Plan-lehti 4/2013 - Lehtiluukku.fi

# 4/2013 Bolivia: LAULU, LEIKKI JA NAURU RAIKUVAT ESIKOULUSSA 12 18 23 Arman Alizad haluaa parantaa asioita pitkällä tähtäimellä Nigerin pakolaisleirin tytöt katsovat tulevaisuuteen Vaatekauppias järjesti hyväntekeväisyysnäytöksen
AJANKOHTAISTA Auta Haiyan-taifuunista kärsineitä lapsia Supertaifuuni Haiyan iski Filippiineille marraskuun alussa ja jätti jälkeensä massiiviset tuhot. Taifuunista kärsi pahiten Samarin ja Leyten saaret. Rannikkoalueilla jopa kokonaisia kyliä tuhoutui, ja esimerkiksi Leyten saaresta taifuuni tuhosi suurimman osan. Planin ohjelma-alueet sijaitsevat Haiyanin pahimmilla tuhoalueilla. Plan turvaa lasten ja perheiden selviytymistä Filippiineillä ja keskittyy hätäavussa ruokaan, veteen, välttämättömyystarvikkeisiin sekä väliaikaissuojiin. Plan työskentelee myös lastensuojelun ja lasten koulunkäynnin jatkumisen hyväksi katastrofitilanteessa. Filippiinit on yksi maailman taifuuniherkimmistä maista. Filippiineille iskee keskimäärin parikymmentä taifuunia joka vuosi. Niistä pari– kolme aiheuttaa pahoja tuhoja. Esimerkiksi viime vuonna Bopha-taifuuni tappoi 1 200 henkeä ja vaikutti kuuden miljoonan ihmisen elämään. Plan on viime vuosina avustanut lukuisissa katastrofeissa Filippiineillä järjestämällä ruokaa, lääkkeitä, terveydenhuoltoa ja psykososiaalista tukea. Plan on työskennellyt Filippiineillä vuodesta 1961 alkaen ja toteuttanut katastrofivalmiushankkeita yli viiden vuoden ajan. Sinun lahjoitustasi tarvitaan nyt, jotta lapset ja perheet Filippiineillä saavat tarvitsemansa avun. Lahjoita ja auta Haiyantaifuunin uhreja Filippiineillä: »» Planin verkkosivuilla: www.plan.fi/lahjoita »» keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 1015 98990 »» lähettämällä tekstiviesti PLAN numeroon 16499 (10 €) Mitä lahjoituksellasi saadaan aikaan? 5€ vettä kuukaudeksi yhdelle perheelle 20 € 9€ koulutarvikepaketti yhdelle lapselle vauvan tarvikepaketti 30 € 93 € hygieniatarvikkeet kuukaudeksi yhdelle perheelle väliaikaissuoja yhdelle perheelle Dancing on Ice huipentuu Plan-gaalaan Plan 4/13 ? joulukuu 2013 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Syksyn ajan Nelosella pyörinyt tv-sarja Dancing on Ice huipentuu lauantaina 7.12. klo 19.30 Dancing on Ice: Plan-gaalaan. Gaalassa parhaimmat luistelijaparit palaavat vielä kerran jäälle luistelemaan kehitysmaiden lasten ja Planin työn hyväksi. Gaalajaksoa varten sarjan toinen juontaja Lorenz Backman matkusti tutustumaan Planin työhön Sambiassa. Hänen seikkailujaan ja Planin työtä Sambiassa seurataan pitkin Plan-gaalaa. Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 30 800 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy maaliskuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013– 30.6.2014 (Ahvenanmaa). PEFC/02-31-170 2 Dancing on Ice: Plan-gaala la 7.12. klo 19.30, Nelonen Katso kurkistuksia Lorenz Backmanin matkasta Sambiaan Layarin kautta tai osoitteessa plan.fi/dancing-on-ice Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle. Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia. Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi. Planin vuosikertomus julkaistaan tänä vuonna ainoastaan sähköisenä. Lue vuosikertomus verkossa heti vuodenvaihteen jälkeen: www.plan.fi
PÄÄKIRJOITUS Kummitoiminnalla valmistaudutaan katastrofeihin Marraskuun 8. päivänä supertaifuuni pyyhkäisi yli Filippiinien aiheuttaen valtavat tuhot. Arvioiden mukaan tuhansia ihmisiä kuoli ja miljoonat ihmiset menettivät kotinsa. Kansainvälinen Plan oli yksi ensimmäisistä avustusjärjestöistä antamassa hätäapua myös alueilla, jonne oli kaikista vaikeinta päästä. Nyt on tärkeintä saada Filippiineille akuuttia hätäapua, mutta varsinainen tuhojen korjaaminen vie vuosia ja vaatii valtavasti resursseja ja pitkäjänteistä työtä. Kummitoiminta antaa Planille mahdollisuuden toimia kestävästi. Kansainvälisen Planin vahvuus toimia katastrofeissa perustuu siihen, että olemme olleet läsnä yhteisöissä niin pitkään. Planilla on hyvät yhteydet eri toimijoihin ja meihin luotetaan. Luottamus on rakennettu kummitoiminnan avulla. Plan on aloittanut toiminnan Filippiineillä vuonna 1961, ja kummilapsia siellä on tällä hetkellä noin 40 000, joista suomalaisten lähemmäs 600. Kummitoiminnan avulla myös valmistaudutaan katastrofeihin, mikä ennaltaehkäisee niiden aiheuttamia tuhoja. Planin tukemissa yhteisöissä opitaan muun muassa selviytymään tulvista ja ehkäisemään eroosiota. Usein paras tapa ennaltaehkäistä katastrofien tuhoja on opettaa lapsia ja nuoria, joiden kautta tieto saavuttaa myös muut yhteisön jäsenet. Planilla on yhteensä 1,4 miljoonaa kummilasta yli 16 000 yhteisössä 50 maassa. Tämän lisäksi Planilla on paljon projektiluontoisia hankkeita, joita tehdään muun muassa valtioiden ja EU:n rahoituksella. Näillä hankkeilla kehitettyjä ratkaisuja voidaan kummitoiminnan pidempikestoisella rahoituksella juurruttaa yhteisöihin. Kummitoiminta antaa siten Planille mahdollisuuden toimia kestävästi. Kummina sinä parannat kehitysmaiden lasten elämää pysyvästi. Olet tärkeä paitsi kummilapsellesi myös koko yhteisölle, jossa kummilapsesi elää. Samalla teet mahdollisek- si Planin erilaiset kehitysyhteistyöhankkeet ja niiden tulosten täysimittaisen hyödyntämisen kehitysmaiden lasten hyväksi. Olet tekemässä maailmasta hieman inhimillisemmän paikan elää. Kiitos. Plan Suomen kautta meitä kummeja on yhteensä noin 22 000. Oma kummilapseni Ruth on juuri täyttänyt neljä vuotta. Ruthilla ei ole äitiä, mutta isä Moses pitää hänestä ja hänen isosiskoistaan huolta. Olen kiitollinen, jos minulla voi olla edes pieni osuus siinä, että Ruthilla ja hänen perheellään on paremmat mahdollisuudet toteuttaa omat unelmansa. Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset kouluun Boliviassa 8 10 12 14 16 Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Arman Alizad haluaa auttaa lapset koulutielle Tanssia, pyöräilyä ja sukellusta tyttöjen päivänä Tyttöhahmo toivotti hyvää tyttöjen päivää 18 Kaukana kotoa 23 Plan-kansalaiset ja Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset kouluun Boliviassa Varhaiskasvatusta saaneet lapset kypsyvät kouluun ja saavat hyvät lähtökohdat elämäänsä. Suomen Planin hankkeessa Boliviassa syrjäisten yhteisöjen lapset saavat virikkeitä ja oppia sekä heidän vanhempansa tietoa lasten kasvatuksesta, terveydestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä ja muun muassa hyvästä ravinnosta. TEKSTI JA KUVAT PERTTU ISO-MARKKU Haastattelu jännittää viisivuotiasta Darwinia. Hän kuiskailee vastauksiaan hiljaisella äänellä: Kyllä, esikoulussa on kivaa, kyllä, ruoka on hyvää. Darwinin äidinkieli on ketsua, mutta hän vastailee minulle espanjaksi. Kivointa esikoulussa on tanssiminen, maalaaminen ja pallon kanssa pelaaminen, hän kertoo. Darwin on kuusilapsisen perheen nuorin. Hänen vanhempansa viljelevät maata, kuten San Jacinto on yksi yhteisöistä, jotka osallistuvat Plan Suomen tukemaan varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa. kaikki perheet tekevät San Jacinton vuoristokylässä Keski-Boliviassa. Pelloilla kasvaa perunaa, maissia ja papua. San Jacinto on yksi yhteisöistä, jotka osallistuvat Plan Suomen tukemaan varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa. Kylässä on leikkitila, jonne alle kouluikäiset lapset tulevat päivisin leikkimään ja oppimaan koulutetun opettajan johdolla. Jotkut lapset tulevat esikouluun kaukaa vuoriltakin, jos vanhempien tilanne sen sallii. Varhaiskasvatus on lapsen kehityksen kannalta tärkeää, sillä kokemukset ovat osoittaneet, että aivan kylmiltään kouluun tulevat lapset eivät pysy opetuksen perässä. Esikoulussa lapset sosiaalistuvat virikkeellisessä ympäristössä ja kypsyvät koulua varten. Kuten moni Bolivian yhteisö San Jacinto sijaitsee vuorilla ja yhteydet ulkomaailmaan ovat mutkaisten ja huonokuntoisten vuoristo-
teiden varassa. Planin tuella syrjäisiin yhteisöihin on viety peruspalveluja, kuten kouluja, terveysasemia ja puhdasta vettä. Suomen ja Bolivian Planit ovat yhdessä ottaneet vastuulleen varhaiskasvatuksen tukemisen yhteisöissä. Laulut, liikunta ja puhtaat kädet Marcelina Sonavi, 31, järjestää meille ulkokentällä näytöksen. Hänen ohjaamansa lapset laulavat laulun ja sitten urheillaan: juostaan, leikitään ja potkitaan palloa. Sonavi on asunut koko ikänsä San Jacintossa, ja hänet on koulutettu lasten varhaiskasvattajaksi. Opettajatar on pukeutunut muiden kylän naisten tavoin alkuperäiskansan värikkääseen perinteiseen asuun. Mustat hiukset ovat kahdella palmikolla ja keskipäivän auringolta suojaa musta lierihattu. – Teemme tätä joka päivä. Harjoitamme lasten motoriikkaa ja puhetta ja opettelemme laulua, tanssia ja myös puhtautta, kuten peseytymistä, käsien pesua ja kampaamista, Sonavi kertoo. Lasten ohjaamisen lisäksi hän kiertää kaukaisemmissakin taloissa valistamassa vanhempia lasten oikeasta ruokavaliosta sekä virikkeiden ja hellyyden tärkeydestä. Perheen omilla pelloilla kasvaa perunoita, ohraa ja vehnää. Marcelina Sonavin aviomies tekee viljelyksen ohella tiiliä kylän käyttöön. Lapsia perheessä on seitsemän, ja kaksi hänen lapsistaan on myös Planin kummilapsia. Vanhin lapsi on 16-vuotias. Nuorin, kaksivuotias Melbi, kiipeää äitinsä syliin jutellessamme keskipäivän auringossa. – Lapsilleni toivoisin hyvää koulutusta ja että he olisivat hyviä oppilaita. Nyt siihen on mahdollisuus, Marcelina pohtii. Lapset ja nuoret enemmistönä Bolivia on pinta-alaltaan kolme kertaa Suomen kokoinen, ja asukkaita maassa on kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Valtaosa bolivialaisista kuuluu alkuperäiskansoihin, joista suurimmat ovat Andien alueella asuvat ketsuat ja aimarat. Yli puolet bolivialaisista on alle 25-vuotiaita. Plan on työskennellyt Boliviassa pitkään ja monella suomalaisellakin on bolivialai- Planin varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa osallistuu yli 5 000 lasta 215 yhteisössä. Yhteisöihin on hankkeessa perustettu 108 leikkitilaa. Yhteisöissä on koulutettu yli 500 vapaaehtoista edistämään tietoisuutta. Varhaiskasvatuksen tärkeydestä ja oikeasta ravinnosta yhteisöissä järjestettyihin työpajoihin on osallistunut yli 2 000 isää ja äitiä. Darwin on kuusilapsisen perheen nuorin. Hänen vanhempansa viljelevät maata, kuten kaikki perheet tekevät San Jacinton vuoristokylässä Keski-Boliviassa. Lasten ohjaamisen lisäksi Marcelina Sonavi kiertää kaukaisemmissakin taloissa valistamassa vanhempia lasten oikeasta ruokavaliosta sekä virikkeiden ja hellyyden tärkeydestä. 5
Kuten moni Bolivian yhteisö San Jacinto sijaitsee vuorilla ja yhteydet ulkomaailmaan ovat mutkaisten ja huonokuntoisten vuoristoteiden varassa. Planin tuella syrjäisiin yhteisöihin on viety peruspalveluja, kuten kouluja, terveysasemia ja puhdasta vettä. Isien ryhmässä pohditaan isien osallisuutta kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Koulutuksissa korostetaan miesten osallistumisen tärkeyttä lastenkasvatukseen. nen kummilapsi. Suomen Plan on tukenut varhaiskasvatusta Boliviassa vuodesta 2004 lähtien eri puolilla maata. Varhaiskasvatushanketta toteutetaan Suomen ulkoministeriön tuella kehitysyhteistyövaroista. Nykyisin hanke tavoittaa yli 5 000 lasta yli kahdessa 6 sadassa Bolivian syrjäisessä yhteisössä. Hankkeen tavoitteena on tuoda varhaiskasvatuksesta osa Bolivian valtion ja paikallishallinon toimintaa, ja siksi Plan tekee myös vaikuttamistyötä sekä hallinnon että ministeriöiden suuntaan. Monessa kunnassa yhteistyö on jo pitkällä, ja varhaiskasvatus on siirtynyt osittain tai kokonaan paikallishallinnon omaksi toiminnaksi. Valtakunnallisella tasolla taas Boliviassa astui voimaan kunnianhimoinen koulutuslaki, joka määrittelee jokaisen lapsen oikeudeksi oman kulttuurin mukaisen koulutuksen syntymästä aikuisuuteen asti. Paikallistasolla resurssit eivät kuitenkaan usein riitä toteuttamaan lain tavoitteita. Plan on mukana valmistelemassa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa esimerkiksi aymara-kansan kanssa. Edelläkävijäisä osallistuu synnytykseen Planin varhaiskasvatushankkeen uusimmassa vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten suojeluun ja sukupuolikysymyksiin. Niinpä San Jacintossakin on perustettu isien ryhmä pohtimaan isien osallisuutta kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Huomiota kiinnitetään siihen, että tyttöjä ja poikia kohdeltaisiin samalla tavoin ja heitä ei jaettaisi eri ryhmiin. Jopa työpajoissa valmistettujen lelujen sukupuolittamista vältetään. Koulutuksissa korostetaan miesten osallistumisen tärkeyttä lastenkasvatukseen: miehetkin voivat ja saavat osoittaa lapsilleen hellyyttä. Tapaan muutamia San Jacinton isien ryhmän jäseniä. Jäyhät ja vähäpuheiset
miehet eivät suuria avaudu. He kertovat kuitenkin alkaneensa laittaa enemmän ruokaa yhdessä vaimojensa kanssa, mihin puolisot ovat kuulemma oikein tyytyväisiä. Lisäksi he kertovat viettävänsä raskaan työpäivän jälkeenkin enemmän aikaa lastensa kanssa. Yksi isistä on tasa-arvosta innoissaan. Tuore isä Juan Carlos Vargas, 23, on yhteisössään edelläkävijä, sillä hän oli läsnä poikansa synnytyksessä. – Nyt tiedän millainen kärsimys synnytys äidille on. Monet miehet eivät sitä tiedä, sillä he eivät ole läsnä tai halua tietää, Juan Carlos sanoo. Lapsen sukupuolellakaan ei Juan Carlosin mielestä ole väliä. Sekä tyttö- että poikalapsista kuuluu olla ylpeä. Nuori isä ja hänen puolisonsa Aida jakavat nyt maatöidensä ohella myös nuoren perheen arjen. Juan Carlos on taitava kokki ja kertoo laittavansa ruokaa perheelleen mielellään. – Rakastan vaimoani ja poikaani ja viihdyn heidän kanssaan. Ja tiedän, että tunteita pitää myös näyttää! Kännykällä kehitystyöhön Plan Suomen tukemassa Bolivian varhaiskasvatushankkeessa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja paikkatietojärjestelmää yhteisöjen lasten tietojen keräämiseen. Käytössä on suomalainen Poimapper-ohjelmisto. Planin työntekijät ja yhteisöjen vapaaehtoiset keräävät tietoa yhteisöjen lapsista, heidän terveydentilastaan, koulunkäynnistä ja perheen tilanteesta. Tiedot syötetään älypuhelimella järjestelmään, ja samalla niihin yhdistyy paikkatieto. ST VINCENT & THE GRENADINES BARBADOS Tuore isä Juan Carlos Vargas, 23, on yhteisössään edelläkävijä, sillä hän oli läsnä poikansa synnyFRENCH tyksessä. GRENADA TRINIDAD & TOBAGO PANAMA VENEZUELA Apure ni oco Apure Meta Cuyu Orin a uc Ca Caroni GUIANA quibo Gu GUYANA nco ia ain Orinoc o Bra COLOMBIA Neg Caqueta ro beta s Puru BOLIVIA Tocantins ira de Ma s ajo Tap Irir i rus Pu San M uaia da s Pa rag ua i Arag e Mamor Culu ene Itenes Rio Be ni Mo rte Manu PERU Sucre i Taquar PARAGUAY BOLIVIA Tarija CHILE ARGENTINA »» »» »» »» »» »» Co ru Santa Cruz Potosi BOLIVIA mb a La Paz Cochabamba Altiplano Lasten terveys- ja koulutustilanteet ovat tallennuksen jälkeen Planin ja myös paikallisten viranomaisten käytettävissä. Kartalle asetettuna lasten tiedot kertovat havainnollisesti, millä alueilla vaikkapa lasten ravintotilanne on huono tai missä lapset eivät ole päässeet kouluun. Tämän kuvauksen perusteella Plan ja viranomaiset voivat päätellä, minne tarvitaan lisäresursseja. Teknologiaa on pilotoitu menestyksekkäästi neljässä Bolivian kunnassa. Seuraavassa vaiheessa mobiilia tiedonkeruuta laajenetaan yhteentoista kuntaan, joiden yhteisöihin levitetään yli sata älypuhelinta tiedonkeruuta varten. – Monet kunnat ovat olleet kokeilusta innoissaan. Muutamat kunnat ovat olleet heti valmiit laittamaan kokeiluun omaa rahoitusta, koska paikallisviranomaiset ovat kokeneet, että tämä tieto heillä pitää ehdottomasti olla, kertoo Plan Bolivian ICT-koordinaattori Carla Rocha. Paikallisviranomaisten lisäksi hanketta tukee Bolivian valtiollinen puhelinyhtiö ENTEL, ja myös Bolivian opetusministeriön kanssa käydään keskusteluja tietojärjestelmän laajentamisesta myöhemmässä vaiheessa valtakunnalliseen käyttöön. Sa o s BRASILIA Juruen a Ara gua ia anue l co s uru oP Alt cis Jurua Fr an li n Amazon Xin a azo zon Uc aya on Kartalle asetettuna lasten tiedot kertovat, millä alueilla vaikkapa lasten ravintotilanne on huono tai missä lapset eivät ole päässeet kouluun. u Pastaz Am Ama on n Mara Amaz o gr Ica Napo s gu Ne ECUADOR Tro m Japura Xing ayo po jos tum Na Tapa Pu Maranon SURINAME Esse oera Uraric Guaviare Maatoimisto Ohjelma-alue Väkiluku 10,9 miljoonaa. Pinta-ala kolme kertaa Suomen kokoinen. 60 prosenttia väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin. Absoluuttinen köyhyys 14 prosenttia. Lapsikuolleisuus 51/1000 (Suomi 3/1000). Yli puolet väestöstä alle 25-vuotiaita. Grande 7
UUTISIA MAAILMALTA Paraguaylaiset harpunsoittajat tekivät maailmanennätyksen Paraguaylainen harppuorkesteri pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan. Lokakuun 26. päivä koolla oli 420 harpunsoittajaa eli maailman suurin harppuorkesteri. Soittajista 280 oli lapsia ja nuoria Planin hankkeista. Kolmetuhatpäinen yleisö seurasi, kun orkesteri soitti Paraguayn kansallissoittimella kansanlaulun, joka kertoo paikallisesta linnusta. Soittajat olivat pukeutuneet maan lipun väreihin: punaiseen, valkoiseen ja siniseen. Konsertissa kuultiin myös Planin Koska olen tyttö -orkesteria, jonka 20 nuorta naismuusikkoa soittivat perinteisiä harppukappaleita. Paikallaolijat nostivat kätensä ilmaan Koska olen tyttö -kampanjan tueksi. TV opetti hygieniaa Malin koululaisille Katastrofifestivaalit innostivat lapsia Indonesiassa Plan Indonesia järjesti syyskuussa Timor Tengah Selatanin alueella kolmepäiväisen lastenfestivaalin, jonka teemana oli ”Minä ja koulumme olemme valmistautuneet katastrofeihin”. Tapahtumaan osallistui yli 500 lasta 30 peruskoulusta. – Alue on katastrofialtista. Riskinä ovat erityisesti maanvyöryt. Siksi on tärkeää vahvistaa lasten katastrofivalmiutta niin aikaisin kuin mahdollista, sanoi Plan Indonesian ohjelmakoordinaattori Jean Mantje Sina. Festivaaleille osallistui myös hallinnon ja muiden järjestöjen edustajia. Plan toivoo, että mahdollisimman moni taho osallistuisi katastrofien ennaltaehkäisyyn yhdessä koulujen kanssa. Festivaalien ohjelmaan kuului muun muassa lausuntakilpailu, jossa lapset esittivät katastrofiaiheisia runoja, käsienpesukilpailu sekä ensiaputaitojen opastusta koululaisille ja opettajille. 8 Plan Mali ja Malin kansallinen televisiokanava ORTM yhdistivät voimansa syyskuussa ja opettivat viihteen avulla lapsille hyvää hygieniaa. ORTM on näyttänyt yhdeksän vuoden ajan lomakausina Youth Holidays -opetusohjelmaa. Tänä vuonna Plan Mali oli mukana toteuttamassa jaksoja, jotka kertoivat muun muassa puhtaasta vedestä, sanitaatiosta ja lasten oikeuksista. Ohjelman tekemiseen osallistui yli 200 lasta. – Valistus ennen kouluvuoden alkua auttaa lapsia suojautumaan ehkäistävissä olevilta mutta pahimmillaan tappavilta taudeilta, kuten ripulilta, sanoo Adama Samaké, Plan Malin sanitaatiohankkeiden johtaja. – Opin pesemään kädet säännönmukaisesti vessassa käymisen jälkeen ja ennen syömistä, kertoo ohjelman tekoon osallistunut koululainen Aliou.
Mohamed, 18, puhuu radiossa tyttöjen oikeuksista Gender-kysymykset ovat myös poikien asia, tietää sierraleonelainen Mohamed, 18. Hän on toiminut vuoden ajan ainoana poikana Planin hankkeessa Girls Making Media (Tytöt mediaa tekemässä). – Innostuin hankkeesta, kun tytöt puhuivat radiossa sukupuolisidonnaisesta väkivallasta. Sisareni joutui hyväksikäytön uhriksi 15-vuotiaana ja tuli raskaaksi miehelle, joka ei ottanut vastuuta lapsesta. En halua, että kukaan toinen tyttö joutuu kokemaan samaa, Mohamed kertoo. Radiohanke levittää tietoa sukupuolisidonnaisesta syrjinnästä ja väkivallasta sekä rohkaisee poikia ja miehiä mukaan tasa-arvotyöhön. Mohamed suunnittelee ja toteuttaa radio-ohjelmia, jotka käsittelevät useimmiten seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen ehkäisyä. Radiohanke on johtanut suuriin asennemuutoksiin Mohamedin yhteisössä Kamabaissa. Suurin parannus on, että nykyisin moni tyttö saa jatkaa koulunkäyntiä synnytyksen jälkeen. Ennen asennevalistusta tyttöjen koulutie katkesi raskauteen. – Olen ylpeä roolistani muutoksen airuena. Olen oppinut tärkeän Aasian kehityspankki ja Plan nuorten asialla Plan ja Aasian kehityspankki ADB ovat ryhtyneet yhteistyöhön edistääkseen lasten ja nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia Aasian ja Tyynenmeren alueella. Järjestö ja pankki solmivat kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Manilassa lokakuun lopussa. – Työskentelemme yhdessä ADB:n kanssa varmistaaksemme, että alueen lasten ja nuorten oikeudet huomioidaan ja turvataan, Planin varapääjohtaja Tjipke Bergsma sanoi. – On tärkeintä keskittyä lasten ja nuorten osallisuuteen, jos haluamme kitkeä köyhyyden perimmäiset syyt. Olemme nähneet, että lapsista ja nuorista voi tulla muutoksen alullepanijoita, kunhan he saavat tietoja ja taitoja ja heitä kuunnellaan. Plan ja ADB aikovat tarjota nuorille merkityksellisiä ja luovia tapoja vaikuttaa julkisen ja yksityisen sektorin päättäjiin. Yhteistyökumppanit keskittyvät erityisesti tulevaisuuden työllisyyteen. asian: siellä missä tyttöjen ja naisten oikeuksia ei kunnioiteta, miesten ja poikien pitää osallistua taisteluun, Mohamed sanoo. MAAILMA LUKUINA Yli 140 miljoonaa naista ja tyttöä kärsii sukupuolielinten silpomisen seurauksista. Silpominen suoritetaan yleensä, kun tyttö on alle 15-vuotias. Afrikassa 101 miljoonaa vähintään 10-vuotiasta tyttöä on kokenut sukupuolielinten silpomisen. 18 % silpomisista on terveydenhuollon ammattilaisten suorittamia. Yleisintä silpominen on Somaliassa, jossa 98 % naisista on silvottu. Guineassa 96 %, Djiboutissa 93 %, Egyptissä 91 % ja Eritreassa ja Malissa 89 % naisista on joutunut tämän haitallisen perinteen uhreiksi. (Lähde: WHO, Unicef) TYTTÖJEN SUKUPUOLIELINTEN SILPOMISEN VASTAISTA PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 6. HELMIKUUTA. 9
UUTISIA SUOMESTA Lentokentällä kerätty jo yli 100 000 euroa kehitysmaiden lapsille Lentomatkustajat ovat lahjoittaneet yli 100 000 euroa viiden vuoden Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajat ovat voineet jättää kolikkonsa viiteen muotoilija Eero Aarnion suunnittelemaan Plan Pastilli -keräyslippaaseen. Lippaat ovat esillä kentän vilkkaimpien kulkureittien varrella ja moni säännöllisesti matkustava on ottanut jo tavaksi pysähtyä Pastillille lahjoittaakseen kehitysmaan lapselle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Finavian johtaja Joni Sundelin on tyytyväinen yhteistyöhön Planin kanssa. Hän kuitenkin korostaa yhteistyön kolmannen osapuolen merkitystä. – Suurin kiitos kuuluu matkustajille, joiden kanssa yhdessä olemme saaneet tämän toteutettua. Lentomatkustajat ovat suhtautuneet Planille lahjoittamiseen positiivisesti, tämä on heille helppo ja mutkaton tapa tukea hyvää työtä, kiittelee Joni Sundelin. Viiden vuoden aikana Planille lahjoitetut satatuhatta euroa käytetään kehitysmaiden lasten koulutukseen, suojeluun ja varhaiskasvatukseen. Sundelin iloitsee siitä, että yhteistyön kautta pystytään parantamaan kehitysmaiden lasten elämänlaatua. – Finavian tavoite on olla vastuullinen, luotettava sekä suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta ja kilpailukykyä edistävä yhtiö. Osa vastuullista toimintatapaamme on aktiivinen vaikuttaminen toimintaympäristömme kehittymiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Planyhteistyö on Finavialle tapa tukea kehitysmaiden lasten hyvinvointia. Yhteistyö myös mahdollistaa tehokkaan tukemisen siellä minne oma toimintaympäristömme ei välttämättä ulotu, sanoo Joni Sundelin. Lipaskeräys Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkuu. Keräys laajeni Pohjanmaalle vuonna 2011, kun yksi Plan Pastilli sijoitettiin KokkolaPietarsaaren lentoasemalle. Pari vuotta sitten Finavian ja Planin yhteistyö laajeni Helsinki-Vantaalla myös kolikoista juomapulloihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuspisteissä voi jättää tyhjät juomapullot ja -tölkit lajittelupisteisiin, joista ne suomalaisen palautuspullojärjestelmän kautta päätyvät kierrätykseen. Palautuksista kertyvät panttirahat lahjoitetaan Planille edistämään maailman lasten hyvinvointia. Globaalikasvatus laajeni koulun kerhoihin Plan Suomi aloitti yhteistyössä Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:n kanssa syksyllä koulun kerhotoimintaa monipuolistavan pilottihankeen neljässä koulussa ympäri Suomea. Kerhoja on pidetty yhdessä opettajan ja Plan-lähettiläiden kanssa 5.-6.-luokkalaisille, ja niissä on käsitelty lapsen oikeuksia sekä kehitysmaiden lasten arkea media- ja demokratiakasvatuksen keinoja hyödyntäen. Teemoja on lähestytty tekemisen, kuten hauskojen tehtävien, elokuvan tekemisen, tarinoinnin ja kuvamanipulaation kautta. Tarkoituksena on vahvistaa lasten 10 omia keinoja ja motivaatiota vaikuttaa yhteisiin asioihin. – Lähes kaikki lapset sanoivat kerhon antaneen enemmän kuin oli odottanut. Yhdessä tekeminen ja lapsen oikeuksista puhuminen on koettu tärkeäksi, toteaa hanketyöntekijä Christa Prusskij. Pilotin tehtävistä ja kokemuksista koostetaan keväällä menetelmäopas, jotta kuka tahansa opettaja tai kasvattaja voisi aloittaa vastaavanlaista kerhotoimintaa omassa koulussaan tai kouluympäristön ulkopuolella. Pilotointi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Nenäpäiväshow’ssa kerättiin 2,9 miljoonaa euroa Marraskuun 8. päivä TV2:n Nenäpäiväshow’hun huipentuneessa Nenäpäivä-kampanjassa kerättiin tänä vuonna 2,9 miljoonaa euroa show’n loppuun mennessä. Plan Suomi oli Nenäpäivässä mukana yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen UNICEFin, Pelastakaa Lapsien, Suomen Lähetysseuran, Fida Internationalin, Solidaarisuuden ja SASK:n kanssa. Nenäpäivässä kerättyjen varojen Planin osuudella tuetaan lasten esikoulutusta Mosambikissa, entisten lapsityöläisten koulunkäyntiä Afrikassa, lastensuojelua Sierra Leonessa ja lastensuojelun kehittämistä ItäAfrikan alueella. Ylen Hyvä Säätiön vuodesta 2004 alkaen järjestämä Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana.
Plan mukana Lapsuusnäyttelyssä Joensuussa Plan on mukana Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa Lapsuus-näyttelyssä. Näyttely valottaa lapsuuden historiaa sekä lasten kohtelua ja kohtaloita maailmalla. Näyttelyssä on esillä kuvanveistäjä Tarja Malisen veistoksia ja värikuvia, joita täydentävät Pohjois-Karjalan museon valokuva-arkiston mustavalkoiset valokuvat. Planin ja Reilu kauppa ry:n kanssa näyttelyssä nähdään palasia kehitysmaiden lasten arjesta valokuvanäyttelyn, animaatioiden ja musiikkivideoiden avulla. Plan-huoneen liitutaulut kutsuvat lapsia piirtämään unelmistaan. Nuoria ja aikuisia pyydetään istahtamaan hetki pulpettiin ja runoilemaan itsestä riimi vieraskirjaan. Koululaisryhmille Planin lapsen oikeuksien lähettiläät pitävät tilauksesta työpajoja. Näyttelyn suunnittelusta ja kasaamisesta ovat vastanneet paikalliset PlanKansalaiset. Lisäksi mukana näyttelyssä on teatteri RanKids. Lokakuussa avautunut näyttely on avoinna 19. tammikuutta saakka. Joulukortit, lahjaideat ja kuusenkoristeet löydät kaikki osoitteesta www.plan.fi/shop Vuoden PlanKansalainen valitaan joulukuussa Vuoden PlanKansalainen valitaan jälleen kansainvälisen vapaaehtoistyön päivänä 5. joulukuuta. Valinnalla Plan haluaa nostaa esille vapaaehtoisuuden merkitystä kehitysyhteistyössä ja rohkaista ihmisiä antamaan oma panoksensa lasten oikeuksien toteutumiseksi kaikkialla maailmassa. Lue valinnan tulokset tuoreeltaan Planin nettisivuilta osoitteessa www.plan.fi
Arman Alizad haluaa auttaa lapset koulutielle Plan Suomi ja tv-tuottaja ja -juontaja Arman Alizad tekivät yhteistyötä Arman ja viimeinen ristiretki -tv-ohjelman puitteissa. Alizadin räväkkä tyyli toi Planille uusia tukijoita ja lahjoituksia. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN/PLAN – Valitan nykyään vähemmän mistään, sanoo tv-tuottaja ja -juontaja Arman Alizad. Arman ja viimeinen ristiretki -tv-ohjelman kuvaukset veivät Alizadin rankkoihin paikkoihin: Brasilian faveloihin, Filippiinien slummeihin ja Kambodzhan kaduille. Matka muutti hänen suhtautumista elämäänsä. – On tärkeää olla kiitollinen siitä, mikä elämässä on hyvin. Kun asiat ovat itsellä hyvin, auttavaa kättä on helppo ojentaa muillekin. Jos murjottaa ja valittaa omista asioistaan, on vaikeampi nähdä avuntarvetta muualla. Tv-sarjassa Alizad hyppäsi kymmeneksi päiväksi kerrallaan paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi Kambodzhassa hän keräsi kaduilta roskia ruuan eteen hiv-positiivisen äidin ja tämän kahden lapsen kanssa. Lasten ankara kohtalo kosketti Alizadia niin paljon, että hän ryhtyi tukemaan tytön ja pojan koulunkäyntiä kuukausittaisilla lahjoituksilla. – Tuki kattaa koulunkäynnin lisäksi muun muassa ruokaa. Kun perheellä on ruokaa, lasten ei tarvitse kerätä roskia kadulla. Alizadin mielestä se on työtä, jota yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tekemään. Tv-kuvaukset tehtiin vuosi sitten, mutta tvtähti on pitänyt yhteyttä kambodzhalaiseen perheeseen sen jälkeenkin. – Olin vasta vähän aikaa heihin yhteydessä. Lapset voivat hyvin ja käyvät koulua. Äiti on ollut väsynyt sairautensa takia, mutta lasten ei ole enää tarvinnut kerätä roskia tuntikausia ruokansa eteen. Yhteistyö Planin kanssa luontevaa Arman Alizad törmäsi kehitysmaiden todellisuuteen jo edellisen tv-ohjelmansa aikana. Kill Arman vie hänet taistelulajien varjolla ympäri maailmaa. – Jo silloin näin, millainen monien maiden yhteiskunnallinen todellisuus oli. Koska silloinen ohjelma keskittyi kamppailulajeihin, 12 yhteiskunnalliseen puoleen ei ollut mahdollisuutta puuttua. Idea jäi kuitenkin ihon alle muhimaan. Pari vuotta myöhemmin idea seikkailuohjelmasta syntyi. Uudessa ohjelmassa päätettiin keskittyä kehitysmaiden ihmisten rankkaan arkeen ja näyttää, millaista elämää ihmiset eri puolilla maailmaa elävät. Vaikka kuvauksissa moniin asioihin ei voinut puuttua, Arman Alizadille oli tärkeää, että ohjelma toimi vastuullisesti ja paransi asioita pitkällä tähtäimellä. Siksi yhteistyö Planin kanssa tuntui luonnolliselta. Kun tuotantotiimissä mietittiin, mikä taho voisi olla paras lasten ja tyttöjen asioiden ajamiseen, Plan tuli ensimmäiseksi esille. Plan tarjosi kuvausryhmälle paljon taustatietoa kehitysmaiden lasten ja tyttöjen asemasta. Alizad haluaa ajaa oikeaksi kokemiaan asioita. – Haluan, että työlläni on syvempi merkitys. Yhteistyö Planin kanssa alleviivasi sitä, että työskentelen oikeiden asioiden puolesta. Plan toimi ohjelman tukijana ja oli ohjelmassa näkyvästi esillä. Yhteistyön avulla Planin oli mahdollista tavoittaa yleisöjä, joita Alizadille oli tärkeää, että ohjelma toimi vastuullisesti ja paransi asioita pitkällä tähtäimellä. Katso video Arman ja tyttöjen koulutus Layarin kautta tai goo.gl/QrFLVT
järjestön työ ei muuten tavoittaisi. Alizadin esimerkki sai monet ryhtymään Planin kautta kambodzhalaisten lasten kummeiksi. Alizad tuo edelleen sosiaalisessa mediassa esiin Planin työtä ja kehottaa ihmisiä auttamaan. – Esimerkiksi Facebook-sivuillani on puhuttu pienistä hyvistä teoista. Auttaa voi monella tavalla. Se on toiminut. On mahtavaa, että jengi on lähtenyt siihen niin hyvin mukaan. Perhe kasvatti tasa-arvoiseksi Iranissa syntynyt Alizad on itse kokenut, miltä tuntuu paeta kotimaastaan. Hänen perheensä lähti Iranista islamilaisen vallankumouksen aikana 1970-luvun lopussa, koska perhe ei ollut islaminuskoinen. – Minut kasvatettiin ehdottomaan tasa-arvoon. Meillä naiset ovat päättäneet asioista, Alizad nauraa. Varsinkin äiti oli perheen voimahahmo. Myös isosisko sai päättää samalla tavoin kuin Alizadkin, mitä haluaa elämässään tehdä. Perheen ajatuksista ei saanut kuitenkaan puhua kodin ulkopuolella. Isän mukaan piti olla hiljaa, koska perhettä pidettiin vääräuskoisena. Perhetausta on vaikuttanut siihen, että Alizad haluaa puuttua maailman epätasa-arvoon. – Ajattelussani kaikilla on samat oikeudet ja ehdoton tasa-arvo. Maailmassani ei ole sukupuolirooleja. Iranin nykytilanne saa Alizadin puistelemaan päätään. – Tulen maasta, jossa edelleen kivitetään ihmisiä. Pääkaupungista Teheranista ei tarvitse mennä kauas, kun uskonto määrittelee koko elämän. Kotimaa on herkistänyt Alizadin huomaamaan maailmassa asioita, joissa olisi paljon parantamisen varaa. Hän vastustaa vahvoja uskonnollisia aatteita. – Niillä ei opeteta lapsille kriittistä ajattelua eikä luoda maailmaan tasa-arvoa. Alizadin mielestä kaikkia asioita pitää voida kritisoida. Kysymyksiin pitää aika ajoin etsiä uusia ja parempia vastauksia. Myös omat stereotypiat pitää asettaa kriittiseen tarkasteluun. Kuvausten aikana Alizad kohtasi paljon asioita, joita hänen oli vaikea hyväksyä. Kuvaustilanteissa hän ei kuitenkaan voinut tehdä mitään. Esimerkiksi Beninissä voodoopapit uskottelivat vammaisen tytön vanhemmille ja kyläläisille parantavansa Arman Alizadin oma perhetausta on vaikuttanut siihen, että hän haluaa puuttua epätasa-arvoon. tytön juottamalla jumalille Coca-Colaa. – Kuvauksissa otti päähän, että joutui katsomaan sellaista. Koulutuksen puute ja vahva uskonnollisuus aiheuttavat haitallisia rituaaleja, joista pitäisi päästä eroon. Tyttäret tuovat tyttöjen asiat lähelle Tv-yhteistyön lisäksi Arman Alizad kuvasi Planille erillisiä videoita, joissa tyttöjen oikeudet nousivat esiin. Alizadilla on kolme tytärtä, joista nuorin syntyi vasta muutama kuukausi sitten. Tytärten kautta kontrasti kehitysmaiden tyttöjen elämään piirtyy erityisen selvästi esiin. Alizad haluaa, että hänen lapsensa ymmärtävät, mitä elintasoerot maailmassa tarkoittavat. Yhä vähemmän minua huvittaa kasvattaa lapsiani kuplassa. – Yhä vähemmän minua huvittaa kasvattaa lapsiani kuplassa. Haluan, että heistä tulee ihmisiä, jotka ymmärtävät, että meillä asiat ovat hyvin. Sitä kautta tulee toivottavasti tunne, että voi auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Kambodzha ei ollut ainoa maa, joka vei Alizadin kuvausten aikana kokemaan kehitysmaiden rankkaa arkea. Yhdessä jaksossa hän kulki huumejengin mukana Brasiliassa favelassa. Siellä lasten elämä on jatkuvasti vaakalaudalla väkivallan ja huumekaupan keskellä. Moni päätyy jengeihin, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Sama tilanne oli Filippiineillä Manilan slummeissa. Huume- ja asebisneksessä mukana olevat kovat jengiläiset hermostuivat Alizadille yhdestä ainoasta kysymyksestä. – Heidän oli helpompi kertoa tappamisesta kuin vastata siihen, mitä mieltä he ovat, jos heidän lapsensa liittyvät aikuisina jengiin tai menevät naimisiin jengiläisen kanssa. Vaikka koviin puheisiin kuuluu jengielämän ihannointi, kukaan ei haluaisi nähdä lastensa elävän jengielämää. Manilassa yksi jengiläinen totesi, että yksi perheenjäsen jengissä riittää. Vanhemmat kaikkialla maailmassa haluavat tarjota lapsilleen paremman tulevaisuuden. Alizadin mielestä heille pitää antaa siihen mahdollisuus. 13
Useat patsaat ja rakennukset saivat pinkin värin tyttöjen päivän kunniaksi. Muun muassa Empire State Building Yhdysvalloissa (iso kuva), suihkulähde Belgiassa, kuninkaallinen teatteri Tanskassa (kesk. ylhäällä), keskusrautatieasema Australiassa ja Monumento a la Constitución – patsas El Salvadorissa (oik.) värjäytyivät pinkiksi. Tanssia, pyöräilyä ja sukellusta tyttöjen päivänä Planin aloitteesta syntynyttä kansainvälistä tyttöjen päivää juhlittiin 11. lokakuuta toista kertaa. Plan juhlisti monivuotista Koska olen tyttö -kampanjaansa kaikissa 69 toimintamaassaan. Tytöt järjestivät tempauksia tyttöjen koulutuksen ja oikeuksien puolesta ympäri maailmaa. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT PLAN 14
Tytöt marssivat tyttöjen oikeuksien puolesta Ugandassa. Marssi huipentui tapahtumaan, jossa julkistettiin tuorein Koska olen tyttö -raportti. Paraguayssa Plan järjesti polkupyöräkilpailun, johon osallistui 600 ammattilais- ja harrastelijapyöräilijää. Alle 6-vuotiaat lapset saivat osallistua pienoiskierrokseen kaupungin keskustassa. Plan esitteli eri puolilla maailmaa interaktiivisia freskoja, joita pyyhkimällä freskon kuva vaihtui. Sveitsissä ohikulkijat pyyhkivät pala palalta kuvan tytöistä tehdastyössä ja vaihtoivat sen kuvaan tytöistä koulussa. Tv-juontaja ja malli Anita Maerani sukelsi 20 metrin syvyyteen Koska olen tyttö -raportin kanssa Indonesiassa Jakartassa. Maerani halusi kunnioittaa sukelluksellaan vahvoja ja rohkeita tyttöjä ympäri maailmaa. Eteläkorealainen Ulala Session -poikabändi nosti kätensä tyttöjen koulutuksen puolesta. Plan Korea järjesti tyttöjen päivänä konsertin, jossa maan huippubändit esiintyivät. Esitysten välissä faneille kerrottiin Planin työstä kehitysmaiden tyttöjen auttamiseksi. Saksassa Hampurissa tytöt järjestivät flash mob -tanssin tyttöjen päivänä ja innostivat ohikulkijoita osallistumaan esitykseen. Tanssin taustamusiikkina toimi Sisters-bändin Koska olen tyttö -teemakappale.
Tyttöhahmo toivotti hyvää tyttöjen päivää Tyttöjen päivää juhlittiin näyttävästi Suomessa. Planin vapaaehtoiset järjestivät tempauksia useilla paikkakunnilla. Rakennukset vaihtoivat väriä ja patsaat pukeutuivat tyttöjen päivän asusteisiin. Patsaiden äärellä luettiin runoja ja mietelauseita. Helsingissä vapaaehtoiset osallistuivat lipaskeräykseen ja flash mob -tapahtumaan. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT PLAN Helsingissä tyttöjen päivää juhlittiin Sanomatalossa, jonne rakennettiin näyttävä installaatio. Lahjoitusten ja sosiaalisen median näkyvyyden avulla installaatio tulosti Koska olen tyttö -raporttia sana kerrallaan (vas.). Lisäksi vapaaehtoiset ja Planin henkilökunta muodostivat flash mob -tempauksessa tyttöhahmon, joka toivotti kaikille hyvää tyttöjen päivää. KATSO VIDEO TEMPAUKSESTA plan.fi/kirjasto/videot
Rakennukset värjäytyivät pinkiksi myös Suomessa. Kuopion kansalaisopisto (vas. ylhäällä), Tamperetalo, Oulun kaupunginteatteri (vas. alhaalla) ja Lahden radiomastot vaihtoivat värinsä tyttöjen päivänä. Myös Finlandia-talo sai pinkin värin. Helsingissä vapaaehtoiset osallistuivat lipaskeräykseen ja kertoivat ohikulkijoille Planin työstä. Mukana vapaaehtoisten joukossa oli esimerkiksi Hewlett-Packardin työntekijöitä. Muista yrityksistä tyttöjen päivään osallistuivat esimerkiksi Thermofisher Joensuun ja Kuopion toimipisteissään sekä kampaamo Maa Helsingin Kruununhaassa. Eri puolilla Suomea olevat patsaat puettiin tyttöjen päivän asusteisiin. Joensuussa Susi-patsas, Vaasassa Varjoja metsässä -patsas ja Oulussa Toripolliisi-patsas saivat ylleen tyttöjen päivän huivit ja asusteet. Myös Ystävykset-patsas Kemissä puettiin pinkkiin. Vapaaehtoiset järjestivät patsaiden luona erilaisia tapahtumia, kuten kulkueita ja runonlausuntaa. 17
Kaukana kotoa Nigerin Tabareybareyn pakolaisleirillä moni nuorista tytöistä haaveilee paluusta, perheestä, kouluttautumisesta ja rauhasta kotona. Plan työskentelee leirillä tyttöjen ja nuorten aseman parantamiseksi. TEKSTI JA KUVAT MEERI KOUTANIEMI Zainabu Musa, 14 vuotta, lasten oikeuksien puolestapuhuja Zainabu hymyilee ylpeiden vanhempiensa edessä. Tytär on opiskellut ahkerasti ja toimii pakolaisleirin nuorten ryhmän yhtenä aktiivina. Ryhmä kiertää puhumassa pakolaisleirillä asuvien perheiden vanhemmille lasten koulutuksen tärkeydestä. Zainabu informoi aikuisia lasten suojelusta, oikeudesta koulutukseen ja väkivallan ehkäisemisestä perheissä. Hän kertoo olevansa leirillä etulyöntiasemassa, koska pystyy lukemaan ja kirjoittamaan. Kyky on lisännyt hänen tunnettaan vapaudesta – ja omista mahdollisuuksistaan tulevaisuudessa. – Innostuin aktivismista, koska parannettavat asiat ovat päivittäin silmieni alla. Meidän tulee muuttaa yhteisömme asenteita, jotta aikuisilla ja siten meillä lapsilla on parempi olla, Zainabu sanoo. 19
Fatumata, 17 vuotta, seksuaalisen väkivallan uhri Fatumata pakeni Malista perheensä kanssa vuosi sitten marraskuussa. Kapinalliset olivat hyökänneet kylään ja perhe joutui elämään toistuvien taisteluiden keskellä. Perhe ei pystynyt poistumaan talosta pelon takia, kunnes ruokavarastot alkoivat ehtyä. Perhe päätti paeta rajan toiselle puolen. Tullessaan leirille Fatumata tutustui lähikylässä asuvaan nigeriläiseen mieheen. Mies kävi tapaamassa Fatumataa pakolaisleirillä säännöllisesti huolimatta tytön torjuntayrityksistä. Yhdeksän kuukautta sitten Fatumata jäi yksin leirille perheen vieraillessa Nigerin pääkaupungissa Nimeyssä. Mies tunkeutui telttaan ja pakotti Fatumatan sukupuoliyhteyteen kanssaan. Fatumata huomasi raskautensa vasta kolme kuukautta myöhemmin leirin terveystarkastuksessa. Mies on kieltäytynyt ottamaan vastuuta tapahtuneesta. Avioliiton ulkopuolella saatu lapsi vaikeuttaa Fatumatan mahdollisuuksia päästä naimisiin. Tytön perhe on kuitenkin lupautunut pitämään huolta lapsesta, jotta Fatumata voi jatkaa kouluaan. – Jotkut raiskatut tytöt tekevät itsemurhan, toiset tappavat lapsensa, mutta itse haluan kunnioittaa elämää, koska tässä lapsessa asuu uusi mahdollisuus. Olen kiitollinen perheeni antamalle tuelle. 20
Asa Musa, 15 vuotta, mennyt leirillä naimisiin Safarau Musa, 20, tullut äidiksi avioliiton ulkopuolella Asa pakeni perheensä kanssa malilaisesta Ansongo-kylästä viime vuoden toukokuussa. Perhe joutui pakenemaan kotona kokemansa pelon takia. Kaksi kuukautta sitten Asa meni naimisiin leirillä asuvan miehen kanssa. Häät pidettiin seremonian saattelemana leirillä askeettisista olosuhteista huolimatta. Aviomies on 20-vuotias, ja Asa on muutti heti häiden jälkeen miehen perheen telttaan asumaan. Falani-heimoon kuuluva Asa pitää avioliittoaan tervetulleena. Heimon perinteisiin kuuluu naittaa tyttö varhaisessa teini-iässä. Asan aviomies oli valittu jo hänen ollessaan vasta muutaman vuoden vanha. Safarau pakeni perheensä ja muiden kyläläisten kanssa Labzanga-kotikylästään ollessaan viimeisimmillään raskaana. Lapsi oli saanut alkunsa vahinkona Safaraun seurustellessa Malissa asuessaan. Safaraun poikaystävä on edelleen Malissa, mutta on lupautunut pitämään lapsesta huolta tulevaisuudessa. Safarau odottaa paluuta Maliin, jotta he voisivat avioitua. – Leirillä suurin haaste on aktiviteettien puute. Ilman aviomiestä minua paheksutaan, jos kuljen ympäriinsä lapsen kanssa. Siksi pysyn näkymättömissä telttani suojissa. Tulevaisuudessa haluan olla taloudellisesti itsenäinen ja kasvattaa perheeni vastuullisen aviomieheni kanssa. 21
Kiitämme yrityskumppaneitamme vuodesta 2013 osa Takeda-konsernia
PLAN-KANSALAISET JA KUMMI-INFO Putiikinpitäjä tempaisi tyttöjen hyväksi Helsingin Hakaniemessä naistenvaateputiikkia pitävä Irma Jeng on toiminnan nainen. Parissa viikossa hän polkaisi liikkeessään pystyyn hyväntekeväisyysmuotinäytöksen, jonka tuoton hän lahjoitti lyhentämättömänä Planin Koska olen tyttö -kampanjalle. Lämminhenkisessä muotinäytöksessä malleina toimivat Irma Jengin ystävät, joista ainoat ammatikseen esiintyvät olivat tilaisuuden juontanut ohjaaja-näyttelijä Mikko Rasila sekä vaatemallina toiminut näyttelijä Hannele Lauri. – Olin tätä itsekseni pähkäillyt jonkin aikaa. Kun esitin idean Mikolle, hän innostui siitä heti. Laitoin kyselyä tuttavilleni sähköpostilla ja myös Fantastico-vaateliikkeeni Facebook-sivun kautta, ja hetkessä oli 12 naista ilmoittautunut vaatemalleiksi. Oli aivan ihanaa huomata, miten innolla kaikki lähtivät tähän mukaan, muistelee Irma Jeng. Kenestä tahansa hyväntekijä Maailmalla matkatessaan putiikinpitäjä on omakohtaisesti huomannut, että elämä ei kohtele kaikkia silkkihansikkain. Siksi tyttöjen tulevaisuuteen panostaminen kehitysmaissa oli hänelle luontainen valinta. – Minä haluan että naiset pärjäävät omillaan. Minulla on naisten vaateliike, joten nimenomaan tyttöjen aseman kohentaminen istuu hyvin siihen kuvioon. Koulutus on keino, jolla autetaan tyttöjä auttamaan itseään, sen avulla noustaan sieltä köyhyydestä. Toimelias yrittäjä kannustaa muitakin tarttumaan rohkeasti toimeen yhteisen hyvän puolesta. – Tämä on antanut minulle niin paljon, tässä on tuotettu hyvää niin monella eri tasolla. Kyseessä on todellinen win–win-tilanne, sillä tässä kaikki voittavat. Kaiken lisäksi meillä itsellämme on ollut hirveän hauskaa tätä tehdessä, Irma Jeng summaa. Tilaisuuteen osallistunut Planin kummikoordinaattori Mira Paak- Irma Jeng, Mikko Rasila ja Hannele Lauri iloitsivat Planin tueksi järjestetyssä hyväntekeväisyysmuotinäytöksessä. kolanvaara kertoi illan aikana Planin toiminnasta ja kampanjoista sekä erilaisista tavoista toimia kehitysmaiden lasten hyväksi. – Hyvän voi laittaa kiertämään vaikkapa Facebookissa osallistumalla Girls Can -kampanjaan. Lisää tyttöjä koulunpenkille Irma Jengin ja hänen Fantastico-vaateliikkeensä hyväntekeväisyysmuotinäytös tuotti lähes 600 euroa. Tuotot kertyivät muun muassa pääsylipputuloista ja arpajaisista. Tilaisuuteen osallistuneet mallit, kampaajat, meikkaajat, juontaja ja valokuvaaja antoivat jokainen oman työpanoksensa ilmaiseksi. Merkittävä rooli illan onnistumisessa oli myös Irman ystävällä Taijalla. Vuosaarelainen ravintoloitsija toimi näytöksessä vaatemallina ja oli lisäksi omasta ravintolastaan järjestänyt tilaisuuteen pikku purtavaa sekä ovimiehen. Illan päätteeksi vaateputiikin ovesta poistui tyytyväistä väkeä, heidän joukossaan myös useita uusia Plan-kummeja. ENTISEN KUMMILAPSEN TARINA Maaseudun tyttö toteutti unelmansa Chefunyen maalaiskylässä Zimbabwessa naisten ja tyttöjen elanto on riippuvainen miesten tekemästä työstä. Grascious Ncube tuskin osasi unelmoida yliopistoopinnoista – jo koulunkäyntimahdollisuudet vaikuttivat kovin kapeilta. Grascious onnistui kuitenkin ylittämään esteet. Hän käveli päivittäin kahdeksan kilometrin matkan Chefunyen kouluun. Alkuun koulussa taisteltiin vähistä oppikirjoista ja opetus tapahtui ulkosalla. Kylmällä säällä ”luokkahuoneessa” paleltiin, kunnes Plan rakensi kylään koulun. Gracsious valittiin yhtenä ensimmäisistä Planin kummilapseksi Chefunyessa. Tyttö sai koulupuvun ja oppimateriaalit, lisäksi Plan huolehti lukukausimaksuista. – Kun Plan alkoi tukea kouluamme, oli helppo innostua oppimaan. Oppikirjoja riitti kaikille, eikä kylminäkään aamuina tarvinnut palella, Gracsious muistelee. Gracsious jatkoi opintojaan lukiotasolle ja myöhemmin yliopistoon. Zimbabwen yliopistossa sosiologian alalta kandidaatiksi valmistunut nuori nainen jatkoi kohti maisterintutkintoa Rotterdamin yliopistossa kehitysmaatutkimusta opiskellen. – Tunnen itseni etuoikeutetuksi päästyäni näin pitkälle. Kotikylässäni tytöillä oli kovat paineet todistaa pärjäävänsä hyvin koulussa. Koulun jo jättäneet pojat häiriköivät koulutyttöjä. Jotkut tytöistä tulivat raskaaksi ja joutuivat siksi lopettamaan koulunkäynnin ja luopumaan tavoitteistaan, Gracsious kertoo. Omien kokemustensa vuoksi Gracsious myös haluaa auttaa tyttöjä ja yleisemmin yhteiskunnan heikko-osaisia. – Haluan nähdä näiden ihmisten toteuttavan unelmiaan ja ymmärtävän arvonsa. Alkuvuoden 2014 kummipostipäivät ovat keskiviikkoisin 22.1. 19.2. 19.3. Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. PlanShopista vielä 5 päivää ko. päivämäärän jälkeen (viim. maanantaina) hankitut kirjeet ehtivät mukaan. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että meidän lähettämät viestit tulevat sinulle perille. Yhteystiedot voi päivittää netissä OmaPlanin kautta www.plan.fi/omaplan tai sähköpostilla asiakaspalveluun info@plan.fi 23
PLAN-PALAT Lattarimakuja pukinkonttiin Ei kiitos kaupan esanssiselle valmissalsalle ja tunkkaiselle guacamolelle, jossa on prosentti avokadoa. Aitoja meksikolaisia makuja tarjoavat ravintolat saapuivat Suomeen pari vuotta sitten. Nyt tuoreista raaka-aineista tehty meksikolainen ruoka ja texmex-fuusioherkut tulevat vauhdikkaasti kotikeittiöihin. Suuri kiitos kuuluu syksyn keittokirjahitille, Jonas Crambyn Texmex alusta alkaen. Mainio kirja opettaa tekemään itse tacot ja tortillat täytteineen, grilliherkkuja ja jälkiruokia unohtamatta. Reseptit ovat enimmäkseen mutkattomia. Limessä, chilissä ja tuoreessa korianterissa ei säästellä. Texmex-ruuan syömisestä kuuluu tulla hyvä mieli, keittokirjailija muistuttaa. Etelä-Amerikan vaihtoehto kahville ja teelle, mate, on Suomessa vielä tuntematon juoma, mutta sen suosio on nousussa. Viime Plan-paloissakin esitellystä matesta on nyt ilmestynyt suomeksi upea kirja, joka johdattaa maten valmistukseen, historiaan ja sosiaaliseen merkitykseen. Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma -kirjan tekijä Johanna Pohjola on asunut Argentiinassa ja tutkinut matekulttuuria niin akateemisesti kuin kokemuksen kautta, mikä näkyy nautittavassa teoksessa. Jonas Cramby: Texmex alusta alkaen. WSOY 2013. Johanna Pohjola: Mate – Etelä-Amerikan voimajuoma. Into 2013. RESEPTI Siirtomaahistoria maistuu Mosambikin keittiössä Katkaravut mosambikilaiseen tapaan on nimestään huolimatta todellisuudessa portugalilainen ruoka. Ruoka pohjautuu siirtomaa-aikaan, jolloin Mosambik oli vielä Portugalin hallussa. Tarinan mukaan Kolumbus toi Amerikasta chililajike piri pirin, joka ei kuitenkaan kasvanut kunnolla Portugalissa. Portugalilaiset veivät kasvin Mosambikiin. Samalla portugalilaiset oppivat mosambikilaisilta heimoilta chilin käyttämistä ruoanlaitossa, mikä johti muun muassa tämän ruokalajin kehitykseen. Katkaravut mosambikilaiseen tapaan Kansainvälisen lukijan unelmasivusto Vain murto-osa kirjoista käännetään suomeksi. Jos lukee mielellään englanniksi muiden mantereiden kirjallisuutta, kirjoja on helppo tilata kotiin – tai bitteinä lukulaitteeseen – vaikkapa verkkokauppa Amazonista. Mutta miten pysyä kärryillä uusista ja kiinnostavista teoksista? Keneltä saisi kirjavinkkejä, ja mistä löytyisi lukupiiriseuraa? Yksi vastaus on ”lukutoukkien Facebook” Goodreads, jossa toimii tuhansia keskusteluryhmiä. Goodreadsissa voi liittyä vaikkapa Colorful Chick Lit Challenge -ryhmään, jossa luetaan viihdekirjoja ei-valkoisista sankarittarista, tai Around the World in 80 Books -lukupiiriin, jossa kierretään maailma 80 kirjan avulla. Great African Reads -lukupiiri pysähtyy jokaiseen Afrikan maahan kirjan avulla, South Asian Literature -ryhmä taas on keskustelupaikka Etelä-Aasian kirjallisuudesta kiinnostuneille. Goodreads tarjoaa myös muun muassa tasokkaita kirja-arvioita, suosituksia lukumieltymysten perusteella, leikkimielisiä kirjavisoja sekä virtuaalikeskusteluita kirjailijoiden kanssa. goodreads.com 24 Ainekset: 15 isoa katkarapua 1 pilkottu sipuli 3 valkosipulin kynttä, hienonnettuna kourallinen tuoretta persiljaa 1 rkl mustapippuria 1 rkl kuminaa 1 rkl oreganoa 1 rkl jauhettua korianteria ½ tl suolaa ½ tl valkopippuria ½ tl jauhettua chiliä 2 rlk voita 1 rlk oliiviöljyä 1–1,5 dl valkoviiniä tai olutta lisukkeeksi riisiä Valmistus: Sekoita kupissa valkosipuli, chili ja muut mausteet. Laita kuumalle pannulle oliiviöljy ja 1,5 ruokalusikallista voita ja paista sipuli miedolla lämmöllä pehmeäksi (noin 4–5 minuuttia). Kaada kupissa sekoitetut mausteet sipulien joukkoon ja hämmennä 1–2 minuuttia. Lisää viini/olut, kiehauta, vähennä lämpöä ja anna hautua pari minuuttia. Lisää katkaravut, persilja ja loput voista. Keitä kunnes ravut ovat kypsiä. Tarjoile riisin kanssa.
Kestävää etnomuotia Ruotsista Ekologisen etnotyylin ystävät ovat vannoneet vuosia Gudrun Sjödenin postimyyntiluetteloiden ja verkkokaupan nimeen. Tänä vuonna brändin liike avautui myös Helsinkiin. Suunnittelijan nimeä kantava yritys syntyi Ruotsissa 1976. Siitä pitäen Gudrun Sjöden on tuonut markkinoille värikkäitä, luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita ja sisustuselementtejä. Sjödenin kankaat ja vaatteiden linjat hakevat usein inspiraationsa historiasta, alkuperäiskansojen pukeutumisesta sekä muiden mantereiden taiteesta ja muotoilusta. Mallistoissa on nähty muun muassa Goan ja eteläisen Afrikan vaikutteita. Uusin mallisto PLAN LUKEE PLAN KUUNTELEE ammentaa saamelaisesta perinteestä. Gudrun Sjöden on niin boheemien opiskelijatyttöjen kuin eläkeikäisten kulttuurinystävien suosiossa. Sjödenin liikeidea onkin tehdä vaatteita, jotka ovat mahdollisimman monikäyttöisiä ja kestäviä ja sopivat kaikille vartaloille. – Tavoitteeni on levittää onnellisuutta ja tehdä joka arkipäivästä kauniimpi. Minulle vaatesuunnittelussa on kyse siitä, että lisään väriä ja muotoja persoonallisuuden ympärille, Sjöden filosofoi yhtiön verkkosivuilla. Myymälä: Erottajankatu 19, Helsinki gudrunsjoden.com/fi PLAN KATSOO Hajonneen perheen kohtalot Charango ja syvä basso Teinipoikien erilaiset todellisuudet Taiye Selasin kansainvälistä hehkutusta saanut esikoisromaani lunastaa odotukset. Ghana ikuisesti koskettaa vastaansanomattomasti tunteita ja tarjoaa nautittavaa, runollista kieltä. Ghanalainen lääkäri Kweku Sai kuolee sairauskohtaukseen kotipihalleen. Hän ehtii ajatella Yhdysvalloissa elävää perhettään, jonka hän on hylännyt saatuaan aiheettomat potkut huippusairaalasta, ja sitä, kuinka hänen sydämensä on särkynyt moneen kertaan. Pian suru-uutinen tavoittaa vahvan ex-vaimon Folan, tunnollisen esikoispojan Olun, sulkeutuneet kaksoset Kehinden ja Taiwon sekä itseään etsivän kuopuksen Sadien. Jokaisen tarina avautuu kerros kerrokselta, kun hajonnut perhe hakeutuu Accraan isän hautajaisiin. Erityisen riipaiseva on takautuma, joka kertoo kaksosten traumaattisista kokemuksista Nigeriassa, minne heidät lähetettiin teini-ikäisinä sadistisen setänsä hoitoon. Ghana ikuisesti on tarina amerikkalaisen unelman hajoamisesta, siirtolaisuudesta ja ennen kaikkea perheen merkityksestä, hyvässä ja pahassa. Romaani on mollivireinen, mutta ei toivoton. IR Buenos Airesin musiikkiskene on tällä hetkellä yksi maailman kiinnostavimmista. Kaupungin jännittävimmistä artisteista iso osa löytyy elektronisia sävyjä cumbiaan ja kansanmusiikkiin yhdistelevän ZZK Recordsin piiristä. Sieltä ponnistaa myös trio Tremor, jonka kolmas levy Proa on hengästyttävä fuusio folkia, lattarihumppaa, muovisia syntetisaattoreita ja möyrivää bassoa. Levyn avaa argentiinalaisen kirjailijan Julio Cortazarin ääni, ja taiteellinen kunnianhimo pysyy korkeana läpi levyn. Andien kielisoitin charango ja lyömäsoitin bombo saavat seurakseen analogiset syntetisaattorit ja modernin elektrosoundin. Tyylilajit vaihtelevat perinnemusiikista poppiin ja cumbiaan. Luomusoittimien ja elektronisten taustojen yhteispeli on vahvaa ja uhmaa perinteisiä jakoja eri musiikin tyylilajeihin. Laulua kuullaan vain muutamalla raidalla. Tremorin levy on täynnä musiikkia, jollaista ei kuule muualla. Se ei jää hipster-kuriositeetiksi tai taustamusiikiksi ja äänitapetiksi, kuten monet folkia ja elektroa yhdistelevät levyt. Levy tarjoaa jokaisella kuuntelulla uusia kerroksia. PI Docpoint-festivaali tuo jälleen alkuvuodesta Helsinkiin kansainvälisiä laatudokumentteja. Tänä vuonna festarivieras voi kurkistaa esimerkiksi kahden teinipojan hyvin erilaiseen arkeen. Bénédicte Liénardin ja Mary Jimenezin viipyilevä ja maalauksellisia näkymiä tarjoava Sobre las Brasas vie Perun sademetsäalueelle, jossa Nancyäiti pyrkii elättämään itsensä ja nuoren poikansa tuottamalla hiiltä ikiaikaisilla menetelmillä. Hiilen myyntitulot ovat epävarmat ja arki raskasta. Jasna Krajinovicin ohjaama Summer with Anton kuvaa venäläisen pojan kesää. Isoäitinsä kanssa asuva 12-vuotias Anton juttelee kameralle liikuttavan jäyhästi. Dokumenttikamera seuraa häntä sotilasleirille, jolla kouluikäiset pojat opettelevat Putinin hengessä aseella tähtäämistä ja tšetšeenien tunnusmerkkejä. Kuri on tiukka ja tunnelma yltiöisänmaallinen. Ahdistavimmassa kohtauksessa pikkupojat suorittavat metsässä totista sotaharjoitusta. Docpointin ohjelmisto täydentyy ja julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa docpoint.info. IR Tremor: Proa. Wonderwheel 2013. Docpoint-festivaali Helsingissä 28.1.–2.2.2014. Taiye Selasi: Ghana ikuisesti. Suom. Marianna Kurtto. Otava 2013. 25
LASTENHALLITUS Esittelyssä Lastenhallituksen uudet jäsenet Lastenhallitukseen liittyi taas uusia mahtavia jäseniä ja nyt esittelemme teille Fannyn, Wenlan, Alvarin, Sofian, Venlan ja Mintun. Koonnut: Helka Kittilä FANNY Ikä: 14 Luokka: 8. Paikkakunta: Lahti Harrastukset: tennis, lenkkeily ja talvisin laskettelu Lempiaine koulussa: liikunta Lempiruoka: monia Mikä on parasta Lastenhallituksessa? Entä mitä voisi parantaa? Parasta on sen olemassaolo, mielestäni on mahtavaa, että Plan päästää lapset ja nuoretkin ääneen. Ehkä Lastenhallituksella voisi olla enemmän vielä käytännönläheisempiä hankkeita. Mitä ottaisit autiolle saarelle mukaan? Helikopterin, pilotin, kaverin ja ruokaa. Miksi hait Lastenhallitukseen? Olen kiinnostunut ja haluan vaikuttaa. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Mielenkiintoinen ja kiva. SOFIA Ikä: 14 Luokka: 8. Paikkakunta: Turku Harrastukset: bodybalance, lenkkeily, toiminta Luonto-Liitossa ja Turun vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitossa. Lempiaine koulussa: fysiikka, liikunta, kemia Lempiruoka: kasvisruoka, mutta pidän kaikesta, mitä voi syödä ALVAR Ikä: 16 Luokka: lukion ensimmäinen Paikkakunta: Helsinki Harrastukset: lukeminen, ajanvietto koirien ja kavereiden kanssa Lempiaine koulussa: historia Lempiruoka: kiinalainen ruoka Mitä ottaisit autiolle saarelle mukaan? Paulo Coelhon Alkemistin. Miksi hait Lastenhallitukseen? Lastenhallituksen Beat the Violence -koulukiertue saapui kouluuni ja mielestäni toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja tärkeältä joten päätin hakea mukaan. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Ensimmäisessä kokouksessa uudet perehdytettiin hyvin Lastenhallituksen toimintaan ja heti sai jonkinlaisen kuvan siitä mitä Lastenhallitus tekee ja miten se toimii. 26 Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Puhelimen, jotta voisin pitää yhteyttä perheeseeni, ja ruokaa. Miksi hait Lastenhallitukseen? Haluan parantaa maailmaa. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Rankka, mutta sain valtavasti tietoa Planin ja Lastenhallituksen toiminnasta. Käsitän lisäksi nyt paremmin, miten tapahtumia ja tempauksia järjestetään. Mikä on parasta Lastenhallituksessa? Nuoret saavat todella äänensä kuuluville ja ideat eivät jää vain ideoiksi. Porukka on todella ystävällistä ja meidät uudet otettiin heti mukaan. Ikävä vain, että vuoden projektit päätetään jo edellisenä keväänä, joten uudet lastenhallituslaiset eivät niitä pääse suunnittelemaan. WENLA Ikä: 14 Luokka: 8. Paikkakunta: Kotka Harrastukset: viulun- ja pianonsoitto sekä partio Lempiaine koulussa: monia, mutta pidän käsitöistä Lempiruoka: lohikeitto Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Hyvän kirjan ja hyvää syötävää. Miksi hait Lastenhallitukseen? Pidän siitä kun saa vaikuttaa asioihin. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Mukava, koska tutuistuin muihin jäseniin ja kokouksen aiheet vaikuttivat mielenkiintoisilta. Mikä on parasta Lastenhallituksessa? Lapset saavat vaikuttaa, ja mukavat ihmiset. VENLA Ikä: 15 vuotta Luokka: 9. Paikkakunta: Lahti Harrastukset: vapaaehtoistoiminta Punaisessa Ristissä ja lastenkerhojen ohjaaminen Lempiaine koulussa: fysiikka Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Hyvän kirjan, Ed Sheeranin levyn sekä huulirasvan. Miksi hait Lastenhallitukseen? Haluaisin isona lääkäriksi, joten ihmisten, ja etenkin lasten, hyvinvointi kiinnostaa minua. Haluan pystyä vai- kuttamaan asioihin, ja yrittää parantaa maailman isoja, sekä pieniä epäkohtia, joiden myötä esimerkiksi lasten asemaan voidaan vaikuttaa. Lastenhallituksen jäsenenä voin myös kertoa muille ihmisille toiminnastamme. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Mielenkiintoinen! Opin paljon uutta ja tajusin, että oli hyvä valinta lähteä mukaan toimintaan. Mikä on parasta Lastenhallituksessa? Entä mitä voisi parantaa? Parasta on yhteishenki. Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja uskaltavat esittää omia mielipiteitään. En ainakaan vielä ole huomannut mitään parantamisen varaa. MINTTU Ikä: 11 Luokka: 5. Paikkakunta: Liperi Harrastukset: jalkapallo, pianonsoitto, partio, yleisurheilu, bändisoitto Lempiaine koulussa: tekstiilityöt ja kuvis Lempiruoka: raclette Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle? Perheen, jalkapallon ja salmiakkia. Miksi hait Lastenhallitukset? Koska tahdon olla vaikuttamassa. Minkälainen oli ensimmäinen kokous? Todella mielenkiitoinen, sain uusia kavereita! ;) Mikä on parasta Lastenhallituksessa? Entä mitä voisi parantaa? Mukanaolo ja ideointi. Parantamiseen en löydä syytä.
PLAN-KOLUMNI Yhdessä luomassa vastuullisuuden liikettä Me Nokialla olemme aina uskoneet yhdessä tekemisen voimaan. Vastuullisuusstrategiamme ja toimintamme keskeisin perusta on työskennellä yhdessä asiakkaidemme, toimittajiemme, yhteistyökumppaniemme sekä päättäjien kanssa toteuttaaksemme muutosta parempaan. Sitähän jo maailmankuulu mainoslauseemme, Nokia Connecting People, edellyttää. Yrityksemme toimiala, mobiiliteknologia ja -palvelut, sekä yli miljardi tuotteidemme käyttäjää antavat meille ainutlaatuisen mahdollisuuden valjastaa tämä teknologia hyviin tarkoitusperiin. Uskomme vahvasti siihen, että voimme vielä moninkertaistaa sen kaiken hyvän ottamalla mukaan yhteistyökumppanimme ja muut tärkeimmät sidosryhmämme sekä hyödyntämällä näiden tahojen erityisosaamista ja kokemusta eri aloilta ja alueilta. Hyvän asian edistäminen voi olla jopa merkityksellisempää työhyvinvoinnille kuin rahalliset edut. Eräs keskeisimmistä sidosryhmistämme ovat tietenkin omat työntekijämme. Monissa tutkimuksissa on havaittu työntekijöiden olevan motivoituneempia, tyytyväisempiä ja jopa tehokkaampia silloin, kun he tuntevat edistävänsä hyvää asiaa tai saavat mahdollisuuden antaa jotain takaisin heille tärkeälle yhteisölle, kuten omalle asuinkaupungilleen. Tämän on todettu joskus olevan jopa merkityksellisempää työhyvinvoinnille ja elämänlaadulle kuin rahalliset edut. Nokialla vapaaehtoistyö on eräs tapa edistää työntekijöiden hyvinvointia, kannustaa heitä toteuttamaan itseään ja antaa heille mahdollisuus kantaa kortensa omaa sydäntään lähellä olevaan ”kekoon”. Jokainen nokialainen voi käyttää kaksi päivää vuodessa vapaaehtoistyöhön. Tämä voi olla melkein mitä vain, esimerkiksi osallistumista Planin kampanjoihin lipaskerääjänä, kuten lokakuisessa kansainvälisen tyttöjen päivän tapahtumassa. Niin dramaattiselta kuin se kuulostaakin, vapaaehtoistyön ohjelmamme, Nokia Helping Hands, on toiminut jo viime vuosisadalta lähtien. Se on ollut aina suosittu, varsinkin Nokian paikallisilla toimipaikoilla, sillä se on tarjonnut vapaaehtoistoimintaideoita ja -kohteita esimerkiksi tiimipäiviin. Tänä kesänä uudistimme ohjelmaa kuitenkin niin, että kannustamme nyt työntekijöitä antamaan vapaaehtoistyöhön ei vain aikaansa, vaan myös omaa erityisosaamistaan. Kaikille osapuolille on merkityksellisempää, jos työntekijä pystyy hyödyntämään omaa ammattitaitoaan ja auttamaan samalla järjestöjä tai paikallisia yhteisöjä. Nokian kokoisesta yrityksestä löytyy esimerkiksi muotoilun, ohjelmistojen, sovellusten, lakiasioiden, markkinoinnin, viestinnän, projektinhallinnan, strategiajohtamisen, kirjanpidon ja monien eri kielten erityisosaajia. Heidän taidoistaan on epäilemättä paljonkin hyötyä järjestöille tai muille yhteisöille. Markus Terho Kirjoittaja on Nokian vastuullisuusjohtaja. Plan ja Nokia ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä vuodesta 2006 lähtien. Yhteistyöllä on muun muassa tuettu tuhansia lapsia neljässätoista Afrikan maassa puhumaan lasten oikeuksista sekä saamaan aikaan muutoksia. Lisäksi yhteistyöllä on parannettu esimerkiksi syntymärekisteröinnin prosesseja Keniassa matkapuhelinsovellusten avulla. Eräs tiimiläiseni, Kirsi Hulkkonen, on ehtinyt jo tarttua tähän mahdollisuuteen innolla. Kirsi on suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon, lukien muun muassa laskentatointa, ja on tänä syksynä aloittanut ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot työnsä ohella. Nyt Kirsi hyödyntää molempia opintojaan sekä tietysti Nokian työkokemustaan tiimimme rahaliikenteen hallinnoijana opettamalla helsinkiläisille somalinaisille matematiikkaa kerran viikossa. Kirsi pitää tehtäväänsä antoisana – ei ainoastaan siksi, että hän voi hyödyntää omia taitojaan, vaan myös siksi, että hän saa vastavuoroisesti tutustua aivan uudenlaiseen kulttuuriin. Vastuullisuus ei siis aina tarkoita pelkkiä monimutkaisia suunnitelmia, vaan motivaatio siihen voi löytyä lähempää kuin ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi. 27
SVENSKA SIDOR Plan har grundat en lekplats i San Jacinto där småbarn kan leka och lära sig nya saker under ledning av en utbildad lärare. Småbarnsfostran förbereder barn inför skolan i Bolivia – Ja, det är roligt i förskolan och maten är god, säger femårige Darwin. I förskolan tycker han mest om att dansa, måla och spela boll. Darwin har fem syskon och hans föräldrar odlar potatis, majs och bönor i San Jacinto i mellersta Bolivia. San Jacinto är en av de byar som är med i Plan Finlands projekt för småbarnsfostran i Bolivia. På lekplatsen mitt i byn samlas småbarn dagligen för att leka, spela och lära sig olika saker under ledning av en utbildad förskollärare. Småbarnsfostran är viktigt för barnets utveckling och hjälper barnet att bättre hänga med i undervisningen i början av skolgången. – Vi tränar barnens motorik och tal, vi lär dem förutom sång och dans också hygien såsom att tvätta händerna och kamma håret, säger förskolläraren Marcelina Sonavi. Långsiktigt samarbete Plan har arbetat länge i Bolivia och många finländare har fadderbarn i landet. Plan Finland har stött småbarnsfostran i olika delar av Bolivia sedan 2004. Projektet finansieras av utrikesministeriet och det når över 5 000 barn i över tvåhundra avlägsna byar i Bolivia. Syftet med projektet är att få Bolivias stat och lokaladministration ansvara för småbarnsfostran. Samarbetet har varit framgångsrikt då flera kommuner redan tagit över ansvaret för förskoleverksamheten. Pappor deltar i barnfostran San Jacinto är en av de byar som är med i Plan Finlands projekt för småbarnsfostran i Bolivia. 28 San Jacinto ligger i ett bergsområde som många likadana byar i Bolivia. Kontakten till den yttre världen går via gropiga smala bergsvägar som ofta är i dåligt skick. Med hjälp av Plan har de avlägsna byarna fått grundservice som t.ex. skolor, hälsocentraler och dricksvatten. Finlands och Bolivias Plan har tillsammans tagit på sig ansvaret att stödja småbarnsfostran i lokala samhällen. I Plans projekt ingår också jämställdhet. Barnfostran och pappans roll i familjen är viktiga teman i nybildade pappagrupper i San Jacento. Mobiltelefoner hjälper i utvecklingsarbetet Småbarnsfostransprojekt i Bolivia utnyttjar mobilteknologi samt det finländska positionsbestämningssystemet Poimapper för att samla in uppgifter på barn. Plans anställda besöker byar och med hjälp av smarttelefon matar de uppgifter på barnens hälsa och skolgång, familjens situation samt en positionsangivelse in i systemet. Denna info är sedan tillgänglig också för lokala myndigheter och behovet av barnens utbildning och hälsovård är lätt att kartlägga. Användandet av mobilteknologi i fyra kommuner har varit framgångsrikt och kommer att utbredas till ytterligare sju kommuner. PLAN-FADDER Har du en ny e-post adress? Kom ihåg att meddela oss dina nya aktuella kontaktuppgifter. På så sätt säkerställer du att meddelandena vi skickar dig kommer fram. Du kan uppdatera dina kontaktuppgifter på nätet på OmaPlan www.plan.fi/omaplan eller med e-post till vår kundservice info@plan.fi
Flickdagen firades runtom i världen Den internationella flickdagen hyllades med olika slags evenemang både i Finland och ute i världen. Välkända byggnader och statyer lyste i rosa färg för att uppmärksamma flickornas ställning. Plan var initiativtagare i att instifta flickdagen i FN:s kalender och i år firade man dagen för andra gången. Plans årliga rapport om flickornas ställning i världen offentliggjordes vid festseminariet i Sanomahuset i Helsingfors. Temat för årets rapport är tonårsflickor i katastrofer. – Tonårsflickor har sämre möjligheter än andra att klara sig i katastrofer. Ändå får flickors utbildning och trygghet minst uppmärksamhet vid finansiering av humanitärt arbete, konstaterade Plan Finlands styrelseordförande Gunvor Kronman. Riku Rantala beundrar flickors och kvinnors uthållighet Riku Rantala som medverkade i paneldiskussionen vid festseminariet har på sina resor sett hur flickor och kvinnor kan klara sig i extremt tuffa förhållanden. Journalisten Rantala minns en liten flicka som han träffade på soptippen i Kambodja. Flickan samlade och sålde plast varje dag i ofattbara förhållanden för att få ihop tillräckligt mycket pengar för skolgången. – Jag ser hopp i den kraften som finns i människor. Dessa flickor saknar inte motivation att utbilda sig själva, sade Rantala. Meeri Koutaniemis bilder visar flickornas berättelser Den prisbelönade fotografen Meeri Koutaniemi och Plan arrangerade tillsammans en fotoutställning i Sanomahuset. Utställningen Långt hemifrån: flickorna i Tabareybarey visade flickor från Mali i ett nigerianskt flyktingläger. Koutaniemi hade långa diskussioner med flickorna som levde under tuffa förhållanden. De fick själva berätta om sitt liv och först då de litade på fotografen och kände sig trygga tog Koutaniemi fram kameran. – Jag är väldigt imponerad hur öppet och modigt flickorna delade sina berättelser med mig, säger Koutaniemi. Plan Finlands frivilliga arrangerade evenemang runtom i riket Plans frivilliga har varit mycket aktiva också i Svenskfinland i att hitta på olika jippon runt flickdagen. I Vasa fick statyn Skuggor i skog Plans rosa För att jag är en flicka -halsdukar på sig. Walkers café pyntades i rosa i samarbete med Vasa stad och utställningen För att jag är en flicka var framme i caféterian under hela veckan. Flera andra caféer i olika städer serverade rosa flickdagsbakelser som var designade av tv-kocken och Plan-faddern Sikke Sumari. Flickdagen firades globalt och syntes brett i alla Plans 69 verksamhetsländer. En gigantisk fresco på Trafalgar Square i London uppmanade gemene man att ta ställning till flickornas situation i världen. Med radergummi kunde man från frescon radera bort hinder i flickornas utbildning, en i taget. I Bangladesh planterade flickorna 32 600 växtplantor på en timme. Flickornas ställning var tema i otaliga tv- och radioprogram samt utställningar och seminarier runtom i världen. Plans kampanj För att jag är en flicka täcker alla Plans 69 verksamhetsländer. Kampanjen stöder flickors utbildning och trygghet och vill väcka global diskussion om flickornas ställning. Också Finland är aktiv i den här kampanjen för världens flickor. KILPAILU Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Plan Shopin ja Globe Hopen yhteistyönä suunnittelema Girls Can Kukkuu -kukkaro, johon voit säästää kolikot Planin Girls Can -keräystä varten. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan. fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 3/13 lukijakysymyksen arvonnan ja kambodzhalaisten naisten työpajassa tekemän silkkisen sydänrannekorun voitti Pirkko Kavén Turusta. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi artikkelin Entinen kamalari-orja Anupa: ”Olen onnellinen, että minua vihdoin kuunnellaan.”, joka kertoi kamalari-orjajärjestelmästä vapautuneen nepalilaisen Anupa Kathariyan tarinan. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
JUNIOR-PLAN Junior-Plan matkaa tällä kertaa ! n a a i s e n o d In Pencak silat on nimitys indonesialaisille kamppailulajeille. Pencak silatin maailmanmestaruuskilpailut käydään Indonesian pääkaupungissa Jakartassa 2–3 vuoden välein. Niihin osallistuu kilpailijoita jopa 30 eri maasta. Balin paratiisisaari on matkailijoiden suosiossa. Balin rannat vetävät puoleensa etenkin surffaajia. Balin värikäs hindukulttuuri (muu Indonesia on uskonnoltaan muslimivoittoista) houkuttelee saarelle paljon myös taiteen ystäviä. Indonesiasta lähtöisin oleva Tempeh on hieman tofun kaltainen ruoka-aine, joka tehdään kokonaisista soijapavuista. Tempeh valmistetaan hapattamalla, käyttäen apuna esimerkiksi viinietikkaa tai sieniviljelmää. KUVAT: WIKIMEDIA COMMONS PUHU INDONESIAA! Selamat siang! Indonesian kieli on melko helppo oppia suomalaiselle. Sanat äännetään lähes tulkoon aina niin kuin ne kirjoitetaan, eikä sanoja tarvitse juurikaan taivutella. Sen kuin laitttaa sanoja peräkkäin ja tuloksena on lauseita! Olen komodonvaraani ja maailman suurin lisko. Meitä elää enää muutaman tuhannen yksilön porukka muutamalla saarella Indonesiassa. Olen melko laiska saalistaja. Isken esimerkiksi villisikaan tai puhveliin hampaillani myrkkyä. Sitten seuraamme kavereiden kanssa varjossa rauhassa loikoillein, kuinka myrkky vaikuttaa. Joskus voi mennä kaksikin viikkoa ennen kuin aloitamme aterioinnin! Selamat siang! Nama saya… Siapa nama kamu? Terima kasih! Hyvää päivää! Minun nimeni on Mikä sinun nimesi on? Kiitos! Saya Minä Ibu Äiti Indah kaunis Ibu saya indah Minun äitini on kaunis. 30 ISTOCKPHOTO
Tee itse batiikkikuviota! Mikä eläin? 2 3 Indonesiasta lähtöisin oleva batiikki on kankaiden värjäämiseen käytetty menetelmä. Koristeellista batiikkia värjätään levittämällä kankaaseen tiettyihin kohtiin vahaa tai tekemällä kuvioita solmituilla naruilla tai kuminauhoilla. Tämän jälkeen kangas värjätään, ja väri jää kohtiin, joissa ei ole vahaa tai solmuja. Batiikin tekemiseen on Indonesiassa satojen vuosien perinteet. Batiikista valmistetaan esimerkiksi kankaita, vaatteita, laukkuja, kukkaroita, leluja, sisustustekstiilejä sekä tauluja. Yhdistä pisteet viivoilla numerojärjestyksessä ja saat kuvan eläimestä, joka syö meriruohoa merenpohjassa. 5 23 Vastauksen löydät sivun alalaidasta. 6 10 Tarvikkeet: »» kangas (esimerkiksi kangaspala, t-paita, kangaskassi, jne.) »» toinen kangaspala (koepalaksi) »» askarteluliima »» kangasvärit tai akryylivärit 9 11 13 12 14 15 22 7 20 19 8 16 1 4 17 21 18 Kintan haluaa lääkäriksi Tämän batiikkikuvion piirsi ja maalasi Irma 5 v. ISTOCKPHOTO Voit ottaa ideoita esimerkiksi näistä batiikkitöistä: Komodonvaraani piileskelee tässä lehdessä kahdella muullakin sivulla. Huomaatko, minne se on kiipeillyt? 7-vuotias Kintan käy toista luokkaa pienessä koulussa Labibissa ja on erittäin hyvä koulussa, muun muassa luonnontieteissä ja äidinkielessä. Mutta muut lapset saattavat pitää häntä joskus ärsyttävänä. Esimerkiksi liikuntatunnilla Kintan korjaa luokkatovereidensa virheellisiä jumppaliikkeitä ja -asentoja. Syy ei kuitenkaan ole se, että Kintan haluaisi pomottaa muita, vaan se, että hänellä on tarkkaavaisuushäiriö. Hän tarvitsee jatkuvaa aikuisen läsnäoloa. Kintanin 36-vuotias täti saattaakin Kintanin joka päivä kouluun ja on tämän tukena koko koulupäivän. Onneksi koulun rehtori on ymmärtänyt erityishuomioita vaativien lasten tarpeet. Monella Kintanin luokkatoverilla on isä tai äiti päivisin koulussa mukana. Kun koulussa kudotaan tai tehdään omaa videoelokuvaa, Kintan ahertaa keskittyneesti. Koulun rehtori on Kintanista ylpeä ja uskoo, että Kintan löytää tärkeän roolin elämässään. – Tahdon isona lääkäriksi, jotta voin parantaa ystäväni, Kintan kertoo. Piirrostehtävän eläin on dugongi eli merilehmä. Dugongin lisäksi merilehmien heimoon on kuulunut aikanaan stellerinmerilehmä, mutta se kuoli sukupuuttoon jo 300 vuotta sitten. Valmistus: 1. Piirrä liimalla kuvioita kankaalle. 2. Anna liiman kuivua hyvin. 3. Maalaa kankaaseen kangasvärillä tai vedellä laimennetulla akryylivärillä. Väri tarttuu kohtiin, joissa ei ole liimaa. Anna kuivua. 4. Kun väri on kuivunut, laita kangas kuumaan veteen, esimerkiksi ämpäriin. Pidä vedessä, kunnes liima sulaa. Kannattaa kokeilla aluksi koekankaalla, mikä liima toimii parhaiten. Jotkut liimat sulavat hyvin, jotkut huonosti. 5. Kun liima on sulanut, huuhdo kangas ja anna kuivua. Batiikkityösi on valmis! 31
JÄÄ KOTISOHVALLE 7.12.2013 Dancing on Ice: Plan-gaalan erikoislähetys nähdään Nelosella 7.12. klo 19.30. Jäällä esiintyvät JENNI VARTIAINEN, JUHA TAPIO, PETE PARKKONEN, ANTTI TUISKU, KRISTA SIEGFRIEDS, JONNA TERVOMAA sekä kaikki DANCING ON ICE -KILPAILIJAT. Gaalassa esiinnytään ja kerätään varoja kehitysmaiden lasten hyväksi. Napsauta Nelonen päälle ja seuraa keräystä livenä koko ohjelman ajan osoitteessa plan.?