee tai katoaa jatkuvasti eri puolilla maailmaa. EteläAmerikassa huumerikollisuudesta raportoivat toimittajat työskentelevät hengenvaarassa, ja YK on ollut huolestunut toimittajien asemasta myös esimerkiksi Pakistanissa ja Venäjällä. PEN on vaatinut tänä vuonna vietnamilais-ranskalaisen yhteiskuntakriitikon ja nettikirjoittajana tunnetun Pham Minh Hoangin vapauttamista kolmen vuoden vankeustuomiostaan. Nykyään PENillä on alayhdistyksiä 104 maassa, myös Suomessa. PEN on poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka tekee yhteistyötä muun muassa UNESCOn kanssa. Yhdistys vastustaa rotuun, kieleen, kansallisuuteen, väriin tai uskontoon perustuvaa syrjintää ja odottaa jäsentensä edistävän toiminnallaan rauhaa. Kiinalaiset lastenvaalit YLE:n dokumenttisarja Kolmas ulottuvuus tuo Yle Areenalle joukon mielenkiintoisia dokumenttielokuvia kehitysmaista. Yksi sarjan humoristisimmista ja samalla liikuttavimmista dokumenteista on kiinalaisen Weijun Chenin ohjaama Äänestä minua! Dokumentissa seurataan, kuinka Kiinassa järjestetään ensimmäisen kerran vapaat vaalit: yhdessä koululuokassa Wuhanin kaupungissa. Kolmasluokkalaiset lapset kuulevat demokratiasta ja vaaleista ensimmäistä kertaa, ja pääsevät kokeilemaan äänestämistä omassa luokassaan, jossa valitaan luokanvastaava. Innokkaat vaaliehdokkaat kampanjoivat ahkerasti ja monimuotoisin vaalilausein voittaakseen luokkatovereidensa kannatuksen. Dokumentti kuuluu vuonna 2007 toteutettuun kansainväliseen Miksi demokratia -sarjaan, jonka puitteissa kymmenen dokumenttielokuvaohjaajaa eri puolilta maailmaa pohti demokratian teemaa. Chen kysyy hullunkurisessa dokumentissaan, onko demokratia universaali arvo, joka sopii kaikille? Johtavatko vaalit väistämättä manipulaatioon? Weijun Chen on menestynyt dokumenttielokuvaaja, ja hänen töitään on huomioitu kansainvälisillä elokuvapalkinnoilla, esimerkiksi One World -festivaaleilla. Dokumentti säilyy Yle Areenalla maaliskuuhun 2014 saakka. Avarra maailmankuvaasi! ti Tilaa ilmaiseksi Planin kahdes ilmestyvä MaailmanKuva vuodessa ä ja ­ lehti maailmasta, kehityksest . kulttuurista Tutustu ja tilaa: plan.fi/maailmankuva Kiran Desai tarjoilee vanhaa ja uutta Intiaa Kiran Desai on nainen, joka on onnistunut nousemaan synnyinmaansa Intian kirkkaimpaan kirjailijakaartiin, ja jonka lahjakkuus on huomioitu myös hänen uudessa kotimaassaan Yhdysvalloissa. Desai asui nuoruutensa Intiassa, mutta muutti 14-vuotiaana äitinsä, kirjailija Anita Desain kanssa vuodeksi Iso-Britanniaan ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Kiran Desai julkaisi ensimmäisen romaaninsa Hulabaloo hedelmätarhassa vuonna 1998. Romaani on hilpeä kertomus menneiden aikojen Intiasta ja erään kylän vauhdikkaasta elämästä. Desain toinen romaani, Menetyksen perintö (2006) käsittelee vakavampia aiheita ja ottaa kantaa muiden maussa nykypäivän intialaiseen yhteiskuntaan sekä intialaisten siirtolaisten asemaan ja elämään Yhdysvalloissa. Menetyksen perintö toi Kiran Desaille Bookerin nuorimpana palkinnon koskaan voittaneena naisena. Desai on opiskellut luovaa kirjoittamista yliopistossa Yhdysvalloissa. Hänen tekstejään on julkaistu myös New Yorkerissa ja Mirrorworkissa sekä Salman Rushdien toimittamassa 50 vuotta intialaista kirjallisuutta -antologiassa. Desain molemmat romaanit on käännetty suomeksi. 24
• Musiikkikoulu tukee lasten luovuutta Etiopialaisessa koulujärjestelmässä taito- ja taideaineiden opetus on vähäistä. Musiikillisesti lahjakkaiden lasten luovuutta ja menestymismahdollisuuksia kuitenkin tukee Addis Abebassa sijaitseva Wal African Jazz Village -koulu. Koulun perustaja on maan tunnetuin jazz-muusikko Mulatu Astatke, ja perustajansa toiveiden mukaisesti koulussa tehdään töitä etiopialaisen musiikkiperinteen vahvistamiseksi. Musiikkikoulun opettajilla ei useinkaan ole varsinaista pedagogista koulutusta, vaan opetustyö perustuu heidän musiikilliseen ammattitaitoonsa ja persoonallisuuteensa. Koulu on suhteellisen pieni; oppilasmäärä vaihtelee 50 ja 100 henkilön välillä. Koulu on kuitenkin viime vuosina laajentunut, ja oppilaat ovat saaneet lisätilaa. Opiskelemaan voi hakea kuka tahansa musiikista kiinnostunut lapsi. Mulatu Astatke kehottaa vanhempia tuomaan musikaalisia jälkeläisiään avoimille johdantokursseille, joiden jälkeen joukosta seuloutuneet oppilaat jatkavat kaksivuotisen musiikkikoulun loppuun. Bachata on valloittanut musiikkimarkkinat Bachata on hurmaavan rytmikäs tanssimusiikin tyylilaji, jonka juuret ovat Dominikaanisessa tasavallassa. Bachatassa on vaikutteita esimerkiksi rumbasta. Viime vuosien aikana bachata on löytänyt tiensä musiikkimaailman huipulle, aina Yhdysvaltain listasijoille saakka. Bachataa on luotsannut tunnetuimpana yhtyeenä Aventura, bachataa ja R&B:tä yhdistelevä monikulttuurinen kokoonpano New Yorkista. Yhtyeen keulahahmo ja laulaja Anthony "Romeo" Santos on sittemmin tehnyt myös menestyksekästä soolouraa. Dominikaanisen isän ja puertoricolaisen äidin poika on esimerkiksi tänä vuonna saattanut suuren yleisön hurmokseen yhteiskappaleellaan Promise R&B-tähti Usherin kanssa. © ISTOCKPHOTO Tuoreet yrtit ovat laosilaisen ruuan sielu Laosissa ei voi matkustaa maistamatta maan kansallisruokaa laabia, raikkaan tulista kana- tai lihasalaattia. Laosilaisessa ruokapöydässä se saa seurakseen monia kasvispainotteisia, usein höyrytettyjä tai grillattuja ruokalajeja sekä tahmeaa riisiä, josta tehdään käsin pieniä palloja. Tuoreita yrttejä ja chiliä silputaan laosilaiseen ruokaan reilusti. Laabista on lukemattomia variaatioita: sitä valmistetaan muun muassa naudasta, kanasta, ankasta ja kalasta, ja yrttejäkin vaihdellaan. Kasvissyöjän kannattaa kokeilla lihan korvaamista kiinteällä tofulla. Laab (neljälle) > 500 g kanan rintapaloja jauhettuna > 2 tuoretta punaista chiliä > 3 limeä > 2 rkl aasialaista kalakastiketta > 1 tl sokeria > ripaus suolaa > 1 puna- tai salottisipuli hienoksi viipaloituna > ruukku korianteria > ruukku minttua > kiinankaalia > (pitkiä tuoreita papuja) Valmistus: Kypsennä kana pannulla öljyssä chilin kanssa. Kaada kulhoon ja sekoita joukkoon sipuliviipaleet, limejen puristettu mehu, kalakastike, sokeri ja suola. Silppua joukkoon korianteri ja minttu. Tarjoa seoksen kanssa silputtua kiinankaalia ja halutessasi pitkiä tuoreita papuja. Tarjoa lisänä riisiä, mieluiten laosilaista tahmeaa riisiä (sticky rice) mutta myös esimerkiksi jasmiiniriisi sopii hyvin. 25
• TIINA KIRKAS KUVA ISTOCKPHOTO Miljardista miljardiin Kumpi on luonnolle suurempi haitta, ihmisten määrä vai elämäntapa? Mikä taas on tehokkain tapa kaitsia väestönkasvua? i hmisiä on nyt seitsemän miljardia. Jos väestöennusteet pitävät paikkansa, viidentoista vuoden kuluttua ihmisiä on jo kahdeksan miljardia ja vuonna 2050 ainakin yhdeksän miljardia. Sen jälkeen pitäisi helpottaa. Itse asiassa väestön kasvuvauhti on hiipunut jo 1960-luvulta lähtien, ja esimerkiksi monissa Euroopan maissa väestö ei enää uusiudu ­ eli naiset eivät synnytä edes kahta lasta. Siirtolaisuus ja ihmisten pidentynyt elinikä pitävät huolen siitä, etteivät maat täysin autioidu. Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestö kuitenkin kasvaa. Se johtuu paljolti siitä, että mantereiden väestöstä puolet on juuri nyt parhaassa perheenperustamisiässä olevia nuoria. Esimerkiksi Intiassa ja Nigeriassa nuoria on niin paljon, että yhdenkin lapsen syntymä tilastoituu väestönkasvuna. Vielä on toki myös Nigerin kaltaisia maita, joissa naiset saavat keskimäärin seitsemän lasta. Ne ovat kuitenkin väestötilastoissa pieni vähemmistö. poliittista vaikutusvaltaa. Asiantuntijoiden mielestä ongelma ei olekaan ihmisten määrä sinänsä vaan maapalloa kuluttava elämäntapa. Jo nyt luonnon kestokyky on moninkertaisesti ylittynyt varsinkin vauraassa lännessä ja yhä enemmän myös kehittyvässä idässä. Ihmiset siis juovat, syövät ja muutenkin elävät leveämmin kuin luonto sallii. Käytännössä se tarkoittaa, että metsät katoavat peltojen ja rakennusmaiden tieltä, meret tyhjentyvät kaloista ja makean veden lähteet ehtyvät. Myös ilmasto lämpenee, kun ihmisarki pyörii fossiilisilla polttoaineilla. Samalla muiden luontokappaleiden elintila kaventuu ja ravinto tuhoutuu. Asiantuntijat ohjeistavatkin teollisuusmaiden ihmisiä kuluttamaan vähemmän ja kestävämmin. Heidän on myös valistettava köyhien maiden ihmisiä vaurastumaan maltilla ja kehittämään luontoa säästävää teknologiaa. Sillä tavoin kaikki mahtuvat maapallolla lisääntymään ja elämään kohtuullisen tasokasta elämää. Ongelmia ei tuo ihmisten määrä vaan maapalloa kuluttava elämäntapa. Kaikkea ei riitä kaikille On myös asiantuntijoita, joiden mielestä ihmisten määrällä nimenomaan on väliä. He sanovat, että maapallo ei pelastu pelkällä kestävällä kehityksellä vaan myös väestönkasvuun on puututtava. Näin jo siksi, että teollisuusmaissa ihmiset eivät hevin luovu saavuttamastaan elintasosta, ainakaan ilman pakkoa. Vastaavasti kehitysmaissa ihmiset eivät anna periksi oikeudestaan vaurastua lännen mittoihin. Asiantuntijat viittaavat yksinkertaiseen laskutoimitukseen: luonnonvarat riittävät ehkä yhden mutta eivät kahden miljardin ihmisen elintason kolminkertaistamiseen. Yhtälö käy sitäkin kestämättömämmäksi, kun teollisuusmaissa yhä useampi ihminen elää vauraasti ja pitkään. Lisäksi: mitä enemmän on ihmisiä, sitä enemmän on kiistaa viljely- Ei määrä vaan elämäntapa Mitä väenpaljoudesta sitten seuraa? Ei välttämättä mitään erityistä, asiantuntijat vastaavat. Maapallolla on reilusti tilaa useammallekin miljardille ihmiselle, ja esimerkiksi nykyinen väkimäärä mahtuisi mainiosti seisomaan Uudenmaan kokoisella maa-alueella tiiviisti rinnakkain. Sitä paitsi suuresta ja etenkin nuoresta väestöstä on valtioille hyötyä. Se tuottaa henkistä ja taloudellista elinvoimaa, usein myös kansainvälis- 26
• Anna tyttöjen(kin) syntyä Maailman seitsemäs miljardis ihminen syntyi 31. lokakuuta 2011 Intian Mallin yhteisön terveyskeskuksessa. Hän on terve tyttö, jolle ylpeät vanhemmat Vinita ja Ajay antoivat nimen Nargis. Nimi tarkoittaa kaunista kukkaa. Nargisin syntymän juhla on symbolinen, sillä aivan tarkkaa väkilukua on mahdotonta määrittää. Juhlalla pyritään kiinnittämään huomiota Intian sukupuolijakauman voimakkaaseen epätasapainoon. Plan muisti yleisöjuhlassa tyttövauvaa syntymätodistuksella. Samalla Plan jatkoi kampanjaansa intialaistyttöjen syntymäoikeuden puolesta. Let Girls Be Born -kampanjan taustalla on Intian tuore väestölaskenta, jonka mukaan tuhatta alle seitsemänvuotiasta poikaa kohden Intiassa elää vain 914 samanikäistä tyttöä. Useissa osavaltioissa suhdeluku on sitäkin matalampi: esimerkiksi Haryanassa se on 830, Punjabissa 846 ja vastasyntyneen tyttövauvan kotiosavaltiossa Uttar Pradeshissa 899. Alle seitsemänvuotiaiden intialaislasten joukossa se tarkoittaa, että poikia on seitsemän miljoonaa enemmän kuin tyttöjä. Osa intialaistytöistä katoaa jo ennen syntymäänsä, vaikka sukupuoleen perustuva abortti on Intiassa laissa kiellettyä. Usein varsinkin kahden tytön äidit varmistavat itselleen ainakin yhden pojan abortoimalla tyttösikiöitä. Osa tytöistä taas kuolee ravinnon ja terveydenhoidon puutteeseen. Intiassa tyttökatoa selittää perinteinen poikien suosiminen tyttöjen kustannuksella. Pojat ovat tärkeitä työntekijöinä, isän suvun jatkajina ja myöhemmin vanhempien elättäjinä. Tytöistä taas ei ole omalle perheelle hyötyä, koska heidän naittamisensa tulee kalliiksi ja heidän työpanoksestaan pääsee nauttimaan lähinnä aviomiehen perhe ja suku. Myös nykyinen pienen perheen ihanne edistää vaurastuvan keskiluokan halua taata poikalapsen syntymä keinolla millä hyvänsä. Vähiten tyttöjä syntyykin Intian vauraissa luoteisissa osavaltioissa Punjabissa ja Haryanassa. Plan vaatii Intiaa nyt puuttumaan kiireesti tyttökatoon, jotta se ei menettäisi viimeaikaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia saavutuksiaan. ­ Tehokkain tapa taistella köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan on antaa tytöille mahdollisuus kouluttautua ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja, Planin pääjohtaja Nigel Chapman muistuttaa. ­ Let Girls Be Born -kampanjalla haluamme saada ihmiset havahtumaan vääristyneeseen sukupuolijakaumaan ja juhlistamaan aktiivisesti tyttöjä, Plan Intian johtaja Bhagyashri Dengle lisää. maasta, asunnoista, terveyspalveluista sekä opiskelu- ja työpaikoista. Aina joku jää ilman ja turhautuu, mikä lisää yhteisöjen sisäisiä ja välisiä jännitteitä. Usein se johtaa väkivaltaan ja sotaan. Asiantuntijoiden mielestä väestönkasvuun on mahdollista ja jopa helppo puuttua. Oikeus syntyä toivottuna Asiantuntijoiden mielestä väestönkasvuun on myös mahdollista ja jopa helppo puuttua. Esimerkiksi nyt useampi kuin kaksi lasta viidestä syntyy ei-toivottuna, koska heidän äitinsä on joko raiskattu tai hän ei muutoin ole voinut turvautua ehkäisyyn tai aborttiin. Lukuina se tekee joka vuosi arviolta 30 miljoonaa lasta ­ eli 40 prosenttia maailman vuotuisesta 74 miljoonan ihmisen väestölisäyksestä. Asiantuntijat muistuttavatkin, että kun nainen itse saa päättää lisääntymisestään, hän valitsee useimmiten kaksi lasta, jotka hän varmuudella kykenee elättämään ja kouluttamaan. Se taas edellyttää, että nainen voi ensin kasvaa aikuiseksi, käyttää ehkäisyä ja myös pätevöityä yhteiskunnassa muutoinkin kuin äitinä. Ennen kaikkea se vaatii, että hän saa elää turvassa, ilman pelkoa seksuaalisesta väkivallasta tai pakosta. Väestö ei tietenkään lakkaa lisääntymästä yön yli, eikä se liene tarkoituskaan. Jokaisella ihmisellä on oma arvonsa, mutta hyvä lähtökohta on syntyä maailmaan haluttuna. Ehkä se auttaa oivaltamaan oman paikkansa maapallolla ja säästämään tuleville sukupolvillekin jotain. © PLAN 27
• TEKSTI MILJA KOMULAINEN KUVAT PLAN BENIN Suomalaiskummin tuki mahdollisti koulunkäynnin Alphonse Dayou työskentelee Planin taloushallinnossa Beninin pääkaupungissa Cotonoussa. Hän on kuitenkin ollut osa Planin toimintaa jo lapsuudestaan asti: Alphonse on entinen kummilapsi. Kun Alphonse oli lapsi, Planin henkilökuntaa saapui hänen kotikyläänsä Couffoon. Vierailijat keskustelivat lasten tilanteesta kylän aikuisten kanssa ja kertoivat välittävänsä viestiä eteenpäin ihmisille, jotka asuvat kaukana pohjoisissa ja läntisissä maissa. Näistä ihmisistä tulisi Alphonsen ja muiden kylän lasten ystäviä ­ ystäviä, jotka auttaisivat heitä muun muassa hankkimaan koulutuksen ja hyvän terveydenhuollon. Plan on työskennellyt Beninissä vuodesta 1994 asti, ja toiminta tavoittaa nyt 16 000 lasta. Toiminta keskittyy koulutuksen ja terveydenhuollon vahvistamiseen sekä lasten suojeluun ihmiskaupalta ja pakkotyöltä. Kummeja beniniläisille lapsille on löytynyt myös Suomesta. Planin vierailun jälkeen Alphonse sai kirjeen, jossa kerrottiin hänen kumminsa olevan suomalainen Jaakko Kortti. Alphonse kertoo kummin vaikuttaneen hänen elämäänsä merkittävästi vuosien saatossa. ­ Kummilapsena oleminen mahdollisti minulle koulunkäynnin, sillä Plan rahoitti koulumaksuni ja opiskelutarvikkeeni, toteaa Alphonse. Moni Alphonsen ikätoveri lähialueilta joutui lopettamaan koulun kesken, sillä heidän piti mennä peltotöihin tai heidät lähetettiin pakkotöihin kauas kotoa. Alphonse kertoo, että nyt, kun nämä lapset ovat kasvaneet aikuisiksi, he toivovat, että he olisivat voineet hankkia koulutuksen. ­ Elämistämme on muotoutunut todella erilaisia, hän toteaa. Kummien tuella voi olla suuri vaikutus lapsen mahdollisuuksiin kasvaa ja kehittyä. Alphonse uskoo, ettei hän olisi saavuttanut nykyistä menestystään ilman kummiaan. Tuki auttaa lapsia myös auttamaan toisiaan. Alphonsen ura Planilla on tästä hyvä esimerkki. Kummin tuki oli erittäin tärkeää myös Alphonsen perheelle, ja Jaakko Kortti on ollut heidän ajatuksissaan vuosia. Alphonse on aina toivonut voivansa kiittää kummiaan niistä mahdollisuuksista, joita tämä hänelle antoi. ­ Kummius voi todella muuttaa lapsen elämän, Alphonse painottaa. Planin entinen kummilapsi Alphonse Dayou hyödyntää saamaansa koulutusta nyt muiden lasten hyväksi. TEKSTI JA KUVA MILJA KOMULAINEN itämaisen tanssin kautta kummiksi Helsingin ydinkeskustassa tanssitaan itämaiseen tyyliin. Paikkana on Tanssikeidas, Saara Soikkelin ja Sirke Seppäsen vuonna 1995 perustama studio, jossa arabimaiden tanssin lisäksi opetetaan MP Pilatesta ja Method Putkistoa. Koulu on valoisa, värikkäin itämaisin kankain koristeltu tila. Seinälle on ripustettu kuva nuoresta egyptiläistytöstä. Tyttö on Aya, Tanssikeitaan Plan-kummilapsi. Sirke Seppänen sai ajatuksen kummiudesta, kun hän joitakin vuosia sitten kuuli ja innostui Planin työstä. Hän ehdotti kummilapsen ottamista Egyptistä, sillä Tanssikeitaalla on maahan vahva yhteys. ­ Egypti on itämaisen tanssin keskus, ja siellä on tullut vuosien varrella vierailtua ja asuttua lukuisia kertoja, kertoo Saara Soikkeli. Soikkeli lisää, että heille oli tärkeää nostaa Egyptin kulttuurista esille muutakin kuin tanssin kauneus ja riemu. ­ Itämaisessa tanssissa ei näy hiki. Näkyvillä on vain kimallus ja hymy, Soikkeli naurahtaa. Egyptin todellisuus on kuitenkin paljon hyvä ja helppo tapa auttaa. Kiireisen työssäkäyvän äidin arjessa ei juuri riitä aikaa aktiiviselle kehitysyhteistyölle. Kummiuden kautta voi kuitenkin antaa vaivattomasti. Viimeisimmissä kuvissa Ayalla on ollut hiukset tiukasti peittävä huivi. ­ Vaikka tiedän, että huntu kuuluu Egyptin kulttuuriin, välillä kulttuuriset erot myös mietityttävät, Soikkeli pohtii. ­ Kummityttö on samanikäinen kuin oma tyttäreni, mutta näiden kahden nuoren todellisuudet voivat olla hyvinkin erilaiset. Mukavaa on kuitenkin ollut seurata Ayan tavallista arkea. Sirke Seppäsen mieleen on jäänyt kuva tytöstä äitinsä kanssa tavallisissa päivän askareissa, keskellä jokapäiväistä elämää. ­ Kivointa on saada ihan tavallisia kuulumisia. Kummityttömme käy nyt koulua ja tykkää erityisesti matikasta. Siitä on jotenkin liikuttavaa lukea, Saara Soikkeli toteaa. Lisää tietoa Tanssikeitaasta osoitteessa www.tanssikeidas.fi Tanssikeitaan seinälle on ripustettu yhteisen kummilapsen, egyptiläisen Ayan, kuva, Saara Soikkeli kertoo. muutakin kuin kimallusta ja säihkettä. Se on kehitysmaa. Soikkeli ja Seppänen kokevat tekevänsä tanssin kautta nimenomaan kulttuurityötä ja tahtovat siksi painottaa oppilailleen Egyptin eri puolia. Oppilaat ja opettajat keskustelevat usein tanssin yhteydessä esimerkiksi maan poliittisesta tilanteesta. Kummilapsi Egyptistä sopii siis luontevasti Tanssikeitaan toimintaan. Soikkeli toteaa kummiuden olevan myös 28
• planlastenhallitus SONJA SIVENIUS AKI SAARIKOSKI JA JOONAS MUSTONEN Tulevan vuoden suunnitelmia Lastenhallituksella on meneillään hyvin kiireinen vuosi monien tapahtumien järjestämisessä. Viime viikolla järjestimme Helsingissä kolmipäiväisien työpajan. Työpajan teema oli sukupuolten välinen tasa-arvo. Käsittelimme aihetta teatterin, median ja sarjakuvan kautta. Teatteri-ryhmä valmisti pienen näytelmän ja media-ryhmä suunnitteli, kuvasi ja editoi pätkän poikien roolista tyttöjen aseman parantamisessa. Sarjakuvaryhmä teki sarjakuvia aiheesta. Kaikki työpajan aikana valmistuneet tuotokset esiteltiin viikon lopuksi pidetyssä Lastenhallituksen kymmenvuotissyntymäpäiväjuhlassa. Tammikuussa Lastenhallituksen on tarkoitus haastatella presidenttiehdokkaita tulevia vaaleja ajatellen. Toukokuussa Lastenhallitus osallistuu perinteiseen tapaan Maailma kylässä -festareille Helsingissä. Lastenhallitus täytti 10 vuotta! Lastenhallitus täytti tänä vuonna kymmenen vuotta ja sitä juhlittiin 17.11.2011 juhlagaalassa Helsingissä Glorian tiloissa. Tapahtumaan osallistui mm. lapsiasiainvaltuutettu Maria-Kaisa Aula, joka oli kertomassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Lastenhallitus itse kertoi historiastaan. Toiminta rahoitetaan Suomen ulkoministeriön tuella. Juhlagaalaa edelsi Lastenhallituksen suunnittelema gender-työpaja, jonka tuotokset olivat ihasteltavina juhlassa. Tämän pohjalta on erinomaista jatkaa ainakin seuraavat kymmenen vuotta! aki Uudet jäsenet esittäytyvät Lastenhallituksessa aloitti seitsemän uutta jäsentä. jimi arawela joonas K Joonas K Olen LH:n jäsen, koska... haluan vaikuttaa asioihin ja tutustua uusiin, mielenkiintoisiin ihmisiin :) Tykkään... tehdä rentoja ja kiireettömiä juttuja mahtavien ihmisten kanssa. En voisi elää ilman... ystäviä, läheisiä ja kännykkää :D En voi sietää... kaksinaamaisuutta ja yli-itsekästä ajattelutapaa. Arawela Olen LH:n jäsen, koska... olen kiinnostunut maailman lasten elämän parantamisesta ja muusta hippeilystä. Tykkään... kaikesta :) En voisi elää ilman... suklaata. Perhekin on kyllä aika kiva. En voi sietää... epäaitoja ihmisiä ja rasismia. Nora Olen LH:n jäsen, koska... tykkään vaikuttaa asioihin ja minua kiinnostavat lasten oikeudet. Tykkään... tarinoiden kirjoittamisesta, voimistelusta, eläimistä, vaikuttamisesta. En voisi elää ilman... kännykkää, kavereita, lemmikkejäni. En voi sietää... itsekeskeisiä ihmisiä, valehtelua. tiia nora Alisa Olen LH:n jäsen, koska... haluan vaikuttaa enkä valittaa! Tykkään... hyvistä kirjoista ja jäätelöstä. En voisi elää ilman... perhettä, ystäviä ja teatteria. En voi sietää... välinpitämättömyyttä tärkeitä asioita kohtaan enkä kaalikääryleitä. Aki Olen LH:n jäsen, koska... haluan vaikuttaa. Tykkään... eläimistä ja komediaohjelmista. En voisi elää ilman... kissojani ja ystäviäni. En voi sietää... veljiäni. Tiia Olen LH:n jäsen, koska... haluan vaikuttaa asioihin enkä vaan katsoa vierestä. Tykkään... musiikista, teatterista, sirkuksesta sekä kahvista. En voisi elää ilman... ystäviä. En voi sietää... fyysistä tai henkistä väkivaltaa. alisa Jimi Olen LH:n jäsen, koska... haluan vaikuttaa. Tykkään... musiikista. En voisi elää ilman... kavereita. En voi sietää... epätasa-arvoisuutta. 29
• SvenskaSidor För att jag är en flicka ­ Situationen för världens flickor 2011 Flickornas mänskliga rättigheter kränks grovt, men hur är det med pojkarna? Flickor behandlas i många länder illa, bara för att de är flickor. Av kulturella och ekonomiska skäl värdesätts pojkar mer. Föräldrarna hoppas på pojkar och de aborteras inte för sitt kön. Pojkarna sköts bättre och de får bättre näring än flickorna. Flickor utsätts oftare för våld och ofta värdesätts enbart pojkars skolgång. Plan har verkat för en jämlik och rättvis ställning för u-ländernas flickor genom sin För att jag är en flicka-kampanj sedan år 2007. Organisationen arbetar för att stärka både pojkars och flickors rättigheter och koncentrerar sig på att förbättra de sämst ställdas levnadsförhållanden. Är jämlikhet mellan könen möjlig och lönar det sig att eftersträva den? För att jag är flicka 2011-rapporten ger klara belägg för att jämlikhet mellan könen är bra också för pojkar och att det är värt att arbeta för en jämlik ställning för flickor. 500 miljoner unga flickor och kvinnor i u-länderna har en viktig roll när det gäller att befrämja familjernas välmående och ländernas ekonomiska utveckling. Jämlika möjligheter inom hälsovården, utbildningen och på arbetsmarknaden gör flickorna till aktiva medborgare: de kan vara med i sina lokalsamfund och familjer liksom i arbetslivet som mammor, lärare och påverkare.Om de har utbildning kan mammorna bättre sköta om sina barn och inte lämna fattigdom i arv till dem. Flickor och kvinnor kan inte ensamma driva igenom jämlikhet mellan könen. Pappor, äkta män, bröder och pojkvänner spelar en viktig roll för att befrämja jämlikheten. Varför är det bra för pojkar och unga män att engagera sig för jämlikhet? Flickors och kvinnors rättigheter är mänskliga rättigheter. Det är fel att mammor, systrar och flickvänner inte behandlas jämlikt och inte har samma möjligheter att forma sitt eget liv som pojkar och män har. Jämlikhet mellan könen hjälper pojkarna att klara sig bra i skolan, uttrycka sina känslor och bygga upp respektfulla och jämlika mänskliga relationer. När man talar om jämlikhet mellan könen vill man ofta ge flickor och kvinnor mera frihet. Man glömmer lätt att könsstereotypier också begränsar pojkars och mäns möjligheter. Jämlikhet mellan könen är bra också för pojkarna Män har ofta makt att förändra flickors liv. Ibland är män rädda för att en växande jämlikhet mellan könen inverkar negativt på deras och deras söners ställning. En pappa som intervjuas i rapporten konstaterar dock: "Det är fint om man också på den statliga nivån inser kvinnors verkliga värde. Det bidrar till landets utveckling." Den 16-årige kenyanen Nixon Odoyos erfarenheter speglar situationen väl. När hans pappa lämnade sin familj tvingades hans mamma ta det fulla ansvaret för familjens utkomst. Hon hade aldrig gått i skola och tvingades slita hårt för att försörja sin familj. Nixons syster giftes bort som 15-åring och hon tvingades sluta sin skolgång. Deras mamma dog tidigt. Nixon tror att det berodde på hennes hårda liv. Hans syster har mött samma svårigheter som sin mamma. Barndomsupplevelserna har gjort Nixon till en aktivist som deltar i kampanjer för flickors skolgång. Också 27-årige Pascal Akimana i Burundi har blivit aktivist. Han växte upp i ett hem där han maktlöst fick se på hur hans pappa misshandlade hans mamma. Nu arbetar han för att minska mäns våld mot kvinnor och barn. Uppfattningen att kvinnor och flickor är mindre värda än män och pojkar underblåser mäns benägenhet till våld mot kvinnor. Samma effekt har attityden att "riktiga" män är hårda och att hat är den enda känslan som det är lämpligt att uttrycka. De här attityderna skadar inte bara kvinnor utan också män. Traditionella uppfattningar om det maskulina tvingar män att uppträda på sätt som skadar också dem själva. Män som upplever ett tryck att försörja sin familj kan missa andra sidor av familjelivet, som att sköta barnen, leka med dem och följa med deras uppväxt. Rapporten För att jag är flicka 2011 är den femte delen i en rapportserie som publiceras av Plan. Rapporterna vill ge en heltäckande bild av flickors ställning i världen och ge rekommendationer om hur deras liv kan förbättras i olika delar av världen. Plan är en internationell välgörenhetsorganisation som i över 70 års tid arbetat för barnens bästa, numera i 50 olika länder. Läs rapporterna på nätet: www.plan.fi/fi-FI/koska-olen-tytto/planin-raportit/ eller plansverige.org/files/biaag_report_2011.pdf 30
• Låt (också) flickorna födas Jorden fick sin invånare nr 7 000 000 000 den 31 oktober i Lucknow i den indiska delstaten Uttar Pradesh. Händelsen firades med en fest där Plan uppvaktade det nyfödda flickebarnet med en födelseattest. Samtidigt fortsatte Plan sin kampanj för indiska flickors rätt att födas. Bakgrunden till Let Girls Be Born-kampanjen är den senaste folkräkningen i Indien som visar att det för tusen pojkar under sju är bara finns 914 flickor i samma ålder i Indien. I flera delstater är förhållandet ännu ofördelaktigare: i Haryana är det t.ex. 830, i Punjab 846 och i det nyfödda barnets hemstat Uttar Pradesh 899. Detta innebär att det bland de indiska barnen under sju år finns sju miljoner fler pojkar än flickor. En del av de indiska flickorna försvinner redan före sin födsel, trots att abort på basen av barnets kön är förbjuden i Indien. Ofta vill mammor till två flickor försäkra sig om åtminstone en pojke genom att abortera flickfoster. En del av flickorna dör genom brist på näring och hälsovård. Pojkar har i Indien av tradition gynnats i förhållande till flickorna. Pojkarna är viktiga genom sin arbetsinsats, genom att de står för en fortsättning på faderns släkt och genom att de med tiden försörjer sina föräldrar. Flickor är däremot inte till nytta för den egna familjen, det blir dyrt att gifta bort dem och deras arbetsinsats kommer närmast mannens familj och släkt till godo. Också det nuvarande idealet med en liten familj bidrar till den växande medelklassens vilja att på olika sätt prioritera söner. Så är flickunderskottet störst i de rika delstaterna Punjab och Haryana i nordväst. Plan uppmanar nu Indien att se till att fler flickor föds, så att de ekonomiska och samhälleliga framsteg som gjorts de senaste åren inte går förlorade. ­ Det effektivaste sättet att kämpa mot fattigdom och orättvisor är att låta flickorna utbilda sig och själva besluta om sitt eget liv, understryker Plans högsta chef Nigel Chapman. Bli PlanMedborgare! Om du är intresserad av frågor kring barnens rättigheter och det globala ansvaret skulle du kunna bli en utmärkt PlanMedborgare, d.v.s. en av Plans många frivilliga. Enligt Hanna Nurmi, ledare för Plans arbete i hemlandet, baserar sig Plans hela verksamhet på frivilliga. I den internationella organisationen verkar tiotusentals frivilliga. Också i Finland erbjuder Plan meningsfulla uppgifter för frivilliga, som t.ex. kan hjälpa till på byrån, medverka i Plans Barnstyrelse eller unga vuxnas Mitä?-nätverk, göra översättningar, vara med om att ordna tillställningar och utställningar, påverka och bygga upp nätverk samt utnyttja sitt eget yrkeskunnande för arbetet barnen till fromma. Det finns t.ex. behov av språklärare, tolkar och adb-kunniga. ­ Vi vill erbjuda frivilligarbete åt människor i olika åldrar och olika livssituationer. Det är öppet för alla, oberoende av ålder, kön, religion eller annat, säger Nurmi. Man kan verka som PlanMedborgare runtom i landet. Frivilliga ordnar redan tillställningar av olika slag på femton orter. Man kan lätt anpassa frivilliginsatsen efter den egna tidtabellen. Det finns frivilliga som regelbundet verkat inom Plan i tio år, medan andra hjälper en gång om året t.ex. i samband med någon tillställning. Pröva själv! Kom den 13.12 till Plans byrå för att se vad frivillligarbetet kan innebära! Närmare uppgifter: kotimaa@plan.fi Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa käsin solmitun Koska olen tyttö -rannenauhasetin. Nauhoja solmivat ecuadorilaiset naiset Planin Cotopaxin ohjelma-alueella. Hankkeella työllistetään paikallisia alkuperäisväestöön kuuluvia naisia, jotka tekevät erilaisia käsitöitä, esimerkiksi näitä rannenauhoja. Ostamalla PlanShopissa myynnissä olevia rannenauhoja voit tukea Cotopaxin alueen alkuperäisväestöä parantamaan elinolojaan. Lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Pasilanraitio 5, 2. krs, 00240 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 3/11 lukijakysymyksen ja käsinkirjotun tyynynpäällisen voitti Minna Kavaja Helsingistä. Parhaaksi jutuksi äänestettiin artikkeli "Tieto saa häpeän hellittämään". Hyvänä kakkosena oli Eva Biaudetin katulapsista kertova kolumni "Katulapsi on aina jonkun lapsi". Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
• Tutustu PlanShopin valikomiin ja uusiin tuotteisiin osoitteessa www.plan.fi/shop Nyt voit hankkia PlanShopiin vaivattomasti lahjakortin. www.plan.fi/shop