• plan 4/2015 SIERRA LEONE Tytöt tahtovat kitkeä hyväksikäytön kouluista itä-timor Lasten sisukkuus ja toivo koskettivat Johanna Kurkelaa etiopia Ympärileikatusta lapsivaimosta tuli tyttöjen puolustaja
• Kummiksi tai lahjoittajaksi ryhtyminen on paras joululahja kehitysmaan lapselle Joulu merkitsee monelle yhdessäoloa läheisten kanssa ja rauhoittumista kiireen keskellä. Jouluun kuuluvat myös lahjat ja toisten muistaminen. Me Planilla suosittelemme sinua kokeilemaan tänä jouluna aineettoman lahjan antamista. Aineettomana lahjana voit esimerkiksi lahjoittaa kehitysmaassa asuvalle lapselle puhdasta vettä tai koulustipendin. Jouluna voit myös toteuttaa kehitysmaassa asuvan lapsen unelman ja ryhtyä tämän kummiksi. Kummiksi voi ryhtyä yksin tai yhdessä perheensä, ystävänsä tai vaikkapa suomalaisen kummilapsensa kanssa. Tälläkin hetkellä sadat lapset Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa odottavat kummia Suomesta. Myös kuukausilahjoittajaksemme ryhtyminen on upea joululahja maailman lapsille. Plan Shopista löydät lisäksi takuulla eettisesti tuotettuja ja tyylikkäitä tuotteita joulun aikaan. Lue lisää joulusivultamme plan.fi/joulu PEFC/02-31-170 ajankohtaista Plan 4 /15 ? joulukuu 2015 Julkaisija Plan International Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 23 000 kpl. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2015. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kolmen kappaleen setin Keniassa käsin veistettyjä joulukuusen koristeita. Yksilöllisissä kurpitsakoristeissa on lehti-, kirahvija viivakaiverrus. Setin arvo on 22 euroa. Lähetä vastauksesi sähköpostiosoitteeseen toimitus@plan. fi tai postikortilla osoitteeseen Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 3/15 lukijakysymyksen arvonnan ja Tähtityttö-heijastimia voitti Anni Erkko Helsingistä. Äänestyksen voitti juttu Pakolaisleirin tytöt haluavat takaisin kotiin. Onnea ja kiitos vastaajille! 4041 0089 2
• pääkirjoitus Maailmanpankki varoitti tuoreessa raportissaan, että ilmastonmuutos voi syöstä 100 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Jos emme panosta ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen, kestävän kehityksen tavoitteilla ja muilla ponnisteluillamme ei ole väliä. Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat pyyhkäistä pois kaiken. Lisääntyvät tulvat ja kuivuus tuhoavat sadot. Hirmumyrskyt, nälkä ja taudit tappavat. Malaria ja saastuneesta vedestä aiheutuvat kuumetaudit leviävät huomattavasti nykyistä laajemmille alueille. Ensin kärsivät köyhimpien maiden ihmiset, erityisesti lapset. Heillä ei ole turvaverkkoja. Kun sato tuhoutuu, ruokaa ei ole, ei myöskään sosiaalihuoltoa. Jos ilmastonmuutos etenee nykyistä vauhtia, Maailmanpankki arvioi maapallolla tuotetun viljan määrän vähenevän viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 30 prosenttia vuoteen 2080 mennessä. Ennalta ehkäisevällä työllä säästämme jo nyt henkiä kehitysmaissa ja pienennämme ilmaston lämpenemisen aiheuttamia vaikutuksia. Ihmiset selviävät hengissä tulvista ja katastrofeista hyvän varautumisen avulla. Planin tukijana olet mukana tässä työssä. Tukesi on korvaamatonta myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvaverkkojen parantamisessa. Edistämme terveydenhoitoa ja koulutusta. Kehitysyhteistyön avulla maanviljelyyn kehitetään korkeampia lämpötiloja kestäviä viljalajikkeita. Näin pienennämme myös ilmastokatastrofia pakoon lähtevien ihmisten määrää. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu lähes 30 vuotta. Silti saastuttamista, kasvihuonepäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kauppaa ei ole saatu kuriin. Nyt olemme tulleet kriittiseen pisteeseen. Pariisin ilmastokokouksen, COP21:n, alla lähes kaikki maat ovat tehneet toimintaohjelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. YK:n arvion mukaan se ei kuitenkaan riitä. Vaikka maat toteuttaisivat ohjelmansa täydellisesti, ilmasto ylittäisi turvarajan ja lämpenisi reilusti yli 2 astetta esiteollisesta ajasta, toisten arvioiden mukaan jopa enemmän. Yli kahden Celsius-asteen lämpeneminen käynnistää luonnossa tapahtumaketjun, jolla on katastrofaalisia seurauksia. Hillitsemätön ilmastonmuutos voi nostaa maapallon keskilämpötilaa yli 5 astetta vuosisadan aikana. Se todennäköisesti tarkoittaisi nykyisen kaltaisen sivilisaation romahtamista. Miksi emme ole pysäyttäneet ilmaston vaarallista lämpenemistä? Kuten aina, raha ratkaisee. Ilmastonmuutoksen hillitseminen maksaa, kun taas fossiilisten polttoaineiden kauppa on iso bisnes. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan tarvitsemme maailman bruttokansantuotteesta noin kolme prosenttia estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä. Onko se liian suuri sijoitus? Nyt on aika toimia. Vaadi kanssamme lapsille ja nuorille tulevaisuus osoitteessa askeleteenpain.fi Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi SISÄLLYS 4 ”Ilman seksiä et läpäise kokeita” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Johanna Kurkela: Näin Itä-Timorissa sisukkuutta ja toivoa 14 ”En tiedä, mitä tyttärelleni kuuluu” 16 ”Pyysin silpomista anteeksi tyttäreltäni” 20 Tyttöjen päivä muistutti tyttöjen oikeudesta turvalliseen koulutukseen 22 Vapaaehtoiset 23 Yritysuutiset 24 Kummi-info 26 Plan-palat 28 Svenska sidan 30 Työmme lukuina 30 Junior-Plan 4 12 16 20 Lue lisää ilmastosta, sen tilasta ja vaikutuksista lastemme tulevaisuuteen Planin Maailmankuva-lehden numerosta 14. Lehti on luettavissa verkkosivuillamme plan.fi/media. 3 Mikä on sopiva summa jälkipolviemme elämästä?
• 4 Teksti SOFIA KLEMMING NORDENSKIÖLD Kuvat PLAN INTERNATIONAL ”ILMAN SEKSIÄ ET LÄPÄISE KOKEITA” Seksuaalinen väkivalta on yleinen ongelma Sierra Leonen kouluissa. Moni tyttö joutuu tarjoamaan seksiä läpäistäkseen kokeensa tai saadakseen hyviä arvosanoja. Yeaman opettaja käytti tyttöä hyväkseen koko lukuvuoden, ja Christiana joutui vaihtamaan koulua rehtorinsa uhkailun vuoksi.
• Kaikille on selvää, että rahalahjukset tai seksi auttavat pääsemään läpi kokeista. 5 E teläisessä Sierra Leonessa on myöhäinen iltapäivä. On sadekausi, ja ilma on kuumaa ja kosteaa. Yeama, 17, on luvannut kertoa siitä, minkä kaikki tietävät tapahtuvan mutta mistä kukaan ei rohkene puhua: opettajat ja rehtorit käyttävät haavoittuvaisia tyttöjä hyväkseen. Tytöt joutuvat tarjoamaan opettajille seksiä päästäkseen läpi kokeista tai saadakseen hyviä arvosanoja. Yeama haluaa kertoa tarinansa, jotta muut voisivat välttyä hänen kokemuksiltaan. Hento Yeama on pukeutunut keltaiseen mekkoon, jossa on ohut vyö. – Seksuaalinen hyväksikäyttö kouluissa on erittäin yleistä. Opettajat sanovat, että jos älymme tai kukkaromme pettävät, voimme turvautua aina vartaloomme. Kaikille on selvää, että rahalahjukset tai seksi auttavat pääsemään läpi kokeista, Yeama kertoo. Kiristystä arvosanoilla – Olin viidentoista ja aloittanut vasta uudessa koulussa pitkän tauon jälkeen. Jouduin uskonnonopettajani uhriksi. Vaikka pärjäsin hyvin, hän reputti minut yhä uudelleen. Opiskelin ahkerasti ja olin varma, että tiesin vastaukset, mutta koska opettaja ei näyttänyt minulle koepapereita tai tuloksia, en voinut haastaa häntä, Yeama kertoo. Erään kerran tyttö kysyi opettajalta suoraan, miksei läpäise kokeita ja mitä voisi tehdä, jotta saisi hyviä arvosanoja. Opettaja vastasi, että arvosanojen vastineeksi Yeaman pitäisi harrastaa seksiä hänen kanssaan. – Niin me sitten teimme, hänen toimistossaan koulun jälkeen. Hän saneli ajat, joina halusi minut luokseen. Joskus jouduin käymään hänen toimistossaan aamulla ennen uskonnontuntia. Opettaja halusi seksiä kanssani joka päivä, joskus monta kertaa päivässä. Sitä kesti koko vuoden. Teiniäiti vastoin tahtoaan Yeama on järjestänyt lapsenvahdin, jotta voi keskustella rauhassa. Vaikka hän on vasta 17-vuotias, hänellä on kotona kaksi lasta: neljävuotias poika ja kaksivuotias tyttö. Yeama on yksi Sierra Leonen tuhansista teiniäideistä. Molemmat raskaudet olivat seurausta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. – Jouduin ulos kodistani 12-vuotiaana. Äitini oli kuollut, eikä isäni uusi vaimo pitänyt minusta. Siitä alkoi kamalien asioiden kierre. Yeama asui kodittomana Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa ja alkoi työskennellä prostituoituna selviytyäkseen ja voidakseen jatkaa koulunkäyntiä. – Päivisin kävin koulua, öisin työskentelin kaduilla. Yeama tuli raskaaksi 13-vuotiaana ja toisen kerran 15-vuotiaana. Nuoren äidin pelastukseksi koitui nainen, joka otti Yeaman ja tämän lapset luokseen asumaan. Yeama kutsuu naista ottoäidikseen. Nainen halusi, että Yeama palaisi kouluun, joten tyttö jatkoi opintojaan lasten ollessa kolmeja yksivuotiaita. Kukaan ei arvannut, että seksuaalinen hyväksikäyttö jatkuisi koulussa. – Mitä minun olisi pitänyt tehdä? Minulla ei ollut valinnanvaraa. En uskaltanut kertoa asiasta ottoäidilleni enkä muille opettajille. Siitä ei olisi ollut mitään apua, koska miesopettajat suojelevat toisiaan, Yeama sanoo. – Sain uskonnosta parempia arvosanoja kuin muut, mutta voin pahoin joka kerta, kun olin opettajan kanssa. Hän on vanha mies, joka voisi olla isoisäni. Vaiettu ongelma esiin Sukupuolittunut väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma. Sierra Leonessa seksuaalisesta hyväksikäytöstä kouluissa raportoidaan ympäri maata. Sierra Leonen Plan Internationalin viestinnän ja vaikuttamistyön päällikkö Mariama Zombo arvioi, että käytäntö on jatkunut maan kouluissa jo sukupolvien ajan. – Sukupuolittunut väkivalta on kulttuurinen kysymys, jossa valta ja sukupuoliroolit kietoutuvat toisiinsa. Se, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, heijastuu koulumaailmaan. Patriarkaatti ja vallan puuttuminen tytöiltä ja naisilta ovat luoneet tämän ongelman. Kouluilla on myös puutteelliset resurssit puuttua sukupuolittuneeseen väkivaltaan tai ehkäistä sitä, Zombo kertoo.
• 6 Tytöt, perheet ja kouluviranomaiset ovat vaienneet vuosia siitä, mitä kouluissa tapahtuu. Nyt ongelmat ovat kuitenkin nousseet keskustelunaiheeksi, ja niin Sierra Leonen hallitus kuin Plan yhdessä muiden järjestöjen kanssa haluavat puuttua väkivaltaan ja hyväksikäyttöön. – Plan edistää tyttöjen oikeuksia, tukee heitä käymään koulua ja vahvistaa heidän itseluottamustaan. Tuemme esimerkiksi paikallista radio-ohjelmaa, jossa lapset ja nuoret voivat nostaa esiin väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kouluissa ja kodeissa, Zombo kertoo. Katse tulevaisuuteen Yeama ei käy enää samaa koulua, mutta hän ei ole luopunut opiskeluhaaveestaan. Hän haluaa taistella tyttöjen seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. – Tavoitteeni on opiskella lakia ja edistää lasten oikeuksien toteutumista. Haluan, että talouteni on kunnossa ja lapseni saavat käydä koulua. Tahdon pitää heidät aina lähelläni ja antaa heille hyvän elämän, jonka he ansaitsevat, hän kertoo. – Opettajille, jotka käyttävät tyttöjä hyväkseen, haluaisin sanoa: lopettakaa! Lapset ovat tulevaisuuden päättäjiä. Emme uskalla käydä koulua, jos pelkäämme siellä tapahtuvaa hyväksikäyttöä. Opettajat käyttävät hyväksi asemaansa Pari teini-ikäistä tyttöä koulupuvuissaan kävelee kirjoja kantaen ja keskusteluun uppoutuneina Moyamban kaupungissa, kolmen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Freetownista itään. Koulut alkoivat Sierra Leonessa viime kesänä ebolaepidemian aiheuttaman yhdeksän kuukauden pitkän tauon jälkeen. Tällä viikolla koulua käyvät vain oppilaat, jotka eivät ole läpäisseet kokeita. Yksi heistä on 18-vuotias Christiana, joka puolustaa Planin lähettiläänä tyttöjen oikeuksia. Hän on mukana Planin hankkeessa, joka pyrkii estämään lapsiavioliittoja, teiniraskauksia ja tyttöihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Sierra Leonessa viime vuonna riehunut ebolaepidemia johti siihen, että ilmiöt lisääntyivät merkittävästi. – Useat ystäväni joutuivat lopettamaan koulun ebolan takia. Jotkut ovat raskaana, jotkut pakotettiin naimisiin. Olen surullinen, etteivät he ole enää kanssani koulussa, Christiana kertoo. Christiana kuvailee, kuinka Sierra Leonen köyhyys tekee useista lapsista haavoittuvaisia. Näitä lapsia opettajat ja muu koulun henkilökunta käyttävät hyväkseen. – Lapset pakotetaan seksiin tai työskentelemään ilmaiseksi koulun jälkeen opettajien maatiloilla. Jos he kieltäytyvät, opettajat uhkaavat heitä väkivallalla tai antavat heikompia arvosanoja, jolloin heidän opintonsa eivät etene. Christianalla on tästä henkilökohtaista kokemusta. – Kun olin nuorempi, opettajani pakotti minut työskentelemään maatilallaan yömyöhään asti. Olin kotiin päästyäni niin väsynyt, etten jaksanut tehdä läksyjäni. Rehtori uhkaili ja pilkkasi Vanhempana Christiana joutui koulunsa rehtorin seksuaalisen kiristyksen kohteeksi. Rehtori käytti hyväkseen sitä, että Christianan perhe oli katkaissut välinsä tyttöön eikä kukaan maksanut tämän koulumaksuja. – Olen kotoisin kylästä, joka sijaitsee kaukana. Vanhempani ovat köyhiä. Vanhempi mies FreetownisPlan International Sierra Leonessa Plan International on työskennellyt Sierra Leonessa vuodesta 1976. Puutteellisen terveydenhuollon ja likaisen veden vuoksi lasten sairastelu ja kuolemat ovat yleisiä. Hiljattain maata koetteli vakava ebolaepidemia. Tytöt ovat Sierra Leonessa erityisen haavoittuvassa asemassa. Plan parantaa heidän tilannettaan useilla hankkeilla. Työskentelemme estääksemme lapsiavioliittoja, teiniraskauksia ja kouluissa tapahtuvaa väkivaltaa, jotka ovat suurimpia syitä tyttöjen koulutuksen katkeamiseen. Toteutimme vuonna 2010 tutkimuksen sukupuolittuneesta väkivallasta Sierra Leonen kouluissa. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista tytöistä oli kohdannut seksuaalista väkivaltaa joko kotona tai koulussa. 18 prosenttia oli raiskattu, heistä joka kolmas koulussa. Lisäämme tietoisuutta sukupuolittuneesta kouluväkivallasta, jotta lapset, vanhemmat ja koulujen työntekijät tunnistavat ongelman ja voivat raportoida siitä. GUINEA LIBERIA Bo Segwema Musaia MAATOIMISTO ohjelma-alue Moyamba Port Loko freetown
• Minun lakini -kampanja vastusti tyttöihin kohdistuvaa kouluväkivaltaa » Plan International kampanjoi syys–lokakuussa tyttöihin kohdistuvaa kouluväkivaltaa vastaan. » Joka päivä 337 000 tyttöä joutuu väkivallan kohteeksi koulussa tai koulumatkalla. » Minun lakini -kampanja nosti Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa esille ongelman muun muassa kertomalla sosiaalisessa mediassa tositarinoita kouluväkivallasta eri puolilta maailmaa sekä haastamalla poliitikot ja julkisuuden henkilöt mukaan kampanjaan. » Suomessa Minun lakini -kampanjaa tukivat muun muassa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, puolueenjohtajat Antti Rinne ja Ville Niinistö, professori Helena Ranta, ihmisoikeusvaikuttaja Elisabeth Rehn, näyttelijät Krista Kosonen ja Antti Holma, tuottaja Arman Alizad ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi. » Ihmiset ympäri maailmaa saattoivat vaatia tyttöihin kohdistuvan kouluväkivallan lopettamista painamalla virtuaalista nappia Minun lakini -kampanjan sivuilla. Painalluksia kertyi yli 60 000. 7 ta antoi heille rahaa, jotta menisin hänen kanssaan naimisiin 16-vuotiaana. Hän pakotti minut harrastamaan seksiä kanssaan, ja kun yritin kieltäytyä, hän ja hänen perheensä hyökkäsivät kimppuuni. Onnistuin pakenemaan kylääni neljän kuukauden päästä. Christianan toive oli muuttaa takaisin kotiin ja palata kouluun. Christianan perhe ei kuitenkaan hyväksynyt sitä, että tyttö oli rikkonut avioliittonsa ja heidän oli maksettava myötäjäisrahat takaisin sulhaselle. Christianan perhe katkaisi välinsä tyttöön, mutta tämä pääsi asumaan ystäväperheen luo ja pystyi aloittamaan taas koulunkäynnin. Aluksi rehtori tarjoutui maksamaan Christianan koulumaksut. – Olin iloinen, että hän halusi auttaa. Sitten hän alkoi pyytää seksiä. Kieltäydyin, joten hän alkoi ahdistella minua. Rehtori loukkasi minua ja kertoi minusta kauheita asioita luokan edessä. Hän uhkasi, etten saisi arvosanojani, Christiana kertoo. Taistelu tyttöjen oikeuksien puolesta jatkuu Christiana ei tiennyt, mitä tehdä. Kun hän kertoi tapauksesta yhdelle opettajista, mitään ei tapahtunut. – Kaikki miesopettajat suojelevat toisiaan. Olin niin turhautunut! Rehtori oli käyttänyt hyväkseen useita kylänsä tyttöjä ja saattanut heidät raskaaksi. Christiana päätti yrittää pysäyttää hyväksikäytön. Hän otti yhteyttä Planiin ja ryhtyi kertomaan asiasta muille tytöille. Christiana kehotti heitä kieltäytymään opettajien ehdotuksista. – Rehtori kuitenkin vainosi minua yhä enemmän. Hän ei pitänyt siitä, mitä tein. Lopulta hän uhkasi hyökätä kimppuuni, joten minun oli lähdettävä kylästä ja vaihdettava koulua. Plan auttoi Christianaa. Nyt Christiana asuu yhdessä naisopettajan kanssa uudessa kaupungissa, jossa hän on aloittanut koulunkäynnin uudelleen. – Olen päättänyt puolustaa ja edustaa tyttöjä, koska minulla on kokemusta ongelmista, joita tytöt joutuvat usein kohtaamaan tässä maassa. Puolustan usein ystäviäni, koska en halua enää kenenkään joutuvan kärsivän samanlaisista ongelmista, joita itse olen joutunut kohtaamaan, hän sanoo. – Rukoilen hallitustamme, jotta se lopettaisi seksuaalisen väkivallan kouluissamme, lapsiavioliitot ja teiniraskaudet. Meillä on lakeja, joilla voimme puuttua näihin ilmiöihin. Meidän on varmistettava, että ne pannaan täytäntöön! Jutun henkilöt eivät esiinny kuvissa, jotka on lavastettu Minun lakini -kampanjaa varten. Emme uskalla käydä koulua, jos pelkäämme siellä tapahtuvaa hyväksikäyttöä.
• uutisia maailmalta Kumppanuusohjelmamme paransi yli 600 000 lapsen elämää Plan International Suomen viimeisin kumppanuusohjelma, jota ulkoministeriö rahoitti, saavutti merkittäviä tuloksia lasten elämän parantamiseksi. Kyseessä oli neljäs kolmivuotinen kumppanuusohjelmamme ulkoministeriön kanssa. Ulkoministeriö valitsee kumppanuusjärjestöikseen luotettavia ja tuloksekkaita kehitysyhteistyöjärjestöjä. Vuosina 2012–2014 toteutimme kumppanuusohjelman hankkeita 15 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ohjelmaan kuului myös globaalikasvatustyö Suomessa. Tärkein tavoitteemme oli edistää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista. Teimme työtä yhdessä lasten ja yhteisöjen kanssa. Hankkeet painottuivat erityisesti varhaiskasvatukseen, lastensuojeluun ja koulutukseen. Kolmevuotisen kumppanuusohjelman koko budjetti oli 21,2 miljoonaa euroa, josta omarahoitusosuutemme oli 15 prosenttia. Tavoitimme ohjelmilla yli 600 000 lasta. Lue lisää työmme vaikuttavista tuloksista verkkosivuiltamme plan.fi/rahoitus Älypuhelinten sensorit voivat mullistaa kehitysyhteistyön – Sensorit ovat halpoja ja pieniä. Meidän pitäisi käyttää niitä enemmän kehitysyhteistyössä, sanoo FHI 360 -järjestön teknologinen neuvonantaja Wayan Vota. Yhdysvaltalainen Vota oli marraskuussa Planin vieraana Suomessa ja osallistui teknologiaja kasvuyritystapahtuma Slushiin. Vota on työskennellyt kansainvälisten yritysten ja järjestöjen kanssa teknologian ja kestävän kehityksen parissa parinkymmentä vuotta. Vota muistuttaa, että Afrikassa Facebook-käyttäjiä on jo yli 50 miljoonaa, ja esimerkiksi Myanmarissa kännykkää käyttävien osuus väestöstä on kasvanut vuodessa viidestä prosentista 50 prosenttiin. Älypuhelimessa on jopa 14 eri sensoria, joilla voi mitata esimerkiksi sijaintia, korkeutta, liikettä ja aikaa. Kamerakin on sensori, jolla voi saada monipuolisesti erilaista tietoa hyödynnettäväksi. Liikesensoreiden avulla voi esimerkiksi tunnistaa, jos käyttäjä on maanjäristyksessä. Terveydenhuollossa älypuhelimeen voi kiinnittää ultraäänilaitteen. Älypuhelimella voi mitata vaikkapa veren happipitoisuutta tai pientä lisälaitetta käyttäen analysoida verinäytteitä. Mobiililaitteita voi myös hyödyntää viljelysten kunnon seuraamisessa tai ilman ja veden saasteiden mittaamisessa. Vota muistuttaa, että vaikka kyse on teknologiasta, on aina tärkeää kuunnella paikallisia ihmisiä. He tietävät parhaiten omat tarpeensa ja heiltä tulevat parhaat ideat teknologian hyödyntämiseen. – Siksi Plan on loistava järjestö. Se kuuntelee aina paikallisia yhteisöjä, Vota sanoo. Kolmevuotisen kumppanuusohjelman aikana: » rakensimme tai kunnostimme 544 varhaiskasvatuskeskusta » 96 890 tyttöä ja 82 467 poikaa hyötyi suoraan tukemistamme peruskoulutuksen parannuksista » 420 466 lasta ja aikuista osallistui lastensuojelutoimintaamme » 54 286 lasta osallistui globaalikasvatustoimintaamme » 1 259 alkuperäiskansa bakoihin kuuluvaa tyttöä ja 1 098 baka-poikaa sai syntymätodistuksen » 84,5 % nuorten työllisyysohjelmamme tukemista pakistanilaisista nuorista löysi työpaikan tai perusti yrityksen. 8
• Koska olen tyttö -raportti arvioi tyttöjen asemaa Tyttöjen asemassa on tapahtunut kuluneiden 15 vuoden aikana merkittäviä parannuksia erityisesti äitiysterveyden, koulutuksen ja lainsäädännön alueilla. Koska sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaava teema YK:n uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa, tyttöjen asemassa voi tapahtua lähivuosina lisää merkittäviä parannuksia. Tämä edellyttää tehokasta puuttumista väkivaltaan, jota kehitysmaiden tytöt pitävät suurimpana haasteenaan. Näin arvioi lokakuussa ilmestynyt Koska olen tyttö -raporttimme. Raportissa Because I am a Girl – The Unfinished Business of Girls’ Rights 14 merkittävää vaikuttajaa ja asiantuntijaa arvioi maailman tyttöjen asemaa. Raportin kirjoittajia ovat muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter, Australian entinen pääministeri Julia Gillard, kirjailija-journalisti Mariane Pearl, kirjailija Nawal El Sadaawi ja huippumalli ja ihmisoikeusaktivisti Liya Kebede. Osana raporttia haastattelimme yli neljäätuhatta 15–19-vuotiasta tyttöä Ecuadorista, Nicaraguasta, Pakistanista ja Zimbabwesta. Valtaosa kyselyyn vastanneista tytöistä pelkää väkivaltaa kotona, koulussa, kadulla tai osana pakkoavioliittoa. 68 prosenttia vastaajista arvioi, että naimisiin meno alle 18-vuotiaana lisää väkivallan riskiä. Joka toinen vastaaja piti koulumatkaa ja koulun wc-tiloja turvattomina väkivallan tai häirinnän pelossa. Yli puolet ajatteli, ettei tyttöjen pidä liikkua pimeällä julkisilla paikoilla. Joka kolmas oli kokenut painostusta seksiin. Tyttöjen vastaukset ilmentävät myös positiivista kehitystä. 88 prosenttia vastaajista uskoi, että heillä on elämässään enemmän mahdollisuuksia kuin äidillään. 75 prosenttia uskoi, että tyttöjen arvostus heidän yhteisössään on paranemassa. Tutustu raporttiin: plan.fi/raportti-2015 Kampanjan verkkopalvelu: good.nickelodeon.tv Sierra Leone vapautui ebolaepidemiasta Sierra Leone julistettiin 7. marraskuuta vapaaksi ebolasta. Uusia tartuntoja ei ollut todettu yli kuukauteen. Plan Internatioanal Sierra Leonen maajohtaja Casely Coleman iloitsee, että taistelussa epidemiaa vastaan on saavutettu tärkeä etappi. – Yhteisöjen täytyy kuitenkin olla varovaisia ja huolehtia hygieniasta, jottei uusia tartuntoja ilmaannu. Heikon terveydenhuoltojärjestelmän ja naapurimaissa yhä olevien tartuntaepäilyjen vuoksi riskejä ei ole varaa ottaa, hän sanoo. Helmikuussa 2014 alkanut ebolaepidemia on aiheuttanut Sierra Leonessa lähes 14 000 tartuntaa tai tartuntaepäilyä, joista 3 955 on johtanut kuolemaan. Olemme työskennelleet etulinjassa epidemian hillitsemiseksi ja tukeneet viittä sierraleonelaista terveyskeskusta lähes 15 000 eurolla. Ebolasta parantunut Abibatu Ngegba, 16, kertoo surevansa taudin vuoksi menettämiään läheisiään. – Samalla olen onnellinen, koska nyt voimme palata normaalielämään. Lapset voivat taas jatkaa koulua, ja toivottavasti teiniraskaudet ja lapsiavioliitot vähenevät, hän sanoo. Epidemia lisäsi erityisesti nuorten tyttöjen hyväksikäyttöä ja raskauksia, koska koulujen ollessa kiinni tytöt olivat paljon itsekseen ja moni joutui eroon perheestään tai menetti omaisiaan. Nyt keskitymme tukemaan sierraleonelaisten lasten ja nuorten toipumista, turvallisuutta ja koulutusta. Chelsea FC tukee Planin pakolaistyötä Jalkapallojoukkue Chelsea FC on lahjoittanut yli 50 000 puntaa eli yli 70 000 euroa Planin työhön pakolaiskriisin lievittämiseksi. Lontoolainen Valioliigassa pelaava joukkue ryhtyi syyskuussa Planin näkyväksi tukijaksi. Chelsea lahjoitti Planille punnan jokaisesta lipusta, joka myytiin joukkueen kotiotteluun Arsenalia vastaan. Lisäksi Chelsean uskolliset fanit tekivät avokätisiä lahjoituksia, jotka joukkue tuplasi. 9
• uutisia suomesta Nenäpäivästä miljoonapotti kehitysmaiden lapsille Nenäpäivä-säätiön Nenäpäivä-kampanja huipentui perjantaina 6.11. YLE TV2:lla nähtyyn viisituntiseen suoraan lähetykseen. Kampanjan ja ohjelman aikana kerätyt varat menevät yhdeksän eri järjestön työhön. Show’ssa esiintyivät muun muassa Antti Tuisku, Jonne Aaron, Johanna Kurkela, Anna Abreu, JVG, Robin, Michael Monroe, Diandra ja Cheek. Välissä nähtiin kärkitekijöiden sketsejä sekä koskettavia tositarinoita kehitysmaista. Nenäpäivä-show’n aikana lahjoituspuhelimet kävivät kuumina, ja niihin vastasi monia tuttuja kasvoja, myös Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Ohjelman päätteeksi kampanja oli kerännyt 2,5 miljoonaa euroa kehitysmaiden lasten hyväksi. Myöhemmin potti kasvoi lähes kolmeen miljoonaan. Plan käyttää osuutensa varhaiskasvatushankkeisiin Itä-Timorissa ja Mosambikissa. Nenäpäivä on näkynyt lukuisissa paikallistapahtumissa ympäri Suomea. Joukossa on ollut muun muassa kahviloiden leivoskampanja, vesijumppa, tanssitapahtuma, afterski-hyväntekeväisyystilaisuus, huutokauppa sekä brunssi. Vaasan Nenäpäivä-koordinaattori Marleena Hanka oli seuraamassa Nenäpäivä-show’ta paikan päällä Tampereella. – Vapaaehtoisten joukko on ollut kullanarvoisesti mukana monessa, ja onkin ollut upea nähdä, kuinka ihmiset lahjoittavat omaa aikaansa, Hanka kommentoi. Plan nosti Slushissa esiin kehityskysymyksiä Plan International Suomi osallistui marraskuussa kansainväliseen teknologiaja kasvuyritystapahtumaan Slushiin. Olimme mukana Slushin Impact-osiossa, joka on tarkoitettu sosiaaliseen vaikuttavuuteen tähtääville kasvuyrityksille, kansalaisjärjestöille ja rahoittajille. – Kehitysyhteistyöjärjestöt ja startupit voivat oppia toisiltaan ja tehdä tuloksellista yhteistyötä. Tästä on Planilla useita hyviä kokemuksia, esimerkiksi kohta lanseerattava aurinkoenergialla toimiva mediareppu yhteistyössä Aleutian kanssa, sanoo Plan International Suomen ICT-ohjelmista vastaava päällikkö Mika Välitalo. Järjestimme Fail Festival ja Technology Salon -tapahtumat yhteistyössä Slush Impactin kanssa. Fail Festival kokosi kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä jakamaan epäonnistumisia ja oppimaan niistä. Technology Salonissa pohdittiin intiimissä tunnelmassa, miten teknologia voi saada aikaan hyvää puutteellisista resursseista huolimatta. Planin yt-neuvottelut päättyivät Suomen hallituksen suuri leikkaus kehitysyhteistyön määrärahoihin aiheutti Plan International Suomen toimintaan 2,5 miljoonan euron säästötarpeen vuodesta 2016 alkaen. Elo–lokakuussa pidetyissä yhteistoimintaneuvotteluissa päädyimme säästämään kehitysyhteistyöhankkeista 1 075 000 euroa ja toimintaja henkilöstökuluista Suomessa 1 425 000 euroa. Henkilöstösäästö merkitsee 15 henkilötyövuoden vähennystä. Kahdeksan työntekijää irtisanottiin. Muu vähennys syntyy muun muassa irtisanoutumisista, määräaikaisuuksien päättymisestä, eläköitymisistä sekä lomautuksista. – Teimme kaikkemme löytääksemme ratkaisuja, joista kehitysmaiden lapset joutuisivat kärsimään mahdollisimman vähän, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen kertoo. Joudumme luopumaan muun muassa kolmesta tuloksekkaasta hankkeesta: lastensuojeluohjelmasta Aasiassa, varhaiskasvatusohjelmasta Keniassa ja nuorten naisten työllistämisohjelmasta Pakistanissa. – Suuren kansainvälisen järjestön yksi etu on, että saamme apua muilta Plan-mailta. Ruotsin, Norjan ja Hollannin Planit ovat päättäneet jatkaa hankkeita, joita emme pysty enää rahoittamaan, Heinänen kertoo. Leikkaukset eivät kohdistu Plan-kummien tukemiin kehitysyhteistyöohjelmiin. 10
• KIITÄMME YRITYSKUMPPANEITAMME VUODESTA 2015 11
• Teksti ja kuvat MINTTU-MAARIA PARTANEN JOHANNA KURKELA: NÄIN ITÄTIMORISSA SISUKKUUTTA JA TOIVOA Laulaja Johanna Kurkela matkusti Itä-Timoriin tutustumaan Planin työhön. Työn tulokset ja itätimorilaisten sisukkuus tekivät Kurkelaan suuren vaikutuksen. Laulaja Johanna Kurkela tutustui Itä-Timorissa perheiden arkeen ja Planin työhön. Häneen teki vaikutuksen Planin työskentelytapa, jossa paikalliset saavat itse taitoja ja keinoja olojensa parantamiseen. J ohanna Kurkela seisoo vuoren rinteellä lierihattu päässään punaiset hiukset valtoimenaan. Hän on juuri tavannut 5-vuotiaat kaverukset Lidian ja Wildan. Tytöt kävelivät hieman ujostellen Kurkelan kanssa Planin varhaiskasvatuskeskukseen. – Lidia ja Wilda olivat suloisia. Minulle tuli hyvä mieli, kun näin vanhempien leikkivän lastensa kanssa varhaiskasvatuskeskuksessa. Isätkin leikkivät lastensa kanssa, mikä osoittaa, miten paljon Plan on tehnyt työtä sukupuoliin liittyvien odotusten rikkomiseksi, Kurkela sanoo. Johanna Kurkelan matka Australian naapurissa sijaitsevaan Itä-Timoriin oli osa Nenäpäivä-säätiön ja kehitysyhteistyöjärjestöjen Nenäpäivä-kampanjaa. Yle näytti Planin matkalla kuvatut tv-insertit Nenäpäivä-show’ssa marraskuussa. Johanna Kurkela tutustui reilun viikon aikana Itä-Timorissa monipuolisesti Planin työhön. Hän vieraili varhaiskasvatuskeskuksessa, terveysklinikalla sekä tutustui Planin työhön tyttöjen ja vammaisten lasten parissa. Kurkela kertoo havainneensa, että itätimorilaisissa ja suomalaisissa on kansana paljon samaa. Itätimorilaiset ovat lähihistoriassaan kokeneet Indonesian miehityksen ja repivän sisällissodan. Moni menetti sodassa ja miehityksen aikana sukulaisiaan ja ystäviään. – He eivät ole luovuttaneet, vaan joka puolella näkyy sitä itätimorilaista sisua. Kaikilla on todella kova motivaatio saada parempi elämä itselleen ja lapsilleen. Siihen yhtälöön on hyvä tulla auttamaan. Sergio jätti jäljen sydämeen Matkan yhdeksi liikuttavimmista kohtaamisista Johanna Kurkela mainitsee 14-vuotiaaan Sergion tapaamisen. Liikuntaja puherajoitteinen Sergio ei päässyt koskaan kouluun, koska hänen ei uskottu pystyvän opiskelemaan. Sergion paras kaveri Deonizio käy joka päivä koulussa. Sergio seisoo usein aamuisin talonsa portilla katsomassa, kun Deonizio kävelee muiden lasten 12
• Planin työ vakuutti Planin tekemän työn tulokset konkretisoituvat Kurkelalle matkan aikana. – Planin tapa työskennellä on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Se on nerokas avunantojärjestelmä. Ihmisille annetaan apua ja keinot parantaa itse elämäänsä. Että ei vain anneta lapselle sitä tikkaria vaan kyky muuttaa itse elämänsä. Kurkela on ecuadorilaisen Jose-pojan Plan-kummi. Hänen vanhemmillaan oli aikoinaan kummilapsi, joten myös Kurkela päätti ottaa kummilapsen Planin kautta. – Haluan auttaa mahdollisuuksieni mukaan. Kummilapsi on minun tapani jakaa eteenpäin sitä hyvää, mitä itse olen saanut. Kurkela pitää erityisesti Planin työn lähtökohdasta, jossa lapsiin uskotaan ja heidän annetaan itse vaikuttaa elämäänsä sekä heitä koskeviin päätöksiin. – He ovat tulevia päättäjiä. Heissä on tulevaisuus. Kun lapsi on tehnyt jotain itse, hän on siitä ylpeä. Se kantaa pitkälle ja on pitkäjänteinen tapa auttaa. Auttaminen kumpuaa kiitollisuudesta Johanna Kurkela kuvailee itseään lupsakaksi ihmiseksi. Epäoikeudenmukaisuus on kuitenkin asia, joka saa hänet näkemään punaista. – Olen jo pienestä asti kokenut vahvasti epäoikeudenmukaisuuden. Muistan, että kun koulussa jotain kiusattiin, halusin ottaa asian esille. Auttaminen kumpuaa omasta kiitollisuudesta. Tunnenäpäivä » Nenäpäivä-kampanja on Nenäpäivä-säätiön kampanja varojen keräämiseksi kehitysmaiden lasten hyväksi tehtävään työhön. » Kampanja kerää vuosittain varoja yhdeksän kehitysyhteistyötä tekevän järjestön työhön. Plan on yksi järjestöistä. » Nenäpäivä-kampanja huipentuu vuosittain Ylellä näytettävään Nenäpäivä-show’hun, joka tänä vuonna järjestettiin 6. marraskuuta. » Nenäpäivä-kampanjan esikuva on BBC:n aloittama Red Nose Day. johanna kurkela » 30-vuotias laulaja on kotoisin Lumijoelta Oulun läheltä. Hänen ensimmäinen hittinsä oli Sun särkyä anna mä en. » Kurkela asuu nykyisin Kiteellä puolisonsa Tuomas Holopaisen kanssa. Hän harrastaa vapaa-ajallaan muun muassa ratsastusta. » Suomalaiset valitsivat Ylen SuomiLOVE-äänestyksessä Kurkelan Rakkauslaulun kaikkien aikojen suomalaiseksi rakkauslauluksi. kanssa kouluun. – Sergion tarina tulee lähelle siksikin, että ehkä taiteilijoita yhdistää tunne erilaisuudesta ja siitä, että on vaikea löytää omaa paikkaansa. Se, että on syntynyt erilaiseksi, ei tarkoita sitä, että olisi jotenkin vähempiarvoinen. Kuvauspäivän aikana ujo Sergio rohkaistui ja alkoi luottaa itseensä. – Matka oli hyvä esimerkki siitä, miten paljon vaikutusta on sillä, että joku uskoo sinuun. Pelkästään se, että tulimme paikalle ja vietimme päivän Sergion kanssa, sai hänet heräämään eloon. Hänet huomioitiin ja häneen uskottiin. Se on todella iso asia. Plan tukee Sergion yhteisössä työtä vammaisten lasten koulutuksen eteen. Opettajat oppivat uusia tapoja tukea vammaisten lasten koulunkäyntiä. Myös vanhemmat oppivat yhteisökeskusteluissa, että vammaiset lapset hyötyvät koulutuksesta. tuu, että on saanut itse niin paljon. Miksi sitä hyvää ei jakaisi eteenpäin? Kurkela ihmettelee ajatusta siitä, että auttaminen menisi jotenkin hukkaan tai että siitä ei olisi hyötyä. – Jos antamisen tarkoitus on hyvä, sitä ei kukaan voi ottaa antajalta pois. Auttaminen on positiivista energiaa, joka jää elämään. Jokainen antaa sen, minkä pystyy. Koska minua on aikoinaan autettu, olen nyt tilanteessa, jossa voin itse auttaa. Miksi en tekisi sitä? 13
• Anastasia pääsi aloittamaan koulun vasta 10-vuotiaana ja iloitsee jokaisesta koulupäivästään. Koska hän ei ole saanut esiopetusta, oppiminen on hänelle työläämpää kuin monelle muulle. Teksti ja kuvat MINTTU-MAARIA PARTANEN ”EN TIEDÄ, MITÄ TYTTÄRELLENI KUULUU” Itä-Timorissa moni vanhempi joutuu yhä lähettämään lapsensa pois, jos haluaa näille koulutuksen ja pääsyn esikouluun. Pitkät välimatkat ja koulujen vähyys vaikeuttavat lasten varhaiskasvatusta ja oppimista. Onneksi yhä useampi kylä saa oman esikoulun. 10-vuotias Anastasia kipuaa kotikylänsä rinnettä kotiin hymy huulillaan. Anastasia on iloinen, sillä hän pääsi viime vuonna vihdoin kouluun. – Pyysin vanhemmiltani monta kertaa, että pääsisin kouluun, mutta matka oli liian vaikea, hän kertoo. Koulu sijaitsee kaukana vaikean kävelymatkan päässä, joten Anastasian vanhemmat eivät uskaltaneet päästää häntä aiemmin koulumatkalle. – Luokallani on myös nelivuotiaita. Olen luokan vanhin oppilas, mutta se ei haittaa. Saan opiskella. Koulun aloitus oli Anastasialle vaikea. Kylässä ei ole varhaiskasvatuskeskusta, joten hän ei saanut esiopetusta. Anastasian äidinkieli on mambai, mutta opetus tapahtuu maan virallisella kielellä tetuniksi. – Opettajat ja muut oppilaat opettavat minua tetunissa. Osaan jo kirjoittaa ja lukea sitä. Moni muukin asia koulussa oli Anastasialle vaikeaa. Esikoulussa lapset oppivat esimerkiksi aakkoset, numerot ja muita koulunaloitukselle tärkeitä asioita. – Katsoin iltaisin televisiota ja yritin opetella aakkosia ohjelmista, Anastasia kertoo. Vanhemmat lähettävät lapsensa pois Se, ettei Anastasian kyläyhteisössä ole ollut varhaiskasvatuskeskusta, on vaikuttanut monen perheen elämään. Esikoulun puuttuminen on asettanut useat vanhemmat vaikean valinnan eteen. Cornelio da Conceicao, 41, katsoo hetken kaukaisuuteen. – Olen surullinen. En tiedä, mitä tyttärelleni kuuluu. En tiedä, miten uusi perhe häntä kohtelee. Kolmen lapsen isä Conceicao istuu vasta perustetun Planin varhaiskasvatuskeskuksen pihalla. Hän pitelee sylissään 3-vuotiasta tytärtään Soaresia. Conseicao on iloinen, sillä hän tietää, että saa pitää Soaresin luonaan. Näin ei ollut vanhimman tyttären kohdalla. Vanhempien piti päättää, lähettääkö tytär pois esikouluun vai jättääkö tämä ilman varhaiskasvatusta. – Esikoulu on tärkeää, sillä se auttaa lapsiani koulussa. En halua, että he päätyvät samanlaisiksi kuin minä: maanviljelijöiksi. Haluan, että heillä on parempi tulevaisuus ja että he saavat paremman ammatin ja toimeentulon. Vanhemmat tekivät raskaan päätöksen ja lähettivät nyt viisivuotiaan tyttärensä toisen perheen luo asumaan. Tytär tulee lomien aikaan käymään kotona pariksi päiväksi. Yllä: Francisca do Rosario kannustaa vanhempia kouluttamaan poikansa ja tyttärensä. Vasemmalla: Cornelio da Conceicao iloitsee kylänsä uudesta esikoulusta.
• – Joskus tytär sanoo olevansa surullinen ja kaipaavansa kotiin, mutta meillä ei ollut vaihtoehtoja, Conceicao sanoo. Yhteisö valitsi opettajat Francisca do Rosario, 20, levittää värikkäitä mattoja uuden rakennuksen katetulle kuistille. Osa leluista hohtaa upouusina, osa on vasta valmistumassa. Cornelio da Conceicaon yhteisöön avattu Planin varhaiskasvatuskeskus on toiminut vasta viikon ajan. – Lapset ovat keskuksesta todella innoissaan, koska teemme heidän kanssaan kaikkea hauskaa: leikimme, laulamme, tanssimme ja opettelemme yhdessä uusia asioita, do Rosario iloitsee. Osa lapsista istuu jo odottamassa päivän alkamista matoilla. He eivät malttaisi odottaa, että pääsevät leikkimään uusilla, jännittävillä leluilla. Vain harvalla lapsella on kotonaan leluja tai kuvakirjoja. Francisca do Rosario on iloinen siitä, että saa työskennellä varhaiskasvatuskeskuksessa. Kun kyläyhteisö alkoi suunnitella varhaiskasvatuskeskusta yhdessä Planin kanssa, kyläläiset kertoivat myös, kenen haluaisivat johtavan keskusta. Yhteisö päätyi do Rosarioon ja toiseen vapaaehtoiseen. – On hienoa, että vanhemmat uskoivat minun olevan vastuullinen johtamaan keskusta ja opettamaan heidän lapsiaan. Keskuksen johtaja varmistaa, että myös tytöt pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin. – Osa vanhemmista kohtelee edelleen tyttöjä ja poikia eri tavoin. He pelkäävät lähettää tyttöjä kouluun, jos matka on pitkä. Opetamme vanhempia kohtelemaan tyttöjä ja poikia tasa-arvoisesti. Osa myös kurittaa edelleen lapsiaan. Varhaiskasvatusta suomalaisten tuella Plan International Suomi tekee Itä-Timorissa varhaiskasvatustyötä Nenäpäivä-kampanjassa kerätyillä varoilla ja Suomen ulkoministeriön tuella. Lisäksi suomalaisilla on kummilapsia Itä-Timorissa. Itä-Timorissa varhaiskasvatuksen piiriin pääsee vain 5–10 prosenttia lapsista. Tuemme varhaiskasvatuskeskusten toimintaa Aileun ja Ainaron alueilla 34 yhteisössä. Perustamme varhaiskasvatuskeskukset aina yhdessä yhteisön kanssa. Kyläläiset valitsevat keskukselle paikan ja osallistuvat sen rakentamiseen tai olemassa olevan rakennuksen kunnostamiseen. Tarjoamme ne rakennusmateriaalit, joita kylässä ei ole tarjolla. Koulutamme keskuksissa toimivat opettajat ja tarjoamme heille opetusmateriaaleja. Vanhemmat ja opettajat valmistavat leluja ja opetusmateriaaleja paikallisista materiaaleista. Lasten aliravitsemus on vakava ongelma Itä-Timorissa. Yli puolet lapsista kärsii aliravitsemuksen aiheuttamista kasvuhäiriöistä. Vapaaehtoisemme järjestävät vanhemmille koulutuksia lasten monipuolisesta ravinnosta, terveydestä, lastensuojelusta ja lasten oikeuksista. He tekevät myös kotikäyntejä perheissä, jotta vanhemmat voivat keskustella lastenkasvatuksesta. Kotikäynnit ovat yksi tärkeä tapa kannustaa isiä osallistumaan vahvemmin lastenkasvatukseen. Kerromme koulutustilaisuuksissa vanhemmille, millaisia haitallisia vaikutuksia kurittamisella on. Isien rooli vahvistuu Cornelio da Conceicaon nuoremmat lapset voivat aloittaa varhaiskasvatuksen Planin tukemassa, kylän uudessa varhaiskasvatuskeskuksessa. Enää hänen ei tarvitse ratkaista, lähettääkö tyttärensä kotoa pois. – Olen niin iloinen keskuksesta. Käyn nyt myös Planin vanhempien illoissa. Opimme siellä lasten oikeuksista, huolenpidosta, ravinnosta ja siitä, kuinka voimme suojella lapsia kotona ja yhteisöissä. Conceicao on ottanut enemmän vastuuta lastenhoidosta koulutusten seurauksena. – Jos vaimoni on poissa, tiskaan, pesen ja ruokin lapset. Iltaisin kerron heille tarinoita ennen kuin he menevät nukkumaan. Haluan, että lapsistani kasvaa vastuuntuntoisia ja että he oppisivat hyviksi ihmisiksi, jotka kunnioittavat muita. 15
• – Toivon, että ympärileikkaus siirtyy historiaan samoin kuin morsiamenryöstö, sanoo Asnakech Qere. Hän on kärsinyt molemmista haitallisista perinteistä. 16
• 17 Teksti IIDA RIEKKO Kuvat MEERI KOUTANIEMI ”PYYSIN SILPOMISTA ANTEEKSI TYTTÄRELTÄNI” Ympärileikkaus jätti pysyvät jäljet etiopialaisten Asnakechin, Ayelechin ja Woton kehoon ja elämään. Nyt naiset kamppailevat julmaa perinnettä vastaan. K eskipäivän valo siivilöityy pölyiseen luokkahuoneeseen Sidamassa, Etelä-Etiopian vuoristossa. Asnakech Qere, 28, kuuntelee, kun koulun rehtori puhuu tyttöjen oikeuksista. Viereisessä penkkirivistössä tytöt ja pojat supattavat ja vilkuilevat pihalle, mutta Asnakech istuu selkä suorassa, hievahtamatta. Naista voisi luulla koululaisen äidiksi, mutta hän on täällä viidennen luokan oppilaana. Asnakech on herännyt neljältä, sytyttänyt nuotion ja valmistanut aamupalan perheelleen, lypsänyt kaksi lehmää ja tehnyt läksyt. Auringon noustua hän on kävellyt reilun tunnin kouluun. Asnakechin mies ei tue vaimonsa koulunkäyntiä eikä hyväksy kotitöistä luistamista. Asnakech ei kuitenkaan aio luovuttaa päästyään vuosien tauon jälkeen opintielle. – Rakastin lapsena koulua, mutta vanhempani eivät arvostaneet tyttöjen koulutusta. Opintoni loppuivat toiseen luokkaan, niin kuin monella tytöllä vieläkin, Asnakech kertoo oppitunnin jälkeen. Hän haluaa puhua elämästään koulun pihalla, sillä kodissaan hän ei tunne oloaan turvalliseksi. KUN ASKENECH oli kahdentoista, hänen vanhempansa päättivät, että tytär on aika ympärileikata. Itseoppinut silpoja tuli perheen kotiin. Asnakech muistaa yhä pelkonsa ja sen, ettei kukaan lohduttanut häntä. Ympärileikkaaja viilsi partaterällä tytön klitoriksen ja häpyhuulet. Vuotavaan haavaan hän paineli tuhkaa ja lehmänlantaa. Viisi päivää myöhemmin Asnakech käveli kotikylänsä lähellä, kun tuntematon mies pakotti hänet mukaansa ja raiskasi hänet. – Perheeni määräsi minut naimisiin hänen kanssaan, koska en ollut enää puhdas. Kukaan muu ei olisi enää huolinut minua, Asnakech kertoo. Morsiamenryöstö oli vielä muutama vuosikymmen sitten yleinen käytäntö Etiopian maaseudulla. Nyt tapa on saatu lähes kitkettyä. Asnakech kuului viimeisiin tyttöihin, jotka joutuivat menemään naimisiin raiskaajansa kanssa. Hän ei tiennyt mitään 25-vuotiaasta miehestään. Lapsimorsianta pelotti uudessa kodissaan, yhden huoneen savimajassa, jossa asuivat myös miehen vanhemmat. Asnakech yritti paeta, muttei löytänyt tietä kotiin. Silpominen ja raiskaus olivat aiheuttaneet vakavia vammoja, joista Asnakech toipui pitkään. – En vieläkään löydä sanoja kokemalleni kivulle. Ajatus sukupuoliyhteydestä tuntui mahdottomalta, mutta en saanut valita. Pian Asnakech huomasi olevansa raskaana. Hän kärsi odotusaikanaan kivuista ja pelosta. Kun synnytys alkoi, supistukset ja verenvuoto jatkuivat kaksi päivää. Lopulta miehen perhe vei Asnakechin sairaalaan. Pieni poikavauva oli ehtinyt kuolla kohtuun. – Ilman keisarinleikkausta olisin kuollut itsekin. Tunnen yhä joka päivä sisälläni poikani menetyksen. Puolen vuoden kuluttua Asnakech oli jälleen raskaana. Tällä kertaa syntyi elävä lapsi, tytär Tewabech. Neljä vuotta myöhemmin tämä sai Cherinet-veljen. Lapset syntyivät keisarinleikkauksella, sillä silpomista ja ensimmäistä synnytystä seuranneet komplikaatiot estivät alatiesynnytyksen. Ne aiheuttivat myös toistuvia tulehduksia, joita Asnakech ei osannut hoitaa. Sidaman vuoristokylissä uskotaan, että keisarinleikkauksella synnyttänyt nainen elää korkeintaan seitsemän vuotta. Kun tyttären seitsemäs syntymäpäivä lähestyi, Asnakech uskoi elämänsä olevan lopussa ja murehti tytön tulevaisuutta. Tyttöjen ympärileikkaus oli – ja on yhä – Sidamassa normi. Asnakechin kotiseudulla keskimäärin yhdeksän kymmenestä tytöstä silvotaan ennen teini-ikää. Perheet uskovat, että leikkaamaton tyttö on kuriton, rikkoo astioita ja juoksee miesten perässä. Ympärileikattu tyttö taas nähdään kuuliaisena, ja hänen uskotaan synnyttävän poikia. – Olin varma, että leikkaus on tyttäreni parhaaksi. Koska muistin oman tuskani, halusin olla Tewabechin tukena leikkauksessa. Tewabech kirkui ja rimpuili, ja verta tuli paljon. En pystynyt Haaveeni on tulla kätilöksi, jotta voin estää ympärileikkauksia ja auttaa silvottuja naisia synnytyksissä.
• Asnakech ehtii nukkua vain muutaman tunnin yössä. Hän hoitaa koulun lisäksi kaikki kotityöt. 18 olemaan huoneessa, vaan minun piti lähteä ulos itkemään, Asnakech kertoo. JOUKKO NAISIA, miehiä, tyttöjä ja poikia istuu ringissä nurmikolla auringonpaisteessa. Keskustelu käy kiivaana. Käynnissä on yhteisökeskustelu, jossa kyläläiset pohtivat yhteisiä ongelmiaan ja ratkaisuja niihin. Plan International käynnisti yhteisökeskusteluhankkeen Asnakechin kotikylässä kolme vuotta sitten. Järjestö kutsui kaikkia kyläläisiä ikään tai asemaan katsomatta tilaisuuksiin, joissa ihmiset saivat tietoa haitallisista perinteistä. Keskusteluissa Asnakech ymmärsi, ettei keisarinleikkaus tarkoita kuolemaa ja ettei ympärileikkaus vaikuta tytön moraaliin tai lasten sukupuoleen. Hän käsitti myös, että hänen omat vaikeutensa johtuivat silpomisesta, morsiamenryöstöstä ja lapsiavioliitosta. – Jos olisin aiemmin ymmärtänyt silpomisen ja sen seurausten yhteyden, en olisi antanut silpoa lastani, mutta minulla ei ollut tietoa eikä koulutusta. Olen pyytänyt häneltä anteeksi, Asnakech sanoo. SAMASSA KESKUSTELURYHMÄSSÄ käyvät myös Endrias, 42, ja Ayelech Ena, 32. He kutsuvat kokouksen jälkeen kotiinsa, pyöreään savimajaan, jota ympäröi smaragdinvihreä kahvipelto. Avotuli levittää savua hämärään majaan. Seinustalla kolme lehmää märehtii ruohoa. Muutaman metrin päässä ovat parin ja heidän kahden lapsensa patjat. Endrias ja Ayelech katsovat toisiaan lämpimästi. Liitto ei kuitenkaan ole ollut mutkaton. – Kun menimme naimisiin, olin vain 14-vuotias. Aluksi rakkauselämämme tuotti pahoja kipuja ja vastustin miestäni. Nyt tiedän, että se johtui ympärileikkauksesta ja liian varhaisesta avioliitosta, Ayelech kertoo. Vuoden kuluttua häistä pari sai tyttären, kahden vuoden kuluttua toisen. Molemmat synnytykset kestivät kaksi päivää. Ayelechille nousi kuume, ja toisella kertaa hän sai tulehduksen, josta toipui viikkoja. 18-vuotiaana Ayelech oli jälleen raskaana. Kun synnytys alkoi, kivut kestivät vuorokausia eikä kohdunsuu avautunut. Lopulta Endrias päätti viedä Ayelechin sairaalaan kymmenien kilometrien päähän. Koska perheellä ei ollut polkupyörää tai kärryjä, mies pyysi mukaan kahdeksan naapuria. Jokainen kantoi vuorotellen selässään tajutonta Ayelechia. – Lopulta keisarinleikkauksessa syntyi pieni poikamme, joka oli jo kuollut. Me kaikki itkimme, Endrias kertoo. Ayelech oli pitkään voimaton ja sairas. – Olen yhä surullinen, koska en voi enää saada lapsia eikä meillä ole poikaa suvun jatkajaksi, Ayelech sanoo. – Nähdessäni vaimoni kärsimyksen mietin, miten voisin lievittää hänen tuskaansa. Päätin, ettei tyttäriämme silvottaisi ja että he saisivat hyvän koulutuksen, Endrias kertoo. Nyt Kidist, 16, ja Eminet, 14, menestyvät koulussa ja haaveilevat yliopistosta. – Tuntuu lohdullista tietää, että tyttärieni synnytykset voivat sujua ilman ongelmia ja he voivat saada hyvän rakkauselämän, Endrias sanoo. Kidist ja Eminet kuuntelevat kauempaa vanhempiensa puhetta. Silpomisesta kysyttäessä he reipastuvat puhumaan. Sisarukset ovat mukana Planin tyttökerhossa, joka levittää tietoa silpomisen haitoista. – Olen ylpeä siitä, ettei minua ole leikattu, ja kannustan muitakin tyttöjä vastustamaan silpomista, Eminet sanoo. – Eräs ystäväni kuoli silpomisen seurauksiin. Enää en voi auttaa häntä, mutta voimme auttaa niitä, joita ei vielä ole silvottu, Kidist täydentää. ASENNEMUUTOS on jo tuottanut tulosta: kolmen vuoden aikana silpomisen haitat on ymmärretty hankkeessa mukana olevissa kylissä niin hyvin, että niissä yli yhdeksän kymmenestä syntyvästä tytöstä välttää silpomisen. Tärkeässä roolissa asennemuutoksessa on ollut Woto Womacho, seudun voimanainen, joka ei tiedä tarkkaa ikäänsä. – Isoäitini oli kunnioitettu ympärileikkaaja. Hän opetti taitonsa minulle, ja jo nuorena tienasin elantoni leikkaamalla lähikylien tyttöjä. Kaikki tunsivat kykyni, Woto kertoo. Kesäkuukausina, jolloin leikkaus on tapana tehdä, Woto saattoi yhden päivän aikana poistaa partaterällä kymmenen tytön häpyhuulet ja klitoriksen. Terä oli tapana puhdistaa vain pyyhkimällä. – Minut leikattiin, kun olin neljän. Omat tyttäreni leikkasin samassa iässä, kaikki neljä. He itkivät ja huusivat, mutta minä olin vahva. Kukaan mies ei olisi halunnut leikkaamatonta tyttöä vaimokseen. Sellainen tyttö oli silmissämme likainen, Woto kertoo. Hän kärsi yhdyntäkivuista ja pitkistä, vaikeista synnytyksistä, muttei tiennyt niiden liittyvän silpomiseen. Kun Planin yhteisökeskustelut alkoivat, naapurit houkuttelivat vastahakoisen Woton mukaan kokouksiin. Niissä hän kuuli silpomisen seurauksista: kivusta, tulehduksista, vaikeista synnytyksistä sekä hi-viruksen leviämisestä terän välityksellä. – Aloin ymmärtää, että se mistä sain rahaa ja arvostusta, oli vastoin Jumalan lakia. Se teki kipeää. Kaikelta siltä, millä Jos olisin aiemmin ymmärtänyt silpomisen ja sen seurausten yhteyden, en olisi antanut silpoa lastani.
• Woto Womacho ansaitsi ennen kunnioitusta ympärileikkaajana, nyt silpomisen suorapuheisena vastustajana. Kidist (vas.) ja Eminet puhuvat ystävilleen silpomisen ja lapsiavioliiton haitoista. – Muut kuuntelevat meitä. Tiedämme seuraukset, koska vanhempamme ovat kärsineet niistä. 19 olin ansainnut kunnioitukseni, meni pohja. Syyt, joiden vuoksi silvoin tyttöjä, olivat taikauskoa. Uskomuksia pitää yllä miesten halu hallita naisten seksuaalisuutta, Woto sanoo painokkaasti. Hänen ainoa vaihtoehtonsa oli lopettaa ammattinsa. Kun vanhemmat nyt pyytävät Wotoa leikkaamaan tyttärensä, hän kertoo heille silpomisen vaaroista. – Yhteisössämme ei ole toista ympärileikkaajaa, joten jos vanhemmat haluavat silpoa tyttärensä, he joutuvat viemään tämän kauas. Elän nyt köyhästi. Söin ennen lihaa ja voita, enää minulla ei ole niihin varaa. Olen kuitenkin rauhassa itseni ja Jumalani kanssa. MYÖS LAPSENA siepattu Asnakech puhuu kylässään ja koulussaan ympärileikkausta vastaan, koska toivoo, etteivät muut äidit tekisi samaa virhettä kuin hän leikkauttaessaan tyttärensä. – Yhteisökeskustelut antoivat minulle itseluottamusta ja haaveita. Sukulaiseni naureskelivat, mitä hyötyä sinulle enää on koulunkäynnistä. Haluan tehdä sen itseni takia ja levittää muille tietoa, jonka olen itse saanut, Asnakech kertoo. Ahkera koulutyö on kantanut hedelmää: Asnakech on neljänneksi paras luokkansa 60 oppilaasta. Hän haluaa ammatin ja omaa rahaa, joiden turvin voi elättää itsensä ja erota miehestään. – En ole vielä ylpeä itsestäni, mutta aion olla, kunhan saavutan päämääräni. Haaveeni on tulla kätilöksi, jotta voin estää ympärileikkauksia ja auttaa silvottuja naisia synnytyksissä. Reportaasi on julkaistu alun perin Annalehdessä.
• Vanilla-duo esiintyi Planin tyttöjen päivän tapahtumassa Kampin kauppakeskuksessa. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (oik.) ja Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen puhuivat tyttöjen oikeuksista tyttöjen päivän aamiaisella. 20 Teksti MINTTU-MAARIA PARTANEN, IIDA RIEKKO Kuvat KALLE HEINO, OLGA POPPIUS, PLANIN VAPAAEHTOISET TYTTÖJEN PÄIVÄ MUISTUTTI TYTTÖJEN OIKEUDESTA TURVALLISEEN KOULUTUKSEEN Kansainvälistä tyttöjen päivää juhlittiin näyttävästi eri puolilla Suomea. Planin aloitteesta syntynyt päivä nosti jo neljättä kertaa esiin tyttöjen asemaa ja oikeuksia. K yyneleet olivat monella puhujalla ja kuuntelijalla herkässä, kun poliitikot ja nuoret puhuivat tyttöjen asemasta ja oikeuksista tyttöjen päivän aamiaisella helsinkiläisessä ravintola Kiilassa. Planin lastenhallituksen ja Mitä-verkoston järjestämä tilaisuus käynnisti kansainvälisen tyttöjen päivän juhlinnan perjantaina 9.10. Neljättä kertaa vietetty tyttöjen päivä, jota juhlitaan vuosittain 11. lokakuuta, muistuttaa siitä, että tytöt ympäri maailmaa kohtaavat kaksinkertaista syrjintää ikänsä ja sukupuolensa takia. Tänä vuonna Planin kampanja Minun lakini nosti tyttöjen päivän alla esiin tyttöihin kohdistuvaa kouluväkivaltaa ja vetosi yleisöön ja päättäjiin sen kitkemiseksi. – 337 000 tyttöä kohtaa väkivaltaa koulussa ja koulumatkalla. Se on liikaa. Planin Minun lakini -kampanja tekee ensiarvoisen tärkeää työtä tyttöjen turvallisen koulutuksen eteen, sanoi tilaisuudessa puhunut opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok), joka on yksi kampanjalle tukensa antaneista kärkipoliitikoista. – Kiitos Planille, että teette tyttöjen tilanteen näkyväksi. Tyttöjen oikeus turvalliseen koulutukseen – arvokkaampaa tavoitetta on vaikea kuvitella, ministeri sanoi. Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) korosti sitä, että kansainvälisen yhteisön pitäisi ottaa nykyistä suurempia askeleita naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Hän myös kritisoi voimakkaasti hallituksen kehitysyhteistyövarojen leikkauksia. – Suomeen tulee ennätysmäärä pakolaisia. Heitä pitäisi auttaa paikan päällä. Tilanteeseen voidaan vaikuttaa kehitysyhteistyöllä ja humanitaarisella työllä. On hankalaa keskustella ihmisten kanssa, jotka vaativat ihmisten auttamista paikan päällä ja samaan aikaan leikkaavat kehitysyhteistyötä. Silloin ei ajatella auttamista vaan sitä, ettei auteta täällä eikä siellä. Tyttöjä rohkaisevan Tyttö sinä olet -kirjan kirjoittanut toimittaja Jenni Pääskysaari kehotti jokaista huomioimaan tytöt arjessaan. – Asenteet, joita tytöt kohtaavat arjessaan, musertavat heidät teini-iässä. Yhtäkkiä tytöt alkavat pienentää itseään. Me kaikki voimme tehdä todella paljon sen eteen, että tytöt voivat rakentua sellaisiksi kuin haluavat sukupuolestaan riippumatta, Pääskysaari muistutti. Vapaaehtoisten juhlaa Planin vapaaehtoiset uurastivat ympäri Suomea ja tekivät tyttöjen päivää näkyväksi kekseliäillä ja värikkäillä tapahtumilla. Lipaskerääjät jalkautuivat kaduille ja kauppakeskuksiin tyttöjen päivän viikonloppuna ja keräsivät varoja Planin työhön heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi. Useat kahvilat möivät tyttöjen päivän leivoksia,
• Oulun Toripolliisi-patsas sai pinkin huivin tyttöjen päivän kunniaksi. Vasemmalla: Lastenhallituksen Josef otti selfien Jenni Pääskysaaren kanssa tyttöjen päivän aamiaisella. Alla: Planin maskotti Kamu-leijona innosti kuopiolaisia mukaan työhön tyttöjen hyväksi. Leena Lindroos (vas.) ja Suvi Tanhua keräsivät lahjoituksia Planille tyttöjen päivän lipaskeräyksessä. – Haluan tehdä näkyväksi sitä, että kaikilla ei ole asiat niin hyvin kuin meillä täällä Suomessa, Lindroos sanoi. 21 esiintyivät tuottaja Arman Alizad ja Vanilla-duo. Joensuussa Kosiosusi-patsas sai pinkin vaatetuksen, Planin lastenhallituksen jäsen Minttu Kurki luki julistuksen tyttöjen asemasta ja The Voice of Finland -voittaja Miia Kosunen lauloi yleisölle. Kemin Koska olen tyttö -juhlassa Revolting Agony ja My name is Bono esittivät musiikkia, sambaryhmä DG La Fuente tanssi ja Donata Pennanen veti jumppaa. Oulussa tyttöjen päivän kulkua eteni Rotuaarin Pallolta torille, jossa Toripolliisi-patsas sai pinkin huivin. Oulun kaupunginteatteri loisti pinkiksi valaistuna. Kulttuuriravintola Tubassa Banjocaster sekä Erkki ja Tähti musisoivat tyttöjen hyväksi ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi kertoi työstään. Runoilija Miia Paani lausui runoja sekä torilla että Tubassa. Oulun tyttöjen talossa musisoivat Vuoksi-yhtyeen Kirsi Lehtosaari ja Laura Ronimus. Turussa pinkit viirit liehuivat kaupungintalon salossa tyttöjen päivän kunniaksi. Planin lastenhallitus järjesti kansainvälisen tyttöjen päivän työpajan Turun Kirjakahvilassa. Tyttöjen päivän lipaskeräyksiä ja tempauksia oli myös Imatralla, Jyväskylässä, Kempeleessä, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Vaasassa. – Suurkiitos aktiivisille ja kekseliäille vapaaehtoisillemme, jotka olivat mukana tekemässä tyttöjen päivästä tänäkin vuonna näkyvän ja lämminhenkisen tapahtuman ympäri maata, sanoo Planin vaikuttamistyön ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Karoliina Tikka. tytön katseessa asuu toivo ripsiset silmät kaartuneet tähtiin ja ylemmäs tyttö on tyttö on tyttö tyttö syntyi, ei syntynyt tyhjää tyttö tynnyrissä kasvoi tyttö on täysi niin kuin tynnyri voi olla täysi tyttö on täysi kuin tynnyri tietoa täynnä maailma on tynnyri tynnyrin helmat vain heiluvat kun tytöt niitä heiluttavat Miia Paani joiden hinnasta osan lahjoittivat Planin työhön. Porissa Cygnaeuksen koulu loisti pinkkinä ja Planin Porin vapaaehtoiset kertoivat järjestön toiminnasta. Minun lakini -kampanja oli koko viikonlopun esillä kauppakeskus Puuvillassa. Porin Planin paikallisvastaava Liisa Ylituomi kertoo, että erityisen onnistunut oli Puuvillassa 10.10. toteutettu lasten tapahtuma. – Jaoimme 200 pinkkiä ilmapalloa lapsille, sekä tytöille että pojille, ja samalla esiintyi paikallinen lapsikuoro Leppikset. Tapahtumassa oli oikein leppoisa ja iloinen tunnelma, sekä Plan vapaaehtoisten että perheiden ja osallistuneiden kesken, Ylituomi iloitsee. Helsingissä tyttöjen päivää juhlittiin Kampin kauppakeskuksessa, jossa
• Askel eteenpäin -kampanja vaatii lasten kuulemista ilmastopolitiikassa – Ilmastonmuutos on suuri oikeudenmukaisuuskysymys. Jopa 80 prosenttia ilmastonmuutoksen aiheuttamista kuolemista ja sairastumisista koituu lapsille kehitysmaissa. He ovat niitä, jotka kuitenkin ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta, sanoo Aurelia Ahokas, 15, Planin lastenhallituksesta. Askel eteenpäin on Planin lastenhallituksen, nuorten Mitä-verkoston, Kepan ja Ilmastovanhempien yhteinen, marraskuun kestävä ilmastokampanja. Se vaatii Suomen päättäjiä kuulemaan lapsia ja nuoria ilmastopolitiikassa ja edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa on tarkoitus sopia uudesta, kaikkia maita koskevasta ilmastosopimuksesta. Vaatimuksen voi esittää julkaisemalla kuvan omista jaloistaan Instagramissa hashtagilla #askelteen sekä vetoomusviestillä, jonka voi kirjoittaa kampanjan verkkosivuilla. – Haluaisimme muistuttaa poliitikkoja siitä, että vuosi vuodelta me ilmastokysymyksiä ajattelemaan kasvaneet olemme suurempi äänestäjäryhmä, Maria Kasdaglis, 21, Mitä-verkostosta toteaa. – Lapset ja nuoret ovat vahvoja viestin viejiä. Olemme nähneet monissa hankkeissamme, kuinka lapset ja nuoret ovat saaneet koko yhteisön sitoutumaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Meillä aikuisilla on moraalinen vastuu toimia ja investoida tulevaisuuteen, sanoo Plan Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Lue lisää kampanjasivuilta askeleteenpain.fi. Sidosryhmät kouluttautuivat ja suunnittelivat tulevaa Järjestimme syyskuun alussa sidosryhmäkoulutuksen, johon osallistuivat Planin aluevastaavat, Nenäpäivä-koordinaattorit sekä uudet ja jo toiminnassa mukana olevat lasten oikeuksien lähettiläät. Syyskuun lopussa oli puolestaan Planin lastenhallituksen ja Mitä-verkoston koulutusviikonloppu. Koulutuksissa perehdyimme Planin toimintaan ja suunnittelimme uusia kampanjoita ja tapahtumia. Sidosryhmät saivat lisäksi tutustua toisiinsa ja jakaa kokemuksiaan Plan-toiminnasta. Koulutukset olivat Valkeassa talossa Helsingissä. – Haluamme kiittää Kuulo-Auris Oy:tä ja Kuurojen kansanopistoa hyvästä yhteistyöstä koulutusten järjestämisessä, sanoo vapaaehtoistyön koordinaattori Monika Salmivalli. Vihreiden kansanedustaja Jani Toivola koulutti lastenhallitusta vaikuttamistyöstä. – Nuorten tapaaminen oli todella inspiroivaa ja silmiä avaavaa. Kehitysyhteistyöhön kohdistuvien leikkausten varjossa on hyvä muistaa, että päättäjiksi on tulevaisuudessa nousemassa selvästi sukupolvia, joille globaali vastuu ja kaikkien hyvinvointi on todella tärkeä arvo. Maailmassa on suurempi nuorten sukupolvi kuin koskaan aikaisemmin. Toivottavasti uskallamme myös kuunnella heitä, Toivola sanoo. Järjestä jouluinen tapahtuma tai keräys maailman lasten hyväksi Haluatko tehdä joulun alla jotain konkreettista ja parantaa heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää? Järjestä tapahtuma ja kerää varoja lasten suojeluun, koulutukseen ja yhteisöjen pitkäkestoiseen kehitykseen. Lue, kuinka järjestää lipaskeräys sivuiltamme: plan.fi/ryhdy-lipaskerääjäksi. Lue vinkit oman tapahtuman tai tempauksen järjestämiseen: plan.fi/jarjesta-tapahtuma. vapaaehtoiset Kansanedustaja Jani Toivola (takarivissä) ilahtui lastenhallituslaisen innosta ja ideoista. 22
• yritysuutiset Metson ja Planin yhteishanke Intiassa edistää tyttöjen koulunkäyntiä Metson ja Planin yhteistyö Intiassa etenee. Uusi nelivuotinen hanke Alwarin alueella Pohjois-Intiassa on jatkoa kouluhankkeelle, joka on tuonut laadukkaan koulutuksen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ulottuville. Hankkeen ensivaiheessa mukana oli 15 koulua, ja siitä hyötyi 3 000 koululaista ja 90 opettajaa. Nyt hanke laajenee yhteensä 25 kouluun. Hankkeessa mukana olevat koulut saavat asianmukaiset opetustilat, ja opetuksen laatu paranee opettajien lisäkoulutuksen ansiosta. Hanke pyrkii parantamaan oppimistuloksia tarjoamalla kouluille tiedeja matematiikkaluokkia, nykyaikaista it-teknologiaa ja koulukirjastot. Metson ja Planin yhteishanke kohentaa myös koulujen vesija sanitaatiopalveluja ja lisää oppilaiden tietoa hygieniasta. Puhdas juomavesi ja asianmukaiset, lukittavat käymälät parantavat oppilaiden terveyden ohella myös koulussa viihtymistä sekä oppilaiden, etenkin tyttöjen, turvallisuutta. Kouluhankkeen tavoitteena on paitsi parantaa lasten oppimistuloksia myös lisätä alakoulusta yläkouluun siirtyvien oppilaiden määrää. Neljän vuoden aikana hanke tavoittaa noin 8 000 tyttöä ja poikaa 25 koulussa. – Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten yritykset lasten koulutukseen panostamalla voivat tukea paikallisen yhteisön pitkäaikaista kehitystä ja käydä vuoropuhelua yhteisön kanssa. Pitkäaikaiset kumppanuudet auttavat kaikkia osapuolia hyödyntämään yhteistyötä paremmin, ja yritykset näkevät kehitysyhteistyön konkreettiset vaikutukset pitkällä aikavälillä myös omassa toimintaympäristössään, sanoo Plan International Suomen yritysyhteistyöohjelmien päällikkö Niina Mikolanniemi. – Näemme Metsossa kehitysyhteistyön tärkeänä kanavana, jolla toteutamme globaalin yrityksen velvollisuuksia ja edistämme ihmisten hyvinvointia. Olemme ylpeitä siitä, että voimme jatkaa pitkäaikaista yritysyhteistyötämme Plan International Suomen kanssa, sanoo Metson kestävän kehityksen johtaja Kaisa Jungman. Joogalla väkivaltaa vastaan Nettijoogastudio Yoogaia jatkaa yhteistyötä Plan International Suomen kanssa ja kampanjoi marraskuun ajan tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Väkivalta on valtava ongelma etenkin maailman köyhimmissä maissa, joissa se liian usein estää tyttöjen koulunkäynnin. Yoogaia järjesti 20.–22.11. lapsen oikeuksien päivän kunniaksi open house -viikonlopun, jonka aikana Yoogaian kaikille tunneille sai osallistua ilmaiseksi. Yoogaia lahjoitti Planille euron jokaista tunnille osallistujaa kohden. – Väkivallattomuus ja rauhallisuus ovat tärkeitä tekijöitä joogassa, joten kouluväkivallan vastaisen työn tukeminen tuntuu luontevalta. Haluamme tarjota hyvinvointia kaikille, ja Planin työ tuo hyvinvointia sinne, missä sitä eniten tarvitaan, sanoo Yoogaian toimitusjohtaja Mikko Petäjä. – Tytöt tarvitsevat turvallisen ympäristön, jossa he voivat rauhassa elää ja käydä koulua. Mitä enemmän asiasta puhutaan, sitä voimakkaamman viestin lähetämme maailman päättäjille, toteaa yritysyhteistyön asiakasvastaava Donata Pennanen Plan International Suomesta. 23
• kummi-info Tulevaa lääkäriä tapaamassa – Tuli hyvä mieli ja varmuus siitä, että apu menee perille, Plan-kummi Katja Kaartinen, 25, kertoo kummivierailustaan Kambozhassa. Hän suunnitteli pitkään Plan-kummiksi ryhtymistä. – Jo lukiossa meillä oli luokalla yhteinen kummilapsi. Kun sitten sain diplomi-insinöörin opintoni valmiiksi ja siirryin työelämään, päätin toteuttaa haaveeni ja ottaa oman kummilapsen. Planin kautta Kaartinen sai 9-vuotiaan kummitytön, Vuthan, Kambodzhasta. Kaartinen tukee Vuthaa ja tämän yhteisöä 30 eurolla kuukaudessa. Yhteyttä on pidetty kirjeitse, puolin ja toisin. Kaartiselle oli alusta saakka selvää, että hän haluaa tutustua kummilapseensa henkilökohtaisesti. Viime talvena siihen tuli mahdollisuus, kun Kaartinen lähti valmistumisen kunniaksi matkalle Kaakkois-Aaasiaan. Perillä itäisessä Kambodzhassa odotti Planin yhteyshenkilö, joka saattoi Kaartisen kummitytön perheen kylään. Vieraalle kerrottiin, mitä Plan alueella tekee, mitä uutta on rakennettu ja mitä hyötyjä on saavutettu. Kaartinen pääsi käymään muun muassa päiväkodissa ja terveysasemalla. – Terveysasemalla oli iso taulu, jonka avulla seurataan alueen kehitystä ja terveyteen liittyviä tavoitteita, kuten lapsikuolleisuuden vähentymistä. Nykyään suuri osa naisista synnyttää terveysasemalla. Aiemmin tätä mahdollisuutta ei ollut, Kaartinen kertoo. Kaartinen oli näkemästään vaikuttunut ja iloinen. Tuli varmuus, että apu todella menee perille. Vierailu huipentui kummityttö Vuthan tapaamiseen. Molempia jännitti. – Minulla ihan sydän hakkasi, kun saavuimme heidän pihaansa, ja Vuthaa selvästi aluksi ujostutti olla huomion keskipisteenä. Se oli tosi liikuttava kohtaaminen, Kaartinen kertoo. Vuthan perhe oli kattanut pöydän ulos vieraita varten. Tarjolla oli herkullinen ateria: riisiä ja kalaa. – He olivat tarkkoja, että syömme varmasti tarpeeksi. Kaikki olivat todella lämpimiä ja vieraanvaraisia, Kaartinen sanoo. Keskustelu perheen kanssa onnistui tulkin välityksellä. Kaartinen sai muun muassa kuulla, että kummityttö pitää koulussa matematiikasta ja haaveilee lääkärin ammatista. Kaartinen oli tuonut mukanaan Suomesta pieniä lahjoja ja kuvakirjan, joka kertoo vuodenajoista ja eläimistä. Talvikuvat herättivät kovasti kiinnostusta. – Lähtiessäni halasimme. He kiittelivät vierailusta ja minä siitä, että sain käydä, Kaartinen kertoo. – Kohtaamisesta jäi hyvä mieli. Vaikka perhe elää vaatimattomissa oloissa, heillä on nyt kaikki ihan hyvin. Teksti AIJA KUPARINEN Kuvat KATJA KAARTISEN KOTIALBUMI Katja Kaartisen haave toteutui, kun hän tapasi kummityttönsä Vuthan. Vierailu Vuthan koulussa oli mieleenpainuva kokemus. Kummilapsen perhe tarjoili tyypillisen kambodzhalaisen aterian. 24
• Kirjoita kummilapselle sähköinen kirje helposti ja nopeasti Oma Plan -palvelussa. Sähköiset kirjeet toimitetaan eteenpäin viikoittain. Voit myös edelleen lähettää kummilapsellesi perinteisen paperisen kirjeen. Seuraavat kummipostipäivät ovat 20.1.2016 24.2.2016 Näihin päivämääriin mennessä Planille postitetut kirjeet ehtivät saman kuukauden lähetykseen. Huomioithan, että joulukuussa perinteisiä kirjeitä ei lähetetä eteenpäin. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että saat lähettämämme viestit. Suosittelemme sähköistä yhteydenpitoa joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse. Näin säästämme kuluja ja jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää kummilasten hyväksi paikan päällä. Yhteystiedot voi päivittää netissä Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse asiakaspalveluun info@plan.fi. KUMMIPOSTIPÄIVÄT LAHJOITTAJAPALVELU TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA Ilahduta kummilastasi joulutervehdyksellä Ilahduta kummilastasi joulutervehdyksellä, jossa voit kertoa vaikkapa Suomen talvesta sekä joulun ja uudenvuoden vietosta. Jos kummilapsesi ei ole kristitty, uskonnollinen joulusanoma kannattaa jättää vähemmälle, mutta muiden maiden tavat ja perinteet kiinnostavat lapsia kaikkialla. Voit lähettää viestin ja valokuvia helposti ja nopeasti Oma Planissa osoitteessa plan.fi/omaplan. 25
• plan palat Ilmastonmuutoksen pyhä lehmä Vastikään Netflixissäkin ilmestynyt dokumenttielokuva Cowspiracy (2014) ravistelee kumartelemattomasti ilmastonmuutoskeskustelua. Elokuvan keskiössä on sen toinen ohjaaja Kip Andersen, joka on pitkään pyrkinyt muuttamaan elintapojaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Hän pyöräilee, käyttää säästeliäästi vettä, kierrättää ja sammuttelee valoja. Kun hän perehtyy yhä syvemmin ilmastonmuutoksen faktoihin, hän löytää toistuvasti todisteita siitä, että karjatalous – käytännössä lihansyönti ja maitotuotteiden käyttö – on suurin syy ilmastonmuutokseen ja että omat arjen pienet teot ovat sen rinnalla mitättömiä. Kun Andersen selvittää asiaa tarkemmin, ympäristöjärjestöt sulkevat ovensa ohjaajan kameroilta ja monet asiantuntijat menevät lukkoon tai alkavat kierrellä ja kaarrella Andersenin kysyessä karjataloudesta. Elokuva iskee mielenkiintoisesti ilmastonmuutoskeskustelun sokeaan pisteeseen ja osoittaa poliittisten ja taloudellisten valtasuhteiden voiman. Se lyö pöytään pysäyttäviä faktoja ja on samalla jännitysnäytelmä siitä, miten Andersen yrittää saada elokuvan kasaan. Andersen löytää myös asiantuntijoita – kuten ravintoguru Michael Pollanin – jotka uskaltavat puhua asiasta omalla nimellään. Samalla monet heistä varoittavat Andersenia siitä, että tämä liikkuu hengenvaarallisilla vesillä. Aiheen herkkyydestä kertoo se, että kesken elokuvanteon dokumentin rahoittaja vetäytyi projektista. Lopulta Andersen kääntyi joukkorahoituksen puoleen, ja menestyksekkään kampanjan ansiosta hän sai elokuvan valmiiksi. Netflix-julkaisunsa myötä elokuva on saanut toiseksi vastaavaksi tuottajakseen Leonardo diCaprion. Kalle Heino Cowspiracy (2014). Katsottavissa Netflixissä tai ostettavissa verkkosivuilta www.cowspiracy.com. ”Te leikkaatte niistä arvoista joiden väitätte olevan suomalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan keskiössä – kuten sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja ympäristön suojelu. Ja ennen kaikkea, te leikkaatte lapsilta, opiskelijoilta ja vähävaraisilta, sekä meillä Suomessa että maailmalla. Jos se ei ole arvovalinta, en tiedä mikä on.” Emma Saloranta Winieckin viesti Suomen hallitukselle Planin Facebook-ryhmässä SOMESSA Brasilian makuja suomalaiseen järvikalaan Brasilian monimuotoisessa ruokakulttuurissa näkyvät vahvasti valtavan maan alueelliset ja kulttuurilliset erot. Brasilian rannikolla syödään paljon kalaa ja äyriäisiä. Tunnetuimpia brasilialaisen keittiön ruokalajeja on kookos-kalapata moqueca. Ruokalaji on mainio tapa tehdä brasilialainen makumatka hyödyntämällä suomalaista vaalealihaista kalaa, vaikkapa kuhaa. Brasilialainen kalapata moqueca AINEKSET n. 900 g vaaleaa kalaa, esimerkiksi kuhaa n. 400 g jättiläiskatkaravun pyrstöjä 2,5 dl kookosmaitoa 1 lime 1 sipuli 7 valkosipulin kynttä 1 punainen paprika ja 1 vihreä paprika 2 isoa tomaattia 2 kevätsipulin vartta 1 tuore chili tuoretta korianteria paprikajauhetta, suolaa, mustapippuria öljyä paistamiseen VALMISTUS Paloittele kala muutamiin isohkoihin osiin. Mausta kala ja katkaravut suolalla, pippurilla, limemehulla ja kahdella hienonnetulla valkosipulin kynnellä. Anna marinoitua jääkaapissa puolesta tunnista pariin tuntiin. Viipaloi sipuli ja paprikat ohuiksi siivuiksi. Paloittele tomaatit ja hienonna korianteri, kevätsipuli, loput valkosipulin kynnet sekä chili. Kuullota sipulit ja valkosipulit kasarissa. Laita viipaloidut paprikat joukkoon ja anna niiden pehmentyä. Lisää tomaatit ja kevätsipuli. Mausta suolalla, pippurilla, paprikajauheella ja chilillä. Laita joukkoon osa korianterista. Sekoita hetken aikaa ja lisää joukkoon kookosmaito. Sekoita hyvin ja anna ruoan hautua jonkun aikaa. Lisää lopuksi kalat ja katkaravut. Anna hautua, kunnes kala ja ravut ovat kypsiä (noin 5–10 minuuttia). Käytä loput korianterit koristeluun ja tarjoile ruoka riisin kanssa. PLAN KOKKAA SANOTTUA 26
• Joululinnut syntyvät perhepajassa Plan Shopin joulutarjonnan kestosuosikkeja ovat käsin veistetyt pikkulinnut, jotka sopivat kuusen oksille. Tämän vuoden lintupari ovat pullea punatulkku ja suloinen vuorisinikka. Mifukon suunnittelemat ja valmistuttamat linnut syntyvät pajassa Nairobin laitamilla. Aviopari Cecilia ja Nicodemus sekä heidän kollegansa Benjamin ja David veistävät ja maalaavat linnut maahan pudonneista jakarandapuun oksista. Oksan muoto vaikuttaa linnun luonteeseen, joten jokainen lintu on yksilöllinen. Cecilia ja Nicodemus ovat oppineet veistämisen taidon Nicodemuksen vanhemmilta. Työpajan ansiosta pari pystyy kouluttamaan neljä lastaan sekä pitämään huolta Nicodemuksen äidistä. Plan Shopin yhteistyökumppani Mifuko valmistaa kaikki tuotteensa reilun kaupan periaatteiden mukaisesti. Jokaisen linnun etiketissä on veistäjän nimi. Nämä linnut ja muut ihanat joulutuotteet löydät Plan Shopin verkkokaupasta. Kahden linnun setti 14 euroa. planshop.fi Vauhdikas luotsaus ihmisyyteen Tietokirjailijoina viime vuosina kunnostautuneet Madventures-miehet Riku Rantala ja Tuomas Milonoff porautuvat tuoreessa kirjassaan self help -genreen. Menestyskirjojen lajityyppi kääntyy hieman vinksalleen, kun keinoja parempaan ihmisyyteen haetaan Rikulle ja Tunnalle tutun avaran, uteliaan, kunnioittavan ja nöyrän maailmankatsomuksen läpi. Perinteisen opaskirjan sijaan Mad Success – Seikkailijan self help on syvällinen ja helposti lähestyttävä ihmisyyden tietokirja, joka pohtii, miten voisi olla parempi ihminen itselleen, muille sekä maailmalle. Kirja on teemoitettu seitsemän kuolemansynnin mukaan, ja jokainen osio myllätään läpi perinpohjaisesti. Kokonaisuutta täydentävät pienet opasgrafiikat, faktahuomiot sekä Rikun ja Tunnan dialogit, joissa he pohtivat kiinnostavasti myös omaa arkeaan. Osa osioista tempaisee voimalla mukaansa, mutta osaa vaivaa sama miinus kuin muutamaa aiempaakin Madventures-kirjaa: vanhaa materiaalia kierrätetään hieman liikaa. Kalle Heino Riku Rantala & Tuomas Milonoff: Mad Success – Seikkailijan self help. Johnny Kniga 2015. Rakkautta ja kaihoa Jerusalemissa Radiodervishin yhdeksäs albumi Café Jerusalem (2015) vie kuuntelijat kauniille ja kiehtovalle musiikkimatkalle Jerusalemiin. Italialais-libyalainen yhtye sekoittaa musiikissaan vaikutteita Välimeren eri rannoilta. Lyriikat ovat vuoroin italiaksi, arabiaksi, englanniksi ja ranskaksi. Rai-rytmeissä ja soittimissa kuuluvat vahvat Lähi-idän vaikutteet. Yhtyeen edellinen albumi Human (2013) oli voimakas poliittinen kannanotto, joka kommentoi muun muassa arabikevättä ja poliittisten aktivistien surmia. Café Jerusalem on teemoiltaan intiimimpi. Laulujen näyttämönä on kahvila Israelin ja Palestiinan jaetussa pääkaupungissa, jossa perinteet ja nykyaika törmäävät. Lyriikoissa korostuvat yksilötarinat, rakkaus ja kaipaus. Levy sopii pimenevien iltojen kaihoisaan tunnelmaan nautittavaksi yhdessä arabialaisen teen ja kynttilänvalon kanssa. Iida Riekko Radiodervish: Café Jerusalem. Cosmasola 2015. Sota seuraa pakolaisia Eurooppaan Jacques Audiard on noussut yhdeksi Ranskan kärkiohjaajista muun muassa elokuvillaan Profeetta (2009) ja Luihin ja ytimiin (2012). Hänen tuorein ohjauksensa Dheepan voitti tänä vuonna Cannesin Kultaisen palmun. Se on päivänpolttava kuvaus sotaa pakenevien, rikkinäisten ihmisten kokemuksista uudessa maassa, vaikka lähtöasetelmana onkin jo 2009 loppunut Sri Lankan sisällissota. Dheepan ( Antonythasan Jesuthasan) haluaa jättää tappamisen tamilitiikereiden riveissä. Hän pakenee Ranskaan tuntemattoman naisen Yalinin ( Kalieaswari Srinivasan) ja 9-vuotiaan orpotytön Illayaalin ( Claudine Vinasithamby) kanssa kuolleen perheen passeilla. Kolmikko päätyy huumejengien riivaamaan lähiöön Pariisin laidalle ja löytää turvan sijasta uuden sodan. Dheepanin, Yalinin ja Illayaalin välille kasvaa lämpöä ja ymmärrystä, mutta arjen karuus ja turvattomuus uhkaavat tehdä sopeutumisesta mahdotonta. Raju ja koskettava elokuva jää mieleen pitkäksi aikaa. IIda Riekko Dheepan (2015). Elokuvateattereissa. PLAN KATSOO PLAN KUUNTELE PLAN LUKEE 27
• svenska sidan Plan International kraftsamlar för att stoppa våld mot flickor i skolan Att utbilda flickor är en av nycklarna till global utveckling och i ett internationellt perspektiv börjar idag nästan lika många flickor som pojkar i grundskolan. Men trots de framsteg som gjorts är det fortfarande 62 miljoner flickor som saknas i klassrummen världen över. Inför årets internationella flickdag 11 oktober ville Plan International sätta fokus på ett hinder för flickors utbildning som det sällan talas om trakasserier, övergrepp och våld mot flickor i skolmiljön. Christiana, 18 år, från Sierra Leone berättar: – Min rektor erbjöd sig att betala mina skolavgifter och först blev jag glad. Men sen började han att kräva sex för att jag skulle få godkända betyg. När jag vägrade hotade han mig med våld så jag tvingades att byta skola. Könsbaserat våld mot flickor i skolan är ett globalt problem som förekommer i alla världsdelar. Med höstens kampanj, Min lag, ville Plan International synliggöra problematiken kring våld mot flickor i skolan och uppmana människor att ta ställning för flickors rätt till en trygg skolgång. Trots att våld mot barn är förbjudet i FN:s barnkonvention, i nationell lagstiftning i många länder och även i FN:s nya hållbarhetsmål – så sker övergrepp mot flickor i skolan dagligen. Förövarna är oftast lärare, skolpersonal eller andra elever. Det finns ett stort mörkertal men baserat på tidigare FN-studier om våld och kränkningar i skolan uppskattar Plan International att det kan vara så många som drygt 120 miljoner flickor per år – vilket betyder flera övergrepp i sekunden. Straffrihet, bristande rapportering och bristande resurser för att se till att lagarna efterlevs bidrar till att våldet mot flickor i skolan kan fortsätta. Det här vill vi ändra på alla barn har rätt till en trygg skolgång utan våld. Kampanjen Min lag pågick samtidigt i Sverige, Norge och Finland. Fakta om våld mot flickor i anslutning till skolan » 62 miljoner flickor under 18 år i världen går inte i skolan. » Våld är ett av de största hindren mot att flickor fullföljer sin skolgång. Varje år utsätts uppskattningsvis 120 miljoner flickor för diskriminering, trakasserier, sexuellt utnyttjande, tvång och våldtäkt i anknytning till skolan. Det finns ett stort mörkertal vilket i sig är en del av problemet. Det saknas tillförlitlig statistik. » En stor del av våldet handlar om sexuella övergrepp vilket ofta får svåra konsekvenser för både flickorna och samhället. Ofta är förövarna skolpersonal eller andra elever. För flickorna är det ett personligt trauma och de riskerar psykiskt och fysiskt lidande. Dessutom tvingas flickorna ofta att sluta i skolan eftersom familjen vill skydda flickorna mot återkommande kränkningar eller för att övergreppen är mycket skambelagda. » För lokalsamhällena är det en stor förlust varje gång en flicka inte fullföljer sin utbildning. Det motverkar jämställdhet, försämrar flickans möjligheter till ekonomisk och social självständighet och bidrar till att öka barnoch mödradödligheten. » Plan International arbetar för att förebygga könsbaserat våld på internationell, nationell och lokal nivå genom att påverka lagstiftning, utbilda lärare och myndigheter samt försöka förändra de värderingar som leder till könsrelaterat våld. 28
• työmme lukuina Suojelua, tukea ja opetusta Nepalin lapsille Nepalia koetteli puoli vuotta sitten maanjäristysten sarja, joka tuhosi tuhansien perheiden kodin ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään. 25. huhtikuuta tapahtunutta 7,8 magnitudin järistystä seurasi sarja jälkijäristyksiä, joista voimakkain, 7,3 magnitudin järistys, lisäsi lasten hätää. Planin työ Nepalissa keskittyy lasten ja heiden perheidensä tukemiseen. Lapset ovat katastrofissa ja siitä toipumisessa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Monet lapset joutuivat maanjäristyksien jälkeen eroon perheestään ja jäivät yksin. Tällä hetkellä huolehdimme lasten arjen, erityisesti koulunkäynnin jatkumisesta. Työskentelemme tehokkaasti lastensuojelun turvaamiseksi. Tuemme lasten ja heidän perheidensä selviytymistä. Hätäavussa olemme keskittyneet ruokaan, veteen, väliaikaissuojiin sekä välttämättömyystarvikkeisiin. Jälleenrakennus kestää kauan, ja lapset ja perheet tarvitsevat vielä pitkään apua palatakseen takaisin turvalliseen arkeen. Auta Nepalin lapsia: plan.fi/nepalin-maanjaristys Miten autamme Nepalissa? » Olemme perustaneet väliaikaiskouluja ja pidämme huolta koulunkäynnin jatkuvuudesta. Kun lapset pääsevät kouluun myös poikkeustilanteessa, lisää se heidän turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan. » Pienemmille lapsille järjestämme toimintaa perustamissamme väliaikaisissa päiväkerhotiloissa. » Autamme erityisesti naisia ja lapsia, jotka ovat kärsineet maanjäristyksen tuhoista. » Annamme lapsille psykososiaalista tukea järistyksistä toipumiseen. » Tarjoamme kotejaan uudelleen rakentaville perheille maanjäristyksen kestäviä rakennusmateriaaleja ja opetamme toimintatapoja, joiden avulla he voivat varautua luonnonkatastrofeihin. » Varmistamme yhdessä paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa, että kaikki apu menee koordinoidusti perille sitä eniten tarvitseville. 44 008 lasta on saanut psykososiaalista tukea, koulutusta ja elämänhallintataitoja 73 päiväkerhotilassa Tähän mennessä työstämme Nepalin maanjäristyksen tuhoalueilla on hyötynyt 255 120 ihmistä, joista 106 739 on lapsia 18 352 lasta käy koulua 282 väliaikaiskoulussa 13 033 naista ja lasta on saanut terveysvalistusta KATASTROFITYÖMME ANSIOSTA NEPALISSA: APUA MAANJÄRISTYKSEN JÄLKEEN 46 190 perhettä on saanut väliaikaissuojatarpeita, kuten telttoja ja pressuja 29
• junior-plan TERVETULOA THAIMAAHAN! Thaimaa on suosittu matkailukohde, jossa moni suomalaisperhekin lomailee talvisin. Maan valtteja ovat trooppinen ilmasto, vaihteleva luonto, ystävällinen ilmapiiri, upeat rannat ja värikäs merenalainen maailma. Matkailu tuo maahan paljon vaurautta, mutta sillä on myös varjopuolia, muun muassa lapsityövoiman käyttö turistibisneksessä. Thaimaan pääuskonto on buddhalaisuus, mikä näkyy kaikkialla katukuvassa. Maa on täynnä toinen toistaan koristeellisempia temppeleitä, ja vastaan tulee usein oranssiin tai punaiseen kaapuun pukeutunut, päänsä kaljuksi ajellut munkki. Moni thaimaalainen poika viettää osan nuoruudestaan luostarissa, vaikka valitsisikin maallisemman elämän. Vaikka Thaimaa on vaurastunut vauhdikkaasti ja yhteiskunta on suhteellisen vakaa, talouskasvu ei ole hyödyttänyt kaikkia lapsia. Yksi kymmenestä thaimaalaisesta lapsesta kärsii aliravitsemuksesta. Erityisesti vähemmistöihin kuuluvat lapset kohtaavat myös paljon syrjintää, ja Plan työskenteleekin parantaakseen vähemmistökansojen lasten koulutusta ja turvallista kasvua. SAWASDEE! Olen elefantti, Thaimaan viidakkojen älykäs jättiläinen. Monen turistin haave on ratsastaa selässäni, mutta valitettavasti sen takia meitä pidetään usein vankeina kurjissa oloissa ja joudumme kantamaan liian raskaita taakkoja. Tutustuthan meihin Thaimaan-lomallasi reiluissa oloissa, esimerkiksi Chiang Main elefanttien kuntoutuskeskuksessa, jossa vankeudesta ja pakkotyöstä vapautuneet norsut saavat toipua turvallisissa oloissa. ISTOCKPHOTO 30
• Kuvitus IDA KORTELAINEN 31 Auta thaimaalaista Gamonia ratkaisemaan labyrintti ja löytämään kadonnut kookospähkinä.
• KAUNEUTTA JA EETTISYYTTÄ JOULUUN Tutustu kortteihimme ja lahjoihimme: planshop.fi PLAN SHOP